29.11.2012 Views

Millä ehdoilla lääkkeitä netistä? - Suomen Proviisoriyhdistys ry

Millä ehdoilla lääkkeitä netistä? - Suomen Proviisoriyhdistys ry

Millä ehdoilla lääkkeitä netistä? - Suomen Proviisoriyhdistys ry

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

PHARMA-OHJELMA SIVU 7 LÄÄKKEIDEN NETTIKAUPPA SIVU 10 PROVIISORIPÄIVÄ SIVU 14 APTEEKKI JA MARKKINOINTI SIVU 22<br />

RUOTSISSA TEHTIIN HISTORIAA SIVU 26 LÄÄKÄRIPÄIVÄT SIVU 30 VEROTILIJÄRJESTELMÄ SIVU 36 UUSI HALLITUS SIVU 40<br />

SUOMEN PROVIISORIYHDISTYKSEN LEHTI 1 | 2010<br />

<strong>Millä</strong> <strong>ehdoilla</strong> <strong>lääkkeitä</strong><br />

<strong>netistä</strong>?


Uusi, moderni pakkausvaihtoehto<br />

painepakkaus 75 ml<br />

<strong>Suomen</strong> myydyin kipugeeli *<br />

Voltaren Emulgel (diklofenaakki) geeli lihas- ja nivelkipujen paikallishoitoon. Ei suositella alle 12-vuotiaille lapsille. Geeliä hierotaan kipeälle alueelle 3-4 kertaa päivässä. Vain terveelle iholle.<br />

Geelin joutumista silmiin tai limakalvoille tulee välttää. Jos olet allerginen diklofenaakille, muille tulehduskipulääkkeille tai jollekin valmisteen apuaineelle, älä käytä Voltaren Emulgeliä. Ei tule<br />

käyttää raskauden aikana. Käyttöä imetysaikana ei suositella. Mahdolliset haittavaikutukset ovat yleensä lieviä ja ohimeneviä antokohdan ihoreaktioita. Hyvin harvoin voi esiintyä allergisia<br />

reaktioita. Jollei kiputila parane tai se pahenee viikon käytön jälkeen, käänny lääkärin puoleen. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen. Pakkaukset ja hinnat 15.1.2010 (voh+alv): Tuubi<br />

30 g (8,15), tuubi 50 g (11,91) ja tuubi 100 g (16,77). Painepakkaus 75 ml (15,91). Itsehoitovalmisteita, eivät kuulu korvausjärjestelmän piiriin. Tuubi 120 g (16,36). Reseptilääke, ei kuulu<br />

korvausjärjestelmän piiriin. Novartis Finland Oy, Metsänneidonkuja 10, 02130 Espoo.<br />

* IMS MAT 01/2010<br />

Imeytyy<br />

nopeasti,<br />

ei tahraa<br />

Helppo<br />

annostella<br />

Helppo<br />

ottaa<br />

mukaan<br />

Moderni<br />

Kätevä<br />

käytössä<br />

Siisti


�SISÄLTÖ 1 | 2010<br />

5 PÄÄKIRJOITUS<br />

6–9 AJASSA<br />

Sirpa Rinta ja lääkepolitiikka.<br />

TEKESin Pharma-ohjelma.<br />

10–13 LÄÄKKEIDEN NETTIKAUPPA<br />

Ulla Närhi ja Erkki Kostiainen keskustelevat ratkaisumalleista.<br />

14–21 PROVIISORIPÄIVÄ<br />

eResepti.<br />

Proviisorien reseptinuusimisoikeus.<br />

Proviisorit Isossa-Britanniassa.<br />

Farmakogenomiikan hyödyt.<br />

Apteekkimarkkinoiden avautuminen.<br />

Kuvagalleria.<br />

22–23 APTEEKIT JA MARKKINOINTI<br />

Uudet keinot käyttöön.<br />

24–25 MINÄ MISSÄ MILLOIN<br />

Tatu Johansson päivysti apteekissa jo lapsena.<br />

26–29 ULKOMAILTA<br />

Ruotsissa tehtiin apteekkihistoriaa.<br />

30–33 LÄÄKÄRIPÄIVÄT<br />

Vieläkö varfariinia tarvitaan?<br />

Biologiset lääkkeet.<br />

Kudosteknologiset hoidot.<br />

Atooppisen ihottuman hoito.<br />

ADHD:n lääkehoito.<br />

34 IDEAPAKKI<br />

Aiheena ajanhallinta.<br />

36–37 TALOUSKOULU<br />

Verotilijärjestelmä.<br />

Sähköiset ostolaskut.<br />

39 JÄSENSIVUT<br />

Osallistu toimintaan!<br />

40 PUHEENJOHTAJALTA<br />

Antti Vaara kirjoittaa.<br />

40–42 AJANKOHTAISTA<br />

Yhdistyksen uusi hallitus järjestäytyi.<br />

Mahtuvatko proviisorit samaan järjestöön?<br />

43 JÄSENEDUT<br />

44 LAKINURKKA<br />

Vastuunalaisen johtajan tehtävät.<br />

46 APURAHAT<br />

Ruotsissa tehtiin historiaa tammikuussa,<br />

kun maan ensimmäinen yksityistetty<br />

apteekki avattiin Tukholmassa. Proviisori<br />

PER JOHANSSON kertoi, että<br />

avajaispäivän tunnelma oli huikea.<br />

SIVUILLA 26–29 ��<br />

PROVIISORIPÄIVÄN<br />

monipuolinen ohjelma keräsi<br />

runsaan kuulijakunnan<br />

Arabianrannan A<br />

Arcadaan.<br />

Kertaamme päivän parhaat palat.<br />

SIVUILLA 14–21 ��<br />

TOIMITTAJALTA�<br />

”Pfi zerin julkistaman tiedon mukaan suomalaiset omalaiset ostavat väärennettyjä <strong>lääkkeitä</strong><br />

44 miljoonalla eurolla vuodessa, suuren osan niistä internetin kautta. <strong>Millä</strong> <strong>ehdoilla</strong><br />

suomalaiset apteekit voisivat tarjota laillisia verkkopalveluja, siitä keskustelevat<br />

säädöksiä STM:ssä valmisteleva ULLA NÄRHI ja Apteekkariliiton ERKKI<br />

KOSTIAINEN sivulta 10 alkaen.” PROVIISORIN TOIMITUSSIHTEERI MAIJA RAUHA<br />

JULKAISIJA<br />

ProviisoriViesti Oy, Kaisaniemenkatu 1 Ba (7. krs.), 00100 Helsinki<br />

Puh. (09) 177 771 • Gsm 050 596 1752 • Fax (09) 6843 9911 • www.proviisoriyhdistys.net<br />

TOIMITUS<br />

Päätoimittaja Ville-Matti Mäkinen, ville-matti.makinen@proviisoriyhdistys.net • Gsm 050 352 0771<br />

Toimitussihteeri Maija Rauha (OSG Viestintä), maija.rauha@osg.fi • Puh. 0207 806 886 • www.osgviestinta.fi<br />

TAITTO<br />

Mikko Koistinen (OSG Viestintä), mikko.koistinen@osg.fi • Puh. 0207 806 867<br />

NUMEROA 1/2010 AVUSTIVAT<br />

Jesse Lindholm, Kalle Aaltonen, Leena Ihalainen, Sini Eskola, Tatu Johansson, Kirsti Kajanne, Maria Pöyhönen, Anne Varjo,<br />

Kari Alhola ja Eija Reinikka<br />

PAINO<br />

Kirjapaino Uusimaa • Painos 4 200 kpl<br />

ILMOITUSMYYNTI<br />

<strong>Suomen</strong> <strong>Proviisoriyhdistys</strong> <strong>ry</strong>. Ota yhteyttä toimistolle Ville-Matti Mäkiseen, gsm 050 352 0771.<br />

Lehdessä julkaistut kirjoitukset eivät välttämättä edusta <strong>Suomen</strong> Proviisoriyhdistyksen<br />

virallista kantaa, vaan ovat kirjoittajien omia mielipiteitä.


�PÄÄKIRJOITUS<br />

Epäsuorat vaikutukset<br />

Verrattaessa mahdollisia itsehoitolääkkeiden<br />

jakelukanavia (apteekit ja päivittäistavarakauppa)<br />

toisiinsa puhutaan yleensä suorista<br />

eduista ja haitoista. Esimerkiksi apteekista ostettaessa<br />

on mahdollista saada tilanteeseen sopivaa<br />

lääkeneuvontaa, ja päivittäistavarakaupasta lääkettä<br />

ostettaessa olisi hinta mahdollisesti jonkin<br />

verran edullisempi.<br />

Taloudellisista intresseistä puhuminen on ollut<br />

enemmän tai vähemmän tabu, mielestäni kuitenkin<br />

turhaan. Haluankin seuraavassa tuoda esille, miten<br />

nämä intressit vaikuttavat saavutettaviin kokonaistaloudellisiin<br />

hyötyihin epäsuorien kerrannaisvaikutusten<br />

kautta. Kerrannaisvaikutuksella tarkoitan tässä<br />

yksinkertaisesti toiminnan (lääkkeen hankinnan)<br />

vaikutusta muuhun toimintaan.<br />

Ostettaessa lääke apteekista sijoitetaan varallisuutta<br />

apteekkitoimintaan. Apteekkitoimintaan<br />

sijoitetut varat taas tuottavat kerrannaisvaikutuksena<br />

terveyshyötyä. Tämä johtuu siitä, että varat<br />

mahdollistavat tai tukevat muidenkin hyödyllisten<br />

palvelujen kuin itsehoitolääkkeiden jakelun tehokasta<br />

ylläpitoa; esimerkiksi kaikkien lääkkeiden<br />

käyttöön liittyvän lääkeneuvonnan tarjoamista ja<br />

reseptilääkkeiden toimittamiseen liittyviä palveluita<br />

kaikille ihmisille.<br />

Mikäli itsehoitolääkkeen myymiseen ei liity tai<br />

myyvä yritys ei harjoita muuta terveyshyötyä tuottavaa<br />

toimintaa, eivät myöskään yrityksen toimintaan<br />

sijoitetut varat tuota kerrannaisvaikutuksena<br />

terveyshyötyä vaan jotain muuta, joka liittyy yrityksen<br />

harjoittamaan toimintaan.<br />

Tämän lisäksi tällaisen yrityksen toimintaan sijoitetut<br />

varat vähentäisivät mahdollista kerrannaisvaikutuksena<br />

syntyvää terveyshyötyä, jota toinen<br />

yritys voisi potentiaalisesti tuottaa. Toisin sanoen<br />

yksi päivittäistavarakaupassa tapahtuvan lääkkeiden<br />

jakelun haitallinen kerrannaisvaikutus olisi, että se<br />

vähentäisi apteekissa myytyjen lääkkeiden määrää<br />

ja samalla siis hyödyllisten kerrannaisvaikutuksina<br />

syntyvien terveyshyötyjen kokonaismäärää.<br />

Tämä siis merkitsee sitä, että kahden rinnakkaisen<br />

lääkejakelukanavan ylläpitäminen ei ole tehokasta.<br />

Paitsi, että ilman neuvontaa aiheutuisi aiempaa<br />

enemmän suoria haittoja, kuten vääriä lääkevalintoja<br />

tai virheellistä lääkkeen käyttöä, syntyisi<br />

myös epäsuoria haitallisia kerrannaisvaikutuksia.<br />

Ei siis olisi kokonaiskustannusten kannalta yhdentekevää,<br />

mistä jakelukanavasta lääkkeet hankittaisiin,<br />

mikäli jakelu olisi vapaata. On toinen kysymys,<br />

kuinka apteekkien toimintaa mahdollisesti tulisi<br />

tehostaa, kuinka paljon yhteiskunnan tulisi investoi-<br />

Apteekkitoimintaan<br />

sijoitetut varat tuottavat<br />

kerrannaisvaikutuksena<br />

terveyshyötyä.<br />

da varoja näiden toimintaan tai kuinka paljon mahdollista<br />

lisähyötyä voitaisiin vielä saavuttaa.<br />

Tämä tietenkin pistää miettimään, miksi eräissä<br />

maissa on siirretty <strong>lääkkeitä</strong> vapaaseen jakeluun.<br />

Yleisenä jakelukanavan muutosten perusteluna käytetään<br />

toiminnan tehostamista. Toiminnan tehostaminen<br />

ei kuitenkaan merkitse automaattisesti sitä,<br />

että kustannusvaikuttavuus lisääntyisi.<br />

Toisaalta esitetään näkemyksiä valmisteiden<br />

hintojen laskusta.<br />

Kuinka paljon marginaalisesta hintojen laskusta<br />

olisikaan tosiasiassa hyötyä kuluttajalle, jos haitallisten<br />

kerrannaisvaikutusten aiheuttamia kustannuksia<br />

kerättäisiin viiveellä takaisin niin kuluttajilta kuin<br />

yrityksiltäkin suurempina sairausvakuutusmaksuina<br />

ja veroina?<br />

Se, että itse osaa ottaa lääkkeensä oikein, ei<br />

vielä tarkoita sitä, että naapuri osaa.<br />

Ville-Matti Mäkinen, päätoimittaja<br />

5


�AJASSA<br />

TEKSTI VILLE-MATTI MÄKINEN KUVA MATTI SULANTO<br />

LÄÄKETEOLLISUUS RY:N<br />

LÄÄKEPOLIITTINEN JOHTAJA<br />

SIRPA RINTA TOIVOO<br />

YKSINKERTAISEMPAA<br />

LÄÄKEKORVAUSJÄRJESTELMÄÄ<br />

JA NOPEUTTA HAKEMUSTEN<br />

KÄSITTELYYN.<br />

Uusia keinoja uusien<br />

lääkkeiden saatavuuden<br />

edistämiseksi<br />

Kiristynyt hintakilpailu on supistanut<br />

lääkeyritysten toimintoja. Tämä<br />

näkyy muun muassa uusien<br />

aloitettujen tutkimusten vähenemisenä.<br />

Viime vuonna aloitettujen<br />

tutkimushankkeiden määrä väheni<br />

26 prosenttia edellisestä vuodesta. Patenttisuojattujen<br />

lääkkeiden ottaminen mukaan<br />

viitehintajärjestelmään yhdessä talouskriisin<br />

kanssa ovat johtaneet myös laajoihin irtisanomisiin<br />

lääketeollisuudessa. Yhteiskunnalle puolestaan<br />

on syntynyt hintakilpailun seurauksena<br />

välitöntä säästöä edullisemmista lääkkeistä ja<br />

apteekeissa tehtävästä lääkevaihdosta.<br />

Lääketeollisuuden mukaan syntyviä säästöjä<br />

tulisi ohjata siten, että Suomessa voitaisiin<br />

turvata tulevaisuudessakin uusien lääkkeiden<br />

saanti potilaille.<br />

– Yhteiskunnan säästötarpeet ovat ymmärrettäviä,<br />

mutta on pidettävä samalla huolta<br />

siitä, että <strong>Suomen</strong> lääkevalikoima ei jää jälkeen<br />

siitä, millainen se on muualla Euroopassa.<br />

Myös potilaille, joille halvat geneeriset lääkkeet<br />

eivät sovi, tulee olla tarjolla heille sopivia <strong>lääkkeitä</strong>,<br />

Lääketeollisuus <strong>ry</strong>:n lääkepoliittinen johtaja<br />

Sirpa Rinta sanoo.<br />

6<br />

Lääkkeiden tuloa markkinoille<br />

tulisi Sirpa Rinnan<br />

mielestä nopeuttaa pienentämällä<br />

lääkkeen korvattavuuden<br />

saamiseen<br />

kuluvaa viivettä.<br />

Työkaluja vaikuttavuuden arviointiin<br />

Rinnan mukaan uusien lääkkeiden tuloa markkinoille<br />

tulisi nopeuttaa pienentämällä lääkkeen<br />

korvattavuuden saamiseen kuluvaa viivettä.<br />

Tähän päästäisiin muun muassa parantamalla<br />

lääkeyritysten mahdollisuuksia osoittaa<br />

lääkkeistä saatavia terveyshyötyjä kustannusvaikuttavuusanalyyseilla<br />

sekä uudistamalla lääkekorvausjärjestelmää.<br />

– Terveydenhuollon sähköisten järjestelmien<br />

epäkohtana voidaan pitää sitä, että niistä<br />

ei voi kerätä anonyymia tietoa lääkkeiden<br />

käytöstä. Tietojen saanti auttaisi lääkeyrityksiä<br />

arvioimaan lääkkeen kustannusvaikuttavuutta<br />

, sillä näissä arvioinneissa tarvitaan paljon<br />

lääkehoidon onnistumiseen liittyvää tietoa,<br />

kuten potilaskohtaista historiatietoa saavutetusta<br />

hoitotasapainosta eri <strong>lääkkeitä</strong> käytettäessä,<br />

Rinta sanoo.<br />

Lääketeollisuudella, toisin kuin esimerkiksi<br />

yliopistoilla, ei tietosuojasyistä ole mahdollisuutta<br />

kerätä tietoja sähköisistä potilastietokannoista.<br />

Potilastietoja voisi Rinnan mukaan<br />

muokata tutkimuskäyttöä varten sellaisiksi,<br />

että ne eivät olisi henkilöitävissä, jolloin tietosuoja<br />

ei olisi ongelma. Nykyisistä tietojärjestel-<br />

mistä ei kattavien tietojen kerääminen ole vielä<br />

teknisestikään mahdollista.<br />

Lääketeollisuus odottaa jatkossa myös Fimean<br />

lääkehoitoja arvioivan tutkimusosaston<br />

osallistuvan kustannusvaikuttavuuden arviointiin.<br />

Ensin on kuitenkin varmistettava Hilassa<br />

nykyisten ja uusien valmisteiden hakemusten<br />

käsittelyn nopeus.<br />

Lääkekorvausjärjestelmää kehitettävä<br />

Rinnan mukaan nykyistä lääkekorvausjärjestelmää<br />

olisi yksinkertaistettava huomattavasti.<br />

Pääperiaatteena hänestä olisi, että sairauksia<br />

ei luokiteltaisi nykyisen järjestelmän tavoin<br />

korvausluokkiin, vaan korvaus määräytyisi<br />

lääkkeiden kokonaiskustannusten perusteella.<br />

Alkukustannukset kuuluisivat potilaan omavastuuseen<br />

ja korvausaste nousisi sen mukaan,<br />

kuinka paljon potilas korvausten piiriin kuuluvia<br />

<strong>lääkkeitä</strong> käyttää. Tiedot lääkkeiden ostoista<br />

välittyisivät reaaliaikaisesti apteekeista<br />

Kelan tietokantaan.<br />

Nykyisen korvausjärjestelmän heikkouksina<br />

Rinta pitää sairauksien epätasapuolisuutta<br />

ja järjestelmän ylläpitämiseen tarvittavaa monimutkaista<br />

byrokratiaa monella eri tasolla. �


TEKSTI MAIJA RAUHA KUVA DREAMSTIME<br />

Apteekkien<br />

neuvonta tuo<br />

säästöjä<br />

APTEEKKIEN ILMAISPALVELUT<br />

SÄÄSTÄVÄT TERVEYSMENOJA<br />

YLI PUOLI MILJARDIA<br />

EUROA VUODESSA, ILMENI<br />

SUOMEN APTEEKKARILIITON<br />

JULKAISEMASTA SELVITYKSESTÄ.<br />

Selvityksessä arvioitiin, kuinka paljon työtä ja rahaa apteekkien<br />

veloituksetta tarjoamat palvelut säästävät<br />

muualla terveydenhuollossa. Sen mukaan apteekkien<br />

tarjoamat palvelut säästävät vuodessa 6,2 miljoonaa<br />

käyntiä yleislääkärin vastaanotolta ja 750 000 käyntiä<br />

päivystyksestä. Palveluiden ansiosta lääkemääräysten<br />

tarve vähenee 2,6 miljoonalla reseptillä. Lisäksi apteekin asiantuntemuksen<br />

arvioitiin säästävän vuodessa noin 123 000 vuodepotilasyötä.<br />

Rahassa mitattuna nämä vastaavat yhteensä noin 565 miljoonan<br />

euron vuosisäästöä, josta suurin osa, noin 300 miljoonaa euroa,<br />

kertyy vähentyneistä yleislääkärikäynneistä.<br />

Selvityksessä arvioituja palveluita olivat lääkemääräysten noudattamisen<br />

varmistava neuvonta, lääkereseptien yhteisvaikutus-<br />

ja muut tarkistukset sekä terveysneuvonta. Suurin rahallinen arvo<br />

oli apteekkien maksuttomalla terveysneuvonnalla (411 miljoonaa<br />

euroa vuodessa ja lääkemääräysten noudattamisen varmistavalla<br />

neuvonnalla (146 miljoonaa euroa vuodessa).<br />

– Toivottavasti selvitys avaa niidenkin silmät, jotka eivät ole vielä<br />

ymmärtäneet maankattavan apteekkiverkostomme ja korkeasti<br />

koulutetun apteekkihenkilökuntamme arvoa terveydenhuollolle,<br />

Apteekkariliiton puheenjohtaja Mika Vidgrén totesi.<br />

Arvioinnin pohjana käytettiin julkisia tutkimustuloksia, asiantuntijapaneelia<br />

sekä kyselyä, johon vastasi yli 200 apteekkaria ja<br />

terveyskeskusten yli- ja apulaisylilääkäriä.<br />

Lääketeollisuus Ry kommentoi tuloksia todeten, että apteekkien<br />

asiantuntevia ja tehokkaita palveluita tulisi edelleen kehittää muun<br />

muassa laajentamalla potilaiden lääkehoitojen kokonaisarviointia<br />

apteekkien ja terveydenhuollon yhteistyönä. Myös sähköisen reseptin<br />

saamista toimintakuntoon tulisi jouduttaa. Lääketeollisuuden<br />

aiemman tutkimuksen mukaan terveydenhuollon kustannuksissa<br />

säästettäisiin noin 63 miljoonaa euroa vuodessa, jos itselääkinnän<br />

kehittämisellä voitaisiin vähentää terveyskeskusten lääkärikäyntejä<br />

kymmenellä prosentilla. �<br />

TAPAHTUMAKALENTERI<br />

MAALISKUU<br />

12.–15.3<br />

Interpharm, Frankfurt, Saksa<br />

19.–20.3.<br />

Kuopion Lääkepäivät<br />

25.–27.3.<br />

Tampereen Lääkäripäivät<br />

27.–29.3.<br />

Pharmagora, Pariisi, Ranska<br />

HUHTIKUU<br />

23.–24.4.<br />

Apteekkaripäivät, Helsinki<br />

TOUKOKUU<br />

12.–14.5.<br />

Pharmingtech, Bologna, Italia<br />

22.5.<br />

Proviisoriyhdistyksen kevätkokous, Helsinki<br />

KESÄKUU<br />

30.6.–2.7.<br />

International Conference on Medicinal Chemist<strong>ry</strong>, Reims, Ranska<br />

ELOKUU<br />

2.–12.8.<br />

56th IPSF World Congress, Ljubljana, Slovenia<br />

26.8–2.9.<br />

FIP, Lissabon, Portugal<br />

SYYSKUU<br />

24.–27.9.<br />

Itä-<strong>Suomen</strong> Lääketiede, Kuopio<br />

LOKAKUU<br />

10.10.<br />

Maailman mielenterveyspäivä<br />

MARRASKUU<br />

10.–11.11.<br />

Turun Lääketiedepäivät<br />

12.–14.11.<br />

Farmasian Päivät, Helsinki<br />

14.11.<br />

Maailman diabetespäivä<br />

7


�AJASSA<br />

TEKSTI VILLE-MATTI MÄKINEN KUVA INDEXOPEN<br />

Yksilöllinen lääkehoito<br />

avaa kasvunäkymiä<br />

yrityksille<br />

LÄÄKETEOLLISUUDEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ ON MULLISTUNUT MUUTAMASSA VUODESSA. ALAN TOIMINTATAVAT<br />

JA KANNATTAVUUS OVAT JOUTUNEET KOETUKSELLE. YKSILÖLLINEN LÄÄKEHOITO VOI TUODA SUOMALAISILLE<br />

PK-YRITYKSILLE UUSIA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSIA.<br />

<strong>Suomen</strong> kaltaisessa pienessä maassa<br />

erikoistuminen on entistä tärkeämpää.<br />

Suomalaisen lääkeyrityksen<br />

ei ole realistista tavoitella<br />

koko lääkekehitysputken hallintaa.<br />

Menestyksen avain voi sen sijaan<br />

olla huippuosaamisen tarjoaminen tiettyyn<br />

osaan kansainvälisten lääkeyritysten kehitysputkea,<br />

sanoo Tekesin Pharma-ohjelman päällikkö<br />

Pauli Saarenketo. Hän puhui ohjelman<br />

vuosiseminaarissa tammikuun lopussa Helsingissä.<br />

Globaali kilpailu lääkealalla on kiristynyt<br />

nopeasti, eikä kalliille lääkekehitystyölle tahdo<br />

löytyä maksajia. Tuotekehitysputki on hidastunut<br />

ja uusien lääkkeiden kehityskustannukset<br />

kasvavat, ja siksi suu<strong>ry</strong>ritykset ovat nyt aiempaa<br />

valmiimpia ostamaan sopivaa osaamista<br />

ulkopuolisilta kumppaneilta.<br />

8<br />

SUOMALAINEN<br />

OSTAA KESKIMÄÄRIN<br />

89<br />

eurolla lääkeväärennöksiä<br />

vuodessa.<br />

LÄHDE PFIZER<br />

– Isot lääkeyritykset arvioivat nyt uudestaan<br />

lääkekehitystoimintaansa ja miettivät, miten<br />

tuottavuutta voisi parantaa ja kehittämiskustannuksia<br />

laskea, Saarenketo sanoo.<br />

Samaan aikaan terveydenhuollon kokonaiskustannukset<br />

monissa teollisuusmaissa<br />

ovat kasvaneet.<br />

Personoinnilla tehoa hoitoon<br />

Ratkaisuja vaikeaan yhtälöön ovat verkostomaiset<br />

liiketoimintamallit sekä kehityspanostukset<br />

yksilölliseen eli personoituun lääkehoitoon.<br />

Molemmat trendit avaavat suomalaisille<br />

lääkealan pk-yrityksille kiinnostavia markkinanäkymiä.<br />

Personoinnin avulla potilaista pystytään<br />

tunnistamaan entistä tarkempia ala<strong>ry</strong>hmiä,<br />

joille voidaan tarjota yksilöllisesti tehokkainta<br />

lääkeainetta. Kohdennettu lääkehoito tehostaa<br />

kroonisten sairauksien hallintaa, nopeuttaa<br />

sairauksista paranemista ja siten laskee<br />

hoidon kokonaiskustannuksia – ja parantaa<br />

hoidon laatua.<br />

Yksilöllisen lääkehoidon avulla voidaan<br />

hoitaa esimerkiksi syöpäsairauksia, joiden taus -<br />

tamekanismit tunnetaan jo melko hyvin. Myös<br />

keskushermostosairauksissa personoinnilla<br />

voisi selvästi parantaa hoidon tehokkuutta.<br />

Suomalaisen lääkeklusterin vahvuusalueita<br />

ovat Saarenkedon mielestä lääkekehityksen<br />

lisäksi diagnostiikan, bioinformatiikan ja biomerkkiaineiden<br />

osaaminen. Nämä osa-alueet<br />

ovat yksilöllisen lääkehoidon ydinaluetta.<br />

Sopiva kumppani on tärkeä<br />

Tekesin Pharma-ohjelma teetti USA:ssa selvityksen<br />

riskirahoitusta saaneiden, yksilöllistä<br />

lääkehoitoa kehittävien pk-yritysten liiketoimintamalleista.<br />

Kaikille menestyville amerikkalaisille<br />

pk-yrityksille yhteistä oli oikeiden<br />

kumppanien löytäminen.<br />

– Esimerkiksi diagnostiikka-alan yritykselle<br />

keskeistä on löytää kumppaniksi yritys, jolla<br />

on jo markkinoilla oleva tai sinne lanseerattava<br />

lääke, jonka toimivuuden tunnistamiseen<br />

yrityksen kehittämä merkkiaine soveltuu, Saarenketo<br />

kertoo.<br />

Suuret lääkeyhtiöt ovat aiemmin satsanneet<br />

yksilöllisen lääkehoidon markkinan sijasta<br />

jättimenekkisten blockbuster-lääkkeiden löytämiseen.<br />

Patenttisuojan heikkenemisen myötä<br />

ja uusien blockbustereiden löytämisen vaikeuduttua<br />

myös yksilöllisen lääkehoidon markkina<br />

on kasvanut niin, että se kiinnostaa isojakin<br />

lääkejättejä ja riskirahoittajia.<br />

Pk-yritysten rooli yksilöllisen lääkehoidon<br />

kehittäjänä tulee kasvamaan merkittävästi viiden<br />

seuraavan vuoden aikana, Tekesin teettämässä<br />

selvityksessä arvioidaan. Yhteistyö pkyritysten<br />

kanssa lisää suurten lääkeyritysten halua<br />

osallistua uusiin kehitysprojekteihin, joihin<br />

ei tiukassa kustannuskilpailussa voida irrottaa<br />

omia kehitysresursseja. Pk-yritykset ovat usein<br />

nopeampia ja joustavampia toimintatavoissaan,<br />

ja ne puolestaan hyötyvät saadessaan yhteistyön<br />

avulla tuotteensa nopeammin markkinoille<br />

ja isojen kuluttaja<strong>ry</strong>hmien käyttöön. �


����������������������������������<br />

������������������������������������������<br />

���������������������������������������������������<br />

����������������������������<br />

�����������������������������������<br />

�������������������������������<br />

��������������������������������<br />

�������������������������������<br />

����������������������������<br />

�������������������������<br />

������� ����<br />

�������������������������<br />

����������������������<br />

�����������������������<br />

����������������������<br />

���������� ���� �<br />

��������������������<br />

�����������������������<br />

������������������������<br />

�������������������������<br />

������������ ����<br />

�������������������<br />

����������������������������<br />

������������������������������<br />

���������������������������������<br />

������������������������������<br />

������� ����� �������������������������<br />

��������������������������������������<br />

������������������������������������������<br />

����������������������������������������������������������������������������������������������������������<br />

���������������������������������������������������������������������������������������������������������<br />

������������������������������������������������������������������������������������������������������<br />

�������������������������������������������������������������������������������������������������������<br />

��������������������������������������������������������������������������������������������������������<br />

����������������������������������������������������������������������������������������������������������<br />

�������������������������������������������������������������������������������������������������������<br />

������������<br />

�����<br />

����������������<br />

��������������<br />

������<br />

�������� �� ������������� �� �����������������<br />

��������������������������������������<br />

���������������������������<br />

������������������������<br />

��������������������������<br />

�����������������������<br />

���������������������<br />

���������������������<br />

��������������������������<br />

�����������������������<br />

�������������������<br />

����������������������<br />

����������������������<br />

���������������������<br />

������������������<br />

����������������������<br />

���������������������<br />

������� �� �<br />

����������������������������������������������������������<br />

���������������������������������������������������������������������������� �� ��<br />

�����������������������������������������������������������������������������������������������������<br />

�������������������������������� �� �<br />

���������������������������������������������������������������������������������������������������������<br />

����������������������������������� �� ��<br />

�����������������<br />

���������������������������������������������������������������������������������������������������������<br />

���������������������������������������������������������������������������������������������������������������<br />

�����������������������������������������������������������������������������������������������������<br />

�����������������������������������������������������������������������������������������������������<br />

����������������������������������������������������������������������������������������������������<br />

�������������������������������������������������������������������������������������������������������<br />

�����������������������������������������������������������������������������������<br />

���� � ������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������� � ���������������������������������������������������������<br />

���������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������<br />

��������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������<br />

����������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������<br />

�����������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������<br />

���������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������<br />

�����������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������<br />

���������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������<br />

�������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������<br />

���������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������<br />

���������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������<br />

����������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������<br />

��������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������<br />

���������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������<br />

���������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������<br />

01/2010 (2010-2500-1)


�LÄÄKKEIDEN NETTIKAUPPA<br />

Lääkeneuvonta<br />

on nettikaupan<br />

visaisin pulma<br />

USEITA ONGELMIA ON VIELÄ RAIVATTAVA TIELTÄ, ENNEN KUIN<br />

LÄÄKKEIDEN LUVALLINEN MYYNTI INTERNETIN KAUTTA VOI SUOMESSA<br />

ALKAA TODEN TEOLLA. SÄÄDÖKSIÄ SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖSSÄ<br />

VALMISTELEVA ULLA NÄRHI JA APTEEKKARILIITON VIESTINTÄJOHTAJA<br />

ERKKI KOSTIAINEN KESKUSTELIVAT RATKAISUMALLEISTA.<br />

TEKSTI MAIJA RAUHA KUVAT MARKKU OJALA<br />

Hallituksen esitys lääkelain muuttamiseksi<br />

pyritään antamaan<br />

eduskunnalle kevätistuntokauden<br />

aikana. Annosjakelua ja lääkkeiden<br />

verkkokauppaa koskevien<br />

säädösten käsittely on kuitenkin<br />

jäämässä syysistuntokaudelle.<br />

Mikä asiaa viivyttää?<br />

ULLA NÄRHI: Säädöksistä tulisi saada kerralla<br />

niin hyvät ja yksinkertaiset, että niihin voitaisiin<br />

nojata myös tulevaisuudessa. Pykäliä ei voi<br />

kirjoittaa kuuntelematta alan toimijoita. Kaikilla<br />

on asiasta mielipide, mutta valitettavasti<br />

kukaan ei ole pystynyt kertomaan ratkaisua<br />

visaisimpiin ongelmiin: lääkeneuvonnan järjestämiseen<br />

ja lääkkeiden toimittamisen käytännön<br />

pulmiin.<br />

10<br />

ERKKI KOSTIAINEN: Edes eurooppalaisista<br />

kokemuksista ei ole <strong>Suomen</strong> oloissa suurta<br />

apua. Hollantilainen lääkkeiden verkkokauppaa<br />

harjoittava apteekkiketju antaa lääkeneuvontaa<br />

puhelinpalvelukeskuksessa. Se ei kuitenkaan<br />

sovi joka tilanteeseen. Meillä on myös<br />

pitkät välimatkat ja vaativat ilmasto-olosuhteet.<br />

Lääke voi helposti mennä pilalle kuljetuksen<br />

aikana.<br />

Mitä hyvää nettikauppa tuo?<br />

ULLA: Verkkokauppa on helppo tapa ostaa,<br />

etenkin niille, jotka ovat muutenkin tottuneet<br />

asioimaan netissä. Toisaalta kaikilla ei sitä<br />

mahdollisuutta ole.<br />

ERKKI: Verkkokauppa on aina auki. Pankkiasiat<br />

hoidetaan nykyään usein iltaisin kotona<br />

ja sama mahdollisuus kiinnostanee myös


Erkki Kostiainen ja Ulla Närhi toivovat, että laillinen<br />

lääkkeiden verkkokauppa päästäisiin aloittamaan<br />

Suomessa mahdollisimman pian. Ensin on<br />

kuitenkin raivattava muutama kanto kaskesta.<br />

11


ULLA NÄRHI<br />

NEUVOTTELEVA VIRKAMIES, STM<br />

TYÖSSÄNI vastaan lääkkeisiin ja lääkealaan liittyvistä asioista sosiaali- ja terveysministeriössä. Aloitin<br />

tässä tehtävässä noin vuosi sitten. Alueeseeni kuuluvat muun muassa lääkelain muutosten valmistelu sekä<br />

tulevaisuuden lääkepolitiikkaa linjaava Lääkepolitiikka 2020 -työ.<br />

TÄTÄ ENNEN toimin <strong>Suomen</strong> valtion lähettämänä kansallisena asiantuntijana Euroopan komission yritys- ja<br />

teollisuustoiminnan (DG Enterprise and Indust<strong>ry</strong>) kuluttajaosaston lääkeyksikössä. Sitä edellinen työnantajani<br />

oli Lääkelaitos. Olen koulutukseltani proviisori, väittelin farmasian tohtoriksi Kuopiosta vuonna 2001.<br />

VAPAA-AIKANA luen viikon lehdet, juoksen ja käyn jumpassa.<br />

MINULLE ON TÄRKEÄÄ tehdä työni mahdollisimman hyvin, hoitaa ihmissuhteet niin, että vierellä on<br />

muutakin kuin työ sekä syödä hyvää ruokaa ja oppia lepäämään.<br />

apteekkien asiakkaita. Apteekille verkkoasiointi<br />

on tulevaisuudessa välttämätön osa asiakaspalvelua,<br />

jos se mielii pärjätä apteekkien välisessä<br />

kilpailussa.<br />

ULLA: Kun suomalaiset lääkkeiden nettikaupat<br />

saadaan auki, ei kansalaisten enää tarvitse<br />

turvautua maan rajojen ulkopuolelta toimiviin<br />

yrityksiin halutessaan asioida verkossa.<br />

Yksi päätavoitteista tässä onkin, että suomalaiset<br />

ostaisivat turvallisesti suomalaisista apteekeista.<br />

Nettikauppa voi myös parantaa lääkkeiden<br />

saatavuutta syrjäseuduilla.<br />

Tarvitaanko sitä?<br />

ULLA: Lääkkeiden saatavuus on Suomessa hyvä.<br />

En ole varma, onko nettikauppa syrjäseudun<br />

asukkaallekaan paras vaihtoehto lääkkeiden<br />

hankintaan. Apteekeilta ei kuitenkaan voi<br />

sulkea pois mahdollisutta verkkokauppaan, kun<br />

netin käyttö kauppapaikkana muutenkin yleistyy.<br />

Lähdemme siitä, että verkkokauppa tulee,<br />

joten sitä varten tarvitaan säädöksiä.<br />

ERKKI: Itsehoitolääkkeiden verkkokauppa<br />

tuskin on kovin houkuttelevaa, siihen viittaavat<br />

myös kokeiluapteekista saadut kokemukset.<br />

Kiinnostus kasvanee vasta, kun reseptilääkkeiden<br />

verkkokaupasta tulee mahdollista eReseptin<br />

käyttöönoton jälkeen.<br />

Miten eResepti liittyy tähän?<br />

ULLA: Lääkkeiden nettikaupan ongelmat on<br />

ratkaistava viimeistään siihen mennessä, kun<br />

eResepti tulee käyttöön. Kun ihmiset alkavat<br />

katsella reseptejään eArkistosta, he varmasti<br />

haluavat jatkaa asiointia netissä apteekin<br />

kanssa. Ellei se ole mahdollista, olemme myöhästyneet.<br />

Tästä avautuu myös uusia kehityspolkuja.<br />

Jotta järjestelmä olisi toimiva, sinne<br />

voisi syöttää käytössä olevat itsehoitolääkkeet<br />

12<br />

ja mahdollisesti muitakin tietoja. Tulevaisuudessa<br />

myös laboratoriotiedot voisivat olla netissä<br />

apteekinkin hyödynnettävissä.<br />

ERKKI: Kun reseptit ovat sähköisiä, reseptilääkkeiden<br />

verkkokaupalle avautuu aivan uudet<br />

mahdollisuudet. Apteekeille pitäisi tässä<br />

yhteydessä sallia pääsy potilastietoon eli eArkistoon,<br />

jotta saadaan paras hyöty. Virossa on<br />

juuri otettu sähköiset reseptit käyttöön, joten<br />

heidänkin kokemuksiaan kannattaisi varmasti<br />

hyödyntää.<br />

Mitä malleja lääkeneuvonnan<br />

järjestämiseksi on?<br />

ULLA: Lääkeneuvonta kuuluu lääkkeen hintaan.<br />

Lääkeneuvonnan antaminen on apteekin<br />

velvollisuus, josta ei voida tinkiä verkkoapteekissakaan.<br />

Neuvontaa ei voi myöskään jättää<br />

potilaan aktiivisuuden varaan. Se on vain tehtävä<br />

eri tavalla.<br />

ERKKI: Pelkkä teksti netissä ei varmasti<br />

riitä. Apteekeissa esitetään mitä erilaisempia<br />

kysymyksiä, joille tulee olla tilaa verkossakin.<br />

Sähköpostin tietoturva on melko heikko, eikä<br />

lääkeneuvontaa voi muutenkaan jättää sen<br />

varaan. Puhelinneuvonta tai internetin kautta<br />

otettava kuvapuhelu ovat mahdollisia vaihtoehtoja.<br />

ULLA: Apteekin voisi velvoittaa ottamaan<br />

yhteyttä asiakkaaseen puhelimitse ennen<br />

tilauk sen hyväksymistä.<br />

ERKKI: Toinen vaihtoehto voisi olla ennakkorekisteröityminen.<br />

Ennen nettiosto-oikeutta<br />

asiakas rekisteröityisi ja antaisi siinä yhteydessä<br />

tiettyjä tietoja itsestään. Apteekissa verrattaisiin<br />

aiottua ostosta annettuihin tietoihin ja<br />

otettaisiin tarvittaessa yhteyttä asiakkaaseen.<br />

Tämä malli herättää kysymyksen, pystyttäisiinkö<br />

mahdolliset vaaratilanteet ottamaan tar-<br />

Närhi:<br />

Verkkokauppa tulee,<br />

joten sitä varten tarvitaan<br />

säädöksiä.<br />

peeksi hyvin huomioon ennakolta. Apteekeissa<br />

havaitaan usein, että asiakas on ostamassa<br />

vaivaansa väärää lääkettä, ja siihen puututaan<br />

– miten tämä tehtäisiin verkossa?<br />

ULLA: Rekisteröityessä tulisi vastata myös<br />

kysymyksiin esimerkiksi allergioista ja muista<br />

turvallisuusriskeistä. Jaksaisivatko ihmiset kahlata<br />

läpi pitkän kysymyslistan? Suullisesti asia<br />

hoituu helposti. Mielestäni on turvallisinta, että<br />

menetelmä on interaktiivinen. Lääkeneuvonta<br />

pitää joka tapauksessa saada hoitumaan niin<br />

hyvin, ettei siitä tule huolta asiakkaalle.<br />

ERKKI: Sellaista mallia ei pidä laatia, jossa<br />

neuvonta unohdetaan. Tuskin sellaista riskiä<br />

onkaan. Netin videoyhteys saattaisi olla nykyisistä<br />

vaihtoehdoista paras ainakin siinä vaiheessa,<br />

kun reseptilääkkeet ovat mukana. Sen<br />

avulla olisi mahdollista näyttää esimerkiksi<br />

annostelulaitteen käyttö, jonka selostaminen<br />

puhelimitse voi olla vaikeaa.<br />

Miten ostaja varmistuu<br />

nettiapteekin laillisuudesta?<br />

ULLA: EU:n parlamentin <strong>ry</strong>hmä suosittelee<br />

sertifi ointijärjestelmää ja leimaa, josta verkkoapteekin<br />

laillisuuden voisi tunnistaa. Toinen,<br />

helposti toteutettava ratkaisu olisi Fimean


Kostiainen:<br />

Verkkokauppa on<br />

tulevaisuudessa<br />

välttämätön osa<br />

apteekin toimintaa.<br />

nettisivuille koottava luettelo laillisista verkkoapteekeista.<br />

ERKKI: Merkin voi helposti väärentää ja<br />

voisi kulua viikkoja, ennen kuin rötös huomattaisiin.<br />

Luettelo olisi mielestäni parempi.<br />

ULLA: Nettiapteekin etusivulla voisi lukea,<br />

että tämä apteekki on lääkevalvontaviranomaisen<br />

hyväksymä, ja siinä voisi olla linkki Fimean<br />

sivuilla olevaan luetteloon.<br />

Voisiko apteekki toimia<br />

pelkästään verkossa?<br />

ULLA: Nettikaupan tulee olla osa apteekin normaalia<br />

toimintaa. Muutenkin pitäisin kiinni siitä,<br />

että nettiapteekkia koskevat kaikki samat<br />

perusasiat kuin muitakin apteekkeja. Se ei voi<br />

olla lievemmin säädelty saareke.<br />

ERKKI: Meillä on hyvä apteekkijärjestelmä,<br />

johon ihmiset syystäkin luottavat. Nettiapteekin<br />

tulee olla osa apteekin toimintaa.<br />

Siksi puhuisinkin mieluummin apteekin verkkopalvelutoiminnasta<br />

kuin nettiapteekista. Asiakkailla<br />

pitää myös olla paikka, jonne he voivat<br />

tarvittaessa mennä selvittämään asiaansa<br />

kasvotusten.<br />

ERKKI KOSTIAINEN<br />

VIESTINTÄJOHTAJA, APTEEKKARILIITTO<br />

TYÖSSÄNI välitän tietoa apteekeille ja apteekeista eri sidos<strong>ry</strong>hmillemme. Toimin myös Apteekkarilehden<br />

päätoimittajana ja PharmaPress-viestintäyhtiömme toimitusjohtajana.<br />

TÄTÄ ENNEN työskentelin Apteekkariliiton farmaseuttisella osastolla ja tuotin muun muassa lääkeinformaatio-<br />

ja toimipaikkakoulutusmateriaalia apteekeille.<br />

VAPAA-AIKANA hurautamme perheen kanssa usein Sydän-Hämeeseen, jossa olemme kunnostaneet noin<br />

150 vuotta vanhan kotitaloni kakkoskodiksemme. Kesäaikaan se tosin tuntuu välillä työsiirtolalta.<br />

MINULLE ON TÄRKEÄÄ perheeni, johon kuuluu vaimo ja 9-vuotias poika.<br />

Mitä rajoituksia verkkokaupalla olisi?<br />

ERKKI: Verkkokaupan itsehoitolääkevalikoima<br />

olisi joka tapauksessa supistettu. Lääkkeitä,<br />

joihin liittyy väärinkäytön mahdollisuus, ei<br />

voisi ostaa netin kautta. Myös säilytysolosuhteet<br />

rajaavat osan lääkkeistä verkkokaupan ulkopuolelle.<br />

ULLA: Asiakkaiden pitää ymmärtää, ettei<br />

kaikkea voi tilata netin kautta. Lääkkeille ei<br />

myöskään voisi antaa palautusoikeutta.<br />

Mitä ongelmia<br />

lääkelogistiikkaan liittyy?<br />

ULLA: Niin helle kuin pakkanenkin ovat ongelmia<br />

kuljetettavien lääkkeiden säilyvyyden<br />

kannalta. Yksi pohdinnan aihe on, miten varmistettaisiin,<br />

ettei lääkelähetystä varasteta kuljetuksen<br />

aikana tai postilaatikosta. Entä kuka<br />

on vastuussa, jos niin käy?<br />

ERKKI: Tämä on relevantti kysymys etenkin<br />

resepti<strong>lääkkeitä</strong> toimitettaessa. Lähettipalvelun<br />

käyttö tekisi kuljetuksista luultavasti liian<br />

kalliita. Nouto apteekin palvelupisteestä on yksi<br />

vaihtoehto, jos niitä on tulevaisuudessa nykyisiä<br />

lääkekaappeja enemmän.<br />

ULLA: Myös palvelupisteitä koskevien säädösten<br />

uudistaminen on parhaillaan vireillä.<br />

Ajatus on, että palvelupisteitä tulisi nykyistä<br />

enemmän varmistamaan lääkkeiden saantia<br />

syrjäseuduilla. Niissä olisi tarjolla rajattu valikoima<br />

itsehoito<strong>lääkkeitä</strong> ja niistä voisi noutaa<br />

apteekissa valmiiksi pakattuja <strong>lääkkeitä</strong>. Samalla<br />

järjestyisi asianmukainen lääkeneuvonta.<br />

Asia on kuitenkin vielä työn alla.<br />

ERKKI: Minusta olisi tärkeää, että palvelupisteiden<br />

sijoittumista ohjattaisiin edelleen, jotta<br />

voidaan varmistaa niiden sijoittuminen lääkkeiden<br />

saatavuuden kannalta järkeviin paikkoihin.<br />

Pelkkä ilmoitusmenettely ei tätä takaisi.<br />

ULLA: Palvelupisteessä voisi olla kuvapuhelin,<br />

jolla saisi yhteyden apteekkiin, tai siellä<br />

voisi päivystää farmaseutti muutaman tunnin<br />

viikossa. Toisaalta matkat voivat olla siihen<br />

liian pitkät eikä verkkoapteekin neuvonta ratkea<br />

tällä tavalla.<br />

Löydetäänkö ratkaisut?<br />

ERKKI: eResepti otettaneen käyttöön ensimmäisillä<br />

paikkakunnilla, Turussa ja Kotkassa,<br />

jo tämän vuoden aikana. Tästä syntyy varmasti<br />

paineita verkkoasioinnin toteuttamiseen. Uskon,<br />

että ratkaisut löytyvät.<br />

ULLA: Ehkä meidänkin pitäisi jättää turhat<br />

pohdinnat ja vain perustaa call center. Suomalaisella<br />

mentaliteetilla pyrimme kuitenkin<br />

ottamaan huomioon myös uhkakuvat jo lainsäädäntövaiheessa.<br />

En tiedä, onko kenenkään<br />

etu, jos otetaan käyttöön keskeneräinen järjestelmä.<br />

Minäkin uskon, että asiat vielä kirkastuvat.<br />

�<br />

Närhi:<br />

Asiakkaiden pitää<br />

ymmärtää, ettei<br />

kaikkea voi tilata<br />

netin kautta.<br />

13


�PROVIISORIPÄIVÄ 2010<br />

PROVIISORIPÄIVÄN I OSIO KÄSITTELI PROVIISORIN ROOLIA TERVEYDENHUOLLOSSA. OSION PUHEENJOHTAJA,<br />

APTEEKKARILIITON FARMASEUTTINEN JOHTAJA SIRPA PEURA, AVASI OSION KUVAAMALLA MUUTTUVAA<br />

APTEEKKIMAAILMAA. APTEEKIT OVAT KUITENKIN VALMIINA OTTAMAAN HAASTEET VASTAAN KEHITTÄMÄLLÄ<br />

UUSIA PALVELUITA, TOIMINTATAPOJA JA RAHOITUSMALLEJA.<br />

14


eReseptin testaus alkoi Turussa kolmen<br />

apteekin voimin jo elokuussa<br />

2007. Silloin oletettiin, että projekti<br />

kestäisi maksimissaan vuoden. Tällä<br />

hetkellä Aahen apteekissa on päästy kokeilemaan<br />

vasta muutaman eReseptin toimittamista<br />

ja realistinen aloittamisajankohta varsinaiselle<br />

eReseptien toimittamiselle on syksyllä<br />

2010. eReseptitoimitusten laajenemisaikataulu<br />

taas riippuu tämän aloituksen ajankohdasta ja<br />

onnistumisesta.<br />

Kärkkäimmät arvostelijat ovat väittäneet<br />

<strong>Suomen</strong> kehityksen jääneen jälkeen jopa Virosta.<br />

Ruotsissa ja Tanskassa eReseptien toimittaminen<br />

käynnistyi aikoinaan jouhevasti<br />

ja molemmissa maissa valtaosa toimitetuista<br />

resepteistä on tällä hetkellä sähköisiä.<br />

Suomessa ei kuitenkaan kehitetä järjestelmää<br />

pelkästään eReseptille, vaan tähdätään laajan<br />

kansallisen terveysarkiston (KanTA) luomiseen.<br />

KanTA koostuu kolmesta osasta; eArkisto<br />

on kattava potilastietoarkisto, eResepti toimii<br />

apteekki- ja potilastietojärjestelmien kautta ja<br />

eKatselu mahdollistaa täysi-ikäisille omien tietojen<br />

tarkastelun.<br />

KanTAn suunnittelussa ja toteutuksessa<br />

ovat mukana Kela, Valvira, THL ja STM. Apteekkipuolella<br />

tietokantaan yhteensovitettavia<br />

järjestelmiä ovat Linnea ja Salix, mutta lääkäripuolella<br />

ohjelmistoja on kaikkiaan 20, joista<br />

tässä vaiheessa mukana ovat vasta Pegasos ja<br />

Effi ca. Kehitettävän tietojärjestelmän laajuus ja<br />

suuri toimijoiden määrä asettavat toteutusaikataululle<br />

suuria haasteita. Tällä hetkellä tehdään<br />

yhteistestausta eri ohjelmistotoimittajien kesken<br />

ja korjataan ohjelmien toiminnallisuuksia.<br />

Miten näkyy apteekissa?<br />

Sähköisen lääkemääräyksen vaikutuksista apteekkien<br />

toimintaan on puhuttu paljon. Sekä<br />

toimintatapojen että kustannusten suhteen<br />

paljon riippuu apteekin nykyisestä tilanteesta.<br />

Pienimmillä kustannuksilla ja toiminnan muutoksilla<br />

pääsevät apteekit, joissa on jo käytössä<br />

suoratoimitus ja alle kolme vuotta vanhat tietokoneet.<br />

Perinteisissä tiskitoimitusapteekeissa<br />

kustannukset ovat suuremmat johtuen suoratoimitukseen<br />

siirtymisen edellyttämistä kalus-<br />

TEKSTI SAIJA LEIKOLA KUVAT KALLE AALTONEN<br />

eReseptistä tulee<br />

hyvä hoidon väline<br />

APTEEKKARI RIIKKA AAHE TURUN JOUTSEN APTEEKISTA ANTOI TILANNE- E-<br />

KATSAUKSEN SÄHKÖISESTÄ LÄÄKE MÄÄRÄYK SESTÄ ELI eRESEPTISTÄ.<br />

te- ja tietotekniikkahankinnoista.<br />

Etenkin tiskitoimitusapteekeissa tullaan<br />

todennäköisesti tarvitsemaan muutoksia teknisen<br />

henkilökunnan toimenkuviin, mutta nykyisessä<br />

taloudellisessa tilanteessa farmaseuttien<br />

määrän lisääminen on Aahen mukaan mahdoton<br />

ajatus. Farmaseuttisen henkilökunnan<br />

määrästä keskusteltaessa tulee ottaa huomioon,<br />

että eResepti vähentää työtä, kun vältytään<br />

turhalta reseptin tietojen kopioimiselta.<br />

Myös Kela-laskutus tulee yksinkertaistumaan.<br />

Tietoturvakoulutukset käyntiin<br />

Aahe suosittelee apteekkeja aloittamaan henkilökunnan<br />

tietoturvakoulutukseen panostamisen<br />

jo nyt. Tähän mennessä 500 apteekkilaista<br />

on osallistunut Apteekkariliiton ja FOK:n jär-<br />

jestämään tietosuojavastaavien koulutukseen,<br />

jota tulee olemaan tarjolla jatkossakin. Tietoturvakoulutuksen<br />

lisäksi Apteekkariliitto ja Kela<br />

tuottavat eReseptin lainsäädännöstä ja periaatteista<br />

verkkokoulutusta ja kirjallista materiaalia,<br />

joihin kannattaa perehtyä. Apteekeissa on<br />

tärkeää myös luoda eReseptiin liittyen selkeät<br />

toimintatavat ja panostaa ohjeistuksiin.<br />

Ammattikorttien käytössä tarkkana<br />

Lääkärit, apteekkien reseptintoimitukseen<br />

osallistuva henkilökunta sekä tulevaisuudessa<br />

myös reseptinkirjoitusoikeuden omaavat hoitajat<br />

saavat henkilökohtaisen terveydenhuollon<br />

ammattikortin reseptikeskukseen kirjautumista<br />

ja sähköistä allekirjoitusta varten. Reseptejä<br />

toimittavat henkilöt kirjautuvat järjestelmään<br />

omalla ammattikortillaan ja PIN-koodilla. Reseptin<br />

toimittaminen vaatii vielä ”allekirjoituksen”<br />

toisella PIN-koodilla. Koska kaikki ammattikortilla<br />

tehdyt toimenpiteet tallentuvat järjestelmään,<br />

vaatii kortin käyttö erityistä huolelli-<br />

Apteekkari Riikka Aahe uskoo, että eReseptien<br />

toimittaminen alkaa Turussa toden teolla ensi syksynä.<br />

suutta. Käytännössä esimerkiksi järjestelmästä<br />

uloskirjautumista kannattaa harjoitella niin,<br />

että siitä tulee rutiinia reseptintoimituspisteeltä<br />

poistuttaessa.<br />

Yleistynee verkkaisesti<br />

Apteekkari Aahe arvelee sähköisten lääkemääräysten<br />

käyttöönoton lisääntyvän verkkaisesti.<br />

Osasyynä voivat olla etenkin pienten kuntien<br />

kohdalla kustannuskysymykset, sillä uuden<br />

Pienimmillä muutoksilla pääsevät apteekit,<br />

joissa on jo käytössä suoratoimitus ja alle kolme<br />

vuotta vanhat tietokoneet.<br />

järjestelmän perustamisen arvioidaan maksavan<br />

kunnille 0,48 euroa reseptiä kohden. Koskaan<br />

ei todennäköisesti päästä pelkkään eReseptin<br />

käyttöön, mutta muuten Aahe uskoo<br />

eReseptijärjestelmän toimivan joustavasti 10<br />

vuoden kuluttua.<br />

Automaatio tulee todennäköisesti eReseptin<br />

myötä lisääntymään apteekeissa, sillä vasta<br />

silloin esimerkiksi keräilyautomaateista ja etiketöintikoneista<br />

saadaan paremmin todellista,<br />

työrutiineja helpottavaa hyötyä. Lääkehoidon<br />

kokonaisarvioinnin kaltaisten uusien ammatillisten<br />

palveluiden tuottaminen saattaa myös<br />

helpottua, kun kaikki potilastieto on olemassa<br />

keskitetysti yhdessä paikassa.<br />

Nähtäväksi jää, mahdollistaako eReseptin<br />

käyttöönotto myös reseptilääkkeiden internetkaupan.<br />

Joka tapauksessa eResepti tulee helpottamaan<br />

potilaan lääkeasioiden hallintaa, vähentämään<br />

reseptiväärennöksiä ja lisäämään lääkitysturvallisuutta.<br />

Aahen kiteyttämänä: – eResepti<br />

tulee olemaan hyvän hoidon väline. �<br />

15


�PROVIISORIPÄIVÄ 2010<br />

TEKSTI SAIJA LEIKOLA KUVA KALLE AALTONEN<br />

Reseptinuusimisoikeudesta<br />

olisi apua<br />

tietyissä tilanteissa<br />

PROVIISORI HEIKKI LEHMUSKERO ESITTELI PROVIISORIEN<br />

RESEPTINUUSIMISOIKEUTTA KÄSITTELEVÄN PD-TYÖNSÄ TULOKSIA.<br />

Alkukesällä 2009 sähköisesti toteutettuun<br />

kyselyyn vastasi 799<br />

proviisoria tai proviisoriopiskelijaa<br />

vastausprosentin jäädessä<br />

36,5:een. Suurin osa vastaajista<br />

edusti apteekkiproviisoreita<br />

(293) ja apteekkareita (203).<br />

Nykytilanne<br />

Apteekin arjessa tulee melko usein tilanteita,<br />

joissa potilaan lääkkeet ovat lopussa, mutta<br />

reseptissä ei ole lääkettä jäljellä tai resepti on<br />

vanhentunut. Kyselyyn vastanneiden mukaan<br />

yleisimmin tällaisessa akuutissa reseptinuusimistilanteessa<br />

asiakas pyritään ohjaamaan<br />

lääkärin vastaanotolle. Lääkäriin pyritään ottamaan<br />

yhteyttä usein myös apteekista, mutta<br />

71 prosenttia vastaajista kaupungeissa ja 45<br />

prosenttia maaseudulla oli sitä mieltä, että terveyskeskuslääkärin<br />

tavoittaminen akuutissa reseptinuusimistilanteessa<br />

on vaikeaa. Vastaa jien<br />

enemmistö koki paikkakunnaltaan löytyvän<br />

toimivan käytännön kiireettömiä reseptinuusimistilanteita<br />

varten.<br />

Reseptinuusimisoikeutta kannatettiin,<br />

muttei pidetty ongelmattomana.<br />

Jos asiakasta ei voi lähettää lääkäriin tai<br />

lääkäriä ei tavoiteta, joudutaan lääkehoidon<br />

jatkuvuuden varmistamiseksi joskus poikkeamaan<br />

reseptin toimittamista koskevista määräyksistä.<br />

24 prosenttia kaupunkiapteekeissa<br />

ja peräti 43 prosenttia maaseutuapteekissa<br />

toimivista vastaajista kertoi joutuvansa antamaan<br />

lääkettä potilaalle etukäteen vähintään<br />

viikoittain ennen varsinaista reseptinuusimista.<br />

Harvemmin käytetty keino lääkityksen jatkumisen<br />

varmistamiseksi akuutissa tilanteessa<br />

oli toimittaa lääkettä, esimerkiksi nitroja tai ehkäisypillereitä,<br />

ilman voimassaolevaa reseptiä.<br />

16<br />

Tätä toimintatapaa oli käyttänyt viikoittain tai<br />

useammin muutama prosentti vastaajista.<br />

Hyödyt ja haitat<br />

Enemmistö kyselyn vastaajista (83 prosenttia) oli<br />

sitä mieltä, että proviisorin reseptinuusimisoikeudesta<br />

olisi apua tilanteissa, joissa asiakkaan<br />

lääke on kokonaan loppunut ja reseptin uusimisella<br />

on kiire. Tilanteissa, joissa uusimisella ei ole<br />

kiire, proviisorien reseptinuusimisoikeuden koki<br />

hyödylliseksi 45 prosenttia vastaajista.<br />

Proviisorien reseptinuusimisen hyödyt liittyisivät<br />

todennäköisimmin hoidon keskeytyksettömän<br />

jatkumisen turvaamiseen ja asiakkaan<br />

juoksuttamisen vähenemiseen. Lisäksi se vähentäisi<br />

apteekissa lääkärien tavoittamiseen käytettyä<br />

työaikaa ja toisaalta lääkäreiden työn keskeytyksiä.<br />

Apteekissa potilaat tavataan useammin<br />

kuin missään muussa terveydenhuollon pisteessä,<br />

mikä voisi luoda mahdollisuuksia kehittää<br />

hoidon seurannasta nykyistä kattavampaa.<br />

Vastaajat näkivät proviisorien reseptinuusimisoikeudessa<br />

myös ongelmia. Pidettiin riskinä,<br />

että uusimisoikeus voisi johtaa tilantee-<br />

seen, jossa lääkärit haluavat oikeuden myydä<br />

<strong>lääkkeitä</strong>. Epäiltiin myös, että resepti uusittaisiin<br />

aina asiakkaan halutessa, kunhan saadaan<br />

lääke myydyksi.<br />

Miten rajattaisiin?<br />

Kyselyssä kartoitettiin proviisorien mielipiteitä<br />

siitä, mitä <strong>lääkkeitä</strong> reseptinuusimisoikeuden<br />

tulisi koskea. Vastaajista 84 prosentin mielestä<br />

proviisoreilla tulisi olla oikeus uusia tarkoin<br />

määriteltyjä perusvoiteiden, silmän kostutustippojen<br />

ja kalsium/D-vitamiinivalmisteiden<br />

kaltaisia pitkäaikaislääkereseptejä siihen saak-<br />

Proviisori Heikki Lehmuskeron kyselystä selvisi,<br />

että proviisorit pitävät reseptinuusimisoikeutta<br />

myönteisenä mahdollisuutena.<br />

ka, kunnes asiakas pääsee vastaanotolle (1–3<br />

kuukauden ajaksi). Uusimisoikeutta yli kolmen<br />

kuukauden ajaksi edellä mainituille valmisteille<br />

kannatti huomattavasti pienempi osa vastaajista:<br />

57 prosenttia.<br />

Vastaajista 69 prosenttia kannatti, että proviisorit<br />

voisivat uusia yleisimpiä verenpaine-,<br />

kolesteroli-, astma- ja diabeteslääkkeiden kaltaisia<br />

pitkäaikaislääkereseptejä vastaanotolle<br />

pääsyyn asti (1–3 kuukauden ajaksi). Yli kolmeksi<br />

kuukaudeksi uusimisoikeutta kannatti<br />

vain 35 prosenttia vastaajista.<br />

Yleisesti vastaajat pitivät sopivimpana<br />

vaihtoehtoa, että proviisorilla olisi oikeus uusia<br />

resepti kolmen kuukauden ajaksi. Avoimien<br />

kommenttien mukaan proviisorien reseptinuusinnasta<br />

ei kuitenkaan haluttu ”reseptinuusimisautomaattia”,<br />

vaan sen toivottiin velvoittavan<br />

myös lääkehoidon onnistumisen arviointiin.<br />

Enemmistö vastaajista (60 prosenttia) oli<br />

sitä mieltä, että proviisorin tulisi ottaa vastuu<br />

lääkehoidosta ajalle, jolle hän uusii reseptin.<br />

Valtaosa kannatti<br />

Suurin osa kyselyyn vastanneista (82 prosenttia)<br />

kannatti proviisorien reseptinuusimisoikeutta.<br />

Kuitenkin 79 prosenttia vastaajista koki,<br />

että pitkäaikaiseen käyttöön tarkoitettujen<br />

lääkkeiden uusimisoikeuden saamiseksi tarvitaan<br />

lisäkoulutusta. Esimerkiksi laboratorioarvojen<br />

tulkitsemiseen nykyisen koulutuksen ei<br />

katsottu antavan riittävästi valmiuksia. Tarvittavan<br />

käytännön apteekkikokemuksen määräksi<br />

arvioitiin pääosin riittävän 1–5 vuotta.<br />

Uusimisoikeutta ei kuitenkaan pidetty täysin<br />

ongelmattomana.<br />

Ammattikunta näkee proviisorien reseptinuusimisoikeuden<br />

positiivisena mahdollisuutena,<br />

josta olisi hyötyä etenkin akuuteissa reseptinuusimistilanteissa.<br />

Käytännössä asian<br />

eteneminen vaatii lisätutkimusta esimerkiksi<br />

proviisorien reseptinuusimisoikeuden taloudellisista<br />

vaikutuksista. �


Raisa Ri LLaaksonen k kkertoi, iettä äIIsossa-Britanniassa Bi i<br />

proviisori voi tietyissä tilanteissa myös muuttaa<br />

potilaan lääkitystä.<br />

Isossa-Britanniassa on apteekkialalla käytössä<br />

ainoastaan ylempi korkeakoulututkinto<br />

eli farmaseuttia vastaavaa tutkintoa<br />

ei tunneta. Proviisorin peruskoulutus kestää<br />

neljä vuotta, jonka jälkeen on vuoden<br />

kestävä harjoittelujakso. Tämän jälkeen<br />

proviisori voi jatkokoulutuksella saada muun<br />

muassa itsenäisen lääkkeen määräämisoikeuden.<br />

Tällaisen jatkokoulutuksen saanut proviisori<br />

voi toimia klinikoilla potilaiden lääkeasioista<br />

vastaavana henkilönä, joka voi tehdä<br />

lääkehoidon kokonaisarviointeja ja samalla<br />

muuttaa tarvittaessa potilaan lääkitystä.<br />

Proviisorien ensisijainen tehtävä perusterveydenhoidossa<br />

on toimia (lääke)hoidon antajana.<br />

Proviisorin tehtävä on varmistua siitä, että<br />

potilaan saama lääkehoito on tarkoituksenmukaista,<br />

tehokasta ja turvallista potilaalle. Koska<br />

Isossa-Britanniassa kaikki hoidot ja lääkkeet<br />

ovat lähes ilmaisia, on myös hoidon hinnalla<br />

iso merkitys. Potilaan saaman lääkehoidon tulisi<br />

perustua tieteellisesti todistettuun käytäntöön<br />

ja sen tulisi olla mahdollisimman riskitön. Juuri<br />

tässä työssä proviisorit ovat tärkeässä asemassa<br />

lääkehoidon onnistumisen kannalta.<br />

Proviisori tunnistaa haitat<br />

Vuonna 2005 Ison-Britannian kansallisen terveyspalvelun<br />

(National Health Service, NHS)<br />

hoitamista potilaista noin 10 prosenttia sai<br />

jonkinlaisen haittatapahtuman. Näistä puolet<br />

olisi ollut estettävissä, jos proviisori olisi<br />

käynyt läpi potilaan lääkityksen. Pitkäaikaissairailla,<br />

joilla on käytössä monia <strong>lääkkeitä</strong>,<br />

haittavaikutukset voivat johtua monista syis-<br />

TEKSTI JESSE LINDHOLM KUVA KALLE AALTONEN<br />

Isossa-Britanniassa<br />

proviisori antaa<br />

lääkehoitoa<br />

YLIOPISTON Y OPETTAJA JA TUTKIJA, PH.D. RAISA LAAKSONEN<br />

BATHIN YLIOPISTOSTA KERTOI, ETTÄ ISOSSA-BRITANNIASSA PROVIISORIT<br />

TOIMIVAT PERINTEISEN APTEEKKITYÖN LISÄKSI LAAJA-ALAISESTI<br />

TERVEYDENHOITOALALLA MUUN MUASSA YKSITYISILLÄ KLINIKOILLA JA<br />

SAIRAALOISSA.<br />

tä. Tällaisia ovat muiden muassa lääkkeen virheellinen<br />

käyttö, sopimaton tai tehoton hoito,<br />

hoidon puuttuminen kokonaan tai indikaatioton<br />

lääke. Tämän takia Isossa-Britanniassa<br />

suositellaankin, että jokaiselle yli 75-vuotiaalle<br />

tai yli neljää lääkettä käyttävälle potilaalle<br />

tehtäisiin vuosittain lääkehoidon kokonaisarviointi.<br />

Proviisorien on todettu osaavan<br />

tunnistaa lääkkeistä johtuvia ongelmia muuta<br />

terveydenhoitohenkilökuntaa paremmin ja<br />

näin ollen heidän roolinsa lääkehoitojen arvioinnissa<br />

on olennainen.<br />

Tutkimusten mukaan noin joka toisen pitkäaikaissairaan<br />

lääkehoito onnistuu. Lääkehoidon<br />

onnistumisen kannalta on olennaista,<br />

että koko terveydenhuoltohenkilöstö pystyy<br />

tukemaan potilasta hänen hoidossaan. Tämän<br />

lisäksi tulee muistaa, että hoidon onnistumiseen<br />

vaikuttavat vahvasti myös perhe, ystävät ja<br />

media, jotka muokkaavat potilaan tietoa ja ymmär<strong>ry</strong>stä<br />

lääkkeistä. Olennaista on, että potilas<br />

on sitoutunut omaan hoitoonsa ja ymmärtää,<br />

miksi ja miten <strong>lääkkeitä</strong> käytetään. �<br />

Proviisori voi saada<br />

jatkokoulutuksen jälkeen<br />

itsenäisen lääkkeenmäärämisoikeuden.<br />

17


�PROVIISORIPÄIVÄ 2010<br />

TEKSTI LEENA IHALAINEN KUVA KALLE AALTONEN<br />

Tuoko farmakogenomiikka<br />

säästöjä vai<br />

lisä kustannuksia?<br />

FARMAKOGENOMIIKAN AVULLA VOIDAAN ETSIÄ KULLEKIN POTILAALLE YKSILÖLLISESTI PARHAITEN TEHOAVA<br />

LÄÄKEAINE JA -ANNOS. AIHEESTA PUHUI PROFESSORI HANNU RAUNIO.<br />

Itä-<strong>Suomen</strong> yliopiston kliinisen farmakologian<br />

professori Hannu Raunio kertoi<br />

Proviisoripäivillä farmakogenomiikasta ja<br />

farmakogenetiikasta. Farmakogenomiikka<br />

selvittää perimän vaikutusta lääkeaineiden<br />

käytössä. Sen avulla voidaan etsiä<br />

kullekin potilaalle yksilöllisesti parhaiten tehoava<br />

lääkeaine ja -annos ja välttää sellaisten<br />

lääkkeiden käyttöä, jotka aiheuttaisivat potilaalle<br />

sivuvaikutuksia.<br />

Farmakogenetiikka on osa farmakogenomiikkaa<br />

ja sen avulla testataan, ketkä reagoivat<br />

suotuisasti tiettyyn lääkehoitoon. Testauksen<br />

perusteella voidaan potilaspopulaatiosta<br />

karsia pois ne, joilla ei esiinny vastetta ja<br />

ne, joille lääke on toksinen. DNA-testejä analysoimalla<br />

saadaan tärkeää tietoa, jonka avulla<br />

potilaalle valitaan oikea lääke ja oikea annos.<br />

Vaikka farmakogenomiikka on farmakogenetiikkaa<br />

laajempi käsite, termejä käytetään usein<br />

samassa merkityksessä.<br />

Farmakogeneettisen testauksen kohde voi<br />

olla esimerkiksi lääkeaineen kohdemolekyyli tai<br />

lääkeainetta metaboloivat entsyymit. Varfariini<br />

on esimerkki lääkeaineesta, jonka käytössä oikean<br />

annoksen löytäminen on hankalaa ja jonka<br />

kohdalla farmakogeneettisestä testauksesta uskotaan<br />

olevan hyötyä. Tällä hetkellä testattavia<br />

kohdegeenejä on kaksi: VKORC (vitamin K epoxide<br />

reductase) ja CYP2C9. VKORC on varfariinin<br />

kohdemolekyyli, jossa esiintyy yhden emäksen<br />

polymorfi aa, mikä vaikuttaa sen kykyyn sitoa<br />

varfariinia. CYP2C9 taas on varfariinia metaboloiva<br />

entsyymi, jossa esiintyy myös yhden emäksen<br />

polymorfi aa, mikä aiheuttaa eroja varfariinin<br />

18<br />

hajoamisnopeudessa. Testaamalla potilaiden<br />

CYP2C9- ja VKORC-tyypit saadaan tärkeää tietoa<br />

varfariinin annostelua varten.<br />

Maksaa, mutta myös säästää<br />

Vaikka farmakogeneettisen testauksen hoidollisista<br />

hyödyistä on näyttöä, on sitä tarkasteltava<br />

myös kustannusnäkökulmasta. Taloudellisia<br />

seurauksia voidaan arvioida potilaan, yhteiskunnan<br />

ja lääketeollisuuden näkökulmasta.<br />

Potilaalle kustannukset lääkettä kohden<br />

lisääntyvät, koska testit maksavat ja lääkkeet<br />

maksavat enemmän. Toisaalta haittavaikutukset<br />

vähenevät eikä tehottomia lääkityksiä<br />

käytetä, minkä seurauksena hoitomyöntyvyys<br />

paranee.<br />

Yhteiskunnalle lääkkeet tulevat maksamaan<br />

enemmän. Testit ja testauksen vaatima<br />

koulutus tuovat lisäkustannuksia. Lisäksi useampien<br />

potilaiden saanti lääkityksen piiriin tuo<br />

lisää kustannuksia. Toisaalta tehottomia hoitoja<br />

annetaan vähemmän, hoitotulokset ovat parempia<br />

sekä haittavaikutuksia ja hoitovirheitä<br />

tulee vähemmän, mikä vähentää kustannuksia<br />

pitkällä tähtäimellä.<br />

Lääketeollisuuden kannalta lääkkeen kehityskustannukset<br />

lisääntyvät ja myyntilupaprosessi<br />

vaikeutuu. Blockbuster-lääkkeet ja niiden<br />

tuomat suuret tulot vähenevät. Toisaalta kustannukset<br />

pienenevät, koska epäonnistumiset<br />

vähenevät ja lääkkeen kehitysketju on fokusoidumpi.<br />

Myyntiluvan saanti on nopeampaa ja<br />

myyntiluvan saannin jälkeinen seuranta toimii<br />

paremmin. Lääkkeille voidaan lisäksi löytää uusia<br />

potilas<strong>ry</strong>hmiä.<br />

Professori Hannu Raunion mukaan farmakogeneettisten<br />

testien käyttö voi olla hyvinkin hyödyllistä.<br />

Testauksen myötä<br />

hoitotulokset paranevat ja<br />

hoitovirheet vähenevät.<br />

Potentiaalisesti hyödyllistä<br />

Farmakogeneettisten testien käyttö on potentiaalisesti<br />

erittäin hyödyllistä. Näyttöä on jo melko<br />

paljon, mutta sitä tarvitaan vielä lisää. Vain<br />

harvoissa tapauksissa todellinen hyöty potilaalle<br />

tiedetään ja testauksen kokonaistaloudellinen<br />

hyöty on vielä selvittämättä. Lisää tietoa siis tarvitaan<br />

niin perustutkimuksen, kliinisen tutkimuksen<br />

kuin farmakoekonomian saralla. �


TEKSTI SINI ESKOLA KUVA KALLE AALTONEN<br />

Apotekarsällskapet ajaa<br />

Ruotsin proviisorien asiaa<br />

RUOTSALAISEN APOTEKARSÄLLSKAPET-YHDISTYKSEN PUHEENJOHTAJAN<br />

HANNA GYLLENSTENIN MIELESTÄ OLI JO KORKEA AIKA PERUSTAA<br />

VIRALLINEN ÄÄNITORVI PROVIISORIN TUTKINNON SUORITTANEILLE.<br />

Ruotsin hallitus päätti apteekkimonopolin<br />

purkua suunnitellessaan,<br />

että apteekinhoitajan pätevyysvaatimukseksi<br />

hyväksytään sekä<br />

farmaseutin (receptarie) että proviisorin<br />

(apotekare) tutkinto. Farmaseuttiliitto<br />

(Sveriges Farmacevtförbund) ei<br />

reagoinut proviisoreiden eikä poliittisten päättäjien<br />

laajaan kritiikkiin – miten varmistetaan,<br />

että tulevaisuuden apteekeissa toimivat ja niitä<br />

johtavat ammattilaiset, joilla on riittävä lääkeneuvonnan,<br />

potilasturvallisuuden ja liiketalouden<br />

osaaminen? Näistä asetelmista perustettiin<br />

Apotekarsällskapet 11. tammikuuta 2009<br />

toimimaan proviisorin tutkinnon suorittaneiden<br />

äänitorvena.<br />

Äänitorvelle oli tarve<br />

Farmasistien ammatillisesta edunvalvonnasta<br />

on vuodesta 1907 alkaen huolehtinut Ruotsin<br />

Farmaseuttiliitto, jolla on 7 500 jäsentä. Lisäksi<br />

proviisorit ja farmaseutit voivat kuulua Apotekarsocieteteniin,<br />

joka on järjestänyt kattavaa<br />

koulutusta erityisesti tutkimuksen ja lääketeollisuuden<br />

sektoreilla toimiville ammattilaisille<br />

vuodesta 1970 lähtien.<br />

Proviisoripäivillä puhuneen uuden proviisoreiden<br />

yhdistyksen puheenjohtajan Hanna<br />

Gyllenstenin mielestä oli kuitenkin korkea aika<br />

perustaa virallinen proviisorin tutkinnon suorittaneiden<br />

äänitorvi, koska sellaista ei Ruotsissa<br />

aiemmin ollut. Toiminnan alullepanevia<br />

tekijöitä olivat apteekkimonopolin purkaminen<br />

sekä lääkkeiden siirtyminen elintarvikekauppojen<br />

hyllyille.<br />

Apotekarsällskapet on lyhyen historiansa<br />

aikana jo onnistunut tuomaan esille proviisoreiden<br />

näkemyksiä apteekinhoitajan pätevyys-<br />

vaatimuksista sekä lääkkeiden tarkoituksenmukaisesta<br />

ja turvallisesta käytöstä. Gyllensten<br />

on ollut itse aktiivinen lausuntojen antaja niin<br />

televisiossa, sanomalehdissä kuin internetissä.<br />

Yhdistys on kehittänyt aktiivisesti ja järjestelmällisesti<br />

suhteita ja luonut vaikutuskanavia<br />

Ruotsin hallituksen tasolle saakka.<br />

Laajaa aivovuotoa<br />

Ruotsin proviisoreista 47 prosenttia työskentelee<br />

apteekeissa, 37 prosenttia teollisuudessa ja<br />

loput 15 prosenttia muissa tehtävissä esimerkiksi<br />

yliopistolla ja lääkeviranomaisen palve-<br />

Lähes joka kolmas vastavalmistunut<br />

työskentelee ulkomailla.<br />

luksessa (n = 2501, lähde: Farmacevtmatrikel<br />

2009). Vuoden 2009 alumnitutkimuksesta käy<br />

kuitenkin ilmi, että peräti 30 prosenttia vastavalmistuneista<br />

työskentelee ulkomailla, pääasiallisesti<br />

Norjassa.<br />

Gyllenstenin mielestä on huolestuttavaa,<br />

ettei Ruotsi pysty tarjoamaan tarpeeksi mielenkiintoisia<br />

työtehtäviä proviisoreille. Nuoria<br />

proviisoreja houkuttelevat Norjan ja Ison-<br />

Britannian suuremmat palkat sekä kliinisempi<br />

rooli apteekin arjessa. Hanna Gyllenstenin<br />

mielestä olisi tämänkin vuoksi tärkeää, että<br />

uusiin perustettaviin apteekkeihin rek<strong>ry</strong>toitaisiin<br />

nuoria proviisoreja, jotka voisivat kehittää<br />

uusia palveluita ja tarjota parasta mahdollista<br />

lääkehuollon osaamista.<br />

Hanna H GGyllensten ll vetää ää RRuotsin i uutta proviisorien ii i<br />

ammatillista yhdistystä Apotekarsällskapetia.<br />

Onko proviisoreille kysyntää?<br />

Gyllenstenin luotsaaman yhdistyksen visiona<br />

on edistää proviisoreiden pätevöitymistä ja<br />

urakehitystä ja sitä kautta luoda pohjaa lääkkeiden<br />

turvalliselle ja asianmukaiselle käytölle.<br />

Toivotaan, että he siinä onnistuvat.<br />

Gyllenstenin suurin huoli kuitenkin on, että<br />

työpaikkoja on tarjolla vähemmän kuin valmistuneita.<br />

Peräti 10 prosenttia vastavalmistuneista<br />

on kirjautunut työttömiksi työnhakijoiksi.<br />

Vaikka lääkäreistä on naapurimaassammekin<br />

huutava pula, näyttävät työvoimatoimiston<br />

luvut alhaisia indeksejä proviisoreiden ja far-<br />

maseuttien kysynnälle. Ylitarjonta ei ainakaan<br />

helpotu, jos apteekinhoitajan pätevyysvaatimukseksi<br />

kelpuutetaan sekä ylempi että alempi<br />

korkeakoulututkinto.<br />

Myönteisenä on kuitenkin Hanna Gyllenstenin<br />

mielestä nähtävä se, että näistä realiteeteista<br />

huolimatta proviisorin ammatti on<br />

valtakunnallisen työmarkkinajärjestön tutkimuksen<br />

(Työmarkkinanäkymät vuonna 2014,<br />

SACO-rapport, 2009) mukaan suosittu ja trendi<br />

näyttää plussaa.<br />

Apotekarsällskapet on epäilemättä omiaan<br />

viemään viestiä proviisoreiden tarpeellisuudesta<br />

yhteiskunnassa eteenpäin kouluihin sekä koko<br />

väestön keskuuteen. �<br />

19


�PROVIISORIPÄIVÄ 2010<br />

TEKSTIT ANNE VARJO KUVAT KALLE AALTONEN<br />

Itsehoitolääkkeiden hinnat<br />

eivät laskeneet Ruotsissa<br />

APOTEKET AB:N KANSAINVÄLISTEN ASIOIDEN JOHTAJA THONY BJÖRK<br />

KERTOI RUOTSIN APTEEKKIMARKKINOILLA TAPAHTUNEISTA MUUTOKSISTA.<br />

Itsehoitolääkkeiden myynti vapautettiin<br />

Ruotsissa marraskuun 2009 alussa. Muualla<br />

kuin apteekissa myytävien itsehoitolääkkeiden<br />

tulee olla soveltuvia itsehoitoon<br />

eivätkä ne saa aiheuttaa vakavia haittavaikutuksia<br />

normaalissa käytössä. Itsehoito<strong>lääkkeitä</strong><br />

voidaan myydä kaikkialla, missä<br />

ei myydä alkoholia, mutta ainoastaan 18 vuotta<br />

täyttäneille.<br />

Lääkkeitä myyvän liikkeen henkilöstön tulee<br />

valvoa myyntiä ja lääkkeet on sijoitettava<br />

kassan tai tiskin taakse. Myyntipisteet saavat<br />

päättää, mitä <strong>lääkkeitä</strong> myyvät, koska vähimmäisvalikoimaa<br />

tai muita rajoituksia ei ole.<br />

Tällä hetkellä Ruotsissa on apteekit mukaan<br />

lukien yli 3 000 itsehoitolääkkeiden myyntipistettä.<br />

Myynnin vapauttamisen vaikutuksesta<br />

hintoihin on Th ony Björkin mukaan tois-<br />

Yliopiston Apteekki<br />

laajentaa harkiten<br />

YLIOPISTON APTEEKIN APTEEKKARI JARI KOKKONEN<br />

KERTOI APTEEKIN KANSAINVÄLISTYMISESTÄ.<br />

Kokkosen mukaan Yliopiston Apteekki<br />

teki päätöksen olla lähtemättä<br />

avautuville Ruotsin markkinoille,<br />

koska markkinoihin liittyi<br />

liikaa epävarmuutta. Se näki Ruotsin<br />

tilanteen riskeinä muun muassa<br />

matalat myyntikatteet ja itsehoitolääkkeiden<br />

myynnin vapauttamisen vaikutukset.<br />

Yliopiston Apteekki on kuitenkin halunnut<br />

testata palvelumallinsa toimivuutta ja oppia vapaasta<br />

kilpailusta apteekkimarkkinoilla. Kun<br />

Suomessa ei enää nähty kasvumahdollisuuksia,<br />

se päätti laajentaa toimintaansa ensin Viroon<br />

20<br />

taiseksi vaikea sanoa mitään, koska ennen<br />

myynnin vapautumista lääkevalmistajat nostivat<br />

useiden lääkkeiden hintoja tai pienensivät<br />

pakkauskokoja muuttamatta hintaa.<br />

Apteekit ovat kalliita<br />

Periaatteessa kuka tahansa paitsi lääketeollisuuden<br />

tai lääkärikunnan edustaja voi tällä<br />

hetkellä perustaa apteekin Ruotsissa. Jokaisessa<br />

apteekissa on oltava apteekkivastaava (läkemedelsansvarig),<br />

joka huolehtii lääkemyynnille<br />

asetettujen vaatimusten täyttämisestä. Apteekkivastaavalle<br />

riittää lain mukaan kolmivuotinen<br />

farmaseutin koulutus, joten tähän tehtävään ei<br />

välttämättä tarvitse palkata proviisoria. Yksi<br />

vastuuhenkilö voi toimia korkeintaan kolmen<br />

apteekin lääkkeistä vastaavana farmasistina. a.<br />

Apteekissa tulee lisäksi olla paikalla aukiolo- -<br />

ja sitten Venäjälle. Yliopiston Apteekki arvioi,<br />

että tänä vuonna sen 274 miljoonan euron liikevaihdosta<br />

kahdeksan miljoonaa tulee Viron<br />

ja kuusi miljoonaa Venäjän markkinoilta, loput<br />

260 miljoonaa euroa Suomesta.<br />

Isoja riskejä Yliopiston Apteekki ei kuitenkaan<br />

ole halunnut ottaa, vaan se on lähtenyt<br />

liikkeelle varovasti. Tällä hetkellä Virossa on<br />

noin 15 Yliopiston Apteekin toimipistettä ja<br />

Venäjällä kahdeksan.<br />

Molemmissa maissa on viime aikoina keskusteltu<br />

itsehoitolääkkeiden myynnin vapauttamisesta.<br />

Venäjällä talouskriisin aikana ap-<br />

Thony Björk kertoi, että myyntipisteet saavat<br />

Ruotsissa vapaasti päättää, mitä itsehoitolääk keitä<br />

myyvät.<br />

aikana vähintään yksi kolme- tai viisivuotisen<br />

tutkinnon suorittanut farmasisti.<br />

Apoteket AB:n monopoliaseman purun yhteydessä<br />

yksittäisille liikkeenharjoittajille varatut<br />

apteekit ovat olleet monille proviisoreille<br />

liian kalliita. Hinta on ollut keskimäärin 35<br />

prosenttia liikevaihdosta. Apteekin hankinnalle<br />

on myös ollut vaikeaa löytää rahoitusta.<br />

Björkin mukaan Ruotsissa pienetkin apteekit<br />

ovat lähes kaikki kannattavia, joten proviisoreilla<br />

on kaikesta huolimatta yhä motivaatiota<br />

toimia yrittäjänä. Tällä hetkellä apteekkeja on<br />

paljon muun muassa tukkuliikkeiden ketjujen,<br />

tavaratalojen (kuten Åhlens) ja päivittäistavarakaupan<br />

ketjujen omistuksessa. �<br />

Jari Kokkosen mukaan Yliopiston Apteekki piti<br />

Ruotsin markkinatilannetta liian epävarmana.<br />

teekit ovat nostaneet hintojaan ja Virossa syynä<br />

keskusteluun on kahden suuren apteekkien<br />

omistajan, Tamron ja Magnum Medicalin, oligopoliasema.<br />

Tällä hetkellä Yliopiston Apteekin<br />

laajentumisstrategiaan kuuluu jatkaa kansainvälistymistä<br />

ja mahdollisesti luopua muusta<br />

kuin apteekkitoiminnasta tai hyvin lähellä sitä<br />

olevasta toiminnasta. �


1<br />

3<br />

6<br />

7<br />

2<br />

4 5<br />

Proviisoripäivän kuvagalleria<br />

PROVIISORIPÄIVÄN LUENTOJA KUUNTELI ENNÄTYSSUURI YLEISÖ, LÄHES 200 OSALLISTUJAA.<br />

NÄYTTEILLEASETTAJIAKIN OLI RUNSAASTI, LÄHES 40.<br />

1&2 Proviisoripäivän yhteydessä järjestettiin näyttely, jossa 39 lääkealalla toimivaa yritystä esitteli tuotteitaan ja palveluitaan. 3 Proviisori Sirpa Ahtila toimi<br />

puheenjohtajana sessiossa, jossa käsiteltiin lääkkeiden kustannusvaikuttavuuden arvioinnin ajankohtaisia asioita. Sessiossa luennoivat professori Hannu Raunio,<br />

4 terveystalouspäällikkö Juha Laine (Pfi zer) ja Lääkkeiden hintalautakunnan yliproviisori Akseli Kivioja. 5 Turun Joutsen apteekin apteekkari Riikka Aahe kertoi<br />

sähköisen reseptin käyttöönotosta Arcadan isossa luentosalissa. 6 Myös proviisori Hannes Wahlroos toimi Proviisoripäivillä session puheenjohtana. 7 <strong>Suomen</strong><br />

Proviisoriyhdistyksen puheenjohtaja Antti Vaara kertoi yhdistyksen myöntämien apurahojen saajien nimet (katso sivu 46). 8 Proviisoripäivän jälkeen pidetyssä<br />

cocktail-tilaisuudessa viihdytti yhtye CM Swing.<br />

8<br />

21


Markkinoinnin<br />

keinot käyttöön<br />

APTEEKKIEN MARKKINOINTI ON VIIME VUOSINA PARANTUNUT HUIMASTI, MUTTA PALJON<br />

MAHDOLLISUUKSIA ON VIELÄ KÄYTTÄMÄTTÄKIN. TÄMÄ KÄVI ILMI PROFESSIO FINLAND OY:N<br />

TULEVAISUUDEN APTEEKKI -SEMINAARISSA.<br />

Niin luennoitsijoiden, puheenjohtajien<br />

kuin osallistujienkin kommenteista<br />

kuului selvästi, että nykyisellä<br />

toimintamallilla ei voida<br />

jatkaa kauan. Tavaraostoihin, toimitilakuluihin,<br />

veroihin ja veronluonteisiin<br />

maksuihin on usein hyvin vaikea<br />

vaikuttaa, joten henkilöstökulut ovat monelle<br />

apteekkarille ainoa säästökohde. Toisaalta alan<br />

tulevaisuus nähdään farmaseuttisissa palveluissa<br />

ja asiantuntemuksessa sekä yhteistyössä<br />

muun terveydenhuollon kanssa. Ratkaisu kilpailutilanteisiin<br />

– niin toisten apteekkien kuin<br />

esimerkiksi päivittäistavarakauppojen kanssa<br />

– voi löytyä markkinoinnin kautta.<br />

Yksinkertainenkin voi onnistua<br />

Markkinoinnin suunnittelun tulisi alkaa markkinointistrategian<br />

ja -konseptin luomisesta.<br />

Pitkäjänteinen suunnittelu helpottaa koko ap-<br />

22<br />

teekin henkilöstöä ja ohjaa päätöksentekoa<br />

esimerkiksi numeropalveluyritysten tarjotessa<br />

palveluitaan. Pitkäjänteisyys markkinoinnissa<br />

luo asiakasviestinnälle linjaa ja vie apteekin haluamaa<br />

viestiä asiakkaille eri medioissa.<br />

Apteekin markkinointikonseptia voidaan<br />

toistaa mainoksissa, esitteissä, apteekkitilassa,<br />

kanta-asiakasviestinnässä ja kaikissa muissa<br />

sidos<strong>ry</strong>hmäkontakteissa. Yksi esimerkki markkinointikonseptista<br />

on hampurilaisravintolan<br />

Ronald McDonald -klovni, joka tunnistetaan<br />

kaikkialla.<br />

Itä-<strong>Suomen</strong> yliopiston apteekki toteutti<br />

viime vuonna markkinointiprojektin, jonka<br />

tavoitteena oli lisätä huomioarvoa lähialueilla<br />

ja kasvattaa asiakasmääriä sekä asiakkaan<br />

keskiostosta. Apteekkari Tomi Järvisen mukaan<br />

tavoitteina oli pitää projekti koko ajan yksinkertaisena<br />

ja siten toteuttamiskelpoisena sekä<br />

ottaa kaikki henkilöstö<strong>ry</strong>hmät mukaan toteu-<br />

Menestyksen avain on jatkuva aktiivinen lisämyynti.<br />

TEKSTI ANNE VARJO KUVAT DREAMSTIME<br />

tukseen. Järvinen painotti, että mikään hyvä<br />

asia ei ole kaatunut siihen, että se on liian yksinkertainen.<br />

Ulkopuolisena sparrausapuna käytettiin<br />

apteekkialaa tuntevaa markkinoinnin asiantuntijaa.<br />

Projektin tuloksena kehitettiin kaksi<br />

jutustelevaa lintuhahmoa, jotka tuovat niin<br />

apteekin omissa tiloissa kuin eri viestimissäkin<br />

esiin Itä-<strong>Suomen</strong> yliopiston apteekin asiantuntemusta<br />

ja valikoimaa.<br />

Analyysi suunnittelun perustana<br />

Aluksi Itä-<strong>Suomen</strong> yliopiston apteekki laati<br />

kilpailu- ja asiakasanalyysin sekä arvioi markkinoinnin<br />

kehittämismahdollisuuksiaan. Analyysin<br />

avulla selvisi muun muassa, että asiakaspotentiaalia<br />

alueella olisi paljonkin. Pelkkiä<br />

itsehoito<strong>lääkkeitä</strong> ostavien asiakkaiden määrä<br />

oli valmiiksi suuri (lähes 170 000 vuodessa eli<br />

noin joka toinen asiakas), mutta keskiostos


vain 12,40 euroa. Tätä lähdettiin kaksinkertaistamaan.<br />

Lisäksi reseptiasiakkaille suunnattua<br />

lisämyyntiä suoratoimituksen yhteydessä pyrittiin<br />

lisäämään voimakkaasti.<br />

Tomi Järvinen suosittelee lämpimästi jokaista<br />

apteekkia keksimään oman juttunsa<br />

markkinoinnin tueksi. – Tällöin koko apteekkikentän<br />

imago nousee ja voimme profi loitua<br />

muuksikin kuin pelkiksi lääkkeiden jakelijoiksi,<br />

hän summasi.<br />

Myymälöistä haetaan elämyksiä<br />

Nykyisin ei ole harvinaista törmätä apteekissakaan<br />

asiakkaaseen, joka on tullut nimenomaan<br />

shoppailemaan ja tutustumaan valikoimiin<br />

ilman akuuttia terveysongelmaa. Apteekkien<br />

laajentuneet kosmetiikka- ja muut<br />

vapaan kaupan tuotteiden valikoimat tuovat<br />

apteekkien kiristyneeseen taloustilanteeseen<br />

mahdollisuuksia.<br />

Susanne Markkanen brändien muotoiluun<br />

ja markkinointiin keskittyvästä Mozo-mainostoimistosta<br />

avasi uudenlaisia näkökulmia myymäläympäristöjen<br />

suunnitteluun. Elämysshoppailu<br />

ei välttämättä sisällä ostamista juuri sillä<br />

asiakaskäynnillä eikä tehokkuus ole siinä<br />

oleellista. Shoppailu voi olla päämäärä itsessään,<br />

impulsiivista sekä mielihyvää ja kokemuksia<br />

hakevaa. Myymälän elämysympäristön<br />

pitäisi mahdollistaa arjesta pakeneminen<br />

edes hetkeksi.<br />

Apteekin omaa identiteettiä voidaan tuoda<br />

myymälätilassa esille esimerkiksi muotokielen,<br />

tilasuunnittelun, värien ja valaistuksen avulla.<br />

Myymäläkokonaisuus muodostuu rakenteesta,<br />

kalusteista, ympäristöstä, kylteistä ja jopa interaktiivisista<br />

tietokonepäätteistä tai muista<br />

shoppailua helpottavista välineistä. Miljöö luo<br />

samalla hengen palvelukonseptille. Markkanen<br />

suositteli luomaan asiakkaalle kokonaisvaltai-<br />

Apteekeistakin haetaan shoppailuelämyksiä.<br />

sen elämyksen, joka koskettaa useita aisteja ja<br />

kutsuu mukaan toimintaan esimerkiksi tuotteiden<br />

testaamisen kautta.<br />

Ympäristö monipuolistuu<br />

Trendinä tällä hetkellä on myymäläympäristöjen<br />

monipuolistuminen. Esimerkiksi muotimyymälä<br />

voi tarjota myös kodin design-tuotteita,<br />

kahvia, suklaata ja jopa majoitusta. Automaatio<br />

yleistyy. Maailmalla on kokeiltu jopa<br />

farkkuja ja kenkiä myyviä automaatteja.<br />

Liikkeen ikkunassa voi tarjota palvelua, jossa<br />

tuotteita voi varata vaikka keskellä yötä ja<br />

noutaa ne seuraavana päivänä liikkeen aukioloaikana.<br />

Tulevaisuuden myymäläympäristössä pitäisi<br />

huomioida asiakas<strong>ry</strong>hmät, joissa on vielä<br />

paljon kasvupotentiaalia: miehet ja lapset sekä<br />

nuoret. Esimerkiksi lasten tuotteiden kohdalla<br />

voisi olla tekstin rinnalla helposti tulkittavia<br />

kuvia. Päivittäistavarakaupat ovat elämysten<br />

tuottajina apteekkeja edellä, joten asiaan kannattaa<br />

alkaa kiinnittää huomiota, vaikkei kilpailevia<br />

apteekkeja olisikaan lähiseudulla.<br />

Myymälät digitalisoituvat<br />

Katri Perälä PHS-mainostoimistosta kiinnitti<br />

huomiota markkinoinnin painotusten siirtymiseen<br />

jatkuvasti lähemmäksi kuluttajaa.<br />

Massamediamainonnan merkitys vähenee ja<br />

resursseja siirretään digitaaliseen viestintään<br />

sekä myymäläympäristöihin. Yritysten on etsittävä<br />

uusia vaikuttamiskeinoja, markkinointia<br />

ympäristössä, jossa sillä on mahdollisuus välittömiin<br />

tuloksiin. Perälä korosti asiakastuntemuksen<br />

merkitystä ja sitä kautta löydettyjen<br />

oston esteiden poistamista.<br />

Perinteistä kauppaa on siirtynyt ja siirtyy<br />

jatkossakin digitaaliseen maailmaan, mutta<br />

myös myymäläympäristöön siirtyy digitaalisuutta.<br />

Mainostaulut korvautuvat sähköisillä<br />

näytöillä. Muun muassa Veikkaus on tuomassa<br />

digitaaliset näytöt kaikkiin <strong>Suomen</strong> myyntipisteisiinsä.<br />

Apteekeista ainakin Seitsemän<br />

veljeksen apteekki Nurmijärvellä on ottanut<br />

käyttöön digitaaliset näyttötaulut palveluvalinnassaan.<br />

Myös tuotteiden keräilyautomatiikkaa<br />

hyödynnetään laajasti apteekeissa. Digitaalisuutta<br />

voidaan myymälässä käyttää tuoteinformaation<br />

tarjoamiseen, oikeiden tuotteiden<br />

löytämisen helpottamiseen, tuotteeseen liittyvien<br />

lisäpalvelujen tarjoamiseen ja vaikkapa<br />

mobiilipalveluihin.<br />

Pienet asiat ratkaisevat<br />

Vuosikaudet apteekkiväkeä markkinointiin perehdyttänyt<br />

Timo Rope oli sitä mieltä, että 10<br />

viime vuoden aikana apteekkien markkinoinnissa<br />

on tapahtunut huikeaa edistystä. Matka<br />

Vinkkejä markkinointiin<br />

• Kehitä apteekille ”oma juttu”<br />

• Muista kaikki aistit myymäläsuunnittelussa<br />

• Anna asiakkaiden kokeilla tuotteita<br />

• Järjestä jotakin myös miehille, lapsille ja nuorille<br />

• Ota uusi tekniikka avuksi<br />

• Hinnoittele luovasti<br />

ei kuitenkaan Ropen mukaan ole päätepisteessä,<br />

vaan vasta hyvässä alussa. Ropen mielestä<br />

uusia mahdollisuuksia tulee hakea apteekin<br />

ulkopuolelta.<br />

Rope näkee apteekin vahvasti myymälänä<br />

ja painottaa pienten asioiden merkitystä apteekin<br />

kumulatiivisen katteen muodostumisessa.<br />

Apteekissa ei tehdä kerralla kymmenien<br />

tuhansien eurojen kauppoja, joten pienet asiat<br />

tulee laittaa kuntoon, koska mikään ei yksinään<br />

tuota ”maltaita”.<br />

Menestyksen avaimena Rope pitää – monien<br />

muiden lailla – jatkuvaa aktiivista lisämyyntiä.<br />

Rope muistutti, että myynti ei tapahdu<br />

itsestään. Oleellista on, että henkilöstöllä<br />

on käytössään palvelumyynnin apuvälineitä<br />

(esimerkiksi valmiit myyntikysymyspohjat, ostoskär<strong>ry</strong>t<br />

tai -korit myymälässä, houkutteleva<br />

tuotevalikoima) sekä halu niiden käyttöön.<br />

Muutosvastarinnasta Rope totesi: – Jos ihminen<br />

haluaa tehdä jotakin, hän yleensä keksii<br />

keinot. Ja jollei halua, hän keksii tekosyyt.<br />

Luova hinnoittelu kannattaa<br />

Ropen mukaan kaiken kaupankäynnin suurin<br />

tuho on mekanistinen, kerroinperusteinen<br />

hinnoittelu. Kerroinperusteista hinnoittelua<br />

käytettäessä saattaakin joskus kuulla asiakkaiden<br />

ihmettelyä tuotteiden halpuudesta. Ropen<br />

mielestä toista niin luovaa prosessia ei ole kuin<br />

hinnoitteluprosessi. Apteekissa vapaasti hinnoiteltavat<br />

tuotteet tulisi jakaa kolmeen luokkaan:<br />

perushintatuotteet, tarjoushintatuotteet<br />

ja katehintatuotteet.<br />

Perushintatuotteet ovat sellaisia, joista on<br />

olemassa yleistä hintatietoutta, kuten iltapäivälehdet<br />

tai maitolitra. Niitä ei voi hinnoitella<br />

miten hyvänsä. Tarjoushintatuotteiden tarkoituksena<br />

on houkutella asiakkaita myymälään,<br />

tehdä myymälätila eläväksi, luoda edullista<br />

hintamielikuvaa ja kasvattaa keskiostosta. Nämä<br />

tuotteet ovat usein sellaisia, joita on mahdollisuus<br />

ostaa heräteostoksena.<br />

Katehintatuotteet perustuvat asiakkaan<br />

erikoistarpeisiin. Niistä ei välttämättä ole yleistä<br />

hintatietoutta olemassa ja ne tulisi Ropen<br />

mukaan hinnoitella niin kalliiksi kuin mahdollista<br />

menekin kärsimättä. �<br />

23


�MINÄ, MISSÄ, MILLOIN?<br />

Tatu Johansson pyrkii aina katsomaan asioita laajemmin.<br />

FARMASIAN ALAN<br />

SEKATYÖLÄISEKSI ITSEÄÄN<br />

KUTSUVA TATU JOHANSSON<br />

LEIKKI LAPSENA LAUANTAISIN<br />

PIKKUAUTOILLA APTEEKIN<br />

PUOLELLA, KUN VANHEMMAT<br />

KÄVIVÄT RUOKAILEMASSA KOTONA.<br />

TATUN TEHTÄVÄNÄ OLI PAINAA<br />

OVISUMMERIA, KUN JOKU TULI<br />

OSTAMAAN HOTAA TAI PERVITINIÄ.<br />

TEKSTI TATU JOHANSSON<br />

KUVAT KALLE AALTONEN JA TATU JOHANSSON<br />

Lapsesta asti<br />

apteekissa<br />

24


Syntyessäni isäni oli töissä Tampereen<br />

Kirkkoapteekissa ja äitini<br />

työskenteli pankissa. Jo ennen toista<br />

syntymäpäivääni isäni oli saanut<br />

ensimmäisen oman apteekkinsa.<br />

Äitini luki itsensä pikkuveljen syntymän<br />

jälkeen farmanomiksi. Pienen apteekin<br />

pyörittäminen maaseudulla oli silloin, kuten<br />

nytkin, kokonaisvaltaista ja fyysisestikin sitovaa.<br />

Ensikosketukseni apteekissa työskentelemiseen<br />

sain jo ennen kuin osasin lukea. Olin<br />

esimerkiksi lauantaipäivystäjänä leikkimässä<br />

pikkuautoilla apteekin puolella, kun vanhempani<br />

ruokailivat asunnon puolella. Minun piti<br />

painaa summeria, kun joku tuli ostamaan Hotaa<br />

tai Pervitiniä. Mikäli edelleen olisin samoissa<br />

tehtävissä, automatisaatio olisi korvannut<br />

minut. Niinpä päätin lähteä opiskelemaan ja<br />

menin aina päivisin tien toiselle puolelle alaasteelle<br />

kouluun.<br />

Lukemaan opittuani pääsinkin jo tekemään<br />

moninaisia avustavia hommia. Oli inventointia<br />

joululomilla, tavaran purkua ja kirjoituskoneella<br />

napsutusta. Tekniikka on ollut aina lähellä<br />

sydäntäni. Pikkuveljeni Anssin kanssa ropailimme<br />

kovasti tietokoneita, jotka tulivat meille<br />

ensimmäisten apteekkien joukossa kait vuonna<br />

1984. Anssi on yhä koukussa apteek kien tietojärjestelmiin<br />

– hänestä tuli Apteekkariliiton<br />

omistaman Pharmadata Oy:n kehityspäällikkö<br />

– kun taas minua kiinnostivat isän laboratoriovehkeillä<br />

tekemät väritemput, joita sittemmin<br />

olen oppinut myös raaka-aineiden toteamiskokeiksi<br />

kutsumaan.<br />

Kun opiskelu tuli ajankohtaiseksi, harkitsin<br />

kaupallisia aineita ja tietoliikennetekniikkaa,<br />

olinhan päättänyt lähteä opiskelemaan jotakin<br />

muuta kuin farmasiaa. Farmasia vei kuitenkin<br />

lopulta voiton. Valmistuin proviisoriksi Kuopion<br />

yliopiston sosiaalifarmasian laitokselta. Sen<br />

jälkeen olen lukenut Turun kauppakorkeassa<br />

talousjuttuja ja ollut mukana lääkehoidon kokonaisarvioinnin<br />

ensimmäisellä pilottikurssilla.<br />

Nämä kaikki ovat antaneet pohjaa sille, että<br />

pyrin aina katsomaan asioita laajemmin ja löytämään<br />

siten järkeviä toimintamalleja.<br />

Fifty-sixty kahdessa työssä<br />

Nykyisin asustelen Salossa. Työskentelen Oma<br />

Plus Apteekit -ketjun kehitysjohtajana, minkä<br />

ohella ja lisäksi toimin Salon Vanhan Apteekin<br />

johtavana proviisorina. Apteekki on perheyritys,<br />

jossa isäni ja farmaseutiksi kouluttautuneen<br />

äitini ohella työskentelee noin 25 muuta<br />

työntekijää. Työaika näiden kahden tehtäväni<br />

välillä jakaantuu vaihtelevasti Matti Nykästä lainaten<br />

fi fty-sixty, ja ihan aina ei voi sanoa kummalla<br />

puolen olen.<br />

Tatu harrastaa kunnallispolitiikkaa, veneilyä, mökkeilyä ja Vespa-skoottereita. Tämä kaunokainen vaatii<br />

vielä hieman työtä.<br />

Vastuulleni kuuluvat ketjun apteekkien<br />

kaupallisten asioiden ja yhteisten koulutusten<br />

koordinointi sekä lukemattomat pienemmät<br />

asiat. Apteekkiketjun vetämisen myötä olen<br />

tutustunut suureen määrään apteekkareita,<br />

proviisoreita ja muita apteekkilaisia. Näiltä ihmisiltä<br />

olen myös itse oppinut paljon. Nykyisissä<br />

työtehtävissäni olen päässyt toimimaan<br />

monialaisesti yhteistyössä erilaisten ihmisten<br />

ja organisaatioiden kanssa. Työni on jatkuvaa<br />

vuorovaikutusta, olivat kohteena sitten asiakkaat,<br />

alaiset tai vaikkapa apteekkarit.<br />

Aktiivinen ja kantaaottava yksilö löytää<br />

usein itsensä luottamustehtävistä. Niinpä minäkin<br />

olen Salossa kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen<br />

varajäsen ja sosiaali- ja terveyslautakunnan<br />

ensimmäinen varapuheenjohtaja.<br />

Kunnallisten luottamustehtävieni lisäksi olen<br />

puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja muutamissa<br />

yhdistyksissä. <strong>Suomen</strong> Proviisoriyhdistyksen<br />

toiminnassa olen tänä vuonna mukana toisena<br />

varapuheenjohtajana sekä taloudenhoitajana.<br />

Meidän pitää tuottaa<br />

lisäarvoa asiakkaille ja<br />

yhteiskunnalle.<br />

Säilyvätkö palvelevat apteekit?<br />

Apteekin arki ei ole perimmältään paljoa muuttunut<br />

niinä 35 vuotena, jotka itse olen ollut siinä<br />

mukana. Suurimmat muutokset ovat tulleet<br />

apteekin taloudelliselle puolelle viiden viime<br />

vuoden aikana. On tullut geneeristä substituutiota,<br />

tukkuhintojen tarkistuksia, viitehintoja ja<br />

muuta apteekin taloutta rasittavaa.<br />

Apteekkariliiton tutkimus kertoo, että nykymuotoinen<br />

apteekkijärjestelmä tuottaa yhteiskunnalle<br />

vuosittain satojen miljoonien eurojen<br />

kustannussäästöt julkisen sektorin ter-<br />

veydenhuollon jatkuvasti kasvaviin kuluihin.<br />

Apteekkien tulee saada tämä tieto päättäjien<br />

tietoon, jotta meillä on nykyisen kaltaisia palvelevia<br />

apteekkeja tulevaisuudessakin. Jollemme<br />

me apteekkilaiset saa tätä asiaa viedyksi<br />

eteenpäin, meidät korvaa tulevaisuudessa Itellan<br />

e-kirje ja intialainen call center tai vastaava.<br />

Meidän pitää tuottaa lisäarvoa sekä asiakkaille<br />

että yhteiskunnalle. Jollei näin tapahdu, meille<br />

kaikille proviisoreille käy kuten minulle olisi<br />

käynyt, jos olisin jäänyt apteekin ovisilmäksi.<br />

Vespan kanssa kesään<br />

Pienen maalaisapteekkarin apteekkari on tänä<br />

päivänä apteekkinsa kanssa naimisissa vähintään<br />

yhtä tiukasti kuin isäni aikoinaan oli.<br />

Itsekin olen jo muutamaan pikkukioskiin hakupaperini<br />

harjoitusmielessä lähettänyt, mutta<br />

toistaiseksi niihin on vielä löytynyt paremman<br />

apteekkikokemuksen omaavia hakijoita.<br />

Ihmettelen toki sitä suuresti, koska minulla<br />

kuitenkin on kokemusta apteekkityöstä aina<br />

1970-luvulta lähtien...<br />

Vapaa-aikaan kuuluu minulla perhe. Lapsia<br />

on kolme (tytöt, 3 ja 8 sekä poika, 10 ) ja Vespoja<br />

kaksi (4 ja 26) sekä vaimo, jonka ikää en<br />

kerro. Vaimon ja lasten kanssa kesäisin mökkeilemme<br />

ja teemme ympärivuotisesti vanhan<br />

omakotitalon kunnostukseen ja ylläpitoon liittyviä<br />

juttuja. Kuluneena talvena olemme lisäksi<br />

poikani kanssa purkaneet ja korjanneet yhdessä<br />

Vespan konetta. Ei puutu enää kuin kipinä<br />

tulpasta ja sitten voimmekin yhdessä odottaa<br />

lumien sulamista. �<br />

Vespa ja talo – kaksi tärkeää.<br />

25


�ULKOMAILTA<br />

Ruotsissa<br />

tehtiin apteekin<br />

historiaa<br />

TUKHOLMAN PÅFÅGELN-APTEEKKI SAI NÄYTTÄÄ SUUNTAA MUILLE RUOTSIN<br />

ENSIMMÄISENÄ YKSITYISENÄ APTEEKKINA. AVAJAISISSA OLI JÄNNITYS HUIPUSSAAN.<br />

TEKSTI KIRSTI KAJANNE<br />

KUVAT KIRSTI KAJANNE JA FREDRIK HJERLING<br />

26<br />

Proviisori Per Johansson liikkuu johtamassaan<br />

apteekissa tyytyväisen<br />

näköisenä. Kädessään hänellä on<br />

erään asiakkaan vanhoiksi käyneitä<br />

<strong>lääkkeitä</strong>, jotka pitää hävittää.<br />

Seinät ovat saaneet uuden vihreän<br />

ja turkoosin värin, mutta Johansson osoittaa,<br />

että hyllyt ovat vanhaa Apoteket Ab:n perintöä<br />

ja myös tavaroiden asemointi on sama.<br />

Påfågeln sijaitsee Tukholman Kungsholmenilla<br />

keskustan tuntumassa. Alue mielletään<br />

varakkaiden kaupunginosaksi, vaikka katukuvassa<br />

sitä ei niin havaitsekaan.<br />

Apteekin viralliset avajaiset sitä vastoin<br />

näkyivät selvästi kadullakin tammikuun loppupuolella.<br />

Liikkeen ulkopuolella oli tyttöjä uuden<br />

omistajafi rman, Medstopin, logot<br />

takeissa. Tarjolla oli jättikokoisia<br />

kanelipullia ja kahvia.<br />

Sisällä liikkeessä tarjoiltiin karkkia ja hedelmiä.<br />

Tungos tuntui, kun Ruotsin sosiaaliministeri<br />

Göran Hägglund puhui ulkona ja veti vanhan<br />

Apoteket Ab:n logon Medstopin kyltin päältä.<br />

Bussien oli vaikea päästä kadunkulmasta ohi ja<br />

ihmiset tungeksivat eteenpäin tv-kameroiden<br />

jalustojen viidakossa.<br />

150 kruunun ostoksesta sai avajaisten kunniaksi<br />

ilmaisen käsisprayn. Sosiaaliministerikin<br />

maksoi kassalla kiltisti ja puhui siitä,<br />

miten apteekkien yksityistäminen lisää lääkkeiden<br />

saatavuutta. Hän kantoi poistuessaan<br />

mainoskassia.<br />

Per Johanssonille päivä oli huikea.<br />

– Se oli ”once in a lifetime” -tapaus. Avajaiset<br />

eivät kuitenkaan hermostuttaneet, koska<br />

olimme jo edellisenä päivänä kokeilleet, että<br />

tietokonejärjestelmä toimi. Siinä oli vähän töitä.<br />

Saimme uudet neutraalin valkoiset takit ja<br />

nimikyltit. Käyntikorttina minulla on vielä vanha<br />

Apoteketin kortti, Johansson selittää intoa<br />

äänessään, vaikka avajaisista on kulunut jo pari<br />

viikkoa.<br />

Proviisori Per Johanssonille Ruotsin ensimmäisen<br />

yksityisen apteekin johtaminen on kunnia ja<br />

haaste.


”Meiltä saa osaavan<br />

opastuksen – halvimmat<br />

hinnat löytää marketista.”<br />

Hän sanoo olevansa ylpeä, että juuri hänen<br />

apteekkinsa valittiin kaikkien yksityistettävien<br />

apteekkien joukosta ensimmäiseksi.<br />

– Se on haaste. Aiomme tehdä tästä apteekista<br />

niin hyvän kuin mahdollista.<br />

Vanhaa ja uutta<br />

Vanhat Apoteket Ab:n tuotteet myydään Medstopin<br />

myymälöissä ensin loppuun ennen kuin<br />

hyllyt täytetään uusilla. Johansson esittelee esimerkiksi<br />

Apoteketin Apolivan omaa vanupuikkoa,<br />

jonka tilalle tulevat Topzin puikot.<br />

Medstopilla on aikeissa kevään korvalla<br />

ottaa myyntiin oma Medstop-tuotesarja, johon<br />

kuuluu 70 uutta tuotenumeroa. Sitä ennen<br />

apteekkeihin tulee oma Sveitsissä kehitelty<br />

ihonhoitosarja.<br />

– Silti joudumme improvisoimaan aika lailla.<br />

Täytyy koko ajan tarkistaa, että hylly näyttää<br />

hyvältä, kun Apoteketin tuote loppuu, ja<br />

täyttää sitten uudella tavaralla. Asiakkaat eivät<br />

saa nähdä suuria tyhjiä aukkoja, Johansson<br />

selittää.<br />

Kaikki Påfågelnin 11 työntekijää ovat seuranneet<br />

Medstopia kuin hai laivaa. Johanssonin<br />

mielestä uusi omistaja on valmistautunut tehtäväänsä<br />

hyvin. Omistajavaihdoksesta ei ollut<br />

kulunut kuin pari viikkoa, kun Medstop pyysi<br />

hänet tapaamiseen. Johansson tuntee myös uudessa<br />

Medstopin johdossa olevia entisiä Apoteketin<br />

työntekijöitä, joihin hän luottaa.<br />

Yhteydenpito on ollut tiheää. Johansson<br />

saa vieläkin joka päivä sähköpostiin tai intranetiin<br />

Medstopilta kirjeitä uusista toiminnoista<br />

tai henkilöstöasioista.<br />

– Tämä tuntuu turvalliselta, Johansson sanoo<br />

ja hymyn häive käy kasvoilla.<br />

Hän vakuuttaa, että ainakin tällä hetkellä<br />

Medstopin hintataso on sama kuin Apoteketin<br />

aikana. Ruotsissa nousi kohu tammikuussa,<br />

kun kauppojen ja bensiiniasemien itsehoitolääkkeiden<br />

hintoja nostettiin roimastikin.<br />

Tämä ei liittynyt apteekkien yksityistämiseen,<br />

vaan monet lääkevalmistajat nostivat itsenäisesti<br />

hintojaan.<br />

Ensimmäinen Medstopin kampanja liittyy<br />

itsehoitolääkkeisiin.<br />

– Olemme aikaisemmin Apoteketin aikana<br />

kampanjoineet esimerkiksi ihovoiteita. Nyt on<br />

JATKUU SIVULLA 28�<br />

Kronans Droghandelin tiedotuspäällikkö Andreas Rosenlund kertoo, että ketju aikoo kunnostautua erityisesti<br />

asiakaspalvelun osaajana.<br />

Haluamme, että asiakas<br />

tulee hyvälle tuulelle<br />

KRONANS DROGHANDEL -KETJUN HENKILÖKUNNALLE<br />

YKSITYISTÄMINEN MERKITSEE TYÖSKENTELYÄ UUDELLA TAVALLA.<br />

KETJU HALUAA KILPAILLA ERITYISESTI ASIAKASPALVELULLA.<br />

Kronans Droghandel osti viime vuonna Apoteket<br />

Ab:ltä 171 apteekkia 1,56 miljardilla<br />

kruunulla. Kevääseen mennessä apteekkien<br />

on tarkoitus olla toiminnassa ympäri maata. Kronans<br />

Droghandel on Oriola KD:n (80 prosenttia) ja kauppaketju<br />

KF:n eli Kooperativa förbundetin (20 prosenttia)<br />

yhteisyritys.<br />

– Koko prosessi on ollut aivan ainutlaatuinen<br />

tapahtuma. Että vähittäiskaupan monopoli puretaan<br />

tällä tavalla. On hienoa olla mukana ja nähdä, miten<br />

markkinat kehittyvät ja miten vastaamme kilpailuun,<br />

sanoo Kronans Droghandelin tiedotuspäällikkö Andreas<br />

Rosenlund.<br />

Hankalinta oli Rosenlundin mielestä odottaa<br />

Apoteketin myyntipäätöstä. Siinä meni aikaa. Kun<br />

sopimus oli tehty, mutta kaupankäynti vielä kesken,<br />

tilanteesta voitiin kertoa apteekkien henkilökunnalle<br />

vain rajoitetusti. Nyt nämä hankaluudet ovat<br />

kuitenkin ohi ja Kronans Droghandel on järjestänyt<br />

yli 900 työntekijälleen mahdollisuuden keskinäisiin<br />

tapaamisiin Tukholmassa.<br />

Rosenlundin mukaan vanhalla henkilökunnalla<br />

on edessä uusi tilanne ja työskentely eri tavalla.<br />

– Haluamme kilpailla erityisesti asiakaspalvelussa,<br />

asiakkaan kohtaamisessa. On tarkoitus, että<br />

työntekijät harjaantuvat tässä niin, että he saavat<br />

asiakkaat tulemaan uudelleen, Rosenlund maalailee.<br />

Hän toivoo myös, että asiakas saisi heidän<br />

apteekeissaan käydessään energiaa ja tulisi hyvälle<br />

tuulelle.<br />

Ketjun vetonaulaksi muodostunee se, että kassoilla<br />

voi käyttää kauppaketju KF:n asiakaskorttia,<br />

johon voi säästää bonuksia. Nettikauppaa ei aiota<br />

harjoittaa. Oheispalveluista, kuten verenpaineen<br />

mittauksesta, on keskusteltu fi rman sisällä. – Hintapolitiikka<br />

jää paljolti ennalleen, Rosenlund lisää.<br />

Apteekkien sisustus muuttuu radikaalisti. Ruskea<br />

kertoo siitä, että yritys on jo yli sata vuotta vanha,<br />

oranssilla halutaan antaa energiaa ja valkoinen<br />

viittaa lääketeollisuuteen.<br />

– On mielenkiintoista nähdä, mitä apteekkirintamalla<br />

tapahtuu vuoden sisällä. Tulemme näkemään<br />

asioita, joita emme voi tänään kuvitellakaan,<br />

Andreas Rosenlund povaa. �<br />

Ketjun kassoilla voi<br />

käyttää KF:n bonuskorttia.<br />

27


Näin se eteni: JATKUU SIVULTA 27�<br />

1971 Apteekit monopolisoitiin Ruotsissa Apoteket Ab:ksi<br />

�<br />

2008 Lars Rejen selvitys apteekkimonopolin murtamiseksi<br />

�<br />

29.4.2009 Valtiopäivät hyväksyi uuden lain<br />

�<br />

1.7.2009 Laki astui voimaan. 946:sta Apoteketin apteekista myydään 616 (65 %).<br />

466 apteekkia ketjuille, 150 pienyrittäjille<br />

Nyt markkinoilla tai tulossa:<br />

• Apoteket Ab, 330 apteekkia<br />

• Medstop, 62 apteekkia<br />

• Apoteket Hjärtat, 208 apteekkia<br />

• Kronans Droghandel/Oriola-KD, 171 apteekkia<br />

• Vårdapoteket i Norden, 24 apteekkia sairaaloissa<br />

• Apoteksgruppet, 150 yksityisten yrittäjien vetämää apteekkia<br />

Suunnitteilla:<br />

• Ica-ruokaketju, 100 apteekkia<br />

• Tavarataloketju Åhlens, kaksi apteekkia<br />

• Tamro, 26 apteekkia<br />

Påfågeln-apteekin uudet avajaiset omistajan vaihduttua olivat iso mediatapahtuma, johon osallistui myös<br />

sosiaaliministeri Göran Hägglund.<br />

28<br />

tarkoitus nostaa lääkkeiden osuutta itsehoitotuotteiden<br />

myynnistä, Johansson sanoo ja viittaa<br />

alalla vallitsevaan kilpailuun.<br />

– Meidän täytyy näyttää, että meillä on<br />

suuri tietämys lääkkeistä.<br />

Johansson lisää, että Medstopilla ei ole aikomustakaan<br />

tarjota alan halvimpia hintoja.<br />

– Meillä on osaava henkilökunta opastamassa.<br />

Halvimman hinnan löytää varmaan<br />

bensiiniasemilta ja marketeista.<br />

Koulun penkille<br />

Johansson vakuuttaa, että koko hänen apteekkinsa<br />

väki on tietoinen uudesta kilpailuasetelmasta.<br />

Ennenkin oli kilpailua, mutta Apoteket<br />

Ab:n sisällä. Hyvin myyntinsä hoitanut apteekki<br />

sai bonuksia. Kaksi vuotta sitten Påfågelnin<br />

väki sai ekstraa hyvästä tuloksesta.<br />

– Katsotaan, ottaako Medstop bonusohjelman<br />

käyttöön. Siitä on keskusteltu.<br />

Uuden tietokonejärjestelmän kanssa on<br />

opettelemista. Kesän kynnyksellä vaihdetaan<br />

Apoteket Ab:ltä ostettu, ylimenokauden ajaksi<br />

tarkoitettu tietotekniikan palvelupaketti uuteen.<br />

Siihen sisältyvät henkilöstö-, talous- ja resurssisuunnittelujärjestelmät<br />

sekä koulutukset.<br />

Toinen suuri muutos tapahtuu, kun vanha<br />

asiakaspalveluun tarkoitettu AT-systeemi<br />

vaihdetaan uuteen. Siihen liittyy muun muassa<br />

asiakaskohtaisen lääkkeiden hintakaton seuranta<br />

ja tavaroiden käsittelyjärjestelmä.<br />

– Kaikki joutuvat koulun penkille, Johansson<br />

naurahtaa ja lisää, että moni asia on silti<br />

entisellään, kuten sähköiset reseptit. Niiden<br />

osuus koko reseptilääkekaupasta on ollut jopa<br />

80 prosenttia. Johansson vähän pahoittelee,<br />

että he eivät juuri nyt voi ilmoittaa asiakkaalle<br />

lääkkeen saapumisesta tekstiviestillä. Palvelu<br />

jatkuu kuitenkin myöhemmin.<br />

Johansson ei usko, että proviisoreista tulisi<br />

pulaa Ruotsissa. Apteekissa esimiestehtävässä<br />

toimivan ei täällä tarvitse olla proviisori tai farmaseutti<br />

kuten Euroopassa yleensä, vaan hän<br />

voi olla vaikka apteekkiteknikko tai ekonomi.<br />

Sen sijaan apteekin vastuullisen hoitajan täytyy<br />

olla Lääkeaineviraston hyväksymä farmaseutti,<br />

jolla on esimieskokemusta.<br />

– Mikäli apteekkitoiminta jatkuu täällä entisenlaisena,<br />

tarvitaan enemmän farmaseutteja,<br />

Johansson ennustaa.<br />

– On jännittävää, mitä jatkossa tulee tapahtumaan.<br />

Nyt meillä on paljon pienempi<br />

organisaatio kuin Apoteket Ab:n aikoina. Toivoisin,<br />

että näkisimme matalampia päätöksentekojärjestelmiä<br />

ja nopeampia päätöksiä, Per<br />

Johansson maalailee.<br />

Ovelle koputtaa työtoveri, joka kysyy lupaa<br />

antaa <strong>lääkkeitä</strong> mainoselokuvaa Medstopille tekevän<br />

fi lmi<strong>ry</strong>hmän käyttöön. �


Pien apteekkien myynti meneillään<br />

KUN SUURET KETJUT OVAT OTTANEET OMANSA, APOTEKET AB:LLA ON VIELÄ MYYNNISSÄ 150 YKSITYISILLE<br />

YRITTÄJILLE TARKOITETTUA APTEEKKIA. UUDELLEENORGANISOINNIN URAKKA ALKAA PIAN OLLA TAKANAPÄIN.<br />

Tämä juttu on kirjoitettu ennen helmikuun<br />

puoltaväliä, jolloin kaikkien hakemusten tuli<br />

olla sisällä. Apteekit myydään tämän vuoden<br />

aikana, ja vilkkainta ostobuumia odotetaan<br />

kevääksi.<br />

– Vielä ei voi sanoa muuta kuin että kiinnostuneita<br />

on 500, Apoteket Omstrukturering AB:n (OAB)<br />

toimitusjohtaja Eva-Britt Gustafsson sanoo.<br />

OAB perustettiin kaksi vuotta sitten juuri apteekkikentän<br />

muutosprosessin hoitajaksi. Siitä alkoi<br />

kiinnostava työsarka. Tietoa jaettiin niin yleisölle<br />

kuin apteekkien väelle ja mahdollisille ostajillekin.<br />

Kyselyjä lähetettiin, perustettiin neuvontapuhelin,<br />

tietokoneet kävivät kuumina. Nettisivuilla oli informaatiota<br />

17 kielellä.<br />

– Syksyllä meillä oli roadshow – 15 isoa tilaisuutta,<br />

joissa tapasimme apteekkien ostamisesta<br />

kiinnostuneita. Joukossa oli proviisoreja, apteekkien<br />

henkilökuntaa ja myös muussa vähittäiskaupassa<br />

mukana ollutta väkeä. Oli siinä matkustamista.<br />

Lentokoneissa ja junissa sai viettää aikaa, Gustafsson<br />

naurahtaa.<br />

Silti eniten aikaa hänen mukaansa on mennyt<br />

Apoteket Ab:n koko 946 apteekin pilkkomisessa<br />

klustereiksi. 65 prosenttia vanhoista apteekeista meni<br />

myyntiin. Ne jaettiin yhdeksään eri klusteriin.<br />

– Meidän täytyi perustaa yhtiöt, jotta tiesimme,<br />

mitä on kaupan. Meidän piti myös varmistaa vuokranantajilta,<br />

haluavatko he jatkaa sopimusta uusien<br />

yhtiöiden kanssa. Tavarantoimittajilta piti kysyä,<br />

suostuvatko he ottamaan uusia asiakkaita.<br />

Yksityisiä pienapteekin ostajia varten on perustettu<br />

erityinen Apoteksgruppen, joka tukee pieniä<br />

apteekkeja palveluilla. Muun muassa reseptilääkkeiden<br />

osto keskitetään. Tämä tuote<strong>ry</strong>hmä kattaa<br />

monesti 80 prosenttia apteekin myynnistä.<br />

– Jäsenet saavat näin paremman hinnan. Yksittäisen<br />

apteekin olisi muuten vaikeaa kilpailla<br />

ketjun kanssa, Gustafsson sanoo ja viittaa tasapuolisuuteen.<br />

Apoteksgruppen antaa myös tietoteknistä tukea,<br />

koulutusta ja markkinointiapua tavallista edullisemmin.<br />

Apoteket Ab on sitoutunut siihen, ettei<br />

<strong>ry</strong>hdy myyntiprosessin aikana toiminnan laajentamisyrityksiin.<br />

Eva-Britt Gustafsson on erityisen iloinen yhdestä<br />

asiasta: muutokseen suostuivat miltei kaikki<br />

Apoteketin vanhat työntekijät.<br />

– Viidestätuhannesta apteekkilaisesta yhdeksän<br />

kieltäytyi. Monta kertaa sattuu, että uudistamiseen<br />

suhtaudutaan negatiivisesti. Nyt ei käynyt näin. �<br />

Apoteksgruppen tukee pikkuapteekkeja.<br />

Toimitusjohtaja Eva-Britt Gustafsson on mielissään siitä, että valtaosa Apoteket Ab:n työntekijöistä jatkaa<br />

työssään omistajanvaihdoksen jälkeenkin.<br />

29


�LÄÄKÄRIPÄIVÄT<br />

KOONNUT VILLE-MATTI MÄKINEN KUVAT SHUTTERSTOCK<br />

Vieläkö varfariinia<br />

tarvitaan?<br />

1940-LUVULTA ASTI KÄYTÖSSÄ OLLEEN VARFARIININ RINNALLE ON TULLUT 2000-LUVULLA KAKSI UUTTA<br />

LÄÄKELUOKKAA, SUORAT TROMBIININESTÄJÄT JA SUORAT HYYTYMISTEKIJÄ XA:N ESTÄJÄT. MEILAHDEN<br />

SAIRAALAN (HEMATOLOGIA JA HUSLAB) OSASTONYLILÄÄKÄRI RIITTA LASSILA KERTOI LÄÄKÄRIPÄIVILLÄ<br />

VARFARIININ JA UUSIEN ANTIKOAGULANTTIEN KÄYTÖSTÄ.<br />

Varfariiniin verrattuna uusien antikoagulanttien<br />

vahvuus on suun<br />

kautta otettava vakioitu annostelu<br />

ja säännöllisen laboratorioseurannan<br />

tarpeettomuus. Uusien<br />

antikoagulanttien lääkevaikutus<br />

muuttuu vain harvoin muiden lääkkeiden yhteydessä,<br />

eikä ruokailu häiritse lääkevastetta.<br />

Uusista antikoagulanteista on jo saatu kliinistä<br />

kokemusta polven ja lonkan tekonivelleikkausten<br />

yhteydessä. Alustavat kokemukset<br />

ovat olleet positiivisia, kun annettuja ohjeita<br />

on seurattu.<br />

Tällä hetkellä varfariinia käyttää 1,2 prosenttia<br />

väestöstä ja jopa yli 20 prosenttia sairaalahoitoon<br />

joutuvista potilaista. Antikoagulaation<br />

aihe on tavallisimmin eteisvärinä, jolloin<br />

pyritään estämään tähän yleiseen sydämen <strong>ry</strong>tmihäiriöön<br />

liittyvä aivohalvauksen riski.<br />

Pari prosenttia varfariinin käyttäjistä joutuu<br />

vuosittain sairaalahoitoon antikoagulantin<br />

sivuvaikutuksena syntyvän vakavan verenvuodon<br />

vuoksi. Näiden potilaiden tarkastelussa on<br />

huomattu, että jopa neljäsosalla on kaksi tai<br />

useampia vasta-aiheita antikoagulaatiohoidolle.<br />

Tämä johtuu vanhoista hoitokäytännöistä,<br />

joita ei ole kriittisesti arvioitu yksilötasolla.<br />

Yksilöllinen vaihtelu suurta<br />

Lääkevasteen taso riippuu farmakogenetiikasta.<br />

Yksilöllinen vaihtelu lääkeannoksessa voi olla<br />

jopa 20-kertaista; siihen vaikuttavat perimän<br />

30<br />

Varfariinille on antidootti, toisin<br />

kuin dabigatraanille tai rivaroksabaanille.<br />

lisäksi ruokavalio, muut sairaudet ja niiden lääkitys.<br />

Varfariinin käyttö edellyttää säännöllistä<br />

INR-seurantaa. Käytännössä vain noin 60 prosenttia<br />

potilaista pysyy asetetuissa hoitotavoitteissa,<br />

joten laboratorioissa ja perusterveydenhuollossa<br />

joudutaan näkemään paljon vaivaa<br />

antikoagulaatiohoidon turvaamiseksi.<br />

Valmistautuminen esimerkiksi kirurgisiin<br />

toimenpiteisiin voi edellyttää hoidon tauottamista,<br />

jolloin tarvitaan suunnitelma toimenpiteen<br />

aiheuttaman tukos- ja verenvuotoriskin<br />

hallitsemiseksi. Toimenpiteen toteuttaminen<br />

antikoagulaatiota vaativalla potilaalla ei suinkaan<br />

ole mutkatonta.<br />

Vertailua hepariineihin kaivataan<br />

Dabigatraanista on saatu edullisia pitkäaikaistuloksia<br />

kahdessa potilas<strong>ry</strong>hmässä: eteisvärinä-<br />

ja laskimotukospotilailla. Varfariiniin verrattuna<br />

tulokset ovat olleet samanveroisia tai<br />

parempia sekä antikoagulaatiotehon että turvallisuuden<br />

suhteen. Rivaroksabaani on osoittautunut<br />

nykyiseen hepariinien tukosestoon<br />

verrattuna tehokkaammaksi lonkan ja polven<br />

tekonivelleikkausten yhteydessä, joissa potilas<br />

altistuu veritulppavaaralle.<br />

Erityisen pulmallisia ovat tilanteet, joissa<br />

veren hyytymistä estävää lääkettä käyttävä<br />

potilas saa esimerkiksi pään vamman ja altistuu<br />

siten aivoverenvuodon riskille. Varfariinille<br />

on olemassa antidootti, jollaista ei ainakaan<br />

toistaiseksi ole tiedossa dabigatraanille tai rivaroksabaanille.<br />

Raskaana olevien ja toisaalta syöpäsairaiden<br />

potilaiden antikoagulaatiohoito toteutuu<br />

tällä hetkellä parhaiten hepariinien avulla. Siten<br />

uusien lääkkeiden vertailua hepariineihin<br />

kaivataan eri potilas<strong>ry</strong>hmissä. Uusien lääkkeiden<br />

pitkäaikaisvaikutuksista arveluttavat mahdolliset<br />

hyytymisjärjestelmän ja tulehdusten<br />

puolustusmekanismien muutokset.<br />

Potilaiden tekemä varfariinihoidon omaseuranta<br />

ja sen toteutus oikein valikoiduissa<br />

tapauksissa tarjoaa kilpailukykyisen vaihtoehdon<br />

uusille tulokkaille. Eräät käyttöaiheet,<br />

kuten tekoläppäsydänleikkausten jälkitilat, tulevat<br />

olemaan vielä pitkään yksinomaan varfariinin<br />

kenttää. �


Ovatko biologiset lääkkeet<br />

pelastajia vai rahastajia?<br />

KALLISKIN LÄÄKE VOI OLLA HYVIN KUSTANNUSTEHOKAS. TURUN YLIOPISTON KLIINISEN FARMAKOLOGIAN JA<br />

LÄÄKEHOIDON PROFESSORI RISTO HUUPPONEN KERTOI UUSIEN BIOLOGISTEN LÄÄKKEIDEN MERKITYKSESTÄ.<br />

Biologisten lääkkeiden käyttöönotto<br />

on parantanut hoitotuloksia<br />

etenkin silloin, kun perinteisten<br />

lääkehoitojen teho on osoittautunut<br />

riittämättömäksi. Uudet<br />

bioteknologiset lääkkeet ovat<br />

usein kalliita eikä niille ole valmistusmenetelmän<br />

monimutkaisuuden johdosta helppo tuottaa<br />

rinnakkaisvalmisteita, biosimilaareja. Biologisen<br />

lääkehoidon taloudellisuutta arvioitaessa<br />

ei voi pitäytyä vain niiden hinnan tarkasteluun.<br />

Mikäli valmisteilla saavutetaan aiempaa<br />

parempia hoitotuloksia ja vähennetään samalla<br />

esimerkiksi sairauslomien tai ennenaikaisen<br />

KUVA SAMI HELENIUS<br />

Amniokalvoa käytetään siirteenä iho- ja limakalvovaurioiden<br />

hoidossa.<br />

Kantasoluhoitojen<br />

uskotaan yleistyvän.<br />

eläköitymisen tarvetta, voi kalliskin lääke osoittautua<br />

hyvin kustannustehokkaaksi.<br />

Muun muassa reuman, neurologisten sairauksien<br />

sekä syöpätautien syntyyn ja etenemiseen<br />

vaikuttaviin välittäjäaineisiin kohdistuvissa<br />

lääkehoidoissa biologisten lääkkeiden<br />

merkitys on kasvanut. Beeta-interferonia on jo<br />

pitkään käytetty MS-taudin hoidossa, ja monoklonaalisten<br />

vasta-aineiden käyttö nivelreuman<br />

ja eräiden syöpämuotojen hoidossa kasvaa<br />

jatkuvasti.<br />

Biologisten lääkkeiden tuotanto on usein<br />

monimutkaista. Uuden monoklonaalisen vasta-aineen<br />

käyttöönottoa ihmisellä hidastaa mo-<br />

nesti käyttökelpoisen eläinmallin puute. Valmisteiden<br />

rakenne ja vaikutukset ovat usein<br />

lajikohtaisia, jolloin käyttöönottoa edeltävien<br />

eläintutkimusten arvo on paljon vähäisempi<br />

kuin perinteisiä <strong>lääkkeitä</strong> kehitettäessä.<br />

Jo pitkään on eräitä elimistön omia hormoneja,<br />

kuten insuliinia ja kasvuhormonia,<br />

tuotettu biologisesti. Aiemmin insuliini eristettiin<br />

naudan tai sian haimasta ja kasvuhormoni<br />

kuolleiden aivolisäkkeestä. Biologinen tuotanto<br />

on poistanut näiden hormonien saatavuusongelmat<br />

ja varmistanut puhtaampien ja turvallisempien<br />

valmisteiden saannin. �<br />

Kudosteknologiset hoidot<br />

mullistavat käytäntöjä<br />

KANTASOLUHOIDOT VOIVAT OLLA TULEVAISUUDESSA NORMAALI<br />

HOITOMUOTO LÄÄKEHOIDON JA KIRURGIAN RINNALLA. SOLU- JA<br />

KUDOSTEKNOLOGIAKESKUS REGEAN JOHTAJA, PROFESSORI RIITTA<br />

SUURONEN KERTOI UUSISTA KUDOSTEKNOLOGISISTA HOITOMUODOISTA<br />

SAADUISTA KOKEMUKSISTA.<br />

Solu- ja kudosteknologiakeskus Regeassa<br />

on kehitelty hoitomuotoja,<br />

joissa potilaiden omasta rasvakudoksesta<br />

on kasvatettu luuta<br />

erilaisten luupuutosten hoitoon.<br />

Tähän mennessä näistä uusista<br />

kantasoluhoidoista on saanut avun noin parikymmentä<br />

potilasta Suomessa. Muualla maailmassa<br />

vastaavia hoitoja on tehty vain yksi,<br />

Saksassa.<br />

Kudosteknologiset hoidot ovat tulevaisuuden<br />

hoitomuotoja. Tällä hetkellä niitä käytetään<br />

vaikeiden kudospuutosten hoitoon. Vähitellen<br />

kudosten ja solujen prosessoinnin automatisoituessa<br />

ja hoitojen yleistyessä myös nii-<br />

den kustannukset laskevat. Ensimmäiset tukikudosten<br />

puutosten ja vammojen kudosteknologiset<br />

hoidot kantasolujen ja biomateriaalien<br />

avulla on tehty Suomessa jo vuonna 2006.<br />

Kantasoluhoitoja käytetään jo yleisesti syöpä-<br />

ja verenkiertoelimistön sairauksien hoidossa,<br />

mutta muutoin niitä käytetään vielä vähän.<br />

Tulevaisuudessa kantasoluhoitojen uskotaan<br />

yleistyvän myös muiden sairauksien hoitomuotoina.<br />

Regean tutkimusintressissä on ollut niiden<br />

hyödyntäminen erilaisissa hermoston ja<br />

sydämen sairauksissa ja vammoissa sekä silmän<br />

sarveiskalvon vammojen ja ikääntymisen<br />

mukanaan tuoman verkkokalvon ikärappeuman<br />

hoidossa. �<br />

31


�LÄÄKÄRIPÄIVÄT<br />

Ruokavalio auttaa<br />

vain vähän atooppisen<br />

ihottuman hoidossa<br />

LASTENTAUTIEN JA LASTEN ALLERGOLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, DOSENTTI ANNA PELKONEN<br />

HYKS:N IHO- JA ALLERGIASAIRAALASTA KERTOI ATOOPPISEN EKSEEMALAPSEN RUOKAVALIOHOIDOSTA.<br />

Yli vuoden ikäisillä lapsilla ei ole<br />

todettu selvää yhteyttä atooppisen<br />

ihottuman vaikeusasteen ja<br />

ruokaherkistymisen välillä, ja yli<br />

2–3-vuotiailla lapsilla ruoka-aineet<br />

harvoin pahentavat ihottumaa.<br />

Näiden lasten vaikeankin atooppisen ihottuman<br />

hoito on tehokas paikallishoito, ei ruokavaliohoito.<br />

Keskivaikeaa tai vaikeaa atooppista<br />

ihottumaa sairastavalla imeväisellä tulee<br />

kuitenkin tarkemmin selvittää ruokien osuus<br />

oireiden pahentajana.<br />

Vauvoilla ruoka-allergian oireet ilmaantuvat<br />

yleensä muutaman viikon kuluessa uuden<br />

ruoka-aineen aloituksen jälkeen. Atooppisen<br />

ihottuman luonteeseen kuuluva ihottuman vai-<br />

32<br />

keusasteen vaihtelu vaikeuttaa tulkintaa epäiltäessä<br />

uusien ruokien ihottumaa pahentavaa<br />

vaikutusta. Ruokavaliorajoitusten vaikutuksista<br />

lapsen atooppiseen ihottumaan on niukasti<br />

kontrolloituihin tutkimuksiin perustuvaa näyttöä.<br />

Myöskään tavallisten ruoka-allergeenien,<br />

kuten maidon ja munan, välttäminen imettävän<br />

äidin ruokavaliossa ei yleensä vaikuta imeväisen<br />

atooppisen ihottuman vaikeuteen.<br />

Epäiltäessä ruoka-allergian pahentavan<br />

atooppista ihottumaa taudinmäärityksen perusta<br />

on välttämiskokeessa todettu oireiden<br />

häviäminen ja altistuskokeessa oireiden uudelleen<br />

ilmaantuminen. Allergiatestien merkitys<br />

on vähäinen. Ohimenevä herkistyminen<br />

on yleistä ilman, että lapsella ilmenee oireita<br />

Ruoka-aineet pahentavat harvoin pienten lasten ihottumaa.<br />

ruoasta. Tuolloin lapsen ruokavaliota ei tule<br />

rajoittaa.<br />

Siitepölyallergiset lapset saavat usein raaoista<br />

juureksista, hedelmistä, palkokasveista ja<br />

pähkinöistä kutinaa ja kirvelyä huuliin, suun limakalvolle<br />

ja nieluun. Nämä ruoat eivät yleensä<br />

pahenna ihottumaa.<br />

Probiooteilla ei näytä olevan yleistä tehoa<br />

atooppisen ihottuman hoidossa. Jos atooppiseen<br />

ihottumaan liittyy ruoka-allergia, joillakin<br />

probiooteilla voi olla ainakin lyhytkestoista,<br />

ihottumaa rauhoittavaa vaikutusta. Rasvahapoilla,<br />

kiinalaisilla yrttivalmisteilla, B6-vitamiinilla,<br />

E-vitamiinilla, seleenillä tai sinkillä<br />

ei ole osoitettua tehoa atooppisen ihottuman<br />

hoidossa. �


Lääkkeistä<br />

tukea tarkkaavuushäiriön<br />

hoitoon<br />

LASTENNEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI HARRI ARIKKA TYKS:N LASTENKLINIKAN LASTENNEUROLOGIAN<br />

YKSIKÖSTÄ KERTOI, KUINKA METYYLIFENIDAATTIA JA ATOMOKSETIINIÄ KÄYTETÄÄN LASTEN JA NUORTEN<br />

AKTIIVISUUDEN JA TARKKAAVUUDEN HÄIRIÖIDEN HOIDOSSA.<br />

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden<br />

säätelyhäiriö -oirekokonaisuuden<br />

(ADHD) keskeisiä piirteitä<br />

ovat keskittymisvaikeudet,<br />

unohtelu, liiallinen touhukkuus<br />

ja ylenpalttinen liikkuminen sekä<br />

äkilliset mielenmuutokset. Suomalaisilla<br />

lapsilla ADHD:n esiintyvyyden on arvioitu olevan<br />

3–6 prosentin luokkaa. Varhain alkanut ja<br />

jatkuva häiriökäyttäytyminen vaarantaa lapsen<br />

kehitystä.<br />

Lääkkeetön hoito on ensisijaista. Siihen<br />

sisältyy vanhempien tukeminen kasvattajina,<br />

sillä lapsi tarvitsee selkeät ja johdonmukaiset<br />

toiminnan rajat. Lapsella on oltava mahdollisuus<br />

purkaa liikunnallista levottomuuttaan.<br />

Kaikki ohjattu tekeminen pyritään jakamaan<br />

lapsen jaksamisen kannalta riittävän pieniin<br />

jaksoihin. Ylimääräisiä ärsykkeitä pyritään<br />

välttämään.<br />

Lapselle pyritään järjestämään riittävän<br />

pieni päivähoito- ja opetus<strong>ry</strong>hmä. Häntä motivoidaan<br />

koulutyöskentelyyn ja harrastustoimintaan.<br />

Hänen itsetuntoaan pyritään vahvistamaan<br />

ja lapsen ja vanhempien välisiä ristiriitoja<br />

pyritään vähentämään. Lääkehoitoa<br />

käytetään muiden tukitoimien rinnalla silloin,<br />

kun lapsen keskittymisvaikeudet ja levottomuus<br />

haittaavat merkittävästi lapsen sosiaalistumista<br />

ja oppimista.<br />

Suomessa on suhtauduttu hyvin varovaisesti<br />

psykostimulanttilääkitykseen, koska sen<br />

on pelätty aiheuttavan lääkeaineriippuvuutta<br />

ja altistavan huumausaineiden käytölle. Lääkitys<br />

on kuitenkin oikein käytettynä arvokas apu<br />

lasten kokonaishoidossa.<br />

Eivät aiheuta riippuvuutta<br />

Psykostimulantit vähentävät levotonta käyttäytymistä<br />

ja lisäävät keskittymiskykyä. Ne<br />

eivät tutkimusten mukaan aiheuta lääkeaineriippuvuutta<br />

tai altista huumausaineiden<br />

käytölle. Päinvastoin, onnistunut hoito suojaa<br />

lasta mahdollisesti myöhemmin esiin tulevilta<br />

käytösongelmilta ja epäsosiaaliselta käyttäytymiseltä.<br />

Psykostimulantti metyylifenidaatin hoitovaikutus<br />

ilmenee välittömästi ja sitä voidaan<br />

käyttää lyhyissä jaksoissa, koska hoidon lopettamiseen<br />

ei liity kiusallisia vieroitusoireita.<br />

Lääkehoidossa suositaankin taukoja esimerkiksi<br />

kesälomien yhteydessä. Hoidon vaikutusta<br />

seurataan säännöllisesti 3–6 kuukauden<br />

välein. Lääkehoito voi kestää hyvinkin pitkään,<br />

mutta keskimääräinen hoitoaika on runsaat<br />

neljä vuotta.<br />

Lääkehoidossa suositaan taukoja<br />

esimerkiksi kesälomien yhteydessä.<br />

Lääkehoitoa<br />

käytetään muiden<br />

tukitoimien rinnalla.<br />

Metyylifenidaatti voi aiheuttaa ohimeneviä<br />

nukahtamisvaikeuksia, ruokahalun heikentymistä,<br />

vatsatuntemuksia ja päänsärkyä. Kiusallisina<br />

jatkuvat haittavaikutukset antavat aiheen<br />

lääkityksen keskeyttämiselle tai lääkevalmiste<br />

vaihdetaan toiseen.<br />

Metyylifenidaatille tarjoaa vaihtoehdon<br />

atomoksetiini, joka vaikuttaa noradrenaliinin<br />

takaisinoton estoon aivojen etuosassa. Atomoksetiinin<br />

yleisimmät haittavaikutukset ovat<br />

pahoinvointi, väsymys ja ruokahalun heikentyminen.<br />

Atomoksetiini on metyylifenidaattia<br />

selvästi kalliimpi lääke, ja sen vaikutusta pitää<br />

odottaa muutaman viikon ajan. Metyylifenidaatti<br />

sen sijaan vaikuttaa välittömästi.<br />

Tarkkaavuushäiriöstä kärsivillä lapsilla on<br />

usein samanaikaisesti uhmakkuus- ja käytöshäiriöitä,<br />

mielialaoireita ja ahdistuneisuutta.<br />

Myös nämä samaan aikaan esiintyvät sairaudet<br />

tai ongelmat saattavat vähentyä psykostimulanttilääkityksen<br />

myötä. Monesti samanaikaiset<br />

sairaudet vaativat oman erillisen hoitoarvionsa<br />

ja lääkityksensä. �<br />

33


�IDEAPAKKI<br />

24 tuntia tehoa<br />

VUOROKAUDESSA ON EDELLEEN VAIN 24 TUNTIA, VAIKKA MITEN SUUNNITTELISI. MONI PYSTYISI KUITENKIN<br />

TEKEMÄÄN ENEMMÄN VÄHEMMÄSSÄ AJASSA. AJANHALLINNAN SIVUTUOTTEENA VAPAA-AIKA LISÄÄNTYY.<br />

TEKSTI MAIJA RAUHA KUVA DREAMSTIME<br />

Tehokkaan työpäivän top 5<br />

� Nuku tarpeeksi. Koeta mennä yhtenä iltana viikossa<br />

vähän aikaisemmin nukkumaan.<br />

� Tee ajankäytön viikkosuunnitelma, mutta jätä kalenteriin<br />

tilaa.<br />

� Kirjaa kaikki päivän mittaan tulevat muistettavat<br />

asiat muistikirjaan tai tietokoneen muistilapulle.<br />

� Hoida tärkeimmät työt aamupäivällä. Useimmat<br />

ovat silloin vireimmillään.<br />

� Pilko isot ja hankalat työt hallittaviin osiin. Hoida<br />

ne yksi kerrallaan korkeintaan tunnin erissä.<br />

Sähköpostia sarvista<br />

• Järjestä sähköposteille omaa aikaa. Lue viestit<br />

esimerkiksi aamulla, ennen ruokataukoa ja päivän<br />

päätteeksi. Vastaa ja arkistoi heti.<br />

• Päätä viestin lähettäjän, otsikon tai aiheen perusteella,<br />

tarvitseeko viestiä lukea lainkaan.<br />

Siirrä turhat viestit heti roskakoriin.<br />

• Tee sähköpostiohjelmaan omia kansioita esimerkiksi<br />

yhteistyökumppanin nimen mukaan tai<br />

tyyliin työt/taustatiedot/arkisto/ohjeet.<br />

• Siirrä säilytettävät viestit heti lukemisen ja vastaamisen<br />

jälkeen kansioon, johon ne kuuluvat.<br />

• Voit tehdä myös Vastattavat-kansion.<br />

• Kun itse kirjoitat, kerro viestisi aihe selvästi otsikkokentässä.<br />

• Pyydä poistamaan nimesi turhilta postituslistoilta.<br />

• Ota selvää sähköpostiohjelman suodattimista ja<br />

siirrä ei-toivotut lähettäjät estolistalle.<br />

Puhelut nippuun<br />

• Niputa puhelut, jos suinkin voit. Soita itse ja ota<br />

vastaan puheluja vain tiettyyn aikaan päivästä.<br />

Anna puhelujen mennä muuna aikana vastaajaan<br />

tai keskukseen.<br />

• Kun jätät soittopyynnön, kerro, mitä asiasi koskee<br />

ja mihin aikaan sinut tavoittaa varmimmin.<br />

• Valmistele puhelu sähköpostiviestillä.<br />

34<br />

3 tapaa sanoa kysyjälle EI<br />

� Kiitos kun pyysit, mutta valitettavasti minulla on<br />

muuta tuolloin. Seuraava vapaa aika on toukokuussa.<br />

Sopiiko silloin?<br />

� Ikävä kyllä tuo aika ei sovi, mutta muista minut<br />

ensi kerralla. Olen mielelläni käytettävissä, kun<br />

vain otat yhteyttä hyvissä ajoin.<br />

� En juuri nyt pysty irrottautumaan aiemmin sovituista<br />

tuista menoistani, enoistani, mutta utta mitä itä jo jjos s kysyisit<br />

Kalle Kollegaa? Hän voisi sopia tarkoituksiisi<br />

jopa paremmin kuin minä.<br />

Tolkkua tietokoneelle<br />

Tiedostojen etsiminen tietokoneelta on turhauttavaa<br />

ja aikaavievää, vaikka siihen<br />

olisi oma toimintokin. Parasta on järjestellä<br />

aineistot niin, että ne löytyvät helposti.<br />

Pidä koneen työpöydällä useimmin käyttämiesi<br />

ohjelmien kuvakkeet, mutta vain<br />

ne. Ryhmittele asiakirjat kansioihin työhösi<br />

sopivalla tavalla. Pidä useimmin käytettävät<br />

kansiot työpöydällä. Siivoa työpöytä<br />

viikoittain. oittain.


Sampo Pankki Oyj, www.sampopankki.fi<br />

Kuin pankin hyllyltä.<br />

Apteekissakin voidaan paremmin ja ehditään enemmän, kun apteekin<br />

talousasiat ovat kunnossa. Sampo Pankin Apteekkiratkaisu pitää sisällään<br />

kaiken mitä apteekin talouden hoitoon tarvitaan ja vielä vähän enemmän:<br />

rahaa säästäviä etuja sekä oman nimetyn, toimialaa ymmärtävän<br />

yhteyshenkilön Sampo Pankissa – näin aluksi. Lisää täsmä<strong>lääkkeitä</strong><br />

apteekin talouden hoitoon numerosta 0100 2580 ma–pe 9–17 (pvm/mpm).


�TALOUSKOULU<br />

TEKSTI KARI ALHOLA KUVA SHUTTERSTOCK<br />

Uutta verotuksessa:<br />

verotilijärjestelmä<br />

SUOMESSA ALETTIIN TÄMÄN VUODEN ALUSSA SOVELTAA VEROTILIMENETTELYÄ.<br />

MISTÄ SIINÄ ON KYSYMYS?<br />

Verotilimenettely koskee kaikkia<br />

muita oma-aloitteisia veroja paitsi<br />

varainsiirtoveroa. Yleisimmät<br />

oma-aloitteiset verot ovat arvonlisävero<br />

ja työnantajasuoritukset,<br />

kuten sotu-maksu ja ennakonpidätykset.<br />

Verotiliin siirtyminen tarkoittaa muun muassa<br />

sitä, että negatiivinen arvonlisävero voidaan<br />

vähentää suoraan työnantajasuorituksesta<br />

ja maksettavaksi tulee vain erotus. Tällainen<br />

kuittausmahdollisuus on yrityksen kassalikviditeetin<br />

näkökulmasta erinomainen asia.<br />

Verotilimenettelyn kielteisiin puoliin tosin<br />

36<br />

sitten kuuluu se, että arvonlisäverojen maksupäivä<br />

on aikaistunut kolme päivää. Tämän<br />

johdosta yritysten on syytä kiinnittää huomiota<br />

myyntisaatavien kotiuttamiseen, jotta varat<br />

ovat omassa käytössä entistä aikaisemmin.<br />

ALV:n maksupäivä aikaistui<br />

Verotiliin siirtyminen muuttaa kolme asiaa: ilmoittamisen,<br />

maksamisen ja palautusmenettelyn.<br />

Lisäksi myöhästymismaksut – esimerkiksi<br />

myöhässä ilmoittaminen – ovat muuttuneet ja<br />

kiristyneet ankarasti.<br />

Verotilijärjestelmän piiriin kuuluvien verojen<br />

ilmoittamispäivä on kuun 12. päivä, kun<br />

ilmoitus annetaan sähköisesti. Paperitse ilmoitus<br />

tulee antaa jo kuun 7. päivä. Yleinen maksupäivä<br />

on ilmoituksen antotavasta riippumatta<br />

aina kuun 12. päivä.<br />

Ensimmäiset verotili-ilmoitukset (= kausiveroilmoitus)<br />

piti antaa tammikuun 2010 työnantajasuorituksista<br />

helmikuun 12. päivä (paperitse<br />

jo 7. päivä). Nämä työnantajasuoritukset<br />

piti maksaa niin ikään helmikuun 12. päivä.<br />

Ensimmäinen arvonlisäveroilmoitusta koskeva<br />

kausiveroilmoitus tulee antaa tammikuulta<br />

2010 maaliskuun 12. päivä. Suorituksen eräpäivä<br />

on niin ikään maaliskuun 12. päivä. �


TEKSTI EIJA REINIKKA<br />

Ostolaskut<br />

sähköiseen muotoon<br />

SÄHKÖINEN OSTOLASKUJÄRJESTELMÄ AUTTAA APTEEKKIA HOITAMAAN<br />

TALOUSHALLINTOA KOKONAISVALTAISESTI.<br />

Sähköisessä ostolaskujärjestelmässä lasku kulkee sähköisessä muodossa ja reskontra on aina ajan tasalla.<br />

1. Toimittaja<br />

Paperi- tai verkkolasku Ostoreskontra<br />

Sähköisessä ostolaskujärjestelmässä<br />

ostolaskut saapuvat päivittäin<br />

järjestelmään, josta ne voidaan yhdellä<br />

kertaa jakaa kaikille laskujen<br />

käsittelijöille. Jokainen voi seurata<br />

laskujen tilannetta omilla tunnuksillaan<br />

eikä paperista laskua tarvitse etsiä<br />

pöydiltä tai mapeista. Järjestelmään on myös<br />

mahdollista tallentaa laskuun liittyviä muistiinpanoja,<br />

esimerkiksi tilaukseen liittyvä sopimusnumero<br />

tai tavarantoimittajan kanssa<br />

sovitut laskutusasiat.<br />

2. Pretax<br />

Sähköisen ostolaskujärjestelmän avulla reskontra<br />

on aina ajan tasalla. Apteekin taloushallinnon<br />

hoitamiseen ei enää tarvita mappihyllyjä<br />

ja varastointitilaa, sillä ostolaskut tallentuvat<br />

ostolaskujärjestelmään. Tilikauden päättyessä<br />

Pretax toimittaa materiaalista arkistointikelpoisen<br />

cd-levyn.<br />

Ohjelman käyttämiseksi ei tarvita erillisiä<br />

atk-ohjelmia, vaan ostolaskuja pystyy käsittelemään<br />

internetin kautta ajasta ja paikasta<br />

riippumatta. �<br />

Kari Alhola on johtaja ja veroasiantuntija ja Eija Reinikka tiimiesimies Pretax Yhtiöissä.<br />

III Joka Proviisorin talousseminaari<br />

<strong>Proviisoriyhdistys</strong> ja Pretax järjestävät III Joka proviisorin talousseminaarin syys-lokakuun vaihteessa.<br />

3. Apteekki<br />

Ostolaskuarkisto<br />

Asiatarkastaja<br />

Hyväksyjä<br />

Voit ehdottaa aihetta<br />

Proviisorin talouskouluun!<br />

Ehdota luennon aihetta lähettämällä sähköpostia ville-matti.makinen@proviisoriyhdistys.net tai soittamalla Proviisoriyhdistyksen numeroon (09) 177 771.


2/2010 Vi-Siblin ja Vi-Siblin S rakeet<br />

TASAPAINOTTAVA<br />

KUITUVALMISTE<br />

ÄRTYVÄN SUOLEN<br />

OIREISIIN.<br />

Kun elämä ja vatsa vaativat.<br />

Vaikuttava aine: Testa ispaghula. Käyttöaiheet: Ummetus. Postoperatiivisesti ulosteen pehmentämiseen. Lisälääkkeeksi colon irritabilen,<br />

anaalifissuuroiden ja hemorroidien yhteydessä esiintyvän ummetuksen hoitoon. Lisälääkkeeksi colon irritabilen yhteydessä esiintyvän ripulin<br />

hoitoon. Annostus ja antotapa: Hoito aloitetaan yhdellä annoksella päivässä. Annostusta lisätään vähitellen, kunnes saavutetaan toivottu vaikutus,<br />

tavallisesti 3-7 päivän kuluttua. Tämän jälkeen annostus sovitetaan niin, että vaikutus säilyy. Erityisen herkkävatsaisilla potilailla, esim. colon<br />

irritabile -potilailla, tulee annostusta lisätä hyvin hitaasti asteittain 1–2 viikon aikana. Tavallinen ylläpitoannos: Aikuisille 1 annostelumitallinen<br />

tai 1 annospussillinen rakeita 2–3 kertaa päivässä. Yli 6-vuotiaille lapsille 1 annostelumitallinen tai 1 annospussillinen rakeita 2 kertaa päivässä.<br />

2–6-vuotiaille lapsille 1/2 annostelumitallista tai 1/2 annospussillista rakeita 2 kertaa päivässä. Valmisteen kanssa tulee aina nauttia<br />

samanaikaisesti vähintään lasillinen nestettä riippumatta siitä kuinka rakeet nautitaan. Vasta-aiheet: Nielemisvaikeudet, maha-suolikanavan<br />

tukokset, yliherkkyys vaikuttavalle aineelle tai apuaineille. Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet: Hengitysteiden allergisia reaktioita voi<br />

esiintyä henkilöillä, jotka ovat tekemisissä ispaghula (psyllium) valmisteiden kanssa. Haittavaikutukset: Bulk-aineet voivat aiheuttaa hoidon<br />

alussa ohimeneviä vatsavaivoja. Pakkaukset ja hinnat (VMH sis. alv): Vi-Siblin rakeet: 250 g 9,90 ¤, 500 g 12,71 ¤, 50 x 6 g annospussit 15,40 ¤.<br />

Vi-Siblin S rakeet: 250 g 14,91 ¤, 450 g 16,86 ¤, 50 x 4 g annospussit 15,40 ¤. Korvattavuus: Vi-Siblin 500 g ja Vi-Siblin S 450 g ovat peruskorvattavia.<br />

Lisätiedot: Pharmaca Fennica tai Pfizer Oy, Tietokuja 4, 00330, Helsinki, puh. (09) 430 040, www.pfizer.fi


�JÄSEN- JA KOULUTUSSIVUT<br />

HUOM!<br />

Proviisoriyhdistyksen<br />

kevätkokous<br />

Helsinki 22.5.<br />

TAPAHTUMIA<br />

ProviisoriYrittäjä V<br />

Helsinki 25.3.–20.5.<br />

Proviisoriyhdistyksen ja<br />

Proviisoriliiton järjestämä<br />

keskustelutilaisuus proviisorien<br />

edunvalvonnasta<br />

ja järjestäytymisestä<br />

Helsinki 15.4.<br />

TÄLLÄ KERTAA KERROMME, MITÄ PROVIISORIEN YHTEISTÄ<br />

JÄRJESTÖÄ AJAVALLE HANKKEELLE KUULUU, ANNAMME SUOMEN<br />

PROVIISORIYHDISTYKSEN UUDEN HALLITUKSEN YHTEYSTIEDOT<br />

JA KERROMME, KETKÄ SAIVAT APURAHOJA. OTA YHTEYTTÄ<br />

VASTUUHENKILÖIHIN JA OSALLISTU TOIMINTAAN!<br />

YHDISTYS ON SINUA VARTEN.<br />

Ota yhteyttä järjestösihteeri Susan Salm<br />

Salmeen, kun tarvitset lisätietoa jäseneduista tai työsuhdeasioista.<br />

susan.salmi@proviisoriyhdistys.net • Puh. (09) 177 771 • Gsm 040 532 7468<br />

Proviisoriyhdistyksen järjestämä vuosittainen Proviisoripäivä kokosi jälleen yhteen proviisoreita ja<br />

proviisoriopiskelijoita kautta maan.


�PUHEENJOHTAJALTA<br />

Puhalletaan<br />

yhteen<br />

hiileen!<br />

PROVIISORIYHDISTYS JA PROVIISORI-<br />

LIITTO OVAT KULUNEEN VUODEN AIKA-<br />

NA KÄYNEET VUOROPUHELUA SIITÄ, miten<br />

ja millä <strong>ehdoilla</strong> ammattikuntamme voisi tulevaisuudessa<br />

olla yhtenäinen. Tätä vuoropuhelua on käyty<br />

järjestöjen kesken avoimin kortein ja erittäin hyvässä hengessä.<br />

Tämän vuoropuhelun seurauksena olemme pystyneet luomaan järjestäytymismallin,<br />

jota olemme ehdottamassa pohjaksi uuden proviisorijärjestön<br />

rakennustyölle.<br />

PROVIISORIPÄIVÄN YHTEYDESSÄ PROVIISORIYHDISTYS JA PROVIISO-<br />

RILIITTO JÄRJESTIVÄT KESKUSTELUTILAISUUDEN, jossa esitimme ensimmäistä<br />

kertaa neuvottelujen tuloksena syntyneen ehdotuksen tavasta järjestää<br />

proviisorien edunvalvonta tulevaisuudessa. Keskustelutilaisuudessa tuli esille<br />

monia tärkeitä näkökantoja, jotka on otettava huomioon, kun lähdetään rakentamaan<br />

tulevaisuuden proviisorijärjestöä. Päällimmäisenä kysymyksenä keskustelussa<br />

ei ollut se, miksi meidän on koottava rivimme, vaan miten se onnistuu ja<br />

mitä haasteita meidän on voitettava onnistuaksemme. Keskustelun seurauksena<br />

uskoni ammattikuntamme tulevaisuuteen vahvistui. Näyttää siltä, että olemme<br />

viimein valmiita tunnustamaan tärkeän tosiasian: tarvitsemme toisiamme. Sisäinen<br />

hajaannus on proviisorien pahin uhka, joka estää ammattikunnan ammatillista<br />

kehittymistä ja tekee meistä heikkoja.<br />

SE, ETTÄ JÄRJESTÖT PYSTYVÄT ESITTÄMÄÄN KOMPROMISSIRATKAI-<br />

SUN, EI RIITÄ. Jokaisen proviisorin on kyettävä tekemään myös yksilötasolla<br />

kompromissiratkaisuja ja sitoutumaan mahdolliseen yhteiseen järjestöön. Uuden<br />

järjestön rakentamiseen tarvitaan kaikkia proviisoreita. Vastuu yhteisestä tulevaisuudesta<br />

on meillä kaikilla. Meidän proviisorien on yhdessä pyrittävä muuttamaan<br />

tulevaisuus sellaiseksi kuin haluamme, sillä kukaan muu ei tule tekemään<br />

sitä puolestamme. Siinä työssä onnistumme parhaiten yhtenäisenä ammattikuntana.<br />

Itse uuden järjestön rakentamisprosessi ei tule toteutuessaan olemaan<br />

helppo tai yksinkertainen. Eikä se tule yhdessä yössä valmiiksi.<br />

ENNEN KUIN UUDEN JÄRJESTÖN RAKENNUSTYÖT VOIDAAN ALOITTAA,<br />

on selvitettävä, haluavatko proviisorit kuulua tulevaisuudessa samaan järjestöön.<br />

Tämän kevään kuluessa <strong>Proviisoriyhdistys</strong> ja Proviisoriliitto tulevat yhdessä toteuttamaan<br />

kyselyn, joka lähetetään kaikille <strong>Suomen</strong> proviisoreille ja proviisoriopiskelijoille.<br />

Kyselyssä tullaan selvittämään, miten me proviisorit haluamme<br />

jatkossa ajaa etujamme ja rakentaa yhteistä tulevaisuuttamme. On selvää, että<br />

kyselyn tulos on sitova, ja se tulee ohjaamaan mahdollista uuden järjestön rakentamisprossessia.<br />

KUNNES UUSI, KAIKKI PROVIISORIT YHDISTÄVÄ JÄRJESTÖ SAADAAN<br />

LUODUKSI JA AJAMAAN MEIDÄN KAIKKIEN ETUJA, <strong>Proviisoriyhdistys</strong><br />

tulee tekemään kaikkensa jäseniensä, proviisorien ja proviisoriopiskelijoiden,<br />

etujen ajamiseksi. Siihen työhön me tarvitsemme jäsenistömme tukea ja sitoutuneisuutta.<br />

Antti Vaara<br />

40<br />

TEKSTI JA KUVAT VILLE-MATTI MÄKINEN<br />

Toimintavuosi<br />

2010<br />

vauhdikkaasti<br />

käyntiin<br />

PROVIISORIYHDISTYKSEN UUDELLA HALLI TUKSELLA<br />

ON VAHVUUTENAAN LAAJA-ALAINEN NÄKEMYS<br />

ERI LÄÄKEALAN SEKTOREILTA. TÄSTÄ ON APUA, KUN<br />

OSALLISTUTAAN KOKO ALAA KEHITTÄVIIN HANKKEISIIN.<br />

<strong>Proviisoriyhdistys</strong> on aktiivisesti mukana koko lääkealaa koskettavissa<br />

kehitysprojekteissa, kuten sosiaali- ja terveysministeriön Lääkepolitiikka<br />

2020 -hankkeessa, jossa kartoitetaan lääkealan yhteistä<br />

tahtotilaa keskeisiä sidos<strong>ry</strong>hmiä kuulemalla. Hankkeeseen liittyvä<br />

valmistelutyö on käynnistynyt tämän vuoden alussa ja työ saadaan<br />

päätöksen syksyllä. Tuolloin valmistuu Lääkepolitiikka 2020 -asiakirja,<br />

jonka linjauksia liitetään myös osaksi STM:n Strategia 2020 -asiakirjaa.<br />

Proviisorit samaan järjestöön?<br />

Proviisoriyhdistyksen hallituksen nimeämät edustajat jatkavat aktiivisesti Proviisoriliiton<br />

edustajien kanssa kaikkien proviisorien yhdistymiseen liittyvää<br />

selvitystyötä. Ensimmäinen hyvin myönteisen vastaanoton saanut keskustelutilaisuus<br />

proviisorien yhdistymisestä järjestettiin Proviisoripäivän yhteydessä<br />

(lue lisää seuraavalta aukeamalta). Prosessi on saanut siis hyvän alun ja sen<br />

etenemisestä tiedotetaan proviisoreille.<br />

Hallitus ja valiokunnat järjestäytyivät<br />

Vuoden ensimmäisessä kokouksessa valittiin varapuheenjohtajat, jaettiin virat ja<br />

muodostettiin valiokunnat. Proviisoriyhdistyksen uusiksi varapuheenjohtajiksi<br />

valittiin Kerstin Carlsson ja Tatu Johansson, joka toimii myös talousvaliokunnan<br />

puheenjohtajana. Yhdistyksen koulutusvaliokunnan puheenjohtajana toimii Petri<br />

Kröger, joka on samalla apurahatoimikunnan puheenjohtajana ja edustaa yhdistystä<br />

PD-johtokunnassa. Timo Toivonen toimii yhdistyksen viestintävaliokunnan<br />

puheenjohtajana. Mika Mäki-Jouppila vastaa ulkoasioiden hoidosta. �<br />

Koulutusvaliokunta<br />

Petri Kröger (pj)<br />

Tiiamari Gröndahl,<br />

Kristiina Kaste<br />

Saija Leikola<br />

Leila Lyytikäinen<br />

Merja Mustonen<br />

Ville-Matti Mäkinen<br />

Mikaela Pammo<br />

Laura Salmelainen<br />

Susan Salmi<br />

Antti Vaara<br />

Talousvaliokunta<br />

Tatu Johansson (pj)<br />

Teemu Ali-Kovero<br />

Mikko Hiltunen<br />

Antti Hyytiäinen<br />

Leila Lyytikäinen<br />

Timo Mohnani<br />

Merja Mustonen<br />

Ville-Matti Mäkinen<br />

Juha Päivärinta<br />

Laura Salmelainen<br />

Susan Salmi<br />

Antti Vaara<br />

Viestintävaliokunta<br />

Timo Toivonen (pj)<br />

Teemu Ali-Kovero<br />

Kerstin Carlsson<br />

Henna Halonen<br />

Asko Heikkilä<br />

Ville-Matti Mäkinen<br />

Susan Salmi<br />

Antti Vaara<br />

Minna Villo<br />

Apurahatoimikunta<br />

Petri Kröger (pj)<br />

Tiina Heikkilä<br />

Kristiina Kaste<br />

Leena Laitinen<br />

Ville-Matti Mäkinen<br />

Strategiatyö<strong>ry</strong>hmä<br />

Antti Vaara (pj)<br />

Kerstin Carlsson<br />

Tatu Johansson<br />

Ville-Matti Mäkinen<br />

Mikaela Pammo<br />

Jos olet kiinnostunut tulemaan mukaan valiokuntien toimintaan, ota yhteyttä suoraan<br />

valiokunnan puheenjohtajaan tai yhdistyksen toiminnanjohtajaan. Valiokuntien työtä<br />

pyritään järjestämään siten, että monet asioista hoituvat myös sähköpostitse.


�UUSI HALLITUS<br />

HALLITUS VUONNA 2010<br />

Puheenjohtaja<br />

Antti Vaara<br />

050 551 2080<br />

antti.vaara@fi mnet.fi<br />

puheenjohtaja@proviisoriyhdistys.net<br />

Varapuheenjohtaja<br />

Kerstin Carlsson<br />

HUS-Apteekki, 040 521 2883<br />

kerstin.carlsson@hus.fi<br />

Varapuheenjohtaja, taloudenhoitaja<br />

Tatu Johansson<br />

Oma PLUS Apteekkipalvelut Oy, 050 560 4344<br />

tatu.johansson@omaplus.fi<br />

Viestintävaliokunnan puheenjohtaja<br />

Timo Toivonen<br />

ratiopharm Oy, 050 590 8988<br />

timo.toivonen@fi mnet.fi<br />

Koulutusvaliokunnan puheenjohtaja<br />

Petri Kröger<br />

Itä-<strong>Suomen</strong> yliopiston apteekki, 040 834 4059<br />

petri.kroger@uef.fi<br />

Ulkoasianhoitaja<br />

Mika Mäki-Jouppila<br />

ratiopharm Oy, 041 436 6432<br />

mika.maki-jouppila@fi mnet.fi<br />

HALLITUKSEN VARAJÄSENET<br />

Teemu Ali-Kovero<br />

Decem Pharma ja Tapiolan Otso apteekki<br />

teemu.ali-kovero@fi mnet.fi<br />

Henna Halonen<br />

HY 5. vuosikurssi<br />

henna.halonen@fi mnet.fi<br />

Antti Hyytiäinen<br />

Fimea<br />

antti.hyytiainen@fi mnet.fi<br />

Kristiina Kaste<br />

HILA/STM<br />

kristiina.kaste@fi mnet.fi<br />

Saija Leikola<br />

HY ja Lohjan 1. apteekki<br />

saija.leikola@iki.fi<br />

Hallituksen jäsen<br />

Tiiamari Gröndahl<br />

040 571 1454<br />

tiiamari.grondahl@gmail.com<br />

Hallituksen jäsen<br />

Asko Heikkilä<br />

HY 4. vuosikurssi, 050 543 7372<br />

asko.heikkila@helsinki.fi<br />

Hallituksen jäsen<br />

Sanna Heikkilä-Tuderman<br />

GSK Oy, 050 420 0451<br />

sanna.p.heikkila@kolumbus.fi<br />

Hallituksen jäsen<br />

Mikaela Pammo<br />

Yliopiston Apteekki, 0400 893271<br />

mikaela.pammo@yliopistonapteekki.fi<br />

Hallituksen jäsen<br />

Laura Salmelainen<br />

HY 5. vuosikurssi, 050 300 4803<br />

laura.salmelainen@helsinki.fi<br />

Timo Mohnani<br />

RPS Finland Oy<br />

timohnani@gmail.com<br />

Juha Päivärinta<br />

Kouvolan Salpa apteekki<br />

juha.paivarinta@apteekki.fi<br />

Charlotta Sandler<br />

Yliopiston Apteekki<br />

charlotta.sandler@gmail.com<br />

Anne Varjo<br />

Provanom Oy<br />

akivijar@gmail.com<br />

Risto Välimaa<br />

Rovaniemen 3. Kairatien apteekki<br />

ripavee@gmail.com<br />

41


�AJANKOHTAISTA<br />

KUVA KALLE AALTONEN<br />

Mahtuvatko<br />

proviisorit<br />

samaan<br />

järjestöön?<br />

Proviisoriliiton ja Proviisoriyhdistyksen<br />

järjestämässä keskustelutilaisuudessa<br />

13. helmikuuta käsiteltiin<br />

proviisorikunnan yhdistymistä<br />

yhteen järjestöön. Ennen keskustelutilaisuutta<br />

yhdistymisestä ja<br />

siihen liittyvistä reunaehdoista on neuvoteltu jo<br />

noin vuoden ajan toimikunnassa, jossa on ollut<br />

mukana jäseniä molemmista järjestöistä.<br />

Tilaisuudessa todettiin, että ammattikunnan<br />

järjestäytyminen yhteen järjestöön mahdollistaisi<br />

resurssien suuntaamisen oikeaan<br />

kohteeseen: edunvalvontaan sekä proviisorien<br />

���������������������������������������<br />

���������������������������������������������������������<br />

��������������������������������������������������������������<br />

�����������������������������������������������������������<br />

����������������������������������������������������������������<br />

���������������������������������������������������������������<br />

�������������������������<br />

����������������������������������������������������������������<br />

�������������������������������������������������������������<br />

���������������������������������������������������������<br />

����������������������������������������������������������������<br />

����������������������������������������������������������<br />

Proviisoripäivänä järjestetyssä cocktail-tilaisuudessa kohotettiin malja proviisoreille.<br />

ammatillisen profi ilin kohottamiseen ja sitä<br />

kautta koko farmasian alan arvostuksen nostamiseen.<br />

Keskustelu aiheesta oli vilkasta, ja<br />

molempien järjestöjen jäsenten kannanotot<br />

puolsivat asian viemistä eteenpäin.<br />

Haasteellisena yhdistymisessä nähtiin lähinnä<br />

suhteet muihin toimijoihin, kuten Akavaan,<br />

Apteekkariliittoon ja yleisemmin yhteiskunnan<br />

poliittisiin päättäjiin. Nämä haasteet<br />

��������������������������������������������������<br />

���������������<br />

�����������������������������<br />

�����������������������������������<br />

��������������������������������<br />

�������������������������<br />

�������������������������������������������������<br />

������������������������������������������������<br />

�����������������������������������������������<br />

�����������������������������������������������<br />

��������������������<br />

����������������<br />

�������������������������������<br />

������������������������������������<br />

ovat kuitenkin läsnä jo nyt vallitsevassa tilanteessa,<br />

ja useista puheenvuoroista kävi ilmi<br />

luottamus yhteisen järjestön laajempiin vaikutusmahdollisuuksiin.<br />

Keskustelussa tuotiin esille myös jo pidempään<br />

jatkunut odotus yhteisen rintaman löytämisestä.<br />

Nykyisten järjestöjen jäsenten kanta<br />

yhdistymiseen selvitetään tarkemmin kyselytutkimuksella<br />

myöhemmin tänä vuonna. �


�JÄSENEDUT<br />

PROVIISORIYHDISTYS NEUVOTTELEE VUOSITTAIN UUSIA JÄSENETUJA. HOIDETTUASI JÄSENMAKSUASIAT ASIANMUKAISESTI SAAT LUKUISAT<br />

EDUT KÄYTTÖÖSI. TARKEMPI LISTA YHDISTYKSEN JÄSENEDUISTA PROVIISORIYHDISTYKSEN NETTISIVUILLA WWW.PROVIISORIYHDISTYS.NET<br />

Proviisoriyhdistyksen jäsen on vakuutettu Ifi ssä!<br />

<strong>Proviisoriyhdistys</strong> on vakuuttanut jäsenensä Ifi ssä vapaa-ajan matka- ja matkatavaravakuutuksella. Lisäksi jäsenyys oikeuttaa muihinkin<br />

vakuutusetuihin – saat 6–30 % keskittämisalennusta perheen vakuutuksista sekä edullisen Ryhmäsampo Primus -henki- ja tapaturmavakuutuksen.<br />

Asiat eivät aina suju niin kuin niiden pitäisi.<br />

Vahinkotapahtuma voi olla esimerkiksi sellainen<br />

äkillinen henkilö- tai omaisuusvahinko,<br />

jota ei korvata mistään lakisääteisestä vakuutuksesta.<br />

– Olemme Proviisoriyhdistyksen edustajien<br />

kanssa kartoittaneet riskit ja pyrkineet löytämään<br />

niihin yhdistyksen jäsenille parhaiten sopivat ratkaisut.<br />

Vakuutusedut ovatkin tärkeä osa yhdistyksen<br />

jäsenetujärjestelmää, kertoo yhteyspäällikkö Merja<br />

Laaksonen Ifi stä.<br />

Yhdistysvakuutus<br />

sisältyy jäsenmaksuusi<br />

Proviisoriyhdistyksen jäsenet on vakuutettu ns.<br />

Liittovakuutuksella, johon kuuluu vapaa-ajan matkustaja-<br />

ja matkatavaravakuutus. Vakuutettuina<br />

ovat yhdistyksen jäsenet ja opiskelijajäsenet. Eläkeläiset<br />

ovat vakuutettuina sen vuoden loppuun,<br />

kun jäävät eläkkeelle. Jäsenen alle 20-vuotiaat<br />

lapset ovat vakuutettuina matkustajavakuutuksessa<br />

silloin, kun he ovat jäsenen kanssa yhteisellä<br />

matkalla. Matkustajavakuutus ei koske puolisoa,<br />

sen sijaan matkatavaravakuutus koskee myös<br />

häntä, silloin kun puoliso on yhdistyksen jäsenen<br />

kanssa samalla matkalla.<br />

Matkustajavakuutus<br />

Matkustajavakuutuksesta korvataan enintään 45<br />

vuorokautta kestävän vapaa-ajan koti- tai ulkomaan<br />

matkan aikana syntyneen sairauden ja tapaturman<br />

Alennuksia,<br />

alennuksia!<br />

Yhtyneiden Kuvalehtien<br />

lehdet edullisesti<br />

Erikoisalennukseen oikeuttavat uudet laskuttamattomat<br />

kotimaan tilaukset. Voimassaolevaa tilausta ei<br />

voi vaihtaa alennustilaukseen eikä alennustilausta<br />

voi käyttää voimassaolevan tilauksen jatkoksi.<br />

Erikoisalennus 30 % lasketaan 12 kuukauden<br />

normaalihinnoista. Erikoishintaiset tilaukset laskutetaan<br />

yhdessä erässä. Tilaukset eivät sisällä tilaajaetuja.<br />

Alennus koskee kaikkia lehtiä.<br />

Lisätietoja lehdistä www.kuvalehdet.fi /tilaajapalvelu<br />

tai puh. (09) 156 665 (ma–to 8–17 ja<br />

pe 8–16) sekä Proviisoriyhdistyksen toimistosta.<br />

aiheuttamia hoitokuluja ilman ylärajaa ja ilman<br />

omavastuuta, sekä näiden aiheuttamasta matkan<br />

peruuntumisesta ja keskeytymisestä aiheutuvia ylimääräisiä<br />

kustannuksia. Vakuutuksesta korvataan<br />

lisäksi Ifi n hyväksymä sairauskuljetus Suomeen.<br />

Vakuutustodistuksen voit tulostaa itsellesi Proviisoriyhdistyksen<br />

jäsensivuilta. Lisäksi yhdistyksen<br />

jäsenkortissa on tarvittavat puhelinnumerot tapaturman<br />

sattuessa kotimaassa tai ulkomailla. Tiedot<br />

Ifi n sopimuslääkäreistä ulkomailla löydät osoitteesta<br />

if.fi /proviisoriyhdistys.<br />

Vakuutukseen sisältyy turvaa myös matkatavaroille.<br />

Matkatavaraksi lasketaan oman perheen kaikki<br />

matkatavarat. Matkatavarat ovat vakuutettuina<br />

1 000 euroon asti omavastuun ollessa vahinkoa<br />

kohden 50 euroa. On hyvä muistaa, että kotimaan<br />

matkan tulee ulottua yli 50 kilometrin päähän vakuutetun<br />

päivittäisestä elinympäristöstä, eli esimerkiksi<br />

koti- tai työpaikkakunnalta. Vakuutus ei ole voimassa<br />

omalla kesämökillä.<br />

Esimerkki:<br />

Proviisoriyhdistyksen jäsen sairastui lomamatkallaan<br />

Espanjassa vatsatautiin. Sairautta hoidettiin<br />

jo paikan päällä, mutta jäsen joutui käymään vielä<br />

Suomessa lääkärillä vaivan takia kaksi kertaa. Vakuutus<br />

korvasi sairaudesta aiheutuneet kulut ilman<br />

omavastuuta. Myös Suomessa tehty jatkohoito korvattiin<br />

kokonaisuudessaan, koska matkasairauden<br />

hoitokuluja korvataan 90 vuorokauden ajan hoidon<br />

aloittamisesta.<br />

Tilaukset toimitetaan Yhtyneitten Kuvalehtien tilaajapalveluun<br />

tai osoitteeseen raila.kaukosuo@<br />

kuvalehdet.fi .<br />

Autovuokrat edullisesti<br />

Budget-autovuokraamoista<br />

Budget-autovuokraamo tarjoaa <strong>Suomen</strong> <strong>Proviisoriyhdistys</strong><br />

<strong>ry</strong>:n jäsenille 15 prosentin alennuksen<br />

normaalihintaisista kotimaan autovuokraushinnoista<br />

ja viiden prosentin alennuksen kaikista ulkomaan<br />

autovuokrauksista Euroopassa, Lähi-idässä<br />

sekä Afrikassa.<br />

Suomessa löydät Budget-autovuokraamon kaikilta<br />

suurimmilta paikkakunnilta sekä lentoasemilta<br />

Helsingistä Ivaloon. Reaaliaikainen online-varausjärjestelmä<br />

palvelee asiakkaita 24 tuntia vuorokaudes-<br />

Esimerkki:<br />

Jäsen oli lähdössä perheensä kanssa lomamatkalle<br />

Italiaan. Kaksi päivää ennen lähtöä jäsenen lapsi<br />

sairastui korvatulehdukseen ja lomamatka jouduttiin<br />

peruuttamaan. Vakuutus korvasi yhdistyksen jäsenen<br />

ja hänen alle 20-vuotiaiden lastensa matkan<br />

peruuntumisesta aiheutuneet kulut, joita matkatoimisto<br />

ei hyvittänyt. Jäsenen puoliso voi hakea korvausta<br />

omasta vakuutuksestaan. Lapsen lääkärinpalkkiota<br />

matkustajavakuutus ei korvannut, koska<br />

lapsen sairaus alkoi jo ennen matkaa.<br />

Vakuutusturvaa<br />

jäsenetuhintaan koko perheelle<br />

Proviisoriyhdistyksen jäsenen kannattaa täydentää<br />

Liittovakuutusta Ryhmäsampo Primus -henki- ja<br />

tapaturmavakuutuksella, josta myönnetään yhdistyksen<br />

jäsenille jopa 50 % alennus. Sillä voit vakuuttaa<br />

jäsenetuhintaan myös puolisosi ja lapsesi.<br />

Esimerkiksi lapsen tapaturmavakuutus maksaa noin<br />

20 € vuodessa ja on voimassa ilman urheilurajoitusta.<br />

Kaikkien perheen vakuutusten keskittäminen<br />

Ifi in kannattaa. Saat jäsenetuna tuntuvia alennuksia,<br />

esimerkiksi: Autovakuutus -15 %, jatkuva Matkavakuutus<br />

-30 % ja Kotivakuutus jopa -11 %.<br />

Edellä kerrottu ei ole täydellinen seloste Proviisoriyhdistyksen<br />

vakuutuseduista. Lisätietoja jäseneduistasi<br />

saat soittamalla numeroon 010 19 19 19 (arkisin<br />

8–20), osoitteesta www.if.fi /proviisoriyhdistys<br />

tai käymällä lähimmässä Ifi ssä. �<br />

sa vuoden jokaisena päivänä. Voit tutustua palveluihin<br />

sekä tehdä varaukset osoitteessa www.budget.fi<br />

tai keskusvaraamosta, puh. 0207 466 600. Asiakastunnus<br />

varausjärjestelmään on: PROVIISORI.<br />

Ulkomaan varauksissa tulisi ottaa yhteyttä keskusvaraamoon<br />

0207 466 600 tai osoitteeseen reservations@budget.fi<br />

.<br />

Teboilin käteisostoista alet jäsenkortilla<br />

Tänä vuonna saat Proviisoriyhdistyksen jäsenkortilla<br />

alennusta käteisostoista Teboilin huoltoasemilta tai<br />

automaattiasemilta (ei koske D-automaattiasemia ja<br />

Teboil Express -automaattiasemia )seuraavasti:<br />

Terra 95E ja 98E -bensiinit 1,7 snt/l.<br />

HiDiesel Eco -dieselöljy 1,7 snt/l.<br />

Teboil-voiteluaineet -10 %. �<br />

43


�LAKINURKKA<br />

TEKSTI MARIA PÖYHÖNEN KUVA VILLE-MATTI MÄKINEN<br />

ASIANAJAJA MARIA PÖYHÖNEN VASTAA PROVIISORIN JÄSENSIVUILLA PROVIISORIYHDIS- -<br />

TYKSEN JÄSENIÄ ASKARRUTTANEISIIN TYÖ OIKEUDELLISIIN KYSYMYKSIIN. VOIT LÄHETTÄÄ Ä<br />

AIHE-EHDOTUKSIA TAI KYSYMYKSIÄ OSOITTEESEEN TOIMISTO@PROVIISORIYHDISTYS.NET T<br />

Mistä vastuunalainen<br />

johtaja vastaa?<br />

MONET PROVIISORIT TOIMIVAT LÄÄKELAIN MUKAISINA VASTUUNALAISINA JOHTAJINA. OSAA NÄISTÄ TEHTÄVISTÄ<br />

HOIDETAAN PÄÄTOIMISESTI, MUTTA VARSIN MONET TOIMIVAT NÄISSÄ TEHTÄVISSÄ MYÖS SIVUTOIMISESTI.<br />

KAIKKIEN VASTUU ON PERIAATTEESSA SAMANLAINEN.<br />

Vastuunalaisen johtajan vastuu<br />

määräytyy lähtökohtaisesti lääkelain<br />

ja -asetuksen mukaisesti,<br />

joissa myös määrätään tarkemmin<br />

tehtävistä. Näitä täydentävät<br />

erilaiset viranomaisohjeet ja<br />

direktiivit.<br />

Lääketukkukaupassa vastuunalaisen johtajan<br />

vastuusta on todettu, että vastuunalainen<br />

johtaja vastaa siitä, että myytävät lääkkeet ovat<br />

lain ja asetuksen sekä määräysten mukaisia.<br />

Vastuu kattaa myös lääkkeiden asianmukaisen<br />

säilytyksen sekä jopa lääkejakelun asianmukaisuuden.<br />

Tähän liittyy muun muassa velvollisuus<br />

huolehtia henkilökunnan perehdyttämisestä.<br />

Lääketehtaassa vastuunalainen johtaja<br />

vastaa siitä, että tehtaan valmistamat lääkkeet,<br />

niiden valmistus ja laadunvalvonta täyttävät<br />

säädösten ja määräysten mukaiset vaatimukset.<br />

Viime kädessä hän siis vastaa siitä,<br />

ettei lääkkeiden valmistuksessa tapahdu virheitä<br />

ja siitä aiheudu vaaraa tai vahinkoa lääkkeiden<br />

käyttäjille.<br />

Vastuuta ei voi siirtää<br />

Vaikka vastuunalaisen johtajan tehtäviä voidaan<br />

delegoida, vastuuta ei voida siirtää.<br />

Vastuunalaisen johtajan vastuuta tarkasteltaessa<br />

herää kysymys siitä, miten laajaa tämä<br />

vastuu käytännössä on alaistenkin toiminnasta.<br />

Voiko vastuusta vapautua noudattamalla it-<br />

44<br />

se mahdollisimman laajaa huolellisuutta?<br />

Rikoslain 44. luvun säännökset säätävät<br />

rangaistukset terveydensuojelurikkomuksesta<br />

ja lääkerikoksista samoin kuin rikoslain 34. luvun<br />

säännös terveyden vaarantamisesta. Nämä<br />

säännökset ovat korvanneet aikaisemmat lääkelain<br />

rangaistussäännökset. Sekä terveydensuojelurikkomuksen<br />

että lääkerikoksen tunnusmerkistöön<br />

kuuluu, että teko on tehty tahallaan<br />

tai törkeästä huolimattomuudesta.<br />

Kaikki vastuu ei kuitenkaan edellytä, että<br />

kyseessä olisi rikos. Vastuu voi toteutua myös<br />

siviilioikeudellisena vahingonkorvausvastuuna<br />

silloinkin, kun rikoksen tunnusmerkistö ei täyty.<br />

Mikä on esimerkiksi vastuunalaisen johtajan<br />

korvausvastuu, kun hänen alaisensa työntekijä<br />

laiminlyö annettujen ohjeiden ja määräyksien<br />

noudattamisen?<br />

Huolellisuus korostuu<br />

Oikeuskäytäntöä lääkealan vastuunalaisen johtajan<br />

vastuusta Suomessa ei juurikaan ole.<br />

Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että valvontavelvollisuustapauksiin<br />

ei voida soveltaa<br />

isännänvastuuta koskevia säännöksiä. Valvontavastuu<br />

alaisen toiminnasta ei siten kanavoituisi<br />

valvojalle samalla tavoin objektiivisena<br />

kuin isännänvastuu. Valvontavastuu onkin itsenäistä<br />

vastuuta omasta valvontatoiminnasta,<br />

mutta valvojakin vastaa siitä, että hän on valvontatoiminnassaan<br />

noudattanut vallitsevaa<br />

huolellisuusvaatimusta.<br />

Minkälainen vallitseva huolellisuusvaatimus<br />

lääkealalla sitten voi olla? Kun otetaan<br />

huomioon lääkealan jo lähtökohtaisesti ankara<br />

vastuu toiminnastaan, ilmeistä on, että vastuunalaiselta<br />

johtajalta joka tapauksessa edellytetään<br />

korostettua huolellisuutta. Tätä tukee<br />

myös proviisorin pätevyysvaatimus, joka osaltaan<br />

osoittaa, että vastuunalaiselta johtajalta<br />

edellytetään keskimääräistä parempia kykyjä<br />

ja ammatillista pätevyyttä.<br />

Vastuun lisäksi valtuuksia<br />

Vastuunalaisen johtajan tehtävien asianmukaista<br />

hoitamista edesauttavat vastuunalaisen<br />

johtajan asemaan liittyvät oikeudet kuten<br />

tietojensaantioikeus, oikeus päästä erilaisiin<br />

tiloihin, oikeus antaa tarpeellisia määräyksiä<br />

ja jopa päättää lääkkeiden jakelu.<br />

Lainsäädäntötasolla vastuunalaisen johtajan<br />

tehtävät, oikeudet ja vastuu ovat tarkoitetut<br />

täydentämään toisiaan ja mahdollistamaan<br />

tehtävien asianmukaisen hoitamisen. Sikäli<br />

kun vahinkoja tapahtuu, vastuunalainen johtaja<br />

tuskin voi vedota ainakaan siihen, etteikö<br />

hänellä olisi ollut tarpeelliset valtuudet tehtäviensä<br />

hoitamiseen. Miten nämä oikeudet ja<br />

velvollisuudet sekä vastuu sitten käytännössä<br />

toteutuvat silloin, kun tehtävää hoidetaan<br />

sivutoimisesti, voi olla joissakin tapauksissa<br />

epäselvää. �


UUTUUS<br />

80 % TARTUNTATAUDEISTA<br />

LEVIÄÄ KOSKETUKSEN VÄLITYKSELLÄ<br />

VAIN APTEEKISTA<br />

Novartis Finland Oy, Metsänneidonkuja 10, 02130 Espoo<br />

Dettol Protects<br />

Uusi antibakteerinen Dettol-käsienpesugeeli tuhoaa välittömästi<br />

99,9 % taudinaiheuttajista, kuten flunssa- ja influenssaviruksista<br />

(mukaan lukien H1N1). Nyt voit suojautua sairauksilta missä<br />

tahansa, vaikka käsienpesupaikkaa ei olisi tarjolla. Kaikki Dettol<br />

-tuotteet sisältävät kosteuttavia ainesosia, eivätkä kuivata ihoasi.<br />

Dettol suojannut perheitä jo yli 75 vuotta.<br />

Antibakteerisen Dettol-käsienpesugeelin teho bakteereihin EN1276-standardin mukaisesti (a) ja viruksiin<br />

EN14476-standardin mukaisesti (b) likaisissa olosuhteissa ja 20 asteen lämpötilassa vaikutusajan ollessa viisi<br />

minuuttia tai yksi minuutti.<br />

5 minuuttia 1 minuutti<br />

Bakteerit<br />

��Enterococcus hirae<br />

��Escherichia coli<br />

��Pseudomonas aeruginosa<br />

��Staphylococcus aureus<br />

<br />

KATKAISE TARTUNTAKETJU<br />

Lokin pienennysarvo<br />

5<br />

4<br />

3<br />

2<br />

1<br />

0<br />

Dettol -tuotteet sisältävät<br />

kosteuttavia ainesosia,<br />

eivätkä kuivata ihoasi.<br />

a) Geelin käyttökonsentraatio 80 % v/v b) Geelin käyttökonsentraatio<br />

Läpäisyehdot 100 % v/V<br />

Läpäisyehdot<br />

Enterococcus hirae<br />

Escherichia coli<br />

Pseudomonas aeruginosa<br />

Staphylococcus aureus<br />

Lokin pienennysarvo<br />

4<br />

3<br />

2<br />

1<br />

0<br />

Adenovirus Type 5<br />

Poliovirus Type 1<br />

Lysholm.dk


�APURAHAT<br />

<strong>Suomen</strong><br />

<strong>Proviisoriyhdistys</strong><br />

myönsi apurahoja<br />

<strong>Suomen</strong> <strong>Proviisoriyhdistys</strong> on myöntänyt apurahoja farmaseuttisen ammattitaidon edistämiseen yhteensä<br />

4 000 euroa. Apurahahakemuksia saapui määräaikaan mennessä yhteensä 17. Apurahojen saajat<br />

julkistettiin Proviisoripäivänä 13.2.2010.<br />

Pro gradu -erikoistyöt ulkomailla:<br />

Gruzdaitis Päivi 200 e<br />

Vanhanen Jenni 200 e<br />

Tieteelliset jatko-opinnot:<br />

Autio Henri 300 e<br />

Nordman Nina 500 e<br />

Peltonen Ida 300 e<br />

Piltonen Marjo 300 e<br />

Soppela Ira 400 e<br />

Talman Virpi 300 e<br />

Ammatilliset jatko-opinnot:<br />

Kivinummi Tanja 300 e<br />

Myllynpää Kirsi 300 e<br />

Sarkola Marianne 400 e<br />

<strong>Suomen</strong> <strong>Proviisoriyhdistys</strong><br />

kiittää<br />

Muut<br />

Proviisorien ammattitaitoa hyödyntävien ratkaisujen<br />

edistämiseen liittyvään tutkimukseen:<br />

Törmänen Tiia 500 e<br />

Kiitämme Proviisoripäivän näyttelyyn osallistuneita yrityksiä ja järjestöjä:<br />

Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus, Actavis Oy, Alcon Finland Oy, Algol Pharma Oy,<br />

Amgen Ab, Antula Healthcare Ab, Avansor Pharma Oy, BMM Pharma Oy, Boehringer Ingelheim Finland<br />

Oy, Botniapharma, Decem Pharma Oy, Farenta Oy, Gaba International, GlaxoSmithKline Consumer<br />

Healthcare, Intervet / Schering Plough Animal Health, Oy Leiras Finland Ab, Marketmedia Oy, Medac<br />

GmbH, Oy Medifon Ab, Mylan Oy, Nordic Drugs Ab, Novartis Finland Oy, Oriola Oy, Orion Oyj Orion<br />

Pharma, Pfi zer Oy, Oy Pharma Nord Ab, PharmaService Oy, Primex Pharmaceuticals Oy, Pretax Oy,<br />

ratiopharm Oy, Receptum Oy, Sabora Pharma Oy, Sanofi Aventis Oy, Sandoz Oy Ab, Schering Plough Oy /<br />

MSD, Solvay Pharma Oy, Oy Stada Pharma Ab, Tamro Oyj ja Oy Verman Ab<br />

Tervetuloa mukaan näyttelyyn jälleen vuonna 2011!<br />

Seuraavien Proviisorien aikataulut:<br />

46<br />

N:o Ilmestyy<br />

Ilmoitusten<br />

varauspäivä<br />

Ilmoitusten<br />

aineistopäivä<br />

2 14.5. 12.4. 26.4. 12.4.<br />

3 24.9. 23.8. 6.9. 23.8.<br />

4 10.12. 8.11. 22.11. 8.11.<br />

Tekstien<br />

aineistopäivä<br />

Merkitse<br />

kalenteriisi!<br />

Proviisoriyhdistyksen<br />

kevätkokous 22.5. Helsingissä


www.actavis.fi<br />

Apobase<br />

Parasta aikaa ihollasi<br />

Perusvoiteen tärkein tehtävä on ihon tehokas kosteuttaminen. Jotta voide sopisi jokapäiväiseen käyttöön ja<br />

herkim mällekin iholle, tulee sen koostumuksen olla mahdollisimman yksinkertainen. Apobase sisältää sen mitä ihosi<br />

janoaa – ja vain sen. Olemme kehittäneet rasvapitoisuudeltaan neljä erilaista Apobase-voidetta taataksemme sen,<br />

että Apobase tarjoaa ratkaisun jokaiselle ihotyypille. Laadukkaat, nopeasti imeytyvät Apobase-voiteet ja asiantuntevat<br />

neuvot ihonhoitoosi saat apteekeista.<br />

2/2010

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!