Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymäKeski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymällä ei olehuomauteavaa <strong>Talman</strong> <strong>osayleiskaava</strong>luonnoksessa esiteyihinvarsinaisiin kaavallisiin ratkaisuihin, joiden perustanaovat olleet mm. asianmukaises tehdyt luonto- jahulevesiselvitykset sekä kaavan rakennevaihtoehdot.Jätevesihuollon järjestämisen vaikutuksia on kaavaluonnoksenselostuksessa käsitelty varsin niukas. Selostuksessaon todeu, eä osana <strong>osayleiskaava</strong>työtä tullaan tekemäänvesihuollon järjestämissuunnitelma. Kaava-alueenuusin asukasmäärätavoite (12 700 asukasta vuoteen 2035mennessä) huomioon oaen tulee jätevesien johtamisratkaisullaolemaan hyvin merkiäviä kustannusvaikutuksiakunnalle, koska vuoden 2015 jälkeen kunnan vuotuisenjätevesimäärän ennakoidaan kasvavan voimakkaas.Kunnan Viikinmäen puhdistamosta ja Keski-Uudenmaanmeriviemäristä hankkimat kapasiteevaraukset eivät ole2020-luvulla enää riiäviä.Kuntayhtymä esiää, eä osana <strong>Talman</strong> <strong>osayleiskaava</strong>työtätekeillä olevassa vesihuollon järjestämissuunnitelmassatulee tarkastella Nikkilän siirtoviemärin, <strong>Talman</strong> <strong>osayleiskaava</strong>-alueenja Bastukärr-logisikka-alueen jätevesienmitoitusvirtaamia ja virtaamaennusteita kokonaisuutena,joa kuntayhtymä voisi suunnitella <strong>Talman</strong> jätevesimittausasemanperuskorjausta tai mahdollista uudisrakentamista.Meriviemäriin johdeavien jätevesimäärien kehitysennusteon tarpeellinen myös koko <strong>Sipoo</strong>n kunnan jätevesihuollolletulevaisuudessa tarviavan lisäkapasiteenhankkimiseksi ja siitä aiheutuvien kustannusvaikutustenselviämiseksi.Vastine<strong>Talman</strong> <strong>osayleiskaava</strong>ehdotuksen rinnalla on laadiualuea koskeva vesihuollon järjestämissuunnitelma, jostakäy ilmi vesihuollon järjestämisen periaaeet. Lisäksi ontarkasteltu <strong>Talman</strong> ja Bastukärrin alueiden jätevesien mitoitusvirtaamiaja virtaamaennusteita toteutusvaiheiain.Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymäOsayleiskaava-alueella sijaitsee kaksi pohjavesialuea.Pohjoinen Nygård, joka on I-luokan vedenhankintakäytössäoleva pohjavesialue, sekä eteläisempi Ollisbacka,II-luokan alueeksi luokiteltu vähempiarvoinen pohjavesialue.Tuusulan seudun vesilaitoksella ei ole intressejäOllisbackan suhteen siinä mielessä, eä varannolla olisimerkitystä alueellisena, vedenhankintaan soveltuvana vesilähteenä.Sen sijaan Nygård pohjavesialue on akivikäytössäja sillä on merkitystä paitsi normaalissa veden tuotannossa,niin erityises hyvänä paikallisena vesilähteenäkriisilanteita silmällä pitäen.Pääosa Nygårdin pohjavesialueesta on M ja MY ja MAmerkinnöillä varusteua maatalousaluea, mikä on hyväksyävääsinänsä, kunhan otetaan huomioon mahdollisenvähäisen rakentamisen mahdollises aiheuamatuhkat pohjavedelle.Golentän aluevaraus ulouu osiain pohjavesialueenpuolelle, mikä on olemassa oleva lanne. Kaavamääräyksiinon tältä osin syytä lisätä vaamus siitä, eä pohjavesialueellaei saa käyää kasvinsuojeluaineita eikä voimakastakeinolannoitusta.Alueen keskelle tehty varaus RA-1 33:lle loma-asunnollemuodostaa ilmiselvän riskin pohjavesialueelle. Kyseiseltäpaikalta on vähimmillään 600 metrin etäisyys käytössäolevaan pohjavedenoamoon. Vanhan sora-alueenpintakerrokset ovat hyvin veä läpäisevää ja selväspohjaveden muodostumisaluea. Alueelta ei ole tarkkaaajantasaista etoa pohjaveden pinnankorkeuksista, muttaepäiltävissä on, eä pohjaveden pinta on hyvin lähelläolemassa olevaa maan pintaa, mikä tekee pohjavesiriskintavallista suuremmaksi. Sinällään loma-asumiselle tarkoiteualue ei juuri poikkea muusta asuinrakentamisesta.Viemäristön, lämmitystekniikoien ja liikenteen aiheuamatympäristökuormat ovat joka tapauksessa selkeä uhkapohjaveden laadulle ja myös sen määrälle. Alue tulisi merkitäM-alueeksi viereisten M-alueien tapaan.Pohjavesialueen kaua on merkiy kulkevaksi ratsastusrei.Ratsastusreinä toiminta ei ole mikään pohjavesiriski.Toinen asia kokonaan sien on, jos rein sivutuotteenaaluea aletaan pitää suuren hevosjoukon ulkoilu- jaratsastusalueena.VastineOsayleiskaavaehdotuksessa on Nygårdin pohjavesialueosoiteu pv-1 merkinnällä, jota koskee seuraava määräys:Alueen rakentamista rajoiavat ympäristösuojelulain 8§:n pohjaveden pilaamiskielto. Lisäksi alueella toteuteavissarakentamis- yms. hankkeissa on huomioitava vesilain3 luvun 2 §. Alue (pv-1, Nygård) on erityisen merkiäväveden hankinnan ja veden käyökelpoisuuden säilyämisenkannalta. Alueella ei ole salliua sellainen toiminta tairakentaminen, joka saaaa vaarantaa maaperän laaduntai pohjaveden laadun ja määrän. Uusilla asemakaavaalueilla,joilla maankäyö muuuu merkiäväs, pohjavesiolosuhteeton tarviaessa tarkemmin selviteävä jaoteava huomioon alueen rakentamisen suunnielussa.Maalämpöjärjestelmien rakentaminen on kielley. Määräykselleestetään sellaiset toimet, jotka voivat aiheuaavaaraa pohjaveden määrälle tai laadulle.Osayleiskaavaehdotuksessa golenäalueen EG-1 määräykseenon lisäy seuraava pohjavesien suojelua koskevavaamus: Siltä osin kuin alue sijaitsee vedenhankinnankannalta tärkeällä pohjavesialueella (pv-1) on alueen toteuamisessaja käytössä huomioitava pohjavesien suojeluakoskevat määräykset.10
Osayleiskaavaehdotuksessa RA-1 loma-asuntoaluea on<strong>osayleiskaava</strong>luonnokseen nähden pienenney huomaavasja RA-1 alue on osoiteu etäämmälle pohjavedenottamosta,alueelle, jossa pohjaveden pinnan yläpuolinenmaakerros on maanomistajan mukaan pääosin yli 10metriä. Loma-asuntoalueen (RA-1) minimietäisyys pohjavedenoamoonkasvaa kaavaehdotuksessa noin 850 metriin.Alueelle salliavien loma-asuntojen enimmäismäärääon vähenney, luonnoksessa lukumäärä oli 3+30, ehdotuksessa3+15. Vähennetyt 15 loma-asuntoa on siirreypohjavesialueen ulkopuolella sijaitsevalle RA-2-alueelle,jota on vastaavas laajenneu. Yleisiin määräyksiin on vesihuollonosalta lisäy määräys, eä RA-1 alue on liiteävävesihuoltoverkkoon. RA-1 -alueen tarkempaa suunnitteluaja rakentamista ohjaa ja määrää pv-1 aluea koskevamääräys, jonka mukaan toiminnasta ei saa aiheutua haittaapohjaveden laadulle eikä määrälle.<strong>Talman</strong> <strong>osayleiskaava</strong>ssa osoitetut sijainniltaan ohjeellisetratsastusreit on tarkoiteu alueella jo nykyään toimivienpienten yksityistallien käyöön ja siten hevosmäärät reiteilleeivät tule olemaan suuria.Sibbo Naturskyddare – <strong>Sipoo</strong>n Luonnonsuojelijat rfSibbo Naturskyddare – <strong>Sipoo</strong>n Luonnonsuojelijat rf toteaa,eä <strong>Talman</strong> <strong>osayleiskaava</strong>luonnos on kokonaisuutenakaavaluonnokseksi poikkeuksellisen onnistunut. Parannettavaakinkuitenkin löytyy: Vastapäätä <strong>Talman</strong> kaavailtuakeskustatoimintojen aluea, radan eteläpuolella on osoiteurakentamisalueeksi (päällekkäismerkintänä ”luo”)Itä-Uudenmaan MALU -selvityksessä vähintään seudullisesarvokkaaksi todeu lehto-, puro- ja lähteikkölaakso.Alueella sijaitsee useita valtakunnallises uhanalaiseksiluokiteltuja luontotyyppejä, ja esimerkiksi tulevan <strong>Talman</strong>taajaman luonnonmukaisen hulevesien hallinnan kannaltaalueen säilyäminen luonnonlaisena on keskeistä. Näidenarvojen turvaamiseksi alueen päämaankäyöluokaksitulee muuaa viheralue, ja <strong>Talman</strong> kaavaillun keskustatoimintojenalueen kohdalla radan aliavan en linjausta tuleesiirtää nyt kaavakartalla esiteyyn verrauna hiemanitään, kulkemaan pitkin pohjavesialueen reunaa.Kaava-alueen lounaisnurkassa teollisuusaluevarauksellesijoiuva luo-alue ympäristöineen (korkea mäkialue) tuleeesiää kaavassa viheralueena.RA-1 -merkiy loma-asuntoalue sijaitsee 1-luokan pohjavesialueella.Alueen pohjaveden taso on yhdistyksen käsityksenmukaan korkealla, joten kiinteistökohtainen jätevedenkäsiely on hankalaa ja ympäristön kannalta riskialsta.Alue soveltuu suunniteltuun käyötarkoitukseen vain,mikäli rakennukset saadaan liiteyä kunnallistekniikkaan.Kaavassa myös golfradan suunniteltu pohjoispuolinenlaajennus, EG-1, sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella. Alueenpohjaveä käytetään vedenooon kuntarajan toisellapuolella. Golentän perustamista pohjavesialueelle einykyisin pidetä suotavana. Mikäli olemassa olevaa kenttääkuitenkin on välämätöntä laajentaa, tulee kaavassaantaa tarviavat yksilöidyt ukat määräykset pohjavedensuojelemiseksi, joa mm. torjunta-aineiden ja lannoieidenkulkeutuminen pohjaveteen estetään. Mainiakoon,eä myynnissä on monia torjunta-aineita, joiden käyöon ehdoomas kielley pohjavesialueilla. Pohjavesialueillasijaitsevilla kenllä olisi erityises typpilannoituksestangiävä tai viheriöiltä ja aloituslyönpaikoilta huuhtoutuvavesi tulisi johtaa pohjavesialueen ulkopuolelle. Myösmahdollisiin öljy- tai vastaaviin vahinkoihin tulisi varautuarakenteellisin toimenpitein teiden, pysäköinpaikkojen,haitallisten aineiden varastoinnin ja jätevesien osalta.VastineOsayleiskaavatyön pohjaksi on teetey vuosina 2010-2011tehdyt luontoselvitykset (Faunaca Oy). Näiden selvityksienpohjalta <strong>Talman</strong> luonnonarvokohteet on kaavaehdotuksessaluokiteltu kuuluvaksi joko paikallises tai maakunnallisesarvokkaisiin luontokohteisiin.Osayleiskaavaluonnoksessa on osoiteu kolmen luontoarvoiltaanmerkiävän/maakunnallisen kohteen jäävänasuntoalueen (A) sisään radan eteläpuolella, aivan suunnitellunjuna-aseman lähietäisyydellä. Nämä kohteet ovat125 = kuusivaltainen rehevä lehto (metsälakikohde), 126 =lehtopuuvaltainen rehevä lehto ja 128 = lehpuuvaltainenaukkoinen lehtometsä. Osayleiskaavaehdotuksessa <strong>Talman</strong>tulevan asemanseudun kaavaratkaisua on muuteusiten, eä numerolla 128 esitey luonnonarvokohde onosoiteu lähivirkistysalueeksi (VL). Muut kaksi luonnonarvokohdeajää <strong>osayleiskaava</strong>ehdotuksessa <strong>osayleiskaava</strong>luonnoksentavoin A-alueen sisään. Ratkaisu on perusteltavissaasemanseudun taajamarakenteen eheyden jakokonaisrakenteellisen toimivuuden näkökulmasta. A-alueellejäävien luonnonarvokohteiden kaavamääräystä on<strong>osayleiskaava</strong>ehdotuksessa muuteu ja tarkenneu näidenmaakunnallises arvokkaiden kohteiden osalta seuraavas:Alueen yksityiskohtaisemman suunnielun ja toteutuksenyhteydessä alueen luontoarvot tulee inventoidauudelleen. Tehtävän inventoinnin pohjalta on arvioitavaja soviteava yhteen yleiskaavassa osoitetun käyötarkoituksenmukainen maankäyö ja luontoarvot. Osayleiskaavaehdotuksenmukaisen A-alueen sisään jää lisäksi muutamapaikallises arvokas luontokohde. Niitä koskee kaavassaseuraava tarkempaa suunnielua ohjeistava määräys:Paikallises arvokas luontokohde asuntoalueella.Alueen yksityiskohtaisemman suunnielun ja toteutuksenyhteydessä alueen luontoarvot tulee inventoida uudelleen.Tehtävän inventoinnin pohjalta on arvioitava ja soviteavamahdollisuuksien mukaan yhteen yleiskaavassa osoitetunkäyötarkoituksen mukainen maankäyö ja luontoarvot.Suojelusta voidaan poiketa, mikäli suunnitellulla yhdyskuntarakenteellasaavuteava hyöty on riiävän suuri.Suurin osa <strong>osayleiskaava</strong>-alueen luonnonarvokohteistasijoiuu alueen itäosiin mm. Degerbergin ja Kalkberginalueille. Nämä luonnonarvoiltaan merkiävät kokonaisuudeton esitey <strong>osayleiskaava</strong>ratkaisussa taajamamaisen11