Keravan kaupunki edellyää, eä liityntäliikenteen ja paikoituksenmäärä ja vaikutukset yhdyskuntarakenteeseenKeravalla kartoitetaan esiteyä tarkemmin. Myös taloudellisetvaikutukset Keravan puolella mm. Teräsen jamuun liiymäverkon ja liityntäpysäköinnin kehiämiseentulee selviää.Osayleiskaavassa osoitetuilla teollisuus- ja työpaikkaalueillaja Bastukärrin työpaikka-alueiden asemakaavoillatulee olemaan huomaava yhteisvaikutus liikenteeseenKeravanellä (maane 148). Bastukärrin työpaikka-alueenliikenne suuntautuu merkiävässä määrin Keravan suuntaan.Alueen liikenneä tulee ohjata etelään. <strong>Sipoo</strong>n puolenteollisuusalueiden ja Keravan Ahjon asuinkoreleidenväliin jäteävän suojavyöhykkeen riiävyys häiriötekijöitävastaan tulee varmistaa.Keravan kaupunki edellyää, eä kaupunginhallituksen22.10.2012 antamat lausunnot § 272 ja § 273 Bastukärrintyöpaikka-alueen asemakaavan ja asemakaavan muutoksenluonnoksesta huomioidaan myös <strong>Talman</strong> osalla.Maanen 148 parantamisesta ja muista liikennejärjestelyistäsekä kustannusten jaosta tulee olla soviu ennenkuin <strong>Talman</strong> <strong>osayleiskaava</strong> ja Bastukärrin asemakaavathyväksytään.<strong>Sipoo</strong>n kunnan kaavoitusjaoston päätösasiakirjassa esitettyhenkilöraideliikenteen käynnistymisen tavoite v 2020on epärealisnen ja risriidassa esitetyn kaava-aineistonja kaavatyön pohjaksi laadiujen selvitysten kanssa. Muuteujentavoieiden tulee ilmetä kaava-aineistossa.Kunen liitoskohen rajapintaa tulee pyrkiä kehiämäänvuorovaikutuksellises ja tarpeen mukaan sisällöltään samansuuntaises.Alueille muodostuvien yhdyskuntarakenteidenja maankäytön tulee tukea toisiaan. Liikennejärjestelyjenosalta tavoieena tulee olla turvallinen ja sujuvalähialueen ja ympäröivien alueiden maankäyöä palvelevaliikennejärjestely. Kaava-aineistoon tulee liiää kunenrajapinnan maankäyöä havainnollistavaa aineistoa.VastineKeravan kaupungin tavoieet on esitey heidän esiämienlausuntojen mukaises <strong>osayleiskaava</strong>ehdotuksen selostuksessakohdassa 3.5.1. Viranomaisten tavoieet.<strong>Talman</strong> <strong>osayleiskaava</strong>n vaikutusarvioina ja liikenneselvitystäon täydenney kaavaehdotusvaiheessa Keravanlausunnon mukaises siten, eä liikenteellisten vaikutustenarvioinnissa huomioidaan paremmin seudullinennäkökulma sekä avataan <strong>Talman</strong> ja Bastukärrin alueidenkehiämisen liikenteellisiä yhteisvaikutuksia mm. Keravanpuolelle.Osayleiskaavassa ei voida oaa kantaa liikennehankkeidenkustannusjakoon, mua osana <strong>osayleiskaava</strong>a laaditaantoteutusohjelma, jossa esitetään myös maankäytön toteutukseenkytkeytyvät liikennehankkeet ja toteutuksenvaiheistus.<strong>Talman</strong> kehiämiseen kytkeytyvän henkilöraideliikenteenkäynnistymisen tavoitevuodeksi on <strong>osayleiskaava</strong>ehdotuksessalinjau vuosi 2025. Osayleiskaavaehdotuksen selostuksessaon avau henkilöraideliikenteen käynnistymisentavoiteajankohdan määriymiseen liiyviä perusteluita jalähtöoletuksia.<strong>Talman</strong> <strong>osayleiskaava</strong>työn yhtenä tavoieena on kunenraja-alueen maankäytön ja yhdyskuntarakenteen kytkeytyminenluontevas toisiinsa. Osayleiskaavatyön lähtökohtanaon hyödynney Keravan yleiskaavakaraa sekä Kaskelan<strong>osayleiskaava</strong>-aineistoa. <strong>Talman</strong> <strong>osayleiskaava</strong>työssäon pyriy turvaamaan mm. kevyen liikenteen, ulkoilureit-en ja muiden liikenneyhteyksien luonteva jatkuminenrajan molemmin puolin. <strong>Talman</strong> <strong>osayleiskaava</strong>ehdotuksenkaava-aineistoon on liitey kuva, josta käy ilmi Keravan ja<strong>Sipoo</strong>n maankäyö kunen välisen rajan molemmin puolin.8
Tuusulan kunta<strong>Talman</strong> <strong>osayleiskaava</strong> on laadiu raideliikenteeseen tukeutuvankuntakeskuksen-maankäyösuunnitelmana,joka mahdollistaa 12 700 uuden asukkaan sijoiumisenasemanseudun vaikutusalueelle. Suunnitelma perustuujatkuvaan ja nykyistä suurempaan väestönkasvuun <strong>Sipoo</strong>ssa.<strong>Talman</strong> kasvaaminen joukkoliikenteen edellytystennäkökulmasta on perusteltua ja Talma liiyykin luontevas- Keravan ja Hyrylän muodostamaan asutus- ja palvelukeskiymäänpääradan ja Keravan aseman vaikutuspiirissä.Osayleiskaavassa henkilöliikenteen on arvioitu käynnistyvänHLJ 2011 suunnitelmaan verrauna etupainoeisesvuonna 2025. Asukasluvun on arvioitu kasvavan vuosien2015 – 2025 välillä 6 400 asukasta ja vuosina 2026 – 20356 000 asukasta. Tavoite on varsin suuri oaen huomioon<strong>Sipoo</strong>n muiden keskusten kehiämis-suunnitelmatja lähikunen, kuten Tuusulan Rykmennpuiston samankokoluokan asuntoaluesuunnitelmat. Uua asuinpaikkaaetsivillä on mahdollisuus valita useiden vaihtoehtojen joukostapääkaupunkiseudun kehyskunen alueella. Kunkinuuden alueen tuleekin löytää omat erityispiirteensä asukkaidenhoukuelemiseksi, joa alueet toteutuisivat suunnitellullatavalla kokonaistaloudellises.Esiteyä laajemmat liikenteelliset selvitykset ovat tarpeenalueen asukasmäärän ja työpaikkamäärän huomioiden.Arvioidun kasvun vaikutukset ja erot HLJ 2011:n liikennemalliinnähden tulee selviää.Vastine<strong>Talman</strong> <strong>osayleiskaava</strong>n vaikutusarvioina ja liikenneselvitystäon täydenney kaavaehdotusvaiheessa siten, eäliikenteellisten vaikutusten arvioinnissa huomioidaan paremminseudullinen näkökulma sekä avataan <strong>Talman</strong> jaBastukärrin alueiden kehiämisen liikenteellisiä yhteisvaikutuksiamm. Keravan puolelle.<strong>Talman</strong> kehiämiseen kytkeytyvän henkilöraideliikenteenkäynnistymisen tavoitevuodeksi on <strong>osayleiskaava</strong>ehdotuksessalinjau vuosi 2025, mikä on linjassa HLJ 2011 liikennejärjestelmäsuunnitelmankanssa, jossa Kerava-Nikkilärata on esitey ns. täydennysvaiheen (v. 2021-2035) raideliikenteenkehiämishankkeeksi. Osayleiskaavaehdotuksenselostuksessa on avau henkilöraideliikenteen käynnistymisentavoiteajankohdan määriymiseen liiyviäperusteluita ja lähtöoletuksia.Tuusula ja <strong>Sipoo</strong> kuuluvat KUUMA-kunin. KUUMANasuntopoliisessa ohjelmassa kunen uudet asuntoalueetprofiloituvat eri tavoin, mitä tulevien asukkaidenkannalta voidaan pitää posiivisena asiana. <strong>Talman</strong> hyvienvapaa-ajanvieomahdollisuuksien (laskeelu, golf, ratsastus)pohjalta Talmaa ollaan profiloimassa alueena, jossaasuminen ja vapaa-aika kytkeytyvät luontevas toisiinsa.Muihin KUUMA-alueen uusiin asuntoalueisiin verraunaTalma on kasvutavoieeltaan varsin kohtuullinen.Porvoon museoPorvoon museo tähdensi <strong>Sipoo</strong>n yleiskaavalausunnossaan,eä taajamatoimintojen aluevaraukseksi merkityssä Talmassaon säilynyt pienimuotoisia kylämäisiä ja maatalouteenperustuvia kuluuriympäristöjä, joiden ominaispiirteetja luonne tulee huomioida tarkoin yksityiskohtaisemmassakaavoituksessa.Suunnielun lähtökohdaksi mainitaan paikalliset ominaispiirteet,ja suunnielussa on tarkoitus tulla kiinniämäänerityistä huomiota arvokkaiden luonnon- ja kuluuriympäristöjensäilymiseen ja suojelutarpeisiin. Kun tämäsuhteutetaan siihen eä kaava-alueella on nykyisin vainn. 1300 asukasta, nousee haasteeksi miten vakiintunuamaankäyöä radikaalis muuavia suunnitelmia vastenkyetään samalla korostamaan maankäytön historiallisenjatkuvuuden mahdollisuua.Nämä haasteet huomioiden on kaavaluonnos kuluuriympäristönkannalta kohtalaisen onnistunut. Kaava-alueellaon yhteensä 13 rakennuskohdea, jotka on <strong>Sipoo</strong>n rakennusperintöselvityksessätodeu vähintään paikallisesmerkiäviksi, ja kaikki on huomioitu luonnoksessa. Tosinkohde Fagernäs puuuu kaavaselostuksen sivun 53 listalta,ja kohde tuleekin lisätä selostukseen.Oaen huomioon kaavan lähtökohdissa ja tavoieissamainiujen arvokkaiden kuluuriympäristöjen säilymisen,esiää Porvoon museo kaavakaraan Paikallises- arvokas rakennuskuluurikohde -merkinnän otsikkoamuuteavaksi muotoon Suojeltava rakennus, ja määräykseksi”Merkinnällä on osoiteu paikallises arvokkaatrakennukset, joiden purkaminen on maankäyö- ja rakennuslain41 § 2 mom:n nojalla kielley. Rakennuksessasuoriteavat korjaus- ja muutostyöt sekä muu täydennysrakentaminentulee tehdä siten, eä kohteen rakennusjakuluurihistorialliset arvot säilyvät. Ennen rakennustamerkiäväs muuaviin toimenpiteisiin ryhtymistä tuleemuseoviranomaiselle varata laisuus lausunnon antamiseen”.Lisäksi Maisemallises arvokas peltoalue -merkintäänmuseo esiää lisääväksi kohtaa; ”Maisemaa muuavaamaanrakennustyötä, enrakentamista tai muuta tähänverraavaa toimenpideä ei saa suoriaa ilman lupaa(maisematyön luvanvaraisuus MRL 128 §)”.Vastine<strong>Sipoo</strong>n rakennusperintöselvityksessä mainiu kohde Fagernäson lisäy <strong>osayleiskaava</strong>ehdotuksen selostukseen.Paikallises arvokas rakennuskuluurikohde -merkinnänotsikko ja määräys on muuteu <strong>osayleiskaava</strong>ehdotuksessaPorvoon museon lausunnon mukaiseksi. SamoinMaisemallises arvokas peltoalue -merkintää koskevaanmääräykseen on lisäy Porvoon museon lausunnossaanesiämä lause ”Maisemaa muuavaa maanrakennustyötä,erakentamista….”.9