Porin kansallinen kaupunkipuisto

Tää o mee syrän ja keuhkot

Miksi kansallinen kaupunkipuisto?Kansallinen kaupunkipuisto on maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvakaupunkisuunnittelun työkalu. Se varmistaa kaupungin keskustassa ja senympärillä levittäytyvän luonnon ja kulttuurimaiseman suojelun ja hoidon.Porin kansallinen kaupunkipuisto on yksi kaupunkirakenteen ja -maisemankehittämisen pääteemoista. Se toteuttaa osaltaan Porin kaupunkistrategiaaja edustaa yli 450 vuotiaan kaupungin kehitystä valtakunnallisessa kaupunkipuistojenverkostossa.Porin kansallinen kaupunkipuistoPorin kansallinen kaupunkipuisto perustettiin 6. toukokuuta 2002, ja sitälaajennettiin ympäristöministeriön päätöksellä 14.12.2006. Laajennuksessaalkuperäiseen kaupunkipuiston alueeseen liitettiin ortodoksinen kirkko jasitä ympäröivä Käppäränpuisto.Porin kansallinen kaupunkipuisto tarjoaa asukkaille ja vierailijoille viihtyisän,terveyttä edistävän ympäristön, joka sisältää arvokasta luontoa sekä rakennus-ja kultturiperintöä. Porin kansallisella kaupunkipuistolla on valtakunnallinenmerkitys, mutta ennen kaikkea se on tavallisia porilaisia varten. Silläonkin tärkeä sija kaupunkilaisten arjessa ja sydämissä, tarjoavathan puistoalueetmonenlaisia mahdollisuuksia vapaa-aikaan ja virkistykseen. Kaupunkipuistonideana on toimia sekä kaupunkilaisten rentoutumispaikkana ettähelposti saavutettavana luontokohteena. Kun puistot, metsät, kosteikot jamuut luontoelämykset löytyvät kävelyetäisyydeltä, on kaikilla mahdollisuusviettää aikaa luonnossa.

ooliHuvilajuopaKalaforniaHanhiluotoKvistiluotoLiljanluotoHevosluotoKirjurinluotoPohjoisrantaJokaisella kansallisella kaupunkipuistollaon oma roolinsa osana Suomen kansallistakaupunkipuistoverkostoa. Porin kansallisenkaupunkipuiston rooliksi määriteltiinjo hakemusvaiheessa kertoa yhden Suomenmerkittävimmän joen, Kokemäenjoen,ja suomalaisen asutuksen kehittymisenvaiheista. Vesitietä pitkin asutus, kulttuurija uudet virtaukset levisivät vuosituhansiensaatossa rannikolta sisämaahan.Kaupunkipuiston ydin onkin osa suomalaistakaupunkikehityshistoriaa.PolsanluotohautausmaatIsomäkiPorin metsäKatinkuruKivi-PoripuistoakselitkoulukorttelitPorttaaliJokisuun kauppapaikka on muuttunutteollistumisen ajan jälkeiseksi osaamiskeskukseksi.Etelärannan kivikorttelit ja kaupunkiahalkovat puistoakselit muistuttavatkaupunkipaloista ja aikansa arvomaailmasta.Kaupunkia ympäröineet viljelysmaatja yhteislaitumet ovat yhteiskunnallistamuutosta seuraten saaneet uuden merkityksenkaupunkilaisten ja matkailijoidenvapaa-ajanviettoalueina. Kaupunkipuistonpohjoisreunalta levittäytyy Pohjoismaidenlaajin jokisuisto, jonka luontoarvot ovatkansainvälisestikin tunnustettuja.

AlueetPorin kansallinen kaupunkipuisto on toimintojensaja alueiden sijainnin perusteellajaettu kolmeen aluekokonaisuuteen.Luotojen alue on pääasiassa viljely-, kulttuuri-ja virkistyskäytössä, ja keskustanalueelle keskittyvät puistot sekä arvokkaatrakennetun ympäristön kohteet. Porinmetsä ja Isomäen urheilukeskus puolestaantoimivat kaupunkilaisten liikunta- jaulkoilupaikkana.Porin kansallisessa kaupunkipuistossa painottuvatsekä valtakunnallisesti arvokasrakennettu kulttuuriympäristö että kaavajakulttuurihistoriallisesti merkittävät puistotja muut viheralueet, kuten ristikkäispuistojenkokonaisuus.aluejakoLuodotKaupunkikeskustaUrheilukeskus jaPorin metsäPorin kansallisen kaupunkipuiston alueetmuodostavat yhtenäisen viherkäytävänkaupunkirakenteen sisällä, jota pitkin onmahdollista siirtyä Pohjoismaiden laajimmaltasuistoalueelta ydinkeskustan läpiIsomäen virkistysalueelle ja edelleen kaupunkiaympäröivälle maaseudulle.

LuodotLuotojen alue on osa Suomen edustavinta suistomuodostumaa, Kokemäenjoendeltaa. Se on myös linnustollisesti erittäin merkittävä. Jokisuiston maankohoaminenja joen tuoman aineksen kerrostuminen saavat aikaan suiston,sen kasvillisuuden ja linnuston siirtymisen vuosittain jokisuulta merelle päin.Tämä nopea ekologinen muutosprosessi on eri aikoina muokannut sekä alueenluontoa että rakennettua maisemaa. Luotojen alue kuvastaakin hyvinmaaseudun ja luonnon sekä kaupungin välistä jatkuvaa vuorovaikutusta.Luotojen alueella maisemaa hallitsevat avoimet viljelykset. Luotojen alueenpohjoiskärki kuuluu Kokemäenjoen suiston Natura-alueeseen. Luonnonsuojelualueenja viljelysten väliin jää Kalafornian golfkenttä. Kokemäenjoen suistonluodoista Kirjurinluoto, Polsanluoto, Liljanluoto, Hanhiluoto ja Raatimiehenluotoovat osa kansallista kaupunkipuistoa. Samoin kaupunkipuistoonkuuluvat Kvistinluodon eteläkärki ja Hevosluodon siirtolapuutarhat sekäHuvilajuovan varrella sijaitseva 1900-luvun alkuvuosikymmeninä syntynyt,omaleimainen ja kulttuurihistoriallisilta arvoiltaan merkittävä huvila-asutus.Aluetta käytetään virkistys- ja vapaa-ajan toimintaan sekä maanviljelykseen.Kokemäenjoen rantalehtojen kautta alkuperäisluonto ulottuu aivan kaupunginydinkeskustaan. Hyvänä esimerkkinä tästä on kivenheiton päässä keskustastasijaitseva Polsanluodon luontoreitti.Luotojen alueelta löytyy myös porilaisille rakas Kirjurinluodon puisto. Yleensäkuitenkin puhutaan Kirjurinluodosta tai Kirjurista ja tarkoitetaan kokoluotorykelmän eteläistä osaa, hoidettua puistoaluetta. Kirjurinluodossa ovatedustettuna kansallisen kaupunkipuiston kaikki elementit: Kirjuri on arvokaskulttuurihistoriallinen kohde, jossa rakennettu ympäristö yhdistyy luontoon.Se tarjoaa myös puitteet monenlaiselle toiminnalle arjesta juhlaan. Kirjurissaon tilaa liikkua, leikkipaikkoja, kukkaistutuksia mutta myös paikka suurilleyleisötapahtumille, joista tunnetuin on Pori Jazz -festivaali.

KaupunkikeskustaPorin Kansallisen kaupunkipuiston näkyvimpiä monumentteja ovat KokemäenjoenPohjoisrannan teollisuusrakennukset, erityisesti Porin Puuvillanrakennusryhmä, Keski-Porin uusgoottilainen kirkko sekä Suomen edustavimpiinuusrenesanssirakennuksiin lukeutuva Junneliuksen palatsi, nykyinenkaupungintalo. Merkittäviä kohteita ovat myös Porin silta, raatihuone,koko Kivi-Pori sekä Juseliuksen mausoleumi. Pohjoisrannan vanha teollisuusmiljööja Etelärannan yhtenäinen vanha rakennuskanta muodostavatkinyhdessä ainutlaatuisen kaupunkimaiseman.Ilmansuuntien mukaan Porin keskustaa halkovat puistoakselit ovat kansallisenkaupunkipuiston kaavahistoriallisesti näkyvin elementti. Ristikkäispuistottuovat luonnon keskustaan, ja jäsentävät kaupunkitilaa muodostaensamalla turvallisen väylän kevyelle liikenteelle. Ristikkäispuistot ovat tunnettujamyös kaupungin nimikkolinnun mustavariksen pesimäyhdyskunnista.Ne yhdistävät kaupungin muut viheralueet toisiinsa, ja toisaaltakaupungin hautausmaat ja kaupunginsairaalan alue muodostavat viherrakenteellisenjatkeen Länsipuistolle. Hautausmaiden arvo on niiden mielenkiintoisenhistorian lisäksi siitä kertovissa merkittävissä rakennuksissa jamuistomerkeissä.Myös Porin IX kaupunginosan koulukorttelien alue sisältyy Porin kansalliseenkaupunkipuistoon, ja se yhdistää keskustan puistot etelään rautatieasemallesekä Porin metsään ja edelleen kaupunkia ympäröivään maaseutuun.

Porin metsä ja urheilukeskusPorin metsä on vanha kaupunkilaisten yhteislaidun, jota alettiin sotienjälkeen kehittää virkistysalueeksi. Kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluvaametsäaluetta on kaikkiaan kolmisen neliökilometriä. Keskeisen sijaintinsaja laajuutensa ansiosta alue on kaupunkilaisten tärkein virkistysmetsä.Intensiivisin virkistyskäyttö sijoittuu Porin metsän pohjoisosiin Isomäenympäristöön.Ympäristöstään kohoavan Isomäen maisemallinen merkitys on suuri. Isomäkija sitä kiertävä ulkoilupolkuverkosto sekä maauimalan ympäristö muodostavatprofessori Yrjö Lindegrenin yleissuunnitelmassa esitetyn kansanpuistoalueen,jolla on myös arkkitehtuuri- ja kaavahistoriallista merkitystä.Lisätietoja:Porin kaupunkisuunnittelukaupunkisuunnittelupäällikkö Olavi MäkeläValtakatu 4 B, 28100 Pori, puhelin: 044 701 1601, olavi.makela@pori.fiPorin Tekninen Palvelukeskus/puistotoimikaupunginpuutarhuri Ismo AhonenKirjurinluodontie 6 , 28100 Pori, puhelin: 044 701 1751, ismo.ahonen@pori.fiwww.pori.fi/kaupunkipuistoympäristöministeriö: www.ymparisto.fi

Tekijät:Kirsi Vahtokari - toimitusHeli Koskela - taitto, kartat ja kuvausHeli Nukki - kuvausEeva Järvenpää - kuvausPorin kaupunkisuunnittelu 2009Paino: Kehitys Oy

cmyk 87 56 21 5 + 40%pms 653 + 40%Kuva: Lentokuva Vallas Oy...ja sunki ku tuutkäymää.