Raivaajan käsikirja - Hengenvaara

Raivaajan käsikirjan käyttäjälleTähän kirjaan on koottu ohjeita ja opastusta johtoaukeiden raivaustyötä tekeville. Kirjassa onlisäksi yleistietoa voimajohdoista ja Fingrid Oyj:stä sekä raivaustöihin liittyvää muuta tietoa.Käsikirjan kohta ”Johtoaukeiden raivaus” on samalla myös Fingrid Oyj:n tekninen eritelmä voimajohtojenraivaustöistä ja kohta ”Turvallisuusasiakirja kasvuston käsittelystä sähkölaitteistojenläheisyydessä” on Fingridin voimajohtoalueiden kasvustonkäsittelyssä käytettävä Turvallisuusasiakirja,jota tilaaja tarpeen mukaan täydentää työkohdekohtaisilla tiedoilla.Käsikirjan ohjeissa ja tiedoissa saattaa olla epätarkkuuksia tai virheitä. Raivaustyötä tekevienon aina ensisijaisesti noudatettava työn toteutuksesta vastaavan yhtiön omia turvallisuussuunnitelmiaja ohjeita sekä tilaajalta saatuja ohjeita ja opastusta.Käsikirjassa olevaan ”Terveenä taimikossa”-artikkeliin ja sen valokuviin olemme saaneet käyttöoikeudenMetsäkustannus Oy:ltä ja kuvaaja Emil Bobyreviltä.Matalakasvuisten pensaiden tunnistusohjeen valokuvineen on laatinut kasvitieteen professoriJouko Rikkinen Helsingin Yliopistosta.Puiden kaato-ohjeen laatimiseen olemme saaneet asiantuntija apua Hämeen ammatti-instituutinlehtorilta Kalervo Lahtiselta.Kiitän kaikkia käsikirjaan laadintaan osallistuneita tahoja hyvästä yhteistyöstä, kuten myös niitäFingridiläisiä, jotka ovat antaneet oman panoksensa käsikirjan sisältöön.Ari Levula, aluepäällikköFingrid Oyj

PERUSTIETOA FINGRIDISTÄ JA VOIMAJOHDOISTAFingrid lyhyesti• Sähkö on välttämätön osa kaikkiensuomalaisten arkipäivää. Suomi toimiisähköllä.• Fingrid on yritys, joka vastaakantaverkon eli sähkönsiirtojärjestelmäntoimivuudesta. Yhtiön toimintapohjautuu sähkömarkkinalakiin.• Kantaverkko on sähkönsiirronrunkoverkko, johon ovat liittyneet suuretvoimalaitokset ja tehtaat sekä alueellisetjakeluverkot. Fingridin hallitsemaanSuomen kantaverkko kuuluu 400, 220 ja110 kilovoltin voimajohtoja noin 14 000kilometriä sekä yli sata sähköasemaa.• Fingrid huolehtii siitä, että Suomi saasähköä häiriöttä myös tulevaisuudessa.Lähivuosina rakennetaan lähes3 000 kilometriä uusia voimajohtojaja kolmisenkymmentä sähköasemaa.Näin olemme mukana kehittämässäsuomalaista yhteiskuntaa ja jokaisensuomalaisen hyvinvointia.• Fingrid edistää sähkömarkkinoidentoimivuutta minimoimalla siirronpullonkaulojen aiheuttamia haittoja.• Yhtiö osallistuu aktiivisestieurooppalaistuviensähkömarkkinoiden kehitystyöhöntavoitteena tehokkaasti toimivatyhteiseurooppalaiset sähkömarkkinat,joihin sidosryhmät luottavat.Pohjakartta © Karttakeskus Oy, Lupa L9505/125

Voimajohtojen jännitetasot ja johtoalueSuomessa käytetään voimajohtojen jännitetasoina 110, 220 ja 400 kilovolttia (kV)*.Jännitetason voi helposti tunnistaa eristinketjun pituuden ja eristinlautastenlukumäärän perusteella:JännitetasokVEristinketjunpituusEristinlautastenlukumäärä110 noin 1 metri 6-8220 noin 2 metriä 10-12400 noin 4 metriä 18-21*1 kV = 1 000 volttiaJohtoalue on se alue, johon Fingrid on lunastanut käyttöoikeuden. Käyttöoikeusasettaa maanomistajalle käyttörajoituksia.6

Voimajohdon rakenneKuvan pylvästyyppi on yleisimmin käytettyharustettu portaalipylväs, muttakäytössä on myös ns. vapaasti seisoviateräspylväitä, joista harukset puuttuvat.Voimajohdon pylvään pylväsalaulottuu kolmen metrin etäisyydellemaanpäällisistä pylväsrakenteista.7

JOHTOAUKEIDEN RAIVAUSRaivausten tavoitteetVoimajohtojen kasvuston käsittelyllä pidetään voimajohdot puuvarmoina.Puuvarmuus tarkoittaa sitä, että johtoaukean raivaus toistetaan niin usein, etteivät puut kasvaturvaetäisyyttä lähemmäs johtimia ja että reunapuut käsitellään niin usein, etteivät ne johtimiakohti kaatuessaan aiheuta pysyvää johtovikaa.Miellyttävään ja hoidettuun ulkonäköön pääsemiseksi kaikkea puustoa ei kaadeta, vaan johtoaukeallejätetään katajia ja matalakasvuista puustoa. Tästä raivaustavasta käytetään nimitystä"valikoiva raivaus".Kaadettavat puut katkaistaan mahdollisimman lyhyeen kantoon, eikä kaadettuja puita jätetä alueille,joissa niistä on merkittävää haittaa, kuten pellot, polut ja ojat.Pystyyn kuivaneet puut, kuten katajat kaadetaan johtoaukean ulkonäkö- ja palokuormasyistä.Johtoaukean leveyden mittaus ja merkkausEnnen johtoalueen merkkauksen ja raivaustyön aloittamista on tarkistettava tilaajalta saadutohjeet ja se, että ollaan oikeassa työkohteessa.Johtoaukean raivausleveys tulee tarkistaa johtoalueen poikkileikkauspiirroksesta, joka löytyytilaajalta saadusta raivausohjeesta. Mikäli raivausohjeessa oleva johtoaukean leveys poikkeaauseita metrejä johtoaukean nykyisestä leveydestä työkohteessa, ei työtä saa aloittaa, ennenkuin tilaajalta on saatu lisäohjeita.Johtoaukean leveys mitataan johdon keskilinjastakohtisuoraan johtoaukean reunaan.Raivattavan alueen raja määräytyy puidenrungon sijainnin mukaan niin, että puut joidenrunko on johtoaukealla, kaadetaan.HUOM! Johtoaukean poikkileikkauspiirroksissajohtoaukea on selvyyden vuoksi piirrettyniin, että reunavyöhykepuiden oksia ei olejohtoaukealla, vaikka tosiasiassa niitä tietystion, koska siis vain rungon sijainti määrää senonko puu johtoaukealla.Johtoaukean reuna merkitään Fingridin toimittamallasinisellä ”FINGRID OYJ JOHTOAU-KEAN REUNA” -kuitunauhalla. Kuitunauhakiinnitetään johtoaukean ulkopuolella olevanpuun oksaan johtoaukean reunan kohdalle taikaadettavista vesoista tehtyyn keppiin näkyvällepaikalle niin, että merkkaus näkyy myösraivauksen jälkeen.Merkkausnauha tulee sijoittaa riittävän korkealle, jotta heinät ja raivauksessa jätettävä puustoei haittaa merkkien näkymistä.Johtoaukean puolella voi olla edellisissä raivauksissa raivaamatta jääneitä ns. kaventumapuita.Johtoaukean reuna merkitään kuitenkin aina poikkileikkauspiirroksen mukaiseen johtoaukeanleveyteen mahdollisista kaventumista riippumatta. Johtoaukea mitataan ja merkataan pylväspaikaltaja vähintään kahdesta kohdasta pylväiden väliseltä jänteeltä. Johtoaukean mittaus jamerkkaus tehdään joko ennen raivausta tai raivaustyön yhteydessä.9

RaivaustyöEnnen raivaustyön ja johtoalueen merkkauksen aloittamista on tarkistettava tilaajalta saadutohjeet ja se, että ollaan oikeassa työkohteessa. Tilaajalta saadut ohjeet on oltava aina kunkinraivaustyöryhmän käytettävissä. Mikäli käytettävissä olevat ohjeet ovat kuitenkin puutteelliset,tai ollaan epävarmoja siitä, ollaanko oikeassa työkohteessa, on ehdottomasti otettava yhteyttätilaajaan ennen työn aloittamista.Jokaisessa raivaustyöryhmässä tulee olla suomenkielentaitoinen henkilö, jotta kommunikointija asioista sopinen onnistuu mm. maanomistajien kanssa.Raivatessa on erityisesti huolehdittava siitä, että raivausleveys säilyy annettujen ohjeidenmukaisena. Raivausleveys on aina poikkileikkauspiirroksen mukainen johtoaukeanleveys johtoaukean vanhoista kaventumista riippumatta.Mikäli johtoaukean reunan sisäpuolella kulkee rinnakkainen vieras voimajohto, raivaus voidaanlopettaa rinnakkaisen voimajohdon lähimmän johtimen kohdalle. Tällöin johtoaukeanreunaa ei tarvitse merkitä sinisellä kuitunauhalla.Kaventumapuista kaadetaan vain ne, jotka jäävät nauhoituksessa rungon perusteellajohtoaukean puolelle. Jos puun oksat ulottuvat johtoaukean puolelle, mutta runko on johtoaukeanulkopuolella, niin puuta ei kaadeta. Vaarallisista ja erittäin pitkäoksaisista johtoaukeanulkopuolelle jäävistä puista on ilmoitettava tilaajalle ja niiden sijainti sekä lukumäärä on merkittäväraivauspöytäkirjaan.Puut on katkaistava mahdollisimmanmatalakantoisiksi. Havupuuton katkaistava alimpienelävien oksien alapuolelta. Mikälitämä ei ole mahdollista kivien taimuiden esteiden vuoksi, puunoksat on katkaistava niin, että puukuolee.Kuvassa on esimerkki riittävän alhaaltakaadetusta kuusipuskasta.Raivaus tehdään valikoivasti jäljempänä tarkemmin kuvattujen periaatteiden mukaisesti.10

Pylväsala on pylväsrakenteiden sisään jäävä alue ja pylväsrakenteiden ympäristö kolmen metrinetäisyydelle rakenteista. Pylväsalalta kaadetaan kaikki puusto. Pylväsrakenteet (pylväsjalatja harukset) on puhdistettava kaadetusta puustosta niin, ettei puita jää kiinni rakenteisiinja perustukset sekä harukset on helposti tarkastettavissa. Erityisesti on huomioitava,ettei vapaasti seisovien pylväiden (ei haruksia) rakenteiden sisälle jää raivattua puustoa.Suurimman mahdollisen mastokorkeuden osoittavien laivaväylätaulujen edustalta on kaadettavakaikki puusto siten, että väylätaulu näkyy vesistön suuntaan mahdollisimman hyvin. Johtoaukeanulkopuolella olevien taulujen edustojen raivaus tehdään lisätuntityönä. Väylätaulujen rakenteeton myös puhdistettava kaadetusta puustosta.Väylätaulut on sijoitettu laivaväylän molemmille rannoille niin, että veneilijöiden on ne mahdollisimmanhelppo havaita riippumatta siitä, kummasta suunnasta johtoa lähestytään. Tästä syystätaulut voivat joskus sijaita varsin etäällä johtoaukeasta. Usein väylätaulujen sijainnin näkee parhaitenvastarannalta.Kuvassa mastokorkeustaulut rannassa,jossa on myös raivauksen erityiskohde.HUOM! Vaikka ranta-aluetta ei muutoinraivattaisikaan, tulee pylväsala ja pylväsrakenteidenympärystät raivata vähintäänkolmen metrin etäisyydelle rakenteista.Kaadettua puustoa ei saa jättää teille, ajourille, poluille, pelloille eikä aitojen tai ojien/jokien/purojen päälle. Muutoin kaadettua puustoa ei tarvitse siirtää, ellei erityisohjeissa niinvaadita.11

12Kuvissa on esimerkkejä sitä, miten vesakko pitää kaataa ojasta poispäin, eikä ojanpäälle saa jättää kaadettuja puita.

Kaadetun puuston poiskuljettamisesta on aina sovittava tilaajan kanssa. Kaadetut puut ovatmaanomistajan omaisuutta.Raivaussopimusalueiden lähellä raivataan "Raivaussopimusalue"-kylttiin saakka. On huomioitava,että ”Raivaussopimusalue”-kyltti voi puuttua, tuolloin raivausraja on katsottava ohjeesta.Muiden, raivaamatta jätettävien, erityiskohteiden osalta raivausraja on määritelty erityisohjeissa.Epäselvissä tapauksissa on otettava yhteyttä tilaajaan.Maanomistajan joulukuusikäyttöön varaamia, punaisella kuitunauhalla merkittyjä kuusia eikaadeta, jos ne eivät aiheuta vaaraa neljän seuraavan kasvukauden kuluessa. Jätettävätjoulukuuset saavat olla enintään kolme metriä pitkiä.Ennakkoon maanomistajan kanssa sovituista kuusien jättämisistä kerrotaan myös erityisohjeissa.Maanomistaja voi sopia jätettävistä kuusista myös suoraan raivaajan kanssa. Jätetyistäkuusista on aina tehtävä merkintä raivauspöytäkirjaan.Peltoalueet on aina tarkastettava ja tehtävä tarvittavat raivaukset. Peltoalueilla kasvustoavoi olla esim. ojien ja teiden varsilla sekä pylväsaloilla. Näitä kohteita ei ole laskettu laskutuseränvalmiiseen hehtaarimäärään, joten ne tehdään lisätyönä.Kuvassa on esimerkki raivaustarpeesta peltoalueella. Pylväsala raivataan tuntityönä. Kaadettujapuita ei kuljeteta pois pellolta, mutta ne kasataan niin, että ne eivät haittaa pellon viljelyä, eivätkäole kiinni pylväsrakenteissa.13

Valikoiva raivausJohtoaukealla kasvavat vaarattoman pituiset katajat jätetään pääsääntöisesti kaatamatta,mutta katajat eivät ole millään tapaa rauhoitettuja, joten myös niitä saa ja pitää kaataatarpeen mukaan.Alueilla, joissa on paljon katajia, on huomioitava erityisesti, että nopeakasvuista puustoa ei jääkaatamatta jätettävien katajaryhmien sisään. Tarvittaessa katajaryhmää pitää harventaa, jottakatajien välissä kasvava muu puusto saadaan raivattua luotettavasti.Pystyyn kuolleet katajat kaadetaan palokuorman vähentämiseksi ja maisemallisista syistä.Alle yhden metrin pituiset havupuut, pihlajat sekä matalakasvuiset pensaat saa jättää kaatamatta.Matalakasvuisilla pensailla tarkoitetaan tuomia, paatsamia ja muita pensasvartisia kasveja,sekä alle yhden metrin pituisia, hyvin hentovartisia pajupensaita.Esimerkkikuvia matalakasvuisista pajuista.Kohtiin, joissa johtimet ovat huomattavan korkealla, saa jättää raivaamatta alle kahden metrinkorkuiset pajut, pihlajat, tuomet ja paatsamat. Erityisesti on huomioitava luonnonpurojen varret,joihin tulee jättää suojaavaa pensaikkoa johdin korkeuden niin salliessa.14

Kuvassa esimerkki valikoivastaraivauksesta.Mikään jätettävä puu ei saa suunnitellun raivauskiertoajan (5-6 vuotta) kuluessa kasvaaturvallisuusasiakirjassa mainittua vähimmäisetäisyyttä lähemmäs johtimia. Myösmainittua vähimmäisetäisyyttä lähemmäs kasvamassa olevat katajat kaadetaan.Kuvassa esimerkki liian pitkistäkatajista, jotka pitää raivauksenyhteydessä kaataa. Huom. Mikälikataja on turvaetäisyyksiä lähempänäjohtimia, ei sitä saa kaataavaan siitä on ilmoitettava työntilaajalle.Niille ranta-alueille, joissa johtimet ovat huomattavan korkealla (johdinkorkeus yli 15 m), jätetäänlähimmän pylvään ja rannan väliin maisemapuustoksi matalakasvuisia lehtipuupensaita(paatsamat ym.) ja alle viiden metrin pituisia havupuita ja pihlajia. Jätetyt maisemapuut eivätsaa aiheuttaa voimajohdon käyttövarmuudelle vaaraa ainakaan seuraavaan kymmeneen vuoteen.Pylväsala ja laivaväylätaulujen edustat raivataan kuitenkin aina paljaaksi johdinkorkeudestariippumatta. Jätetystä rantapuustosta tehdään aina merkintä raivauspöytäkirjaan.15

Erityistyökaluja vaativien isojen puiden kaatoJohtoaukeiden raivaukseen kuuluu myös edellisillä raivauskierroilla mahdollisesti raivaamattajääneiden isojen puiden kaatoa. Toimittajalla tulee olla osaaminen ja välineistö myös isojen puidenturvalliseen kaatoon suurjännitejohtojen läheisyydessä.Tällaisina isoina puina pidetään puita, jotka kokonsa (runko metrin korkeudelta läpimitaltaan yli15 cm) tai pituutensa (puu voi väärään suuntaan kaatuessaan ulottua turvaetäisyyksiä lähemmäsjohtimia) johdosta vaativat erityistyökalujen käyttöä. Näiden puiden turvallinen kaato vaatiiaina moottorisahan ja kaadon suuntaamisvälineiden kuten kaatoraudan (= ”vänkäri”) käyttöä.Näitä puita ei turvallisuussyistä saa koskaan kaataa raivaussahalla.Jos kaadettava puu näyttää väärään suuntaan kaatuessaan ylettyvän virtajohtimiin, onkäytettävä kaadon suuntaamisvälineiden yhdistelmää (esim. kaatorauta + köysi/vinssi).Kuvassa kaventumapuut on kaadettusuunnatusti moottorisahaaja kaatosuunnan varmistustakäyttäen.Johtoaukean ulkopuolella olevat pitkät ja hoikat puut, jotka ovat vaarallisesti kallistuneetvoimajohtoon päin, kaadetaan myös suunnatusti erityistyökaluja käyttäen.Mikäli kaadettava puu on voimakkaastikallistunut johtoonpäin, tai se on muutoin erityisenvaarallinen kaataa, on siitäilmoitettava tilaajalle ja pyydettäväkaatoapua.Kaadettujen isojen puiden määrä on kirjattava pylväsväleittäin raivauspöytäkirjaan.HUOM! Vain erityistyökaluilla kaadetuista isoista puista saa laskuttaa lisätyötunteja.16Mikäli johtoaukea on kaventunut niin, että alle kahden metrin etäisyydellä johtoaukean reunastaon kaadettavia isoja puita yli 40 kappaletta pylväsväliä kohden, on näiden puiden kaadostasovittava tilaajan kanssa.Mikäli tilaajan kanssa sovitaan, että näitä kaventumapuita ei raivauksen yhteydessä kaadeta,on raivauspöytäkirjaan merkittävä, kummalle puolelle johtoaukeaa puita jätettiin sekä puidenkappalemäärä.Mikäli kaventumapuustoa ei kaadeta, isojen puiden alle jäävä vesakko raivataan normaalistimerkittyyn leveyteen asti.

Erityisohjeita koneraivaukseenKoneraivauksesta on aina sovittava tilaajan kanssa. Tilaaja voi antaa ohjeita siitä, mitä johtoosuuksiaei saa raivata koneella.Pylväsalalla ei saa liikkua raivauskoneella, eikä pylväsalaa saa raivata koneella.Turvaetäisyyden (kolme metriä rakenteista) noudattamista seurataan raivaustyön laatutarkastustenyhteydessä.Koneraivausta on aina täydennettävä miestyönä tehtävällä raivauksella.Miestyönä raivataan pylväsalat ja muut kohteet, joita ei ole turvallista raivata koneella. Myöserikois- ja maisemallisesti herkät kohteet kuten kuusialueet, rannat ja pihat on aina raivattavamiestyönä.Koneraivauksessa johtoaukealta kaadetaan puusto pois valikoivasti siten, että johtoaukeallakasvavat katajat ja jalot lehtipuupensaat on mahdollisuuksien mukaan jätettävä kaatamatta.17

Piha- ja puistoalueiden käsittelySellaisten piha- ja puistoalueiden, joilla on puuston käsittelytarvetta, ja jossa puuston käsittelypoikkeaa normaalista raivauksesta, on puustojen käsittelystä aina sovittava etukäteen maanomistajankanssa. Tilaaja avustaa pihan omistajan yhteystietojen hankkimisessa tarpeen mukaan.Pihapuustojen käsittelyssä lähtökohtana on puiden kaato. Jos maanomistaja ei suostupuiden kaatoon, voidaan yksittäiset puut latvoa. Puita lyhennetään siten, ettei niistä aiheuduvaaraa ennen seuraavaa raivausta (raivauskierto 5-6 vuotta). Piha-alueilla tavoitteena onkäsitellä koko johtoalue samalla kertaa, eli puita voidaan tarpeen mukaan kaataa myös reunavyöhykkeeltä.Useita lisätyötunteja vaativista pihapuiden latvomisista pitää sopia myös tilaajankanssa, mikäli kyseistä latvomistyötä ei ole mainittu tilaajan antamissa ohjeissa. Piha-alueiltakaadetut puut / leikatut latvukset katkotaan ja siirretään tarpeen mukaan niin, että kaadettuapuustoa ei jää istutusten päälle eikä kulkuväylille, mutta kaadettua puustoa ei kuljeteta poispihasta, ellei siitä ole tilaajan kanssa erikseen sovittu. Mikäli piha on tontin omistajan toimestahoidettu niin hyvin, ettei puuston käsittelytarvetta ole merkitään raivauspöytäkirjaan ”Hoidettupiha-alue, ei raivaustarvetta”.Esimerkkejä piha-alueista.Tilaajan antamat tiedot työkohteestaKukin raivaustyökohde on tilaajan toimesta jaettu laskutuseriin. Kustakin laskutuserästä tilaajaon laatinut raivausohjeen, jossa on kerrottu raivattavat pylväsvälit, raivausleveydet ja raivattavapinta-ala. Lisäksi on kartta raivattavasta alueesta, johon on merkitty erityiskohteet raivausohjeineen.Mikäli työryhmällä ei ole käytössään tätä laskutuserää koskevaa raivausohjetta, ei työtäsaa aloittaa vaan on otettava yhteys tilaajaan.Raivausohjeessa on kartta raivattavasta laskutuserästä ja laskutuserän tiedot. Laskutuserääkoskevissa tiedoissa on ensinnä työkohteen ja laskutuserän tunnistetiedot. Laskutuseräntiedoissa on seuraavana raivattava pylväsväli, jota laskutuserä koskee. Jos laskutuserässäon useita voimajohtoja, annetaan raivattava pylväsväli kustakin johdosta erikseen. Jotta laskutuseräsaadaan alkamaan ja päättymään raivaustyön kannalta järkevällä tavalla (esim. alkaamaantiestä tai päättyy vesistöön) ja kaikkien johtojen osalta samalla kohtaa, ei laskutuseräuseinkaan ala tai pääty juuri pylvään kohdalle. Tästä syystä raivattavassa pylväsvälissä onuseinkin pylväsnumeron jälkeen plus tai miinus merkki ja metrimäärä. + merkki ja metrimäärätarkoittavat metrejä pylväältä kyseisen voimajohdon kasvavien pylväsnumeroiden suuntaan(= ”eteenpäin”) ja - merkki metrejä pylväältä pienenevien pylväsnumeroiden suuntaan(= ”taaksepäin”). Mikäli laskutuserän alku- ja/tai loppumispaikasta on epäselvyyttä, on otettavayhteyttä tilaajaan.18

Esimerkkejä raivausohjeista lisättynä "lukuohjeilla".19

Pylväiden tunnistaminenKaikissa pylväissä on pylväsnumero.Vanhoilla johdoilla pylväsnumero on merkitty joko pieneen numerokylttiin kiinnitetyillä keltaisillanumeroilla tai metallilevyyn painetuilla numeroilla. Osa vanhoista pylväsnumeroista on vaikeahavaita, eikä niitä näe kuin aivan pylväsjalan vierestä. Pylväsnumero on yleensä kiinnitetty vasempaanpylväsjalkaan (kasvavan pylväsnumeron suuntaan katsottaessa) noin 2,5 - 3 mkorkeudelle.Esimerkkikuvia pylväsnumeroista vanhoilla pylväillä.20

Osassa vanhoja pylväitä ja kaikissa uusissa pylväissä on pylvästunnistekilvet.Tunnistekilvessä on ylinnä johto-osan nimilyhenne. HUOM! Johto-osan nimilyhenne (esimerkkikuvassaPVR-AN) ei useinkaan ole sama kuin laskutuserässä oleva työkohteen nimi, koskajohto-osa on kahden erottimen tai sähköaseman välinen johto-osuus ja työkohteeseen voi kuuluamonia johto-osia.Kilven reunassa on Fingridin logo, joka kertoo, että kyseessä on Fingridin omistama voimajohto.Seuraavana kilvessä on johdon suunnittelutunnus(SUTU), joka koostuu numerosarjasta jamahdollisesta kirjaintarkenteesta (esimerkissä2594A). Tämä suunnittelutunnus löytyy myöslaskutuserän tunnistetiedoista ja johtoaukeakuvasta.Mikäli pylväässä oleva suunnittelutunnusei vastaa laskutuserässä olevia tietoja eiraivausta saa aloittaa vaan on otettava yhteystilaajaan.Alimpana kilvessä on kirjain P. ja sen perässäpylväsnumero, joka koostuu numerosta ja mahdollisestakirjaimin esitetystä pylväsnumerontarkenteesta (esim. A, Y, TEL jne.).Usein laskutuserä alkaa tai päättyy pylväällejossa pylväsnumeron tarkenteena on TEL. TarkenneTEL tarkoittaa voimajohdon päätepylvästä(päätetelinettä).Pylväissä joissa on kaksi virtapiiriä voi olla kaksi eri tunnistekilpeä, koska molemmilla virtapiireilläon oma johto-osanimensä ja virtapiirin suunnittelutunnusnumeronsa. Laskutuserän tiedoton laadittu yleensä vain toisen suunnittelutunnuksen mukaan. Pylväsnumero on kuitenkin samamolemmissa kilvissä, koska pylväällä on vain yksi numero. Vanhimmissa kilvissä voi osa kilvestäon taustaltaan keltainen ja useamman virtapiirin pylväissä voi pylväsnumeron yhteydessäolla värimerkkejä, jotka liittyvät oikean virtapiirin tunnistamiseen.21

Laskutuseräkohtaiset erityisohjeetTilaaja voi antaa laskutuserän raivausohjeessa erityisohjeita koskien tiettyä pylväsväliä tai karttaanmerkittyä aluetta.Erityisohjeissa voidaan määritellä:−−koko pylväsväli tai sen osa jätettäväksi kokonaan raivaamatta−−yksittäisten pihapuiden käsittelytapa−−puustoa jätettäväksi raivaamatta enemmän kuin valikoivan raivauksen periaatteidenmukaan jätettäisiin−−määrätä joltakin osalta kaadettu puusto poistettavaksi (mikäli puuston poistoa ei olemääritelty hankinta-asiakirjoissa, sen hinta sovitaan erikseen)−−raivaussopimusalueiden ja muiden erityiskohteiden sijainti.Mikäli raivauksen edetessä havaitaan raivaussopimusalue tai muutoin erityisellä tavalla hoidettu/istutettualue, jota ei ole mainittu tilaajalta saaduissa ohjeissa, ei kyseistä aluetta saa raivata,vaan työ on keskeytettävä ja otettava yhteyttä tilaajaan lisäohjeiden saamiseksi.Esimerkki joulukuusienkasvatusalueesta.Esimerkki erityiskohteestakaupunkialueella; johtimetkorkealla ja kadun ja kevyenliikenteenväylänväliin jätetäänpihlajia.22

Raivauspöytäkirjojen täyttö ja pinta-alamuutosten laskentaKustakin laskutuserästä laaditaan raivauspöytäkirja tilaajan toimittamalle pöytäkirjapohjalle, jossaon valmiina laskutuserän perustiedot ja sama kartta kuin raivausohjeessakin.Raivauspöytäkirjat täytetään huolellisesti tilaajan antamien ohjeiden mukaisestiLaskutuserän raivaustyön toteumatietotaulukon yläosaan kirjataan raivausaika, raivaajat jatyöryhmän vetäjän (jos useampi raivaaja) allekirjoitus. Jos kyseisen laskutuserän pylväsväleilläei ole lisäyksiä tai vähennyksiä pinta-aloihin eikä ole kaadettu isoja puita tai tehty muita erikoiskäsittelyjätuntityönä, niin laitetaan rasti (X) kohtaan "Ei poikkeamia". Näin ollen laskutettavahehtaarimäärä ilmenee taulukon yläpuolisista tiedoista kohdasta "Raivattava pinta-ala x ha".Jos laskutuserän alueella karttaan raivattavaksi merkityillä alueilla on alueita, joilla raivattavaakasvustoa ei ole, niin tällöin tehdään vähennys hehtaareista kohtaan "Korjaukset pinta-alaan"-ha-sarakkeeseen. Taulukkoon merkitään pylväsväli ja pituus sekä leveys ja siitä saatu hehtaarimäärä.Nämä vähennykset lasketaan yhteen ja merkitään taulukon toiseksi alimmalle riville jatämän jälkeen vähennetään kyseinen summa valmiiksi lasketusta laskutuserän raivattavastapinta-alasta. Vähentäminen voi johtua esim. uusista turvetuotantoalueista tai pelloista. Vähennystäei tarvitse kuitenkaan tehdä alle 50 metriä pitkistä alueista kuten esim. tiet ja parkkipaikat.Lisäyksissä pinta-alaan toimitaan vastaavasti. Ne merkitään kohtaan "Korjaukset pinta-alaan"+ha -sarakkeeseen ja lasketaan yhteen taulukon viimeiselle riville. Tämän jälkeen summa lisätäänvalmiiksi laskettuun raivattavaan pinta-alaan. Lisäyksiä voi tulla esim. kun vanha pelto onmetsittynyt. Pelto-ojien ja peltojen keskellä olevien pylväsalojen raivauksista ei lasketa pintaalojavaan niissä käytetään lisätuntityötä, jos ne eivät ole karttapohjalla violetilla rajattuja.Vähennyksistä ja lisäyksistä kirjataan selitys taulukon oikeassa reunassa olevaan sarakkeeseenaina kyseisen pylväsvälin kohdalle.Lisätuntityönä tehtävien hehtaarihintaan kuulumattomien erityistyökaluja vaativien puidenkaadot kappalemäärittäin merkitään "Isot puut kpl"-sarakkeeseen. Kaadetut puut merkitään pylväsväleittäin"Kaad."-sarakkeeseen. Jos isoja puita on jostain syystä jätetty kaatamatta, niidenmäärät merkitään "Jätetyt"-sarakkeeseen. Jätetyistä puista kirjataan myös selitys syystä raivaamattajättämiseen oikeanpuolimmaiseen sarakkeeseen.Kaadetut puumäärät ilmoitetaan pöytäkirjassa aina pylväsväleittäin. Lähekkäin sijaitsevienpylväsvälien isot puut on usein järkevintä kaataa samalla kertaa ja näissä tapauksissa kaatoonkäytetty työaika voidaan pöytäkirjassakin ilmoittaa näiden jännevälien kaatotyöhön yhteensäkäytettynä työaikana yhdistämällä ko. pylväsvälien rivit ”kaariviivalla” ja kirjaamalla tunnit sarakkeeseennäihin pylväsväleihin käytetty aika.Mikäli isoja puita on niin paljon, että tilaajan kanssa on sovittu, ettei niitä kaadeta raivaustyönyhteydessä, on niiden arvioitu lukumäärä kuitenkin kirjattava pöytäkirjoihin. Jos johtoaukeaon merkittävästi kaventunut ja kaventumaa esiintyy säännönmukaisesti, ei puiden lukumääriätarvitse arvioida vaan selitykseksi voidaan merkitä pylväsvälikohtaisesti esim. kaventunut 2-3 mmolemmin puolin / oikealta puolelta.Lisätyötuntien merkkaus tehdään pylväsväleittäin omaan sarakkeeseensa.HUOM! Kaikki poikkeamat (pinta-alojen vähennykset/lisäykset, kaadetut/jätetyt puut jalisätuntimäärät) on aina eriteltävä pylväsväleittäin raivauspöytäkirjaan.23

Esimerkki täytetystä raivauspöytäkirjasta:Työt, joista saa laskuttaa lisätyötunteja:- erityistyökaluja käyttäen johtoaukealta kaadetut isot puut- peltoalueilta raivatut ojat ja pylväsalat, joita ei ole huomioitu raivattavassa pinta-alassa- johtoaukean ulkopuolella olevien väylätaulujen edustojen raivaus- piha- ja puistopuiden latvomiset- muut tilaajan kanssa erikseen sovitut lisätyöt (esim. kaadetun puuston pätkiminen,oksien kasaus tai siirto).Liikkuminen teillä ja johtoalueellaLiikkumisessa teillä ja johtoalueilla on noudatettava varovaisuutta ja vältettävä aiheuttamastatarpeetonta vahinkoa. Piha-alueilla on ajettava erityisen varovaisesti. Aiheutetut vahingot onilmoitettava raivaustyöstä vastaavalle, joka sopii vahingoista maanomistajien kanssa. Maksetuista/ korjatuista vahingoista on ilmoitettava myös tilaajalle.Puomit on suljettava ajon jälkeen. Käyttöön saadut puomien avaimet on palautettava.Mikäli ajoneuvo joudutaan pysäköimään yksityisalueelle, on auton sisään asennettava näkyvällepaikalle raivaustyöstä vastaavan yhtiön yhteystiedot ja tieto työstä, johon ajoneuvon pysäköintiliittyy.Maanomistajia kohdattaessa on kerrottava oma nimi ja yhtiö jolle tekee töitä. Maanomistajienesittämiin kysymyksiin on vastattava asiallisesti. Jos maanomistaja esittää kysymyksiä, joihinvastaaminen kuluu työn tilaajalle pitää kirjata maanomistajan yhteystiedot (nimi ja puhelinnumero)muistiin ja välitettävä maanomistajan yhteystiedot sekä esitetty kysymys työn tilaajalle.Maastoon ja auton pysäköintipaikalle ei saa jättää mitään roskia vaan kaikki roskat ontuotava pois työmaalta ja hävitettävä asianmukaisesti.Leiriytyminen (esim. asuntovaunussa) johtoalueelle tai sen läheisyyteen on kielletty ilman maanomistajanlupaa.24Liikuttaessa koneilla yksityisteillä on maanomistajien kanssa sovittava käytettävistä reiteistämahdollisuuksien mukaan.

TURVALLISUUSASIAKIRJA KASVUSTONKÄSITTELYSTÄSÄHKÖLAITTEISTOJEN LÄHEISYYDESSÄYleistäTätä turvallisuusasiakirjaa noudatetaan Fingrid Oyj:n hallinnassa tai ylläpidossa olevien sähköasemien,voimajohtojen ja muiden sähkölaitteistojen läheisyydessä olevien puiden raivausta,oksimista, kaatoa, sekä helikopterisahausta tehtäessä.Tilaajalla tarkoitetaan tässä asiakirjassa Fingrid Oyj:tä. Puuston käsittelyä suorittavaa yhtiötäkutsutaan jäljempänä toimittajaksi. Toimittaja on puuston käsittelyn päätoteuttaja.Tällä asiakirjalla selvitetään tilaajan osalta sen tiedossa olevia työn yleisiä turvallisuustekijöitäetenkin sähköturvallisuuden ylläpidon kannalta.Ennen työn aloittamista kussakin työkohteessa, tilaaja ja toimittaja tarkentavat kyseisen työnaiheuttamia vaaroja täyttämällä yhteistyössä turvallisuusilmoituslomakkeen.Työryhmässä on oltava suomenkielentaitoinen henkilö, jotta saadaan käytyä keskustelut ymmärrettävästityöryhmä-yhteyshenkilö - Fingridin valvomo välillä.Toimittajan on varmistuttava, että työntekijät ymmärtävät tämän Turvallisuusasiakirjan sisällön.Tarvittaessa on käytettävä tulkkia.Tämän asiakirjan lisäksi toimittajan tulee tuntea Valtioneuvoston asetus puunkorjuutyönturvallisuudesta 749/2001 ja huolehtia siitä, että siinä mainitut työturvallisuusvaatimuksettulee täytettyä.TurvallisuusvastuutPuuston käsittelyn turvallisuudesta vastaa aina käsittelyn tekijä.Toimittaja vastaa oman henkilökuntansa ja alihankkijoidensa osalta työturvallisuuden kokonaissuunnittelusta,tarvittavasta ohjeistuksesta ja ohjauksesta sekä riittävästä valvonnastatyökohteessa. Lisäksi toimittaja vastaa hankinta-asiakirjoissa mainittujen ohjeiden ja määräystennoudattamisesta.Ennen töiden aloittamista toimittajan on annettava tämän turvallisuusasiakirjan mukaisestityöhön osallistuville opastus turvaetäisyyksistä ja muista työhön liittyvistä vaara- ja haittatekijöistä.Opastuksen antaminen on vahvistettava opastuksen saaneiden työntekijöidenallekirjoituksilla kuittauslomakkeeseen (liite 1) ja kopiot kunkin opastustilaisuuden kuittauslomakkeestaon toimitettava tilaajalle. Tilaaja voi halutessaan osallistua opastustilaisuuteen.Toimittaja käyttää omia työ- ja suojavälineitään, sekä vastaa niiden työturvallisesta kunnosta.Kaikilla raivaajilla on oltava määräysten mukaiset suojavarusteet.Toimittajan on varmistettava, ettei ulkopuolisille aiheudu vaaraa raivaustöistä tai puidenkaadosta. Työryhmän on varoitettava työn vaikutuspiiriin tulevia ulkopuolisia ja kiellettävävaara-alueelle tuleminen. Mikäli kielloista ja varoituksista huolimatta ulkopuolisia tulee vaarallisenlähelle, pitää vaaraa aiheuttavat työvaiheet keskeyttää ja sopia jatkotoimista tilaajankanssa.Toimittaja vastaa työkohteessa sattuneiden vakavien työtapaturmien ja muiden vakavientapahtumien lakisääteisistä ilmoituksista viranomaisille. Toimittajan on aina ilmoitettavatilaajalle työkohteessa sattuneet vakavat tapaturmat ja vähintään yhteen sairauspäiväänjohtaneet työtapaturmat sekä kaikki vaaratilanteet.Toimittaja valvoo, että työkohteeseen ei tuoda huumaavia aineita eikä siellä esiinnytä niidenvaikutuksen alaisena. Tilaajalla on toimittajan lisäksi oikeus poistaa työkohteesta henkilö,joka rikkoo tätä määräystä.Toimittaja vastaa siitä, ettei työ- ja sähköturvallisuusmääräyksiä rikota.25

TietoyhteydetTyöryhmällä ja kaikissa työssä käytettävissä koneissa on oltava matkapuhelin, jolla voidaantarvittaessa saada yhteys Fingridin valvomoon tai tilaajan ja työryhmän välille.Fingridin valvomon puhelinnumero 030 395 4300 on oltava tallennettuna puhelimen muistiin.Työryhmällä on oltava yhteisesti laadittu turvallisuusilmoitus mukana työkohteessa.Jännitetason tunnistaminenSuomessa käytetään voimajohtojen jännitetasoina 110, 220 ja 400 kilovolttia (kV).1 kV = 1 000 volttia (V). Jännitetason voi helposti tunnistaa eristinketjupituuden ja eristinlautastenlukumäärän perusteella:Jännitetaso kV Eristinketjun Eristinlautastenpituuslukumäärä______110 noin 1 metri 6 - 8220 noin 2 metriä 10 - 12400 noin 4 metriä 18 - 21TurvaetäisyydetTyössä on huolehdittava siitä, että vähimmäisetäisyydet jännitteisiin osiin työvälineistä japuista säilyvät virheliikkeetkin huomioiden vähintään taulukon 1. sarakkeen A mukaisina.Johtimien alla kasvaviin puihin voidaan soveltaa taulukon sarakkeen B mukaisia etäisyyksiä.Kun reunapuita käsitellään tai kuormataan metsäkoneella, koneista tai niiden taakasta onoltava taulukon sarakkeen C mukaiset vähimmäisetäisyydet jännitteisiin kohteisiin.Helikopterilla reunapuita sahattaessa on sahauslaitteesta ja putoavista latvuksista oltavasarakkeen C mukaiset vähimmäisetäisyydet jännitteisiin kohteisiin.Mikäli kasvava puu on joltakin osaltaan vähimmäisetäisyyksiä lähempänä jännitteellisiärakenteita, siihen ei saa koskea, vaan asiasta on ilmoitettava valvomoon,puh. 030 395 4300, joka antaa toimintaohjeet.Jännite A B C≤ 1 kV 2 m 1 m 2 m> 1...45 kV 2 m 1,5 m 3 m110 kV 3 m 2 m 5 m220 kV 4 m 3 m 5 m400 kV 5 m 4 m 5 mTaulukko 1. TurvaetäisyydetHUOM! Tasasähköjohdot Rihtniemi - Rauman tasavirta-asema B ja Nikuviken - Anttilantasavirta-asema ovat yli 400 kV johtoja ja niissä turvaetäisyys on 6 metriä.Sähkölaitteisto on aina normaalisti käytössä ja jännitteinen, ellei sitä ole varta vastenerotettu voimajärjestelmästä ja työmaadoitettu!Erityisesti pitää varmistaa, että turvaetäisyydet säilyvät myös työskentelyalueella mahdollisestioleviin risteäviin tai rinnalla kulkeviin toisiin johtoihin.26

Kuvassa esimerkki vaarallisen pitkästäkuusesta jonka kaato vaati voimajohtoonkäyttökeskeytyksen (kuusen latva on todellalähellä virtajohdinta ja ylin osa latvasta onkuivanut).Ilmoitukset ja ohjeetTurvallisuusilmoitusEnnen työn aloittamista kussakin työkohteessa, tilaaja ja toimittaja tarkentavat kyseisen työn aiheuttamiavaaroja täyttämällä yhteistyössä voimajohtokohtaisen turvallisuusilmoituslomakkeen.Puuston käsittelyä tekevän urakoitsijan kanssa tehdään aina turvallisuusilmoitus. Sen tekemiseksiurakoitsijan on vähintään viikkoa ennen suunniteltua työn aloittamista otettava yhteyttäalueen käyttöasiantuntijaan tai tehtävä ilmoitus sähköisesti.Toimittajan varmistuttava, että työntekijät ymmärtävät turvallisuusilmoituksen sisällön. Tarvittaessaon käytettävä tulkkia.Turvallisuusilmoituksessa sovitaan mm:−−mahdollisesta jälleenkytkentöjen poistosta ja poistoon liittyvästä yhteydenpidosta sekä menettelystäkun jälleenkytkennät on poistettu ja jos silloin johto laukeaa eikä kaatajaan saadayhteyttä. (Voimajohdoilla on käytössä jälleenkytkentäautomatiikka, joka puun kaatuessajännitteiseen johtoon voi kytkeä siihen välittömästi uudelleen jännitteen ja vielä noin minuutinkuluttua toistamiseen). Jälleenkytkennät poistetaan yleensä vain kaadettaessa erityisenvaarallisia puita−−mahdollisesta muusta työnaikaisesta yhteydenpidosta.27

Kaato-ohjeetTyököyttä, kaatotunkkia, vinssiä tai muuta varmistustapaa on käytettävä aina silloin kun puu,kaatuessaan johtimien suuntaan, voi ylettyä johtimiin (puunkorjuutyön järjestysohje). Jos puidenkaatosuunnasta ei voida olla varmoja varmistusvälineistä huolimatta, on työ tarvittaessa keskeytettävä(esim. kaventuma- tai reunapuissa esiintyy merkittäviä lahovikoja tai puu on pahastikallistunut johtimiin päin).Puun kaato on suunnattava voimajohdosta poispäin ja reunapuiden kaatotyö aloitettava reunavyöhykkeenulkoreunasta. Erityisesti pitää varmistaa, ettei työskentelyalueella ole risteävää tairinnalla kulkevaa toista johtoa.Isoja puita kaadettaessa on varmistuttava, ettei sivullisia ole kaadon vaara-alueella.TurvallisuussuunnitelmaTurvallisuussuunnitelma on laadittava kaikille vähintään neljä viikkoa kestäville työpaikoille.Myös lyhyemmistä töistä on tehtävä turvallisuussuunnitelma, ellei oleellisia turvallisuusseikkojakirjata muihin työmaalla käytettäviin asiakirjoihin.Turvallisuussuunnitelman tulee kattaa vähintään seuraavat turvallisuusasiat:−−työmaan organisaatio ja valvonta työkohteittain−−käytettävä kalusto ja työvälineet−−henkilösuojaimet−−toiminta tapaturmissa ja onnettomuustilanteissa sekä ensiapu−−palontorjunta konetyössä−−ulkopuolisten turvallisuuden varmistaminen−−työsuunnitelma.Turvallisuussuunnitelmassa tulee lisäksi huomioida tässä turvallisuusasiakirjassa esille tuotuihinvaaratekijöihin varautuminen kunkin työkohteen osalta.KaatovahinkoTurvatoimet turvaetäisyyden alittuessa puuta kaadettaessa tai työkoneen koskettaessavirtajohdinta:Jos puu kaatuessaan on vaarassa alittaa vähimmäisetäisyydet johtimiin tai koskettaaniitä:• Irrota otteesi sahasta tai rungosta ja siirry kauemmas puusta, jos huomaat ajoissakuinka tulee käymään.• Seiso liikkumatta paikallasi jalat yhdessä, kunnes puu on kaatunut.• Ilmoita tapahtumasta heti Fingridin valvomoon puh. 030 395 4300, ja noudatasaamiasi lisäohjeita.Jos puu kaatuessaan jää kiinni johtimiin:• Irrota otteesi sahasta tai saha puusta ja siirry kauemmaksi puusta.• Loiki vain toinen jalka kerrallaan maata koskettaen tai tasajalkaa hyppienmahdollisimman nopeasti vähintään 20 metrin päähän (askeljännitevaara).• Henkilövahingon tapahtuessa soita välittömästi yleiseen hätänumeroon puh. 112 janoudata saamiasi lisäohjeita.28

• Keskeytä ehdottomasti työskentely ja huolehdi, ettei kukaan mene lähelle kiinnijäänyttäpuuta.• Ilmoita tapahtumasta heti Fingridin valvomoon puh. 030 395 4300, ja noudata saamiasilisäohjeita.• Pidä huoli siitä, että kukaan ei mene lähelle konkeloa.Jos konetyössä kaatuva puu, koneen osa tai kuormaimen taakka koskettaa virtajohtimia:• Irrota kaatopää kaatuvasta puusta.• Ajoneuvon sisätiloissa olet aluksi turvassa.• Yritä siirtää taakka / ajaa kone irti sähköjohdosta.• Jos kone syttyy tuleen tai renkaat savuavat, hyppää työkoneesta ulos tasajalkaa.• Älä kosketa työkonetta ja maata samanaikaisesti.• Loiki vain toinen jalka kerrallaan maata koskettaen tai tasajalkaa hyppien mahdollisimmannopeasti vähintään 20 metrin päähän.• Ilmoita tapahtumasta heti puhelimitse Fingridin valvomoon, puh. 030 395 4300, ja noudatasaamiasi lisäohjeita.• Pidä huoli siitä, että kukaan ei mene työkoneen lähelle.Varoitus! Puuta ei saa mennä irrottamaan ennen kuin johto on kytketty jännitteettömäksi,erotettu ja työmaadoitettu. Huom! Vasta johdon työmaadoittaminen poistaa hengenvaaran.Erityisvaatimukset konetyössä• Laadittava ympäristösuunnitelma tilaajan esittämien vaatimusten mukaisesti.• Koneet on varustettava sellaisella laahauskettingillä, että se on painonsa takia ainayhteydessä maanpinnan kanssa.• Konetyössä tulee erityisesti huomioida maaston kaltevuudet, jotka vaikuttavat koneen puominkorkeuteen.• Metsäpalovaaran pienentämiseksi on kasvuston käsittelyssä käytettävissäkoneissa oltava palontorjuntavarustus.• Konetyössä on säännöllisesti valvottava ympäristöä metsäpalon varalta.• Pitkinä kuivina kausina metsäpalovaaran ollessa huomattava konetyö tulee keskeyttää.• Maastopalon sattuessa kone on ajettava pois johdinten alta riittävän kauaksi palopaikasta.Maastopalosta on välittömästi ilmoitettava hätäkeskukseen ja Fingridin valvomoon.Työntekijät ovat velvollisia opastamaan pelastuslaitoksen yksiköt palopaikalle.• Konetta ei saa jättää johtimien alle tai pylväiden välittömään läheisyyteen vapaa-aikoina vaanse on ajettava vähintään aivan johtoaukean reunaan.• Paloturvallisuuden vuoksi vältä ajoneuvon tai työkoneen tankkausta 20 m lähempänävoimajohtoa.29

Muut vaara- ja haittatekijät• Mikäli työryhmä kokee työssä työryhmään kohdistuvaa uhkaa ulkopuolisten henkilöidentaholta, on työ välittömästi keskeytettävä, poistuttava rauhallisesti kohteesta ja otettavayhteys tilaajaan. Tilaaja ja toimittaja sopivat yhteistyössä työn jatkamisen edellytyksistätässä työkohteessa.• Pylväiden haruksia tulee varoa. Haruksen katkettua ilmoita asiasta heti puhelimitsenumeroon 030 395 4300 ja noudata saamiasi lisäohjeita.• Johtoaukeilla voi kasvaa jättiukonputkea jonka koskettaminen aiheuttaa voimakkaitaiho-oireita. Kasvi sisältää ja erittää kasvinestettä, jonka kemialliset aineet vaikuttavat ihonvaloherkkyyteen. Auringonvalo aiheuttaa paljaalle iholle palovamman kaltaisia rakkuloitatai ihottumaa ja pigmenttivaurioita. Jos kasvinestettä pääsee iholle, pitää iho huuhdellavälittömästi juoksevalla vedellä. Johtoaukealla olevia jättiukonputkiesiintymiä ei saaraivata vaan niistä on ilmoitettava viipymättä työn tilaajalle.• Johtoaukealla ja sen ulkopuolella liikuttaessa on otettava huomioon tilaajan karttaaineistossanähtävät maasto-olosuhteet, joista erityisesti on huomioitava tiestö, pehmeiköt,jyrkänteet ja vesistöt.• Johtoaukealla voi olla aluskasvillisuuden peitossa vanhoja, teräväreunaisiksi rikkoutuneitaposliinieristimiä, vanhoja harusrautoja tai muuta vanhaa romua.• Osa pylväistä sijaitsee saarissa. Hukkumisvaara on huomioitava sekä varusteissa että työnajoituksessa.• Osa pylväistä sijaitsee laidunalueilla, joissa voi laiduntaa vihaisia eläimiä. Tarvittaessatoimittajan on ennen työn aloittamista sovittava maanomistajan kanssa laidunalueentyhjentämisestä. Erityisesti hevosaitauksia lähestyttäessä tai aitauksien sisäpuolellementäessä on aina sovittava maanomistajan kanssa toimintatavasta. Hevostenharjoitusradoille on ehdottomasti kiellettyä ajaa autoilla.• Maastossa liikuttaessa on huomioitava eläimistä: ampiaisista, punkeista, käärmeistä,karhuista jne. aiheutuvat vaarat.• Voimajohdolle johtavat tiet voivat olla huonokuntoisia ja sillat kantavuudeltaan heikkoja.Teiden ajokelpoisuus on aina varmistettava ennen ajoa. Aiheutetut vahingot toimittajan onjoko korjattava tai korvattava.• Avotulen teko on kielletty voimajohdon johtimien alle 20 m etäisyydelle äärimmäisestäjohtimesta. Avotulen teko 20 metrin ulkopuolella vaatii myös maanomistajan luvan.• Pylväisiin ei saa kiivetä, eikä niihin saa kiinnittää mitään.• Pylväsalalla, joka ulottuu kolmen metrin etäisyydelle pylväsrakenteista, ei saa liikkuaajoneuvoilla.• Ukonilmalla on vältettävä pylvään haruksiin ja pylvääseen koskettamista sekä niidenläheisyydessä oleskelua.• Jos johtimista roikkuu johtimen osia tai vieraita esineitä normaalia johdinkorkeuttaalempana, älä koske roikkuviin osiin, vaan ilmoita asiasta heti puhelimitse numeroon030 395 4300 ja noudata saamiasi lisäohjeita.• Vaaratekijöitä täsmennetään tarpeen mukaan työkohdekohtaisilla tiedoilla ennen työnaloittamista.30

Turvallisuusasiakirjan liite: KuittauslomakeTurvaohje kasvuston käsittelystä sähkölaitteistojen läheisyydessäOpastukseen osallistuneet vahvistavat allekirjoituksellaan, että he ovat:−−saaneet perehdytyksen tässä ohjeessa mainituista vaara- ja haittatekijöistä−−omaksuneet opastuksessa käsitellyt työturvallisuuteen liittyvät vaatimukset−−ymmärtäneet sähköturvallisuuden olevan merkittävä osa työn kokonaisturvallisuutta−−ymmärtäneet mahdollisten vahinkojen taloudellisen merkityksen ja laajuuden.Työkohde___________________________________Työn toimittaja (urakoitsija)___________________________________ puh.__________Työstä vastaava henkilö___________________________________ puh.__________Tilaaja Fingrid Oyj , ____ -SuomiTilaajan edustaja___________________________________ puh.__________AllekirjoituksetPaikka ja aika_____________________ ___.___. 201__Osallistujat:AllekirjoitusNimen selvennys_______________________________ _________________________________________________________________ _________________________________________________________________ _________________________________________________________________ _________________________________________________________________ _________________________________________________________________ __________________________________31

OHJEITA PUIDEN TURVALLISESTA KAADOSTAEnnen työn aloittamistaTarkista moottorisahan turvalaitteet (ketjujarru, ketjusieppo ja turvaliipaisin). Sahaajan varusteet(viiltosuojahousut, turvakengät, turvakäsineet, kypärä, kuulosuojaimet ja silmäsuojain) jakaadon suuntaamisvälineiden kunto.Tarkista, että ketju on terävä, oikein viilattu ja että ketjun kireys on oikea. Toispuoleisesti viilatullaja / tai löysällä teräketjulla ei saa tehtyä tarkkoja sahauksia.Varmista, että ensiaputarvikkeet ja puhelin ovat mukana.Kaatoa aloitettaessaKatso tuulen suunta ja voimakkuus. Voimakkaalla, puuskittaisella tuulella ei puita, jotka voivatväärään suuntaan kaatuessaan ulottua voimajohdon virtajohtimiin saa kaataa, vaan ne on kaadettavamyöhemmin paremmissa sääolosuhteissa.Aloita kaadon suunnittelu jo puuta lähestyessäsi. Arvioi minne ja miten paljon puu on kallellaan(huomioi talvella myös lumikuorman vaikutus). Huomioi myös muut kaatoon vaikuttavat vaaratekijät.Onko puu vaurioitunut? Onko merkkejä lahosta (kuiva latvus, tyvipaksunnos / puruatyvellä)? Onko puun latvus kiinni muissa puissa ja onko vaaraa, että latvuksesta tippuu kaadonyhteydessä kuivia oksia? Suunnittele mihin suuntaan kaadat puun ja tarkista, ettei aiotussakaatosuunnassa ole mitään kaapeleita tai muita rakenteita. Tarvittaessa raivaa kaatosuunnaltakallistuneet pienpuut pois niin, etteivät ne taivu vaarallisesti kaadetun puun alle (taipunut puuon kuin jousen jänne, joka voi iskeä vaarallisesti sahaajaa).Raivaa aluskasvillisuus kaadettavan puun juurelta ja perääntymissuunnalta. Karsi tarvittaessapuun alimmat oksat. HUOM! Älä koskaan karsi oksia hartialinjaa ylempää.Valitse kaadon suuntaamisen apuvälineet kaadon vaativuuden mukaan.Tarkista vielä, ettei vaara-alueella on ketään ulkopuolisia.Puun suunnattu kaatoSähkölaitteistojen läheisyydessä puita kaadettaessa tulee erityisesti pyrkiä siihen, että pitopuusäilyy ehjänä koko kaadon ajan. Hyvä pitopuu voi aiheuttaa puun tyven halkeamista, muttatuon haitan merkitys on varsin vähäinen verrattuna riskiin puun kaatumisesta väärään suuntaan.Pitopuun sopivan paksuuden voi merkata pystyviillolla puun kylkeen.33

Pitkät kapearunkoiset puut on usein vaativa kaataa suunnatusti kaatorautaa (”vänkäriä”)apuna käyttäen, koska teräketju ja kaatorauta eivät mahdu peräkkäin sahausrakoon. Tällaistenpuiden kaadossa auttaa ns. eritasosahaus, jossa sahataan ensin vain puun toinen puoli jaasetetaan sitten kaatorauta sahausrakoon.Kun kaatorauta on paikallaan, sahataan puun toinen puoli vinosti äskeistä sahausta alempaa,mutta kuitenkin niin että kaatoraudan alle jää ehjää puuta.Esimerkkikuva eritasosahauksesta.Esimerkkikuva pitopuusta eritasosahauksessa.34

Vaativien puiden kaato kaatoapuvälineiden yhdistelmälläVaarallisesti voimajohdon päälle ulottuvien puiden ja muiden erityisen vaativien puiden (voimakkaastikallistuneet puut, isot puut, vaurioituneet puut) kaadossa tulee käyttää kaadonsuuntaamisvälineiden yhdistelmää eli kaatoraudan lisäksi myös tunkkia tai vetoköyttä.Näiden puiden kaato tehdään aina kahden miehen työryhmällä.Kaatotunkin etuna on melko nopea käyttö, mutta se ei sovellu voimakkaasti kallistuneidenpuiden eikä lahovikaisten puiden katoon, koska työntövoima kohdistuu lähelle puun tyveä jasuuntautuu aina osittain ylöspäin, jolloin vaarana on, että tunkin työntövoima murtaa pitopuunja puu kaatuu hallitsemattomasti.Tunkkia käytettäessä vaarana on myös se, että tunkin tyvi painuu maahan.Kuva kaadosta kaatorautaa ja tunkkia käyttäen.Varmimmin puun saa kaatumaan haluttuun suuntaan käyttämällä vetoköyttä (varmistusköysi).Vetoköysi asetetaan kaadettavan puun ympärille mahdollisimman korkealle. Köyden asentamisessakätevä apuväline on oksasahan varsi, jonka päähän on kiinnitetty koukku, jolla köydensaa pujotettua puun ympärille. Köyden toinen pää kiinnitetään viistosti kaatosuunnassa olevanpuun tyveen vetoliinalla. Köyden kiristyspisteen tulee olla joko selvästi kaadettavan puunpituutta kauempana, tai sitten tulee käyttää köysipyörää (taittopyörää) ja kahta eri kiinnityspistettä,jolloin köyden kiristäminen taljalla voidaan tehdä eri suunnasta kuin mihin köyden vetosuuntautuu.HUOM! Vetoköysi asetetaan aina ennen kaatotoimenpiteitä.35

Kuva puun kaatosuunnan varmistamisesta kaatorautaa ja vetoköyttä käyttäen.Esimerkkikuva taittopyörän käytöstä.36

HYVÄ TIETÄÄ VOIMAJOHDOISTATieteellisissä tutkimuksissa ei ole havaittu, että voimajohdolla olisi haittavaikutuksialaiduneläinten terveyteen tai hedelmällisyyteen. Myöskään kreosootilla käsiteltyjenpuupylväiden nuolemisesta ei ole todettu aiheutuvan haittoja eläimille. Asiasta on antanutlausunnon mm. Eläinlääketieteellinen korkeakoulu / Elintarvike- ja ympäristöhygienian osasto(25.10.1994).Muuttolintujen reiteille tai pesimispaikkojenläheisyyteen voidaan erityiskohteissa asentaa varoituspalloja johtimiin. Tiedot havaituistatörmäyskohteista on hyvä kertoa Fingridille, joka päättää lintupallojen asennuksista.Voimajohtojen ympärilleen aiheuttamiensähkö- ja magneettikenttien mahdollisia terveysvaikutuksia on tutkittu paljon. Tutkimustiedonperusteella niistä ei ole todettu aiheutuvan vaaraa ihmisille tai eläimille. Julkaisujaaiheesta on ladattavissa Fingridin verkkosivuilta.Voimajohdot eivät Ilmatieteen laitoksen mukaan lisää salamointia eivätkä ohjaa ukkospilvienliikkeitä, vaan itse asiassa parantavat salamaturvallisuutta. Koska voimajohtopylväät useinovat lähiympäristönsä korkeimpia kohteita ja lisäksi maadoitettuja, ne ”houkuttelevat” itseensälähialueelle joka tapauksessa iskevät salamat. Johto on rakennettu niin, että salamapurkausohjautuu ukkosjohtimen kautta vaarattomasti maahan. Aivan johdon välittömässäläheisyydessä ei siis ukonilmalla ole syytä olla. Myöskään salamoinnin määrään eivätvoimajohdot voi vaikuttaa. Määrä on täysin riippuvainen ukkospilven ominaisuuksista, ei senalla olevista pylväistä.Johdon läheisyydessä kuuluva sirisevä äänijohtuu johtimien tai eristimien pinnalla ilmenevistä koronapurkauksista. Koronailmiö onihmiselle harmiton. Ilmiön aiheuttaa ilman ionisoituminen johtimien, eristimien tms. pintojenläheisyydessä. Koronan synnyttämä ääni on voimakkaimmillaan kostealla säällä tai talvella,kun johtimiin muodostuu huurretta. Koronapurkauksen välttäminen täydellisesti on käytännössälähes mahdotonta, mutta koska ääni on aina merkki energiahäviöstä, se pyritään jo senkintakia pitämään mahdollisimman pienenä. Koronaa esiintyy lähinnä 400 kilovoltin jännitetasolla.Ääntä saattaa suurjännitejohdon läheisyydessä syntyä myös tuulesta, joka ravistelee johdoneri osia, kuten teräs-pylväitä, johtimia, orsia tai eristimiä. Ääntä esiintyy riippumatta siitä, onkojohto jännitteinen vai ei.Jotkut kehon sisäiset lääketieteelliset laitteet(esimerkiksi sydämentahdistimet) voivat toimia johdon alla virheellisesti. Tahdistimenhäiriintymistä voidaan vähentää säädöin ja erityisesti tahdistinvalinnoin.37

Radion FM-lähetyksiä (ULA) eli yleisimpiä Yleisradion ja paikallisradioiden ohjelmiavoimajohdot eivät häiritse.Tv:n katseluakin voimajohto voi häiritä vain todella harvoissa tapauksissa. Jos ongelmiailmenee, ota yhteys Fingridin asiantuntijoihin.Kädessä pidettävä loisteputki saattaa syttyä voimajohdon alla johtimien synnyttämästäsähkökentästä. Putkessa kulkeva virta on luonnollisesti paljon heikompi kuin normaalisti. Loisteon voimakkuudeltaan heikko, eikä sitä voi verrata putken normaalikäytössä levittämään valoon.Sitä ei yleensä edes erota kuin hämärässä. Tämä puhtaasti sähköinen ilmiö ei aiheuta mitäänhaittaa terveydelle.Voimajohdon sähkökentän ominaisuuksiin kuuluu, että sen läheisyydessä olevat maastaeristetyt, sähköä johtavat esineet – metallilapiot, työkalut jne. – varautuvat sähköisesti.Myös ihminen varautuu työskennellessään johdon alla. Tavallisesti tätä ei edes huomaa,mutta käyttäessäsi paksupohjaisia jalkineita, vaikkapa kumisaappaita, saatat tuntea heikonkipinän koskiessasi maadoitettuun esineeseen, esimerkiksi metalliseen aitatolppaan. Ilmiöon samanlainen ja yhtä vaaraton kuin tekokuituisen puseron riisumisen yhteydessä syntyväkipinä. Myös esimerkiksi sateenvarjon kipinöiminen voimajohdon alla on vaaratonta ja johtuusähköisestä varautumisesta.38

VALTIONEUVOSTON ASETUS PUUNKORJUUTYÖN TURVALLISUUDESTAN:o 749/2001Annettu Helsingissä 23 päivänä 2001Valtioneuvoston asetuspuunkorjuutyön turvallisuudestaValtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä, säädetään28 päivänä kesäkuuta 1958 annetun työturvallisuuslain (299/1958) 47 §:n 1 momentin nojalla, sellaisenakuin se on laissa 144/1993:1 §SoveltamisalaTätä asetusta sovelletaan puunkorjuutyöhön.Asetuksen 10 §:ää sovelletaan puunkorjuutyön lisäksi muuhunkin metsätyöhön.2 §Työmaan suunnitteluEnnen hakkuutyön aloittamista tulee työmaakohtaisesti selvittää työturvallisuuteen vaikuttavatjyrkänteet, pehmeiköt, vesistöjen ylitykset, sähkölinjat, kulkuväylät sekä muut työntekijän terveyteen jaturvallisuuteen olennaisesti kohdistuvat vaara- ja haitta-tekijät.Työmaasta tulee tehdä suunnitelma ja tarpeellinen kartta, josta ilmenevät 1 momentissa tarkoitetutvaaratekijät, työmaarajat, välivarastot ja pääkuljetussuunnat. Työ on suunniteltava niin, että työntekijävälttyy raskaiden pölkkyjen ja taakkojen nostelulta. Varastopaikkojen suunnittelussa ja merkinnässäon otettava huomioon käytettävän kaluston tilantarve ja liikenneturvallisuusvaatimukset. Yleiseenkulkureittiin rajoittuva työmaa on merkittävä näkyvästi alueella liikkuvien varoittamiseksi.Työnantajien tulee tarvittaessa yhdessä selvittää ja arvioida eri töiden ja työvaiheiden ajoitus jayhteensovitus siten, että ne voidaan suorittaa turvallisesti. Jokaisen työnantajan tulee kohdaltaanryhtyä toimenpiteisiin vaaratilanteiden torjumiseksi. Torjuntatoimenpiteet on tarpeellisessa laajuudessakirjattava työmaasuunnitelmaan.Työpaikan haltijan velvollisuudetPuunkorjuutyömaan haltijana olevan työnantajan on huolehdittava siitä, että työmaalla toimivataliurakoitsijat ja heidän työntekijänsä saavat tarpeelliset tiedot 2 §:ssä tarkoitetuista vaara- jahaittatekijöistä sekä ensiapuun liittyvistä toimenpiteistä.Työsuojelun yhteistoiminnan järjestämisestä yhteisellä työpaikalla säädetään erikseen.3 §4 §Yhteydenpidon järjestäminenTyönantajan tulee viimeistään työn alkaessa ilmoittaa työntekijöilleen, miten yhteydenpito työnjohdon jatyöntekijöiden välillä samoin kuin työntekijöiden kesken on järjestetty.39

Kun moottorisahatöissä työskennellään yksin, on työnantajalla oltava yhteys työntekijäänainakin kerran työpäivän aikana ja välittömästi työvuoron päätyttyä. Työntekijän on ilmoitettavavälittömästi työnantajalle ja työn vaikutuspiirissä oleville työntekijöille, jos hän joutuu poikkeamaanyhteydenpitokäytännöstä tai joutuu yksin tekemään vaarallisia koneiden huolto- tai korjaustöitä.Moottorisahahakkuu myrskytuhometsissä ja muissa poikkeuksellisen vaarallisissa olo-suhteissa onjärjestettävä siten, että työntekijöillä on työn ajan näkö- tai kuuloyhteys keskenään tai työnantajaansa.TurvaetäisyydetTyöntekijöiden tulee kaatotyön aikana olla vähintään kaadettavan puuston kaksinkertaisen pituudenpäässä toisistaan, jollei erityisestä syystä puuta kaadeta yhdessä.Konetyömaalla tulee noudattaa koneeseen merkittyä turvaetäisyyttä.5 §Kun puunkorjuutyötä tehdään lähellä sähkölinjaa, tulee huolehtia siitä, etteivät koneet, laitteet taikuormattava taakka ole seuraavaan taulukkoon merkittyä vähimmäisetäisyyttä lähempänä sähköjohtoja.Puutavaran varasto on sijoitettava niin etäälle sähkölinjoista, että kuormauslaitteiden ja sähkölinjojenvälillä säilyy taulukkoon merkitty vähimmäisetäisyys.VähimmäisetäisyysNimellisjännite, kV Avojohto metriä Riippujohto metriäAlle 1Alla2Sivulla2 0,51 ... 45 2 3 1,5110 3 5220 4 5400 5 5Riittävän ammattitaidon varmistaminenTyönantajan tulee varmistaa, että työntekijällä on riittävä ammattitaito eri työvaiheiden turvalliseentekemiseen ja turvallisuusohjeiden noudattamiseen.Viimeistään kyseisen työvaiheen alkaessa tulee erityisesti varmistaa, että työntekijällä on riittävätvalmiudet vaarallisen konkelon ja pökkelöpuun käsittelyyn.Myrskytuhometsien ja tuulenkaatotyömaiden korjuu on mahdollisuuksien mukaan tehtävähakkuukoneella. Moottorisahahakkuuta saa näissä olosuhteissa tehdä vain siihen pätevä ja erityistäopastusta saanut työntekijä.Työntekijän opastuksesta ja ohjauksesta on muuten voimassa, mitä siitä erikseen säädetään.7 §Konkelon purkaminenKonkelo on purettava turvallisella tavalla mahdollisimman pian. Konkeloon jääneen puun alle ei saamennä eikä siihen kiivetä. Jos työntekijä ei voi purkaa konkeloa yksin tai yhdessä toisen työntekijänkanssa turvallisesti, tulee purkamisessa käyttää asianmukaisia lisäapuvälineitä.Pystyyn jääneen konkelon vaara-alue tulee välittömästi merkitä näkyvällä tavalla. Siitä tulee lisäksiilmoittaa työnantajalle mahdollisimman pian.6 §40

8 §Jäävarastot ja -tietJäävaraston ja jäätien perustamista ja käyttöä varten on selvitettävä jään kestävyyteen vaikuttavatpaikalliset olosuhteet. Nippujen sidontapaikat on pyrittävä sijoittamaan maalle.Ajettaessa puutavaraa jäällä on varmistauduttava jään riittävästä kantokyvystä. Jäätien jajäävarastoalueen kuntoa on tarkkailtava jatkuvasti. Jäädyttämisestä on pidettävä päiväkirjaa.Varastoalueen rajat ja jäätiet tulee merkitä heijastavilla viitoilla. Kun ajo lopetetaan, on jäälle johtava tiesuljettava.TaukovarustusJos työntekijöiden käytössä ei ole asianmukaisia taukotiloja, tulee heidän käyttöönsä varatatyömaaolosuhteiden edellyttämä henkilökohtainen taukovarustus.Taukotilasta on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään.9 §10 §Majoitus ja työmaakuljetusTyönantajan on järjestettävä työntekijälle asianmukainen majoitus tai edestakainen kuljetus, jostyömaa sijaitsee niin etäällä työntekijän asunnosta, ettei voida kohtuudella edellyttää työntekijänkulkevan sinne päivittäin omalla kustannuksellaan. Jos on sovittu siitä, että työntekijä suorittaa matkanomatoimisesti, tulee työnantajan maksaa työntekijälle kohtuullisena pidettävän matkan ylittävältä osaltakulkemiskorvaus.Majoitustilan tulee olla, sen lisäksi mitä erikseen säädetään, lämmitettävä sekä varustettu tarpeellisellavalaistuksella, pesu- ja ruuanvalmistusmahdollisuudella sekä vuode-vaatteilla.Jos matkaan kuluva aika työnantajan järjestämässä kuljetuksessa ylittää kohtuullisena pidettäväntyömatka-ajan, tulee työntekijälle vastaavasti maksaa matka-ajan korvausta.KoneturvallisuusmääräyksetPuunkorjuukoneiden ja muiden työvälineiden hankinnasta, turvallisesta käytöstä ja tarkastamisestasäädetään erikseen.11 §HenkilönsuojaimetTyönantajan on hankittava työntekijän käyttöön ainakin seuraavat CE-merkityt henkilönsuojaimet:12 §1) suojakypärä moottorisaha- ja raivaussahatyössä sekä muussa työssä, jossa on päähän kohdistuvaniskun vaara. Kypärän tulee olla testattu -30 °C varalta ja tarvittaessa varustettu lämpimällä alushupulla janiskasuojuksella;2) kuulonsuojaimet sekä silmien- ja kasvojen suojain moottorisaha- ja raivaussahatyössä;3) viilto- ja varvassuojilla varustetut turvajalkineet ja viiltosuojilla varustetut suojahousut tai -avohaalaritmoottorisahatyössä;41

4) varoitusvaatetus hakkuukonetyömaalla muille kuin yksin työskenteleville hakkuukoneen kuljettajille;sekä5) pelastusliivit henkilöiden vesikuljetuksessa ja muussa työssä, jossa on ilmeinen veteen putoamisenvaara.Henkilönsuojainten valinnasta ja käytöstä on lisäksi voimassa, mitä niistä erikseen säädetään.Torjunta-aineiden käsittelyssä tulee ottaa huomioon, mitä myyntipäällysmerkinnöissä jakäyttöturvallisuustiedotteissa edellytetään.EnsiapuPuunkorjuutyömaalla on oltava asianmukainen ensiapuvalmius. Lisäksi työntekijällä onmoottorisahatyössä oltava mukanaan tarpeellinen ensisidepakkaus.13 §Työnantajan on varmistettava, että työntekijällä on riittävä ensiaputaito ja tiedotavunsaantimahdollisuuksista onnettomuus- ja sairaustapauksissa.Kun puunkorjuutyötä tehdään syrjäisissä olosuhteissa, on erityisesti huolehdittava siitä, että ensiapu- jahoitopaikalle on asian-mukainen kuljetusmahdollisuus.14 §VoimaantuloTämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.Tällä asetuksella kumotaan puunkorjuutyön järjestysohjeista 17 päivänä huhtikuuta 1986 annettuvaltioneuvoston päätös (289/1986) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen ja yhteydenpidostapuunkorjuutöissä 29 päivänä syyskuuta 1994 annettu työministeriön päätös (930/1994).Helsingissä 23 päivänä elokuuta 2001PeruspalveluministeriOsmo SoininvaaraVanhempi hallitussihteeriAntti Posio42

TErvEEnÄ TaIMIkoSSaTeksti | Liina KjellbergKuvat | Emil BobyrevJos raivaaja liikkuu taimikossa kuintanssilattialla, ovat ainakin työtavat kunnossa.Raivaussahauksessa työskentely lähtee jaloistaja lantiosta, käsillä vain ohjaillaan.alle Taavila nykäiseeraivaussahan tottuneinottein käyntiin. Takanaon kaksi vuotta metsuriopintoja,edessä raivaustakaipaava männyntaimikko.Monta tainta ei tarvitse kaataa, kuntyön jälki alkaa näkyä. Taavila eteneetaimikossa sahan kanssa keinuvin liikkein.Paino toiselle jalalle, polven notkahdus,pieni lanneliike ja poistettavattaimet kaatuvat maahan yksi toisensajälkeen.”Raivaussahan kanssa työskentelyävoi verrata tanssiin. Työskentely lähteejaloista ja lantiosta, käsillä vain ohjaillaan.Vähän niin kuin valssissa”, sanooTaavilan menoa katseleva Hämeen ammatti-instituutinlehtori Kalervo Lahtinen.Lahtinen on opettanut tulevia metsureitaammatti-instituutin Evon toimipaikassakohta 30 vuotta. Taimikonhoidon,metsänviljelyn ja metsänhakkuunopetuksen lomaan on mahtunut myösmetsänomistajille suunnattuja raivaussahakursseja.”Suurin osasahan painostatulisi kohdistaalantiolle.”Lähtökohtana mukava oloRaivaussahan kanssa sattuu tapaturmiaharvoin. Hyvät työtavat ja -asennot kannattaakuitenkin opiskella, sillä niidenavulla voi ehkäistä lihassärkyä ja turhaatyötä.Lahtisen ja Taavilan mukaan raivaussahauksenlähtökohta on, että olo onmukava. Muuten ei metsässä jaksa olla.Mukava olo edellyttää, että työvälineeton säädetty oikein ja työasento on hyvä.Lahtinen lähtee liikkeelle valjaista.Kun ne on säädetty oikein, pysyy raivaajanselkä suorassa. Nykyaikaiset valjaatovat Lahtisen mukaan mukavat, silläne jakavat sahan painon olkapäille jalantiolle. Vanhoissa valjaissa paino tuleevain olkapäille.”Valjaat säädetään niin, että raivaussahanpaino jakautuu tasaisesti molemmilleolkapäille. Suurin osa painostatulisi tosin kohdistaa lantiolle”, Lahtinenneuvoo.Jos sahan paino tuntuu liikaa hartioilla,kannattaa lantiovyötä kiristää jaolkahihnoja löysätä. Silloin kuormitusTylsällä terällä ei kannata sahata. Teräon kunnossa, kun viiden senttimetrinpaksuinen puu katkeaa yhdelläsahauksella, Kalervo Lahtinen sanoo.siirtyy enemmän lantiolle. Olkahihnojaja lantiovyötä on helppo säätää myöstyön lomassa.Terä irti maastaTyön sujuvuuden kannalta on tärkeää,että raivaussaha on kiinnitetty valjaisiinniin, että sahan terä on oikealla korkeudella.Taavila näyttää, miten sen pystyyhelposti tarkistamaan. Hän päästää kädetirti sahan ohjauskahvoista ja antaasahan roikkua vapaasti lantiolla. Teränja maan väliin jää noin 30 senttimetriä.”Nyt sahaa ei tarvitse koko ajan kannatellatai painaa alaspäin”, Lahtinensanoo.Jos raivaussahan terä painuu maahantai nousee ylös, on saha kiinnitetty valjaisiinväärästä kohdasta. Jos terä painuumaahan, pitää kiinnityskohta siirtäälähemmäs terää ja jos terä nouseeylös, kauemmas terästä.Lahtinen neuvoo myös tarkistamaan,että raivaussahan terä osoittaa suoraaneteenpäin. Asentoa voi korjata valjasmallistariippuen valjaiden lonkkasuojustaja hihnoja säätämällä. Samastapaikasta voi säätää myös sahan korkeutta.Liike lähtee jaloistaRaivaussahaus on pitkälti jalkatyöskentelyä.Aloittelija tekee usein sen virheen,että ohjaa sahaa käsillä ja kurkotteleekohti kaadettavia puita. Silloin liikelähtee hartioista ja selkä on vähän väliäkiertynyt johonkin suuntaan. Seurauksenaon selän ja hartiaseudun kipeytyminen.Lahtisen mukaan hyvän raivausasennonperussääntö on, että raivaussahanterä osoittaa koko ajan suoraan eteenpäin.Sahaa ohjataan joustamalla polvista,ottamalla askelia ja liikuttamallalantiota ja vyötäröä. Käsiä käytetään ➤16 METSÄLEHTI Makasiini 4/201043

Raivaussahaus on pitkältijalkatyöskentelyä. Selkä jahartiat kipeytyvät, jos sahaaohjaa käsillä tai kurkotteleekohti kaadettavia puita.Sahan terän tulee osoittaakoko ajan suoraan eteenpäin.4444METSÄLEHTI Makasiini 4/201017

TErvEEnÄ TaIMIkoSSaRaivaussaha tulee kiinnittää valjaisiinniin, että sahan terän ja maanpinnanväliin jää noin 30 senttimetriä, kunsaha roikkuu vapaasti lantiolla.”Raivatessa ei saisi tullaliian kylmä tai kuuma.”tarvittaessa lähinnä terän kallistamiseen.Vaikka käsiä ei niin paljon raivaussahauksessakäytetäkään, kannattaa ennenraivaamaan lähtöä tarkistaa, että myöskäsien asento on kunnossa. Sahan ohjauskahvojen tulisi olla sellaisella etäisyydellä,että käsivarret ovat kyynärpäistähieman koukussa. Ranteisiin ei saatulla kiertoa, vaan niiden tulee olla mahdollisimmanluonnollisessa asennossa.Voimiaan voi säästää suunnittelemallakulkureitit etukäteen kartasta. Lahtisenmukaan paras tapa on edetä raivattavaaalaa kolmen neljän metrin levyisinäsiivuina. Kun jättää bensakanisterinlähtöpisteeseensä ja etenee ensin puolentankillisen verran ja palaa sitten takaisinlopputankillisella, tyhjenee tankkilähellä bensakanisteria.”Esimerkiksi rinnemaastossa kannattaakulkea rinteen suuntaisesti. Silloinei joudu koko ajan kurkottelemaan ylöstaialaspäin.”Koko terä käyttöönEvon opetusmetsästä kuuluva pärinätaukoaa hetkeksi, kun Kalervo Lahtinenja Kalle Taavila pysähtyvät katsomaan,miltä työn jälki näyttää.”Muista katsella latvoja. Esimerkiksituossa taimessa on hyvä latva. Ottaisinsen ympäriltä kaikki muut taimet pois.Tuonne ei tarvitse enää mennä, jotenvoit kaataa puita myös siihen suuntaan”,Lahtinen neuvoo ja nyökkää oikealle.”Kannattaisiko tämä kaataa vielä tähänsuuntaan”, kysyy Taavila ja saa vastaukseksinyökkäyksen. Työ voi jatkua.Lahtinen kertoo, että monet metsänomistajatkäyttävät aluksi vain raivaussahanterän vasenta puolta, sillä se onhelpompi hallita. Tämä hankaloittaakuitenkin työtä, sillä kaikki puut kaatuvatsilloin eteenpäin eli raivaajan tielle.Taaksepäin puut saa kaatumaan käyttämälläterän oikeaa puolta.Lahtinen rohkaisee metsänomistajia18 METSÄLEHTI Makasiini 4/201045

Ohjauskahvojen tulee olla silläetäisyydellä, että käsivarret ovatkyynärpäistä hieman koukussa.Ranteiden tulee olla mahdollisimmanluonnollisessa asennossa.Kypärä, silmikko ja kuulosuojaimetkuuluvat raivaajan turvavarustukseen.käyttämään alusta asti myös terän oikeaapuolta, ettei aikaa ja voimia tuhraannutiellä olevien puiden nosteluun. Vainterän oikeanpuoleista yläneljännestä onsyytä varoa, sillä sen käyttö voi aiheuttaatakapotkun.Raivaajille syntyy helposti sellainentapa, että jokaiseen kaatuvaan puuhuntartutaan. Järeämpiä puita pitääkin Lahtisenmukaan ohjata käsin, jotta ne kaatuisivatoikeaan suuntaan, mutta muutenkaikkea käsin tarttumista kannattaavälttää.”Se vain hidastaa työtä.”Pää ja nilkat suojaanEvolla on loppukevään auringonpaisteestahuolimatta vilpoista. Taavilalla onyllään metsurin takki ja tukevat työhousut.Hänen mukaansa raivausasustuksessatärkeintä on mukavuus.”Raivatessa ei saisi tulla liian kuumatai kylmä.”Talvella kerrospukeutuminen on paikallaan.Kesälläkin kannattaa pukeapäälleen pitkähihainen paita, etteivätkäsivarret naarmuunnu. Myös turvaväritystäon hyvä olla.Viiltosuojilla varustettuja turvahousujatai turvajalkineita ei raivatessa tarvitse.Hyvät jalkineet ovat sellaiset, jotkatukevat nilkkaa ja joissa on liukastumistaehkäisevä karkeakuvioinen pohja.Esimerkiksi vaelluskengät käyvät hyvin.Kädet kannattaa suojata käsineillä. Vilustumisenvälttää, kun ottaa kylmemmälläsäällä mukaan taukotakin.Turvavarustusta tarvitaan kypärän, silmikonja kuulosuojainten verran. Mukanataskussa tulisi olla myös ensiapupakkaus,kyypakkaus ja kännykkä.Rauhallisesti liikkeelleMistä ensikertalainen tietää, miten paljonaikaa raivaukseen pitää varata? Lahtisenja Taavilan mukaan sen tietää vastaensimmäisen työpäivän jälkeen. Paljonriippuu taimikon tiheydestä, maasto-olosuhteistaja raivaajan kunnosta.”Raivaaminen kannattaa aloittaa rauhalliseentahtiin. Ensimmäisenä ➤46METSÄLEHTI Makasiini 4/2010 19

TErvEEnÄ TaIMIkoSSapäivänä ei kannata repiä hirveästi, etteiinnostus lopu siihen, että seuraavanapäivänä on paikat kipeänä”, sanooTaavila.Lahtinen arvioi, että sopiva ensimmäisenpäivän urakka voisi olla kolmeneljä tankillista. Yhdellä tankillisellaraivaa noin tunnin.Varsinkin kesällä on hyvä lähteä liikkeellemahdollisimman aikaisin aamulla,sillä aurinko alkaa porottaa jo puoliltapäivin.Keväällä työ onnistuu päivälläkin.Silloin Taavila on metsässä yleensäseitsemältä aamulla.”Kesällä joutuujuomaan jokaisentankillisen jälkeen.”Hartiat kovimmillaRaivaussahaus tuntuu varsinkin hartialihaksissa,joten niitä kannattaa venytellä.Jos metsässä viettää koko päivän,kipeytyvät helposti myös pohkeet, sillämetsässä kävely on rankkaa.Eikä evästaukojakaan saa unohtaa.Taavilalla on yleensä mukanaan leipää,mehua, vettä ja joskus pieni jogurtti.”Kesällä joutuu juomaan jokaisen tankillisenjälkeen. Pidän juomat lähelläbensakannua, silloin on helppo juodatankkaamisen yhteydessä. Eväät syönyleensä päivän puolivälissä.”Lahtisen mukaan varsinkin nestetasapainonylläpitäminen on tärkeää. Kesällämukaan kannattaa varata muutamalitra juotavaa.Kesä kuluu raivatessaKalle Taavila sammuttaa raivaussahanja nostaa sen auton peräkonttiin. Kovinkauan se ei tosin ehdi käyttämättömänäolla. Seuraavaksi nuorella miehelläon edessään työssäoppimisjakso Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksessä, jakesä kuluu Metsämannut Oy:n leivissä.Myös kotitilan 50 hehtaarin metsissäriittää raivattavaa. Ensi talveksi onsuunnitteilla ensiharvennusta ja harvennettavissametsiköissä pitäisi tehdäennakkoraivaus. Työmäärä ei Taavilaankuitenkaan haittaa.”Lähdin metsäalalle siksi, että siinäsaa palkan siitä, mitä tekee. Ja samallapääsee liikkumaan luonnossa.” nKunnon evästauko auttaa jaksamaan. Kalle Taavilalla on yleensä mukanaanainakin leipää, mehua ja vettä.nilkka altis tapaturmilleSuuri osa metsätöissä sattuvista tapaturmista johtuu kaatumisista ja liukastumisista,kertoo Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (Mela) toimistopäällikköErkki Eskola.Melan tarjoaman niin sanotun MYEL-vakuutuksen ottaneille sattui metsätöissäviime vuonna kaikkiaan 453 tapaturmaa. Näistä kaatumisia ja liukastumisiaoli 135 ja kantoihin kompastumisia 109. Seurauksena oli usein nilkannyrjähtäminen tai venähtäminen.Raivaussahan kanssa tapaturmia sattui viime vuonna 170. Kompastumistenlisäksi raivaajille aiheuttivat jonkin verran tapaturmia myös silmiin lentäneetsahanpuru ja tikut.MYEL on viljelijöiden, metsätilallisten, kalastajien ja poronhoitajien sekäheidän perheenjäsentensä työeläkevakuutus.20 METSÄLEHTI Makasiini 4/201047

näin se käy› Säädä valjaat niin, että raivaussahanpaino jakautuu tasaisesti molemmilleolkapäille. Suurin osa painosta tulisikohdistaa lantiolle.› Pukeudu oikein.Raivatessa ei saisitulla liian kylmäeikä kuuma.› Älä tartu raivaussahaan flunssaisena,kovin väsyneenä tai täydellä vatsalla.› Muista turvaväritys.› Älä rasita itseäsi liikaa. Kovimmilla raivaussahauksessaon tuki- ja liikuntaelimistö.Väsyneet ja kipeytyneet lihakset palautuvattaukojen ja levon avulla.› Jos sinulla on esimerkiksialaselän tai polvienrappeuma, raivaussahausvoi pahentaa sitä.› Muista juoda tarpeeksi usein.Varaa kesällä mukaan muutamalitra juotavaa. Mukana voi olla myöslaimeaa mutta hieman energiaa jasuoloja sisältävää urheilujuomaa.Muista pitää taukoja. Varaa mukaankevyttä syötävää.› Suojaakädetkäsineillä.› Pidä kädet ohjauskahvoissa.Tartupuihin vaintarvittaessa.› Laita taskuunensiapupakkaus,kyypakkaus jakännykkä.› Jos sinulla onsydänsairaus, älälähde raivaamaan.› Käytä pitkähihaistapaitaaja pitkälahkeisiahousuja.Ne suojaavatnaarmuilta.› Käytä nilkkojasuojaavia kenkiä,esimerkiksi vaelluskenkiä.Karkeakuvioinenpohjaehkäisee liukastumista.48METSÄLEHTI Makasiini 4/2010 21

MATALAKASVUISET PENSAAT, JOTKA JÄTETÄÄN PÄÄSÄÄNTÖISESTIRAIVAAMATTAMonet pensaat jäävät luonnostaan niin mataliksi, eikä niitä tarvitse raivata – niiden säästäminenlisää johtoaukeiden luonnon monimuotoisuutta. Erityisesti on huomioitava kalliorinteet,rinnelehdot, lähteiden ympäristöt sekä puronvarret ja rannat, joihin tulee jättää suojaavaapensaikkoa johdinkorkeuden niin salliessa.Luonnostaan matalia pensaita ovat esimerkiksi kaikki Suomen luonnonvaraiset ruusut jaherukat, kalliotuhkapensas, suomyrtti ja monet tyvestä haarovat, hentovartiset pajulajit. Yksimuistisääntö on, että kaikki pensaat, joiden oksilla on teräviä piikkejä voi jättää raivaamatta(ruusut, orapihlajat, oratuomi ja tyrni). Siellä missä johtimet ovat korkealla, myös katajia, pihlajia,tuomia, paatsamia tulee mahdollisuuksien mukaan säästää. Asutuksen tuntumassa myösvanhoja terttuseljoja kannattaa jättää maisemallisista syistä pystyyn.Seuraavilla sivuilla on esitelty kuusi lehtipensasta, jotka eivät yleensä kasva niin korkeiksi,että ne pitäisi poistaa. Kaikki lajit ovat melko yleisiä Etelä-Suomessa, mutta harvinaistuvatpohjoiseen mentäessä ja puuttuvat Lapista.49

KorpipaatsamaKorpipaatsama on noin nelimetriseksikasvava pystyhaarainen pensastai hento puu. Se kasvaa kosteissametsissä, rannoilla ja puronvarsilla.Oksat ovat nuorina harmaanruskeatja hieman karvaiset, vanhemmitentummanharmaat ja sileäkuoriset.Oksien sisäkuori on kirkkaan oranssinkeltainen.Koko pensas on murskattunatympeän hajuinen. Lehdetovat soikeat ja ehytlaitaiset, lyhytkärkisetja kaljut. Niiden yläpinta onkiiltävän vihreä, alapinta vaaleampi.Alapinnan lehtisuonet ovat selvästikoholla. Noin puolen sentin mittaisetsilmut ovat ruskean nukkakarvanpeitossa. Korpipaatsama kukkii pitkinkesää. Pienet, vaaleat kukat ovatryhminä lehtihangoissa. Syyskesälläniistä kehittyy aluksi punaisia muttakypsinä mustia marjoja. Marjat ovatmyrkyllisiä.LehtokuusamaLehtokuusama on parimetriseksikasvava harittavahaarainen, usein”risuinen” pensas. Se kasvaa lehdoissaja rehevissä rantametsissä.Oksat ovat harmaanruskeat ja nuorinakarvaiset. Vanhat oksat ovat onttojaja niiden harmaa kuori hilseilee.Soikeat ja ehytlaitaiset, pehmeätlehdet ovat oksilla vastakkain. Niidenyläpinta on himmeän harmaanvihreätai sinivihreä, alapinta vaaleampi jatiheäkarvainen. Silmut ovat kookkaatja suippokärkiset, silkkikarvaiset.Lehtokuusama kukkii alkukesällä.Vaaleat, tuoksuvat kukat ovat pareittain.Niistä kehittyy aluksi vihreitämutta kypsänä tummanpunaisia marjoja.Marjat ovat myrkyllisiä. Kuusamonlehdoissa kasvaa harvinaisenarauhoitettu sinikuusama. Sen kukanteriön laide on torvea paljon lyhyempija lyhytliuskainen.50

LehtonäsiäLehtonäsiä on enintään parimetriseksikasvava, melko niukasti haarova japystykasvuinen pensas. Se kasvaayksittäispensaina lehdoissa, rantapensaikoissaja puronvarsissa. Oksatovat vaalean harmaanruskeat ja nuoret,kuluvan kesän vuosikasvaimetkarvaiset. Pitkät ja kapeat lehdet ovattiheinä ryhminä lähellä oksien kärkeä.Ne ovat ehytlaitaiset ja kiinnittyvätvarteen ilman lehtiruotia. Lehdenyläpinta on himmeänvihreä, alapintavaalean sinivihreä. Silmut ovat lähespyöreät, alle puolen sentin pituiset.Lehtonäsiä kukkii keväällä ennenlehtien puhkeamista. Vaaleanpunaiset,tuoksuvat kukat ovat tiheinäryhminä edellisen kesän vuosikasvaimella.Niistä kehittyy aluksi vihreitämutta kypsinä kirkkaanpunaisia marjoja.Marjat ovat hyvin myrkyllisiä.KoiranheisiKoiranheisi on nelimetriseksi kasvavaharittavahaarainen pensas. Se kasvaavaloisissa lehdoissa, rantametsissäja puronvarsissa. Nuoret varret ovatvihertävät ja särmikkäät, kaljut tai joskusvähän karvaiset. Vanhempia oksiapeittää ruskeanharmaa kaarna. Koiranheidenleveät, kolmi- tai viisiliuskaisetlehdet ovat oksilla vastakkain. Neovat harvaan isohampaiset. Lehdenyläpinta on kiiltävän vihreä, alapintavaaleampi. Silmu on vihertävänruskeatai punertava, noin puolen sentin mittainen.Koiranheisi kukkii keskikesällä.Laakean kukinnon valkeat laitakukatovat isoja ja näyttäviä. Kukinnon keskiosienpienemmistä kukista kehittyyaluksi vihreitä mutta kypsänä kirkkaanpunaisiatai harvemmin keltaisissamarjoja. Marjat ovat myrkyllisiä.51

PähkinäpensasPähkinäpensas on noin viisimetriseksikasvava pysty, monirunkoinenpensas. Se kasvaa lehti- ja sekametsissä,etenkin rinnelehdoissa.Se on melko yleinen eteläisimmässäSuomessa, mutta puuttuu Satakunnanja Pohjois-Savon pohjoispuolelta.Rungot ovat nuorina kiiltävän ruskeatja vaaleatäpläiset. Vanhojen runkojenkaarna on ruskeanharmaa. Nuoretoksat ja lehtiruodit ovat tiheäkarvaiset.Lehdet ovat pehmeät ja herttatyviset,kärkeä kohti levenevät, muttalopulta suipoksi nokaksi kapenevat.Lehden reunat ovat terävähampaisetja alapinta karvainen. Silmu onmunamainen, noin puolen sentinmittainen. Pähkinäpensas kukkiikeväällä ennen lehtien puhkeamista.Vaaleat, pitkät hedenorkot erottuvatselvästi lehdettömän pensaan oksilta.Aluksi vihreät mutta kypsinä ruskeatpähkinät kypsyvät liuskalaitaisen suojuksensisällä.TerttuseljaTerttuselja on enintään kolmimetriseksikasvava, usein monirunkoinenpensas. Se on alunperin koristekasviksituotu viljelykarkulainen, jokaviihtyy rehevillä ja kosteilla paikoillaihmisasutuksen tuntumassa. Nuoretvarret ovat tanakat, tumman punaruskeatja sisältä ontot. Vanhempienoksien kuori on harmaan- tai kellanruskeaja hilseilevä. Koko kasvion murskattuna tympeän hajuinen.Suuret, parilehdykkäiset lehdet ovatoksilla vastakkain. Niissä on neljästäseitsemään lehdykkäparia. Hammaslaitaisetlehdykät ovat soikeita japitkäkärkisiä. Silmut ovat kookkaatja viininpunaiset, lähes pyöreät. Terttuseljakukkii alkukesällä. Vaaleankellanvihreät kukat ovat kartiomaisinakukintoina lehtihangoissa. Niistäkehittyy pieniä, aluksi vihreitä muttakypsänä kirkkaanpunaisia marjoja.Marjat ovat myrkyllisiä.52

ENSIAPUOHJEET53

Yleinen hätänumero 112Fingridin valvomopuh. 030 395 4300Fingrid Oyj,Arkadiankatu 23 B, PL 530, 00101 Helsinkipuh. 030 395 5000 fax. 030 395 5196 www.fingrid.fi