Millä ehdoilla lääkkeitä netistä? - Suomen Proviisoriyhdistys ry
Millä ehdoilla lääkkeitä netistä? - Suomen Proviisoriyhdistys ry
Millä ehdoilla lääkkeitä netistä? - Suomen Proviisoriyhdistys ry
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
PHARMA-OHJELMA SIVU 7 LÄÄKKEIDEN NETTIKAUPPA SIVU 10 PROVIISORIPÄIVÄ SIVU 14 APTEEKKI JA MARKKINOINTI SIVU 22<br />
RUOTSISSA TEHTIIN HISTORIAA SIVU 26 LÄÄKÄRIPÄIVÄT SIVU 30 VEROTILIJÄRJESTELMÄ SIVU 36 UUSI HALLITUS SIVU 40<br />
SUOMEN PROVIISORIYHDISTYKSEN LEHTI 1 | 2010<br />
<strong>Millä</strong> <strong>ehdoilla</strong> <strong>lääkkeitä</strong><br />
<strong>netistä</strong>?
Uusi, moderni pakkausvaihtoehto<br />
painepakkaus 75 ml<br />
<strong>Suomen</strong> myydyin kipugeeli *<br />
Voltaren Emulgel (diklofenaakki) geeli lihas- ja nivelkipujen paikallishoitoon. Ei suositella alle 12-vuotiaille lapsille. Geeliä hierotaan kipeälle alueelle 3-4 kertaa päivässä. Vain terveelle iholle.<br />
Geelin joutumista silmiin tai limakalvoille tulee välttää. Jos olet allerginen diklofenaakille, muille tulehduskipulääkkeille tai jollekin valmisteen apuaineelle, älä käytä Voltaren Emulgeliä. Ei tule<br />
käyttää raskauden aikana. Käyttöä imetysaikana ei suositella. Mahdolliset haittavaikutukset ovat yleensä lieviä ja ohimeneviä antokohdan ihoreaktioita. Hyvin harvoin voi esiintyä allergisia<br />
reaktioita. Jollei kiputila parane tai se pahenee viikon käytön jälkeen, käänny lääkärin puoleen. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen. Pakkaukset ja hinnat 15.1.2010 (voh+alv): Tuubi<br />
30 g (8,15), tuubi 50 g (11,91) ja tuubi 100 g (16,77). Painepakkaus 75 ml (15,91). Itsehoitovalmisteita, eivät kuulu korvausjärjestelmän piiriin. Tuubi 120 g (16,36). Reseptilääke, ei kuulu<br />
korvausjärjestelmän piiriin. Novartis Finland Oy, Metsänneidonkuja 10, 02130 Espoo.<br />
* IMS MAT 01/2010<br />
Imeytyy<br />
nopeasti,<br />
ei tahraa<br />
Helppo<br />
annostella<br />
Helppo<br />
ottaa<br />
mukaan<br />
Moderni<br />
Kätevä<br />
käytössä<br />
Siisti
�SISÄLTÖ 1 | 2010<br />
5 PÄÄKIRJOITUS<br />
6–9 AJASSA<br />
Sirpa Rinta ja lääkepolitiikka.<br />
TEKESin Pharma-ohjelma.<br />
10–13 LÄÄKKEIDEN NETTIKAUPPA<br />
Ulla Närhi ja Erkki Kostiainen keskustelevat ratkaisumalleista.<br />
14–21 PROVIISORIPÄIVÄ<br />
eResepti.<br />
Proviisorien reseptinuusimisoikeus.<br />
Proviisorit Isossa-Britanniassa.<br />
Farmakogenomiikan hyödyt.<br />
Apteekkimarkkinoiden avautuminen.<br />
Kuvagalleria.<br />
22–23 APTEEKIT JA MARKKINOINTI<br />
Uudet keinot käyttöön.<br />
24–25 MINÄ MISSÄ MILLOIN<br />
Tatu Johansson päivysti apteekissa jo lapsena.<br />
26–29 ULKOMAILTA<br />
Ruotsissa tehtiin apteekkihistoriaa.<br />
30–33 LÄÄKÄRIPÄIVÄT<br />
Vieläkö varfariinia tarvitaan?<br />
Biologiset lääkkeet.<br />
Kudosteknologiset hoidot.<br />
Atooppisen ihottuman hoito.<br />
ADHD:n lääkehoito.<br />
34 IDEAPAKKI<br />
Aiheena ajanhallinta.<br />
36–37 TALOUSKOULU<br />
Verotilijärjestelmä.<br />
Sähköiset ostolaskut.<br />
39 JÄSENSIVUT<br />
Osallistu toimintaan!<br />
40 PUHEENJOHTAJALTA<br />
Antti Vaara kirjoittaa.<br />
40–42 AJANKOHTAISTA<br />
Yhdistyksen uusi hallitus järjestäytyi.<br />
Mahtuvatko proviisorit samaan järjestöön?<br />
43 JÄSENEDUT<br />
44 LAKINURKKA<br />
Vastuunalaisen johtajan tehtävät.<br />
46 APURAHAT<br />
Ruotsissa tehtiin historiaa tammikuussa,<br />
kun maan ensimmäinen yksityistetty<br />
apteekki avattiin Tukholmassa. Proviisori<br />
PER JOHANSSON kertoi, että<br />
avajaispäivän tunnelma oli huikea.<br />
SIVUILLA 26–29 ��<br />
PROVIISORIPÄIVÄN<br />
monipuolinen ohjelma keräsi<br />
runsaan kuulijakunnan<br />
Arabianrannan A<br />
Arcadaan.<br />
Kertaamme päivän parhaat palat.<br />
SIVUILLA 14–21 ��<br />
TOIMITTAJALTA�<br />
”Pfi zerin julkistaman tiedon mukaan suomalaiset omalaiset ostavat väärennettyjä <strong>lääkkeitä</strong><br />
44 miljoonalla eurolla vuodessa, suuren osan niistä internetin kautta. <strong>Millä</strong> <strong>ehdoilla</strong><br />
suomalaiset apteekit voisivat tarjota laillisia verkkopalveluja, siitä keskustelevat<br />
säädöksiä STM:ssä valmisteleva ULLA NÄRHI ja Apteekkariliiton ERKKI<br />
KOSTIAINEN sivulta 10 alkaen.” PROVIISORIN TOIMITUSSIHTEERI MAIJA RAUHA<br />
JULKAISIJA<br />
ProviisoriViesti Oy, Kaisaniemenkatu 1 Ba (7. krs.), 00100 Helsinki<br />
Puh. (09) 177 771 • Gsm 050 596 1752 • Fax (09) 6843 9911 • www.proviisoriyhdistys.net<br />
TOIMITUS<br />
Päätoimittaja Ville-Matti Mäkinen, ville-matti.makinen@proviisoriyhdistys.net • Gsm 050 352 0771<br />
Toimitussihteeri Maija Rauha (OSG Viestintä), maija.rauha@osg.fi • Puh. 0207 806 886 • www.osgviestinta.fi<br />
TAITTO<br />
Mikko Koistinen (OSG Viestintä), mikko.koistinen@osg.fi • Puh. 0207 806 867<br />
NUMEROA 1/2010 AVUSTIVAT<br />
Jesse Lindholm, Kalle Aaltonen, Leena Ihalainen, Sini Eskola, Tatu Johansson, Kirsti Kajanne, Maria Pöyhönen, Anne Varjo,<br />
Kari Alhola ja Eija Reinikka<br />
PAINO<br />
Kirjapaino Uusimaa • Painos 4 200 kpl<br />
ILMOITUSMYYNTI<br />
<strong>Suomen</strong> <strong>Proviisoriyhdistys</strong> <strong>ry</strong>. Ota yhteyttä toimistolle Ville-Matti Mäkiseen, gsm 050 352 0771.<br />
Lehdessä julkaistut kirjoitukset eivät välttämättä edusta <strong>Suomen</strong> Proviisoriyhdistyksen<br />
virallista kantaa, vaan ovat kirjoittajien omia mielipiteitä.
�PÄÄKIRJOITUS<br />
Epäsuorat vaikutukset<br />
Verrattaessa mahdollisia itsehoitolääkkeiden<br />
jakelukanavia (apteekit ja päivittäistavarakauppa)<br />
toisiinsa puhutaan yleensä suorista<br />
eduista ja haitoista. Esimerkiksi apteekista ostettaessa<br />
on mahdollista saada tilanteeseen sopivaa<br />
lääkeneuvontaa, ja päivittäistavarakaupasta lääkettä<br />
ostettaessa olisi hinta mahdollisesti jonkin<br />
verran edullisempi.<br />
Taloudellisista intresseistä puhuminen on ollut<br />
enemmän tai vähemmän tabu, mielestäni kuitenkin<br />
turhaan. Haluankin seuraavassa tuoda esille, miten<br />
nämä intressit vaikuttavat saavutettaviin kokonaistaloudellisiin<br />
hyötyihin epäsuorien kerrannaisvaikutusten<br />
kautta. Kerrannaisvaikutuksella tarkoitan tässä<br />
yksinkertaisesti toiminnan (lääkkeen hankinnan)<br />
vaikutusta muuhun toimintaan.<br />
Ostettaessa lääke apteekista sijoitetaan varallisuutta<br />
apteekkitoimintaan. Apteekkitoimintaan<br />
sijoitetut varat taas tuottavat kerrannaisvaikutuksena<br />
terveyshyötyä. Tämä johtuu siitä, että varat<br />
mahdollistavat tai tukevat muidenkin hyödyllisten<br />
palvelujen kuin itsehoitolääkkeiden jakelun tehokasta<br />
ylläpitoa; esimerkiksi kaikkien lääkkeiden<br />
käyttöön liittyvän lääkeneuvonnan tarjoamista ja<br />
reseptilääkkeiden toimittamiseen liittyviä palveluita<br />
kaikille ihmisille.<br />
Mikäli itsehoitolääkkeen myymiseen ei liity tai<br />
myyvä yritys ei harjoita muuta terveyshyötyä tuottavaa<br />
toimintaa, eivät myöskään yrityksen toimintaan<br />
sijoitetut varat tuota kerrannaisvaikutuksena<br />
terveyshyötyä vaan jotain muuta, joka liittyy yrityksen<br />
harjoittamaan toimintaan.<br />
Tämän lisäksi tällaisen yrityksen toimintaan sijoitetut<br />
varat vähentäisivät mahdollista kerrannaisvaikutuksena<br />
syntyvää terveyshyötyä, jota toinen<br />
yritys voisi potentiaalisesti tuottaa. Toisin sanoen<br />
yksi päivittäistavarakaupassa tapahtuvan lääkkeiden<br />
jakelun haitallinen kerrannaisvaikutus olisi, että se<br />
vähentäisi apteekissa myytyjen lääkkeiden määrää<br />
ja samalla siis hyödyllisten kerrannaisvaikutuksina<br />
syntyvien terveyshyötyjen kokonaismäärää.<br />
Tämä siis merkitsee sitä, että kahden rinnakkaisen<br />
lääkejakelukanavan ylläpitäminen ei ole tehokasta.<br />
Paitsi, että ilman neuvontaa aiheutuisi aiempaa<br />
enemmän suoria haittoja, kuten vääriä lääkevalintoja<br />
tai virheellistä lääkkeen käyttöä, syntyisi<br />
myös epäsuoria haitallisia kerrannaisvaikutuksia.<br />
Ei siis olisi kokonaiskustannusten kannalta yhdentekevää,<br />
mistä jakelukanavasta lääkkeet hankittaisiin,<br />
mikäli jakelu olisi vapaata. On toinen kysymys,<br />
kuinka apteekkien toimintaa mahdollisesti tulisi<br />
tehostaa, kuinka paljon yhteiskunnan tulisi investoi-<br />
Apteekkitoimintaan<br />
sijoitetut varat tuottavat<br />
kerrannaisvaikutuksena<br />
terveyshyötyä.<br />
da varoja näiden toimintaan tai kuinka paljon mahdollista<br />
lisähyötyä voitaisiin vielä saavuttaa.<br />
Tämä tietenkin pistää miettimään, miksi eräissä<br />
maissa on siirretty <strong>lääkkeitä</strong> vapaaseen jakeluun.<br />
Yleisenä jakelukanavan muutosten perusteluna käytetään<br />
toiminnan tehostamista. Toiminnan tehostaminen<br />
ei kuitenkaan merkitse automaattisesti sitä,<br />
että kustannusvaikuttavuus lisääntyisi.<br />
Toisaalta esitetään näkemyksiä valmisteiden<br />
hintojen laskusta.<br />
Kuinka paljon marginaalisesta hintojen laskusta<br />
olisikaan tosiasiassa hyötyä kuluttajalle, jos haitallisten<br />
kerrannaisvaikutusten aiheuttamia kustannuksia<br />
kerättäisiin viiveellä takaisin niin kuluttajilta kuin<br />
yrityksiltäkin suurempina sairausvakuutusmaksuina<br />
ja veroina?<br />
Se, että itse osaa ottaa lääkkeensä oikein, ei<br />
vielä tarkoita sitä, että naapuri osaa.<br />
Ville-Matti Mäkinen, päätoimittaja<br />
5
�AJASSA<br />
TEKSTI VILLE-MATTI MÄKINEN KUVA MATTI SULANTO<br />
LÄÄKETEOLLISUUS RY:N<br />
LÄÄKEPOLIITTINEN JOHTAJA<br />
SIRPA RINTA TOIVOO<br />
YKSINKERTAISEMPAA<br />
LÄÄKEKORVAUSJÄRJESTELMÄÄ<br />
JA NOPEUTTA HAKEMUSTEN<br />
KÄSITTELYYN.<br />
Uusia keinoja uusien<br />
lääkkeiden saatavuuden<br />
edistämiseksi<br />
Kiristynyt hintakilpailu on supistanut<br />
lääkeyritysten toimintoja. Tämä<br />
näkyy muun muassa uusien<br />
aloitettujen tutkimusten vähenemisenä.<br />
Viime vuonna aloitettujen<br />
tutkimushankkeiden määrä väheni<br />
26 prosenttia edellisestä vuodesta. Patenttisuojattujen<br />
lääkkeiden ottaminen mukaan<br />
viitehintajärjestelmään yhdessä talouskriisin<br />
kanssa ovat johtaneet myös laajoihin irtisanomisiin<br />
lääketeollisuudessa. Yhteiskunnalle puolestaan<br />
on syntynyt hintakilpailun seurauksena<br />
välitöntä säästöä edullisemmista lääkkeistä ja<br />
apteekeissa tehtävästä lääkevaihdosta.<br />
Lääketeollisuuden mukaan syntyviä säästöjä<br />
tulisi ohjata siten, että Suomessa voitaisiin<br />
turvata tulevaisuudessakin uusien lääkkeiden<br />
saanti potilaille.<br />
– Yhteiskunnan säästötarpeet ovat ymmärrettäviä,<br />
mutta on pidettävä samalla huolta<br />
siitä, että <strong>Suomen</strong> lääkevalikoima ei jää jälkeen<br />
siitä, millainen se on muualla Euroopassa.<br />
Myös potilaille, joille halvat geneeriset lääkkeet<br />
eivät sovi, tulee olla tarjolla heille sopivia <strong>lääkkeitä</strong>,<br />
Lääketeollisuus <strong>ry</strong>:n lääkepoliittinen johtaja<br />
Sirpa Rinta sanoo.<br />
6<br />
Lääkkeiden tuloa markkinoille<br />
tulisi Sirpa Rinnan<br />
mielestä nopeuttaa pienentämällä<br />
lääkkeen korvattavuuden<br />
saamiseen<br />
kuluvaa viivettä.<br />
Työkaluja vaikuttavuuden arviointiin<br />
Rinnan mukaan uusien lääkkeiden tuloa markkinoille<br />
tulisi nopeuttaa pienentämällä lääkkeen<br />
korvattavuuden saamiseen kuluvaa viivettä.<br />
Tähän päästäisiin muun muassa parantamalla<br />
lääkeyritysten mahdollisuuksia osoittaa<br />
lääkkeistä saatavia terveyshyötyjä kustannusvaikuttavuusanalyyseilla<br />
sekä uudistamalla lääkekorvausjärjestelmää.<br />
– Terveydenhuollon sähköisten järjestelmien<br />
epäkohtana voidaan pitää sitä, että niistä<br />
ei voi kerätä anonyymia tietoa lääkkeiden<br />
käytöstä. Tietojen saanti auttaisi lääkeyrityksiä<br />
arvioimaan lääkkeen kustannusvaikuttavuutta<br />
, sillä näissä arvioinneissa tarvitaan paljon<br />
lääkehoidon onnistumiseen liittyvää tietoa,<br />
kuten potilaskohtaista historiatietoa saavutetusta<br />
hoitotasapainosta eri <strong>lääkkeitä</strong> käytettäessä,<br />
Rinta sanoo.<br />
Lääketeollisuudella, toisin kuin esimerkiksi<br />
yliopistoilla, ei tietosuojasyistä ole mahdollisuutta<br />
kerätä tietoja sähköisistä potilastietokannoista.<br />
Potilastietoja voisi Rinnan mukaan<br />
muokata tutkimuskäyttöä varten sellaisiksi,<br />
että ne eivät olisi henkilöitävissä, jolloin tietosuoja<br />
ei olisi ongelma. Nykyisistä tietojärjestel-<br />
mistä ei kattavien tietojen kerääminen ole vielä<br />
teknisestikään mahdollista.<br />
Lääketeollisuus odottaa jatkossa myös Fimean<br />
lääkehoitoja arvioivan tutkimusosaston<br />
osallistuvan kustannusvaikuttavuuden arviointiin.<br />
Ensin on kuitenkin varmistettava Hilassa<br />
nykyisten ja uusien valmisteiden hakemusten<br />
käsittelyn nopeus.<br />
Lääkekorvausjärjestelmää kehitettävä<br />
Rinnan mukaan nykyistä lääkekorvausjärjestelmää<br />
olisi yksinkertaistettava huomattavasti.<br />
Pääperiaatteena hänestä olisi, että sairauksia<br />
ei luokiteltaisi nykyisen järjestelmän tavoin<br />
korvausluokkiin, vaan korvaus määräytyisi<br />
lääkkeiden kokonaiskustannusten perusteella.<br />
Alkukustannukset kuuluisivat potilaan omavastuuseen<br />
ja korvausaste nousisi sen mukaan,<br />
kuinka paljon potilas korvausten piiriin kuuluvia<br />
<strong>lääkkeitä</strong> käyttää. Tiedot lääkkeiden ostoista<br />
välittyisivät reaaliaikaisesti apteekeista<br />
Kelan tietokantaan.<br />
Nykyisen korvausjärjestelmän heikkouksina<br />
Rinta pitää sairauksien epätasapuolisuutta<br />
ja järjestelmän ylläpitämiseen tarvittavaa monimutkaista<br />
byrokratiaa monella eri tasolla. �
TEKSTI MAIJA RAUHA KUVA DREAMSTIME<br />
Apteekkien<br />
neuvonta tuo<br />
säästöjä<br />
APTEEKKIEN ILMAISPALVELUT<br />
SÄÄSTÄVÄT TERVEYSMENOJA<br />
YLI PUOLI MILJARDIA<br />
EUROA VUODESSA, ILMENI<br />
SUOMEN APTEEKKARILIITON<br />
JULKAISEMASTA SELVITYKSESTÄ.<br />
Selvityksessä arvioitiin, kuinka paljon työtä ja rahaa apteekkien<br />
veloituksetta tarjoamat palvelut säästävät<br />
muualla terveydenhuollossa. Sen mukaan apteekkien<br />
tarjoamat palvelut säästävät vuodessa 6,2 miljoonaa<br />
käyntiä yleislääkärin vastaanotolta ja 750 000 käyntiä<br />
päivystyksestä. Palveluiden ansiosta lääkemääräysten<br />
tarve vähenee 2,6 miljoonalla reseptillä. Lisäksi apteekin asiantuntemuksen<br />
arvioitiin säästävän vuodessa noin 123 000 vuodepotilasyötä.<br />
Rahassa mitattuna nämä vastaavat yhteensä noin 565 miljoonan<br />
euron vuosisäästöä, josta suurin osa, noin 300 miljoonaa euroa,<br />
kertyy vähentyneistä yleislääkärikäynneistä.<br />
Selvityksessä arvioituja palveluita olivat lääkemääräysten noudattamisen<br />
varmistava neuvonta, lääkereseptien yhteisvaikutus-<br />
ja muut tarkistukset sekä terveysneuvonta. Suurin rahallinen arvo<br />
oli apteekkien maksuttomalla terveysneuvonnalla (411 miljoonaa<br />
euroa vuodessa ja lääkemääräysten noudattamisen varmistavalla<br />
neuvonnalla (146 miljoonaa euroa vuodessa).<br />
– Toivottavasti selvitys avaa niidenkin silmät, jotka eivät ole vielä<br />
ymmärtäneet maankattavan apteekkiverkostomme ja korkeasti<br />
koulutetun apteekkihenkilökuntamme arvoa terveydenhuollolle,<br />
Apteekkariliiton puheenjohtaja Mika Vidgrén totesi.<br />
Arvioinnin pohjana käytettiin julkisia tutkimustuloksia, asiantuntijapaneelia<br />
sekä kyselyä, johon vastasi yli 200 apteekkaria ja<br />
terveyskeskusten yli- ja apulaisylilääkäriä.<br />
Lääketeollisuus Ry kommentoi tuloksia todeten, että apteekkien<br />
asiantuntevia ja tehokkaita palveluita tulisi edelleen kehittää muun<br />
muassa laajentamalla potilaiden lääkehoitojen kokonaisarviointia<br />
apteekkien ja terveydenhuollon yhteistyönä. Myös sähköisen reseptin<br />
saamista toimintakuntoon tulisi jouduttaa. Lääketeollisuuden<br />
aiemman tutkimuksen mukaan terveydenhuollon kustannuksissa<br />
säästettäisiin noin 63 miljoonaa euroa vuodessa, jos itselääkinnän<br />
kehittämisellä voitaisiin vähentää terveyskeskusten lääkärikäyntejä<br />
kymmenellä prosentilla. �<br />
TAPAHTUMAKALENTERI<br />
MAALISKUU<br />
12.–15.3<br />
Interpharm, Frankfurt, Saksa<br />
19.–20.3.<br />
Kuopion Lääkepäivät<br />
25.–27.3.<br />
Tampereen Lääkäripäivät<br />
27.–29.3.<br />
Pharmagora, Pariisi, Ranska<br />
HUHTIKUU<br />
23.–24.4.<br />
Apteekkaripäivät, Helsinki<br />
TOUKOKUU<br />
12.–14.5.<br />
Pharmingtech, Bologna, Italia<br />
22.5.<br />
Proviisoriyhdistyksen kevätkokous, Helsinki<br />
KESÄKUU<br />
30.6.–2.7.<br />
International Conference on Medicinal Chemist<strong>ry</strong>, Reims, Ranska<br />
ELOKUU<br />
2.–12.8.<br />
56th IPSF World Congress, Ljubljana, Slovenia<br />
26.8–2.9.<br />
FIP, Lissabon, Portugal<br />
SYYSKUU<br />
24.–27.9.<br />
Itä-<strong>Suomen</strong> Lääketiede, Kuopio<br />
LOKAKUU<br />
10.10.<br />
Maailman mielenterveyspäivä<br />
MARRASKUU<br />
10.–11.11.<br />
Turun Lääketiedepäivät<br />
12.–14.11.<br />
Farmasian Päivät, Helsinki<br />
14.11.<br />
Maailman diabetespäivä<br />
7
�AJASSA<br />
TEKSTI VILLE-MATTI MÄKINEN KUVA INDEXOPEN<br />
Yksilöllinen lääkehoito<br />
avaa kasvunäkymiä<br />
yrityksille<br />
LÄÄKETEOLLISUUDEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ ON MULLISTUNUT MUUTAMASSA VUODESSA. ALAN TOIMINTATAVAT<br />
JA KANNATTAVUUS OVAT JOUTUNEET KOETUKSELLE. YKSILÖLLINEN LÄÄKEHOITO VOI TUODA SUOMALAISILLE<br />
PK-YRITYKSILLE UUSIA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSIA.<br />
<strong>Suomen</strong> kaltaisessa pienessä maassa<br />
erikoistuminen on entistä tärkeämpää.<br />
Suomalaisen lääkeyrityksen<br />
ei ole realistista tavoitella<br />
koko lääkekehitysputken hallintaa.<br />
Menestyksen avain voi sen sijaan<br />
olla huippuosaamisen tarjoaminen tiettyyn<br />
osaan kansainvälisten lääkeyritysten kehitysputkea,<br />
sanoo Tekesin Pharma-ohjelman päällikkö<br />
Pauli Saarenketo. Hän puhui ohjelman<br />
vuosiseminaarissa tammikuun lopussa Helsingissä.<br />
Globaali kilpailu lääkealalla on kiristynyt<br />
nopeasti, eikä kalliille lääkekehitystyölle tahdo<br />
löytyä maksajia. Tuotekehitysputki on hidastunut<br />
ja uusien lääkkeiden kehityskustannukset<br />
kasvavat, ja siksi suu<strong>ry</strong>ritykset ovat nyt aiempaa<br />
valmiimpia ostamaan sopivaa osaamista<br />
ulkopuolisilta kumppaneilta.<br />
8<br />
SUOMALAINEN<br />
OSTAA KESKIMÄÄRIN<br />
89<br />
eurolla lääkeväärennöksiä<br />
vuodessa.<br />
LÄHDE PFIZER<br />
– Isot lääkeyritykset arvioivat nyt uudestaan<br />
lääkekehitystoimintaansa ja miettivät, miten<br />
tuottavuutta voisi parantaa ja kehittämiskustannuksia<br />
laskea, Saarenketo sanoo.<br />
Samaan aikaan terveydenhuollon kokonaiskustannukset<br />
monissa teollisuusmaissa<br />
ovat kasvaneet.<br />
Personoinnilla tehoa hoitoon<br />
Ratkaisuja vaikeaan yhtälöön ovat verkostomaiset<br />
liiketoimintamallit sekä kehityspanostukset<br />
yksilölliseen eli personoituun lääkehoitoon.<br />
Molemmat trendit avaavat suomalaisille<br />
lääkealan pk-yrityksille kiinnostavia markkinanäkymiä.<br />
Personoinnin avulla potilaista pystytään<br />
tunnistamaan entistä tarkempia ala<strong>ry</strong>hmiä,<br />
joille voidaan tarjota yksilöllisesti tehokkainta<br />
lääkeainetta. Kohdennettu lääkehoito tehostaa<br />
kroonisten sairauksien hallintaa, nopeuttaa<br />
sairauksista paranemista ja siten laskee<br />
hoidon kokonaiskustannuksia – ja parantaa<br />
hoidon laatua.<br />
Yksilöllisen lääkehoidon avulla voidaan<br />
hoitaa esimerkiksi syöpäsairauksia, joiden taus -<br />
tamekanismit tunnetaan jo melko hyvin. Myös<br />
keskushermostosairauksissa personoinnilla<br />
voisi selvästi parantaa hoidon tehokkuutta.<br />
Suomalaisen lääkeklusterin vahvuusalueita<br />
ovat Saarenkedon mielestä lääkekehityksen<br />
lisäksi diagnostiikan, bioinformatiikan ja biomerkkiaineiden<br />
osaaminen. Nämä osa-alueet<br />
ovat yksilöllisen lääkehoidon ydinaluetta.<br />
Sopiva kumppani on tärkeä<br />
Tekesin Pharma-ohjelma teetti USA:ssa selvityksen<br />
riskirahoitusta saaneiden, yksilöllistä<br />
lääkehoitoa kehittävien pk-yritysten liiketoimintamalleista.<br />
Kaikille menestyville amerikkalaisille<br />
pk-yrityksille yhteistä oli oikeiden<br />
kumppanien löytäminen.<br />
– Esimerkiksi diagnostiikka-alan yritykselle<br />
keskeistä on löytää kumppaniksi yritys, jolla<br />
on jo markkinoilla oleva tai sinne lanseerattava<br />
lääke, jonka toimivuuden tunnistamiseen<br />
yrityksen kehittämä merkkiaine soveltuu, Saarenketo<br />
kertoo.<br />
Suuret lääkeyhtiöt ovat aiemmin satsanneet<br />
yksilöllisen lääkehoidon markkinan sijasta<br />
jättimenekkisten blockbuster-lääkkeiden löytämiseen.<br />
Patenttisuojan heikkenemisen myötä<br />
ja uusien blockbustereiden löytämisen vaikeuduttua<br />
myös yksilöllisen lääkehoidon markkina<br />
on kasvanut niin, että se kiinnostaa isojakin<br />
lääkejättejä ja riskirahoittajia.<br />
Pk-yritysten rooli yksilöllisen lääkehoidon<br />
kehittäjänä tulee kasvamaan merkittävästi viiden<br />
seuraavan vuoden aikana, Tekesin teettämässä<br />
selvityksessä arvioidaan. Yhteistyö pkyritysten<br />
kanssa lisää suurten lääkeyritysten halua<br />
osallistua uusiin kehitysprojekteihin, joihin<br />
ei tiukassa kustannuskilpailussa voida irrottaa<br />
omia kehitysresursseja. Pk-yritykset ovat usein<br />
nopeampia ja joustavampia toimintatavoissaan,<br />
ja ne puolestaan hyötyvät saadessaan yhteistyön<br />
avulla tuotteensa nopeammin markkinoille<br />
ja isojen kuluttaja<strong>ry</strong>hmien käyttöön. �
����������������������������������<br />
������������������������������������������<br />
���������������������������������������������������<br />
����������������������������<br />
�����������������������������������<br />
�������������������������������<br />
��������������������������������<br />
�������������������������������<br />
����������������������������<br />
�������������������������<br />
������� ����<br />
�������������������������<br />
����������������������<br />
�����������������������<br />
����������������������<br />
���������� ���� �<br />
��������������������<br />
�����������������������<br />
������������������������<br />
�������������������������<br />
������������ ����<br />
�������������������<br />
����������������������������<br />
������������������������������<br />
���������������������������������<br />
������������������������������<br />
������� ����� �������������������������<br />
��������������������������������������<br />
������������������������������������������<br />
����������������������������������������������������������������������������������������������������������<br />
���������������������������������������������������������������������������������������������������������<br />
������������������������������������������������������������������������������������������������������<br />
�������������������������������������������������������������������������������������������������������<br />
��������������������������������������������������������������������������������������������������������<br />
����������������������������������������������������������������������������������������������������������<br />
�������������������������������������������������������������������������������������������������������<br />
������������<br />
�����<br />
����������������<br />
��������������<br />
������<br />
�������� �� ������������� �� �����������������<br />
��������������������������������������<br />
���������������������������<br />
������������������������<br />
��������������������������<br />
�����������������������<br />
���������������������<br />
���������������������<br />
��������������������������<br />
�����������������������<br />
�������������������<br />
����������������������<br />
����������������������<br />
���������������������<br />
������������������<br />
����������������������<br />
���������������������<br />
������� �� �<br />
����������������������������������������������������������<br />
���������������������������������������������������������������������������� �� ��<br />
�����������������������������������������������������������������������������������������������������<br />
�������������������������������� �� �<br />
���������������������������������������������������������������������������������������������������������<br />
����������������������������������� �� ��<br />
�����������������<br />
���������������������������������������������������������������������������������������������������������<br />
���������������������������������������������������������������������������������������������������������������<br />
�����������������������������������������������������������������������������������������������������<br />
�����������������������������������������������������������������������������������������������������<br />
����������������������������������������������������������������������������������������������������<br />
�������������������������������������������������������������������������������������������������������<br />
�����������������������������������������������������������������������������������<br />
���� � ������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������� � ���������������������������������������������������������<br />
���������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������<br />
��������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������<br />
����������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������<br />
�����������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������<br />
���������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������<br />
�����������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������<br />
���������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������<br />
�������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������<br />
���������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������<br />
���������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������<br />
����������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������<br />
��������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������<br />
���������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������<br />
���������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������<br />
01/2010 (2010-2500-1)
�LÄÄKKEIDEN NETTIKAUPPA<br />
Lääkeneuvonta<br />
on nettikaupan<br />
visaisin pulma<br />
USEITA ONGELMIA ON VIELÄ RAIVATTAVA TIELTÄ, ENNEN KUIN<br />
LÄÄKKEIDEN LUVALLINEN MYYNTI INTERNETIN KAUTTA VOI SUOMESSA<br />
ALKAA TODEN TEOLLA. SÄÄDÖKSIÄ SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖSSÄ<br />
VALMISTELEVA ULLA NÄRHI JA APTEEKKARILIITON VIESTINTÄJOHTAJA<br />
ERKKI KOSTIAINEN KESKUSTELIVAT RATKAISUMALLEISTA.<br />
TEKSTI MAIJA RAUHA KUVAT MARKKU OJALA<br />
Hallituksen esitys lääkelain muuttamiseksi<br />
pyritään antamaan<br />
eduskunnalle kevätistuntokauden<br />
aikana. Annosjakelua ja lääkkeiden<br />
verkkokauppaa koskevien<br />
säädösten käsittely on kuitenkin<br />
jäämässä syysistuntokaudelle.<br />
Mikä asiaa viivyttää?<br />
ULLA NÄRHI: Säädöksistä tulisi saada kerralla<br />
niin hyvät ja yksinkertaiset, että niihin voitaisiin<br />
nojata myös tulevaisuudessa. Pykäliä ei voi<br />
kirjoittaa kuuntelematta alan toimijoita. Kaikilla<br />
on asiasta mielipide, mutta valitettavasti<br />
kukaan ei ole pystynyt kertomaan ratkaisua<br />
visaisimpiin ongelmiin: lääkeneuvonnan järjestämiseen<br />
ja lääkkeiden toimittamisen käytännön<br />
pulmiin.<br />
10<br />
ERKKI KOSTIAINEN: Edes eurooppalaisista<br />
kokemuksista ei ole <strong>Suomen</strong> oloissa suurta<br />
apua. Hollantilainen lääkkeiden verkkokauppaa<br />
harjoittava apteekkiketju antaa lääkeneuvontaa<br />
puhelinpalvelukeskuksessa. Se ei kuitenkaan<br />
sovi joka tilanteeseen. Meillä on myös<br />
pitkät välimatkat ja vaativat ilmasto-olosuhteet.<br />
Lääke voi helposti mennä pilalle kuljetuksen<br />
aikana.<br />
Mitä hyvää nettikauppa tuo?<br />
ULLA: Verkkokauppa on helppo tapa ostaa,<br />
etenkin niille, jotka ovat muutenkin tottuneet<br />
asioimaan netissä. Toisaalta kaikilla ei sitä<br />
mahdollisuutta ole.<br />
ERKKI: Verkkokauppa on aina auki. Pankkiasiat<br />
hoidetaan nykyään usein iltaisin kotona<br />
ja sama mahdollisuus kiinnostanee myös
Erkki Kostiainen ja Ulla Närhi toivovat, että laillinen<br />
lääkkeiden verkkokauppa päästäisiin aloittamaan<br />
Suomessa mahdollisimman pian. Ensin on<br />
kuitenkin raivattava muutama kanto kaskesta.<br />
11
ULLA NÄRHI<br />
NEUVOTTELEVA VIRKAMIES, STM<br />
TYÖSSÄNI vastaan lääkkeisiin ja lääkealaan liittyvistä asioista sosiaali- ja terveysministeriössä. Aloitin<br />
tässä tehtävässä noin vuosi sitten. Alueeseeni kuuluvat muun muassa lääkelain muutosten valmistelu sekä<br />
tulevaisuuden lääkepolitiikkaa linjaava Lääkepolitiikka 2020 -työ.<br />
TÄTÄ ENNEN toimin <strong>Suomen</strong> valtion lähettämänä kansallisena asiantuntijana Euroopan komission yritys- ja<br />
teollisuustoiminnan (DG Enterprise and Indust<strong>ry</strong>) kuluttajaosaston lääkeyksikössä. Sitä edellinen työnantajani<br />
oli Lääkelaitos. Olen koulutukseltani proviisori, väittelin farmasian tohtoriksi Kuopiosta vuonna 2001.<br />
VAPAA-AIKANA luen viikon lehdet, juoksen ja käyn jumpassa.<br />
MINULLE ON TÄRKEÄÄ tehdä työni mahdollisimman hyvin, hoitaa ihmissuhteet niin, että vierellä on<br />
muutakin kuin työ sekä syödä hyvää ruokaa ja oppia lepäämään.<br />
apteekkien asiakkaita. Apteekille verkkoasiointi<br />
on tulevaisuudessa välttämätön osa asiakaspalvelua,<br />
jos se mielii pärjätä apteekkien välisessä<br />
kilpailussa.<br />
ULLA: Kun suomalaiset lääkkeiden nettikaupat<br />
saadaan auki, ei kansalaisten enää tarvitse<br />
turvautua maan rajojen ulkopuolelta toimiviin<br />
yrityksiin halutessaan asioida verkossa.<br />
Yksi päätavoitteista tässä onkin, että suomalaiset<br />
ostaisivat turvallisesti suomalaisista apteekeista.<br />
Nettikauppa voi myös parantaa lääkkeiden<br />
saatavuutta syrjäseuduilla.<br />
Tarvitaanko sitä?<br />
ULLA: Lääkkeiden saatavuus on Suomessa hyvä.<br />
En ole varma, onko nettikauppa syrjäseudun<br />
asukkaallekaan paras vaihtoehto lääkkeiden<br />
hankintaan. Apteekeilta ei kuitenkaan voi<br />
sulkea pois mahdollisutta verkkokauppaan, kun<br />
netin käyttö kauppapaikkana muutenkin yleistyy.<br />
Lähdemme siitä, että verkkokauppa tulee,<br />
joten sitä varten tarvitaan säädöksiä.<br />
ERKKI: Itsehoitolääkkeiden verkkokauppa<br />
tuskin on kovin houkuttelevaa, siihen viittaavat<br />
myös kokeiluapteekista saadut kokemukset.<br />
Kiinnostus kasvanee vasta, kun reseptilääkkeiden<br />
verkkokaupasta tulee mahdollista eReseptin<br />
käyttöönoton jälkeen.<br />
Miten eResepti liittyy tähän?<br />
ULLA: Lääkkeiden nettikaupan ongelmat on<br />
ratkaistava viimeistään siihen mennessä, kun<br />
eResepti tulee käyttöön. Kun ihmiset alkavat<br />
katsella reseptejään eArkistosta, he varmasti<br />
haluavat jatkaa asiointia netissä apteekin<br />
kanssa. Ellei se ole mahdollista, olemme myöhästyneet.<br />
Tästä avautuu myös uusia kehityspolkuja.<br />
Jotta järjestelmä olisi toimiva, sinne<br />
voisi syöttää käytössä olevat itsehoitolääkkeet<br />
12<br />
ja mahdollisesti muitakin tietoja. Tulevaisuudessa<br />
myös laboratoriotiedot voisivat olla netissä<br />
apteekinkin hyödynnettävissä.<br />
ERKKI: Kun reseptit ovat sähköisiä, reseptilääkkeiden<br />
verkkokaupalle avautuu aivan uudet<br />
mahdollisuudet. Apteekeille pitäisi tässä<br />
yhteydessä sallia pääsy potilastietoon eli eArkistoon,<br />
jotta saadaan paras hyöty. Virossa on<br />
juuri otettu sähköiset reseptit käyttöön, joten<br />
heidänkin kokemuksiaan kannattaisi varmasti<br />
hyödyntää.<br />
Mitä malleja lääkeneuvonnan<br />
järjestämiseksi on?<br />
ULLA: Lääkeneuvonta kuuluu lääkkeen hintaan.<br />
Lääkeneuvonnan antaminen on apteekin<br />
velvollisuus, josta ei voida tinkiä verkkoapteekissakaan.<br />
Neuvontaa ei voi myöskään jättää<br />
potilaan aktiivisuuden varaan. Se on vain tehtävä<br />
eri tavalla.<br />
ERKKI: Pelkkä teksti netissä ei varmasti<br />
riitä. Apteekeissa esitetään mitä erilaisempia<br />
kysymyksiä, joille tulee olla tilaa verkossakin.<br />
Sähköpostin tietoturva on melko heikko, eikä<br />
lääkeneuvontaa voi muutenkaan jättää sen<br />
varaan. Puhelinneuvonta tai internetin kautta<br />
otettava kuvapuhelu ovat mahdollisia vaihtoehtoja.<br />
ULLA: Apteekin voisi velvoittaa ottamaan<br />
yhteyttä asiakkaaseen puhelimitse ennen<br />
tilauk sen hyväksymistä.<br />
ERKKI: Toinen vaihtoehto voisi olla ennakkorekisteröityminen.<br />
Ennen nettiosto-oikeutta<br />
asiakas rekisteröityisi ja antaisi siinä yhteydessä<br />
tiettyjä tietoja itsestään. Apteekissa verrattaisiin<br />
aiottua ostosta annettuihin tietoihin ja<br />
otettaisiin tarvittaessa yhteyttä asiakkaaseen.<br />
Tämä malli herättää kysymyksen, pystyttäisiinkö<br />
mahdolliset vaaratilanteet ottamaan tar-<br />
Närhi:<br />
Verkkokauppa tulee,<br />
joten sitä varten tarvitaan<br />
säädöksiä.<br />
peeksi hyvin huomioon ennakolta. Apteekeissa<br />
havaitaan usein, että asiakas on ostamassa<br />
vaivaansa väärää lääkettä, ja siihen puututaan<br />
– miten tämä tehtäisiin verkossa?<br />
ULLA: Rekisteröityessä tulisi vastata myös<br />
kysymyksiin esimerkiksi allergioista ja muista<br />
turvallisuusriskeistä. Jaksaisivatko ihmiset kahlata<br />
läpi pitkän kysymyslistan? Suullisesti asia<br />
hoituu helposti. Mielestäni on turvallisinta, että<br />
menetelmä on interaktiivinen. Lääkeneuvonta<br />
pitää joka tapauksessa saada hoitumaan niin<br />
hyvin, ettei siitä tule huolta asiakkaalle.<br />
ERKKI: Sellaista mallia ei pidä laatia, jossa<br />
neuvonta unohdetaan. Tuskin sellaista riskiä<br />
onkaan. Netin videoyhteys saattaisi olla nykyisistä<br />
vaihtoehdoista paras ainakin siinä vaiheessa,<br />
kun reseptilääkkeet ovat mukana. Sen<br />
avulla olisi mahdollista näyttää esimerkiksi<br />
annostelulaitteen käyttö, jonka selostaminen<br />
puhelimitse voi olla vaikeaa.<br />
Miten ostaja varmistuu<br />
nettiapteekin laillisuudesta?<br />
ULLA: EU:n parlamentin <strong>ry</strong>hmä suosittelee<br />
sertifi ointijärjestelmää ja leimaa, josta verkkoapteekin<br />
laillisuuden voisi tunnistaa. Toinen,<br />
helposti toteutettava ratkaisu olisi Fimean
Kostiainen:<br />
Verkkokauppa on<br />
tulevaisuudessa<br />
välttämätön osa<br />
apteekin toimintaa.<br />
nettisivuille koottava luettelo laillisista verkkoapteekeista.<br />
ERKKI: Merkin voi helposti väärentää ja<br />
voisi kulua viikkoja, ennen kuin rötös huomattaisiin.<br />
Luettelo olisi mielestäni parempi.<br />
ULLA: Nettiapteekin etusivulla voisi lukea,<br />
että tämä apteekki on lääkevalvontaviranomaisen<br />
hyväksymä, ja siinä voisi olla linkki Fimean<br />
sivuilla olevaan luetteloon.<br />
Voisiko apteekki toimia<br />
pelkästään verkossa?<br />
ULLA: Nettikaupan tulee olla osa apteekin normaalia<br />
toimintaa. Muutenkin pitäisin kiinni siitä,<br />
että nettiapteekkia koskevat kaikki samat<br />
perusasiat kuin muitakin apteekkeja. Se ei voi<br />
olla lievemmin säädelty saareke.<br />
ERKKI: Meillä on hyvä apteekkijärjestelmä,<br />
johon ihmiset syystäkin luottavat. Nettiapteekin<br />
tulee olla osa apteekin toimintaa.<br />
Siksi puhuisinkin mieluummin apteekin verkkopalvelutoiminnasta<br />
kuin nettiapteekista. Asiakkailla<br />
pitää myös olla paikka, jonne he voivat<br />
tarvittaessa mennä selvittämään asiaansa<br />
kasvotusten.<br />
ERKKI KOSTIAINEN<br />
VIESTINTÄJOHTAJA, APTEEKKARILIITTO<br />
TYÖSSÄNI välitän tietoa apteekeille ja apteekeista eri sidos<strong>ry</strong>hmillemme. Toimin myös Apteekkarilehden<br />
päätoimittajana ja PharmaPress-viestintäyhtiömme toimitusjohtajana.<br />
TÄTÄ ENNEN työskentelin Apteekkariliiton farmaseuttisella osastolla ja tuotin muun muassa lääkeinformaatio-<br />
ja toimipaikkakoulutusmateriaalia apteekeille.<br />
VAPAA-AIKANA hurautamme perheen kanssa usein Sydän-Hämeeseen, jossa olemme kunnostaneet noin<br />
150 vuotta vanhan kotitaloni kakkoskodiksemme. Kesäaikaan se tosin tuntuu välillä työsiirtolalta.<br />
MINULLE ON TÄRKEÄÄ perheeni, johon kuuluu vaimo ja 9-vuotias poika.<br />
Mitä rajoituksia verkkokaupalla olisi?<br />
ERKKI: Verkkokaupan itsehoitolääkevalikoima<br />
olisi joka tapauksessa supistettu. Lääkkeitä,<br />
joihin liittyy väärinkäytön mahdollisuus, ei<br />
voisi ostaa netin kautta. Myös säilytysolosuhteet<br />
rajaavat osan lääkkeistä verkkokaupan ulkopuolelle.<br />
ULLA: Asiakkaiden pitää ymmärtää, ettei<br />
kaikkea voi tilata netin kautta. Lääkkeille ei<br />
myöskään voisi antaa palautusoikeutta.<br />
Mitä ongelmia<br />
lääkelogistiikkaan liittyy?<br />
ULLA: Niin helle kuin pakkanenkin ovat ongelmia<br />
kuljetettavien lääkkeiden säilyvyyden<br />
kannalta. Yksi pohdinnan aihe on, miten varmistettaisiin,<br />
ettei lääkelähetystä varasteta kuljetuksen<br />
aikana tai postilaatikosta. Entä kuka<br />
on vastuussa, jos niin käy?<br />
ERKKI: Tämä on relevantti kysymys etenkin<br />
resepti<strong>lääkkeitä</strong> toimitettaessa. Lähettipalvelun<br />
käyttö tekisi kuljetuksista luultavasti liian<br />
kalliita. Nouto apteekin palvelupisteestä on yksi<br />
vaihtoehto, jos niitä on tulevaisuudessa nykyisiä<br />
lääkekaappeja enemmän.<br />
ULLA: Myös palvelupisteitä koskevien säädösten<br />
uudistaminen on parhaillaan vireillä.<br />
Ajatus on, että palvelupisteitä tulisi nykyistä<br />
enemmän varmistamaan lääkkeiden saantia<br />
syrjäseuduilla. Niissä olisi tarjolla rajattu valikoima<br />
itsehoito<strong>lääkkeitä</strong> ja niistä voisi noutaa<br />
apteekissa valmiiksi pakattuja <strong>lääkkeitä</strong>. Samalla<br />
järjestyisi asianmukainen lääkeneuvonta.<br />
Asia on kuitenkin vielä työn alla.<br />
ERKKI: Minusta olisi tärkeää, että palvelupisteiden<br />
sijoittumista ohjattaisiin edelleen, jotta<br />
voidaan varmistaa niiden sijoittuminen lääkkeiden<br />
saatavuuden kannalta järkeviin paikkoihin.<br />
Pelkkä ilmoitusmenettely ei tätä takaisi.<br />
ULLA: Palvelupisteessä voisi olla kuvapuhelin,<br />
jolla saisi yhteyden apteekkiin, tai siellä<br />
voisi päivystää farmaseutti muutaman tunnin<br />
viikossa. Toisaalta matkat voivat olla siihen<br />
liian pitkät eikä verkkoapteekin neuvonta ratkea<br />
tällä tavalla.<br />
Löydetäänkö ratkaisut?<br />
ERKKI: eResepti otettaneen käyttöön ensimmäisillä<br />
paikkakunnilla, Turussa ja Kotkassa,<br />
jo tämän vuoden aikana. Tästä syntyy varmasti<br />
paineita verkkoasioinnin toteuttamiseen. Uskon,<br />
että ratkaisut löytyvät.<br />
ULLA: Ehkä meidänkin pitäisi jättää turhat<br />
pohdinnat ja vain perustaa call center. Suomalaisella<br />
mentaliteetilla pyrimme kuitenkin<br />
ottamaan huomioon myös uhkakuvat jo lainsäädäntövaiheessa.<br />
En tiedä, onko kenenkään<br />
etu, jos otetaan käyttöön keskeneräinen järjestelmä.<br />
Minäkin uskon, että asiat vielä kirkastuvat.<br />
�<br />
Närhi:<br />
Asiakkaiden pitää<br />
ymmärtää, ettei<br />
kaikkea voi tilata<br />
netin kautta.<br />
13
�PROVIISORIPÄIVÄ 2010<br />
PROVIISORIPÄIVÄN I OSIO KÄSITTELI PROVIISORIN ROOLIA TERVEYDENHUOLLOSSA. OSION PUHEENJOHTAJA,<br />
APTEEKKARILIITON FARMASEUTTINEN JOHTAJA SIRPA PEURA, AVASI OSION KUVAAMALLA MUUTTUVAA<br />
APTEEKKIMAAILMAA. APTEEKIT OVAT KUITENKIN VALMIINA OTTAMAAN HAASTEET VASTAAN KEHITTÄMÄLLÄ<br />
UUSIA PALVELUITA, TOIMINTATAPOJA JA RAHOITUSMALLEJA.<br />
14
eReseptin testaus alkoi Turussa kolmen<br />
apteekin voimin jo elokuussa<br />
2007. Silloin oletettiin, että projekti<br />
kestäisi maksimissaan vuoden. Tällä<br />
hetkellä Aahen apteekissa on päästy kokeilemaan<br />
vasta muutaman eReseptin toimittamista<br />
ja realistinen aloittamisajankohta varsinaiselle<br />
eReseptien toimittamiselle on syksyllä<br />
2010. eReseptitoimitusten laajenemisaikataulu<br />
taas riippuu tämän aloituksen ajankohdasta ja<br />
onnistumisesta.<br />
Kärkkäimmät arvostelijat ovat väittäneet<br />
<strong>Suomen</strong> kehityksen jääneen jälkeen jopa Virosta.<br />
Ruotsissa ja Tanskassa eReseptien toimittaminen<br />
käynnistyi aikoinaan jouhevasti<br />
ja molemmissa maissa valtaosa toimitetuista<br />
resepteistä on tällä hetkellä sähköisiä.<br />
Suomessa ei kuitenkaan kehitetä järjestelmää<br />
pelkästään eReseptille, vaan tähdätään laajan<br />
kansallisen terveysarkiston (KanTA) luomiseen.<br />
KanTA koostuu kolmesta osasta; eArkisto<br />
on kattava potilastietoarkisto, eResepti toimii<br />
apteekki- ja potilastietojärjestelmien kautta ja<br />
eKatselu mahdollistaa täysi-ikäisille omien tietojen<br />
tarkastelun.<br />
KanTAn suunnittelussa ja toteutuksessa<br />
ovat mukana Kela, Valvira, THL ja STM. Apteekkipuolella<br />
tietokantaan yhteensovitettavia<br />
järjestelmiä ovat Linnea ja Salix, mutta lääkäripuolella<br />
ohjelmistoja on kaikkiaan 20, joista<br />
tässä vaiheessa mukana ovat vasta Pegasos ja<br />
Effi ca. Kehitettävän tietojärjestelmän laajuus ja<br />
suuri toimijoiden määrä asettavat toteutusaikataululle<br />
suuria haasteita. Tällä hetkellä tehdään<br />
yhteistestausta eri ohjelmistotoimittajien kesken<br />
ja korjataan ohjelmien toiminnallisuuksia.<br />
Miten näkyy apteekissa?<br />
Sähköisen lääkemääräyksen vaikutuksista apteekkien<br />
toimintaan on puhuttu paljon. Sekä<br />
toimintatapojen että kustannusten suhteen<br />
paljon riippuu apteekin nykyisestä tilanteesta.<br />
Pienimmillä kustannuksilla ja toiminnan muutoksilla<br />
pääsevät apteekit, joissa on jo käytössä<br />
suoratoimitus ja alle kolme vuotta vanhat tietokoneet.<br />
Perinteisissä tiskitoimitusapteekeissa<br />
kustannukset ovat suuremmat johtuen suoratoimitukseen<br />
siirtymisen edellyttämistä kalus-<br />
TEKSTI SAIJA LEIKOLA KUVAT KALLE AALTONEN<br />
eReseptistä tulee<br />
hyvä hoidon väline<br />
APTEEKKARI RIIKKA AAHE TURUN JOUTSEN APTEEKISTA ANTOI TILANNE- E-<br />
KATSAUKSEN SÄHKÖISESTÄ LÄÄKE MÄÄRÄYK SESTÄ ELI eRESEPTISTÄ.<br />
te- ja tietotekniikkahankinnoista.<br />
Etenkin tiskitoimitusapteekeissa tullaan<br />
todennäköisesti tarvitsemaan muutoksia teknisen<br />
henkilökunnan toimenkuviin, mutta nykyisessä<br />
taloudellisessa tilanteessa farmaseuttien<br />
määrän lisääminen on Aahen mukaan mahdoton<br />
ajatus. Farmaseuttisen henkilökunnan<br />
määrästä keskusteltaessa tulee ottaa huomioon,<br />
että eResepti vähentää työtä, kun vältytään<br />
turhalta reseptin tietojen kopioimiselta.<br />
Myös Kela-laskutus tulee yksinkertaistumaan.<br />
Tietoturvakoulutukset käyntiin<br />
Aahe suosittelee apteekkeja aloittamaan henkilökunnan<br />
tietoturvakoulutukseen panostamisen<br />
jo nyt. Tähän mennessä 500 apteekkilaista<br />
on osallistunut Apteekkariliiton ja FOK:n jär-<br />
jestämään tietosuojavastaavien koulutukseen,<br />
jota tulee olemaan tarjolla jatkossakin. Tietoturvakoulutuksen<br />
lisäksi Apteekkariliitto ja Kela<br />
tuottavat eReseptin lainsäädännöstä ja periaatteista<br />
verkkokoulutusta ja kirjallista materiaalia,<br />
joihin kannattaa perehtyä. Apteekeissa on<br />
tärkeää myös luoda eReseptiin liittyen selkeät<br />
toimintatavat ja panostaa ohjeistuksiin.<br />
Ammattikorttien käytössä tarkkana<br />
Lääkärit, apteekkien reseptintoimitukseen<br />
osallistuva henkilökunta sekä tulevaisuudessa<br />
myös reseptinkirjoitusoikeuden omaavat hoitajat<br />
saavat henkilökohtaisen terveydenhuollon<br />
ammattikortin reseptikeskukseen kirjautumista<br />
ja sähköistä allekirjoitusta varten. Reseptejä<br />
toimittavat henkilöt kirjautuvat järjestelmään<br />
omalla ammattikortillaan ja PIN-koodilla. Reseptin<br />
toimittaminen vaatii vielä ”allekirjoituksen”<br />
toisella PIN-koodilla. Koska kaikki ammattikortilla<br />
tehdyt toimenpiteet tallentuvat järjestelmään,<br />
vaatii kortin käyttö erityistä huolelli-<br />
Apteekkari Riikka Aahe uskoo, että eReseptien<br />
toimittaminen alkaa Turussa toden teolla ensi syksynä.<br />
suutta. Käytännössä esimerkiksi järjestelmästä<br />
uloskirjautumista kannattaa harjoitella niin,<br />
että siitä tulee rutiinia reseptintoimituspisteeltä<br />
poistuttaessa.<br />
Yleistynee verkkaisesti<br />
Apteekkari Aahe arvelee sähköisten lääkemääräysten<br />
käyttöönoton lisääntyvän verkkaisesti.<br />
Osasyynä voivat olla etenkin pienten kuntien<br />
kohdalla kustannuskysymykset, sillä uuden<br />
Pienimmillä muutoksilla pääsevät apteekit,<br />
joissa on jo käytössä suoratoimitus ja alle kolme<br />
vuotta vanhat tietokoneet.<br />
järjestelmän perustamisen arvioidaan maksavan<br />
kunnille 0,48 euroa reseptiä kohden. Koskaan<br />
ei todennäköisesti päästä pelkkään eReseptin<br />
käyttöön, mutta muuten Aahe uskoo<br />
eReseptijärjestelmän toimivan joustavasti 10<br />
vuoden kuluttua.<br />
Automaatio tulee todennäköisesti eReseptin<br />
myötä lisääntymään apteekeissa, sillä vasta<br />
silloin esimerkiksi keräilyautomaateista ja etiketöintikoneista<br />
saadaan paremmin todellista,<br />
työrutiineja helpottavaa hyötyä. Lääkehoidon<br />
kokonaisarvioinnin kaltaisten uusien ammatillisten<br />
palveluiden tuottaminen saattaa myös<br />
helpottua, kun kaikki potilastieto on olemassa<br />
keskitetysti yhdessä paikassa.<br />
Nähtäväksi jää, mahdollistaako eReseptin<br />
käyttöönotto myös reseptilääkkeiden internetkaupan.<br />
Joka tapauksessa eResepti tulee helpottamaan<br />
potilaan lääkeasioiden hallintaa, vähentämään<br />
reseptiväärennöksiä ja lisäämään lääkitysturvallisuutta.<br />
Aahen kiteyttämänä: – eResepti<br />
tulee olemaan hyvän hoidon väline. �<br />
15
�PROVIISORIPÄIVÄ 2010<br />
TEKSTI SAIJA LEIKOLA KUVA KALLE AALTONEN<br />
Reseptinuusimisoikeudesta<br />
olisi apua<br />
tietyissä tilanteissa<br />
PROVIISORI HEIKKI LEHMUSKERO ESITTELI PROVIISORIEN<br />
RESEPTINUUSIMISOIKEUTTA KÄSITTELEVÄN PD-TYÖNSÄ TULOKSIA.<br />
Alkukesällä 2009 sähköisesti toteutettuun<br />
kyselyyn vastasi 799<br />
proviisoria tai proviisoriopiskelijaa<br />
vastausprosentin jäädessä<br />
36,5:een. Suurin osa vastaajista<br />
edusti apteekkiproviisoreita<br />
(293) ja apteekkareita (203).<br />
Nykytilanne<br />
Apteekin arjessa tulee melko usein tilanteita,<br />
joissa potilaan lääkkeet ovat lopussa, mutta<br />
reseptissä ei ole lääkettä jäljellä tai resepti on<br />
vanhentunut. Kyselyyn vastanneiden mukaan<br />
yleisimmin tällaisessa akuutissa reseptinuusimistilanteessa<br />
asiakas pyritään ohjaamaan<br />
lääkärin vastaanotolle. Lääkäriin pyritään ottamaan<br />
yhteyttä usein myös apteekista, mutta<br />
71 prosenttia vastaajista kaupungeissa ja 45<br />
prosenttia maaseudulla oli sitä mieltä, että terveyskeskuslääkärin<br />
tavoittaminen akuutissa reseptinuusimistilanteessa<br />
on vaikeaa. Vastaa jien<br />
enemmistö koki paikkakunnaltaan löytyvän<br />
toimivan käytännön kiireettömiä reseptinuusimistilanteita<br />
varten.<br />
Reseptinuusimisoikeutta kannatettiin,<br />
muttei pidetty ongelmattomana.<br />
Jos asiakasta ei voi lähettää lääkäriin tai<br />
lääkäriä ei tavoiteta, joudutaan lääkehoidon<br />
jatkuvuuden varmistamiseksi joskus poikkeamaan<br />
reseptin toimittamista koskevista määräyksistä.<br />
24 prosenttia kaupunkiapteekeissa<br />
ja peräti 43 prosenttia maaseutuapteekissa<br />
toimivista vastaajista kertoi joutuvansa antamaan<br />
lääkettä potilaalle etukäteen vähintään<br />
viikoittain ennen varsinaista reseptinuusimista.<br />
Harvemmin käytetty keino lääkityksen jatkumisen<br />
varmistamiseksi akuutissa tilanteessa<br />
oli toimittaa lääkettä, esimerkiksi nitroja tai ehkäisypillereitä,<br />
ilman voimassaolevaa reseptiä.<br />
16<br />
Tätä toimintatapaa oli käyttänyt viikoittain tai<br />
useammin muutama prosentti vastaajista.<br />
Hyödyt ja haitat<br />
Enemmistö kyselyn vastaajista (83 prosenttia) oli<br />
sitä mieltä, että proviisorin reseptinuusimisoikeudesta<br />
olisi apua tilanteissa, joissa asiakkaan<br />
lääke on kokonaan loppunut ja reseptin uusimisella<br />
on kiire. Tilanteissa, joissa uusimisella ei ole<br />
kiire, proviisorien reseptinuusimisoikeuden koki<br />
hyödylliseksi 45 prosenttia vastaajista.<br />
Proviisorien reseptinuusimisen hyödyt liittyisivät<br />
todennäköisimmin hoidon keskeytyksettömän<br />
jatkumisen turvaamiseen ja asiakkaan<br />
juoksuttamisen vähenemiseen. Lisäksi se vähentäisi<br />
apteekissa lääkärien tavoittamiseen käytettyä<br />
työaikaa ja toisaalta lääkäreiden työn keskeytyksiä.<br />
Apteekissa potilaat tavataan useammin<br />
kuin missään muussa terveydenhuollon pisteessä,<br />
mikä voisi luoda mahdollisuuksia kehittää<br />
hoidon seurannasta nykyistä kattavampaa.<br />
Vastaajat näkivät proviisorien reseptinuusimisoikeudessa<br />
myös ongelmia. Pidettiin riskinä,<br />
että uusimisoikeus voisi johtaa tilantee-<br />
seen, jossa lääkärit haluavat oikeuden myydä<br />
<strong>lääkkeitä</strong>. Epäiltiin myös, että resepti uusittaisiin<br />
aina asiakkaan halutessa, kunhan saadaan<br />
lääke myydyksi.<br />
Miten rajattaisiin?<br />
Kyselyssä kartoitettiin proviisorien mielipiteitä<br />
siitä, mitä <strong>lääkkeitä</strong> reseptinuusimisoikeuden<br />
tulisi koskea. Vastaajista 84 prosentin mielestä<br />
proviisoreilla tulisi olla oikeus uusia tarkoin<br />
määriteltyjä perusvoiteiden, silmän kostutustippojen<br />
ja kalsium/D-vitamiinivalmisteiden<br />
kaltaisia pitkäaikaislääkereseptejä siihen saak-<br />
Proviisori Heikki Lehmuskeron kyselystä selvisi,<br />
että proviisorit pitävät reseptinuusimisoikeutta<br />
myönteisenä mahdollisuutena.<br />
ka, kunnes asiakas pääsee vastaanotolle (1–3<br />
kuukauden ajaksi). Uusimisoikeutta yli kolmen<br />
kuukauden ajaksi edellä mainituille valmisteille<br />
kannatti huomattavasti pienempi osa vastaajista:<br />
57 prosenttia.<br />
Vastaajista 69 prosenttia kannatti, että proviisorit<br />
voisivat uusia yleisimpiä verenpaine-,<br />
kolesteroli-, astma- ja diabeteslääkkeiden kaltaisia<br />
pitkäaikaislääkereseptejä vastaanotolle<br />
pääsyyn asti (1–3 kuukauden ajaksi). Yli kolmeksi<br />
kuukaudeksi uusimisoikeutta kannatti<br />
vain 35 prosenttia vastaajista.<br />
Yleisesti vastaajat pitivät sopivimpana<br />
vaihtoehtoa, että proviisorilla olisi oikeus uusia<br />
resepti kolmen kuukauden ajaksi. Avoimien<br />
kommenttien mukaan proviisorien reseptinuusinnasta<br />
ei kuitenkaan haluttu ”reseptinuusimisautomaattia”,<br />
vaan sen toivottiin velvoittavan<br />
myös lääkehoidon onnistumisen arviointiin.<br />
Enemmistö vastaajista (60 prosenttia) oli<br />
sitä mieltä, että proviisorin tulisi ottaa vastuu<br />
lääkehoidosta ajalle, jolle hän uusii reseptin.<br />
Valtaosa kannatti<br />
Suurin osa kyselyyn vastanneista (82 prosenttia)<br />
kannatti proviisorien reseptinuusimisoikeutta.<br />
Kuitenkin 79 prosenttia vastaajista koki,<br />
että pitkäaikaiseen käyttöön tarkoitettujen<br />
lääkkeiden uusimisoikeuden saamiseksi tarvitaan<br />
lisäkoulutusta. Esimerkiksi laboratorioarvojen<br />
tulkitsemiseen nykyisen koulutuksen ei<br />
katsottu antavan riittävästi valmiuksia. Tarvittavan<br />
käytännön apteekkikokemuksen määräksi<br />
arvioitiin pääosin riittävän 1–5 vuotta.<br />
Uusimisoikeutta ei kuitenkaan pidetty täysin<br />
ongelmattomana.<br />
Ammattikunta näkee proviisorien reseptinuusimisoikeuden<br />
positiivisena mahdollisuutena,<br />
josta olisi hyötyä etenkin akuuteissa reseptinuusimistilanteissa.<br />
Käytännössä asian<br />
eteneminen vaatii lisätutkimusta esimerkiksi<br />
proviisorien reseptinuusimisoikeuden taloudellisista<br />
vaikutuksista. �
Raisa Ri LLaaksonen k kkertoi, iettä äIIsossa-Britanniassa Bi i<br />
proviisori voi tietyissä tilanteissa myös muuttaa<br />
potilaan lääkitystä.<br />
Isossa-Britanniassa on apteekkialalla käytössä<br />
ainoastaan ylempi korkeakoulututkinto<br />
eli farmaseuttia vastaavaa tutkintoa<br />
ei tunneta. Proviisorin peruskoulutus kestää<br />
neljä vuotta, jonka jälkeen on vuoden<br />
kestävä harjoittelujakso. Tämän jälkeen<br />
proviisori voi jatkokoulutuksella saada muun<br />
muassa itsenäisen lääkkeen määräämisoikeuden.<br />
Tällaisen jatkokoulutuksen saanut proviisori<br />
voi toimia klinikoilla potilaiden lääkeasioista<br />
vastaavana henkilönä, joka voi tehdä<br />
lääkehoidon kokonaisarviointeja ja samalla<br />
muuttaa tarvittaessa potilaan lääkitystä.<br />
Proviisorien ensisijainen tehtävä perusterveydenhoidossa<br />
on toimia (lääke)hoidon antajana.<br />
Proviisorin tehtävä on varmistua siitä, että<br />
potilaan saama lääkehoito on tarkoituksenmukaista,<br />
tehokasta ja turvallista potilaalle. Koska<br />
Isossa-Britanniassa kaikki hoidot ja lääkkeet<br />
ovat lähes ilmaisia, on myös hoidon hinnalla<br />
iso merkitys. Potilaan saaman lääkehoidon tulisi<br />
perustua tieteellisesti todistettuun käytäntöön<br />
ja sen tulisi olla mahdollisimman riskitön. Juuri<br />
tässä työssä proviisorit ovat tärkeässä asemassa<br />
lääkehoidon onnistumisen kannalta.<br />
Proviisori tunnistaa haitat<br />
Vuonna 2005 Ison-Britannian kansallisen terveyspalvelun<br />
(National Health Service, NHS)<br />
hoitamista potilaista noin 10 prosenttia sai<br />
jonkinlaisen haittatapahtuman. Näistä puolet<br />
olisi ollut estettävissä, jos proviisori olisi<br />
käynyt läpi potilaan lääkityksen. Pitkäaikaissairailla,<br />
joilla on käytössä monia <strong>lääkkeitä</strong>,<br />
haittavaikutukset voivat johtua monista syis-<br />
TEKSTI JESSE LINDHOLM KUVA KALLE AALTONEN<br />
Isossa-Britanniassa<br />
proviisori antaa<br />
lääkehoitoa<br />
YLIOPISTON Y OPETTAJA JA TUTKIJA, PH.D. RAISA LAAKSONEN<br />
BATHIN YLIOPISTOSTA KERTOI, ETTÄ ISOSSA-BRITANNIASSA PROVIISORIT<br />
TOIMIVAT PERINTEISEN APTEEKKITYÖN LISÄKSI LAAJA-ALAISESTI<br />
TERVEYDENHOITOALALLA MUUN MUASSA YKSITYISILLÄ KLINIKOILLA JA<br />
SAIRAALOISSA.<br />
tä. Tällaisia ovat muiden muassa lääkkeen virheellinen<br />
käyttö, sopimaton tai tehoton hoito,<br />
hoidon puuttuminen kokonaan tai indikaatioton<br />
lääke. Tämän takia Isossa-Britanniassa<br />
suositellaankin, että jokaiselle yli 75-vuotiaalle<br />
tai yli neljää lääkettä käyttävälle potilaalle<br />
tehtäisiin vuosittain lääkehoidon kokonaisarviointi.<br />
Proviisorien on todettu osaavan<br />
tunnistaa lääkkeistä johtuvia ongelmia muuta<br />
terveydenhoitohenkilökuntaa paremmin ja<br />
näin ollen heidän roolinsa lääkehoitojen arvioinnissa<br />
on olennainen.<br />
Tutkimusten mukaan noin joka toisen pitkäaikaissairaan<br />
lääkehoito onnistuu. Lääkehoidon<br />
onnistumisen kannalta on olennaista,<br />
että koko terveydenhuoltohenkilöstö pystyy<br />
tukemaan potilasta hänen hoidossaan. Tämän<br />
lisäksi tulee muistaa, että hoidon onnistumiseen<br />
vaikuttavat vahvasti myös perhe, ystävät ja<br />
media, jotka muokkaavat potilaan tietoa ja ymmär<strong>ry</strong>stä<br />
lääkkeistä. Olennaista on, että potilas<br />
on sitoutunut omaan hoitoonsa ja ymmärtää,<br />
miksi ja miten <strong>lääkkeitä</strong> käytetään. �<br />
Proviisori voi saada<br />
jatkokoulutuksen jälkeen<br />
itsenäisen lääkkeenmäärämisoikeuden.<br />
17
�PROVIISORIPÄIVÄ 2010<br />
TEKSTI LEENA IHALAINEN KUVA KALLE AALTONEN<br />
Tuoko farmakogenomiikka<br />
säästöjä vai<br />
lisä kustannuksia?<br />
FARMAKOGENOMIIKAN AVULLA VOIDAAN ETSIÄ KULLEKIN POTILAALLE YKSILÖLLISESTI PARHAITEN TEHOAVA<br />
LÄÄKEAINE JA -ANNOS. AIHEESTA PUHUI PROFESSORI HANNU RAUNIO.<br />
Itä-<strong>Suomen</strong> yliopiston kliinisen farmakologian<br />
professori Hannu Raunio kertoi<br />
Proviisoripäivillä farmakogenomiikasta ja<br />
farmakogenetiikasta. Farmakogenomiikka<br />
selvittää perimän vaikutusta lääkeaineiden<br />
käytössä. Sen avulla voidaan etsiä<br />
kullekin potilaalle yksilöllisesti parhaiten tehoava<br />
lääkeaine ja -annos ja välttää sellaisten<br />
lääkkeiden käyttöä, jotka aiheuttaisivat potilaalle<br />
sivuvaikutuksia.<br />
Farmakogenetiikka on osa farmakogenomiikkaa<br />
ja sen avulla testataan, ketkä reagoivat<br />
suotuisasti tiettyyn lääkehoitoon. Testauksen<br />
perusteella voidaan potilaspopulaatiosta<br />
karsia pois ne, joilla ei esiinny vastetta ja<br />
ne, joille lääke on toksinen. DNA-testejä analysoimalla<br />
saadaan tärkeää tietoa, jonka avulla<br />
potilaalle valitaan oikea lääke ja oikea annos.<br />
Vaikka farmakogenomiikka on farmakogenetiikkaa<br />
laajempi käsite, termejä käytetään usein<br />
samassa merkityksessä.<br />
Farmakogeneettisen testauksen kohde voi<br />
olla esimerkiksi lääkeaineen kohdemolekyyli tai<br />
lääkeainetta metaboloivat entsyymit. Varfariini<br />
on esimerkki lääkeaineesta, jonka käytössä oikean<br />
annoksen löytäminen on hankalaa ja jonka<br />
kohdalla farmakogeneettisestä testauksesta uskotaan<br />
olevan hyötyä. Tällä hetkellä testattavia<br />
kohdegeenejä on kaksi: VKORC (vitamin K epoxide<br />
reductase) ja CYP2C9. VKORC on varfariinin<br />
kohdemolekyyli, jossa esiintyy yhden emäksen<br />
polymorfi aa, mikä vaikuttaa sen kykyyn sitoa<br />
varfariinia. CYP2C9 taas on varfariinia metaboloiva<br />
entsyymi, jossa esiintyy myös yhden emäksen<br />
polymorfi aa, mikä aiheuttaa eroja varfariinin<br />
18<br />
hajoamisnopeudessa. Testaamalla potilaiden<br />
CYP2C9- ja VKORC-tyypit saadaan tärkeää tietoa<br />
varfariinin annostelua varten.<br />
Maksaa, mutta myös säästää<br />
Vaikka farmakogeneettisen testauksen hoidollisista<br />
hyödyistä on näyttöä, on sitä tarkasteltava<br />
myös kustannusnäkökulmasta. Taloudellisia<br />
seurauksia voidaan arvioida potilaan, yhteiskunnan<br />
ja lääketeollisuuden näkökulmasta.<br />
Potilaalle kustannukset lääkettä kohden<br />
lisääntyvät, koska testit maksavat ja lääkkeet<br />
maksavat enemmän. Toisaalta haittavaikutukset<br />
vähenevät eikä tehottomia lääkityksiä<br />
käytetä, minkä seurauksena hoitomyöntyvyys<br />
paranee.<br />
Yhteiskunnalle lääkkeet tulevat maksamaan<br />
enemmän. Testit ja testauksen vaatima<br />
koulutus tuovat lisäkustannuksia. Lisäksi useampien<br />
potilaiden saanti lääkityksen piiriin tuo<br />
lisää kustannuksia. Toisaalta tehottomia hoitoja<br />
annetaan vähemmän, hoitotulokset ovat parempia<br />
sekä haittavaikutuksia ja hoitovirheitä<br />
tulee vähemmän, mikä vähentää kustannuksia<br />
pitkällä tähtäimellä.<br />
Lääketeollisuuden kannalta lääkkeen kehityskustannukset<br />
lisääntyvät ja myyntilupaprosessi<br />
vaikeutuu. Blockbuster-lääkkeet ja niiden<br />
tuomat suuret tulot vähenevät. Toisaalta kustannukset<br />
pienenevät, koska epäonnistumiset<br />
vähenevät ja lääkkeen kehitysketju on fokusoidumpi.<br />
Myyntiluvan saanti on nopeampaa ja<br />
myyntiluvan saannin jälkeinen seuranta toimii<br />
paremmin. Lääkkeille voidaan lisäksi löytää uusia<br />
potilas<strong>ry</strong>hmiä.<br />
Professori Hannu Raunion mukaan farmakogeneettisten<br />
testien käyttö voi olla hyvinkin hyödyllistä.<br />
Testauksen myötä<br />
hoitotulokset paranevat ja<br />
hoitovirheet vähenevät.<br />
Potentiaalisesti hyödyllistä<br />
Farmakogeneettisten testien käyttö on potentiaalisesti<br />
erittäin hyödyllistä. Näyttöä on jo melko<br />
paljon, mutta sitä tarvitaan vielä lisää. Vain<br />
harvoissa tapauksissa todellinen hyöty potilaalle<br />
tiedetään ja testauksen kokonaistaloudellinen<br />
hyöty on vielä selvittämättä. Lisää tietoa siis tarvitaan<br />
niin perustutkimuksen, kliinisen tutkimuksen<br />
kuin farmakoekonomian saralla. �
TEKSTI SINI ESKOLA KUVA KALLE AALTONEN<br />
Apotekarsällskapet ajaa<br />
Ruotsin proviisorien asiaa<br />
RUOTSALAISEN APOTEKARSÄLLSKAPET-YHDISTYKSEN PUHEENJOHTAJAN<br />
HANNA GYLLENSTENIN MIELESTÄ OLI JO KORKEA AIKA PERUSTAA<br />
VIRALLINEN ÄÄNITORVI PROVIISORIN TUTKINNON SUORITTANEILLE.<br />
Ruotsin hallitus päätti apteekkimonopolin<br />
purkua suunnitellessaan,<br />
että apteekinhoitajan pätevyysvaatimukseksi<br />
hyväksytään sekä<br />
farmaseutin (receptarie) että proviisorin<br />
(apotekare) tutkinto. Farmaseuttiliitto<br />
(Sveriges Farmacevtförbund) ei<br />
reagoinut proviisoreiden eikä poliittisten päättäjien<br />
laajaan kritiikkiin – miten varmistetaan,<br />
että tulevaisuuden apteekeissa toimivat ja niitä<br />
johtavat ammattilaiset, joilla on riittävä lääkeneuvonnan,<br />
potilasturvallisuuden ja liiketalouden<br />
osaaminen? Näistä asetelmista perustettiin<br />
Apotekarsällskapet 11. tammikuuta 2009<br />
toimimaan proviisorin tutkinnon suorittaneiden<br />
äänitorvena.<br />
Äänitorvelle oli tarve<br />
Farmasistien ammatillisesta edunvalvonnasta<br />
on vuodesta 1907 alkaen huolehtinut Ruotsin<br />
Farmaseuttiliitto, jolla on 7 500 jäsentä. Lisäksi<br />
proviisorit ja farmaseutit voivat kuulua Apotekarsocieteteniin,<br />
joka on järjestänyt kattavaa<br />
koulutusta erityisesti tutkimuksen ja lääketeollisuuden<br />
sektoreilla toimiville ammattilaisille<br />
vuodesta 1970 lähtien.<br />
Proviisoripäivillä puhuneen uuden proviisoreiden<br />
yhdistyksen puheenjohtajan Hanna<br />
Gyllenstenin mielestä oli kuitenkin korkea aika<br />
perustaa virallinen proviisorin tutkinnon suorittaneiden<br />
äänitorvi, koska sellaista ei Ruotsissa<br />
aiemmin ollut. Toiminnan alullepanevia<br />
tekijöitä olivat apteekkimonopolin purkaminen<br />
sekä lääkkeiden siirtyminen elintarvikekauppojen<br />
hyllyille.<br />
Apotekarsällskapet on lyhyen historiansa<br />
aikana jo onnistunut tuomaan esille proviisoreiden<br />
näkemyksiä apteekinhoitajan pätevyys-<br />
vaatimuksista sekä lääkkeiden tarkoituksenmukaisesta<br />
ja turvallisesta käytöstä. Gyllensten<br />
on ollut itse aktiivinen lausuntojen antaja niin<br />
televisiossa, sanomalehdissä kuin internetissä.<br />
Yhdistys on kehittänyt aktiivisesti ja järjestelmällisesti<br />
suhteita ja luonut vaikutuskanavia<br />
Ruotsin hallituksen tasolle saakka.<br />
Laajaa aivovuotoa<br />
Ruotsin proviisoreista 47 prosenttia työskentelee<br />
apteekeissa, 37 prosenttia teollisuudessa ja<br />
loput 15 prosenttia muissa tehtävissä esimerkiksi<br />
yliopistolla ja lääkeviranomaisen palve-<br />
Lähes joka kolmas vastavalmistunut<br />
työskentelee ulkomailla.<br />
luksessa (n = 2501, lähde: Farmacevtmatrikel<br />
2009). Vuoden 2009 alumnitutkimuksesta käy<br />
kuitenkin ilmi, että peräti 30 prosenttia vastavalmistuneista<br />
työskentelee ulkomailla, pääasiallisesti<br />
Norjassa.<br />
Gyllenstenin mielestä on huolestuttavaa,<br />
ettei Ruotsi pysty tarjoamaan tarpeeksi mielenkiintoisia<br />
työtehtäviä proviisoreille. Nuoria<br />
proviisoreja houkuttelevat Norjan ja Ison-<br />
Britannian suuremmat palkat sekä kliinisempi<br />
rooli apteekin arjessa. Hanna Gyllenstenin<br />
mielestä olisi tämänkin vuoksi tärkeää, että<br />
uusiin perustettaviin apteekkeihin rek<strong>ry</strong>toitaisiin<br />
nuoria proviisoreja, jotka voisivat kehittää<br />
uusia palveluita ja tarjota parasta mahdollista<br />
lääkehuollon osaamista.<br />
Hanna H GGyllensten ll vetää ää RRuotsin i uutta proviisorien ii i<br />
ammatillista yhdistystä Apotekarsällskapetia.<br />
Onko proviisoreille kysyntää?<br />
Gyllenstenin luotsaaman yhdistyksen visiona<br />
on edistää proviisoreiden pätevöitymistä ja<br />
urakehitystä ja sitä kautta luoda pohjaa lääkkeiden<br />
turvalliselle ja asianmukaiselle käytölle.<br />
Toivotaan, että he siinä onnistuvat.<br />
Gyllenstenin suurin huoli kuitenkin on, että<br />
työpaikkoja on tarjolla vähemmän kuin valmistuneita.<br />
Peräti 10 prosenttia vastavalmistuneista<br />
on kirjautunut työttömiksi työnhakijoiksi.<br />
Vaikka lääkäreistä on naapurimaassammekin<br />
huutava pula, näyttävät työvoimatoimiston<br />
luvut alhaisia indeksejä proviisoreiden ja far-<br />
maseuttien kysynnälle. Ylitarjonta ei ainakaan<br />
helpotu, jos apteekinhoitajan pätevyysvaatimukseksi<br />
kelpuutetaan sekä ylempi että alempi<br />
korkeakoulututkinto.<br />
Myönteisenä on kuitenkin Hanna Gyllenstenin<br />
mielestä nähtävä se, että näistä realiteeteista<br />
huolimatta proviisorin ammatti on<br />
valtakunnallisen työmarkkinajärjestön tutkimuksen<br />
(Työmarkkinanäkymät vuonna 2014,<br />
SACO-rapport, 2009) mukaan suosittu ja trendi<br />
näyttää plussaa.<br />
Apotekarsällskapet on epäilemättä omiaan<br />
viemään viestiä proviisoreiden tarpeellisuudesta<br />
yhteiskunnassa eteenpäin kouluihin sekä koko<br />
väestön keskuuteen. �<br />
19
�PROVIISORIPÄIVÄ 2010<br />
TEKSTIT ANNE VARJO KUVAT KALLE AALTONEN<br />
Itsehoitolääkkeiden hinnat<br />
eivät laskeneet Ruotsissa<br />
APOTEKET AB:N KANSAINVÄLISTEN ASIOIDEN JOHTAJA THONY BJÖRK<br />
KERTOI RUOTSIN APTEEKKIMARKKINOILLA TAPAHTUNEISTA MUUTOKSISTA.<br />
Itsehoitolääkkeiden myynti vapautettiin<br />
Ruotsissa marraskuun 2009 alussa. Muualla<br />
kuin apteekissa myytävien itsehoitolääkkeiden<br />
tulee olla soveltuvia itsehoitoon<br />
eivätkä ne saa aiheuttaa vakavia haittavaikutuksia<br />
normaalissa käytössä. Itsehoito<strong>lääkkeitä</strong><br />
voidaan myydä kaikkialla, missä<br />
ei myydä alkoholia, mutta ainoastaan 18 vuotta<br />
täyttäneille.<br />
Lääkkeitä myyvän liikkeen henkilöstön tulee<br />
valvoa myyntiä ja lääkkeet on sijoitettava<br />
kassan tai tiskin taakse. Myyntipisteet saavat<br />
päättää, mitä <strong>lääkkeitä</strong> myyvät, koska vähimmäisvalikoimaa<br />
tai muita rajoituksia ei ole.<br />
Tällä hetkellä Ruotsissa on apteekit mukaan<br />
lukien yli 3 000 itsehoitolääkkeiden myyntipistettä.<br />
Myynnin vapauttamisen vaikutuksesta<br />
hintoihin on Th ony Björkin mukaan tois-<br />
Yliopiston Apteekki<br />
laajentaa harkiten<br />
YLIOPISTON APTEEKIN APTEEKKARI JARI KOKKONEN<br />
KERTOI APTEEKIN KANSAINVÄLISTYMISESTÄ.<br />
Kokkosen mukaan Yliopiston Apteekki<br />
teki päätöksen olla lähtemättä<br />
avautuville Ruotsin markkinoille,<br />
koska markkinoihin liittyi<br />
liikaa epävarmuutta. Se näki Ruotsin<br />
tilanteen riskeinä muun muassa<br />
matalat myyntikatteet ja itsehoitolääkkeiden<br />
myynnin vapauttamisen vaikutukset.<br />
Yliopiston Apteekki on kuitenkin halunnut<br />
testata palvelumallinsa toimivuutta ja oppia vapaasta<br />
kilpailusta apteekkimarkkinoilla. Kun<br />
Suomessa ei enää nähty kasvumahdollisuuksia,<br />
se päätti laajentaa toimintaansa ensin Viroon<br />
20<br />
taiseksi vaikea sanoa mitään, koska ennen<br />
myynnin vapautumista lääkevalmistajat nostivat<br />
useiden lääkkeiden hintoja tai pienensivät<br />
pakkauskokoja muuttamatta hintaa.<br />
Apteekit ovat kalliita<br />
Periaatteessa kuka tahansa paitsi lääketeollisuuden<br />
tai lääkärikunnan edustaja voi tällä<br />
hetkellä perustaa apteekin Ruotsissa. Jokaisessa<br />
apteekissa on oltava apteekkivastaava (läkemedelsansvarig),<br />
joka huolehtii lääkemyynnille<br />
asetettujen vaatimusten täyttämisestä. Apteekkivastaavalle<br />
riittää lain mukaan kolmivuotinen<br />
farmaseutin koulutus, joten tähän tehtävään ei<br />
välttämättä tarvitse palkata proviisoria. Yksi<br />
vastuuhenkilö voi toimia korkeintaan kolmen<br />
apteekin lääkkeistä vastaavana farmasistina. a.<br />
Apteekissa tulee lisäksi olla paikalla aukiolo- -<br />
ja sitten Venäjälle. Yliopiston Apteekki arvioi,<br />
että tänä vuonna sen 274 miljoonan euron liikevaihdosta<br />
kahdeksan miljoonaa tulee Viron<br />
ja kuusi miljoonaa Venäjän markkinoilta, loput<br />
260 miljoonaa euroa Suomesta.<br />
Isoja riskejä Yliopiston Apteekki ei kuitenkaan<br />
ole halunnut ottaa, vaan se on lähtenyt<br />
liikkeelle varovasti. Tällä hetkellä Virossa on<br />
noin 15 Yliopiston Apteekin toimipistettä ja<br />
Venäjällä kahdeksan.<br />
Molemmissa maissa on viime aikoina keskusteltu<br />
itsehoitolääkkeiden myynnin vapauttamisesta.<br />
Venäjällä talouskriisin aikana ap-<br />
Thony Björk kertoi, että myyntipisteet saavat<br />
Ruotsissa vapaasti päättää, mitä itsehoitolääk keitä<br />
myyvät.<br />
aikana vähintään yksi kolme- tai viisivuotisen<br />
tutkinnon suorittanut farmasisti.<br />
Apoteket AB:n monopoliaseman purun yhteydessä<br />
yksittäisille liikkeenharjoittajille varatut<br />
apteekit ovat olleet monille proviisoreille<br />
liian kalliita. Hinta on ollut keskimäärin 35<br />
prosenttia liikevaihdosta. Apteekin hankinnalle<br />
on myös ollut vaikeaa löytää rahoitusta.<br />
Björkin mukaan Ruotsissa pienetkin apteekit<br />
ovat lähes kaikki kannattavia, joten proviisoreilla<br />
on kaikesta huolimatta yhä motivaatiota<br />
toimia yrittäjänä. Tällä hetkellä apteekkeja on<br />
paljon muun muassa tukkuliikkeiden ketjujen,<br />
tavaratalojen (kuten Åhlens) ja päivittäistavarakaupan<br />
ketjujen omistuksessa. �<br />
Jari Kokkosen mukaan Yliopiston Apteekki piti<br />
Ruotsin markkinatilannetta liian epävarmana.<br />
teekit ovat nostaneet hintojaan ja Virossa syynä<br />
keskusteluun on kahden suuren apteekkien<br />
omistajan, Tamron ja Magnum Medicalin, oligopoliasema.<br />
Tällä hetkellä Yliopiston Apteekin<br />
laajentumisstrategiaan kuuluu jatkaa kansainvälistymistä<br />
ja mahdollisesti luopua muusta<br />
kuin apteekkitoiminnasta tai hyvin lähellä sitä<br />
olevasta toiminnasta. �
1<br />
3<br />
6<br />
7<br />
2<br />
4 5<br />
Proviisoripäivän kuvagalleria<br />
PROVIISORIPÄIVÄN LUENTOJA KUUNTELI ENNÄTYSSUURI YLEISÖ, LÄHES 200 OSALLISTUJAA.<br />
NÄYTTEILLEASETTAJIAKIN OLI RUNSAASTI, LÄHES 40.<br />
1&2 Proviisoripäivän yhteydessä järjestettiin näyttely, jossa 39 lääkealalla toimivaa yritystä esitteli tuotteitaan ja palveluitaan. 3 Proviisori Sirpa Ahtila toimi<br />
puheenjohtajana sessiossa, jossa käsiteltiin lääkkeiden kustannusvaikuttavuuden arvioinnin ajankohtaisia asioita. Sessiossa luennoivat professori Hannu Raunio,<br />
4 terveystalouspäällikkö Juha Laine (Pfi zer) ja Lääkkeiden hintalautakunnan yliproviisori Akseli Kivioja. 5 Turun Joutsen apteekin apteekkari Riikka Aahe kertoi<br />
sähköisen reseptin käyttöönotosta Arcadan isossa luentosalissa. 6 Myös proviisori Hannes Wahlroos toimi Proviisoripäivillä session puheenjohtana. 7 <strong>Suomen</strong><br />
Proviisoriyhdistyksen puheenjohtaja Antti Vaara kertoi yhdistyksen myöntämien apurahojen saajien nimet (katso sivu 46). 8 Proviisoripäivän jälkeen pidetyssä<br />
cocktail-tilaisuudessa viihdytti yhtye CM Swing.<br />
8<br />
21
Markkinoinnin<br />
keinot käyttöön<br />
APTEEKKIEN MARKKINOINTI ON VIIME VUOSINA PARANTUNUT HUIMASTI, MUTTA PALJON<br />
MAHDOLLISUUKSIA ON VIELÄ KÄYTTÄMÄTTÄKIN. TÄMÄ KÄVI ILMI PROFESSIO FINLAND OY:N<br />
TULEVAISUUDEN APTEEKKI -SEMINAARISSA.<br />
Niin luennoitsijoiden, puheenjohtajien<br />
kuin osallistujienkin kommenteista<br />
kuului selvästi, että nykyisellä<br />
toimintamallilla ei voida<br />
jatkaa kauan. Tavaraostoihin, toimitilakuluihin,<br />
veroihin ja veronluonteisiin<br />
maksuihin on usein hyvin vaikea<br />
vaikuttaa, joten henkilöstökulut ovat monelle<br />
apteekkarille ainoa säästökohde. Toisaalta alan<br />
tulevaisuus nähdään farmaseuttisissa palveluissa<br />
ja asiantuntemuksessa sekä yhteistyössä<br />
muun terveydenhuollon kanssa. Ratkaisu kilpailutilanteisiin<br />
– niin toisten apteekkien kuin<br />
esimerkiksi päivittäistavarakauppojen kanssa<br />
– voi löytyä markkinoinnin kautta.<br />
Yksinkertainenkin voi onnistua<br />
Markkinoinnin suunnittelun tulisi alkaa markkinointistrategian<br />
ja -konseptin luomisesta.<br />
Pitkäjänteinen suunnittelu helpottaa koko ap-<br />
22<br />
teekin henkilöstöä ja ohjaa päätöksentekoa<br />
esimerkiksi numeropalveluyritysten tarjotessa<br />
palveluitaan. Pitkäjänteisyys markkinoinnissa<br />
luo asiakasviestinnälle linjaa ja vie apteekin haluamaa<br />
viestiä asiakkaille eri medioissa.<br />
Apteekin markkinointikonseptia voidaan<br />
toistaa mainoksissa, esitteissä, apteekkitilassa,<br />
kanta-asiakasviestinnässä ja kaikissa muissa<br />
sidos<strong>ry</strong>hmäkontakteissa. Yksi esimerkki markkinointikonseptista<br />
on hampurilaisravintolan<br />
Ronald McDonald -klovni, joka tunnistetaan<br />
kaikkialla.<br />
Itä-<strong>Suomen</strong> yliopiston apteekki toteutti<br />
viime vuonna markkinointiprojektin, jonka<br />
tavoitteena oli lisätä huomioarvoa lähialueilla<br />
ja kasvattaa asiakasmääriä sekä asiakkaan<br />
keskiostosta. Apteekkari Tomi Järvisen mukaan<br />
tavoitteina oli pitää projekti koko ajan yksinkertaisena<br />
ja siten toteuttamiskelpoisena sekä<br />
ottaa kaikki henkilöstö<strong>ry</strong>hmät mukaan toteu-<br />
Menestyksen avain on jatkuva aktiivinen lisämyynti.<br />
TEKSTI ANNE VARJO KUVAT DREAMSTIME<br />
tukseen. Järvinen painotti, että mikään hyvä<br />
asia ei ole kaatunut siihen, että se on liian yksinkertainen.<br />
Ulkopuolisena sparrausapuna käytettiin<br />
apteekkialaa tuntevaa markkinoinnin asiantuntijaa.<br />
Projektin tuloksena kehitettiin kaksi<br />
jutustelevaa lintuhahmoa, jotka tuovat niin<br />
apteekin omissa tiloissa kuin eri viestimissäkin<br />
esiin Itä-<strong>Suomen</strong> yliopiston apteekin asiantuntemusta<br />
ja valikoimaa.<br />
Analyysi suunnittelun perustana<br />
Aluksi Itä-<strong>Suomen</strong> yliopiston apteekki laati<br />
kilpailu- ja asiakasanalyysin sekä arvioi markkinoinnin<br />
kehittämismahdollisuuksiaan. Analyysin<br />
avulla selvisi muun muassa, että asiakaspotentiaalia<br />
alueella olisi paljonkin. Pelkkiä<br />
itsehoito<strong>lääkkeitä</strong> ostavien asiakkaiden määrä<br />
oli valmiiksi suuri (lähes 170 000 vuodessa eli<br />
noin joka toinen asiakas), mutta keskiostos
vain 12,40 euroa. Tätä lähdettiin kaksinkertaistamaan.<br />
Lisäksi reseptiasiakkaille suunnattua<br />
lisämyyntiä suoratoimituksen yhteydessä pyrittiin<br />
lisäämään voimakkaasti.<br />
Tomi Järvinen suosittelee lämpimästi jokaista<br />
apteekkia keksimään oman juttunsa<br />
markkinoinnin tueksi. – Tällöin koko apteekkikentän<br />
imago nousee ja voimme profi loitua<br />
muuksikin kuin pelkiksi lääkkeiden jakelijoiksi,<br />
hän summasi.<br />
Myymälöistä haetaan elämyksiä<br />
Nykyisin ei ole harvinaista törmätä apteekissakaan<br />
asiakkaaseen, joka on tullut nimenomaan<br />
shoppailemaan ja tutustumaan valikoimiin<br />
ilman akuuttia terveysongelmaa. Apteekkien<br />
laajentuneet kosmetiikka- ja muut<br />
vapaan kaupan tuotteiden valikoimat tuovat<br />
apteekkien kiristyneeseen taloustilanteeseen<br />
mahdollisuuksia.<br />
Susanne Markkanen brändien muotoiluun<br />
ja markkinointiin keskittyvästä Mozo-mainostoimistosta<br />
avasi uudenlaisia näkökulmia myymäläympäristöjen<br />
suunnitteluun. Elämysshoppailu<br />
ei välttämättä sisällä ostamista juuri sillä<br />
asiakaskäynnillä eikä tehokkuus ole siinä<br />
oleellista. Shoppailu voi olla päämäärä itsessään,<br />
impulsiivista sekä mielihyvää ja kokemuksia<br />
hakevaa. Myymälän elämysympäristön<br />
pitäisi mahdollistaa arjesta pakeneminen<br />
edes hetkeksi.<br />
Apteekin omaa identiteettiä voidaan tuoda<br />
myymälätilassa esille esimerkiksi muotokielen,<br />
tilasuunnittelun, värien ja valaistuksen avulla.<br />
Myymäläkokonaisuus muodostuu rakenteesta,<br />
kalusteista, ympäristöstä, kylteistä ja jopa interaktiivisista<br />
tietokonepäätteistä tai muista<br />
shoppailua helpottavista välineistä. Miljöö luo<br />
samalla hengen palvelukonseptille. Markkanen<br />
suositteli luomaan asiakkaalle kokonaisvaltai-<br />
Apteekeistakin haetaan shoppailuelämyksiä.<br />
sen elämyksen, joka koskettaa useita aisteja ja<br />
kutsuu mukaan toimintaan esimerkiksi tuotteiden<br />
testaamisen kautta.<br />
Ympäristö monipuolistuu<br />
Trendinä tällä hetkellä on myymäläympäristöjen<br />
monipuolistuminen. Esimerkiksi muotimyymälä<br />
voi tarjota myös kodin design-tuotteita,<br />
kahvia, suklaata ja jopa majoitusta. Automaatio<br />
yleistyy. Maailmalla on kokeiltu jopa<br />
farkkuja ja kenkiä myyviä automaatteja.<br />
Liikkeen ikkunassa voi tarjota palvelua, jossa<br />
tuotteita voi varata vaikka keskellä yötä ja<br />
noutaa ne seuraavana päivänä liikkeen aukioloaikana.<br />
Tulevaisuuden myymäläympäristössä pitäisi<br />
huomioida asiakas<strong>ry</strong>hmät, joissa on vielä<br />
paljon kasvupotentiaalia: miehet ja lapset sekä<br />
nuoret. Esimerkiksi lasten tuotteiden kohdalla<br />
voisi olla tekstin rinnalla helposti tulkittavia<br />
kuvia. Päivittäistavarakaupat ovat elämysten<br />
tuottajina apteekkeja edellä, joten asiaan kannattaa<br />
alkaa kiinnittää huomiota, vaikkei kilpailevia<br />
apteekkeja olisikaan lähiseudulla.<br />
Myymälät digitalisoituvat<br />
Katri Perälä PHS-mainostoimistosta kiinnitti<br />
huomiota markkinoinnin painotusten siirtymiseen<br />
jatkuvasti lähemmäksi kuluttajaa.<br />
Massamediamainonnan merkitys vähenee ja<br />
resursseja siirretään digitaaliseen viestintään<br />
sekä myymäläympäristöihin. Yritysten on etsittävä<br />
uusia vaikuttamiskeinoja, markkinointia<br />
ympäristössä, jossa sillä on mahdollisuus välittömiin<br />
tuloksiin. Perälä korosti asiakastuntemuksen<br />
merkitystä ja sitä kautta löydettyjen<br />
oston esteiden poistamista.<br />
Perinteistä kauppaa on siirtynyt ja siirtyy<br />
jatkossakin digitaaliseen maailmaan, mutta<br />
myös myymäläympäristöön siirtyy digitaalisuutta.<br />
Mainostaulut korvautuvat sähköisillä<br />
näytöillä. Muun muassa Veikkaus on tuomassa<br />
digitaaliset näytöt kaikkiin <strong>Suomen</strong> myyntipisteisiinsä.<br />
Apteekeista ainakin Seitsemän<br />
veljeksen apteekki Nurmijärvellä on ottanut<br />
käyttöön digitaaliset näyttötaulut palveluvalinnassaan.<br />
Myös tuotteiden keräilyautomatiikkaa<br />
hyödynnetään laajasti apteekeissa. Digitaalisuutta<br />
voidaan myymälässä käyttää tuoteinformaation<br />
tarjoamiseen, oikeiden tuotteiden<br />
löytämisen helpottamiseen, tuotteeseen liittyvien<br />
lisäpalvelujen tarjoamiseen ja vaikkapa<br />
mobiilipalveluihin.<br />
Pienet asiat ratkaisevat<br />
Vuosikaudet apteekkiväkeä markkinointiin perehdyttänyt<br />
Timo Rope oli sitä mieltä, että 10<br />
viime vuoden aikana apteekkien markkinoinnissa<br />
on tapahtunut huikeaa edistystä. Matka<br />
Vinkkejä markkinointiin<br />
• Kehitä apteekille ”oma juttu”<br />
• Muista kaikki aistit myymäläsuunnittelussa<br />
• Anna asiakkaiden kokeilla tuotteita<br />
• Järjestä jotakin myös miehille, lapsille ja nuorille<br />
• Ota uusi tekniikka avuksi<br />
• Hinnoittele luovasti<br />
ei kuitenkaan Ropen mukaan ole päätepisteessä,<br />
vaan vasta hyvässä alussa. Ropen mielestä<br />
uusia mahdollisuuksia tulee hakea apteekin<br />
ulkopuolelta.<br />
Rope näkee apteekin vahvasti myymälänä<br />
ja painottaa pienten asioiden merkitystä apteekin<br />
kumulatiivisen katteen muodostumisessa.<br />
Apteekissa ei tehdä kerralla kymmenien<br />
tuhansien eurojen kauppoja, joten pienet asiat<br />
tulee laittaa kuntoon, koska mikään ei yksinään<br />
tuota ”maltaita”.<br />
Menestyksen avaimena Rope pitää – monien<br />
muiden lailla – jatkuvaa aktiivista lisämyyntiä.<br />
Rope muistutti, että myynti ei tapahdu<br />
itsestään. Oleellista on, että henkilöstöllä<br />
on käytössään palvelumyynnin apuvälineitä<br />
(esimerkiksi valmiit myyntikysymyspohjat, ostoskär<strong>ry</strong>t<br />
tai -korit myymälässä, houkutteleva<br />
tuotevalikoima) sekä halu niiden käyttöön.<br />
Muutosvastarinnasta Rope totesi: – Jos ihminen<br />
haluaa tehdä jotakin, hän yleensä keksii<br />
keinot. Ja jollei halua, hän keksii tekosyyt.<br />
Luova hinnoittelu kannattaa<br />
Ropen mukaan kaiken kaupankäynnin suurin<br />
tuho on mekanistinen, kerroinperusteinen<br />
hinnoittelu. Kerroinperusteista hinnoittelua<br />
käytettäessä saattaakin joskus kuulla asiakkaiden<br />
ihmettelyä tuotteiden halpuudesta. Ropen<br />
mielestä toista niin luovaa prosessia ei ole kuin<br />
hinnoitteluprosessi. Apteekissa vapaasti hinnoiteltavat<br />
tuotteet tulisi jakaa kolmeen luokkaan:<br />
perushintatuotteet, tarjoushintatuotteet<br />
ja katehintatuotteet.<br />
Perushintatuotteet ovat sellaisia, joista on<br />
olemassa yleistä hintatietoutta, kuten iltapäivälehdet<br />
tai maitolitra. Niitä ei voi hinnoitella<br />
miten hyvänsä. Tarjoushintatuotteiden tarkoituksena<br />
on houkutella asiakkaita myymälään,<br />
tehdä myymälätila eläväksi, luoda edullista<br />
hintamielikuvaa ja kasvattaa keskiostosta. Nämä<br />
tuotteet ovat usein sellaisia, joita on mahdollisuus<br />
ostaa heräteostoksena.<br />
Katehintatuotteet perustuvat asiakkaan<br />
erikoistarpeisiin. Niistä ei välttämättä ole yleistä<br />
hintatietoutta olemassa ja ne tulisi Ropen<br />
mukaan hinnoitella niin kalliiksi kuin mahdollista<br />
menekin kärsimättä. �<br />
23
�MINÄ, MISSÄ, MILLOIN?<br />
Tatu Johansson pyrkii aina katsomaan asioita laajemmin.<br />
FARMASIAN ALAN<br />
SEKATYÖLÄISEKSI ITSEÄÄN<br />
KUTSUVA TATU JOHANSSON<br />
LEIKKI LAPSENA LAUANTAISIN<br />
PIKKUAUTOILLA APTEEKIN<br />
PUOLELLA, KUN VANHEMMAT<br />
KÄVIVÄT RUOKAILEMASSA KOTONA.<br />
TATUN TEHTÄVÄNÄ OLI PAINAA<br />
OVISUMMERIA, KUN JOKU TULI<br />
OSTAMAAN HOTAA TAI PERVITINIÄ.<br />
TEKSTI TATU JOHANSSON<br />
KUVAT KALLE AALTONEN JA TATU JOHANSSON<br />
Lapsesta asti<br />
apteekissa<br />
24
Syntyessäni isäni oli töissä Tampereen<br />
Kirkkoapteekissa ja äitini<br />
työskenteli pankissa. Jo ennen toista<br />
syntymäpäivääni isäni oli saanut<br />
ensimmäisen oman apteekkinsa.<br />
Äitini luki itsensä pikkuveljen syntymän<br />
jälkeen farmanomiksi. Pienen apteekin<br />
pyörittäminen maaseudulla oli silloin, kuten<br />
nytkin, kokonaisvaltaista ja fyysisestikin sitovaa.<br />
Ensikosketukseni apteekissa työskentelemiseen<br />
sain jo ennen kuin osasin lukea. Olin<br />
esimerkiksi lauantaipäivystäjänä leikkimässä<br />
pikkuautoilla apteekin puolella, kun vanhempani<br />
ruokailivat asunnon puolella. Minun piti<br />
painaa summeria, kun joku tuli ostamaan Hotaa<br />
tai Pervitiniä. Mikäli edelleen olisin samoissa<br />
tehtävissä, automatisaatio olisi korvannut<br />
minut. Niinpä päätin lähteä opiskelemaan ja<br />
menin aina päivisin tien toiselle puolelle alaasteelle<br />
kouluun.<br />
Lukemaan opittuani pääsinkin jo tekemään<br />
moninaisia avustavia hommia. Oli inventointia<br />
joululomilla, tavaran purkua ja kirjoituskoneella<br />
napsutusta. Tekniikka on ollut aina lähellä<br />
sydäntäni. Pikkuveljeni Anssin kanssa ropailimme<br />
kovasti tietokoneita, jotka tulivat meille<br />
ensimmäisten apteekkien joukossa kait vuonna<br />
1984. Anssi on yhä koukussa apteek kien tietojärjestelmiin<br />
– hänestä tuli Apteekkariliiton<br />
omistaman Pharmadata Oy:n kehityspäällikkö<br />
– kun taas minua kiinnostivat isän laboratoriovehkeillä<br />
tekemät väritemput, joita sittemmin<br />
olen oppinut myös raaka-aineiden toteamiskokeiksi<br />
kutsumaan.<br />
Kun opiskelu tuli ajankohtaiseksi, harkitsin<br />
kaupallisia aineita ja tietoliikennetekniikkaa,<br />
olinhan päättänyt lähteä opiskelemaan jotakin<br />
muuta kuin farmasiaa. Farmasia vei kuitenkin<br />
lopulta voiton. Valmistuin proviisoriksi Kuopion<br />
yliopiston sosiaalifarmasian laitokselta. Sen<br />
jälkeen olen lukenut Turun kauppakorkeassa<br />
talousjuttuja ja ollut mukana lääkehoidon kokonaisarvioinnin<br />
ensimmäisellä pilottikurssilla.<br />
Nämä kaikki ovat antaneet pohjaa sille, että<br />
pyrin aina katsomaan asioita laajemmin ja löytämään<br />
siten järkeviä toimintamalleja.<br />
Fifty-sixty kahdessa työssä<br />
Nykyisin asustelen Salossa. Työskentelen Oma<br />
Plus Apteekit -ketjun kehitysjohtajana, minkä<br />
ohella ja lisäksi toimin Salon Vanhan Apteekin<br />
johtavana proviisorina. Apteekki on perheyritys,<br />
jossa isäni ja farmaseutiksi kouluttautuneen<br />
äitini ohella työskentelee noin 25 muuta<br />
työntekijää. Työaika näiden kahden tehtäväni<br />
välillä jakaantuu vaihtelevasti Matti Nykästä lainaten<br />
fi fty-sixty, ja ihan aina ei voi sanoa kummalla<br />
puolen olen.<br />
Tatu harrastaa kunnallispolitiikkaa, veneilyä, mökkeilyä ja Vespa-skoottereita. Tämä kaunokainen vaatii<br />
vielä hieman työtä.<br />
Vastuulleni kuuluvat ketjun apteekkien<br />
kaupallisten asioiden ja yhteisten koulutusten<br />
koordinointi sekä lukemattomat pienemmät<br />
asiat. Apteekkiketjun vetämisen myötä olen<br />
tutustunut suureen määrään apteekkareita,<br />
proviisoreita ja muita apteekkilaisia. Näiltä ihmisiltä<br />
olen myös itse oppinut paljon. Nykyisissä<br />
työtehtävissäni olen päässyt toimimaan<br />
monialaisesti yhteistyössä erilaisten ihmisten<br />
ja organisaatioiden kanssa. Työni on jatkuvaa<br />
vuorovaikutusta, olivat kohteena sitten asiakkaat,<br />
alaiset tai vaikkapa apteekkarit.<br />
Aktiivinen ja kantaaottava yksilö löytää<br />
usein itsensä luottamustehtävistä. Niinpä minäkin<br />
olen Salossa kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen<br />
varajäsen ja sosiaali- ja terveyslautakunnan<br />
ensimmäinen varapuheenjohtaja.<br />
Kunnallisten luottamustehtävieni lisäksi olen<br />
puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja muutamissa<br />
yhdistyksissä. <strong>Suomen</strong> Proviisoriyhdistyksen<br />
toiminnassa olen tänä vuonna mukana toisena<br />
varapuheenjohtajana sekä taloudenhoitajana.<br />
Meidän pitää tuottaa<br />
lisäarvoa asiakkaille ja<br />
yhteiskunnalle.<br />
Säilyvätkö palvelevat apteekit?<br />
Apteekin arki ei ole perimmältään paljoa muuttunut<br />
niinä 35 vuotena, jotka itse olen ollut siinä<br />
mukana. Suurimmat muutokset ovat tulleet<br />
apteekin taloudelliselle puolelle viiden viime<br />
vuoden aikana. On tullut geneeristä substituutiota,<br />
tukkuhintojen tarkistuksia, viitehintoja ja<br />
muuta apteekin taloutta rasittavaa.<br />
Apteekkariliiton tutkimus kertoo, että nykymuotoinen<br />
apteekkijärjestelmä tuottaa yhteiskunnalle<br />
vuosittain satojen miljoonien eurojen<br />
kustannussäästöt julkisen sektorin ter-<br />
veydenhuollon jatkuvasti kasvaviin kuluihin.<br />
Apteekkien tulee saada tämä tieto päättäjien<br />
tietoon, jotta meillä on nykyisen kaltaisia palvelevia<br />
apteekkeja tulevaisuudessakin. Jollemme<br />
me apteekkilaiset saa tätä asiaa viedyksi<br />
eteenpäin, meidät korvaa tulevaisuudessa Itellan<br />
e-kirje ja intialainen call center tai vastaava.<br />
Meidän pitää tuottaa lisäarvoa sekä asiakkaille<br />
että yhteiskunnalle. Jollei näin tapahdu, meille<br />
kaikille proviisoreille käy kuten minulle olisi<br />
käynyt, jos olisin jäänyt apteekin ovisilmäksi.<br />
Vespan kanssa kesään<br />
Pienen maalaisapteekkarin apteekkari on tänä<br />
päivänä apteekkinsa kanssa naimisissa vähintään<br />
yhtä tiukasti kuin isäni aikoinaan oli.<br />
Itsekin olen jo muutamaan pikkukioskiin hakupaperini<br />
harjoitusmielessä lähettänyt, mutta<br />
toistaiseksi niihin on vielä löytynyt paremman<br />
apteekkikokemuksen omaavia hakijoita.<br />
Ihmettelen toki sitä suuresti, koska minulla<br />
kuitenkin on kokemusta apteekkityöstä aina<br />
1970-luvulta lähtien...<br />
Vapaa-aikaan kuuluu minulla perhe. Lapsia<br />
on kolme (tytöt, 3 ja 8 sekä poika, 10 ) ja Vespoja<br />
kaksi (4 ja 26) sekä vaimo, jonka ikää en<br />
kerro. Vaimon ja lasten kanssa kesäisin mökkeilemme<br />
ja teemme ympärivuotisesti vanhan<br />
omakotitalon kunnostukseen ja ylläpitoon liittyviä<br />
juttuja. Kuluneena talvena olemme lisäksi<br />
poikani kanssa purkaneet ja korjanneet yhdessä<br />
Vespan konetta. Ei puutu enää kuin kipinä<br />
tulpasta ja sitten voimmekin yhdessä odottaa<br />
lumien sulamista. �<br />
Vespa ja talo – kaksi tärkeää.<br />
25
�ULKOMAILTA<br />
Ruotsissa<br />
tehtiin apteekin<br />
historiaa<br />
TUKHOLMAN PÅFÅGELN-APTEEKKI SAI NÄYTTÄÄ SUUNTAA MUILLE RUOTSIN<br />
ENSIMMÄISENÄ YKSITYISENÄ APTEEKKINA. AVAJAISISSA OLI JÄNNITYS HUIPUSSAAN.<br />
TEKSTI KIRSTI KAJANNE<br />
KUVAT KIRSTI KAJANNE JA FREDRIK HJERLING<br />
26<br />
Proviisori Per Johansson liikkuu johtamassaan<br />
apteekissa tyytyväisen<br />
näköisenä. Kädessään hänellä on<br />
erään asiakkaan vanhoiksi käyneitä<br />
<strong>lääkkeitä</strong>, jotka pitää hävittää.<br />
Seinät ovat saaneet uuden vihreän<br />
ja turkoosin värin, mutta Johansson osoittaa,<br />
että hyllyt ovat vanhaa Apoteket Ab:n perintöä<br />
ja myös tavaroiden asemointi on sama.<br />
Påfågeln sijaitsee Tukholman Kungsholmenilla<br />
keskustan tuntumassa. Alue mielletään<br />
varakkaiden kaupunginosaksi, vaikka katukuvassa<br />
sitä ei niin havaitsekaan.<br />
Apteekin viralliset avajaiset sitä vastoin<br />
näkyivät selvästi kadullakin tammikuun loppupuolella.<br />
Liikkeen ulkopuolella oli tyttöjä uuden<br />
omistajafi rman, Medstopin, logot<br />
takeissa. Tarjolla oli jättikokoisia<br />
kanelipullia ja kahvia.<br />
Sisällä liikkeessä tarjoiltiin karkkia ja hedelmiä.<br />
Tungos tuntui, kun Ruotsin sosiaaliministeri<br />
Göran Hägglund puhui ulkona ja veti vanhan<br />
Apoteket Ab:n logon Medstopin kyltin päältä.<br />
Bussien oli vaikea päästä kadunkulmasta ohi ja<br />
ihmiset tungeksivat eteenpäin tv-kameroiden<br />
jalustojen viidakossa.<br />
150 kruunun ostoksesta sai avajaisten kunniaksi<br />
ilmaisen käsisprayn. Sosiaaliministerikin<br />
maksoi kassalla kiltisti ja puhui siitä,<br />
miten apteekkien yksityistäminen lisää lääkkeiden<br />
saatavuutta. Hän kantoi poistuessaan<br />
mainoskassia.<br />
Per Johanssonille päivä oli huikea.<br />
– Se oli ”once in a lifetime” -tapaus. Avajaiset<br />
eivät kuitenkaan hermostuttaneet, koska<br />
olimme jo edellisenä päivänä kokeilleet, että<br />
tietokonejärjestelmä toimi. Siinä oli vähän töitä.<br />
Saimme uudet neutraalin valkoiset takit ja<br />
nimikyltit. Käyntikorttina minulla on vielä vanha<br />
Apoteketin kortti, Johansson selittää intoa<br />
äänessään, vaikka avajaisista on kulunut jo pari<br />
viikkoa.<br />
Proviisori Per Johanssonille Ruotsin ensimmäisen<br />
yksityisen apteekin johtaminen on kunnia ja<br />
haaste.
”Meiltä saa osaavan<br />
opastuksen – halvimmat<br />
hinnat löytää marketista.”<br />
Hän sanoo olevansa ylpeä, että juuri hänen<br />
apteekkinsa valittiin kaikkien yksityistettävien<br />
apteekkien joukosta ensimmäiseksi.<br />
– Se on haaste. Aiomme tehdä tästä apteekista<br />
niin hyvän kuin mahdollista.<br />
Vanhaa ja uutta<br />
Vanhat Apoteket Ab:n tuotteet myydään Medstopin<br />
myymälöissä ensin loppuun ennen kuin<br />
hyllyt täytetään uusilla. Johansson esittelee esimerkiksi<br />
Apoteketin Apolivan omaa vanupuikkoa,<br />
jonka tilalle tulevat Topzin puikot.<br />
Medstopilla on aikeissa kevään korvalla<br />
ottaa myyntiin oma Medstop-tuotesarja, johon<br />
kuuluu 70 uutta tuotenumeroa. Sitä ennen<br />
apteekkeihin tulee oma Sveitsissä kehitelty<br />
ihonhoitosarja.<br />
– Silti joudumme improvisoimaan aika lailla.<br />
Täytyy koko ajan tarkistaa, että hylly näyttää<br />
hyvältä, kun Apoteketin tuote loppuu, ja<br />
täyttää sitten uudella tavaralla. Asiakkaat eivät<br />
saa nähdä suuria tyhjiä aukkoja, Johansson<br />
selittää.<br />
Kaikki Påfågelnin 11 työntekijää ovat seuranneet<br />
Medstopia kuin hai laivaa. Johanssonin<br />
mielestä uusi omistaja on valmistautunut tehtäväänsä<br />
hyvin. Omistajavaihdoksesta ei ollut<br />
kulunut kuin pari viikkoa, kun Medstop pyysi<br />
hänet tapaamiseen. Johansson tuntee myös uudessa<br />
Medstopin johdossa olevia entisiä Apoteketin<br />
työntekijöitä, joihin hän luottaa.<br />
Yhteydenpito on ollut tiheää. Johansson<br />
saa vieläkin joka päivä sähköpostiin tai intranetiin<br />
Medstopilta kirjeitä uusista toiminnoista<br />
tai henkilöstöasioista.<br />
– Tämä tuntuu turvalliselta, Johansson sanoo<br />
ja hymyn häive käy kasvoilla.<br />
Hän vakuuttaa, että ainakin tällä hetkellä<br />
Medstopin hintataso on sama kuin Apoteketin<br />
aikana. Ruotsissa nousi kohu tammikuussa,<br />
kun kauppojen ja bensiiniasemien itsehoitolääkkeiden<br />
hintoja nostettiin roimastikin.<br />
Tämä ei liittynyt apteekkien yksityistämiseen,<br />
vaan monet lääkevalmistajat nostivat itsenäisesti<br />
hintojaan.<br />
Ensimmäinen Medstopin kampanja liittyy<br />
itsehoitolääkkeisiin.<br />
– Olemme aikaisemmin Apoteketin aikana<br />
kampanjoineet esimerkiksi ihovoiteita. Nyt on<br />
JATKUU SIVULLA 28�<br />
Kronans Droghandelin tiedotuspäällikkö Andreas Rosenlund kertoo, että ketju aikoo kunnostautua erityisesti<br />
asiakaspalvelun osaajana.<br />
Haluamme, että asiakas<br />
tulee hyvälle tuulelle<br />
KRONANS DROGHANDEL -KETJUN HENKILÖKUNNALLE<br />
YKSITYISTÄMINEN MERKITSEE TYÖSKENTELYÄ UUDELLA TAVALLA.<br />
KETJU HALUAA KILPAILLA ERITYISESTI ASIAKASPALVELULLA.<br />
Kronans Droghandel osti viime vuonna Apoteket<br />
Ab:ltä 171 apteekkia 1,56 miljardilla<br />
kruunulla. Kevääseen mennessä apteekkien<br />
on tarkoitus olla toiminnassa ympäri maata. Kronans<br />
Droghandel on Oriola KD:n (80 prosenttia) ja kauppaketju<br />
KF:n eli Kooperativa förbundetin (20 prosenttia)<br />
yhteisyritys.<br />
– Koko prosessi on ollut aivan ainutlaatuinen<br />
tapahtuma. Että vähittäiskaupan monopoli puretaan<br />
tällä tavalla. On hienoa olla mukana ja nähdä, miten<br />
markkinat kehittyvät ja miten vastaamme kilpailuun,<br />
sanoo Kronans Droghandelin tiedotuspäällikkö Andreas<br />
Rosenlund.<br />
Hankalinta oli Rosenlundin mielestä odottaa<br />
Apoteketin myyntipäätöstä. Siinä meni aikaa. Kun<br />
sopimus oli tehty, mutta kaupankäynti vielä kesken,<br />
tilanteesta voitiin kertoa apteekkien henkilökunnalle<br />
vain rajoitetusti. Nyt nämä hankaluudet ovat<br />
kuitenkin ohi ja Kronans Droghandel on järjestänyt<br />
yli 900 työntekijälleen mahdollisuuden keskinäisiin<br />
tapaamisiin Tukholmassa.<br />
Rosenlundin mukaan vanhalla henkilökunnalla<br />
on edessä uusi tilanne ja työskentely eri tavalla.<br />
– Haluamme kilpailla erityisesti asiakaspalvelussa,<br />
asiakkaan kohtaamisessa. On tarkoitus, että<br />
työntekijät harjaantuvat tässä niin, että he saavat<br />
asiakkaat tulemaan uudelleen, Rosenlund maalailee.<br />
Hän toivoo myös, että asiakas saisi heidän<br />
apteekeissaan käydessään energiaa ja tulisi hyvälle<br />
tuulelle.<br />
Ketjun vetonaulaksi muodostunee se, että kassoilla<br />
voi käyttää kauppaketju KF:n asiakaskorttia,<br />
johon voi säästää bonuksia. Nettikauppaa ei aiota<br />
harjoittaa. Oheispalveluista, kuten verenpaineen<br />
mittauksesta, on keskusteltu fi rman sisällä. – Hintapolitiikka<br />
jää paljolti ennalleen, Rosenlund lisää.<br />
Apteekkien sisustus muuttuu radikaalisti. Ruskea<br />
kertoo siitä, että yritys on jo yli sata vuotta vanha,<br />
oranssilla halutaan antaa energiaa ja valkoinen<br />
viittaa lääketeollisuuteen.<br />
– On mielenkiintoista nähdä, mitä apteekkirintamalla<br />
tapahtuu vuoden sisällä. Tulemme näkemään<br />
asioita, joita emme voi tänään kuvitellakaan,<br />
Andreas Rosenlund povaa. �<br />
Ketjun kassoilla voi<br />
käyttää KF:n bonuskorttia.<br />
27
Näin se eteni: JATKUU SIVULTA 27�<br />
1971 Apteekit monopolisoitiin Ruotsissa Apoteket Ab:ksi<br />
�<br />
2008 Lars Rejen selvitys apteekkimonopolin murtamiseksi<br />
�<br />
29.4.2009 Valtiopäivät hyväksyi uuden lain<br />
�<br />
1.7.2009 Laki astui voimaan. 946:sta Apoteketin apteekista myydään 616 (65 %).<br />
466 apteekkia ketjuille, 150 pienyrittäjille<br />
Nyt markkinoilla tai tulossa:<br />
• Apoteket Ab, 330 apteekkia<br />
• Medstop, 62 apteekkia<br />
• Apoteket Hjärtat, 208 apteekkia<br />
• Kronans Droghandel/Oriola-KD, 171 apteekkia<br />
• Vårdapoteket i Norden, 24 apteekkia sairaaloissa<br />
• Apoteksgruppet, 150 yksityisten yrittäjien vetämää apteekkia<br />
Suunnitteilla:<br />
• Ica-ruokaketju, 100 apteekkia<br />
• Tavarataloketju Åhlens, kaksi apteekkia<br />
• Tamro, 26 apteekkia<br />
Påfågeln-apteekin uudet avajaiset omistajan vaihduttua olivat iso mediatapahtuma, johon osallistui myös<br />
sosiaaliministeri Göran Hägglund.<br />
28<br />
tarkoitus nostaa lääkkeiden osuutta itsehoitotuotteiden<br />
myynnistä, Johansson sanoo ja viittaa<br />
alalla vallitsevaan kilpailuun.<br />
– Meidän täytyy näyttää, että meillä on<br />
suuri tietämys lääkkeistä.<br />
Johansson lisää, että Medstopilla ei ole aikomustakaan<br />
tarjota alan halvimpia hintoja.<br />
– Meillä on osaava henkilökunta opastamassa.<br />
Halvimman hinnan löytää varmaan<br />
bensiiniasemilta ja marketeista.<br />
Koulun penkille<br />
Johansson vakuuttaa, että koko hänen apteekkinsa<br />
väki on tietoinen uudesta kilpailuasetelmasta.<br />
Ennenkin oli kilpailua, mutta Apoteket<br />
Ab:n sisällä. Hyvin myyntinsä hoitanut apteekki<br />
sai bonuksia. Kaksi vuotta sitten Påfågelnin<br />
väki sai ekstraa hyvästä tuloksesta.<br />
– Katsotaan, ottaako Medstop bonusohjelman<br />
käyttöön. Siitä on keskusteltu.<br />
Uuden tietokonejärjestelmän kanssa on<br />
opettelemista. Kesän kynnyksellä vaihdetaan<br />
Apoteket Ab:ltä ostettu, ylimenokauden ajaksi<br />
tarkoitettu tietotekniikan palvelupaketti uuteen.<br />
Siihen sisältyvät henkilöstö-, talous- ja resurssisuunnittelujärjestelmät<br />
sekä koulutukset.<br />
Toinen suuri muutos tapahtuu, kun vanha<br />
asiakaspalveluun tarkoitettu AT-systeemi<br />
vaihdetaan uuteen. Siihen liittyy muun muassa<br />
asiakaskohtaisen lääkkeiden hintakaton seuranta<br />
ja tavaroiden käsittelyjärjestelmä.<br />
– Kaikki joutuvat koulun penkille, Johansson<br />
naurahtaa ja lisää, että moni asia on silti<br />
entisellään, kuten sähköiset reseptit. Niiden<br />
osuus koko reseptilääkekaupasta on ollut jopa<br />
80 prosenttia. Johansson vähän pahoittelee,<br />
että he eivät juuri nyt voi ilmoittaa asiakkaalle<br />
lääkkeen saapumisesta tekstiviestillä. Palvelu<br />
jatkuu kuitenkin myöhemmin.<br />
Johansson ei usko, että proviisoreista tulisi<br />
pulaa Ruotsissa. Apteekissa esimiestehtävässä<br />
toimivan ei täällä tarvitse olla proviisori tai farmaseutti<br />
kuten Euroopassa yleensä, vaan hän<br />
voi olla vaikka apteekkiteknikko tai ekonomi.<br />
Sen sijaan apteekin vastuullisen hoitajan täytyy<br />
olla Lääkeaineviraston hyväksymä farmaseutti,<br />
jolla on esimieskokemusta.<br />
– Mikäli apteekkitoiminta jatkuu täällä entisenlaisena,<br />
tarvitaan enemmän farmaseutteja,<br />
Johansson ennustaa.<br />
– On jännittävää, mitä jatkossa tulee tapahtumaan.<br />
Nyt meillä on paljon pienempi<br />
organisaatio kuin Apoteket Ab:n aikoina. Toivoisin,<br />
että näkisimme matalampia päätöksentekojärjestelmiä<br />
ja nopeampia päätöksiä, Per<br />
Johansson maalailee.<br />
Ovelle koputtaa työtoveri, joka kysyy lupaa<br />
antaa <strong>lääkkeitä</strong> mainoselokuvaa Medstopille tekevän<br />
fi lmi<strong>ry</strong>hmän käyttöön. �
Pien apteekkien myynti meneillään<br />
KUN SUURET KETJUT OVAT OTTANEET OMANSA, APOTEKET AB:LLA ON VIELÄ MYYNNISSÄ 150 YKSITYISILLE<br />
YRITTÄJILLE TARKOITETTUA APTEEKKIA. UUDELLEENORGANISOINNIN URAKKA ALKAA PIAN OLLA TAKANAPÄIN.<br />
Tämä juttu on kirjoitettu ennen helmikuun<br />
puoltaväliä, jolloin kaikkien hakemusten tuli<br />
olla sisällä. Apteekit myydään tämän vuoden<br />
aikana, ja vilkkainta ostobuumia odotetaan<br />
kevääksi.<br />
– Vielä ei voi sanoa muuta kuin että kiinnostuneita<br />
on 500, Apoteket Omstrukturering AB:n (OAB)<br />
toimitusjohtaja Eva-Britt Gustafsson sanoo.<br />
OAB perustettiin kaksi vuotta sitten juuri apteekkikentän<br />
muutosprosessin hoitajaksi. Siitä alkoi<br />
kiinnostava työsarka. Tietoa jaettiin niin yleisölle<br />
kuin apteekkien väelle ja mahdollisille ostajillekin.<br />
Kyselyjä lähetettiin, perustettiin neuvontapuhelin,<br />
tietokoneet kävivät kuumina. Nettisivuilla oli informaatiota<br />
17 kielellä.<br />
– Syksyllä meillä oli roadshow – 15 isoa tilaisuutta,<br />
joissa tapasimme apteekkien ostamisesta<br />
kiinnostuneita. Joukossa oli proviisoreja, apteekkien<br />
henkilökuntaa ja myös muussa vähittäiskaupassa<br />
mukana ollutta väkeä. Oli siinä matkustamista.<br />
Lentokoneissa ja junissa sai viettää aikaa, Gustafsson<br />
naurahtaa.<br />
Silti eniten aikaa hänen mukaansa on mennyt<br />
Apoteket Ab:n koko 946 apteekin pilkkomisessa<br />
klustereiksi. 65 prosenttia vanhoista apteekeista meni<br />
myyntiin. Ne jaettiin yhdeksään eri klusteriin.<br />
– Meidän täytyi perustaa yhtiöt, jotta tiesimme,<br />
mitä on kaupan. Meidän piti myös varmistaa vuokranantajilta,<br />
haluavatko he jatkaa sopimusta uusien<br />
yhtiöiden kanssa. Tavarantoimittajilta piti kysyä,<br />
suostuvatko he ottamaan uusia asiakkaita.<br />
Yksityisiä pienapteekin ostajia varten on perustettu<br />
erityinen Apoteksgruppen, joka tukee pieniä<br />
apteekkeja palveluilla. Muun muassa reseptilääkkeiden<br />
osto keskitetään. Tämä tuote<strong>ry</strong>hmä kattaa<br />
monesti 80 prosenttia apteekin myynnistä.<br />
– Jäsenet saavat näin paremman hinnan. Yksittäisen<br />
apteekin olisi muuten vaikeaa kilpailla<br />
ketjun kanssa, Gustafsson sanoo ja viittaa tasapuolisuuteen.<br />
Apoteksgruppen antaa myös tietoteknistä tukea,<br />
koulutusta ja markkinointiapua tavallista edullisemmin.<br />
Apoteket Ab on sitoutunut siihen, ettei<br />
<strong>ry</strong>hdy myyntiprosessin aikana toiminnan laajentamisyrityksiin.<br />
Eva-Britt Gustafsson on erityisen iloinen yhdestä<br />
asiasta: muutokseen suostuivat miltei kaikki<br />
Apoteketin vanhat työntekijät.<br />
– Viidestätuhannesta apteekkilaisesta yhdeksän<br />
kieltäytyi. Monta kertaa sattuu, että uudistamiseen<br />
suhtaudutaan negatiivisesti. Nyt ei käynyt näin. �<br />
Apoteksgruppen tukee pikkuapteekkeja.<br />
Toimitusjohtaja Eva-Britt Gustafsson on mielissään siitä, että valtaosa Apoteket Ab:n työntekijöistä jatkaa<br />
työssään omistajanvaihdoksen jälkeenkin.<br />
29
�LÄÄKÄRIPÄIVÄT<br />
KOONNUT VILLE-MATTI MÄKINEN KUVAT SHUTTERSTOCK<br />
Vieläkö varfariinia<br />
tarvitaan?<br />
1940-LUVULTA ASTI KÄYTÖSSÄ OLLEEN VARFARIININ RINNALLE ON TULLUT 2000-LUVULLA KAKSI UUTTA<br />
LÄÄKELUOKKAA, SUORAT TROMBIININESTÄJÄT JA SUORAT HYYTYMISTEKIJÄ XA:N ESTÄJÄT. MEILAHDEN<br />
SAIRAALAN (HEMATOLOGIA JA HUSLAB) OSASTONYLILÄÄKÄRI RIITTA LASSILA KERTOI LÄÄKÄRIPÄIVILLÄ<br />
VARFARIININ JA UUSIEN ANTIKOAGULANTTIEN KÄYTÖSTÄ.<br />
Varfariiniin verrattuna uusien antikoagulanttien<br />
vahvuus on suun<br />
kautta otettava vakioitu annostelu<br />
ja säännöllisen laboratorioseurannan<br />
tarpeettomuus. Uusien<br />
antikoagulanttien lääkevaikutus<br />
muuttuu vain harvoin muiden lääkkeiden yhteydessä,<br />
eikä ruokailu häiritse lääkevastetta.<br />
Uusista antikoagulanteista on jo saatu kliinistä<br />
kokemusta polven ja lonkan tekonivelleikkausten<br />
yhteydessä. Alustavat kokemukset<br />
ovat olleet positiivisia, kun annettuja ohjeita<br />
on seurattu.<br />
Tällä hetkellä varfariinia käyttää 1,2 prosenttia<br />
väestöstä ja jopa yli 20 prosenttia sairaalahoitoon<br />
joutuvista potilaista. Antikoagulaation<br />
aihe on tavallisimmin eteisvärinä, jolloin<br />
pyritään estämään tähän yleiseen sydämen <strong>ry</strong>tmihäiriöön<br />
liittyvä aivohalvauksen riski.<br />
Pari prosenttia varfariinin käyttäjistä joutuu<br />
vuosittain sairaalahoitoon antikoagulantin<br />
sivuvaikutuksena syntyvän vakavan verenvuodon<br />
vuoksi. Näiden potilaiden tarkastelussa on<br />
huomattu, että jopa neljäsosalla on kaksi tai<br />
useampia vasta-aiheita antikoagulaatiohoidolle.<br />
Tämä johtuu vanhoista hoitokäytännöistä,<br />
joita ei ole kriittisesti arvioitu yksilötasolla.<br />
Yksilöllinen vaihtelu suurta<br />
Lääkevasteen taso riippuu farmakogenetiikasta.<br />
Yksilöllinen vaihtelu lääkeannoksessa voi olla<br />
jopa 20-kertaista; siihen vaikuttavat perimän<br />
30<br />
Varfariinille on antidootti, toisin<br />
kuin dabigatraanille tai rivaroksabaanille.<br />
lisäksi ruokavalio, muut sairaudet ja niiden lääkitys.<br />
Varfariinin käyttö edellyttää säännöllistä<br />
INR-seurantaa. Käytännössä vain noin 60 prosenttia<br />
potilaista pysyy asetetuissa hoitotavoitteissa,<br />
joten laboratorioissa ja perusterveydenhuollossa<br />
joudutaan näkemään paljon vaivaa<br />
antikoagulaatiohoidon turvaamiseksi.<br />
Valmistautuminen esimerkiksi kirurgisiin<br />
toimenpiteisiin voi edellyttää hoidon tauottamista,<br />
jolloin tarvitaan suunnitelma toimenpiteen<br />
aiheuttaman tukos- ja verenvuotoriskin<br />
hallitsemiseksi. Toimenpiteen toteuttaminen<br />
antikoagulaatiota vaativalla potilaalla ei suinkaan<br />
ole mutkatonta.<br />
Vertailua hepariineihin kaivataan<br />
Dabigatraanista on saatu edullisia pitkäaikaistuloksia<br />
kahdessa potilas<strong>ry</strong>hmässä: eteisvärinä-<br />
ja laskimotukospotilailla. Varfariiniin verrattuna<br />
tulokset ovat olleet samanveroisia tai<br />
parempia sekä antikoagulaatiotehon että turvallisuuden<br />
suhteen. Rivaroksabaani on osoittautunut<br />
nykyiseen hepariinien tukosestoon<br />
verrattuna tehokkaammaksi lonkan ja polven<br />
tekonivelleikkausten yhteydessä, joissa potilas<br />
altistuu veritulppavaaralle.<br />
Erityisen pulmallisia ovat tilanteet, joissa<br />
veren hyytymistä estävää lääkettä käyttävä<br />
potilas saa esimerkiksi pään vamman ja altistuu<br />
siten aivoverenvuodon riskille. Varfariinille<br />
on olemassa antidootti, jollaista ei ainakaan<br />
toistaiseksi ole tiedossa dabigatraanille tai rivaroksabaanille.<br />
Raskaana olevien ja toisaalta syöpäsairaiden<br />
potilaiden antikoagulaatiohoito toteutuu<br />
tällä hetkellä parhaiten hepariinien avulla. Siten<br />
uusien lääkkeiden vertailua hepariineihin<br />
kaivataan eri potilas<strong>ry</strong>hmissä. Uusien lääkkeiden<br />
pitkäaikaisvaikutuksista arveluttavat mahdolliset<br />
hyytymisjärjestelmän ja tulehdusten<br />
puolustusmekanismien muutokset.<br />
Potilaiden tekemä varfariinihoidon omaseuranta<br />
ja sen toteutus oikein valikoiduissa<br />
tapauksissa tarjoaa kilpailukykyisen vaihtoehdon<br />
uusille tulokkaille. Eräät käyttöaiheet,<br />
kuten tekoläppäsydänleikkausten jälkitilat, tulevat<br />
olemaan vielä pitkään yksinomaan varfariinin<br />
kenttää. �
Ovatko biologiset lääkkeet<br />
pelastajia vai rahastajia?<br />
KALLISKIN LÄÄKE VOI OLLA HYVIN KUSTANNUSTEHOKAS. TURUN YLIOPISTON KLIINISEN FARMAKOLOGIAN JA<br />
LÄÄKEHOIDON PROFESSORI RISTO HUUPPONEN KERTOI UUSIEN BIOLOGISTEN LÄÄKKEIDEN MERKITYKSESTÄ.<br />
Biologisten lääkkeiden käyttöönotto<br />
on parantanut hoitotuloksia<br />
etenkin silloin, kun perinteisten<br />
lääkehoitojen teho on osoittautunut<br />
riittämättömäksi. Uudet<br />
bioteknologiset lääkkeet ovat<br />
usein kalliita eikä niille ole valmistusmenetelmän<br />
monimutkaisuuden johdosta helppo tuottaa<br />
rinnakkaisvalmisteita, biosimilaareja. Biologisen<br />
lääkehoidon taloudellisuutta arvioitaessa<br />
ei voi pitäytyä vain niiden hinnan tarkasteluun.<br />
Mikäli valmisteilla saavutetaan aiempaa<br />
parempia hoitotuloksia ja vähennetään samalla<br />
esimerkiksi sairauslomien tai ennenaikaisen<br />
KUVA SAMI HELENIUS<br />
Amniokalvoa käytetään siirteenä iho- ja limakalvovaurioiden<br />
hoidossa.<br />
Kantasoluhoitojen<br />
uskotaan yleistyvän.<br />
eläköitymisen tarvetta, voi kalliskin lääke osoittautua<br />
hyvin kustannustehokkaaksi.<br />
Muun muassa reuman, neurologisten sairauksien<br />
sekä syöpätautien syntyyn ja etenemiseen<br />
vaikuttaviin välittäjäaineisiin kohdistuvissa<br />
lääkehoidoissa biologisten lääkkeiden<br />
merkitys on kasvanut. Beeta-interferonia on jo<br />
pitkään käytetty MS-taudin hoidossa, ja monoklonaalisten<br />
vasta-aineiden käyttö nivelreuman<br />
ja eräiden syöpämuotojen hoidossa kasvaa<br />
jatkuvasti.<br />
Biologisten lääkkeiden tuotanto on usein<br />
monimutkaista. Uuden monoklonaalisen vasta-aineen<br />
käyttöönottoa ihmisellä hidastaa mo-<br />
nesti käyttökelpoisen eläinmallin puute. Valmisteiden<br />
rakenne ja vaikutukset ovat usein<br />
lajikohtaisia, jolloin käyttöönottoa edeltävien<br />
eläintutkimusten arvo on paljon vähäisempi<br />
kuin perinteisiä <strong>lääkkeitä</strong> kehitettäessä.<br />
Jo pitkään on eräitä elimistön omia hormoneja,<br />
kuten insuliinia ja kasvuhormonia,<br />
tuotettu biologisesti. Aiemmin insuliini eristettiin<br />
naudan tai sian haimasta ja kasvuhormoni<br />
kuolleiden aivolisäkkeestä. Biologinen tuotanto<br />
on poistanut näiden hormonien saatavuusongelmat<br />
ja varmistanut puhtaampien ja turvallisempien<br />
valmisteiden saannin. �<br />
Kudosteknologiset hoidot<br />
mullistavat käytäntöjä<br />
KANTASOLUHOIDOT VOIVAT OLLA TULEVAISUUDESSA NORMAALI<br />
HOITOMUOTO LÄÄKEHOIDON JA KIRURGIAN RINNALLA. SOLU- JA<br />
KUDOSTEKNOLOGIAKESKUS REGEAN JOHTAJA, PROFESSORI RIITTA<br />
SUURONEN KERTOI UUSISTA KUDOSTEKNOLOGISISTA HOITOMUODOISTA<br />
SAADUISTA KOKEMUKSISTA.<br />
Solu- ja kudosteknologiakeskus Regeassa<br />
on kehitelty hoitomuotoja,<br />
joissa potilaiden omasta rasvakudoksesta<br />
on kasvatettu luuta<br />
erilaisten luupuutosten hoitoon.<br />
Tähän mennessä näistä uusista<br />
kantasoluhoidoista on saanut avun noin parikymmentä<br />
potilasta Suomessa. Muualla maailmassa<br />
vastaavia hoitoja on tehty vain yksi,<br />
Saksassa.<br />
Kudosteknologiset hoidot ovat tulevaisuuden<br />
hoitomuotoja. Tällä hetkellä niitä käytetään<br />
vaikeiden kudospuutosten hoitoon. Vähitellen<br />
kudosten ja solujen prosessoinnin automatisoituessa<br />
ja hoitojen yleistyessä myös nii-<br />
den kustannukset laskevat. Ensimmäiset tukikudosten<br />
puutosten ja vammojen kudosteknologiset<br />
hoidot kantasolujen ja biomateriaalien<br />
avulla on tehty Suomessa jo vuonna 2006.<br />
Kantasoluhoitoja käytetään jo yleisesti syöpä-<br />
ja verenkiertoelimistön sairauksien hoidossa,<br />
mutta muutoin niitä käytetään vielä vähän.<br />
Tulevaisuudessa kantasoluhoitojen uskotaan<br />
yleistyvän myös muiden sairauksien hoitomuotoina.<br />
Regean tutkimusintressissä on ollut niiden<br />
hyödyntäminen erilaisissa hermoston ja<br />
sydämen sairauksissa ja vammoissa sekä silmän<br />
sarveiskalvon vammojen ja ikääntymisen<br />
mukanaan tuoman verkkokalvon ikärappeuman<br />
hoidossa. �<br />
31
�LÄÄKÄRIPÄIVÄT<br />
Ruokavalio auttaa<br />
vain vähän atooppisen<br />
ihottuman hoidossa<br />
LASTENTAUTIEN JA LASTEN ALLERGOLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, DOSENTTI ANNA PELKONEN<br />
HYKS:N IHO- JA ALLERGIASAIRAALASTA KERTOI ATOOPPISEN EKSEEMALAPSEN RUOKAVALIOHOIDOSTA.<br />
Yli vuoden ikäisillä lapsilla ei ole<br />
todettu selvää yhteyttä atooppisen<br />
ihottuman vaikeusasteen ja<br />
ruokaherkistymisen välillä, ja yli<br />
2–3-vuotiailla lapsilla ruoka-aineet<br />
harvoin pahentavat ihottumaa.<br />
Näiden lasten vaikeankin atooppisen ihottuman<br />
hoito on tehokas paikallishoito, ei ruokavaliohoito.<br />
Keskivaikeaa tai vaikeaa atooppista<br />
ihottumaa sairastavalla imeväisellä tulee<br />
kuitenkin tarkemmin selvittää ruokien osuus<br />
oireiden pahentajana.<br />
Vauvoilla ruoka-allergian oireet ilmaantuvat<br />
yleensä muutaman viikon kuluessa uuden<br />
ruoka-aineen aloituksen jälkeen. Atooppisen<br />
ihottuman luonteeseen kuuluva ihottuman vai-<br />
32<br />
keusasteen vaihtelu vaikeuttaa tulkintaa epäiltäessä<br />
uusien ruokien ihottumaa pahentavaa<br />
vaikutusta. Ruokavaliorajoitusten vaikutuksista<br />
lapsen atooppiseen ihottumaan on niukasti<br />
kontrolloituihin tutkimuksiin perustuvaa näyttöä.<br />
Myöskään tavallisten ruoka-allergeenien,<br />
kuten maidon ja munan, välttäminen imettävän<br />
äidin ruokavaliossa ei yleensä vaikuta imeväisen<br />
atooppisen ihottuman vaikeuteen.<br />
Epäiltäessä ruoka-allergian pahentavan<br />
atooppista ihottumaa taudinmäärityksen perusta<br />
on välttämiskokeessa todettu oireiden<br />
häviäminen ja altistuskokeessa oireiden uudelleen<br />
ilmaantuminen. Allergiatestien merkitys<br />
on vähäinen. Ohimenevä herkistyminen<br />
on yleistä ilman, että lapsella ilmenee oireita<br />
Ruoka-aineet pahentavat harvoin pienten lasten ihottumaa.<br />
ruoasta. Tuolloin lapsen ruokavaliota ei tule<br />
rajoittaa.<br />
Siitepölyallergiset lapset saavat usein raaoista<br />
juureksista, hedelmistä, palkokasveista ja<br />
pähkinöistä kutinaa ja kirvelyä huuliin, suun limakalvolle<br />
ja nieluun. Nämä ruoat eivät yleensä<br />
pahenna ihottumaa.<br />
Probiooteilla ei näytä olevan yleistä tehoa<br />
atooppisen ihottuman hoidossa. Jos atooppiseen<br />
ihottumaan liittyy ruoka-allergia, joillakin<br />
probiooteilla voi olla ainakin lyhytkestoista,<br />
ihottumaa rauhoittavaa vaikutusta. Rasvahapoilla,<br />
kiinalaisilla yrttivalmisteilla, B6-vitamiinilla,<br />
E-vitamiinilla, seleenillä tai sinkillä<br />
ei ole osoitettua tehoa atooppisen ihottuman<br />
hoidossa. �
Lääkkeistä<br />
tukea tarkkaavuushäiriön<br />
hoitoon<br />
LASTENNEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI HARRI ARIKKA TYKS:N LASTENKLINIKAN LASTENNEUROLOGIAN<br />
YKSIKÖSTÄ KERTOI, KUINKA METYYLIFENIDAATTIA JA ATOMOKSETIINIÄ KÄYTETÄÄN LASTEN JA NUORTEN<br />
AKTIIVISUUDEN JA TARKKAAVUUDEN HÄIRIÖIDEN HOIDOSSA.<br />
Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden<br />
säätelyhäiriö -oirekokonaisuuden<br />
(ADHD) keskeisiä piirteitä<br />
ovat keskittymisvaikeudet,<br />
unohtelu, liiallinen touhukkuus<br />
ja ylenpalttinen liikkuminen sekä<br />
äkilliset mielenmuutokset. Suomalaisilla<br />
lapsilla ADHD:n esiintyvyyden on arvioitu olevan<br />
3–6 prosentin luokkaa. Varhain alkanut ja<br />
jatkuva häiriökäyttäytyminen vaarantaa lapsen<br />
kehitystä.<br />
Lääkkeetön hoito on ensisijaista. Siihen<br />
sisältyy vanhempien tukeminen kasvattajina,<br />
sillä lapsi tarvitsee selkeät ja johdonmukaiset<br />
toiminnan rajat. Lapsella on oltava mahdollisuus<br />
purkaa liikunnallista levottomuuttaan.<br />
Kaikki ohjattu tekeminen pyritään jakamaan<br />
lapsen jaksamisen kannalta riittävän pieniin<br />
jaksoihin. Ylimääräisiä ärsykkeitä pyritään<br />
välttämään.<br />
Lapselle pyritään järjestämään riittävän<br />
pieni päivähoito- ja opetus<strong>ry</strong>hmä. Häntä motivoidaan<br />
koulutyöskentelyyn ja harrastustoimintaan.<br />
Hänen itsetuntoaan pyritään vahvistamaan<br />
ja lapsen ja vanhempien välisiä ristiriitoja<br />
pyritään vähentämään. Lääkehoitoa<br />
käytetään muiden tukitoimien rinnalla silloin,<br />
kun lapsen keskittymisvaikeudet ja levottomuus<br />
haittaavat merkittävästi lapsen sosiaalistumista<br />
ja oppimista.<br />
Suomessa on suhtauduttu hyvin varovaisesti<br />
psykostimulanttilääkitykseen, koska sen<br />
on pelätty aiheuttavan lääkeaineriippuvuutta<br />
ja altistavan huumausaineiden käytölle. Lääkitys<br />
on kuitenkin oikein käytettynä arvokas apu<br />
lasten kokonaishoidossa.<br />
Eivät aiheuta riippuvuutta<br />
Psykostimulantit vähentävät levotonta käyttäytymistä<br />
ja lisäävät keskittymiskykyä. Ne<br />
eivät tutkimusten mukaan aiheuta lääkeaineriippuvuutta<br />
tai altista huumausaineiden<br />
käytölle. Päinvastoin, onnistunut hoito suojaa<br />
lasta mahdollisesti myöhemmin esiin tulevilta<br />
käytösongelmilta ja epäsosiaaliselta käyttäytymiseltä.<br />
Psykostimulantti metyylifenidaatin hoitovaikutus<br />
ilmenee välittömästi ja sitä voidaan<br />
käyttää lyhyissä jaksoissa, koska hoidon lopettamiseen<br />
ei liity kiusallisia vieroitusoireita.<br />
Lääkehoidossa suositaankin taukoja esimerkiksi<br />
kesälomien yhteydessä. Hoidon vaikutusta<br />
seurataan säännöllisesti 3–6 kuukauden<br />
välein. Lääkehoito voi kestää hyvinkin pitkään,<br />
mutta keskimääräinen hoitoaika on runsaat<br />
neljä vuotta.<br />
Lääkehoidossa suositaan taukoja<br />
esimerkiksi kesälomien yhteydessä.<br />
Lääkehoitoa<br />
käytetään muiden<br />
tukitoimien rinnalla.<br />
Metyylifenidaatti voi aiheuttaa ohimeneviä<br />
nukahtamisvaikeuksia, ruokahalun heikentymistä,<br />
vatsatuntemuksia ja päänsärkyä. Kiusallisina<br />
jatkuvat haittavaikutukset antavat aiheen<br />
lääkityksen keskeyttämiselle tai lääkevalmiste<br />
vaihdetaan toiseen.<br />
Metyylifenidaatille tarjoaa vaihtoehdon<br />
atomoksetiini, joka vaikuttaa noradrenaliinin<br />
takaisinoton estoon aivojen etuosassa. Atomoksetiinin<br />
yleisimmät haittavaikutukset ovat<br />
pahoinvointi, väsymys ja ruokahalun heikentyminen.<br />
Atomoksetiini on metyylifenidaattia<br />
selvästi kalliimpi lääke, ja sen vaikutusta pitää<br />
odottaa muutaman viikon ajan. Metyylifenidaatti<br />
sen sijaan vaikuttaa välittömästi.<br />
Tarkkaavuushäiriöstä kärsivillä lapsilla on<br />
usein samanaikaisesti uhmakkuus- ja käytöshäiriöitä,<br />
mielialaoireita ja ahdistuneisuutta.<br />
Myös nämä samaan aikaan esiintyvät sairaudet<br />
tai ongelmat saattavat vähentyä psykostimulanttilääkityksen<br />
myötä. Monesti samanaikaiset<br />
sairaudet vaativat oman erillisen hoitoarvionsa<br />
ja lääkityksensä. �<br />
33
�IDEAPAKKI<br />
24 tuntia tehoa<br />
VUOROKAUDESSA ON EDELLEEN VAIN 24 TUNTIA, VAIKKA MITEN SUUNNITTELISI. MONI PYSTYISI KUITENKIN<br />
TEKEMÄÄN ENEMMÄN VÄHEMMÄSSÄ AJASSA. AJANHALLINNAN SIVUTUOTTEENA VAPAA-AIKA LISÄÄNTYY.<br />
TEKSTI MAIJA RAUHA KUVA DREAMSTIME<br />
Tehokkaan työpäivän top 5<br />
� Nuku tarpeeksi. Koeta mennä yhtenä iltana viikossa<br />
vähän aikaisemmin nukkumaan.<br />
� Tee ajankäytön viikkosuunnitelma, mutta jätä kalenteriin<br />
tilaa.<br />
� Kirjaa kaikki päivän mittaan tulevat muistettavat<br />
asiat muistikirjaan tai tietokoneen muistilapulle.<br />
� Hoida tärkeimmät työt aamupäivällä. Useimmat<br />
ovat silloin vireimmillään.<br />
� Pilko isot ja hankalat työt hallittaviin osiin. Hoida<br />
ne yksi kerrallaan korkeintaan tunnin erissä.<br />
Sähköpostia sarvista<br />
• Järjestä sähköposteille omaa aikaa. Lue viestit<br />
esimerkiksi aamulla, ennen ruokataukoa ja päivän<br />
päätteeksi. Vastaa ja arkistoi heti.<br />
• Päätä viestin lähettäjän, otsikon tai aiheen perusteella,<br />
tarvitseeko viestiä lukea lainkaan.<br />
Siirrä turhat viestit heti roskakoriin.<br />
• Tee sähköpostiohjelmaan omia kansioita esimerkiksi<br />
yhteistyökumppanin nimen mukaan tai<br />
tyyliin työt/taustatiedot/arkisto/ohjeet.<br />
• Siirrä säilytettävät viestit heti lukemisen ja vastaamisen<br />
jälkeen kansioon, johon ne kuuluvat.<br />
• Voit tehdä myös Vastattavat-kansion.<br />
• Kun itse kirjoitat, kerro viestisi aihe selvästi otsikkokentässä.<br />
• Pyydä poistamaan nimesi turhilta postituslistoilta.<br />
• Ota selvää sähköpostiohjelman suodattimista ja<br />
siirrä ei-toivotut lähettäjät estolistalle.<br />
Puhelut nippuun<br />
• Niputa puhelut, jos suinkin voit. Soita itse ja ota<br />
vastaan puheluja vain tiettyyn aikaan päivästä.<br />
Anna puhelujen mennä muuna aikana vastaajaan<br />
tai keskukseen.<br />
• Kun jätät soittopyynnön, kerro, mitä asiasi koskee<br />
ja mihin aikaan sinut tavoittaa varmimmin.<br />
• Valmistele puhelu sähköpostiviestillä.<br />
34<br />
3 tapaa sanoa kysyjälle EI<br />
� Kiitos kun pyysit, mutta valitettavasti minulla on<br />
muuta tuolloin. Seuraava vapaa aika on toukokuussa.<br />
Sopiiko silloin?<br />
� Ikävä kyllä tuo aika ei sovi, mutta muista minut<br />
ensi kerralla. Olen mielelläni käytettävissä, kun<br />
vain otat yhteyttä hyvissä ajoin.<br />
� En juuri nyt pysty irrottautumaan aiemmin sovituista<br />
tuista menoistani, enoistani, mutta utta mitä itä jo jjos s kysyisit<br />
Kalle Kollegaa? Hän voisi sopia tarkoituksiisi<br />
jopa paremmin kuin minä.<br />
Tolkkua tietokoneelle<br />
Tiedostojen etsiminen tietokoneelta on turhauttavaa<br />
ja aikaavievää, vaikka siihen<br />
olisi oma toimintokin. Parasta on järjestellä<br />
aineistot niin, että ne löytyvät helposti.<br />
Pidä koneen työpöydällä useimmin käyttämiesi<br />
ohjelmien kuvakkeet, mutta vain<br />
ne. Ryhmittele asiakirjat kansioihin työhösi<br />
sopivalla tavalla. Pidä useimmin käytettävät<br />
kansiot työpöydällä. Siivoa työpöytä<br />
viikoittain. oittain.
Sampo Pankki Oyj, www.sampopankki.fi<br />
Kuin pankin hyllyltä.<br />
Apteekissakin voidaan paremmin ja ehditään enemmän, kun apteekin<br />
talousasiat ovat kunnossa. Sampo Pankin Apteekkiratkaisu pitää sisällään<br />
kaiken mitä apteekin talouden hoitoon tarvitaan ja vielä vähän enemmän:<br />
rahaa säästäviä etuja sekä oman nimetyn, toimialaa ymmärtävän<br />
yhteyshenkilön Sampo Pankissa – näin aluksi. Lisää täsmä<strong>lääkkeitä</strong><br />
apteekin talouden hoitoon numerosta 0100 2580 ma–pe 9–17 (pvm/mpm).
�TALOUSKOULU<br />
TEKSTI KARI ALHOLA KUVA SHUTTERSTOCK<br />
Uutta verotuksessa:<br />
verotilijärjestelmä<br />
SUOMESSA ALETTIIN TÄMÄN VUODEN ALUSSA SOVELTAA VEROTILIMENETTELYÄ.<br />
MISTÄ SIINÄ ON KYSYMYS?<br />
Verotilimenettely koskee kaikkia<br />
muita oma-aloitteisia veroja paitsi<br />
varainsiirtoveroa. Yleisimmät<br />
oma-aloitteiset verot ovat arvonlisävero<br />
ja työnantajasuoritukset,<br />
kuten sotu-maksu ja ennakonpidätykset.<br />
Verotiliin siirtyminen tarkoittaa muun muassa<br />
sitä, että negatiivinen arvonlisävero voidaan<br />
vähentää suoraan työnantajasuorituksesta<br />
ja maksettavaksi tulee vain erotus. Tällainen<br />
kuittausmahdollisuus on yrityksen kassalikviditeetin<br />
näkökulmasta erinomainen asia.<br />
Verotilimenettelyn kielteisiin puoliin tosin<br />
36<br />
sitten kuuluu se, että arvonlisäverojen maksupäivä<br />
on aikaistunut kolme päivää. Tämän<br />
johdosta yritysten on syytä kiinnittää huomiota<br />
myyntisaatavien kotiuttamiseen, jotta varat<br />
ovat omassa käytössä entistä aikaisemmin.<br />
ALV:n maksupäivä aikaistui<br />
Verotiliin siirtyminen muuttaa kolme asiaa: ilmoittamisen,<br />
maksamisen ja palautusmenettelyn.<br />
Lisäksi myöhästymismaksut – esimerkiksi<br />
myöhässä ilmoittaminen – ovat muuttuneet ja<br />
kiristyneet ankarasti.<br />
Verotilijärjestelmän piiriin kuuluvien verojen<br />
ilmoittamispäivä on kuun 12. päivä, kun<br />
ilmoitus annetaan sähköisesti. Paperitse ilmoitus<br />
tulee antaa jo kuun 7. päivä. Yleinen maksupäivä<br />
on ilmoituksen antotavasta riippumatta<br />
aina kuun 12. päivä.<br />
Ensimmäiset verotili-ilmoitukset (= kausiveroilmoitus)<br />
piti antaa tammikuun 2010 työnantajasuorituksista<br />
helmikuun 12. päivä (paperitse<br />
jo 7. päivä). Nämä työnantajasuoritukset<br />
piti maksaa niin ikään helmikuun 12. päivä.<br />
Ensimmäinen arvonlisäveroilmoitusta koskeva<br />
kausiveroilmoitus tulee antaa tammikuulta<br />
2010 maaliskuun 12. päivä. Suorituksen eräpäivä<br />
on niin ikään maaliskuun 12. päivä. �
TEKSTI EIJA REINIKKA<br />
Ostolaskut<br />
sähköiseen muotoon<br />
SÄHKÖINEN OSTOLASKUJÄRJESTELMÄ AUTTAA APTEEKKIA HOITAMAAN<br />
TALOUSHALLINTOA KOKONAISVALTAISESTI.<br />
Sähköisessä ostolaskujärjestelmässä lasku kulkee sähköisessä muodossa ja reskontra on aina ajan tasalla.<br />
1. Toimittaja<br />
Paperi- tai verkkolasku Ostoreskontra<br />
Sähköisessä ostolaskujärjestelmässä<br />
ostolaskut saapuvat päivittäin<br />
järjestelmään, josta ne voidaan yhdellä<br />
kertaa jakaa kaikille laskujen<br />
käsittelijöille. Jokainen voi seurata<br />
laskujen tilannetta omilla tunnuksillaan<br />
eikä paperista laskua tarvitse etsiä<br />
pöydiltä tai mapeista. Järjestelmään on myös<br />
mahdollista tallentaa laskuun liittyviä muistiinpanoja,<br />
esimerkiksi tilaukseen liittyvä sopimusnumero<br />
tai tavarantoimittajan kanssa<br />
sovitut laskutusasiat.<br />
2. Pretax<br />
Sähköisen ostolaskujärjestelmän avulla reskontra<br />
on aina ajan tasalla. Apteekin taloushallinnon<br />
hoitamiseen ei enää tarvita mappihyllyjä<br />
ja varastointitilaa, sillä ostolaskut tallentuvat<br />
ostolaskujärjestelmään. Tilikauden päättyessä<br />
Pretax toimittaa materiaalista arkistointikelpoisen<br />
cd-levyn.<br />
Ohjelman käyttämiseksi ei tarvita erillisiä<br />
atk-ohjelmia, vaan ostolaskuja pystyy käsittelemään<br />
internetin kautta ajasta ja paikasta<br />
riippumatta. �<br />
Kari Alhola on johtaja ja veroasiantuntija ja Eija Reinikka tiimiesimies Pretax Yhtiöissä.<br />
III Joka Proviisorin talousseminaari<br />
<strong>Proviisoriyhdistys</strong> ja Pretax järjestävät III Joka proviisorin talousseminaarin syys-lokakuun vaihteessa.<br />
3. Apteekki<br />
Ostolaskuarkisto<br />
Asiatarkastaja<br />
Hyväksyjä<br />
Voit ehdottaa aihetta<br />
Proviisorin talouskouluun!<br />
Ehdota luennon aihetta lähettämällä sähköpostia ville-matti.makinen@proviisoriyhdistys.net tai soittamalla Proviisoriyhdistyksen numeroon (09) 177 771.
2/2010 Vi-Siblin ja Vi-Siblin S rakeet<br />
TASAPAINOTTAVA<br />
KUITUVALMISTE<br />
ÄRTYVÄN SUOLEN<br />
OIREISIIN.<br />
Kun elämä ja vatsa vaativat.<br />
Vaikuttava aine: Testa ispaghula. Käyttöaiheet: Ummetus. Postoperatiivisesti ulosteen pehmentämiseen. Lisälääkkeeksi colon irritabilen,<br />
anaalifissuuroiden ja hemorroidien yhteydessä esiintyvän ummetuksen hoitoon. Lisälääkkeeksi colon irritabilen yhteydessä esiintyvän ripulin<br />
hoitoon. Annostus ja antotapa: Hoito aloitetaan yhdellä annoksella päivässä. Annostusta lisätään vähitellen, kunnes saavutetaan toivottu vaikutus,<br />
tavallisesti 3-7 päivän kuluttua. Tämän jälkeen annostus sovitetaan niin, että vaikutus säilyy. Erityisen herkkävatsaisilla potilailla, esim. colon<br />
irritabile -potilailla, tulee annostusta lisätä hyvin hitaasti asteittain 1–2 viikon aikana. Tavallinen ylläpitoannos: Aikuisille 1 annostelumitallinen<br />
tai 1 annospussillinen rakeita 2–3 kertaa päivässä. Yli 6-vuotiaille lapsille 1 annostelumitallinen tai 1 annospussillinen rakeita 2 kertaa päivässä.<br />
2–6-vuotiaille lapsille 1/2 annostelumitallista tai 1/2 annospussillista rakeita 2 kertaa päivässä. Valmisteen kanssa tulee aina nauttia<br />
samanaikaisesti vähintään lasillinen nestettä riippumatta siitä kuinka rakeet nautitaan. Vasta-aiheet: Nielemisvaikeudet, maha-suolikanavan<br />
tukokset, yliherkkyys vaikuttavalle aineelle tai apuaineille. Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet: Hengitysteiden allergisia reaktioita voi<br />
esiintyä henkilöillä, jotka ovat tekemisissä ispaghula (psyllium) valmisteiden kanssa. Haittavaikutukset: Bulk-aineet voivat aiheuttaa hoidon<br />
alussa ohimeneviä vatsavaivoja. Pakkaukset ja hinnat (VMH sis. alv): Vi-Siblin rakeet: 250 g 9,90 ¤, 500 g 12,71 ¤, 50 x 6 g annospussit 15,40 ¤.<br />
Vi-Siblin S rakeet: 250 g 14,91 ¤, 450 g 16,86 ¤, 50 x 4 g annospussit 15,40 ¤. Korvattavuus: Vi-Siblin 500 g ja Vi-Siblin S 450 g ovat peruskorvattavia.<br />
Lisätiedot: Pharmaca Fennica tai Pfizer Oy, Tietokuja 4, 00330, Helsinki, puh. (09) 430 040, www.pfizer.fi
�JÄSEN- JA KOULUTUSSIVUT<br />
HUOM!<br />
Proviisoriyhdistyksen<br />
kevätkokous<br />
Helsinki 22.5.<br />
TAPAHTUMIA<br />
ProviisoriYrittäjä V<br />
Helsinki 25.3.–20.5.<br />
Proviisoriyhdistyksen ja<br />
Proviisoriliiton järjestämä<br />
keskustelutilaisuus proviisorien<br />
edunvalvonnasta<br />
ja järjestäytymisestä<br />
Helsinki 15.4.<br />
TÄLLÄ KERTAA KERROMME, MITÄ PROVIISORIEN YHTEISTÄ<br />
JÄRJESTÖÄ AJAVALLE HANKKEELLE KUULUU, ANNAMME SUOMEN<br />
PROVIISORIYHDISTYKSEN UUDEN HALLITUKSEN YHTEYSTIEDOT<br />
JA KERROMME, KETKÄ SAIVAT APURAHOJA. OTA YHTEYTTÄ<br />
VASTUUHENKILÖIHIN JA OSALLISTU TOIMINTAAN!<br />
YHDISTYS ON SINUA VARTEN.<br />
Ota yhteyttä järjestösihteeri Susan Salm<br />
Salmeen, kun tarvitset lisätietoa jäseneduista tai työsuhdeasioista.<br />
susan.salmi@proviisoriyhdistys.net • Puh. (09) 177 771 • Gsm 040 532 7468<br />
Proviisoriyhdistyksen järjestämä vuosittainen Proviisoripäivä kokosi jälleen yhteen proviisoreita ja<br />
proviisoriopiskelijoita kautta maan.
�PUHEENJOHTAJALTA<br />
Puhalletaan<br />
yhteen<br />
hiileen!<br />
PROVIISORIYHDISTYS JA PROVIISORI-<br />
LIITTO OVAT KULUNEEN VUODEN AIKA-<br />
NA KÄYNEET VUOROPUHELUA SIITÄ, miten<br />
ja millä <strong>ehdoilla</strong> ammattikuntamme voisi tulevaisuudessa<br />
olla yhtenäinen. Tätä vuoropuhelua on käyty<br />
järjestöjen kesken avoimin kortein ja erittäin hyvässä hengessä.<br />
Tämän vuoropuhelun seurauksena olemme pystyneet luomaan järjestäytymismallin,<br />
jota olemme ehdottamassa pohjaksi uuden proviisorijärjestön<br />
rakennustyölle.<br />
PROVIISORIPÄIVÄN YHTEYDESSÄ PROVIISORIYHDISTYS JA PROVIISO-<br />
RILIITTO JÄRJESTIVÄT KESKUSTELUTILAISUUDEN, jossa esitimme ensimmäistä<br />
kertaa neuvottelujen tuloksena syntyneen ehdotuksen tavasta järjestää<br />
proviisorien edunvalvonta tulevaisuudessa. Keskustelutilaisuudessa tuli esille<br />
monia tärkeitä näkökantoja, jotka on otettava huomioon, kun lähdetään rakentamaan<br />
tulevaisuuden proviisorijärjestöä. Päällimmäisenä kysymyksenä keskustelussa<br />
ei ollut se, miksi meidän on koottava rivimme, vaan miten se onnistuu ja<br />
mitä haasteita meidän on voitettava onnistuaksemme. Keskustelun seurauksena<br />
uskoni ammattikuntamme tulevaisuuteen vahvistui. Näyttää siltä, että olemme<br />
viimein valmiita tunnustamaan tärkeän tosiasian: tarvitsemme toisiamme. Sisäinen<br />
hajaannus on proviisorien pahin uhka, joka estää ammattikunnan ammatillista<br />
kehittymistä ja tekee meistä heikkoja.<br />
SE, ETTÄ JÄRJESTÖT PYSTYVÄT ESITTÄMÄÄN KOMPROMISSIRATKAI-<br />
SUN, EI RIITÄ. Jokaisen proviisorin on kyettävä tekemään myös yksilötasolla<br />
kompromissiratkaisuja ja sitoutumaan mahdolliseen yhteiseen järjestöön. Uuden<br />
järjestön rakentamiseen tarvitaan kaikkia proviisoreita. Vastuu yhteisestä tulevaisuudesta<br />
on meillä kaikilla. Meidän proviisorien on yhdessä pyrittävä muuttamaan<br />
tulevaisuus sellaiseksi kuin haluamme, sillä kukaan muu ei tule tekemään<br />
sitä puolestamme. Siinä työssä onnistumme parhaiten yhtenäisenä ammattikuntana.<br />
Itse uuden järjestön rakentamisprosessi ei tule toteutuessaan olemaan<br />
helppo tai yksinkertainen. Eikä se tule yhdessä yössä valmiiksi.<br />
ENNEN KUIN UUDEN JÄRJESTÖN RAKENNUSTYÖT VOIDAAN ALOITTAA,<br />
on selvitettävä, haluavatko proviisorit kuulua tulevaisuudessa samaan järjestöön.<br />
Tämän kevään kuluessa <strong>Proviisoriyhdistys</strong> ja Proviisoriliitto tulevat yhdessä toteuttamaan<br />
kyselyn, joka lähetetään kaikille <strong>Suomen</strong> proviisoreille ja proviisoriopiskelijoille.<br />
Kyselyssä tullaan selvittämään, miten me proviisorit haluamme<br />
jatkossa ajaa etujamme ja rakentaa yhteistä tulevaisuuttamme. On selvää, että<br />
kyselyn tulos on sitova, ja se tulee ohjaamaan mahdollista uuden järjestön rakentamisprossessia.<br />
KUNNES UUSI, KAIKKI PROVIISORIT YHDISTÄVÄ JÄRJESTÖ SAADAAN<br />
LUODUKSI JA AJAMAAN MEIDÄN KAIKKIEN ETUJA, <strong>Proviisoriyhdistys</strong><br />
tulee tekemään kaikkensa jäseniensä, proviisorien ja proviisoriopiskelijoiden,<br />
etujen ajamiseksi. Siihen työhön me tarvitsemme jäsenistömme tukea ja sitoutuneisuutta.<br />
Antti Vaara<br />
40<br />
TEKSTI JA KUVAT VILLE-MATTI MÄKINEN<br />
Toimintavuosi<br />
2010<br />
vauhdikkaasti<br />
käyntiin<br />
PROVIISORIYHDISTYKSEN UUDELLA HALLI TUKSELLA<br />
ON VAHVUUTENAAN LAAJA-ALAINEN NÄKEMYS<br />
ERI LÄÄKEALAN SEKTOREILTA. TÄSTÄ ON APUA, KUN<br />
OSALLISTUTAAN KOKO ALAA KEHITTÄVIIN HANKKEISIIN.<br />
<strong>Proviisoriyhdistys</strong> on aktiivisesti mukana koko lääkealaa koskettavissa<br />
kehitysprojekteissa, kuten sosiaali- ja terveysministeriön Lääkepolitiikka<br />
2020 -hankkeessa, jossa kartoitetaan lääkealan yhteistä<br />
tahtotilaa keskeisiä sidos<strong>ry</strong>hmiä kuulemalla. Hankkeeseen liittyvä<br />
valmistelutyö on käynnistynyt tämän vuoden alussa ja työ saadaan<br />
päätöksen syksyllä. Tuolloin valmistuu Lääkepolitiikka 2020 -asiakirja,<br />
jonka linjauksia liitetään myös osaksi STM:n Strategia 2020 -asiakirjaa.<br />
Proviisorit samaan järjestöön?<br />
Proviisoriyhdistyksen hallituksen nimeämät edustajat jatkavat aktiivisesti Proviisoriliiton<br />
edustajien kanssa kaikkien proviisorien yhdistymiseen liittyvää<br />
selvitystyötä. Ensimmäinen hyvin myönteisen vastaanoton saanut keskustelutilaisuus<br />
proviisorien yhdistymisestä järjestettiin Proviisoripäivän yhteydessä<br />
(lue lisää seuraavalta aukeamalta). Prosessi on saanut siis hyvän alun ja sen<br />
etenemisestä tiedotetaan proviisoreille.<br />
Hallitus ja valiokunnat järjestäytyivät<br />
Vuoden ensimmäisessä kokouksessa valittiin varapuheenjohtajat, jaettiin virat ja<br />
muodostettiin valiokunnat. Proviisoriyhdistyksen uusiksi varapuheenjohtajiksi<br />
valittiin Kerstin Carlsson ja Tatu Johansson, joka toimii myös talousvaliokunnan<br />
puheenjohtajana. Yhdistyksen koulutusvaliokunnan puheenjohtajana toimii Petri<br />
Kröger, joka on samalla apurahatoimikunnan puheenjohtajana ja edustaa yhdistystä<br />
PD-johtokunnassa. Timo Toivonen toimii yhdistyksen viestintävaliokunnan<br />
puheenjohtajana. Mika Mäki-Jouppila vastaa ulkoasioiden hoidosta. �<br />
Koulutusvaliokunta<br />
Petri Kröger (pj)<br />
Tiiamari Gröndahl,<br />
Kristiina Kaste<br />
Saija Leikola<br />
Leila Lyytikäinen<br />
Merja Mustonen<br />
Ville-Matti Mäkinen<br />
Mikaela Pammo<br />
Laura Salmelainen<br />
Susan Salmi<br />
Antti Vaara<br />
Talousvaliokunta<br />
Tatu Johansson (pj)<br />
Teemu Ali-Kovero<br />
Mikko Hiltunen<br />
Antti Hyytiäinen<br />
Leila Lyytikäinen<br />
Timo Mohnani<br />
Merja Mustonen<br />
Ville-Matti Mäkinen<br />
Juha Päivärinta<br />
Laura Salmelainen<br />
Susan Salmi<br />
Antti Vaara<br />
Viestintävaliokunta<br />
Timo Toivonen (pj)<br />
Teemu Ali-Kovero<br />
Kerstin Carlsson<br />
Henna Halonen<br />
Asko Heikkilä<br />
Ville-Matti Mäkinen<br />
Susan Salmi<br />
Antti Vaara<br />
Minna Villo<br />
Apurahatoimikunta<br />
Petri Kröger (pj)<br />
Tiina Heikkilä<br />
Kristiina Kaste<br />
Leena Laitinen<br />
Ville-Matti Mäkinen<br />
Strategiatyö<strong>ry</strong>hmä<br />
Antti Vaara (pj)<br />
Kerstin Carlsson<br />
Tatu Johansson<br />
Ville-Matti Mäkinen<br />
Mikaela Pammo<br />
Jos olet kiinnostunut tulemaan mukaan valiokuntien toimintaan, ota yhteyttä suoraan<br />
valiokunnan puheenjohtajaan tai yhdistyksen toiminnanjohtajaan. Valiokuntien työtä<br />
pyritään järjestämään siten, että monet asioista hoituvat myös sähköpostitse.
�UUSI HALLITUS<br />
HALLITUS VUONNA 2010<br />
Puheenjohtaja<br />
Antti Vaara<br />
050 551 2080<br />
antti.vaara@fi mnet.fi<br />
puheenjohtaja@proviisoriyhdistys.net<br />
Varapuheenjohtaja<br />
Kerstin Carlsson<br />
HUS-Apteekki, 040 521 2883<br />
kerstin.carlsson@hus.fi<br />
Varapuheenjohtaja, taloudenhoitaja<br />
Tatu Johansson<br />
Oma PLUS Apteekkipalvelut Oy, 050 560 4344<br />
tatu.johansson@omaplus.fi<br />
Viestintävaliokunnan puheenjohtaja<br />
Timo Toivonen<br />
ratiopharm Oy, 050 590 8988<br />
timo.toivonen@fi mnet.fi<br />
Koulutusvaliokunnan puheenjohtaja<br />
Petri Kröger<br />
Itä-<strong>Suomen</strong> yliopiston apteekki, 040 834 4059<br />
petri.kroger@uef.fi<br />
Ulkoasianhoitaja<br />
Mika Mäki-Jouppila<br />
ratiopharm Oy, 041 436 6432<br />
mika.maki-jouppila@fi mnet.fi<br />
HALLITUKSEN VARAJÄSENET<br />
Teemu Ali-Kovero<br />
Decem Pharma ja Tapiolan Otso apteekki<br />
teemu.ali-kovero@fi mnet.fi<br />
Henna Halonen<br />
HY 5. vuosikurssi<br />
henna.halonen@fi mnet.fi<br />
Antti Hyytiäinen<br />
Fimea<br />
antti.hyytiainen@fi mnet.fi<br />
Kristiina Kaste<br />
HILA/STM<br />
kristiina.kaste@fi mnet.fi<br />
Saija Leikola<br />
HY ja Lohjan 1. apteekki<br />
saija.leikola@iki.fi<br />
Hallituksen jäsen<br />
Tiiamari Gröndahl<br />
040 571 1454<br />
tiiamari.grondahl@gmail.com<br />
Hallituksen jäsen<br />
Asko Heikkilä<br />
HY 4. vuosikurssi, 050 543 7372<br />
asko.heikkila@helsinki.fi<br />
Hallituksen jäsen<br />
Sanna Heikkilä-Tuderman<br />
GSK Oy, 050 420 0451<br />
sanna.p.heikkila@kolumbus.fi<br />
Hallituksen jäsen<br />
Mikaela Pammo<br />
Yliopiston Apteekki, 0400 893271<br />
mikaela.pammo@yliopistonapteekki.fi<br />
Hallituksen jäsen<br />
Laura Salmelainen<br />
HY 5. vuosikurssi, 050 300 4803<br />
laura.salmelainen@helsinki.fi<br />
Timo Mohnani<br />
RPS Finland Oy<br />
timohnani@gmail.com<br />
Juha Päivärinta<br />
Kouvolan Salpa apteekki<br />
juha.paivarinta@apteekki.fi<br />
Charlotta Sandler<br />
Yliopiston Apteekki<br />
charlotta.sandler@gmail.com<br />
Anne Varjo<br />
Provanom Oy<br />
akivijar@gmail.com<br />
Risto Välimaa<br />
Rovaniemen 3. Kairatien apteekki<br />
ripavee@gmail.com<br />
41
�AJANKOHTAISTA<br />
KUVA KALLE AALTONEN<br />
Mahtuvatko<br />
proviisorit<br />
samaan<br />
järjestöön?<br />
Proviisoriliiton ja Proviisoriyhdistyksen<br />
järjestämässä keskustelutilaisuudessa<br />
13. helmikuuta käsiteltiin<br />
proviisorikunnan yhdistymistä<br />
yhteen järjestöön. Ennen keskustelutilaisuutta<br />
yhdistymisestä ja<br />
siihen liittyvistä reunaehdoista on neuvoteltu jo<br />
noin vuoden ajan toimikunnassa, jossa on ollut<br />
mukana jäseniä molemmista järjestöistä.<br />
Tilaisuudessa todettiin, että ammattikunnan<br />
järjestäytyminen yhteen järjestöön mahdollistaisi<br />
resurssien suuntaamisen oikeaan<br />
kohteeseen: edunvalvontaan sekä proviisorien<br />
���������������������������������������<br />
���������������������������������������������������������<br />
��������������������������������������������������������������<br />
�����������������������������������������������������������<br />
����������������������������������������������������������������<br />
���������������������������������������������������������������<br />
�������������������������<br />
����������������������������������������������������������������<br />
�������������������������������������������������������������<br />
���������������������������������������������������������<br />
����������������������������������������������������������������<br />
����������������������������������������������������������<br />
Proviisoripäivänä järjestetyssä cocktail-tilaisuudessa kohotettiin malja proviisoreille.<br />
ammatillisen profi ilin kohottamiseen ja sitä<br />
kautta koko farmasian alan arvostuksen nostamiseen.<br />
Keskustelu aiheesta oli vilkasta, ja<br />
molempien järjestöjen jäsenten kannanotot<br />
puolsivat asian viemistä eteenpäin.<br />
Haasteellisena yhdistymisessä nähtiin lähinnä<br />
suhteet muihin toimijoihin, kuten Akavaan,<br />
Apteekkariliittoon ja yleisemmin yhteiskunnan<br />
poliittisiin päättäjiin. Nämä haasteet<br />
��������������������������������������������������<br />
���������������<br />
�����������������������������<br />
�����������������������������������<br />
��������������������������������<br />
�������������������������<br />
�������������������������������������������������<br />
������������������������������������������������<br />
�����������������������������������������������<br />
�����������������������������������������������<br />
��������������������<br />
����������������<br />
�������������������������������<br />
������������������������������������<br />
ovat kuitenkin läsnä jo nyt vallitsevassa tilanteessa,<br />
ja useista puheenvuoroista kävi ilmi<br />
luottamus yhteisen järjestön laajempiin vaikutusmahdollisuuksiin.<br />
Keskustelussa tuotiin esille myös jo pidempään<br />
jatkunut odotus yhteisen rintaman löytämisestä.<br />
Nykyisten järjestöjen jäsenten kanta<br />
yhdistymiseen selvitetään tarkemmin kyselytutkimuksella<br />
myöhemmin tänä vuonna. �
�JÄSENEDUT<br />
PROVIISORIYHDISTYS NEUVOTTELEE VUOSITTAIN UUSIA JÄSENETUJA. HOIDETTUASI JÄSENMAKSUASIAT ASIANMUKAISESTI SAAT LUKUISAT<br />
EDUT KÄYTTÖÖSI. TARKEMPI LISTA YHDISTYKSEN JÄSENEDUISTA PROVIISORIYHDISTYKSEN NETTISIVUILLA WWW.PROVIISORIYHDISTYS.NET<br />
Proviisoriyhdistyksen jäsen on vakuutettu Ifi ssä!<br />
<strong>Proviisoriyhdistys</strong> on vakuuttanut jäsenensä Ifi ssä vapaa-ajan matka- ja matkatavaravakuutuksella. Lisäksi jäsenyys oikeuttaa muihinkin<br />
vakuutusetuihin – saat 6–30 % keskittämisalennusta perheen vakuutuksista sekä edullisen Ryhmäsampo Primus -henki- ja tapaturmavakuutuksen.<br />
Asiat eivät aina suju niin kuin niiden pitäisi.<br />
Vahinkotapahtuma voi olla esimerkiksi sellainen<br />
äkillinen henkilö- tai omaisuusvahinko,<br />
jota ei korvata mistään lakisääteisestä vakuutuksesta.<br />
– Olemme Proviisoriyhdistyksen edustajien<br />
kanssa kartoittaneet riskit ja pyrkineet löytämään<br />
niihin yhdistyksen jäsenille parhaiten sopivat ratkaisut.<br />
Vakuutusedut ovatkin tärkeä osa yhdistyksen<br />
jäsenetujärjestelmää, kertoo yhteyspäällikkö Merja<br />
Laaksonen Ifi stä.<br />
Yhdistysvakuutus<br />
sisältyy jäsenmaksuusi<br />
Proviisoriyhdistyksen jäsenet on vakuutettu ns.<br />
Liittovakuutuksella, johon kuuluu vapaa-ajan matkustaja-<br />
ja matkatavaravakuutus. Vakuutettuina<br />
ovat yhdistyksen jäsenet ja opiskelijajäsenet. Eläkeläiset<br />
ovat vakuutettuina sen vuoden loppuun,<br />
kun jäävät eläkkeelle. Jäsenen alle 20-vuotiaat<br />
lapset ovat vakuutettuina matkustajavakuutuksessa<br />
silloin, kun he ovat jäsenen kanssa yhteisellä<br />
matkalla. Matkustajavakuutus ei koske puolisoa,<br />
sen sijaan matkatavaravakuutus koskee myös<br />
häntä, silloin kun puoliso on yhdistyksen jäsenen<br />
kanssa samalla matkalla.<br />
Matkustajavakuutus<br />
Matkustajavakuutuksesta korvataan enintään 45<br />
vuorokautta kestävän vapaa-ajan koti- tai ulkomaan<br />
matkan aikana syntyneen sairauden ja tapaturman<br />
Alennuksia,<br />
alennuksia!<br />
Yhtyneiden Kuvalehtien<br />
lehdet edullisesti<br />
Erikoisalennukseen oikeuttavat uudet laskuttamattomat<br />
kotimaan tilaukset. Voimassaolevaa tilausta ei<br />
voi vaihtaa alennustilaukseen eikä alennustilausta<br />
voi käyttää voimassaolevan tilauksen jatkoksi.<br />
Erikoisalennus 30 % lasketaan 12 kuukauden<br />
normaalihinnoista. Erikoishintaiset tilaukset laskutetaan<br />
yhdessä erässä. Tilaukset eivät sisällä tilaajaetuja.<br />
Alennus koskee kaikkia lehtiä.<br />
Lisätietoja lehdistä www.kuvalehdet.fi /tilaajapalvelu<br />
tai puh. (09) 156 665 (ma–to 8–17 ja<br />
pe 8–16) sekä Proviisoriyhdistyksen toimistosta.<br />
aiheuttamia hoitokuluja ilman ylärajaa ja ilman<br />
omavastuuta, sekä näiden aiheuttamasta matkan<br />
peruuntumisesta ja keskeytymisestä aiheutuvia ylimääräisiä<br />
kustannuksia. Vakuutuksesta korvataan<br />
lisäksi Ifi n hyväksymä sairauskuljetus Suomeen.<br />
Vakuutustodistuksen voit tulostaa itsellesi Proviisoriyhdistyksen<br />
jäsensivuilta. Lisäksi yhdistyksen<br />
jäsenkortissa on tarvittavat puhelinnumerot tapaturman<br />
sattuessa kotimaassa tai ulkomailla. Tiedot<br />
Ifi n sopimuslääkäreistä ulkomailla löydät osoitteesta<br />
if.fi /proviisoriyhdistys.<br />
Vakuutukseen sisältyy turvaa myös matkatavaroille.<br />
Matkatavaraksi lasketaan oman perheen kaikki<br />
matkatavarat. Matkatavarat ovat vakuutettuina<br />
1 000 euroon asti omavastuun ollessa vahinkoa<br />
kohden 50 euroa. On hyvä muistaa, että kotimaan<br />
matkan tulee ulottua yli 50 kilometrin päähän vakuutetun<br />
päivittäisestä elinympäristöstä, eli esimerkiksi<br />
koti- tai työpaikkakunnalta. Vakuutus ei ole voimassa<br />
omalla kesämökillä.<br />
Esimerkki:<br />
Proviisoriyhdistyksen jäsen sairastui lomamatkallaan<br />
Espanjassa vatsatautiin. Sairautta hoidettiin<br />
jo paikan päällä, mutta jäsen joutui käymään vielä<br />
Suomessa lääkärillä vaivan takia kaksi kertaa. Vakuutus<br />
korvasi sairaudesta aiheutuneet kulut ilman<br />
omavastuuta. Myös Suomessa tehty jatkohoito korvattiin<br />
kokonaisuudessaan, koska matkasairauden<br />
hoitokuluja korvataan 90 vuorokauden ajan hoidon<br />
aloittamisesta.<br />
Tilaukset toimitetaan Yhtyneitten Kuvalehtien tilaajapalveluun<br />
tai osoitteeseen raila.kaukosuo@<br />
kuvalehdet.fi .<br />
Autovuokrat edullisesti<br />
Budget-autovuokraamoista<br />
Budget-autovuokraamo tarjoaa <strong>Suomen</strong> <strong>Proviisoriyhdistys</strong><br />
<strong>ry</strong>:n jäsenille 15 prosentin alennuksen<br />
normaalihintaisista kotimaan autovuokraushinnoista<br />
ja viiden prosentin alennuksen kaikista ulkomaan<br />
autovuokrauksista Euroopassa, Lähi-idässä<br />
sekä Afrikassa.<br />
Suomessa löydät Budget-autovuokraamon kaikilta<br />
suurimmilta paikkakunnilta sekä lentoasemilta<br />
Helsingistä Ivaloon. Reaaliaikainen online-varausjärjestelmä<br />
palvelee asiakkaita 24 tuntia vuorokaudes-<br />
Esimerkki:<br />
Jäsen oli lähdössä perheensä kanssa lomamatkalle<br />
Italiaan. Kaksi päivää ennen lähtöä jäsenen lapsi<br />
sairastui korvatulehdukseen ja lomamatka jouduttiin<br />
peruuttamaan. Vakuutus korvasi yhdistyksen jäsenen<br />
ja hänen alle 20-vuotiaiden lastensa matkan<br />
peruuntumisesta aiheutuneet kulut, joita matkatoimisto<br />
ei hyvittänyt. Jäsenen puoliso voi hakea korvausta<br />
omasta vakuutuksestaan. Lapsen lääkärinpalkkiota<br />
matkustajavakuutus ei korvannut, koska<br />
lapsen sairaus alkoi jo ennen matkaa.<br />
Vakuutusturvaa<br />
jäsenetuhintaan koko perheelle<br />
Proviisoriyhdistyksen jäsenen kannattaa täydentää<br />
Liittovakuutusta Ryhmäsampo Primus -henki- ja<br />
tapaturmavakuutuksella, josta myönnetään yhdistyksen<br />
jäsenille jopa 50 % alennus. Sillä voit vakuuttaa<br />
jäsenetuhintaan myös puolisosi ja lapsesi.<br />
Esimerkiksi lapsen tapaturmavakuutus maksaa noin<br />
20 € vuodessa ja on voimassa ilman urheilurajoitusta.<br />
Kaikkien perheen vakuutusten keskittäminen<br />
Ifi in kannattaa. Saat jäsenetuna tuntuvia alennuksia,<br />
esimerkiksi: Autovakuutus -15 %, jatkuva Matkavakuutus<br />
-30 % ja Kotivakuutus jopa -11 %.<br />
Edellä kerrottu ei ole täydellinen seloste Proviisoriyhdistyksen<br />
vakuutuseduista. Lisätietoja jäseneduistasi<br />
saat soittamalla numeroon 010 19 19 19 (arkisin<br />
8–20), osoitteesta www.if.fi /proviisoriyhdistys<br />
tai käymällä lähimmässä Ifi ssä. �<br />
sa vuoden jokaisena päivänä. Voit tutustua palveluihin<br />
sekä tehdä varaukset osoitteessa www.budget.fi<br />
tai keskusvaraamosta, puh. 0207 466 600. Asiakastunnus<br />
varausjärjestelmään on: PROVIISORI.<br />
Ulkomaan varauksissa tulisi ottaa yhteyttä keskusvaraamoon<br />
0207 466 600 tai osoitteeseen reservations@budget.fi<br />
.<br />
Teboilin käteisostoista alet jäsenkortilla<br />
Tänä vuonna saat Proviisoriyhdistyksen jäsenkortilla<br />
alennusta käteisostoista Teboilin huoltoasemilta tai<br />
automaattiasemilta (ei koske D-automaattiasemia ja<br />
Teboil Express -automaattiasemia )seuraavasti:<br />
Terra 95E ja 98E -bensiinit 1,7 snt/l.<br />
HiDiesel Eco -dieselöljy 1,7 snt/l.<br />
Teboil-voiteluaineet -10 %. �<br />
43
�LAKINURKKA<br />
TEKSTI MARIA PÖYHÖNEN KUVA VILLE-MATTI MÄKINEN<br />
ASIANAJAJA MARIA PÖYHÖNEN VASTAA PROVIISORIN JÄSENSIVUILLA PROVIISORIYHDIS- -<br />
TYKSEN JÄSENIÄ ASKARRUTTANEISIIN TYÖ OIKEUDELLISIIN KYSYMYKSIIN. VOIT LÄHETTÄÄ Ä<br />
AIHE-EHDOTUKSIA TAI KYSYMYKSIÄ OSOITTEESEEN TOIMISTO@PROVIISORIYHDISTYS.NET T<br />
Mistä vastuunalainen<br />
johtaja vastaa?<br />
MONET PROVIISORIT TOIMIVAT LÄÄKELAIN MUKAISINA VASTUUNALAISINA JOHTAJINA. OSAA NÄISTÄ TEHTÄVISTÄ<br />
HOIDETAAN PÄÄTOIMISESTI, MUTTA VARSIN MONET TOIMIVAT NÄISSÄ TEHTÄVISSÄ MYÖS SIVUTOIMISESTI.<br />
KAIKKIEN VASTUU ON PERIAATTEESSA SAMANLAINEN.<br />
Vastuunalaisen johtajan vastuu<br />
määräytyy lähtökohtaisesti lääkelain<br />
ja -asetuksen mukaisesti,<br />
joissa myös määrätään tarkemmin<br />
tehtävistä. Näitä täydentävät<br />
erilaiset viranomaisohjeet ja<br />
direktiivit.<br />
Lääketukkukaupassa vastuunalaisen johtajan<br />
vastuusta on todettu, että vastuunalainen<br />
johtaja vastaa siitä, että myytävät lääkkeet ovat<br />
lain ja asetuksen sekä määräysten mukaisia.<br />
Vastuu kattaa myös lääkkeiden asianmukaisen<br />
säilytyksen sekä jopa lääkejakelun asianmukaisuuden.<br />
Tähän liittyy muun muassa velvollisuus<br />
huolehtia henkilökunnan perehdyttämisestä.<br />
Lääketehtaassa vastuunalainen johtaja<br />
vastaa siitä, että tehtaan valmistamat lääkkeet,<br />
niiden valmistus ja laadunvalvonta täyttävät<br />
säädösten ja määräysten mukaiset vaatimukset.<br />
Viime kädessä hän siis vastaa siitä,<br />
ettei lääkkeiden valmistuksessa tapahdu virheitä<br />
ja siitä aiheudu vaaraa tai vahinkoa lääkkeiden<br />
käyttäjille.<br />
Vastuuta ei voi siirtää<br />
Vaikka vastuunalaisen johtajan tehtäviä voidaan<br />
delegoida, vastuuta ei voida siirtää.<br />
Vastuunalaisen johtajan vastuuta tarkasteltaessa<br />
herää kysymys siitä, miten laajaa tämä<br />
vastuu käytännössä on alaistenkin toiminnasta.<br />
Voiko vastuusta vapautua noudattamalla it-<br />
44<br />
se mahdollisimman laajaa huolellisuutta?<br />
Rikoslain 44. luvun säännökset säätävät<br />
rangaistukset terveydensuojelurikkomuksesta<br />
ja lääkerikoksista samoin kuin rikoslain 34. luvun<br />
säännös terveyden vaarantamisesta. Nämä<br />
säännökset ovat korvanneet aikaisemmat lääkelain<br />
rangaistussäännökset. Sekä terveydensuojelurikkomuksen<br />
että lääkerikoksen tunnusmerkistöön<br />
kuuluu, että teko on tehty tahallaan<br />
tai törkeästä huolimattomuudesta.<br />
Kaikki vastuu ei kuitenkaan edellytä, että<br />
kyseessä olisi rikos. Vastuu voi toteutua myös<br />
siviilioikeudellisena vahingonkorvausvastuuna<br />
silloinkin, kun rikoksen tunnusmerkistö ei täyty.<br />
Mikä on esimerkiksi vastuunalaisen johtajan<br />
korvausvastuu, kun hänen alaisensa työntekijä<br />
laiminlyö annettujen ohjeiden ja määräyksien<br />
noudattamisen?<br />
Huolellisuus korostuu<br />
Oikeuskäytäntöä lääkealan vastuunalaisen johtajan<br />
vastuusta Suomessa ei juurikaan ole.<br />
Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että valvontavelvollisuustapauksiin<br />
ei voida soveltaa<br />
isännänvastuuta koskevia säännöksiä. Valvontavastuu<br />
alaisen toiminnasta ei siten kanavoituisi<br />
valvojalle samalla tavoin objektiivisena<br />
kuin isännänvastuu. Valvontavastuu onkin itsenäistä<br />
vastuuta omasta valvontatoiminnasta,<br />
mutta valvojakin vastaa siitä, että hän on valvontatoiminnassaan<br />
noudattanut vallitsevaa<br />
huolellisuusvaatimusta.<br />
Minkälainen vallitseva huolellisuusvaatimus<br />
lääkealalla sitten voi olla? Kun otetaan<br />
huomioon lääkealan jo lähtökohtaisesti ankara<br />
vastuu toiminnastaan, ilmeistä on, että vastuunalaiselta<br />
johtajalta joka tapauksessa edellytetään<br />
korostettua huolellisuutta. Tätä tukee<br />
myös proviisorin pätevyysvaatimus, joka osaltaan<br />
osoittaa, että vastuunalaiselta johtajalta<br />
edellytetään keskimääräistä parempia kykyjä<br />
ja ammatillista pätevyyttä.<br />
Vastuun lisäksi valtuuksia<br />
Vastuunalaisen johtajan tehtävien asianmukaista<br />
hoitamista edesauttavat vastuunalaisen<br />
johtajan asemaan liittyvät oikeudet kuten<br />
tietojensaantioikeus, oikeus päästä erilaisiin<br />
tiloihin, oikeus antaa tarpeellisia määräyksiä<br />
ja jopa päättää lääkkeiden jakelu.<br />
Lainsäädäntötasolla vastuunalaisen johtajan<br />
tehtävät, oikeudet ja vastuu ovat tarkoitetut<br />
täydentämään toisiaan ja mahdollistamaan<br />
tehtävien asianmukaisen hoitamisen. Sikäli<br />
kun vahinkoja tapahtuu, vastuunalainen johtaja<br />
tuskin voi vedota ainakaan siihen, etteikö<br />
hänellä olisi ollut tarpeelliset valtuudet tehtäviensä<br />
hoitamiseen. Miten nämä oikeudet ja<br />
velvollisuudet sekä vastuu sitten käytännössä<br />
toteutuvat silloin, kun tehtävää hoidetaan<br />
sivutoimisesti, voi olla joissakin tapauksissa<br />
epäselvää. �
UUTUUS<br />
80 % TARTUNTATAUDEISTA<br />
LEVIÄÄ KOSKETUKSEN VÄLITYKSELLÄ<br />
VAIN APTEEKISTA<br />
Novartis Finland Oy, Metsänneidonkuja 10, 02130 Espoo<br />
Dettol Protects<br />
Uusi antibakteerinen Dettol-käsienpesugeeli tuhoaa välittömästi<br />
99,9 % taudinaiheuttajista, kuten flunssa- ja influenssaviruksista<br />
(mukaan lukien H1N1). Nyt voit suojautua sairauksilta missä<br />
tahansa, vaikka käsienpesupaikkaa ei olisi tarjolla. Kaikki Dettol<br />
-tuotteet sisältävät kosteuttavia ainesosia, eivätkä kuivata ihoasi.<br />
Dettol suojannut perheitä jo yli 75 vuotta.<br />
Antibakteerisen Dettol-käsienpesugeelin teho bakteereihin EN1276-standardin mukaisesti (a) ja viruksiin<br />
EN14476-standardin mukaisesti (b) likaisissa olosuhteissa ja 20 asteen lämpötilassa vaikutusajan ollessa viisi<br />
minuuttia tai yksi minuutti.<br />
5 minuuttia 1 minuutti<br />
Bakteerit<br />
��Enterococcus hirae<br />
��Escherichia coli<br />
��Pseudomonas aeruginosa<br />
��Staphylococcus aureus<br />
<br />
KATKAISE TARTUNTAKETJU<br />
Lokin pienennysarvo<br />
5<br />
4<br />
3<br />
2<br />
1<br />
0<br />
Dettol -tuotteet sisältävät<br />
kosteuttavia ainesosia,<br />
eivätkä kuivata ihoasi.<br />
a) Geelin käyttökonsentraatio 80 % v/v b) Geelin käyttökonsentraatio<br />
Läpäisyehdot 100 % v/V<br />
Läpäisyehdot<br />
Enterococcus hirae<br />
Escherichia coli<br />
Pseudomonas aeruginosa<br />
Staphylococcus aureus<br />
Lokin pienennysarvo<br />
4<br />
3<br />
2<br />
1<br />
0<br />
Adenovirus Type 5<br />
Poliovirus Type 1<br />
Lysholm.dk
�APURAHAT<br />
<strong>Suomen</strong><br />
<strong>Proviisoriyhdistys</strong><br />
myönsi apurahoja<br />
<strong>Suomen</strong> <strong>Proviisoriyhdistys</strong> on myöntänyt apurahoja farmaseuttisen ammattitaidon edistämiseen yhteensä<br />
4 000 euroa. Apurahahakemuksia saapui määräaikaan mennessä yhteensä 17. Apurahojen saajat<br />
julkistettiin Proviisoripäivänä 13.2.2010.<br />
Pro gradu -erikoistyöt ulkomailla:<br />
Gruzdaitis Päivi 200 e<br />
Vanhanen Jenni 200 e<br />
Tieteelliset jatko-opinnot:<br />
Autio Henri 300 e<br />
Nordman Nina 500 e<br />
Peltonen Ida 300 e<br />
Piltonen Marjo 300 e<br />
Soppela Ira 400 e<br />
Talman Virpi 300 e<br />
Ammatilliset jatko-opinnot:<br />
Kivinummi Tanja 300 e<br />
Myllynpää Kirsi 300 e<br />
Sarkola Marianne 400 e<br />
<strong>Suomen</strong> <strong>Proviisoriyhdistys</strong><br />
kiittää<br />
Muut<br />
Proviisorien ammattitaitoa hyödyntävien ratkaisujen<br />
edistämiseen liittyvään tutkimukseen:<br />
Törmänen Tiia 500 e<br />
Kiitämme Proviisoripäivän näyttelyyn osallistuneita yrityksiä ja järjestöjä:<br />
Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus, Actavis Oy, Alcon Finland Oy, Algol Pharma Oy,<br />
Amgen Ab, Antula Healthcare Ab, Avansor Pharma Oy, BMM Pharma Oy, Boehringer Ingelheim Finland<br />
Oy, Botniapharma, Decem Pharma Oy, Farenta Oy, Gaba International, GlaxoSmithKline Consumer<br />
Healthcare, Intervet / Schering Plough Animal Health, Oy Leiras Finland Ab, Marketmedia Oy, Medac<br />
GmbH, Oy Medifon Ab, Mylan Oy, Nordic Drugs Ab, Novartis Finland Oy, Oriola Oy, Orion Oyj Orion<br />
Pharma, Pfi zer Oy, Oy Pharma Nord Ab, PharmaService Oy, Primex Pharmaceuticals Oy, Pretax Oy,<br />
ratiopharm Oy, Receptum Oy, Sabora Pharma Oy, Sanofi Aventis Oy, Sandoz Oy Ab, Schering Plough Oy /<br />
MSD, Solvay Pharma Oy, Oy Stada Pharma Ab, Tamro Oyj ja Oy Verman Ab<br />
Tervetuloa mukaan näyttelyyn jälleen vuonna 2011!<br />
Seuraavien Proviisorien aikataulut:<br />
46<br />
N:o Ilmestyy<br />
Ilmoitusten<br />
varauspäivä<br />
Ilmoitusten<br />
aineistopäivä<br />
2 14.5. 12.4. 26.4. 12.4.<br />
3 24.9. 23.8. 6.9. 23.8.<br />
4 10.12. 8.11. 22.11. 8.11.<br />
Tekstien<br />
aineistopäivä<br />
Merkitse<br />
kalenteriisi!<br />
Proviisoriyhdistyksen<br />
kevätkokous 22.5. Helsingissä
www.actavis.fi<br />
Apobase<br />
Parasta aikaa ihollasi<br />
Perusvoiteen tärkein tehtävä on ihon tehokas kosteuttaminen. Jotta voide sopisi jokapäiväiseen käyttöön ja<br />
herkim mällekin iholle, tulee sen koostumuksen olla mahdollisimman yksinkertainen. Apobase sisältää sen mitä ihosi<br />
janoaa – ja vain sen. Olemme kehittäneet rasvapitoisuudeltaan neljä erilaista Apobase-voidetta taataksemme sen,<br />
että Apobase tarjoaa ratkaisun jokaiselle ihotyypille. Laadukkaat, nopeasti imeytyvät Apobase-voiteet ja asiantuntevat<br />
neuvot ihonhoitoosi saat apteekeista.<br />
2/2010