12.07.2015 Views

Jokapäiväinen leipämme - PubliCo Oy

Jokapäiväinen leipämme - PubliCo Oy

Jokapäiväinen leipämme - PubliCo Oy

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

Suomessa kasvatetun kirjolohen ”hiilipyrstönjälki” onkeskimäärin vain kuudesosa naudanlihan hiilijalanjäljestä.Sian- ja broilerinlihaan verrattuna kirjolohifileenhiilijalanjälki on parhaimmillaan vain puolet. Kirjolohenympäristövaikutukset ovat pienentyneet noin viidennekselläkymmenen viime vuoden aikana. Syynä on etenkin rehunkulutuksen tehostuminen.KOTIMAISEN KIRJOLOHEN syöminen on hyväksi terveydelle, jalihatuotteisiin verrattuna se keventää ruokalautasen hiilijalanjälkeähuomattavasti. Vesistöjä rehevöittäviä typpi- ja fosforipäästöjä kalankasvatusaiheuttaa lihatuotteita enemmän, mutta kokonaisuudessaankalankasvatuksen vastuulla on vain noin 2 prosenttia kaikista Suomenfosforipäästöistä. Typpipäästöistä kalankasvatus aiheuttaa 0,9 prosenttia.Kotimaisen kasvatetun kirjolohen elinkaaren ympäristövaikutuksettutkittiin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen, Riista- ja kalataloudentutkimuslaitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyöhankkeessa.Tutkimuksessa päivitettiin kymmenen vuoden takaiset tiedotkirjolohenkasvatuksen ympäristövaikutuksista.Ympäristövaikutukset laskettiin kirjolohen tuotantoketjulle alkaenrehun ja sen raaka-aineiden tuotantoprosessista poikaskasvatukseen,kalan verkkoallaskasvatukseen, perkaamoon, pakkaukseen ja fileointiinasti.”Ympäristövaikutuksetkokonaisuutena ovat vähentyneet,koska kalanrehun käyttöä onkyetty parantamaan parempienrehujen ja ruokintatapojenansiosta.”Rehun kulutus pienentynytVuosina 2002–2009 Suomessa kasvatetun kirjolohen tuotantoketjunrehevöittävä vaikutus pieneni noin 26 prosenttia suhteessa kalojentuotantomäärään. Hiilijalanjälki puolestaan pieneni noin 9 prosenttiaja happamoittavat päästöt noin 15 prosenttia.”Ympäristövaikutukset kokonaisuutena ovat vähentyneet, koskakalanrehun käyttöä on kyetty parantamaan parempien rehujen ja ruokintatapojenansiosta. Rehun kulutusmäärä suhteessa tuotantoon onpienentynyt vuosina 2002–2009 noin 10 prosenttia”, kertoo hankkeentutkija Frans Silvenius MTT:stä.Lisäksi kirjolohifileen elinkaaren fosforipäästöt vähenevät jopa 17prosenttia, jos ruokintaan käytetään paljon soijaa sisältävää vähäfosforistakalanrehua.”Nykyään myös Itämeren dioksiinipuhdistetun kalan käyttö kirjolohenrehuna olisi yksi mahdollisuus vähentää päästöjä ja kierrättää ravinteitatehokkaasti”, RKTL:n erikoistutkija Timo Mäkinen toteaa.2/2012 proresto 43

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!