Savo Sinuksi 1/2002 - Pohjois-Savon liitto

Tiedotuslehti 1/2002Matkailu- ja ICT-klustereillekasvuodotuksiaElinkeinoklustereista nähtiin kotikunnankannalta voimakkaimmat kasvuodotuksetmatkailuklusterilla. ICTklusterisai toiseksi eniten kannatustakunnallisvaltuutetuilta. Hyvinvointi-ja ympäristö- sekä metalliklustereidenkehitysmahdollisuuksia pidettiinseuraavaksi parhaimpina.Pohjois-Savon liittoKuntajaotusasiassa vastaajista 81,6 %katsoi, että kuntaliitos voi pidemmälläaikajänteellä olla tarpeellinen kotikunnalle.Kuntaliitosten kannatusvaihteli Kuopion seudun 92 %:staKoillis-Savon 75 %:iin. Kuntaliitosyhdistelmiäkertyi 140 erilaista. Valtuutetuthahmottelivatkin tulevaisuudenkuntajaotusta varsin vapaasti skenaarioimalla.Yhdistelmiä laadittiin myösyli seutukunta- ja maakuntarajojenerityisesti Varkauden seudulla. Enitenyksittäisistä vaihtoehdoista sai kannatustaIisalmen, Sonkajärven ja Vieremänyhdistelmä.Vastaajien asuinseutukuntien, puoluekannan,ikäryhmien tai sukupuoltenvälillä ei ollut juuri lainkaan tilastollisestimerkittäviä eroja kyselyneri muuttujien osalta. Maakunnanyhteisen strategian muodostumiselleja toteutukselle on siten myös tästänäkökulmasta hyvät edellytykset.Anneli PehkonenmaakuntasuunnittelijaPohjois-SavoLLAmaineenkirkastustalkootPohjois-Savolle valmistuu kesän2002 aikana viestintästrategiasuunnitelmamaakunnan sisäisenja ulkoisen maineen, mielikuviensekä vahvuuksien tunnettuudenkirkastamiseksi. Viestintästrategiansisältöä on valmisteltu Pohjois-Savonmaakuntasuunnitelma2020:aan liittyen ja siitä keskeisiäviestejä ammentaen.Maakunnan visioksi on määritelty,että ”Pohjois-Savo on henkisesti jasosiaalisesti hyvinvoiva, hyvän ympäristönja tasa-arvon monikulttuurinensekä vauras maakunta, jossa ihmistenkaikinpuolinen kehittyminen on turvattu”.Kaikessa Pohjois-Savoa koskevassaviestinnässä esille tuotaviksiydinviesteiksi on määritelty viestintästrategiaesityksessä,että maakunnastalöytyy innovatiivisuutta, työvoimaaja monipuolista osaamistasamoin kuin että maakunnassa onkaunis järviluonto, turvallinen ja rauhallinenelinympäristö sekä parempielämälaatu. Lisäksi Savo on mukavapaikka asua, koska savolaiset ovatystävällisiä sekä toisaalta neuvokkaitaja sisukkaita selviytyjiä. Mottonaon ”osaava ja tekevä savolainen”.Ydinviestien perustatYdinviestit pohjautuvat viestintästrategiassamm. seuraaville aihealueille:• Kuopio maakunnan elinvoimaisenakeskuksena• Hyvät koulutusmahdollisuudet mm.monipuolistuvan ja laajenevan yliopiston,ammattikorkeakoulun sekäkeskiasteen myötä• Yrityselämän ja yksityishenkilöidenmenestystarinat• Kuntien ominaispiirteiden ja vahvuuksienhuomioon ottaminen, monimuotoisuus• Puhdas luonto ja erityisesti ainutlaatuinenjärviluonto• Elämän laatu: runsaasti elintilaa,parempi hinta–laatu -suhde elämisenperuspalveluissa, turvatut peruspalvelut,turvallisuus ja rauhallisuus• Monipuolinen kulttuuritarjonta ja-perintö• Savolainen mentaliteetti positiivisenatekijänäPohjois-Savon viestinnässä on useitahaasteita voitettavana kuten mm.maakunnan monimuotoisuus ja laajuus,ongelmat kuten muuttotappio,hyvinvointivajeet, työttömyys, bkt:nkasvun hitaus sekä piintyneet käsityksetsavolaisista etenkin maakunnanulkopuolella. Määrätietoisella, maakunnanlukuisia vahvuuksia ja kehittymismahdollisuuksiamonipuolisestiesille tuovalla pitkäjänteisellä viestinnälläon kuitenkin tehtävissä paljonmaakunnan maineen parantamiseksi.Välillisesti se tukee myös konkreettisiakehitysaskelia sekä yhteishenkeä,vetovoimaisuuden vauhdittamista jaepäkohtien korjaamista.Uskottavia yhdenmukaisiaviestejä monista ”tuuteista”Tärkeää on, että maakunnasta lähteeetenkin ulospäin uskottavaa yhdenmukaistaviestintää monesta ”tuutista”.Se edellyttää sisäistä sitoutumistaalueellisesti ja väestöryhmittäin eripuolilla maakuntaa samansuuntaiseenviestintään maakuntasuunnitelmienpäätavoitteisiin ja -näkemyksiinpohjautuen. Tämä ei tarkoita paikallistenerikoispiirteiden ja painotustenhämärtämistä.Viestintästrategia on kesäkuussa sisällöltäänmaakuntavaltuuston ja-hallituksen käsittelyssä. Syksyyn2004 asti ensi vaiheessa ulottuvaatoimenpideohjelmaa laaditaan ja täsmennetäänsille alkukesän aikana.Pääpaino on etenkin sen alkuvaiheissasisäisessä, maakuntalaisiin suuntautuvassaviestinnässä.Ilpo Lommi6

Tiedotuslehti 1/2002Pohjois-Savon liittoKULTTUURIYMPÄRISTÖVOIMAVARAKSIKulttuuriympäristö on kehittynytihmisen ja luonnon vuorovaikutuksentuloksena. Se muodostuukolmesta osasta: rakennetustakulttuuriympäristöstä, kulttuurimaisemastaja muinaisjäännöksistä.Suomen rakennuskanta onmuuhun Eurooppaan verrattunanuorta. On arvioitu, että ennenvuotta 1921 valmistuneiden rakennustenosuus nykyisten rakennustenlukumäärästä on noin 5 %.Kuopion seudun alueella ennenvuotta 1949 tehtyjä rakennuksiaon vuoden 1998 (RHR) tilastonmukaan 8 083, joista inventoitujarakennuksia on 2 662 eli 32,9 %.Kulttuuriympäristöä ei ole ymmärrettytaloudellisena voimavarana. Rakennetunkulttuuriympäristön hoitoonsekä perusinventointien täydentämiseenja päivitykseen on ohjattuvähän rahoitusta eikä kulttuuriympäristönvaikutusta elinvoimaisuustekijänäosata arvostaa.Kulttuuriympäristöt ovat ihmistenarki- ja virkistysympäristöä muttamyös hyödynnettävissä matkailussa.Kaikkien hyvin tuntema ja aluksi vainkuopiolaisten näköalapaikkana ihastuttanutPuijo on ollut Suomen tunnetuimpia,vanhimpia ja suosituimpiamaisemamatkailukohteita jo1800-luvun alkuvuosikymmenistälähtien. Savon järvimalmiruukit esit-Kuopion tuomiokirkon ympäristöä 1980-luvullatäytyvät yhdessä ja erikseen matkakohteinaSavon ruukkikierros -reitillä.Kyse on valtakunnallisesti merkittävistärakennetun kulttuuriympäristönkohteista. Karttulan Sourun ruukistaon jäljellä komea tiilinen savupiippu,ja Juankosken ruukki on Suomenparhaiten säilynyt järvimalmiahyödyntänyt ruukkikokonaisuus.Kulttuurimatkailunsuosio kasvussaKulttuurimatkailu on kasvattanutsuosiotaan viime vuosina. Siksi onkintärkeää löytää hyvä tietämys ja yh-teisymmärrys oman alueemme kulttuuriympäristönvahvuuksista. Samallaluomme edellytyksiä uusienkulttuuriympäristöjen syntymiselle.Merja MarinprojektipäällikköKuopion seudun kulttuuriympäristöseutukunnan vahvuudeksi -hankeKuopion seudun kulttuuriympäristö seutukunnan vahvuudeksi -hankkeen tavoitteena on selvittää Kuopionseudun (Karttula, Kuopio, Maaninka, Siilinjärvi, Vehmersalmi) historiallisia kerrostumia siten, ettähistorian kautta erottuvat valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät alueet ja kohteet. Ne esitetäänhankkeessa loppuvuodesta 2002 sekä julkaisuna että Pohjois-Savon liiton paikkatietokannassa javerkkosivuilla. Julkaisun kohteet ovat myös ehdotus Kuopion seudun maakuntakaavaa varten.7

Tiedotuslehti 1/2002Pohjois-Savon liittoPohjois-Savon maakuntaohjelmavalmistelussaPohjois-Savon liitto käynnisti alkuvuodestamaakuntaohjelman laadinnanvuosille 2003–2006. Asiakirjaavalmistellaan yhteistyössäkuntien, seutukuntien, valtionhallinnonviranomaisten, alueen elinkeinoelämän,työmarkkinajärjestöjenja muiden ohjelmatyöhön osallistuvientahojen kanssa.Maakuntaohjelma on lähivuosienkonkreettinen toimintaohjelma, jonkaperusteella valikoituvat vaikuttavimmathankkeet. Aikaisempi maakuntaohjelma1998–2000 oli tehty v.1997. Se tähtäsi tavoite 1 -ohjelmakaudenkäynnistämiseen sekä merkittävimpienhankkeiden ja rahoituksenmitoittamiseen. Siinä se onnistui kohtalaisesti,mutta nyt painotukset ovatkuitenkin osittain jo vanhentuneet.Ajanjakson jälkeen on laadittu mm.tavoite 1 -ohjelma, suurin osa klustereidenkehittämisohjelmista, teknologiastrategiaja maakuntasuunnitelma2020 sekä käynnistetty aluekeskusohjelmatKuopion, Varkauden jaYlä-Savon seuduilla. Lisäksi seudutovat täsmentäneet tai täsmentämässäomia kehittämistavoitteitaan ja-strategioitaan.Pohjois-Savon liitto pyysi myös klusteri-eli toimialaketjutyöryhmiä jaseutuja tarkistamaan ja konkretisoimaanvoimassa olevia ohjelmia. Niidenperusteella voidaan valita vuosina2003-2006 toteutettavat ja käynnistettäväthankkeet, joilla on merkittävävaikutus kuntien, seutujen jamaakunnan kehittämiseen.Maakuntaohjelman tavoitteetja sisältörunkoUudistettava suunnittelujärjestelmätähtää siihen, että eri hallinnonalojenhankkeiden vaikuttavuutta aluekehityksennäkökulmasta voitaisiinparantaa. Ohjelma sisältää maakunnanja seutukuntien kehittämismah-dollisuuksiin ja -tarpeisiin perustuvatkehittämisen tavoitteet, toimintalinjat,keskeiset toimenpiteet sekä suunnitelmanvaltion, kuntien ja yksityisensektorin rahoituksesta. Maakuntaohjelmaansovitetaan seudullisetsuunnitelmat. Maakuntaohjelmassamääriteltyjä kehittämisen tavoitteitatoteutetaan myös valtioneuvostonpäättämillä erityisohjelmilla sekäEU:n rakennerahasto- ja yhteisöaloiteohjelmilla,kuten Itä-Suomen tavoite1 -ohjelmalla.Maakuntaohjelman laadinnassa ei oletarkoitus muuttaa valittuja linjauksia,vaan syventää ja tarkentaa entisiä.Lausunnolla olleeseen Pohjois-Savonmaakuntasuunnitelma 2020 -asiakirjaantulleet yksityiskohtaiset lisäyksetja täsmennykset otetaan huomioonmaakuntaohjelmaa laadittaessa. Ohjelmatyöedellyttää seutujen sekäklusterien kehittämistavoitteiden ja-strategioiden tarkistamista.Tavoitteena on maakuntaohjelmanpohjalta laatia vuosittain ns. toteuttamissuunnitelma,jossa tarkennetaanmaakuntaohjelman rahoitussuunnitelmaa.Se sisältää maakunnan ehdotuksenvaltion ja kuntien rahoituksesta,tiedot tärkeimmistä strategisistatoimenpiteistä sekä näkemyksen niidentärkeysjärjestyksestä. Vuosittainlaadittava maakunnan yhteistyöasiakirjaEU:n ja sitä vastaavasta valtionrahoituksesta tehdään rakennerahastolainja -asetuksen mukaisesti.Alus-lakityöryhmän mietinnössä onesitetty maakuntaohjelman toimintalinjatja rahoitus momenteittain. Toimintalinjajakoon hyvin pitkälle yhtenevämm. Itä-Suomen tavoite 1-ohjelman sisältörungon kanssa. Toimintalinjojaon seitsemän:1. Yritysten toimintaympäristön kehittäminensekä teknologian edistäminenja hyödyntäminen,2. Osaaminen, inhimillisten voimavarojenja kulttuurin kehittäminen,3. Työllisyyden ja työmarkkinoidentoimivuuden kehittämien sekä sosiaalisensyrjäytyneisyyden estäminen,4. Maaseudun ja saariston kehittäminen,5. Perusrakenteiden ja saavutettavuudenylläpitäminen ja parantaminensekä tiedonsiirtoyhteyksien saatavuudenturvaaminen,6. Ympäristön parantaminen ja luonnonvarojenkestävä käyttö,7. Alue- ja kuntahallinnon ja seutuyhteistyönkehittäminen sekä kansalaistenosallistumismahdollisuuksienparantaminen.Päätettäväksi ensi marraskuussaMaakuntaohjelma on tarkoitus laatiavuonna 2002 niin, että se hyväksytäänsyysmaakuntavaltuustossa 11.marraskuuta. Ensimmäinen luonnosvalmistuu kesäkuussa ja siitä pyydetääneri tahojen lausunnot elokuunloppuun mennessä.Maakuntaohjelmaan liittyviin kysymyksiinvastaa Pohjois-Savon liitossakehittämisjohtaja Henrik Rissanen,puh. (017) 550 1445 tai 040 512 4000sekä henrik.rissanen@pohjois-savo.fi.Pekka Kaikkonenmaakuntasihteeri8

Tiedotuslehti 1/2002Pohjois-Savon liittoItä-Suomen innovatiivisettoimet -ohjelma ALKUUNEU:n komission aluekehityksestävastaava pääosasto on 7.3.2002hyväksynyt Itä-Suomen maakuntienohjelmaesityksen ”ModernNetworked Periphery” rahoitettavaksiEU:n innovatiiviset toimet -ohjelmasta. Päätöksen perusteellaPohjois-Karjalan, Kainuun ja Pohjois-Savonliitot ja Etelä-Savonmaakuntaliitto käynnistivät ohjelmantoteuttamisen.Itä-Suomen innovatiiviset toimet-ohjelman ohjauskomitea kokoontuiensimmäisen kerran Joensuussa7.5.2002. Komitea käsitteli ohjelmankäynnistymisasioita mm. hyväksymällätyöjärjestyksen sekä ohjelman hakumenettelyn.Ohjelman ensimmäinen tukien hakukierrosjärjestetään 26.5.–28.6.2002.Haun avaamisesta on tiedotettu mm.maakuntien päälehdissä sekä maakunnanliittojen www-nettisivuilla.Hakuohjeistus ja -lomakkeet ovatPohjois-Karjalan liiton www-sivuilla.Ensimmäisen haun yhteydessä järjestettiinKuopiossa 5.6. yhteinen itäsuomalainentilaisuus, jossa hakijoitainformoitiin ja heille annettiinmahdollisuus yhteisiin tapaamisiin.Uusi hakutapaMahdollisista muista hauista päätetäänensimmäisen kierroksen jälkeen.Ensimmäinen hakukierros sisältääkaksi osaa – sekä normaalin että aie/ideahaun. Innovatiiviset toimet -ohjelmaatoteutetaan kuudella erilliselläpilottihankeosalla, jotka ovat tulleetkeväällä julkisesti haettaviksi. Ohjelmassaon määritelty niiden sisältö.Ohjauskomitea päätti, että etusijalleasetetaan hankkeet, joissa on toimijoitakahdesta tai useammasta maakunnasta.Komission tavoitteena on luoda Innovatiivisettoimet -ohjelmalla Eu-roopan aluekehitystä koskeva kokeilulaboratorio,jossa keskitytään aidostiinnovatiivisiin toimiin. Komissio järjestiohjelmaan hakumenettelyn keväällä2001. Sen perusteella komissiohyväksyi yli 80 ohjelmaa eri puoliltaEurooppaa. Suomesta on hyväksyttyEtelä-Suomen, Itä-Suomen jaPohjois-Suomen ohjelmat.Modern Networked Periphery -ohjelmaon kaksivuotinen. Ohjelman kokonaiskustannuksetovat noin 3,75milj. euroa, josta komission myöntämänrahoituksen osuus on 80 %. Sisäasiainministeriöon osoittanut ohjelmaankansallista rahoitusta vajaa0,3 milj. euroa.Kaksi toimintalinjaaItä-Suomen innovatiiviset toimet-ohjelma jakautuu kahteen toimintalinjaan,joita ovat “Luonnonvarapohjainentalous tietoyhteiskunnassa”ja “Sosiaali- ja terveydenhuollonkehittyvät tietoverkot”. Molempientoimintalinjoja yhdistää informaatioyhteiskuntaja kansalaisten hyvinvointisekä niihin liittyvät kilpailukykyäylläpitävät yritystoimintainnovaatiot.Yhteinen nimittäjä on myöstietoverkko. Hankkeissa luodaan innovatiivinentoimintaympäristö, jossahaetaan yhteisiä rajapintoja julkistenpalveluverkkojen, teollisuudene-business-verkkojen ja kansalaistietoverkkojenvälille.Sisäasiainministeriö on asettanut Itä-Suomen maakuntien esityksestä ohjelmanohjauskomitean 22.3.2002. Sekoostuu Itä-Suomen maakunnallistenliittojen, sisäasiainministeriön, Itä-Suomen/Oulun lääninhallituksen, TEkeskustensekä SITRAn edustajista.Ohjauskomitean puheenjohtajana toimiimaakuntajohtaja Pentti HyttinenPohjois-Karjalan liitosta ja varapuheenjohtajanakehittämisjohtaja JuhaniKärkkäinen Kainuun liitosta.Maakuntajohtaja Pentti Hyttinen Pohjois-Karjalanliitosta.PäävastuuPohjois-Karjalan liitollaItä-Suomen maakunnalliset liitotovat sopineet, että ohjelman hallinto-ja talousvastuu on Pohjois-Karjalanliitolla. Sen vastuuhenkilönätoimivat suunnittelujohtaja RistoPoutiainen ja talouspäällikkö UllaSeppänen. Ohjelmaan on nimettyohjelmakoordinaattoriksi joensuulainenSatu Ahonen, jonka tehtävänäon mm. vastata hakumenettelystä jatiedottamisesta. Hän ottaa tehtävänvastaan 15.7.2002.Itä-Suomen innovatiiviset toimet-ohjelma on saatavissa nettiosoitteista:www.pohjois-karjala.fi,www.esavo.fi,www.kainuu.fi/kainuunliitto jawww.pohjois-savo.fi.Ohjelma on käännetty suomeksi jasiitä on laadittu tiivistelmä.9

Tiedotuslehti 1/2002Pohjois-Savon liittoMaakuntavaltuustoryhmienpuheenjohtajat tentissä:Savo Sinuksi -lehti haastatteliPohjois-Savon maakuntavaltuustonpuolueryhmien puheenjohtajatmaakunnan kehitykselle keskeisistäasioista tiedustellen heidännäkemyksiään mm. maakuntasuunnitelmaanja sitä konkretisoivaanmaakuntaohjelmaansamoin kuin maakuntahallinnonmahdollisiin uudistamistarpeisiin.Seuraavassa vastaukset lyhentämättöminä.Pääsääntöisesti neovat puheenjohtajien omia henkilökohtaisianäkemyksiä, muttausein asioita on puntaroitu myösvaltuustoryhmän kanssa.KYSYMYKSET:1) Mitä pidätte Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2020:n tärkeimpinäasioina ja tavoitteina, joiden ainakin olisi toteuduttava v. 2020 mennessä?2) Millaisia keskeisiä painotuksia on omasta/puolueryhmänne mielestäotettava Pohjois-Savon maakuntaohjelmaan ? Onko tarvetta painopistemuutoksiinnykyisistä linjauksista?3) Mitä kehittämistä voisi olla maakuntahallinnossa mm. maakuntavaltuutettujenvalintamenettelyn, päätösvallan, kokoontumistiheyden,jne. osalta?Marja-Leena Puputti, keskusta1 ja 2. Pääsääntöisesti maakuntasuunnitelmantavoitteisiin ja linjauksiinvoi yhtyä. Kyse on laajasta asiakirjasta,joka on erittäin tavoitteellinenmm. väestöennusteeltaan muttaniin sen pitääkin olla. Toivon sillä olevanohjaus- ja suuntautumisvaikutusta.Maakuntasuunnitelman tavoitteitaja linjauksia arvioidaan jatkuvastija painotuskysymykset katsotaan ensisijaisestimaakuntaohjelmassa. Valtuutettujenja alueiden sekä yhteistyökumppaneidenaktiivinen osallistuminenon tärkeää. Se on lisännytyhteistä näkemystä.Keskeistä on edelleen paikallistaloudenvahvistaminen ja sosiaalisestaeheydestä huolehtiminen, koska eriarvoisuuson vain kasvanut niin maankuin maakunnankin sisällä. Huolestuttavaaon, että mm. Pohjois-Karjalankehitys on meitä nopeampaa.Suhteessa muuhun maahan oma kasvuvauhtimmeon noin puolet muunmaan kehityksestä.Lähtökohtana ovat maakunnan omatvoimavarat ja niiden jalostusasteennostaminen. Valtiovallan poliittisten jaministeriöiden hallinnollisten päätöstenlähtökohtana tulee olla kansalaistensamanarvoisuus suhteessa muihinalueisiin. Valtiolla on myös vastuumaakuntien kehittämisessä. Kehityspanoksiabudjettivaroista on ohjattavatämän alueen infraan, kuten tiestöön,raideliikenteeseen, tietoliikenteeseen,jne. Näitä asioita ei ole tarkoitettuhoidettavaksi tavoite 1 -ohjelmasta.Keskeisintä on alueen osaamisen vahvistaminenkoulutuksen eri tasoilla jasektoreilla. Koulutus- ja tiedeyhteisöjävahvistetaan lisäämällä aloituspaikkojaesimerkiksi muuntokoulutuksenatai verkottumalla yli maakuntarajojenteknisen tiedekunnansaamiseksi. Tarvitsemme lisää kansainvälisyydenja monikulttuurisuudenosaamista. Tärkeää on nähdäuusien kasvualojen ja yritystoiminnanmahdollisuudet mutta myös perinteistenmetalli-, metsä- ja matkailualojenkehittämistarpeet.Osaamisen vahvistaminen koulutuksenkeinoin johtaa työttömyyden alenemiseensekä siirtää työvoimapulaatuonnemmaksi, kun huolehditaanikääntyvän työvoiman osaamisenuudistamisesta suunnitelmallisesti.Korkean teknologian kehityshankkeidenkeskeinen ja myös kehittyvä välineon informaatioteknologia. Näistäalueista on tuotettu keskeiset kärkihankkeet.10

Tiedotuslehti 1/20023. Kannatan maakuntavaltuuston valintaasuoralla vaalilla ja uskon senvahvistavan johtajuutta maakunnassa.EU-jäsenyyden aikana keskusvaltaisuuson kasvanut Suomessa toisinkuin muualla Euroopassa. Modernidemokratia edellyttää maakuntienomaehtoisuutta ja valtuuksia kehittääaluetta. Paikallinen valtionhallintokaipaa järkiperäistämistä, muttanyt on vain lisätty uusia rakenteita.Maakuntahallitukselta odotan etenkinisoissa tulevaisuushankkeissa riskinottokykyäja voimavarojen kokoamistayhteiseksi näkemykseksi laajan,eri näkökulmista tapahtuvan rakentavantarkastelun tuella. Tulevaisuudeninvestointeihin liittyy aina riskejäja siinä punnitaan johtajuutta.Uskon, että kaikki maakuntahallituksenjäsenet osallistuvat tähän vastuuseenja johtajuuteen.Aluerakennekeskustelua tärkeämpääon yhteisten tulevaisuushankkeidenedistäminen sekä asia- ja kansalaislähtöisyysmm. palvelujen tuottamisessa.Tämä tarkoittaa kuntayhteistyönvoimallista edistämistä. Isojenasioiden valmisteluprosessi seminaarityyppisissätapaamisissa on olluthyvä menetelmä.Irma Peiponen, SDP1. Maakuntasuunnitelma on kokonaisuus,jossa asiat vaikuttavat toisiinsa.Jotta visio toteutuu, on Pohjois-Savon bruttokansantuote saatavanousemaan maan keskiarvoon jatyöttömyys painetuksi lähelle tavoitetta.Siksi elinkeinojen kehittämiselleasetetut tavoitteet ovat ensisijaisia.Entisten tuotannonalojen ylläpito javahvistaminen sekä uusien (mm. IT-,bio- ja ympäristötekniikka) kehittäminenvaatii paljon innovatiivisuuttaja taloudellista sekä henkistä panostusta.Tutkimus, tuotekehitys jakoulutus on ymmärrettävä infrastruktuuriksi.Peruskoulutuksen ja toisenasteen koulutuksen tavoitteista onpidettävä kiinni.Hyvinvointi ei kuitenkaan ole pelkästäänaineellista. Meillä on paljon terveydenhuollonosaamista, mutta sairastavuuson silti korkeaa. Huomiotaon kiinnitettävä niin aineellisten resurssienlisäämiseen kuin niiden oikeaansuuntaamiseenkin. Mielialatekijöihinja kansalaisten kokemuksiinon kiinnitettävä enemmän huomiota.Politiikkaa ei voi tehdä pelkästäänkovien arvojen varassa. Tarvitaan todellistasivistystä, toistemme ja itsemmearvostamista. Ympäristö on laajastiajatellen meille vahvuus. On kiinnitettävähuomiota asumisympäristöön,virkistäytymiseen, matkailuunja ympäristöteknologiaan. Hyvä imagoei synny tyhjästä. Meidän on kiinnitettävähuomiota elinkeinotavoitteidenlisäksi asenneilmapiiriin. Tarvitsemmeenemmän kannustavaa suvaitsevaisuuttaja positiivista kriittisyyttä,luottamusta siihen, ettäosaamme ja selviämme, vaikka toimintaympäristömmemuuttuu kokoajan.2. Maakuntaohjelman tekeminen onpitkä prosessi, minkä vuoksi painopisteidenmuuttaminenkin on tehtävähyvin harkitusti. Painotus yrityselämäänon ryhmämme mielestä oikea.Nythän ohjelman tarkistuksessa onuutena mukaan tullut kulttuuriklusteri,mitä pidän varsin tervetulleena.Millainen kulttuuri laajassa mielessävallitsee, vaikuttaa myös siihen, mitensuhtaudumme elinkeinoelämään,yrittämiseen ja mahdollisuuksiimmemaakunnassa. Uusiin tuotannonaloihinpanostamalla olemme mukana”uudessa taloudessa” sen hyvässäPohjois-Savon liittomielessä ja samalla luomme pitkällätähtäimellä hyvinvoinnin pohjaa.Matkailuklusterin voimistuminen antaatyötä ja avartaa ilmapiiriä.3. Maakuntavaltuuston valinnassasosialidemokraatit ovat ainakin nyttyytyväisiä nykyiseen malliin, jota onpäästy toteuttamaan vasta hyvin lyhyenaikaa. Maakuntavaltuuston rooliavoi korostaa asioiden kaksivaiheisellakäsittelyllä, kuten on tehty maakuntasuunnitelmanyhteydessä. Laajoistayksittäisistä asiakokonaisuuksistavoisi järjestää koulutus- tai keskustelutyyppisiäkokouksia. Yhteyksiämuihin vaikuttajatahoihin on pidettäväyllä mm. yhteisillä seminaareilla.Kun aluekehitysvastuu on maakunnalla,on huolehdittava, ettei synnydemokratiavajetta. Se on paljolti kiinnimeistä maakuntavaltuutetuista.Iivo Polvi, vasemmistoliitto1. Tärkeimmät tavoitteet liittyvätmielestäni väestökehitykseen ja työllisyyteen.Väestötavoitteen saavuttaminenedellyttää muuttoliikkeen nopeaapysäyttämistä. Se edellyttää samallatyöpaikkatavoitteen saavuttamista,mikä automaattisesti merkitseemyös työttömyyden alentumista.Työttömyyden alentamisen on nykyisentyöttömyyden vallitessa oltavakeskeisimpiä tavoitteita. Jo lähivuosinasuurin haaste tulee kuitenkin olemaantyövoiman saanti korvaamaan11

Tiedotuslehti 1/2002nopeasti eläköityviä työntekijöitä jaammattitaitoisen työvoiman saantiuusille aloille syntyviin työpaikkoihin.2. Mitään oleellisia muutoksia linjauksiinei ole tarvetta tehdä. Ehkä kuitenkinpanostaminen puun laajempaanhyödyntämiseen on perusteltua.Puu on alueemme merkittävin raakaaine,jonka laajempi jalostaminen toisiuusia työpaikkoja. Se tukisi puunjatkojalostamisen ympärille jo rakentunuttaja laajentuvaa metalliteollisuutta.Puunjalostus nivouttaisi samallakiinteämmin yhteen kahdenmerkittävän klusterin – metsän jametallin – toiminnan, jolloin alat tukisivatja hyödyttäisivät toisiaan.3. Maakuntavaltuuston jäsenten suoravaali ei ole ratkaisu ”maakuntahallintoa”vaivaaviin ongelmiin. Suurinongelma on nykyisellään, että maakuntavaltuustollaei ole asiallisestiottaen mitään päätösvaltaa vaan pelkästäänsuunnitteluvaltaa. Maakuntaantuleva rahoitus kulkee valtionaluehallinnon kautta, joka myös varojenosalta käyttää päätösvaltaa. Josmaakuntavaltuustolle halutaan todellinenrooli, edellyttää se, että valtioosoittaa maakuntahallinnon käyttöönja päätettäväksi ”könttäsummana”myös varat, jotka nykyiselläänkulkevat valtion aluehallinnon kautta.Silloin maakuntavaltuusto voisitodellisuudessa käyttää jonkinasteistavaltaa ja sillä olisi myös poliittinenvastuu varojen tarkoituksenmukaisestakäytöstä. Valtuuston kokoontumistiheydelläei nykytilanteessa oleolennaista merkitystä.Jyrki Katainenvaltuuston 1.vpj., kokoomus1. Maakuntasuunnitelman luonnoson hyvä ja avoin arvio tulevaisuudenhaasteista. Erityisesti haluan korostaasiinä kirjattua toimintaympäristöanalyysiä.Se osoittaa, ettei aluepolitiikassaole ”vippaskonsteja”. Ohjelmassatunnustetaan tosiasia, että yksilöiden,perheiden ja alueella olevien yritystenmenestyminen ja hyvinvointi toteutuvatainoastaan, mikäli pärjäämmeavoimessa kilpailussa ja osaammekehittää vahvuuksiamme kansainvälisellätasolla. Maakuntasuunnitelmanluonnoksessa on mielestäniluovuttu vanhakantaisesta näkemyksestä,jossa yhä kuviteltiin olevanmahdollista luoda uusi valtiollinen,ylhäältä ohjattu aluepolitiikka kääntämäänalueellisen kehittymisensuuntaa.Kokoomuksen mielestä savolaistenihmisten ja perheiden hyvinvointivoidaan parhaiten turvata, kun kehitämmeyritysten kansainvälistä kilpailukykyäja osaamista, jota kautta onmahdollista saada alueelle uusia työpaikkoja.Toisaalta haluamme kehittäähyvinvointipalvelujen tuotantotapojasiten, että niiden laatu ja saavutettavuusovat jatkossakin huippuluokkaa.Tässä on otettava huomioonmyös yksityisen ja julkisen sektorinyhteistyön mahdollisuudet.Kokoomuksen mukaan suomalaisenhyvinvoinnin summa ei ole vakio,Pohjois-Savon liittovaan alueellisella kehittämispolitiikallaon kyettävä kasvattamaan hyvinvoinninkakkua maakunnan omienerityispiirteiden mukaisesti. Aluepolitiikkaei voi olla vain olevan hyvinvoinninuusjakoa. Toisaalta haluammeturvata yksilöille ja perheille valinnanmahdollisuuden heidän elämänlaatuunsaja -tilanteeseensa liittyvissäkysymyksissä. Tärkeimpinäpäämäärinä suunnitelmassa on elinkeinopolitiikalleja osaamiselle asetettujentavoitteiden toteutuminen. Netoimivat välineinä hyvinvoinnille jamenestykselle.2. Keskeisiä painopisteitä maakuntaohjelmaanovat elinkeinopoliittisetvalinnat. Aluekehitysresursseja jaettaessaon oltava kykyä ja uskallustatehdä selkeitä painopistevalintoja,jolloin kehittämisrahat saadaan kohdistettuariittävän kunnianhimoisiinja suuriin hankkeisiin. Muutamansuuren painopistevalinnan vaihtoehtonaainakin teoriassa on monta pientäpainopistettä. Valitettavasti vaikuttavuudeltaannäitä ei voi rinnastaakeskenään, sillä pienillä hankkeillamaakunta ei onnistu menestystekijöidenrakentamisessa.Myös osaamisen kehittämisessä onkyettävä tekemään selkeitä painopistevalintoja.Ne eivät niinkään tarkoitavalintoja oppilaitostyyppien, vaansisäisten kehittämisalojen suhteen.Resurssien tuloksekkaan hyödyntämisentakia etenkin yliopiston ja ammattikorkeakoulunon kehityttävätietyillä rajoitetuilla osaamisaloilla.Toisen asteen ammatillisen koulutuksenpainopisteitä on valittava elinkeinoelämäntarpeiden mukaan.3. Maakuntavaltuusto kokoontuutarpeeksi usein sen tehtäviin nähden.Mielestäni ei ole tarvetta suoriin maakuntavaaleihinja siksi kannatankinnykyistä valintakäytäntöä. Uusienpäätöksentekoelinten luomista olennaisempaaon alueellisen päätöksentekovallanlisääntyminen keskushallinnonkustannuksella.12

Tiedotuslehti 1/2002Pohjois-Savon liittoMarja-Terttu Lietola,kristillisdemokraatit1. a) Kuntien tulopohjan turvaaminenyhteistyön ja kustannustehokkuudenlisäämisellä sekä kuntajaotuksenavoimella käsittelyllä.b) Työpaikkatavoitteet erityisesti informaatio-ja viestintäteknologiansekä hyvinvointiteknologian aloillac) Liikenneyhteyksien nopeuttaminenja tietoliikenneyhteyksien laaja toteuttaminend) Lasten, nuorten ja lapsiperheidenhyvinvointi, mikä heijastuu mm.nuorten pysymisenä Pohjois-Savossaja muualla opiskelleiden paluuna.2. Painopistemuutoksiin ei liene tarvetta.Esittäisin kuitenkin vastakysymyksen:Haittaako resurssointia, ettämaakuntasuunnitelmassa sen enempääkuin maakunnassa yleensäkäänei ole löytynyt yhteisesti hyväksyttyänäkemystä maakunnan aluerakennemallista?3. Vaikea vastata, koska ryhmämmeon vasta ensimmäistä kautta maakuntavaltuustossa.Ensivaikutelma onhieman sen suuntainen, että asioidenkäsittely jää helposti pintapuoliseksi,koska käytännön työn yhteys asioihinpuuttuu ja valtuusto kokoontuuharvakseltaan. Tämä vaatisi ryhmiltäaktiivista asioiden pohdintaa ja kokoontumistamyös varsinaisten kokoustenvälillä, mihin ainakaan oma pienihajallaan asuva ryhmämme ei olevielä löytänyt toimintamallia.Pirjo Pölkki, Vihreä liitto1. Maakunnan ihmisten henkinen, sosiaalinenja taloudellinen hyvinvointion keskeinen tavoite. Pohjois-Savonväkiluvun aleneminen on pysäytettäväja työttömyysaste saatavaminimiin. Elinkeinoja on kehitettäväklusteripohjaisesti mutta avoimenauusille kehityssuunnille ja korostuksille.Esimerkiksi elintarvikeklusterissapitäisi painottaa enemmän lähi- jaluomuruokaa sekä tukea tuottajienyhteenliittymiä. Pienyrittäjyyttä onmyös arvostettava ja johdonmukaisestikehitettävä. Kuopion yliopistonja ammattikorkeakoulun hyvinvointiosaamistaon kytkettävä entistä paremminalan yrittäjyyteen sekä julkistensosiaali- ja terveyspalvelujenlaadun kehittämiseen.Nuoren ja koulutetun väestön poismuuttoaehkäistään ja uusia perheellisiätyöntekijöitä saadaan Pohjois-Savoon työpaikkoja tarjoamalla sekäpitämällä huolta ympäristöstä ja arjenhyvästä sujumisesta. Viihtyisä, esteetön,turvallinen ja terveellinenasuinympäristö sekä laadukkaat palvelutovat vetovoimatekijöitä asuinpaikkaavalittaessa.Vaikeuksissa olevia ja syrjäytymisuhanalaisia lapsia ja perheitä on tuettavariittävän varhain. Ikäihmisten on voitavaasua tukitoimien turvin mahdollisimmanpitkään omassa kodissaanja saatava voimiensa heikentyessähyvää hoitoa. Järjestöjen ja ihmistenomien voimavarojen tärkeys on tunnustettava.Seutukuntayhteistyötä ja laajempaamaakunnallista yhteistyötä on lisättävä,jotta korkeatasoiset erityispalvelutja peruspalvelut säilyvät myöspienten kuntien asukkaiden ulottuvilla.On muistettava, että Pohjois-Savoon ja koko Suomeen vaikuttaamaapalloistuminen huonoine ja hyvinepuolineen. Maakunta voi ollatarpeeksi suuri yksikkö vastuunkantajaksiesimerkiksi ympäristöuhkien jamuiden ongelmien torjunnassa, mm.energiateknologian osaamisen kehittämisessä.2. Rahoituksen suuntaamisessa on sitouduttavasovittuihin suuriin linjauksiin,mutta tietty joustonvara uusiinavauksiin on säilytettävä. Rahoitustaon ohjattava hankkeisiin, jotkaovat koko maakunnan kannalta tärkeitä.Suuret hankkeet on pantavaavoimesti tärkeysjärjestykseen. EUhankkeidenlaatimista ja omarahoitusosuuksienjärjestämistä on tuettava.On koottava voimia hankkeisiin,joissa väestöä palvelevat asiat, työelämä,koulutus sekä kehittämis- jatutkimustoiminta yhdistyvät.3. Vihreissä on jo kauan keskusteltusuoran vaalin eduista ja ongelmistamaakuntavaltuuston valinnassa. Kannatansuoraa vaalia. Haluan myöspohdittavan, pitäisikö joitakin kuntientehtävistä siirtää maakuntatasolle.Maakuntavaltuustolla haluan olevantodellista päätösvaltaa. Se edellyttäisiainakin työseminaarien määränlisäämistä jonkin verran.Haastattelut kokosi Ilpo Lommi13

Tiedotuslehti 1/2002Hyvinvointiyritystoiminnan kehittämiseenon kohdennettu tavoite 1 -ohjelman varoja tukemalla MEDITEK-NIA -hankekokonaisuutta, joka koostuuneljästä eri osa-alueeseen keskittyvästäkoulutus- ja kehittämishankkeestasekä niihin kytkeytyvästä rakentamishankkeestaKuopiossa.Tavoite 1 -ohjelmasta tuetaan myösKuopion seudun hyvinvointiteknologianosaamiskeskusta.Informaatioteknologiahankkeet ovatjakautuneet koulutuksen kehittämiseen– merkittävimpinä niistä muuntokoulutushankkeetIisalmessa, Kuopiossaja Varkaudessa – sekä toimintaympäristönrakentamiseen. Sen tärkeimpiäkohteita ovat MicrotekniaKuopiossa ja Varkauden Tyyskäännoussut teknologiakeskus Navitas.Mikroyritysten kehittämishanke tukeepk-yritysten atk-valmiuksia jakehitystarpeita Koillis-Savossa.Metsäklusterin keskeiset kehittämiprojektitovat maakunnallinen SIL-VA SAVONIA- ja Metsäkeskuksen aktivointi-hankkeet. Pohjois-Savonjoka seutukuntaan on palkattu kenttäpäälliköt,joiden tehtävänä on nostaayrityskohtaisesti esiin kehittämishankkeita.Lisäksi metsäalalta on tuettumm. ympäristöteknologian tutkimus-ja tuotekehitysyksikköä sekämetsänviljelyteknologian kehittämisohjelmanvalmistelua.Metalliklusterin kehittämishankkeenatoimii Rautainen Savo, joka onmaakunnan kattava metallialan yritystoiminnankehittämisprojekti. Siinäon jokaisella hankkeen toimintaalueellakenttäpäällikkö, joka osallistuuyritysten tukemiseen ja pyrkiiaktivoimaan yrityksiä kehittämistoimenpiteisiin.Tavoite 1 -ohjelmasta onmyös tuettu mm. koko maakunnankattavaa Pohjois-Savon metallipuistohanketta.Kustannuksiltaan tämän hetken suurimpanamatkailun kehittämishankkeenaon Nilsiän reitin parantaminen.Pohjois-Savon liittoMatkailussa on tuettu myös mm. SonkajärvenJyrkän Softaruukki -hanketta,matkailureittien kehittämistä, NilsiänTahkovuoren ympäristöhankettasekä tehty selvitystä Nilsiän Tahkovuorenkorottamisen mahdollisuuksista.Kulttuurihankkeista keskeinen onKulttuuriteollisuuden tuotantokeskus.Lisäksi on tuettu Aholansaarenja Vesannon oopperaproduktioitasekä Lapinlahden Asutusmuseon perustamista.Tukea on myönnetty myöskulttuurihistoriallisten rakennustenuudelleenkäytön edistämiseen, kutenIisalmen Naisten säätiön talon muuttamiseenYritystalo-hankkeessa.Kirsi MoisanderEU-koordinaattori★★★★★★★★★★★★Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR)Euroopan sosiaalirahasto (ESR)Kalatalouden ohjauksen rahoitusväline (KOR)Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahasto (EMOTR)EU-TUKIEN HAKUEU:n tavoite 1 -ohjelman vuoden 2002 viimeinen tukihakukierros päättyy 30.9.2002. Jatkuvasti ilmanmääräaikaa haettavia tukia ovat Finnvera Oyj:n korkotuetut lainat, TE-keskuksen maaseutu- ja yritysosastoillesuunnatut elinkeinokalatalous- ja yritystuet sekä Tekesin tutkimus- ja tuotekehitysrahoitus.Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelmaan hyväksyttyjä hankkeita tuetaan EU-tuella ja kansallisella vastinrahalla.Hankkeisiin edellytetään tuensaajan omarahoitusosuutta. Pohjois-Savossa tavoite 1 -ohjelman painopiste onmetsä-, metalli-, elintarvike-, matkailu-, informaatioteknologia-, hyvinvointi- ja kulttuuritoimialoissa.Tukihakuohjeet ja -lomakkeet löytyvät internetistä osoitteestawww.ykkos.netTukihakemuksia ottavat vastaan alla olevat rahoittajatahot:Itä-Suomen lääninhallituksen sivistysosastoPL 1741, 70101 KUOPIO, 020 516 7030Pohjois-Savon liittoPL 247, 70101 KUOPIO, (017) 550 1400Finnvera OyjPL 1127, 70101 KUOPIO, 020 460 11Pohjois-Savon TE-keskusPL 2000, 70101 KUOPIO, (017) 617 5111TekesPL 2000, 70101 KUOPIO, (017) 617 5111Pohjois-Savon ympäristökeskusPL 1049, 70101 KUOPIO, (017) 788 481115

Tiedotuslehti 1/2002Pohjois-Savon liittoItä-Suomen tavoite 1 -ohjelmaetenee suunnitellustiItä-Suomen neljän maakunnan eliEtelä-Savon, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon edustajatolivat varsin yksimielisiäKajaanissa keväällä järjestetyssärakennerahastokauden toisessatoimittajatapaamisessa, että EU:ntavoite 1 -ohjelma on edennytpääosin tavoitteiden mukaan.Maakunnan liittojen sekä työvoima-ja elinkeinokeskusten johtajienmielestä ainakaan tässä vaiheessaei ole aihetta olennaisiinstrategioiden tarkistuksiin Itä-Suomen eikä myöskään maakuntientasolla.Vuosina 2000–2001 on alustavien tietojenmukaan tavoite 1 -ohjelmantukia on myönnetty suunnitelmienmukaan lievästi etupainotteisesti hanketoiminnannopeaksi käynnistämiseksi.Seitsemälle vuodelle jakautuvastaEU-rahoituskehyksestä oli myönnettyv. 2001 loppuun mennessä 23–27 % hyväksyttyihin hankkeisiin elisuunnilleen keskimääräistä vuosivauhtia.Eniten EU-tukipäätöksiä olivatsuhteellisesti tehneet Pohjois-Savo jaPohjois-Karjala, lähes 27 % koko rakennerahastokaudenkiintiöistään.Etelä-Savossa oli päästy 24,6:een jaKainuussa 23,4 %:iin. Kun mukaan lasketaanEU-tukien varaukset kuluvalleja tuleville vuosille, nousee sidottujenEU-tukien osuus jo noin 40 %:iin.Euromääräisesti EU-tukia on sidottuv. 2000–2001 siten, että Pohjois-Savonrahoituspäätökset ovat yhteensänoin 55, Pohjois-Karjalan 37, Etelä-Savon34 ja Kainuun 18 milj. euroaeli yhteensä 144 milj. euroa. Jakaumanoudattelee kutakuinkin maakuntienasukaslukusuhdetta.Maakunnilla erilaisiatukipainotuksiaNeljän toimintalinjan sisällä maakunnillaon kuitenkin erilaisia painotuk-sia. Toimintalinja 1:ssä eli yritystoiminnanja sen edellytysten kehittämisessätukien jakosuhde on maakuntienkesken lähes sama kuin tukienkokonaisjakaumassa. Sen sijaan osaamisrakenteiden,yhteysverkkojen, arkielämänrakenteiden sekä hyvänympäristön kehittämisessä (TL 4) suhdeon hyvin erilainen. Näihin tarkoituksiinEtelä-Savo on myöntänyt suhteellisestisekä absoluuttisesti enitenEU-tukea. Suhteellisesti pienintä ontälle toimintalinjalle tukien myöntöPohjois-Savossa, missä suuret liikenneinfrastruktuurihankkeetovat painottumassaohjelmakauden puoliväliintai loppupuolelle.Työvoiman ammatillisen osaamisen jatyömarkkinoiden toimivuuden edistämisessä(TL 2) samoin kuin maaseudunkehittämisessä (TL 3) maakuntienkeskinäiset painotukset EU-tukienmyöntämisessä ovat melko lailla kokonaisjakaumanmukaiset. Maaseudunkehittämispanostuksissa on Kainuunosuus kuitenkin suhteellisestimuita maakuntia suurempi.Kappalemääräisesti EU-hankkeita onhyväksytty v. 2000–2001 Pohjois-Savossa640, Pohjois-Karjalassa 614,Etelä-Savossa 578 ja Kainuussa 321.Tämä tarkoittaa, että asukaslukuunsuhteutettuna hankkeita on hyväksyttyeniten Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossaja vähiten Pohjois-Savossa.Tämä johtuu mm. siitä, että Pohjois-Savossaon keskitytty rahallisestimelko suuriin hankkeisiin ainakinohjelmakauden alkupäässä.Uusia työpaikkojaEU-tuella noin 8 000EU-tukien, niiden kansallisten vastinrahojenja hanketahojen omarahoitusosuuksienvaikutuksista on kahdeltaensimmäiseltä vuodelta toistaiseksimelko rajallisesti tietoa ja sekin perustuuhanketahojen omiin ilmoituksiin.Tarkistettuja toteumatietoja tavoite1 -ohjelman vaikutuksista mm.uusien ja säilytettävien työpaikkojenmäärään, uusien yritysten perustamiseen,ammatilliseen koulutukseenosallistuneisiin, kestävän kehityksenja sukupuolten tasa-arvon lisääntymiseen,tietoyhteiskunnan etenemiseen,maaseudun ja kaupunkien vuorovaikutuksenkasvuun ja maaseudunharvan asuttujen alueiden elinvoimaisuudensäilyttämiseen aletaansaada vasta ohjelmakauden puolivälintietämillä v. 2003.Ensimmäisten seurantatietojen mukaanuusia työpaikkoja olisi syntynythanketahojen mukaan Itä-Suomessav. 2000–2001 yhteensä 7 917. Kunohjelmakauden kokonaistavoite on17 620 uutta työpaikkaa, olisi kehitystavoitevauhtia parempaa. Säilytettävientyöpaikkojen osalta tilannenäyttää hieman toisenlaiselta, silläniitä on ilmoitettu 5 626 ohjelmakaudenkokonaistavoitteen ollessa45 700. Tätä selittänee osittain, ettäyritystukipanostuksia on mm. Pohjois-Savossasuunnattu voimakkaastiuusille toimialoille eli hyvinvointijaICT-klustereihin, joissa vaikutuskohdistuu uusien työpaikkojen ja yritystensyntymiseen. Finnveran EUkorkotuetuillalainoilla syntyneitäuusia työpaikkoja ei ole luvussa mukana.Uusissa yrityksissätavoitevauhtiUusia yrityksiä on tavoite 1 -ohjelmanmyötävaikutuksella ilmoitettusyntyneen 852 kun ohjelmakaudenkokonaistavoite on 3 100. Tässä vaikuttavuuskriteerissäollaan suunnilleentavoitevauhdissa. Sama koskeeEuroopan sosiaalirahaston tuella ammatillisessakoulutuksessa olevienmäärää, joka v. 2001 loppuun mennessäoli noussut lähes 24 500:aan.Tavoite on 76 000. Tietoja ei vielä ole16

Tiedotuslehti 1/2002Pohjois-Savon liittoItä-Suomen maakuntien yhteishankkeitaon syntynyt jonkin verran, kutenesimerkiksi Betula I ja II, Itä-Suomenvirtuaaliverkko, Luomu Itää-hankeryhmä ja Porsaskumppanuushanke,mutta silti maakuntien rajatylittäviä hankkeita toivotaan enemmän.Lääninsivistysneuvos HeikkiLaakso Itä-Suomen lääninhallituksestakorosti kuitenkin, että ylimaakunnallistenhankkeiden vielä niukahkomäärä ei kerro kaikkea toiminnan laajuudesta.Käytännön verkostumistatapahtuu EU-hankkeissa melko paljonyli maakuntarajojen Itä-Suomessamm. yrittäjyyskasvatuksessa, työssäoppimis-ja virtuaaliopetushankkeissa.Heikki Laakson mukaan hanketahojenpessimistiset käsitykset ylimaakunnallistenEU-hankkeiden käsittelynhitaudesta ja byrokraattisuudestapitävät osin paikkansa. Ilmeisestiosin tästä syystä niitä jätetään EUrahoittajillevarsin vähän. Parannuskeinoksihän esittää mm. rahoittajienyhteisesiintymisten ja tiedottamisenlisäämistä sekä hankekäsittelynkeventämistä ja nopeuttamista. Myöstukihakuaikojen yhtenäistäminenmaakuntien kesken edistää tätä tavoitetta.Niin ikään Laakso suosittiEuroopan Sosiaalirahaston (ESR) jaEuroopan Aluekehitysrahaston (EAKR)rinnakkaiskäyttöä hankerahoituksessasekä EU:n yhteisöaloitteiden kutenLeader +, Equal- ja Interregohjelmientehokkaampaa hyödyntämistätavoite 1 -ohjelman rinnalla.Kuopion Microtekniaan ja sen laajennukseen on panostettu merkittävästi EU-tukea.uusien ja uudistettujen työpaikkojenjakaumasta miesten ja naisten keskeneikä ympäristövaikutuksista.Määrällisten vaikutusten lisäksi ohjelmaon saanut aikaan runsaasti hyödyllisiäverkostoja yritysten ja yhteisöjenkesken. Yrittäjyysasenne on lujittunut,tiedottamisaktiivisuus on lisääntynytja mm. koulutusjärjestelmiäon vahvistettu. Kehittämishaasteeksion Pohjois-Savon TE-keskuksenjohtaja Jaakko Kekonin mukaannoussut toisen asteen ammatillisenkoulutuksen parantaminen. Pohjois-Savon liiton maakuntajohtaja AnttiMykkänen peräänkuuluttaa myös Itä-Suomen yliopistojen koulutuspaikkojentuntuvaa lisäämistä. Seutukuntakohtaisuuttatärkeämpänä hän pitäämaakunnallisuuden lisäämistä peruspalvelujenja elinkeinojen kehittämisessä.Kielteisenä kehityksenä tavoite 1 -ohjelmassaon todettu edellisen rakennerahastokauden6- ja 5b-tavoiteohjelmiinverrattuna viranomaisbyrokratianlisääntyminen. Sitä on kuitenkinpyritty raivaamaan mm. hankerahoituspäätöksiänopeuttamalla,hankekriteerejä selkiyttämällä sekätiedotusta tehostamalla.Maakuntien yhteishankkeissalisäämistäOnnistumisella lisääEU-tukea jaettavaksiItä-Suomen samoin Pohjois-Savontavoite 1 -ohjelmien todellisten tulostenanalysointi tapahtuu v. 2003ns. puolivälin tarkistuksena. Silloin onmahdollisuus jonkinasteisiin rakenteellisiinmuutoksiin EU-tukien ja niidenkansallisten vastinrahojen jakamisessakeskeisten toimintalinjojenkesken ja myös ylimääräisen tukipotineli ns. suoritusvarauksen saamiseenEU:lta hyvien tulosten perusteella.Tuki on noin 4 % koko ohjelmakauden(2000–2006) rahoituksesta eliparhaimmillaan reilut 30 milj. euroa.Siinä on kuitenkin kilpailutilannePohjois- ja Itä-Suomen kesken.Ilpo Lommi17

Tiedotuslehti 1/2002Pohjois-Savon liittohyvinvointiklusterillasuuret kasvumahdollisuudetPohjois-Savon hyvinvointialan kehityksenvarmistamiseksi on keväällävalmistunut maakunnallinentoimintaohjelma, joka sisältäähyvinvointiklusterin v. 2006ulottuvan strategian ja toimenpiteet.Toimintaohjelmassa selvitetäänPohjois-Savon hyvinvointiklusterinnykytilaa, kasvualueitaja aluetaloudellisia vaikutuksiasekä alueellisia menestystekijöitä.Se mm. ohjaa klusterin rahoitustaja kehittämispäätöksiäsekä varmistaa alueelliset menestystekijät.Toimintaohjelman näkökulmaon yritys- ja tuotelähtöinen,mutta jatkossa tulevat myösyksityiset ja julkiset palvelut laajemminmukaan.Pohjois-Savoon on viime vuosinamuodostunut nopeasti kehittyvä hyvinvointiklusteri,jonka ytimen muodostavathyvinvointitoimialan yritykset.Ne ovat nousseet Pohjois-Savossanopeimmin kasvavaksi yritysryhmäksiinformaatioteknologia-alanyritysten ohella. Hyvinvointialalla toimiviayrityksiä on maakunnassa tällähetkellä noin 60 ja niissä kokoaikaisiatyöntekijöitä noin 600. Hyvinvointiklusterintyöllistävyyden arvioidaankaksinkertaistuvan yrityssektorilla1 200:een v. 2006 mennessä ja nousevan3 000:een v. 2020 jos yritystenliikevaihdon kasvuvauhti kiihtyy nykyisestä.Lisäksi ala työllistää runsaastiopiskelijoita ja osa-aikaisia työntekijöitä.Kun mukaan lasketaan tutkimus-ja opetustoiminta sekä erityisestijulkisen sektorin hyvinvointipalvelut,nousee alan työpaikkamääräPohjois-Savossa 18 350:een.V. 2020 niiden arvioidaan yltävän jo22 300:aan.Edellytyksiä on kasvulleKuopion seudulla kaikkien yritystenliikevaihdosta hyvinvointituotteidenja -palvelujen osuus oli v. 2000 noin1 %, kun se koko maassa oli 2 %, mikäon selvästi alle OECD-maiden keskiarvon.Hyvinvointiyritysten liikevaihtoon lähes kolminkertaistunut v.1995–2001 noin 34 milj. euroon.Edellytykset liikevaihdon ripeälle kasvulleovat hyvät, sillä alan tuotteetovat kilpailukykyisiä ja valmiita markkinoille,jotka ovat kypsyneet vastaanottamaanuutta teknologiaa.Myös julkinen sektori panostaa jatkossayhä enemmän uusiin hyvinvointialantuotteisiin ja teknologianhyödyntämiseen. Hyvinvointiyritystenliikevaihdon kasvutavoite on 400milj. euroa v. 2020 mennessä eli ylikymmenkertainen nykyisestä. Hyvinvointituotteidenja -palvelujen osuudenon arvioitu kasvavan yhdestä 10%:iin Kuopion seudun yritysten liikevaihdosta.Yksi avainkysymys kasvulle on vienti.Vuonna 2000 Pohjois-Savon hyvinvointiklusterinyritysten vienti oli 7milj. euroa eli lähes 30 % liikevaihdosta.V. 2020 mennessä vienninosuuden tavoitellaan kasvavan 70%:iin eli 280 milj. euroon. Se edellyttäähyvinvointiteollisuuden kehittymistämaailmanluokan yritystoiminnaksikansainvälisine läpimurtotuotteineen.Tärkeää alan kehitykselle on yritysjajulkisen sektorin hyvinvointipalvelujenkehittyminen toisiaan tukevastikehittämällä julkisia organisaatioitaja niiden palvelurakenteita. Osaavanjohdon ja työvoiman saanti, oikeatäydennyskoulutustarjonta, tasokastutkimus- ja innovaatiotoimintasekä yritysten verkottuminen ovatmyös ratkaisevia. Verkostojen jakumppanuuksien muodostamisessakorostuu onnistuneiden tuote-, palvelu-sekä järjestelmäkokonaisuuksienkehittäminen.Tärkeimmät kehittämiskohteetja kasvualueetTärkeimmät hyvinvointiklusterin alueellisetmenestystekijät ovat• liiketoimintaosaaminen ja -resurssit,erityisesti markkinointi- ja vientitoiminta• työvoiman rekrytointi hyvinvointisektorilleja täydennyskoulutus alanyritysten tarpeista lähtien• verkottuminen pienten yritystenvoimavarojen lisäämiseksi• immateriaalioikeuksiin liittyväosaaminen ja sopimuskäytännöt• julkisten palvelujen ja yritysten välinenaktiivinen rajapinta• hyvinvointiklusterin ja Pohjois-SavonimagoHyvinvointiklusterin tuotantotoiminnankärkialueet ovat Pohjois-Savonterveydenhuollon teknologia, lääkekehitys,agrobiotekniikka sekä sosiaali-ja terveydenhuollon palvelutuotteet.Terveydenhuollon teknologiassakorostuvat lääkintälaitteet, terveydenhuollonatk-ohjelmistot, ergonomisettyövälineet ja vanhusten javammaisten apuvälineet. Lääkekehityksenmahdollisuudet keskittyvätmm. geeniteknologian, lääkeaine- ja18

Tiedotuslehti 1/2002Pohjois-Savon liittoErikoistuminen, verkottuminen, laatu ja monipuolisuus avainasioinaPohjois-Savon elintarvikeketjusäilyy vahvana tulevaisuudessakin–Pohjois-Savon elintarvikeketjuntulevaisuuden kuvat ovat itälaajentuneessaEU:ssakin positiivisia.Kansallisesti vahva elintarvikeketjuvoi jopa voimistua huolimattaulkomaisen kilpailun lisääntymisestäEU:n sisämarkkinoiden laajentuessatämän vuosikymmenenlopulla, totesivat Pohjois-Savonliiton maakuntajohtaja AnttiMykkänen ja Kuopion yliopistonkoulutus- ja kehittämiskeskuksenjohtaja (31.5.2002 asti) Päivi Nergalkuvuodesta Kuopiossa pidetyssäelintarvikealan tulevaisuusseminaarissaAntti Mykkänen korosti, että halpojenulkomaisten massaelintarvikkeidenhaasteeseen pystytään Pohjois-Savossa vastaamaan erikoistuneella javerkottuneella alkutuotannolla sekäjalostuksella, jonka ytimenä ovatmaito, liha ja marjat. Niissä Pohjois-Savon tuotanto-osuus on huomattavastiasukaslukusuhdetta korkeampi.Lisäksi luonnonmukaisten elintarvikkeidenosuus kasvaa alkutuotannossa.Terveysvaikutteisuus kaupallistuuyhä voimakkaammin ja täsmäelintar-vikkeiden merkitys kasvaa. NiissäkinPohjois-Savolla on vahvuuksia.Viime vuosina alkutuotanto on tehostunuttilakokojen kasvaessa ja tuotantomäärienlisääntyessä. Esimerkiksimaitotilojen määrä on Pohjois-Savossavähentynyt parin viime vuodenaikana 17 %:lla mutta maidontuotantoon silti kasvanut 7 %. SamallaPohjois-Savon asema on vahvistunutvaltakunnallisesti maidontuotantoosuudennoustessa 12,1:stä 12,6%:iin. Myös naudanlihan tuotannossaPohjois-Savon osuus on pysynytvahvana, 11,9 %:ssa, ja marjoissa 29%:ssa.Usean omistajanmaatilayrityksiä tulossaAntti Mykkänen uskoo, että tilakirjolaajenee jatkossa etenkin siten, ettäsyntyy uusia nykyistä suurempia, useammanomistajan maatilayrityksiä,joissa kuluttajatkin voivat olla osakkaina.Vaativa, lähiruokaa arvostavakuluttaja voi omistaa esimerkiksi pariprosenttiyksikköä luomumaitotilasta.Toisaalta perinteinen perheviljelmäkäänei katoa Pohjois-Savon maaseudulta.Myös jalostuksessa tapahtuukahtalaista kehitystä pienimuotoisen,erikoistuotteisiin keskittyvän yritystoiminnanlisääntyessä ja toisaaltasuuren elintarviketeollisuuden kehittäessätoimintojaan valtakunnallisilleja kansallisille markkinoille.Päivi Nergin mielestä elintarvikeketjussaon seurattava yleistä teknologiankehitystä, globalisoitumista jakuluttajien arvomuutoksia. Ne eivättuo vain uhkia ja haasteita vaan myösmahdollisuuksia. Pohjois-Savon elintarvikeketjullaon monta tukijalkaa,joita vahvistaa Kuopion tiedeyhteisöntutkimustyö ja maakunnan elintarvikeosaaminen.Ruokaturvallisuudenkorostuminen antaa uusia vahvuuksia.Kuopio, Helsingin Viikki ja Turkuovat elintarvikealan tutkimuksessamaan johtavia keskuksia. Tulevaisuuteensuuntautuvaa vahvuutta on pystyttäväsoveltamaan niin alkutuotannossakuin jalostuksessakin omassamaakunnassa.Päivi Nerg uskoo, että Pohjois-Savonelintarvikeketjussa toimiva lähes18 000 henkilön määrä ei lähivuosinasupistu merkittävästi, jos alkutuotannonpoistuma korvautuu mm. tutkimustoiminnanja jalostuksen työvoimakasvulla.Haaste tosin on suuri,yli 1 500 työpaikkaa tämän vuosikymmenenaikana.Pieni ja suuri jalostustoimintamahtuvat rinnakkainPohjois-Savossa löytyy hyviä kehittämisen eväitä elintarvikeklusterissa mm. jalostusastettanostamalla.Atria Oyj:n varatoimitusjohtaja JuhaGröhn vahvisti, että elintarvikealansuurjalostajien ja paikallisten pienjalostajienedut eivät mene ristiin, vaikkakilpailua voi syntyä raaka-aineenhankinnassa. –Markkinoilla kilpailutilanneon melko harvinainen, koskapienjalostajat toimivat yleensä kapeillaerikoistuotealoilla. Erikoistuotteitakintarvitaan suomalaisen elin-20

Tiedotuslehti 1/2002tarvikeketjun kansallisen ja kansainvälisenkilpailukyvyn sekä tunnettuudenylläpitämiseksi.–Hintapaineet voivat yhä lisääntyämm. EU:n laajetessa. Laatu, turvallisuusja kotimaisuuden arvostus säilyvätsuomalaisten elintarvikkeidenvahvuuksina kotimarkkinoilla. Tutkimustyöstäja tuotekehityksestä onhankittava lisäarvoa elintarvikeketjuun.Toivottavasti julkinen sektoripanostaa sinne voimavaroja. Ruoanarvonlisäveron alentaminen on toivelistalla.Elintarviketeollisuus ei muutoinole valtion tukien tarpeessa, koskase onnistunut itsekin sopeuttamaantoimintaansa uusiin haasteisiin.Elintarvikeketjun jokaisen lenkin pelloltaja navetasta kuluttajalle asti onpystyttävä elämään. Jos yksi lenkki voihuonosti, heijastuu se muihinkin, sanoiJuha Gröhn.Ylitarkastaja Jyri Ollila maa- ja metsätalousministeriöstämyönsi, ettäPohjois-Savon liittoelintarvikkeille on syntynyt arvonlisäveronlaskupainetta eikä se hellitätulevaisuudessa. Hänen mielestäänluomu on edelleen Suomen elintarvikealankeskeisiä trendejä, vaikka sejoutuu painiskelemaan markkinoinnillistenpulmien kanssa. Ne ovat tuotannollisiaesteitä suurempia haasteita,mutta eivät mahdottomia voittaa.Ilpo LommiMaakunnallinen matkailunmyyntiyhtiö valmisteillaMatkailuklusteriryhmän toiminta onkevätkaudella 2002 painottunut Pohjois-Savonmaakuntasuunnitelmantäydennyksiin ja tarkennuksiin matkailunosalta mm. vuoden vaihteessatoteutuneen lausuntokierroksen sekämuiden kommenttien pohjalta. Lisäksion käynnistetty maakuntaohjelmanvalmistelu, jossa maakuntasuunnitelmanperusideoille ja tavoitteille johdetaantarkemmat keinot tavoitteidentoteuttamiseksi. Keskeisen pohjanmuodostaa laajapohjaisesti valmisteltu,noin vuosi sitten valmistunutPohjois-Savon matkailun kehittämisstrategiavuoteen 2006.Maakuntaohjelman valmisteluun liittyenklusteriryhmä on ottanut kantaamatkailun kannalta tärkeimpiinhankkeisiin. Matkailuklusteriryhmäsuhtautuu myönteisesti mm. Savonkanavan toteuttamiseen ja pitää sitämerkittävänä koko järvi-Suomen vesimatkailunkehittämisessä. Suurinvaikutus hankkeella on luonnollisestilähialueilla. Erityisesti Sisä-Savollekanavahankkeen uskotaan antavanmerkittävän lisäpotkua matkailunkehittämiselle.Yksi merkittävimpiä kehittämishankkeitapohjoissavolaisessa matkailussaon maakunnallisen myyntiyhtiönJärvimatkailulla on suuri merkitys Pohjois-Savon matkailuklusterille.perustaminen, jota matkailuklusterintekemän aloitteen pohjalta ollaanjuuri valmistelemassa. Yhteistyökumppaniksion valikoitunut lähinnäTahkon alueen matkailupalvelujamyyvä Tahkovahti Oy, jonka toimintatulee laajenemaan maakunnalliseksiresurssivahvistuksin. Yhteistyökuviotvaihtelevat luonnollisesti maakunnaneri puolilla. Tämänhetkinenvaihe hankkeessa on, että Tahkovahtikäy neuvotteluja kunkin seudunkanssa soveliaimmasta yhteistyömallista.Uusimuotoisen myyntiyhtiönarvioidaan käynnistävän toimintansavielä vuoden 2002 puolella.Simo Kotiluotomaakuntasuunnittelija21

Tiedotuslehti 1/2002Pohjois-Savon liittoPlugIT -tutkimushankeICT-klusterin ”veturina”Tietoliikenne- ja tietotekniikka- eliICT-toimialan kasvu jatkui hyvänäPohjois-Savossa vuoden 2001lokakuun loppuun asti. Tilanne onkuitenkin muuttunut Pohjois-Savossaviime syksyn jälkeen, mikänäkyy ICT-alan harjoittelijoidentyöllistymisessä ja yleensä työvoimanheikkona kysyntänä.ICT-klusterin projektipäällikkö PaulaSavolainen kertoo, että hyvinvointijaICT-klusterissa toimii PlugIT-tutkimushanke,joka sai Tekesiltä huhtikuunlopussa jatkorahoituksen. –Siinäselvitetään keinoja, miten terveydenhuoltosaadaan paremmin hyödyntämäännykyaikaista tietotekniikkaaja sovittamaan yhteen hajanaisiatietojärjestelmiään. Kansallisen terveydenhuoltoprojektinesitys onkäynnistynyt PlugIT:ssa.Projektissa on mukana kymmenensuomalaista alan johtavaa yritystäsekä kaikki yliopistolliset sairaanhoitopiirit.Tutkimushanke jatkuu vuoteen2004 asti. PlugIT on osa TekesiniWELL-hyvinvointiteknologiaohjelmaaja sen tämän hetken mittavin hanke.Itä-Suomen ICT-klusterit olivat voimakkaastivaikuttamassa viime helmikuussaKuhmossa järjestetyn Itä-Suomi eOppimassa -seminaarin sisältöön.Seminaarin esitykset ovat luettavissaosoitteessa www.kainuu.fi/tietoyhteiskunta.Metalliklusteritähtää kasvuunMetallin asiantuntijaryhmä on pitänyttänä vuonna kaksi kokousta,joissa on käsitelty maakuntasuunnitelmantavoitteiden tarkistamistametalliklusterin osalta,esitystä Itä-Suomen yhteisiksihankkeiksi sekä maakuntaohjelmanlaadinnan toteuttamista.Maakuntasuunnitelmaan esitetääntyöpaikkatavoitteeksi nykyisen työntekijämäärän(5 900) säilyttämistä v.2010 saakka, minkä jälkeen työntekijämääräkasvaa 6 350 työntekijäänv. 2020 mennessä. Uhkana on kuitenkin,että eläkkeelle poistumisen vuoksityövoiman määrä vähenee merkittävästiennen kuin korvaavaa työvoimaasaadaan riittävästi tilalle. Metalliklusterinyritysten liikevaihdon vuotuiseksikasvuksi arvioidaan 5 %.Viennin osuuden liikevaihdosta arvioidaankasvavan 50 %:sta 63 %:iinaikavälillä 2000–2020. Investointitarveon 3–4 % liikevaihdosta, eli 330–450 milj. euroa v. 2000–2010 ja 510–680 milj. euroa v. 2011–2020.Itäsuomalaisia yhteishankkeitaItä-Suomen yhteishankkeiksi esitetäänyritysten henkilökunnan osaamisennostamista hitsaamisessa, koneistamisessaja niiden opettamisessa,Itä-Suomen Metallipuisto -hankkeenlaajentamista, eLearning -järjestelmänkehittämistä sekä Internetinhyödyntämistä asiakastiedon keräämisessä.Kaikissa hankkeissa yhteisenätekijänä on opetuksen kehittäminenja osaamisen parantaminen. Näilläkeinoilla säilytetään ja vahvistetaankansainvälistä kilpailukykyä korkeanteknologian tuotteiden valmistuksessasekä toisaalta parannetaan metallitoimialanmahdollisuuksia kilpaillauusista työntekijöistä.Pohjois-Savon maakuntaohjelmanlaadinta metalliklusterin osalta käynnistetäänsiten, että Rautainen Savo-projektin kenttäpäälliköt kartoittavatyritysten tarpeita ja näkemyksiäasioista, joita on otettava huomioonmaakuntaohjelmassa. He laativat tältäpohjalta esityksen metallin asiantuntijaryhmällemaakuntaohjelmansisällöksi. Esitys sisältää metallin asiantuntijaryhmännäkemyksen maakuntasuunnitelmantavoitteiden saavuttamiseksitarvittavista konkreettisistatoimenpiteistä v. 2003–2006.22

Tiedotuslehti 1/2002Pohjois-Savon liittoKuopion seudun maakuntakaavantilannekatsausKuopion seudun maakuntakaavatyöon edennyt kevään ja alkukesänmittaan seudun alueiden käytönlähtökohtien ja tavoitteidenasettamisella kaavaa varten. Kuopionseudun maakuntakaavanlähtötiedot ja tavoitteet -raportinon määrä olla nähtävillä syyslokakuussa2002 ja hyväksyttääjoulukuussa maakuntahallituksessa.Tavoitteena on, että maakuntavaltuustohyväksyy 2005 Kuopionseudun maakuntakaavan.Kuopion seudun kunnat ja kaupunkikäsittelevät parhaillaan myös luonnosraporttia,joka on laadittu yhteistyössäseudun kaavoitusviranomaistenkanssa neuvottelukunnan suosituksesta.Tavoitteiden asettamisessa on otettuhuomioon maakuntasuunnitelma ja1.1.2002 voimaan tulleet valtakunnallisetalueidenkäyttötavoitteet jaKuopion seudun tavoitteet, jotka tulkitaanmaakuntakaavaan aluevarauksinaja merkintöinä. Selvityksistä onvalmistunut maa-aineskartoitus.Kulttuuriympäristön osalta on juurialkanut selvitystyö ja luonto- sekävirkistysalueselvitys on meneillään.Pohjois-Savon liiton alueidenkäyttöosastonsuunnittelupäällikkö PaulaQvick kertoo, että Kuopion kaupunkiseuduneli Kuopion kaupungin,Karttulan, Maaningan, Siilinjärven jaVehmersalmen kuntien kehitys vaikuttaakoko maakunnan ja laajemminkinItä-Suomen kehitykseen. Kuopionseudun asema kansainvälisenäja valtakunnanosakeskuksena vaatiimyös seudun maankäytön suunnittelultakehittämisedellytysten turvaamista.Suomen sisävedet käsittävät23 % koko EU:n alueen sisävesistä.Kuopiolla on rooli myös Vuoksen vesistönsuurimpana kaupunkina.Uuden maankäyttö- ja rakennuslainmukainen Kuopion seudun maakuntakaavakeskittyy erityisesti seudunylikunnallisiin asioihin. Näistä suurinkysymys on valtatie 17:n Vaajasalonlinjaus.Suunnittelun lähtökohtana on PaulaQvickin mukaan kumota voimassa olevaseutukaava ja laatia suunnittelualueellemaakuntakaava uuden maankäyttö-ja rakennuslain periaatteiden mukaisesti.Kuopion seudun maakuntakaava kumoaaPohjois-Savon seutukaavan Kuopion,Siilinjärven ja Maaningan alueilla,Koillis-Savon seutukaavan Vehmersalmenalueella ja Sisä-Savon seutukaavanKarttulan alueella.Kuopion seudun aluejaot v. 1995.Strategisen suunnittelun välineMaakuntakaavassa esitetään maakunnanmenestymisen alueidenkäytöllisetmahdollisuudet ja reunaehdot.Toisin sanoen kaavaa kehitetään maakunnanstrategisen suunnittelun välineeksi.Kaavan tavoitevuosi on 2020ja yhdyskuntarakenteen osalta 2030.Maakuntahallituksen 28.1.2002 hyväksymässäosallistumis- ja arviointisuunnitelmassaseudun maakuntakaavanpäätavoitteiksi on asetettukaupunkiseudun kansainvälisen javaltakunnallisen aseman vahvistuminen,väestön hyvinvoinnin lisäys tasapainoisesti,ympäristön elinvoimaisuudensäilyminen ja kehittyminenkaupunkiseudun voimavarana.23

Tiedotuslehti 1/2002Pohjois-Savon liittoSavon kanavan toteutuminenvalinkauhassaMeri- ja sisävesiväylien kehittämisohjelmanvuosiksi 2003–2012laatinut työryhmä esitti Kymijoenja Vuoksen vesistöaltaat yhdistävästäSavon kanavasta, että josse sisällytetään Itä-Suomen tavoite1 -ohjelman hankkeisiin, voivaltion kansallinen rahoitusosuusolla noin 15 milj. euroa eli liki puoletjärvi-Suomen merenkulkupiirinarvioimista 30–32 milj. euronkustannuksista.Savon kanava on 30 vuoden laskenta-ajallaja 4 %:n korolla yhteiskun-nalle kannattava hyöty/kustannussuhteenollessa 1,1.–Mielestäni työryhmän kanta Savonkanavan rakentamiseen on positiivisenehdollinen, kommentoi Pohjois-Savon liiton suunnittelupäällikköPaula Qvick. Hän oli meri- ja sisävesiväylienkehittämistyöryhmän ainoaedustaja sisävesialueelta.–Ihmisten ja tietenkin myös tavaroidenkuten puun, hakkeen ja turpeenkuljettaminen pitkin uutta Suomenaluerakennetta täydentävää vesitieyhteyttäon mitä suurimmassa määrinkestävän kehityksen liikennöintiä. Samallase tarjoaa elämyksiä, joista Suomenulkopuoleltakin tulevat matkailijatovat valmiita maksamaan. Savonkanavalla syntyisi Euroopassa ainutlaatuinen,noin 50 000 neliökilometrinyhtenäinen sisävesialue, joka yhdistäisimm. Lahden, Jyväskylän ja Kuopionvaltakunnalliset aluekeskukset. Kanavanvaikutusalueella on puoli miljoonaaihmistä ja paljon yrityksiä. Savonkanava jatkaa Keiteleen kanavan rakentamisellaalkanutta vesitietä.–Päijänteen ja Saimaan järvialtaan 34veneilyseuraa jättivät Kallavesj-venemessujenyhteydessä kirjelmän kanavahankkeentoteuttamisen puolesta.Välillisesti kanavahankkeesta hyötyisisuomalainen ja kuopiolainenkin veneteollisuus.Lisäksi on muistettava,että EU:n ns. valkoisessa kirjassa suositetaanjäsenmaille tavarakuljetustensiirtoa mahdollisuuksien mukaan vesiteille.Itä-Suomessa tämä koskeemm. puutavarakuljetuksia, kertooPaula Qvick.Päätöksiä odotetaan syksylläSavon kanavan rahoittamista tavoite1 -ohjelmasta ja sen puoltamistakäsittelee maakunnan yhteistyöryhmäseuraavan kerran elokuussa.Savon kanavan lähivaikutusalueella olevat matkailuyritykset Pohjois-Savossa,yhteensä 1924 vuodepaikkaa.Savon kanava -hankkeen optimistintoteutusaikataulu voi Paula Qvickinmukaan johtaa sen valmistumiseenv. 2007–2008. –Silloin on kaiken sujuttavamutkattomasti. Mikäli rahoitusjärjestelytratkeavat tänä vuonna,menee ensin pari vuotta rakennussuunnitteluunja ympäristövaikutustenarviointiin. Prosessia nopeuttaa,että Savon kanava kuuluu vajaa parivuotta sitten laadittuun Sisä-Savonseutukaavaan. Sen valmistelun yhteydessäon hankkeesta tehty jo kaava-YVA-menettely mittavine vaikutusarviointeineen.24

Tiedotuslehti 1/2002Kari Rajamäki:Savon kanava tarpeellinenEduskunnan valtiovarainvaliokunnanliikennejaoston ja Pohjois-Savon liitonmaakuntavaltuuston puheenjohtajaKari Rajamäki (sdp) kannattaa Savonkanava -hanketta ja muutoinkin sisävesiliikenteenkehittämistä tasa-arvoisempaanasemaan muun merenkulunkanssa. Hän korostaa, että Suomellekeskeinen metsäteollisuus on syntynytvesistöjen luomien kuljetusteiden äärelle.Tavaraliikenteen suurten kuljetusyksiköidenkokoaminen olisi jatkossasiirrettävä rannikkosatamien sijastasisämaahan, mistä ne syöttöliikennealuksillakuljetettaisiin rannikkosatamiinmerialuksiin siirrettäväksi, visioiRajamäki.Raskaiden kuljetusten siirtäminenvesi- ja rautateille hyödyttää hänenmielestään teollisuutta sekä keventäätienpitoa ja se vastaa myös EU:n komissionlinjauksia. -Kanavahanke tukeejärvimatkailun ja vuokraveneilytoiminnankehittämistä, millä onmerkittävä vaikutus Itä- ja Keski-Suomenmatkailuyrittämiselle paitsi kotimaahanmyös ulkomaille suuntautuvassamarkkinoinnissa.Valtiovarainvaliokunnan liikennejaostoon korostanut yhteiskunnallisteninfrastruktuurihankkeiden kansallistenvastinrahojen järjestämistä EUrahoitteisiinprojekteihin. Tämä onhyvä muistaa Pohjois-SavossakinEU:n rakennerahastovarojen käytöstäpäätettäessä mm. rakenteiden kehittämistäkoskevan toimintalinjanhankkeissa, muistutti Kari Rajamäki.Ilpo LommiPohjois-Savon liittoSavon kanavafaktoja• 75 km pitkä, josta 9 kmmaakannasta• mitoitusalus 35 m pitkä,leveys 7,5 m, syväys 2,1 m,korkeus 5,5 m• hyöty/kustannussuhde 1,1• nettomatkailutulo1,5–2 milj. euroa/vuosi• huviveneily: kanava-alueellaarvellaan vierailevan 1 500–2 500 venekuntaa vuodessa• risteilyliikenne: sesonkina,8 viikon aikana 6 risteilyä/viikko• vuokraveneily: vuokrattavienveneiden määrä kasvaa 10–50:lla 10 vuoden aikanaAiesopimuksella vauhditustaPohjois-Savon liikennehankkeilleSuomen ensimmäinen maakunnallinenliikenteen kehittämisen ja hanketoteutuksenaiesopimus allekirjoitettiinalkuvuodesta Kuopiossa. 11osapuolta sopivat v. 2001 valmistuneenPohjois-Savon liikennejärjestelmäsuunnitelmanedistämisestä käytännöntoimenpiteillä. Näin syntynytliikennestrategia on maakunnanuseiden tahojen yhteinen näkemysliikenteellisen kehittämisen painopistealueistasekä tärkeimmistätehtävistä.Aiesopimus käsittää v. 2002–2005ja sen jälkeiset hankkeet. Niidenrahoitus neljänä lähivuotena perustuuosapuolten arvioihin rahoitusmahdollisuuksista.Tarkoituson löytää uusia rahoituskeinoja.Mm. EU:n tavoite 1-ohjelman rahoitusta aiotaan hyödyntääkaupunkiseudullisten liikennejärjestelmäsuunnitelmissa.Kunkin hankkeentoteutussopimus tehdään erikseen.Osapuolet tekevät vuosittain yhteenvedonsopimuksen toteutumisestaja vaikutuksista. Seurantaa koordinoiPohjois-Savon liiton johdolla liikennejärjestelmänohjausryhmä.Aiesopimuksen osapuolina ovat Kuopion,Iisalmen ja Varkauden kaupungit,Pohjois-Savon liitto, Itä-Suomenlääninhallitus, Pohjois-Savon ympäristökeskus,Savo-Karjalan tiepiiri, KuopionKauppakamari, Ilmailulaitos, Ratahallintokeskusja järvi-Suomen merenkulkupiiri.Niistä tiepiiri ja ratahallintokeskusovat selkeästi useimpienliikennehankkeiden vastuutahoina.360 milj. euroaliikennehankkeisiinAiesopimuksessa on yhdeksän toimenpidekokonaisuutta,jotka sisältävätuseita toimenpiteitä. Niiden yh-25

Tiedotuslehti 1/2002Pohjois-Savon liittoMaakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelmatähtää mm. maantiekuljetustentehostamiseen ja ”pullonkaulojen”poistamiseen.teismäärä nousee päälle 30:n. Yksittäisiäliikennehankkeita on aiesopimuksessav. 2002–2005 kaikkiaan 22.Niiden kustannusarvio on yhteensänoin 133 milj. euroa. Vuoden 2005jälkeisiä liikennehankkeita on aiesopimuksessayhdeksän. Niiden kustannusarvioon yhteensä noin 242 milj.euroa. Siten aiesopimuksessa mainittujenliikennehankkeiden kokonaiskustannusmääräyltää noin 375 milj.euroon.Varsinaisten liikennehankkeiden lisäksiaiesopimuksessa on 16 suunnitelmaaja selvitystä vuosille 2002-2005.Toimenpidekokonaisuuksiin onotettu pääsääntöisesti vain suuria liikennehankkeita,joilla katsotaan olevanmaakunnallista merkitystä. Niidenlisäksi maakunnassa on paljonmuita pienempiä ja paikallisempia liikennehankkeita,joten liikenteellistenhankkeiden kokonaiskustannuksetnousevat huomattavasti yli aiesopimuksenkustannusvaikutuksenTieverkkoon suurin panostusLiikennemuodoittain jaoteltuna tieverkonparantamiseen aiotaan panostaa240, rataverkkoon 89, vesitieverkkoon21 ja erilaisiin useiden liikennemuotojenyhteishankkeisiin 9 milj.euroa.Kustannuksiltaan suurimmat liikennehankkeet– reilut 27 milj. euroakumpikin – ovat Savonradan perusparantaminenKuopio–Pieksämäkivälilläsekä valtatie 5:n parantaminenvälillä Joroinen–Varkaus. Lähes samaanyltää tasoristeyksien poistaminenSavonradalta. Viinijärvi–Siilinjärvi-välisen junarataosuuden parantamisentavaraliikennettä varten on laskettumaksavan 20 milj. euroa.Muiden aiesopimuksessa mainittujenhankkeiden kustannusarvio jää selvästiedellisistä. Kuopion matkakeskukseenon laskettu menevän 8,3,valtatie 17:n parantamiseen Vartiala–Riistavesi-välillä 6,7, Kuopion saaristokatuhankkeenkäynnistämiseen5,0, kelirikkohaittojen vähentämiseen4,2, valtatie 5:n Varkauden portin eritasoliittymäänmyös 4,2, kevyen liikenteenverkkojen toimivuuteen 2,5ja valtatie 23:n parantamiseen Varkaudenkohdalla 0,7 milj. euroa.Kustannuksiltaan vielä määrittelemättömiäliikennehankkeita ovatmm. Varkauden matkakeskus, KuopionKumpusaaren uusi tieyhteys, Kuopionseudun laatukäytävät, Iisalmi–Ylivieska-, Pieksämäki–Varkaus–Joensuu-ja Joensuu–Siilinjärvi -rataosuuksienkulunvalvontajärjestelmientoteutukset, Varkauden asemanratapihan muutostyöt, Kuopion lentoasemankakkosterminaalin kehittäminen,kuntakeskustojen taajamaympäristökuvankohentaminen, joukkoliikenteentoimintaedellytysten parantaminenhaja-asutusalueilla sekäPohjois-Savon matkojen yhdistelykeskuksenkehittäminen unohtamattaliikenneturvallisuustoimenpiteitä.Vaajasalon linjaukseenmittava panostusehdotusVuoden 2005 jälkeisistä liikennehankkeistasuurin on valtatie 17:n parantaminenVaajasalon linjauksella sillanrakentaminenmukaan lukien 87,5milj. eurolla. Vaajasalon linjauksen onoltava voimassaolevassa Kuopionseudun maakuntakaavassa ennenkuin niiden suunnittelu ja toteutusvoivat edetä arvioiden mukaan aikaisintaanvuodesta 2009. Saman valtatienRiistavesi–Ohtaansalmi -välinparannustyöt maksavat 26,6 milj. euroa,joten koko VT 17:n parantamiseenon kaavailtu 114 milj. euroa.Vastaavasti valtatie 5:n kolmeen parannuskohteeseenon suunniteltuyhteensä hieman yli 63 milj. euroa.Kyseessä ovat Päiväranta–Vuorela,Leppävirta–Vehmasmäki ja Siilinjärvi–Pöljä-osuudet.Savonradan parannusprojekteihin elimm. tasoristeysten poistamiseen jaratapihatöihin arvioidaan kuluvan 42milj. euroa. Savon kanavaan on arvioitumenevän noin 30 milj. ja Kuopionsaaristokatuun ainakin noin 12milj. euroa. Kuopion saaristokadunosalta tarvitaan myös kaavallinenvalmius, mikä merkitsee sen lainvoimaisuudensaavuttamista osayleiskaavoissa.Toteutus voinee edetä sitenaikaisintaan vuosikymmenenpuolivälin jälkeen.26

Tiedotuslehti 1/2002Pohjois-Savon liittoTahkon alueelle suunnitteillasuuri luonnonmäen korotusNilsiän Tahkon alueelle, nykyisistärinteistä noin kolme kilometriäetelään, kaavaillaan 650 metrinkorotusta luonnonmäkeen.Suunnitelmassa on tarkoitus siirtääKemira Agron Siilinjärven kaivostenylijäämämassaa n. 200milj. kuutiometriä Välimäen ylätasanteellenoin 24 km:n pituisellakuljettimella. Mäki olisi valmis 15vuoden rakennusprojektin jälkeenvuonna 2020. Rinnetoiminnot voitaisiinaloittaa jo vuonna 2010noin 430 metrin korkeuserolla.650 metrin korkeusero tulisi kaivoksenylijäämämassojen ohella mäenalaosaan tehtävällä laajalla, noin 190metrin syvyyteen ulottuvalla stadionkaivannolla.Alueelle sijoittuisi myöslentomäki. Maan tasosta katsottunauuden mäen korkeus vastaisi Ylläksenmittoja. Hankkeen kokonaiskustannusarvioon noin 260 milj. euroa. Kustannuksetjakautuvat 20 vuodelle.Rahoitus kiinteistö- jatonttimyynnilläTahkonvääntö-hanke rahoitettaisiinpääosin kiinteistöjen ja tonttienmyynnistä saatavilla tuloilla. Toteutuakseenhanke vaatisi 20 vuoden kuluessaTahkon alueelle noin 300 000–360 000 kerrosneliömetrin rakentamisen.Tämän mukaisesti Tahkolle tulisilisää noin 12–15 000 vuodepaikkaa.Leo Jumppanen on Tahkonvääntö-hankkeen”isä”.–Hankkeella olisi suuret myönteisetkansalliset ja itäsuomalaiset talousjatyöllisyysvaikutukset. Kokonaiskysynnänlisäys olisi 20 vuodessa lähes2,5 mrd. euroa. Tämä vastaisi keskimäärinbkt:n 2,0–2,5 %:n vuosikasvuasuhteessa Pohjois-Savon nykyiseenkokonaistuotantoon. Työllisyysvaikutusolisi myös erittäin merkittävä.Kokonaisvaikutus olisi jopa 30 000–40 000 henkilötyövuotta.–Toteutuessaan hanke mahdollistaisitalviolympialaisten pitämisen kokonaisuudessaanSuomessa. Tällöin alppilajejaei tarvitsisi jakaa muidenmaiden kanssa. Suomessa ei ole toistapaikkaa, jossa edes teoriassa voidaanjärjestää kaikki alppilajit, korostaaAntti Mykkänen.Ratkaisu muutamienvuosien päästäJatkossa aiotaan hänen mukaansalaatia hankkeen ympäristövaikutustenarviointi ja maakuntakaava, missäyhteydessä kuullaan kaikkia asianosaisia.Lopullinen toteuttamispäätöstehdään näiden prosessien jälkeentämän vuosikymmenen puolivälissä.Idean hankkeesta on esittänyt ja jatkokehittänytCostamet Oy:n toimitusjohtajaLeo Jumppanen. InvestointipankkiPCA Corporate FinanceOy on laatinut selvityksen rinnekorkeudenkorottamisen toteuttamisedellytyksistäKoillis-Savon KehitysOy:n toimeksiannosta. Sen rahoittiPohjois-Savon liitto osin EU-tuella.Ilpo LommiPohjois-Savon liiton maakuntajohtajaAntti Mykkänen kertoo, että kyseessäon kansainvälisestikin ainutlaatuinenympäristöhanke. Kaikki KemiranSiilinjärven kaivoksen ylijäämämassatkoottaisiin siinä nykyistä selvästi pienemmällealueelle matkailua merkittävästiedistämään. Koko hankkeenkeskeisenä lähtökohtana on ylijäämämassojenhyötykäyttö. Lisäksi se parantaaKemiran Siilinjärven kaivoksentoimintaedellytyksiä.Luonnonmäen korotus Kemiran Siilinjärven kaivoksen ylijäämämassoilla toisi Tahkonalueen maisemaan ja liikuntamatkailuun uutta ilmettä.27

Tiedotuslehti 1/2002Pohjois-Savon liittoKuopion seudun maaainesinventointivalmistuiGeologian Tutkimuskeskus (GTK)on laatinut Pohjois-Savon liiton jaalueen kuntien toimeksiannostamaa-ainesinventoinnin. Sen tavoitteenaon antaa kunnille riittävätja ajantasaiset tiedot maaainestenmäärästä ja laadustakuntien maa-aineslupia koskevanpäätösharkinnan pohjaksi. Selvitysantaa myös taustatietoa Kuopionseudun maakuntakaavaanmaa-ainesten ottoa koskevienaluevarausten perustaksi.Maa-ainesinventointi on tukeutunutkallion ja moreenin osalta aiemminlaadittuihin selvityksiin, mutta sensijaan harjuista tutkimus antaa aivanuutta maastotutkimuksiin ja -luotauksiinperustuvaa tietoa. Inventoinninmukaan Kuopion, Karttulan, Maaningan,Siilinjärven ja Vehmersalmenalueella on pohjaveden pinnan yläpuolellahiekkaa ja soraa yhteensälähes 0,5 miljardia kuutiometriä.Esiintymien kokonaispinta-ala noin5 500 ha. Mm. asutuksen, tiestön jaympäristönsuojelun johdosta käyttöönsaatava maa-ainesmäärä on alueellakuitenkin vain noin 27 milj.m 3 .Kuopion seudun maa-ainesinventoinnista ilmenevät mm. alueen soranottovarat.Eniten käytettävissä olevia maa-aineksiaon Kuopiossa sekä Maaningallaja vähiten Vehmersalmella.Sora-aineistenniukkuus ongelmanaKuopion seudun maa-ainesten ottoon painottunut Kuopion itäisiin osiineli Riistaveden suuntaan sekä Siilinjärvenja Maaningan kuntien alueellaRepomäkeen. Tulevaisuudessa suurimmanongelman muodostaa murskauskelpoisensora-aineksen niukkuus.Sen vähetessä joudutaan jatkossayhä enemmän turvautumaan kalliokiviaineksenmurskaukseen ja mahdollisestimyös moreeniesiintymienhyödyntämiseen. Merkittävä osaKuopion seudun kalliokiviaineskohteistasijoittuu Vehmersalmen kunnanalueelle ja moreeniesiintymistä Karttulansekä Kuopion alueelle.Pohjois-Savon liitto selvittää maaainesvarojentarvetta ja riittävyyttäKuopion seudun maakuntakaavanlaadintaan liittyen vielä kuluvan vuodensyksyllä. Tämä ns. soratasetarkasteluantaa kunnille lisäperusteita lupapäätöstenpohjaksi ja samalla myösperustan maakuntakaavaan maa-ainestenottoaluevarauksille.Jouko Kohvakkasuunnitteluinsinööri28

Tiedotuslehti 1/2002Pohjois-Savon liittoPohjois-Savolla mahdollisuusInterreg IIIA -ohjelmaanPohjois-Savolla on mahdollisuuspäästä EU:n nykyisellä rakennerahastokaudella2000-2006 InterregIIIA Karjala -yhteisöaloiteohjelmassa,jolla tuetaan yhteistyötä Suomenja Venäjän raja-alueella. Edellisellärakennerahastokaudella Pohjois-Savonja Lapin pääsy Interregohjelmiinoli heikkoa.Näistä kahdesta maakunnasta tulevilleInterreg-hankkeille voidaan myöntääenimmillään viidesosa ao. ohjelmankokonaiskustannuksista. Interreg IIIA,IIIB ja IIIC -ohjelmiin on käytettävissäSuomessa v. 2000–2006 kaikkiaan274,4 milj. euroa EU-tukea ja sen kansallistavastinrahaa. Siitä voi laskennallisestiPohjois-Savoon tulla 13,7 milj.euroa. Käytännössä summa lienee hiemanpienempi. Pulmana on, että Interreg-hankkeitaon virinnyt Pohjois-Savossa vielä niukalti mm. tiedonpuutteenvuoksi.Esimerkiksi Interreg IIIA Karjala -ohjelmanSuomen pääsihteeri Marko Ruokankaanmukaan alkuvuoteen mennessäjätetyistä yli sadasta hankehakemuksestavain jokunen on tullut Poh-jois-Savosta. Muutoin hankkeet jakautuvatmelko tasan Pohjois-Karjalan,Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kesken.Interreg IIIA Karjala -ohjelmaan onv. 2000–2006 varattu 70 miljoonaaeuroa, missä on tuntuva kasvu edellisestäkaudesta.Muitakin yhteistyösuuntiakuin itäInterreg IIIA Karjala -ohjelman lisäksiPohjois-Savosta voidaan laatia hankehakemuksiamyös Interreg IIIB Itämeri-,Interreg IIIB Pohjoinen Periferia- jaInterreg IIIC North Zone -ohjelmiin.Niistä Itämeri-ohjelma on rahallisestimerkittävin. Interreg IIIB PohjoinenPeriferia -ohjelmaa hallinnoi Lapin liitto.Se on avoinna Suomessa Itä- ja Pohjois-Suomelle.Päätoimintalinjoina ovatliikenne ja tietoyhteiskunta, kestävänliiketoiminnan kehittäminen ja yhteisöjenkehittäminen. Ohjelma-alue ulottuumyös Ruotsin ja Norjan pohjoisosiin,Islantiin sekä Skotlantiin.Interreg IIIB Itämeri -ohjelma-alueenaon Suomi, Tanska, Ruotsi ja Koillis-Saksa.Sen toimintalinjoina ovat aluesuunnittelu-ja kehitysnäkökohtien edistäminen,Itämeren alueen kestävää kehitystätukevat toimet ja instituutioidenrakentaminen sekä ylikansallistenalueiden tukeminen.Karjalan tasavalta kohteenaInterreg IIIA Karjala -ohjelmassa keskeisenäedellytyksenä on, että hankkeenvaikutukset kohdentuvat KarjalanTasavaltaan. Yrityshankkeissa yhteistoimintaavoi olla myös Murmanskinja Arkangelin alueet, Pietarin kaupunkija Leningradin alue, kunhan myösKarjalan Tasavalta on jollakin tavoinmukana. Hankkeilla on oltava myösmerkittävää vaikuttavuutta Suomenpuolella. Joissakin tapauksissa ongelmaksion muodostunut, että Venäjänpuoleiseen toimintaan ei voida saadasuoraan EU-tukea ja siltä osin hanketahotjoutuvat järjestämään rahoituksenmuista lähteistä. Seuraava InterregIIIA Karjalan -ohjelman tukien hakukierrospäättyy 1.10.2002.Ilpo LommiKuopion ja Nilsiän kuntaliitos selvitykseen29Nilsiän kaupunki teki huhtikuun puolivälissähistoriallisen ehdotuksen Kuopionkaupungille selvityksen tekemisestä kaupunkienyhdistymisestä. Selvitystyön onmäärä valmistua v. 2002 loppuun mennessä,minkä jälkeen kaupunginvaltuustotottavat kantaa asiaan ja päättävätmahdollisista jatkotoimista. Myönteisessätapauksessa kaupungit voisivat yhdistyäv. 2005 alusta. Työtä koordinoi Pohjois-Savonliiton maakuntajohtaja AnttiMykkänen ja siinä on mukana molempienkaupunkien edustajista koottu työryhmä.Toukokuun alussa Kuopion ja Nilsiän luottamushenkilötsekä johtavat virkamiehetkokoontuivat Pohjois-Savon liittoon yhteiseenkeskustelu- ja tiedotustilaisuuteen(kuvassa).

Tiedotuslehti 1/2002Pohjois-Savon liittoPohjois-Savon liiton toimintaja talous ”vatupassissa”Pohjois-Savon liiton toimintavuoden2001 merkittävämmät tehtäväkokonaisuudetolivat Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma2020:n valmistelu, aluekehitysohjelmienja EU-ohjelmien toteutus,Ylä-Savon seutukaavan laadinta,edunvalvonta keskeisissä hankkeissasekä vaikuttaminen EuroopanUnionissa.Pohjois-Savon maakuntasuunnitelmaluonnoslaadittiin laajana maakunnallisenayhteistyönä, ja prosessikesti koko toimintavuoden. Joulukuussamaakuntahallitus hyväksyimaakuntasuunnitelmaluonnoksen lähetettäväksilausunnoille ja neuvotteluihin.Maakuntasuunnitelmassaviitoitetaan maakunnan tavoiteltukehitys. Sen laatiminen on maankäyttö-ja rakennuslaissa liiton lakisääteinentehtävä. Maakuntasuunnitelmaon pitkän aikatähtäyksen strateginensuunnitelma, joka perustuu maakunnantahtoon.Aluekehitystehtävissä vuoden 2001tärkeimmät tehtäväkokonaisuudetolivat tavoite 1 -ohjelman toteutustoimenpiteet,kansalliset aluepoliittisettoimenpiteet sekä yhteisöaloitteidentoteutus.Alueidenkäytön toimintatavoitteinaoli hyväksyä Ylä-Savon seudun maakuntakaavamaakuntavaltuustossasekä Kuopion seudun maakuntakaavantavoiteraportin valmistuminenvuoden loppuun mennessä.Tavoitteet saavutettiinPohjois-Savon liitto saavutti tavoitteettoimintasuunnitelman mukaisestilukuun ottamatta sitä, että Kuopionseudun maakuntakaavan tavoiteraportinvalmistuminen siirtyi vuoden2002 puolelle. Ylä-Savon maakuntakaavanmaakuntavaltuusto hyväksyikesäkokouksessaan, jakaava-asiakirjat on toimitettu ympäristöministeriönvahvistettavaksi.Kuopion seudun maakuntakaavanosalta maakuntahallitus hyväksyivuoden loppuun mennessä osallistumis-ja arviointisuunnitelman sekätyöohjelman.Edunajamisen ja yhteistoiminnan keskeisimmätasiat olivat edunajaminenkeskeisissä hankkeissa, vaikuttaminenEuroopan Unionissa sekä maakunnansisäisen ja itäsuomalaisen yhteistyöntiivistäminen. Näissä asioissa onnistuttiinkohtuullisesti. Itä-Suomi muodostiyhteisen kannan EU:n rakennerahastopolitiikkaanvuoden 2006 jälkeen.Kuntayhteistyö tiivistyi ja keskeisiäkehittämishankkeita saatiinliikkeelle.Pohjois-Savon liiton kokonaismenotvuoden 2001 tilinpäätöksen mukaanolivat 17,5 milj.mk. Ne sisältävät myösPohjois-Savon kehittämisrahaston,vuokrantasausrahaston sekä projektit.Toimintakulut jakaantuvat: varsinainentoiminta 10,9 milj.mk, projektit3,2 milj.mk ja kehittämisrahasto3,4 milj.mk. Vuoden 2001 talousarviototeutui huomattavasti ennakoituaalemmalla kulutasolla ja tilikaudenylijäämä rahastosiirtojen jälkeenoli 12 882 mk.Talousarvio toteutui hyvin. Luottamushenkilöhallinnontoimintamenottoteutuivat 100,2-, toimiston toimintamenot99,8- ja toimintatulot 100,3-prosenttisesti. Projektin osalta toimintamenotja -tulot olivat tasapainossaeli ne toteutuivat sataprosenttisestimolemmat. Kehittämisrahastontoimintamenot toteutuivat 104,5- jatoimintatulot 100,3-prosenttisesti.Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen luovutustilaisuus Pohjois-Savon liitossalautakunnan puheenjohtaja Immo Kuutsan (oik.) johdolla. Lautakunnan jäsenistäolivat paikalla (taustalla vas.) Tuija Valta, Raimo Ollikainen ja Arvo Kallio.Taloushallinnon eräänä keskeisenätavoitteena on, että Pohjois-Savonliitto säilyy kustannustehokkaana liittonaverrattuna muihin maakunnanliittoihin. Vuonna 2001 Pohjois-Savonliitto oli valtakunnallisessa kärkipäässätoiminnan tehokkuudessa, kun sitämitataan jäsenkuntien maksuosuusmäärillämaakunnan asukasmäärääkohti.30

Tiedotuslehti 1/2002Pohjois-Savon liittoTarkastuslautakunnaltamyönteinen arviointikertomusPohjois-Savon liiton tarkastuslautakuntaon todennut v. 2001 koskevassaarviointikertomuksessaan, että liitontoimintoja johdettiin ja ohjattiinmaakuntavaltuuston toiminnallistenlinjauksien sekä tavoitteiden mukaisesti.Toiminnalliset tavoitteet saavutettiintilinpäätösraportoinnin perusteellahyvin. Edunajamisessa on liittoollut aktiivinen. Kuopion seudunmaakuntakaavan tavoiteraportti eikuitenkaan valmistunut niin kuin olisuunniteltu. Taloudelliset tavoitteetsen sijaan saavutettiin.Kuluvalla tavoite 1 -ohjelmakaudellaon maakunnan yhteistyöryhmän(MYR) merkitys erittäin tärkeä. Tarkastuslautakuntaodottaa, että yhteistyöryhmäntoiminnasta tulisiavointa ja julkista ja että yhteistyöryhmässäkäsiteltävistä asioista tiedotettaisiinsekä käytäisiin julkistakeskustelua ennen varsinaista päätöksentekoa.Edellisellä ohjelmakaudellaolleet kehittämishankkeet olivatmarkkamääriltään varsin pieniä japerustuivat erilaisten toimintojennykytilanteen kartoittamiseen sekäuusien mahdollisuuksien kehittämiseen.Tavoite 1 -ohjelmakaudella tulisipyrkiä euromäärältään suurempienja konkreettisempien hankekokonaisuuksientoteuttamiseen, todetaanarviointikertomuksessa.Uuden Pohjois-Savon maakuntaohjelmanvalmistelu on meneillään. Pitkäjänteinenmaakuntaohjelma onerittäin tärkeä tulevien vuosien toimintojenlinjauksissa. Ohjelmassa tulisitarkastelulautakunnan mukaantuoda korostetusti esille maakunnanimagon kohottamiseen, työllisyydenkohentamiseen ja kuntien taloudellisenaseman parantamiseen liittyvätkehittämistoimet. Maakuntaliitontulisi lisätä kuntien taloudellista asemaaja kustannusrakenteita koskevienselvitysten laadintaa ottaen huomioonväestön väheneminen ja ikärakenteenmuutos.Maakuntaliiton pitäisi ottaa aktiivinenrooli koko maakunnan kokonaisvaltaisenja alueellisen terveydenhuollonorganisaation selvittämisessämukaan lukien perusterveydenhuoltoja aluesairaaloiden asema. Selvitystyössätulisi erityisesti ottaa huomioonoikea hoidon porrastus siten,että vuodeosastojen kuormitushuippujentasaamisen hoitaisivat ensisijaisestikuntien sosiaalitoimi ja perusterveydenhuolto.Juhani VäätäinenTalouspäällikkö31

Tiedotuslehti 1/2002Pohjois-Savon liittoPohjois-Savon kuntien talouskoheni hieman1990-luvun puolenvälin jälkeentapahtui kuntataloudessa käännehuonompaan suuntaan. Kuntienvuosikatteet putosivat johtuenkuntien menojen voimakkaastakasvusta ja valtionosuuksienleikkauksesta. Uusimpien vuoden2001 tilinpäätöstietojen mukaanPohjois-Savon kuntatalouden tilakoheni usealla mittarilla mitattunavuoteen 2000 verrattuna. Negatiivisenvuosikatteen eli ”kriisikuntien”lukumäärä supistui11:sta kahdeksaan ja kuntien yhteenlaskettuvuosikate ylsi läheskattamaan kuntien poistot.Kuntien velkaantuneisuusaste kasvoijonkun verran, mutta toisaalta kuntienvero- ja valtionosuustulot lisääntyivät.Erot kuntien välillä ovat edelleensuuria valtionosuuksien ja verotulojen,erityisesti yhteisöverotulojen,erilaisesta kehityksestä johtuen.Muuttoliike vaikuttaa negatiivisestivaltionosuus- ja verotuloihin. Samallase heikentää huoltosuhdetta ja luopaineita palvelutuotannon kustannuksiin.Vuosikate paraniVuosikate kertoo, kuinka paljon kunnantuloista jää toiminta- ja rahoitusmenojenjälkeen käytettäväksi investointienrahoittamiseen ja lainojenlyhennyksiin. Pohjois-Savon kuntienyhteenlaskettu vuosikate oli v.2001 tilinpäätösten mukaan 1 256mk/as, kun se edellisen vuoden tilinpäätöstenmukaan oli 638 mk/as.Kuntien vuosikatteet olivat yhteensä317,5 milj.mk suunnitelman mukaistenpoistojen ollessa yhteensä 342,6milj.mk eli 1 355 mk/as. Vain yhdessäkunnassa, Tervossa, käyttötulot jäivätpienemmäksi kuin toimintakulut.Negatiivisen vuosikatteen kuntia olivatKangaslampi, Karttula, Keitele,Pielavesi, Rautalampi, Rautavaara,Tervo ja Vesanto. Vuosikatepoistottunnusluvullamitattuna erottui neljäparhaiten menestynyttä kuntaa:Vapaisjärvi, Tuusniemi, Lapinlahti jaSiilinjärvi. Vuosikate/poistot-suhteessakolme heikointa kuntaa olivat Kangaslampi,Keitele ja Vesanto. On kuitenkinmuistettava, että positiivisenyleiskehityksen taustalla on veroteknisiäsyitä sekä valtionosuuksien verotulojentasauksesta johtuva nousu.Velkamäärä kasvoiVuoden 2001 tilinpäätösten mukaankuntien keskimääräinen velka on3 553 mk/as. Vuoden 2000 tilinpäätöksissälainamäärä oli 3 376 mk/as.Velkaisimmaksi kunnaksi kohosi uudelleenKeitele, jossa velkamäärä on11 732 mk/as. Tuusniemi on Pohjois-Savon kunnista ainoa velaton kunta.Vielä v. 2000 Tuusniemelläkin oli velkaa211 mk/as. Tilinpäätöstietojenperusteella näyttää, että velkaantumisasteenkehitys ei ole suorassa yhteydessäkunnan investointien määrään.Kunnissa on investointipaineita,joiden toteuttamiseksi käyttötaloudestatulisi jäädä liikkumavaraa.Kuntien tuloissa suuria erojaYhteisövero-osuuden tuotto oli parasVarkaudessa eli 2 862 mk/as japienin Lapinlahdella 1 063 mk/as.Verotulot yhteenlaskettuna kunnallisverosekä yhteisövero toteutuivatparhaiten Varkaudessa (16 159 mk/as) ja toiseksi parhaiten Kuopiossa(14 064 mk/as). Pienemmät verotulotolivat Varpaisjärvellä (9 827 mk/32

Tiedotuslehti 1/2002Pohjois-Savon liittoPohjois-Savon kuntien vuosikate ja lainakanta v. 1999-2001 (mk/as)VuosikateLainakantav. 1999 v. 2000 v. 2001 v. 1999 v. 2000 v. 2001Iisalmi 1 237 1 330 1 104 2 863 2 380 2 459Juankoski 1 638 -3 944 3 164 4 581 4 214Kaavi 999 -1 040 1 032 3 884 3 938 4 522Kangaslampi 716 -769 -1 123 1 822 1 863 3 651Karttula 771 124 -194 1 991 1 694 1 447Keitele 424 -775 -881 11 535 9 220 11 732Kiuruvesi 925 122 1 190 5 415 5 825 6 142Kuopio 1 519 1 192 1 693 2 009 1 640 1 299Lapinlahti 926 881 1 731 4 930 4 232 4 601Leppävirta 1 270 491 965 1 530 922 793Maaninka 19 300 755 5 193 5 689 5 155Nilsiä 1 308 346 949 4 567 4 120 3 496Pielavesi -164 605 -196 2 811 3 054 3 959Rautalampi -857 -1 195 -99 4 512 5 268 7 568Rautavaara 265 -321 -561 7 257 9 789 8 817Siilinjärvi 949 594 1 704 6 034 6 248 6 670Sonkajärvi 1 624 -272 1 167 2 484 2 163 3 092Suonenjoki 989 -136 1 361 5 586 4 514 4 591Tervo 1 451 -529 -390 2 701 1 398 2 236Tuusniemi 1 689 779 1 932 237 211 0Varkaus 178 785 1 359 5 594 6 247 7 687Varpaisjärvi 987 1 063 2 188 3 863 5 275 4 949Vehmersalmi -743 -1 465 445 1 079 1 415 1 633Vesanto -200 -2 065 -784 5 851 5 365 5 739Vieremä 723 -857 992 3 416 2 462 4 105POHJOIS-SAVO 1 050 638 1 256 3 517 3 376 3 553LÄHDE: Kysely kuntien tilinpäätöksistä v. 2001; Tilastokeskus v. 1999 ja v. 2000as). Verotulotasausta sai eniten Varpaisjärvi(4 482 mk/as). Valtionosuustulojasai eniten Vesanto (11 943 mk/as) ja suhteellisesti niukimmin Kuopio(3 906 mk/as). Henkilöstökuluillamitattuna Siilinjärvi näyttää pärjäävänpienimmillä henkilöstökuluilla,jotka olivat yhteensä 8 287 mk/as.Suurimmat henkilöstömenot olivatRautavaaralla, 14 319 mk/as.Keskimääräinen tuloveroprosenttiPohjois-Savossa oli 18,14 %, kun sekoko maassa oli 17,67 %. Harkinnanvaraistarahoitusavustusta sai kahdeksankuntaa Pohjois-Savossa.Sosiaali- ja terveydenhuollonmenot kasvussaJatkossakin tarvitaan kunnille harkinnanvarainenrahoitusavustus, muttaon syytä käydä keskustelua, tulisikose kohdistaa ehkä suurempina erinämutta pienemmälle määrälle kuntia.Kuntataloustyöryhmässä keskusteluaherättivät kuntien sosiaali- ja erityisestiterveydenhuoltosektorin kasvavatmenot. Vanhusväestön suhteellinenosuus kuntien väestöstä kasvaaja muuttoliike vielä heikentää huoltosuhdetta.Erikoissairaanhoidon menotovat kasvulinjalla, jota muutenkinalijäämäisiksi jäävien kuntien onvaikea seurata. Toisaalta kunnille asetetaanuusia velvoitteita terveydenhuollonpalvelujen turvaamiseksi. Esimerkiksiterveydenhuollon tulevaisuuttaselvittänyt työryhmä esittää,että hoitoon pääsy määräajassa tuleeturvata lailla v. 2005 mennessä.Kuntataloustyöryhmän mielestä yhteisöveroon muutettava osaksi valtionosuusjärjestelmää,jolla samallaluodaan vakautta kuntatalouteen.Nyt yhteisöveron tuotto on osoittautunuthyvin suhdanneherkäksi ja toisaaltakuntien kyky luontaisesti houkutellayritystoimintaa alueelleen onkovin erilainen.Jarmo Muiniekkahallintopäällikkö33

Tiedotuslehti 1/2002Pohjois-Savon liittoPohjois-Savo vahvistialuetalouttaan SUHTEELLISESTIPohjois-Savon aluetalousbarometrivuodelta 2001 kertoi myönteisiäuutisia maakunnan aluetaloudenkehityksestä niin suhteellisestikuin absoluuttisestikin. Kun kokomaassa kansainväliset suhdanteetpysäyttivät viennin kasvun ja hidastivatyritysten liikevaihdon samoinkuin yksityisen kulutuksen jainvestointien kasvua, oli Pohjois-Savossa kehitys edelleen suureltaosin positiivista.Maakunnan yritysten liikevaihdonkasvuvauhti, 6,9 %, oli lähes kaksinkertainenverrattuna koko maan keskiarvoon,3,6 %:iin. Vuonna 2000 liikevaihtokehityksensuhde oli vieläpäinvastainen, kun Pohjois-Savon yrityksetylsivät 6,7 %:n lisäykseen kokomaan päästessä 10,9 %:iin. Milteikaikkien toimialojen liikevaihto kasvoiPohjois-Savossa tammi–lokakuussa2001 muuta maata nopeammin jamyös vienti veti hyvin. Edellisvuoteenverrattuna liikevaihtoa kasvattivatvarsinkin metallituotteet, liike-elämänpalvelut, kauppa, rakentaminensekä informaatio- ja tietoliikenneala(ICT). Tästä huolimatta olemme edelleenjäljessä maan yritysten kasvuvauhdista.Kasvuvetureina Kuopio jaVarkauden seutuMaakunnan kasvun vetureina olivatVarkauden seutu ja Kuopio. VarsinkinKuopion seudun kasvu kiihtyi vuodenloppua kohti. Varkauden seudun kasvuvauhtipysyi alkuvuoden hyvällätasolla. Varkauden seudun talouskasvuoli sähkötekniikka- ja metalliteollisuudenvarassa, sillä metsäteollisuudenliikevaihto aleni. Kuopion hyväkasvu v. 2001 perustui kauppaan, kuljetukseen,yrityspalveluihin, IT-alaan,rakentamiseen sekä kone- ja metalliteollisuuteen,kun taas puu- ja tekstiiliteollisuudellameni heikommin.Muun maakunnan yrityksilläkin liikevaihdonkasvu jatkui mutta hiemanhidastuen. Ylä-Savossa näkyi kasvuntasaantumista, mutta sekin ylitti kokomaan vauhdin.Varkauden seudun viennin korkeataso ja vahva kasvu säilyttivät kokomaakunnan viennin kasvussa. Seudunosuus koko maakunnan viennistä olinoin puolet. Vientiä siivitti metallituotteidensekä koneiden ja laitteidenkauppa, missä Varkauden ja Leppävirranyritykset kunnostautuivat.Niiden liikevaihdosta 40 % meneevientiin. Niiden viennin arvo oli 646milj. euroa, kun Kuopion seudun yritystenvienti jäi 272:een ja muunmaakunnan yritysten 454 milj. euroon.Varkauden seudun vienti pääsi13,7 %:n nimelliskasvuun kun kokomaakunta ylsi 6,5 %:n lisäykseen,mikä sekin oli hyvä saavutus Suomenvientikasvun pysähdyttyä v. 2001.Kuopion seudun vienti kääntyi laskuunmetsäteollisuuden ulkomaankaupansupistumisen vuoksi.Metalliteollisuus ja energiateknologialäpimurrossaVuonna 2001 Pohjois-Savon aluetaloudenkasvua veti metalliteollisuus.Varsinkin nopeasti kasvaneen energiateknologian,mutta myös koneteollisuudenkehitys oli suotuisaa.ICT-alojen ja hyvinvointiteknologiannopea liikevaihdon ja palkkasummankasvu jatkui, mutta kansainvälisensuhdannetilanteen vuoksi alat suuntautuivataiempaa enemmän kotimaanmarkkinoille.Hyvä aluetalouden kehitys heijastuirakentamiseen, kauppaan ja liike-elämänpalveluihin. Rakennusalaa vilkastuttivattoimitilarakentaminensekä maatalouden navettainvestointienkasvu. Kauppa menestyi rakentamisen,kuluttajien luottamuksen,ostovoiman kasvun ja matkailun vetämänävarsinkin Kuopiossa. Aktiivinenyritystoiminta piti yllä liike-elämänpalvelujen kasvua erityisestiKuopion seudulla.Pohjois-Savon liiton kehittämisjohtaja Henrik Rissanen esittelee aluetalousbarometriamaakuntajohtaja Antti Mykkäsen (vas.) ja TE-keskuksen johtaja Jaakko Kekoninvalmistautuessa kommentoimaan sitä.Suhdannevaiheesta on kärsinyt enitenmekaaninen ja kemiallinen metsäteollisuussekä rakentamisen beto-34

Tiedotuslehti 1/2002Pohjois-Savon liittonituotteet. Jalostetut puutuotteetovat menestyneet huomattavasti sahatavaraaparemmin. Elintarviketeollisuusjatkaa hyvää liikevaihdon kasvattamistaan.Kuopion seudun hyvinvointiteknologiankehitys on vahvaa,mutta sen osuus aluetaloudesta onvielä pieni. Lisäksi sen vientikehitystyrehtyi ainakin tilapäisesti.Varkauden seudulla paraspalkkasumman kasvuHyvästä liikevaihdon kasvusta huolimattaPohjois-Savon palkkasummankasvu oli muuta maata hitaampaamyös v. 2000–2001, mikä kasvatti tuloerojaEtelä-Suomeen nähden. Paraspalkkasumman kasvu oli v. 2001Varkauden seudulla. Myönteinenaluetalouden kehitys on johtanuttyöttömyyden vähenemiseen, vaikkalomautukset ja irtisanomiset ovat alkuvuodestalisääntyneet Pohjois-Savossa.Vuoden 2001 loppupuolella Pohjois-Savon työttömyys väheni huomattavastimaan keskiarvoa nopeammin.Silti yhä ollaan kaukana 1990-luvunalun talouslamaa edeltäneistä luvuista,vaikka työttömyysaste on kohentunutnäistä ajoista viidellä prosenttiyksiköllä.Pitkäaikaistyöttömienmäärä on jatkanut vähenemistään jase on painunut alle 4 000:een. Vainyli 60-vuotiaiden työttömyys on selvästikasvanut. Huolestuttavaa on,että nuorten työttömyys on Pohjois-Savossa yhä korkealla, noin 30 %:ssa.Koko maassa nuorisotyöttömyys onkymmenen prosenttiyksikköä alempi,mikä lisää nuoren aktiiviväestön poismuuttoa.Myönteistä on naisten työttömyydennopea väheneminen. Heidän työttömyysasteensaputosi v. 2001 peräti12 %:lla johtuen mm. naisvaltaistenterveydenhoito-, sosiaali- ja palvelualojentyövoimatilanteen paranemisesta.Nykytilanteen valossa näyttää,että työttömyysluvut eivät heikennytänä vuonna niin paljon kuin on ennakoitu.Toisaalta työvoiman saatavuudessaon ongelmia ollut huomattavastivähemmän kuin vuosi sitten.Varkauden seudulla ovat teollisuuden rattaat pyörineet vilkkaimmin Pohjois-Savossamm. palkkasumman kehityksellä ja viennillä mitaten.Varovaisen myönteisetsuhdanneodotuksetPohjois-Savon liiton maakuntajohtajaAntti Mykkäsen mukaan aluetalousbarometrikertoo suhdannetilanteenolevan v. 2002 herkässä vaiheessa jamahdollisesti varovaiseen nousuunjohtavassa taitekohdassa. Mykkänenuskoo, että teollisuuden, rakentamisen,palvelu- ja ICT-alojen suhdanteetkohenevat tänä vuonna koko maassaja Pohjois-Savon näkymät ovat keskimääräistäoptimistisemmat varsinkinpalveluissa sekä rakentamisessa.Sen sijaan viennin kasvu ja investoinnitkinvoivat jäädä hieman allev. 2001 määrän.Antti Mykkäsen samoin kuin Pohjois-Savon TE-keskuksen johtaja JaakkoKekonin mielestä Pohjois-Savon kehittämisenstrategiset painopisteet jalinjaukset ovat uusimman aluetalousbarometrinvalossa tuloksellisia. Elinkeinorakenteenmonipuolistuminen jateollisuuden kansainväliset läpimurrotovat vahvistaneet alueen kykyävastustaa suhdannemuutoksia. Nykyiselläännäyttää, että maakunnan kehittämisessäei ole perusteita strategistenlinjausten muuttamiselle.Pohjois-Savon aluetalousbarometrion koottu Tilastokeskuksen arvonlisäverotilitystenkuukausikuvaajan,aluetilinpidon, väestö- ja työvoimatilastojensekä työvoimatutkimuksenperusteella tammi-lokakuulta 2001.Aluetalousbarometrin kokoavat Pohjois-Savonliitto ja Pohjois-Savon TEkeskuskahdesti vuodessa. Sitä käytetäänmm. tavoite 1 -ohjelman vaikuttavuudenarvioimisessa ja TE-keskuksentoiminnan suunnittelussa.Seutukunnittain aluetalousbarometrinseuranta kokoaa tietoja Kuopionja Varkauden seuduista, mutta v. 2003se kattaa myös Ylä-, Sisä- ja Koillis-Savon. Seuraava aluetalousbarometrijulkaistaan syksyllä 2002.Ilpo Lommi35

Tiedotuslehti 1/2002Pohjois-Savon liittoAmmatillisen koulutuksen ylläpidon selvitysryhmä:Toisen asteen koulutus yhdelletai kahdelle ylläpitäjällePohjois-Savossa toimii tätä nykyä12 ammatillisen koulutuksen ylläpitäjää,joilla on yli 30 oppilaitostatai koulutusyksikköä. Oppilaitaniissä oli v. 2000 lähes 12 000. Koulutuksenjärjestäjinä toimivat kunnat,kuntayhtymät, säätiöt, erilaisetyhdistykset ja valtio.Ammatillisen koulutuksen ylläpidonkehittämistä on Pohjois-Savossa selvitettyusean vuoden ajan ja selvitystyötäovat tehneet monet tahot. Pohjois-Savonliiton alainen toisen asteenammatillisen koulutuksen ylläpitoaselvittävä työryhmä perustettiinv. 2000. Se päätyi saman vuoden keväälläesittämään ns. maakuntamallia,jossa Pohjois-Savon ammatillistakoulutusta järjestävät kuntayhtymätja Varkauden kaupungin omistamaammatti-instituutti muodostaisivatyhden maakunnallisen koulutuskuntayhtymän.Esityksen vastaanotto oliristiriitainen ja työryhmä jatkoi selvitystyötäänlaajemmalla tehtävällä.Se luovutti v. 2001 alussa selvitysraportinesittäen samalla uuden työryhmänperustamista työn jatkamiseksi.Keväällä 2001 perustettiin uusi työryhmä,johon kuuluivat puheenjohtajanaprofessori Seppo SaarikoskiKuopiosta, varapuheenjohtajanaopettaja Pirkko Kasa Iisalmesta sekävarsinaisina jäseninä Koillis-SavostaRaimo Hakkarainen, Kuopion seutukunnastaSirkka Sinkkonen ja TuulaVäätäinen, Sisä-Savon seutukunnastaMatti Linna, Varkauden seutukunnastaPirjo Ropponen ja Mika Hentunensekä Ylä-Savon seutukunnastaEero Piippo. Työryhmän tehtäviksimääriteltiin mm. kuntien näkökantojenselvittäminen ammatillisen koulutuksenrakenteista ja ylläpitomalleista,opetusalakohtaisten päällekkäisyyksien,koulutuksen vetovoimanja ammattirakenteen kehityksen selvittäminenkoulutustarpeen ennakointijärjestelmäävarten sekä uudenylläpitomallin konkretisoiminen.Ensimmäisessä selvitysvaiheessa insinööriSeppo Tiikkainen laati syksyllä2002 valmistuneen maakunnan ammatillistenoppilaitosten omaisuusmassaselvityksen.Siinä päädyttiin lähes233 000 huoneistoneliöön ja yli135 milj. euron nykyhinta-arvioonuudishinnan ollessa reilut 204 milj.euroa. Rakennusten keski-ikä on noin30 vuotta. Niiden vuosittainen pakollinenkorjaustarve on selvityksenmukaan yli 2 milj. euroa, mutta muuttarpeelliset korjaus- ja muutostarpeetkohottavat investointipaineet lähes5,5 milj. euroon vuodessa.Onko halua yhdistääkoulutuskuntayhtymiä?Toisessa vaiheessa selvitysmieheksipalkattu Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymänentinen johtaja KaleviEronen selvitti kuntien näkökantojaja lähtökohtia, joiden varaanammatillisen toisen asteen ja ammatillisenkorkea-asteen koulutuksenrakenteita sekä ylläpitoa tulisi kehittää.Samalla tavoitteena oli selkeäylläpitoehdotus. Raportti valmistuikeväällä 2002 ammatillisen koulutuksenylläpitotyöryhmän ja Pohjois-Savonliiton maakuntahallituksen käsittelyyn.Raportissa todetaan mm. että konkreettisiksiylläpitovaihtoehdoiksi ammatillisenkoulutuksen osalta kiteytyivätns. maakuntamalli (yksi kuntayhtymä)sekä kaksi tai kolme kuntayhtymää.Selvästi suosituimmaksiratkaisumalliksi keskusteluissa kuntajohtajienkanssa nousi maakunnallinenkuntayhtymä. Samalla ilmeni,että ammattikorkeakoulun ylläpitoolisi tarkoituksenmukaista pitää omanaorganisaationaan. Koska Ylä-Savonkunnissa suhtaudutaan varauksellisesti,jopa kielteisesti yhden ylläpitäjänvaihtoehtoon, on Kalevi Erosenmielestä järkevää edetä kahdenylläpitäjän mallin mukaan.Ammatillisen koulutuksen ylläpidon selvitystyöryhmän puheenjohtaja Seppo Saarikoski(oik.) luovutti raportin maakuntajohtaja Antti Mykkäselle. Takana selvitysmiesKalevi Eronen ja vasemmalla työryhmän jäseniä.Mikäli Ylä-Savon kunnat kuitenkinhaluaisivat tulla mukaan maakunnalliseenratkaisuun, toimisi Pohjois-Savossakaksi koulutuskuntayhtymää,joista toinen vastaisi ammatillisen36

Tiedotuslehti 1/2002korkea-asteen koulutuksesta ja toinentoisen asteen ammatillisesta peruskoulutuksesta.Raportin esityksenmukaan näistä jälkimmäisen, Pohjois-Savon koulutuskonsernin omistajinaolisivat Kuopion, Iisalmen, Varkauden,Suonenjoen, Kiuruveden ja Juankoskenkaupungit sekä Siilinjärven jaLeppävirran kunnat. Muillekin Pohjois-Savonkunnille varattaisiin mahdollisuusliittyä Pohjois-Savon koulutuskonserniin,vaikka ne eivät olisiammatillisen koulutuksen sijaintipaikkakuntia.Jos Ylä-Savo irtautuisimaakunnallisesta ratkaisusta, syntyisikolme eri koulutuskuntayhtymää.Alueellisuutta ei unohdettaisiKalevi Eronen arvioi, että Pohjois-Savonkoulutuskonsernissa olisi jatkossakaikkiaan noin 9 000 oppilasta.Koulutuskonsernin organisoimiseksihän esittää, että kukin seutukuntamuodostaisi oman yksikkönsä konserninsisään. Lisäksi Kuopion, Iisalmenja Varkauden talousalueiden koulutusyksiköilläolisi perustehtäviensäohella seutukunnallisia kehitys- jaelinkeinopalvelutehtäviä, minkävuoksi niille olisi perustettava omatjohtokunnat yksiköiden toiminnastaja yhteiskuntasuhteista vastaamaan.Koulutuskonsernin hallitus rakentuisins. valtuustomallin pohjalle, eliluottamushenkilöeliminä olisivat valtuusto,hallitus ja tarkastuslautakunta.Koulutuskonsernin valtuustossajäsenkunnilla olisi ääniä sen verrankuin jäsenkunta on käyttänyt keskimäärinopiskelijapaikkoja kolmen varainhoitovuodenaikana.Koulutuskonsernin ulkopuolelle jäisiainakin lähtötilanteessa edelleenammatillista koulutusta antavia oppilaitoksiakuten kansanopistoja jaIngmanin säätiön oppilaitokset. Nekinvoisivat raportin mukaan liittyäjatkossa koulutuskonserniin erikseensovittavilla ehdoilla.Miten asia jatkuu?Erosen raportin pohjalta ammatillisenkoulutuksen ylläpitoselvitystyöryhmäon laatinut työstään loppuraportin,Pohjois-Savon liittojonka se on luovuttanut toimenpideehdotuksineenPohjois-Savon liitonmaakuntahallitukselle. Raportin pohjaltamaakuntahallitus päätti20.4.2002 pyytää jäsenkuntiensa kannanottoa30.6.2002 mennessä seuraaviinesitysvaihtoehtoihin:1) Ammattikorkeakoulu eriytetäänomaksi kuntayhtymäkseen, jossa eiole mukana ammatillista toista astetta.2) Ammatillisen toisen asteen ylläpitoakehitetään omistajakuntien päätöksenmukaisesti joko yhden yhteisenylläpitäjän tai kahden ylläpitäjänpohjalta.3) Varkauden ja Kuopion aikuiskoulutuskeskuksetliittyvät perustettavaanammatillisen toisen asteen koulutuskonserniin.Aikuiskoulutuksenerityisasema tulee turvata jatkoselvityksessä.Tavoitteena on jatkotyöskentelyn jatkuminenkuntien esitysten pohjaltasyksyllä 2002.Satu VehreävesamaakuntasuunnittelijaAlueellisen pelastustoimenvalmistelu käynnistynyt hyvinAlueellista pelastustoimea koskevanlain mukaan kuntien on tehtävä vuoden2002 loppuun mennessä yhteistoimintasopimuspelastustoiminnanhoitamisesta yhteisesti. Tämän jälkeenkäynnistyy varsinainen aluepelastuslaitoksentoiminnan suunnitteluja organisaation rakentaminensiten, että 25 pohjoissavolaisen kunnanyhteinen alueellinen pelastustoimintakäynnistyy 1.1.2004.Tehtävää varten kunnat kokoontuivat22.3.2002 päättämään aluepelastustoimenprojektin käynnistämisestä.Kokouksessa päätettiin perustaavalmistelutyöhön ohjausryhmä, neljäasiantuntijatyöryhmää sekä päätoiminenprojektipäällikkö Jorma Westerholmja hänen avukseen puolipäivätoiminentoimistosihteeri.Valmistelutyö on lähtenyt erittäin hyvinkäyntiin. Työtä tekee 60 henkilöälähes kaikista sopimuksen piiriin tulevistakunnista. Mukana on luottamushenkilöitä,kunnan ylintä johtoa, taloudestaja hallinnosta vastaavia virkamiehiä,palopäälliköitä sekä muita ihmisiä,jotka vaikuttavat kuntien pelastustoimintaan.Vaikka suunnittelunkäynnistyminen oli Pohjois-Savossamuihin alueisiin nähden hiukan myöhässä,on välimatka saatu kirittyä umpeen.Työryhmien kokoustahti on tiivisja työtä tehdään tehokkaasti. Ohjausryhmälleon tarkoitus antaa väliraporttikesäkuun puoleenväliin mennessä.Alueellisen pelastustoimen valmisteluprojektinpäällikkö Jorma Westerholm.37

Tiedotuslehti 1/2002Pohjois-Savon liittoPohjois-Savon palo- ja pelastustoimeaollaan organisoimassa kuntien yhteistoimintasopimuksenpohjalle mm. tehokkuusetujenvuoksi.Hallinto sopimuskuntamallinpohjalleProjektin valmistelussa joudutaan lähettämäänkunnille monenlaista kyselyäpelastustoiminnan asioista. Työryhmättoivovat, että näihin hyvinkintarkkoihin kyselyihin vastataanmahdollisimman perusteellisesti. Tietojentarkkuudesta on suuri hyöty,kun rakennamme uudenlaista pelastustoimeaalueellemme. Hankkeenvalmistelussa on jo saatu linjattuakolme tärkeää asiakohtaa. Hallintoorganisaatiomalliksion päätetty esittääsopimuskuntamallia. Kiinteistöjenosalta on nähty parhaimmaksimalliksi, että kunnat vuokraavat nealuepelastuslaitokselle. Pelastuskalustossaolisi käytäntönä sen luovuttaminenaluepelastuslaitoksen käyttöön.Alueellinen pelastustoimi käsittääPohjois-Savossa 25 kuntaa, joistapohjoisin on Vieremä ja eteläisin Kangaslampi.Asukkaita koko alueella onn. 250 000. Palokuntia, joita ovat vakinaiset,puolivakinaiset, sopimus-,tehdas- ja laitospalokunnat, on kaikkiaan38. Lisäksi pelastustoimet tekevättiivistä yhteistyötä eri viranomaistenja muiden yhteistyötahojenkanssa.Pelastushenkilöstö jakaantuu siten,että vakinaisia on 240 ja toimenpidepalkkaisiatai vapaaehtoisia 640.Alueen operatiivinen valmius hoidetaanpääosin toimenpidepalkkaisentai vapaaehtoisen pelastushenkilöstönturvin. Vain isommilla paikkakunnillaon vakinaista henkilöstöä operatiivisessavalmiudessa kaikkina vuorokaudenaikoina. Pelastustoimenajoneuvokalustoa on 380. Isoja vesialuksiaon neljä ja pienempiä veneitäparisenkymmentä. Lisäksi on huomattavamäärä perävaunu- ja konttikalustoa.Tilastojen mukaan Pohjois-Savossa oliv. 2001 kaikkiaan 3109 palo- ja pelastustehtävääja 15 065 sairaankuljetusta.Palo- ja pelastustehtävistämerkittävimmät olivat ihmisten jaeläinten pelastaminen. Niitä oli 720.Tulipaloja oli 466, vahingontorjuntatehtäviä426 ja liikenneonnettomuuksia277. Loput tehtävistä oliavunanto-, tarkistus- tai varmistuskäyntejä.Tehokkuutta lisäävahingontorjuntaanKuntien pelastustoimintojen yhdistämisellähaetaan tehokkuuden lisäämistäsiten, että onnettomuuksienlukumäärä ja vahinkojen suuruus saataisiinmahdollisimman alhaiseksi.Myös kustannuksiin halutaan muutosta.Niiden nousu halutaan pysähtyvänmm. hallinnon keskittämiselläja hankintojen yhteisostoilla. Hallinnonkeskittämisellä saadaan ainakinkuntien pelastushenkilöstöä vapautettuaentistä enemmän valistus-,neuvonta- ja palotarkastustehtäviin.Koulujen, työyhteisöjen ja taloyhtiöidenturvallisuuskoulutusta lisätään.Ihmisten turvallisuustietoisuudella jaoma-aloitteisella toiminnalla pyritäänvähentämään onnettomuuksien janiistä aiheutuvien vahinkojen syntymistä.Myös pelastushenkilöstön koulutustakehitetään. Yhdistymisellähaetaan myös parannusta operatiiviseeneli sammutus- ja pelastustoimintaan.Tarkoitus on parantaa ensivastetoimintaa.Sen on todettu olevanerittäin hyödyllistä esimerkiksi silloin,kun paikkakunnan sairasauto on ollutvarattuna muualle.Työryhmien työskentelyssä on myösotettu huomioon henkilöstö. Aluepelastustoimeensiirryttäessä valtaosahenkilöstöstä menee uuden työnantajanpalvelukseen. Henkilöstöjärjestöjenedustajat ovat suunnittelussamukana. Samoin henkilöstölle järjestetääntilaisuuksia, missä kerrotaansen asemaan vaikuttavista asioista.Alueellisen pelastustoimen valmistelunetenemistä voi tarkkailla myösinternetin sivulta www.kuopio.fi/pelastustoimi.htm.Jorma WesterholmProjektipäällikkö38

Tiedotuslehti 1/2002Pohjois-Savon liittoNimityksiäPohjois-Savon liitossaRiitta Pulkkinen taloussihteeriksiPohjois-Savon liiton taloussihteeriksinimitettiin alkuvuodesta yo-merkonomiRiitta Pulkkinen. Hänen tehtäviinsäPohjois-Savon liitossa kuuluvatostoreskontran hoitaminen, kirjanpito-ja henkilöstöasiat.Taloushallintoon liittyvää työkokemustaRiitta Pulkkiselle on kertynytkymmenisen vuotta. Hän on toiminutmm. palkkakirjanpitäjänä Pieksämä-en mlk:ssa, toimistovirkailijana Varkaudentaideteollisuusoppilaitoksessa,palkanlaskenta- ja kirjanpitotyössävarkautelaisessa insinööritoimistossaja tilitoimistoalalla Kuopiossa.Riitta Pulkkinen on syntyisin Kerimäeltä,mutta hän on opiskellut Varkaudessa.Nykyinen kotipaikka on Kuopio.Harrastuksina ovat lukeminen jaulkoilu.Merja Sihvola EU-toimistosihteeriksiPohjois-Savon liiton määräaikaisenaEU-toimistosihteerinä v:n 2004 loppuunasti aloitti alkuvuodesta yo-merkonomiMerja Sihvola. Hänen tehtäviinsäkuuluvat Pohjois-Savon liitonaluekehitysosastolla Itä-Suomen tavoite1 -ohjelman toteuttamiseen liittyvättoimistotehtävät kuten mm. FI-MOS 2000 -hankerekisterin ylläpito.Aiemmin Merja Sihvola on työskennellytmonipuolisissa toimistotehtävissämm. Pohjois-Savon koulutuskuntayhtymässä,Kuopio Tanssii ja Soiry:ssä, Kuopion hallinto-oikeudessasekä useissa yrityksissä ja julkisellasektorilla.Merja Sihvola on kotoisin Helsingistä,mutta on kouluttautunut nykyiselläkotipaikkakunnallaan Kuopiossa. Harrastuksenaanhänellä on tanssi, missäpäälajina on flamenco.Merja Marin projektipäälliköksiPohjois-Savon liiton määräaikaisenaprojektipäällikkönä vuoden 2002 loppuunasti toimii fil.maist. Merja Marin.Hän laatii mm. kulttuuriympäristöselvityksenKuopion seudun maakuntakaavanvalmistelua varten niinrakennetun ympäristön, kulttuurimaisemienkuin muinaisjäännöstenkinosalta. Kyseessä on Pohjois-Savonkehittämisrahastosta rahoitettavahanke ”Kuopion seudun kulttuuriympäristöseutukunnan vahvuudeksi”.Jyväskylän yliopistosta valmistuneenMerja Marinin pääaine oli kansatiedeeli etnologia. Ennen nykyistä tehtä-väänsä hän on ollut mm. projektipäällikkönäKoillis-Savon Rautakolmiohankkeessa,missä kunnostettiin Juankoskenruukkialueen puistoa ja museotasekä edistettiin Säyneisen raudanjalostustaitoaja Juutilan kellovalimomuseohankettaKaavilla. Lisäksihän on toiminut tutkijana useissamuseoissa Pohjois-Savossa.Syntyisin Merja Marin on VuolijoeltaKainuusta, mutta hän on käynyt koulunsaLeppävirralla. Nykyinen kotipaikkaon Kaavilla. Pääharrastuksinaanhänellä on sauvakävely, lukeminenja järjestötoiminta.39

Tiedotuslehti 1/2002Pohjois-Savon liittoMaakuntahallitus tutustuiKeski-Euroopan kehitysnäkymiinPohjois-Savon liiton maakuntahallitustutustui huhtikuun loppupuolellakokous- ja opintomatkallaankahteen EU:n jäsenyyttähakevaan valtioon, Slovakiaan jaUnkariin sekä lisäksi Itävaltaan,jossa rajojen aukeaminen nähdääntoisaalta uhkana ja toisaaltamahdollisuutena.Unkarin keskushallinnon aluepolitiikastaja valmistautumisesta unioninjäsenyyteen kertoi alivaltiosihteeriPeter Szalo Unkarin maatalous- jaaluekehityksen ministeriöstä. VaikkaBudapest uhkui keväistä vihreyttä, eise peittänyt alleen viestiä Unkarinvaltavasta aluekehitystarpeesta. Unkarinansiotaso on kymmenesosaEU:hun kuuluvaan Itävaltaan verrattuna.Heikoimmin kehittyneitä alueitaovat Itä-Unkarin maatalousvaltaisetalueet. Budapestin alue sen sijaannauttii kansainvälisistä sijoituksista.Koko maa on kaukana Euroopan keskimääräisestäkehityksestä ja se pyrkiitavoite 1 -alueeksi.Vaikka Budapest on pessyt kasvonsa”rautaesiripun” poistuttua, maassa onvielä tehtävä työtä EU:n jäsenyydensaavuttamiseksi. Lainsäädäntö, taloudenohjaus- ja seurantajärjestelmätsekä rakennerahastopolitiikan hallintaovat Unkarille suuria haasteita.Usko unionin jäsenyyteen on vahvahuolimatta siitä, että tuoreimmankoheesioraportin mukaan Unkarinmaatalouden tuet tulevat jäämääntuntuvasti odotettua pienemmiksi.Unkarin maatalous ei saa mitään valtiontukea tällä hetkellä. Unionin jäsenyydenmyötä moni tila joutuukannattamattomana lopettamaantuotantonsa. Niinikään teollisuudenrakennemuutos on vasta käynnissä jaUnkari elää siirtymätaloutta. Vanhateollinen infrastruktuuri ei ole nykytilanteessalaadullisesti eikä taloudellisestikannattavaa.Osastopäällikkö Wolf Huber Itävallan liittokanslerivirastosta esitteli Wienissä maansakokemuksia EU:n rakennerahastopolitiikasta Pohjois-Savon liiton maakuntahallitukselle.Nokia Burgenlandin teknologiakeskuksensuurasiakasItävallan Burgenlandin maakunnassasijaitseva Eisenstadtin teknologiakeskuson vain parinkymmenen kilometrinpäässä Unkarin rajalta. Noin13 000 asukkaan Eisenstadtin kaupunkikuuluu Itävallan tavoite 1 -alueeseen.Johtaja Johan Binder pitäätärkeimpänä, että alueelta on toimivattietoliikenne- ja maantieyhteydetsuuriin asutuskeskuksiin, Wieniin jaGyörin kaupunkiin Unkarin puolella.Mittelburgenlandin teknologiakeskusNeutalissa kiilsi uutuuttaan ja oliavattu vasta kolme kuukautta sitten.Noin 3 000 neliömetrin tilat olivat jonyt täynnä ja laajennus on valmisteilla.Vuokrataso teknologiakeskuksessaon suomalaisittainkin edullinen,sillä hallinto- ja kiinteistönhoitokulutpysyvät hallinnassa. Sama johtajahallinnoi 15 eri teknologiakeskusta.Tilat yrityskeskuksessa olivat erittäinmuunneltavia ja sopeutuivat yritystenkulloisiinkin elinkaaren tarpeisiin.Nokia on suuri suomalainen ja näkyvätoimija myös Itävallan teknologiasektorilla.Slovakialla vie 20 vuottapääsy 75 %:n tasoonSlovakian kansantulo on noin puoletEU:n keskiarvosta. SilmämääräisestiSlovakialla on pitempi matka unioninjäsenyyteen kuin Unkarilla, muttaulkonäkö voi pettää. Slovakeilla onvahva tahto ja valmistautuminenunionin jäsenyyteen on järjestelmällistäsekä tavoitteellista. Slovakiassamaakuntahallitus sai monipuolisentietopaketin Slovakian EU-neuvotteluistavastaavalta virkamieheltä jaalueiden edustajilta.Slovakiakin on vapautunut ”rautaesiripun”kahleista vasta 1990-luvun alkupuolella.Aluekehityksen ongelmatovat muutamaa kaupunkikeskusta lukuunottamatta mittavia. Suurimpiahaasteita ovat teollisen tuotantoinfrastruktuurinajanmukaistaminen,EU:n käytäntöjen omaksuminen jahallinnointi sekä maatalouden sopeuttaminenEU:n vaatimusten mukaiseksi.Niinikään työttömyys onmaassa korkea, sillä esimerkiksi Kosicenmaakunnassa se nousee 31 %:iin.Jarmo Muiniekkahallintopäällikkö40

Tiedotuslehti 1/2002Pohjois-Savon liittoJani Taivalantti Itä-SuomenEU-toimiston päälliköksiPohjois-Savon yhteinen hanke, jokaon toiminut Brysselissä vuodesta1998 lähtien. Toimiston rahoituksestavastaavat maakuntien liitot ja senpalvelut ovat itäsuomalaisille toimijoillemaksuttomia.Lisbeth MattssonkoordinaattorinaUutena Itä-Suomen EU-toimistonpäällikkönä Brysselissä aloitti toukokuunalusta yhteiskuntatieteidenmaisteri Jani Taivalantti, 29. AiemminTaivalantti toimi CEMR:ssä eli Euroopankuntien ja alueiden neuvostossa,missä hän oli eurooppalaisentietoyhteiskuntaryhmän koordinoijana.Ristiinasta Etelä-Savosta kotoisinoleva Jani Taivalantti on vastannutedunajamisesta EU:n instituutioihin,neljän suuren EU-projektin hankerahoituksenvalmistelemisesta, toteutumisenjohtamisesta ja verkostonedustamisesta kansainvälisissä konferensseissa.Itä-Suomen EU-toimiston tärkeintehtävä on maakunnallinen edunvalvontaEU-instituutioissa ja itäsuomalaistenhanketyöntekijöiden menestymismahdollisuuksienparantaminenEU:n erillisohjelmissa. Toimiston tehtäviinkuuluvat myös tiedottaminenhyvistä itäsuomalaisista hankkeista,kommentointi ohjelmatyöhön, tarjouskilpailujenseuraaminen, partnerinhakuja itäsuomalaisen kärkiosaamisenmarkkinointi, hankevalmistelijanprojektivalmistelun tukeminen sekäyhteyshenkilöinä toimiminen.Itä-Suomen EU-toimisto on Etelä-Savon, Kainuun, Pohjois-Karjalan jaPäällikön lisäksi Itä-Suomen EU-toimistossatyöskentelee koordinaattorinaLisbeth Mattsson. Hänen työnkuvaansakuuluu EU-rahoituksen seuranta,hanketyön tukeminen, edunvalvonta,markkinointi ja EU-tuntemuksenlisääminen sekä säännöllinentiedottaminen itäsuomalaisille yhteistyötahoillesekä toisaalta BrysselinEU-instituutioihin.Lisbeth Mattsson on työskennellytennen nykyistä tehtäväänsä mm. EU:nkomissiossa, EuropeAid’issa vastaamassaTacis-projektitehtävistä sekäEtelä-Suomen liitossa ja radiotoimit-Pohjois-Savon liiton maakuntavaltuusto kokoontuuloppuvuodesta 2002 seuraavasti• 18.11. syyskokousPohjois-Savon liiton maakuntahallituksenkokouspäiviä ovat• 26.–27.8.• 23.9.• 28.10.• 25.11.• 16.12.tajana. Koulutukseltaan hän on valtio-opinja viestinnän yhteiskuntatieteidenmaisteri Jyväskylän yliopistosta.Lisbeth Mattssonin kotikaupunkion Lappeenranta.EU-toimiston toimintaan voi tutustuauusilla internet-sivuillawww.eastfinland.org.Kokouspäiviä v. 2002myös Itä-Suomen liittojen maakuntahallitustenyhteiskokous KajaanissaLisäksi Pohjois-Savon maakunnan yhteistyöryhmäpitää mm. EU:n tavoite 1 -ohjelman suuria hankkeitakäsitteleviä kokouksia v. 2002• 19.8.•11.11.41

Tiedotuslehti 1/2002Pohjois-Savon liittoSavo seilaa uusille vesille -risteilyPe 21.3.–La 22.3.2003Viking Line M/S CinderellallajärjestetäänPohjois- ja Etelä-Savon maakuntien yhteinen kehittämishenkeä ja tulevaisuuden uskoa luova risteily,jossa myös viihde ja virkistys saavat sijansa. Risteilyteemoina ovat aluetalouden, elinkeinoelämän, sivistykseneli koulutuksen ja kulttuurin sekä hyvinvointipalvelujen kehittäminen Pohjois- ja Etelä-Savossa.Järjestäjänä ovat Pohjois- ja Etelä-Savon maakunnan liitot, kauppakamarit, yrittäjäjärjestöt, teollisuudenja työnantajien järjestöt, AKAVA, SAK, STTK, MTK, Savon Mediat Oy sekä Itä- ja Länsi-Savo -lehdet.Luennoitsijoina on valtakunnan tason päättäjiä ja asiantuntijoita sekä EU:n huippuvirkamiehiä. Viihdeohjelmastavastaavat takuuvarmasti maakuntien omat taiteilijat.Matkapakettien hinnat ovat alkaen 56–194 euroa sisältäen bussikuljetukset, ruokailut (buffet + aamiainen),luennot ja viihdeohjelman. Lisäksi risteilyllä on maakuntien omien taitajien aikaansaannostennäyttely. Risteilyn yhteyshenkilönä on Pohjois-Savon liiton hallintopäällikkö Jarmo Muiniekka,p. (017) 550 1464 tai 0400 773 090.Tervetuloa kaikki joukolla mukaan!Maakuntajuhlaa vietetäänjuhani ahon maisemissaPohjois-Savon maakuntajuhlaa vietetäänsyyskesän lauantaina 24. elokuuta2002 viidettä kertaa. Maakuntajuhlallatuodaan Pohjois-Savon asukkaidentietoisuuteen mm. maakunnan454-vuotista historiaa ja nykypäivää.Juhlapaikkakuntana on Iisalmi, jokatunnetaan mm. Koljonvirran taistelun,Juhani Ahon ja monien muiden savolaistenkirjailijoiden kotiseutuna sekäYlä-Savon elinvoimaisena keskuksenavahvalla teollisuudellaan.Maakuntajuhla koostuu Iisalmen kaupunginja useiden eri toimijoiden yhteisestäSalmen kutsu -tapahtumakokonaisuudestasekä Pohjois-Savon valtuuskunnanseminaarista. Sunnuntai-na 25.8. vietetään Iisalmessa Savonkulttuuripäiviä Savon kielen seuran jaIisalmen kaupungin yhteistyöllä.Maakuntajuhlan yhteydessä kokoontuvaPohjois-Savon valtuuskunta järjestää24.8. alkuillasta Iisalmen kulttuurikeskuksessaPohjois-Savon liitonkanssa kaikille avoimen seminaarinperusasioihin pureutuvalla identiteettiteemallaMitä Pohjois-Savo on? Miltäse tuntuu ja miltä se näyttää?Seminaarin puhujat ovat kiinnostaviavaltakunnallisia ja maakunnallisiaosaajia. Seminaarin avaa valtuuskunnanpääsihteeri Seppo Tiitinen japuheenvuoroja käyttävät mm. kirjailijaLasse Lehtinen, päätoimittajaAnna-Liisa Hämäläinen, päätoimittajaRisto Ylitalo, matkailualan yrittäjäJohanna Enqvist sekä toimittaja KalleHeiskanen. Kulttuuriohjelmaa esittävätmm. Eija Ahvo, Katariina Honkanenja Jukka Auvinen.Maakuntajuhlasta on muodostunutmaakunnan väen yhteinen kohtaamistilaisuus,jonka yhteydessä voimmekeskustella Pohjois-Savon kehittämisestäeri puolelta maakuntaa jamaatamme tulevien asiantuntijoidenkanssa sekä tutustua Pohjois-Savoneri osiin.Tapaamisiin Iisalmessa 24.8.2002!42

Tiedotuslehti 1/2002Pohjois-Savon liittoPohjois-Savon liitonhenkilöstö (31.5.2002)Mykkänen Antti 550 1444 0400 570 087 maakuntajohtajaRissanen Henrik 550 1445 040 512 4000 kehittämisjohtajaMuiniekka Jarmo 550 1464 0400 773 090 hallintopäällikköPirskanen Juhani 550 1434 040 512 7710 tutkimuspäällikköQvick Paula 550 1446 040 575 5312 suunnittelupäällikköHuttunen Tuulikki 550 1441 toimistosihteeriKaikkonen Pekka 550 1430 0400 465 045 maakuntasihteeriKajan Irma 550 1400 toimistosihteeriKohvakka Jouko 550 1412 040 543 0892 suunnitteluinsinööriKotiluoto Simo 550 1443 040 573 5576 maakuntasuunnittelijaKämäräinen Kaija 550 1431 tutkimussihteeriLaitila Seppo 550 1413 040 589 1347 maakuntasuunnittelijaMarin Merja 550 1429 040 508 0839 projektipäällikköMartikainen Marja-Leena 550 1420 040 820 9025 tarkastajaMikkonen Auli 550 1463 VT5Moisander Kirsi 550 1453 040 744 8730 EU-koordinaattoriNokkala Tapio, VT5 550 1454 050 363 1069 projektipäällikköNousiainen Anu 550 1447 040 550 1253 EU-koordinaattoriPartanen Marja 550 1432 040 506 0174 tekstinkäsittelijäPehkonen Anneli 550 1433 040 7004 186 maakuntasuunnittelijaPennanen Marjatta 550 1414 040 720 3631 piirtäjäPulkkinen Riitta 550 1440 taloussihteeriRaatikainen Tuija 550 1444 040 551 9508 johdon sihteeriReinikainen Tiina 550 1455 040 512 1200 projektipäällikköReinikainen Tuula 550 1435 050 384 8610 tutkimussihteeriSaatsi Maija-Liisa 550 1423 taloussihteeriSalminen Aila 550 1436 040 545 4046 maakuntasuunnittelijaSalminen Martti 550 1415 040 589 1387 maankäyttöpäällikköSavolainen Paula 4412 066 040 542 8421 projektipäällikköSihvola Merja 550 1424 040 737 6676 EU-toimistosihteeriToivanen Irma 550 1437 piirtäjäTuhkanen Risto 550 1416 0400 907 746 suunnitteluteknikkoTurunen Marja 550 1421 maakuntasuunnittelijaVehreävesa Satu 550 1448 040 722 2844 maakuntasuunnittelijaVäänänen Pirjo 550 1422 040 533 9034 toimistovirkailijaVäätäinen Juhani 550 1417 040 501 9878 talouspäällikköPuhelin (vaihde): (017) 550 1400Faksit:(017) 262 5090 alakerta, 550 1428 yläkertaInternet-kotisivu:http://www.pohjois-savo.fi ja (T1) www.ykkos.netSähköposti (henkilö): etunimi.sukunimi@pohjois-savo.fiOsoite:Sepänkatu 1, PL 247, 70101 KUOPIOBrysselin toimisto puh. +322 282 8370 (158), faksi +322 282 8373toimiston päällikkö Jani Taivalanttikoordinaattori Lisbeth MattssonPohjois-Savon liitto on suljettuna kesälomien ajan 1.7.–21.7.2002.43

J O U K K O K I R J ETiedotuslehti 1/2002Pohjois-Savon liittoPohjois-Savon liitto toivottaa leppoisaa ja rentouttavaa kesää.SAVO SINUKSIPOHJOIS-SAVON LIITON TIEDOTUSLEHTI44