Talman osayleiskaava - Sipoo

Koko asiakohtaa koskeva vastineTalma Skin taholta on todeu, eä Talman alueelta puuttuvatmatkailijoille vuokraavat loma-asunnot. Tätätarvetta tyydyttämään on osoitettu RA-alue laskeelualueenläheisyyteen. Loma-asuntojen rakentaminen on mahdollistalisäksi laskeelu- ja matkailualueeksi osoitetullaEG-2-alueella.Muut kaksi loma-asuntoaluea RA-1 ja RA-2 osayleiskaava-alueenpohjoisosassa sijoiuvat yhden maanomistajanmaa-alueille. Ratkaisu perustuu kunnanhallituksenpäätöksen (26.2.2008, 52 §) mukaisesti kunnan jamaanomistajan väliseen maankäytön hankeyhteistyösopimukseen.RA-1-alue sijaitsee osayleiskaavan tärkeäksiluokitellulla pohjavesialueella. Uudenmaan ELY-keskus,Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä, Sibbo Naturskyddare- Sipoon Luonnonsuojelijat rf ja Sipoon kunnanYmpäristösuojelujaosto toivoivat lausunnoissaan parannuksiapohjavesien suojeluun. Siten RA-1 loma-asuntoalueaon pienenney huomaavas osayleiskaavaehdotuksessaverrauna osayleiskaavaluonnokseen, ja RA-1 alueon osoiteu alueelle, jossa pohjaveden pinnan yläpuolinenmaakerros on maanomistajan mukaan pääosin yli 10metriä. Loma-asuntoalueen minimietäisyys pohjavedenottamoonkasvaa noin 850 metriin (luonnoksessa 650 metriä).Alueelle salliavien loma-asuntojen enimmäismäärääon vähenney, luonnoksessa lukumäärä oli 3+30, ehdotuksessa3+15. Vähennetyt 15 loma-asuntoa on siirreypohjavesialueen ulkopuolella sijaitsevalle RA-2-alueelle,jota on vastaavas laajenneu. Yleisiin määräyksiin on vesihuollonosalta lisäy määräys, eä RA-1 alue on liiteävävesihuoltoverkkoon. RA-1 -alueen tarkempaa suunnitteluaja rakentamista ohjaa ja määrää pv-1 aluea koskevamääräys, jonka mukaan toiminnasta ei saa aiheutua haittaapohjaveden laadulle eikä määrälle.RA-1- ja RA-2-alueille johtava e on osayleiskaavaehdotuksessasiirrey pääosin kulkemaan loma-asuntoalueetomistavan maanomistajan maa-alueelle.Maa- ja metsätalousalueiden/virkistysalueiden muutostoiveAP-alueiksiTilani Kvistbacka I ja II olisi luontevaa osoiaa asutukseenkuten kunnan omistama alue – varsinkin jos kunta suunnieleealueelleen vesi- ja viemäriverkostoa. Myös Kumpareenvarrelle on jo rakenneu omakotaloja. (220, 221)Tilat on osoiteu osayleiskaavassa pääosin M-alueeksi jalojen mahdollinen rakentamisen määrä määräytyy kaavassaosoitetun M-alueen laskennallisen rakennusoikeudenperusteella. Asemakaavoiteavan alueen pohjoisrajaamääriteltäessä on haluu pitäytyä maakuntakaavan linjoilla.Lisäksi purolaakso muodostaa luontevan rajan asemakaavoiteavanja haja-asutusalueen välillä. Katso myösasiakohdan lopussa oleva yhteisvasne.Degermossan lan MA-merkintä tulisi muuaa AP-merkinnäksi.Pellon pinta-ala on maatalousmaana eriäinpieni. Pelto on vuokraviljelyssä. Tila on pääen varrella jalähellä mahd. toteutuvaa juna-asemaa. (404, 232, 239)Tila sijaitsee Marnkylänen varrella ja se on ainoa paikka,josta avautuu näkymä Marnkylänen varrelta pohjoiseenvanhoille ja vielä nykyäänkin viljelyksessä oleville peltoaukeille.Nikkilän suuntaan ajeaessa peltojen takananäkyy komea Degerberg. Tästä syystä la halutaan säilyttääosayleiskaavaehdotuksessa MA-alueena. Maanomistajallaon omistuksessaan kaksi laa Laaksoen asemakaavoiteavaksiosoitetulla alueella. Katso myös asiakohdanlopussa oleva yhteisvasne.MA-alueiksi merkityt lat Kuusikko 1 ja 2 tulisi osoiaaasuin- tai teollisuuskäyöön. Tiloilla on toiminut TalmanTiili Oy, mikä on edelleen ns. toimimaton osakeyhö. Tilateivät ole koskaan olleet maa- ja metsätalouskäytössä.(405, 406)Tila 406 ja osa lasta 405 on osoiteu kaavaehdotuksessaA-alueeksi. Vanhojen karojen (Kuninkaankartasto, Senaa-nkara, topografikara 1946-47) perusteella lat ovatolleet ainakin parin vuosisadan ajan ennen 1950-lukuapeltona/niiynä. Asemakaavoitusvaiheessa rakenneavanalueen rajaus tarkentuu. Katso myös asiakohdan lopussaoleva yhteisvasne.Vanikon AP-1- ja AP-alueet tulisi yhdistää kiinni toisiinsa.kapea VL-alue soveltuu huonos ulkoiluun ym. (475, 476)Osayleiskaavaluonnoksessa lojen osalta rakenneavaalue jakaantuu ”kehäkadun” länsi- ja itäpuolelle. Tilanitäosa ulouu kehäkadun itäpuolella nykyiseen ojaan as.Ojan ja kehäkadun välinen alue on osoiteu osayleiskaavaluonnoksessaviheralueeksi, jolle on sijoiteu sijainniltaanohjeellinen hulevesiallas. Osayleiskaavaehdotuksessakehäkadun ja A-alueen välinen viheralue on osoiteusuojaviheralueeksi EV. EV-alue on tarpeellinen hulevesienkäsielyä varten. Asemakaavoitusvaiheessa rakenneavanalueen rajaus tarkentuu. Katso myös asiakohdan lopussaoleva yhteisvasne.Koko asiakohtaa koskeva vastineTalmaan laadiava osayleiskaava on luonteeltaan yleispiirteinenaluevarausosayleiskaava, jonka ensi sijaisenatavoieena on ohjata asemakaavoitusta. Osayleiskaavassaesitetään alueen tavoitellun kehityksen periaaeet jaosoitetaan suunnielualueen eri osien pääkäyötarkoitusesim. asumiseen, virkistykseen, työpaikka- ja liikennealueiksi.Osayleiskaavassa esitetyt maankäyöratkaisuttäsmentyvät ja jäsentyvät tarkemmaksi asemakaavoituksessa.Yleiskaavan tarkkuus huomioiden voidaan asemakaavoitusvaiheessatarkentaa asemakaavoiteavien alueidenrajauksia vähäisessä määrin. Samoin yleiskaavassapääkäyötarkoitukseltaan esimerkiksi asuntoalueeksi (A)osoiteu alueenosa voi sisältää asemakaavassa myös mui-24