Pelien ”sekakäyttäjät” usein riskiryhmä - Sininauhaliitto

4/2003Sininauhaliitto - kristillisten päihdejärjestöjen keskusliittoYlitarkastaja Janne Peräkylä:Pelien ”sekakäyttäjät”usein riskiryhmäg TEKSTI: MARJAANA PERTTULA, KUVAT: MARJAANA PERTTULA JA ILKKA PARTANENTutkimuksen mukaan 25 000 –65 000 suomalaista pelaaraskaasti. Tästä joukosta monetovat ”pelien sekakäyttäjiä” elihenkilöitä, jotka pelaavat useitarahapelejä, kertoo sosiaali- jaterveysministeriön ylitarkastajaJanne Peräkylä.n On vaikea arvioida, missä vaiheessarahapeleistä muodostuu henkilölle ongelma.Riippuvuus rahapeleihin ryömii riippakiveksivaivihkaa. Yksi prosentti suomalaisista(noin 25 000) myöntää, ettäheillä on peliongelma. Neljä prosenttiakatsoo joskus kärsineensä peliongelmasta.Luvut ilmenevät rahapelitutkimuksesta,jonka Taloustutkimus Oy äskettäinteki sosiaali- ja terveysministeriöntoimeksiannosta. Tutkimukseen haastateltiinyli 5000 henkilöä.P e l i p r o j e k t i n e r i k o i s n u m e r oMiehet ovat naisia innokkaampia rahapelienpelaajia. Noin 80 prosenttia rahapelientuosta tulee miehiltä. Keskimääräistäenemmän runsaasti pelaavia onpienituloisten joukossa, ja maakunnistaEtelä- ja Pohjois-Savo samoin kuin Pohjois-Karjalaolivat kärkipäässä. Suhteellisestieniten raskaasti pelaavia on 15-24 -vuotiaiden ryhmässä.– Tulos ei yllättänyt. Ei ollut mitäänsyytä olettaa, että meillä peliasiat olisi-KUVA: ILKKA PARTANEN. Kuvan henkilö ei liity jutun sisältöön.Seuraavalle sivulle

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○Peliongelma on inhimillinen tragediaEnnen vanhaan pelaaminen oli pelaamista.Sitä uskallettiin nimittäämyös uhkapelaamiseksi – suoraan ja kursailematta.Nyt alan bisnes yrittää kääriäsen kauniiseen viihteen tai aikuisviihteenkaapuun.Pelitoiminnassa liikkuu euro poikineen.Peliteollisuuden ja varsinkin yksityisenvoitontavoittelun ajattelun jatoiminnan taustalla on äärettömän suuretvoitot. Eurooppalaiset käyttävätvuosittain yli sata miljardia euroa laillisiinpeleihin. Summa on niin suuri, ettäsen kokoluokkaa on vaikea edes hahmottaa.Pelibisnes on yksi maanosammesuurimmista liiketoiminnan muodoista.Suomessa on pelitoiminnan monopolijärjestelmä.Yksinoikeudella toimiialoillaan kolme rahapeliyhteisöä: Veikkaus,Raha-automaattiyhdistys ja SuomenHippos Fintotoineen. Niiden toiminnankasvu on ollut hurjaa: Kymmenenviime vuoden aikana rahapelienmyynti on kasvanut vuoden 1992 noin890 miljoonasta eurosta vuoden 2002loppuun mennessä noin 1 850 miljoonaaneuroon. Rahapelien kautta saatiinvuonna viime vuonna yli 850 miljoonaaeuroa yhteiskunnan tarpeisiin.Kun minulta on usein kysytty, mitenvakavana ongelmana pidän liikapelaamista,vastaukseni on ollut ongelmapelaajiahaastatelleena ja ilmiötäkollegani kanssa kartoittaneena (Murto& Niemelä 1993), että kysymyksessä eiole vielä väestötasolla laajamittainenyhteiskunnallinen ongelma. Mutta olenlisännyt, että niiden yksilöiden ja perheidenkohdalla, joissa tämä ongelmaon, se on traaginen ja vaikea ongelma.Suomessa on 25 – 65 000 runsaasti pelaavaa,joilla merkittävällä osalla on jopelaamisesta aiheutuvaa riippuvuuttatai haittoja. Viime vuosikymmenellävuosittain hoitoa avo- tai laitoshoidostahaki toista tuhatta ihmistä. Näistä syistäilmiö on otettava vakavasti, äärettömänvakavasti.Pelitoimintaan kohtaan on kovia paineita.Yhden uhan muodostaa internetinkautta tapahtuva ”rajojen avautuminen”.Kansallisella lainsäädännölläon vaikea, suorastaan mahdotonta rajoittaapelaamista ulkomaille. Toinenuhka on yksityisen bisneksen jatkuvahyökkäys rahapelitoiminnan monopoleitavastaan. EY-tuomioistuimen taannoisenGambelli-tapauksen on sanottumurtavan yksinoikeusjärjestelmän. Tuomioistuimenratkaisu koskee täysin toisenlaistaItalian tilannetta kuin Suomentilanne on, mutta silti päätöstä käytetäänmitä ankarammin julkisuudessa pelitoiminnanvapauttamiseksi.Monopolijärjestelmä on luotu rahapelitoimintaanosallistuvien oikeusturvantakaamiseksi, väärinkäytösten sekärikosten estämiseksi ja pelaamisesta aiheutuviensosiaalisten haittojen vähentämiseksi.EY-tuomioistuin hyväksyi aikoinaannämä näkökulmat Suomen osalta.Suomessa on katsottu, että ihmistenpelihalut eivät saa olla yksityisen voitontavoitteluntemmellyskenttänä.Suomi tarvitsee nyt nopeasti yhtenäistäpelipolitiikkaa, jonka muotoiluunon osallistuttava kaikkien vastuullistentahojen. Valtiovallan puolella vastuu onsosiaali- ja terveysministeriöllä, sisäasiainministeriöllä,opetusministeriöllä jamaa- ja metsätalousministeriöllä, jotkakaikki tavalla tai toisella ovat pelitoiminnankanssa tekemisissä. Peliyhtiöidenlaidasta laitaan on tunnettava vastuunsa.Kansalaisjärjestöjen puolella onvalmiutta olla mukana luomassa kansallistalautakuntaa tai neuvottelukuntaa.Niidenkin on nähtävä avoimesti pelitoiminnanhaitat, vaikka sosiaali- jaterveysjärjestöjen tuloista viitisentoistaprosenttia tulee raha-automaattivaroista.Urheilua ja kulttuuria tuetaanpuolestaan veikkausvoittovaroista ja hevosurheilunja –talouden kehittämistäravipelien tuotosta.Parkanossa marraskuun puolivälissäpuhunut sisäasiainministeri Kari Rajamäkilupasikin asettaa ”rahapelifoorumin”kansallisen pelitoiminnan ohjauksenvälineeksi. Tämä tulee toteutuessaanolemaan yksi tärkeä edistysaskel.Muitakin toimia tarvitaan.Pelikeskustelussa olisi kuuluttava nytmyös niiden ääni, jotka itkevät perheidensäraunioituneen talouden ja sortuneidenunelmien äärellä. Ylipäätääntiedon pelitoiminnan kääntöpuolestatulisi lisääntyä. Se auttaisi meitä kansakuntanapysymään kohtuudessa. Kaikillatavoin. gJORMA NIEMELÄjorma.niemela@sininauhaliitto.fiKUVA MONA MANNERHEIMOPelien sekakäyttäjät... JATKOA ETUSIVULTA– Suomessatoimivienrahapeliyhtiöidenpitäisi avoimemmintuoda keskusteluunvastuullisuuskysymykset,sanoo ylitarkastajaJanne Peräkylä.vat jotenkin toisin kuin muualla. Nuortenpelaaminen on kuitenkin hälyttävästinoussut. Nettipelien yleistyminentulevaisuudessa nostaa nuoret entistäselkeämmin riskiryhmään, Peräkyläsanoo.Hän muistuttaa, että Suomessa lakisallii 15-vuotiaan pelaamisen raha-automaateilla.Lottoon ja vedonlyöntiin riittäämikä ikä tahansa.– Kansainvälisesti ikärajakäytäntömmeon rahapelaamisen suhteenpoikkeuksellisen liberaali, ylitarkastajajatkaa.Sosiaali- ja terveysministeriön teettämäselvitys oli ensimmäinen pelaamistakoskeva väestökysely, joka jatkuutarkemmilla teematutkimuksilla.Yhteistyössä A-klinikkasäätiön kanssaministeriö on jo aloittanut tutkimuksenpeliongelmahoitoon hakeutumisestaja hoidon saatavuudesta. Ensivuonna on Peräkylän mukaan tarkoituksenaaloittaa tutkimukset myösnuorten pelaamisesta, sähköisestäpelaamisesta, raskaasti pelaavista,peliriippuvaisten henkilöihin taloudellisistaongelmista sekä riippuvuuden läheisilleaiheuttamista ongelmista. Myösrahapeliyhtiöt ja jälleenmyyntiverkostootetaan kokonaisuutena tarkasteluun.– Rahapelien sijoittelua pitää miettiä.Ei ole hyvä, jos lähellä on Alko,kunnan sosiaalitoimisto ja Kela…Myös pelien nopearytmisyyttä on tarkasteltava,Peräkylä toteaa.Ylitarkastajan mielestä Suomessatoimivien rahapeliyhtiöiden pitäisi avoimemmintuoda keskusteluun vastuullisuuskysymykset,joita he ovat tähänasti pohtineet lähinnä sisäisesti. Kysymysongelmapelaamisesta nousseelähitulevaisuudessa myös kansanedustajienpohdittavaksi; tähänasti eduskunnassa on taitettu peistälähinnä rahapelien tuotto-osuuksienjakamisesta. g2

Kenellä vastuu rahapeleistä?JATKOA EDELLISELTÄ SIVULTAMaa- ja metsätalousministeriJuha Korkeaoja1. Pelaamisen muodot ja tarjontaovat laajentuneet räjähdysmäisesti.Entisaikojen lottoajien ja veikkauspelienrinnalle on syntynyt laajakirjo erilaisia peliautomaatteja puhumattakaannetissä sijaitsevastapeliarsenaalista. Houkutuksiapelata ja lisätä pelaamista on tätenyhä enemmän tarjolla.Pelaamisella on sekä hyviä ettähuonoja puolia. Hyvinä puolina onnähtävissä muun muassa veikkausrahojenja RAY:n pelituotoistasaamien rahojen suuntaaminenavustustoimintaan, jonka avullahelpotetaan tänäkin vuonna tuhansienperheiden arkea ympäri Suomea.Vitaalina tarkoituksena onedistää suomalaisten terveyttä jasosiaalista hyvinvointia. Pelaamiseenliittyviä riskejä, kuten peliriippuvuuteensairastumista, ei kuitenkaanpidä aliarvioida. Kyseessäon vaikea ongelma ja aivan erityistähuomiota on kiinnitettävänuoriin ja lapsiin, jotka ovat helpostialttiita liikapelaamiselle ja peliriippuvuuteensairastumiselle.2. Keskeistä on valistus ja erilaistentukitoimintamuotojen kehittäminen.Unohtaa ei pidä myöskään liikapelaamisestaja riippuvuudestakärsivien henkilöiden perheitä.3. Lauantailottoaminen muutamankerran vuodessa perisuomalaiseentapaan.SisäasiainministeriKari Rajamäki1. Kysymykseen ei voi antaa yhtäoikeata vastausta. Pelien tarjontaon oleellisesti lisääntynyt viimevuosina ja samalla tekniikan kehitystuo yhä uusia pelejä saataville.Rahapelien myynti onkin kasvanutselvästi ja suomalaisen käyttäväthenkeä kohden keskimäärin350 euroa vuodessa pelaamiseen.Suomalainen peli-into onsamalla tasolla kuin muissa Pohjoismaissa.Länsimaissa olemme5. tai 6. sijalla.Pelaamisen määrää tulee arvioidakeskiarvon ohella myös yksilöllisesti.Monilta ihmisiltä pelit vievätrunsaasti rahaa ja peliongelmaistentilanne heijastuu useinmyös perheeseen. Ongelmapelaa-4misen tilannetta tulee pitää tarkoinsilmällä. Sisäasiainministeriö pyrkiiohjaamaan pelitoiminnan kehitystäniin, että pelaaminen pysyyviihteenä eikä siitä synny sosiaalisiaongelmia.Pelitoiminnalla on suuri yhteiskunnallinenmerkitys etenkin sosiaalisenja kulttuurisen palvelujärjestelmänkannalta. Haluan kuitenkinmuistuttaa, että tarvitaan etujenja haittojen siedettävää suhdetta.2. Peliongelmiin sortuneiden hoitoonon Suomessa kohtuullisenhyvä valmius. Kuntien terveydenhuoltoantaa terapeuttista hoitoa,jota täydentävät A-klinikkasäätiönja Sininauhaliiton tarjoamat hoitomahdollisuudet.Mielestäni tällähetkellä hoidon kehittämisen haasteenaon tunnistaa ongelmapelaajatentistä varhaisemmin. Peliongelmienennaltaehkäisy on yhätärkeämpää. Suurin vastuu on tietenkinihmisillä itsellään ja lastenosalta vanhemmilla, mutta edellytänpelejä tarjoavilta rahapeliyhteisöiltävastuullisuutta ja pelejä valvoviltaviranomaisilta tehokastatoimintaa.Uudistettu arpajaislainsäädäntöantaa edellytykset ohjata pelitoimintaaniin, että siitä aiheutuvat ongelmatpysyvät vähäisinä. Keskeisinäohjauskeinoina ovat sisäasiainministeriöllekuuluva rahapeliensääntöjen vahvistaminen sekäsosiaali- ja terveysministeriölle arpajaislaissasäädetty velvollisuusseurata ja tutkia arpajaisiin ja pelaamiseenosallistumisesta aiheutuviaongelmia.Tekniikan kehitys antaa mahdollisuudentuoda markkinoille uusia,peli-ideoiltaan ja visuaalisesti mielenkiintoisiaja aina vain nopearytmisempiäpelejä. Tekniikan ei pidäkuitenkaan antaa sokaista. Pelaamishaittojenehkäisy edellyttääpoliittista tarkkanäköisyyttä. Pelaamistakoskevan keskustelun fooruminatulee entistä tehokkaamminkäyttää Arpajais- ja rahankeräysasioidenneuvottelukuntaa. MyösVeikkauksen, RAY:n ja Fintotonpelitoiminnan kasvamista ja kokonaistarkasteluatarvitaan.3. Lähinnä viikoittainen peruslottoja RAY:n hedelmäpelejä, jottamuun muassa pelastushelikopteritpysyvät ilmassa.Onko teillä eettistä vastuutaongelmapelaajista ja mitense ilmenee?- Raha-automaattiyhdistys onpelitoiminnan harjoittajana yritys,jolle muiden yritysten tavoinkuuluu yhteiskuntavastuuja sitä kautta myös eettinenvastuu. Rahapelitoiminnan erityspiirteenämeiltä edellytetäänlainsäädännössä, että haitatjäävät kokonaisuudessa minigTEKSTI : MARJAANA PERTTULAg KUVAT : RAYN ARKISTOMikä onpelintekijänvastuu?Vastaajana Raha-automaattiyhdistyksenvaratoimitusjohtaja Esko Romppainen.Jos huomataan, että jokinpeli aiheuttaa riippuvuutta,jätetäänkö se pois?- Jälkikäteispäätöksiä ei olekoskaan tehty. Asia ei toiminnassammekulje näin päin, vaanjo tuotetta kehitettäessä pyrimmeottamaan huomioon liikapelaamisenmahdollisuuden: pelinhoukuttelevuus ja uhkapeliominaisuusei saa muodostualiian voimakkaaksi. Pelin näitäominaisuuksia ohjatessammeharkitsemme rajat muun muassapelin panoksille, suurimmillevoitoille ja arvonnan nopeudelle.maaliseksi verrattuna pelienviihteelliseen, sosiaaliseen taitaloudelliseen hyötyyn. Kutenjo totesin, emme maksimoi pelienhoukuttelevuutta emmekäsitä kautta pyri maksimoimaantuottojamme.- Viihdepelit voivat kuitenkinyksilötasolla aiheuttaa henkisiäja taloudellisia ongelmia,jopa katastrofin. Ray aloitti jo1990-luvun alussa tutkimustoiminnanpelitoiminnan ongelmatiikastayhteiskunnallisena ilmiönä.Olemme kouluttaneet väkeämmeohjaamaan meihin yhteyttäottavia, peliriippuvuudestakärsiviä saamaan apua ammattiauttajilta,esimerkiksi A-klinikoilta.Meillä on tätä vartenmyös puhelinpalvelu. Ray myösohjaa tuotoistaan osan järjestöille,joiden tehtäväalueeseenkuuluu riippuvuuden tutkiminentai hoitaminen.g

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○g TEKSTI: MARJAANA PERTTULA, KUVAT RAUTAKIRJARautakirjatasapainoilee”Sääntöjänoudatetaan”Yrityksenä Rautakirja kantaa sosiaalisenvastuunsa, mutta Pelkonen muistuttaa vastuunrajallisuudesta.- Yritys noudattaa niitä ohjeita, jotka onmääritelty peliyhtiöiden ja asiakkaan välillätehdyissä asiakassopimuksissa. Rahapeliyhtiövastaa sääntöjen lainmukaisuudesta.Ei peliyhtiöillä eikä asiamiehillä ole oikeuttavalita asiakkaita tai kieltää keneltäkäänpelaamista lukuun ottamatta Raha-automaattiyhdistyksenpelejä, joiden pelaamioikeuksienja velvollisuuksien kanssa– Myönnämme, ettäpelien valvominenon haasteellista,sanoo toimialajohtajaMarkku Pelkonen.– Yrityksemmenoudattaa annettujaohjeita.Toimialajohtaja Markku PelkonenRautakirjasta kertoo, että liikapelaaminenotetaan vakavasti myösRautakirjassa. Henkilöstölle tulossa tietopakettiasiasta tammikuussa tehtävään koulutusaineistoon.- Tähän asti on ollut vähän epäselvää,kenen puoleen pelaajan voi pyytää kääntymään,jos hän kokee pelaamisensa ongelmaksi.Onneksi järjestöpuolelta on löytynytvastuunottajia, joiden puoleen voiohjata. Mahdollista on entisestään tiivistääyhteistyötä järjestöjen kanssa, sanoo MarkkuPelkonen.Kioskikaupan toimialajohtajan mukaanRautakirja aikoo seurata Raha-automaattiyhdistyksenjälkiä tekemällä liikapelaamisestaoman opasvihkosen myyjilleen, mahdollisestiesitteen myös pelaajille. Pelkonentietää, että saman tapainen vihkonen ontekeillä myös Hippoksessa ja Veikkauksessa.nen on kielletty alle 15-vuotiailta, Pelkonenhuomauttaa.Hän uskoo, että pelaajien ikärajaa valvotaanR-kioskeissa hyvin. Raha-automaattiyhdistyksenpelit on sijoitettu siten,että myyjällä on suora katseyhteys peleihin.- Pelit kuitenkin kiinnostavat nuoria, javarmasti joku pääsee silloin tällöin sujauttamaanrahan peleihin. Myyjä ei voi takavarikoidanuoreltakaan pelaajalta rahoja.Yleensä alle 15-vuotiaat uskovat kuitenkinhyvin puhetta, Pelkonen toteaa.Hän myöntää kuitenkin, että valvominenon haasteellista. Pelkosen mielestä onmyös aihetta lisätä oman väen ymmärrystäsiitä, miksi on tärkeää, että alle 15-vuotiaateivät pelaa. Tämä tulee esille koulutusaineistossa.Valvontaongelmia esiintyy etenkin suurtenkoulujen läheisyydessä tai paikoissa,joissa nuorisojoukot kokoontuvat. Toimialajohtajamuistuttaa kuitenkin, että tällaisissapaikoissa myyjän keinot eivät kuitenkaanpuhumiseen lopu.- Jos jossakin kioskissa on ongelmia,Raha-automaattiyhdistyksestä voi tilata lisälaitteen,jolla myyjä voi kassakoneen takaasulkea pelin yhtä nappia painamalla.Kone palauttaa samalla pelaajan laittamatrahat. gRautakirjan myyjille on tulossa tietopaketti liikapelaamisesta. Tarkoitus onlisätä työntekijöitten ymmärrystä siitä, miksi on tärkeää, ettei alle 15-vuotiaspelaa.Kuvan henkilöt eivät liity jutun sisältöön.5

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○g TEKSTI: MARJAANA PERTTULA, KUVA: OLLI KARINIEMIA-klinikkasäätiön Teuvo Peltoniemi:Nettipelaaminenvoi ryöstäytyä käsistäNettipelaaminen voi imaista pelaajanmukaansa ja muuttuariippuvuudeksi siinä missä päihteetkin,sanoo A-klinikkasäätiöntiedotuspäällikkö, valtiotieteidenlisensiaatti Teuvo Peltoniemi.Nettiriippuvuutta voi olla monenlaista:joku alkaa roikkua pornosivuillatai chattailupalstoilla,toinen taas uppoutuu pelimaailmaan niinettä kontrolli katoaa. Nettiriippuvuudestaon kyse silloin, kun virtuaalitodellisuusvetää voimakkaasti puoleensa ja tuntuuelävää elämää kiinnostavammalta asialta.Tietokoneen viereen jäädään tuntikausiksi,ja ajan taju hämärtyy. Tietokoneei enää olekaan apuväline, vaan keskipiste,jonka ympärillä elämä pyörii.Tiedotuspäällikkö Teuvo Peltoniemi onhuolestunut etenkin nettikasinoista, joissatoimitaan luottokorteilla ja joita pyöritetäänties mistä maasta toiselta puoleltamaapalloa, monesti myös petosmielessä.Lisääntyneet roskapostit heittävätruutuun kasino- ynnä muita täkyjänettipelaajien houkutukseksi - ja useinturmioksi. Koukkuun jääminen käy helposti.- Roskapostien pommitusten uhriksiNettiriippuvuus tarjoaavirtuaalitodellisuuttaelävän elämän sijasta,sanoo tiedotuspäällikköTeuvo Peltoniemi.joutuvat henkilöt, jotka ovat aiemmin rekisteröityneetpelaamaan jotain peliä jaovat siten alttiita pelaamiselle, Peltoniemihuomauttaa.Hän muistuttaa, että kyse on myöskansantaloudellisesta tappiosta. Suomessarahapelien toiminta on valvottuaja tuottoa ohjataan yleishyödyllisiin tarkoituksiin.Rajattomien nettikasinoidenvyöryessä koteihin suomalaiset jäävätnuolemaan näppejään ja epämääräisetyritykset käärivät voittoja. Peltoniemi pitäävälttämättömänä, että Euroopan unioni,Kiina, Japani ja Yhdysvallat saisivataikaan yhdessä lainsäädännön nettipelaamisesta.Yksittäisen valtion keinotovat vähäiset.- Jotain on tehtävä siksikin, että sähköpostittukkiintuvat kohta roskaposteista,Peltoniemi huomauttaa.PäihdelinkissäriippuvuustestiA-klinikkasäätiöllä on nettisivuillaan(www.päihdelinkki.fi) testi, jolla voi mitataomaa nettiriippuvuuttaan, on se sittenmiltä tahansa saralta.- Käyttäytyminen ja sosiaaliset haittavaikutuksetovat saman kaltaisia riippumattasiitä, minkä asian ympärille riippuvuuson kehittynyt, Peltoniemi toteaa.Hän uskoo, että useimmat nettiriippuvaisettiedostavat riippuvuutensa itsekin,mutta he eivät välttämättä halua puhuaasiasta muille. Päihdelinkin testi tarjoaaanonyymin tavan ”mitata” riippuvuus.Tarjolla on myös itseaputehtäviäoman kontrollikyvyn palauttamiseksi.Anonyymisti voi myös esittää kysymyksiä,joihin joukko terapeutteja vastaa.- Hoitojärjestelmistä tärkein on omaiset!Nettiriippuvainen voi päästä riippuvuudestaantarkastelemalla asioita läheistensäkanssa. Pahasti peliriippuvaisilleA-klinikkasäätiöllä ja Sininauhaliitollaon tarjottavana myös laitoshoitoa. Paikallistasollaapua voi saada myös nuorisoasemiltaja A-klinikoilta, Teuvo Peltoniemisanoo. g6

g TEKSTI: NELLA SKOGBERGPeliongelmaa hoidetaankoko yhteisön tuellaKehitysvammaisten ongelmapelaaminenon havaittavissa mm. unihäiriöistä,rauhattomuudesta, käytöksen muuttumisestaja rahojen häviämisestä. Peliriippuvuus tuoesiin muita ongelmia mm. perustarpeidentyydyttämisessä. Hoitomenetelmät ovaterilaiset verrattuna muihin ongelmapelaajiin.– Kehitysvammaisia ongelmapelaajiakohdataan keskustelemalla ja laatimallayhteisiä normistoja ja sääntöjä koko osastolle.Kun koko hoitoryhmä vetää samaa linjaa,saadaan hyviä tuloksia, sairaanhoitaja MikaLemmetyinen Vaalijalan kuntoutuskeskuksestakertoo.– Pelaaminen on niin voimakas ilmiö, ettäse vaatii yhteisökasvatusta ja koko yhteisöntukea, ehkä myös lääkehoitoa ja erilaisiasopimuksia.Peliongelmaan on törmätty erityisestiSuvanto-yksikössä, jossa hoidetaan miestenmielenterveys- ja käyttäytymisongelmia.– Pelaaminen pitäisi ottaa osastolla työntekijöidenkesken puheeksi ja sen hoito olisikirjattava kuntoutussuunnitelmaan. Näinkaikki kyseisen asiakkaan kanssa työskentelevätsaavat tietoonsa käytössä olevatmenetelmät ja voivat toimia niiden mukaan.– Peliongelmaiset eivät ole helppoja kuntoutettaviaja peliriippuvuutta on verrattu jopaamfetamiiniriippuvuuteen. Kun vammainensiirtyy avohoitoon tai lomille, on tärkeää, ettäomaiset ovat samassa linjassa hoitohenkilökunnankanssa, koska pelien houkutuksia ontällöin enemmän.Ryhmien sijastayksilökeskusteluja– Kehitysvammaisille ongelmapelaajille eijärjestetä erikseen ryhmiä, vaan erityisestivahva omahoitajasuhde ja keskustelu tehoavat.Jos heille pidetään ryhmiä tai istuntoja, eivoida olla varmoja mitä keskusteluista ymmärretään.Yksilöpainotteisesta ja pitkäjänteisestähoidosta on saatu hyviä tuloksia.Lemmetyinen kertoo, että on vaikea arvioidakuinka paljon kehitysvammaisia ongelmapelaajiaon Suomessa, koska tutkimustuloksetpuuttuvat. Hänen mukaansa kaikki ongelmatja kulttuuriset ilmiöt ovat nähtävissäpienellä viiveellä myös kehitysvammaistenparissa.– Trendit, muotivirtaukset ja kehityksettulevat yhtä lailla kehitysvammaisten elämään.Kaikkiin riippuvuuksiin ja ongelmiin onkuitenkin saatavissa hoitoa, mikäli ne tunnistetaan.– Joskus joudutaan säätelemään kehitysvammaisenrahojen käyttöä. Jos rahojenkäytöstä kysytään, ja henkilö raivostuu, voikyseessä olla myös peliriippuvuus. Suoratkysymykset ja puuttuminen epäiltyyn peliongelmaanon tärkeää. Monet pelaajat osaavatkyllä salatakin asian huolella.Lemmetyisen mukaan vammaisten peliongelmastaja sen hoidosta pitäisi olla enemmäntietoa kuntoutuskeskuksissa. Hän arvelee,että olisi yleisesti tarvetta tiedon lisäämiseenja henkilökunnan koulutukseen asiasta. Jokaiseenkeskukseen tarvittaisiin ainakin yksivastuuhenkilö, jolla olisi riittävästi tietoa asiasta.Vuosi sitten valmistunut opas Viimeiseencenttiin, on ensimmäinen kehitysvammaistenpeliongelmaa käsittelevä tietopaketti. Sitä onsaatavissa muun muassa Sininauhaliitosta jaA-klnikkasäätiöstä. gPennit miljooniksiNuorten pelihaittoihin vaikea puuttuaRahapelejä liikaa pelaavat, alle 15-vuotiaatjäävät usein ilman apua ja tukea.Ongelmasta tiedetään liian vähän, se onpiilossa ja siihen puuttuminen vaikeaa.Kouluhenkilöstölle julkaistiin kaksi vuottasitten liikapelaamista käsittelevä vihkonenPennit miljoonaksi, jossa on myös puuttumisenmalleja. Kirjan kirjoittaja on yhteisökouluttajaAila Wallin, jolla on myös pitkä työkokemuskoulukuraattorina.- Koulussa ja oppilashuollossa ei tunnistetapelaamisen olemassaoloa ja määrää, eikäriippuvuuden riskiä. Kun 14-vuotias käyttääpelaamiseen kolmesataa euroa kuukaudessatai 17-vuotias vuositasolla tuhansia euroja,on aikuisten osattava auttaa. Huolestuttavaaon myös se, että eläkeläiset rahoittavat nuortenpelaamista. Tämä selvisi tekemissänitaustahaastatteluissa.Tieto lapsen liikapelaamisesta tulee yleensävanhemmilta, jotka ottavat yhteyttä kouluunja pyytävät apua.- Koulussa ongelma näkyy poissaoloina jamyöhästymisinä. Lapsi on velkaa eri puolille,rahan lainaaminen ja kiristykset kuuluvatkuvaan, Aila Wallin toteaa.Liikapelaaminen on harvoin erillinen asia.Nuorten pelaaminen näyttää useimmitenolevan ongelma silloin, kun se yhdistyy muihinsosiaalisiin ja psyykkisiin ongelmiin.Sininauhaliiton ja A-klinikkasäätiön tekemätutkimus paljasti, että peruskouluissa on noin400-1000 sellaista oppilasta, joiden rahapelienpelaaminen aiheuttaa haittoja arkielämässä.Liikaa pelaavat ovat lähes yksinomaan poikia.Tutkimuksen teki tutkija Reijo Kurkela. gPIIRROS TONI BRANTBERG7

Kunpeliriippuvuusa h d i s t a ag TEKSTI: RAUNO PENTTIg KUVA: ILKKA PARTANEN”Ihannelähtökohta on se,että henkilö itse tajuaaolevansa avuntarpeessa.Avuntarpeen herättäjä voiolla myös läheinen ihminen;kuka tahansa, jokatunnistaa ongelman”Arvioidaan, että Suomessa ontuhansia peliriippuvaisia ihmisiä.Riippuvuus voi vaikeuttaamerkittävästi normaalia arkielämää.Ongelmasta voi päästäeroon, jos sen tunnistaa ja tunnustaa.Lähes jokainen meistä pelaa silloin tällöinrahapelejä. Useimmille pelaaminenon harmitonta, lyhytaikaista huvia.Entä jos pelaamiseemme alkaa mennäyhä enemmän aikaa ja pelipanokset suurenevat;pelaamiseen tulee pakonomainen tarve.Pitääkö siitä huolestua? Se voi olla Tyynelänkuntoutuskeskuksen johtajan JyrkiKoskelan mukaan aiheellista.– Todellinen peliriippuvuus on yhtä vakavastiotettava ongelma kuin päihderiippuvuus.Pelaamisesta tulee liikaa arkielämää hallitsevaasia. Lyhytaikaisestakin pelaamattomuudestavoi seurata psyykkisiä ja fyysisiä vieroitusoireita.Riippuvuuden syntyynmonta tarinaaKenestä sitten voi tulla peliriippuvainen? Kenestätahansa. Peliriippuvuus voi syntyäKoskelan mukaan lyhyessä ajassa, tai viedävuosia. Riippuvuus voi syntyä hyvän pelituloksenjättämän ”muistijäljen” seurauksena,tai tarpeesta saada jännitystä ja sisältöä arkielämäänsä.Liika pelaaminen voi olla myösopittu käyttäytymismalli.– Peliriippuvuuden syntyyn on monta tarinaa.Kysymys voi olla taipumuksesta, itsenäistymisenkriisiin liittyvästä vaiheesta, sosiaalistavaikeuksista, tai mistä tahansa ongelmastatunne-elämän alueella. Riippuvaisuuson monien asioiden summa.Peliriippuvuus ilmenee esimerkiksi poissaoloinatyöpaikalta, tai koulusta, käyttäytymismuutoksina,keskittymisvaikeuksina, ärtyneisyytenä,ihmissuhdeongelmina, kasvavanarahantarpeena ja velkaantumisena.- Kun peliongelma on päällä, se vie mukanaan.Asia pyritään usein peittelemään ja salaamaan.Siihen liittyy syyllisyyden, ahdistuksenja häpeän tunteita; pahimmillaan jopaitsetuhon ajatuksia, Koskela kertoo.Tunnistaminen auttaa alkuunSuomessa on kerrottu kautta aikain tarinoitaisännistä, jotka pelasivat talonsa ja metsänsä.Peliriippuvuuden tutkimus ja hoito ovatkuitenkin nuoria ilmiöitä. Asian tärkeydennosti näkyvästi esille Jorma Niemelän ja LasseMurron peliongelmaisia koskeva perustutkimus1 80-90-lukujen vaihteessa. Reagoinnintarvetta on lisännyt ilmiön tunnistamisenohella pelitarjonnan raju kasvu.– Se ei merkitse kuitenkaan, että asia tunnettaisiinriittävän hyvin. Peliriippuvuus on vieläkinliian yksityinen ongelma, jonka olemassaolohalutaan usein kieltää viimeiseen asti.Kenen tehtävä on sitten puuttua asiaan?Ihannelähtökohta on Koskelan mukaan se,että henkilö tajuaa itse olevansa avuntarpeessa.Avuntarpeen herättäjä voi olla myös läheinenihminen: aviopuoliso, lapsen vanhemmat,opettaja, kuka tahansa, joka on tunnistanutongelman.–Tärkeintä on, että asiasta kyetään puhumaanoikealla nimellä rakentavasti, ilmansyyttämistä. Se voi jo sellaisenaan olla peliriippuvuudestakärsivälle vapauttavaa ja oloahelpottavaa, Jyrki Koskela sanoo.Peliriippuvuutensa tunnustaminen ja läheisenihmisen tuki voivat auttaa henkilöä arvioimaanongelmansa vaikutuksen elämäänsä.Se auttaa parhaimmassa tapauksessairtautumisen alkuun; etenemään pelaamisenasteittaisen vähentämisen myötä riippumattomuuteen.Entä jos se ei riitä? Siinä tapauksessapeliriippuvainen voi hakea avohoitoapuaammattiauttajilta. Avohoitoa antavat A-klinikat 2 , mielenterveys- ja sosiaalitoimistot,sekä diakoniatoimistot.Avo- tai laitoshoitoaAvohoito voi olla yksilö- ja perhekeskeistä.Hoitomuotoihin kuuluu esimerkiksi asiakkaanelämäntilannetta selvittäviä terapiakeskusteluja,pelipäiväkirjan pitäminen sekä pelaamisjarahankäyttösuunnittelu. Suomessa toimiimyös GA-ryhmiä (gamblers anonymous =anonyymit pelaajat).Mikäli avohoitokaan ei riitä, voidaan peliriippuvainenohjata laitoshoitoon, jota antavatmuun muassa Tyynelän ja Kouvolan kuntoutuskeskukset3 . Tyynelässä peliriippuvaisiaon hoidettu Koskelan mukaan vuodesta1991 lähtien. Hoidon aloittaminen vaatii lääkärintai sosiaalitoimiston lähetteen sekä kunnanmaksusitoumuksen. Hoitojakso kestääkolme viikkoa.– Laitoshoito on vapaaehtoinen vaihtoehtosilloin, kun peliriippuvaisen elämä on kriisiytynyteikä hän kykene enää normaaliin elämään.Hoito perustuu yksilö- ja ryhmäterapiakeskusteluihin.Hoito riittää parhaimmillaanpysäyttämään pelikierteen ja auttamaan uudenelämän alkuun. Riippuvuudesta kokonaaneroon pääseminen voi viedä vuosia.Jyrki Koskela arvioi vuosittain laitoshoitoasaavien määräksi 50-100 henkilöä. Potentiaalisiahoitoa tarvitsevia on hänen mielestääntuhansia.– Määrä kasvaa koko ajan. Kotona, taijulkisella paikalla pelaaminen lisääntyy pelitarjonnankasvun myötä. Tilannetta pahentaaosaltaan arkielämän monimutkaistuminenja yleistyvä irrallisuuden tunne. g1Murto Lasse & Niemelä Jorma, Kun on pakkopelata. Riippuvuus persoonallisuuden häiriö, kohtuutonharrastus vai eettinen konflikti? Tutkimussuomalaisen ongelmapelaajan profiilista, HelsinkiA-klinikkasäätiö, 1993.2www.paihdelinkki.fi3www.sininauhaliitto.fi8

g TEKSTI JA KUVA: ILKKA PARTANENPelikoukkuun jäänytei halua tunnustaa omaa ongelmaansaLäheisen liikapelaaminenontuonut TerttuValkeisen elämäänsuunnattomastituskaa.– Päätin lopettaholhoamisen, kuntunsin, ettei siitäole mitään apua.Tunnetasolla eikutienkaan voi ollaläheistä ihmistäauttamatta.raagisinta koko tässä hommassa on se,-T että läheiseni vapautui AA:n avulla viinastajo kolmekymmentä vuotta sitten, muttanyt hän ei tunnusta itselleen sitä, että samanohjelman avulla hän voisi päästä pelihimosta.Hän ei kuitenkaan myönnä ongelmansa vakavuutta,se kun ei näy ulospäin niin kuin juoponjuominen. Hän istuu kotonaan, eikä uskallanäyttää naamaansa missään, koska onvelkaa joka suuntaan. Ei auta vaikka poljenvälillä jalkaa ja huudan suoraa huutoa, kuvaileetuntojaan Terttu Valkeinen.Peliongelma on suuri ongelma jo nyt japahenee kaiken aikaa. Se eroaa ratkaisevastimuista riippuvuuksista siinä, että pelaaminenon sallittua ja hyväksyttyä, eikä se jätä ulkonäköönsellaisia jälkiä kuin riippuvuudet erilaisistaaineista. Ulkonäkö alkaa rapistua vastasiinä vaiheessa kun ollaan niin pitkällä, etteiole varaa enää edes ruokaan.Tertun läheinen on itse kuvaillut himoaanniin voimakkaaksi, ettei hän kerta kaikkiaanpysty kulkemaan peliautomaattien ohitsemenemättä pelaamaan. Tunne on kuulemmaaivan sama kuin alkoholistilla, joka ei pystykulkemaan kuppilan ohitse poikkeamattapaukuille. Monta kertaa on käynyt niin, ettärahat, joiden olisi pitänyt riittää kuukaudentarpeisiin, ovat menneet automaattiin parissatunnissa.Kun perusrehellisestä kaikkien luottamustanauttivasta ihmisestä tulee sellainen, etteikukaan enää luota hänen sanaansa, alkaamyös henkinen kestokyky murtua. Tertunläheinen pystyi vuosia pitämään pelihimonsajollain tavalla hallinnassa, mutta kun häneeniski vaikea sairaus ja perhe hajosi, ei mikäänenää pidätellyt. Elämän hallinta karkasi kokonaankäsistä.– Hän myönsi ongelmansa vasta viimeisessähädässä, kun ei enää mitään muutakeinoa tuntunut olevan ja hakeutui A-klinikallehakemaan apua. Nyt hän on taas siinä tilanteessa,ettei uskalla näyttää missään naamaansa,kertoo Valkeinen.Lopultaan Terttu päätti lopettaa holhoamisen,koska tunsi, ettei siitä ole mitään apua.Läheinen ajautui yhä syvemmälle peli- javelkakierteeseen. Hän ei edes muista kuinkamonet yöunet on menettänyt ja todennutjärjen tasolla, ettei voi auttaa. Tunnetasolla eikuitenkaan voi läheistä ihmistä olla auttamatta.gA-klinikkaHelsingin Kampin palvelukeskuksen A-klinikanjohtaja Raimo Tuohimetsän mukaanpeliriippuvaisuuteensa apua hakevienhenkilöiden kuukausittaisen määrän voi laskeayhden käden sormilla. Hän uskoo, ettei määrävastaa ongelman laajuutta. Hänen mielestäänpeliriippuvuutta ei tunneta, eikä tunnusteta vieläriittävästi sen yleisyyteen nähden.– Näppituntumalla puolet apua tarvitsevistahakee sitä oma-aloitteisesti. Toinen puoli läheisenihmisen aloitteesta. Asia tulee yleensäajankohtaiseksi, kun homma alkaa kaatua päälle:ihmissuhteet ovat solmussa, talous kuralla,tai muuta sellaista - kun ongelman salailu eienää onnistu.Useimmat apua hakevista ovat miespuolisia.Heidän ikänsä vaihtelee lukioikäisistä eläkeikäisiin.Monet heistä on ns. moniriippuvaisiaeli heillä voi olla ongelmia esimerkiksi päihteidenkäytössä. Avun hakeminen A-klinikaltaedellyttää Tuohimetsän mukaan aina henkilönomaa halua – motivaatiota.- Meillä on ollut niitäkin, jotka ovat hakeneetapua esimerkiksi puolisonsa painostuksesta.Sekin voi olla toimiva tie, jos henkilö käy riittävoiauttaa alkuunvän usein ja tiedostaa siten avun tarpeensa.Tuohimetsä ei usko, että A-klinikoiden mainepäihderiippuvaisten hoitajana olisi peliriippuvaistenhoitoon hakeutumisen este; ainakaanniille, jotka tiedostavat ongelmansa. A-klinikanhoito perustuu ohjauskeskusteluihin, joissakartoitetaan ensimmäiseksi lähtötilanne, ongelmansyyt ja seuraukset. Sen jälkeen henkilöllelaaditaan hoitosuunnitelma.– Kampissa toimii myös GA-ryhmä (anonyymitpelaajat), joka on itseohjautuva AA-ryhmientapaan. Ihmiset voivat nimettömänä kertoaryhmässä ongelmastaan ja jakaa kokemuksiaan.Avohoitoprosessi voi kestää useita kuukausia.Se saattaa auttaa uuden elämän alkuun.Jos se ei auta, peliriippuvainen voi saada lähetteenjohonkin hoitolaitokseen. Varsinkin silloin,jos hänen elämänhallintansa on kriisiytynyt..– Voi olla, että peliriippuvuusongelma vainpahenee riskien ottamista suosivassa kulttuurissamme.Miehet ovat riskin ottajina naisia alttiimpia.gSininauhaliitto jaA-klinikkasäätiöselvittävättarvitaankopelipuhelintaSininauhaliitto ja A-klinikkasäätiö selvittävätyhteistyössä, miten olisi toteutettavissapalveleva puhelin ongelmapelaajille jaheidän läheisilleen. Kysymyksessä olisilähinnä perustiedon jakaminen ja hoitomahdollisuuksistatiedottaminen. Selvitystyön onmäärä valmistua vuoden loppuun mennessä.Toiminta käynnistynee vuonna 2004.Puhelinpalvelusta ja sen teknisistä yksityiskohdistaselvityksen tekee konsulttityönäTapio Jaakkola, joka on tehnyt Eurooppatasonkäyttöön oppaan puhelinpalveluidenluomisesta. Selvitystyön on määrä valmistuavuoden loppuun mennessä. Toiminta käynnistyneevuonna 2004, mikäli konsulttiselvityksenperusteella löydetään toiminnalliset jataloudelliset edellytykset. g9

GAgTEKSTI: NELLA SKOGBERG, KUVA: SAKARI PIHLAJAauttaaongelmapelaajiaGA - nimettömät pelurit-ryhmä kokoontuuHelsingin Kampissa viikottain.Ryhmässä käy noin 15 miestä ja naista,jotka ovat iältään 15-75-vuotiaita. Kaikkiesiintyvät etu- tai lempinimillään, koska toiminnanyksi kulmakivi on anonyymiys. Julkisuudenkinsuhteen ollaan tarkkoja - osallistujiennimiä tai kuvia ei anneta medioihin, kun puhutaanGA-toiminnasta.Jussi, 60, oli perustamassa ensimmäistaGA-ryhmää Suomeen yhdessä entisen pelikaverinsakanssa.– 12 askeleen toipumisohjelma on muotoutunutAmerikassa, josta saimme materiaalit jaidean ryhmän perustamiseen. AA-ryhmissäkäytetään samantyyppistä ohjelmaa. Nyt ryhmiäon myös Tampereella ja Orimattilassa Helsinginlisäksi, Jussi kertoo.Hän oli itse 15 vuotta korttipelien koukussaennen ryhmän perustamista. Ryhmän avullahän on päässyt kuiville jopa niin, ettei pelaaminenenää kiinnosta lainkaan.– Peliriippuvuudesta ei koskaan toivu, vaanryhmässä käymistä pitää jatkaa niin kauan, kuinhaluaa olla pelaamatta. GA on elämäntapa, johonpelaaminen ei kuulu. GA-ryhmään on helppotulla, koska kaikki siellä ovat kokeneet samanasian, eikä addiktiotaan tarvitse selitellä.Pyrimme yhdessä rehellisyyteen, ja pois itsesäälistäja itsekkäistä vaikutteista. Jos pystyysamaistumaan muiden tarinoihin, ryhmään jääminenon helppoa.– Ryhmän vetovuoro vaihtelee. Kun yksipuhuu, muut kuuntelevat hänen tarinaansa.Ryhmässä voi työstää pelaamisen aiheuttamaatuskaa pois. Juomme kahvit ja käymme läpi jonkun12:sta askeleesta. Ryhmässä on käynyt jo1000 eri ihmistä aloitusvuoden jälkeen ja noin50 selviytynyt täysin pelaamattomaan elämään,Jussi kertoo.GA-ryhmässä ei käytetä ulkopuolisia luennoitsijoitatai oteta vastaan ulkopuolisten sponsorienrahallista apua.– Haluamme pitäytyä täysin omavaraisina,koska niinhän se on, että sen lauluja laulat kenenleipää syöt. Ryhmän toimii vapaaehtoisillaavustuksilla. Tämäntyyppiseen vertaisryhmääntullaan yleensä niin, että siitä on kuultu jonkuntuttavan tai hoitosuhteen kautta.Koko omaisuus meni peleissäJussi menetti korttipeleissä hyvin tuottaneenfirmansa, maatilansa, rivitalonsa ja koko muunomaisuutensa.– Noin viisi vuotta pelattuani huomasin olevanikoukussa, ja sitten jatkoin seuraavat 10vuotta kiihtyvällä vauhdilla. Häviöt saattoivatolla noin 50 000 markkaa yhdessä yössä. Lopussapelaaminen oli kokopäiväistä.– Vaikka järki sanoi ”lopeta”, elin harhassaja unelmamaailmassa, enkä pystynyt lopettamaan.Koko ajatusmaailmani oli sidottu pelaamiseen.Olin hermostunut ja rauhaton, eikä mikäänmuu kuin pelaaminen kiinnostanut. Mikäänmahti maailmassa ei saanut minua olemaanpelaamatta. Tosin vaimo uskoi jatkuvasti, ettätulee päivä jolloin lopetan kokonaan.Jussi voittikin suuria summia rahaa, muttamenetti sitä vielä enemmän.– Minulla on koko ajan ollut perhe, joka voinoina vuosina erittäin huonosti. Koska vaimollaoli avioliitossamme avioehtosopimus, en pystynytpelaamaan hänen omaisuuttaan. Näinmeillä oli aina koti pelivuosinakin. Pelaaminenvaikutti perhesuhteisiin niin, etten aina edestiennyt, millä luokalla tyttöni oli enkä ollut muutenkaanläsnä perheen arkiasioiden hoidossa.Jussi kertoo, että hänellä oli erittäin huonohäviönsietokyky, ja siksi hänen olisi pitänyt ainavain voittaa peleissä.– Nykymaailmassa pelitapahtumat ovat vainlisääntyneet, koska netissäkin voi pelata vaikkaympäri vuorokauden. Houkutuksia on erittäinpaljon perinteisten ravi-, hedelmä-, lotto- jaosakepelien lisäksi. Peliriippuvaisen tulee välttääaina pelitilanteita ja kiusausten tullessa vaikkasoittaa jollekulle ryhmän jäsenelle. Pelaamisenhoukutus lähtee pois kun puhallamme yhteenhiileen. Nyt elän elämäni onnellisinta aikaa,Jussi sanoo.Helsingin GA-ryhmä kokoontuu Kampin palvelukeskuksessa,Salomonkatu 21 b, keskiviikkoisinklo. 18-20*Haastateltavan nimi on muutettuPeliriippuvuudesta ei toivu koskaan, vaan ryhmässä on käytävä niin kauan, kuinhaluaa olla pelaamatta, sanoo GA-ryhmää vetävä Jussi. GA on elämäntapa, johonpelaaminen ei kuulu.10

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○g TEKSTI JA KUVA: ILKKA PARTANENPeliongelmaahoidetaan harvoinihmisen ykkösongelmana- Riippuvuudessa täytyy uskaltaa kohdata tosiasiat. Nostetaan kissa pöydälleja katsotaan sen tila, sanoo Laukaan Väentuvan toiminnanjohtaja Risto Närhi.Laukaan Väentuvan toiminnanjohtajaRisto Närhi on auttanuterilaista riippuvuuksista kärsiviäihmisiä 80- luvulta lähtien. Tähänmennessä ei hänen eteensä oletullut yhtään ihmistä hoitamaanpeliongelmaa ensimmäisenä jaainoana riippuvuutena.-En todella muista, että yksikään ihminenolisi valittanut päällimmäisenäongelmanaan peliriippuvuutta. Erittäinpahasti peliongelmaisia on ollut paljonkin,mutta heidän ensisijainen ongelmansaon ollut erilaiset päihteet. Päihteiden käyttötässä yhteydessä on yleensä yritys ratkaistakasaantuneita ongelmia. Yritetään hallitatunteita ja tilanteita, selvittää Närhi.Pelaamisella koetetaan monta kertaasaada pikaratkaisuja rahaongelmiin. Rahankäytönhallitsemattomuus kuuluu yleensäolennaisena osana eri riippuvuuksista kärsivienmoninaiseen ongelmakenttään.Päihdekuntoutuksessa ei pelataNärhen kokemuksen mukaan hyvin monillaongelmapelaajilla tuntuvat erilaiset hevospelit,kuten Toto, olevan suuressa suosiossa.Syynä tähän hän epäilee olevan se, ettäne koetaan jollain tavalla paremmin hallittaviksija älyllä käsiteltäväksi. Esimerkkinä hänmainitsee, että työssäkäyvä ihminen voi kolmenailtana viikossa ajella eri puolilla maataraveissa ja hallita silti ainakin näennäisestielämäänsä. Edelleen hän mainitsee erääntuntemansa Toto-pelaajan, jolla on pelkästäänkäteisvippejä noin 140 000 •, mutta elämänhallintavielä ainakin näennäisesti omissakäsissä.– Olemme myös havainneet, että Veikkauksenkinpelit saattavat lähteä hallitsemaanliikaa viikkokäyttäytymistä ja rahankäyttöä.Esimerkiksi päidekuntoutusyksikössämmeSeukkalassa hoidossa olevat ihmisetovat siellä olonsa aikana erossa näistäpeleistä. Ei ole kovin paljoa mieltä sellaisessa,että ihminen on erossa päihteistä, muttapistää siitä säästyvät rahat erilaisiin rahapeleihin,kertoo Risto Närhi.Hänen mukaansa peliongelmaisen hoidossapätevät samat säännöt kuin muidenkinriippuvuuksien hoidossa. Täytyy kohdatatosiasiat. Nostetaan kissa pöydälle ja katsotansen tila. Monet saattavat kyllä tiedostaaongelmansa, mutta kieltävät riippuvuuden.Ennen kuin riippuvuus on myönnetty, eisitä voida hoitaa.– Oikeastaan voitaisiin lakata jauhamastamihin riippuvuuteen on löydetty hoito jamihin ei. Tärkeintä on se, että ongelmat voidaanratkoa yhteisesti sovitulla tavalla. Sitäpaitsi ilman sosiaalista verkostoa kerran jostainriippuvuudesta kärsinyt ja siitä selvinnytratkeaa varmasti jossain vaiheessa johonkintoiseen riippuvuuteen, kiteyttää RistoNärhi. g11

Sininauhaliiton jäsenjärjestöt● valtakunnallinen palveluntuottaja1. Alajärven päiväkeskusyhdistys ryPäiväkeskusRengastie 29, 62900 ALAJÄRVI, puh. (06) 5577 73152. Alavuden päiväkeskusyhdistys ryPäiväkeskusJärviluomantie 16, 63300 ALAVUS, puh. (06) 511 21813. Alkoholisti- ja evankelioimistyö ryKirkkokatu 10, 38700 KANKAANPÄÄ, puh. (02) 572 15484. Auttavaiset ryPäiväkeskusMarttilantie 9, 54500 TAAVETTI, puh. (05) 457 23 72,040 7371 7015. ETRA-liitto ryToimisto & varasto: Annankatu 7 C 24, 00120 HELSINKI,puh. (09) 374 3595, faksi (09) 643 778Sähköposti: etra@sdafin.orgJäsenjärjestöjen yhteystiedot vuonna 2003Helsingin ETRA ryEeva Partonen, puh. (09) 3743 039Hopeaniemen ETRA ryHilkka Korhonen, puh. (09) 2242 4445, 050-3555 467Hyvinkään ETRA ryTapani Saarinen, puh. (019) 419 365,Mirva Kärkkäinen, puh. (09) 2508 528Hämeenlinnan ETRA ryHeikki Kannisto, puh. (03) 6170 302, 040-5697 668Iisalmen ETRA ryKari Kauhanen, puh. (017) 816 045Isonkyrön ETRA rySanelma Suokko, Kellosepäntie 4, 66440 TERVAJOKI,puh. (06) 478 5312Joensuu: Elämäntavat raittiiksi -Pohjois-Karjalan osasto r.y.Elsa Poikonen, puh. (013) 843 186Jyväskylän ETRA ryMaija Jokinen, puh. (014) 674 919Kuopion ETRA ryTaneli Pirskanen, puh. 040-5677 995Lahti: Elämäntavat raittiiksi - Lahden osasto r.y.Joel Häkkinen, puh. (03) 735 2056Lieksan ETRAInkeri Immonen, puh. (013) 521 837, 0040-8396 499Piikkiö: Elämäntavat raittiiksi - Toivonlinnan osasto r.y.Reijo Karhiniemi, puh. (02) 472 7869, 0400-326 126Pohjois-Suomen ETRA ryRauno Heikkinen, puh. (08) 339 267Porin ETRA ry.Karhunkatu 13, 28100 PORI,puh. (02) 6326 199Tampereen ETRA ryVuokko Viljanen, puh. (03) 223 3741Sirkka Hillberg, puh. (03) 3681 332Turun ETRA ryErkki Rouhe, puh. (02) 2692 680Risto Räty, puh. (02) 2443 249Varkaus: Elämäntavat raittiiksi - Varkauden osasto r.y.Ritva EronenKotka: Elämäntavat raittiiksi - Kymenlaakson osasto r.y.Harri Lehtonen, puh. (05) 3557 022Friskt Folk r.f.Annegatan 7 C 19, 00120 HELSINGFORS, tel (09) 602 799Harriet Fagerholm, tel. (06) 7292 0696. Evankeliointi ja vankilalähetys ryVankilatyötä, ryhmätoimintaaVaulokuja 2 A 36, 20210 TURKU,Puh. (02) 2402 739, 040 5115 1747. Ev. lut. Lähimmäislähetys ryLehtomäen hoitokoti ●Lehtomäentie 211, 73300 NILSIÄ, puh. (017) 464 7160lahimmaisl@lehtomaenkoti.net, www.lehtomaenkoti.net8. For lifePolttolinja 19 b, 40520 JYVÄSKYLÄ, Jarmo Visuri,puh. 0400 773 151, Heikki Yli-Hietanen, puh. 050 345 75869. Forssan katukirkkoKatulähetystoimintaaHämeentie 15, 30100 Forssa1210. Haapamäen katulähetys ryPäiväkeskusLääkärintie 2, 42800 HAAPAMÄKI, puh. (014) 732 593Haapamäen katulähetyksen kirpputoriLääkärintie 2, 42800 HAAPAMÄKI, puh. (014) 732 59311. Hangon katulähetys ryPäiväkeskus ja työllistämistoimintaKorsmanninkatu 40, 10900 HANKO, puh. (019) 248 318512. Hartolan päiväkeskusyhdistys ryPäiväkeskus ja puutyöverstasVuorenkyläntie 35 A, 19600 HARTOLA, puh. (03) 8432 35013. Helsingin Diakonissalaitoksen SäätiöAlppikatu 2, 00530 HELSINKI, puh. (09) 775 01AlppitupaAlppikatu 2, 00530 Helsinki, puh. (09) 7750 4657AlppimyyräMyyrmäentie 4 A, 01600 Vantaa, puh. (09) 5303 0360Villa NovaKaristimentie 4, 00920 Helsinkipuh. (09) 7750 5722Pikku VillaKaristimentie 4, 00920 Helsinki, puh. (09) 7750 5721Naisten asumisyksikköMunkkisaarenkatu 16, 00150 Helsinki, puh. (09) 7750 4694Asunnottomien naisten tukipiste SalliHylkeenpyytäjänkatu 5, 00150 Helsinki, puh. (09) 7750 4692LehmustupaAlppikatu 2, 00530 Helsinki, puh. (09) 7750 4070Kurvin huumepoliklinikka ●Munkkisaarenkatu 16, 00150 Helsinki.Ympärivuorokautinen päivystysnumero: (09) 7750 500Ilmainen huumeasioiden neuvontapalvelu 0800 900 45Pellaksen huumehoitoyksikkö ●Pellaksenmäki 12, 02940 Espoo, puh. (09) 7750 4930Munkkisaaren toimintakeskusMunkkisaarenkatu 16, 00150 Helsinki, puh. (09) 7750 4056Perheen yhdistetyn hoidon yksikkö PYYIngaksentie 7, 02740 Espoo, puh. (09) 7750 4938Lasten ja nuorten huumehoitoyksikkö BreikkiSylvesterintie 10, 00370 Helsinki, puh. (040) 773 2935Lasten ja nuorten huumehoitoyksikkö Pikku-PellasSylvesterintie 10, 00370 Helsinki, puh. (09) 7750 5820KohtaamispaikkaAlppikatu 2, 00530 HelsinkiVilla FamiliarisItäreimarintie 19, 00980 Helsinki, puh. (09) 7750 5700Herne & NaurisMunkkisaaren toimintakeskusMunkkisaarenkatu 16, 00150 HelsinkiKulttuuriyksikkö Stoori Puotinharjun ostoskeskus00900 Helsinki, puh. (09) 7750 5726Cafe NovaKaristimentie 4, 00920 Helsinki14. Helsingin Vieraskoti ryMiesten ja naisten asuntola, perheasunnotPursimiehenkatu 10, 00150 HELSINKI, puh. (09) 6803 741015. Hyvinkään päivätoimintakeskus ryPäiväkeskus, ensisuoja, asuntola ja tukiasunnotKoulukatu 13, 05800 HYVINKÄÄ, puh. (019) 417 33816. Hämeenlinnan Sininauha ryAake Huurresalo, puh. 0400 474097aake.huurresalo@sininauha.comPäiväkeskus, soluasunnot, avustusruuanjako, kirpputoriKauratie 2, 13100 Hämeenlinna, puh. (03) 653 7311Perheasunnot, soluasunnotKorventorpantie 8, 13100 Hämeenlinna, puh. (03) 653 7311PerhetukiasuntoValimopolku 3, 13100 Hämeenlinna, puh. (03) 653 7311Miesten puutyöpajaHaitintie 169, 13330 Harviala, puh. 0400 474097Naistentyöpaja, Sinitori kirpputori, kahvio,EU-ruuanjakopisteKatumantie 25, 13250 Hämeenlinna, puh. 044 33354217. Joensuun Siniristi ryPäiväkeskusJääkärinkatu 1, 80220 JOENSUU, puh. (013) 314 98018. Joutsan päiväkeskus ryPäiväkeskus ja työpajaJousitie 68, 19650 JOUTSA, puh. (014) 883 266,Kirpputori, Savontie 919. JSK-kellariPäiväkeskusMaariankatu 10, 49400 HAMINA, puh. (05) 3446 77520. Juvan p.o. päiväkeskus ryPäiväkeskus, kierrätyskeskus-kirpputori,ekologista diakoniaaYhteyshenkilö Pia Atri-Väisänen, p. 040 517 7091Huttulan pappila, Huttulantie 81, 51900 JUVApuh. (015) 453 039, 040 727 9047email: reijo.paunonen@juwanet.orghttp://www.juva.fi/yhdist/Huttula/Huttulan_pappila.htm21. Jyväskylän Katulähetys ryKankitie 10, 40320 JYVÄSKYLÄ, puh. (014) 3101 645,0400 642 442, email:erkki.arvaja@jyvaskylankatulahetys.fiEcoCenter Kierrätyskeskus, Kankitie 10, 40320 JYVÄSKYLÄ,puh. (014) 3101 609Ensiaskel Selviämisasema ja tukiasunnotKankitie 9, 40320 JYVÄSKYLÄ,puh. (014) 3101 604 / 3101 624Etappi Puolimatkankoti, Vähämäentie 78,40500 JYVÄSKYLÄ, puh. (014) 3101 611Itsenäistymiskeskus Tessio Backa ●Kr. hoitokoti, Rimpiläntie 12, 41370 KUUSA,puh. (014) 8195 690Kalliomäki PuolimatkankotiKoluntie 105, 41120 PUUPPOLA, puh. 040 593 4954Melting Pot, KotouttamiskahvilaVäinönkatu 13, 40100 JYVÄSKYLÄ, puh. 050 3043 499Myllyjärvi PuolimatkankotiRoninmäentie 2, 40500 JYVÄSKYLÄ, puh. (014) 310 1602Nurmela Puolimatkankoti ●Nurmelankuja 92, 41940 VESANKA, puh. (014) 310 1603Päättymätön Tarina NuorisotaloAsemakatu 2, 40100 JYVÄSKYLÄ, puh. (014) 310 1615Takalaiton Päiväkeskus ja tukiasunnotKolmospesänkatu 6, 40520 JYVÄSKYLÄ, puh. (014) 3101 60722. Karismakoti ryHoitokoti ●Karskogintie 418 A, 02580 SIUNTIO,puh. (09) 2563 644 tai (09) 2563 85223. Kauhavan Sininauha ryRoihankuja 5, 62200 KAUHAVA, puh. (06) 434 2522Selvis- ja päiväkeskusRoihankuja 5, 62200 KAUHAVA24. Keravan Suojakotiyhdistys ryPäiväkeskusKisapolku 5, 04200 KERAVA, puh. (09) 242 8095Työttömien PäivätupaTuusulantie 40, 04200 KERAVA, puh. (09) 2742 189Vuorelan tukikotiKisapolku 5, 04200 KERAVA25. Kirkkopalvelut ry/Tyynelän kuntoutus- ja kehittämiskeskusKoulutusta ja kuntoutusta ●Vilhulantie 251 D, 76580 NAARAJÄRVI, puh. (015) 415 2800,faksi 015 415 284026. Kodittomien tuki - Hemlösas Stöd ryEeva-Maria kotiTinatie 5 C, 00440 HELSINKI, puh. (09) 565 7810Tukiasunto kiint. Oy Lokitie 30Tinatie 5 C, 00440 HELSINKI, puh. (09) 565 781027. Kohtaamispaikka Majakka ryPäiväkeskusLaivurinkatu 11, 92100 RAAHE, puh. (08) 2238 36228. Korpikoti ryKeskustoimistoPikonmäentie 2, 72600 KEITELE, puh. (017) 857 236,faksi (017) 857 237, matka 0400 615 660,e-mail: korpikoti@co.inet.fi, www.http://www.korpikoti.fi/Hoitokoti alle 18-vuotiaille nuorille ●Korpikoti (I-vaihe)

Vesannontie 790 A, 72600 KEITELE,puh. (017) 857 221Kotipesä (II-vaihe)Kulvemäentie 101, 72630 TOSSAVANLAHTI,puh. (017) 857 23129. Kouvolan kristillinen jengityö ryNuorisotoiminta ja vankilatyöSakaristontie 1, 45100 KOUVOLA, puh. (05) 3711 12130. Kovaosaisten ystävät ryAsuntolaKalevankatu 19 A, 00100 HELSINKI, puh. (09) 601 680,faksi (09) 646 188TukiasunnotKalevankatu 19 A, 00100 HELSINKI,puh. (09) 601 680, 041 524 559731. Kran rf ●Ruotsinkielistä päihdetyötäKrämertsvägen 2, 00620 HELSINGFORS,tel. (09) 7206 1532Kran rf Södermalmsgatan 12, 68600 PIETARSAARI32. Kriisipalvelu ry ●RyhmätoimintaaPL 23, 01651 VANTAA, puh. (09) 7260 100RyhmätoimitilaPL 37, 00551 HELSINKI, puh. (09) 7260 100, 040 5251 57033. Kristillinen alkoholisti- janarkomaanityö ry (KAN)KeskustoimistoPL 10, 62421 KORTESJÄRVI, puh. (06) 488 6118Kuopion KAN-kontaktipisteNiiralankatu 7-9, 70600 KUOPIO, puh. (017) 262 7357Lahden kontaktikotiMiekantie 33, 15540 VILLÄHDE, puh. (03) 781 3636Myllymäen hoitokoti ●Palkkikankaantie 1, 63900 MYLLYMÄKI, puh. (06) 533 6194Helsingin kontaktikotiHämeentie 122, 00560 HELSINKI, puh. (09) 728 1800Kainuun kontaktikotiSyväyksenkatu 6, 89600 SUOMUSSALMI, puh. (08) 712 225Kirjaskylän hoitokoti ●Kivijärventie 14, 39620 KOVESJOKI, puh. (03) 4423 718Kortesjärven perhekoti62430 PELTOTUPA, puh. (06) 488 6127Pellon kontaktikoti ●Ahjotie 4-6, 95700 PELLO, puh. (016) 352 033Pyhänsivun hoitokoti ja KAN-koti ●12 Voima, 91500 MUHOS, puh. (08) 533 3470 / 533 3415Raision kontaktikotiKuninkojantie 149, 20320 TURKU, puh. (02) 438 3768Raision tukiasunto nuorilleKuninkojantie 147, 20320 TURKU, puh. (02) 438 3091Salon kontaktikotiTupurinpuisto, 24100 SALO, puh. (02) 733 4941Savonrannan hoitokoti ●Kurrinmäki, 58300 SAVONRANTA, puh. (015) 445 515Solhem hoitokoti (naisille) ●Vexglavägen 166, 66950 MUNSALA, puh. (06) 764 1200Tornion kontaktikoti ToivontupaPirkkiönkatu 3 H 15, 95420 TORNIO, puh. (016) 445 232 /432 599Tuohikotin hoitokoti ●Naarantie 123, 46110 TUOHIKOTTI, puh. (05) 369 1196Uuden Elämän Keskus ●(Pahkasalon yksikkö) Kaasilansalmentie 299,71200 TUUSNIEMI, puh. (017) 661 66034. Kristillinen Raittiusliitto ryToimintakeskus KatutasoHämeenkatu 7, 15110 LAHTI, puh. (03) 783 293935. Kristillinen Terveys- jaRaittiusjärjestö r.y. - KTREhkäisevää päihdetyötäPL 6, 00781 HELSINKI tai Aapiskuja 2, 62800 VIMPELI,puh. (06) 565 1206 tai 0500 860 08836. Lahden Sininauha ryPäiväkeskusSvinhufvudinkatu 10, 15110 LAHTI, puh. (03) 782 7911Nousurinteen PalvelukeskusApilakatu 8, 15610 LAHTI, puh. (03) 751 333537. Lappeenrannan katulähetys ryPäiväkeskusRatakatu 13, 53100 LAPPEENRANTA, puh. (05) 415 305638. Lapuan Sininauha ryPäiväkeskusHissanpolku 2, 62100 LAPUA, puh. (06) 437 475539. Meijerin Toimintakeskus ryPäiväkeskusJuhani Ahon tie 5, 73100 LAPINLAHTI, puh. (017) 731 27240. Mikkelin Katutyö ryLappeteläinen, Vuorelantie 18, 50100 MIKKELI,puh. (015) 174 21041. Naisten Suojakoti ryTerhokuja 5, 33840 TAMPERE, puh. (03) 3140 0400Naisten suojakodin tukiasunnotTerhokuja 5, 33840 TAMPERE, puh. (03) 3140 0400YdintupaNaisten Suojakoti ry, Terhokuja 5, 33840 TAMPEREpuh. (03) 213 352942. Nousevan Auringon Talonhuumekuntoutus ryNäsilinnankatu 22 A 36, 33210 TAMPERE, puh. (03) 2129 486Kuntoutuskoti Nousevan Auringon Talo ●Huumehoitoa 17-25 -vuotiaillePajakantie 61, 89400 HYRYNSALMI, puh. (08) 744 61943. Nuorten Keskus ●Valtakunnallinen kristillinen nuorisojärjestöEhkäisevää päihdetyötäLiisankatu 27 A 5, 00170 HELSINKI, puh. (09) 1351 123Pöyhölän leiri- ja kurssikeskusNuorten Keskus, PL 124, 42701 KEURUU, puh. (014) 720 12044. Nurmon SininauhaPäiväkeskusSissalan toiminta, Pappilantie 1, 60550 NURMO,puh. (06) 414 670545. One Way MissionPerjantai-koti, PL 21, 02361 Espoo,puh. (09) 802 5291 (miehille)Elviira-koti, Sakkolantie 1, 02140 Espoo,puh. 041 526 1645 (naisille)Elsa-koti, Masalantie 8, 02140 Espoo,puh. 041 526 1645 (naisille)Hellevi-koti, Pappilantie 4, 42800 Haapamäki,puh. 041 526 1645 (äideille ja lapsille)46. Pajatien toimintakeskusPäiväkeskus ja työpajatPajatie 2, 72400 PIELAVESI, puh. (017) 861 31247. Palvelukotiyhdistys Viisi LeipääHoitokoti ●Piippumäentie 26, 81350 TOKRAJÄRVI, puh. (013) 835 198,sirpa.johansen@viisileipää.inet.fi48. Pirkanmaan SininauhaPäiväkeskus, Sininauhakoti ja tukiasunnotRiipuksenkatu 9-13, 33710 TAMPEREpuh. (03) 3143 8000, faksi (03) 3143 8040Lempäälän päiväkeskusHimminpolku 5, 37500 LEMPÄÄLÄ, puh. 040 720 1044Längelmäen Sininen päiväVeikkolanpolku 8, 35400 LÄNGELMÄKI, puh. 040 753 0409Mäntän päiväkeskus MiinisMiinanpellonkatu 5, 35800 MÄNTTÄ, puh. (03) 4888 474Päiväkeskus VitonenOpiskelijankatu 5, 33740 TAMPERE,puh. (03) 318 6507Parkanon Sininen päiväKirkkopolku 3, 39700 PARKANO, puh. 040 753 0409Ruoveden Sininen päiväHonkalantie 8, 34600 RUOVESI, puh. 040 753 0409SinivainioSinivainiontie 2, 33470 YLÖJÄRVI, (03) 348 6644Ylöjärven Sininen päiväKirkkotanhuantie 1, 33470 YLÖJÄRVI, puh. 040 753 040949. Porin Sininauha ryAsuntola ja ensisuojaVapaudenkatu 9, 28100 PORI, puh. (02) 6412 78950. Pulsan hoitokoti ryPulsan hoitokoti ●Pulsan asematie 13, 54390 PULSA, puh. (05) 418 31 2351. Päiväkeskus Pysäkki ryKeskustan PysäkkiPäiviönkatu 42, 74100 IISALMI, puh. (017) 812 043Kangaslammin pysäkkiPajukatu 5 C 33, 74130 IISALMI, puh. (017) 812 350Kiuruveden päiväkeskus PysäkkiNivankatu 32, 74700 KIURUVESISonkajärven päiväkeskusRutakontie 24, 74300 SONKAJÄRVISukevan toimipisteAnnakatu 9, 74340 SUKEVA, 050 5728 98652. Rauhalan narkomaani- ja jengityökeskusRauhala-koti ●Rauhalantie 108, 35280 RISTAKALLIO, puh. (03) 533 33 0353. Rauman seudun katulähetysToivontalon päiväkeskus ja tukiasunnotLyseokatu 7, 26100 RAUMA, puh. (02) 822 3876/8377 5272, toivontalo@co.inet.fi54. Rovaniemen päiväkeskus ryPäiväkeskusKairatie 23, 96100 ROVANIEMI, puh. (016) 3423 677Väärtilän päiväkeskusRiekontie 2 b 7, 99400 ENONTEKIÖ, puh. 040 838 5356Karesuvannon päiväkeskuspalveluKäsivarrentie 3628, 99470 KARESUVANTO, puh. 040 828 515155. Samaria ry (toimintaa myös Baltiassa)Kirkkotori 9 A 1, 06100 PORVOO,puh. (019) 523 0318, faksi (019) 5230 308krister.lindberg@samaria.fi, www.samaria.fiBetlehem-koti ●Vanha Veckjärventie 176, 06100 PORVOO, puh. (019) 667 267Ilolan puusepänliike ●Sanismäentie 2, 07280 ILOLA, puh. (019) 656 830Leipäkirkko ●Albertinkatu 28, 00180 HELSINKI, puh. (09) 680 2972Loviisan päiväkeskus ja kirpputoriDegerbynkatu 10, 07900 LOVIISA, puh. (019) 533 269Samaria-center, tukiasunnot ●Kirkkotori 9, 06100 PORVOO, puh. (019) 523 0318Samaria-Helsinki, tukiasunnot,Hämeentie 62 C, 00500 HELSINKI, puh. 040 580 3912Samaria-hemmet ●Porintie 2625, 66260 SVARVAR, puh. (06) 366 4204Samaria-kotiSkarpensintie 92, 06100 PORVOO, puh. (019) 523 0178SAMARIA-SHOP (2 myymälää Helsingissä)Sturenkatu 37-41, 00550 HELSINKI, puh. (09) 753 3916,Castréninkatu 7, 00530 HELSINKI, puh. (09) 694 647856. Savo-Karjalan virkistyskeskus ryTukiasunnot ja päiväkeskusUukuniementie 1197, 59730 UUKUNIEMI, puh. (05) 484 55757. Seetri ryPäihdekuntoutusyksikkö. Tukiasuntoja ja päiväkeskusUrheilukatu 30, 67100 KOKKOLA, puh. (06) 8311 116Lisäksi Avopalvelu Terra, puh. 040 825 8116, terra@seetri.inet.fi58. Seinäjoen Katulähetys ryTaipaleentie 221, 61410 YLISTARO, puh. (06) 423 828259. Sininauhasäätiö ●www.sininauhaliitto.fiHämeentie 62 C 39, 00500 HELSINKI,puh. 040 5818 105, fax 040 6818 105sininauhasaatio@sininauhaliitto.fiToimintakeskus-Karvinen, puh. 040 5444 105Tukiasumisyksikkö Topi-Katti, puh. 040 8497 105Oikeus Omaan Oveen, puh. 040 5264 105Jatko-Katit, puh. 040 5447 105Lokitie, puh. 040 8284 105Puolimatkankoti Myrri ja päiväkeskus,puh. 040 7786 105Tuusulan kulkurit ja kulkurittaret,puh. 040 5474 10560. Sininen Pysäkki ry ●Amandantie 10, 37830 VIIALA, puh. (03) 5435 150Seuraavalle sivulle13

Sininauhaliiton jäsenjärjestötJATKOA EDELLISELTÄ SIVULTASininauhaliittoKristillisten päihdejärjestöjen keskusliitto61. SLEY:n KatulähetysAsumisyksiköt Väinölä Koti ja Maria KotiKuusiniemi 5, 02710 ESPOO, puh. (09) 599224 / 509 2094SLEY:n Katulähetys ryKatulähetysiltoja, Annankatu 14 D,00120 HELSINKI62. Sosiaalilähetys ryToivola koti ●Korventaustantie 32,14700 HAUHO,puh. (03) 654 899163. Suomen Poikienja Tyttöjen Keskus- PTK ry ●Valtakunnallinen kristillinenvarhaisnuorisojärjestöPartaharjun toimintakeskusPartaharjuntie 361, 76280 PARTAHARJU(015) 7820 200, ptk@ptk.fi, www.ptk.fiPartaharjun OpistoPartaharjuntie 361, 76280 PARTAHARJU,(015) 7820 210www.ptk.fi64. Syty ryKivikonkaari 14 B 12 c/o Säynäjoki,00940 HELSINKI, puh. 050 320 904765. Takaisin Elämään ryRasinkatu 10, 01360 VANTAA, puh. (09) 8232433,info@takaisinelamaan.fiwww.takaisinelamaan.fi66. TampereenKatulähetyksen TukiTampereen evl.srk.Diakoniakeskus /Katulähetys/Outi Niemi, Diakonian päihdekeskusKyttälänkatu 1 G, 33100 TAMPERE,puh. (03) 2190 322outi.niemi@tampere-evlsrk.fi67. TeriskotisäätiöTeriskoti ●Tyriseväntie 139, 37800 TOIJALA,puh. (03) 543 628268. ToimintayhdistysLeppälintu ryPäiväkeskusLinnuntie 1 B, 79100 LEPPÄVIRTA, puh.(017) 5533 65569. Tornionlaaksonsuojapirtti ryKuntoutumisyhteisö, päiväkeskus ●PL 15, 95401 TORNIO, puh. (016) 447 446Suojapirtin tukiasunnotPL 15, 95401 TORNIO, puh. (016) 447 44670. Turun Katulähetys ryRuissalontie 19, 20200 TURKU,puh. (02) 2518 866 vaihde,(02) 2535 891 keittiö, (02) 2512 265 toimistoNuutinkotiRuissalontie 19, 20200 TURKU,puh. (02) 251 226571. Työttömienpaluumuuttajalääkäreidenja -sairaanhoitajienyhdistys ryKäenkuja 4 a 4, 00500 HELSINKI,(09) 773 159072. Uusi Mahdollisuus ryPäiväkeskusLeppäkorventie 33 A 6, 19700 SYSMÄ,puh. 040 5434 761,040 8470 852 Ritva Heinonen1473. UudenkaupunginKatulähetys ryPuheenjohtaja Vesa Riikkilä,Koulukatu 5 as 26,23500 Uusikaupunkipuh. (02) 842 3058 tai gsm 050 435 9853email vesariikki@uusikaupunki.fi74. UudenkaupunginDiakoniasäätiöKihukuja 2, 23500 Uusikaupunkipuh. (02) 840 4126 klo 10-14Sinapinsiemen, päiväkeskus,matalan kynnyksen kohtauspaikka,yhteystiedot samat kuin yllä.75. Vaajakosken Suvanto ryPäiväkeskusVaajakoskentie 123 E 2, 40800 VAAJAKOSKI,puh. (014) 611 18076. Vapautuvien Tuki ry ●Vankilatyötä, perheleirejäRatamestarinkatu 11B 8. krs, 00520 HELSINKI,puh. (09) 753 4128 toimisto,050 564 1753faksi (09) 386 97 800email: vaptuki2@saunalahti.fiwww.vapautuvientuki.fi77. Vastuunkantajat ryAnnankatu 14 C 14, 00120 HELSINKI,puh. (09) 7092 260Tarpoilan hoitokoti ●Tarpoilantie, Gesterby, 04130 SIPOO,(09) 2344 35078. Vihreä Keidas ryPäiväkeskusVilhonvuorenkatu 7-9, 00500 HELSINKI,puh. (09) 739 678 tai 739 45479. Virtain KristillinenRaittiustuki ryPL 74, 34801 VIRRAT, puh. (03) 475 373180. Väentupa ●Seukkalan hoitokotiVitkalantie 125, 41360 LAUKAA,puh. (014) 837 682faksi (014) 837 684,e-mail: vaentupa@co.inet.fiKotisivut: http://personal.inet.fi/yhdistys/vaentupa/Kievarin tukiasunnot ja päiväkeskusRinteeläntie 8, 41340 LAUKAA,puh. 040 5414 600Rokkakankaan työpisteRokkakankaantie 8, 41350 LAUKAA AS,puh. (014) 833 22281. Vänstugan i EkenäsPäiväkeskusKustaa Vaasan katu 8, 10600 EKENÄS,tel. (019) 241 475182. Ystäväkoti-keskusyhdistysryPalokyläntie 37, 33680 TAMPEREPuh. 041 434 7841, 041 560 856183. Ystäväntupa ryPäiväkeskusKangasmannilantie 13, 42700 KEURUU,puh. (014) 720 610Asumisen tukemisprojektiKangasmannilantie 13, 42700 KEURUU,puh. (014) 720 61084. Ähtärin Toimela ryPäiväkeskusKoulutie 12, 63700 ÄHTÄRI,puh. (06) 533 02 5885. Äänekosken katulähetys ryRautatienkatu 11, 44100 ÄÄNEKOSKI,puh. 0400 441 059JohtoJorma Niemelä, (09) 7206 1519, 0400 485 676ToiminnanjohtajaKehittämishanke- Arvioinnin kehittäminenOlavi Aarnio, 0400 814 071TutkijaSillakaar-lähialuehankeJuhani Haveri, 0400 813 403ProjektipäällikköReijo Kurkela, (019) 730 372Viestinnän palveluyksikköTuula Huurresalo, (09) 7206 1520, 040 501 9605TiedottajaTalouden palveluyksikköIsmo Valkoniemi, (09) 7206 1510, 0400 72 88 40TalouspäällikköKrämertintie 2,00620 HELSINKIpuh. (09) 7206 150,faksi (09) 7206 1531etu.suku@sininauhaliitto.fi,www.sininauhaliitto.fiLapsi- nuoriso- ja perhetyön kehittämisyksikköAri Inkinen, (09) 7206 1529, 0400 411 690KehittämispäällikköEevan perhe -perhetyön kehittämishankeVirpi Kujala, 040 760 0663Kati-Pupita Mattila, asiantuntija, 040 753 1909, kati-pupita.mattila@uta.fi- Jyväskylän osaprojektiTarja Hiltunen, 0400 422 090- Rauman osaprojektiHelena Haavisto, 050 361 8251- Tampereen osaprojektiRiitta Puisto, 040 535 6182Elämyskeskus osana kasvua -projektiOuti Lehikoinen, (09) 72061533, 040 580 6718Timo Sjöblom, 050 309 7235Nähdyksi tulemisen toivo -kehittämishankeAsta Juntunen, (09) 7206 1533, 040 778 8773ProjektikoordinaatoriPäihdetyön kehittämisyksikköAvoinKehittämispäällikköTuomo Salovuori, (09) 7206 1522, 040 581 8244JärjestösihteeriSiniDuuni-välittäjäorganisaatioPaula Heinämäki, 040 500 1764HankekoordinaattoriElämän kevät -luovuusprojektiHanna-Maria Vahala, 040 836 6775Kipinä KuntoutusprojektiSaara Hiltunen, 050 545 3056Ongelmapelaaja-projektiJorma Niemelä, (09) 7206 1519, 0400 485 676Vammaisten päihdepalveluiden kehittämisprojekti- koordinaatioEija Kilgast, (09) 7206 1524, 040 727 8070- arviointiOlavi Aarnio, 0400 814 071- Sininauhaliiton osaprojektiTero Hintsa, (09) 7206 1525, 040 865 1555Tukiasumisen kehittäminenSininauhasäätiö, Jorma Soini, 040 581 8105

SiniDuuni välittäjäorganisaatio etsii pieniä toimijoita jaosaprojekteja toteuttamaan työllistävää toimintaaHankkeiden tulee olla sellaisia, että ne lisäävät ja parantavat kaikkein heikoimmassatyömarkkina-asemassa olevien, sosiaalisesti vahvistettavien työttömien ja vajaakuntoistentai muuten työrajoitteisten päihdeongelmaisten osallisuuden, työnteon ja työelämäänsiirtymisen mahdollisuuksia.Rahoitusta voidaan myöntää ajalle 1.3.2004 - 31.12.2005.Rahoitusta myönnetään enintään seitsemälle (7) rahoittajan hyväksymälle projektille, joidenESR- rahoitettava kustannusarvio ei ylitä € 13.000 / vuosi.Rahoitusta myönnetään toteutuneita kustannuksia vastaan kahden kuukaudenmaksatusjakson perusteella.Hakemuksen tulee käsittää seuraavat dokumentit1. Oikeustoimikelpoisen hakijaorganisaation päätösvaltaisen edustajanallekirjoittama vapaamuotoinen hakemuskirje.2. ProjektisuunnitelmaHakuohjeet, hakuteema/hakukriteerit ja muu lisäinformaatio löytyvät Sininauhaliiton wwwsivuiltawww.sininauhaliitto.fi /Kehittämishankkeet /SiniDuuni.Hakuaika päättyy 31.12.2003, jolloin hakemusten viimeistään tulee olla perilläSininauhaliitossa.Hakemukset osoitteeseen:Sininauhaliitto, Krämertintie 2, 00620 HELSINKI.Kuoreen merkintä:”SiniDuuni - välittäjäorganisaatiohaku”Lisätietoja: SiniDuunin hankekoordinaatttoriPaula Heinämäki, 040-5001764paula.heinamaki@sininauhaliitto.fi15

Sininen aalto -lehtiKrämertintie 200620 HELSINKISininauhaliiton julkaisujaTietoa ja apuapeliongelmaanAila WallinPennit miljooniksiTietoa lasten ja nuorten pelaamisesta ja sen haitoistaOpas pyrkii aktivoimaankouluyhteisöä, oppilaita, opettajiaja muuta henkilöstöä sekävanhempia keskustelemaanlasten pelaamisesta ja siihenliittyvistä riskeistä. Oppaassaon välineitä liikapelaamisentunnistamiseen sekä väliintuloissatarvittavia toimintamallejaerityisesti psykososiaalistenoppilaspalveluiden käyttöön.Nid. 40 s. A4 Hinta 7,-ViimeiseencenttiinKehitysvammaisen pelaajanläheisille ja kehitysvamma-alantyöntekijöilleavuksi peliongelmantunnistamisessa ja tekemisessähallittavaksi.Opastekstin on laatinutTyynelän kuntoutuskeskuksenja Vaalijalan kuntoutuskeskuksentyöntekijöidentyöryhmä.Nid. 24 s. 5 e / 5 kplIlmaisiaoppaitapeliongelmastaKaikki peliin – Irti pelaamisenpakosta.Heräte pelitottumusten arviointiin.Elämän valttikortitOpas pelaamisen vähentäjille jalopettajille.Opas ongelmapelaajienläheisilleTietoa peliongelmasta ja välineitäavun hakemiseen.PerheidenparhaaksiJaetunvanhemmuudenmahdollisuudetSijoitettujen lasten vanhempienryhmätoiminnan opasTilaukset: Sininauhaliitto, Krämertintie 2, 00620 HELSINKI,puh. (09) 7206 150, faksi (09) 7206 1531, keskustoimisto@sininauhaliitto.fiJaetun vanhemmuudenmahdollisuudetSijoitettujen lasten vanhempienryhmätoiminnan opasHuostaanottojen määrä on Suomessa lisääntynytviime vuosina. Kaikista alle 18-vuotiaistalapsista ja nuorista on yksi prosentti sijoitettunakodin ulkopuolelle. Sijoituskokemuksetkoskettavat näin ollen suurta joukkoa vanhempia,lapsia ja heidän läheisiään sekäsosiaalityöntekijöitä ja sijaishuollon henkilöstöä.Jaetun vanhemmuuden mahdollisuudet -ryhmätoiminnan opas on tarkoitettu työvälineeksisosiaalitoimen ja sijoitettujen lastenvanhempien kanssa työskentelevien tahojenammattihenkilöstölle. Opasta voi käyttääsovelletusti myös yksilötyöskentelyssä.Virpi KujalaOpas perustuu Jyväskylän Naisten talollakehitettyyn toimintamalliin.Ryhmäprosessin sisällöt ovat nousseet työntekijöidenammatillisesta osaamisesta jaerityisesti ryhmissä mukana olleiden sijoitettujenlasten vanhempien toiveista ja tarpeista.Kati-Pupita MattilaLapsidiakoniankäsikirjaLapsidiakonian käsikirja on ensimmäinen lapsidiakoniankokonaisesitys. Kirja ohjaa toimimaanlapsen turvallisuuden lisäämiseksi ja persoonanvahvistamiseksi käytännössä, arjen tilanteissa.Kirjoittajan havainnollinen esitystapa ja selkeätsovellusvinkit vastaavat sekä opiskelijan ettätyöntekijän tarpeeseen.Sid. 28 euroa 174 s. ISBN 952-5096-40-8Sininauhaliiton tiedotuslehtiToimituksen osoite: Krämertintie 2, 00620 HELSINKI, puh. (09) 7206 150, faksi (09) 7206 1531email: uusi.toivo@sininauhaliitto.fiPäätoimittaja: Tuula Huurresalo, taitto: Terttu Hauhia, painopaikka: Kainuun Sanomat Oy, 2003