Talman osayleiskaava - Sipoo

Uudenmaan ELY-keskusRakennemalleista anneu lausunto on oteu pääpiirteissäänhyvin huomioon kaavaluonnoksen valmistelussa.Kaavaprosessi on kuvau hyvin kaavaselostuksessa.Rakenneu kuluuriympäristöSuunnielualueen arvokas rakennuskanta ja ympäristöon inventoitu Sipoon yleiskaavatyötä varten 2004-2005.Inventoinedot ovat riiävät tätä kaavatasoa varten.Inventoitujen kohteiden suojelutavoieet on huomioituasianmukaisin kaavamerkinnöin ja -määräyksin. Luokkaan2 esitey Kalliomäki (1919), 421093 ei esiinny inventoinninkartalla, eikä sitä ole merkiy kaavakartallekaan.Asia on syytä korjata. Kalkbergsskogen (1700-1800-luku)421096 sisältyy ilmeises Kalkbergen muinaismuistoalueeseen.Talman kartanon merkitseminen ma-alueeksi on perusteltuaja turvaa arvokkaan kuluuriympäristön säilymisen.Ympäröivien alueiden osoiaminen MA- ja MY -alueiksikorostaa tavoitea.Lähivirkistysalueiden sijoiaminen osiain nykyisinkinavonaisiin maisemakohin on maisemallises kestävä ratkaisu.Kaavaratkaisu huomioi arvokkaan kuluuriympäristönja rakennuskannan riiäväs.PohjavedetTalman osayleiskaavan alueella on kaksi pohjavesialuetta,joista toinen, Ollisbacka (2. lk) sijaitsee aivan Talmankeskusta-alueen eteläpuolella ja ulouu osiain laskeelukeskuksenalueelle. Toinen pohjavesialue, Nygård (1. lk)sijaitsee pieneltä osin tämän kaava-alueen pohjoisosassa.(Pohjavedenoamo on noin 200 m:n päässä kaava-alueenluoteiskulmasta.)Pohjavedensuojelun kannalta on huolestuavaa, eäOllisbackan pohjavesialueelle on suunniteltu paljon rakentamista.Viieitä rakentamisen määrästä saa kaavaselostuksesta,jonka mukaan Ollbäckenin valuma-alueellaläpäisemäömien pintojen kokonaismäärät voivat noustasuurimmillaan kaksinkertaisiksi. Kaavaselostuksesta ei käyilmi, kuinka suuri osuus pohjavesialueesta ja sen kahdestapohjaveden muodostumisalueesta on varau kaavaluonnoksessarakentamiselle käyötarkoituksenaan A, AP-1 jaAP sekä PY.Asuntoalueiden ja iviiden pientalovaltaisten asuinalueidenkaavamääräyksissä on esitey alueen tontehokkuusvähimmäislukuna (e on vähintään 0,40 ja toisessa 0,30).Uudenmaan ELY-keskus katsoo, eä raideliikenteen käynnistämiseentähtäävä yhdyskuntarakenteen tiivistäminenon valtakunnallisten alueidenkäyötavoieiden mukaista.Kaava-asiakirjoista ei kuitenkaan käy riiävän selväs ilmi,kuinka alueelle osoiteu tehokas rakentaminen vaikuaapohjavesialueeseen. Tehokkuuden vapaa yläraja ei voi tullakyseeseen alueella, joka on tärkeää tai vedenhankintaasoveltuvaa pohjavesialuea.Ollisbackan pohjavesialueelle suunniteltu toiminto ei itsessäänaiheuta kovin paljon vaaraa pohjavedelle, muarunsas rakentaminen saaaa vähentää pohjaveden muodostumistaja rakennusten lämpöjärjestelmät vaarantaapohjaveden laatua. Hulevesien hallintaan annetut kaavamääräyksetosaltaan mahdollistavat puhtaiden sade- jasulamisvesien imeyämisen maaperään ja sillä tavoin pienentävätpohjaveden muodostumisen vajea.Hulevesien hallintasuunnitelmaa ei ole ollut käyteävissä,mua kaavaselostuksesta sekä kaavakartalta ja -määräyksistäsaa hyvän kuvan. Hulevesiasiaan ei ole kommentoitavaatässä vaiheessa.Pohjavedensuojeluun liiyviä kaavamääräyksiä on tarkenneava.Uusi vesilaki (587/2011) ei sisällä ensen kaltaistapohjaveden muuamis-kieltoa, mua ajatus on sisällyteymuualle lakiin. Tämän lisäksi kaavamääräyksiin tuleelisätä määräys maalämpölaieista. Uusi määräys voisi ollaesim: Tärkeä pohjavesialue (pv-1, Nygård) ja vedenhankintaansoveltuva pohjavesialue (pv-2, Ollisbacken) ovaterityisen merkiäviä veden hankinnan ja veden käyökelpoisuudensäilyämisen kannalta. Alueella ei ole salliuasellainen toiminta tai rakentaminen, joka saaaa vaarantaamaaperän laadun tai pohjaveden laadun ja määrän.Uusilla asemakaava-alueilla, joilla maankäyö muuuumerkiäväs, pohjavesiolosuhteet on tarviaessa tarkemminselviteävä ja oteava huomioon alueen rakentamisensuunnielussa.Alueella on voimassa ympäristönsuojelulain 8§:n pohjavedenpilaamiskielto. Alueella toteuteavissa rakentamisyms.hankkeissa on lisäksi oteava huomioon vesilain 3luvun 2§.Maalämpöjärjestelmiä ei suositella sijoiteavaksi pohjavesialueille.Kaavaselostukseen on lisäävä myös arvioin rakentamisenja toimintojen vaikutuksista pohjaveden laadulle jamuodostumiselle.LuontoarvotLuontokohteiden luokielu on mielekkäämpää osoittaaasteikolla valtakunnallinen/maakunnallinen/paikallinen(”luontoarvoiltaan keskinkertainen” lalle ”luontoarvoiltaanpaikallises arvokas”).Luontoselvityksen luontoarvoiltaan arvokkaimpia kohteitaon osoiteu pääkäyötarkoitukseltaan asuntoalueiksi.Kaava-asiakirjoista ei yksiselieises käy ilmi, voidaankomerkiävät luontoarvot todella turvata alueen yksityiskohtaisemmassasuunnielussa. Yksiäisten kuvioidensijasta tulisi pyrkiä säästämään laajempia yhtenäisiä luontoalueita,joilla pystyisi paremmin oamaan huomioonmonimuotoisuuteen liiyviä arvoja (linnusto, liito-orava,viitasammakko, kasvillisuus, luontotyypit jne.). Luontoselvityksenetoja ei ole osau hyödyntää tältä osin riiäväs-.4