Renkaiden epätasapainon, ilmanpaineen ja ... - TransEco

1097.3 Mittausten tulokset ja analysointiEnsimmäisessä mittauksessa saatiin tasapainossa olevan pyörän vierinvastuskertoimeksi0,0059 (LIITE H). Mitatut arvot eivät välttämättä ole tarkasti vertailukelpoisia eripaikoissa tai menetelmillä suoritettujen mittausten kanssa, mutta niiden keskinäiset erotkuvaavat vaikutuksia. Säteisheitto mitattiin lämpimästä renkaasta, kun se oli kiinnitettynäja paineistettuna mittauskoneessa. Alkuperäisistä pultinrei’istä kiinnitettynä pyöränsuurimmaksi säteisheitoksi mitattiin 1,0 mm.Uusilla kiinnitysrei’illä toteutetusta pienestä epäkeskeisestä kiinnityksestä huolimattarenkaan kuormittamattoman säteisheiton suuruudeksi tuli noin 1,0 mm, joka ei poikennutalkuperäisillä kiinnitysrei’illä tehtyyn kiinnitykseen verrattuna. Tästä johtuen ei siitä voinutvierinvastusmittaukseenkaan aiheutua juuri vaikutusta. Mitattu vierinvastuksen arvo oli0,0063 (LIITE H), joka oli huomattavasti ensimmäistä mittausta korkeampi. On vaikeaarvioida vaikuttivatko uudet kiinnitysreiät jollakin tavalla vierinvastukseen, vaikkasäteisheitto ei kasvanutkaan. Osasyynä eroon voi olla myös hieman matalammaksi jäänytrenkaan lämpötila, joka on havaittavissa lämpökuvista. Ensimmäisessä tasapainossa olevanpyörän mittauksessa lämpimimmän kohdan eli kulutuspinnan lämpötila oli sivustakuvattuna noin 54 °C, kun se toisessa mittauksessa oli 49 °C. Kylmemmässä renkaassavierinvastus on suurempi, koska osa energiasta kuluu vielä renkaan lämpenemiseen. Koskalämpökameran kuvat eivät olleet käytettävissä mittaushetkellä, ei kyseistä eroa tuolloinhuomattu. Todennäköisesti pidempi ajoaika olisi nostanut lämpötilan samalle tasolle japienentänyt siten myös mitattujen vierinvastuskertoimien eroa.Myöskään epätasapainolla ei saatu selkeitä vaikutuksia, sillä 500 g:llavierinvastuskertoimeksi tuli 0,0067 ja 1 kg:lla 0,0065 (LIITE H). Parhaiten vertailuarvoksisopinee samalla kiinnityksellä aiemmin mitattu 0,0063. Vaikka epätasapainon määrätolivat suuria, jäivät niiden vaikutukset melko pieniksi. Tämä tukee olettamaa, ettätavallisen suuruisella epätasapainolla ei ole juurikaan merkitystä energiankulutuksenkannalta raskaan kaluston renkaissa. Lämpötilan vakiintuminen renkaassa tapahtuu melkohitaasti, eikä se ehtinyt eri mittauksissa vakiintua aivan täysin. Näin ollenlämpökamerakuvien (Kuva 103) ja lämpötietojen perusteella ei voi sanoa, olikoepätasapainolla vaikutusta lämpötilan nousuun ja sitä kautta energiankulutukseen. 500 gepätasapainolla suurin lämpötila oli mittaushetkellä 48,5 °C ja 1000 g:lla 47,1 °C. Nämäovat kohtalaisen lähellä toisiaan, joten lämpötilan kannalta mitatut vierinvastukset ovat