Renkaiden epätasapainon, ilmanpaineen ja ... - TransEco
Renkaiden epätasapainon, ilmanpaineen ja ... - TransEco
Renkaiden epätasapainon, ilmanpaineen ja ... - TransEco
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
58295/80 R 22.5 renkaassa kumiosan korkeus on 236 mm <strong>ja</strong> vanteen säde 11,25 tuumaa eli286 mm. Yhteensä siis pyörän säde on 522 mm. Oletetaan että kyseisessä renkaassa on250 g staattinen epätasapaino, joka sijoittuu noin 0,52 m säteelle pyörän navasta <strong>ja</strong> autonnopeus on 80 km/h. Tarkastellaan pyörää akselin keskipisteen näkökulmasta, jolloinkaikkien pyörän kehän pisteiden tangentiaalinen nopeus on sama 22,2 m/s. Paitsi tietenkintiekosketusalueella, jonka säde on pienempi. Tiekosketusalueen säteenmuutos jätetäänyksinkertaistukseksi pois laskusta, sen pienen merkityksen takia jo tehtyihin muihinoletuksiin nähden. Lisäksi muualla kuin tiekosketusalueella epätasapaino liikkuu renkaankuormittamattoman säteen suuruista kehää pitkin. Epätasapainokohta voi myös tukeutuatiepintaan ollessaan kosketusalueella, eikä siten välttämättä luo akselin kohtaan vaikuttavaavoimaa. Kaavalla 2 saadaan esimerkkiarvoilla epätasapainokohdan keskeiskiihtyvyydeksi949,5 m/s 2 .2va n=r,missä v = tangentiaalinen nopeus <strong>ja</strong> r = säde2Tästä saadaan edelleen laskettua epätasapainosta aiheutuva säteen suuntainen voima237,4 N kaavalla 3.F = ma ,missä m = massa <strong>ja</strong> a = kiihtyvyys 3Epätasapainokohdan ollessa renkaan keskilin<strong>ja</strong>n yläpuolella, kohdistuu voiman ysuuntaisen komponentin vaikutus jouseen <strong>ja</strong> iskunvaimentimeen. Xsuuntainenvoimakomponentti puolestaan rasittaa pyöräntuentaa aiheuttaen sinne momenttia.Vastaavasti taas keskilin<strong>ja</strong> alapuolella ysuuntainen komponentti kohdistuu renkaanrakenteeseen, mutta saavutettuaan tiekosketusalueen voi se tukeutua tiehen, eikä aiheutavälttämättä muutoksia tai rasituksia renkaaseen <strong>ja</strong> pyöräntuentaan. Esimerkissä voidaanolettaa huonompi vaihtoehto eli, että tiehen tukeutumista ei tapahdu <strong>ja</strong> värähtelevä voimavaikuttaa puristaen koko a<strong>ja</strong>n rengasta. Pystysuunnassa (y) tarkasteltuna voima vaihteleesinikäyrän mukaisesti sen amplitudin ollessa aiemmin mainittu 237,4 N. Taajuus riippuupyörintänopeudesta <strong>ja</strong> renkaan koosta. Esimerkkirenkaan ulkokehän pituus on 3,27 m.Tällöin puolen renkaan pyörähtämiseen kuluu aikaa 0,0735 s. Taajuudeksi saadaan 6,8 Hz,kun yhden kierroksen pyörähtämiseen kuluu 0,147 s.Raskaassa kalustossa käytettävillä ajonopeuksilla syntyvän värähtelyn taajuus jää melkokauaksi raskaan kaluston renkaiden ominaistaajuuksista (Taulukko 3). Tästä johtuen ei