Osayleiskaavaehdotuksessa luontokohteiden määräyksiäon tarkisteu Uudenmaan ELY-keskuksen lausunnon mukaises(ks. ELY-keskuksen lausuntoon anneu vasne).Katso myös asiakohdan lopussa oleva yhteisvasne.Kalkkien pohjoispuolinen viljelemätön peltoalue tulisimuuaa MT-alueesta M-alueeksi (liite). (185)Peltoalue on osa laajaa avointa maisemaa, joten alue onperusteltua osoiaa MT-alueena. Tilan alueelle <strong>osayleiskaava</strong>luonnoksessamerkiy MY-alue on kuitenkin muuteu<strong>osayleiskaava</strong>ehdotuksessa M-alueeksi. Katso myösasiakohdan lopussa oleva yhteisvasne.Björkdahlin itäpuolista rakenneua laa (la 4:30) ei olemerkiy M-alueeksi kuten muut rakennetut alueet. Esitän,eä em. lan ja pohjoisempana olevan M-alueen välinenMY-alue (osa lasta 4:17) muutetaan myös M-alueeksi.(372 = la 4:17)Osayleiskaavaehdotuksessa osa molemmista loista onosoiteu M-alueiksi ja ulkoilupolkua on siirrey hieman.Joa ulkoilupolulle on jäänyt tarpeeksi laa, on viereistäAP-aluea hieman supisteu.Koko asiakohtaa koskeva vastineOsayleiskaavassa asemakaavoiteavien alueiden ulkopuolellejäävät M-alkuiset alueet ovat ns. haja-asutusalueita.M-alkuisia alueita on viidenlaisia, M-, MY-, MU-, MT- jaMA-alueita. Kolme ensimmäistä (M-, MY- ja MU-alueet)on osoiteu pääosin metsäisille alueille ja kaksi jälkimmäistä(MT ja MA) peltoalueille. MY-alueet on osoiteuympäristöarvoja omaaville metsäalueille. MU-alueet ovatmetsävaltaisia alueilta, joilla on alueen sijainnin takia ulkoilunohjaustarvea ja näin tarvea mm. ulkoilupolkujentoteuamiseen. Peltoalueet, erityises MA-alueet, toivotaansäilyvän avoimina ja viljelykäytössä.Haja-asutusluonteisiksi jääviä alueita (M-, MU-, MU-1, MY,MA ja MT-alueet) koskien on kaavassa osoiteu laskennellisetrakennusoikeudet. Laskennallisen rakennusoikeudenmäärä ja rakennuspaikkojen enimmäismäärä vaihteleealuetyypeiäin. Kaavassa M- tai MU-1 -alueiksi osoitetutalueet soveltuvat parhaiten rakentamiseen, ja näin ollennäillä alueilla on laskennallinen hajarakentamisoikeus suurin.Sinänsä <strong>osayleiskaava</strong> ei itsessään vielä tuo rakennusoikeua,vaan rakentaminen vaai rakennuslupaa edeltävääsuunnielutarveratkaisukäsielyä.Osayleiskaavaluonnoksen MT-, MY-, tai MA-alueita onmuuteu <strong>osayleiskaava</strong>ehdotuksessa M-alueiksi, jos la(tai lan osa) on rakenneu ja/tai liiyy luontevas laajempaanrakenneuun ympäristöön. Kaava-alueen koillisosanlaajat MY-alueet on muuteu M-alueiksi. Alueella onvain kaksi luontokohdea, joiden säilymisen turvaa omatluontoarvojen kaavamerkinnät.Pietari-rata ja nykyinen raideliikenneUudenmaan liiton mukaan <strong>osayleiskaava</strong>ssa osoiteuPietari-radan paikka ohjaa myöhemmässä vaiheessa radantarkkaa sijoitusta. Kaavan esielylaisuudessa anneinymmärtää eei kaavan ratalinjauksella ole mitään merkitystäradan myöhempään toteuamiseen. Rata tulisisijoiaa heän asutuksen alle/kohdalle. Lisäksi ratavaraustulisi esiää leveämpänä varauksena tai sen sijoituksessaminimoidaan haiavaikutukset. Alueella, jonne ratalinjauson nyt sijoiteu, on vaarana eä nykyisistä porakaivoistahäviää vesi ja maalämpökaivot osuvat radan kohdalle. Radanulostulokohta osuu luo-2/64 kohdalle. (ilm. 158 + 172+ 176 + 178 + Sointulane 20)Olen huolissani Pietari-radan raidetunnelin rakennustöidensekä valmiin tunnelin käytön aikaisista mahdollisistarakennukselle ja ympäristölle aiheutuvista vaurioista.Vaadin, eä ennen rakennustöiden aloiamista, niidenaikana, sekä jälkeen kaivoveden laatua ja riiävyyä tarkkaillaan.Samoin tulee vastaavas tarkkailla mahdollisessyntyviä rakennusvaurioita. Tulevan radan rakentamisenja käytön aikaiset mahdolliset melu- ja tärinähaitat tuleeeliminoida. Em. asioista tulee esiää ennusteet, suunnitelmatsekä riskikartoitus ennen kaavan vahvistamista. (363)Uusi Pietari-rata on esitey <strong>Talman</strong> <strong>osayleiskaava</strong>kartalla2. vaihemaakuntakaavaehdotuksen mukaises tunneliin.Sijain on sekä maakuntakaavassa eä <strong>osayleiskaava</strong>ssaohjeellinen.Rantahankkeen toteuaminen edellyää tarkempaaradan yleissuunnitelmaa ja edelleen ratasuunnitelmaa.Radan sijain tarkentuu myöhemmin tehtävässä radanyleissuunnitelmassa. Ratahankkeesta tullaan myös myöhemmintekemään suuria rakennuskohteita koskevaympäristövaikutusten arvioin (YVA). Tällöin selvitetäänradan aiheuamat melu-, tärinä- ja muut mahdollisetvaikutukset. Ratahankkeiden suunnieluprosessista saalisäetoja mm. julkaisusta Radan suunnieluohje (Ratahallintokeskuksenjulkaisuja B 20, 2008). Hankkeiden YVAmeneelystäon lisäetoa Ympäristöministeriön kosivuillaosoieessa www.ymparisto.fi.Vaadimme, eä rautaeaseman paikka ja sen mukanaC-alue palauteaisiin Ilvesmäenen tuntumaan, missäse on <strong>Sipoo</strong>n yleiskaavassa 2025 (luonnos 13.2.2007) jaltä-Uudenmaan maakuntakaavassa (12.11.2007). Perusteluinamm. luonnoksen maakuntakaavan ja yleiskaavanvastaisuus, kaavan toteuaminen tuhoaisi historiallisesja maisemallises merkiävän lan, viljelyelinkeinon harjoiaminenestyisi. (463 ja 466)Katso maanomistajan tekemän mielipiteen vasne kohdassa” Rakentaminen yksityisten omistamilla asemakaavoiteavaksitarkoitetuilla C, A, AP, AP-1 ja AP-2-alueilla.”Katso myös ko. kohdan koko asiakohtaa koskeva vasne.26
Kehäkadun” linjaus ja alikulutKaavaesityksessä Porvoon radan pohjois- ja eteläpuolenväliset liikenneyhteydet on ratkaistu kolmella alikäytävälläVanikon, <strong>Talman</strong>en ja Ilvesen kohdalla. Näistä Ilvesenalikulun toteutus olisi maaperän kantavuuden ja kuivuudenosalta ongelmaomin. Sitä kaua myös Marnkylän-en ja Keravanen yhteys olisi helpoin ja lyhin. Sen sijaanVanikon- ja erikoises <strong>Talman</strong>en alikulkujen järjestelyjähaiaa alueen halki radan eteläpuolella virtaava puro.Parempi paikka alikululle - ainakin pintavesien ohjailunosalta - voisi olla <strong>Talman</strong>en nykyisen linjauksen kohdalla,tai sen läheisyydessä. Liikennejärjestelyjen osalta parasratkaisu olisi mielestäni edelleenkin uuden elinjauksensuuntaaminen <strong>Talman</strong>- ja Noranen risteyksestä Hiekkamalminja rautaen ylitse Marnkylän elle. Pidän myösvarmana seikkana sitä, eä kaikki <strong>Talman</strong> kaava-alueellatoteuteavat eparannukset tulevat johtamaan osanBastukärrin liikennepaineesta ko. väylille niin kauan, kuinKeravan- ja Lahdenen risteyksen pullonkaula on saatutyydyäväs ratkaistuksi. (570)<strong>Talman</strong> <strong>osayleiskaava</strong>n rakennemallivaiheessa tutkiinuseita liikennejärjestelyjä. Mallia Kehä, jonka pohjalta<strong>osayleiskaava</strong>luonnos tehin, arvioiin liikenteellisesparhaaksi. ”Kehäkadun” itäistä alikulkua on <strong>osayleiskaava</strong>ehdotuksessasiirrey noin 190 m länteen. Siirtoa puoltavatluonnoksen alikulun paikkaa kantavampi maaperä jaolemassa olevan kauppapuutarhan mahdollisuus toimiavielä alikulun rakentamisen jälkeenkin. Lisäksi alikulultavoidaan johtaa kevyen liikenteen luiska suoraan junalaiturille.Alikulun ja katujärjestelyiden tarkempi suunnielutehdään asemakaava- ja katusuunnieluvaiheessa.Osana <strong>Talman</strong> ja Bastukärrin kaavatöitä tehdään liikenneselvitykset,joihin pohjautuen katuverkko suunnitellaansiten, eä minimoidaan Bastukärrin raskasliikenteenohjautuminen <strong>Talman</strong> katuverkkoon. Osana Bastukärrinkaavoitusta varaudutaan uuden katuyhteyden toteuamiseenKeravaneltä Jokivarrenelle. Tämän eyhteyden ontehdyissä liikenneselvityksissä todeu purkavan osaltaanLahdenelle suuntautuvaa liikenneä.Osayleiskaavassa ei osoiteta pieniä kokoojateitä tai tont-katuja. Tonkatujen ja pienten kokoojakatujen sijainmääräytyy vasta asemakaavoitusvaiheessa, jolloin tonteillepyritään osoiamaan ajoyhteys ainoastaan yhdestäsuunnasta.KevytliikenneEhdotamme kevyenliikenteenväylän ja katuvalaistuksenperustamista lasten koulumatkaturvallisuuteen vedoten<strong>Talman</strong> VPK:n kohdalta Kylänpäänelle ainakin Kalkkikallionenristeykseen saakka. (ilm. 158 + 172 + 176 + 178 +Sointulane 20)Laaksoehen ja Kylänpäänehen tukeutuvan AP-alueenasemakaavoituksen yhteydessä ealueet tullaan muuamaankatualueiksi niiltä osin kuin ne liiyvät asemakaavoiteavaanalueeseen. Asemakaavoituksen yhteydessämääritellään katualueiden mitoitukset ja tarviavat lavarauksetmm. kevyen liikenteen väylän tai jalkakäytäväntoteuamiseen siten, eä asemakaavoiteavilta alueiltasaadaan osoiteua turvalliset kevyen liikenteen yhteydetmm. päiväkoin ja kouluun. Kunta vastaa asemakaavoissaosoiteujen katualueiden toteutuksesta ja ylläpidosta.Asemakaavoituksen ulkopuolisilla alueilla et säilyvätyksityisteinä.Nygårdinelle suunniteltu pyöräe tulisi rakentaa ainoastaanasemakaavoitetun alueen rajalle, LihansavustamoPekka Pajuniemen risteykseen as. Golfpelaajien näkökulmastapyöräe ei ole tarpeen. Yleisen turvallisuuden varmistamiseksiriiää muutaman hidastetöyssyn rakentaminenPajuniemen ja golfin välille. (254)Suurin osa Nygårdinen ajoneuvoliikenteestä suuntautuuGolf <strong>Talman</strong> alueelle. Osayleiskaavassa on osoiteu kevyenliikenteen väylä aina golentän liiymään as, joapystytään en varren asutukselle turvaamaan turvallisetkulkuyhteydet <strong>Talman</strong> keskustan suuntaan. Kevyen liikenteenväylän mitoitus ja sijoiuminen tullaan määrielemääntarkemmin asemakaavoituksen ja katusuunnielunyhteydessä.Tieyhteydet asuntoalueiden sisälläMarnkylänelle on osoiteu <strong>Talman</strong>kujalle johtavaasuinalueen kokooja paikkaan, joka on aikamoinen rotko.Asiaan tulee kiinniää huomiota. (415)Kokoojakadun sijain määräytyy lopullises vasta asemakaavoitusvaiheessa.Vanikon Marla nimisen lan poikki kulkeva vanha eyhteystulee katkaista jommastakummasta päästä kokooja-en valmistuua Vanikon laaksoon. (595)27