Perusturva 3/2011 - Kunnat.net

Hallitusohjelma ja hyvinvointipolitiikkaPääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma julkistettiin 17. kesäkuuta. Kaikki tiedämme,että hallitusohjelman tekeminen kesti poikkeuksellisen kauan ja neuvottelut ehtivät jo kerranpäättyäkin. Yhteiseen pöytään palattiin, kun oli todettu, että vaihtoehdot enemmistöhallituksenmuodostamiselle olivat peräti vähissä. Mutta minkälainen hallitusohjelma on kuntienhyvinvointipalvelujen näkökulmasta?Hallitusohjelman ehkä vahvin yhteinen tahtotila välittyy hallitusohjelman kuntapolitiikkaosiossa.Se näkyy myös hyvinvointipolitiikkaa käsittelevässä tekstissä vahvana.Keväällä 2010 käynnistyi keskustelu terveydenhuollon kansallisesta järjestämisvastuusta.Tuolloin esillä oli kaksikin eri mallia, jotka lähtivät molemmat siitä, että terveydenhuollon palvelutjärjestettäisiin ja rahoitettaisiin kansallisella tasolla. Palvelut olisi kilpailutettu kansallisestija kilpailussa kunnalliset ja yksityiset toimijat olisivat olleet samalla viivalla. Kuntaliitto pelkäsitällaisen mallin johtavan standardoituihin palvelupaketteihin, paikallisen ja alueellisen omistajaohjauksenkatoamiseen sekä kohoaviin kokonaiskustannuksiin ilman merkittävää vaikutustapalvelujen laatuun tai vaikuttavuuteen.Kataisen hallitusohjelma ottaa asiaan kantaa. Hallitusohjelmassa todetaan, että ”kuntienmahdollisuutta järjestää palveluja vahvistetaan” ja ”sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- jarahoitusvastuu säilytetään kunnilla”. Jos hallitusohjelman linjaukset toteutuvat, jäsentyvätsosiaali- ja terveydenhuollon rakenteetkin jatkossa uudella tavalla. Sosiaali- ja terveydenhuollonrakenteita on tarkoitus uudistaa osana kuntarakenneremonttia. Tarkoitus on siis mennä kuntarakenneuudistusedellä ja uudistaa sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet seuraavaksi.Hallitusohjelman mukaan kuntarakennetta on tarkoitus uudistaa niin, että muodostetaansosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuuseen kykeneviä vahvoja peruskuntia.Tässä osassa hallitusohjelmakokonaisuutta on myös ainoa poikkeus vahvan kunnan periaatteeseen,kun todetaan, että ”sosiaali- ja terveydenhuollon rahoittamiseen kykenevän vahvan kunnanvaihtoehtona voidaan tarvittaessa antaa mahdollisuus poikkeusmenettelyyn, jossa kunnatyhdessä voivat muodostaa järjestämis- ja rahoitusvastuuseen kykeneviä, väestöpohjaltaan riittävänsuuria sosiaali- ja terveydenhuoltoalueita”. Mitä tämä linjaus käytännössä tarkoittaa, jäänähtäväksi.Kuntaliiton hallitus esitti 20. huhtikuuta omassa kannanotossaan vahvan peruskunnanvaihtoehtona mallia, jossa ”alueilla, joilla kunnat eivät kykene muodostamaan vahvaa peruskuntaa,ne järjestävät ainakin suuren väestöpohjan palvelut (sosiaali- ja terveydenhuolto ja toisenasteen koulutus) yhdessä kuulumalla monialaiseen, laajan alueen piirikuntaan”. Kuntaliitonhallitus siis halusi kytkeä myös toisen asteen koulutuksen kunnalliseen järjestämisvastuuseen.Kataisen hallituksen ohjelmassa linjataan myös, että kuntien sote-alueiden yhteisiä tehtäviävarten muodostetaan viisi erityisvastuualuetta, joihin keskitettäisiin muun muassa vaativat terveyden-ja sosiaalihuollon palvelut sekä oman alueen tutkimukseen, kehittämiseen ja koulutukseenliittyviä tehtäviä. Tämä tarkoittanee viiden yliopistosairaalan ympärille rakentuvia kuntienomistamia yhteistoimintaorganisaatioita, joille annettaisiin vaativan hoidon koordinaatiovastuualueillaan.Hallitusohjelma ei aseta kovia tavoitteita pelkästään hallinnollisten rakenteiden uudistamiselle.Vähintään yhtä merkittävänä linjauksena on pidettävä sitä, että kunnallista terveyspalvelujärjestelmääja sairausvakuutusjärjestelmää sovitetaan yhteen monikanavaisen rahoitusjärjestelmänongelmien vähentämiseksi. Kunnallisen toimijan näkökulmasta suunta on oikea.Hallitusohjelma pitää sisällään paljon toimenpiteitä, joiden fiskaaliset vaikutukset kuntakenttäänovat merkittävät. Kuntien näkökulmasta tilanne on ongelmallinen, kun velvoitteitatulee lisää, mutta riittävää rahoitusta ei. Näitä asioita on syytä arvioida tarkemmin, kun pääsemmeanalysoimaan huolella valtion tulo- ja menoarvioehdotusta vuodelle 2012.Kari NenonenvaratoimitusjohtajaPerusturva 3/2011 3

Regeringsprogrammet och välfärdspolitikenProgrammet för statsminister Katainens regering offentliggjordes den 17 juni. Vi vet alla att dettog exceptionellt länge att ta fram regeringsprogrammet, och förhandlingarna till och med avbrötsen gång. Regeringsförhandlarna återvände till förhandlingsbordet efter att det hade konstateratsatt alternativen för att bilda en majoritetsregering faktiskt är få. Men hur ser regeringsprogrammetut med tanke på kommunernas välfärdstjänster?Den kanske starkaste gemensamma ambitionen syns i den del av regeringsprogrammet sombehandlar kommunpolitiken. Den märks tydligt också i kapitlet om välfärdspolitik.Under våren 2010 uppstod en debatt om ansvaret för tillhandahållandet av hälso- ochsjukvård på riksnivå. Då behandlades två olika modeller som båda baserade sig på att hälso- ochsjukvårdstjänsterna tillhandahålls och finansieras på nationell nivå. I de här modellerna konkurrensutsättstjänsterna nationellt så att de kommunala och privata aktörerna är likställda ikonkurrensförfarandet. Kommunförbundet befarade att modellen skulle leda till standardiseradeservicepaket, upphörandet av den regionala ägarstyrningen och ökade totalkostnader utan någonbetydande inverkan på servicens kvalitet eller effekter.Katainens regeringsprogram tar ställning till detta. I regeringsprogrammet konstateras att”kommunernas möjligheter att ordna tjänster stärks” och ”ansvaret för att ordna och finansierasocial- och hälsovården bevaras hos kommunerna”. Om riktlinjerna i regeringsprogrammet fullföljskommer också strukturerna inom vården och omsorgen att läggas om i fortsättningen. Dessastrukturer kommer att förnyas som en del av kommunstrukturreformen. Avsikten är alltså attgenomföra kommunstrukturreformen först och därefter förnya vården och omsorgen.Enligt regeringsprogrammet kommer man att förnya kommunstrukturen så att man bildarstarka primärkommuner som klarar av att ansvara för tillhandahållandet och finansieringen avvården och omsorgen. I denna del av regeringsprogrammet finns också det enda undantaget frånprincipen om en stark kommun: ”Som ett alternativ till en stark kommun som klarar av att ordnaoch finansiera social- och hälsovården får vid behov ges möjlighet till ett undantagsförfarande, därkommunerna tillsammans kan bilda social- och hälsovårdsområden som klarar av att ansvara förordnandet och finansieringen av social- och hälsovården och som till sitt befolkningsunderlag ärtillräckligt stora.” Vad detta innebär i praktiken återstår att se.Den 20 april föreslog Kommunförbundets styrelse följande som ett alternativ till modellenmed en stark primärkommun: ”På områden där kommunerna inte kan bilda en stark primärkommuntillhandahåller de i varje fall tillsammans tjänster som kräver ett brett befolkningsunderlag(social-, hälso- och sjukvård och utbildning på andra stadiet) genom att höra till en distriktskommunsom omfattar ett stort område och flera sektorer.” Kommunförbundets styrelse ville alltsåkoppla också utbildningen på andra stadiet till kommunernas tillhandahållandeansvar.I programmet för Katainens regering fastslås också att för de gemensamma uppgifterna inomkommunernas social- och hälsovårdsområden bildas fem specialupptagningsområden (Erva) därbland annat krävande social- och hälsovårdstjänster och uppgifter inom forskning, utveckling ochutbildning inom det egna området centraliseras. Detta innebär sannolikt att det omkring de femuniversitetssjukhusen bildas samarbetsorganisationer som ägs av kommunerna och som ges ansvaretför att samordna krävande vård inom sina områden.Regeringsprogrammet ställer inte hårda krav enbart på omläggningen av de administrativastrukturerna. Ett minst lika betydande mål anses vara att det kommunala systemet för hälso- ochsjukvårdstjänster och sjukförsäkringssystemet samordnas för att minska problemen med systemetmed många finansieringskanaler. Ur en kommunal aktörs perspektiv är det rätt riktning.Regeringsprogrammet innehåller många åtgärder med betydande fiskala effekter. Ur kommunernassynvinkel är situationen problematisk då förpliktelserna blir fler men finansieringen inteär tillräcklig. Dessa frågor bör bedömas närmare när vi får möjlighet att i detalj analysera statensbudgetproposition för år 2012.Kari Nenonenvice verkställande direktör4Perusturva 3/2011

AJANKOHTAISTATalousarvioehdotuksen vaikutukset kuntiin ja sosiaalijaterveystoimeenValtiovarainministeriö julkaisi ehdotuksen vuoden2012 talousarvioksi 22.8.2011. Talousarvioesityssisältää useita kuntia koskevia esityksiä, jotka kirjoitushetken(15.9.11) tietojen perusteella vaikuttavatmenneen läpi myös budjettiriihessä (14.9.11), jotenVM:n ehdotuksen mukaiset linjaukset ovat oletettavastimyös hallituksen esityksessä vuoden 2012 talousarvioksi.Talousarvioehdotuksen keskeisetvaikutukset kuntien talouteenKeskeisin kuntia koskeva ehdotus on leikkaus kuntienvaltionosuuteen, 631 miljoonaa euroa vuodessa. Josvaltionosuudet muuttuisivat nyt voimassa olevan lainsäädännönmukaisesti, valtionosuudet nousisivat ensivuonna 749 miljoonaa euroa (taulukko 1). Siitä• 45 miljoonaa aiheutuu väestön kasvusta ja ikääntymisestä.• 341 miljoonaa euroa aiheutuu kustannustasonnoususta johtuvasta indeksikorotuksesta• 412 miljoonaa euroa aiheutuu joka neljäs vuositehtävästä kustannusten jaon tarkastuksesta (jokaneljäs vuosi tehdään laskennallisten valtionosuuksientarkastus, jossa varmistetaan että laskennallisetkustannukset vastaavat todellisia aiheutuneita kustannuksia)• 45 miljoonaa euroa aiheutuu palautetuista kuntajakoonvaratuista rahoista• summaa pienentää OKM:n hallinnonalalla tehtäväleikkaus.Taulukko 1. Kuntaliiton arvio valtionosuuksista vuodelle 2012 (tilanne 2.9.2011)VM OKM YHTEENSÄv. 2011 7 996 -418 7 5781. Määräytymistekijöiden muutos 68 -23 452. Indeksikorotus, 3,7 % 281 60 3413. OKM:n rahoutusosuuden kasvu -94 -944. Kustannustenjaon tarkistus 374 38 4125. Kuntajakolain mukainen palautus 45 45768 -19 7498 764 -437 8 3276. Valtionosuusleikkaus -631 -6317. Kiinteistöveron poisto tasauksesta +/-0 09. Veromenetysten kompensaatio 298 298-333 -333v. 2012 8 431 -437 7 994Lisäksi vuonna 2012 verotuloihin vaikuttaa8. Yhteisveron jako-osuuden muutos -262 -262*) Pohjana valtiovarainministeriön budjettiesitys 22.8.2011Perusturva 3/2011 5

Voimassa olevan lainsäädännön mukaista valtionosuuttatullaan esityksen mukaisesti leikkaamaan 631miljoonalla eurolla. Lisäksi verojärjestelmän muutoksiakompensoidaan kustannusneutraalisti, eli taulukossaoleva 298 miljoonaa euroa ei ole varsinaista tulojenlisäystä, vaan se korvaa arvioidun samansuuruisenkunnallisverojen alenemisen. Kunta-valtiosuhteessakustannusneutraali kiinteistöveron poisto verotulojentasauksesta vaikuttaa kuntatasolla siten, että enitenuudistuksesta hyötyvät paljon kiinteistöveroja keräävätmökki- ja voimalaitoskunnat.Yhteisöveron jako-osuuden muutos, jossa tällevuodelle tilapäisesti tehtyä kuntien jako-osuusprosentinkorotusta jatketaan puolittain, pienentää kuntienyhteisöverotuloja vuoteen 2011 verrattuna 262 miljoonaaeuroa vuodessa. Lisätietoja valtionosuudesta jakuntakohtaisista muutoksista löytyy osoitteesta www.kunnat.net >kuntatalous >valtionosuudet.Talousarvioehdotuksen keskeisetvaikutukset kuntien sosiaali- jaterveystoimeenSosiaali- ja terveystoimea koskevista ehdotuksistakaksi liittyy edellisen hallituksen sopimiin asioihin elilaki lastensuojelulain 50 §:n muuttamisesta sekä lakiperhehoitajalain ja omaishoidon tuesta annetun lainmuuttamisesta. VM arvioi lastensuojelulain muutoksenvähentävän kuntien menoja noin 25 miljoonallaeurolla, josta valtionosuuden vähennyksenä on otettuhuomioon 7,8 miljoonaa euroa. Edellä mainittuaarviota voidaan pitää optimistisena. Perhehoitajalainja omaishoidon tuesta annetun lain muuttamisestajohtuen valtionosuuden lisäyksenä otetaan huomioon8,35 miljoonaa euroa (50 % arvioidusta lain kustannusvaikutuksesta).Uusia, lähinnä sosiaalitoimea koskevia, ehdotuksiaovat peruspäivärahan ja työmarkkinatuen nosto 100€/kk ja toimeentulotuen perusosan 6 %:n korotus. Lisäksitoimeentulotukea korotetaan erikseen yksinhuoltajakotitalouksienosalta. KASTE-hankerahoitustavähennetään 5 miljoonalla eurolla per vuosi.Työmarkkinatuen korotus lisää kuntien menojaniiden työmarkkinatuella olevien osalta, jotka ovat yli500 päivää työttöminä. Työmarkkinatuella olevia henkilöitäoli huhtikuussa 2011 yhteensä 113 917 henkilöä, joista yli 500 päivää työttöminä olleita 51 937henkilöä. Näistä kunnan puoleksi rahoittamia oli 41798 henkilöä. Kaikkien edellä mainittujen työmarkkinatukinousee, joten puoleksi kuntien rahoitusvastuullaolevien työmarkkinatuella olevien työttömientyöttömyysturvatukimenot kasvavat 41 798 * 100 €/kk *12 kk= 50 miljoonaa euroa, josta siis kuntienkustannukseksi puolet, eli noin 25 miljoonaa euroa.VM:n talousarvioesityksessä kuntien menojen lisäykseksiarvioidaan 17 miljoonaa euroa; lukuun sisältyyoletus työllisyyden paranemisesta.Toimeentulotukimenojen muutosta on vaikeaarvioida. Viimeisin toimeentulotukitilasto, jonka perusteellavoidaan arvioida toimeentulotuen perusosankorottumisen vaikutusta, on valmistunut vuonna2010.Taulukko 2. Arvio perustoimeentulotuen menojen kasvusta vuonna 2012Tuen saajan tyyppi Perusosa, €/kk Henkilöiden lkm Korotuksen vaikutus, €/kk Korotuksen vaikutus, milj €Yksin asuva 419,11 168 459 25 25,4*Yksinhuoltaja 419,11 28 353 70 15,9**Avio- ja avopuolisot kumpikin 356,24 83 886 21 10,6*Lapsi keskimäärin*** 257,77 96 990 15 8,7*377 688 60,6+ toimeentulotukimenojen kasvu vuodelle 2011 1,6+ toimeentulotukiasiakkaiden muutos vuodelle 2012 ?*) toimeentulotukea saadaan keskimäärin kuutena kuukautena/vuosi**) yksinhuoltajakotitaloudet saavat toimeentulotukea kahdeksana kuukautena/vuosi***) toimeentulotuki riippuu lapsen iästä ja lasten määrästäNäiden oletusten perusteella toimeentulotukimenotkasvaisivat nykyisellä asiakaskunnalla ja perustoimeentulolla62,2 miljoonaa euroa, josta kunnat maksavatpuolet, eli 31,1 miljoonaa euroa. Kuitenkin perusosannouseminen lisää asiakkaiden määrää, kun vastaavastityömarkkinatuen ja peruspäivärahan korotus vähentääasiakkaita.VM arvio perustoimeentulotukeen liittyvien valtion(ja samalla myös kuntien) menojen kasvavanyhteensä korotusten vuoksi 44 miljoonalla eurolla pervuosi ja toisaalta perusturvan korotuksen vähentäväntoimeentulotukimenoja 20 miljoonalla eurolla pervuosi. Asiakasmäärän vähenemisestä VM arvioi syntyvän7,3 miljoonan euron vuosittaisen menosäästöntoimeentulotukimenoissa. Asumistuen tulorajoja korotetaan100 eurolla työmarkkinatuen tasonkorotuksenjohdosta vuodelle 2012, mikä pienentää toimeentulotukimenoja.6Perusturva 3/2011

Taulukko 3. VM:n arvio perustoimeentulotukimenojen kasvustaMäärärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)*Toimeentulotuen perusosan korottaminen 6 %:lla 39 000Yksinhuoltajien toimeentulotuen korotus 5 000Asumisen uudistus -2 000Perusturvan korotus -20 000Tarvearvion muutos -7 300Yhteensä 14 700*) taulukossa olevat luvut ovat arvioita valtion menojen muutokseta. Koska kunnat ja valtiomaksavat perustoimeentulotukimenot puoliksi, kuntien menot lisääntyvät vastaavastiolettaen, että arvio pitää paikkansaLisätietoja:Tero Tyni, puh. (09) 771 2246Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmien tilannekunnissa 2010Suomen Kuntaliitto selvitti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitteluntilaa loppuvuodesta 2010 yhteistyössäsosiaali- ja terveysministeriön, Terveyden jahyvinvoinnin laitoksen, lasten, nuorten ja perheidenpolitiikkaohjelman, kunta- ja palvelurakenteen kehittymistätutkivan ARTTU-tutkimusohjelman sekäalueellisten Lasten Kaste -hankkeiden kanssa. Kyselylähetettiin 326 kuntaan, joista 252 vastasi kyselyynkokonaisuudessaan tai osittain.Kyselyyn vastanneista kunnista 94 prosenttia ilmoitti,että lakisääteinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaon tehty tai tekeillä. Vastaajien mukaan175 kunnassa eli lähes 90-prosenttisesti laadintaa ohjaamonialainen yhteistyöryhmä. Lisäksi monialainenyhteistyöryhmä on mukana suunnitelman toimeenpanonjohtamisessa 80 prosentilla vastanneista kunnista.Kunnanvaltuusto on hyväksynyt suunnitelman55 prosenttia vastanneista kunnista. Valmistelu olikyselyajankohtana kuitenkin vielä kesken ainakin 56kunnassa, mikä on 28 prosenttia kyselyyn vastanneistakunnista. Suunnitelman laadinta-aika on useimmitenollut yhdestä kahteen vuoteen. Yhteinen valmisteluprosession sitouttanut yhteisiin tavoitteisiin sekä edistänytyhteistyötä, vastuita ja työnjakoja.Lähes 90 prosenttia vastanneista kunnista (175)arvioi, että kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi laadittulakisääteinen suunnitelma perustuu laaja-alaiseen yhteiseenvalmisteluprosessiin, johon ovat osallistuneeteri ammattialojen edustajia, yhteistyötahoja ja kunnanpäätöksentekijöitä. Yhteistyöprosessin kuluessa onsyntynyt yhteinen kokonaisvaltainen käsitys lasten januorten hyvinvoinnin tilasta ja palvelujen toimivuudestasekä tarvittavista kehittämistoimista.Myönteisestä yleiskuvasta huolimatta ilmeni, etteikunnilla välttämättä ole enää kokonaiskäsitystä kuntansalasten ja nuorten hyvinvoinnista ja palvelujentoimivuudesta. Moni kunta siirsi kyselyyn vastaamisenyhteistoiminta-alueille, koska kyselyssä tarvittava tietolöytyy ainoastaan yhteistoiminta-alueelta. Yhteistoiminta-alueenavastanneita oli kahdeksan. Koska keskeisinosa lasten ja nuorten peruspalveluista hoidetaanedelleen kunnassa, kunnalla tulee olla tietoa asioidentilasta kunnassa.Kuntalaisille suunnitelman valmistelusta ja sensisällöstä ei juuri tiedoteta: 85 prosenttia ilmoitti,ettei ajankohtaista tietoa suunnitelman toteutumisestalöydy kunnan nettisivuilta. Suunnitelma oli saatavissakunnan nettisivuilta ainoastaan 40 prosentilla vastanneistakunnista. Muunlainen tiedottaminen yhteistyökumppaneille,kuntalaisille, vanhemmille sekä lapsilleja nuorille tapahtuu suurimmaksi osaksi kerran taiharvemmin kuin kerran vuodessa. Esimerkiksi lapsilleja nuorille ei tiedoteta lainkaan 23,5 prosentissavastanneista kunnista. Vaikka lasten, nuorten ja vanhempienosallistuminen valmisteluprosessiin on ollutheikohkoa, näyttää kuitenkin vahvasti siltä, että lapset,nuoret ja vanhemmat osallistuvat hyvin, mikäli heilleannetaan siihen mahdollisuus.Pienten alle kouluikäisten ja alakouluikäisten lastenosalta hyvinvoinnin tilanne on hyvä tai erittäinhyvä kaikilla kysytyillä osa-alueilla. Pientä huoltakannettiin 13–20-vuotiaista. Eniten huolta aiheuttivatPerusturva 3/2011 7

lasten ja nuorten psyykkinen terveys ja hyvinvointisekä vanhemmuus.Lapsiin liittyvistä huolista mainittiin useimminoppimisvaikeudet ja päihteiden käyttö sekä lapsen tainuoren vähäinen kiinnostus osallistua hänen arkeaankoskeviin ratkaisuihin. Nuoriin liittyviä huolenaiheitaolivat erityisesti mielenterveys, nuorisotyöttömyyssekä aikuistuneiden jo täysi-ikäisten nuorten elämäntilanne.Ongelmia aiheuttavat myös lapsiperheidenarjen kuormittavuus sekä perheristiriidat. Vanhempiinliittyvinä huolina esiin nousivat vanhemman jaksaminen,vanhemmuustaidot, vanhemman ja nuoren vuorovaikutuksenpulmat, vanhemman päihteiden käyttöja mielenterveys sekä toimeentulovaikeudet.Peruspalvelut ja ehkäisevä toiminta tuotetaan pääosinkunnan omana tai kuntien yhteisenä toimintana.Palvelujen ostaminen lisääntyy selvästi erilaisissa tukipalveluissaja erityisesti raskaammissa ns. korjaavissapalveluissa, joista pienin osa enää tuotetaan vain kunnanomana toimintana. Tämä asettaa haasteet palvelutuottajienverkoston johtamiselle sekä palvelujärjestelmäntoimivuuden seurannalle ja arvioinnille kunnassaja kuntien yhteistoimintarakenteissa.Tutkimusaineiston perusteella suunnitelma huomioidaanhyvin yhteistyön kehittämisessä: 65 prosenttiavastaajista oli tätä mieltä. Samalla 62 prosenttia olijokseenkin tai täysin samaa mieltä, että kehittämistoimetvastaavat hyvin lasten, nuorten ja perheiden palvelutarpeisiin.Ehdotetut kehittämistarpeet on otettuhuomioon yli puolessa kunnista (56 prosenttia). Sensijaan vain 31 prosenttia arvioi, että suunnitelmahuomioitiin hyvin lasten ja nuorten osallistumis- javaikuttamismahdollisuuksien kehittämisessä. Määrärahoissaja henkilöstöresursseissa suunnitelmanarvioitiin tulleen hyvin huomioonotetuksi ainoastaan26 prosentin mielestä. Keskeisimpänä syynä pidettiinkunnan heikkoa taloustilannetta.Lasten ja nuortenhyvinvointisuunnitelmien arviointiSuunnitelman toimeenpano on vastuutettu eri toimialoille92 prosentissa vastanneista kunnista. Suunnitelmanseurantaa ja arviointia varten on asetettu taiaiotaan asettaa erityinen monialainen yhteistyöryhmä63 prosentissa vastanneista kunnista. Avovastauksellaselvitettiin, miksi tällaista erityistä seuranta- ja arviointiryhmääei ole asetettu. Pääosin tämän kuvattiinjohtuvan siitä, että sama monialainen yhteistyöryhmä,joka toimeenpanee ja johtaa suunnitelmaprosessia,myös seuraa ja arvioi koko kunnan tasolla suunnitelmantoteutusta. Myös lautakunnat, kunnanhallitus,valtuusto mainittiin seuranta- ja arviointitahoina.Alla olevassa kuviossa esitetään myöntävästi vastanneidenosuudet Kaste-alueittain.Hieman yli kaksi kolmasosaa (62 %) vastaajista ilmoitti,että tarkastuslautakunta arvioi tarkastussuunnitelmansamukaisesti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmantavoitteiden toimeenpanoa.Kyselyssä kysyttiin myös toteutetaanko suunnitelmanvalmistelussa lapsivaikutusten arviointia, eliarvioidaanko millaisia vaikutuksia eri ratkaisuilla onlapsiin ja nuoriin. 64 kuntaa – 35 prosenttia vastanneista– ilmoitti, että suunnitelman valmistelussatoteutuu lapsivaikutusten arviointi. Vastanneista 62prosenttia arvioi, että lapsivaikutusten arviointi eiollut vakiintunut toimintatapa ja 16 prosenttia vastanneistaoli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, ettälapsivaikutusten arviointi oli vakiintunut tapa.8Perusturva 3/2011

Suunnitelmasta raportoidaan kyselyn mukaanvuosittain toimintakertomuksen yhteydessä, muttasuunnitelman toteutumisesta tiedotetaan hyvinharvatempoisesti: kerran tai harvemmin kuin kerranvuodessa. Kunnissa aiottiinkin parantaa tiedottamista,erityisesti lapsille, nuorille ja vanhemmille suunnattuatiedottamista. Kunnan nettisivujen käyttö säännölliseentiedottamiseen suunnitelman toteuttamisesta olivähäistäSeuraavassa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmanlaadinnassa haluttiin vastausten mukaan lisätälasten, nuorten ja vanhempien, järjestöjen ja seurakunnansuoraa osallistumista. Henkilöstöresurssiaarvioitiin tarvittavan lisää valmisteluun, tiedottamistaaiottiin parantaa ja toivottiin saatavan käyttöön paremmatindikaattorit suunnitelman toteutumisenseurantaan ja arviointiin. Suunnitelman seurannan jaarvioinnin vastuista ja työnjaoista arvioitiin tarvittavanselkeämmät sopimukset eri toimijoiden kesken jasuunnitelmatyötä toivottiin kiinnitettävän enemmänarkeen.Yllä oleva teksti perustuu syksyllä 2011 Kunnat.netissä maksutta sähköisenä pdf-julkaisuna julkaistavaantutkimusraporttiin Sirkka Rousu, Marju Keltanen:Kuntien lakisääteinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmasekä hyvinvoinnin ja palveluidentila 2010.Lisätietoja:Aila Puustinen-Korhonen, puh. (09) 771 2610,050 344 6884, etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fiSosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen 2011Paras-puitelain mukaan perusterveydenhuollosta jasosiaalipalveluista vastaa eräin poikkeuksin vähintään20 000 asukkaan kunta tai useamman kunnan muodostamayhteistoiminta-alue. Yhteistoiminta-alueidenorganisointimuotoja ovat kuntayhtymä ja isäntäkuntamalli,jossa yksi kunta hoitaa tehtäviä sopimuksennojalla myös muiden kuntien puolesta. Puitelaki onvoimassa vuoden 2012 loppuun.Kuntaliiton Manner-Suomen kunnista (320) kokoamientietojen mukaan 98 kuntaa järjestää sosiaali-ja terveyspalvelut itse. Väestöstä 61 prosenttia asuunäissä kunnissa. Yhteistoiminta-alueita on yhteensä63 ja niissä 222 kuntaa. Väestöstä 39 prosenttia asuuyhteistoiminta-alueilla.Perusterveydenhuollosta ja sosiaalipalveluista vastaa35 kuntayhtymää, joissa on yhteensä 142 jäsenkuntaa.Kunnat ovat vaihtelevassa laajuudessa siirtäneet sosiaalipalvelujenjärjestämisen kuntayhtymille.Isäntäkuntamallin mukaisia yhteistoiminta-alueitaon 28, ja niissä on mukana yhteensä 80 kuntaa.Isäntäkunnat vastaavat oman kuntansa sosiaali- jaterveydenhuollon järjestämisestä sekä sopimuskuntienperusterveydenhuollosta ja sosiaalipalveluista. Sopimuskunnatovat vaihtelevassa laajuudessa siirtäneetsosiaalipalvelujen järjestämisen isäntäkunnille.Terveyskeskuksia on yhteensä 161, joista 98 onkuntien, 35 kuntayhtymien ja 28 isäntäkuntien terveyskeskuksia.Alle 20 000 asukkaan terveyskeskuksiaon 85 ja yli 20 000 asukkaan terveyskeskuksia on 76.Tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestäkuntien, kuntayhtymien, isäntäkuntamallin, terveyskeskustenja sairaanhoitopiirien mukaan ryhmiteltyinäovat saatavilla osoitteessa www.kunnat.net/soster >hallinto, palvelujen järjestäminen ja tuottaminen >kuntien sosiaali- ja terveystoimen hallinto.Lisätietoja ja ilmoitukset muutoksista:Mari Sjöholm, mari.sjoholm@kuntaliitto.fiEevaliisa Virnes, eevaliisa.virnes@kuntaliitto.fiPerusturva 3/2011 9

Kaventaja auttaa eriarvoisuuden kaventamisessaKaventaja on verkkopalvelu suunnittelun ja päätöksenteon tueksi kunnissa, kuntayhtymissä, seutukunnissaja valtakunnallisesti. Kaventaja tarjoaa tietoa hyvinvointi-ja terveyseroista, niihin vaikuttavista tekijöistäsekä keinoista erojen kaventamiseksi. Kaventajastalöydät myös linkkejä keskeisiin tilastoihin, tiiviitätietopaketteja, tiedotteita, uutisia, tietoa kansallisistaohjelmista, hankkeista ja toimijoista. Palvelusta vastaaTerveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Verkkopalvelunosoite on www.thl.fi/kaventaja.Yhteiskunnan eriarvoistuminen on ongelma. Sosiaaliryhmienväliset erot hyvinvoinnissa ja terveydessäovat suuret ja ne kasvavat edelleen. Eriarvoisuus hyvinvoinnissaja terveydessä aiheuttaa pahoinvointia,ennenaikaisia kuolemia ja suuria kustannuksia. Hyvinvointi-ja terveyserojen syihin voidaan vaikuttaa jaeroja kaventaa. Eroja kaventamalla voidaan vähentääterveys- ja sosiaalipalvelujen tarvetta sekä turvata riittävätpalvelut ja työvoiman riittävyys myös tulevaisuudessa.Samalla väestön työ- ja toimintakyky koheneeja kuntatalouden kustannukset laskevat.Uusia työntekijöitäHannele HäkkinenPalasin elokuussa sosiaali- ja terveysyksikköön oltuaniviisi vuotta Kuntaliiton Brysselin toimistossa.Tehtäväkuvaani kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuollonkansainväliset asiat, EU-jaostojen toimintaja palveludirektiivin toimeenpano. Lisäksi alueeseenikuuluvat ulkomaalaisille suunnatut palvelut ja tapaturmienehkäisyyn liittyvät tehtävät.Tero TyniOlen sosiaali- ja terveysyksikön toukokuussa aloittanuterityisasiantuntija, jonka osaamisalueena ontalousasiat. Siihen sisältyy tuottavuus, kustannuslaskenta,hinnoittelu, asiakasmaksut sekä kuntien välisetkorvaukset. Välillä mietin sosiaali- ja terveydenhuoltoonliittyvien lakien talousvaikutuksia. Tulin yksikköönKuntaliiton talousyksikössä, jossa ehdin ollaneljä vuotta.Vapaa-aikaan kuuluu perheen lisäksi työmatkapyöräilyä,salibandyä, akvaario, luontoon liittyviä harrastuksia(mm. kalastus, sienestys, marjastus). Paljonmuutakin tekisi mieli tehdä, mutta kaikkea ei ehdi!Ellen VogtAloitin erityisasiantuntijana 19.9.2011. Kuntaliitossapäävastuualueinani tulevat olemaan kaikkia aiempiatyötehtäviäni varsin konkreettisesti sivunneet toimeentuloturvaanliittyvät kysymykset sekä laaja kuntoutuksenkokonaisuus.Olen Helsingin yliopistosta 2001 valtiotieteenmaisteriksi valmistunut sosiaalityöntekijä. Sosiaalityöntekijäntyöurani olen aloittanut jo ensimmäisinäopiskeluvuosinani, mistä syystä ehdin ennen valmistumistanitoimia jo useita vuosia sosiaalityöntekijänäniin toimeentulotuen ja päihdehuollon, lastensuojelunkuin kotoutumisenkin parissa. 2000-luvun alkupuolellaolin myös perustamassa nykyisiä työvoimanpalvelukeskuksia niiden kokeiluaikana. Lisäksi olentehnyt käytännön sosiaali- ja kuntoutustyötä ammatillisenkuntoutuksen sektorilla ja mielenterveyskuntoutujienkouluttajana.Asiakastyöstä siirryin kehittämis- ja asiantuntijatehtäviinensin järjestösektorille ja sitten oppilaitosmaailmaan.Viimeiset työvuodet ovatkin kuluneetvammaisten, osatyökykyisten, nuorten ja pitkääntyöttömänä olleiden henkilöiden työllistämiseen jakuntoutumiseen liittyvien palvelujen ja menetelmienkehittämisessä sekä sosiaali-, työllisyys- ja koulutuspolitiikkaansekä näitä politiikan lohkoja ohjaavaanlainsäädäntöön vaikuttamisessa.Eläkkeelle ja muihin haasteisiinAlkuvuoden aikana Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikönpitkäaikaisista työntekijöistä ovat siirtyneeteläkkeelle erityisasiantuntija Soile Hellstén ja kehityspäällikköSirkka-Liisa Karhunen.Yksikön päällikkönä toiminut johtaja Jussi Merikalliosiirtyi elokuussa Lääketeollisuus ry:n palvelukseen.Vt. johtajana toimii toistaiseksi neuvottelevalakimies Sami Uotinen.10Perusturva 3/2011

TalousSairaankuljetusten kustannusten korvaustaksavoimaan 1.8.2011Valtioneuvoston asetus (912/2011) sairaankuljetuksenkustannusten korvaustaksasta tuli voimaan 1.8.2011.Sairaankuljetusten kustannusten korvaustaksanvahvistaa Valtioneuvosto, koska sairaankuljetustakoskevat lupa-asiat on siirretty lakiin yksityisestä terveydenhuollosta.Kuntaliitto on 1.8.2011 lähettänytkunnille ja kuntayhtymille asian tiedoksi Yleiskirjeellä13/80/2011.Lisätietoja:Mika Paavilainen, puh. (09) 771 2176, 050 5210 187Kunnat onnistuivat hillitsemään terveydenhuollonmenoja viime vuonnaKuntien terveydenhuollon kustannusten kasvu ontaittunut, selviää Kuntaliiton sosiaali- ja terveystoimenkustannusvertailuista.Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannuksetkasvoivat viime vuonna keskimäärin vajaa kaksiprosenttia. Kun palkkojen ja hintojen kehitys otetaanhuomioon, kustannukset alenivat hieman edellisvuoteenverrattuna.Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannuksetovat kasvaneet joka vuosi vuodesta 1998 lähtien.Nyt kustannusselvitys osoittaa ensimmäistä kertaa2000-luvulla reaalikustannusten alenemista.Kuntaliiton entinen sosiaali- ja terveysyksikönjohtajan Jussi Merikallion mukaan kustannustenhillintä ei perustunut säästötoimiin, vaan toiminnanvaikuttavuuden parantamiseen. Merikallion mukaankustannusten kasvua kyettiin hillitsemään kuntiensystemaattisen kehitystyön ansiosta ja palvelujenvaikuttavuutta parantamalla. Erityisesti hoito- ja palveluketjujasekä eri toimijoiden välistä yhteistyötä onparannettu.Lähitulevaisuudessa väestön ikääntyminen lisääpalvelujen tarvetta. Kehitystyötä tulee siis edelleenjatkaa, jotta palvelut voidaan turvata jatkossakin.Kuntaliitto julkaiseekustannusvertailun vuosittainKuntaliitto on tehnyt kustannusselvityksen suurillekaupungeille vuodesta 1996 ja keskisuurille kunnillevuodesta 2000. Suurille kaupungeille tehdyissä selvityksissäterveydenhuollon kustannuksiin on laskettumukaan perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito jayli 65-vuotiaiden sosiaalitoimessa saama ympärivuorokautinenhoito ja kotipalvelu.Keskisuurten kuntien kustannusvertailu laajennettiinnyt seitsemättä kertaa myös sosiaalitoimenkustannuksiin. Näin saatiin kokonaiskuva sosiaali- jaterveydenhuollon kustannuksista.Suurimmat kaupungit tasoissakustannuksissaKuntaliiton vuosittain suurille kaupungeille ja keskisuurillekunnille tekemästä kustannusselvityksestäpaljastuu, että suurista kaupungeista pääkaupunkiseudunkuntien (Espoo, Helsinki ja Vantaa) kustannustenkasvu alitti palkkojen ja hintojen kehityksen.Helsingin kustannukset ovat olleet vertailun kärjessäjoka vuosi, mutta erot Helsingin ja muiden suurtenkaupunkien välillä ovat kaventuneet. Vuonna 2010kolmen kustannuksiltaan suurimman kaupungin kustannuksetolivat tasoissa. Kun palkkojen ja hintojenkehitys otetaan huomioon, Helsingin kustannuksetalenivat vajaa kaksi prosenttia.Ikävakioidut terveydenhuollon kustannukset olivatHelsingissä 2156 euroa asukasta kohden, Oulussa2153 euroa ja Tampereella 2151.Perusturva 3/2011 11

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset (euroa/asukas) vuonna 2010Laitoshoitoa on pystytty purkamaan Helsingin sosiaali-ja terveystoimessa. Ympärivuorokautisen hoidonkustannukset alenivat 15 euroa asukasta kohden, mikämerkitsee rahassa lähes 9 miljoonaa euroa, Helsinginkehittämisjohtaja Riitta Simoila perustelee Helsinginhyvää tulosta.Samanaikaisesti myös perusterveydenhuollonavohoidon kustannukset laskivat Helsingissä hieman.Perusterveydenhuollon avohoitoon sisältyvän kotihoidonkustannukset nousivat hyvin maltillisesti, vaikkakotihoidon asiakasmäärä samanaikaisesti kasvoi merkittävästi.Erikoissairaanhoidon kustannukset pysyivätnimellisesti lähellä edellisvuoden tasoa. HUSin kustannuksetkehittyivät maltillisesti, etenkin muihinsairaanhoitopiireihin verrattuna, Simoila toteaa.Vanhustenpalvelujen hoitoketjut ovat hyvät, sillägeriatrista kuntoutusta on lisätty ja kotiutusta on tehostettu,Komulainen kuvaa. Suun terveydenhuollossaLahdessa on maan halvimmat yksikköhinnat, muttamyös laatu on samalla hyvä. Tämä perustuu lääkäreidenja suuhygienistien työnjakoon. Myös erikoissairaanhoitoon ollut toiminnaltaan edullista.Myös keskisuurissa kunnissa kasvumaltillistaKeskisuurten kuntien osalta Kuntaliitto on vertaillutterveydenhuollon kustannusten lisäksi myös sosiaalitoimenkustannuksia. Sosiaali- ja terveystoimen kokonaiskustannuksetolivat viime vuonna 3340 euroaasukasta kohti.Lahti järjesti palvelunsa suuristakaupungeista edullisimminKustannusten kasvu oli hyvin maltillista, vajaan prosentin,myös Lahdessa. Lahti, jonka kustannuksetolivat 1879 euroa asukasta kohden, järjesti terveydenhuoltonsasuurista kaupungeista edullisimmin.Lahden toimialajohtaja Mikko Komulainen arvioikaupungin hyvän sijoituksen perustuvan muun muassaonnistuneeseen kilpailutukseen ja uuden teknologiankäyttöönottoon.12Perusturva 3/2011

Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset (euroa/asukas) vuonna 2010Kaikkein pienimmät kustannukset olivat Mustijoenperusturvan yhteistoiminta-alueen muodostavillaMäntsälän ja Pornaisen kunnilla, 2 979 euroa asukastakohti.Vuonna 2009 perustetulla Mustijoen perusturvanyhteistoiminta-alueella on vahvistettu organisaationstrategista johtamista, uudistettu rakenteita ja otettukäyttöön parhaita käytäntöjä ja toimintatapoja.Palveluja on kohdistettu entistä tuloksellisemmin javuonna 2010 saatiin aikaan myös henkilöstösäästöjä,Mustijoen perusturvajohtaja Eija Rintala perusteleeyhteistoiminta-alueen hyvää sijoitusta vertailussa.Asiakaslähtöisyyttä on vahvistettu esimerkiksi johtamistauudistamalla. Asiakasryhmät ja prosessit onvastuutettu koko palveluketjussa. Näillä muutoksillaoli vuoden 2010 aikana nähtävissä asiakkaan ja taloudennäkökulmasta positiivisia tuloksia.Keskisuurten kuntien vertailussa ovat Hyvinkää,Imatra, Joensuu, Järvenpää, Kaarina, Kemi, Kerava,Kirkkonum-mi, Kotka, Lohja, Mikkeli, Porvoo, Rovaniemi,Salo, Sipoo ja Tornio, joukossa Kainuun maakuntayhtymäja Musti-joen perusturva.Lisätietoja:Teija Mikkola, puh. (09) 771 2691Kustannusten laskennassahuomioidaan kuntien ikärakenneSelvityksessä on otettu huomioon kuntien erilainenikärakenne. Ikävakiointi helpottaa kuntien vertailemista.Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailussaovat mukana Espoo, Helsinki, Jyväskylä,Kouvola, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turkuja Vantaa.Perusturva 3/2011 13

vanhuksetUusi sähköinen opas – Iäkkäiden neuvontapalvelut jahyvinvointia edistävät kotikäynnitTerveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Kuntaliitto ovatlaatineet yhteistyönä sähköisen oppaan iäkkäiden ihmistenneuvontapalveluista ja hyvinvointia edistävistäkotikäynneistä. Opas perustuu sosiaali- ja terveysministeriönIKÄNEUVO-työryhmän muistioon (STM2009:24), jossa esiteltiin ehdotukset ikäihmisten hyvinvointiaja terveyttä edistävien palvelujen rakenteidenja toiminnan sisällön kehittämisestä.Sivusto on tarkoitettu ensisijaisesti henkilöille, jotkatoteuttavat, ohjaavat ja johtavat iäkkäiden terveyttäja toimintakykyä edistäviä palveluja ja iäkkäille suunnattuavarhaista tukea. Sivustolta löytyy suosituksia jaohjeita sekä tukiaineistoa palvelujen suunnitteluun,toteutukseen ja arviointiin sekä esimerkkejä hyviksikoetuista käytännöistä. Suora osoite www.thl.fi/ikaneuvoMitä ovat iäkkäidenneuvontapalvelut?Iäkkäiden neuvontapalvelut ovat lakisääteistä (terveydenhuoltolaki1326/2010) kunnan sosiaali- ja terveystoimenjärjestämää ja koordinoimaa tiedotusta,neuvontaa ja ohjausta. Neuvontapalvelut kohdentuvatiäkkäille kuntalaisille, heidän omaisilleen sekä sosiaalijaterveyspalveluissa toimivalle henkilöstölle. Neuvontapalveluihinsisältyvät lain mukaan1) terveellisten elintapojen edistämiseen sekäsairauksien ja tapaturmien ehkäisyyn tähtääväneuvonta;2) iäkkään kuntalaisen terveyden ja toimintakyvynheikkenemisestä aiheutuvien terveydellisten ongelmientunnistaminen ja niihin liittyvä varhainentuki;3) sairaanhoitoa ja turvallista lääkehoitoa koskevaohjaus.Monet kunnat ovat jo ennen lain voimaantuloa järjestäneetiäkkäille kuntalaisille ”matalan kynnyksen”palvelupisteitä, joista on mahdollista saada itse kunkintarvitsemaa tietoa omaehtoisen elämisen tueksi (mm.Seppänen ym. 2009). Neuvontapalveluja voi toteuttaamyös puhelinpalveluina, verkkotiedotuksena sekäesimerkiksi televisioteknologiaa hyödyntäen.Mitä ovat hyvinvointia edistävätkotikäynnit?Terveydenhuoltolain mukaan kunta voi lisäksi järjestääiäkkäille asukkailleen terveystarkastuksia jahyvinvointia edistäviä kotikäyntejä kunnassa erikseensovitulla tavalla. Hyvinvointia edistävä kotikäynti ontarkoitettu kotonaan asuvalle iäkkäälle henkilölle, jokaei ole kunnan säännöllisten palvelujen piirissä. Tavoitteenaon ikäihmisen hyvinvoinnin ja kotona asumisentukeminen (mm. Häkkinen & Holma 2004).Hyvinvointia edistävä kotikäynti on kunnan järjestämääharkinnanvaraista palvelua, johon ei muodostusubjektiivista oikeutta. Kotikäynnit ovat kunnan tarjousiäkkäälle henkilölle, joka itse päättää, ottaako häntarjouksen vastaan.Hyvinvointia edistävä kotikäynti ei ole sosiaalihuoltolain(40 a §) mukainen palvelutarpeen arviointi,jonka 75 vuotta täyttänyt tai Kelan ylintähoitotukea saava kuntalainen on oikeutettu saamaanmääräajassa. Hyvinvointia edistävään kotikäyntiinsisältyy kuitenkin aina myös iäkkään toimintakyvynja selviytymisen kartoittaminen sekä palvelutarpeidenselvittely.Sähköinen opas ohjaa jasuosittelee1) Iäkkäiden neuvontapalvelut -osa sisältää mm.tietoa ja esimerkkejä matalan kynnyksen neuvontapalvelujensuunnittelua ja organisointia varten.Neuvontapalvelujen keskeinen kohderyhmä - iäkkäätkuntalaiset- hyötyy erityisesti sellaisesta tiedosta, jonkaavulla he voivat itse vaikuttaa elämäntilanteeseensa,toimintakykyynsä ja terveyteensä. Neuvontapisteissätulisi myös olla valmiutta vastata iäkkäiden erilaisintarpeisiin mukaan lukien riskiryhmien tarvitsemaerityinen tuki. Äskettäin eläkkeelle siirtyneet, uudellepaikkakunnalle muuttaneet sekä leskeytyneet, itsensäyksinäiseksi ja väsyneeksi tuntevat, muistioireista jaliikkumisongelmista kärsivät sekä omaishoitajat ovatesimerkkejä henkilöistä, joille lisätuki on tarpeen.Neuvontatyö ei ole ohjeiden ja esitteiden jakamistavaan ammattitaitoista kuuntelemista ja kuulosteluaiäk-kään tarvitsemasta tiedosta ja tuesta. Onnistuneenkeskustelun edellytys on luottamuksen saavuttaminen.14Perusturva 3/2011

Neuvontatyö vaatiikin vankkaa osaamista ja kokemusta.Kaikkien neuvontatyössä toimivien ei tarvitse osatakaikkea. Siksi on tärkeää järjestää mahdollisuus konsultoidaeri alojen asiantuntijoita.2) Hyvinvointia edistävät kotikäynnit -osa sisältäämm. lähtökohtia ja perusteita sekä erilaisia vaihtoehtojakotikäyntien toteuttamiseksi. Hyvinvointia edistävätkotikäynnit ovat osa kunnan vanhuspalveluja.Kotikäyn-tien laajuus ja toteutustapa on riippuvainenmuiden palvelujen kattavuudesta ja sisällöstä. Muitahyvinvointia edistäviä palveluja voivat tuottaa kunnassamyös järjestöt sekä yksityinen sektori. Yhteistyökaikkien toimijoiden, myös kunnan muiden hallinnonalojenkesken, on välttämätöntä iäkkäiden hyvinvoinninedistämiseksi.Hyvinvointia edistävillä kotikäynneillä on merkitystäpaitsi iäkkäälle itselleen, myös kunnalle ja työntekijöille:Merkitys iäkkäälle ja kokoikäryhmälle:Turvallisuudentunne lisääntyy, kun iäkäs henkilö saaenemmän tietoa tarjolla olevista palveluista ja henkilöistä,joihin voi ottaa yhteyttä. Tietoisuus tulevaisuudeneri mahdollisuuksista vähentää turhia huoliaja pelkoja sekä lisää sosiaalista turvallisuutta ja uskoatulevaisuuteen. Mahdollisuudet selviytyä kotona lisääntyvät,kun iäkkään ihmisen avuntarve saadaanselvitettyä ja tarvittava tuki tai palvelu voidaan nytjärjestää hänelle riittävän ajoissa. Omaehtoisen toiminnanlisääntyminen tasaa vastuuta kunnan, iäkkäänja hänen läheistensä kesken. Parhaimmillaan ”raskaampien”palvelujen tarvetta voidaan myöhentää.Merkitys kunnalle:Kotikäynnit ovat kunnalle palvelumuoto, joka lisääymmärrystä ja tietämystä iäkkäiden kuntalaistentilanteesta ja näin auttaa kuntaa varautumaan tulevaisuuteenja ennakoimaan tulevia palvelutarpeita. Kotikäynneilläkertynyt tieto antaa pohjaa ikäpoliittistenohjelmien, hyvinvointiohjelmien sekä strategioiden japalvelujen suunnitteluun. Kotikäynnit mm. toteuttavatkunnan yleisiä ikäpoliittisia tavoitteita. Palveluvalikoimanmonipuolistuessa myös vanhustyön vetovoimaisuuslisääntyy. Kotikäynneillä kunta saa kasvot,mikä kertoo myös siitä, että kunta välittää iäkkäistäasukkaistaan.Merkitys työntekijälle:Muun vanhustyön osana rikastaa työn kuvaa, lisäämotivaatiota ja jaksamista sekä avartaa omaa vanhuskäsitystä.Tutustuminen iäkkäiden voimavaroihinja selviytymisstrategioihin valaa uskoa positiiviseenikääntymiseen. Kotikäynti laajentaa ammattiosaamistasekä edistää monialaista työskentelyä.3) Neuvontapalveluiden ja kotikäyntien teemat -osasisältää esimerkkejä ja ajankohtaista tietoa asioista,joista ikäihmiselle neuvontapisteessä tai hyvinvointiaedistävällä kotikäynnillä kerrotaan. Neuvonnan sisällöt,toteutustavat ja annostelu riippuvat asiakkaan tarpeista.Ammattilaisen tehtävänä on toteuttaa neuvonta kunkintilanteen ja asiakkaan kannalta tarkoituksenmukaisimmallatavalla. Seuraavassa on esimerkki aihealueista, jotkaon valittu sähköiseen oppaaseen edustamaan iäkkäänihmisen hyvinvoinnin kannalta tärkeitä asioita.Apuvälineet, Asumisturvallisuus,Edunvalvontavaltuutus, HoitotahtoKaatumiset, KaltoinkohteluKulttuuriharrastukset, KuntoutusLiikenneturvallisuus, LiikuntaneuvontaLääkehoitoMasennus, Mielenterveyden edistäminen, MuistihäiriötOmaishoito, PalveluseteliPäihteiden käyttö, Ravitsemus, Sairauksien ehkäisyTalousasiat4) Kehittäminen ja yhteistyö -osa on yhteinensekä neuvontapalveluille että hyvinvointia edustavillekotikäynneille. Henkilöstön osaamiselle asetetaanmonenlaisia vaatimuksia. Hyödyllistä olisi, jos työntekijälläolisi tietoa iäkkäiden terveyskäyttäytymisestäja neuvonnan ja ohjaamisen menetelmistä. On myösosattava arvioida iäkkään voimavaroja ja toimintakykyäsekä pystyttävä luomaan hyvä luotta-mussuhde. Ontiedettävä kunnassa tarjolla olevista palveluista ja niidensaatavuudesta sekä tunnettava ainakin pääpiirteissäänsosiaaliturvan mahdollisuudet.Yhteistyötä tehdään paitsi kunnan sisällä myös järjestöjenja yksityisen sektorin kanssa. Välttämätöntäon, että iäkkäät ihmiset itse osallistuvat neuvontapalvelujenja hyvinvointia edistävien kotikäyntien suunnitteluunja arviointiin. Mukana on myös palvelujen laatuaja tuotteistusta koskevaa tietoa, jota tarvitaan niin neuvontapalveluissakuin kotikäynneilläkin.5) Lait, suositukset, kirjallisuus, käsitteet -osa sisältääkeskeisiä lähteitä sekä oppaassa käytettyjen käsitteidenmäärittelyä.6) Työntekijän työvälineitä -osa sisältää tietoa mm.testeistä ja mittareista, joita voidaan käyttää iäkkäänihmisen toimintakyvyn arvioimisessa. On suositeltavaakäyttää vain sellaisia testejä ja mittareita, jotka on luotettavastiarvioitu ja tutkittu.Tietoa luotettavista toimintakykymittareista janiiden käyttötarkoituksista löytyy TOIMIA-mittaritietokannasta,jota täydennetään jatkuvasti (www.toimia.fi ). Toimia-tietokantaa ylläpitää ja kehittää valtakunnallinenTOIMIA-verkosto, jota koordinoi Terveydenja hyvinvoinnin laitos. Tietokanta on tarkoitettuPerusturva 3/2011 15

toimintakyvyn mittaamisen parissa työskentelevienammattilaisten työvälineeksi, niin kliiniseen käyttöönkuin opetukseen ja tutkimukseenkin. Tavoitteena onparantaa toimintakyvyn arvioinnin ja mittaamisenyhdenmukaisuutta ja laatua sekä yhdenmukaistaatoimintakyvyn ja toimintaedellytysten kuvaamisessakäytettävää terminologiaa.Keskeinen työväline on hyvinvointia edistävälläkotikäynnillä käytettävä haastattelulomake, joka toimiikeskustelun tukena ja tiedon keruun jäsentäjänä.Tarkoitus on laatia keväällä 2012 valtakunnallisestiyhdenmukainen pohja haastattelulomakkeeksi, jotavoisi soveltaa tarpeen mukaan kuntakohtaisesti.Lisätietoja:Kehittämispäällikkö Reija Heinola,tunimi.sukunimi@thl.fiErityisasiantuntija Tupu Holma,etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fiVanhusten ravitsemus ympärivuorokautisessahoidossaSosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoValvira selvitti marraskuussa 2010 – helmikuussa2011 terveyskeskusten vastaaville lääkäreille ja heidänkauttaan vuodeosastoille osoitetulla kyselyllä 75vuotta täyttäneiden potilaiden hoidon laatua terveyskeskustenvuodeosastoilla. Vastaukset on raportoituValviran julkaisussa Vanhusten hoidon laatu terveyskeskustenvuodeosastoilla, Vuoden 2010 kyselyn tulokset.Valvira selvityksiä 1:2011.(http://www.valvira.fi/files/Selvityksia_1_2011.pdf )Potilaiden ravitsemukseen vaikuttavana indikaattorinakäytettiin kyselyssä ilta- ja aamuruokailun välisentauon pituutta vanhuksilla. Vastanneista vuodeosastoista86 % ilmoitti tauon olevan 11 tuntia tai enemmän.Valvira katsoo, että näin pitkä ravinnottomuusheikentää vanhuksilla merkittävästi ravitsemuksenlaatua. Valvira pitää huolestuttavana sitä, että tällainentilanne oli valtaosassa vastanneista yksiköistä. Ruokailunjärjestämistä koskevissa kysymyksissä Valviraviittaa Valtionravitsemusneuvottelukunnan antamiinikääntyneiden ravitsemussuosituksiin (Ravitsemussuosituksetikääntyneille. Valtion ravitsemusneuvottelukunta2010.http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/attachments/vrn/ikaantyneet.suositus.pdf).Suosituksen mukaan iäkkäiden on tärkeää ruokaillauseita kertoja päivässä, sillä he eivät jaksa syödäsuuria aterioita kerrallaan. Aterioiden tulee jakaantuatasaisesti koko päivälle. Illan viimeisen ja aamun ensimmäisenruokailun välinen yöpaasto ei saa olla yli11 tuntia.Valvira kehottaa terveyskeskuksia, hoitaessaanpitkäaikaisesti vanhuksia vuodeosastoillaan, ottamaantoiminnassaan huomioon ravitsemusneuvottelukunnansuositukset, erityisesti ajallisen välin tarjotun illanviimeisen iltapalan ja aamun ensimmäisen aamupalanvälillä.Lisätietoja:Lääkintöneuvos Liisa Toppila puh.040 779 9518ja sosiaalineuvos Hanna Ahonen puh. 050 553 5539.Pitkäaikaispotilaasta laadittava seurantayhteenvetopotilasasiakirjoihinElokuussa 2009 voimaan tulleessa sosiaali- ja terveysministeriönpotilasasiakirjoista antamassa asetuksessa(298/2009, 14 §) säädetään, että lääkärin on tehtäväsairaalahoidossa olevan pitkäaikaispotilaan potilasasiakirjoihinvähintään kolmen kuukauden välein hoitojaksonalkamisesta seurantayhteenveto riippumattasiitä, onko potilaan tilassa tapahtunut olennaisia muutoksia.Säännöksellä on haluttu osaltaan varmistaa se,että sairaalassa hoidettavien pitkäaikaispotilaiden tilaa,sen muutoksia ja hoidon asian-mukaisuutta myös16todellisuudessa seurataan ja arvioidaan riittävästi .Kyselyynantamissaan vastauksissa 39 % vuodeosastoistailmoitti lääkärin tekevän kyseiset merkinnät tätä harvemmin.Valvira muistuttaa, että kirjaus on lääkärinlakisääteinen velvollisuus ja korostaa potilasasiakirjoihintehtävien merkintöjen tärkeyttä osana potilaantilan arviointia ja seurantaa sekä hoidon laatua.Lisätietoja:Lääkintöneuvos Liisa Toppila puh.040 779 9518ja sosiaalineuvos Hanna Ahonen puh. 050 553 5539Perusturva 3/2011

VammaisetKansaneläkelaitos aloittaa etätulkkauksen testijaksonKansaneläkelaitos aloittaa etätulkkauksen testijakson1.10.2011. Kela kutsuu testijaksolle osallistuvat, jotkaovat ensisijaisesti etätulkkausta jo aiemmin käyttäneitähenkilöitä. Testijaksoon osallistuminen on asiakkaillevapaaehtoista.Osallistuminen testijaksoonMikäli testijaksolle kutsutut haluavat osallistua siihen,heidän tulee palauttaa Kelan lähettämä ilmoittautumislomake,laitelomake ja asiantuntijalausunto Vammaistentulkkauspalvelukeskukseen, Vatu-keskukseen,mahdollisimman pian. Kyseiset lomakkeet on lähetettysuoraan asiakkaille.Kela toivoo, että kuntien vammaispalvelutyöntekijätsekä vammaisjärjestöjen kuntoutussihteerit ja -ohjaajattarvittaessa avustaisivat testijaksolle osallistuviaasiakkaita löytämään sen tahon, jolla on parhaimmatvalmiudet kirjoittaa heille Kelan tarvitsema asiantuntijalausunto.Lausunto voi olla esim. keskussairaalan, Tikoteekintai muun asiantuntijayksikön antama lausunto. Soveltuvissatapauksissa myös kuntien vammaispalvelutyöntekijätsekä vammaisjärjestöjen kuntoutussihteeritja -ohjaajat voivat toimia lausunnon antajina, mikäliomaavat sekä asiakkaan tarpeista että soveltuvastalaitteistosta riittävän asiantuntemuksen. Lausunnostatulee selvitä, millaista hyötyä asiakkaalle on etätulkkauksenkäyttömahdollisuudesta, mitä ominaisuuksiavälineiltä ja laitteilta vaaditaan ja mitä osioita välineidenja laitteiden kokonaisuus sisältää.Etätulkkauspalvelun testijaksoalkaa 1.10.2011Etätulkkauspalvelu on 1.9.2010- 30.9.2011 ollut väliaikaisjärjestelynäniiden asiakkaiden käytössä, jotkakäyttivät kyseistä palvelua jo ennen 1.9.2010. Etätulkkaustaon 1.9.2010 jälkeen käyttänyt yhteensä 115asiakasta. Näillä henkilöillä on halutessaan mahdollisuusosallistua testijaksoon. Osallistujilta toivotaanetätulkkauksen aktiivista käyttöä testijakson aikana,että saadaan varmuus palvelun toimivuudesta ennensen laajempaa käyttöönottoa.Etätulkkaukseen liittyneet kehittämishankkeetvalmistuivat vuoden 2011 alkupuoliskolla, ja Kelahyödynsi näiden hankkeiden tuloksia järjestäessäänetätulkkauspalvelun ja etätulkkauslaitteiden hankintaa.Miten edetään?• 1.10.2011 etätulkkauspalvelun tuottaminen aloite-taan ns. testijaksolla, jonka aikana pyritään varmista-maanpalvelun toteuttamisen toimivuustestijakso kestää vuoden loppuun saakka•• laajempi palvelun tuottaminen aloitetaan alkuvuo-desta 2012Uudet etätulkkausasiakkaatEtätulkkaus laajenee kaikkien käyttävissä olevaksivaihtoehdoksi 1.1.2012 alkaen. Hakemuksia (etätulkkauksenvälineiden ja laitteiden hakemus TU4)voi jättää 1.12.2011 alkaen, ja asiantuntijalausunnonvoi hankkia valmiiksi jo etukäteen.Lisätietoja testijakson aikana 1.10.2011–31.12.2011antaa Kelan Vatu-keskussuunnittelija Sanna Johansson p.020 63 42899asiakassihteeri Tytti Lehtonen p. 020 63 42891Kehittämisehdotuksia ja palautteita testijaksosta voilähettää sähköpostiosoitteeseen vatu@kela.fiPerusturva 3/2011 17

Sähköisestä käsikirjastako apua käytäntöön?Vammaispalvelujen käsikirja on kerännyt avausvuonnajo 30 000 kävijää. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen yllä-pitämässä Sosiaaliportissa on nytkaksi tietopakettia ammattilaisten tueksi: lastensuojelunkäsikirja ja vammaispalvelujen käsikirja.Vammaispalvelujen käsikirjan tavoitteena on toimiaensisijaisesti vammaisalan työntekijöiden ja johtajienkäytännön työvälineenä. Käsikirja on tarkoitettuhelpottamaan vammaispalveluiden ammattilaistentyötä ja ajan mittaan myös yhtenäistämään työkäytäntöjä.Käsikirjasta ohjeita lainsoveltamiseen sekä monipuolisenkentän hahmottamiseenKäsikirjan etusivu on portti vammaisalan ajankohtaisimpaantietoon. Etusivu sisältää mm. uutisia meiltäja maailmalta, linkit uusimpaan vammaispalvelulainoikeuskäytäntöön, laajan tapahtumakalenterin sekäpoimintoja Sosiaaliportin konsultoinnista.Laaja käsikirja on rakennettu työvälineeksi niinvammaispalvelulain sosiaalityöntekijälle kuin sosiaalipalveluidenpäättäjälle. Itsenäisen elämän tuki-osiossa on kuvattu mm. vammaispalvelulain mukaisiapalveluja ja tukitoimia. Hallinto ja politiikka -osio käsittääpalvelujen järjestämiseen ja valvontaan liittyväätietoa sekä vammaispoliittista tietoa.Lainsäädäntö -osioon on koottu linkit alan lakeihinsekä vammaispalvelulain soveltamiseen liittyviäoikeuden ratkaisuja. Palveluprosessi -osiossa kuvataanasiakaspalveluprosessin vaiheet ja kuhunkin vaiheeseenliittyviä tehtäviä. Työvälineitä -osiosta löytyy asiakastyönapuvälineitä, kuten esimerkiksi arviointimenetelmiä.Toimijat -osiossa on koottuna alan viranomaistahotja järjestöt yhteystietoineen.Käytetäänkö vammaispalvelujenkäsikirjaa?Käsikirjan käyttämistä pystytään saamaan yleisluontoistatilastoa: määrät, vieraillut sivut aiheittain jamistä päin maata on otettu yhteys käsikirjan sivuille.Yksittäisen henkilön tai yhteydenoton tietoja ei kerätä.Saadun tiedon perusteella voidaan todeta, ettäarkisin käsikirjassa on vilkasta, mutta viikonloppuisinkävijöitä sivulla on alle sata. Käytön kohdistuminenvarsinaisille työpäiville näyttäisi merkitsevän sitä, ettäkäsikirjaan poiketaan työaikana. Käsikirjan avaamiskuukautenamaaliskuussa käyntejä oli 8709. Kesälläkäyntimäärät vähenivät, mutta elokuussa on nähtävissäkäyntien nousua.Kävijöitä käsikirja on kerännyt ympäri Suomen,kaupungit kuten Helsinki, Tampere, Oulu, Jyväskylä18ja Turku kärjessä. Käsikirja on kuitenkin löydetty valtakunnallisesti:kävijöitä on niin Inarista ja Hangostakuin Vaasasta ja Tohmajärveltäkin. Kuntien väestömääränsijaan yleisimpiä kaupunkeja selittävät myösesimerkiksi vammaisjärjestöjen sijaintikunnat, mikäsaattaa näkyä esimerkiksi Tampereen nousuna tilastoissa.Henkilökohtainen apu kiinnostaaenitenVammaispalvelujen käsikirja luotiin lähtökohtaisestiohjaamaan henkilökohtaisen avun toimeenpanoa kunnissa(VAMPO). Henkilökohtaisen avun osio käsikirjassaonkin erityisen kattava ja monipuolinen.Henkilökohtaisen avun ajankohtaisuus ja tarveohjeistuksille näkyy myös käsikirjassa: henkilökohtainenapu on käsikirjan suosituinta sisältöä. Lisäksikävijöitä on kiinnostanut etenkin toimintakyvyn arviointi,kuljetuspalvelu ja saattajapalvelu, apuvälineet,asunnon muutostyöt, haittaluokkaluokitus sekä palvelusuunnitelma.Kävijäseurantaa käytetään edelleen käsikirjan kehittämistyössä.Esimerkiksi toimintakyvyn arviointiinkohdistunut kiinnostus on merkki siitä, että käsikirjaantulee edelleen kerätä ja kehittää työvälineitä mm.palvelutarpeen arviointiin.Käsikirja seuraa aikaansa japäivittyy säännöllisestiVammaispalvelujen käsikirjaa kehitetään edelleen. Kehittämistyötapahtuu THL:ssä toimivan toimituksenvoimin, mutta ennen kaikkia käsikirjan tueksi perustettujenasiantuntijaryhmien avulla.Syksyllä 2011 perustetaan ns. kuntaryhmä, jonkavetäjinä toimivat Suomen Kuntaliitosta Jaana Viemeröja THL:stä Päivi Nurmi-Koikkalainen. Tästä toiminnastakiinnostuneet henkilöt voivat ottaa yhteyttä vetäjiintai tulla mukaan avoimiin verkostotapaamisiin,joita pidetään Innokylän ja THL:n toimesta. Seuraavatapaaminen on 22.11.2011. Lisätietoa vammaispalvelujenkasikirja.fitapahtumakalenterista.Päivi Nurmi-Koikkalainen, vammaispalveluidenkehittämispäällikkö, THL, puh. 040 353 7326paivi.nurmi-koikkalainen@thl.fiJaana Viemerö, erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliittory, Sosiaali ja terveys, puh. (09) 771 2303,050 511 1090, jaana.viemero@kuntaliitto.fiVammaispalvelujen käsikirjasta lisätietojaVerkkotoimittaja Anu Autio, THL,puh. 040 480 8102 , anu.autio@thl.fiPerusturva 3/2011

Viestintäviraston selvitys esteettömien puhelin- jahätäpalveluiden toteuttamisestaViestintävirasto on julkaissut selvityksen esteettömienpuhelin- ja hätäpalveluiden toteuttamisesta kaikillekäyttäjille. Selvityksessä on kartoitettu, miten erityisestivammaisille viestintäpalveluiden käyttäjillevoidaan tarjota heidän tarpeitaan vastaavat perustasoisetpuhelinpalvelut. Lisäksi selvityksessä on kuvatturatkaisuja teleyritysten asiakaspalvelun esteettömyydenparantamiseksi.Selvityksen perusteella erityisesti kuulo- ja puhevammaistentarvitsemat videopuhelu- ja etätulkkauspalvelutedellyttävät nykyistä parempaa palvelutasoayleispalveluliittymiltä. Käytännössä näiden palveluidenmoitteeton toiminta edellyttää symmetristä, tasalaatuistaja riittävän nopeaa internetyhteyttä.25.5.2011 voimaan tulleen viestintämarkkinalainuudistuksen myötä kaikille viestintäpalvelujen käyttäjille,vammaiset käyttäjät mukaan lukien, on taattavaperustasoiset yleispalveluun kuuluvat viestintäpalvelut.Käyttäjäryhmistä ja heidän erityistarpeistaan yleispalveluvelvollisuudenpuitteissa säädetään erikseen valtioneuvostonasetuksella. Tämän jälkeen Viestintävirastoselvittää palveluiden saatavuuden ja nimeää tarvittaessaniiden tarjontaan velvolliset yleispalveluyritykset.Selvitys viestintäpalveluiden esteettömyydestä onvalmisteltu yhteistyössä tietoliikennetoimialan edustajien,eri käyttäjäryhmiä edustavien järjestöjen sekäaihealueen keskeisten viranomaisten kanssa.Selvitys löytyy osoitteesta:http://www.ficora.fi/attachments/suomiyleispalvelu/5zTlamqQo/TRaporttLisätietoja:Viestintäverkkoasiantuntija Klaus Nieminen,puh. (09) 6966 634, 050 303 8211Lakimies Saara Punkka, puh. (09) 6966 390,040 719 7276kansainvälinen toimintaEuropean Social NetworkEuroopan sosiaalijohdon verkosto, European SocialNetwork, ESN edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta,ihmisten osallisuutta ja tasa-arvoa sekä toimii köyhyyttäja syrjäytymistä vastaan kehittämillä tasokkaitasosiaalipalveluja. Se tarjoaa uutta strategista tietoasosiaalipalvelujen toteuttamisesta suunnittelijoille,poliitikoille, johtajille ja ammattityöntekijöille.Suomalainen ESN-yhteenliittymä koostuuHuoltaja-säätiöstä, Sosiaalijohto ry:stä, THL:stä jaKuntaliitosta. Yhteenliittymä edustaa Suomen sosiaalialanjohtamisen verkostoa ESN:ssa. Huoltaja-säätiöntoimii yhteenliittymän päävastuussa olevana jäsenenä.Yhteyshenkilö on säätiön toiminnanjohtaja Ulla Salonen-Soulié.Yhteenliittymää edustaa ESN:ssa apulaiskaupunginjohtajaHarri Jokiranta Seinäjoelta.Ajankohtaista toimintatietoa löytyy verkosta, jostavoi myös tilata uutiskirjeet sähköpostiinsa.Katso vaikkapa seuraavia sivuja:http://www.esn-eu.org > Latest from ESNhttp://www.esn-eu.org > Latest Publications löytyymielenkiitoisia julkaisuja• Annual Review 2010• Review of National Reports 2008-10• Contracting for QualityTyöryhmätyöskentelyäTavoitteena tulisi olla luoda suomalaisten työryhmänjäsenten ympärille kiinnostunut suomalaisen sosialjohdonverkostoSeuraavat ryhmät ovat toiminnassa:• Mental Health: mukana suomalainen EijaStengård THL:stä (eija.stengard@thl.fi)• Children and Families• Active Inclusion: mukana suomalainen Sari Tuominen,Helsingin sosiaalivirasto, sari.tuominen@hel.fi• Long-term Care for Older PeoplePerusteilla uusi ryhmä ”innovaatiot ja tuottavuus”,johon yritetään saada suomalainen Sosiaalijohto ry:nedustaja Jukka Lindberg HämeenlinnastaLisätietoja:http://www.esn-eu.org > policy-and-practice-overviewPerusturva 3/2011 19

Uuden Keski-Euroopan yhteistyö on yksi ESN:npainopistealueista. Osin tämä tapahtuu bilateraalisesti(esim. Skotlannin vanhushuolto – Romanianvanhushuolto) jäsenjärjestöjen välillä. Suomalaisittainon ehkä liian vaativaa lähteä itse aktiivisesti etsimäänsisar- tai veljesjärjestöjä, mutta esitettiin toive, ettäESN voisi välittää esim. kaikille pohjoismaille verkostoyhteistyöntarpeita.Hyviä käytäntöjäHyvien käytäntöjen ja toimintatapojen jakaminen onESN toiminnan peruskivi. Yksi keskeinen tapahtumanon vuosittainen konferenssi, mutta niiden välillä kokemuksiinvoi tutustua verkossa:http://www.esn-eu.org > care-in-practiceLisätietoja:Ulla Salonen-Soulié, Huoltaja-säätiö, etunimi.sukunimi@huoltaja-saatio.fiVuoden 2012 HOPE-vaihto-ohjelman haku onkäynnistynytVuoden 2012 HOPE -vaihto-ohjelma alkaa14.5.2012 ja päättyy 13.6.2012. Ensi vuoden teemanaon ikääntyvät asiakkaat ja ikääntyvä henkilöstö(”Ageing health workforce – ageing patients: multiplechallenges for hospitals and healthcare in Europe ”).The European Hospital and Healthcare Federation(HOPE ) perustettiin vuonna 1966 kehittämään Euroopanterveydenhuoltoa ja mm. edistämään verkottumistaja sitä kautta luomaan kestävää yhteistyötä eriterveydenhuollon toimijoiden välille.HOPE-asiantuntijavaihto-ohjelman tavoitteenaon tutustuttaa vaihtoon osallistuva kohdemaan terveyden-huoltoonyleisesti ja erityisesti vuoden teemastanouseviin kysymyksiin. Hakemuksessa voi esittää toiveenkohdemaasta, vuonna 2011 mukana oli Belgia,Bulgaria, Espanja, Hollanti, Iso-Britannia, Itävalta,Kreikka, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali,Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovenia,Suomi, Sveitsi, Tanska, Unkari ja Viro. Vuonna 2012mukana olevat maat löytyvät hakemusasiakirjoista.Suomalaiset keskussairaalat ja suuret terveyskeskuksetovat osallistuneet menneinä vuosina aktiivisestiEuroopan unionin HOPE-asiantuntijavaihtoohjelmaan.Ohjelma on tarkoitettu terveydenhuollonhallinnossa toimiville ammattihenkilöille, jotka ovattoimineet vähintään kolme vuotta johtamistehtävissätai ovat olleet muulla tavoin vastuussa toiminnan japalvelujen kehittämisestä omassa organisaatiossaan.Onko organisaatiossasihalukkaita vaihtoon lähtijöitä?Terveydenhuollon hallinnon ammattilaisille suunnattureilun neljän viikon opintojakso kohdemaassa perustuuyksilöllisesti räätälöityyn ohjelmaan. Jokainenosallistuja valmistelee oleskelunsa aikana yhdessä muidensamassa kohdemaassa vaihdossa olevien kanssavuoden teemaan liittyvän esityksen, jonka ryhmä esittääpäätösseminaarissa. Päätösseminaari on osa vaihtoohjelmaaja vuonna 2012 se pidetään Berliinissä.Vaihtoon osallistuvien kustannukset jakautuvatlähettävän organisaation (lähtijän palkka, matkakustannukset),vastaanottavan organisaation (majoitus,mahdollisesti myös ruokailu) ja lähtijän (normaalitpäivittäiset elinkus-tannukset) kesken. Hakija voi esittääkolme maatoivomusta, mutta lopullinen sijoittuminenratkeaa vasta koor-dinaattorikokouksessa jossavalitaan vaihtoon lähtijät. Vuosittain Suomesta pääseeHOPE-vaihtoon 5 – 12 asiantuntijaa.Ottaisiko organisaatiosi vastaanulkomaisen asiantuntijan?HOPE-asinantuntijavaihto-ohjelma kaipaa myössuomalaisia isäntäorganisaatioita muualta tulevilleasian-tuntijoille. Useat suomalaiset sairaanhoitopiiritja terveyskeskukset ovat toimineet isäntinä ja parhaassatapauksessa yhteydenpito vaihtoon osallistuneidenkanssa on jatkunut aktiivisena vuosia vaihdon jälkeen.Isäntäorganisaation rooliin kuuluu laatia yksilöllinenvaihto-ohjelma, jolla Suomen terveydenhuoltojärjestelmäesitellään vieraalle. Isäntäorganisaatio tarjoaamyös asunnon vaihdon ajaksi ja osallistuu niihinkustannuksiin, joita ohjelman toteuttaminen Suomessaaiheuttaa (mm. väliarviointitilaisuuden matkatja majoitus Suomessa, vaihtoon tulijalle järjestettävätpaikalliset tapahtumat jne.). Suomeen hakee vuosittainparisenkymmentä ulko-maalaista, joista kymmenkunnalleon järjestynyt vuosittain isäntäorganisaatioSuomesta. Oleskelun onnistumisen kannalta ontärkeää, että isäntäorganisaatioksi ilmoittautuva voisiottaa vastaan kaksi henkilöä – tämä helpottaa sekäulkomaalaisten sopeutumista että isäntäorganisaationisännöintivastuuta.Englanninkieliset ohjeet ja hakulomakkeet henkilövaihtoavarten ja hakemus isäntäorganisaatioksi löy-20Perusturva 3/2011

tyvät osoitteesta www.hope.be> Exchange (2012).Vaihtoon hakeva asiantuntija lähettää• varsinaisen hakemuksensa (Application form forcandidates, DOCUMENT 2) sähköisesti lokakuunloppuun mennessä osoitteella arto.salo@kuntaliitto.fi, ja• hakemukseen kuuluvan sitoumuksen lokakuunloppuun mennessä kahtena alkuperäisenä allekirjoitettunakappaleena (Declaration of the candidate,DOCUMENT 3) Kuntaliittoon alla olevaanosoitteeseen. Hakuprosessiin ei hyväksytä hakemuksia,joissa sitoumusta ei ole allekirjoitettu.Sitoumusten palauteosoite:KuntaliittoSosiaali- ja terveysyksikkö / HOPE-vaihto (Arto Salo)PL 200, 00101 HelsinkiIsäntäorganisaatioksi haluava täyttää ja lähettää ilmoittautumislomakkeen(Information on hostingorganisation, DOCUMENT 5) sähköpostin liitteenäosoitteeseen arto.salo@turku.fiSuomen kansallisena koordinaattorina HOPEohjelmassatoimii Turun sosiaali-ja terveystoimenviestintäpäällikkö Arto Salo, joka antaa tarvittaessalisätietoja sekä vaihtoon hakeutumisesta että isäntäorganisaationatoimimisesta:Lisätietoja:Arto Salo, puh. +358 500 783 002Sähköposti arto.salo@kuntaliitto.fiTurun kaupunki, sosiaali- ja terveystoimiPL 670, 20101 TurkuSosiaalityötä AustraliassaOsallistuin loka-marraskuussa 2010 kansainväliseensosiaalialan Cif- vaihto-ohjelmaan Australiassa neljänviikon ajan. Ensimmäisten kolmen päivän aikanatutustuimme muiden osallistujien kanssa toisiimmeja australialaisiin yhdistyksen jäseniin. Saimme tiiviittietopaketit Australian yhteiskunnasta, kulttuurista jaarkielämästä. Tieto olikin tarpeen, sillä seuraavat kolmeja puoli viikkoa asuisimme paikallisissa perheissä.Pääsin asumaan iäkkäämmän pariskunnan kotiin,jossa minulle oli varattu oma huone.Ohjelman orientaatiojakson aikana tutustuimmeryhmänä Adelaiden sosiaalipalveluihin ja sosiaalipalveluidenhallintoon. Vierailimme mm. Suomen Kelaavastaavassa Centrelinkissä, opetushallinnossa, pakolaistenvastaanottopalveluissa, aboriginaalien sosiaalijaterveyskeskuksessa, asunnottomien päiväkeskuksessaja nuorten palveluissa. Tutustuimme myös lastensuojelunsosiaalityöhön, nuorisotuomioistuimeen, paikalliseensosiaalipäivystykseen ja vanhusten palveluihin.Adelaidessa on kolme yliopistoa, joista kahdessa,University of South Australia- ja Flinders -ylipistoissakävimme. Vaihdoimme ajatuksia sosiaalialan opettajienja tutkijoiden kanssa. Molemmissa yliopistoissa voisuorittaa sosiaalityön maisteritason tutkinnon.Vaihto-ohjelman viimeinen viikko oli varattu yksilöllisilleohjelmille. Minä vietin kaksi päivääWoolshedin päihderiippuvaisten hoitoyhteisössämaaseudulla. Kolme päivää tutustuin erään yksityisenjärjestön mielenterveyspalveluihin. Australiassasosiaalipalveluita järjestävät valtion ja osavaltioidenlisäksi paljon yksityiset järjestöt.Ohjelmaa sisältyi myös kulttuurinen osuus. Siirtolaismuseossakäynti valotti siirtolaisuuden historiaaja nykypäivää Australiassa. Museon opas kertoi meillemyös Australian alkuperäiskansan, aboriginaalien,historiasta ja kulttuurista. Ihailimme heidän taidettaanaboriginaalitaiteen keskuksessa. Saimme nähdämyös siirtolaisten Australian taidetta. Käynti Etelä-Australian osavaltion parlamenttitalossa oli mieleenpainuva.Australian poliittinen järjestelmä muistuttaaIso-Britannian järjestelmää. Jokaisella osavaltiolla onoma kaksikamarinen parlamenttinsa ja Australianliittovaltiolla omansa.Ohjelman arki oli tiiviisti ohjelmoitu. Isäntäperhettänäin aamuisin ja iltaisin yhteisten aterioidenäärellä. Isäntä-perheen rouva harrasti Bush dances -nimisiäpaikallisia kansantansseja. Itsekin pääsin tanssejaharjoittelemaa mm. viikonlopun kestäneellä tanssileirillä.Muutakin vapaa-ajan ohjelmaa oli tarjolla. Yksikohokohdista oli viikonloppuretki Kengurusaarelle,jonka luontoon ja eläimiin sain tutustua itse järjestetylläretkellä.Ohjelman viimeisen viikonlopun vietimme järjestäjienkanssa arviointiviikonlopussa meren rannalla.Viikonloppuun sisältyi myös käynti Cooronginluonnonsuojelualueella aboriginaalien keskuksessa.Ohjelman päättäjäisiä vietettiin Adelaidessa haikeissatunnelmissa. Vaihdoimme lahjoja ohjelman järjestäjienkanssa ja muistelimme kuluneita viikkoja valokuviakatsellen.Vuoden 2012 Cif-vaihto-ohjelmat tulevat hakuunsyksyllä 2011. Hakulomake ja tarkempia tietoja ohjelmistaeri maissa löytyy osoitteesta www.ciffinland.org.Pauliina KokkonenPerusturva 3/2011 21

Vuoden 2012 kansainväliset CIF/CIPUSA-ohjelmathaettavanaCouncil of International Fellowship (CIF) vaihto-ohjelmatsosiaali- ja nuorisoalan ammatilliselle henkilöstölleovat haettavissa alla olevan luettelon mukaisesti.Ohjelmat kestävät 3–10 viikkoon. USA:n ohjelmat(CIPUSA) 3 viikosta 18 kuukauteen. Eri kohdemaissaedellytetään vähintään 2–5 vuoden työkokemustausta.Useimmat ohjelmat ovat englanninkielisiä. Pohjoismaalaiseteivät voi hakea muiden Pohjoismaidenohjelmiin.Kohdemaat, ajankohdat ja hakuajat ovat seuraavat:Balttian maat (Liettua, Latvia, Viro), toukokuu, 4viikkoaHollanti, maalis-huhtikuu, 2 viikkoaIsrael, huhti-toukokuu, 3 viikkoaItävalta-Tsekinmaa, toukokuu, 2 viikkoa +1viikkoKenia, kesä-heinä, 4 viikkoaKreikka,toukokuu, 2,5 viikkoaRanska,toukokuu, 2 viikkoa (ranskankielinenohjelma)Saksa, heinäkuu, 3 viikkoa(englannin/saksankielinenohjelma)Skotlanti, touko-kesäkuu, 4 viikkoaSveitsi, huhti-toukokuu, 4 viikkoaTansania, kesäkuu, 4 viikkoaTurkki, toukokuu, 4 viikkoaUSA, eri ajankohdat tammi-toukokuussa, valinnaisesti3 viikosta 18 kk:een.Hakuaika alkuvuoden ohjelmiin päättyy 31.10.2011.Loppuvuoden 2012 ohjelmatArgentiina, syys-lokakuu, 3 viikkoaAustralia, loka-marraskuu, 4 viikkoaItalia-Slovenia, syys-lokakuu, 3 viikko+1 viikkoIntia, marras-joulukuu, 5 viikkoaUSA, eri ajankohdat elo-joulukuussa, valinnaisesti 3viikosta 18 kk:eenUusi-Seelanti, loka-marraskuu, 4 viikkoaHakuaika loppuvuoden ohjelmiin päättyy 15.1.2012.Joidenkin maiden osalta ohjelmien järjestäminen jaajankohdat saattavat vielä muuttua (päivitykset lokakuunalussa).CIPUSA ohjelmiin hakevilla on mahdollisuustiedustella MCPD-apurahaa www.fulbright.fiHakulomakkeita ja tietoja saa internetistä osoitteista:www.ciffinland.org/vaihto-ohjelmatww.cifinternational.com/programsLisätietoja:Pauliina Hartikainen, pauliinanoma@gmail.com,puh. 040 7627912Anja Meri, anja.meri@vantaa.fi, puh. 040 8659603Merja Niemelä, merjamarittaniemela@gmail.com,puh. 045 3280421 (USA:n ohjelmat)tietohallintoTietosuoja parantunut sosiaalihuollossaTietosuojavaltuutetun kesällä tekemän sosiaalihuollontietosuoja- ja tietoturva-asioita koskevan selvityksentulokset osoittavat, että tietosuojasta on huolehdittuaiempaa paremmin. Tuloksia verrattiin tietosuojavaltuutetunvuonna 2008 tekemään vastaavaan selvitykseen.Vaikka tulokset osoittavat, että tietosuojavelvoitteistaon huolehdittu aiempaa paremmin, on sosiaalihuollossaedelleenkin selkeitä puutteita asiakastietojenkäsittelyä koskevan lainsäädännön velvoitteiden noudattamisessa.Selvitys lähettiin 422 julkiselle ja yksityiselle sosiaalihuollonpalvelunantajalle. Mukana olivat kaikkikunnat, eri-tyishuoltopiirit ja alueellisesti suurimmatyksityiset sosiaalihuollon palvelunantajat. Vastauksiasaatiin vajaa 300, joista noin 60 oli yksityisiltä palvelunantajiltaja loput julkisilta. Vastausprosentti olinoin 70.Sosiaalihuollon palvelunantajat informoivat nyt aiempaaenemmän asiakkaita asiakastietojen käsittelystäja asiakkaiden siihen liittyvistä oikeuksista. Noin 85 %22Perusturva 3/2011

vastaajista ilmoitti informoineensa asiakkaita asiakastietojenkäsittelystä. Vastaava luku oli edellisessä selvityksessä80 %. Eniten asiakkaita oli informoitu siitä,mihin tarkoitukseen tietoja käytetään sekä asiakkaanoikeudesta tarkastaa omat tietonsa.TietosuojavastaavatVuonna 2008 tietosuojavastaavan oli nimennyt vain32 % vastaajista ja nyt 79 %. Tilanne on tältä osinselvästi parantunut.Enemmistö vastaajista kuitenkin katsoi, että tietosuojavastaavantoimenkuva ei ole selkeä tai että sehakee vielä muotoaan. Vastaajat kertoivat mm., ettätoimenkuvaa ei ole organisaatiossa rajattu selkeästi,tehtävän hoitamiseen ei ole varattu riittävästi aikaa taion epäselvää, kenen tulisi olla tietosuojavastaava.Vastaajat määrittelivät tietosuojavastaavan tärkeimmiksitehtäviksi osallistumisen tietosuoja- ja tietoturvaohjeidenvalmisteluun ja ylläpitoon, henkilökunnantukena toimimisen tietosuoja-asioissa ja yksikönhenkilötietojen käsittelyä koskevissa käytänteissä olevienpuutteiden tuomisen organisaation johdon tietoisuuteen.Ohjeistus ja valvontaHenkilökunnalle annettujen kirjallisten ohjeiden määräoli noussut huomattavasti. Tosin vieläkin vain63 % vastanneista ilmoitti vastaavan johtajan antaneenasiakastietojen käsittelyä koskevat kirjalliset ohjeet.Kolmen vuoden takaiseen selvitykseen verrattunaohjeet antaneiden määrä oli kuitenkin melkein kaksinkertaistunut.Ohjeissa oli käsitelty mm. vaitiolo- jasalassapitovelvollisuutta ja henkilötietolakia. Lisäksinoin 80 % vastaajista oli ottanut työntekijöiltä kirjallisensalassapito- ja käyttäjäsitoumuksen.Selvitys osoitti myös, että vain noin 57 % vastaajistailmoitti käyttävänsä lokitietoja sisäisessä laillisuusvalvonnassa.Aiemmassa selvityksessä lokitietojenavulla valvontaa suorittavien prosenttiosuus oli vielätätäkin alempi, vain reilu 30 %.Tietosuojavaltuutettu muistuttaa, että sosiaali- jaterveydenhuollon asiakastietojen sähköistä käsittelyäkoskevan lain 5 §:n mukaan, joka tulee voimaanvuonna 2014, sosiaalihuollon palvelunantajan tuleekerätä kaikesta asiakastietojen käytöstä ja jokaisestaasiakastietojen luovutuksesta seurantaa varten lokitiedotlokirekisteriin.Lisätietoja ja tulokset taulukoina www.tietosuoja.fi> ajankohtaista > Lehdistötiedote 14.9.2011Sosiaalihuollon tiedonhallintaan apuaTikesos-hankkeen tuotoksistaYksi sosiaalihuollon tiedonhallinnan suurimmistahaasteista on asiakastietojen takkuinen siirtäminenorganisaatioiden välillä. Tietojärjestelmiin tallennetaantietoja toisistaan poikkeavilla tavoilla. Kirjattavientietojen rakenteet ja tekniset toteutukset eroavat jopasaman kunnan sisällä, jolloin eri järjestelmät eivät osaalukea toisiinsa tallennettuja tietoja. Tietojenkeruutavankirjavuudesta johtuen myös vertailukelpoistentilastojen tuottaminen on hyvin vaikeaa. Järjestelmiintallennettuja tietoja ei myöskään voida arkistoida sähköisessämuodossa.Sosiaalialan tietoteknologiahanke Tikesos on tehnyttyötä sosiaalihuollon tiedonhallinnan yhdenmukaistamiseksija tiedon saatavuuden parantamiseksivuodesta 2005 alkaen. Hanke päättyy vuoden 2011lopulla, jonka jälkeen kehittäminen siirtyy Terveydenja hyvinvoinnin laitoksen pysyväksi tehtäväksi.Tikesos-hankkeessa tiedonhallinnan kehittämistäon tehty toimintalähtöisesti. Pohjana on ollut sosiaalihuollossatarjottavien palveluiden tietotarpeidenkartoittaminen asiantuntijaryhmissä. Näiden ryhmientyöstä syntyneiden selvitysten perusteella on luotukansallinen sosiaalihuollon asiakastietomalli, jokakonkretisoituu sosiaalihuollon asiakkaille ja ammattilaisilleasiakasasiakirjoina. Hankkeessa on myös kuvattusosiaalihuollon tiedonhallinnan toimintaprosessit,jotka kuvaavat missä vaiheessa sosiaalihuollon toteuttamistasyntyy mitäkin asiakasasiakirjoja. Tavoitteenaon, että Tikesos-hankkeen luomat asiakasasiakirjatotetaan käyttöön kansallisesti.Asiakastiedot oikeassa paikassaoikeaan aikaanTikesos-hankkeen työ on tähdännyt myös asiakkaidentietojen saatavuuden parantamiseen. Tavoitteena on,että tulevaisuudessa kuntien ja yksityisten palveluntuottajien luomat asiakasasiakirjat tallennetaan yhteenkansalliseen tietokantaan. Riippumatta siitä, onkoasiakkaan tietoja tarve tarkastella kunnassa tai yksityisentai kolmannen sektorin palvelun tuottajan piirissä,voidaan tarvittavat tiedot hakea samasta tietovarastosta.Järjestelmä ratkaisee myös sähköisen arkistoinninongelmat, sillä sen tehtävä on säilöä asiakirjat ja hävittääne säilytysaikojen mukaisesti. Hankkeessa onPerusturva 3/2011 23

tehty määrittelytyötä tämän tavoitetilan toteuttamisenperustaksi.Sosiaali- ja terveysministeriö on linjannut, että tiedonvaihdonmahdollistavaa sosiaalihuollon kansallistaarkistointijärjestelmää aletaan toteuttaa sen jälkeen,kun terveydenhuollon vastaava järjestelmä (KanTa) ontoiminnassa. Tämän hetkisen lainsäädännön mukaanterveydenhuollon toimijoiden tulee olla liittyneenäjärjestelmään vuosien 2014-2015 aikana.Muutaman vuoden päästä on siis toivottavastiisojen muutosten aika myös sosiaalihuollossa. Tikesoshankkeessatehtyä työtä voi alkaa heti hyödyntää ja seonkin järkevä tapa suunnata lähiaikojen tiedonhallinnankehittämistyötä kunnissa. Hankkeessa tehtyjenmääritysten käyttöönottaminen järjestelmissä jo hyvissäajoin ennen kansallisten palveluiden käyttöönottoahelpottaa myöhemmässä vaiheessa liittymistä kansallisiinjärjestelmiin.Tukea kehittämiseenYksi hyvin keskeinen Tikesos-määritys on sosiaalipalvelujenluokitus. Tällä hetkellä ei ole yhtenäistä tapaajäsentää sosiaalihuollossa annettavia palveluita. Yhtenäinenluokitus luo hyvän kokonaiskuvan sosiaalihuollossaannettavista palveluista ja luo perustan mm.vertailutietojen tekemiseen.Toinen heti hyödynnettävissä oleva Tikesos-tuotoson asiakastyön dokumentoinnin opas. Opas on ensimmäinenkattava esitys siitä, miten asiakastyöstä tulisikirjata. Terveydenhuollossa kirjaamista säädelläänpotilasasiakirja-asetuksessa. Sosiaalihuollossa vastaavaaei ole, joten oppaan lähtökohtana on, miten nykyinenlainsäädäntö tulee huomioida kirjaamisessa. Tavoitteenaon ohjeistaa hyvän dokumentoinnin kulttuuriinja luoda pohjaa sille, että laadukkaat asiakasasiakirjattulevat osaksi sosiaalihuoltoa.1.9.2011 astui voimaan tietohallintolaki. Lainkeskeinen tavoite on julkisten tietojärjestelmien yhteentoimivuudenvarmistaminen. Keskeinen välinetässä on kokonaisarkkitehtuurimenetelmä, jonkaavulla pyritään nykyistä paremmin hallitsemaantoiminnan, tietojen ja teknisten ratkaisujen useinvaikeasti hallittavaa kokonaisuutta. Tietohallintolakiedellyttää kaikilta julkisilta toimijoilta oman kokonaisarkkitehtuurinsakuvaamista. Tikesos-hanke onkuvannut kansallisesta näkökulmasta sosiaalihuollonkokonaisarkkitehtuurin, joka koostuu hankkeessatehdystä määrittelytyöstä. Kun kunnissa aloitetaan tietohallintolainmyötä oma kokonaisarkkitehtuurityö,niin sosiaalihuollon kuvaamiseen ja tavoitetilan määrittelyynsaa merkittävästi apua Tikesoksen luomastaarkkitehtuurista.Lisätietoja:Mikko HuovilaItä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskusTikesos-hankemikko.huovila@tikesos.fiTietohallintolaki voimaan 1.9.2011Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausta koskevalaki, eli niin sanottu tietohallintolaki tuli voimaansyyskuun alussa. Lain tarkoituksena on tehostaajulkisen hallinnon toimintaa sekä parantaa julkisiapalveluja ja niiden saatavuutta ja se painottuu julkisenhallinnon, eli valtion ja kuntien, tietojärjestelmienyhteentoimivuuden lisäämiseen.Tämän toteutumiseksi laki edellyttää julkisenhallinnon viranomaisten käyttävän yhtenäistä kokonaisark-kitehtuuriaja yhteisiä palveluita sekä tietojärjestelmienolevan yhteentoimivuuden kuvausten jamääritysten mukaisia. Julkisen hallinnon tietojärjestelmienyhteentoimivuudella tarkoitetaan tietohallintolaissa,että tietojärjestelmät ovat teknisesti ja tietosisällöllisestiyhteentoimivia muiden julkisen hallinnonviranomaisten tietojärjestelmien kanssa silloin kun nekäyttävät samoja tietoja.Valtiovarainministeriön tehtävänä on lain mukainenjulkisen hallinnon viranomaisten tietohallinnonyleinen ohjaus. Kunkin ministeriön tehtävänä onohjata toimialansa tietohallinnon ja tietohallintohankkeidenkehittämistä. Tietohallintolain lisäksisosiaali- ja terveydenhuollon asiakastiedon sähköisestäkäsittelystä annetussa laissa on aiemmin kuvattusuunnittelun, ohjauksen, valvonnan ja päätöksenteonorganisoinnista ja vastuunjaosta koskien sosiaali- jaterveysministeriön hallinnonalaa.Velvoitteet1. Käytännössä julkisen hallinnon viranomaiselletulee tietohallintolain myötä kolme keskeistävelvoitetta:2. Suunnitella ja kuvata tietohallintonsa julkisenhallinnon tietohallinnon kokonaisarkkitehtuurin24Perusturva 3/2011

mukaisesti. Noudattaa tietojärjestelmien yhteentoimivuudenmahdollistamiseksi julkisen hallinnonkokonaisarkkitehtuuria ja sen edellyttämiäyhteentoimivuuden kuvauksia ja määrityksiä sekätoimialakohtaisia kuvauksia ja määrityksiä, joidensisältö määritellään asetuksissa.3. Ottaa käyttöön sellaisia sähköisen asioinnin jahallinnon tukipalveluja, jotka luovat edellytyksiäyhteentoimivuudelle. Laissa määriteltyjen asetuksenantovaltuuksiennojalla on mahdollista antaaasetuksia koskien valtionhallinnon ja koko julkisenhallinnon pakollisia yhteisiä ICT-palveluja.Lain mukaan julkisen hallinnon viranomaisen on pyrittäväjärjestämään toimintansa siten, että se käyttäälaissa lueteltuihin tietojärjestelmiin talletettuja tietoja,jos viranomaisen toiminta edellyttää näiden tietojenkäyttöä.Näitä tietojärjestelmiä ovat:1. väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksenvarmennepalveluista annetussa laissa(661/2009) tarkoitettu väestötietojärjestelmä jalain 7 §:n 1 momentin 1, 2 ja 6 kohdassa tarkoitetuttiedot;2. yhdistyslaissa (503/1989) tarkoitettu yhdistysrekisteri;3. kaupparekisterilaissa (129/1979) tarkoitettukaupparekisteri;4. säätiölaissa (109/1930) tarkoitettusäätiörekisteri;5. kiinteistötietojärjestelmästä ja siitä tuotettavastatietopalvelusta annetussa laissa (453/2002) tarkoitettukiinteistötietojärjestelmä;6. yritys- ja yhteisötietolaissa (244/2001) tarkoitettuyritys- ja yhteisötietojärjestelmä.Laissa ja tulevissa asetuksissa on tarkoituksenmukaisetsiirtymäajat, jonka aikana nykyiset järjestelmäton saatettava tietohallintolain mukaisiksi. Lain täytäntöönpanonohjaamiseksi valtiovarainministeriönJulkisen hallinnon ICT-toiminnossa on käynnissäkokonaisarkkitehtuurimenettelyyn, JHS-järjestelmänuudistamiseen, tietojärjestelmien arviointitoimintaanja lausuntomenettelyyn, lain täytäntöönpanon yleisohjeenvalmisteluun sekä yhteisten ICT-palvelujenkehittämiseen ja asetuksenannon kohdevalintaan liittyvättyöt.Julkisen hallinnonkokonaisarkkitehtuuriYhtenä keskeisenä menetelmänä avoimuuden jayhteentoimivuuden varmistamiseksi ollaan julkishallinnossakäyttöönottamassa yhtenäistä kokonaisarkkitehtuurimenetelmää.Kokonaisarkkitehtuuri on suunnitelmaorganisaation muodostaman kokonaisuudenja sen osien rakenteesta ja osien välisistä suhteista.Kokonaisarkkitehtuuri kuvaa, kuinka organisaationtoimintaprosessit, tiedot ja järjestelmät toimivat kokonaisuutena.Kokonaisarkkitehtuurin sisältö annetaanjulkisen hallinnon suosituksina (JHS), julkisenhallinnon tietohallinnon standardeina ja asetuksina.Asetuksenanto-oikeus on valtioneuvostolla koskienjulkista hallintoa ja valtionhallintoa, ja kullakin ministeriölläkoskien ministeriönsä toimialaa. Sosiaali- jaterveydenhuollon asiakastietolain nojalla voi terveydenja hyvinvoinnin laitos tietohallintolain lisäksi suoraanantaa määräyksiä potilastietojärjestelmien ja potilasasiakirjojentietorakenteista.Valtionvarainministeriön laatima luonnos julkisenhallinnon kokonaisarkkitehtuuriksi oli kesän aikanalausuntokierroksella. Kuntaliiton lausunto löytyywww.kunnat.net > kuntaliitto > yleiskirjeet ja lausunnot> lausunnot.Tommi Karttaavi ja Karri VainioLisätietoja:Tietohallintolaki:http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/20110908Tietoh/name.jsphttp://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/tyk/tietohallinto/yhteentoimivuus/tietohallintolaki/Sivut/default.aspxJulkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri:http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/20110407Luonno/name.jsphttp://www.kunnat.net/fi/Kuntaliitto/yleiskirjeetlausunnot/lausunnot/2011/Sivut/Lausunto-julkisenhallinnon-kokonaisarkkitehtuurista.aspxPerusturva 3/2011 25

TerveysPotilasdirektiivin toimeenpano alulleEU:n direktiivi potilaan oikeuksien soveltamisesta rajatylittävässä terveydenhuollossa (ns. potilasdirektiivi2011/24/EU) tuli voimaan 24.4.2011. Jäsenmailla on30 kuukautta aikaa siirtää direktiivi osaksi kansallistalain-säädäntöään. Kansallisten säännösten tulisi ollavoimassa vuoden 2013 loppupuolella.Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut ohjausryhmänkoordinoimaan potilasdirektiivin toimeenpanoaja EU:n sosiaaliturvan koordinaatioasetuksen883/2004 edellyttämiä sosiaalivakuutuslainsäädännönmuutoksia. Ohjausryhmässä ovat edustettuina terveydenhuollonkeskeisimmät tahot.Ohjausryhmän tulee• Selvittää potilasdirektiivin, sosiaaliturvan koordinaatioasetuksenja muun terveyspalveluihin vaikuttavanEU-oikeuden edellyttämät säädösmuutostarpeetja valmistella säädösmuutokset siten, että näistämuodostuu toimiva kokonaisuus. Muutoksettulee valmistella hallituksen esityksen muotoon.• Selvittää viranomaisten työnjako potilaiden hakeutuessatoiseen EU-maahan tai Suomeen hoitoonmuun muassa ennakkolupa-asioissa muodostaenEU-maiden rajat ylittävän terveydenhuollon toimivakokonaisuus.• Arvioida potilasdirektiivin edellyttämien ja muidensäädösmuutosten vaikutukset.• Selvittää ja tehdä ehdotukset siitä, mikä terveydenhuoltokorvataan potilaille suomalaisestaterveyden-huoltojärjestelmästä (ns. service basket)heidän hakeutuessaan hoitoon toiseen EU-maahanottaen huomioon voimassa oleva lainsäädäntö jamuun muassa yhtenäiset kiireettömän hoidonperusteet. Tämä tulee tehdä yhteistyössä sosiaali- jaterveydenhuollon järjestämisvastuuta, rakenteita jarahoitusta valmistelevan tahon kanssa.• Selvittää ja tehdä ehdotukset potilaalle maksettavienterveydenhuollon korvausten määräytymisperusteistaja tasosta tilanteessa, jossa potilas hakeutuuhoitoon toiseen EU-maahan ottaen erityisestihuomioon suomalaisen terveydenhuollon rahoitusmallitja EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntö.• Selvittää, arvioida ja tehdä ehdotukset kustannusvastuunjakautumisesta potilaan, valtion ja kuntienvälillä tilanteessa, jossa potilaalle korvataan toisessaEU-maassa saatu hoito.Ohjausryhmän alaisuudessa toimii kolme alaryhmää:säädösvalmisteluryhmä, terveydenhuollon palvelukokonaisuuttamäärittelevä ryhmä sekä potilaallemaksettavia korvauksia ja kustannusvastuita pohtivaryhmä.Tavoitteena on potilasdirektiivin toimeenpanoSuomessa siten, että kaikkia EU-maiden rajat ylittäviäterveyden-huollon tilanteita varten on voimassa toimivalainsäädännöllinen kokonaisuus. Toimeenpano onsovitettava yhteen terveydenhuoltoa koskevien kansallistenlainsäädäntöuudistusten sekä sosiaalivakuutuslainsäädännönkanssa.Potilasdirektiivi vahvistaa potilaan oikeuksia jaedellytyksiä saada hoitoa toisessa jäsenmaassa. Sääntelynkeskeisenä lähtökohtana on periaate, jonkamukaan potilaalla on oikeus saada hoitoa toisessajäsenmaassa samoin perustein kuin hän saisi vastaavaahoitoa kotimaassaan. Ohjausryhmän toimikausi on9.5.2011–31.12.2013.Lisätietoja:Hannele Häkkinen, puh. (09) 771 2307,hannele.hakkinen@kuntaliitto.fiSTM http://www.stm.fi/vireilla/tyoryhmat/rajat_ylittava_terveydenhuoltoTyöryhmän jäsenet ja hankkeen aineistot löytyvätvaltioneuvoston hankerekisteristä.http://www.hare.vn.fi/mHankePerusSelaus.asp?h_iId=17438Potilasdirektiivi 2011/24/EUhttp://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=42734&name=DLFE-15566.pdfEU:n sosiaaliturvan koordinaatioasetus 883/2004http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2004:166:0001:0123:FI:PDF26Perusturva 3/2011

Svenska sidorOrganisering av social-, hälso- och sjukvården 2011Strukturreformen styrs av ramlagen. Enligt den svararmed vissa undantag kommuner på minst 20 000invånare eller samarbetsområden som bildats av flerakommuner för primärvården och socialservicen. Samkommunenoch värdkommunsmodellen är alternativaorganiseringsformer till samarbetsområdena. Enligtvärdkommunsmodellen sköter en kommun med stödav avtal uppgifter även för andra kommuners räkning.En samkommun är en kommunal sammanslutningtill vilken kommunerna har överlåtit kommunala uppgifter.Denna redogörelse gäller organiseringen av socialochhälso- och sjukvården i kommunerna i Fastlandsfinland2011. Det finns totalt 320 kommuner. Redogörelsenomfattar inte förvaltningen av barndagvårdeller miljö- och hälsoskydd.Antalet kommuner som själva tillhandahåller sinasocial-, hälso- och sjukvårdstjänster är 98. Av befolkningenär 61 procent bosatt i dessa kommuner.I en kommun bär vård- och omsorgsnämnden ellergrundtrygghetsnämnden i allmänhet ansvaret för social-och hälsovården. Utöver vården och omsorgenkan nämnden också ha andra uppgifter. Ansvar försocial- och hälsovårdsuppgifterna kan delegeras tillflera organ i kommunen. Det beställar-utförarkonceptsom tillämpas exempelvis i Tammerfors innebär att trebeställarnämnder svarar för social- och hälsovårdsuppgifternaenligt livscykelmodellen.Det finns sammanlagt 63 samarbetsområden sombildats av 222 kommuner. Av befolkningen bor 39procent i samarbetsområden.För primärvården och socialservicen svarar 35 samkommuner,som har 142 medlemskommuner. Utöverprimärvården kan samkommunen svara för alternativtall socialservice, socialservicen med undantag förbarndagvården eller enskilda uppgifter inom socialsektorn.En del av samkommunerna har ansvar endast förprimärvården.Det finns sammanlagt 28 samarbetsområden somverkar enligt värdkommunsmodellen. Samarbetsområdenabildas av 80 kommuner. Värdkommunensvarar för tillhandahållandet av social- och hälsovårdeni den egna kommunen. Utöver primärvården kanvärdkommunen svara för alternativt all socialservice iavtalskommunerna, socialservicen med undantag förbarndagvården eller enskilda uppgifter inom socialsektorn.En del värdkommuner har ansvar endast förprimärvården i avtalskommunerna.En del kommuner har genomfört reformer enligtstrukturprojektet, medan andra har fattat besluten ochgenomför reformerna under de närmaste åren. I en delkommuner pågår utredningarna för närvarande.Det finns sammanlagt 161 hälsocentraler, av vilka98 tillhör en kommun, 35 en samkommun och 28en värdkommun. Det finns 85 hälsocentraler med ettbefolkningsunderlag på färre än 20 000 invånare och76 med ett underlag på fler än 20 000 invånare.Tilläggsuppgifter:www.kommunerna.net > sakkunnigtjanster > socialhalsovard> forvaltning-tillhandahallande-och-produktion-av-tjanster> forvaltning >2011Kommunerna lyckades dämpa hälso- ochsjukvårdsutgifternaÖkningen av kommunernas kostnader för hälso- ochsjukvården har avstannat för första gången på övertio år, framgår det av Kommunförbundets jämförelse.Kostnaderna för hälso- och sjukvården i de storastäderna har stigit varje år sedan 1998. Den kostnadsutredningsom Kommunförbundet gjort visar att år2010 sjönk de reella kostnaderna för första gången på2000-talet.Perusturva 3/2011 27

Kostnaderna för hälso- och sjukvården i de storastäderna steg i fjol med i snitt knappt 2 procent. Närman beaktar löne- och prisutvecklingen sjönk kostnadernanågot från föregående år.Jussi Merikallio, tidigare direktör för social- ochhälsovårdsenheten vid Kommunförbundet, understrykeratt de dämpade kostnaderna inte beror på sparåtgärder,utan på att verksamheten gjorts verkningsfullare.Kommunerna har förmått dämpa kostnadsstegringentack vare ett systematiskt utvecklingsarbete ochen förbättring av servicens verkningsfullhet. Särskiltvård- och servicekedjorna och samarbetet mellan olikaaktörer fungerar bättre än tidigare. Merikallio påminnerom att servicebehovet inom kort ökar i takt medden åldrande befolkningen. Utvecklingsarbetet skaalltså gå vidare så att servicen kan tryggas också i fortsättningen.Jämnt spel mellan de störstastäderna i fråga om kostnadernaAv Kommunförbundets årliga kostnadsutredning förstora städer och medelstora kommuner framgår attbland de stora städerna var det i Esbo, Helsingfors ochVanda i huvudstadsregionen som kostnadsökningenundersteg löne- och prisutvecklingen.Helsingfors kostnader har toppat jämförelsen varjeår, men skillnaden mellan Helsingfors och de övrigastora städerna har krympt. År 2010 låg kostnadernapå samma nivå i de tre mest kostnadstunga städerna.När man beaktar löne- och prisutvecklingen sjönkHelsingfors kostnader med knappt 2 procent.De åldersstandardiserade hälso- och sjukvårdskostnadernai Helsingfors uppgick till 2 156 euro perinvånare, i Uleåborg till 2 153 euro och i Tammerforstill 2 151 euro.Institutionsvården har man lyckats minska inomsocial- och hälsovårdsväsendet i Helsingfors. Kostnadernaför dygnet-runt-vård sjönk med 15 euro perinvånare, vilket i pengar betyder nästan 9 miljonereuro, analyserar Riitta Simoila, utvecklingsdirektörinom Helsingfors stads hälsovårdscentral.Samtidigt sjönk kostnaderna för öppenvårdeninom primärvården i Helsingfors en aning. Kostnadernaför hemvården inom öppenvården steg mycketmåttfullt, trots att antalet hemvårdsklienter samtidigtsteg avsevärt. Kostnaderna för den specialiseradesjukvården höll sig nominellt nära fjolårsnivån. HNSkostnader utvecklades måttfullt, särskilt i jämförelsemed de övriga sjukvårdsdistrikten, konstaterar Simoila.Av de stora städerna vardet Lahtis som tillhandahölltjänsterna billigastKostnadsstegringen var mycket måttfull också i Lahtis,en knapp procent. Lahtis hälso- och sjukvårds-kostnaderuppgick till 1 879 euro per invånare.Mikko Komulainen, sektordirektör vid Lahtis stad,uppskattar att det bland annat beror på att konkurrensutsätt-ningenlyckats och ny teknologi införts.Vårdkedjorna inom servicen för äldre fungerar bra, fördet ges mera geriatrisk rehabilitering och praxis medatt sända hem äldre har effektiviserats, berättar Komulainen.Mun- och tandvården i Lahtis uppvisar de lägstapriserna per enhet, vilket inte betyder att det sker påkvalitetens bekostnad. Det beror på arbetsfördelningenmellan tandläkare och munhygienister. Också denspecialiserade sjukvården har skötts kostnadseffektivt.Tillväxten har varit måttfullockså i medelstora kommunerKommunförbundet har utöver kostnaderna för hälsoochsjukvården också jämfört socialvårdskostnadernai de medelstora kommunerna. Totalkostnaderna försocial- och hälsovården var 3 340 euro per invånare år2010.De lägsta kostnaderna uppvisade Mustijoki samarbetsområdeför vård och omsorg, det vill säga Mäntsäläoch Borgnäs, 2 979 euro per invånare.Inom Mustijoki samarbetsområde, som bildades år2009, har man stärkt det strategiska ledarskapet inomorganisationen, lagt om strukturer och infört bästapraxis. Tjänsterna har koncentrerats och gett bättreresultat och år 2010 kunde också besparingar ske ipersonalkostnaderna, förklarar Eija Rintala, vård- ochomsorgsdirektör inom Mustijoki samarbetsområde.Kundperspektivet har stärkts exempelvis genomatt ledarskapet lagts om. För kundgrupperna och processernahar det utsetts ansvariga personer inom helaservicekedjan. Tack vare dessa ändringar kunde manunder 2010 se positiva resultat ur kundens och ekonominssynvinkel.Kommunförbundet publicerarkostnadsjämförelsen årligenKommunförbundet har utfört kostnadsutredningarför stora städer sedan år 1996 och för medelstorakommuner sedan år 2000. I utredningarna för storastäder räknas till hälso- och sjukvårdskostnader kostnadernaför primärvården och den specialiseradesjukvården samt den dygnet-runt-omsorg och hemtjänstsom socialväsendet tillhandahåller för personeröver 65.Kostnadsjämförelsen för medelstora kommunerutvidgades nu för sjunde gången så att den också om-28Perusturva 3/2011

fattar kostnaderna för socialväsendet. På så sätt fickman en helhetsbild av kostnaderna inom social- ochhälsovården.I utredningen beaktas kommunernas olika åldersstruktur.Åldersstandardiseringen gör det lättare attjämföra kommunerna, säger Teija Mikkola, sakkunnigvid Kommunförbundet.Kostnadsjämförelsen för hälso- och sjukvården istora städer omfattade Björneborg, Esbo, Helsingfors,Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahtis, Tammerfors,Uleåborg, Vanda och Åbo.Jämförelsen mellan medelstora kommuner omfattarBorgå, Hyvinge, Imatra, Joensuu, Kemi, Kervo,Kotka, Kyrkslätt, Lojo, Rovaniemi, Salo, Sibbo, S:tKarins, S:t Michel, Torneå, Träskända, samt samkommunenför land-skapet Kajanaland och Mustijokisamarbetsområde.Närmare upplysningar:Teija Mikkola, sakkunnig, tfn 09 771 2691,050 3520020Valviras nya anvisningarValvira har i slutet av juni gett anvisning gällande kostoch måltider för äldre i dygnetruntvård samt görandetav uppföljningssammandrag i journalhandlingarna förlångtidssjuka patienter. Anvisningen är nr 8/2011Tillstånds- och tillsynsverket för social- och hälsovårdenValvira utredde I november 2010–februari2011 vårdkvaliteten för patienter i åldern 75 år elleräldre på hälsovårdscentralernas vårdavdelningar. Utredningengjordes i form av en enkät som sändes tillhälsovårdscentralernas ansvariga läkare och riktadestill vårdavdelningarna.Svaren rapporteras i Valviras publikation Vanhustenhoidon laatu terveyskeskusten vuodeosastoilla,Vuoden 2010 kyselyn tulokset (på finska). Valvirasutredningar 1:2011. (http://www.valvira.fi/files/Selvityksia_1_2011.pdf)Kost och måltiderKost och måltider för äldre i dygnetruntvård Som indikatorför kosthållet användes intervallet mellan kvällenssista och morgonens första måltid. Sammanlagt86 % av vårdavdelningarna rapporterade en paus påminst 11 timmar. Valvira anser att ett så långt intervallmellan måltiderna hos äldre betydligt försämrar derasnäringskvalitet. Valvira anser det vara oroväckande attmajoriteten av de enheter som besvarade enkäten rapporteradeen sådan situation.I frågor som gäller måltidsarrangemangen hänvisarValvira till statens näringsdelegations kostrekom-mendationerför äldre (Ravitsemussuositukset ikääntyneille,på finska). Statens näringsdelegation 2010.http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/attachments/vrn/ikaantyneet.suositus.pdf).Enligt rekommendationen är det viktigt för äldrepersoner att äta flera gånger om dagen, eftersom deinte orkar äta stora portioner på en gång. Måltidernabör intas med jämna mellanrum under dagens lopp.Nattfastan mellan kvällens sista och morgonens förstamåltid får inte överstiga 11 timmar. Valvira uppmanarhälsovårdscentralerna som tillhandahåller långtidsvårdför äldre på sina vårdavdelningar att i sin verksamhetbeakta näringsdelegationens rekommendationer, särskilttidsintervallet mellan kvällens sista kvällsmål ochmorgonens första måltid.UppföljningssammandragI Social- och hälsovårdsministeriets förordning omjournalhandlingar (298/2009, 14 §) som trädde ikraft i augusti 2009 föreskrivs, att läkaren I journalhandlingarnaför en långtidssjuk patient i sjukhusvårdmed minst tre månaders mellanrum från det att vårdperiodeninletts ska göra ett uppföljningssammandragoberoende av om väsentliga förändringar har inträffati patientens tillstånd.Föreskriften är avsedd att för sin del säkerställa,att långtidssjuka sjukhuspatienters hälsotillstånd ochförän-dringar i hälsotillståndet samt ändamålsenlighetenav vården också I verkligheten i tillräcklig månuppföljs och utvärderas.I svaren på enkätsfrågorna meddelade 39 % av vårdavdelningarnaatt läkaren gör dessa anteckningar mersällan än vad som föreskrivs. Valvira påminner om attjournalföringen är en lagstadgad skyldighet för läkarnaoch framhåller att journalanteckningarna är en viktigdel av vårdkvaliteten och av utvärderingen och uppföljningenav patientens hälsotillstånd.Närmare upplysningar:medicinalrådet Liisa Toppila tfn 040 779 9518socialrådet Hanna Ahonen tfn 050 553 5539.Perusturva 3/2011 29

uusia julkaisujaMaria Arvio ja Seija Aaltonen: Kehitysvammainenpotilaana. Duodecim seura 2011.Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimenkustannukset vuonna 2010. Teija Mikkola. 2011.Hinta 25 €. Tilausnumero 509350.Tuija Kotiranta, Petteri Niemi & Raili Haaki (toim.)Sosiaalisen toiminnan perusta. Elokuu 2011Kuntien tietotekniikka 2010. Elisa Kettunen. PDFjulkaisuladattavissa www.kunnat.net/kirjakauppa.http://shop.kunnat.net/product_details.php?p=2580Suurten kaupunkien terveydenhuollonkustannukset vuonna 2010. Teija Mikkola. 2011.Hinta 25 €. Tilausnumero 509349Roolikartta vanhemmuuden, parisuhteen ja itsenäistymisentueksi. Ylitalo Pertti (toim.), 2011. Hinta23 €. Tilausnumero 509346.Saatavissa myös maksullisena pdf-julkaisuna, jonkahinta on 15 €.Terveydenhuollon rahoituksen optimaalinen väestönkoko. Rahoituspoliittinen tutkimus väestönsairastamiseen perustuvasta ennakoinnista.Acta nro 225. 2011. Hinta 20.00 €. Tilausnumero509340Siirtolaisuusinstituutin julkaisujaMari Kattilakoski: Maaseudun uudet toimijat.Tutkimus paluu- ja tulomuuttajien toimijuudestamaaseutuyhteisöissä ja kehittämisverkostoissa Keski-Pohjanmaalla. Siirtolaisuusinstituutti, Tutkimuksia A37, Turku 2011.Sosiaali- ja terveysministeriön(STM) julkaisuja (www.stm.fi >julkaisut)Varhaiskasvatuksen neuvottelukunnan loppuraportti.Toimikausi 15.2.2008–31.12.2010 (1.9.2011)Ensihoidon palvelutaso. Ohje ensihoitopalvelunpalvelutasopäätöksen laatimiseksi sairaanhoitopiireille(16.8.2011)Maahanmuuttoon ja maastamuuttoon liittyvääsosiaaliturvasäännöstöä selvittäneen työryhmänmuistio (21.7.2011)Nuorten terveystapatutkimus 2011. Nuorten tupakkatuotteidenja päihteiden käyttö 1977–2011(5.7.2011)Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) julkaisuja (www.thl.fi > julkaisut)Luostarinen S, Kinnunen K, Eskola S (Toim.). 2011.Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa– lähtökohtia, kokemuksia ja mahdollisuuksia.THL, Helsinki 2011. Julkaisu on ladattavissa Espinno-sivultahttp://espinnofi.virtualserver22.nebula.fi/tai tilattavissa maksutta sähköpostilla osoitteesta: ritva.pihamaa(at)thl.fi.Potilasturvallisuusopas potilasturvallisuuslainsäädännönja -strategian toimeenpanon tueksi. 2011.Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa- menetelmäkäsikirja.Päivi Mäki, Katja Wikström, Tuovi Hakulinen-Viitanen,Tiina Laatikainen (toim.). 2011.Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminenja terveys, Kevät 2010Satu Helakorpi, Tuuli Pajunen, Piia Jallinoja, SuviVirtanen, Antti UutelaPerälä Marja-Leena, Halme Nina, Hammar Teija,Nykänen SirpaHajanaisia palveluja vai toimiva kokonaisuus?lasten ja perheiden palvelut. 2011Tartu toimeen - ehkäise diabetes. Bäckmand, Heli(toim.); Himanen, Outi (toim.); Hukka, Eija (toim.)& al. 2011.Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) tilastoraporttejaTilastoraportit ovat samalla myös THL:n tilastojenlakisääteinen palautetieto kunnille/kuntayhtymille.18/2011, Lapsen elatus ja huolto 2010 löytyyosoitteesta:www.thl.fi/fi/tilastot/lapsenelatus19/2011, Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2010 löytyyosoitteesta: www.thl.fi/fi/tilastot/rikossovitteluTilastokeskuksen julkaisujaVuoden 2009 Ajankäyttötutkimuksen tuloksia vapaaehtoistyöhönosallistumisesta, ystävien ja naapurienepävirallisesta auttamisesta ja luottamuksesta löytyyosoitteesta http://tilastokeskus.fi/til/akay/2009/0430Perusturva 3/2011

uusimmat sote-yleiskirjeetYleiskirje 13/80/2011, Sinikka Huhtala/eg, 1.8.2011Sairaankuljetusten kustannusten korvaustaksa voimaan1.8.2011Yleiskirje 10/80/2011, Tarja Hartikainen/eg,20.6.2011Elintarvikelain (352/2011) muutosten toimeenpanoaYleiskirje 9/80/2011, Sinikka Huhtala ja Mika Paavilainen/aha/eg,20.6.2011Lakisääteisen liikenne- ja työtapaturmavakuutuksenperusteella suoritettavan täyskustannusmaksuun liittyvääohjeistustaYleiskirjeet löydettävissä osoitteesta http://www.kunnat.net-> ASIANTUNTIJAPALVELUT -> Sosiaali jaerveys -> YleiskirjeetAika: ke 19.10.–to 20.10.2011Paikka: Lappeenranta, KaupungintaloTilaisuuksia ja koulutustaTerveyden- ja sosiaalihuollon tietosuojaseminaariKoulutuspäällikkö: Lassi Liljanto (etunimi.sukunimi@fcg.fi)Hinta: 300,00 EUR + alv 23%Osallistuminen yhteen päivään 180 € + alv. 23%.Seminaari on tarkoitettu kaikille, jotka työssään tai luottamustoimessaan ovat terveyden- ja sosiaalihuollon tietosuoja-asioidenkanssa tekemisissä. Päivät järjestää Tietosuojavaltuutetun toimiston sosiaali- ja terveydenhuollontietosuojaryhmät. Ohjelman suunnittelusta ovat vastanneet yhteistyössä Tietosuojaval-tuutetun toimisto, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri ja Suomen Kuntaliitto.OhjelmaKeskiviikko 19.10.9.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi10.00 AvausToimitusjohtaja Pentti Itkonen, Eksote10.15 Toiminnan organisoituminen ja tietosuojan järjestäminen EksotessaHallintojohtaja Virpi Kölhi, EksoteMoniammatillisen yhteistyön haasteetLakimies, tietosuojavastaava Kaisa Heino, Eksote10.45 Henkilötietolain keskeisiä säännöksiä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kansallistenarkistopalveluiden ajankohtaiskatsausYlitarkastaja Marita Höök, Tietosuojavaltuutetun toimisto, suunnittelupäällikkö Marina Lindgren, Kelasekä projektipäällikkö Heli Sahala, Suomen KuntaliittoPerusturva 3/2011 31

11.30 JärjestämislakiHallitusneuvos Päivi Salo, sosiaali- ja terveysministeriö12.00 Lounas13.00 Tietosuojavastaavan työnkuvaTietohallintopäällikkö Kirsi-Marja Remes, Ylä-Savon SOTE ky13.30 Terveydenhuollon ja lastensuojelun yhteistyö – ilmoitusvelvollisuus jatietojen keskinäinen luovuttaminenNeuvotteleva virkamies Pia-Liisa Heiliö, sosiaali- ja terveysministeriö14.00 Tietojärjestelmien tietosuoja uudenlaisissa alue- ja mobiilipalveluiden käytössäTietohallintojohtaja Ari Pätsi, Itä-Savon sairaanhoitopiiri14.30 Ostopalvelun yhteiset pelisäännötTietohallintopäällikkö Antti Jokela, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri15.00 Kahvi15.30 Loki-seuranta ja automatisoitu käytön valvonta• omat ja ostopalvelun työntekijät• terveydenhuoltolain vaatimuksetJärjestelmäasiantuntija Minna Kälviä, Eksote16.00 Sosiaali- ja terveydenhuollon tietosuojaklinikka17.00 Päivän päätös19.30 Yhteinen illanviettoTorstai 20.10.Terveydenhuoltosessio9.00 AvausTerveyspalvelujen palvelujohtaja Markku Hupli, Eksote9.15 Ajankohtaista terveydenhuollon lainsäädännöstäHallitusneuvos Pekka Järvinen, sosiaali- ja terveysministeriö10.00 Potilasasiakirjat ja erillisasiakirjatKehittämispäällikkö Maritta Korhonen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos10.30 Reseptikeskuksen ylläpito, lokiseuranta ja käytön valvontaLakimies Henna Koli, Kela11.00 Lounas12.00 eKatseluNeuvotteleva virkamies Annakaisa Iivari, sosiaali- ja terveysministeriö12.25 TietosuojarikkomuksetYlitarkastaja Arto Ylipartanen, Tietosuojavaltuutetun toimisto32Perusturva 3/2011

12.50 Sähköiset palvelut• mm. tunnistautuminenTietosuojavastaava Ari Andreasson, Tampereen kaupunki13.15 Sähköinen ilmoittautuminen terveyspalveluissaOsastonhoitaja Riitta Lehtonen, Eksote13.40 KahviSosiaalihuollon sessio9.00 AvausPalvelujohtaja Marja Kosonen, Eksote9.15 Asiakastietojen luovuttaminen ja oikeus niiden saamiseen erityisesti sosiaalipalvelujen välilläNeuvotteleva lakimies Sami Uotinen, Suomen Kuntaliitto9.50 Asiakastietojen käsittelyn arkea sosiaalihuollossa ja palvelujen rajapinnoilla• perhepalvelun verkostotiimin tietojenkäsittely• lastensuojelun eri toimintojen ja toimijoiden välinen tiedonvaihto• sosiaalipäivystys, mielenterveys-, vanhus- ja vammaispalvelut arjen yhteistyössäLastensuojelutyön päällikkö Raija Kojo, Eksote10.30 Ajankohtaista uutta sosiaalihuollon lainsäädännössä• sosiaalihuoltolain uudistus ja sähköisen asiakastietolain muutokset sosiaalihuollon kannaltaHallitusneuvos Pekka Järvinen, sosiaali- ja terveysministeriö11.00 Lounas12.00 Sosiaalialan tietoteknologiahankkeen tuotoksia - apua asiakastietojen käsittelyynProjektipäällikkö Heli Sahala, Suomen Kuntaliitto12.30 Asiakastyön dokumentoinnin periaatteetProjektipäällikkö Maarit Laaksonen, Tikesos-hanke/ Terveyden ja hyvinvoinnin laitos13.00 Asiakasasiakirjojen merkitys tiedonkululle ja sujuvalle palvelulle käytännössäYlilääkäri Tarja Nylund, Eksote, lasten ja nuorten ehkäisevät palvelutKoulukuraattori Mervi Auvinen, ParikkalaYhteinen osuus14.00 Sosiaali- ja terveydenhuollon tietosuojaklinikka14.55 Päivien yhteenveto ja päivän päätösTapaamisiin Lappeenrannassa!Lisätiedot:FCG www.fcg.fi/koulutusPerusturva 3/2011 33

Tikesos-hankkeen päätösseminaari 22.11.2011Kuntatalo, Iso luentosali, HelsinkiSeminaari on osa sosiaali- ja terveysministeriön toteuttamaan Sosiaalialan tietoteknologiahanketta, joka päättyyvuoden lopussa. Seminaari palaan hankeen historiaan ja katsoo tulevaan kehittämistoimintaan. Keskeistä on hankeentuotosten esittely ja arviointi yhdessä yhteistyökumppanien kanssa.Voit seurata seminaaria suorana lähetyksenä verkossa. Tarkemmat katselutiedot ilmoitetaan marraskuussa.Lisätietoja seminaarista projektipäällikkö Heli Sahala, puh 050 584 6001. Käytännön järjestelyt sihteeri OutiTuuri puh. 050 66731. Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fiSeminaari on maksuton.OHJELMA8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahviAamupäivän puheenjohtajana johtaja Tarja Kauppila, Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus9.15 Seminaarin avausSosiaali- ja terveysministeriön edustaja9.40 Tikesos-hankkeen syntyvaiheetEnt. johtoryhmän puheenjohtaja Martti Lähteinen10.00 Suunnitelmista käytännön hankkeeksiProjektipäällikkö Heli Sahala, Tikesos-hanke, Kuntaliitto10.20 Dokumentointi sosiaalihuollossa – käytännössä ja teoriassaProjektipäällikkö Maarit Laaksonen, Tikesos-hanke, THL jaLehtori Sirpa Kuusisto-Niemi, Itä-Suomen yliopisto, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos10.40 Sanastotyö sosiaalihuollossaProjektipäällikkö Antero Lehmuskoski, Tikesos-hanke, ISO ja terminologi Sirpa Suhonen, Sanastokeskus11.00 Tauko11.20 Hajanaisesta asiakastiedosta yhtenäisyyteenProjektipäällikkö Jarmo Kärki, Tikesos-hanke, THL ja toimitusjohtaja Merja Salmi, Sosiaalitaito Oy11.40 Yhtenäisistä tietosisällöistä yhtenäisiin tietorakenteisiinProjektipäällikkö Erja Ailio, Tikesos-hanke, ISO12.00 Sosiaalihuollon asiakirjahallinta ja asiakastietojen säilytysErityisasiantuntija Maaret Botska, Kuntaliitto jaYlitarkastaja Raili Oittinen, Kansallisarkisto12.20 Keskustelua12.40 Lounas34Perusturva 3/2011

Iltapäivän puheenjohtajana yksikön johtaja Anneli Ensio, Itä-Suomen yliopisto,Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos13.30 Sosiaalihuollon asiakastietomallin soveltaminen käytäntöönProjektitutkija Konstantin Hyppönen, Itä-Suomen yliopisto, Tietojenkäsittelytieteen laitos jaRatkaisupäällikkö Pirjo Vahtero, Logica Oy14.00 KanTa ja KanSa – sähköinen arkistointi ja tietojen jakaminen sosi aali- ja terveydenhuollossaTutkimusjohtaja Juha Mykkänen, Itä-Suomen yliopisto, Tietojenkäsittelytieteen laitos jaMarko Jalonen, Kela14.20 Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan linjaukset ministeriön tehtävänäKehittämispäällikkö Anne Kallio, STM14.40 Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan operatiivinen kehittäminenTerveyden ja hyvinvoinninlaitoksen haasteenaYlijohtaja Marina Erhola, THL15.00 Tikesos-kehittämispolku jatkuuErikoissuunnittelija Mikko Huovila, Tikesos-hanke, ISO15.20 Seminaarin päätös ja hanketyön luovutus THL:lleJohtaja Eija Koivuranta, STM ja yksikön päällikkö Vesa Jormanainen, THLPäätöskahviRomanien osallisuuden edistäminen kunnissa24.10.2011 klo 8.15-15.30 Kuntatalolla, HelsingissäSuomen Kuntaliitto ja Romaniasiain neuvottelukunta järjestävät seminaarin Suomen Romanipoliittisen ohjelmantoimeenpanon käynnistämisestä maanantaina 24.10.2011 klo 8.15–15.30 Kuntatalolla, Helsingissä.Romanipoliittisen ohjelman toimeenpanon käynnistäminen sisältyy pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan.Seminaarin tavoitteena on esitellä Romanipoliittista ohjelmaa, siihen sisältyviä toimenpide-ehdotuksiaja niiden toimeenpanoa kuntatasolla. Tarkoituksena on lisäksi pohtia paikallisten romanityöryhmien toiminnankehittämistä yhteistyörakenteena ja niiden mahdollisuuksia tukea Romanipoliittisen ohjelman toimeenpanoa.Seminaari on suunnattu erityisesti kuntien toimialajohtajille, johtaville viranhaltijoille ja muille romaniasioistavastaaville viranhaltijoille sekä paikallisten romanityöryhmien jäsenilleTilaisuus on maksuton. Aamu- ja iltapäiväkahvi tarjotaan, lounas on omakustanteinen. Ilmoitautumiset kun-nat.netin koulutuskalenterissa olevan linkin kautta.OhjelmaPäivän puheenjohtaja: johtaja Esa Ellala Etelä-Suomen Aluehallintovirasto, peruspalvelut8.15–8.45 Aamukahvi8.45–9.00 Päivän avaussanatJohtava lakimies Sami Uotinen, Suomen kuntaliitto9.00–9.15 Romanipoliittisen ohjelman tavoitteetRomaniasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Pekka HaavistoPerusturva 3/2011 35

9.15–9.45 Toimet romanien osallisuuden edistämiseksi Euroopan tasollaSosiaalineuvos Viveca Arrhenius, Sosiaali- ja terveysministeriö9.45–10.30 Mitä Suomen romanipoliittinen ohjelma tarjoaa paikallistason kehittämiseen?Erikoissuunnittelija Malla Laiti, Etelä-Suomen AVI, Alueellinen romaniasiain neuvottelukunta10.30–10.45 Romanilasten perusopetuksen kehittämishanke esimerkkinä tuloksellisesta kehittämisestäOpetusneuvos Leena Nissilä, Opetushallitus10.45–11.15 Keskustelua ja kuntien kommenttipuheenvuoroja11.15–12.00 Lounas12.00–12.45 KASTE ja muut kehittämisohjelmat romanien osallisuuden edistämisen tukenaYlitarkastaja Hannele Syrjä, Romaniasiain neuvottelukunta, Sosiaali- ja terveysministeriö12.45–13.30 Paikalliset romanityöryhmät yhteistyörakenteena ja romanien osallisuuden edistäjinäErikoissuunnittelija Henna Huttu, Pohjois-Suomen AVI, Alueellinen romaniasiainneuvottelukunta13.30–14.00 Iltapäiväkahvi14.00–15.00 Kokemuksia ja esimerkkejä paikallisista romanityöryhmistä kuntatason toiminnan tukenaErikoissuunnittelija Tuula Lindberg, Lounais-Suomen AVI, Alueellinen romaniasianneuvottelukunta• Paikallisen romanityöryhmän puheenvuoro15.00–15.30 Keskustelua päivän teemoista ja tulevan toiminnan hahmottelua (Pekka Haavisto/Esa Ellala)Kohti tiedolla johtamista – dokumentointi ja hoidonprosessit haltuun perusterveydenhuollossa26.10.2011 Kuntatalo, HelsinkiTilaisuus on maksuton, mutta lounas omakustanteinen.Maksimiosallistujamäärä on 70 henkilöä, jotka otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä.Sitovat ilmoittautumiset viimeistään 12.10.2011. www.kunnat.net > tapahtumat ja koulutus > Kuntaliiton tapahtumat.Lisätietoja projektipäällikkö Tuija Savolainen, etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi tai GSM 050 569 5079.Ohjelma9.30–10.00 Aamukahvi10.00–10.15 Avauspuheenvuoro10.15–10.45 Kokonaisarkkitehtuuri – mitä se on?Jukka Heikkilä, professori, Turun yliopisto, Jyväskylän yliopisto10.45–11.15 Kokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossaKarri Vainio, erityisasiantuntija, Kuntaliitto36Perusturva 3/2011

11.15–11.30 Tauko ja pulinapiirit11.30–12.00 SoTe-palveluiden johtaminen ja kehittäminen tiedon avullaKuntaIT Sote tiedonjohtamisprojektin tulosten esittelyäPentti Kurki, kehitysjohtaja, SOTE-tietojohtamisprojekti, Logica12.00–12.30 Chronic Care Model perusterveydenhuollon kehittämistä ja muutosta ohjaavana mallinaMinerva Krohn, perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri, THL12.30−13.3013.30−13.50Lounas (omakustanteinen)Perusterveydenhuollon kansainvälinen luokitus (ICPC) johdon työkalunaMarkku Kanerva, johtajaylilääkäri, YTHS13.50−14.30Käyntisyytiedoista episodeihin ja perusterveydenhuollon tuotteistukseenMartti Virtanen, johtaja, Nordic Casemix Center14.30–14.45 Iltapäiväkahvi14.45–15.20 Tiedonhallintapalvelu ammattilaisen työn tukenaHeikki Virkkunen, asiantuntijalääkäri, THL, OPER-yksikkö15.20–15.50 Potilastietojen rakenteinen kirjaaminen hyötykäyttöön – kliiniset päätöksentukipalvelutPeter Nyberg, kehityspäällikkö, Päätöksenteko EBMeDS, Kustannus Oy Duodecim15.50–16.00 Päivän päätösEdistämme hyvinvointia – kavennamme terveyserojaTorstaina 8.12.2011, 9.00–16.00, Marina Congress Center, Katajanokanlaituri 6, HelsinkiMiten terveyserojen kaventaminen, eriarvoisuuden vähentäminen ja hyvinvoinnin ja terveyden edis-täminen liittyvätsinun työhösi?Millaisin keinoin ja ratkaisuin eri ammattiryhmät ja toimialat kaventavat terveyseroja ja vähentävät eriarvoisuutta?Millaisia ovat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamisen ja toimeenpanon rakenteet terveydenhuoltolainhengessä kunnissa ja sairaanhoitopiireissä?Nyt on ainutlaatuinen tilaisuus pohtia näitä teemoja eri näkökulmista. Seminaarissa haemme ratkaisuja, etsimmekeinoja ja uusia käytäntöjä, vaihdamme kuntien, alueiden ja eri ministeriöiden kokemuksia ja tutustummeaihealueen uusimpaan tietoon.Seminaarin järjestäjinä ovat sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kuntaliitto jaAluehallintovirastot.Seminaari on osallistujille maksuton.Tilaisuus on tarkoitettu• kuntien, yhteistoiminta-alueiden eri hallinnonalojen viranhaltija- ja luottamushenkilöjohdolle, sosiaali- ja terveydenhuollon,opetustoimen, nuorisotoimen ja kulttuuritoimen päättäjille ja asiantuntijoille, hyvinvoinnin jaterveyden edistämisen koordinaattoreille sekä suunnittelusta ja toteutuksesta vastaaville• alueellisille toimijoille; sairaanhoitopiirien, AVI:n, ELY:n, maakuntaliittojen edustajille sekä Kaste -aluejohtoryhmilleja osaamiskeskuksille• eri ministeriöiden edustajille• ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen sekä• järjestöjen edustajille.Seminaarin ohjelma julkaistaan lokakuussa.Perusturva 3/2011 37

Haku erikoissosiaalityöntekijän koulutukseenValtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto Sosnet aloittaa erikoistumiskoulutuksen kolmella erikoisalallaalkuvuodesta 2012. Koulutus tarjoaa mahdollisuudet sosiaalityön, alan käytäntöjen ja hyvinvointipalveluidentutkivaan kehittämiseen. Haku koulutukseen on avoinna 13. lokakuuta 2011 asti.Erikoistumiskoulutus on tarkoitettu työelämässä oleville sosiaalityöntekijöille, ja sen lähtökohtana on vahvistaasosiaalityön ammattikäytäntöjen tieteellistä perustaa. Lisäksi koulutus antaa mahdollisuuden valtakunnalliseenverkostoitumiseen muiden alan kehittäjien kanssa.Erikoistumiskoulutus on niin sanottu ammatillinen lisensiaatinkoulutus, joka johtaa yhteiskunta- tai valtiotieteidenlisensiaatin tutkintoon. Pohjakoulutusvaatimuksena on sosiaalityöntekijän kelpoisuuden tuottanutmaisterin tutkinto sekä vähintään kahden vuoden työkokemus sosiaalityöstä sosiaalityöntekijän pätevyyden saavuttamisenjälkeen.Haku koulutukseen hyvinvointipalveluiden, lapsi- ja nuorisososiaalityön ja yhteisösosiaalityön erikoisaloillepäättyy 13.10.2011 klo 13. Koulutus käynnistyy alkuvuodesta 2012.Koulutuksen järjestää valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto Sosnet. Verkostossa toimivat Helsingin,Itä-Suomen, Jyväskylän, Lapin, Tampereen ja Turun yliopistot. Verkostoa koordinoi Lapin yliopisto.Lisätietoja ja hakulomakkeet:http://www.sosnet.fi/Lisensiaatinkoulutus/Haku_2011.iw3Lisätietoja myös:Koulutuspäällikkö Sanna Lähteinen, Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto Sosnet, p. 040 849 3033,sanna.lahteinen(at)ulapland.fiFCG Finnish Consulting Group OySosiaali- ja terveystoimi kouluttaaSähköinen dokumentointi erityistyöntekijöidenpalveluissa12.10.2011 HelsinkiXXIII Valtakunnalliset potilasasiamiespäivät13.–14.10.2011 VantaaIlmastonmuutos ja hyvinvointipalvelut18.–19.10.2011 VantaaTerveyden- ja sosiaalihuollon tietosuojaseminaari19.–20.10.2011 LappeenrantaSosiaali- ja terveyspalvelujen tuotteistaminen jakustannuslaskenta20.–21.10.2011 TampereVälinehuollon koulutuspäivät – lainsäädäntö jaturvallisuus20.–21.10.2011 VantaaLautakuntapäivät 201120.–22.10.2011 Helsinki – Tukholma38Suun terveydenhuollon ajankohtaisseminaari25.10.2011 HelsinkiHyvinvointia edistävät kotikäynnit ikääntyneille– uudistuvat toimintatavat ja hyvät käytännöt26.10.2011 HelsinkiYmpäristöterveydenhuollon koulutuspäivät27.–28.10.2011 HelsinkiTerveydenhuollon tekstinkäsittelijöidenkoulutuspäivät26.–27.10.2011 JyväskyläIkääntyvien masentuneisuus ja päihdeongelmat27.10.2011 LappeenrantaKuntouttava hoitotyö2. - 3.11.2011 LappeenrantaLähijohtaminen3.–4.11.2011 Lappeenranta22.–23.11.2011 TampereHoitaja mielenterveysasiakkaan tukena3.–5.11.2011 Laivaseminaari, Helsinki – Tukholma– HelsinkiPerusturva 3/2011

Osastonhoitaja henkilöstöjohtajana8.–9.11.2011 HelsinkiEsimiehen vahvuus työelämän muutostilanteissa10.11.–11.11.2011 TampereVarhaiskasvatuksen ajankohtaispäivät10.–11.11.2011 HelsinkiSosiaali- ja terveydenhuollon johdon sihteerienkoulutuspäivät10.–11.11.2011 TurkuSosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijoiden ohjaus15.– 6.11.2011 VantaaTerveyskeskusten lähi- ja perushoitajienkoulutuspäivät15.–16.11.2011 HelsinkiEntä minä? Vaikeavammaisten henkilöiden tukeminenarjessa15.–16.11.2011 Tampere22.–23.11.2011 LappeenrantaValtakunnalliset terveyskeskuspäivät17.–18.11.2011 TampereEri teitä perille – näkökulmia kuntoutumiseenmielenterveysongelmista17.11.2011 HelsinkiSosiaali- ja terveydenhuollon laatuseminaari24.11.2011 HelsinkiDRG-käyttäjäpäivät24.–25.11.2011 VantaaTervetuloa jo yhdeksättä kertaa järjestettävilleDRG-käyttäjäpäiville!Lääketyöntekijöiden ja farmanomienkoulutuspäivät24.–25.11.2011 TampereKoulutus osastonsihteereille javastaanottohoitajille24.–25.11.2011 VantaaSosiaali- ja terveystoimen tilinpäätöspäivät29.–30.11.2011 HelsinkiToimintakykyä ja kuntoutumista edistävä työtapa– puhettako vain?30.11.2011 HelsinkiLastenvalvojien koulutuspäivät30.11.–1.12.2011 TampereDokumentointi varhaiskasvatuksessa1.12.2011 LappeenrantaOhjelmat ja ilmoittautuminenVoit tutustua tarkempiin ohjelmiin ja ilmoittautuaosoitteessa www.fcg.fi/koulutusPerusturva 3/2011 39