Renkaiden epätasapainon, ilmanpaineen ja ... - TransEco

12toivat joustavuutta jousittamattoman akselin alle ja kykenivät ylittämään tien pieniäepätasaisuuksia helposti [2]. Alun ilmakumirenkaiden kestävyys ei kuitenkaan ollut kovinhyvä ja puhkeamisia tapahtui usein. Luonnonkumista valmistettujen renkaidenkulutuskestävyyttä yritettiin lisätä mm. nahasta valmistetuilla suojuksilla, joiden pinnassaoli teräsnappeja kulutuskestävyyden parantamiseksi. Henkilöautoissa ilmakumirenkaitaalettiin käyttää siis jo varhaisessa vaiheessa, mutta kuorma­autoihin niistä ei vielä ollutheikon kantavuuden takia. Heikko kantavuus johtui renkaissa käytetyn puuvillakudoksenominaisuuksista, jotka eivät riittäneet suurille kuormille. Vielä 1920­luvun alussakinkuorma­autoissa käytettiin umpikumisia renkaita.1920­luvulla renkaiden kehitys ja valmistus oli tullut siihen vaiheeseen, että käytössä olirunsaasti eri mitoituksella valmistettuja vaihtoehtoja. Tuolloin perustettiin ensimmäisetrengasnormijärjestöt, jotka pyrkivät luomaan yhdenmukaisen mitoituksen renkaille.Amerikassa perustettiin TRA (Tire and Rim Association) hoitamaan renkaidenmitoitusnormeja. Euroopassa on kaksi vastaavia rengasnormeja julkaisevaa järjestöä.ETRTO (European Tyre and Rim Tecnical Organisation) ja Pohjoismaissa STRO(Scandinavian Tyre and Rim Organisation), jotka perustettiin vuonna 1965. ETRTO:nnormit ovat kattavammat ja STRO:n normit yhdenmukaisia niiden kanssa, mutta nesisältävät vähemmän tietoa vanteista. Täydellisimmät rengasnormit on julkaistuamerikkalaisessa TRA­normijärjestön normistossa. [1]1930­luvun loppupuolella raion­kuitua alettiin käyttää renkaan rungon kudosmateriaalinapuuvillakuidun sijaan. Raion­kuitu on selluteollisuudesta saatava jatkojaloste, joka ontunnettu myös nimellä silla. Raion säilyi noista ajoista asti renkaan kudosrungon tärkeänätekstiiliraaka­aineena. 1940­luvulla kudosrungon materiaaleihin tuli nailon, jolla on hyvävetolujuus. Nailonin suuremmalla murtovenymällä saatiin parannettua renkaan kestävyyttäpistovoimia vastaan. Nailonin kutistuminen lämmetessään on renkaan kudosmateriaalillehuono ominaisuus, sillä vastaavasti kylmään renkaaseen syntyy kudoksen laajenemisestamuotovirheitä. 1960­luvulla renkaan kudosmateriaalien joukkoon tuli polyesteri, joka oliominaisuuksiltaan raionin ja nailonin välissä. Jo 1930­luvulta lähtien oli tekstiilikudostenohessa käytetty terästä renkaan vahvikkeena. Renkaissa käytettävät teräskoordit onvalmistettu kiertämällä vaijerin muotoon useita paksuudeltaan noin 0,2 mm luokkaa oleviasäikeitä. Näin koordeista saadaan hyvin renkaan muodonmuutosten mukana taipuvia,mutta samalla niillä on erittäin suuri vetolujuus. Tultaessa edelleen kohti nykypäivää