Jokapäiväinen leipämme - PubliCo Oy

”HYVÄ LEIPÄ on kuohkea sisältä ja rapea päältä. Sen kuoressa onlievästi karamellisoitunutta makeutta. Juuren käyttö tuo makuun mukavaahappamuutta ja herkullista syvyyttä”, toimitusjohtaja HenrikBruun kuvailee ja näyttää maistelevan ajatusta.Seuraavaksi pian sata vuotta Helsingin Punavuoressa toimineenKanniston Leipomon toimitusjohtaja hämmentää toimittajaa puheillaan.Ensin hän toteaa, että toimiala on kriisissä, mikä näkyy muunmuassa leipomoiden katoamisina. Perinteikäs Primulakin meni tovi sittennurin. Sitten hän kuitenkin mainitsee, että Kanniston myynti onkasvanut. Eräänä vuonna jopa 40 prosenttia. Mistä oikein on kysymys,pukkaako sitä leipäkriisiä vai ei?”Me olemme itseasiassa tehneet samaa juttua läpi vuosien, käsityönävalmistettua korkealaatuista artesaanileipää, mutta markkinatovat muuttuneet ympärillämme. Puhtaaseen ruokaan ja eettiseen kulutukseenlinkittyvä lohas-trendi on kasvanut myös Suomessa. Meidäntekemisemme on osunut siihen vähän kuin vahingossa, mikä on todellahieno juttu”, Bruun selittää. Kriisi on selvästi valikoivaa sorttia.Ruoan autenttisuus on ollut viime aikoina enemmän tapetilla kuinkoskaan. Aiheesta on julkaistu kirjoja ja sille on uhrattu medioissapaljon palstamillimetrejä. Teollisen ruoan sisältämistä lisäaineista onpuhuttu kovin äänenpainoin.Jos Kannistolla menee hyvin, kukaties häviäjiä pitää etsiä toiseltasuunnalta. Marketin leipähyllyä tuijottaessa olisi vaivatonta ajatella,että legendaarinen muovipussiin pakattu paahtoleipä, tuo pehmeäkuorinenpullamössötuote, joka pysyy syömäkelpoisena viikkotolkullakemikaalien avulla ja jonka valmiin paloittelun helppous vain alle-Onko käsin valmistetustatuoreesta leivästä tullutvuosien saatossa jonkin sortinylellisyystuote, johon harvalla onvaraa?2/2012 proresto 9