Tervetuloa Jyväskylään 2009 - Jyväskylän kaupunki
28.11.2012 • Views
Share Embed Flag

Tervetuloa Jyväskylään 2009 - Jyväskylän kaupunki

Tervetuloa Jyväskylään 2009 - Jyväskylän kaupunki

Tervetuloa Jyväskylään 2009 - Jyväskylän kaupunki

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
www3.jkl.fi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

START NOW

tervetuloa<br />

jyväskylään<br />

www.jyvaskyla.fi/asuminen/uusiasukas<br />

LEHTI JYVÄSKYLÄÄN MUUTTAVILLE

Sisällys<br />

”<strong>Tervetuloa</strong> <strong>kaupunki</strong>in”<br />

”Jyväskylässä on hyvä yhteistyön henki<br />

ja tahtotila sekä monella tavalla suotuisat<br />

olosuhteet”, vakuuttaa kaukalossa viihtyvä<br />

kaupunginjohtaja Markku Andersson.<br />

keskustassa kaikki on kävelymatkan päässä ................................ 3<br />

näin tutustut uuteen koti<strong>kaupunki</strong>isi .......................................... 4<br />

suomen seitsemänneksi suurin .................................................... 6<br />

Asuminen: Unelmien koti maalla ................................................ 8<br />

Liikenne: Polkupyörällä pääsee kylille ja ydinkeskustaan ........... 10<br />

Opiskelu: koulupäivät täynnä pirteyttä ..................................... 12<br />

Nuoret: nuori tekee, aikuinen tsemppaa ................................... 14<br />

Kulttuuri: Taide on yhteinen ihme ............................................ 16<br />

Kansalaitoiminta: yhdessä toimimisesta virtaa elämään ........... 18<br />

Elinkeinoelämä: laku ja suklaa tarjoavat makean työpaikan ..... 20<br />

yrittäjä saa sparrausta jyväskylässä ................. 22<br />

jyväskylä on nopealiikkeinen <strong>kaupunki</strong>. vuoden<br />

<strong>2009</strong> alussa syntyi ennätystahdissa uusi <strong>Jyväskylän</strong><br />

<strong>kaupunki</strong>, kun jyväskylä, maalaiskunta ja korpilahti<br />

yhdistyivät. nopea oli myös jyPin tie jääkiekon suomen<br />

mestariksi kaudella 2008–<strong>2009</strong>. Vikkelään tahtiin<br />

on viime vuosina tullut muuttajia, uusia yrityksiä ja työpaikkoja.<br />

nuorekas ja aikaansa seuraava opiskelija<strong>kaupunki</strong><br />

on myös pyöräilijöiden, urheilijoiden ja kulttuurin<br />

<strong>kaupunki</strong>. vauhtia siis riittää.<br />

jyväskylä on yksi suomen merkittävimmistä <strong>kaupunki</strong>seuduista,<br />

joka avarakatseisesti tekee yhteistyötä muiden<br />

<strong>kaupunki</strong>en ja toimijoiden kanssa. Talouden kiristyminen<br />

haastaa myös uusiin oivalluksiin ja rohkaisee pohtimaan<br />

ennakkoluulottomasti palvelurakenteita. suosittelen lukemaan<br />

sisäsivuilta vaikkapa palveluseteleistä.<br />

Tiivis <strong>kaupunki</strong>keskusta, elinvoimaiset asuinalueet ja<br />

vireä maaseutu muodostavat upean kokonaisuuden.<br />

Asumiselle ja elämisen monimuotoisuudelle on todellisia<br />

vaihtoehtoja. kansainvälisyys on yhä luontevampi osa<br />

arkipäivää niin opiskelussa, työelämässä kuin vapaaajalla.<br />

jyväskylä kuuluu suomalaisten <strong>kaupunki</strong>en kärkikaartiin.<br />

Tule mukaan yhteiseen tekemiseen!<br />

Tapaamisiin,<br />

Kaupunkirakennepalvelut: valoa, vihreyttä ja valinnanvapautta . 24<br />

Liikunta: Hyvä kunto luonnosta ja lähikentiltä .......................... 26<br />

Luonto: löydä saukot ja oravanmarjat ...................................... 28<br />

Ekologia: jyväskylä on tehokas jätteen hyötykäyttäjä ................ 30<br />

Lapsiperheet: Taskulamppuleikkejä ja sujuvaa arkea.................. 32<br />

Terveys: Parempi elää terveesti ................................................. 34<br />

Seniorit: johan me taas tavattiin ............................................... 36<br />

Matkailu: <strong>kaupunki</strong> täynnä elämää ......................................... 38<br />

Kansainvälisyys: sattuma opetti savon murteen ........................ 40<br />

Uusi Jyväskylä: Päijänne huikaisee monimuotoisuudellaan ........ 36<br />

just like at home in Thunder Bay .............................................. 42<br />

lisätietoja ................................................................................ 44<br />

<strong>Tervetuloa</strong> <strong>Jyväskylään</strong> • lehti jyväskylään muuttaville ja kaupungista kiinnostuneille<br />

julkaisija jyväskylän <strong>kaupunki</strong> www.jyvaskyla.fi • Päätoimittaja Helinä Mäenpää helina.maenpaa@jkl.fi • Tuottaja Marja Keränen<br />

marja.keranen@medita.fi • Toimitus Medita Communication Oy www.medita.fi • Paino Edita Prima Oy, <strong>2009</strong> • ISSN 1459-1715 • Kuvat: Petteri<br />

Kivimäki ellei toisin mainita. • Kannen kuvassa Lampi-Pennasen perhe Ruokkeelta<br />

2

1837 jyväskylän <strong>kaupunki</strong> perustetaan 22.3.<br />

1856 Höyrylaivaliikenne Päijänteelle<br />

1858 Ensimmäiset suomenkielinen oppikoulu,<br />

<strong>Jyväskylän</strong> yläalkeiskoulu (Lyseo 1873)<br />

1872 kankaan paperitehdas<br />

1875 kaupunginvaltuusto<br />

1884 Ensimmäiset laulu- ja soittojuhlat<br />

1897 Rautatieyhteys<br />

1897 säynätsalon puunjalostusteollisuus<br />

1902 sähkölaitos<br />

1912 Wilh. Schaumanin Faneeritehdas<br />

1912 kesäyliopisto ja tieteellinen kirjasto<br />

1916 vaajakoski alkaa kasvaa ja kehittyä<br />

1928 Tourulan kivääritehdas<br />

1932 Keski-Suomen museo<br />

1934 kasvatusopillinen korkeakoulu<br />

1930 Suomi-konepistoolin valmistus, Tikkakoski Oy<br />

1937 valtion tykkitehtaat<br />

1945 Valtion metallitehtaista Valmet Oy<br />

1945 säännöllinen lentoliikenne Tikkakoskelta<br />

1951 jyväskylän suurajot<br />

1953 vesilinna<br />

1955 jyväskylän kulttuuripäivät<br />

1960 Keski-Suomen lääni<br />

1966 korkeakoulu yliopistoksi<br />

1973 Alvar Aalto -museo<br />

1982 Teatteritalo<br />

1985 Asuntomessut kuokkalassa<br />

1989 jyväsjärven silta<br />

1993 säynätsalosta kaupunginosa<br />

1995 kävelykatu<br />

1997 Länsi-Suomen lääni<br />

1997 kärkisten silta korpilahdella<br />

1999 jyväskylä Paviljonki<br />

2002 Matkakeskus<br />

<strong>2009</strong> jyväskylä, maalaiskunta ja korpilahti<br />

muodostavat uuden kaupungin<br />

3<br />

Monipuolinen <strong>kaupunki</strong>keskusta<br />

Keskustassa kaikki on<br />

kävelymatkan päässä<br />

jyväskylän <strong>kaupunki</strong>keskusta houkuttelee ostoksille<br />

kauppakeskuksiin tai istumaan tuokioksi kahvikupin<br />

ääreen.<br />

Uuden tulijan on helppo ottaa <strong>kaupunki</strong> haltuun,<br />

sillä keskustassa kaikki on kävelymatkan päässä:<br />

myymälät, ravintolat, kahvilat ja kulttuuritarjonta.<br />

Palvelut ovat helposti tavoitettavissa.<br />

Etniset kaupat ja ravintolat ovat keskittyneet<br />

yläkaupungille. kirkkopuiston alueella on kulttuuripainotteinen<br />

tarjonta. keskustan helmi, palkittu<br />

kävelykatu laajenee väinönkadulle ja kirkkopuiston<br />

ympärille tehdään yhä enemmän tilaa jalankulkijoille<br />

ja pyöräilijöille.<br />

jyväskylä tunnetaan maailmalla myös valon <strong>kaupunki</strong>na.<br />

valaistusstrategian mukaisesti <strong>kaupunki</strong>valaistus<br />

luo ydinkeskustaan persoonallisen ilmeen,<br />

edistää turvallisuutta ja viihtyisyyttä kaupungissa.<br />

Uusia valaistuskohteita julkistetaan suomen ainoassa,<br />

<strong>kaupunki</strong>ympäristön valaistukseen keskittyvässä<br />

Valo on Jyväskylässä -tapahtumassa, joka<br />

järjestetään seuraavan kerran vuonna 2010. keskustan<br />

alueelta kestävän kehityksen periaattein<br />

rakennettuja valaistuskohteita löytyy jo liki viisikymmentä.<br />

<strong>Tervetuloa</strong> Valon <strong>kaupunki</strong>in!<br />

Keijo Penttinen/<strong>Jyväskylän</strong> Seudun Matkailu

yväsk<br />

Näin tutustut<br />

uuteen koti<strong>kaupunki</strong>isi<br />

Kuokkalan<br />

silta on yksi<br />

Valo on Jyväskylässä-tapahtuman<br />

pysyvistä<br />

valaistuskohteista.<br />

Uuteen koti<strong>kaupunki</strong>in kannattaa<br />

tutustua nautiskellen, pala<br />

palalta, jokaisena vuodenaikana.<br />

ydinkeskustassa kaikki on kävelymatkan<br />

päässä. kulttuuri on keskittynyt ylä<strong>kaupunki</strong>in,<br />

kävelykadun varrella palvelevat<br />

lukuisat myymälät, kahvilat sekä<br />

ravintolat. Useimmat julkiset palvelut<br />

löytyvät hallintokorttelista. seppälän,<br />

Palokankeskuksen ja keljon ostoskeskukset<br />

ovat muutaman kilometrin päässä<br />

kantakaupungista.<br />

<strong>Jyväskylän</strong> Seudun Matkailutoimistosta<br />

nikolainkulmasta saatavat kävelykartat<br />

avaavat koti<strong>kaupunki</strong>si historiaa<br />

ja arkkitehtuuria. kartan opastuksella<br />

voi tutustua esimerkiksi valo on jyväskylässä<br />

-tapahtuman uusiin ja vanhoihin<br />

valaistuskohteisiin. Tai jyväsjärven rantaraittiin,<br />

<strong>kaupunki</strong>laisten suosikkiin, jonka<br />

varrella on muun muassa taideteoksia,<br />

Natura 2000 -verkostoon kuuluvia lehtoja,<br />

Agora Center, perinnepihapiiri ja<br />

500 omenapuun puutarha.<br />

Rantaraitin varrella on Päijänteen pohjoisin<br />

matkustajasatama. kesällä pääsee<br />

höyrylaivatunnelmaan astumalla laivaan<br />

tai ihailemalla vanhoja aluksia satamakahvilan<br />

terassilta. Talvella retki jäärataa kiertäessä<br />

kunto kohenee ja keski<strong>kaupunki</strong><br />

avautuu aivan uudesta kuvakulmasta.<br />

ydinkeskustan lähialueet hahmottuvat<br />

Harjun näkötornista. Hulppeat maisemat<br />

avautuvat myös laajavuoren laelta.<br />

Päijänne on suomen toiseksi suurin<br />

järvi ja suosittu veneilykohde. lähes 200<br />

kilometriä lahdesta jyväskylään tarjoaa<br />

monipuolisen valikoiman retkikohteita,<br />

muun muassa vuoden 2006 vieras-<br />

venesatamana palkitun korpilahden sataman.<br />

viehättävä tutustumiskohde on<br />

myös vaajakosken naissaaressa sijaitseva<br />

Keitele-Päijänne kanavan sulku.<br />

kaupungin etelälaidalla, Päijänteen<br />

rannalla sijaitsee arkkitehtuuristaan tunnettu<br />

saaristokaupunginosa säynätsalo.<br />

sillä, kuten myös vaajakoskella, korpilahdella,<br />

Palokalla ja Tikkakoskella on<br />

omat kiinnostavat tarinansa. lähiseutuun<br />

kannattaa tutustua omatoimisesti,<br />

tai opastetuilla kiertoajeluilla jyväskylän<br />

syntymäpäiväviikolla maaliskuussa. kesällä<br />

järjestetään opastettuja bussimatkoja<br />

eri puolille <strong>kaupunki</strong>a ja teemoittain<br />

suunniteltuja kävelyretkiä, esimerkiksi<br />

suosittu vanhan hautausmaan kierros.<br />

juhana konttinen<br />

4

Pekka sell<br />

kalevi korhonen<br />

5<br />

<strong>Jyväskylän</strong> Kesä -tapahtuma<br />

kerää kävelykadulle runsaasti<br />

väkeä heinäkuussa.<br />

Säynätsalon kunnantalo<br />

luokitellaan arkkitehtuurikirjallisuudessa<br />

yhdeksi Aallon<br />

parhaista töistä rakennuksen<br />

mittakaavan ja intiimiyden<br />

ansiosta.<br />

Vaajakosken Naissaari on kaunis puutaloalue,<br />

joka on syntynyt koskireitin ympäröimälle<br />

saarelle. Wanhassa Woimalassa on muun<br />

muassa kesänäyttelyjä. Saarta kiertää historiallinen<br />

polku kohdetauluineen.<br />

Suomi-laiva kuljettaa ihmisiä<br />

<strong>Jyväskylän</strong> satamasta Äijälänsalmen<br />

kautta ihailemaan<br />

Päijänteen maisemia.<br />

Jukka Muukkonen<br />

Terhi Pekkarinen<br />

Tommi Anttonen<br />

<strong>Jyväskylän</strong> Seudun<br />

Matkailutoimistosta<br />

saatavat kävely -<br />

kartat avaavat<br />

koti<strong>kaupunki</strong>si<br />

historiaa ja<br />

arkkitehtuuria.<br />

jyvät<br />

<strong>Jyväskylän</strong> <strong>kaupunki</strong><br />

www.jyvaskyla.fi<br />

• <strong>Jyväskylän</strong> kaupungissa on noin 130 000<br />

asukasta, <strong>Jyväskylän</strong> seudulla yhteensä noin<br />

170 000.<br />

• <strong>Jyväskylän</strong> seutuun kuuluu seitsemän kuntaa:<br />

<strong>Jyväskylän</strong> <strong>kaupunki</strong>, Hankasalmi, Laukaa,<br />

Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen.<br />

• Jyväskylä kuuluu Länsi-Suomen lääniin ja<br />

Keski-Suomen maakuntaan.<br />

• Tutkinnon suorittaneiden osuus yli 15-vuotiaista<br />

72,2 % (koko maassa 64,8). Korkeaasteen<br />

koulutus 31,3 % (koko maassa 26,2 %).<br />

• Keskimääräiset tulot / tulonsaaja 21 337 euroa.<br />

• <strong>Jyväskylän</strong> kaupungin tuloveroprosentti 18,5<br />

vuonna <strong>2009</strong>.<br />

• Talousarvion käyttömenot <strong>2009</strong>: noin 747 miljoonaa<br />

euroa, verotulot 398 miljoonaa euroa<br />

ja lainakanta 2 054 euroa asukasta kohti.<br />

• Työttömyysprosentti oli vuonna 2008 keskimäärin<br />

11,1.<br />

• Kaupungin syntymäpäivä on 22.3.,<br />

Jyväskylä on perustettu 1837.<br />

Kaupungin hallinto<br />

www.jyvaskyla.fi/hallinto<br />

• <strong>Jyväskylän</strong> kaupunginvaltuustossa on 75<br />

jäsentä. Valtuutettujen puoluejakauma: SDP<br />

21, kokoomus 16, keskusta 15, vihreät 9,<br />

vasemmistoliitto 6, kristillisdemokraatit 4,<br />

perussuomalaiset 3 ja SKP 1.<br />

• Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen sekä<br />

lauta- ja johtokuntien esityslistat ja pöytäkirjat<br />

löytyvät kaupungin verkkosivuilta.

Kappelikirkonkylästä<br />

Suomen seitsemänneksi<br />

suurimmaksi<br />

Kun kappelikirkonkylä Jyväskylä sai <strong>kaupunki</strong>oikeudet 22.3.1837, kaupungin alueella oli vain pari taloa, muutama<br />

torppa ja markkinapaikka. Ja nekin jäivät ruutukaavan alle. Seuraavana vuonna kaupungissa oli jo 189 asukasta.<br />

vuonna 1860 <strong>kaupunki</strong> sai haltuunsa<br />

pienen Ramoisen alueen Tourujoen rannalta.<br />

Mäki-Matti ja Köhniönjärvestä<br />

Ruokepuoliseen ulottuva alue <strong>Jyväskylän</strong><br />

maalaiskunnasta liitettiin osaksi jyväskylää<br />

1914.<br />

Ensimmäinen suuri alueliitos toteutettiin<br />

1941, jolloin alue ulottui Tourulaan,<br />

nisulaan, Halssilaan, viitaniemeen ja<br />

osaan keljoa. saman vuosikymmenen<br />

lopussa mukaan tuli myös lahjaharjun<br />

alue. Vuonna 1965, seuraavassa merkittävässä<br />

muutosvaiheessa jyväskylän<br />

pinta-ala nelinkertaistui Kuokkalan,<br />

lähes koko keljon alueen, seppälänkankaan,<br />

Mannilan ja Tuomiojärvestä<br />

Ruokepuoliseen ulottuvan kaistaleen<br />

liitoksella. Pieniä liitoksia tehtiin vuosina<br />

1968, 1978 ja 1990. Säynätsalosta tuli<br />

osa Jyväskylää 1993.<br />

keskustelu verkosto<strong>kaupunki</strong>yhteistyöstä<br />

käynnistyi 2000-luvun alussa.<br />

vuosina 2004–2008 jyväskylän seudun<br />

muodostivat Hankasalmi, jyväskylän<br />

<strong>kaupunki</strong>, jyväskylän maalaiskunta,<br />

Korpilahti, Laukaa, Muurame, Petäjävesi,<br />

Toivakka ja Uurainen. Alueella asui<br />

noin 161 500 henkilöä.<br />

jyväskylän kaupungin ja maalaiskun-<br />

yvä<br />

nan liitos on ollut esillä eri yhteyksissä<br />

1960-luvulta lähtien. Kesällä 2007 sekä<br />

kaupungin että maalaiskunnan valtuustot<br />

esittivät selvitystä uuden kunnan<br />

perustamiseksi. jo saman vuoden lopulla<br />

kuntajakoselvittäjä jätti valtuustoille<br />

ehdotuksen yhdistämissopimuksesta ja<br />

kunnat päättivät liitoksesta 18.2.2008.<br />

Kunnat yhdistyivät 1.1.<strong>2009</strong>. Samalla<br />

myös jyväskylä ja korpilahti liittyivät<br />

yhteen. Asiasta oli päätetty jo vuonna<br />

2006. <strong>Jyväskylän</strong> pinta-ala on nyt<br />

1466,5 neliökilometriä, josta 1171,3<br />

neliökilometriä on maa-aluetta. Kuntaliitoksen<br />

myötä noin 130 000 asukkaan<br />

jyväskylästä tuli suomen seitsemänneksi<br />

suurin <strong>kaupunki</strong>.<br />

<strong>Jyväskylän</strong> asuinalueet<br />

jyväskylässä pikkukaupungin<br />

viihtyisyys yhdistyy suuren<br />

kaupungin sykkeeseen. luonto<br />

on lähellä ja vesistöjä sopivasti<br />

ympärillä. Hallinto ja palvelut<br />

ovat hyvin keskitettyjä ja ydinkeskusta<br />

tiiviisti rakennettu.<br />

jyväskylä jakautuu neljääntoista<br />

suuralueeseen: Kanta<strong>kaupunki</strong>,<br />

Kypärämäki-Kortepohja,<br />

Jyväskylä<br />

on jo<br />

pitkään ollut<br />

yksi maan<br />

halutuimmista<br />

suurista<br />

paikka kunnista<br />

Lohikoski-Seppälänkangas, Huhtasuo,<br />

Kuokkala, Keltinmäki-Myllyjärvi, Keljo,<br />

Halssila, Säynätsalo, Tikkakoski-Nyrölä,<br />

Palokka-Puuppola, Vaajakoski-Jyskä,<br />

Kuohu-Vesanka ja Korpilahti. Kymmenen<br />

kilometrin säteellä keskustasta asuu<br />

noin 110 000 asukasta.<br />

Muuttohalukkuustutkimusten mukaan<br />

jyväskylä on jo pitkään ollut yksi<br />

maan halutuimmista suurista paikkakunnista.<br />

vastauksissa ovat korostuneet<br />

lapsille viihtyisä kasvuympäristö ja viihtyisin<br />

asuinympäristö sekä erinomaiset<br />

opiskelumahdollisuudet. Asumiseen<br />

liittyvässä suunnittelussa huomioidaan<br />

monipuolisuus ja innovatiivisuus sekä<br />

arkiviihtyvyys ja yhteisöllisyys.<br />

Asuntoja jyväskylän alueella on lähes<br />

68 460, joista omakotiasuntoja on 25%<br />

ja vuokra-asuntoja noin puolet. Asuntojen<br />

keskimääräinen pinta-ala on 70,5<br />

neliömetriä.<br />

Jyväskylässä toimii noin 50 asukasyhdistystä<br />

sekä jAPA ry, jyväskylän<br />

asukasyhdistysten kestävän kehityksen<br />

yhteistoimintaelin. Asukasyhdistysten<br />

yhteystiedot ja useimpien asuinalueiden<br />

kotisivut löytyvät osoitteesta www.<br />

jyvaskyla.fi/asuminen/kaupunginosat.<br />

6

joona nuutinen, Tommi Anttonen<br />

7<br />

Karttapalvelu löytyy osoitteesta http://kartta.jkl.fi.<br />

piirros Helena koljonen<br />

Lukuja<br />

Jyväskylästä<br />

• <strong>Jyväskylän</strong> kaupungissa on lähes<br />

130 000 asukasta.<br />

• Kaupungin pinta-ala on 1 466,5<br />

neliökilometriä, josta noin viidesosa on<br />

vettä. Rantaviivaa löytyy 1 500 km.<br />

• Jyväskylä on menestynyt erinomaisesti<br />

jo useana vuonna Taloustutkimus<br />

Oy:n imago- ja muuttohalukkuustutkimuksissa.<br />

Parhaina pidetään<br />

asuinympäristön viihtyisyyttä ja lasten<br />

kasvuympäristöä.<br />

• Jyväskylä arvioidaan ykköseksi<br />

kuntien kehittämisaktiivisuudessa,<br />

elinkeinoelämäyhteistyössä ja kuntayhteistyön<br />

tuloksellisuudessa. (Taloustutkimuksen<br />

VIP 2008 -tutkimus)<br />

• Päijänne on Suomen toiseksi suurin<br />

järvi. <strong>Jyväskylän</strong> syvin kohta, 72<br />

metriä, löytyy Päijänteestä, Rutalahden<br />

edustalta Pätiänsaaren ja<br />

Isovuoren välistä.<br />

• Koko Suomen sisävesien, ja samalla<br />

Päijänteen syvin kohta löytyy läheltä<br />

<strong>Jyväskylän</strong> rajaa. Toivakan Ristinselällä<br />

Rappukallion edustalla oleva syvänne<br />

yltää 94 metriin.<br />

• 258 metriä merenpinnan yläpuolelle<br />

kohoava Uutelanmäki on yksi<br />

Keski-Suomen korkeimpia paikkoja.<br />

sinne pääsee parhaiten kartan ja<br />

kompassin avulla Korpilahden Moksin<br />

kyläkeskustasta, jossa on myös parkkipaikka.<br />

Uutelanmäen taukoriihessä<br />

on mukava levähtää vaikkapa eväitä<br />

syömään.<br />

• Kärkistensalmi sijaitsee Korpilahden<br />

suuralueella 35 kilometriä kaupungin<br />

keskustasta etelään. salmen ylittää<br />

suomen pisimpiin kuuluva kärkisten<br />

silta (240 m). Sitä pitkin kulkeva maantie<br />

610 yhdistää Päijänteen länsi- ja<br />

itäpuolilla kulkevat valtatiet 9 ja 4.<br />

• Kaupungin alueella on noin 4 000<br />

kesämökkiä.<br />

• EU-peltoja kaupungissa on 7 200<br />

hehtaaria ja maataloustukea hakeneita<br />

tiloja 270. Kaupungissa asuu<br />

reilu tuhat lehmää.<br />

• Jyväskylästä on matkaa Helsinkiin<br />

272 kilometriä. Lento kestää 35<br />

minuuttia, auto- tai junamatka kolme<br />

tuntia.

sumin<br />

Unelmien koti maalla,<br />

Lampi-Pennasen<br />

perhe arvostaa<br />

väljyyttä<br />

asumisessa.<br />

kivenheiton päässä palveluista<br />

Jyhkeässä talossa on iltapäivällä<br />

tyyni tunnelma. Lapset Aapo ja<br />

Eero ovat päiväunilla ja vanhemmat<br />

Petri ja Hanna tekevät<br />

arkiaskareita. <strong>Jyväskylän</strong> Ruokkeella<br />

vajaa pari vuotta asunut<br />

Lampi-Pennasen perhe viihtyy<br />

äärettömän hyvin tilavassa<br />

kodissaan.<br />

”Olen kotoisin Tampereelta ja muutin<br />

tänne asumaan opintojen perässä<br />

vuonna 2000. lopulta opiskelu ja työ<br />

juurrutti meidät tänne jyväskylään ja<br />

olemme sopeutuneet oikein mukavasti”,<br />

Hanna Pennanen kertoo.<br />

”Ihmiset ovat avoimia ja ystävällisiä.<br />

lisäksi jyväskylässä olevia kouluja arvostetaan,<br />

joten papereilla on merkitystä<br />

työtä hakiessa”, Pennanen pohtii.<br />

Hanna ja Petri tuumaavat, että ystävistä<br />

harva on paljasjalkainen jyväskylä-<br />

läinen. Moni on muualta muuttanut.<br />

Ystäväperheet rakentavat<br />

ympärille<br />

Rakennusprojekti alkoi 2005, jolloin Petri<br />

ja Hanna myivät osakkeensa keltinmäessä<br />

ja alkoivat etsiä sopivaa tonttia.<br />

vaihto ehtoina olivat Petäjävesi, Uurainen<br />

ja korpilahti. lopulta Petri sai soiton<br />

puolen hehtaarin tontista Ruokkeelta.<br />

”Tontin myyjä oli nähnyt ilmoituksemme<br />

ja tarjosi puolen hehtaarin tont-<br />

8

9<br />

www.jyvaskyla.fi/asuminen<br />

tia kahdesta eri kohtaa. kun näimme<br />

tämän tontin, homma oli selvä. Tontti<br />

on oikea löytö, koska olemme kuitenkin<br />

noin 9 kilometrin päässä kaupungin keskustasta<br />

mutta kuitenkin ihan maalla.”<br />

Lampi-Pennasen perheessä arvostetaan<br />

erityisesti omaa rauhaa ja tilaa<br />

ympärillä. koirista tykkäävä perhe on<br />

tyytyväinen siitä, että lemmikit Ansan<br />

ja vellan voi laskea huoletta ovesta ulos<br />

telmimään.<br />

”On hienoa, että voi elää omaa tahtiinsa<br />

eivätkä naapurit häiriinny. Meillä kävi<br />

vielä niin hyvä onni, että ystäväperhe rakensi<br />

viereiselle tontille talon ja läheinen<br />

kolmas tontti on myös myyty tuttaville.”<br />

Rakennusluvat ja muut rakentamiseen<br />

liittyvät asiat hoituivat joustavasti<br />

ja ajallaan. Petri rakensi itse taloa työpäivän<br />

jälkeen ja vietti kaiken vapaaaikansa<br />

rakennuksella. Kun omaan 192<br />

neliön taloon päästiin urakoinnin jälkeen<br />

muuttamaan, olo oli upea.<br />

”sukulaiset auttoivat rakentamisessa ja<br />

muurari kävi muuraamassa uunin. välillä<br />

pidimme kaveriporukalla talkoita. seuraavaksi<br />

on tarkoitus laittaa pihaa ja terassi<br />

kuntoon”, Petri ja Hanna suunnittelevat.<br />

Jyväskylä houkuttelee<br />

uusia asukkaita<br />

jyväskylä on suomen halutuimpia asuinkaupunkejamuuttohalukkuustutkimusten<br />

mukaan. Myös muiden tutkimuksien<br />

mukaan jyväskyläläiset ovat varsin tyyty-<br />

Lisätietoja<br />

• Lisätietoa mm. asumisesta, rakentamisesta,<br />

tonteista sekä <strong>kaupunki</strong>suunnittelusta ja kaavoituksesta<br />

www.jyvaskyla.fi/asuminen<br />

• Lisätietoa asuinalueista www.jyvaskylanseutu.fi/sivu.php/asuminen<br />

väisiä asuinympäristöönsä. Tärkeinä asioina<br />

mainitaan asuinalueen turvallisuus<br />

ja viihtyisyys sekä luonnon läheisyys.<br />

jyväskylän asumista kehitetään osana<br />

jyväskylän seutua. laadukas asuminen<br />

nähdään merkittävänä vetovoimatekijänä<br />

ja kilpailuvalttina. koko jyväskylän<br />

seudun tulevaisuuden asumisen avaintekijöitä<br />

ovat vesistöjen hyödyntäminen,<br />

monipuoliset ja vaihtoehtoja<br />

sisältävät asuntomarkkinat sekä kestävä<br />

yhdyskuntarakenne.<br />

Anne ja Jyrki<br />

Savela viihtyvät<br />

erinomaisesti<br />

2,5-vuotiaan<br />

Matias-poikansa<br />

kanssa Lutakossa.<br />

• Tietoa vapaista tonteista saa<br />

Palvelupiste Hannikaisesta, Hannikaisenkatu<br />

17, (014) 266 0108, www.jyvaskyla.fi/<br />

<strong>kaupunki</strong>rakennepalvelut/hannikainen<br />

• <strong>Jyväskylän</strong> Vuokra-asunnot Oy, väinönkatu<br />

11 A, (014) 266 0115, www.jva.fi<br />

jyvät<br />

• Jyväskylässä asuu keskimäärin 2,0<br />

henkilöä/asunto. Yhden hengen<br />

talouksia on paljon (43 %), muun<br />

muassa suuren opiskelijamäärän<br />

vuoksi. Vuokra-asuntojen osuus<br />

Jyväskylässä (lähes puolet) on<br />

maan korkeimpia. Tähänkin vaikuttaa<br />

osaltaan opiskelijoiden<br />

suuri määrä.<br />

• Viimeisen kymmenen vuoden<br />

aikana Jyväskylässä on Suomen<br />

suurista kaupungeista rakennettu<br />

asukasmäärään suhteutettuna<br />

Oulun jälkeen eniten asuntoja.<br />

Vuosina 1999–2008 rakennettiin<br />

11 852 asuntoa. Lähivuosina tuotantotavoite<br />

on 800 asuntoa/vuosi.<br />

• Kerrostaloasuntojen keskimääräinen<br />

neliöhinta on noin<br />

1 675 euroa/m 2 . Keskimääräinen<br />

kuukausi-vuokra on 9,45 euroa/m 2 .<br />

• Jyväskylä tarjoaa asumiselle ja<br />

asuntorakentamiselle monipuolisia<br />

vaihtoehtoja ydinkeskustasta<br />

järvien rannoille.<br />

• Taloustutkimus Oy:n uusimman<br />

muuttohalukkuustutkimuksen<br />

mukaan Jyväskylä tarjoaa<br />

Suomen kaupungeista parhaimman<br />

kasvuympäristön lapsille ja<br />

viihtyisimmän asuinympäristön.<br />

Kokonaisuudessaan sekä imagollisesti<br />

että muuttohalukkuuden suhteen<br />

Jyväskylä on toiseksi halutuin<br />

muuttokohde.<br />

• Säynätsalo liittyi <strong>Jyväskylään</strong> 1993.<br />

<strong>Jyväskylän</strong> <strong>kaupunki</strong>, maalaiskunta<br />

ja Korpilahden kunta yhdistyivät<br />

<strong>Jyväskylän</strong> kaupungiksi <strong>2009</strong>.

Polkupyörällä<br />

pääsee<br />

kylille ja ydinkeskustaan<br />

iken<br />

Jyväskyläläiselle Kauko Saariselle<br />

polkupyörä on paras kulkuväline<br />

kotikaupungissa. Hän<br />

pyöräilee työmatkan kesällä ja<br />

talvella, ja suuntaa säännöllisesti<br />

pidemmillekin pyöräretkille.<br />

”Monipuoliset pyöräreitit ovat aivan<br />

käden ulottuvilla. ydinkeskustaan on<br />

rakennettu kevyen liikenteen väyliä ja<br />

jyväsjärveä kiertävä rantaraittihan on<br />

maankuulu kauneudestaan. Myös Palokka-<br />

ja Tuomiojärven ympäri pääsee<br />

pyörällä”, saarinen kiittelee.<br />

liikennesuunnittelussa on viime vuosina<br />

otettu huomioon yhä paremmin<br />

pyöräilijöiden tarpeet. jyväskylän liikennesuunnittelijat<br />

ja jyväskylän Pyöräilyseura<br />

ovat tehneet hyvää yhteistyötä.<br />

”Pyörätieviitoituksia on tullut lisää<br />

ja saatavilla on myös pyörätiekarttoja<br />

paikkakunnalle muuttavien käyttöön.<br />

Esimerkiksi sataman alueelle ja Viherlandian<br />

suuntaan on oikein mukava polkea<br />

päiväkahville.”<br />

Mäkiä ja mutkia joka polkijalle<br />

Pyöräilyseura tekee myös yhdessä retkiä<br />

eri puolille jyväskylän seutua. saarinen<br />

kannustaa ajelemaan myös maastossa.<br />

”Maastopyöräilijälle on tarjolla uskomattomia<br />

maisemanähtävyyksiä. kiviä,<br />

kallioita, soita, järviä ja metsäteitä riittää.<br />

luonnonrikkaudet ovat jyväskylässä uskomattomat,<br />

eikä niistä tiedä mitään,<br />

jos ei ota pyörää ja lähde tutustumaan<br />

ympäristöönsä.”<br />

10

11<br />

< Kauko Saarinen tuulettaa ajatuksiaan<br />

pyörän satulassa <strong>Jyväskylän</strong> kauniissa<br />

maisemissa.<br />

Pyöräillessä saarinen nauttii vaihtelevista<br />

maastoista ja mukavista levähdyspaikoista.<br />

Tikkakosken ja säynätsalon<br />

suuntaan pääsee pyörätietä myöten.<br />

Erityisesti Saarinen nauttii retkestä vanhalla<br />

saarijärventiellä, joka on mielekkään<br />

mutkainen ja mäkinen reitti.<br />

”Ihmisen on hyvä kuntoilla ja usein<br />

pyörälenkille jää myös työstressi. Hankin<br />

ensimmäisen autoni vasta neljä vuotta<br />

sitten. Pyörä on paras lähiliikenteessä<br />

ja auton hankkiminen ei ole laiskistanut<br />

minua pyöräilijänä lainkaan”, saarinen<br />

hymähtää.<br />

Liikenneverkkoa uudistetaan<br />

jyväskylässä tehdään parhaillaan laajaa<br />

tutkimusta siitä, mihin ihmiset liikkuvat<br />

ja millä välineellä matka tehdään. selvityksen<br />

tulokset vaikuttavat suoraan<br />

siihen, miten liikenneverkkoa tulevaisuudessa<br />

kehitetään ja miten joukkoliikennettä<br />

edistetään.<br />

Apulaiskaupunginjohtaja Timo Koivisto<br />

kertoo, että parhaillaan päivitettävässä<br />

liikennesuunnitelmassa painotetaan<br />

joukko- ja kevyttä liikennettä. Tavoitteena<br />

on pitää <strong>kaupunki</strong> niin tiiviinä,<br />

että jalan tai pyöräillen pääsee mahdollisimman<br />

moneen paikkaan.<br />

”Olemme olleet monissa mallikuntahankkeissa<br />

mukana ja sen myötä kevyen<br />

liikenteen verkkoa on kehitetty esimerkil-<br />

Lisätietoja<br />

• Yleistä lisätietoa jyväskylän liikenteestä,<br />

www.jyvaskyla.fi/liikenne<br />

• Paikallisliikenne, www.jyvaskylanliikenne.fi<br />

• <strong>Jyväskylän</strong> paikallisliikenteen reittiopas<br />

http://jyvaskyla.matkahuolto.info/<br />

• Pysäköintitalot, www.jyvas-parkki.fi<br />

• Matkakeskus, www.jyvas-parkki.fi/<br />

matkakeskus.php<br />

”Lasikatollisia,<br />

uusia pysäkkejä<br />

on tarjolla eri<br />

puolilla <strong>kaupunki</strong>a.”<br />

Viisitoistatuhatta<br />

matkustajaa<br />

käyttää paikallisliikennekeskusta<br />

päivittäin.<br />

• Palveluliikenne Kyytiveikko ja Poimuri,<br />

www.jyvaskyla.fi/liikenne/palvelu<br />

• Karttapalvelu, kartta.jkl.fi<br />

• <strong>Jyväskylän</strong> pyörätiet on merkitty Pyöräreitit-karttaan,<br />

jota voi ostaa Palvelupiste<br />

Hannikaisesta (Hannikaisenkatu 17) ja<br />

Nikolainkulman neuvonnasta (Asemakatu 6).<br />

• Lisätietoja <strong>Jyväskylän</strong> liikennejärjestelyistä<br />

ja -suunnittelusta, Palvelupiste Hannikainen,<br />

www.jyvaskyla.fi/liikenne<br />

lisesti. ydinkeskustaa emme halua sulkea<br />

autoilulta, mutta etusija on muulla tavoin<br />

liikkuvilla”, koivisto sanoo.<br />

yhtenä tavoitteena on pitää joukkoliikenne<br />

kilpailukykyisenä. jyväskylä tukee<br />

vuosittain <strong>kaupunki</strong>lippu-, seutulippu- ,<br />

kuukausi- ja opiskelijalippuliikennettä<br />

3,5 miljoonalla eurolla.<br />

”Hyvät ajoreitit ovat avainasemassa.<br />

vuorojen täytyy kulkea riittävän tiheästi,<br />

sillä jos bussia joutuu odottelemaan,<br />

hyppää moni ennemmin oman auton<br />

rattiin kuin odottelee.”<br />

koiviston mielestä kodeissa tarvitaan<br />

myös asennekasvatusta joukkoliikenteen<br />

suosimisesta. Ilmastonmuutoskysymykset<br />

ovat yhteisiä asioita ja jokainen<br />

voi omilla arkisilla teoillaan vaikuttaa<br />

päästöjen vähentymiseen.<br />

”Moni asennoituu suopeasti joukkoliikenteeseen,<br />

mutta käytännössä<br />

työ- tai harrastusmatka tehdään omalla<br />

autolla. ”<br />

jyvät<br />

• <strong>Jyväskylän</strong> liikenteen sydän Matkakeskus<br />

yhdistää rautatieaseman ja<br />

kaukoliikenteen linja-autoaseman.<br />

Henkilöliikenneaseman lisäksi sen<br />

yhteydessä toimii bussirahtiasema,<br />

toimisto- ja liiketiloja sekä pysäköintitalo.<br />

• Paikallisliikenteen solmukohta on<br />

paikallisliikennekeskus Vapaudenkadulla.<br />

• Paikallisliikenteestä huolehtivat<br />

<strong>Jyväskylän</strong> Liikenne Oy:n linjaautot.<br />

<strong>Jyväskylän</strong> Liikenne Oy:n<br />

aikataulukirjat jaetaan joka kotiin<br />

koulujen syyslukukauden alkaessa.<br />

Aikatauluja saa myös muun muassa<br />

busseista, Nikolainkulman neuvonnasta,<br />

Matkakeskuksesta sekä<br />

Sokoksen lipunmyyntipisteestä.<br />

<strong>Jyväskylän</strong> Liikenne Oy:n matkakortit<br />

hankitaan edellä mainituissa<br />

lipunmyyntipisteistä ja niitä ladataan<br />

myös busseissa. Seutuliput<br />

hankitaan Matkakeskuksesta.<br />

• <strong>Jyväskylän</strong> keskustassa on viisi<br />

tilavaa pysäköintitaloa: P-Tori<br />

(Yliopistonkatu 15, Kauppahallin<br />

vieressä), P-Asema (Väinönkatu 8),<br />

P-Kolmikulma (Ilmarisenkatu 1),<br />

P-Matkakeskus (Hannikaisenkatu<br />

22) ja P-Sokos ( Vapaudenkatu 55).<br />

Näiden lisäksi Forumilla ja Jyväskeskuksella<br />

on omat pysäköintilaitokset.<br />

• <strong>Jyväskylän</strong> lentoasema sijaitsee<br />

Tikkakoskella. Sen läpi kulki noin<br />

129 000 matkustajaa vuonna 2008.<br />

Hannikaisenkatu 17, (014) 266 5025,<br />

www.jyvaskyla.fi/kadut<br />

• Kevyen liikenteen edistäminen Jyväskylässä,<br />

rakennuttajainsinööri Timo vuoriainen,<br />

(014) 266 5144,<br />

timo.vuoriainen@jkl.fi<br />

• Vierasvenesatamista ja venepaikoista<br />

saa tietoa Palvelupiste Hannikaisesta<br />

(Hannikaisen katu 17), (014) 266 5025

<strong>Jyväskylään</strong> oli<br />

helppo asettua<br />

opiskelemaan,<br />

kertoo <strong>Jyväskylän</strong><br />

yliopistossa<br />

liikuntapedagogiikkaa<br />

opiskeleva Olli<br />

Lipponen.<br />

piske<br />

Koulupäivät täynnä<br />

”Me laulamme aina kun on<br />

mahdollista. Laulaminen<br />

piristää koulupäivää”, kertovat<br />

Elli-Ilona Mäkelä, Janni<br />

Hyvärinen ja Ira Vatanen.<br />

Kuulaat Abban sävelet kaikuvat<br />

karaoke pisteestä Viitaniemen<br />

valoisaksi uusitun koulun<br />

porrasaulan yläkerroksiin asti.<br />

pirteyttä<br />

”Oppilaskunta keräsi leivonnaisten<br />

myynnillä rahaa ja hankki karaokeohjelmia”,<br />

kertoo viitaniemen koulun rehtori<br />

Olli Lehtonen. ”Musiikkiluokasta saatiin<br />

mikrofonit ja laitteistot. laulumahdollisuus<br />

on yleensä käytössä jakson<br />

vaihtuessa.”<br />

Kaksoistunneista helpotusta<br />

viitaniemen koululla oppilaiden lukujärjestykset<br />

sisältävät lähes pelkästään<br />

kaksoistunteja. kaksoistunnit helpottavat<br />

oppilaiden elämää.<br />

”On helpompi muistaa, mitä aineita<br />

päivän aikana on, kun niitä on vähem-<br />

män”, kertoo janni Hyvärinen.<br />

”Eikä kouluun tarvitse tuoda niin paljon<br />

kirjoja, ja läksyjä on vähemmän”,<br />

kertoo Ira.<br />

”kaksoistunneilla kokeet sujuvat paremmin,<br />

kun kokeen tekemistä voi jatkaa<br />

toiselle tunnille. Tai harjoitella eka<br />

tunti ja koe on vasta toisella tunnilla”,<br />

kertoo janni Hyvärinen.<br />

joskus oppilaita voi harmittaa, jos<br />

lempiaine jää meneillään olevasta jaksosta<br />

kokonaan pois.<br />

”Aineita keskitetään eli yhdellä jaksolla<br />

saatetaan käydä läpi tuplamäärä<br />

kyseisen aineen sisältöjä. näin syntyy<br />

12

13<br />

siis myös jaksoja, jolloin tätä ainetta ei<br />

opiskella ollenkaan”, rehtori kertoo.<br />

”Mutta opiskelutauko saattaa jopa<br />

parantaa oppimista, kun asioille on jäänyt<br />

aikaa kypsyä mielessä”, Olli Lehtonen<br />

pohtii.<br />

Wilma pitää<br />

vanhemman kärryillä<br />

jokaisella kaupungin yläkoululaisella ja<br />

lukiolaisella on käyttäjätunnus ja salasana,<br />

jolla vanhemmat ja nuori itse pääsevät<br />

internetissä toimivaan Wilmaan.<br />

”siellä näkyvät poissaolot, myöhästymiset,<br />

opettajien viestit, uuden jakson<br />

tiedotteet, lukujärjestys, opettajien yhteystiedot<br />

ja opinto-oppaat. Wilman kautta<br />

on helppoa antaa ja saada palautetta<br />

koulun käyntiin liittyvissä asioissa”, kertoo<br />

viitaniemen koulun vanhempainyhdistyksessä<br />

toimiva Kaisa Åhman.<br />

Hän suosittelee lisäksi toimimista koulun<br />

vanhempainyhdistyksessä.<br />

Lisätietoja<br />

• <strong>Jyväskylän</strong> <strong>kaupunki</strong>,<br />

www.jyvaskyla.fi/palvelut/opiskelu<br />

• Sivistyspalvelut, opetuspalvelut<br />

(014) 266 4029, www.jyvaskyla.fi/opetus<br />

• Perusopetus- ja lukio-opas,<br />

www.jyvaskyla.fi/opetus/esitteet<br />

• <strong>Jyväskylän</strong> kansalaisopisto, (014) 266 4073,<br />

(014) 266 4071, www.jyvaskylanseutu.fi/kansalaisopisto<br />

• <strong>Jyväskylän</strong> ammattikorkeakoulu<br />

020 743 8100, www.jamk.fi<br />

www.jyvaskyla.fi/palvelut/opiskelu<br />

Viitaniemen<br />

koulun ysiluokkalaiset<br />

Elli-Ilona<br />

Mäkelä, Janni<br />

Hyvärinen ja Ira<br />

Vatanen käyvät<br />

usein hyppytunneilla<br />

soittamassa<br />

ja laulamassa<br />

koulun musiikkiluokassa.<br />

”vanhempainyhdistyksessä tapaa<br />

muita vanhempia, voi vaikuttaa päätöksiin<br />

ja tutustuu kouluun. kommunikointi<br />

helpottuu, vaikeitakin asioita voi ottaa<br />

esille helpommin. Hyvä tapa olla mukana<br />

nuoren elämässä - välittää ja katsoa<br />

että asiat sujuvat ”, Åhman painottaa.<br />

Helppo <strong>kaupunki</strong><br />

uudelle opiskelijalle<br />

liikuntapedagogiikkaa jyväskylän yliopistossa<br />

opiskeleva Olli Lipponen muutti<br />

jyväskylään leppävirralta.<br />

”Tänne oli helppo asettua. Opiskelijoilla<br />

on hyvä yhteishenki, palvelut ovat<br />

lähellä ja harrastusmahdollisuuksia on<br />

paljon”, hän toteaa.<br />

Olli oli pelannut aiemmin jääkiekkoa<br />

sekä harrastanut yleisurheilua ja maastohiihtoa.<br />

Monipuolinen lajitausta veti<br />

opiskelemaan liikuntatieteellisiä aineita.<br />

”Opiskeluihin kuuluu opetusharjoittelua<br />

normaalikoulun yläluokilla ja lukiossa<br />

sekä voionmaan urheilulukiolla.<br />

Opettaminen ammattina kiinnostaa yhä<br />

enemmän”, Olli Lipponen kertoo.<br />

Opiskelujen kohokohta oli vuosikurssin<br />

yhteinen kurssimatka Intiaan keväällä<br />

2008.<br />

”Toinen kohokohta oli, kun sain pro<br />

gradu -tutkielman viime kesänä valmiiksi.<br />

Tutkin siinä ikääntyneiden liikuntaa<br />

Ikämoto-telinejumppakerhossa. Oli<br />

hämmästyttävää huomata, miten paljon<br />

yli 65-vuotiaankin lihasvoima ja tasapaino<br />

parantuvat jo neljän kuukauden<br />

harjoittelun tuloksena”, Olli Lipponen<br />

kertoo.<br />

• <strong>Jyväskylän</strong> ammattiopisto 040 341 5111,<br />

www.jao.fi<br />

• <strong>Jyväskylän</strong> yliopisto (014) 260 1211,<br />

www.jyu.fi<br />

• Ikääntyvien yliopisto, (014) 260 3738,<br />

kesayo.jyu.fi/ikaantyvienyliopisto<br />

• Avoin yliopisto, (014) 260 3697,<br />

www.avoin.jyu.fi<br />

• Kesäyliopisto, (014) 260 3966, kesayo.jyu.fi<br />

• Jyvälän kansalaisopisto (014) 217 202,<br />

www.jyvala.fi<br />

jyvät<br />

• <strong>Jyväskylään</strong> on perustettu maan<br />

ensimmäiset suomenkieliset oppikoulu,<br />

kansakoulun opettajaseminaari<br />

ja tyttölyseo.<br />

• Koululaisia ja opiskelijoita on yli<br />

40 000: perusopetuksessa ja lukioissa<br />

15 500, ammatillisessa koulutuksessa<br />

6 500, ammattikorkeakoulussa 7 500<br />

ja yliopistossa 15 000 opiskelijaa.<br />

Avoimessa yliopistossa, kansalaisopistossa<br />

ja Ikääntyvien yliopistossa<br />

opiskelee kymmeniä tuhansia<br />

ihmisiä.<br />

• <strong>Jyväskylän</strong> kansalaisopiston aikuisten<br />

opetuksen suurimpia aineryhmiä ovat<br />

liikunta ja tanssi, kielet, taide- ja<br />

taitoaineet sekä musiikki. Tarjolla on<br />

myös taiteen perusopetusta. Maahanmuuttajille<br />

opisto järjestää suomen<br />

kielen, kulttuurin ja yhteiskuntatiedon<br />

koulutusta.<br />

• Perusopetusta annetaan 53 koulussa.<br />

Kaupungin koulujen lisäksi perusopetusta<br />

tarjoavat <strong>Jyväskylän</strong> Normaalikoulu,<br />

<strong>Jyväskylän</strong> Kristillinen koulu<br />

ja <strong>Jyväskylän</strong> Rudolf Steiner -koulu.<br />

Perusopetuksessa on mahdollista<br />

opiskella englannin- ja ruotsinkielisessä<br />

opetusryhmässä ja musiikkiluokilla.<br />

• Lukio-opintoja voi suorittaa seitsemän<br />

yleislukion lisäksi <strong>Jyväskylän</strong><br />

Lyseon kansainvälisessä IB-lukiossa,<br />

Voionmaan urheilulukiossa tai<br />

<strong>Jyväskylän</strong> aikuislukiossa.<br />

• <strong>Jyväskylän</strong> ammattiopisto on Keski-<br />

Suomen suurin ammatillista koulutusta<br />

sekä nuorille että aikuisille<br />

tarjoava koulutusyhteisö.<br />

• <strong>Jyväskylän</strong> yliopistossa toimii Suomen<br />

ainoa liikunta- ja terveystieteiden<br />

tiedekunta. Erikoisuuksina ovat Agora<br />

(ihmislähtöinen IT-teknologia), Viveca<br />

(hyvinvointiteknologia), Nanoscience<br />

Center ja kiihdytinlaboratorio.<br />

• Ilmasotakoulu on korkeakoulu, joka<br />

tuottaa varusmiehistä, reserviläisistä<br />

ja puolustusvoimien henkilökunnasta<br />

osaajia rauhan-, kriisin- ja sodanajan<br />

tehtäviin.<br />

• Uusi nuorisovaltuusto aloittaa toimintansa<br />

syksyllä <strong>2009</strong>.

Nuori tekee,<br />

aikuinen tsemppaa<br />

Johanna<br />

Pekkanen vastasi<br />

nukkien liikuttelustaanimaatioprojektissa.<br />

Sinu Pajunen oli<br />

nukke operaattori.<br />

><br />

uor<br />

”Luova kirjoittaminen on tosi<br />

kivaa”, kertoo Nuorten taidetyöpajan<br />

Pienpajaan keväällä<br />

<strong>2009</strong> osallistunut Sini Pajunen.<br />

”Ilmaisukanavat aukeavat, kun saa kirjoittaa<br />

vapaasti. Tekstejä luettiin yhdessä<br />

ja keskusteltiin. Hämmästyin, miten hyvin<br />

kaikki kirjoittivat! ja miten helppoa<br />

oli jutella samalla paljon syvällisemmistäkin<br />

asioista”, sini jatkaa.<br />

Johanna Pekkanen kertoo kuulleensa<br />

Taidetyöpajan Pienpajoista toiminnassa<br />

aiemmin mukana olleilta kavereiltaan.<br />

kuvallista ilmaisua harrastavalle johannalle<br />

nukkeanimaation teko oli mielenkiintoinen<br />

projekti.<br />

”Muovailtiin vahasta hahmot ja mietittiin,<br />

mitä heille voisi tapahtua. Meidän<br />

hahmomme ovat kitaransoittaja, hämähäkki,<br />

ankka ja matkalaukkumies”, sini<br />

Pajunen kertoo.<br />

Kirsi Nikkasen animaatiotarina oli<br />

keskimääräistä rajumpi.<br />

”siinä oli huumeiden polttaja, jonka<br />

poliisi vei vankilaan. Aika paljon tällaiseen<br />

minuutin mittaiseen ’elokuvaan’<br />

ehtii tulla yllätyksiäkin mukaan. nukelta<br />

voi vaikka pudota pää, ja sehän vaikuttaa<br />

tarinaan”, hän naurahtaa.<br />

Nuori tekee itse elämänsä<br />

nuorten taidetyöpaja on tarjonnut vuodesta<br />

2001 lähtien toimintaa nuorille,<br />

jotka haluavat selkiyttää suunnitelmiaan.<br />

<strong>kaupunki</strong> vakiinnutti taidetyöpajat pysyväksi<br />

toiminnaksi vuoden 2008 alussa.<br />

neljän kuukauden mittaisilla työharjoittelujaksoilla<br />

tehdään draamaa<br />

ja ilmaisuharjoituksia sekä harjoitetaan<br />

kädentaitoja ja taiteita, ruoanlaittoa ja<br />

liikuntaa.<br />

Työharjoitteluun osallistutaan työmarkkinatuella<br />

ja sinne otetaan 14<br />

nuoren ryhmä tammi- ja elokuussa.<br />

Pienpajat tarjoavat noin kuuden viikon<br />

mittaista työskentelyä kuuden hengen<br />

14

15<br />

pienryhmissä. niille ei vaadita työmarkkinatukikelpoisuutta.<br />

”Ideana on, että nuorille syntyy itselle<br />

halu ryhtyä tekemään asioita ja ottaa<br />

vastuuta pyrkimysten eteenpäin viemisestä.<br />

Aikuisen tehtävä on pitää seiniä<br />

pystyssä, tsempata ja antaa ohjausta”,<br />

kertoo nuorten taidetyöpajan työvalmentaja<br />

jorma nieminen.<br />

Työharjoittelussa voidaan opetella<br />

esimerkiksi grafiikkaa, keramiikkaa, akryylimaalausta,<br />

metallitöitä, erilaisia liikuntalajeja,<br />

lasinpuhallusta. Tarjolla on<br />

ollut myös bändipaja ja jakson aikana<br />

voidaan valmistaa näyttely tai teatteriesitys.<br />

Apua pulmiin<br />

nuorisotyöntekijöiltä<br />

ja oppilashuollosta<br />

sepänkeskuksen Taidetyöpajan käytävän<br />

toisella puolella sijaitsee etsivän<br />

nuorisotyön toimisto, jossa Tanja Maunonen<br />

ja Terhi Tahvanainen auttavat<br />

vinkkejä tarvitsevia nuoria.<br />

”jyväskylään muuttaa paljon nuoria,<br />

joilla ei ole valmiiksi opiskelupaikkaa tai<br />

työtä. Meidän kanssamme kannattaa<br />

tulla juttelemaan, jos elämässä pitäisi<br />

päästä eteenpäin”, kertoo Tanja Maunonen.<br />

Peruskoulussa ja toisen asteen oppilaitoksessa<br />

opiskelevien nuorten apuna<br />

ovat opettajat, terveydenhoitaja, koulupsykologi<br />

ja koulukuraattori. jyväskylässä<br />

halutaan nuorten viihtyvän koulussa.<br />

”seitsemänsillä luokilla oppilaille järjestetään<br />

ryhmäytymispäiviä ja yläkouluilla<br />

annetaan tunnetaitojen opetusta<br />

Lisätietoja<br />

• <strong>Jyväskylän</strong> kaupungin nuorisopalvelut,<br />

014 266 4243, www.jyvaskyla.fi/nuoriso<br />

• Nuoriso- ja asukastilat: Huhtasuo, jyskä,<br />

keltinmäki, korpilahti, kuokkala, Palokka,<br />

säynätsalo, Tikkakoski, vaajakoski, sepänkeskus,<br />

Cafe Center (<strong>Jyväskylän</strong> katulähetys ry),<br />

kulttuuriklubi siperia, www.jyvaskyla.fi/nuoriso<br />

• Nuorten tieto- ja neuvontapalvelu nuorten-<br />

Laturi - www.nuortenlaturi.fi, 014 266 4243,<br />

nuortenlaturi@jkl.fi<br />

Tapahtumakalenteria<br />

seuraamalla<br />

pysyt ajan<br />

tasalla<br />

leireistä,<br />

kerhoista ja<br />

harrasteista.<br />

Mette Hiltunen<br />

myymässä<br />

ompelemiaan<br />

laukkuja ja<br />

koruja<br />

Yläkaupungin<br />

Yössä.<br />

• Nettipiste Sepänkeskus,<br />

kyllikinkatu 1, 014 266 4210<br />

• <strong>Jyväskylän</strong> Nuorisovaltuusto,<br />

014 266 4239, 014 266 4241<br />

• Nuorten erityispalvelut, Nuorten päihde- ja<br />

huumetyö, Tapionkatu 8,<br />

014 266 3547 tai 014 266 3556<br />

• Nuorten Taidetyöpaja - Etsivän nuorisotyön<br />

työpari 014 266 3088 ja 014 266 3086,<br />

www.jyvaskyla.fi/taidepaja<br />

www.jyvaskyla.fi/nuoriso<br />

Friends-ohjelman avulla. Siinä kiinnitetään<br />

huomiota itsetuntoon, hyvinvointiin<br />

ja kouluviihtyvyyteen”, kertoo johtava<br />

koulupsykologi Tea Alarmo.<br />

NuortenLaturista<br />

infoa elämään<br />

jos ihmissuhteet, opiskelu, terveys tai<br />

muut elämään liittyvät asiat herättävät<br />

kysymyksiä, kannattaa klikata tieto- ja<br />

neuvontapalvelu www.nuortenlaturi.fi<br />

-sivuille.<br />

Sieltä löytyvät kysy-palstan asiantuntijat,<br />

terveydenhoitaja, seksuaaliterapeutti,<br />

erikoissairaanhoitaja,<br />

kuluttaja-asioiden asiantuntija sekä<br />

nuorisotyöntekijä. He vastaavat nuorten<br />

kysymyksiin luottamuksellisesti.<br />

Tapahtumakalenteri tarjoaa tiedon leireistä,<br />

kerhoista, tapahtumista ja muista<br />

harrasteista. nettilehti Painovirheeseen<br />

nuoret toimittavat itse juttuja tai voivat<br />

kurkistaa mitä mieltä muut nuoret<br />

asiois ta ovat.<br />

jyvät<br />

• Nuorisotiloilla voit tavata kavereita,<br />

pelata, harrastaa kädentaitoja,<br />

tehdä läksyjä, käyttää internetiä tai<br />

hengailla. Nuorisotilojen ovet ovat<br />

avoinna kaikille nuorille. Nuorisopalveluiden<br />

nuorisotilat ja <strong>Jyväskylän</strong><br />

Katulähetys ry:n nuorisotalo ovat sinua<br />

varten.<br />

• Sinä päätät missä ja miten nuorten<br />

ääni kuuluu ja kädenjälki näkyy…<br />

<strong>Jyväskylän</strong> nuorisovaltuusto – Nuva<br />

www.jyvaskyla.fi/nuoriso/osallisuuskasvatus.<br />

• Mitä harrastaisin? Mistä löytyy<br />

treenikämppä bändille? Miten voin<br />

vaikuttaa kaupungin päätöksentekoon?<br />

Keneltä kysyisin seksiasioista?<br />

Vastauksia osoitteesta<br />

www.nuortenlaturi.fi<br />

• Haluatko mielipiteillesi, kuvillesi,<br />

videoillesi, demoillesi tai runoillesi<br />

julkaisukanavan? Nuorten nettilehti<br />

Painovirhe julkaisee juttuja ja liikkuvaa<br />

kuvaa ja ääntä! Toimitus kaipaa<br />

uusia tekijöitä, lue lisää:<br />

www.nuortenlaturi.fi/painovirhe<br />

• Graffiteille luvallisia paikkoja? Skeittipaikka<br />

kotikulmille? Nuorisotila<br />

sulkemisuhan alla? Tee aloite! Nuorten<br />

aloitekanava www.aloitekanava.fi/<br />

jyvaskyla<br />

• Nuorten erityispalveluista apua vaikeissa<br />

elämäntilanteissa ja tukea kasvatukseen:<br />

poliisilaitoksen sosiaalityö,<br />

nuorten päihde- ja huumetyö, riita- ja<br />

rikos-asiat, sovittelu, henkilötutkinnat<br />

ja oikeusedustukset, tukiasuminen,<br />

tukihenkilötoiminta, ehkäisevä<br />

päihde työ ja jälkihuolto<br />

• Ideoi oma tapahtuma tai näyttely,<br />

osallistu taidekursseille ja -projekteihin<br />

Kulttuuriklubi Siperiassa, nuorten<br />

luovan toiminnan tilassa.<br />

www.siperia.info<br />

• <strong>Jyväskylän</strong> elävän musiikin yhdistys<br />

Jelmu ry tarjoaa elävää musiikkia<br />

Tanssisali Lutakossa. Walkers-nuorisokahvila<br />

palvelee alaikäisiä asiakkaita<br />

perjantaisin klo 18–24. www.jelmu.net<br />

• Luvallisia skeittipaikkoja?<br />

www.jyvaskyla.fi/nuoriso<br />

• Lisää nuorten toiminnoista Nuorten-<br />

Laturin tapahtumakalenterista www.<br />

nuortenlaturi.fi/tapahtumakalenteri.

ulttuu<br />

Taide on<br />

yhteinen ihme<br />

Milka Manerus ja Pirjo Koponeeksi museoon, jos joku ei olisi innosrientoihin innolla mukaan”, hän toteaa.<br />

nen ovat kulttuuriluotseja, joita tanut ja tutustuttanut näyttelyyn paikan Pirjo koponen kertoo, että kadulla ta-<br />

Matti Lepistön<br />

betonista tekemä,<br />

voi maksutta pyytää vertaisoppaaksi<br />

vaikkapa taidenäytte-<br />

päällä”, kertoo kulttuuriluotsitoiminnan<br />

koordinaattori Hanne laitinen jyväskylän<br />

taidemuseosta.<br />

vattu tuttu oli aivan pakko tuoda suomen<br />

käsityön museon uuteen näyttelyyn.<br />

”On hienoa esitellä tätä luovuutta ja<br />

jäkälän koristelema<br />

taideteos Pegalyyn<br />

tai kirjastoon.<br />

Milka Manerus ja Pirjo Koponen halusivat<br />

luotsikoulutukseen, koska kulttuuri<br />

käsillä tekemisen iloa”, hän toteaa.<br />

Pirjo luonnehtii kulttuuriluotsina oloa<br />

sus tuli Käsityön<br />

museon näyttelyyn<br />

taiteilijan pihamaalta,<br />

kertovat<br />

kulttuuriluotsit<br />

Milka Manerus ja<br />

Pirjo Koponen sekä<br />

Kaupungin 90 vapaaehtoistyötä tekevää<br />

kulttuuriluotsia ovat perehtyneet<br />

meneillään olevaan kulttuuritarjontaan.<br />

luotsikin ilahtuu, kun luotsattava saa<br />

hyvän kokemuksen.<br />

”Esimerkiksi vanhainkodin asukkaiden<br />

kiinnostaa heitä. Kulttuuriluotsi-kortin<br />

lunastettuaan he pääsevät kaupungin<br />

kulttuurikohteisiin maksutta tai alennettuun<br />

hintaan.<br />

Kulttuurintuotantoa opiskelevan Milka<br />

Maneruksen ensimmäiset luotsauk-<br />

yhdessä ihmettelemiseksi. Taide ei anna<br />

valmiita vastauksia, avoimuus palkitaan<br />

parhailla elämyksillä.<br />

Kirjoja yhdeksästä kunnasta<br />

<strong>Jyväskylän</strong> kaupunginkirjasto on Keski-<br />

koordinaattori museokäynnillä on ollut hyvin antoisaa. set osoittautuivat helpoiksi.<br />

suomen maakuntakirjasto ja kuuluu<br />

Hanne Laitinen. Moni kertoo, että ei olisi tullut lähte- ”Opiskelukaverit lähtevät kulttuuri- Aalto-kirjastojen yhteisjärjestelmään.<br />

16

17<br />

Pelimannitalolla<br />

pidetään Keski-<br />

Palokan<br />

koululaisten<br />

iltapäivä kerhoa.<br />

Afrikkalaista tanssia<br />

säestivät Papé Cisse<br />

ja Lauri Kemppi<br />

sama kirjastokortti käy yhdeksässä kunnassa<br />

jyväskylän seudulla.<br />

”Aalto-kirjastoissa on saatavilla 1,2<br />

miljoonaa nidettä. lainojen tilaus, noutaminen,<br />

palauttaminen ja uusinta onnistuu<br />

kaikissa Aalto-kunnissa kirjastojen<br />

välisten kuljetusten avulla”, kertoo kirjastotoimen<br />

johtaja johanna vesterinen.<br />

Pääkirjaston lisäksi kaupungissa on<br />

kaksi aluekirjastoa, kymmenen lähikirjastoa<br />

ja kaksi pienkirjastoa. Asuinalueilla<br />

kiertää kolme kirjastoautoa.<br />

vaikka haut, varaukset ja uusimiset<br />

voi tehdä internetissä, ei vierailuja kirjastotaloissa<br />

kannata unohtaa.<br />

”kirjasto on tarkoitettu paikaksi, jonne<br />

voi tulla rentoutumaan, kuuntelemaan<br />

musiikkia ja tekemään löytäjä”,<br />

muistuttaa johanna vesterinen.<br />

Lapsille lystiä koko syksy<br />

Lasten Lysti -kulttuurisyksy tuo teatteria,<br />

tanssia, musiikkia, elokuvia, satuja, näyttelyjä<br />

ja työpajoja joka puolelle <strong>kaupunki</strong>a,<br />

yhteensä yli sata tilaisuutta.<br />

”Ohjelmaa on tarjolla niin perheen<br />

Lisätietoja<br />

• <strong>Jyväskylän</strong> kaupungin kulttuuripalvelut<br />

www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/palvelut<br />

Kilpisenkatu 1, (014) 266 4039<br />

• Kulttuurihakemisto ja -yhdistykset<br />

www.jyvaskyla.fi/hakemisto/kulttuuri<br />

• Kulttuuriluotsin tilaus (014) 266 4397, lista<br />

kulttuuriluotsauskohteista www.jyvaskyla.fi/<br />

taidemuseo/museokasvatus/kulttuuriluotsit<br />

• Kirjastot www.jyvaskyla.fi/kirjasto, www.<br />

aaltokirjastot.fi jyväskylän kaupunginkirjasto<br />

– Keski-Suomen maakuntakirjasto, Vapau-<br />

pienimmille kuin alakouluikäisillekin.<br />

Tilaisuudet ovat erittäin suosittuja”, kertoo<br />

kulttuurisyksyä koordinoiva Reeta<br />

Jääskeläinen.<br />

Lasten Lysti -kulttuurisyksyn esitettä<br />

jaetaan syyskuun alusta lähtien kirjastoissa,<br />

Jyväskylä-neuvonnassa sekä<br />

yhteispalvelupisteissä ja ohjelmasta kerrotaan<br />

myös nettisivuilla ja kaupungin<br />

tiedotuslehdessä.<br />

Pelimannitalo soi kauniisti<br />

viljamakasiinista remontoitu Palokan<br />

pelimannitalo on kaupungin kansanmusiikin<br />

sydän. Talo sopii akustiikaltaan<br />

kansanmusiikille mainiosti.<br />

”yhdeksän kansanmusiikkia soittavaa<br />

ryhmää harjoittelee täällä. lisäksi<br />

on konsertteja ja yksityiskäyttöä”, kertoo<br />

talon omistajan, jyväskylän seudun<br />

kansanmusiikkiyhdistyksen puheenjohtaja<br />

Katja Tuomaala.<br />

yhdistys järjestää myös maksuttomia<br />

kansanmusiikkikerhoja Keski-Palokan<br />

koulun oppilaille Opetusministeriön rahoituksella. <br />

denkatu 39–41, tietopalvelu (014) 266 4104.<br />

kirjastot ja aukioloajat www.jyvaskyla.fi/<br />

kirjasto/aukiolo<br />

• <strong>Jyväskylän</strong> kaupunginteatteri<br />

www.jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri vapaudenkatu<br />

36 Lippumyymälä, (014) 266 0110<br />

• Jyväskylä Sinfonia www.jyvaskylasinfonia.fi<br />

• Museot www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/museot,<br />

www.avoinmuseo.fi<br />

• Taiteen perusopetus www.jyvaskyla.fi/<br />

kulttuuri/taiteen_perusopetus<br />

• Kulttuuriaitta www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/aitta<br />

www.jyvaskyla.fi/kulttuuri<br />

jyvät<br />

• <strong>Jyväskylän</strong> kaupunginkirjasto – Keski-<br />

Suomen maakuntakirjasto tarjoaa laajan<br />

aineistotietokannan ja siihen liittyvät<br />

sähköiset palvelut, monipuolisen aineistokokoelman<br />

ja mahdollisuuden käyttää<br />

internet-tietokoneita kirjastoissa. Lisäksi<br />

kirjasto järjestää tiedonhaun koulutusta ja<br />

tapahtumia eri-ikäisille.<br />

• Alvar Aalto -museo, Keski-Suomen museo,<br />

<strong>Jyväskylän</strong> taidemuseo, Suomen käsityön<br />

museo, Keski-Suomen ilmailumuseo ja<br />

Keski-Suomen luontomuseo tarjoavat vuosittain<br />

perusnäyttelyidensä lisäksi lukuisia<br />

vaihtuvia näyttelyitä.<br />

• Taikalamppu-verkostoon kuuluva seudullisesti<br />

toimiva Kulttuuriaitta järjestää<br />

monitaiteisia työpajoja lapsille ja nuorille<br />

kouluissa ja päivähoidossa. Lasten Lystikulttuurisyksyn<br />

tapahtumat ja maaliskuiset<br />

kaupungin syntymäpäivät tarjoavat monipuolista<br />

ohjelmaa lapsiperheille.<br />

• <strong>Jyväskylän</strong> kaupunginteatterin monipuolisen<br />

ohjelmiston lisäksi teatterinautintoja<br />

tarjoavat myös harrastaja- ja kesäteatterit.<br />

Elokuvien ystäville on kaupallisen tarjonnan<br />

lisäksi muun muassa Arktisen Upeeta<br />

– pohjoismaisen elokuvan festivaali, Iiris<br />

-film festival ja Kampus Kino sekä Minikino,<br />

Jälkkärikino ja KinoHopea -elokuvasarjat.<br />

• Jyväskylä on tunnettu tasokkaista tapahtumista<br />

ja festivaaleista. Yläkaupungin Yö,<br />

Summer Jazz, <strong>Jyväskylän</strong> Kesä, Vanhan<br />

Kirjan Talvi ja lukuisat muut tapahtumat<br />

takaavat virkistystä ympäri vuoden.<br />

• Grafiikka- ja valokuvakeskus on kansainvälisesti<br />

tunnettu taiteilijoiden työtila,<br />

jossa myös harrastajat pääsevät opettelemaan<br />

grafiikan tekemistä ja valokuvausta.<br />

• Jyväskylä on kuorojen, orkestereiden ja<br />

bändien <strong>kaupunki</strong>. Ylikapellimestari Patrick<br />

Galloisin johtama Jyväskylä Sinfonia,<br />

Keski-Suomen Alueooppera ja Lastenmusiikkiorkesteri<br />

Loiskis sekä monet tunnetut<br />

kuorot ovat alansa huippua. Musiikinharrastamiseen<br />

ja -opiskeluun löytyy<br />

vaihtoehtoja niin lapsille kuin aikuisille.<br />

Tanssisali Lutakko on yksi Suomen suosituimmista<br />

rock-klubeista.<br />

• Taiteen perusopetusta Jyväskylä tarjoaa<br />

arkkitehtuurissa, kuvataiteessa, käsityössä,<br />

musiikissa, sanataiteessa, tanssitaiteessa ja<br />

teatteri-ilmaisussa.

Yhdessä<br />

toimimisesta virtaa elämään<br />

Oittilan Maamiesseuralaiset<br />

Mirja<br />

Ekström, Helena<br />

Kirjavainen, Helmi<br />

Varsell ja Kaija<br />

Uusitalo järjestävät<br />

kesän <strong>2009</strong><br />

Korpilahti-päivän<br />

Villa Cawenissa.<br />

Oittilan Maamiesseura on hyvä<br />

porukka. Seura pitää yllä talkoilla<br />

kylätalo Villa Cawénia ja myy<br />

pitopalvelua sekä juhlatiloja.<br />

ansa<br />

”Hyvien tyyppien kanssa jo järjestelykin<br />

on kivaa ja toiminnasta saa virtaa itselleen.<br />

Esimerkiksi kylätapahtuma heinäelokuussa<br />

on mukava. silloin keitetään<br />

kaislasta tehdyssä grillikatoksessa keitto<br />

tuoreesta järvikalasta ja nautitaan kesäillasta”,<br />

kertoo seuran sihteeri Helena<br />

Kirjavainen.<br />

Ylä-Tihtarin tilalta vuokrattu historiallinen<br />

hirsitalo Villa Cawén tarjoaa tilat<br />

maamiesseuran, tiekunnan, vesiosuuskunnan<br />

ja osakaskunnan kokouksiin<br />

sekä koulutustiloiksi.<br />

Oittilan kylässä sijaitsevassa kylätalossa<br />

on kesäisin suosittu kahvila. Tuvassa<br />

on taidenäyttelyitä. Terassilla avautuu<br />

kaunis näkymä Päijänteelle. kamareissa<br />

toimivat kauppa, kirjasto, suoramyynti ja<br />

asiamiesposti.<br />

Asuinalueilla lähiympäristöön<br />

yhteiseksi hyväksi toimitaan myös tiiviimmin<br />

asutuissa lähiöissä. keltinmäessä<br />

käynnistettiin vuonna 2007<br />

asuinalueyhteistyö, jonka tuloksena herättiin<br />

toimimaan nuorten hyväksi.<br />

”Asukkaat kertoivat, ettei kaikilla<br />

nuorilla mennyt hyvin”, kertoo asuinaluetoiminnan<br />

koordinaattori Jukka<br />

Laukkanen.<br />

”nuoret itse haluttiin mukaan keskusteluun.<br />

Asukasyhdistysten, kilpisen<br />

koulun ja nuorisotyön kanssa päätettiin<br />

kysyä heiltä, mitä toimintaa he toivoisivat”,<br />

laukkanen kertoo.<br />

Tulosten valmistuttua järjestettiin<br />

keltinmäen nuorisotilassa nuorisofoorumi,<br />

johon tuli mukaan parikymmentä<br />

nuorta ja noin kymmenen aikuista.<br />

vapaaehtoistoiminnan koordinaattori<br />

Sari Välimäki kertoo, että foorumityöskentely<br />

vei alueen asioita eteenpäin.<br />

”nuoret ymmärsivät, miten heidän<br />

oma työskentelynsä vaikutti edistykseen,<br />

jota aikuiset omilla panoksillaan<br />

auttoivat”, sari välimäki kertoo.<br />

”nuoret esimerkiksi halusivat kokkikerhon.<br />

Foorumia käsitelleen lehtijutun<br />

18

19<br />

nähnyt suurtalouskokki ilmoittautui heti<br />

vapaaehtoiseksi vetäjäksi. vetäjiä saatiin<br />

myös kotitalousoppilaitoksen opiskelijoista”,<br />

jukka laukkanen kertoo.<br />

”ja nuorten toive pidennystä nuorisotilan<br />

aukioloajoista täytettiin”, sari<br />

välimäki kertoo.<br />

”Kesällä <strong>2009</strong> Kotalampi-rock -tapahtuma<br />

on yksi tärkeä yhteistyön tuotos.<br />

sen valmistelevat alueen asukasyhdistykset<br />

yhdessä nuorisotyön ja nuorten<br />

kanssa”, jukka laukkanen kertoo.<br />

Foorumi syntyy<br />

avoimella kutsulla<br />

Asuinaluefoorumeihin kutsutaan asukkaita,<br />

järjestöjä, viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä.<br />

”Ruohonjuuritason ääniä kuullaan tasavertaisuuden<br />

periaatteella ja ryhmissä<br />

mietitään alueen kehittämisen kohteita”,<br />

jukka laukkanen kertoo.<br />

”keltinmäessä ja kuokkalassa kärkiteemaksi<br />

nousi nuoriso. Huhtasuolla<br />

teemana ovat nuoriso- ja maahanmuuttajakysymykset.<br />

yhteisten tilojen tarve<br />

Lisätietoja<br />

• Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki,<br />

Sepänkatu 14 B 14, p. 050 597 8970,<br />

antero.mikonranta@kyt.fi, www.kyt.fi<br />

• Monikulttuurikeskus Gloria, kauppakatu<br />

18 C 35 (4. krs), p. 040 743 3097, arja.seppala@kyt.fi,<br />

www.kyt.fi/monikulttuurikeskus<br />

www.jyvaskyla.fi/hallinto/vaikuttaminen<br />

Asukkaat,<br />

järjestöt,<br />

viranhaltijat<br />

ja luottamushenkilöt<br />

kohtaavat<br />

asuinaluefoorumeissa.<br />

nousi esille lohikoskella ja kypärämäessä.<br />

jatkotyöskentelystä vastaa yhteistyöryhmä”,<br />

jukka laukkanen kertoo.<br />

Kolmas sektori näkyy<br />

yhteispalvelupisteissä<br />

korpilahden, kuokkalan, vaajakosken<br />

ja Palokan yhteispalvelupisteet kuuluvat<br />

valtakunnalliseen yhteispalvelupisteiden<br />

verkostoon. Pisteet tarjoavat keskeisiä<br />

julkisia palveluita.<br />

yhteispalvelupisteiden yhteyteen halutaan<br />

saada myös kolmannen sektorin<br />

toimijoita. kuokkalassa yhteispalvelun yhteydessä<br />

toimii Jyvässeudun 4H-yhdistys.<br />

”Pidämme kuokkalan nuorisotila<br />

Messissä iltakahvilaa noin kerran kuukaudessa<br />

perjantaisin yhteistoiminnassa<br />

nuorisotoimen kanssa. samalla voimme<br />

tuoda aatteellisesti sitoutumatonta,<br />

työelämä- ja yrittäjävalmiuksien sekä<br />

vastuuntunnon kehittämiseen pyrkivää<br />

4H-toimintaa nuorten parissa esille. Ja<br />

nuoret hyötyvät, sillä normaalisti tila olisi<br />

perjantaisin suljettu”, Turo Teittinen<br />

kertoo.<br />

Taikuri Janne<br />

Nousiainen opetti<br />

Ville Laulumaalle ja<br />

Maarit Orrelle korttitemppuja<br />

Kuokkalan<br />

nuorisotilassa. Jyvässeudun<br />

4H-yhdistys<br />

oli mukana iltakahvilan<br />

järjestelyissä.<br />

• Vapaaehtoistoiminnan keskus, kilpisenkatu 1,<br />

p. 040 777 5648, www.jyvaskyla.fi/vapari<br />

• JAPA ry, jyväskylä paikallisagendatoimisto,<br />

Kilpisenkatu 8, p. 040 593 8541,<br />

agendatoimisto@kolumbus.fi, www.japary.fi<br />

jyvät<br />

• Vapaaehtoistoiminta on mainio tapa tutustua<br />

uuteen asuin<strong>kaupunki</strong>in. Kursseja järjestää<br />

ja vapaaehtoistyöntekijöitä välittää<br />

Vapaaehtoistoiminnan keskus eli VaPari.<br />

• Keski-Suomen yhteisöjen tuki kehittää<br />

kolmatta sektoria. Sen toimialoja ovat<br />

tilitoimistopalvelut, projektitoiminnan<br />

tukeminen sekä neuvonta, ohjaus ja koulutus<br />

talous- ja projektiasioissa.<br />

• Maksuton yhdistystori auttaa osoitteessa<br />

www.yhdistystori.fi Keski-Suomen yhdistyksiä<br />

ja järjestöjä tiedotuksessa, koulutuksessa<br />

ja toiminnan kehittämisessä.Torilta<br />

löytyvät tiedot yli 3000 keskisuomalaisesta<br />

yhdistyksestä, koulutuskalenteri, tietopankki,<br />

tapahtumakalenteri, ajankohtaiset<br />

järjestöelämän uutiset sekä Keski-Suomen<br />

Järjestöareenan tiedotussivut.<br />

• Jyväskylässä toimii 68 asuinalueyhdistystä.<br />

Yhteistyöfoorumina toimii JAPA ry eli<br />

<strong>Jyväskylän</strong> Asukkaiden Paikallisagenda ry.<br />

JAPA:n tavoitteena on asukastoiminnan ja<br />

kestävän kehityksen edistäminen. Jäseniksi<br />

ovat tervetulleita asukas- ja kyläyhdistykset<br />

sekä yksittäiset asukkaat.<br />

• Poikkea kahville Kafé Gloriaan <strong>Jyväskylän</strong><br />

monikulttuurikeskus Glorian tiloissa. Keskuksesta<br />

voit myös vuokrata tilat monikulttuurisuutta<br />

edistävälle toiminnalle.<br />

• Keski-Suomen sosiaaliturvayhdistyksen<br />

Versova-hanke kokosi tiedot yli sadasta<br />

vertaistukea tarjoavasta yhdistyksestä<br />

Jyväskylässä. Versova-hanke myös järjestää<br />

vertaisohjaajakoulutusta.<br />

• Yhteispalvelupisteiden yhteystiedot löytyvät<br />

osoitteesta www.jyvaskyla.fi/palvelut.<br />

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton palvelusihteeri<br />

neuvoo sosiaalialan kysymyksissä<br />

Vaajakosken yhteispalvelupisteessä<br />

viikottain.<br />

• Tiedä ja vaikuta! Kaupunginvaltuuston ja<br />

-hallituksen sekä lauta- ja johtokuntien esityslistat<br />

ja pöytäkirjat löytyvät osoitteesta<br />

www.jyvaskyla.fi/hallinto. Kuntalaisaloitteen<br />

voit tehdä osoitteessa www.jyvaskyla.<br />

fi/hallinto/kuntalaisaloite.<br />

• <strong>Jyväskylän</strong> kaupunginvaltuustossa on 75<br />

jäsentä. SDP:llä on 21, kokoomuksella 16,<br />

keskustalla 15, vihreillä 9, vasemmistoliitolla<br />

6, kristillisdemokraateilla 4, perussuomalaisilla<br />

3 ja SKP:llä 1 paikka.

linkein<br />

link<br />

Laku ja suklaa tarjoavat<br />

makean työpaikan<br />

Suomen makein työpaikka löytyy<br />

Jyväskylästä. Lakritsia ja suklaata<br />

valmistava Panda on valtakunnallisesti<br />

merkittävä makeisyhtiö,<br />

joka työllistää vajaat 300 ihmistä<br />

Vaajakosken tehtailla.<br />

Panda tunnetaan maukkaasta lakritsistaan<br />

ja suomalaisten jouluun olennaisesti<br />

kuuluvista Juhlapöydän konvehdeista.<br />

Yrityksen pääbisnes on lakritsi, jossa se<br />

on markkinajohtaja 40 prosentin osuudellaan.<br />

Kokonaismakeistuotannolla mitattuna<br />

yhtiö on kolmantena Suomessa.<br />

”Valmistamme kaikki Pandan brändin<br />

alla olevat tuotteet Vaajakoskella. Meille<br />

kotimaisuus on tärkeä arvo ja haluamme<br />

myös työllistää suomalaisia”, tuotantojohtaja<br />

Jukka Herranen kertoo.<br />

Laku maittaa maailmalla<br />

Panda valmisti viime vuonna yhteensä<br />

12,5 miljoonaa kiloa makeisia, joista 7,5<br />

miljoonaa kiloa oli lakua. Viennin osuus<br />

on kolmannes liikevaihdosta. Lakritsia<br />

viedään eniten Yhdysvaltoihin, Kanadaan,<br />

Iso-Britanniaan, Espanjaan, Italiaan<br />

ja Pohjoismaihin.<br />

”Suklaan vienti on vähäisempää, oikeastaan<br />

vain erikoismakeiset kiinnostavat<br />

maailmalla. Puolaan ja Venäjälle<br />

viemme suklaarasioita ja liköörikonvehteja.<br />

Tavoitteena on kasvattaa viennin<br />

osuutta liikevaihdosta ja hakea kasvua<br />

sieltä. Pääpaino tulee olemaan lakutuotteilla”,<br />

Herranen pohtii.<br />

< Tuotantojohtaja Jukka Herranen<br />

kertoo, että Panda on lakritsissa<br />

markkinajohtaja Suomessa.<br />

20

21<br />

Makea lohduttaa taantumassa<br />

Pandan liikevaihto oli 50 miljoonaa euroa<br />

vuonna 2008. Herranen uskoo, että<br />

maailmantaloutta ravisteleva taantuma<br />

ei vaikuta makeisbisnekseen. Yrityksessä<br />

käynnistettiin vuosi sitten tuottavuuden<br />

kehittämisohjelma ja tänä vuonna keskitytään<br />

kasvuhakuisuuteen.<br />

”Ihmiset hakevat pieniä nautintoja<br />

arjen kurjuuteen makeisista. Euron tai<br />

kahden panostus itsensä hemmotteluun<br />

ei tunnu suurelta. Uudet tuoteperheemme<br />

myyvät todella hyvin kotimaassa ja<br />

vienti on kehittynyt varsin positiivisesti”,<br />

Herranen toteaa.<br />

Jyväskylässä ei ole<br />

pulaa työntekijöistä<br />

Makeisyrityksen koti on 1920-luvulta<br />

lähtien ollut Vaajakoskella. Toiminta on<br />

vähitellen laajentunut ja tuotantotiloja on<br />

saneerattu. Viimeisin uudistus on lakritsilinja<br />

neljän käyttöönotto vuonna 2007.<br />

”Keski-Suomi on logistisesti hyvällä paikalla,<br />

kaupungin kanssa on erinomainen<br />

yhteistyö ja työvoimaa on hyvin tarjolla.<br />

Pitkän historian myötä useissa perheissä<br />

on tehty makeisia jo monessa polvessa.”<br />

Yritys työllistää tällä hetkellä 280 henkeä<br />

ja määräaikaisia palkataan sesonkiaikoina<br />

auttamaan. Viime vuonna yritys<br />

vakinaisti 20 uutta työntekijää.<br />

Monipuolinen osaaminen<br />

kantaa hedelmää<br />

Jyväskylässä on monipuolinen elinkeinorakenne,<br />

joka tarjoaa mahdollisuuksia eri<br />

alojen yrittäjille. Kansainvälisen liiketoiminnan<br />

perusta on teknologiateollisuudessa<br />

ja paperinvalmistusteknologiassa.<br />

Bioenergia ja siihen liittyvät yritykset<br />

ovat nousussa.<br />

”Tuuliturbiinivaihteita valmistava<br />

Moventas on investoinut voimakkaasti<br />

<strong>Jyväskylään</strong>. Myös Vapo on täällä merkittävä<br />

toimija. Bioalan osaaminen kattaa<br />

Keski-Suomessa koko arvoketjun polttoaineen<br />

tuotannosta loppukäyttöön<br />

saakka”, <strong>Jyväskylän</strong> seudun kehittämisyhtiö<br />

Jykes Oy:n markkinointipäällikkö<br />

Taija Lappeteläinen sanoo. Voimakkaasti<br />

kehittyvä palveluala luo uusia mahdollisuuksia<br />

muun muassa hyvinvointi- ja<br />

matkailualoille. Myös yrityksille suunnatut<br />

asiantuntijapalvelut ovat nousussa.<br />

<strong>Jyväskylän</strong> seudun kehittämisyhtiö palveli<br />

yli viittäkymmentä alueelle sijoittumista<br />

harkitsevaa yritystä vuonna 2008.<br />

”ICT-ala ja ohjelmisto-osaaminen ovat<br />

edelleen vahvoja Jyväskylässä. Kaupungissa<br />

on noin 200 alan yritystä ja ne<br />

työllistävät noin 3 000 ihmistä. Kaupungissamme<br />

on monta tukijalkaa, joiden<br />

varaan elinkeinoelämä rakentuu.”<br />

Luotsi auttaa yrittäjiä<br />

Uusien ja jo toimintansa aloittaneiden yritysten<br />

kannattaa olla yhteydessä Yrityspalvelukeskus<br />

Luotsiin. Keskuksesta saa<br />

www.jyvaskyla.fi/elinkeino<br />

Panda<br />

valmistaa<br />

joulukonvehteja<br />

yli 3 miljoonaa<br />

rasiaa vuodessa<br />

Moventas<br />

on investoinut<br />

voimakkaasti<br />

<strong>Jyväskylään</strong>.<br />

Lämpökäsittelijä<br />

Juha Mutikainen<br />

siirtää karkaistua,<br />

reilun tonnin<br />

painavaa ratasta<br />

Moventaksen<br />

tehtaalla.<br />

<<br />

neuvoja moniin yrittäjää askarruttaviin<br />

kysymyksiin. Yrityspalvelupäällikkö Risto<br />

Kovala toteaa, että talouden heilahtelut<br />

eivät toistaiseksi ole merkittävästi vaikuttaneet<br />

yritysten perustamisintoon.<br />

”Viime vuonna uuden <strong>Jyväskylän</strong><br />

alueella perustettiin 720 uutta yritystä.<br />

Seudulle leimaa antavaa on se, että<br />

tämä on opiskelu<strong>kaupunki</strong> ja osa perustaa<br />

yrityksen heti valmistuttuaan.”<br />

Kovala toteaa, että uusista yrittäjistä<br />

noin 80 prosenttia sijoittuu palvelualalle.<br />

Kotitalousvähennys on lisännyt palvelujen<br />

kysyntää.<br />

”Siivous, remontointi, kotipalvelu ja<br />

mökkitalkkaripalvelut ovat kysyttyjä”,<br />

Kovala pohtii.<br />

Saunasta maailmalle<br />

<strong>Jyväskylän</strong> seudusta kehitetään myös<br />

saunakulttuurin keskusta. Saunalla on<br />

pitkät perinteet Keski-Suomessa. Sauna<br />

from Finland -konseptilla uskotaan syntyvän<br />

uusia menestystuotteita matkailu-,<br />

elämys-ja hyvinvointialalle.

Yrittäjä saa<br />

sparrausta<br />

link<br />

Yrittäjä Tarja Andersson on<br />

määrätietoisesti kehittänyt<br />

tilapalveluja tarjoavaa yritystään<br />

Jyväskylässä. Yhden naisen<br />

yritys on kasvanut viidessä<br />

vuodessa kuusi henkilöä työllistäväksi<br />

firmaksi, jolla riittää<br />

asiakkaita yli maakuntarajojen.<br />

Yrityksen ensiaskeleissa tärkeänä<br />

tukena olivat <strong>Jyväskylän</strong><br />

kaupungin tarjoamat yrittäjäpalvelut.<br />

”Marssin silloiseen uusyrittäjyyskeskukseen<br />

liiketoimintasuunnitelmani<br />

kanssa 2004. Olin tuohon aikaan projektipäällikkönä<br />

Euroopan sosiaalirahaston<br />

rahoittamassa hankkeessa ja se oli<br />

päättymässä. Tuli hetki, jolloin oli mietittävä<br />

uskallanko ottaa hypyn yrittäjyyteen”,<br />

Andersson muistelee.<br />

Yrityksen perustaminen ei Anderssonin<br />

mielestä ole vaikeaa, jos liikeidea on tarpeeksi<br />

hyvä ja kannattava. Hän kokee,<br />

että Jyväskylässä ollaan yrittäjämyönteisiä<br />

ja asiantuntemusta löytyy mitä erilaisimpien<br />

pulmien ratkaisemiseen.<br />

”Kun suhteet saa luotua, on ollut<br />

helppo ottaa kontaktia ja kysyä. Asenne<br />

on kannustava. Kehittämisyhtiö Jykesin<br />

kautta olin mukana hautomohankkeessa<br />

ja se oli myönteinen kokemus. Jykes<br />

oli avuksi miettiessäni yrityksen visuaalista<br />

ilmettä ja TE-keskuksesta sain apua<br />

asiantuntijoiden palkkaamisessa.”<br />

Omat markkinat<br />

on tunnettava<br />

Andersson näkee, että yrityksen perustamisvaiheessa<br />

tarvitsee sparraajaa ja<br />

Tarja Andersson on<br />

tyytyväinen<br />

kaupungin elinkeinopalveluihin.<br />

Jyväskylässä<br />

keskustelukumppania. Yrittäjäksi aikovan<br />

on tunnettava markkinat ja potentiaaliset<br />

asiakkaat sekä heidän tarpeensa.<br />

”Avuntarve ei lopu yrityksen päästyä<br />

jaloilleen. Yritys tarvitsee elinkaarensa<br />

eri vaiheissa erilaisia palveluja. Toiminnan<br />

kasvaessa haasteet muuttuvat ja<br />

kun tulee työntekijöitä, tarvitsee apua<br />

johtamiseen. On eri asia johtaa itseään<br />

kuin esimerkiksi kuutta työntekijää.”<br />

Tilasuunnittelulla<br />

säästöjä<br />

TPA Andersson Oy on tilapalveluiden<br />

asiantuntijapalveluja tuottava yritys. Ajatuksena<br />

on palvella asiakkaita kiinteistön<br />

elinkaaren kaikissa vaiheissa, kun suunnitellaan<br />

uutta rakennusta tai korjataan<br />

vanhaa. Säästöjä pyritään hakemaan jo<br />

suunnitteluvaiheessa. Tilasuunnittelulla<br />

pystytään turvaamaan asianmukaiset<br />

tilat ja turvallisuus.<br />

22

23<br />

”Siivouspalvelut ovat helposti 30 prosenttia<br />

kiinteistön ylläpitokustannuksista.<br />

Nämä seikat on hyvä ottaa huomioon jo<br />

suunnitteluvaiheessa, jotta ylläpidossa<br />

voidaan säästää merkittäviä summia.”<br />

Yrityksellä on nykyään toimipiste<br />

myös Tampereella. Takana on tasaisia<br />

kasvun vuosia ja liikevaihto on nykyään<br />

440 000 euroa. Andersson näkee, että<br />

yrityksen sijainti on ihanteellinen keskellä<br />

Suomea. Jyväskylästä on helppo palvella<br />

asiakkaita eri puolelle Suomea.<br />

Andersson valittiin <strong>Jyväskylän</strong> vuoden<br />

yrittäjäksi 2008. Hänestä on erityisen<br />

mukavaa, että pk-sektorin palveluyritys<br />

saa tunnustusta.<br />

”Hurja kasvu ja kansainvälistyminen<br />

eivät saa olla itseisarvoja. Kotimarkkinoillakin<br />

on paljon tekemistä meille pienille<br />

yrittäjille.”<br />

Palvelusetelillä<br />

hyvinvointia<br />

Hyvinvointialan yrittäjyydelle on hyvät<br />

edellytykset Jyväskylässä. Kaupunki<br />

tukee yksityiseltä palveluntuottajalta<br />

hankittujen palvelujen ostamista Palvelu<br />

setelillä. Palveluseteliyrittäjät on<br />

koottu hyvinvointialan yritysten yhteiseen<br />

Klemmari-verkostoon. Asiakas voi itse<br />

valita, keneltä palveluntuottajalta ostaa<br />

työpanoksen ja maksaa osan palvelusta<br />

kunnasta saamallaan palvelusetelillä.<br />

<strong>Jyväskylän</strong> seudun kehittämisyhtiö<br />

Jykesin luomaa Palvelusetelimallia on<br />

kehitetty vuodesta 2007 lähtien. Jyväs-<br />

> Konditoria Wilhelmiinalla<br />

on kahvila <strong>Jyväskylän</strong><br />

asema­aukiolla. Kuvassa<br />

kahvilapäällikkö Eija Kotapakka.<br />

Lisätietoja<br />

• <strong>Jyväskylän</strong> <strong>kaupunki</strong>,<br />

www.jyvaskyla.fi/elinkeino<br />

• <strong>Jyväskylän</strong> seudun kehittämisyhtiö<br />

Jykes Oy, (014) 652 104, www.jykes.fi<br />

• Jykes Kiinteistöt Oy, (014) 338 0918,<br />

www.jykeskiinteistot.fi<br />

• Yrityspalvelukeskus Luotsi, www.luotsi.info<br />

Kaupunki tukee<br />

yksityiseltä<br />

palveluntuottajalta<br />

hankittujen<br />

palvelujen<br />

ostamista<br />

Palvelu setelillä<br />

www.jyvaskyla.fi/elinkeino<br />

kylä on valtakunnallisesti kunnallisten ja<br />

yksityisten palvelujen rinnakkaiskäytön<br />

edelläkävijä. Tällä hetkellä Palveluseteliverkostossa<br />

on mukana 24 yrittäjää,<br />

jotka tuottavat hyvinvointipalveluja.<br />

Määrä kasvaa jatkuvasti.<br />

”Haluamme rakentaa toimintamallin,<br />

joka kestää seuraavat sata vuotta. Ohjaava<br />

arvo on, että ihminen on tärkeä<br />

ja hän saa itse valita haluamansa palveluntuottajan”,<br />

Jykesin hyvinvointipalvelujen<br />

kehittämispäällikkö Mareena<br />

Löfgren kertoo.<br />

Palvelusetelillä tuettavia palveluja<br />

ovat esimerkiksi omaishoidon tuki, tilapäinen<br />

kotihoito ja erilaiset tukipalvelut<br />

sekä ikääntyville että lapsiperheille.<br />

Kaupungin työntekijä arvioi ja tekee<br />

päätöksen Palvelusetelin saamisesta.<br />

”Hyvinvointipalvelujen kysyntä kasvaa<br />

koko ajan ja pulaa ammattitaitoisista<br />

ihmisistä on jatkossakin. Palvelusetelitoiminnan<br />

kehittäminen on elinkeinopoliittinen<br />

teko kaupungilta. Jyväskylässä<br />

tarjotaan mahdollisuus menestyä monelle<br />

yrittäjälle”, Löfgren sanoo.<br />

• Klemmari, hyvinvointialan yritysten verkosto<br />

www.klemmari.org<br />

• Technopolis JSP Oy,<br />

(014) 4451 100, www.jsp.fi<br />

• Tuhansien Järvien Uusyrityskeskus ry,<br />

(014) 652 108 www.jykes.fi, www.uusyrityskeskus.fi<br />

• Keski-Suomen kauppakamari, (014) 652 400,<br />

www.centralfinlandchamber.fi<br />

jyvät<br />

• Jyväskylä koordinoi kansallista<br />

Nanoteknologian klusteriohjelmaa.<br />

<strong>Jyväskylän</strong> yliopiston yhteydessä<br />

sijaitsee ainutlaatuinen nanotiedekeskus<br />

(Nanoscience Center), jossa<br />

yhdistyvät fysiikan, kemian ja biologian<br />

huippuosaaminen. Nanoscience<br />

Centerin tarkoituksena on tuottaa<br />

tieteellisiä ja kaupallisia nanoteknologian<br />

ratkaisuja.<br />

• <strong>Jyväskylän</strong> seudun elinkeinotoimintaa<br />

ja ­yhteistyötä hoitaa seudun neljän<br />

kunnan omistama <strong>Jyväskylän</strong> seudun<br />

kehittämisyhtiö Jykes Oy. Jykes<br />

luo mahdollisuuksia ja edellytyksiä<br />

kannattavan liiketoiminnan ja työpaikkojen<br />

syntymiselle. Technopolis<br />

Oyj ja Jykes Kiinteistöt Oy tarjoavat<br />

toimitilaratkaisuja ja kehittävät yrityspuistoalueita.<br />

Technopolis Ventures<br />

Jyväskylä Oy vastaa yrityshautomopalveluista.<br />

Jyväskylä Innovation<br />

Oy vastaa innovaatioympäristön ja<br />

teknologiaklustereiden kehittämisestä<br />

sekä toteuttaa <strong>Jyväskylän</strong> seudun<br />

osaamiskeskusohjelmaa.<br />

• <strong>Jyväskylän</strong> seudun osaamiskeskusohjelman<br />

osaamisalat ovat: Jokapaikan<br />

tietotekniikka, Nanoteknologia,<br />

Energiateknologia sekä Uusiutuva<br />

metsäteollisuus.<br />

• Jyväskylä arvioitiin parhaaksi<br />

kunnaksi elinkeinotoiminnan<br />

kehittämisessä kuntien VIP­imagotutkimuksessa<br />

vuonna 2008.<br />

• Jyväskylässä on noin 58 000 työpaikkaa,<br />

joista noin 80 % on palveluissa,<br />

noin 16 % teollisuudessa ja noin 1,2<br />

% alkutuotannossa.<br />

• <strong>Jyväskylän</strong> työpaikkaomavaraisuus<br />

on 107 % ja työvoima 54 215 henkilöä.<br />

Työttömiä helmikuussa <strong>2009</strong> oli<br />

7 732 ja työttömyysaste oli 12,3 %.<br />

• <strong>Jyväskylän</strong> suurimmat työllistäjät<br />

ovat <strong>Jyväskylän</strong> <strong>kaupunki</strong> (6 555<br />

henkilöä), Keski­Suomen sairaanhoitopiiri<br />

(2 680), <strong>Jyväskylän</strong> yliopisto<br />

(2 400), Metso Oyj (2 400)<br />

ja Keskimaa Osk (1 200).<br />

• <strong>Jyväskylän</strong> alueella toimivat<br />

aktiivisesti Keski­Suomen yrittäjät,<br />

<strong>Jyväskylän</strong> yrittäjät ja Keski­Suomen<br />

Kauppakamari.

Pekka Sell<br />

Valoa, vihreyttä ja asumisen<br />

valinnanvapautta<br />

<strong>Jyväskylän</strong> <strong>kaupunki</strong>rakenteelle<br />

leimallisia piirteitä ovat selkeä<br />

keskusta ja asumisen monimuotoisuus.<br />

Kaupunkilainen voi valita asuuko ydinkeskustassa,<br />

aluekeskuksen tuntumassa<br />

vai väljemmillä asuinalueilla. Monipuolisia<br />

asumisen mahdollisuuksia löytyy<br />

vesistöjen ja virkistysreittien ääreltä.<br />

Ydinkeskustassa asuvillakin on harvinainen<br />

mahdollisuus päästä talvella luistelemaan<br />

tai hiihtoladulle ja kesällä uimaan<br />

tai veneilemään Päijänteelle.<br />

Asemakaava-arkkitehti Anne Sandelin<br />

kertoo, että Jyväskylässä kehitetään<br />

ydinkeskustaa ja aluekeskuksia yhtä aikaa.<br />

Palvelujen säilyttäminen aluekeskuksissa<br />

nähdään tärkeänä asiana.<br />

”Se luo positiivista yhteisöllisyyttä ja<br />

lähipalvelut vaikuttavat myönteisesti<br />

ympäristöön, kun turha autoilu jää pois.<br />

Suunnittelemme <strong>kaupunki</strong>a niin, että<br />

joukkoliikenteellä on hyvät toimintamahdollisuudet.<br />

Tavoitteena on tiivis<br />

aup<br />

mutta viihtyisä <strong>kaupunki</strong>rakenne”, Sandelin<br />

sanoo.<br />

Aluekeskukset painopisteenä<br />

Palokan, Vaajakosken, Korpilahden aluekeskusten<br />

sekä Säynätsalon keskustan<br />

kehittäminen ovat <strong>kaupunki</strong>rakennepalveluiden<br />

työlistalla.<br />

Perinteisessä, kansainvälisten arkkitehtiopiskelijoiden<br />

kesäkoulussa keskitytään<br />

Palokan keskustan suunnitteluun<br />

<strong>2009</strong>. Vaajakosken keskustan kehittämiseksi<br />

järjestetään valtakunnallinen arkkitehtikilpailu.<br />

Huhtakeskus pääsi mukaan<br />

ympäristöministeriön lähiökehittämisohjelmaan<br />

ja Kortepohjan senioriasumisen<br />

hanke on jo käynnissä.<br />

”Vahvat aluekeskustat edellyttävät<br />

toimivaa joukkoliikennettä. Reittejä tulee<br />

suunnitella niin, että ihmiset pääsevät<br />

työpaikoille, palvelujen äärelle alue- ja<br />

ydinkeskustaan”, Sandelin sanoo.<br />

Sandelin korostaa sitä, että ihmiset arvostavat<br />

valinnan vapautta. Monelle on<br />

tärkeää voida valita asuuko väljemmillä<br />

asuinalueilla vai hyvien palvelujen äärellä<br />

ydinkeskustassa. Jyväskylässä riittää<br />

vaihtoehtoja. Väestön kasvun nykyinen<br />

tahti edellyttää kuitenkin sekä täydennysrakentamista<br />

että uusien asuinalueiden<br />

avaamista. Ilmastomuutoksen ja<br />

palvelujen riittävyyden kannalta on tärkeää,<br />

että <strong>kaupunki</strong> kasvaa hallitusti.<br />

Tulevaisuudessa on yhä isompi kysyntä<br />

seniori- ja palveluasumiselle ja Sandelinin<br />

mukaan tähän kysyntään pystytään<br />

Jyväskylässä vastamaan hyvin. Useita<br />

eri alueita on suunnittelupöydällä.<br />

Rakentamisessa<br />

otetaan<br />

huomioon<br />

myös luontojaympäristöarvot.<br />

Janhosen perhe viihtyy hyvin rivitalossa Pirttimäessä,<br />

kauniin Äijälänsalmen läheisyydessä.<br />

24

25<br />

Jyväskylässä laaditaan myös ensimmäistä<br />

kertaa viherpolitiikkaa, jolla<br />

halutaan korostaa viherasioiden tärkeyttä<br />

<strong>kaupunki</strong>ympäristön elementtinä<br />

ja <strong>kaupunki</strong>laisten hyvinvoinnin edistäjänä.<br />

Toimenpiteistä merkittävin on<br />

viher alueiden säilyttämiseen tähtäävä<br />

viherosayleiskaava.<br />

Kaavasuunnittelija Paula Tuomi toteaa,<br />

että viheralueet ovat yksi <strong>Jyväskylän</strong><br />

vetovoimatekijöistä ja asukkaat kokevat<br />

ne asuinviihtyvyyden kannalta tärkeiksi.<br />

Viherpolitiikassa ja viherosayleiskaavassa<br />

painotetaan kaupungin viihtyvyyteen<br />

vaikuttavia osatekijöitä.<br />

Valon <strong>kaupunki</strong> näkyy<br />

Valo on merkittävässä roolissa viihtyisyyden<br />

ja turvallisuuden luojana Jyväskylässä.<br />

Valaistus on yksi tärkeimmistä<br />

strategisista hankkeista ja sitä kehitetään<br />

jatkuvasti. Kaupungissa on noin viisikymmentä<br />

erikoisvalaistuskohdetta kuten<br />

Lutakon puisto ja Kuokkalan silta.<br />

Lisätietoja<br />

• Palvelupiste Hannikainen, Rakentajan<br />

palvelut, tekninen neuvonta ja tilaukset,<br />

yleis- ja asemakaavat, kiinteistö- ja tonttitiedot<br />

(014) 266 0108, www.jyvaskyla.fi/<br />

yhdyskuntatoimi/hannikainen<br />

• Rakennusvalvontaosasto, Rakentamisen<br />

ohjeita, lakiasioita, katselmukset, lupaasiat,<br />

(014) 266 5199,<br />

www.jyvaskyla.fi/<strong>kaupunki</strong>rakennepalvelut<br />

Esteettisyyden lisäksi kiinnitetään huomiota<br />

myös energiatehokkuuteen.<br />

”Energiaa voi säästää tehokkaasti<br />

pienilläkin muutoksilla, luopumatta silti<br />

valaistuksen toimivuudesta. Yritykset<br />

ovat myös lähteneet valaistushankkeisiin<br />

mukaan, koska on havaittu että<br />

valaistus nostaa kiinteistön arvoa. Kivääritehdas<br />

on siitä hyvä esimerkki”,<br />

Valon <strong>kaupunki</strong> -kehittämishankkeen<br />

koordinaattori Annukka Larsen sanoo.<br />

Valo on Jyväskylässä on <strong>kaupunki</strong>ympäristön<br />

valaistukseen keskittyvä<br />

tapahtuma, joka järjestetään seuraavan<br />

kerran syyskuussa 2010. Siihen mennessä<br />

valmistuu uusia, pysyviä valaistuskohteita,<br />

joita <strong>kaupunki</strong>laiset pääsevät<br />

arvioimaan muun muassa opastetuilla<br />

kävelykierroksilla.<br />

”Saamme paljon palautetta <strong>kaupunki</strong>laisilta<br />

valaistuksesta ja uusista<br />

kehittämiskohteista. Kävelykierroksilla<br />

asukkaat näkevät koti<strong>kaupunki</strong>nsa uusin<br />

silmin”, Larsen kertoo.<br />

www.jyvaskyla.fi/rakennus<br />

• Kaupunkisuunnittelu ja kaavoitus,<br />

www.jyvaskyla.fi/kaavoitus<br />

• Vireillä olevat kaavat ja hankkeet,<br />

www.jyvaskyla.fi/kaavoitus/vireilla<br />

• Alvar Aalto -museo, Alvar Aallon katu 7,<br />

Jyväskylä (014) 266 7113, www.alvaraalto.fi<br />

• Historia, www.jyvaskyla.fi/historia/lyhyt<br />

jyvät<br />

• Palvelupiste Hannikainen tarjoaa tietoa kaikista<br />

asumiseen ja rakentamiseen liittyvistä asioista,<br />

kuten kaavoituksesta tontin hankinnasta, rakentamista<br />

ja remontoinnista.<br />

• Kuntien yhdistymisen myötä <strong>Jyväskylän</strong> kaupungin<br />

pinta­ala yli kymmenkertaistui vuoden<br />

<strong>2009</strong> alussa. Uusi pinta-ala on 1466,5 km2 , josta<br />

maa­aluetta on 1171,3 km2 . Kaupunkiympäristön<br />

lisäksi Jyväskylä tarjoaa maaseutumaista asumista<br />

kyläalueilla.<br />

• <strong>Jyväskylän</strong> <strong>kaupunki</strong> on jakanut vuosittain noin<br />

150–200 omakotitonttia. Uudet tontit jaetaan<br />

yleensä keväisin ja syksyisin. Muutoin vapaana<br />

olevat tontit ovat haettavissa kuukausittain.<br />

Kaupungin raakamaan hankinta on hoidettu lähes<br />

kokonaan ja pyritään myös jatkossa hoitamaan<br />

vapaaehtoisten kauppojen avulla.<br />

• Jyväskylässä laaditaan ensimmäistä kertaa viherpolitiikkaa,<br />

jolla halutaan korostaa viher asioiden<br />

tärkeyttä <strong>kaupunki</strong>ympäristön elementtinä ja<br />

<strong>kaupunki</strong>laisten hyvinvoinnin edistäjänä. Viherpolitiikka<br />

luo tulevien vuosien tavoitteet viherasioiden<br />

hoitamisen painopisteille. Toimenpiteistä<br />

ehkä merkittävin on viheralueiden säilyttämiseen<br />

tähtäävä viherosayleiskaava.<br />

• Säilytettävien pientaloalueiden osayleiskaavan<br />

(Säilyke) tavoitteena on määritellä säilytettävien<br />

pientaloalueiden kokonaisuus Jyväskylässä.<br />

Mukaan on valittu noin 30 aluetta, joiden ominaispiirteet<br />

sekä rakennus­ ja kulttuurihistorialliset<br />

arvot halutaan säilyttää.<br />

• Eteläportin osayleiskaavan tavoitteena on rakentaa<br />

alueesta monipuolinen ja hallittu <strong>Jyväskylän</strong><br />

seudun eteläinen kaupan ja työpaikkojen keskus.<br />

Eteläportti muodostaa vastapainon kaupungin<br />

pohjoispuolelle sijoittuneille Seppälän ja Palokan­<br />

Kirrin kaupan keskuksille.

Hyvä kunto luonnosta<br />

ja lähikentiltä<br />

Hupelissa asuvien Kati ja Jussi<br />

Koskisen kymmenvuotias Sinitytär<br />

lähtee mielellään ulkoilemaan<br />

perheen kanssa.<br />

ikun<br />

”Kotimme lähellä on luontopolku, joka<br />

vie kallion päälle ja siellä voi tehdä nuotion.<br />

Retkeily on kivaa, koska silloin saa olla<br />

yhdessä perheen kanssa”, Sini kertoo.<br />

Jyväskylässä onkin runsaasti mahdollisuuksia<br />

luonnossa liikkumiseen.<br />

Kaupungin alueella on yhteensä 65 kilometrin<br />

verran valaistuja ulkoilu- ja hiihtoreittejä.<br />

Niiden lisäksi on pururatoja<br />

sekä luontopolkuja.<br />

”Lähes 200 metrin korkeuteen nousevan<br />

Kanavuoren luontopolku tarjoaa<br />

liikunnallista haastetta hienojen Päijänne-näköalojen<br />

ja luontoelämyksen kylkiäisenä”,<br />

kertoo ulkoilualueiden esimies<br />

Kari Häkkinen.<br />

Luistelemaan, hiihtämään,<br />

patikoimaan, pyöräilemään<br />

Huhtasuo-Savonmäki-ulkoilualue on<br />

tunnettu kaupungin parhaasta latu- ja<br />

pururataverkostostaan.<br />

”Alueella on 28 kilometriä valaistua<br />

pururataa, jotka toimivat talvisin latuina”,<br />

Kari Häkkinen kertoo.<br />

Palokan Touruvuoren valaistuilta kuntoladuilta<br />

pääsee sivakoimaan, patikoimaan,<br />

pyöräilemään tai juoksemaan<br />

seudullisille reiteille Ampujan majan<br />

kautta vaikkapa Laukaan Kuusaaseen<br />

asti. Tämä Metsoreitti on 30 kilometriä<br />

pitkä ja valaistu Tiituspohjaan asti.<br />

Tikkakosken alueella on oma luonteensa.<br />

”Länsirannan valaistut reitit ja luontopolku<br />

tällä Seitsemän kukkulan ulkoilualueella<br />

sijoittuvat hiekkapohjaiseen<br />

ja loivaan kangasmaastoon. Itärannalla<br />

on Peuraniemen laavupaikka. Hiihtäjien<br />

kannattaa alkutalvesta suunnata tänne,<br />

sillä täällä ladunpohjat ovat tasaiset ja<br />

ilmasto hiukan kanta<strong>kaupunki</strong>a kylmempi,<br />

joten ladut saadaan kuntoon<br />

ensimmäisinä”, Kari Häkkinen kertoo.<br />

Valaistut kuntoradat Sippulanniemessä,<br />

Keljonkankaalla, Laajavuorella ja<br />

Korpilahden alueen Kokkomäessä ovat<br />

kuntoilijalle kullanarvoisia. Jyväsjärveä<br />

26

27<br />

< Jääskelän tila on tuttu retkipaikka<br />

Sini Koskiselle. Eväistä nauttivat myös<br />

Kati­äiti, siskot Salla ja Sara sekä isä<br />

Jussi.<br />

kiertävän asfaltoidun Rantaraitin täyttävät<br />

rullaluistelijat ja lenkkeilijät kesäisin.<br />

Talvisin Jyväsjärvi täyttyy retkiluistelijoista<br />

ja hiihtäjistä.<br />

Laajavuoresta löytyy harjoittelumiljöö<br />

niin korkeasykkeistä mäkiharjoittelua<br />

kaipaavalle kuin sauvakävelijällekin.<br />

Laajavuoresta voi talvipäivänä hiihdellä<br />

<strong>Jyväskylän</strong> Ladun hiihtomajan kautta<br />

myös Keljonkankaalle ja Muurameen.<br />

Uusi kiekkopolvi kasvamassa<br />

Jääkiekon Suomen mestarin JYPin kotikaupungissa<br />

Jyväskylässä rakastetaan jääkiekkoa.<br />

Pelaajille tämä on tärkeä tieto.<br />

”Pelaajille tämä tuo lisälatausta peleihin.<br />

Kotiyleisön panos otteluihin on<br />

tärkeää meille pelaajille. Katsomon<br />

Lisätietoja<br />

• <strong>Jyväskylän</strong> <strong>kaupunki</strong>, liikuntainfo:<br />

puh. (014) 266 4257, liikunta.info@jkl.fi<br />

• Liikuntapalvelut ja aukioloajat:<br />

www.jyvaskyla.fi/liikunta<br />

• Latuinfo:<br />

www.jyvaskylanseutu.fi/kannat/latuinfo<br />

• Vesiliikuntakeskus AaltoAlvari:<br />

www.jyvaskyla.fi/aaltoalvari<br />

• Vaajakosken Wellamo: www.jyvaskyla.fi/<br />

Laajavuori<br />

ja Kanavuori<br />

sopivat<br />

ylämäkien<br />

ystäville,<br />

Rantaraitin<br />

asfaltilla<br />

rullaluistin<br />

lipuu tasaisessajärvimaisemassa.<br />

Jari Jääskeläisen<br />

ja Kalle Koskisen<br />

jääkiekkoilu sai<br />

alkunsa hyvistä<br />

harjoittelumahdollisuuksista<br />

kotiasuinalueella.<br />

liikunta/sisaliikuntapaikat/wellamo<br />

• Erityisliikuntaryhmät: www.jyvaskyla.fi/<br />

liikunta/palvelut/erityisliikuntakalenteri<br />

• Lisätietoja <strong>Jyväskylän</strong> Rantaraitista:<br />

www.jyvaskyla.fi/yhdyskuntatoimi/katujapuisto/<br />

rantaraitti<br />

• Laajavuoren ulkoilukeskus:<br />

www.laajavuori.com, www.jyvaskyla.fi/liikunta<br />

• <strong>Jyväskylän</strong> seudun seurarekisteri:<br />

www.jyvaskylanseutu.fi/kannat/liikuntaseurat/<br />

www.jyvaskyla.fi/liikunta<br />

mahtavan fiiliksen aistii kentälle. Se tuo<br />

ekstralatauksen peliin.”, sanoo hyökkääjä<br />

Jari Jääskeläinen.<br />

Puolustaja Kalle Koskinen näkee jyväskyläläisten<br />

jääkiekkoinnostuksella<br />

yleisempääkin merkitystä.<br />

”Mitä enemmän ihmiset innostuvat<br />

seurasta, sitä enemmän se välittyy<br />

<strong>kaupunki</strong>kuvassa ja vaikuttaa ilmapiiriin<br />

urheilua ja liikuntaa kohtaan”, Koskinen<br />

sanoo.<br />

Jari Jääskeläinen on syntyisin Jyväskylästä<br />

ja käynyt alakoulua Keljonkankaalla.<br />

”Innostuin jääkiekosta isoveljen vaikutuksesta.<br />

Silloin JYP ei vielä ollut<br />

perustanut korttelikiekkojärjestelmää,<br />

johon pienetkin pääsevät mukaan kaupungin<br />

ylläpitämillä keinojääkaukaloilla.<br />

Mutta Keljonkankaallakin oli kaukalo,<br />

missä pääsi harjoittelemaan”, hän kertoo.<br />

Kalle Koskinen on elänyt lapsuutensa<br />

Palokassa, niinikään asuinalueen hyvien<br />

harjoittelumahdollisuuksien parissa.<br />

Hän palasi <strong>Jyväskylään</strong> ja JYPiin kaudelle<br />

2008–<strong>2009</strong>, pelattuaan välillä Lahden<br />

Pelicansissa ja Ruotsin Elitserienissä pelaavassa<br />

Timrå IK:ssa.<br />

”11- ja 8-vuotiaiden lasteni kanssa<br />

olen nähnyt lähiliikuntapaikkojen merkityksen<br />

lasten liikunnalle. Niistä ei tule<br />

tinkiä”, Kalle Koskinen korostaa.<br />

Koskinen ja Jääskeläinen kannustavat<br />

<strong>Jyväskylään</strong> muuttavia lapsiperheitä<br />

mukaan urheiluseurojen toimintaan.<br />

”Se on hieno tapa luoda verkostoja<br />

uudella asuinalueella”, toteaa puolivuotiaan<br />

pojan ja kesällä <strong>2009</strong> syntyvän<br />

lapsen isä Jari Jääskeläinen.<br />

jyvät<br />

• Jyväskylässä on noin 200 liikuntaseuraa<br />

ja erityisliikuntajärjestöä,<br />

liikunta lajeja on 70. Lapsista ja<br />

nuorista yli puolet ja aikuisista vajaa<br />

viidesosa kuuluu liikuntaseuroihin.<br />

Liikuntapaikkoja Jyväskylässä on<br />

noin 450. Hoidettuja hiihtolatuja on<br />

<strong>Jyväskylän</strong> alueella yhteensä noin<br />

500 km. Valaistuja ulkoilureittejä on<br />

noin 100 km.<br />

• Jyväsjärven ympäri kiertävä Rantaraitti<br />

on hieno, ulkoilureittinä toimiva<br />

kevyen liikenteen väylä. Kokeilemisen<br />

arvoisia ovat myös Sarvivuoren<br />

pidempi lenkki sekä Palokan Rantapolku.<br />

Keljonkankaan liikuntapuistosta<br />

alkavan viiden kilometrin<br />

mittaisen lenkin varrelta avautuvat<br />

hienot näkymät Päijänteelle.<br />

• Kotalammelta Ladun majalle johtavan<br />

valaistun ulkoilureitin suosio<br />

kasvaa koko ajan. Neljän kilometrin<br />

pituisella reitillä voi ulkoilla kävellen,<br />

maastopyörällä tai talvella hiihtäen.<br />

Talvella <strong>Jyväskylän</strong> Latu pitää majaa<br />

auki viikonloppuisin. Ampujien maja<br />

löytyy Palokasta. Ampujien majalle<br />

reitit kulkevat Vaajakoskelta, Huhtasuolta<br />

ja Palokasta.<br />

• Luontopolkuja löytyy muun muassa<br />

Tikkakoskelta, Palokan Touruvuoresta,<br />

Kanavuoresta, Laajavuoresta ja<br />

Sippulanniemestä.<br />

• Jyväsjärveltä löytyy 3,2 kilometrin ja<br />

Palokkajärveltä 3 kilometrin mittainen<br />

luonnonjään luistelurata.<br />

• Vammaisille, pitkäaikaissairaille ja<br />

iäkkäille on tarjolla yli 400 viikoittaista<br />

ohjattua liikuntaryhmää.<br />

• Keski-Suomen Urheiluharjoittelusäätiö<br />

ylläpitää Keski­Suomen<br />

urheiluakatemiaa, joka parantaa<br />

urheilijoiden valmennuksen laatua<br />

ja kehittää urheilu­uran ja opiskelun<br />

yhdistämismahdollisuuksia.<br />

• Liikunta- ja terveystieteiden koulutusta<br />

annetaan <strong>Jyväskylän</strong> yliopistossa<br />

Suomen ainoassa liikunta­ ja<br />

terveystieteiden tiedekunnassa.<br />

Opetus­ ja tutkimushenkilökuntaa<br />

tiedekunnassa on noin 150 ja<br />

opiskelijoita 1200.

Löydäsaukot<br />

ja<br />

oravanmarjat<br />

Monipuolinen luonto houkuttelee<br />

virkistäytymään.<br />

Vaihteleva maisemarakenne<br />

Kuntaliitoksessa <strong>kaupunki</strong> kasvoi asukkaiden<br />

lisäksi hienoilla luontomaisemilla<br />

ja uusilla virkistysalueilla.<br />

”Jyväskylässä on monipuolinen luonto-<br />

ja <strong>kaupunki</strong>maisema”, kertoo kaavoitusbiologi<br />

Taru Heikkinen. Maisema<br />

on vaihtelevaa jo korkeuserojen vuoksi.<br />

Heikkinen jakaakin <strong>Jyväskylän</strong> alueen<br />

kolmeen eri vyöhykkeeseen: ”Luontoa<br />

koristavat länsiosassa vuorimaat, alava<br />

järviseutu kunnan keskiosassa ja mäkialueet<br />

idässä.” Ainoastaan soita Jyväskylässä<br />

on niukasti. Vanhan kaupungin<br />

muutamat suot ovat pääosin suojeltuja.<br />

”Uusien alueiden soihin ja muuhun<br />

ont<br />

luontoon tutustutaan parhaillaan”,<br />

kaavoi tusbiologi mainitsee.<br />

Liito-oravia ja reheviä metsiä<br />

<strong>Jyväskylän</strong> alue kuuluu eteläboreaaliseen<br />

kasvillisvyöhykkeeseen.<br />

”Alueella on keskisuomalaisittain reheviä<br />

metsiä – lähinnä lehtomaisia tai<br />

tuoreita kankaita”, Heikkinen kertoo.<br />

Tuoreilla kankailla kenttäkerroksen<br />

valtaa mustikka, lehtomaisilla kankailla<br />

mustikan lisäksi ruohovartiset lajit, kuten<br />

käenkaali ja oravanmarja. Harvalukuisemmissa<br />

lehdoissa on lähinnä ruohovartisia<br />

kasveja.<br />

”Lehdon lajistoon voivat kuulua käenkaalin<br />

ja oravanmarjan ohella kevätlinnunherne,<br />

näsiä ja koiranheisi. Myös<br />

punaherukkaa voi esiintyä.”<br />

<strong>Jyväskylän</strong> seudulla voi harrastaa marjastusta<br />

esimerkiksi asutuksen lähellä<br />

olevilla virkistysalueilla. Mustikkaa löytyy<br />

vaikkapa Aittovuoren valoisista mäntysekametsistä.<br />

Kaavoitusbiologi mainitsee<br />

myös sienestyksen mahdollisuuden, ja<br />

Laajavuoren hyvänä sienestysalueena.<br />

Liito-oravahavaintoja tehdään paljon.<br />

Oravalajia tavataan usein asutuksen<br />

liepeillä, koska sieltä löytyy sopivia pesäpaikkoja<br />

ja ruokailualueita. Ihmisen<br />

läheisyydessä on suhteellisen turvallista,<br />

sillä luontainen vihollinen, näätä, viihtyy<br />

laajemmilla metsäalueilla. ”Metsissä voi<br />

törmätä myös metsäjänikseen, rusakkoon,<br />

hirveen tai jopa ilvekseen. Lisäksi<br />

Tourujoessa on saukkoja ja Eerolanlahdella<br />

piisameita”, Heikkinen luettelee.<br />

Hän mainitsee myös kanahaukan ja<br />

Päivö Laukkala<br />

28

29<br />

uhanalaisen pikkutikan, jonka voi tavata<br />

naputtamassa nokallaan Kuokkalan<br />

vanhan sekametsän pehmeitä puita.<br />

Kohti luontopolkuja ja järviä<br />

Jyväskylässä on useita sykähdyttäviä<br />

luontonähtävyyksiä. Mainitsemisen arvoisia<br />

ovat muiden muassa Korpilahden<br />

Vaarunvuori, <strong>Jyväskylän</strong> keskustan tuntumassa<br />

Tourujokilaakso lehtoineen ja<br />

Harju komeine männiköineen sekä kimaltelevat<br />

järvet. <strong>Jyväskylän</strong> luontoa voikin<br />

ihailla sekä maalta että vesiltä päin.<br />

Luontopolut kulkevat vaihtelevissa<br />

maastoissa. Poluilta voi ihmetellä sakeaa<br />

kuusimetsää, ihastella kirkkaita lampia,<br />

kulkea karussa kivikossa tai käyskennellä<br />

koivuahon laitaa. Kauneinta Jyväskylää<br />

ovat myös sitä ympäröivät vesistöt.<br />

”Veneilijöille ei ole <strong>Jyväskylän</strong> seutua<br />

täydellisempää paikkaa”, toteaa merenkulun<br />

opettaja Pertti Virtanen.<br />

< Jyväskylää ympäröivät upea luonto<br />

sekä monipuolinen ja laaja veneilyreitistö.<br />

Veneellä pääsee asumattomille<br />

seuduille keskelle luonnonrauhaa.<br />

Lisätietoja<br />

www.jyvaskyla.fi/liikunta/ulkoilu_ja_virkistys<br />

Veneilijöille<br />

ei ole<br />

<strong>Jyväskylän</strong><br />

seutua<br />

täydellisempää<br />

paikkaa.<br />

• Ympäristön- ja luonnonsuojelu: puh. (014) 266 5167,<br />

www.jyvaskyla.fi/ymparisto<br />

• <strong>Jyväskylän</strong> Seudun Matkailu: luontoaktiviteetit,<br />

http://jyvaskylanseutu.fi/matkailu/aktiviteetit<br />

Päijännettä pitkin pääsee veneellä<br />

Lahteen ja Keiteleen kautta Pielavedelle.<br />

”Matkaveneille on monipuolinen ja laaja<br />

veneilyreitistö. Toisaalta soutuveneellä<br />

tai kanootilla aukeavat Saarijärven reitit<br />

ja mahdollisuudet Konneveden suuntaan.<br />

Ne ovat upeita alueita luontoretkeilijöille.<br />

Vastaan tulee asumattomia<br />

seutuja, luonnonrauhaa ja hyviä kalastuspaikkoja”,<br />

jatkaa Virtanen. Saravedellä<br />

voi puolestaan ihastella muinaisia<br />

kalliomaalauksia ja kivipaaseja, joiden<br />

viereen pääsee veneellä.<br />

Vesillä on hyvä seurata vesilintujen elämää.<br />

Vaikka seudun vesillä saakin liikkua<br />

vapaasti ja lähes rajoituksitta, täytyy ympäröivä<br />

luonto ottaa aina huomioon.<br />

”Säännötkin sanovat, ettei veneillessä<br />

saa aiheuttaa vaaraa tai haittaa ympäristölle,<br />

luonnolle tai ihmisille.” Virtasen<br />

mukaan seudun veneilijät toimivat esimerkillisesti:<br />

”Täällä ei roskata ja rajoitukset<br />

otetaan hyvin huomioon.”<br />

< Rehevissä metsissä on hauska<br />

samoilla ja tehdä eläinhavaintoja.<br />

jyvät<br />

• Jyväskylässä on tekeillä<br />

viherosayleiskaava, jolla on tarkoitus<br />

turvata riittävien viheralueiden<br />

säilyminen <strong>kaupunki</strong>rakenteen<br />

tiivistyessä ja laajentuessa.<br />

• Seudulla on 18 Euroopan Unionin<br />

Natura 2000 –verkoston luonnonsuojelukohdetta.<br />

Verkoston avulla<br />

turvataan EU:n luontodirektiivissä<br />

määriteltyjen luontotyyppien ja<br />

lajien elinympäristöjä. Jyväskylässä<br />

suojelun alla on 1947 hehtaaria<br />

maata. Suojelualueilla toimivat<br />

jokamiehenoikeudet samalla lailla<br />

kuin muuallakin luonnossa.<br />

• Kaupungista löytyy luonnossa<br />

vaelteluun kuusi luontopolkua, yksi<br />

metsäpolku ja neljä lintutornia.<br />

Luontopolkujen yhteispituus on noin<br />

18 km. Jokaisen polun lähtöpaikassa<br />

on opastaulu ja ympäröivästä luonnosta<br />

kerrotaan tarkemmin reitin<br />

varrella sijaitsevissa rastitauluissa.<br />

Reitit on merkitty maastoon puihin<br />

ja kiviin maalatuilla keltaisilla merkeillä.<br />

• Kaupungin alueella on 52 järveä tai<br />

lampea. Jokaisen vesillä liikkujan<br />

tulisi tuntea veneilyn perustiedot.<br />

<strong>Jyväskylän</strong> seudun kansalaisopisto<br />

järjestää perus­ ja jatkokursseja<br />

veneilijöille: saaristolaivuri­, rannikkolaivuri­<br />

ja avomerilaivurikurssin.<br />

• Kurssit ovat Merenkulkulaitoksen<br />

ja Suomen Navigointiliiton suunnittelemat.<br />

Niitä järjestetään noin<br />

5 kertaa vuodessa ja ne ovat hyvin<br />

suosittuja. Vetäjinä toimivat pitkän<br />

linjan veneilyn ammattilaiset.<br />

• <strong>Jyväskylän</strong> seudun kansalaisopisto: luontoon liittyvät kurssit,<br />

puh. (014) 266 4073, www.jyvaskylanseutu.fi/kansalaisopisto<br />

• Palvelupiste Hannikainen: venepaikat, ulkoilukartat,<br />

puh. (014) 266 0108<br />

• Luontopolut ja lintutornit: www.jyvaskyla.fi/ymparisto/polut,<br />

www.jyvaskyla.fi/asuminen/ymparisto

kologi<br />

Ekologista elämää<br />

“Roska on oivallinenkäsityömateriaali”,<br />

sanoo Suomen<br />

käsityön museon<br />

museolehtori<br />

Raija Manninen.<br />

Jyväskylä on tehokas jätteen hyötykäyttäjä<br />

- kiitos lajittelevien kuntalaisten!<br />

<strong>Jyväskylään</strong> tuli vuonna 1996<br />

yleinen jätteiden lajitteluvelvollisuus<br />

ensimmäisenä Suomessa,<br />

kertoo Terttu Nyberg, kaupungin<br />

jätehuollon suunnittelija.<br />

Asukkaat ovat siitä lähtien lajitelleet<br />

innokkaasti bio- ja kuivajätteitä, ja yhä<br />

enenevissä määrin myös metallia, lasia,<br />

paperia ja kartonkia. ”Biojätekertymät<br />

ovat niin suuria, että olemme olleet<br />

monena vuonna valtakunnan kärkeä”,<br />

Nyberg iloitsee.<br />

Lajitteluvelvollisuus velvoittaa kerää-<br />

mään bio- ja kuivajätteen kaikilta kiinteistöiltä.<br />

Vähintään viiden huoneiston<br />

kiinteistöillä lajitellaan myös keräyslasi ja<br />

-metalli. Vähintään 10 huoneiston kiinteistöillä<br />

on oltava lisäksi kartongin keräysastia.<br />

Pienkiinteistöjen hyötyjätteitä<br />

varten on olemassa hyötykeräyspisteitä<br />

eri puolilla <strong>kaupunki</strong>a. Asukkaat lajittelevat<br />

erikseen myös keräyspaperin. Se<br />

toimitetaan joko hyötykeräyspisteisiin<br />

tai kiinteistön omaan jätepisteeseen.<br />

”Kotitalouksien ongelmajätteiden<br />

vastaanotosta on tehty sopimuksia mm.<br />

huoltoasemien kanssa. Palvelua on lisätty<br />

kaupungin laajennuttua”.<br />

Tavoitteena<br />

energiahyötykäytön<br />

lisääminen<br />

Kaupunki on panostanut jäteneuvontaan.<br />

Se kouluttaa yhdessä kestävän kehityksen<br />

yhdistyksen, JAPA ry:n, kanssa<br />

vapaaehtoisia jäteneuvojia, ja järjestää<br />

jätevalistusta niin aikuisille kuin lapsille.<br />

”Tavoitteena on entistä pidemmälle<br />

viety kierrätys”, sanoo Nyberg. Vapaaehtoisia<br />

jäteneuvojia koulutetaan vuonna<br />

<strong>2009</strong> myös Korpilahdelle. Lisäksi<br />

Anssu-peikko kiertää ahkerasti päiväkoteja<br />

ja johdattelee esikoululaisia lajittelun<br />

ja kierrätyksen saloihin.<br />

30

31<br />

Tulevaisuudessa katse suunnataan<br />

energiahyötykäyttöön. Se tarkoittaa sitä,<br />

että vaikka kaikkea jätettä ei voidakaan<br />

kierrättää, suuri osa jätteestä voidaan<br />

käyttää hyödyksi energiantuotannossa.<br />

”Kaatopaikalle menevä jäte on pääasiassa<br />

muovia, joka olisi oivallinen raaka-aine<br />

jätteenpolttoon”, selittää Nyberg.<br />

Jätteenkuljetusjärjestelmää<br />

yhtenäistetään<br />

Kaupungin, maalaiskunnan ja Korpilahden<br />

yhdistyttyä on Jyväskylässä ollut<br />

kaksi erilaista jätteiden kuljetusjärjestelmää.<br />

Kantakaupungin alueella on kunnan<br />

järjestämä jätteenkuljetus, mutta<br />

maalaiskunnan ja Korpilahden puolella<br />

kiinteistöt tekevät itse sopimuksensa<br />

kuljetusurakoitsijoiden kanssa.<br />

”Vuonna 2010 kunnan järjestämä<br />

jätteenkuljetus laajennetaan koskemaan<br />

koko uutta kuntaa”, kertoo Terttu Nyberg.<br />

Vai roskaa?<br />

Suomen käsityön museon museolehtori<br />

Raija Manninen harrastaa työkseen<br />

käsitöiden tekemistä kierrätysmateriaalista.<br />

”Käsityölle on ominaista, että<br />

tyhjästä pitäisi nyhjäistä”, museolehtori<br />

sanoo. Uusien ideoiden keksimisen<br />

vuoksi hän on päätynyt tekemisiin<br />

kierrätysmateriaalin kanssa. Sen lisäksi,<br />

että kierrätys on ekoteko, sallii<br />

se luovuuden. Kierrätysmateriaalista<br />

Lisätietoja<br />

• Palvelupiste Hannikainen: tietoa lajittelusta ja<br />

jätehuollosta. Puh. (014) 266 0108,<br />

www.jyvaskyla.fi/jate<br />

• Ympäristötoimi: puh. (014) 266 5167,<br />

www.jyvaskyla.fi/ymparisto<br />

Kaupunki<br />

kouluttaa<br />

yhdessä kestävän<br />

kehityksen<br />

yhdistyksen,<br />

JAPA ry:n,<br />

kanssa vapaaehtoisia<br />

jäteneuvojia<br />

Anssu­peikko<br />

kiertää ahkerasti<br />

päiväkoteja ja<br />

opastaa lapsia<br />

kierrätyksen ja<br />

lajittelun pariin.<br />

voi tehdä halutessaan käyttötavaraa tai<br />

taidetta.<br />

Mannisen vastuulla on Suomen käsityön<br />

museossa sijaitseva paja, jossa museokävijät<br />

saavat tehdä käsitöitä muun<br />

muassa kierrätysmateriaalista.<br />

”Roska on oivallinen käsityömateriaali:<br />

metallitölkeistä voi tehdä salaatinottimet,<br />

vanhoista astioista uusia ja<br />

sanomalehdestä vaikkapa nukkeja”,<br />

museolehtori vinkkaa.<br />

Kotitalouksien jätteissä on paljon<br />

käyttökelpoista aineista. Tosin Manninen<br />

muistuttaa, ettei aivan kaikkea kannata<br />

kierrättää.<br />

”Kannattaa paneutua jätteiden lajitteluun<br />

ja pohtia, mitä aikoo säästää ja<br />

mitä käyttää uudestaan, sillä joskus uuden<br />

tekeminen roskasta on ympäristölle<br />

epäystävällisempää kuin roskan poisheittäminen.”<br />

Myös kierrätyskeskuksista löytyy hyvää<br />

tavaraa suoraan hyötykäyttöön tai<br />

käsitöiden materiaaliksi.<br />

”Oman kodin jätteet lienevät kuitenkin<br />

rikkain lähde. Hyötykäyttöön<br />

kannattaa ottaa helposti puhdistettavat<br />

roskat”, Manninen mainitsee.<br />

Hän itse on tehnyt napeista ja vanhoista<br />

nahkavöistä koruja, kirjoista<br />

säilytyslaatikoita ja käsilaukkuja ja<br />

Arabian astioista mosaiikkityönä<br />

tarjottimia. ”Mahdollisuudet ovat<br />

rajattomat, jos vain mielikuvista<br />

riittää!<br />

• Mustankorkean jätteenkäsittelykeskus,<br />

puh. (014) 411 5913, www.mustankorkea.fi<br />

• <strong>Jyväskylän</strong> Energia Oy, puh. (014) 366 4010,<br />

www.jenergia.fi<br />

• Japa ry, puh. 040 593 8541, www.japary.fi<br />

• Suomen käsityön museo: ohjeita ja ideoita<br />

mm. kierrätyskäsitöihin, www.craftmuseum.fi<br />

www.jyvaskyla.fi/jate<br />

jyvät<br />

• Jyväskylä on ympäristömyönteinen<br />

<strong>kaupunki</strong>. Ympäristömyönteisiä keskitettyjä<br />

hankintoja tehtiin vuonna 2008<br />

47%. Kansallisen toimintaohjelman<br />

suositukset kuntien paikallishallinnolle<br />

ovat 25% vuonna 2010.<br />

• Noin 45 000 taloutta saa sähkönsä<br />

kaupungin omistamalta <strong>Jyväskylän</strong> Energialta.<br />

Vuonna 2008 pääasiassa puu­ ja<br />

tuulisähköstä koostuvan vihreän energian<br />

osuus sähkönmyynnistä oli 6,8 %.<br />

• <strong>Jyväskylän</strong> Energian myymästä<br />

sähköstä 2/3 ja kaukolämmöstä 3/4<br />

saadaan Rauhalahden voimalaitoksesta,<br />

joka käyttää pääpolttoaineinaan<br />

keskisuomalaista turvetta ja puuta.<br />

Sähkö ja lämpö valmistetaan korkealla<br />

hyötysuhteella yhteistuotannossa.<br />

• Sähkön ja lämmön ohella Rauhalahti<br />

tuottaa teollisuushöyryä Kankaan<br />

tehtaan tarpeisiin. Kaukolämmön ja<br />

teollisuushöyryn sisältämä energia<br />

hyödynnetään uudelleen, kun sillä<br />

pidetään sulana kävelykatua ja lämmitetään<br />

Viherlandian puutarhakeskusta.<br />

Säynätsalon omakotitalot saavat<br />

lämpöä vaneritehtaan puujätteellä<br />

tuotetusta energiasta.<br />

• <strong>Jyväskylän</strong> <strong>kaupunki</strong> järjestää ympäristöaiheisia<br />

asukastapahtumia, koulutuksia ja<br />

hankkeita yhteistyössä JAPA ry:n kanssa.<br />

Jäte­ ja ympäristöneuvojat kiertävät<br />

päiväkodeissa opastamassa esikoululaisia<br />

lajittelun ja kierrätyksen saloihin.<br />

• Mustankorkea Oy hoitaa yhtiön<br />

toiminta­alueella syntyneiden yhdyskuntajätteiden<br />

käsittelyä sekä edistää<br />

jätteiden kierrätystä ja hyötykäyttöä.<br />

Mustankorkean hyötykäyttöaste on<br />

tällä hetkellä jo 69 %.<br />

• Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen<br />

jätetäyttöalueelta on kerätty<br />

kaatopaikkakaasua vuodesta 2002<br />

lähtien. Biokaasu johdetaan <strong>Jyväskylän</strong><br />

Energian lämpökeskukseen ja hyödynnetään<br />

energiantuotannossa. Kaasumäärä<br />

riittää lämmittämään noin 1 100<br />

omakotitaloa vuodessa.<br />

• Mustankorkea Oy:lle on myönnetty<br />

kolmantena jätehuoltoyrityksenä<br />

Suomessa arvostettu EMAS­ympäristösertifikaatti.

Niilo Joensuu<br />

ja Katri Kluukeri<br />

osallistuvat<br />

innolla Mäki­<br />

Matin perhepuiston<br />

toimintaan.<br />

Taskulamppuleikkejä ja<br />

sujuvaa arkea<br />

Neljävuotiaan Niilo Joensuun<br />

äiti Katri Kluukeri nauttii Mäki­<br />

Matin perhepuiston eläväisestä<br />

ilmapiiristä. Mäki­Matti on<br />

Suomen ensimmäinen ja vanhin<br />

perhepuisto.<br />

psipe<br />

”Kesällä <strong>2009</strong> on erityisen paljon odotettavaa,<br />

sillä tämä on puiston 30-vuotisjuhlavuosi.<br />

On juhlaviikko <strong>Jyväskylän</strong><br />

Kesän kanssa, kahvilaa, kirpputoria,<br />

retkiä, leirejä, kerhoja, tapahtumia, lauluiltoja,<br />

teatteria ja juhannuskahvit tansseineen”,<br />

Katri Kluukeri kertoo.<br />

Mäki-Matin perhepuiston tuki ry, jonka<br />

varapuheenjohtaja Katri Kluukeri on,<br />

organisoi tapahtumia ympäri vuoden<br />

yhdessä puiston henkilökunnan kanssa.<br />

Yhdistys osallistui myös puiston peruskorjauksen<br />

suunnitteluun.<br />

”Halusimme kodinomaisuuden säilyvän.<br />

Ei kliinisyyttä, vaan myös varjoisia<br />

nurkkauksia taskulamppuleikeille ja tilaa<br />

mielikuvitukselle”, Katri sanoo.<br />

”Eikä puiden alle kasveja, jotka estävät<br />

puihin kiipeämisen”, lisää puiston vastaava<br />

lastentarhanopettaja Otto Lahtinen.<br />

Perhepuistot ovat avoimia<br />

Avoimiin varhaiskasvatuspalveluihin<br />

kuuluvaa perhe- ja leikkitoimintaa järjestetään<br />

neljässä perhepuistossa. Palvelut<br />

on tarkoitettu kotona lapsiaan<br />

hoitavien vanhempien ja kotihoidossa<br />

olevien lasten tueksi ja virkistykseksi.<br />

Iältään 2–5-vuotiaat lapset voivat<br />

osallistua yhtenä tai kahtena päivänä<br />

viikossa puolipäiväiseen kerhoon. Perhekerhoja<br />

pidetään kerran viikossa.<br />

Monessa perhepuistossa on muitakin<br />

kerhoja, kuten kertamaksuperiaatteella<br />

toimivia muskareita. Perhekahvilat<br />

tarjoavat juttuseuraa kupposen ääressä<br />

sekä tapahtumia ja retkiä.<br />

”Mäki-Matin perhepuistossa on myös<br />

suosittu, kaikille avoin ruokailu keskiviikkoisin”,<br />

kertoo Otto Lahtinen.<br />

Tilapäisestä kotipalvelu tulee<br />

apuun, kun hätä on suurin<br />

Tiina Frondelius-Kemppaisen iloinen<br />

hiihtoretki lasten kanssa sai yllättävän<br />

lopun. Hän kaatui, ranne murtui ja käsi<br />

piti kipsata. Seitsemän lapsen äidille ei<br />

näin olisi tarvinnut käydä.<br />

32

33<br />

”En pystynyt omiakaan vaatteita aluksi<br />

vaihtamaan, saati avaamaan tuttipulloa<br />

tai vaihtamaan vaippoja”, hän kertoo.<br />

”Entinen työnantaja vinkkasi minulle<br />

tilapäisestä kotipalvelusta. Soitin palveluohjaajalle,<br />

joka lupasi heti lähettää<br />

palveluseteleitä ja listan yrityksistä, joista<br />

voisin pyytää hoitajan kotiin”, Frondelius-Kemppainen<br />

kertoo.<br />

Pienten lasten vanhempien tapaturmat<br />

ja sairastumiset sekä monenlaiset<br />

perheen akuutit kriisit ovat johtava<br />

perhetyöntekijä Sari Paanasen mukaan<br />

niitä syitä, joiden perusteella tilapäistä<br />

kotipalvelua myönnetään.<br />

Apua tarjoavat kaupungin kaksi kodinhoitajaa<br />

sekä yritykset, joiden kanssa kaupungilla<br />

on palvelusetelisopimus. Perhe<br />

maksaa omavastuun ylittävän osan palkkiosta<br />

palveluseteleillä.<br />

Apu on tilapäistä ja sen kesto harkitaan<br />

yksilöllisesti. Tarvittaessa mietitään, mistä<br />

pysyvämpää tukea saadaan ja autetaan<br />

sen järjestämisessä.<br />

Lisätietoja<br />

• <strong>Jyväskylän</strong> <strong>kaupunki</strong>, lasten päivähoitopalvelut,<br />

(014) 266 3100<br />

www.jyvaskyla.fi/paivahoito<br />

www.jyvaskyla.fi/perhepuistot<br />

• Päivähoidon seudullinen palvelualue,<br />

www.jyvaskyla.fi/paivahoito/seutu<br />

• <strong>Jyväskylän</strong> perheneuvola, Väinönkatu 6,<br />

(014) 266 3590<br />

www.jyvaskyla.fi/perheneuvola<br />

”Ilman seteleitä apu olisi tullut liian<br />

kalliiksi, sillä tarvitsimme hoitajaa useamman<br />

viikon ajan”, kertoo Tiina Frondelius-Kemppainen.<br />

”Kotipalvelun työntekijä syötti vauvat,<br />

vaihtoi heidät kuiviin, puki ja nukutti<br />

heidät. Sain työntekijältä apua myös<br />

pyykkivuoren selvittelyyn, tiskipöydän<br />

siivoamiseen ja ruoanlaittoon.<br />

Rahaa yksityiseen hoitoon<br />

Jos lapselle on löytynyt yksityinen hoitopaikka,<br />

päivähoidon palvelukeskuksesta<br />

haetaan yksityisen hoidon palvelurahaa.<br />

Palveluraha maksetaan hoidon järjestäjälle.<br />

Hyvätuloisen perheen tuki on pienempi,<br />

pienituloisen suurempi.<br />

Palveluraha otettiin käyttöön vuoden<br />

<strong>2009</strong> alussa. Palvelurahan voimaantulo<br />

selkeytti tuen hakuprosessia ja paransi<br />

yksityisten hoitajien asemaa.<br />

Yksityisen hoidon palvelurahaa voi<br />

saada myös silloin, kun yksityinen päivähoitaja<br />

palkataan lapsen kotiin.<br />

www.jyvaskyla.fi/sote/perheet<br />

Tiina Frondelius­<br />

Kemppaisen<br />

ranne murtui<br />

hiihtoretkellä.<br />

Jannen ja Jaakon<br />

sekä viiden vanhemman<br />

lapsen<br />

hoitoon järjestyi<br />

tilapäistä kotipalvelua.<br />

• Lapsiperheiden tilapäinen kotipalvelu,<br />

(014) 266 3501, soittoaika ma–pe klo 9–12<br />

• Mannerheimin Lastensuojeluliiton<br />

<strong>Jyväskylän</strong> yhdistys ry<br />

Perhekeskus Tourutupa, Touruk. 25 D 49,<br />

040 821 2552 www.tourutupa.fi<br />

www.keskisuomenpiiri.mll.fi<br />

• Jälkkäritoiminta,<br />

<strong>Jyväskylän</strong> <strong>kaupunki</strong>, opetuspalvelut,<br />

(014) 266 4036<br />

www.jyvaskyla.fi/opetus/perusopetus/jalkkari<br />

jyvät<br />

• Päivähoitoa järjestetään noin 65 päiväkodissa<br />

sekä perhepäivähoidossa. Lisäksi<br />

päivähoitoa tarjoavat yksityiset päiväkodit<br />

ja yksityiset perhepäivähoitajat. Päivähoitoa<br />

voidaan järjestää myös yli kuntarajojen.<br />

Päivähoitopaikkoja on kerhopaikat<br />

mukaan lukien yli 5500.<br />

• Esiopetusta annetaan päiväkodeissa ja noin<br />

kymmenessä koululla olevassa esiopetusryhmässä.<br />

• Kerhoja ja ohjattua toimintaa lapsille ja<br />

perheille järjestetään perhepuistoissa ja joidenkin<br />

päiväkotien yhteydessä. Perhepuistot:<br />

Mäki­Matin perhepuisto (Oikokatu 7),<br />

Pupuhuhdan perhepuisto (Vemmelsääri 1),<br />

Yrttisuon perhepuisto (Kekkolantie 18) ja<br />

Mansikkapuisto (Mansikkakuja 4).<br />

• Erityistä tukea tarvitsevien lasten päivähoito<br />

järjestetään lähipäiväkodissa tai<br />

perhepäivähoidossa. Päiväkodissa hoito<br />

voi tapahtua tavallisessa tai integroidussa<br />

päiväkotiryhmässä.<br />

• Maahanmuuttajalapsille päivähoito järjestetään<br />

yleensä oman asuinalueen päiväkodissa.<br />

Päivähoidossa työskentelee joitakin<br />

oman äidinkielen ja kulttuurin avustajia.<br />

• Ilta- ja lauantaihoitoa järjestetään muutamissa<br />

päiväkodeissa ja osittain myös perhepäivähoidossa.<br />

Yö­ ja viikonloppuhoitoa<br />

on Tapiolan ja Renkituvan päiväkodeissa.<br />

• Kunnallisen päivähoidon sijaan voi valita:<br />

lasten kotihoidon tuen, jos perheessä on<br />

alle 3­vuotias lapsi ja häntä hoitaa kotona<br />

jompikumpi vanhemmista tai muu sukulainen<br />

tai yksityisen palvelun tuottaja<br />

päivähoidon palvelurahan tai yksityisen<br />

hoidon tuen, jos lasta hoitaa kaupungin<br />

hyväksymä yksityisen päivähoidon tuottaja<br />

• Jälkkäri on ohjattua iltapäivätoimintaa,<br />

jota järjestetään <strong>Jyväskylän</strong> seudulla<br />

1.–6.-luokkien kouluilla tai niiden<br />

läheisyydessä. Jälkkäriin voivat osallistua<br />

1.­ ja 2.­luokkien oppilaat sekä erityisopetuksessa<br />

opiskelevat 1.–5.-luokkalaiset.<br />

Jälkkärissä tarjotaan koululaisille monipuolista<br />

tekemistä. Välipala kuuluu päivittäin<br />

ohjelmaan. Toiminta on maksullista.

Parempi<br />

elää<br />

terveys<br />

Maria Turpeinen,<br />

Inka Karvonen,<br />

Joni Snoro ja<br />

Aki Savolainen<br />

pitävät terveitä<br />

elämäntapoja<br />

luonnollisena<br />

valintana.<br />

Yhdeksäsluokkalaiset Maria<br />

Turpeinen, Inka Karvonen,<br />

Aki Savolainen ja Joni Snoro<br />

osallistuivat Hymyä elämään<br />

­kampanjaan, jossa kerrottiin<br />

suun terveydestä.<br />

”Meillä oli messuilla ohjelmanumero.<br />

Pyysimme yleisöstä vapaaehtoista,<br />

yksi ilmoittautui ja me pestiin sen tyypin<br />

hampaat. Annettiin pureskeltavaksi<br />

suun punaiseksi värjäävä tabletti ja har-<br />

terveesti<br />

ja, jolla sai harjata. Lopuksi harjattiin punaiset<br />

kohdat puhtaiksi”, muistelee Aki<br />

Savolainen.<br />

Tytöt ovat muistaneet kampanjan jälkeen<br />

käyttää ksylitolipurkkaa ja syödä<br />

terveellisempiä välipaloja.<br />

”Kannattaa jättää rahat koulupäivän<br />

ajaksi kotiin, niin ei tule kiusaustakaan<br />

ostaa niitä karkkeja”, ehdottaa Maria.<br />

”Mutta sitten vippaa kaverilta ja on<br />

kohta ihan veloissaan”, Joni epäröi.<br />

Yläkouluissa myytävä välipala tulee<br />

tarpeeseen varsinkin Akille ja Jonille.<br />

Ilman sitä ei jaksaisi.<br />

Tupakointiko coolia?<br />

Aki, Joni, Maria ja Inka kertovat, ettei<br />

tupakka heille maistu.<br />

”En aloittaisi. Se näyttää huonolta ja<br />

haisee pahalta. Ja valkoiset hampaat ovat<br />

kivemmat kuin keltaiset”, Inka sanoo.<br />

Osa nuorista saattaa pitää tupakointia<br />

coolina.<br />

”Voi olla, että tupakka huulessa pääsee<br />

joihinkin porukoihin paremmin kuin<br />

ilman sitä”, arvelee Joni Snoro.<br />

Terveellisyys on näille nuorille itsestäänselvyys,<br />

jota ei oikeastaan tarvitse<br />

paljon ajatella.<br />

Kerttu Tuloma<br />

pitää sairaanhoitajalla<br />

käyntiä<br />

vaivattomana.<br />

Asiat selviävät<br />

nopeasti.<br />

34

35<br />

”On parempi pestä hampaat kuin<br />

jättää pesemättä. Se on vaan homma,<br />

mikä kannattaa tehdä alta pois”, luonnehtii<br />

Aki.<br />

Samaa mieltä on Hymyä elämään<br />

-kampanjasta vastannut hammaslääkäri<br />

Mirja Kautto.<br />

”Tärkeintä on, että nuoret pesevät<br />

hampaansa fluorihammastahnalla kaksi<br />

kertaa päivässä kahden minuutin ajan”,<br />

Mirja Kautto tiivistää.<br />

”Säännölliset ruoka-ajat antavat<br />

hampaille lepoa ruokailujen ja juomisten<br />

välillä, limsat ja energiajuomat saisi<br />

unohtaa ja 100-prosenttisesti ksylitolilla<br />

makeutettua purkkaa kannattaa suosia”,<br />

Kautto kertoo.<br />

Terveysasemalta vinkkiä<br />

kunnon kohotukseen<br />

Myös aikuisten kannattaa hoitaa terveyttään<br />

jo ennen kuin ongelmia syntyy.<br />

Omahoitajien kanssa voi keskustella<br />

elintavastaan, jos haluaa esimerkiksi laihtua,<br />

tarkistaa verensokerinsa ja -paineensa<br />

tai vähentää päihteiden käyttöä.<br />

Hoitajan tapaamisissa suunnitellaan<br />

elintavan muutoksia ja tehdään mittauksia.<br />

Opastusta voi saada myös liikuntatai<br />

painonhallintaryhmän löytämiseen.<br />

Työttömät voivat tilata alueensa omahoitajalta<br />

työttömien terveystarkastuksen.<br />

Sirpa Viholainen päätti syksyllä 2008<br />

tehdä ratkaisevan muutoksen.<br />

”Minusta oli tullut sohvaperuna ja<br />

painoakin oli alkanut kertyä. Päätin<br />

lähteä mukaan kaupungin liikuntapalvelukeskuksen<br />

järjestämään Kilokaartiryhmään.<br />

Ryhmä kokoontuu viikottain,<br />

puolen tunnin keskusteluosuuden jälkeen<br />

on tunnin verran ohjattua kuntosaliharjoittelua.<br />

Lisäksi voi kokeilla<br />

esimerkiksi kuntonyrkkeilyä, pilatesta,<br />

Terveysasemat<br />

www.jyvaskyla.fi/sote/terveysasemat<br />

<strong>Jyväskylän</strong> terveyskeskuksen asemat<br />

• Kyllön terveysasema, Keskussairaalant. 20<br />

• Keskustan terveysasema, Tapionk. 7<br />

• Huhtasuon terveysasema, Nevak. 1<br />

• Kuokkalan terveysasema, Syöttäjänk. 10<br />

• Säynätsalon terveysasema, Parviaisent. 7<br />

tansseja ja vesijumppaa”, hän kertoo.<br />

Tätä nykyä Sirpa liikkuu viisi kertaa<br />

viikossa 45 minuutin–1,5 tunnin harjoituksissa.<br />

Paino on pudonnut mukavasti<br />

ja olo virkistynyt.<br />

”Tämä on mukavaa. Elämänmuutos<br />

on kannattanut. Ryhmästä ja vetäjän<br />

kannustuksesta on paljon apua”, Sirpa<br />

toteaa.<br />

Perusterveydenhuoltoa<br />

lähipalveluna<br />

Oman asuinalueen terveysasemalle tullaan,<br />

kun tarvitaan apua arkena päiväsaikaan.<br />

Iltaisin, öisin ja viikonloppuisin vanhan<br />

<strong>Jyväskylän</strong> potilaat hoidetaan<br />

Keski-Suomen keskussairaalan päivystyspoliklinikalla.<br />

Vanhan <strong>Jyväskylän</strong> maalaiskunnan<br />

alueella asuvat hoidetaan arki-iltoina ja<br />

viikonloppuisin Palokan terveysasemalla.<br />

Öisin apua saa Keski-Suomen keskussairaalan<br />

päivystyspoliklinikalta.<br />

Vanhan Korpilahden päivystyspotilaat<br />

hoidetaan arki-iltoina Muuramen terveysasemalla<br />

sekä viikonloppuisin ja öisin<br />

Jämsän terveysasemalla.<br />

www.jyvaskyla.fi/sote<br />

Sirpa Viholainen<br />

harrastaa<br />

nykyään liikuntaa<br />

viisi kertaa<br />

viikossa.<br />

jyvät<br />

• Jyväskyläläisiä hoidetaan yhteensä<br />

yhdeksällä terveysasemalla:<br />

<strong>Jyväskylän</strong> terveyskeskus toimii<br />

Kyllön, Huhtasuon, keskustan,<br />

Kuokkalan ja Säynätsalon terveysasemilla.<br />

Korpilahden­Muuramen terveydenhuollon<br />

kuntayhtymän terveysasema<br />

sijaitsee Korpilahdella.<br />

Palokan terveydenhuollon kuntayhtymän<br />

terveysasemat sijaitsevat<br />

Palokassa, Vaajakoskella ja<br />

Tikkakoskella.<br />

Terveysasemien yhteystiedot löytyvät<br />

osoiteesta www.jyvaskyla.fi/<br />

terveys<br />

• Suurin osa asukkaiden laboratorionäytteistä<br />

otetaan ajanvarauksella<br />

Näytteenottokeskuksessa (Yliopistonk.<br />

38, 3. krs). Näytteenottoajan<br />

voi varata myös osoitteesta<br />

www.ksshp.fi/laboratorio.<br />

• Mielenterveysasioissa otetaan<br />

yhteys omalle terveysasemalle. Kaikille<br />

aikuispsykiatrian poliklinikoille<br />

tarvitaan lähete. Kriisiapua saa<br />

myös Kriisikeskus Mobilesta ympäri<br />

vuorokauden (014) 266 7150.<br />

• Kiireellisen hoidon saamiseksi<br />

soitetaan oman asuinalueen<br />

terveysasemalle. Hätätapauksessa<br />

voi oman alueen terveysasemalle<br />

päivisin tulla ilman ajanvarausta.<br />

Omahoitajien kanssa voi keskustella<br />

painonhallinnasta, elintapojen<br />

parantamisesta ja päihteiden<br />

vähentämisestä.<br />

Palokan terveydenhuollon<br />

kuntayhtymän asemat<br />

• Palokan terveysasema, Ritopohjant. 20<br />

• Tikkakosken terveysasema, Kirkkok. 3<br />

• Vaajakosken terveysasema, Väkkärät. 1<br />

• Korpilahden - Muuramen terveydenhuollon kuntayhtymän asema<br />

• Korpilahden terveysasema, Korpilahdent. 11

seniori<br />

Elli Mihari, Kalle<br />

SIllanmäki ja<br />

Evi Korpivaara<br />

juhlivat vappua<br />

Kypärämäen päiväkeskuksessa.<br />

Johan me<br />

Elli Mihari ja Evi Korpivaara olivat<br />

vuosina 1938–40 Keljon kansakoulun<br />

oppilaita. Elämä ei heittänyt<br />

kauas lapsuusmaisemista.<br />

”Rakensimme miehen kanssa talon<br />

Myllyjärvelle. Mies kuoli 25 vuotta sitten,<br />

sen jälkeen asuin talossa yksin”,<br />

84-vuotias Elli kertoo.<br />

”Poikani yllättyi, kun keväällä 2008<br />

sanoin, että nyt minä muutan. Enää en<br />

viitsinyt hoitaa isoa pihaa”, hän jatkaa.<br />

82-vuotias Evi Korpivaara asui 40<br />

taas tavattiin<br />

vuotta omakotitalossa Kukkumäessä.<br />

”Tuli jalkaleikkauksia, enkä enää pärjännyt<br />

kotona yksin. Tytär ja poika tiesivät<br />

tämän Kypärämäessä olevan talon,<br />

muutin tänne keväällä 2007”, hän kertoo.<br />

Nyt Elli ja Evi tapaavat toisiaan Kypärämäen<br />

päiväkeskuksessa, joka toimii<br />

tavallisen vanhusten asumispalvelusäätiön<br />

omistaman kerrostalon alakerrassa.<br />

”Tykkään kun on näin vapaata. Asun<br />

kaksiossa samassa talossa ja käyn täällä<br />

lounaalla ja kahvilla ja osallistun yhteisiin<br />

tapahtumiin”, Evi kertoo.<br />

Päiväkeskuksesta voimaa<br />

arkisiin askareisiin<br />

Päiväkeskuksesta voi ostaa sen suuruisen<br />

palvelupaketin kuin tarvitsee.<br />

Kalle Sillanmäki (70) asuu Saihokadulla<br />

kerrostaloasunnossa.<br />

”Käyn päiväkeskuksessa joka torstai<br />

ja vietän täällä koko päivän. Täällä on<br />

mukavaa seuraa ja ohjelmaa ja ateriat<br />

ovat hyviä, varsinkin nuo pullat ja kakut”,<br />

Kalle hymyilee.<br />

Päiväkeskusohjaaja Sofia Raeske kertoo,<br />

että torstaisin leivonnaisia tosiaan<br />

riittää, sillä keskiviikkoisin talossa pide-<br />

Kerttu Tuloma<br />

pitää sairaanhoitajalla<br />

käyntiä<br />

vaivattomana.<br />

Asiat selviävät<br />

nopeasti.<br />

36

37<br />

tään leipomistalkoot.<br />

Palvelupäivään sisältyy myös saunomismahdollisuus.<br />

Kalle Sillanmäen kotona käy kodinhoitaja<br />

päivittäin. Hän auttaa pyykinpesussa<br />

ja diabeteksen hoidossa.<br />

Kypärämäen päiväkeskuksella on<br />

asuinalueella oma merkityksensä. Joka<br />

joulua ja pääsiäistä edeltävät myyjäiset,<br />

joissa päiväkeskuksen väki markkinoi<br />

tekemiään leivonnaisia ja käsitöitä.<br />

Talon sisälläkin muistetaan juhlistaa<br />

iloisia asioita.<br />

”Syntymäpäivät, teatteri- ja päivätanssiretket,<br />

vierailijoiden esitykset,<br />

vappu- ja juhannusjuhlat ja käynnit<br />

Könkkölässä ovat tärkeitä”, Sofia Raeske<br />

kertoo.<br />

”Haluamme tukea yhdessäoloa ja<br />

kohtaamisia, ja varmaan olemme siinä<br />

onnistuneetkin, sillä on täällä jopa syntynyt<br />

kihlapareja”, hän iloitsee.<br />

Postilaatikolla käyntikin<br />

saattaa olla hyvää liikuntaa<br />

Ikäihmisen liikunta saattaa jäädä harmillisen<br />

vähiin.<br />

”Vähävoimaiseksi käyneelle vanhukselle<br />

jo postilaatikolla käynnitkin<br />

ovat hyväksi. Jos lonkat ja polvet kestävät,<br />

portaiden nousu tai siivous voi<br />

olla suora naista voimaharjoittelua”,<br />

rohkaisee kuntoutuspalvelut-yksikössä<br />

ikääntyneiden parissa työtä tekevä fysioterapeutti<br />

Kari Mastokangas.<br />

Kuntosaliharjoittelusta ovat saaneet<br />

hyviä kokemuksia sellaisetkin henkilöt,<br />

joille kodin askareet ovat käyneet liian<br />

rankoiksi.<br />

”Seniorikuntosaliryhmässä tehdään<br />

yksilöllinen kunto-ohjelma, jossa har-<br />

Palveluja ikääntyvien arkeen<br />

Kyytiveikko, Jyväskylä-neuvonta<br />

040 266 0112<br />

www.jyvaskyla.fi/<strong>kaupunki</strong>rakennepalvelut/<br />

kadut/palveluliikenne<br />

Omaishoito, www.jyvaskyla.fi/sote/<br />

ikaantyvat/omaishoito<br />

joitteet muokataan henkilökohtaisesti<br />

sopiviksi. Tiedän erään satavuotiaankin<br />

käyneen seniorikuntosalissa eli ikä eli<br />

ole este”, Mastokangas sanoo.<br />

Ikääntyneiden harjoittelussa painotetaan<br />

alaraajojen toimivuutta, jotta liikkumiskyky<br />

säilyisi hyvänä mahdollisimman<br />

pitkään ja kaatumisilta vältyttäisiin.<br />

Seniorikuntosaliryhmät alkavat syksyllä<br />

ja päättyvät keväällä. Kauden jälkeen<br />

voi jatkaa itsenäistä harjoittelua<br />

– sitä ennen on kuitenkin syytä käydä<br />

kuntoneuvolassa fysioterapeutin tutkittavana.<br />

Kaupungin seniorikuntosaleja on AaltoAlvarissa,<br />

Keljon vanhainkodilla, Väinönkadun<br />

palvelukeskuksessa, Akseli ja<br />

Elina -kodissa, Kyllön terveysasemalla ja<br />

Telkänpesässä.<br />

Jyväskyläläisillä 70 vuotta täyttäneillä<br />

on mahdollisuus ostaa 67 euron hintainen<br />

(vuoden <strong>2009</strong> hinta) seniorikortti.<br />

Vuoden voimassa olevalla kortilla saa<br />

vapaan sisäänpääsyn kaupungin kaikkiin<br />

kolmeen uimahalliin sekä niissä toimiviin<br />

kuntosaleihin ja liikuntaryhmiin.<br />

Päiväkeskukset, Jyväskylä-lehden Poimintoja<br />

päiväkeskusten toiminnasta, www.jyvaskyla.fi/<br />

sote/ikaantyvat/paivakeskukset<br />

Liikuntaryhmät, www.jyvaskyla.fi/liikunta/<br />

erlikalenteri<br />

www.jyvaskyla.fi/sote<br />

Ensio Kukkonen<br />

(76) harjoittelee<br />

Keljon päiväkeskuksenseniorikuntasalissa<br />

kuntohoitaja<br />

Riitta Kaikkosen<br />

ohjauksessa.<br />

Päiväkeskustenpalvelupaketit<br />

ja<br />

seniorikuntosalit<br />

tukevat<br />

ikääntyvän<br />

selviytymistä<br />

arjessa.<br />

jyvät<br />

• Jyväskylässä on kaksikymmentä<br />

alueellista päiväkeskusta. Päiväkeskukseen<br />

voi tulla viettämään aikaa,<br />

tapaamaan alueen ikäihmisiä ja<br />

osallistumaan päiväkeskuksen tuki­,<br />

virkistys­ ja kulttuuripalveluihin.<br />

Päiväkeskustoiminta tukee alueensa<br />

asukkaiden omatoimisuutta ja<br />

kotona selviytymistä.<br />

• Omaishoidon tuki on vanhuksen,<br />

vammaisen tai sairaan kotona<br />

tapahtuvasta huolenpidosta maksettavaa<br />

hoitopalkkiota tai palkkiota ja<br />

palveluja, jotka määritellään hoitoja<br />

palvelusuunnitelmassa. Mahdollisuus<br />

omaishoidon tukeen on<br />

syytä selvittää, jos kotona hoidetaan<br />

vanhusta tai vammaista, joka tarvitsee<br />

päivittäistä hoitoa ja runsaasti<br />

huolenpitoa.<br />

• Rintamaveteraanit voivat saada<br />

joko laitos­, päivä­ tai avokuntoutusta.<br />

Jalkojenhoitoa tarvitseville<br />

veteraaneille myönnetään palveluseteleitä.<br />

• Sotiemme veteraanit voivat käyttää<br />

maksutta sekä Kyytiveikko että<br />

Palokan ja Vaajakosken Poimuri<br />

­palveluliikennettä esittämällä<br />

virallisen veteraanitunnusasiakirjan.<br />

Paikallisliikenteessä matkustamista<br />

varten veteraanit voivat lunastaa<br />

lasten lipun hintaisen 10 matkan<br />

sarjakortin. Veteraanit voivat myös<br />

saada tunnuksen, jolla saa pysäköidä<br />

autonsa <strong>Jyväskylän</strong> kaupungin maksullisilla<br />

pysäköintialueilla kahden<br />

tunnin ajaksi maksutta. Lisäksi AaltoAlvarin,<br />

Wellamon ja Tikkakosken<br />

uimahallien käyttö on veteraaneille<br />

maksutonta.<br />

• Matalalattiainen palvelubussi<br />

Kyytiveikko on ottanut huomioon<br />

vanhusten ja vammaisten tarpeet.<br />

Reiteiltä tehdään tarvittaessa<br />

poikkeamia vaikkapa asiakkaan<br />

kotiportille. Kyytiveikko maksaa<br />

normaalin bussiliikennematkan<br />

verran. Aikatauluja ja reittioppaita<br />

saa Kyytiveikko­autoista. Vaajakosken<br />

ja Palokan alueilla liikennöi<br />

palveluliikenne Poimuri.

<strong>kaupunki</strong><br />

Täynnä elämää<br />

matkai<br />

Maailman ensimmäinen kallioplanetaario avattiin<br />

Nyrölässä huhtikuussa 2008.<br />

<strong>Jyväskylän</strong> perinteiset tapahtumat,<br />

kuten <strong>Jyväskylän</strong> Kesä,<br />

Summer Jazz ja Neste Oil Ralli,<br />

houkuttelevat <strong>kaupunki</strong>in vuosittain<br />

satojatuhansia vierailijoita.<br />

Edita Floriànovà taituroi kesän kunniaksi<br />

Yläkaupungin Yössä jiggling­naruilla.<br />

Lentämisestä kiinnostuneen kannattaa<br />

suunnata Tikkakoskelle, Keski­Suomen<br />

Ilmailumuseoon.<br />

”Kilpailuvalttimme on laaja laadukkaiden<br />

tapahtumien kirjo. Suurten tapahtumien<br />

lisäksi kaupungissa ja lähiseudulla<br />

järjestetään runsaasti pienempiä kohderyhmiä<br />

vetäviä tapahtumia”, <strong>Jyväskylän</strong><br />

Seudun Matkailun toimistopäällikkö<br />

Maija Nurminen kertoo.<br />

<strong>Jyväskylän</strong> Paviljongissa on vuosittain<br />

yli 700 tapahtumaa: kansainvälisiä<br />

kongresseja, konsertteja, kokouksia ja<br />

alojensa johtavia messuja. Syyskuun<br />

puolessa välissä Paviljongin alueen täyttävät<br />

Finlandia Marathon ja Hyvän Olon<br />

Viikonloppu, viikkoa myöhemmin kala-<br />

ja elomarkkinat Ween Maan Wiljaa.<br />

Suurtapahtumien sujuvuuteen on<br />

kiinnitetty huomiota kaavoituksessa<br />

ja yleisessä <strong>kaupunki</strong>suunnittelussa.<br />

Esimerkiksi <strong>Jyväskylän</strong> Paviljongista ja<br />

matkakeskuksesta pääsee nopeasti kävellen<br />

keskustaan.<br />

”<strong>Jyväskylän</strong> kävelykadun vilinä nousee<br />

huippuunsa suurten tapahtumien<br />

aikaan”, toteaa Nurminen.<br />

Myös monet urheilu- ja liikuntatapahtumat<br />

piristävät kaupungin<br />

elämää. Jalkapallon Jyväskylä Cup,<br />

tyttöjen Hippo-jalkapalloturnaus ja<br />

Nuorten Eliittikisat kokoavat tuhansia<br />

nuoria. Heinä kuussa Säynätsalon<br />

Juurikkasaareen lipuvat Suomen suurimman<br />

sisävesien matkapurjehduskilpailun,<br />

Päijännepurjehduksen purret.<br />

Heinä–elokuun vaihteessa Neste Oil<br />

Ralli ja maailman paras rallikansa valtaavat<br />

kaupungin ja lähitienoon.<br />

Elämyksiä koko perheelle<br />

Korpilahden Palvipäiville, Vaajakosken<br />

Kohinoihin ja Säynätsalopäiville tullaan<br />

kauempaakin. Nämä heinä- ja elokuiset<br />

viikonloput tarjoavat markkinatunnelmaa<br />

ja ohjelmaa koko perheelle.<br />

Nyrölän Kallioplanetaarion tähtiesitykset<br />

ja reaaliaikainen kaukoputkikuva<br />

38

39<br />

paljastavat avaruuden ihmeitä. Planetaariossa<br />

esitetään myös kolmiulotteisia<br />

superelokuvia.<br />

Lentämisestä kiinnostuneen kannattaa<br />

suunnata Tikkakoskelle, Keski-Suomen<br />

Ilmailumuseoon.<br />

”Lasten löytöretki <strong>Jyväskylän</strong> seudulle”<br />

on toiminnallinen paketti 3–12-vuotiaille.<br />

”Houkuttelemme koko perheen<br />

kesäseikkailulle seudun elämyskohteisiin,<br />

muun muassa uudistuneeseen<br />

seikkailupuisto Peukkulaan ja Tähtikapteeni-koulutukseen<br />

Päijänteen risteilyllä.<br />

Aktiivista toimintaa riittää useaksi<br />

päiväksi”, iloitsee Nurminen.<br />

Puuhaa ja piristystä syksyyn tuo yli<br />

200 esityksen lastenkulttuuritapahtuma,<br />

Lasten Lysti kulttuurisyksy.<br />

Kävelykadun vilinästä rannalle<br />

Yksi Nurmisen perinteisistä suosikkipaikoista<br />

on Vesilinna.<br />

”Kaunis luonto ja veden läheisyys ovat<br />

ehdottomasti seudun vahvuuksia. Niistä<br />

saa upean kokonaiskuvan Harjulla sijaitsevasta<br />

näkötornista”, Nurminen kertoo.<br />

Lisätietoja<br />

<strong>Jyväskylän</strong> Seudun Matkailu, Asemakatu 6<br />

• <strong>Jyväskylän</strong> seudun matkailuneuvonta,<br />

(014) 266 0113<br />

http://www.jyvaskylanseutu.fi/matkailu<br />

Matkailuesitteitä ja karttoja, tietoa käyntikohteista<br />

ja tapahtumista. Opasvälitys.<br />

• Jyväskylä-neuvonta<br />

(014) 266 0112<br />

http://www.jyvaskyla.fi/neuvonta<br />

Neste Oil<br />

Ralli on kansainvälisesti<br />

näkyvin<br />

tapahtuma.<br />

< <<br />

<strong>Jyväskylän</strong><br />

kiekkoylpeys JYP<br />

vetää Hipposhallin<br />

täyteen,<br />

eikä suotta:<br />

kuvassa Suomen<br />

Mestarit <strong>2009</strong><br />

ja ”poika”.<br />

”Kilpailuvalttimme<br />

on<br />

laaja tapahtumien<br />

kirjo.”<br />

www.jyvaskyla.fi/tapahtumat<br />

Luonto tulee lähelle Jyväsjärveä kiertävällä<br />

Rantaraitilla. Kesäisin järvi houkuttelee<br />

uimaan ja veneilemään.<br />

”Päijänne-risteily on matkailun kestosuosikki.<br />

Myös pyöräily- ja luontoreitit<br />

kiinnostavat matkailijoita ja <strong>kaupunki</strong>laisia”,<br />

Nurminen sanoo.<br />

Tunnelmallisia kävelykohteita ovat<br />

muun muassa Vaajakosken Naissaaren<br />

historiallinen puutaloalue, Vanha<br />

hautausmaa ja Seminaarinmäki kampusalueineen.<br />

Vaeltajan mieli lepää<br />

Muuratsalon jylhissä vuorimaisemissa<br />

kiertelevällä luontopolulla tai Korpilahden<br />

Vaaruvuoren luonnonsuojelualueella.<br />

Oravivuoren laelta löytyy yksi<br />

Unescon Maailmanperintöluetteloon<br />

kuuluvan Struven ketjun suojelluista<br />

mittauspisteistä.<br />

Talvellakin riittää tekemistä. Jyväsjärven<br />

luonnonladut ja luistinrata keräävät<br />

runsaasti ulkoilijoita ja vajaan tunnin<br />

ajomatkan päässä <strong>Jyväskylän</strong> keskustasta<br />

löytyy neljä laskettelukeskusta.<br />

”Voimme tarjota kokemuksia vuoden<br />

jokaisena päivänä”, vinkkaa Nurminen.<br />

Tietoa <strong>Jyväskylän</strong> kaupungin palveluista ja<br />

henkilöistä <strong>kaupunki</strong>organisaatiossa.<br />

• Nikolainkulman lipunmyynti<br />

(014) 266 0114<br />

http://www.jyvaskyla.fi/lippupiste<br />

• Palvelukassa<br />

(014) 266 1356<br />

Kassaan voi maksaa kaupungin laskuja ilman<br />

palvelumaksua.<br />

jyvät<br />

• <strong>Jyväskylän</strong> seudun majoitusliikkeissä<br />

kirjataan vuosittain noin 545 000<br />

yöpymisvuorokautta, joista ulkomaalaisten<br />

yöpyjien osuus on yli viidennes.<br />

• <strong>Jyväskylän</strong> seudun matkailuneuvonta<br />

tarjoaa tietoa <strong>Jyväskylän</strong> seudun<br />

käyntikohteista, tapahtumista,<br />

majoitus­ ja ravintolapalveluista.<br />

• Tietoa <strong>Jyväskylän</strong> seudun tapahtumista<br />

löytyy myös osoitteessa<br />

www.jyvaskylanseutu.fi/tapahtumat.<br />

• Nikolainkulman lipunmyynnistä<br />

saa pääsylippuja sekä oman seudun<br />

että valtakunnallisiin tilaisuuksiin ja<br />

tapahtumiin.<br />

• <strong>Jyväskylän</strong> paikallisliikenteen näyttökortin<br />

voi ostaa Nikolainkulmasta,<br />

Matkakeskuksesta ja tavaratalo<br />

Sokokselta.<br />

• Jyväskylä on Suomen toiseksi vilkkain<br />

messu<strong>kaupunki</strong> sekä aktiivinen<br />

kokous­ ja kongressi<strong>kaupunki</strong>. Aivan<br />

keskustan tuntumassa sijaitsee kongressikeskus<br />

<strong>Jyväskylän</strong> Paviljonki.<br />

• Kokous- ja juhlatiloja<br />

www.jyvaskyla.fi/neuvonta/tilahaku<br />

• <strong>Jyväskylän</strong> Paviljonki, Messukatu 10<br />

(014) 339 8100<br />

www.jklpaviljonki.fi<br />

• Jyväskylä Booking, Piippukatu 7<br />

020 748 1830<br />

www.jyvaskylabooking.fi<br />

Kokous-, näyttely- ja juhlatilojen sekä<br />

majoitus- ja oheispalveluiden varaukset

Sattuma<br />

Oli vuosi 1998. Ibarran<br />

kaupungissa Ecuadorissa asuva<br />

lukiolainen Jose Ayala halusi<br />

vaihto­oppilaaksi.<br />

ainv<br />

opetti savon murteen<br />

”Ajattelin Australiaa, Uutta Seelantia<br />

tai Jamaikaa. Mutta täytin hakupaperit<br />

niin myöhään, että ainoastaan Skandinavia<br />

oli enää mahdollinen. Olin jo<br />

lähdössä Norjaan, mutta sitten tulikin<br />

puhelinsoitto. Suomesta, Leppävirralta<br />

oli löytynyt perhe, joka oli nähnyt<br />

tietoni ja halusi kutsua minut kotiinsa<br />

vaihto-oppilasvuoden ajaksi”, hän kertoo.<br />

Nuorukainen pakkasi tavaransa ja<br />

lensi kylmään Pohjolaan. Sopeutuminen<br />

oli yllättävän helppoa.<br />

”Tykkäsin tästä maasta. Yllätyin itsekin,<br />

miten nopeasti opin suomen kieltä<br />

tuon vuoden aikana. Helsingissä kyllä<br />

minulle naurettiin, koska opin silloin puhumaan<br />

suomea savon murteella”, hän<br />

kertoo.<br />

Palattuaan takaisin Ecuadoriin hän astui<br />

puoleksitoista vuodeksi työelämään.<br />

Sitten hän halusi opiskelemaan yliopistoon.<br />

”Löysin <strong>Jyväskylän</strong> ammattikorkeakoulusta<br />

international business -linjan,<br />

jonne pääsin opiskelemaan. En suunnitellut<br />

jääväni tänne, mutta eihän elämää<br />

voi suunnitella”, Jose toteaa.<br />

Kansainvälisessä kaupungissa<br />

kansainväliseksi yrittäjäksi<br />

Jose Ayala kokee <strong>Jyväskylän</strong> jopa kansainvälisemmäksi<br />

elinympäristöksi kuin<br />

koti<strong>kaupunki</strong>nsa Ecuadorissa.<br />

”Kotona kyllä tottui eri kulttuureihin,<br />

koska perheellä on paljon ulkomaisia<br />

ystäviä. Mutta kyllä opiskelu oli<br />

kansainvälisempää täällä. International<br />

business -linjan opiskelijat ovat kotoisin<br />

eri puolilta maailmaa, aina tutustui eri<br />

kulttuureista tuleviin uusiin ihmisiin lukuvuoden<br />

alkaessa”, hän kertoo.<br />

Opiskeluihin kuuluvan lopputyönsä<br />

hän teki yritykselle, joka valmistaa antureita.<br />

”Sivutuotteena yrityksen prosessissa<br />

40

41<br />

< Jose Ayala kokee <strong>Jyväskylän</strong><br />

kansainvälisemmäksi kuin entisen<br />

koti­<strong>kaupunki</strong>nsa Ecuadorissa.<br />

syntyi sähkövarattu polypropeenikalvo,<br />

joka tarttui seinään. Näin, että tuotekehittelyllä<br />

ja markkinoinnilla tuotteelle<br />

syntyisi enemmän potentiaalia ja kysyntää.<br />

Ehdotin yrityksen omistajalle<br />

tuotteeseen panostusta, mutta hän<br />

mieluummin myi kalvon tuotannon minulle.<br />

Sain Finnveralta lainaa ja niin tuli<br />

ostettua firma”, hän kertoo.<br />

Nyt Jose Ayala johtaa Stafix Oy -nimistä<br />

yritystä, jossa työskentelee kuutta<br />

eri kansallisuutta edustavia myyjiä. Erikoispainomateraali<br />

on löytänyt ostajansa<br />

sekä Suomesta että ulkomailta.<br />

”Viihdyn hyvin Jyväskylässä, täällä on<br />

ystävällinen ilmapiiri. Uuden asukkaan<br />

kannattaa lähteä kiertämään <strong>kaupunki</strong>a<br />

ilman mitään suunnitelmia, katsella<br />

vain, mitä missäkin tapahtuu. Erityisesti<br />

kesällä on paljon tekemistä ja harrastusmahdollisuuksia,<br />

vinkkejä löytää vaikkapa<br />

<strong>Jyväskylän</strong> kaupungin nettisivun tapahtumakalenterista”,<br />

kertoo koripalloa, jalkapalloa<br />

ja squashia harrastava Jose Ayala.<br />

Lisätietoja<br />

• <strong>Jyväskylän</strong> <strong>kaupunki</strong>,<br />

www.jyvaskyla.fi/international<br />

• Kansainvälinen toiminta (014) 624 389,<br />

varpu.autere@jkl.fi<br />

• Vapaaehtoistoiminnan keskus VaPari<br />

(014) 625 905, vapari@jkl.fi<br />

”Viihdyn hyvin<br />

Jyväskylässä,<br />

täällä on<br />

ystävällinen<br />

ilmapiiri.”<br />

IB­lukiossa opiskelutapa<br />

on analysoiva,<br />

kokeileva<br />

ja tutkiva.<br />

www.jyvaskyla.fi/international<br />

IB-tutkinnolla kohti<br />

kansainvälisyyttä<br />

<strong>Jyväskylän</strong> lyseon lukiossa toimii IB- eli<br />

International Baccalaureate -linja, jonka<br />

päätteeksi suoritetaan suomalaiseen ylioppilastutkintoon<br />

rinnastettu kansainvälinen<br />

ylioppilastutkinto IB-diploma.<br />

Se antaa jatko-opintokelpoisuuden<br />

sekä suomalaisiin että ulkomaisiin jatkoopintopaikkoihin.<br />

IB-lukiossa opiskellaan<br />

englanniksi.<br />

Oppiaineita on vähemmän, mutta<br />

niihin perehdytään laajemmin ja syvällisemmin<br />

kuin kansallisessa lukiossa.<br />

Opiskelutapa on analysoiva, keskusteleva,<br />

kokeileva, tutkiva ja osallistuva. Osa<br />

opinnoista suoritetaan koulun ulkopuolisella<br />

toiminnalla, kuten harrastuksissa<br />

tai vapaaehtoistyössä.<br />

Vapaaehtoiseksi kulttuurien<br />

tuntijaksi<br />

Kansainvälistyminen luo uusia mahdollisuuksia<br />

toimia vapaaehtoistyössä.<br />

Kantaväestö voi toimia esimerkiksi<br />

maahanmuuttajan tukihenkilönä, jonka<br />

kanssa maahanmuuttaja voi tutustua<br />

suomalaiseen arkielämään.<br />

”Tukihenkilö saa mahdollisuuden tutustua<br />

uusiin kulttuureihin ja elämäntapoihin.<br />

Myös maahanmuuttajat toimivat<br />

usein vapaaehtoisina tukihenkilöinä uusille<br />

tulijoille”, kertoo vapaaehtoistoiminnan<br />

keskus VaParin koordinaattori<br />

Sari Välimäki.<br />

Monikulttuurikeskus Gloria aivan<br />

kaupungin keskustassa on avannut uusia<br />

mahdollisuuksia vapaaehtoistoimintaan.<br />

Gloria tarjoaa kokoontumistiloja<br />

monikulttuurisille ja etnisille ryhmille ja<br />

siellä on myös kahvio.<br />

• Monikulttuurikeskus Gloria, Kauppakatu 18<br />

C 35, 4.krs, Avoimet ovet Kafé Gloriassa keskiviikkoisin<br />

klo 12–16<br />

• Keski-Suomen tulkkikeskus, (014) 626 672,<br />

www.jyvaskyla.fi/sote/tulkkikeskus<br />

• Maahanmuuttajapalvelut, (014) 626 675,<br />

www.jyvaskyla.fi/sote/maahanmuuttajat<br />

www.jyvaskyla.fi/international<br />

jyvät<br />

• Jyväskylässä asuu yli 3000 ulkomaalaistaustaista<br />

noin kahdeksastakymmenestä<br />

eri maasta tai valtiosta.<br />

• Suurimmat ryhmät ovat venäläiset,<br />

afganistanilaiset, iranilaiset, virolaiset<br />

ja myanmarilaiset.<br />

• Vapaaehtoistoiminnan keskus VaPari<br />

kouluttaa tukihenkilöitä maahanmuuttajille.<br />

• Päivähoidossa on noin 200 maahanmuuttajataustaista<br />

lasta, ja eri<br />

kieliryhmiä on noin 45.<br />

• <strong>Jyväskylän</strong> peruskouluissa opiskelee<br />

425 vieraskielistä oppilasta, jotka<br />

edustavat 35 eri kieliryhmää. Opetusta<br />

annetaan 17 kielellä.<br />

• Vuosittain yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa<br />

opiskelee lähes<br />

2000 ulkomaalaista opiskelijaa ja<br />

vaihtoon lähtee 600–700 opiskelijaa<br />

kymmeniin eri maihin.<br />

• Jyväskylä toimii useissa kansainvälisissä<br />

verkostoissa ja ystävyyskaupunkeja<br />

on 11 eri maassa.<br />

• Jyväskylässä järjestetään vuosittain<br />

kansainvälisiä urheilutapahtumia<br />

sekä urheilun ystävyys<strong>kaupunki</strong>tapahtumia.<br />

• Jyväskylässä on korkealuokkaista<br />

kansainvälistä osaamista muun<br />

muassa energia­, hyvinvointi­, informaatio,<br />

nano­, paperinvalmistus­ ja<br />

ympäristöteknologiassa. Vientiyrityksiä<br />

alueella on lähes 210.<br />

• Jyväskylässä toteutetaan kymmeniä<br />

kansainvälisiä yhteistyöprojekteja<br />

Euroopan unionin osarahoituksella<br />

joka vuosi.<br />

• <strong>Jyväskylän</strong> kaupunginkirjasto<br />

tarjoaa aineistoa monilla kielillä<br />

lainattavaksi ja esittelee palvelujaan<br />

maahanmuuttajille ryhmäkäyntien<br />

yhteydessä. <strong>Jyväskylän</strong> museoissa<br />

on vuosittain esillä kansainvälisiä<br />

näyttelyitä.

Just like at home<br />

in Thunder Bay<br />

Jane Porter moved to Jyväskylä<br />

in August 2007 from Thunder<br />

Bay in Canada. The change was<br />

not really that big.<br />

“Things here look pretty much the same<br />

as at home. In Thunder Bay practically<br />

every family has a sauna and a summer<br />

cottage, there are lakes, the same kind<br />

of flora and fauna”, she explains.<br />

Many of her school friends have Finnish<br />

roots.<br />

“Let me show you”, and she produces<br />

the year book of her old school,<br />

Hammarskjold High, containing the<br />

name and picture of every pupil.<br />

“Juurakko, Happonen, Taskinen...!<br />

And my own grandmother was a Finn,<br />

too”, she reveals.<br />

Jane Porter wanted to go abroad to<br />

study business, environmental subjects<br />

yväs<br />

and social sciences. In Jyväskylä she enrolled<br />

in the School of Business and Economics<br />

for the two-year international<br />

master’s degree programme in Corporate<br />

Environmental Management, graduating<br />

from the University of Jyväskylä<br />

in spring <strong>2009</strong>.<br />

The subject of her master’s thesis<br />

was environmental management and<br />

growth venturing. She completed her<br />

thesis within the scope of a Global Venture<br />

Lab project which seeks to supply<br />

windmills to developing countries.<br />

“This work has opened a lot of doors.<br />

In future I’m planning to stay involved<br />

with Finland and start doing a doctorate”,<br />

she says.<br />

While pursuing her research she got to<br />

travel to many places, including India and<br />

San Francisco. In Jyväskylä, too, she was<br />

presented with interesting challenges.<br />

“I worked as project manager for the<br />

“JYU talks” event arranged in the spring<br />

of <strong>2009</strong>. My aim was to get students to<br />

think how their studies can help solve<br />

global problems”, she recounts.<br />

Berry picking and skating<br />

Jane Porter’s tips for those moving to<br />

Jyväskylä are closely tied to nature.<br />

“It pays to go into the woods to pick<br />

mushrooms and berries. The city is easy<br />

to explore by bicycle. In winter there’s a<br />

circuit laid out on the lake ice for tour<br />

skating. I’m planning on hiking some nature<br />

trails while I’m here. I just invested<br />

in a pair of Nordic walking sticks, too!”.<br />

“And signing up for Finnish courses<br />

is an absolute must. I’ve already taken<br />

Finnish I and Finnish II and I intend to<br />

enrol for the third course soon. At the<br />

moment where Finnish is concerned I<br />

still speak more than I can understand”,<br />

she states laughingly.<br />

42

43<br />

< Jane Porter has roots in Finland.<br />

Her grandmother was a Finn.<br />

Jyväskylä is a city<br />

of education<br />

Ms Marketta Mäkinen, Director of International<br />

Relations at the City of Jyväskylä,<br />

emphasises the long tradition<br />

of Finnish-language education and culture<br />

in Jyväskylä.<br />

“Jyväskylä was home to Finland’s<br />

first Finnish-language teacher training<br />

college, its first Finnish-language upper<br />

secondary school and Finnish-language<br />

school for girls. The University of Jyväskylä<br />

has seven faculties and the JAMK<br />

University of Applied Sciences eight<br />

different fields of study. The Air Force<br />

Academy completes the city’s higher<br />

education offering”, she explains.<br />

Almost 30 000 students are currently<br />

engaged in vocational or higher education,<br />

while the number of international<br />

students, including exchange students,<br />

is close on 2 000.<br />

“Jyväskylä is also the city of worldfamous<br />

architect Alvar Aalto. He lived<br />

and attended school here. Our city has<br />

some thirty buildings designed by him,<br />

more than any other city in the world”,<br />

Marketta Mäkinen continues.<br />

Special knowledge in paper making,<br />

as well as in IT, energy, nano and environmental<br />

technologies is to be found<br />

in the city.<br />

Recreation and refreshment<br />

The restaurants flanking the pedestrian<br />

precinct as well as Jyväskylä Paviljonki<br />

and rock venue Tanssisali Lutakko offer<br />

a wide variety of live music. Jyväskylä<br />

City Theatre, Sinfonia Finlandia Jyväskylä<br />

and the city’s various museums also<br />

The Lake Jyväsjärvi provides an ideal setting for<br />

outdoor recreation all year around.<br />

make a major cultural contribution.<br />

The city has over 220 km of maintained<br />

fitness circuits and trails in total,<br />

of which roughly 45 km are illuminated.<br />

The biggest sailing competition arranged<br />

on Finland’s inland waterways, the<br />

Volvo Päijänne sailing race, is a fantastic<br />

sight.<br />

Why not take a relaxed lake cruise<br />

and discover the Jyväskylä Region from<br />

a fresh perspective? Another option is<br />

to hire a kayak or canoe and explore the<br />

natural delights of the local waterways<br />

at close hand – and at your own pace.<br />

Every August Neste Oil Rally Finland<br />

– the Finnish round of the World Rally<br />

Championship – brings speed and excitement<br />

onto the streets of the city.<br />

Whether you<br />

are an arts’<br />

lover or<br />

a sports<br />

enthusiast,<br />

Jyväskylä has<br />

something for<br />

every taste<br />

and budget.<br />

Contact information<br />

• City of Jyväskylä, www.jyvaskyla.fi/international<br />

• Jyväskylä Human Technology City Journal, www.jyvaskyla.fi/tiedotus/human_tech_city<br />

• International Relations, (014) 266 1560, varpu.autere@jkl.fi,<br />

www.jyvaskyla.fi/hallinto/kansainvalinen_toiminta/international_relations<br />

• Jyväskylä Regional Tourist Information (014) 266 0113, matkailu@jkl.fi, www.jyvaskylaregion.fi/travel<br />

• Immigrant Services (014) 266 3423, Puistokatu 2C, 40100 Jyväskylä<br />

www.jyvaskyla.fi/sotepa/maahanmuuttajat/officeforforeigners<br />

• Employment and Economic Development Office 010 604 1233<br />

• Palapeli project 050 531 3780<br />

jyväskylä facts<br />

• Jyväskylä was founded in 1837 and<br />

currently has a population of almost<br />

130 000. Jyväskylä is Finland’s seventh<br />

largest city.<br />

• There are approximately 3 000 foreign<br />

residents in Jyväskylä from 100 different<br />

countries. Russians, Iranians, Estonians<br />

and Afghans constitute the largest<br />

groups in the foreign community.<br />

• Jyväskylä is situated at the northern<br />

end of Finland’s second largest lake,<br />

Päijänne, 270 km north of Helsinki.<br />

• There are a total of 72 day care centres<br />

or supervised family day­care providers<br />

in Jyväskylä. In addition, private<br />

nurseries and family day­care services<br />

are available.<br />

• In addition to Finnish, basic schooling<br />

is available in English and Swedish.<br />

• Jyväskylä Public Library is able to<br />

offer most immigrants material in<br />

their native language. PressDisplay<br />

contains recent, digitized newspapers<br />

from different parts of the world: 500<br />

publications from 70 countries and in<br />

approximately 40 different languages.<br />

• Jyväskylä has a wide range of facilities<br />

for those keen on exercising and sports.<br />

All in all, some 200 local sports clubs<br />

cover 70 different sports disciplines.<br />

• Jyväskylä is a member of several international<br />

networks and has twin cities<br />

in twelve countries.<br />

• The Palapeli (’Jigsaw’) project helps<br />

immigrants find pathways in vocational<br />

education as well as places to<br />

get on­the­job training.<br />

• In 2006 boaters voted Korpilahti harbour<br />

Finland’s best harbour for visiting<br />

craft. The old sawmill buildings have<br />

been refurbished to provide a pleasant<br />

cafe, a theatre, a shop and other facilities.<br />

• Each year Jyväskylä Arts Festival brings<br />

renowned international performers to<br />

the city – plus a lot of fun and even a<br />

few surprises!<br />

• Would you like to try a smoke sauna<br />

and swim in the lake? At Jyväskylä<br />

Adult Education Centre’s summer<br />

cabin, Kiviniemi (address: Haukkalantie<br />

30) you can do just that throughout<br />

the summer.

Lisää tietoa<br />

Jyväskylästä<br />

<strong>Jyväskylän</strong> <strong>kaupunki</strong><br />

www.jyvaskyla.fi<br />

puhelinvaihde (014) 266 0000<br />

jkl@jkl.fi<br />

ma–pe 8–16<br />

<strong>Jyväskylän</strong> Seudun Matkailu<br />

Asemakatu 6<br />

ma–pe 9–17, 1.6.–31.8. myös la 9–14<br />

• Jyväskylä-neuvonta<br />

(014) 266 0112<br />

jklneuvonta@jkl.fi<br />

www.jyvaskyla.fi/neuvonta<br />

Neuvoja ja opastusta kaikissa Jyväskylää<br />

koskevissa asioissa.<br />

• <strong>Jyväskylän</strong> Seudun Matkailuneuvonta<br />

(014) 266 0113<br />

matkailu@jkl.fi<br />

http://www.jyvaskylanseutu.fi/matkailu<br />

Seudun matkailuesitteitä ja karttoja, tietoa<br />

kohteista ja tapahtumista, opasvälitys.<br />

• Nikolainkulman lipunmyynti ja<br />

kaupungin palvelukassa<br />

(014) 266 0114 lipunmyynti<br />

(014) 266 1356 kassa<br />

nikolainkulman.lipunmyynti@jkl.fi<br />

www.jyvaskyla.fi/lipunmyynti<br />

Tilaisuuksien ja tapahtumien lippuja<br />

sekä esim. <strong>Jyväskylän</strong> Liikenteen lippuja.<br />

Kaupungin palvelukassaan voi maksaa<br />

mm. energia-, vesi- ja päivähoitomaksut.<br />

Palvelupiste Hannikainen<br />

Hannikaisenkatu 17<br />

(014) 266 0108<br />

palvelupiste.hannikainen@jkl.fi<br />

www.jyvaskyla.fi/<strong>kaupunki</strong>rakennepalvelut/<br />

hannikainen<br />

ma–pe 8–16, 1.6.–31.8. ma–pe 8–15.<br />

Kaavoitus-, kartta- ja tonttipalvelut,<br />

rakentamisen palvelut: asumiseen ja<br />

asumisviihtyisyyteen liittyvät palvelut, kuten<br />

jätehuollon neuvonta, venepaikat sekä<br />

katujen ja viheralueiden kunnossapitoasiat.<br />

Yhteispalvelupisteet<br />

Tarjoavat keskitetysti julkishallinnon palveluita<br />

• Korpilahden yhteispalvelu<br />

Martinpolku 20 A<br />

(014) 266 0119<br />

korpilahti.yhteispalvelupiste@jkl.fi<br />

http://www.jyvaskyla.fi/korpilahti/<br />

yhteispalvelu<br />

ma–pe klo 8–15.30<br />

• Kuokkalan yhteispalvelu<br />

Polttolinja 9<br />

(014) 266 4141<br />

kuokkalan.yhteispalvelu@jkl.fi<br />

http://www.jyvaskyla.fi/palvelut/<br />

nikolainkulma/yhteispalvelu<br />

ma–pe 10–16<br />

• Palokan yhteispalvelu<br />

Olavintie 1<br />

(014) 266 3371<br />

palokan.yhteispalvelu@jkl.fi<br />

http://www.jyvaskyla.fi/palokka/<br />

yhteispalvelu<br />

ma–to 8–15.30 pe 8–15<br />

• Säynätsalon aluetoimisto<br />

Parviaisentie 9<br />

(014) 266 1526<br />

saynatsalo.aalto@jkl.fi<br />

http://www.jyvaskyla.fi/saynatsalo/<br />

aluetoimisto<br />

ma–pe 8.30–15.30<br />

• Vaajakosken yhteispalvelu<br />

Konttisentie 8, A-rappu 2. krs<br />

(014) 266 3358<br />

vaajakosken.yhteispalvelu@jkl.fi<br />

ma–to 8–16, pe 8–15<br />

kassa 9–15.30, pe 9–14.30<br />

Tiedotuslehti<br />

Kaupungin tiedotuslehti Jyväskylä<br />

jaetaan kotitalouksiin 8 kertaa<br />

vuodessa. Noutopisteitä muuan muassa<br />

kauppakeskuksissa. Lehden voi lukea myös<br />

osoitteesta www.jyvaskyla.fi/tiedotus/lehti<br />

väskyl

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!