Talman osayleiskaava - Sipoo

Osayleiskaavaehdotuksessa luontokohteiden määräyksiäon tarkisteu Uudenmaan ELY-keskuksen lausunnon mukaises(ks. ELY-keskuksen lausuntoon anneu vasne).Katso myös asiakohdan lopussa oleva yhteisvasne.Kalkkien pohjoispuolinen viljelemätön peltoalue tulisimuuaa MT-alueesta M-alueeksi (liite). (185)Peltoalue on osa laajaa avointa maisemaa, joten alue onperusteltua osoiaa MT-alueena. Tilan alueelle osayleiskaavaluonnoksessamerkiy MY-alue on kuitenkin muuteuosayleiskaavaehdotuksessa M-alueeksi. Katso myösasiakohdan lopussa oleva yhteisvasne.Björkdahlin itäpuolista rakenneua laa (la 4:30) ei olemerkiy M-alueeksi kuten muut rakennetut alueet. Esitän,eä em. lan ja pohjoisempana olevan M-alueen välinenMY-alue (osa lasta 4:17) muutetaan myös M-alueeksi.(372 = la 4:17)Osayleiskaavaehdotuksessa osa molemmista loista onosoiteu M-alueiksi ja ulkoilupolkua on siirrey hieman.Joa ulkoilupolulle on jäänyt tarpeeksi laa, on viereistäAP-aluea hieman supisteu.Koko asiakohtaa koskeva vastineOsayleiskaavassa asemakaavoiteavien alueiden ulkopuolellejäävät M-alkuiset alueet ovat ns. haja-asutusalueita.M-alkuisia alueita on viidenlaisia, M-, MY-, MU-, MT- jaMA-alueita. Kolme ensimmäistä (M-, MY- ja MU-alueet)on osoiteu pääosin metsäisille alueille ja kaksi jälkimmäistä(MT ja MA) peltoalueille. MY-alueet on osoiteuympäristöarvoja omaaville metsäalueille. MU-alueet ovatmetsävaltaisia alueilta, joilla on alueen sijainnin takia ulkoilunohjaustarvea ja näin tarvea mm. ulkoilupolkujentoteuamiseen. Peltoalueet, erityises MA-alueet, toivotaansäilyvän avoimina ja viljelykäytössä.Haja-asutusluonteisiksi jääviä alueita (M-, MU-, MU-1, MY,MA ja MT-alueet) koskien on kaavassa osoiteu laskennellisetrakennusoikeudet. Laskennallisen rakennusoikeudenmäärä ja rakennuspaikkojen enimmäismäärä vaihteleealuetyypeiäin. Kaavassa M- tai MU-1 -alueiksi osoitetutalueet soveltuvat parhaiten rakentamiseen, ja näin ollennäillä alueilla on laskennallinen hajarakentamisoikeus suurin.Sinänsä osayleiskaava ei itsessään vielä tuo rakennusoikeua,vaan rakentaminen vaai rakennuslupaa edeltävääsuunnielutarveratkaisukäsielyä.Osayleiskaavaluonnoksen MT-, MY-, tai MA-alueita onmuuteu osayleiskaavaehdotuksessa M-alueiksi, jos la(tai lan osa) on rakenneu ja/tai liiyy luontevas laajempaanrakenneuun ympäristöön. Kaava-alueen koillisosanlaajat MY-alueet on muuteu M-alueiksi. Alueella onvain kaksi luontokohdea, joiden säilymisen turvaa omatluontoarvojen kaavamerkinnät.Pietari-rata ja nykyinen raideliikenneUudenmaan liiton mukaan osayleiskaavassa osoiteuPietari-radan paikka ohjaa myöhemmässä vaiheessa radantarkkaa sijoitusta. Kaavan esielylaisuudessa anneinymmärtää eei kaavan ratalinjauksella ole mitään merkitystäradan myöhempään toteuamiseen. Rata tulisisijoiaa heän asutuksen alle/kohdalle. Lisäksi ratavaraustulisi esiää leveämpänä varauksena tai sen sijoituksessaminimoidaan haiavaikutukset. Alueella, jonne ratalinjauson nyt sijoiteu, on vaarana eä nykyisistä porakaivoistahäviää vesi ja maalämpökaivot osuvat radan kohdalle. Radanulostulokohta osuu luo-2/64 kohdalle. (ilm. 158 + 172+ 176 + 178 + Sointulane 20)Olen huolissani Pietari-radan raidetunnelin rakennustöidensekä valmiin tunnelin käytön aikaisista mahdollisistarakennukselle ja ympäristölle aiheutuvista vaurioista.Vaadin, eä ennen rakennustöiden aloiamista, niidenaikana, sekä jälkeen kaivoveden laatua ja riiävyyä tarkkaillaan.Samoin tulee vastaavas tarkkailla mahdollisessyntyviä rakennusvaurioita. Tulevan radan rakentamisenja käytön aikaiset mahdolliset melu- ja tärinähaitat tuleeeliminoida. Em. asioista tulee esiää ennusteet, suunnitelmatsekä riskikartoitus ennen kaavan vahvistamista. (363)Uusi Pietari-rata on esitey Talman osayleiskaavakartalla2. vaihemaakuntakaavaehdotuksen mukaises tunneliin.Sijain on sekä maakuntakaavassa eä osayleiskaavassaohjeellinen.Rantahankkeen toteuaminen edellyää tarkempaaradan yleissuunnitelmaa ja edelleen ratasuunnitelmaa.Radan sijain tarkentuu myöhemmin tehtävässä radanyleissuunnitelmassa. Ratahankkeesta tullaan myös myöhemmintekemään suuria rakennuskohteita koskevaympäristövaikutusten arvioin (YVA). Tällöin selvitetäänradan aiheuamat melu-, tärinä- ja muut mahdollisetvaikutukset. Ratahankkeiden suunnieluprosessista saalisäetoja mm. julkaisusta Radan suunnieluohje (Ratahallintokeskuksenjulkaisuja B 20, 2008). Hankkeiden YVAmeneelystäon lisäetoa Ympäristöministeriön kosivuillaosoieessa www.ymparisto.fi.Vaadimme, eä rautaeaseman paikka ja sen mukanaC-alue palauteaisiin Ilvesmäenen tuntumaan, missäse on Sipoon yleiskaavassa 2025 (luonnos 13.2.2007) jaltä-Uudenmaan maakuntakaavassa (12.11.2007). Perusteluinamm. luonnoksen maakuntakaavan ja yleiskaavanvastaisuus, kaavan toteuaminen tuhoaisi historiallisesja maisemallises merkiävän lan, viljelyelinkeinon harjoiaminenestyisi. (463 ja 466)Katso maanomistajan tekemän mielipiteen vasne kohdassa” Rakentaminen yksityisten omistamilla asemakaavoiteavaksitarkoitetuilla C, A, AP, AP-1 ja AP-2-alueilla.”Katso myös ko. kohdan koko asiakohtaa koskeva vasne.26