Talman osayleiskaava - Sipoo

G 20Talman osayleiskaavaDelgeneralplan för TallmoOsayleiskaavaluonnoksen vastineraporttiDelgeneralplaneutkastets responsrapportMaankäyttöjaosto / Markanvändningssektionen 28.8.2013Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen

LausunnotKaavan valmisteluaineistosta pyydein lausunnot30.11.2012 mennessä seuraavilta tahoilta:Uudenmaan ELY-keskus, Uudenmaan liio, Porvoon museo,Keravan kaupunki, Tuusulan kunta, Etelä-SuomenEnergia Oy, HSL Helsingin seudun liikenne –kuntayhtymä,Museovirasto, Liikennevirasto, Tuusulan seudun vesilaitoskuntayhtymä, Gasum Oy, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos,Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä, Talmankyläyhdistys ry, Sipoon yriäjät ry, Kerava-Seura ry, KodinOnni ry, Pihkarinteen omakoyhdistys ry, Talman ratsastajatry, kunnan sosiaali- ja terveysosasto, sivistysosasto,katu- ja viheralueyksikkö, ympäristösuojeluyksikkö ja rakennusvalvontayksikkö.Talman osayleiskaavaluonnoksesta saain lausunnot seuraaviltatahoilta:Uudenmaan ELY-keskus, Uudenmaan liio, Porvoon museo,Keravan kaupunki, Tuusulan kunta, Etelä-SuomenEnergia Oy (Keravan Energia Oy), HSL Helsingin seudunliikenne –kuntayhtymä, Museovirasto, Liikennevirasto,Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä, Gasum Oy, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos, Keski-Uudenmaan vesiensuojelunkuntayhtymä, Talman kyläyhdistys ry, Sibbo Naturskyddare– Sipoon Luonnonsuojelijat rf, Pihkarinteenomakoyhdistys ry, Marnkylän metsästysseura ry, Västrapaipis Jakörening rf ja Sipoon kunnan ympäristösuojelujaosto.Lausunnot käsielivät pääosin vaikutusten arvioinnin jaliikenneselvitysten riiävyyä ja laajuua, pohjavesiensuojelua ja radan eteläpuolisen A-alueen sisälle jäävienluontokohteiden suojelua.Tässä on referoitu saatuja lausuntoja ja anneu vasneetniihin. Lausunnot ja vasneet niihin on kirjau tähän raporinvain sillä kielellä kuin lausunto on jätey.UtlåtandenBeträffande planens beredningsmaterial begärdes utlåtandenföre 30.11.2012 av följande instanser:NTM-centralen i Nyland, Nylands förbund, Borgå museum,Kervo stad, Tusby kommun, Etelä-Suomen Energia Oy,HRT samkommunen Helsingforsregionens trafik, Museiveket,Trafikverket, samkommunen för Tusbynejdens vaenverk,Gasum Oy, Östra Nyland räddningsverk, samkommunenför Mellan-Nylands vaenskydd, Talman kyläyhdistysry, Sipoon yriäjät ry, Kerava-Seura ry, Kodin Onni ry,Pihkarinteen omakoyhdistys ry och Talman ratsastajat rysamt kommunens social- och hälsoavdelning, kulturavdelning,gatu- och grönområdesenhet, miljövårdsenhet ochbyggllsynsenhet.Utlåtanden om delgeneralplaneutkastet erhölls från följandeinstanser:NTM-centralen i Nyland, Nylands förbund, Borgå museum,Kervo stad, Tusby kommun, Etelä-Suomen EnergiaOy (Keravan Energia Oy), HRT samkommunen Helsingforsregionenstrafik, Museiveket, Trafikverket, samkommunenför Tusbynejdens vaenverk, Gasum Oy, Östra Nylandräddningsverk, samkommunen för Mellan-Nylands vattenskydd,Talman kyläyhdistys ry, Sibbo Naturskyddare –Sipoon Luonnonsuojelijat rf, Pihkarinteen omakoyhdistysry, Marnkylän metsästysseura ry, Västra Paipis Jaköreningrf och Sibbo kommuns miljövårdsenhet.Utlåtandena behandlade framför allt konsekvensbedömningarnasoch trafikutredningarnas omfång och llräcklighet,grundvaenskyddet och skyddet av naturobjekt somär belägna inom A-områden söder om banan.Här refereras inkomna utlåtanden och avges genmälen lldem. Utlåtandena och genmälena har återgivits endast pådet språk som använts i utlåtandet.Raporn viistoilmakuvat Talmasta vuodelta 2012 LentokuvaVallas Oy. / Rapportens snedflygbilder är från Tallmo år 2012Lentokuva Vallas Oy.3

Uudenmaan ELY-keskusRakennemalleista anneu lausunto on oteu pääpiirteissäänhyvin huomioon kaavaluonnoksen valmistelussa.Kaavaprosessi on kuvau hyvin kaavaselostuksessa.Rakenneu kuluuriympäristöSuunnielualueen arvokas rakennuskanta ja ympäristöon inventoitu Sipoon yleiskaavatyötä varten 2004-2005.Inventoinedot ovat riiävät tätä kaavatasoa varten.Inventoitujen kohteiden suojelutavoieet on huomioituasianmukaisin kaavamerkinnöin ja -määräyksin. Luokkaan2 esitey Kalliomäki (1919), 421093 ei esiinny inventoinninkartalla, eikä sitä ole merkiy kaavakartallekaan.Asia on syytä korjata. Kalkbergsskogen (1700-1800-luku)421096 sisältyy ilmeises Kalkbergen muinaismuistoalueeseen.Talman kartanon merkitseminen ma-alueeksi on perusteltuaja turvaa arvokkaan kuluuriympäristön säilymisen.Ympäröivien alueiden osoiaminen MA- ja MY -alueiksikorostaa tavoitea.Lähivirkistysalueiden sijoiaminen osiain nykyisinkinavonaisiin maisemakohin on maisemallises kestävä ratkaisu.Kaavaratkaisu huomioi arvokkaan kuluuriympäristönja rakennuskannan riiäväs.PohjavedetTalman osayleiskaavan alueella on kaksi pohjavesialuetta,joista toinen, Ollisbacka (2. lk) sijaitsee aivan Talmankeskusta-alueen eteläpuolella ja ulouu osiain laskeelukeskuksenalueelle. Toinen pohjavesialue, Nygård (1. lk)sijaitsee pieneltä osin tämän kaava-alueen pohjoisosassa.(Pohjavedenoamo on noin 200 m:n päässä kaava-alueenluoteiskulmasta.)Pohjavedensuojelun kannalta on huolestuavaa, eäOllisbackan pohjavesialueelle on suunniteltu paljon rakentamista.Viieitä rakentamisen määrästä saa kaavaselostuksesta,jonka mukaan Ollbäckenin valuma-alueellaläpäisemäömien pintojen kokonaismäärät voivat noustasuurimmillaan kaksinkertaisiksi. Kaavaselostuksesta ei käyilmi, kuinka suuri osuus pohjavesialueesta ja sen kahdestapohjaveden muodostumisalueesta on varau kaavaluonnoksessarakentamiselle käyötarkoituksenaan A, AP-1 jaAP sekä PY.Asuntoalueiden ja iviiden pientalovaltaisten asuinalueidenkaavamääräyksissä on esitey alueen tontehokkuusvähimmäislukuna (e on vähintään 0,40 ja toisessa 0,30).Uudenmaan ELY-keskus katsoo, eä raideliikenteen käynnistämiseentähtäävä yhdyskuntarakenteen tiivistäminenon valtakunnallisten alueidenkäyötavoieiden mukaista.Kaava-asiakirjoista ei kuitenkaan käy riiävän selväs ilmi,kuinka alueelle osoiteu tehokas rakentaminen vaikuaapohjavesialueeseen. Tehokkuuden vapaa yläraja ei voi tullakyseeseen alueella, joka on tärkeää tai vedenhankintaasoveltuvaa pohjavesialuea.Ollisbackan pohjavesialueelle suunniteltu toiminto ei itsessäänaiheuta kovin paljon vaaraa pohjavedelle, muarunsas rakentaminen saaaa vähentää pohjaveden muodostumistaja rakennusten lämpöjärjestelmät vaarantaapohjaveden laatua. Hulevesien hallintaan annetut kaavamääräyksetosaltaan mahdollistavat puhtaiden sade- jasulamisvesien imeyämisen maaperään ja sillä tavoin pienentävätpohjaveden muodostumisen vajea.Hulevesien hallintasuunnitelmaa ei ole ollut käyteävissä,mua kaavaselostuksesta sekä kaavakartalta ja -määräyksistäsaa hyvän kuvan. Hulevesiasiaan ei ole kommentoitavaatässä vaiheessa.Pohjavedensuojeluun liiyviä kaavamääräyksiä on tarkenneava.Uusi vesilaki (587/2011) ei sisällä ensen kaltaistapohjaveden muuamis-kieltoa, mua ajatus on sisällyteymuualle lakiin. Tämän lisäksi kaavamääräyksiin tuleelisätä määräys maalämpölaieista. Uusi määräys voisi ollaesim: Tärkeä pohjavesialue (pv-1, Nygård) ja vedenhankintaansoveltuva pohjavesialue (pv-2, Ollisbacken) ovaterityisen merkiäviä veden hankinnan ja veden käyökelpoisuudensäilyämisen kannalta. Alueella ei ole salliuasellainen toiminta tai rakentaminen, joka saaaa vaarantaamaaperän laadun tai pohjaveden laadun ja määrän.Uusilla asemakaava-alueilla, joilla maankäyö muuuumerkiäväs, pohjavesiolosuhteet on tarviaessa tarkemminselviteävä ja oteava huomioon alueen rakentamisensuunnielussa.Alueella on voimassa ympäristönsuojelulain 8§:n pohjavedenpilaamiskielto. Alueella toteuteavissa rakentamisyms.hankkeissa on lisäksi oteava huomioon vesilain 3luvun 2§.Maalämpöjärjestelmiä ei suositella sijoiteavaksi pohjavesialueille.Kaavaselostukseen on lisäävä myös arvioin rakentamisenja toimintojen vaikutuksista pohjaveden laadulle jamuodostumiselle.LuontoarvotLuontokohteiden luokielu on mielekkäämpää osoittaaasteikolla valtakunnallinen/maakunnallinen/paikallinen(”luontoarvoiltaan keskinkertainen” lalle ”luontoarvoiltaanpaikallises arvokas”).Luontoselvityksen luontoarvoiltaan arvokkaimpia kohteitaon osoiteu pääkäyötarkoitukseltaan asuntoalueiksi.Kaava-asiakirjoista ei yksiselieises käy ilmi, voidaankomerkiävät luontoarvot todella turvata alueen yksityiskohtaisemmassasuunnielussa. Yksiäisten kuvioidensijasta tulisi pyrkiä säästämään laajempia yhtenäisiä luontoalueita,joilla pystyisi paremmin oamaan huomioonmonimuotoisuuteen liiyviä arvoja (linnusto, liito-orava,viitasammakko, kasvillisuus, luontotyypit jne.). Luontoselvityksenetoja ei ole osau hyödyntää tältä osin riiäväs-.4

osoiteu lähivirkistysalueeksi (VL). Muut kaksi luonnonarvokohdeajää osayleiskaavaehdotuksessa osayleiskaavaluonnoksentavoin A-alueen sisään. Ratkaisu on perusteltavissaasemanseudun taajamarakenteen eheyden jakokonaisrakenteellisen toimivuuden näkökulmasta. A-alueellejäävien luonnonarvokohteiden kaavamääräystä onosayleiskaavaehdotuksessa muuteu ja tarkenneu näidenmaakunnallises arvokkaiden kohteiden osalta seuraavas:Alueen yksityiskohtaisemman suunnielun ja toteutuksenyhteydessä alueen luontoarvot tulee inventoidauudelleen. Tehtävän inventoinnin pohjalta on arvioitavaja soviteava yhteen yleiskaavassa osoitetun käyötarkoituksenmukainen maankäyö ja luontoarvot. Osayleiskaavaehdotuksenmukaisen A-alueen sisään jää lisäksi muutamapaikallises arvokas luontokohde. Niitä koskee kaavassaseuraava tarkempaa suunnielua ohjeistava määräys:Paikallises arvokas luontokohde asuntoalueella. Alueenyksityiskohtaisemman suunnielun ja toteutuksen yhteydessäalueen luontoarvot tulee inventoida uudelleen. Tehtäväninventoinnin pohjalta on arvioitava ja soviteavamahdollisuuksien mukaan yhteen yleiskaavassa osoitetunkäyötarkoituksen mukainen maankäyö ja luontoarvot.Suojelusta voidaan poiketa, mikäli suunnitellulla yhdyskuntarakenteellasaavuteava hyöty on riiävän suuri.Suurin osa osayleiskaava-alueen luonnonarvokohteistasijoiuu alueen itäosiin mm. Degerbergin ja Kalkberginalueille. Nämä luonnonarvoiltaan merkiävät kokonaisuudeton esitey osayleiskaavaratkaisussa taajamamaisenrakentamisen ulkopuolelle jääviksi MY-alueiksi (maa- jametsätalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja). MYalueitakoskee kaavamääräys, jonka mukaises maisemaamuuavaa toimenpideä ei saa suoriaa ilman MRL:n128 §:n mukaista lupaa. Lisäksi myös asemakaavoiteavienalueiden ulkopuolella sijaitsevia luontokohteita koskeeniille anneu erityiskaavamääräys (luo-1, luo-2), jolla osaltaanpyritään turvaamaan luontoarvojen säilyminen.työpaikka-alueiden kehiämisen yhteisvaikutukset myösseudullises. Kaavaehdotuksen pohjalle tehdyssä tarkennetussaliikenneselvityksessä on tarkasteltu liikenneverkonkehiämisen vaiheistusta suhteessa alueen maankäytönkehiymiseen. Tarkastelua on myös laajenneujoukkoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn kulkutapajakautumienkehiymiseen ja tähän vaikuaviin tekijöihin.Kaavaselostukseen on lisäy liikenneverkon periaatekuva,jossa muut eyhteydet paitsi maane 148 on esiteynätavoitelanteessa katuina.Osayleiskaavaehdotuksen selostus sisältää kaavaluonnoksentavoin kaavan toteutuksen vaiheistuksen periaatekuvan.Toteuamisen vaiheistuksen pääperiaaeena on, eäensimmäisenä toteutetaan keskustan kaikkein iveimmätalueet, jotka nykyisin ovat pääosiltaan rakentamaomia jakunnan omistuksessa. Keskustan jälkeen edetään ulospäinalueille, joissa pääpaino on olevan rakenteen ivistämisessä.Esitey vaiheistus on alustava ja toteuaminen riippuukunnan maanhankinnan onnistumisesta alueella. Kunnanmaapoliisen ohjelman mukaises asemakaavoja laaditaanSipoossa ensisij aises kunnan omistamille maille.Osana osayleiskaavatyötä laaditaan myös toteutusohjelma,jossa ohjeistetaan ja linjataan osayleiskaavan toteuttamisenperiaaeet. Maapoliisista syistä osayleiskaavanajoitusvyöhykkeitä ei ole haluu esiää sitovina kaavakartallaja -määräyksissä.Talman osayleiskaava-alueen keskeisen ekologinen yhteyson osoiteu kulkevaksi kaava-alueen itäosassa siten, eäyhteys käsiää Talman merkiävimmät luontoarvokohteet,Degerbergin ja Kalkbergen alueet. Talman alueenhalki kulkee jo tällä hetkellä itä-länsisuuntaises rautaeja Marnkylänen, jotka katkaisevat tältä osin ekologisenyhteyden. Tältä osin Talman osayleiskaavaratkaisu eitule huonontamaan nykylannea. Radan tasoristeystenkorvaaminen alikuluilla tulee parantamaan osaltaan myöseläinten pohjois-eteläsuuntaisia liikkumismahdollisuuksiaosayleiskaava-alueella. Talman osayleiskaavaehdotuksessaalueen sisäisiä viheryhteyksiä, jotka toimivat osaltaanmyös ekologisina yhteyksinä, on muuteu vastaamaan paremminnykylannea ja levenney niiltä osin kuin tämäollut nykylanteen pohjalta mahdollista. Osayleiskaavaratkaisussaon esitey viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikatlähialueineen rakentamisen ulkopuolelle.Osayleiskaavan vaikutusten arvioina ja liikennejärjestelmätarkasteluaon laajenneu kaavaehdotusta laadiaessasiten, eä tarkastelut huomioivat Talman ja Bastukärrin6

Uudenmaan liittoTalman osayleiskaavaluonnoksen yhdyskuntarakenteenkokonaisuus sijoiuu voimassa olevan Itä-Uudenmaanmaakuntakaavan mukaises. Lisäksi asuntorakentamisenpäävyöhykkeet on osoiteu iviinä Keravan rajaa vasten,joka noudaaa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksenratkaisua.Talman alueen toteutuksen vaiheistaminen neljään vaiheeseenmahdollistaa alueen kehiymisen ensin linja-autoliikenteeseentukeutuen ja myöhemmin Talman väestöpohjanollessa riiävä Kerava – Nikkilä raideliikenteeseentukeutuen.Talman energiahuoltoa on selvitey Sipoon Talman osayleiskaavanekotehokkuustarkastelu raporssa. Talmankeskeisten alueiden riiävän ivis yhdyskuntarakennemahdollistaa Keravan puolella sijaitsevan yhteistuotantolaitoksessatuotetun kaukolämmön hyödyntämisen.Osayleiskaavaluonnoksessa osoitetaan luontoarvoiltaanarvokkaat alueet ja kohteet omilla merkinnöillään. Arvojenosoiamisella ohjataan yksityiskohtaisempaa asemakaavoitusta.Lisäksi Uudenmaan liio katsoo, eä Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksessaosoiteu viheryhteystarvetulisi oaa huomioon kaavan jatkovalmistelussa siten,eä yhteys Keravan rajan läheisyydessä toteutuu kokomatkaltaan suunnitellun taajama-alueen läpi.Uudenmaan liio toteaa, eä Talman osayleiskaavanluonnos on maakuntakaavan mukainen ja toteuaa hyvinkaavalle aseteua tarkoitusta, jolla määritellään ne maankäytöllisetperiaaeet, joilla Talmasta muodostuu raideliikenteeseentukeutuva, toiminnoiltaan monipuolinentaajamakeskus.VastineUudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa osoiteuviheryhteystarve on osoiteu Talman osayleiskaavaehdotuksessaosayleiskaavaluonnosta selkeämmin siten,eä viheryhteys toteutuu koko matkaltaan suunnitelluntaajama-alueen läpi.Keravan kaupunkiTalman osayleiskaavan luonnosaineisto on kaava ja hyväperusta alueen kehiämis- ja kaavoitustyölle. Alueellesuunniteltu maankäyö tukee yhdyskuntarakenteen kehiämistäyli kuntarajojen ja samalla Keravan palveluidensäilymistä ja kehiymistä. Taloudelliset vaikutukset Keravanpuolella lisääntyvän liikenteen osalta tulee kuitenkinselviää ja sopia Sipoon osallistumisesta niihin.Keravan kaupungin tavoieita osallisena eikä seudullistanäkökulmaa vaikutusten arvioinnissa ole riiävässämäärin kirjau eikä huomioitu kaavaluonnosaineistossa.Keravan kaupunki edellyää, eä sen tavoieet osallisenasekä seudullinen näkökulma vaikutusten arvioinnissa kirjataanja otetaan huomioon.Talman osayleiskaavan vaikutukset Keravalla ovat merkiävät.Kaava-aineistossa esitetyillä aluevarauksilla jatavoieilla sekä aiemmasta kasvatetulla asukasmäärätavoieellaon merkiäviä vaikutuksia Keravan kaupunginalueelle sekä liikenteellises eä yhdyskuntarakenteenosalta.Kaavaan liiyen on laadiu liikennesuunnitelma, jossaalueen luontevien ajoneuvoliikenteen kulkuyhteyksien ontodeu kulkevan Keravan e- ja katuverkon kaua. Luonnoksessaon todeu Keravan puolella läpikulkevan ajoneuvoliikenteenmäärien kasvavan erityises Keravanellä(maane 148), Marnkylänellä sekä Teräsellä, josta onesitey läpiajomahdollisuua Talman alueelle.Keravan Ahjossa sijaitsevan Teräsen kytkeminen Sipoonviereisten rakentamisalueiden estöön vaikuaa Ahjonalueen maankäytön tulevaisuuden ratkaisuihin ja lisäksiAhjon alueen teiden luokitukseen, tonliiymiin, liikennemääriinja läpikulkuliikenteeseen. Keravan kaupunkiedellyää, eä Keravaan kohdistuvista vaikutuksista tehdytselvitykset ja arvioinnit tarkennetaan liikenteen määränkasvun ja sen liitännäisvaikutusten mm. melun, katuleveyksien,tonliiymien, liikenteen määrän ja maankäytönjatkosuunnielun osalta. Selvityksissä ja arvioinneissaon oteava huomioon myös Nikkilän taajaman ja Bastukärrintyöpaikka-alueen aiheuaman liikenteen lisääntymisenyhteisvaikutus Talman kasvun kanssa.Teräsen liitoksen osalla tulee sallia vain joukkoliikenteenja kevyen liikenteen yhteys Sipoosta Keravalle. Talmanenlänsiosan osalta tulee huoleha siitä, eä en kaua eisynny läpiajoliikenneä Keravalle eli Sipoon puolella sallitaanvain ajo tonteille ja kevyen liikenteen yhteys Keravanpuolelle.Yhdyskuntarakenteen rakentumisen vaiheistus ja ennenkaikkea ratayhteyden liikennöinnin aloiamisen epävarmuusaiheuavat liityntäliikenteen ja sen paikoitustarpeenlisääntymistä Keravan keskustassa ja Ahjossa. Vaiheistusvaikuaa myös alueen palvelujen syntyyn ja Keravan palvelujenkäyöön.7

Keravan kaupunki edellyää, eä liityntäliikenteen ja paikoituksenmäärä ja vaikutukset yhdyskuntarakenteeseenKeravalla kartoitetaan esiteyä tarkemmin. Myös taloudellisetvaikutukset Keravan puolella mm. Teräsen jamuun liiymäverkon ja liityntäpysäköinnin kehiämiseentulee selviää.Osayleiskaavassa osoitetuilla teollisuus- ja työpaikkaalueillaja Bastukärrin työpaikka-alueiden asemakaavoillatulee olemaan huomaava yhteisvaikutus liikenteeseenKeravanellä (maane 148). Bastukärrin työpaikka-alueenliikenne suuntautuu merkiävässä määrin Keravan suuntaan.Alueen liikenneä tulee ohjata etelään. Sipoon puolenteollisuusalueiden ja Keravan Ahjon asuinkoreleidenväliin jäteävän suojavyöhykkeen riiävyys häiriötekijöitävastaan tulee varmistaa.Keravan kaupunki edellyää, eä kaupunginhallituksen22.10.2012 antamat lausunnot § 272 ja § 273 Bastukärrintyöpaikka-alueen asemakaavan ja asemakaavan muutoksenluonnoksesta huomioidaan myös Talman osalla.Maanen 148 parantamisesta ja muista liikennejärjestelyistäsekä kustannusten jaosta tulee olla soviu ennenkuin Talman osayleiskaava ja Bastukärrin asemakaavathyväksytään.Sipoon kunnan kaavoitusjaoston päätösasiakirjassa esitettyhenkilöraideliikenteen käynnistymisen tavoite v 2020on epärealisnen ja risriidassa esitetyn kaava-aineistonja kaavatyön pohjaksi laadiujen selvitysten kanssa. Muuteujentavoieiden tulee ilmetä kaava-aineistossa.Kunen liitoskohen rajapintaa tulee pyrkiä kehiämäänvuorovaikutuksellises ja tarpeen mukaan sisällöltään samansuuntaises.Alueille muodostuvien yhdyskuntarakenteidenja maankäytön tulee tukea toisiaan. Liikennejärjestelyjenosalta tavoieena tulee olla turvallinen ja sujuvalähialueen ja ympäröivien alueiden maankäyöä palvelevaliikennejärjestely. Kaava-aineistoon tulee liiää kunenrajapinnan maankäyöä havainnollistavaa aineistoa.VastineKeravan kaupungin tavoieet on esitey heidän esiämienlausuntojen mukaises osayleiskaavaehdotuksen selostuksessakohdassa 3.5.1. Viranomaisten tavoieet.Talman osayleiskaavan vaikutusarvioina ja liikenneselvitystäon täydenney kaavaehdotusvaiheessa Keravanlausunnon mukaises siten, eä liikenteellisten vaikutustenarvioinnissa huomioidaan paremmin seudullinennäkökulma sekä avataan Talman ja Bastukärrin alueidenkehiämisen liikenteellisiä yhteisvaikutuksia mm. Keravanpuolelle.Osayleiskaavassa ei voida oaa kantaa liikennehankkeidenkustannusjakoon, mua osana osayleiskaavaa laaditaantoteutusohjelma, jossa esitetään myös maankäytön toteutukseenkytkeytyvät liikennehankkeet ja toteutuksenvaiheistus.Talman kehiämiseen kytkeytyvän henkilöraideliikenteenkäynnistymisen tavoitevuodeksi on osayleiskaavaehdotuksessalinjau vuosi 2025. Osayleiskaavaehdotuksen selostuksessaon avau henkilöraideliikenteen käynnistymisentavoiteajankohdan määriymiseen liiyviä perusteluita jalähtöoletuksia.Talman osayleiskaavatyön yhtenä tavoieena on kunenraja-alueen maankäytön ja yhdyskuntarakenteen kytkeytyminenluontevas toisiinsa. Osayleiskaavatyön lähtökohtanaon hyödynney Keravan yleiskaavakaraa sekä Kaskelanosayleiskaava-aineistoa. Talman osayleiskaavatyössäon pyriy turvaamaan mm. kevyen liikenteen, ulkoilureit-en ja muiden liikenneyhteyksien luonteva jatkuminenrajan molemmin puolin. Talman osayleiskaavaehdotuksenkaava-aineistoon on liitey kuva, josta käy ilmi Keravan jaSipoon maankäyö kunen välisen rajan molemmin puolin.8

Tuusulan kuntaTalman osayleiskaava on laadiu raideliikenteeseen tukeutuvankuntakeskuksen-maankäyösuunnitelmana,joka mahdollistaa 12 700 uuden asukkaan sijoiumisenasemanseudun vaikutusalueelle. Suunnitelma perustuujatkuvaan ja nykyistä suurempaan väestönkasvuun Sipoossa.Talman kasvaaminen joukkoliikenteen edellytystennäkökulmasta on perusteltua ja Talma liiyykin luontevas- Keravan ja Hyrylän muodostamaan asutus- ja palvelukeskiymäänpääradan ja Keravan aseman vaikutuspiirissä.Osayleiskaavassa henkilöliikenteen on arvioitu käynnistyvänHLJ 2011 suunnitelmaan verrauna etupainoeisesvuonna 2025. Asukasluvun on arvioitu kasvavan vuosien2015 – 2025 välillä 6 400 asukasta ja vuosina 2026 – 20356 000 asukasta. Tavoite on varsin suuri oaen huomioonSipoon muiden keskusten kehiämis-suunnitelmatja lähikunen, kuten Tuusulan Rykmennpuiston samankokoluokan asuntoaluesuunnitelmat. Uua asuinpaikkaaetsivillä on mahdollisuus valita useiden vaihtoehtojen joukostapääkaupunkiseudun kehyskunen alueella. Kunkinuuden alueen tuleekin löytää omat erityispiirteensä asukkaidenhoukuelemiseksi, joa alueet toteutuisivat suunnitellullatavalla kokonaistaloudellises.Esiteyä laajemmat liikenteelliset selvitykset ovat tarpeenalueen asukasmäärän ja työpaikkamäärän huomioiden.Arvioidun kasvun vaikutukset ja erot HLJ 2011:n liikennemalliinnähden tulee selviää.VastineTalman osayleiskaavan vaikutusarvioina ja liikenneselvitystäon täydenney kaavaehdotusvaiheessa siten, eäliikenteellisten vaikutusten arvioinnissa huomioidaan paremminseudullinen näkökulma sekä avataan Talman jaBastukärrin alueiden kehiämisen liikenteellisiä yhteisvaikutuksiamm. Keravan puolelle.Talman kehiämiseen kytkeytyvän henkilöraideliikenteenkäynnistymisen tavoitevuodeksi on osayleiskaavaehdotuksessalinjau vuosi 2025, mikä on linjassa HLJ 2011 liikennejärjestelmäsuunnitelmankanssa, jossa Kerava-Nikkilärata on esitey ns. täydennysvaiheen (v. 2021-2035) raideliikenteenkehiämishankkeeksi. Osayleiskaavaehdotuksenselostuksessa on avau henkilöraideliikenteen käynnistymisentavoiteajankohdan määriymiseen liiyviäperusteluita ja lähtöoletuksia.Tuusula ja Sipoo kuuluvat KUUMA-kunin. KUUMANasuntopoliisessa ohjelmassa kunen uudet asuntoalueetprofiloituvat eri tavoin, mitä tulevien asukkaidenkannalta voidaan pitää posiivisena asiana. Talman hyvienvapaa-ajanvieomahdollisuuksien (laskeelu, golf, ratsastus)pohjalta Talmaa ollaan profiloimassa alueena, jossaasuminen ja vapaa-aika kytkeytyvät luontevas toisiinsa.Muihin KUUMA-alueen uusiin asuntoalueisiin verraunaTalma on kasvutavoieeltaan varsin kohtuullinen.Porvoon museoPorvoon museo tähdensi Sipoon yleiskaavalausunnossaan,eä taajamatoimintojen aluevaraukseksi merkityssä Talmassaon säilynyt pienimuotoisia kylämäisiä ja maatalouteenperustuvia kuluuriympäristöjä, joiden ominaispiirteetja luonne tulee huomioida tarkoin yksityiskohtaisemmassakaavoituksessa.Suunnielun lähtökohdaksi mainitaan paikalliset ominaispiirteet,ja suunnielussa on tarkoitus tulla kiinniämäänerityistä huomiota arvokkaiden luonnon- ja kuluuriympäristöjensäilymiseen ja suojelutarpeisiin. Kun tämäsuhteutetaan siihen eä kaava-alueella on nykyisin vainn. 1300 asukasta, nousee haasteeksi miten vakiintunuamaankäyöä radikaalis muuavia suunnitelmia vastenkyetään samalla korostamaan maankäytön historiallisenjatkuvuuden mahdollisuua.Nämä haasteet huomioiden on kaavaluonnos kuluuriympäristönkannalta kohtalaisen onnistunut. Kaava-alueellaon yhteensä 13 rakennuskohdea, jotka on Sipoon rakennusperintöselvityksessätodeu vähintään paikallisesmerkiäviksi, ja kaikki on huomioitu luonnoksessa. Tosinkohde Fagernäs puuuu kaavaselostuksen sivun 53 listalta,ja kohde tuleekin lisätä selostukseen.Oaen huomioon kaavan lähtökohdissa ja tavoieissamainiujen arvokkaiden kuluuriympäristöjen säilymisen,esiää Porvoon museo kaavakaraan Paikallises- arvokas rakennuskuluurikohde -merkinnän otsikkoamuuteavaksi muotoon Suojeltava rakennus, ja määräykseksi”Merkinnällä on osoiteu paikallises arvokkaatrakennukset, joiden purkaminen on maankäyö- ja rakennuslain41 § 2 mom:n nojalla kielley. Rakennuksessasuoriteavat korjaus- ja muutostyöt sekä muu täydennysrakentaminentulee tehdä siten, eä kohteen rakennusjakuluurihistorialliset arvot säilyvät. Ennen rakennustamerkiäväs muuaviin toimenpiteisiin ryhtymistä tuleemuseoviranomaiselle varata laisuus lausunnon antamiseen”.Lisäksi Maisemallises arvokas peltoalue -merkintäänmuseo esiää lisääväksi kohtaa; ”Maisemaa muuavaamaanrakennustyötä, enrakentamista tai muuta tähänverraavaa toimenpideä ei saa suoriaa ilman lupaa(maisematyön luvanvaraisuus MRL 128 §)”.VastineSipoon rakennusperintöselvityksessä mainiu kohde Fagernäson lisäy osayleiskaavaehdotuksen selostukseen.Paikallises arvokas rakennuskuluurikohde -merkinnänotsikko ja määräys on muuteu osayleiskaavaehdotuksessaPorvoon museon lausunnon mukaiseksi. SamoinMaisemallises arvokas peltoalue -merkintää koskevaanmääräykseen on lisäy Porvoon museon lausunnossaanesiämä lause ”Maisemaa muuavaa maanrakennustyötä,erakentamista….”.9

Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymäKeski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymällä ei olehuomauteavaa Talman osayleiskaavaluonnoksessa esiteyihinvarsinaisiin kaavallisiin ratkaisuihin, joiden perustanaovat olleet mm. asianmukaises tehdyt luonto- jahulevesiselvitykset sekä kaavan rakennevaihtoehdot.Jätevesihuollon järjestämisen vaikutuksia on kaavaluonnoksenselostuksessa käsitelty varsin niukas. Selostuksessaon todeu, eä osana osayleiskaavatyötä tullaan tekemäänvesihuollon järjestämissuunnitelma. Kaava-alueenuusin asukasmäärätavoite (12 700 asukasta vuoteen 2035mennessä) huomioon oaen tulee jätevesien johtamisratkaisullaolemaan hyvin merkiäviä kustannusvaikutuksiakunnalle, koska vuoden 2015 jälkeen kunnan vuotuisenjätevesimäärän ennakoidaan kasvavan voimakkaas.Kunnan Viikinmäen puhdistamosta ja Keski-Uudenmaanmeriviemäristä hankkimat kapasiteevaraukset eivät ole2020-luvulla enää riiäviä.Kuntayhtymä esiää, eä osana Talman osayleiskaavatyötätekeillä olevassa vesihuollon järjestämissuunnitelmassatulee tarkastella Nikkilän siirtoviemärin, Talman osayleiskaava-alueenja Bastukärr-logisikka-alueen jätevesienmitoitusvirtaamia ja virtaamaennusteita kokonaisuutena,joa kuntayhtymä voisi suunnitella Talman jätevesimittausasemanperuskorjausta tai mahdollista uudisrakentamista.Meriviemäriin johdeavien jätevesimäärien kehitysennusteon tarpeellinen myös koko Sipoon kunnan jätevesihuollolletulevaisuudessa tarviavan lisäkapasiteenhankkimiseksi ja siitä aiheutuvien kustannusvaikutustenselviämiseksi.VastineTalman osayleiskaavaehdotuksen rinnalla on laadiualuea koskeva vesihuollon järjestämissuunnitelma, jostakäy ilmi vesihuollon järjestämisen periaaeet. Lisäksi ontarkasteltu Talman ja Bastukärrin alueiden jätevesien mitoitusvirtaamiaja virtaamaennusteita toteutusvaiheiain.Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymäOsayleiskaava-alueella sijaitsee kaksi pohjavesialuea.Pohjoinen Nygård, joka on I-luokan vedenhankintakäytössäoleva pohjavesialue, sekä eteläisempi Ollisbacka,II-luokan alueeksi luokiteltu vähempiarvoinen pohjavesialue.Tuusulan seudun vesilaitoksella ei ole intressejäOllisbackan suhteen siinä mielessä, eä varannolla olisimerkitystä alueellisena, vedenhankintaan soveltuvana vesilähteenä.Sen sijaan Nygård pohjavesialue on akivikäytössäja sillä on merkitystä paitsi normaalissa veden tuotannossa,niin erityises hyvänä paikallisena vesilähteenäkriisilanteita silmällä pitäen.Pääosa Nygårdin pohjavesialueesta on M ja MY ja MAmerkinnöillä varusteua maatalousaluea, mikä on hyväksyävääsinänsä, kunhan otetaan huomioon mahdollisenvähäisen rakentamisen mahdollises aiheuamatuhkat pohjavedelle.Golentän aluevaraus ulouu osiain pohjavesialueenpuolelle, mikä on olemassa oleva lanne. Kaavamääräyksiinon tältä osin syytä lisätä vaamus siitä, eä pohjavesialueellaei saa käyää kasvinsuojeluaineita eikä voimakastakeinolannoitusta.Alueen keskelle tehty varaus RA-1 33:lle loma-asunnollemuodostaa ilmiselvän riskin pohjavesialueelle. Kyseiseltäpaikalta on vähimmillään 600 metrin etäisyys käytössäolevaan pohjavedenoamoon. Vanhan sora-alueenpintakerrokset ovat hyvin veä läpäisevää ja selväspohjaveden muodostumisaluea. Alueelta ei ole tarkkaaajantasaista etoa pohjaveden pinnankorkeuksista, muttaepäiltävissä on, eä pohjaveden pinta on hyvin lähelläolemassa olevaa maan pintaa, mikä tekee pohjavesiriskintavallista suuremmaksi. Sinällään loma-asumiselle tarkoiteualue ei juuri poikkea muusta asuinrakentamisesta.Viemäristön, lämmitystekniikoien ja liikenteen aiheuamatympäristökuormat ovat joka tapauksessa selkeä uhkapohjaveden laadulle ja myös sen määrälle. Alue tulisi merkitäM-alueeksi viereisten M-alueien tapaan.Pohjavesialueen kaua on merkiy kulkevaksi ratsastusrei.Ratsastusreinä toiminta ei ole mikään pohjavesiriski.Toinen asia kokonaan sien on, jos rein sivutuotteenaaluea aletaan pitää suuren hevosjoukon ulkoilu- jaratsastusalueena.VastineOsayleiskaavaehdotuksessa on Nygårdin pohjavesialueosoiteu pv-1 merkinnällä, jota koskee seuraava määräys:Alueen rakentamista rajoiavat ympäristösuojelulain 8§:n pohjaveden pilaamiskielto. Lisäksi alueella toteuteavissarakentamis- yms. hankkeissa on huomioitava vesilain3 luvun 2 §. Alue (pv-1, Nygård) on erityisen merkiäväveden hankinnan ja veden käyökelpoisuuden säilyämisenkannalta. Alueella ei ole salliua sellainen toiminta tairakentaminen, joka saaaa vaarantaa maaperän laaduntai pohjaveden laadun ja määrän. Uusilla asemakaavaalueilla,joilla maankäyö muuuu merkiäväs, pohjavesiolosuhteeton tarviaessa tarkemmin selviteävä jaoteava huomioon alueen rakentamisen suunnielussa.Maalämpöjärjestelmien rakentaminen on kielley. Määräykselleestetään sellaiset toimet, jotka voivat aiheuaavaaraa pohjaveden määrälle tai laadulle.Osayleiskaavaehdotuksessa golenäalueen EG-1 määräykseenon lisäy seuraava pohjavesien suojelua koskevavaamus: Siltä osin kuin alue sijaitsee vedenhankinnankannalta tärkeällä pohjavesialueella (pv-1) on alueen toteuamisessaja käytössä huomioitava pohjavesien suojeluakoskevat määräykset.10

Osayleiskaavaehdotuksessa RA-1 loma-asuntoaluea onosayleiskaavaluonnokseen nähden pienenney huomaavasja RA-1 alue on osoiteu etäämmälle pohjavedenottamosta,alueelle, jossa pohjaveden pinnan yläpuolinenmaakerros on maanomistajan mukaan pääosin yli 10metriä. Loma-asuntoalueen (RA-1) minimietäisyys pohjavedenoamoonkasvaa kaavaehdotuksessa noin 850 metriin.Alueelle salliavien loma-asuntojen enimmäismäärääon vähenney, luonnoksessa lukumäärä oli 3+30, ehdotuksessa3+15. Vähennetyt 15 loma-asuntoa on siirreypohjavesialueen ulkopuolella sijaitsevalle RA-2-alueelle,jota on vastaavas laajenneu. Yleisiin määräyksiin on vesihuollonosalta lisäy määräys, eä RA-1 alue on liiteävävesihuoltoverkkoon. RA-1 -alueen tarkempaa suunnitteluaja rakentamista ohjaa ja määrää pv-1 aluea koskevamääräys, jonka mukaan toiminnasta ei saa aiheutua haittaapohjaveden laadulle eikä määrälle.Talman osayleiskaavassa osoitetut sijainniltaan ohjeellisetratsastusreit on tarkoiteu alueella jo nykyään toimivienpienten yksityistallien käyöön ja siten hevosmäärät reiteilleeivät tule olemaan suuria.Sibbo Naturskyddare – Sipoon Luonnonsuojelijat rfSibbo Naturskyddare – Sipoon Luonnonsuojelijat rf toteaa,eä Talman osayleiskaavaluonnos on kokonaisuutenakaavaluonnokseksi poikkeuksellisen onnistunut. Parannettavaakinkuitenkin löytyy: Vastapäätä Talman kaavailtuakeskustatoimintojen aluea, radan eteläpuolella on osoiteurakentamisalueeksi (päällekkäismerkintänä ”luo”)Itä-Uudenmaan MALU -selvityksessä vähintään seudullisesarvokkaaksi todeu lehto-, puro- ja lähteikkölaakso.Alueella sijaitsee useita valtakunnallises uhanalaiseksiluokiteltuja luontotyyppejä, ja esimerkiksi tulevan Talmantaajaman luonnonmukaisen hulevesien hallinnan kannaltaalueen säilyäminen luonnonlaisena on keskeistä. Näidenarvojen turvaamiseksi alueen päämaankäyöluokaksitulee muuaa viheralue, ja Talman kaavaillun keskustatoimintojenalueen kohdalla radan aliavan en linjausta tuleesiirtää nyt kaavakartalla esiteyyn verrauna hiemanitään, kulkemaan pitkin pohjavesialueen reunaa.Kaava-alueen lounaisnurkassa teollisuusaluevarauksellesijoiuva luo-alue ympäristöineen (korkea mäkialue) tuleeesiää kaavassa viheralueena.RA-1 -merkiy loma-asuntoalue sijaitsee 1-luokan pohjavesialueella.Alueen pohjaveden taso on yhdistyksen käsityksenmukaan korkealla, joten kiinteistökohtainen jätevedenkäsiely on hankalaa ja ympäristön kannalta riskialsta.Alue soveltuu suunniteltuun käyötarkoitukseen vain,mikäli rakennukset saadaan liiteyä kunnallistekniikkaan.Kaavassa myös golfradan suunniteltu pohjoispuolinenlaajennus, EG-1, sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella. Alueenpohjaveä käytetään vedenooon kuntarajan toisellapuolella. Golentän perustamista pohjavesialueelle einykyisin pidetä suotavana. Mikäli olemassa olevaa kenttääkuitenkin on välämätöntä laajentaa, tulee kaavassaantaa tarviavat yksilöidyt ukat määräykset pohjavedensuojelemiseksi, joa mm. torjunta-aineiden ja lannoieidenkulkeutuminen pohjaveteen estetään. Mainiakoon,eä myynnissä on monia torjunta-aineita, joiden käyöon ehdoomas kielley pohjavesialueilla. Pohjavesialueillasijaitsevilla kenllä olisi erityises typpilannoituksestangiävä tai viheriöiltä ja aloituslyönpaikoilta huuhtoutuvavesi tulisi johtaa pohjavesialueen ulkopuolelle. Myösmahdollisiin öljy- tai vastaaviin vahinkoihin tulisi varautuarakenteellisin toimenpitein teiden, pysäköinpaikkojen,haitallisten aineiden varastoinnin ja jätevesien osalta.VastineOsayleiskaavatyön pohjaksi on teetey vuosina 2010-2011tehdyt luontoselvitykset (Faunaca Oy). Näiden selvityksienpohjalta Talman luonnonarvokohteet on kaavaehdotuksessaluokiteltu kuuluvaksi joko paikallises tai maakunnallisesarvokkaisiin luontokohteisiin.Osayleiskaavaluonnoksessa on osoiteu kolmen luontoarvoiltaanmerkiävän/maakunnallisen kohteen jäävänasuntoalueen (A) sisään radan eteläpuolella, aivan suunnitellunjuna-aseman lähietäisyydellä. Nämä kohteet ovat125 = kuusivaltainen rehevä lehto (metsälakikohde), 126 =lehtopuuvaltainen rehevä lehto ja 128 = lehpuuvaltainenaukkoinen lehtometsä. Osayleiskaavaehdotuksessa Talmantulevan asemanseudun kaavaratkaisua on muuteusiten, eä numerolla 128 esitey luonnonarvokohde onosoiteu lähivirkistysalueeksi (VL). Muut kaksi luonnonarvokohdeajää osayleiskaavaehdotuksessa osayleiskaavaluonnoksentavoin A-alueen sisään. Ratkaisu on perusteltavissaasemanseudun taajamarakenteen eheyden jakokonaisrakenteellisen toimivuuden näkökulmasta. A-alueellejäävien luonnonarvokohteiden kaavamääräystä onosayleiskaavaehdotuksessa muuteu ja tarkenneu näidenmaakunnallises arvokkaiden kohteiden osalta seuraavas:Alueen yksityiskohtaisemman suunnielun ja toteutuksenyhteydessä alueen luontoarvot tulee inventoidauudelleen. Tehtävän inventoinnin pohjalta on arvioitavaja soviteava yhteen yleiskaavassa osoitetun käyötarkoituksenmukainen maankäyö ja luontoarvot. Osayleiskaavaehdotuksenmukaisen A-alueen sisään jää lisäksi muutamapaikallises arvokas luontokohde. Niitä koskee kaavassaseuraava tarkempaa suunnielua ohjeistava määräys:Paikallises arvokas luontokohde asuntoalueella.Alueen yksityiskohtaisemman suunnielun ja toteutuksenyhteydessä alueen luontoarvot tulee inventoida uudelleen.Tehtävän inventoinnin pohjalta on arvioitava ja soviteavamahdollisuuksien mukaan yhteen yleiskaavassa osoitetunkäyötarkoituksen mukainen maankäyö ja luontoarvot.Suojelusta voidaan poiketa, mikäli suunnitellulla yhdyskuntarakenteellasaavuteava hyöty on riiävän suuri.Suurin osa osayleiskaava-alueen luonnonarvokohteistasijoiuu alueen itäosiin mm. Degerbergin ja Kalkberginalueille. Nämä luonnonarvoiltaan merkiävät kokonaisuudeton esitey osayleiskaavaratkaisussa taajamamaisen11

akentamisen ulkopuolelle jääviksi MY-alueiksi (maa- jametsätalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja).Osana kaavatyötä on tehty hulevesiselvitys (FCG Oy,2012), jonka pohjalta kaavassa on esitey sijainniltaan jamitoitukseltaan ohjeellisia aluevarauksia hulevesialtaidensijoiamista varten. Lisäksi kaavassa on anneu määräyksiähulevesien hallintaa varten. Tavoieena on hulevesienmahdollisimman luonnonmukainen käsiely kaava-alueella.Alueella sijaitsevat hulevesien pääpurkureit säilyvätkaavaratkaisun mukaisella maankäytöllä pääosin avouomina.Uomat sijoiuvat pääosin kaavan viheralueille tai ovatsuojeltavaksi esiteyjen alueiden sisällä.Kaava-alueen lounaisnurkassa sijaitsevan T-alueen rajaustaon muuteu osayleiskaavaehdotuksessa siten, eäluonnonarvokohde numerolla 146 (luontoselvityksen mukaanympäristöstään selväs erouva, vajaatuooinenkalliometsä, luontoarvoltaan keskinkertainen metsälainmukainen erityisen tärkeä elinympäristö) jää T-alueen ulkopuolelleosaksi MU-1 -aluea (maa- ja metsätalousalue,jolla on erityistä ulkoilun ohjaustarvea). Näin pystytäänturvaamaan alueen luontoarvojen säilyminen ja samallaleventämään Keravan Keinukalliolta Talman alueelle suuntautuvaaviheryhteyä.Kaavaehdotuksessa RA-1 loma-asuntoaluea on pienenneyhuomaavas ja osoiteu alueelle, jossa pohjavedenpinnan yläpuolinen maakerros on maanomistajanmukaan pääosin yli 10 metriä. Loma-asuntoalueen minimietäisyyspohjavedenoamoon kasvaa noin 850 metriin.Alueelle salliavien loma-asuntojen enimmäismäärää onvähenney, luonnoksessa lukumäärä oli 3+30, ehdotuksessa3+15. Vähennetyt 15 loma-asuntoa on siirrey pohjavesialueenulkopuolella sijaitsevalle RA-2-alueelle, jotaon vastaavas laajenneu. Yleisiin määräyksiin on vesihuollonosalta lisäy määräys, eä RA-1 alue on liiteävävesihuoltoverkkoon. RA-1 -alueen tarkempaa suunnieluaja rakentamista ohjaa ja määrää pv-1 aluea koskeva määräys,jonka mukaan toiminnasta ei saa aiheutua haiaapohjaveden laadulle eikä määrälle.Osayleiskaavaehdotuksessa pv-1 aluea koskevaa määräystäon ukenneu siten, eä määräyksellä pystytään ohjaamaanalueen toimintaa niin, eei siitä aiheudu haiaapohjaveden laadulle eikä määrälle. Osayleiskaavaehdotuksessaesitey golenäalueen rajaus noudaelee pohjoisosiltaannykyistä kenäaluea, eikä aluevaraus näinmahdollista golenäalueen laajentamista näiltä osin.Talman kyläyhdistysPyydämme edelleen kiinniämään huomiota golentänvilkkaaseen liikenteeseen. Olisi hyvä tutkia tässä vaiheessauusi en linjaus suoremmin Talmankaarelle. Keravalta tultaessatavoieena on saada koulun ja urheilupuiston alueturvallisemmaksi.Laaksoen ja Kylänpäänen kehitystä pitää edistää keskusta-alueenkaavoituksen yhteydessä. Molempien teidenläpi kulkee paljon raskasta liikenneä ja lapsia koulumatkallaan.Pyydämme teille merkiäväksi kevyen liikenteenväylää (ja valaistusta).Yleiskaavaluonnoksen kokonaisuua katsoen, alueen parhaaksikehiämiseksi haluamme korostaa myös seuraaviaasioita:• Samalla kun kunnallista vesi- ja viemäriverkostoa kehitetääniviimmän rakentamisen alueilla, olisi kaikessaoteava huomioon nykyisen asutuksen mahdollisuus liittyävesijohto- ja viemäriverkostoon.• Alueen uusi kehitys alkaa kunnan omistamien alueidenrakentamisella, mua samaan aikaan tulisi mahdollistaanykyisille yksityisille maanomistajille mahdollisuus uusiinrakennuslupiin, tonen jakoihin ja osien myymiseen taimaankäyösopimuksiin kaava-alueella yleiskaavaa noudaaen.Näin Talman kehitys yhtenäiseksi houkuelevaksialueeksi voisi tapahtua kunnan toteuamien rakennushankkeidenrinnalla.• Talman kaavoitustyön edetessä on tärkeää säilyää jarakentaa naapurikunen kanssa hyvää yhteistyötä alueenhyvinvoinnin ja järkevän kehityksen vuoksi.VastineTalman osayleiskaavatyön aikaisemmissa vaiheissa ontutkiu vaihtoehtoisia ajoyhteyksiä Keravan KaskelaneltäNygårdinelle, mua luontevaa, lyhyä ja toteuamiskelpoistareiä ei ole löytynyt. Talmankaari ja Nygårdinetullaan asemakaavoituksen myötä perusparantamaan jateiden varsille on esitey rakenneavaksi kevyen liikenteenväylä, jolloin teiden liikenneturvallisuus paraneeoleellises. Talmankaaren ja Nygårdinen risteys on esiteyosayleiskaavaehdotuksessa suoristeavaksi niin, eäristeämiskohta saadaan turvallisemmaksi.Laaksoehen ja Kylänpäänehen tukeutuvan AP-alueenasemakaavoituksen yhteydessä ealueet tullaan muuamaankatualueiksi niiltä osin kuin ne liiyvät asemakaavoiteavaanalueeseen. Asemakaavoituksen yhteydessämääritellään katualueiden mitoitukset ja tarviavat lavarauksetmm. kevyen liikenteen väylän tai jalkakäytäväntoteuamiseen siten, eä asemakaavoiteavilta alueiltasaadaan osoiteua turvalliset kevyen liikenteen yhteydetmm. päiväkoin ja kouluun. Kunta vastaa asemakaavoissaosoiteujen katualueiden toteutuksesta ja ylläpidosta.Asemakaavoituksen ulkopuolisilla alueilla et säilyvätyksityisteinä.Kaikille asemakaavoiteaviksi tarkoitetuille alueille rakennetaanasemakaavoituksen toteutumisjärjestyksen mukaiseskunnallistekniset verkostot. Talman osayleiskaavaehdotuksenrinnalla on laadiu aluea koskeva vesihuollon12

järjestämissuunnitelma, josta käy ilmi vesihuollon järjestämisenperiaaeet.Liiymismahdollisuua alueella jo olevaan vesihuoltolaitoksenvesi- ja viemäriverkkoon voi edustella kunnankuntateknisestä palveluyksiköstä. Sipoossa on tehty Vesihuollonkehiämissuunnitelma (Pöyry Environment Oy,2009), jota on tavoieena päiviää muutaman vuodenvälein. Haja-asutusalueiden osalta selvityksessä todetaanmm., eä vedenhankinta ja jätevesien käsiely ratkaistaanpääosin kyläyhteisöjen oman akivisuuden kauakunnan tuen ollessa lähinnä asiantunja-apua sekä taloudellistatukea.Osana osayleiskaavatyötä laaditaan toteutusohjelma,jossa linjataan osayleiskaavan toteuamisen periaaeet.Talman osayleiskaavan toteuamista ohjaavat osaltaankunnan maapoliiset linjaukset. Kunnan maapoliisenohjelman tarkistustyö on parhaillaan käynnissä.Talman osayleiskaavatyön yhtenä tavoieena on kunenraja-alueen maankäytön ja yhdyskuntarakenteen kytkeytyminenluontevas toisiinsa. Tämän tavoieena saavuamiseksiTalman osayleiskaavatyön ohjausryhmään on kuulunutmyös Keravan kaupungin edustaja. Lisäksi Keravanviranomaisten kanssa on käyty neuvoeluita raja-alueenmaankäytön yhteensoviamiseksi parhain tavoin.Martinkylän metsästysseura ryRatsastus/ulkoilurei tulee siirtää Kalkkikallio-Tallbackaalueelta Paippisten rajalle olemassa oleville kovapohjaisilleväylille (pikkuet, metsäautoet). Osayleiskaavaluonnoksessaesitetyllä reillä aiheutetaan merkiävää haiaamuille harrastusmuodoille (metsästyskäyö loppuu turvallisuussyistäkokonaan) ja rein tuleva käyö häiritseekanalintujen pesintää sekä pakoaa sorkkaeläimet siirtymäänrauhallisemmille alueille.VastineOsayleiskaavaehdotuksessa ohjeellinen ratsastusrei onsiirrey kulkemaan kokonaisuudessaan osayleiskaava-alueenpuolelle. Rei on sijoiteu osiain metsäselänteen japeltoalueen reunamille ja osiain olemassa olevien teidenpaikalle. Samalla on tarkisteu ratsastusrein sijainapohjoisessa ja sijoiteu rei kulkemaan olemassa olevankaasuputkilinjan viereisen en kohdalle. Tietä käytetäänjo nykyisin ratsastukseen. Asiasta on neuvoteltu ja soviuyhdessä molempien lausunnon antaneiden metsästysseurojenkanssa. Ratsastusrei on sijainniltaan ohjeellinen jase on mahdollista toteuaa vasta yksityiskohtaisen ulkoilureisuunnitelmanlaamisen jälkeen.Västra Paipis Jaktförening rfOlemme vuosikymmenien ajan metsästysseuramme alueilla,Paippisten kylässä, metsästäneet monipuolises niinpien- kuin suurriistaakin. Olemme viime vuosina havainneetmerkiävää hevosharrastuksen kasvua metsästysympäristössämme.Olemme osaltamme olleet huolissammetämän suuntaisesta kehityksestä. Sinänsä hevosharrastustaemme vastusta, mua sen vaama ala huolestuaa.Ratsastus harrastuksena valtaa alaa riistarikkaista metsistäja näin ollen on vaarassa, eä metsästäminen vaikeutuuensestään.Yhtenäinen metsäalue, joka alkaa Degerbergin ympäristöstäja yltää Talman itälaitaa aina Talman pohjoisimpaanosaan as, on riistarikasta aluea. Tämä alue on merkiySipoon yleiskaavassa ekologiseksi käytäväksi. Lausunnonlopussa on ote Sipoon yleiskaava 2025:stä rajatun karakuvankanssa.Talman osayleiskaavaluonnoksessa, tuolle ohessa esitetylleekologisen käytävän alueelle, olee kaavailemassaratsastusreistöä, joka tulee häiritsemään merkiäväsekologisen käytävän elämää. Ratsastusreistö näin ollenaiheuttaa myös merkittävää haittaa metsästykselle.Ekologisen käytävän ollessa voimassa, ilman jatkuvaa häirintää,Kungsberg-Kungsskogen-Svedjemalmen akselillamolemmin puolin Talman ja Paippisten rajaa tapahtuvahirvieläimien metsästys on ensiarvoisen tärkeää teiden 4,146, 148, 1521 sekä Marnkylänen liikenneturvallisuudenkannalta.Joa voimme edelleen jatkaa metsästystä teidemme turvallisuudenparantamiseksi, emme halua kaavaillun ratsastusreistöntoteutusta Talman itäpuolelle. Siis vastustammeyleiskaavaluonnosta kyseisen ratsastusreistön osalta.VastineOsayleiskaavaehdotuksessa ohjeellinen ratsastusrei onsiirrey kulkemaan kokonaisuudessaan osayleiskaava-alueenpuolelle. Rei on sijoiteu osiain metsäselänteen japeltoalueen reunamille ja osiain olemassa olevien teidenpaikalle. Samalla on tarkisteu ratsastusrein sijainapohjoisessa ja sijoiteu rei kulkemaan olemassa olevankaasuputkilinjan viereisen en kohdalle. Tietä käytetäänjo nykyisin ratsastukseen. Asiasta on neuvoteltu ja soviuyhdessä molempien lausunnon antaneiden metsästysseurojenkanssa. Ratsastusrei on sijainniltaan ohjeellinen jase on mahdollista toteuaa vasta yksityiskohtaisen ulkoilureisuunnitelmanlaamisen jälkeen.13

Sipoon kunta, YmpäristönsuojelujaostoYleisissä määräyksissä pohjavesialueiden suojelemiseksitulee huomioida Uudenmaan ELY-keskuksen 3.10.2012laama ohjeistus maalämpökaivojen sijoiamisesta pohjavesialueille.Ohjeistuksen mukaan ei ole suositeltavaakaavoiaa pohjavesialueelle uusia omakotalokoreleita,joiden lämmitys perustuu maalämpöön.RA-1 (loma-asuntoalue) alue sijaitsee vedenhankinnankannalta tärkeällä pohjavesialueella. Kaavatyön yhteydessätulee harkita alueen soveltuvuua osoiteuun käyötarkoitukseen.Ympäristönsuojelujaoston etojen mukaanpohjaveden pinnankorkeus saaaa alueella olla hyvinkorkealla, jopa vain 1,5 m maanpinnan alapuolella. Ennenkaavatyön etenemistä tulee asia tutkia tarkemmin. Mikälialue katsotaan soveltuvan loma-asuntoalueeksi, tulee vesihuoltoonliiyvää yleistä määräystä muuaa siten, eäRA-1 alueilla rakennukset on liiteävä vesihuoltoverkkoon.EG-1 (golenäalue) alueen määräykseen tulee lisätä,eä siltä osin kuin alue sijaitsee luokitellulla pohjavesialueella,on alueen toteuamisessa ja käytössä huomioitavapohjavesien suojelu.Yleisissä määräyksissä koskien eläinsuojia ja hevostenulkotarhoja tulee itse määräyksessä huomioida myös ulkotarhojensijoielu. 50 m etäisyysvaamus tulee koskeaeläinsuojien lisäksi ulkotarhoja, myös muita kuin hevostenulkotarhoja.Talman tulevan keskusta-alueen eteläpuoleinen asuntoalue(A) muodostuu varsin merkiävältä osin useastaluonnonarvokohteesta (luo-1a ja luo-2a) jotka muodostavatyhtenäisen alueen. Osayleiskaavaluonnoksessa onesitey, eä alueen maankäyö ja luontoarvot tulee arvioidaja yhteensoviaa asemakaavoituksen yhteydessä.Ympäristönsuojelujaoston näkemys on, eä alueen maankäyöätulisi riiäväs selviää jo osayleiskaavassa. Luonnonarvokohteenaalue voisi esim. muodostaa VL-alueen(lähivirkistysalue) jolla on erityisiä luontoarvoja.VastineLausunnon mukaises osayleiskaavaehdotuksen kaavamääräyksiinon lisäy 1-luokan pohjavesialuea koskien,eä alueelle ei saa rakentaa maalämpöjärjestelmiä sekä2-luokan pohjavesialuea koskien, eä alueella uusienmaalämpökenen ja maalämpökaivojen sijoiaminenvaai kunnan rakennusvalvontaviranomaisen luvan.RA-1 loma-asuntoaluea on kaavaehdotuksessa pienenneyhuomaavas ja osoiteu alueelle, jossa pohjavedenpinnan yläpuolinen maakerros on maanomistajanmukaan pääosin yli 10 metriä. Loma-asuntoalueen minimietäisyyspohjavedenoamoon kasvaa noin 850 metriin.Alueelle salliavien loma-asuntojen enimmäismäärää onvähenney, luonnoksessa lukumäärä oli 3+30, ehdotuksessa3+15. Vähennetyt 15 loma-asuntoa on siirrey pohjavesialueenulkopuolella sijaitsevalle RA-2-alueelle, jotaon vastaavas laajenneu. Yleisiin määräyksiin on vesihuollonosalta lisäy määräys, eä RA-1 alue on liiteävävesihuoltoverkkoon. RA-1 -alueen tarkempaa suunnieluaja rakentamista ohjaa ja määrää pv-1 aluea koskeva määräys,jonka mukaan toiminnasta ei saa aiheutua haiaapohjaveden laadulle eikä määrälle.Golenäaluea koskevaan kaavamääräykseen on lisäyympäristösuojelujaoston lausunnon mukaises, eä siltäosin kuin alue sijaitsee luokitellulla pohjavesialueella (pv-1), on alueen toteuamisessa ja käytössä huomioitavapohjavesien suojelu.Osayleiskaavaehdotuksessa eläinsuojia ja hevostenulkotarhoja koskevaa määräystä on muuteu lausunnonmukaises siten, eä 50 m etäisyysvaamus tuleekoskea eläinsuojien lisäksi ulkotarhoja, myös muitakuin hevosten ulkotarhoja. Samoin määräyksenotsikko on muuteu muotoon Eläinsuojat ja eläintenulkotarhat.Osayleiskaavaluonnoksessa on osoiteu kolmenluontoarvoiltaan merkiävän/maakunnallisen kohteenjäävän asuntoalueen (A) sisään radan eteläpuolella,aivan suunnitellun juna-aseman lähietäisyydellä.Nämä kohteet ovat 125 = kuusivaltainen rehevälehto (metsälakikohde), 126 = lehtopuuvaltainenrehevä lehto ja 128 = lehpuuvaltainen aukkoinenlehtometsä. Osayleiskaavaehdotuksessa Talmantulevan asemanseudun kaavaratkaisua on muutettusiten, eä numerolla 128 esitey luonnonarvokohdeon osoiteu lähivirkistysalueeksi (VL). Muutkaksi luonnonarvokohdea jää osayleiskaavaehdotuksessaosayleiskaavaluonnoksen tavoin A-alueensisään. Ratkaisu on perusteltavissa asemanseuduntaajamarakenteen eheyden ja kokonaisrakenteellisentoimivuuden näkökulmasta. A-alueelle jäävienluonnonarvokohteiden kaavamääräystä on osayleiskaavaehdotuksessamuuteu ja tarkenneu seuraavas:Alueen yksityiskohtaisemman suunnielun jatoteutuksen yhteydessä alueen luontoarvot tuleeinventoida uudelleen. Tehtävän inventoinnin pohjaltaon arvioitava ja soviteava yhteen yleiskaavassaosoitetun käyötarkoituksen mukainen maankäyöja luontoarvot.Itä-Uudenmaan pelastuslaitosTiivein asutus on suunnitelmissa sijoiteu radan varteen.Raideliikenteen osalta tulisi maankäytön suunnielussahuomioida mahdolliset vaarallisten aineiden kuljetukset.Jos kyseistä rataosuua pitkin tulee kulkemaan vaarallisiakemikaaleja, olisi aiheesta suositeltavaa tehdä erillinenselvitys, eli tarkastella minkälaisia kemikaaleja radallakulkee, mitkä ovat onneomuuslanteen todennäköisyydetja mitkä sen seuraukset; eli aseaako kuljetuksetrajoieita maankäytölle radan läheisyydessä (mahdollisetriskivyöhykkeet).14

VastineVuonna 2010 on tehty Kerava-Nikkilä rataosuua koskevaselvitys ”VAK-suuronneomuusselvitys maankäytönsuunnielun näkökulmasta - Nikkilän rataosuus ja tasoristeykset”(Gaia Consulng Oy). Tätä selvitystä on hyödynneyja sovelleu myös Talman osayleiskaavaehdotustalaadiaessa. Selvityksen mukaan raideliikenteen osaltatasoristeyksien poistaminen on varmin tapa minimoidaonneomuusriskejä. Osayleiskaavaehdotuksessa on esiteypoisteavaksi kaikki nykyiset raideliikenteen tasoristeyksetsiten, eä ne korvataan maankäytön toteutuksenmukaisessa järjestyksessä vaiheiain radan alikuluilla.MuseovirastoOsayleiskaavaluonnos on yhdistelmä rakennemallivaihtoehdoistaETELÄ ja RENGAS, johon on lisäy myös detaljejavaihtoehdosta POHJOINEN. museovirasto pitää tätäkuluurimaiseman kannalta kohtuullisena ratkaisuna.Talman osayleiskaava-alueella sijaitsee seitsemän muinaismuistolainrauhoiamaa kiinteää muinaisjäännöstä,joiden kaavamerkinnät ja määräykset ovat muutoin asianmukaiset,mua Muinaisjäännösalue (SM) määräyksessälause ”Metsän äestys on kuitenkin kielley” esitetään korvaavaksilauseella ”Koneellinen metsämaan muokkauson kuitenkin kielley». Museovirasto pitää valiteavanasitä, eä ainakin kaksi luonnosalueen muinaisjäännöksistätulee tuhoutumaan, mikäli kaava toteutetaan luonnoksenmahdollistamalla tavalla. Nämä ovat kivikauset asuinpaikatNya Hemmet (mj. rek. nro 1000005187), joka onkaavaluonnoksessa asuinrakentamiselle varatulla alueellasekä Rauhanmäki (mj. rek. nro 1000003915), joka sijoiuualueelle, jonne suunnitellaan keskustatoimintoja.Koska osayleiskaavassa muinaisjäännökset merkitäänkohdemerkinnällä, on maankäytön jatkosuunnielussahuomioitava se, eä kohteet ovat huomaavas kaavamerkkiälaajempia. Mikäli muinaisjäännösalueella tainiiden läheisyydessä toteutetaan rakennushankkeita, onkohteiden laajuus selviteävä Museovirastosta mahdollisimmanvarhaisessa vaiheessa hankea. Hankkeen toteuttajantulee myös varautua siihen, eä muinaismuistolain(295/1963) mukaises alueella joudutaan suoriamaanarkeologisia tutkimuksia. Muinaismuistolain mukaan kohteentutkimuksista vastaa hankkeen toteuaja, mikäli kyseei ole pienimuotoisesta yksityisestä hankkeesta.VastineOsayleiskaavaehdotuksessa on muinaismuistoalueenmääräystä muuteu museoviraston lausunnon mukaisessiten, eä lause ”Metsän äestys on kuitenkin kielley” onkorvau lauseella ”Koneellinen metsämaan muokkaus onkuitenkin kielley”.Osayleiskaavaehdotuksessa on muinaismuistokohteidenmääräystä täydenney seuraavalla lauseella: Kohteenlaajuus on selviteävä alueen yksityiskohtaisen suunnittelunyhteydessä. Osayleiskaavassa esitetään alueen pääkäyötarkoitusja näin ollen esitetyt maankäyöratkaisuttäsmentyvät ja jäsentyvät tarkemmiksi asemakaavoitusvaiheessa.Esimerkiksi osayleiskaavan mukainen keskustatoimintojenalue voi sisältää asemakaavassa myös muitamaankäyömuotoja, kuten tehokkaan rakentamisen ulkopuolellejääviä puisto- ja viheralueita. Muinaismuistokohteidensäilyämismahdollisuudet tulee arvioida tarkemminasemakaavoitusvaiheessa.HSLHelsingin seudulla maankäytön kehiämissuunnitelmientulee olla linjassa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmanja MAL-aiesopimuksen periaaeidenkanssa. HSL:n hallitus on tehnyt 29.3.2011 päätöksenHelsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmasta (HLJ2011), jonka KUUMA-hallitus on hyväksynyt omalta osaltaan19.4.2011. HLJ 2011 on toiminut liikenteen osaltalähtökohtana Helsingin seudun maankäytön, asumisenja liikenteen (MAL) aiesopimuksessa, joka allekirjoitein20.6.2012. Lisäetoja HLJ 2011:sta: www.hsl.fi/hlj.Helsingin seudun liikennejärjestelmän kehiämisen yhtenätavoieena on uuden maankäytön sijoiaminenolemassa oleviin keskuksiin ja joukkoliikenteen, erityises- raideliikenteen palveluihin tukeutuen. Tavoieena onmyös joukkoliikenteen linjastorakenteen ja palvelutarjonnankehiämisellä parantaa joukkoliikenteen taloudellistatehokkuua ja kilpailukykyä henkilöautoliikenteeseennähden. Tähän pyritään kaavaan raide- ja bussiliikenteenrunkoverkkoon ja sitä täydentävään sujuvaan liityntäliikenteeseenperustuvalla joukkoliikennejärjestelmällä.Talman osayleiskaavan mitoitus ja maankäytön periaaeetperustuvat Kerava-Nikkilä -radan avaamiseen henkilöliikenteelleja Talman asemaan. Kerava-Nikkilä -ratayhteyskuuluu HLJ 2011:ssä toisella kaudella 2020-2035 aloiteaviinhankkeisiin. Sen kuten muidenkin toisen kauden ratahankkeidenajoituksen periaaeena HLJ 2011:ssä on, eänäiden raidehankkeiden sekä maankäytön suunnielun,kehiämisen ja toteuamisen tulee olla ajallises kytkeytoisiinsa.Maankäytön kasvu Talmassa, Bastukärrissä ja muuallaPohjois-Sipoossa lisää ajoneuvoliikenneä ja ruuhkautumistamyös lähikunen e- ja katuverkolla. HSL pitäätärkeänä, eä Talman osayleiskaavatyössä selvitetäänajoneuvoliikenteen lisääntymisen aiheuamia vaikutuksiaja haetaan seudullisena yhteistyönä ratkaisuja ongelmienvähentämiseksi.15

Talman alue tulee tukeutumaan pitkälle tulevaisuuteenbussiliikenteeseen. Siksi osayleiskaavan tulee mahdollistaaalueen maankäytön rakentuminen raideliikenteen lisäksimyös paranneavien runko- ja liityntäbussiyhteyksienvaraan. Aluea suunniteltaessa ja toteuteaessa on turvaavatoimivat runkobussiyhteydet Keravan ja Nikkilänsuunin, erityises hyvät liityntäbussiyhteydet Keravallesekä polkupyörien ja autojen liityntäpysäköin Keravanasemalla.Maankäytön täydentäminen ja ivistäminen ovat HLJ2011:n mukaisia periaaeita. HSL pitää myönteisenä,eä Talman alueelle suunniteltua maankäyöä on lisättyrakennemallivaiheen jälkeen noin 5000 asukkaalla.Myönteistä on myös kaavaselostuksessa esitey alueenliikenneverkon rakentumisen ja joukkoliikenteen järjestämisensuunnielu vaiheiain. Alueen kokoojakadut jakiertoliiymät tulee mitoiaa joukkoliikenteellä liikennöitäviksi.Kaava mahdollistaa sujuvat ja turvalliset kävely- japyöräily-yhteydet alueella mm. etelä-pohjois-suuntaistaviheryhteyä hyödyntäen. Sisäisten reien lisäksi tärkeitäovat pyöräily-yhteydet Bastukärrin työpaikka-alueelle sekäNikkilän ja Keravan suunin.VastineTalman osayleiskaavalla on tavoieena luoda maankäytöllisetedellytykset henkilöraideliikenteen käynnistämiselleKerava-Nikkilä rataosuudella sekä ensi vaiheessa toimivaanbussiliikenteeseen perustuvan taajamakeskuksenmuodostumiselle.Talman maankäytön rakentuminen ja joukkoliikenteen kehiyminenon kytkey osayleiskaavatyössä toisiinsa siten,eä ensi vaiheessa alueen joukkoliikenne nojautuu bussiliikenteeseenja busseilla tapahtuvaan syööliikenteeseenKeravan asemalle. Talman väestöpohjan ollessa riittävänsuuri käynnistyy henkilöraideliikenne Kerava-Nikkiläradalla, jonka jälkeen joukkoliikenne nojautuu pääosinTalman juna-asemaan tukeutuvaan raideliikenteeseen.Talman kehiämiseen kytkeytyvän henkilöraideliikenteenkäynnistymisen tavoitevuodeksi on osayleiskaavaehdotuksessalinjau vuosi 2025, mikä on linjassa HLJ 2011 liikennejärjestelmäsuunnitelmankanssa, jossa Kerava-Nikkilärata on esitey ns. täydennysvaiheen (v. 2021-2035) raideliikenteenkehiämishankkeeksi. Osayleiskaavaehdotuksenselostuksessa on avau henkilöraideliikenteen käynnistymisentavoiteajankohdan määriymiseen liiyviäperusteluita ja lähtöoletuksia.Osayleiskaavan vaikutusten arvioina ja liikennejärjestelmätarkasteluaon laajenneu kaavaehdotusta laadiaessasiten, eä tarkastelut huomioivat Talman ja Bastukärrintyöpaikka-alueiden kehiämisen yhteisvaikutukset myösseudullises. Kaavaehdotuksen pohjalle tehdyssä tarkennetussaliikenneselvityksessä on tarkasteltu liikenneverkonkehiämisen vaiheistusta suhteessa alueen maankäytönkehiymiseen. Tarkastelua on myös laajenneujoukkoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn kulkutapajakautumienkehiymiseen ja tähän vaikuaviin tekijöihin. Liikennetarkastelussaon huomioitu joukkoliikenteen kehiämisedellytystenlisäksi hyvien jalankulku- ja pyöräily-yhteyksienosoiaminen alueen sisällä sekä Keravan ja Nikkilänsuunin. Selvityksessä on tarkasteltu myös autojen japolkupyörien liityntäpysäköintarpeet Keravan asemalla japidemmällä tähtäyksellä Talman asemalla.Osayleiskaavassa on esitey katuverkoston kehiämisenperiaaeet ja tavoitela vaiheiain. Tarkemmat katuvarauksettehdään asemakaavoitusvaiheessa, jolloin katualueetmitoitetaan käyötarpeen mukaises. Talmanosayleiskaavaehdotuksessa on osoiteu yhteys Talmanasemalta Bastukärrin alueelle alueen pääkokoojakaduksija sen yhteyteen kevyen liikenteen päärei. Samoinosayleiskaavaehdotuksessa on osoiteu kaavat kevyenliikenteen yhteydet Keravan ja Nikkilän suunin.Keravan Energia OyAlueelle tulee varata 2000-2500 m2:n laajuinen paikkalämpökeskukselle keskustan ja muiden kuin pientalovaltaistenasuinalueiden lähituntumaan. Koska kyseessä onvara-/huippulaitos, ei poloainekuljetuksia vuoteen montaatule, joten ”ison en” varteen ei paikkaa välämäätarvitse saada.VastineTalman osayleiskaavaehdotuksessa on osoiteu paikkalämpökeskukselle ”kehäkadun” itäisen alikulun ja rauta-en viereen merkinnällä ET.LiikennevirastoEi huomauteavaa.Gasum OyEi huomauteavaa.Pihkarinteen omakotiyhdistys ryEi huomauteavaa.16

MielipiteetKaavan valmisteluaineistosta annein yhteensä 41 mielipideä,joista yhdessä oli allekirjoiajina viisi (5) eri kiinteistönomistajaa.Mielipiteitä saain joka puolelta kaavaaluea.Mielipiteissä otein kantaa alla lueteltuihin asioihin. Joissakinmielipiteissä otein kantaa useaan eri asiaan.• Rakentaminen yksityisten omistamilla asemakaavoiavaksitarkoitetuilla C, A, AP, AP-1 ja AP-2-alueilla(11 mielipideä)• Loma-asuntoalueet RA ja liikenne RA-1 ja RA-2-alueille(9)• Maa- ja metsätalousalueiden / virkistysalueiden muutostoiveAP-alueiksi (4)• Rakentaminen haja-asutusalueella eli M-alkuisillaalueilla (7)• Pietari-rata ja nykyinen raideliikenne (3 mielipideä,joista yhdessä allekirjoiajina 5 eri kiinteistönomistajaa)• ”Kehäkadun” linjaus ja alikulut sekä eyhteydet asuinalueidensisällä (3)• Kevytliikenne (2 mielipideä, joista toisessa allekirjoittajina5 eri kiinteistönomistajaa)• Ulkoilupolut, ratsastusreit ja viherreit (3)• Maisema ja luontokohteet (3)Seuraavan sivun kartalla on esitey karakuvalla mielipiteidenesiäjien kiinteistön sijain osayleiskaavaluonnoskartalla.Mielipiteet teemoittainMielipiteet on jaeu raporssa teemoiain. Mielipiteilleon anneu vasne mielipidekohtaises sekä tarviaessamyös keskitetys teeman käsielyn lopussa niin, eävasne koskee koko ko. teemaa ja vastaa useampaanmielipiteeseen. Mielipiteen esiäjät on ilmaistu raporssakoodeiain (numerokoodi esitey annetun mielipiteetlopussa). Mielipiteen esiäjän koodi viiaa Talman maanomistajalueelonkiinteistön järjestysnumeroon. Mielipiteidenesiäjien nimet koodeineen löytyy tämän rapornlopusta.ÅsikterBeträffande planens beredningsmaterial gavs inalles 41åsikter, av vilka e var underskrivet av fem (5) olika fasghetsägare.Åsikter erhölls från alla delar av planområdet.I åsikterna tog man ställning ll nedan uppräknade frågor.Vissa åsikter behandlade flera frågeställningar.• Byggande på privatägda C, A, AP, AP-1 och AP-2-områdenavsedda a detaljplaneras (11 åsikter)• Områden för fridsbostäder RA och trafiken ll RA-1och RA-2-områden (9)• Önskemål om ändrande av jord- och skogsbruksområdeneller rekreaonsområden ll AP-områden (4)• Byggande på glesbebyggelseområden, dvs. olikaM-betecknade områden (7)• St Petersburgsbanan och nuvarande spårtrafik (3 åsikter,av vilka en undertecknad av 5 olika fasghetsägare)• ”Ringgatans” linjering och underfarter samt vägförbindelserinom bostadsområden (3)• Lärafiken (2 åsikter, av vilka den ena undertecknad av5 olika fasghetsägare)• Frilusleder, ridvägar och grönstråk (3)• Landskap och naturobjekt (3)På nästa sidas delgeneralplanekarta visas läget för de fastigheter,vilkas innehavare framfört åsiktsyringar.Åsikter temavisÅsikterna i rapporten är grupperade enligt tema. Till varjeåsikt har bifogats e bemötande samt vid behov ävengemensamt som avslutning på vart tema så, a genmäletbehandlar temat som helhet och besvarar e flertalåsiktsyranden. Framläggarna av åsikterna har i rapportenanges med kodbeteckning (nummerkoden återges i slutetav den framförda åsikten). Åsiktsyrandets kod hänförsig ll fasghetens ordningsnummer i Tallmos markägoförteckning.Namnen bakom åsiktsyrandena återfinnsjämte koder i slutet av denna rapport.Genmälena ll åsikterna visas i blå eer respekve åsikt.Åsikterna och genmälena har återgivits endast på detspråk som använts i åsikten.Vasneet mielipiteisiin on esitey sinisellä mielipiteen perässä.Mielipiteet ja vasneet niihin on kirjau raporinvain sillä kielellä kuin mielipide on jätey.17

KaskelantiecNygårdintie5,7,8,10,59-656,950,5449- numero viittaa Talman maanomistajaluettelonkiinteistön järjestysnumeroon, jonka avulla löytyymaanomistajatiedot- pikkukirjaimet kertovat suunnittelualueen ulkopuolellaasuvien mielipiteiden esittäjien asuinpaikansuunnan- värit kuvaavat eri teemoja, joita mielipiteet koskevat55KalliotieLaaksotiea83220,221Niittytie76102,103254b345232,239204Kylänpäänt.187185Kalkkikalliont.172176?363 158178Sointulant.132491475,476322463,466355453405,406404372443415506595588570527556-559, 655642,643659,660701Talman osayleiskaavaluonnosMielipiteiden esittäjien kiinteistöjen sijaintiHki 15.4.2013, A-Konsultit18

Rakentaminen yksityisten omistamilla asemakaavoitettavaksitarkoitetuilla C, A, AP, AP-1 ja AP-2-alueilla/ Byggande på privatägda C, A, AP, AP-1 ja AP-2-områden avsedda att detaljplanerasLehto-nimisen lan länsiosa on A-aluea ja itäosa on merkiyviheralueeksi. Itäosa lasta tarvitaan taloyhön käyttöönmm. maalämpöputken upoamiseen. Viheralueenrajaa tulee siirtää hieman itään päin. (322)Talman osayleiskaavaehdotuksessa lähivirkistysalueen (VL)rajaa on siirrey mielipiteen mukaises hieman itään päinsiten, eä A-alue alue kaaa pääosan kiinteistöstä. Katsomyös asiakohdan lopussa oleva yhteisvasne.Osayleiskaavaluonnoksen A-alue tulisi säilyä lamme 5:51osalla ehdotetun mukaisena myös seuraavissa kaavavaiheissa.Toivoavas asemakaavoitus alkaa tavoiteaikataulunmukaises jo vuonna 2013. (345)Osayleiskaavaehdotuksessa kiinteistö 5:51 on pääosin A-aluea kuten osayleiskaavaluonnoksessa.Osana osayleiskaavatyötä laaditaan toteutusohjelma,jossa linjataan osayleiskaavan toteuamisen periaaeetja vaiheistus. Osayleiskaavassa asemakaavoiteaviksiosoiteujen alueiden asemakaavoitus tullaan tekemäänvaiheiain osa-alue kerrallaan. Tavoieena on käynnistääensimmäisen osa-alueen asemakaavoitus he osayleiskaavanvalmistuua, vuoden 2013 lopulla. Asemakaavoituskäynnistyy kunnan omistamilta maa-alueilta. Osayleiskaavantavoitevuosi on 2035, joten alueen toteutusaikatauluja asemakaavoitus jakaantuu reilun 20 vuoden aikajanalle.Kunnan voimassa olevan maapoliisen ohjelman mukaisesasemakaavoja laaditaan Sipoossa ensisijaiseskunnan omistamille maille. Yleiskaavoitusvaiheessa kuntaneuvoelee kiinnostavilla alueilla maan ostosta raakamaahintaan(raakamaalla tarkoitetaan asemakaavoiamatontamaata). Kunnan ja yksityisen maanomistajan välisiämaankäyösopimuksia voidaan tehdä poikkeustapauksissa,mikäli ne ovat kunnan edun mukaisia. Pääasiassamaankäyösopimuksia käytetään vain jo asemakaavoitetuillaalueilla, mua niitä voidaan käyää joissain tapauksissamyös asemakaavoiamaomilla alueilla. Kunnanmaapoliisten linjausten tarkistustyö on käynnissä. Uudetmaapoliiset periaaeet ohjaavat myös Talman osayleiskaavantoteuamista.A-alue tulisi laajentaa itään kaamaan koko lan. Tila ontarkoitus jakaa kahdeksi tonksi ja rakentaa liikehuoneistoja esim. rivitalo. (355)Talman osayleiskaavaehdotuksessa A-aluea on laajennettuitään kaamaan koko lan alue. Katso myös asiakohdanlopussa oleva yhteisvasne.Elisan lan itäosa tulee osoiaa yhdyskuntateknisen huollonalueeksi, länsiosa asumiseen. (443)Talman osayleiskaavaehdotuksessa on osoiteu lan itäosaankohdemerkintä yhdyskuntateknistä laitosta varten(et). Tilan alueen maankäyömerkintänä on säilytey Aeli pääkäyötarkoitukseltaan alue olisi tulevaisuudessaosayleiskaavan mukaises asuntoaluea. Katso myös asiakohdanlopussa oleva yhteisvasne.C-alueen tehokkuus riiää lallemme rakennusoikeudeksi.Toivon eei C-alueen kaavamääräys kerrosluvuista estä1-1.5-kerroksista rakentamista lan koillis- ja itäosaan.(453)Osayleiskaavassa osoiteu C-alueelle on tavoieena muodostaaTalman tulevan juna-asemaan tukeutuva keskustatoimintojenalue. Alueella on tarkoitus toteuaa toiminnallisesmonipuolista ja keskusta-alueille tyypillistä,riiävän tehokasta rakentamista. Tavoiteltavan tontehokkuudensaavuaminen edellyää lähtökohtaises sitä,eä pääosa rakentamisesta on vähintään kaksikerroksista.Alueen rakennusoikeus ja alueelle suunniteltavien rakennustenkerrosluku määräytyy varsinaises kuitenkin vastaasemakaavoitusvaiheessa. Katso myös asiakohdan lopussaoleva yhteisvasne.Miksi Talman keskustaa kaavaillaan juuri omistamammetonn kohdalle? Sopiva paikka olisi radan toisella puolellaesim. ensen ilitehtaan paikalla. Tilan alue tulisi osoiaapientaloalueeksi. Tilaa vastapäätä sijaitseva peltoalue tulisiosoiaa pientalo- ja puistoalueeksi. (527)Talman osayleiskaavatyötä ohjaa seudulliset tavoieetja ylemmän asteiset kaavat, joista keskeisimpänä Sipoonyleiskaava 2025. Kunnan kasvustrategian maankäytöllisiäperiaaeita linjaavan Sipoon yleiskaavan 2025 mukaisesTalmasta muodostuu tulevaisuudessa Sipoon kolmas taajamakeskusNikkilän ja Söderkullan ohella. Nyt laadiavallaosayleiskaavalla tarkennetaan Sipoon yleiskaavan 2025maankäytöllisiä linjauksia. Osayleiskaavassa määritelläänne maankäytölliset periaaeet, joilla Talmasta muodostuuraideliikenteeseen tukeutuva, toiminnoiltaan monipuolinentaajamakeskus.Joa henkilöjunaliikenteen käynnistyminen on tulevaisuudessamahdollista Talmassa, on aseman läheisyydessäoltava riiävä väestöpohja (nykysuositusten mukaiseskilometrin säteellä noin 5 000 - 7 500 asukasta/työpaikkaa).Talman asemanpaikka määräytyy pitkäl seuraavienreunaehtojen mukaises: 1) kohdassa on riiävän pitkäsuorarataosuus, jolle saadaan rakenneua tarviava ohitusraide,2) juna-aseman ympärille saadaan osoiteuariiäväs asutusta ja työpaikkoja sekä 3) etäisyys KeravanAhjoon suunnitellulle juna-asemalla on vähintään kaksikilometriä. Joa Talman juna-aseman läheisyyteen pystytäänosayleiskaavaratkaisulla osoiamaan riiäväs junankäyäjiä,on Talman tuleva keskusta palveluineen sekäiviimmin rakenneavat asuntoalueet (A) luontevaa sijoittaajuna-aseman läheisyyteen, eikä aluea ole näin ollenperusteltua osoiaa osayleiskaavassa väljäs rakenneavaksipientaloalueeksi. Talman osayleiskaavaehdotuksessaTalman keskustatoimintojen alue (C) on osoiteu radan19

pohjoispuolelle. Keskustatoimintojen alueen ympärille onosoiteu iviis rakenneava asuntoalue (A). Asuntoalueelle(A) on tavoieena sijoiaa monimuotoista asuinrakentamistasiten, eä alueen tontehokkuus on vähintääne=0.40, mua kuitenkin enintään e=1.0. Kerrosluvuntulee olla pääosin 2-3.Katso myös asiakohdan lopussa oleva yhteisvasne.Mikäli rautaeaseman paikka säilyy Talman koulun eteläpuolella(kts. kohta Raideliikenne) pyydämme, eä kokoRauhamäen muodostava pihapiiri rakennuksineen ja lampineensäilytetään ehjänä kokonaisuutena. Ehdotamme,eä Talman kioskin risteyksestä (Marnkylänen ja Satotalmanenristeys) etelän suuntaan lähtevä kaartuva kokoojaelinjaaisiin vähän etelämmäksi karaan korjatullatavalla (Liite 1 ja 2). Samoin rautaen alikulku olisi hyvä rakentaakunnan omistamalle maalle itä-laitaan lähelle Suomi-Tikkaanrajaa. Perusteluina mm. lakeskuksen sijainkauniilla mäellä, la historiallises merkiävä, maanomistajienhalu jatkaa viljelytoimintaa. (463, 466)Talmaan laadiava osayleiskaava on luonteeltaan yleispiirteinenaluevarausosayleiskaava, jonka ensi sijaisenatavoieena on ohjata asemakaavoitusta. Osayleiskaavassaesitetään alueen tavoitellun kehityksen periaaeet jaosoitetaan suunnielualueen eri osien pääkäyötarkoitusesim. asumiseen, virkistykseen, työpaikka- ja liikennealueiksi.Osayleiskaavassa esitetyt maankäyöratkaisuttäsmentyvät ja jäsentyvät tarkemmaksi asemakaavoituksessa.Siten osayleiskaavassa pääkäyötarkoitukseltaanesimerkiksi keskustatoimintojen alueeksi (C) osoiteualueenosa voi sisältää asemakaavassa myös muita maankäyömuotoja,esim. asumista ja virkistysalueita, kunhanosayleiskaavan perusajatus säilyy. Osayleiskaavan yleispiirteisyystarkoiaa käytännössä myös esimerkiksi sitä, eäelinjaukset ja kevyen liikenteen reit ovat enemmänkinyhteystarpeita kuin maastoon tarkas soviteuja reiejä.Tarkempi suunnielu tehdään asemakaavoituksessa jamuun yksityiskohtaisen suunnielun yhteydessä.Talman osayleiskaavaehdotuksessa keskusta-alueelleesiteyjä elinjauksia on muuteu siten, eä Rauhamäenlan pihapiiri rakennuksineen voidaan säilyää myöstulevaisuudessa ehjänä kokonaisuutena. Rautaen itäinenalikulku on linjau osayleiskaavaehdotuksessa lanpihapiirin itäpuolelta, linjauksen mahdollistaen myös lanpihapiirin säilyämisen.Osayleiskaavaratkaisua havainnollistamaan on laadiuhavainnekuva, jossa Rauhamäen lan pihapiiri on esiteysäilyteäväksi. Varsinaisessa osayleiskaavakartassa alueenpääkäyötarkoitukseksi on kuitenkin edelleen osoitettukeskustatoimintojen alue (C), sillä alueen maankäytönjärjestäminen tullaan määrielemään tarkemmin vastaasemakaavoituksen yhteydessä. Laaditun havainnekuvantarkoituksena on kuitenkin osaltaan väliää osayleiskaavantavoieet asemakaavoitukseen.Vanikon alueella tulee saada rakentaa poikkeusluvalla rakentamaomalletonlle. Tonnomistaja ei saa arvonnousuatonlle, jos sille rakennetaan vain 1 omakotalo. Kaikkiamaanomistajia on kohdeltava samanarvoises. Alueenkaavoitusta tulee kiirehä. (491)Katso asiakohdan lopussa oleva yhteisvasne.Vanikon AP-1-alueen tehokkuuslukua suuremmaksi (vähintään0,3) ja rakentamista iviimmäksi 1-3-kerrokseen.Kaavoitus tulisi toteuaa mahdollisimman alkuvaiheessakunnan omien maiden kanssa. (506)Pientaloalueen vähimmäistehokkuus on säilyteyosayleiskaavaehdotuksessa 0,3:na. Alueen tarkka rakentamistapa,kuten kerrosluku, ja rakennusoikeus määräytyyvasta asemakaavoitusvaiheessa. Alueen kerrosluku tuleeolemaan todennäköises pääosin 2, mua voi olla paikoinmyös 3. Katso myös asiakohdan lopussa oleva yhteisvasne.Laaksoen ja Kylänpäänen AP-alueen etäisyys rautaeasemastaon luonnoksessa lyhimmillään 1050 m ja pisimmillään1600 m - maakuntakaavassa maksimietäisyyssamaan suuntaan on 900 m. AP-alue on siten maakuntakaavanvastainen. AP-alueen raja pohjoisessa on asetettava900 m päähän rautaeasemasta eli Laaksoen - Kylänpäänenristeykseen saakka. Pohjoispuoliset alueet onmerkiävä M-alueiksi. (204)Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueidenkäytöstä maakunnassa. Maakuntakaava on ohjeenayleis- ja asemakaavoja laadiaessa. Maakuntakaavanyleispiirteisyydestä johtuen sen aluemerkintöjä ei oletarkoituksenmukaista lukea tarkas maastoon soviteuina.Sipoossa on voimassa tällä hetkellä ympäristöministeriön15.2.2010 vahvistama Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaava,jossa taajama-aluevaraus on esitey Talmanpohjoisosassa samansuuntaises kuin Talman osayleiskaavassa.Uudenmaan liitossa on valmisteilla koko Uudenmaannykyisten 28 kunnan alueen kaava Uudenmaan2. vaihemaakuntakaava, joka tulee korvaamaan voimassaolevia maakuntakaavoja mm. aluerakenteen osalta.Talman osayleiskaava on laadiu noudaaen voimassaolevaa Itä-Uudenmaan maakuntakaavaa, mua suunnielutyössäon huomioitu myös Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotus.Talman osayleiskaava tarkentaa Sipoon yleiskaavaa 2025.Sipoon yleiskaava 2025 ohjaa näin oikeusvaikueisenayleiskaavana ensisijaises Talman osayleiskaavatyötä.Uudenmaan liio ei toivonut osayleiskaavaluonnoksestaantamassaan lausunnossaan muutoksia asemakaavoiteavanalueen laajuuteen. Muilta osayleiskaavatyön osallisiltaon toisaalta tullut toivomuksia, eä asemakaavoiteavaaaluea tulisi laajentaa vielä osayleiskaavaluonnoksessaosoiteua rajausta pohjoisemmaksi. Talman osayleiskaavassaasemakaavoiteavaksi AP-alueeksi esitey Laak-20

soen ja Kylänpäänen varsi on sekä maaperältään eämaisemaltaan rakentamiseen suositeltavaa aluea ja täydentääjo nykyistä rakenneua ympäristöä. Lisäksi koulusijaitsee melko lähellä ja viemäri ulouu jo asemakaavoiteavanalueen pohjoisosaan. Suunniteltu rautaeasemakinon n. 20 minuun kävelyetäisyydellä.Tilamme 5:226 ja 5:227 Laaksoen länsipuolella on merkiyAP-alueeksi. AP-alue tulisi voida rakentaa hieman tehokkaammin,joa olisi mahdollista rakentaa omakotalojenlisäksi myös muutama rivi- ja paritalo. (232, 239, 404)AP-alue on pientalovaltainen asuinalue, mikä mahdollistaaomakotalojen lisäksi muita pientalotyyppejä. Alueentarkka rakentamistapa ja talotyypit määräytyvät vastaasemakaavoitusvaiheessa. Osayleiskaavassa ei vielä annetavarsinaisia rakennusoikeuksia. Katso myös asiakohdanlopussa oleva yhteisvasne.Effekvitetstalet på det AP-1 -område, som omger lägenheten,är för högt. De nuvarande bostadsbyggnadernajämte ekonomibyggnader ryms inte på tomten. Grönområdetsom löper genom den bebyggda arealen bör flyas.Längs Hiekkamalmsvägen löper utbyggda avlopps-, vatten-,el- och telefonledningar – det vore resursslöseri autmärka området som grönområde. (642, 643)I delgeneralplaneförslaget har grönkorridoren (VL) flyatsll lägenhetens norra del och de bebyggda delarna av områdethar jämte omgivande områden slagits samman medAP-området i söder, varigenom de områdets bebyggelsehamnar inom e glest småhusområde AP. Se även det gemensammagenmälet i slutet av temaavsniet.Versowoodin Keravan kyllästämö sijoiuu tämänhetkisenkaavan mukaan teollisuusalueeksi (T). Kyllästämön toimintaaon kehitey viime vuosina monin tavoin ja sitä halutaankehiää ja jatkaa myös tulevaisuudessa. Tilan kaavoitustaei tule muuaa, vaan se tulee säilyää tulevassakinkaavassa teollisuusalueena (T). (701)Kyllästämön alue on muuteu osayleiskaavaehdotuksessaTY-alueeksi (= teollisuusalue, jolla ympäristö aseaa toiminnanlaadulle erityisiä vaamuksia). TY-merkintä mahdollistaakyllästämötoiminnan jatkumisen alueella, muahuomioi läheisen asutuksen siten, eei alueelle voi tulevaisuudessamuodostua toimintaa, joka aiheuaa haiojaviereisille asuinalueille.Kaavaehdotukseen tehty muutos aiheuaa osayleiskaavaluonnoksessakyllästämön alueen poikki osoitetun vihervyöhykkeensiirron kyllästämön itäpuolelle. Samalla onjouduu rajaamaan ympäröiviä AP-alueita toisin. LisäksiAP-2-alue on siirrey uuden kokoojaen varrelle ja kyllästämöneteläpuolinen alue on osoiteu MU-1-alueeksi.Kyllästämön ja sen länsipuolisen olemassa olevan omako-asutuksen väliin on jätey suojaviheralue. Kyllästämönalueen muutoksista on neuvoteltu Versowoodin edustajienkanssa.Koko asiakohtaa koskeva vastineTalmaan laadiava osayleiskaava on luonteeltaan yleispiirteinenaluevarausosayleiskaava, jonka ensi sijaisenatavoieena on ohjata asemakaavoitusta. Osayleiskaavassaesitetään alueen tavoitellun kehityksen periaaeet jaosoitetaan suunnielualueen eri osien pääkäyötarkoitusesim. asumiseen, virkistykseen, työpaikka- ja liikennealueiksi.Osayleiskaavassa esitetyt maankäyöratkaisuttäsmentyvät ja jäsentyvät tarkemmaksi asemakaavoituksessa.Yleiskaavan tarkkuus huomioiden voidaan asemakaavoitusvaiheessatarkentaa asemakaavoiteavien alueidenrajauksia vähäisessä määrin. Samoin yleiskaavassapääkäyötarkoitukseltaan esimerkiksi asuntoalueeksi (A)osoiteu alueenosa voi sisältää asemakaavassa myös muitamaankäyömuotoja, esim. virkistysalueita (V), kunhanosayleiskaavan perusajatus säilyy.Osayleiskaava ei itsessään tuo rakennusoikeua, vaan vastaasemakaavassa määritellään tarkemmin mihin tarkoitukseenaluea voi käyää. Asemakaavassa määritelläänyksityiskohtaises alueidenkäytön järjestäminen, mitenpaljon saa rakentaa (rakennusoikeus), rakennusten koko jasijoielu sekä rakentamistapa.Osayleiskaavassa asemakaavoiteaviksi osoiteujen alueidenasemakaavoitus tullaan tekemään vaiheiain osa-aluekerrallaan. Tarkoituksena on käynnistää ensimmäisen osaalueenasemakaavoitus he osayleiskaavan valmistuua.Asemakaavoitus käynnistyy kunnan omistamilta maa-alueilta.Osayleiskaavatyön yhteydessä on suunniteltu alueentoteuamisen vaiheistus. Toteuamisen pääperiaaeenaon, eä ensimmäisenä toteutetaan keskustan kaikkein iveimmätalueet, jotka nykyisin ovat pääosiltaan rakentamaomiaja kunnan omistuksessa. Keskustan jälkeen edetäänulospäin alueille, joissa pääpaino on olevan rakenteenivistämisessä. Osayleiskaavassa esitey vaiheistuson alustava ja toteuaminen riippuu kunnan maanhankinnanonnistumisesta alueella. Tarkemmin asemakaavoituksenperiaaeet määräytyvät (esim. millä periaaeillaasemakaavoitetaan yksityisiä maita) kunnan maapoliisestaohjelmasta, jota ollaan tarkistamassa tämän keväänaikana. Kunnan voimassa olevan maapoliisen ohjelmanmukaises asemakaavoja laaditaan Sipoossa ensisijaiseskunnan omistamille maille.Pääsääntöises osayleiskaavassa asemakaavoiteaviksiosoitetuille alueille ei myönnetä uusia rakennuspaikkojaennen asemakaavan valmistumista. Tämä siitä syystä,eä näin pyritään luomaan edellytykset kaavan mukaisellerakentamiselle ja minimoimaan alueen rakentumisestaaiheutuvat haitat asemakaavoitukselle ja kaavan toteuttamiselle.Rakennusluvan epäämisestä ei saa kuitenkaanaiheutua hakijalle huomaavaa haiaa tai muutoin kunnantulee lunastaa alue tai suoriaa haitasta kohtuullinenkorvaus (MRL 43 §).Asukkaiden ja kiinteistönomistajien tasavertaisen kohtelunperiaate toteutuu kunnan maapoliikan kaua. Kunta21

käyää yhtenäistä linjaa alueen maanhankinnassa, kutenhinnoielussa ja mahdollisten lunastuksien käytössä sekäasemakaavoituksen periaaeissa.Genmäle till temahelhetenDelgeneralplanen som uppgörs över Tallmo är ll sin karaktären översiktlig markreservaonsplan, vars primäramål är a styra den kommande detaljplanläggningen. Idelgeneralplanen visas principerna för områdets önskadeutveckling och huvudanvändningen av planområdets olikadelar för t.ex. boende, rekreaon, arbete och trafik. Delgeneralplanensmarkanvändningslösningar gestaltas ochpreciseras i detaljplanläggningen. Med beaktande av generalplanensnoggrannhet kan områdena som skall detaljplanläggasännu i viss mån preciseras i dea planeringsskede.Likaså kan en del av e område som i generalplanenbetecknats som t.ex. bostadsområde (A) i den slutligadetaljplanen innehålla också andra markanvändningsformersåsom t.ex. rekreaonsområden (V) om bara huvudprincipeni delgeneralplanen förverkligas.Delgeneralplanen innebär som sådan inte någon byggrä,utan först i detaljplanen definieras noggrannare för vilketändamål området kan utnyjas. I detaljplanen bestämsnoggrannare hur områdesanvändningen skall ordnas, hurmycket man får bygga (byggrä), byggnadernas storlekoch placering samt byggnadskick.För de områden som i delgeneraplanen har angivits somskall detaljplaneras kommer detaljplaner a uppgörasöver e delområde i sänder. Avsikten är a inleda detaljplanläggningengenast när delgeneralplanen färdigställts.Planläggningen inleds på områden i kommunens ägo. Isamband med delgeneralplaneringen har det etappvisaförverkligandet utstakats. Huvudprincipen för genomförandetär a man inledningsvis bygger ut de allra tätasteområdena i centrum, vilka nu är obebyggda och är i kommunensägo. Eer centrumområdet fortsäer man utåtpå områden, där huvudvikten ligger på en förtätning avstrukturen. Det etappvisa utbyggandet som visas i delgeneralplanenär preliminärt och genomförandet beror påhur kommunens markanskaffning lyckas. Noggrannare bestämsprinciperna för detaljplanläggningen (t.ex. på vilkagrunder privatägd mark kan detaljplaneras) i kommunensmarkpoliska program, som kommer a granskas undervårens lopp. Enligt nu gällande markpoliska programuppgörs detaljplaner i Sibbo i främsta hand på kommunensmark.Huvudregeln är a på områden som anges som detaljplanläggningsområdennya byggplatser inte kan beviljasförrän detaljplanen är godkänd. Dea därför a man villtrygga förutsäningarna a bygga i enlighet med den nyaplanen och minimera de olägenheter för uppgörandet ochförverkligandet av planen som en byggnaon på områdetskulle innebära. Förvägrande av llstånd får dock inteorsaka sökanden betydande olägenhet eller i annat fallmåste kommunen lösa in området eller betala skälig ersäningför olägenheten (MRL 43 §).Principen om invånarnas och fasghetsägarnas jämlikabehandling förverkligas genom kommunens markpolik.Kommunen llämpar en enhetlig linje i markanskaffningenvisavi t.ex. prissäning och eventuellt inlösningsförfarandesamt principerna för detaljplaneringen.Talma SkiEG-2-määräyksen tulee mahdollistaa alueen ja sen toimintojenkehiämisen ja ympärivuosen käytön. Alueelletulisi olla mahdollista sijoittaa loma-asuntoja, hotellikylpylärakentaminen,myymäläloja ja muita palveluita.(556-559, 655)Osayleiskaavaehdotuksessa EG-2 -alueen määräystä ontäydenney ja selvenney niin, eä em. palvelurakentaminenja erimuotoinen loma-asuntorakentaminen on alueellamahdollista. Merkinnän otsikko on muuteu muotoon:Laskeelukeskus ja matkailupalvelujen alue.Suurin osa lastamme on osoiteu EG2-alueeksi. VoikoEG2-alueella oleva rakennus olla loma-asutusta? Mitä laskeelukeskustapalvelevalla rakennuksella tarkoitetaan?(659, 660)EG-2 -merkintä ja aluea koskeva määräys sallii erilaistenlaskeelukeskustoimintaa palvelevien loma-asunto- ja palvelurakentamisenalueella. Rakentaminen alueella edellyääasemakaavoitusta. Katso myös asiakohdan lopussaoleva yhteisvasne.Laskeelukeskuksen eteläpuolella olemassa oleva hulevesiallason merkiävä kaavakaraan. (556-559, 655)Hulevesiallas on lisäy osayleiskaavaehdotukseen.Koko asiakohtaa koskeva vastineYhtenä Talman osayleiskaavan tavoieena on kehiää Talmaamonipuolisena virkistys- ja harrastustoimintojen alueena.Talma Ski:n omat tavoieet tukevat näitä osayleiskaavantavoieita. Talma Ski:n kehiämistavoieidentoteutuminen edellyää nykyisen ski-alueen laajentamistamyös naapurikiinteistöjen puolelle. OsayleiskaavaehdotuksenEG-2-alueen kaavamääräys mahdollistaa laskeelukeskuksenja matkailupalvelujen, kuten esim. ravintolapalveluiden,erilaisten majoituslojen (hotelli, erityyppisetloma-asunnot), myymälälojen sekä esim. kylpylän rakentamisen.Rakentamisen tapa ja rakennusoikeuden määrätutkitaan tarkemmin asemakaavoitusvaiheessa.Loma-asuntoalueet RA, liikenne RA-1- ja RA-2-loma-asuntoalueilleTalma Skin läheisen RA-alueen laajuus on riiävä, ei ainakaanliian suuri. Myös laskeelukeskuksen väliömäänläheisyyteen (ski in - ski out -toimintaperiaate) on oltavamahdollista rakentaa loma-asumista. (556-559, 655)22

Osayleiskaavaehdotuksessa RA-alueen rajausta on hiemantarkisteu, joa mooorikelkkarei mahtuu kulkemaanalueen länsipuolitse. Loma-asuntojen rakentaminen EG-2-alueelle on mahdollista. EG-2-alueen kaavamääräystä ontarkenneu tältä osin.RA-1 ja RA-2-alueiden loma-asunnoista tulee käytännössävakituisen asumisen omakotaloja. Ko. loma-asuntoalueidenosoiamisella kierretään maakuntakaavaa. Rakennuspaikkojatulee osoiaa yht. vain 10 ja ne tulee sitoayleisen virkistysalueen ja uimarannan toteuamiseenDammen-järvellä. Virkistysalue on ollut maanomistajansuunnitelmakartoilla. Kaavaan lisaäköön Dammen-järvellevirkistysaluemerkintä. Talman kyläyhdistys ja urheiluseurapitäisivät paikan varmas mitä parhaimmassa kunnossa.(204)Osayleiskaavaluonnoksesta lausunnon antaneet viranomaistahot(ELY-keskus ja Uudenmaan liio) eivät olehuomauaneet loma-asuntojen kokonaislukumäärästätai siitä, eä osayleiskaavassa esitetyt loma-asuntoalueeteivät olisi maakuntakaavan mukaisia. Osayleiskaavaratkaisussaon RA-1-alueen osalta kiinnitey huomiota pohjavesiensuojeluun, koska alue sijaitsee veden hankinnankannalta tärkeällä pohjavesialueella. Pohjavesien suojeluntakia alueen rajausta ja loma-asuntojen enimmäismääriäon muuteu.Ympärivuonen asuminen loma-asunnossa on luvatonta.Loma-asuntojen muuaminen pysyväisasunnoiksi vaaikunnan rakennusvalvonnasta lupaa käyötarkoituksenmuutokseen.Osayleiskaavassa ei osoiteta uimapaikkoja. Uimapaikanosoiaminen kaavassa yksityiselle maalle toisi kunnallelunastus- ja ylläpitovelvollisuuden, eikä tämä ole tässä tapauksessakaavataloudellises perusteltavissa. Kyläyhdistysja urheiluseura voivat pyrkiä sopimaan uimapaikasta jasen hoidosta maanomistajan kanssa.RA-2-alueen rajausta tulisi muuaa liieen mukaiseksi. (5,7, 8, 10, 59-64)Mielipiteen esiäjän kanssa on soviu RA-1- ja RA-2 -alueidenuudelleenrajauksista, koska kolme lausunnon antajaa(ELY-keskus, Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymäja Sipoon kunnan ympäristösuojelujaosto) toivoivat muutoksiatärkeälle pohjavesialueelle sijoiuvan RA-1-alueenrajauksiin ja/tai pohjavesiä koskeviin kaavamääräyksiin.Osayleiskaavaehdotuksessa RA-1-aluea on pienenneyja vastaavas pohjavesialueen ulkopuolella sijaitsevaa RA-2-aluea laajenneu. Samalla alueille salliavien lomaasuntojenenimmäismääriä on tarkisteu.Uusi elinjaus RA-1- ja RA-2-loma-asuntoalueille: RA-1-ja RA-2-alueilta ei tule ohjata liikenneä Nygårdinen ylisuoraan Kaskelanelle. Risteys on vaarallinen mm. huononnäkyvyyden vuoksi. Tieyhteyden voisi osoiaa Långkärrinenkaua. Tieyhteys loma-asuntoalueilta etelän suuntaantulisi osoiaa suoraan Laaksoehen Kallioen sijasta.Lentomelun takia alue ei ole sopiva loma-asumiseen. Kuivanmaanmökit eivät ole erityisen kysyyjä. Syytä aloiaapienellä mökkien määrällä lammen läheisyydessä. (c)Kulku Kaskelaneltä Dammen-järvelle ja molemmillevapaa-ajan asuntoalueille on osoiamaa. Se on tehtäväKaskelanen ja Nygårdinen risteyksen kaua. Risteyson turvallinen. Kulkua ei saa tehdä itä-länsisuuntaistapoikiaisetä pitkin. Sen risteys Kaskelanen kohdallaon vaarallinen ja kulku vanhaa asutusta häiritsevä. Myösolisi toivoavaa avata eyhteys Dammenin pohjoisosastaLångkärrinelle, jolloin kulku virkistysalueelle helpottuisiPaippisista ja Nikkilästä. Kulku Laaksoeltä Kallioenkaua vapaa-ajan asuntoalueelle on liian lännessä ja häiritseekohtuuomas olemassa olevaa asutusta. Tie tuleeosoiaa idemmäksi kohtuullisena kompromissina nykyisenomakoasutuksen ja Blekdalin kartanon välistä. (204)Kallioelle ja siitä pohjoiseen piirrey uusi e tulee poistaa.Laaksoeltä kulkee suora e maankäyösopimusalueellesopimuksentekijän omien maiden kaua. (49, 55)Kallioelle piirrey kokoojae tulee siirtää kulkemaanBlekdahlin lan maiden halki. (53)Suunniteltu elinjaus kulkee puutarhan läpi – etä ei pidätoteuaa sellaisenaan. Maankäyösuunnitelmissa tulisikäyää pääasiassa olemassa olevia estöjä. (50, 54)Uusi e Kallioeltä pohjoiseen voitaisiin linjata vanhaaeoikeua pitkin ja edelleen RA-1-alueen pohjoispuolitseNygårdinelle (kts. liite). (5, 7, 8, 10, 59-64)Kaskelane ja Nygårdine sijoiuvat suunnielualueen ulkopuolelle,joten osayleiskaavassa ei osoiteta tästä syystä,miten Kaskelaneltä tuleva liikenne ohjautuu suunnielualueenpohjoisosan asuin- ja loma-asumisen alueille. RA-1ja RA-2 -alueiden asemakaavoituksen yhteydessä tuleetehdä tarkemmat liikenneselvitykset loma-asuntoalueidenliikenteen järjestämisen suhteen ja tähän pohjautuvat esuunnitelmat.Finavian tekemän lentomeluennusteen mukaan L den55dB:n lentomelu ei ylity Talman suunnielualueella nykyisineikä vuoden 2025 ennustelanteessa. Lentomelu tuleehuomioida kaavoituksessa siten, eei uusia asuinalueitasijoiteta yli L den55 dB:n lentomelualueelle. Näin ollen Talmantapauksessa lentomelu ei ole esteenä asuinrakentamiselleTalman osayleiskaava-alueella.Osayleiskaavaehdotuksessa loma-asuntoalueille RA-1 jaRA-2 Laaksoeltä johtavan en linjausta on siirrey luonnoksessaesiteyyn linjaukseen verrauna idemmäksi japohjoisemmaksi ja siten, ajo Kallioen varren asutuksenohi poistuu. Tien lopullinen sijain tutkitaan RA-1- ja RA-2-alueiden asemakaavoituksen yhteydessä osana lomaasuntoalueidensuunnielua.23

Koko asiakohtaa koskeva vastineTalma Skin taholta on todeu, eä Talman alueelta puuttuvatmatkailijoille vuokraavat loma-asunnot. Tätätarvetta tyydyttämään on osoitettu RA-alue laskeelualueenläheisyyteen. Loma-asuntojen rakentaminen on mahdollistalisäksi laskeelu- ja matkailualueeksi osoitetullaEG-2-alueella.Muut kaksi loma-asuntoaluea RA-1 ja RA-2 osayleiskaava-alueenpohjoisosassa sijoiuvat yhden maanomistajanmaa-alueille. Ratkaisu perustuu kunnanhallituksenpäätöksen (26.2.2008, 52 §) mukaisesti kunnan jamaanomistajan väliseen maankäytön hankeyhteistyösopimukseen.RA-1-alue sijaitsee osayleiskaavan tärkeäksiluokitellulla pohjavesialueella. Uudenmaan ELY-keskus,Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä, Sibbo Naturskyddare- Sipoon Luonnonsuojelijat rf ja Sipoon kunnanYmpäristösuojelujaosto toivoivat lausunnoissaan parannuksiapohjavesien suojeluun. Siten RA-1 loma-asuntoalueaon pienenney huomaavas osayleiskaavaehdotuksessaverrauna osayleiskaavaluonnokseen, ja RA-1 alueon osoiteu alueelle, jossa pohjaveden pinnan yläpuolinenmaakerros on maanomistajan mukaan pääosin yli 10metriä. Loma-asuntoalueen minimietäisyys pohjavedenottamoonkasvaa noin 850 metriin (luonnoksessa 650 metriä).Alueelle salliavien loma-asuntojen enimmäismäärääon vähenney, luonnoksessa lukumäärä oli 3+30, ehdotuksessa3+15. Vähennetyt 15 loma-asuntoa on siirreypohjavesialueen ulkopuolella sijaitsevalle RA-2-alueelle,jota on vastaavas laajenneu. Yleisiin määräyksiin on vesihuollonosalta lisäy määräys, eä RA-1 alue on liiteävävesihuoltoverkkoon. RA-1 -alueen tarkempaa suunnitteluaja rakentamista ohjaa ja määrää pv-1 aluea koskevamääräys, jonka mukaan toiminnasta ei saa aiheutua haittaapohjaveden laadulle eikä määrälle.RA-1- ja RA-2-alueille johtava e on osayleiskaavaehdotuksessasiirrey pääosin kulkemaan loma-asuntoalueetomistavan maanomistajan maa-alueelle.Maa- ja metsätalousalueiden/virkistysalueiden muutostoiveAP-alueiksiTilani Kvistbacka I ja II olisi luontevaa osoiaa asutukseenkuten kunnan omistama alue – varsinkin jos kunta suunnieleealueelleen vesi- ja viemäriverkostoa. Myös Kumpareenvarrelle on jo rakenneu omakotaloja. (220, 221)Tilat on osoiteu osayleiskaavassa pääosin M-alueeksi jalojen mahdollinen rakentamisen määrä määräytyy kaavassaosoitetun M-alueen laskennallisen rakennusoikeudenperusteella. Asemakaavoiteavan alueen pohjoisrajaamääriteltäessä on haluu pitäytyä maakuntakaavan linjoilla.Lisäksi purolaakso muodostaa luontevan rajan asemakaavoiteavanja haja-asutusalueen välillä. Katso myösasiakohdan lopussa oleva yhteisvasne.Degermossan lan MA-merkintä tulisi muuaa AP-merkinnäksi.Pellon pinta-ala on maatalousmaana eriäinpieni. Pelto on vuokraviljelyssä. Tila on pääen varrella jalähellä mahd. toteutuvaa juna-asemaa. (404, 232, 239)Tila sijaitsee Marnkylänen varrella ja se on ainoa paikka,josta avautuu näkymä Marnkylänen varrelta pohjoiseenvanhoille ja vielä nykyäänkin viljelyksessä oleville peltoaukeille.Nikkilän suuntaan ajeaessa peltojen takananäkyy komea Degerberg. Tästä syystä la halutaan säilyttääosayleiskaavaehdotuksessa MA-alueena. Maanomistajallaon omistuksessaan kaksi laa Laaksoen asemakaavoiteavaksiosoitetulla alueella. Katso myös asiakohdanlopussa oleva yhteisvasne.MA-alueiksi merkityt lat Kuusikko 1 ja 2 tulisi osoiaaasuin- tai teollisuuskäyöön. Tiloilla on toiminut TalmanTiili Oy, mikä on edelleen ns. toimimaton osakeyhö. Tilateivät ole koskaan olleet maa- ja metsätalouskäytössä.(405, 406)Tila 406 ja osa lasta 405 on osoiteu kaavaehdotuksessaA-alueeksi. Vanhojen karojen (Kuninkaankartasto, Senaa-nkara, topografikara 1946-47) perusteella lat ovatolleet ainakin parin vuosisadan ajan ennen 1950-lukuapeltona/niiynä. Asemakaavoitusvaiheessa rakenneavanalueen rajaus tarkentuu. Katso myös asiakohdan lopussaoleva yhteisvasne.Vanikon AP-1- ja AP-alueet tulisi yhdistää kiinni toisiinsa.kapea VL-alue soveltuu huonos ulkoiluun ym. (475, 476)Osayleiskaavaluonnoksessa lojen osalta rakenneavaalue jakaantuu ”kehäkadun” länsi- ja itäpuolelle. Tilanitäosa ulouu kehäkadun itäpuolella nykyiseen ojaan as.Ojan ja kehäkadun välinen alue on osoiteu osayleiskaavaluonnoksessaviheralueeksi, jolle on sijoiteu sijainniltaanohjeellinen hulevesiallas. Osayleiskaavaehdotuksessakehäkadun ja A-alueen välinen viheralue on osoiteusuojaviheralueeksi EV. EV-alue on tarpeellinen hulevesienkäsielyä varten. Asemakaavoitusvaiheessa rakenneavanalueen rajaus tarkentuu. Katso myös asiakohdan lopussaoleva yhteisvasne.Koko asiakohtaa koskeva vastineTalmaan laadiava osayleiskaava on luonteeltaan yleispiirteinenaluevarausosayleiskaava, jonka ensi sijaisenatavoieena on ohjata asemakaavoitusta. Osayleiskaavassaesitetään alueen tavoitellun kehityksen periaaeet jaosoitetaan suunnielualueen eri osien pääkäyötarkoitusesim. asumiseen, virkistykseen, työpaikka- ja liikennealueiksi.Osayleiskaavassa esitetyt maankäyöratkaisuttäsmentyvät ja jäsentyvät tarkemmaksi asemakaavoituksessa.Yleiskaavan tarkkuus huomioiden voidaan asemakaavoitusvaiheessatarkentaa asemakaavoiteavien alueidenrajauksia vähäisessä määrin. Samoin yleiskaavassapääkäyötarkoitukseltaan esimerkiksi asuntoalueeksi (A)osoiteu alueenosa voi sisältää asemakaavassa myös mui-24

ta maankäyömuotoja, esim. virkistysalueita (V), kunhanosayleiskaavan perusajatus säilyy.Osayleiskaavan asemakaavoiteavien alueiden sijainmääräytyy pääosin maakuntakaavan mukaises eikä Uudenmaanliio lausunnossaan toivonut muutoksia asemakaavoiteavienalueiden sijoieluun/laajuuteen. Rakentamisentehokkuus määräytyy asuinalueiden sijainnistarautaeaseman suhteen; lähellä asemaa ivistä ja kaukanaasemasta väljää rakentamista. Maakuntakaavan jarautaeaseman lisäksi asemakaavoiteavien sijoieluunovat vaikuaneet mm. maisemaselvityksen suositukset rakentamiseensoveltuvista alueista. Rakentamisen ulkopuolelleon pyriy jäämään esim. arvokkaat kuluurimaisemat,peltoalueet, maaperältään huonos rakentamiseensoveltuvat alueet, luontokohteet, laajat metsäselänteet,hulevesien luontaiset kerääntymisalueet ja teollisuusalueidenlähialueet. Osayleiskaavaehdotuksessa M-alueita onmuuteu A-alkuisiksi alueiksi, jos se on ollut mahdollistaedellä esiteyjen seikkojen perusteella.Rakentaminen haja-asutusalueella (M-alkuisillaalueilla)Haluaisimme, eä lallamme (osayleiskaavaluonnoksessapääosin MY-aluea, pieni osa M-aluea) olisi ns. siirtolapuutarhanomainenrakentaminen mahdollista. (6, 9)Osayleiskaavaehdotuksessa osa maanomistajan alueistaon liitey osaksi asemakaavoiteavaa loma-asuntoaluea(RA-2 -alue). Alueelle voidaan asemakaavalla osoiaa mm.siirtolapuutarhamaista rakentamista. Osa lasta on osoiteuosayleiskaavaehdotuksessa M-alueeksi. M-alueellasallitaan haja-asutusluonteinen rakentaminen kaavamääräyksenmitoituksen mukaises. Katso myös asiakohdanlopussa oleva yhteisvasne.Tila Metsäpelto 18:88 on osteu suvulle 20-30-luvulla ns.(Ollila) 18:85 lasta - laan kohdistuu siten vielä rakennusoikeua,joka tulee osoiaa osayleiskaavaluonnoksessa.Samaisesta Ollilan 18:85 emälasta vuosikymmeniämyöhemmin muodostetulle lalle 18:86 on osayleiskaavaluonnoksessamerkiy rakennusoikeua suurelle alueelle.(50, 54)Talman osayleiskaavassa ei osoiteta varsinaises rakennusoikeuksia,vaan sen ensi sijaisena tavoieena on ohjataasemakaavoitusta sekä muuta suunnielua ja rakentamista.Talman osayleiskaavassa määritellään asemakaavoiteavatmaa-alueet. Koko osayleiskaava-aluea ei tullamissään tapauksessa asemakaavoiamaan. Niillä alueilla,joita ei tulla asemakaavoiamaan, osayleiskaava toimiilupavalmistelun tukena. Haja-asutusluonteisiksi jääviäalueita (M-, MU-, MU-1, MY, MA ja MT-alueet) koskien onkaavassa osoiteu laskennelliset rakennusoikeudet.Molemmat lat (18:88 ja 18:85) ovat rakentamaomia.Osayleiskaavassa lat on osoiteu osin M-alueeksi, osinMT-alueeksi. MT-alue on osoiteu pellon keskellä kulkevanojan molemmin puolin. Tilojen mahdollinen rakentamisenmäärä määräytyy kaavassa osoitetun M- ja MTalueidenlaskennallisten rakennusoikeuksien perusteella.Katso myös asiakohdan lopussa oleva yhteisvasne.Haja-asutusalueella pitää voida rakentaa myös alle 5000m 2 tonlle. Niiye 15 ympärillä on rakenneu poikkeusluvallaaiemminkin. (76)Laaksoen ja Niiyen välinen ”uusi” pientaloalueellatontehokkuuden tulisi olla vähintään 0,1, joa asutustaon mahdollista ivistää ja saada kunnallistekniikan piiriin.(83)Tilojen alue on osoiteu osayleiskaavassa M-alueeksi. Tilatovat rakentamaomia, la 76 on pinta-alaltaan 3500m2 ja lan 83 pinta-ala 5055 m2. Sipoon kunnassa hajaasutusalueelleon voinut rakentaa (jos hajarakentamisoikeuaon jäljellä) vähintään 2000 m2 kokoisille loille,mikäli rakennus liitetään vesihuoltolaitoksen vesi- ja viemäriverkostoon.Tilojen mahdollinen rakentamisen määrämääräytyy kaavassa osoitetun M-alueen laskennallisenrakennusoikeuden perusteella. Katso myös asiakohdan lopussaoleva yhteisvasne.Liitekartalla viivoitetut alueet tulee muuaa MT-alueistaM-alueiksi. Huomioitava myös, eä Bäckgårdin ja Sommaränginvälinen tie on siirretty kaasuputken viereen. (102,103, 210, 203, 198)Pääosa mielipiteen liitekartalla viivoitetuista alueista onmuuteu osayleiskaavaehdotuksessa M-alueiksi. Pieniäyksityisteitä ei ole osoiteu osayleiskaavakartalla. Uudetrakennetut et tullaan tulevaisuudessa merkitsemään päiviteäviinpohjakaroihin. Katso myös asiakohdan lopussaoleva yhteisvasne.MY-alueeksi osoiteu piha- ja puutarha-alueemme tuleemuuaa M-alueeksi liieen mukaises. Alueemme on ainoaasuu paikka osayleiskaavassa, joka on osoiteu MYalueeksi.Lähivuosina on tarkoitus rakentaa tallirakennusja ulkoilutarha 3 ponille. GE- ja LUO- rajauksilla on pihaalueluonnoomas halkaistu, mikä tulisi myös muuaakuten oheisessa karaliieessä on punaisella merkiy.(132)Tila sijoiuu keskelle osayleiskaavaluonnoksen laajaaMY-aluea. Piha-alueen läheyville osuu kolme luontokohdea,kaksi luontoarvoiltaan keskinkertaista kohdea(luo-2/66 =vajaatuooinen kallio ja /670=vajaatuooinenkalliometsä), yksi luontoarvoiltaan merkiävä kohde (luo-1/65 =ojiamaton kangas/ruohokorpi) sekä yksi geologinenkohde (ge=arvokas kallioalue). MY-alueen muuaminenmielipiteen mukaises M-alueeksi ei ole perusteltuaalueen lukuisten luontoarvojen vuoksi.Haja-asutusluonteinen rakentaminen on mahdollista MYalueellakaavamääräyksessä esiteyjen ehtojen mukaises-. Myöskään tallin ja ulkoilutarhan perustamiselle ei oleesteitä kaavaratkaisun eikä sen luontokohteiden osalta.25

Osayleiskaavaehdotuksessa luontokohteiden määräyksiäon tarkisteu Uudenmaan ELY-keskuksen lausunnon mukaises(ks. ELY-keskuksen lausuntoon anneu vasne).Katso myös asiakohdan lopussa oleva yhteisvasne.Kalkkien pohjoispuolinen viljelemätön peltoalue tulisimuuaa MT-alueesta M-alueeksi (liite). (185)Peltoalue on osa laajaa avointa maisemaa, joten alue onperusteltua osoiaa MT-alueena. Tilan alueelle osayleiskaavaluonnoksessamerkiy MY-alue on kuitenkin muuteuosayleiskaavaehdotuksessa M-alueeksi. Katso myösasiakohdan lopussa oleva yhteisvasne.Björkdahlin itäpuolista rakenneua laa (la 4:30) ei olemerkiy M-alueeksi kuten muut rakennetut alueet. Esitän,eä em. lan ja pohjoisempana olevan M-alueen välinenMY-alue (osa lasta 4:17) muutetaan myös M-alueeksi.(372 = la 4:17)Osayleiskaavaehdotuksessa osa molemmista loista onosoiteu M-alueiksi ja ulkoilupolkua on siirrey hieman.Joa ulkoilupolulle on jäänyt tarpeeksi laa, on viereistäAP-aluea hieman supisteu.Koko asiakohtaa koskeva vastineOsayleiskaavassa asemakaavoiteavien alueiden ulkopuolellejäävät M-alkuiset alueet ovat ns. haja-asutusalueita.M-alkuisia alueita on viidenlaisia, M-, MY-, MU-, MT- jaMA-alueita. Kolme ensimmäistä (M-, MY- ja MU-alueet)on osoiteu pääosin metsäisille alueille ja kaksi jälkimmäistä(MT ja MA) peltoalueille. MY-alueet on osoiteuympäristöarvoja omaaville metsäalueille. MU-alueet ovatmetsävaltaisia alueilta, joilla on alueen sijainnin takia ulkoilunohjaustarvea ja näin tarvea mm. ulkoilupolkujentoteuamiseen. Peltoalueet, erityises MA-alueet, toivotaansäilyvän avoimina ja viljelykäytössä.Haja-asutusluonteisiksi jääviä alueita (M-, MU-, MU-1, MY,MA ja MT-alueet) koskien on kaavassa osoiteu laskennellisetrakennusoikeudet. Laskennallisen rakennusoikeudenmäärä ja rakennuspaikkojen enimmäismäärä vaihteleealuetyypeiäin. Kaavassa M- tai MU-1 -alueiksi osoitetutalueet soveltuvat parhaiten rakentamiseen, ja näin ollennäillä alueilla on laskennallinen hajarakentamisoikeus suurin.Sinänsä osayleiskaava ei itsessään vielä tuo rakennusoikeua,vaan rakentaminen vaai rakennuslupaa edeltävääsuunnielutarveratkaisukäsielyä.Osayleiskaavaluonnoksen MT-, MY-, tai MA-alueita onmuuteu osayleiskaavaehdotuksessa M-alueiksi, jos la(tai lan osa) on rakenneu ja/tai liiyy luontevas laajempaanrakenneuun ympäristöön. Kaava-alueen koillisosanlaajat MY-alueet on muuteu M-alueiksi. Alueella onvain kaksi luontokohdea, joiden säilymisen turvaa omatluontoarvojen kaavamerkinnät.Pietari-rata ja nykyinen raideliikenneUudenmaan liiton mukaan osayleiskaavassa osoiteuPietari-radan paikka ohjaa myöhemmässä vaiheessa radantarkkaa sijoitusta. Kaavan esielylaisuudessa anneinymmärtää eei kaavan ratalinjauksella ole mitään merkitystäradan myöhempään toteuamiseen. Rata tulisisijoiaa heän asutuksen alle/kohdalle. Lisäksi ratavaraustulisi esiää leveämpänä varauksena tai sen sijoituksessaminimoidaan haiavaikutukset. Alueella, jonne ratalinjauson nyt sijoiteu, on vaarana eä nykyisistä porakaivoistahäviää vesi ja maalämpökaivot osuvat radan kohdalle. Radanulostulokohta osuu luo-2/64 kohdalle. (ilm. 158 + 172+ 176 + 178 + Sointulane 20)Olen huolissani Pietari-radan raidetunnelin rakennustöidensekä valmiin tunnelin käytön aikaisista mahdollisistarakennukselle ja ympäristölle aiheutuvista vaurioista.Vaadin, eä ennen rakennustöiden aloiamista, niidenaikana, sekä jälkeen kaivoveden laatua ja riiävyyä tarkkaillaan.Samoin tulee vastaavas tarkkailla mahdollisessyntyviä rakennusvaurioita. Tulevan radan rakentamisenja käytön aikaiset mahdolliset melu- ja tärinähaitat tuleeeliminoida. Em. asioista tulee esiää ennusteet, suunnitelmatsekä riskikartoitus ennen kaavan vahvistamista. (363)Uusi Pietari-rata on esitey Talman osayleiskaavakartalla2. vaihemaakuntakaavaehdotuksen mukaises tunneliin.Sijain on sekä maakuntakaavassa eä osayleiskaavassaohjeellinen.Rantahankkeen toteuaminen edellyää tarkempaaradan yleissuunnitelmaa ja edelleen ratasuunnitelmaa.Radan sijain tarkentuu myöhemmin tehtävässä radanyleissuunnitelmassa. Ratahankkeesta tullaan myös myöhemmintekemään suuria rakennuskohteita koskevaympäristövaikutusten arvioin (YVA). Tällöin selvitetäänradan aiheuamat melu-, tärinä- ja muut mahdollisetvaikutukset. Ratahankkeiden suunnieluprosessista saalisäetoja mm. julkaisusta Radan suunnieluohje (Ratahallintokeskuksenjulkaisuja B 20, 2008). Hankkeiden YVAmeneelystäon lisäetoa Ympäristöministeriön kosivuillaosoieessa www.ymparisto.fi.Vaadimme, eä rautaeaseman paikka ja sen mukanaC-alue palauteaisiin Ilvesmäenen tuntumaan, missäse on Sipoon yleiskaavassa 2025 (luonnos 13.2.2007) jaltä-Uudenmaan maakuntakaavassa (12.11.2007). Perusteluinamm. luonnoksen maakuntakaavan ja yleiskaavanvastaisuus, kaavan toteuaminen tuhoaisi historiallisesja maisemallises merkiävän lan, viljelyelinkeinon harjoiaminenestyisi. (463 ja 466)Katso maanomistajan tekemän mielipiteen vasne kohdassa” Rakentaminen yksityisten omistamilla asemakaavoiteavaksitarkoitetuilla C, A, AP, AP-1 ja AP-2-alueilla.”Katso myös ko. kohdan koko asiakohtaa koskeva vasne.26

Kehäkadun” linjaus ja alikulutKaavaesityksessä Porvoon radan pohjois- ja eteläpuolenväliset liikenneyhteydet on ratkaistu kolmella alikäytävälläVanikon, Talmanen ja Ilvesen kohdalla. Näistä Ilvesenalikulun toteutus olisi maaperän kantavuuden ja kuivuudenosalta ongelmaomin. Sitä kaua myös Marnkylän-en ja Keravanen yhteys olisi helpoin ja lyhin. Sen sijaanVanikon- ja erikoises Talmanen alikulkujen järjestelyjähaiaa alueen halki radan eteläpuolella virtaava puro.Parempi paikka alikululle - ainakin pintavesien ohjailunosalta - voisi olla Talmanen nykyisen linjauksen kohdalla,tai sen läheisyydessä. Liikennejärjestelyjen osalta parasratkaisu olisi mielestäni edelleenkin uuden elinjauksensuuntaaminen Talman- ja Noranen risteyksestä Hiekkamalminja rautaen ylitse Marnkylän elle. Pidän myösvarmana seikkana sitä, eä kaikki Talman kaava-alueellatoteuteavat eparannukset tulevat johtamaan osanBastukärrin liikennepaineesta ko. väylille niin kauan, kuinKeravan- ja Lahdenen risteyksen pullonkaula on saatutyydyäväs ratkaistuksi. (570)Talman osayleiskaavan rakennemallivaiheessa tutkiinuseita liikennejärjestelyjä. Mallia Kehä, jonka pohjaltaosayleiskaavaluonnos tehin, arvioiin liikenteellisesparhaaksi. ”Kehäkadun” itäistä alikulkua on osayleiskaavaehdotuksessasiirrey noin 190 m länteen. Siirtoa puoltavatluonnoksen alikulun paikkaa kantavampi maaperä jaolemassa olevan kauppapuutarhan mahdollisuus toimiavielä alikulun rakentamisen jälkeenkin. Lisäksi alikulultavoidaan johtaa kevyen liikenteen luiska suoraan junalaiturille.Alikulun ja katujärjestelyiden tarkempi suunnielutehdään asemakaava- ja katusuunnieluvaiheessa.Osana Talman ja Bastukärrin kaavatöitä tehdään liikenneselvitykset,joihin pohjautuen katuverkko suunnitellaansiten, eä minimoidaan Bastukärrin raskasliikenteenohjautuminen Talman katuverkkoon. Osana Bastukärrinkaavoitusta varaudutaan uuden katuyhteyden toteuamiseenKeravaneltä Jokivarrenelle. Tämän eyhteyden ontehdyissä liikenneselvityksissä todeu purkavan osaltaanLahdenelle suuntautuvaa liikenneä.Osayleiskaavassa ei osoiteta pieniä kokoojateitä tai tont-katuja. Tonkatujen ja pienten kokoojakatujen sijainmääräytyy vasta asemakaavoitusvaiheessa, jolloin tonteillepyritään osoiamaan ajoyhteys ainoastaan yhdestäsuunnasta.KevytliikenneEhdotamme kevyenliikenteenväylän ja katuvalaistuksenperustamista lasten koulumatkaturvallisuuteen vedotenTalman VPK:n kohdalta Kylänpäänelle ainakin Kalkkikallionenristeykseen saakka. (ilm. 158 + 172 + 176 + 178 +Sointulane 20)Laaksoehen ja Kylänpäänehen tukeutuvan AP-alueenasemakaavoituksen yhteydessä ealueet tullaan muuamaankatualueiksi niiltä osin kuin ne liiyvät asemakaavoiteavaanalueeseen. Asemakaavoituksen yhteydessämääritellään katualueiden mitoitukset ja tarviavat lavarauksetmm. kevyen liikenteen väylän tai jalkakäytäväntoteuamiseen siten, eä asemakaavoiteavilta alueiltasaadaan osoiteua turvalliset kevyen liikenteen yhteydetmm. päiväkoin ja kouluun. Kunta vastaa asemakaavoissaosoiteujen katualueiden toteutuksesta ja ylläpidosta.Asemakaavoituksen ulkopuolisilla alueilla et säilyvätyksityisteinä.Nygårdinelle suunniteltu pyöräe tulisi rakentaa ainoastaanasemakaavoitetun alueen rajalle, LihansavustamoPekka Pajuniemen risteykseen as. Golfpelaajien näkökulmastapyöräe ei ole tarpeen. Yleisen turvallisuuden varmistamiseksiriiää muutaman hidastetöyssyn rakentaminenPajuniemen ja golfin välille. (254)Suurin osa Nygårdinen ajoneuvoliikenteestä suuntautuuGolf Talman alueelle. Osayleiskaavassa on osoiteu kevyenliikenteen väylä aina golentän liiymään as, joapystytään en varren asutukselle turvaamaan turvallisetkulkuyhteydet Talman keskustan suuntaan. Kevyen liikenteenväylän mitoitus ja sijoiuminen tullaan määrielemääntarkemmin asemakaavoituksen ja katusuunnielunyhteydessä.Tieyhteydet asuntoalueiden sisälläMarnkylänelle on osoiteu Talmankujalle johtavaasuinalueen kokooja paikkaan, joka on aikamoinen rotko.Asiaan tulee kiinniää huomiota. (415)Kokoojakadun sijain määräytyy lopullises vasta asemakaavoitusvaiheessa.Vanikon Marla nimisen lan poikki kulkeva vanha eyhteystulee katkaista jommastakummasta päästä kokooja-en valmistuua Vanikon laaksoon. (595)27

Ulkoilupolut, ratsastusreitit, viherreitit / Friluftsleder,ridvägar, grönrutterPihan läpi kulkeva yksityise tulee katkaista kiinteistön itärajalla.Kaavan mukaisen ulkoilurein myötä pihasta tulisioikopolku ulkoilijoille. (588)Ulkoilupolku on siirrey osayleiskaavaehdotuksessamaanomistajan 588 omistaman lan ulkopuolelle. Lopullisenviherkäytävän paikka ja rajaukset määräytyvät vastaasemakaavoitusvaiheessa.Ridsgarna borde flyas bort från Paipis och lägenheten4:73. Moveringar: ridsgen går längs lägenhetens privatväg,genom en nyplanterad björkskog och över en odladåker samt för nära gårdsplanen, bastun och en brunn. (a)I delgeneralplaneförslaget har den instrukva ridvägenflyats a löpa helt och hållet på planområdet, på ca 600m avstånd från markägarens lägenhet. Vägen har dragitsdelvis längs gränsen mellan skogsrygg och åkermarkoch delvis längs befintliga vägar. Samdigt har ridvägenssträckning i norr ändrats så, a den löper längs den befintligagasledningen. Förverkligandet av ridvägen förutsäeruppgörandet av en detaljerad ridvägsplan.Tutkiava yhtenäisen viherrein muodostamista laskettelukeskuksenympärille, johon voi talvella tehdä ladut.(556-559, 655)Laskeelukeskuksen ympäri on mahdollista rakentaa ladutsiten, eä latu kulkee laskeelukeskuksen länsipuolellaosiain EG-2-alueella ja muualla joko EG-2- tai viheralueella.Viheralueiden rajoja on tarkisteu osayleiskaavaehdotuksessamm. osoiamalla radan eteläpuolinen arvokasluontokohde VL-alueeksi. Laskeelukeskuksen pohjoispuolellemuodostuu näin osayleiskaavaehdotuksessaosayleiskaavaluonnosta huomaavas laajemmat viheralueet,jotka mahdollistavat mm. yhtenäisen viherreinmuodostumisen laskeelukeskuksen ympärille.ma-merkintä vaakaviivoituksineen on päällekkäinenmerkintä varsinaisen maankäyömerkinnän AP (pientalovaltainenasuinalue) kanssa. AP-alue on tarkoitustulevaisuudessa asemakaavoiaa pientaloalueeksi. Rakennuspaikkojen(asemakaavassa tonen) lukumäärä jarakennusoikeudet määritellään vasta asemakaavoitusvaiheessa.ma-merkinnän rajaus tulee Sipoon kunnan kulttuuriympäristöja rakennusperintöselvityksestä (2006).”Osaksi säilynyt kartanoympäristö, säilynyt viljelymaisema”on arvoteu paikallises merkiäväksi (luokka 2).Selvityksessä on todeu, eä luokan 2 alueiden ominaislaadunsäilyminen on turvaava.Osayleiskaavaehdotuksessa on supisteu ma-alueenrajausta hieman kaavaluonnokseen nähden siten, eärajauksen sisälle jää kartanoympäristö ja avoimet viljelyalueetsekä viljelyalueiden lähiympäristö. MaanomistajanKylänpäänen itäpuoliselle AP-alueelle jää vielä mamerkintä.Kun alue asemakaavoitetaan pientaloalueeksi,tulee asemakaavassa erityises huomioida, eä alueellerakenneavat uudisrakennukset sopeutuvat ympäröiväänviljelymaisemaan. Asemakaavassa/rakentamistapaohjeessavoidaan antaa määräyksiä/ohjeita esim. rakennustenmassoielusta ja värityksestä, rakennusten sijoielustasekä pihan istutuksista.LuontokohteetLaskeelukeskuksen huipulla sijaitsevalla luontokohteellaei ole avohakkuun jälkeen enää luontoarvoja. (556-559,655)Osayleiskaavaluonnoksessa oli virheellinen kohdemerkintä(luo-1/134) laskeelukeskuksen huipulla sijainneen luontokohteenosalta. Merkinnän pitäisi olla luo-2/131 (ympäristöstäänselväs erouva, vajaatuooinen kalliometsä).Kohde on tuhoutunut metsähakkuiden vuoksi osayleiskaavatyönpohjaksi tehdyn luontoinventoinnin (2010) jälkeen,ja tästä syystä se on poisteu osayleiskaavaehdotuksenkaavakartalta.MaisemaKeravan Laineenen itäpuolella sijaitsevat pellot, jotka onmerkiy AP-1-alueiksi, tulee merkitä maisemallises arvokkaiksipeltoalueiksi (MA). Kaikki rakennusalueet tulisisijoiaa niin, eä ne saadaan ”upoteua” olemassa olevienmetsien/puuston suojiin. (b)AP-1-alueeksi merkiy peltoalue sijoiuu nykyisen asutuksensisään ja siitä pääosa on maisemaselvityksen rakentamissuosituksessaesitey rakentamiseen suositeltavaksialueeksi. Asemakaavoitusvaiheessa tulee tarkemmin tutkiavaksi,minne rakenneavat tont sijoitetaan ja mikäosa alueesta osoitetaan esim. puistoksi.Tilan alueelta tulee poistaa ma-merkintä (vinoviivoitus) jakaavoiaa alue pientalotonteiksi. Jos ma-merkintää ei voidapoistaa, tulee lan alueelle sopivaan paikkaan osoiaa4-5 rakennuspaikkaa. (187)28

Mielipiteen esittäneet / De som har sagt sin åsikterNroNimi / Namn5 Hills Maanrakennus Oy7 Eskelin Paavo, Eskelin Liisa, Eskelin Sami8, 10, Eskelin Paavo, Eskelin Liisa59 Eskelin Paavo60 Eskelin Sami61-62 Eskelin Miikka63 Eskelin-Siren, Sari64 Eskelin Paavo65 Eskelin-Siren, Sari6,9 Keunen Tuula ( = Nordgren Tuula)49 Alho Virpi50,54 Känkänen Teemu55 Känkänen Hannu76 Träskman Anita83 Lindholm Anssi102 Alavahtola Christel103 Alavahtola Christel, Alavahtola Seppo132 Rusanen Ma, Rusanen Mari158 Leskinen Mar, Leskinen Lahja (nyk. ilm. Leskinen Juha, Pajarinen Pirjo)172 Ahonen Sami, Andersson Mia176 Makainen Keijo, Makainen Hilkka, Breucha Daniel, Breucha Sari178 Pitko Tiia, Pitko Mika185 J&O Tiimi Oy187 Parviainen Reino204 Laakia Raimo232, 239 Laine Eino, Laine Salme (nyk. Enholm Merja)254 Nordman Ville322 Asunto Oy Sipoon Isonkivene345 Rakennus Oy Rakla355 Taskinen Jaana, Taskinen Jyrki363 Mitrunen Marit372 Pielä Arja404 Laine Salme (nyk. Enholm Merja)405, 406 Talman Tiili Oy/ Saarinen Eeva415 Tarvainen Jouko, kauppinen Anna-Kaisa443 Elisa Oyj453 Kivelä Jorma, Nordman Helena463,466 Pircklèn Arne475 Finstad Harry, Finstad Arja476 Finstad Harry491 Julkunen Raimo506 Tiainen Rauli527 Nissinen Toivo, Hirvinen Eine556-559, 655 Talma Ski Oy570 Huuhtanen Vijo, Huuhtanen Sirkka588 Tuomainen Eka595 Hilden Mar, Hilden Pirjo642, 643 Wickström Sigurd659, 660 Vallila Maarit, pellikka Anne, Sutela Eeva701 Versowood OyabcOljemark HolgerHaikonen SamuliHoho Marjo29