MALMIKUU

MALMIKUUMalmitalon ilmainen asiakaslehtiTammikuu 2005Elokuvia Malmitalossa: DocPoint ja Kino Heliossekä Muksukino, Knattebio, IP-Kino ja Avoin oviKirjastoKulttuuriasiainkeskusMusiikkiopistoTyöväenopisto

HoukuttelevavedenvaltakuntaKaunis Näkki-tanssisatu“Me kuivan maan eläjät kutsumme kotitähteämme Maaksi. Jakuitenkin karttapallon pintaa hallitsee merien sini. Elämä kuhiseemaan päällä tuhatvivahteisin muodoin, mutta veden alla onväkeä ja elintilaa enemmän.” Näin kerrotaan Leena Krohnin satukirjassa,johon GLIMS & GLOMS dance companyn tanssitarina”Näkki - tanssikertomus vesirajasta” pohjautuu. Kaunis jaherkkä esitys aloittaa Malmitalon lastenesitysten kevätkaudensarjan 22.1.2005 Malmisalissa.Kuva: Ilpo VainionpääKansanperinteeseen perustuva satuNäkin tarina kerrotaan tanssien, laulaen ja puhuen. Kertomuksenpäähenkilö on Aukusti, jonka kotikylän juhannusjuhlaan taruolento,Näkki, nousee vedestä tanssimaan ja soittamaan. Näkinvierailun ansiosta kylän pelimanni oppii niin taitavaksi, ettähänestä tulee maankuulu ja Aukustin sisko Liina ihastuu Näkkiinseuraten tätä veden valtakuntaan. Aukusti jää kaipaamaan sisartaaneikä lakkaa etsimästä häntä, ennen kuin talvella Näkki kertooLiinan asuvan veden valtakunnassa ja lähettäneen hänet varoittamaanAukustia railoista, heikkoihin jäihin putoamasta.Naurun remahduksia ja intensiivisiä hetkiäTeoksen ensi-ilta oli Kuopio Tanssii ja Soi -festivaalilla kesäkuussa2004. ”Näkin harjoitusperiodi oli sen verran pitkä, ettäesitys oli jo ensi-iltansa aikaan hioutunut suhteellisen tarkaksi.”Koreografi Tuomo Railo kertoo: ”Nyt puoli vuotta ensi-illan jälkeenesitys lienee rytmiltään samanlainen, mutta luulen, että henkilöhahmotovat saaneet lisää karaktääriä ja väriä.” Esitys on kaunis,mutta surullinen, sellainen ei ole aivan tavallista, kun on kyselastenesityksestä. Tuomo Railo miettii yleisön reaktioita esiintyjännäkökulmasta: ”Minulle esiintyjänä ja koreografina on hyvintärkeää se, miten yleisö eläytyy. Se ei tarkoita pelkästään katsomostakantautuvia naurun remahduksia tai kannustushuutoja,myös intensiivinen hiljaisuus surullisten kohtausten aikana ontärkeää. Koska Näkissä kerronnan eri keinot - suora puhekerronta,puhedraama, tanssi ja laulu - vuorottelevat taajaan, ja koska tarinaei ole mielestäni helposti ennakoitavissa, on kokemuksemmeollut se, että katsojamme ovat olleet ‘hyvin mukana’ läpi 70-minuuttisenesityksemme.”La 22.1. klo 15 GLIMS & GLOMS dance company:Näkki - tanssikertomus vesirajastaKoko perheen tanssisatu.Tuomo Railo - koreografia, Railo toimii myösnäyttämökertojana. Muut esiintyjät ovat Simo Heiskanen,Pia Keskinen, Tuomas Lahti, Riikka Räsänen jaHermanni Rask. Teoksen musiikin - lauletut runot,haitarin soiton, luonnon äänet - on säveltänyt CaritaHolmström. Metti Nordin - lavastus, Sari Suominen -puvustus ja Pasi Pehkonen - valaistus.Kesto 1 h 10 min, ei väliaikaa.Yli 5-vuotialle, alle 9-vuotiaat vanhemman seurassa.Liput 4 e, Malmitalon lipunmyynti p. (09) 310 80835ja Lippupalvelu.Lohduttava ja lämminRailolle Näkin tekeminen on ollut tärkeää monella tasolla. Hänon itse kokenut veljensä hukkumiskuoleman. ”Hän oli kuollessaanseitsenvuotias, minä tuolloin vasta puolitoista. Minulla ei olehänestä mitään muistikuvaa; hän on minulle tavallaan tarina. Näkintarinan keskiöön nousee sureva perhe, jonka elämää Krohn onmielestäni kuvannut herkästi. Saman kerronnan tarkkuuden koetintavoittaa myös esityksessämme. Carita Holmströmin säveltämämusiikki luotsaa niin katsojan kuin esiintyjänkin tunteita siten,että Näkki on esiintymis- ja katsomiskokemuksena lohduttava.On tärkeää saada laulaa, tanssia ja näytellä ilonsa ja surunsa.”Krohnin tarinan elementit - fantasia, kansanperinne, vuodenajatja suru – saavat teoksessa lämpimän, lohduttavan, ilkikurisenkinnäyttämötulkinnan, jossa pienet keinot avaavat mielikuvituksenavaruuden.KULTTUURIASIAINKESKUS4 2005 TAMMIKUU

Edith SödergraninrunojaRunoillassa Malmitalon juhlasalissa 25.tammikuuta kuullaan suomeksi Edith Södergraninkauniita ja herkkiä runoja sekälausuttuna että laulettuna pianon ja kontrabassonsäestyksellä; myös alkukielellä, ruotsiksi,esitetään joitakin lauluja.RunoilijaEdith Södergran (1892-1923) oli suomenruotsalainenrunoilija, joka ensimmäisenäPohjoismaissa loi modernia lyriikkaa. Sentunnusmerkkejä ovat: vapaa aihevalinta, yksilöllinenrytmi, voimakkaat ja yllättävät kuvatsekä avoin rakenne. Södergranin lyriikkaaovat suomentaneet Uuno Kailas, LauriViljanen, Aale Tynni ja Pentti Saaritsa.Suvi OlavinenLausujana Södergranille omistetussa tapahtumassaesiintyy Suvi Olavinen, joka onopiskellut eurytmistiksi Sveitsissä 1988-1993 ja vuodesta 1994 alkaen on koreografioinutja tuottanut lukuisia tanssiteatterinäytöksiä.Olavinen toimii mm. tanssijana,lausujana ja tuottajana.Suvi Olavisen Södergran-runojen tulkinnastaon sanottu: ”…Edith oli vahvasti läsnäoleva, määrätietoinen, samalla empivä jaherkkä…” (Hannamari Heino, Uusimaa).Elisa LaihoRunoillan laulaja, pianisti ja säveltäjä onElisa Laiho, joka on valmistunut Sibelius-Akatemiasta. Hän toimii aktiivisesti eri musiikki-ja teatteriryhmissä sekä levytyksissä,hän esiintyy ja opettaa myös monikulttuurisissayhteistyöprojekteissa.Elisa Laiho on saanut Södergran-illastakriitikoilta kiitosta kuten ”Elisa Laiho onsäveltänyt taidokkaan musiikin esitykseen.Se sisältää kauniita ja kunnianhimoisia melodioita,joita hän itse koskettavasti tulkitsee.”(Jussi Tossavainen, Helsingin Sanomat).KULTTUURIASIAINKESKUSMALMITALO 2005Arto AnttilaKontrabasson varressa runoillan kulkuarytmittää Arto Anttila, joka on valmistunutSibelius-Akatemiasta musiikkikasvatuksenosastolta. Hän toimii pääinstrumenttinsakontrabasson opettajana ja on esiintynytmuusikkona ja laulajana lukuisissa sekä klassisenettä pop- ja kansanmusiikin konserteissaja levytyksissä.”Tarkkaa synkroniaa… Ryhmä rytmittiloistavasti ikimodernia Södergrania.” (EijaKomu, Karjalainen).Ti 25.1. klo 19Edith Södergran -runoiltaEdith Södergranin runomaailmasanana, sävelenä, lauluna,värinä ja voimana.Suvi Olavinen - lausunta, laulu,Elisa Laiho - piano, laulu ja sävellys jaArto Anttila - kontrabasso.Kesto n. 45 min. Ei väliaikaa.Vapaa pääsy. Järj. kirjasto jakulttuuriasiainkeskus.Elisa Laiho, Suvi Olavinen ja ArtoAnttila esittävät runoillassa 25.1.juhlasalissa Södergranin runoja.Tervetuloa.Kuvat: Hanna Kangasniemi5

KINO HELIOSIhmeperheKuva: IhmeperheKuva: IhmeperhePixar Animation Studiosin uusi, hulvaton ja vauhdikas animaatioseikkailukertoo supersankariperheestä, joka matkaa kaukaisellesaarelle suorittamaan ”huippusalaista tehtävää”.Vaaran perheen isä Ilu eli supervoimakas Herra Ihme ja äiti elisupervenyvä Rajaton ovat jättäneet sankarityöt ja perustaneet tavallisenlähiöperheen. Tai siltä ainakin vaikuttaa, mutta löysä lähiöelämävaimon ja kolmen lapsen, supernopean Esan, näkymättömänIlonan ja vauva-Jack Jackin, kanssa ei maistu Ilulle ja hänharrastaa kuutamokeikkailua vanhan superkaverinsa kanssa. Kunsalaperäinen nainen ehdottaa jännittävää toimeksiantoa, HerraIhme ei enää pysty lainkaan pidättelemään “sisäistä sankariaan” jataistelu ylivoimaista robottia vastaan alkaa. Taistelun tuoksinaansekaantuu lopulta koko Vaaran supersankariperhe.La 15.1. klo 14 ja 17 sekäke 19.1. klo 18 Kino Helios: IhmeperhePuhutaan suomea. Ohjaus Brad Bird (USA 2004).Kesto 117 min. Ikäraja K7/5. Liput 5 e.Malmitalon lipunmyynti p. (09) 310 80835.Huono kasvatusKuva: Diego LÛpez CalvÌn / El Deseo. Huono kasvatusBridget Jones: Elämä jatkuuBrittielokuva ”Bridget Jones: Elämä jatkuu” on jatko-osa muutamanvuoden takaiselle romanttiselle komedialle ”Bridget Jones -Elämäni sinkkuna”. Hitiksi noussut ykkösosa perustui Helen Fieldinginreippaan räävittömään, samannimiseen kirjaan. Bridget Jones2 perustuu tämän suositun kirjan jatko-osaan.Renée Zellweger näyttelee höpsöä Bridget Jonesia koko ruumiillaan.Zellweger vääntää naamaansa söpöläisilmeisiin, kävelee kertakaikkisenhassusti, säätää ja suuttuu herttaisen pippurisesti. Bridgetin miehiänäyttelevät Colin Firth ja Hugh Grant.La 29.1. klo 14 ja 17 sekäke 2.2. klo 19 Kino HeliosBridget Jones: Elämä jatkuuOhjaus Beeban Kidron (Britannia 2003).Kesto 105 min. Ikäraja K11. Liput 6 e.Malmitalon lipunmyynti p. (09) 310 80835.Pedro Almodóvarin uusin elokuva on menneisyyden tummiasyvyyksiä luotaava kertomus, mestarillinen kuvaus kahden miehenristeävistä historioista. Tarina sijoittuu kahdelle eri aikakaudelle,kenraali Francon hallitsemalle 60-luvulle ja kenraalin jälkeiselle 70-luvulle.Etsiessään materiaalia uuteen elokuvaan saa nuori ohjaaja Enrique(Fele Martínez) yllättävän vieraan. Vanha luokkatoveri katolisestakoulusta, Ignacio Rodriguez (Gael García Bernal), tuo hänenluettavakseen ystävysten lapsuudesta kirjoittamansa novellin.Vierailu-niminen tarina kertoo pienen Ignacion kohtalosta opettajansa,Isä Manolon, seksuaalisen hyväksikäytön uhrina, sekä varttuneenIgnacion toimeenpanemasta kostosuunnitelmasta.Huono kasvatus on elokuva, joka vangitsee katsojansa heti alkuteksteistälähtien.La 22.1. klo 14 ja 17 sekäke 26.1. klo 19 Kino Helios: Huono kasvatusOhjaus Pedro Almodóvar (Espanja 2004).Kesto 105 min. Ikäraja K15. Liput 6 e.Malmitalon lipunmyynti p. (09) 310 80835.Kuva: Bridget Jones - Elämä jatkuuKULTTUURIASIAINKESKUS6 2005 TAMMIKUU

DocPoint Malmitalossa17.1. – 21.1.2005DocPoint, Helsingin dokumenttielokuvafestivaali,pyörähtää jälleen käyntiin Helsinginkeskustan elokuvateattereissa 12.– 16.1.2005. Festivaalin kotimaisten dokumenttielokuviensarjan uusintaesityksiä nähdäänMalmitalossa festivaaliviikon jälkeisellä viikolla17.1.– 21.1.2005. Malmitalon esityksiinon vapaa pääsy.Raati 2005Kotimaisen esityssarjan valintaraatiin2005 kuuluivat DocPointin taiteellinen johtajaKristina Schulgin, kansanedustaja Suvi-Anne Siimes, ohjaaja Kari Paljakka, vapaatoimittaja Matti Ripatti ja ohjaaja Erja Dammert.Raati kertoi raportissaan, että esityssarjaanhaki 119 dokumenttielokuvaa, joistaoppilastöitä oli 47. Sarjaan valittiin yhteensä12 elokuvaa ja ne kaikki esitetäänmyös Malmitalossa DocPoint-festivaalin uusintaesityksinä.”Yhteiskunnallinen elokuva on ajanuttänä vuonna henkilökohtaisten omakuvadokumenttienohi. Elokuvien katse on siirtynytitsetutkiskelusta ulos kohti maailmaa.Tämänvuotisten dokumenttielokuvien kerrontatapakulki useimmiten preesensissä, jaaihemaailmat nousivat enimmäkseen suomalaisestatodellisuudesta, ihmisistä erilaisissarakenteissa.” Raati kirjoitti raporttiinsa.Valtio vapauden veiElokuva seuraa kolmea nuorta miestä,jotka ovat valinneet armeijan, siviilipalveluksenja totaalikieltäytymisen. Heidät nähdäänniin kasarmilla, oikeussalissa, siviilipalveluskeskuksessakuin metsässä sotaa harjoittelemassa.Elokuva antaa realistisen kuvannuorten suomalaisten miesten elämään tehtävästäinterventiosta.Viime vuosisadan jälkipuoliskolla yhdeksitärkeimmistä eroista eri ideologioiden ja järjestelmienvälillä muodostui se, kuinka suuressamäärin ne pitävät kansalaisia valtionomaisuutena. Suomessa kysymys tulee selkeimminnäkyviin keskusteltaessa varusmiespalveluksenja siviilipalveluksen suh-KULTTUURIASIAINKESKUSMALMITALO 2005Lasse Naukkarinen palkittiin DocPointinelämäntyöpalkinnolla 2003 pitkästä jalaadukkaasta urastaan. Nyt tekijä palaa nuoruuteensaja uransa alkuvaiheisiin. Naukkarinenon säilönyt menneisyyttään läpi elämänsäja tarjoaa meille myös tuoreita, missäännäkemättömiä kuvia myyttiseltä 1960-luvulta. Elokuva on kiehtova kollaasi, jossayksityinen ja yleinen lomittuvat: mitä tapahtuiNaukkariselle, tapahtui kokonaiselle sukupolvelle.Naukkarinen on ollut monessamukana: Lapualaisoopperan valokuvaajana,vanhan valtauksessa, työprikaatissa Kuubasteesta.”Valtio vapauden vei” valottaa taitavastiSuomen valtion dilemmaa tasa-arvonja perusvapauksien kanssa. Elokuva sopisikinerinomaisesti myös lukioissa ja ammattikouluissanäytettäväksi.Malmitalossa ma 17.1. klo 17Joonas Berghäll, Mika Hotakainen:Valtio vapauden veiKesto 66 min. Vapaa pääsy.Olipa kerran UtopiaVasemmalla kuva elokuvastaValtio vapauden vei (17.1.Malmitalossa), vasemmallaalhaalla Olipa kerran Utopia(17.1.) ja alla kuva elokuvastaKrooli (18.1.)sa ja monien vasemmistolaisliikkeen huippuhetkientodistajana ja taltioijana. Elokuvaon aikalaisen hahmotus poliittisesta jakuohuvasta ajasta, mutta myös taiteilijanomakuva nuoruuden vuosilta. Se kuva onymmärtävä, välillä humoristinen ja ankarakin.Se on myös kuva taiteilijan kasvusta jaoman tiensä löytämisestä.Malmitalossa ma 17.1. klo 19Lasse Naukkarinen:Olipa kerran UtopiaKesto 90 min. Vapaa pääsy.KrooliPV Lehtisen Krooli-dokumenttielokuvaon visuaalinen ja herkän runollinen tarinauimarin suhteesta veteen. Nuori kilpauimarikohtaa mielikuvissaan maailman nopeimmannaisuimarin ja kisaa häntä vastaan.Elokuva esittelee kaksi urheilu-uransa erivaiheessa olevaa kilpauimaria. Päähenkilöon lahjakas nuori uimari Sirja Luomaniemi.Hän on urheillut jo kuusivuotiaasta lähtien7

DocPointja 13-vuotiaana hän päätti jättää muut harrastuksetja keskittyä pelkästään uintiin,haavee-naan päästä joskus maailman huipulle.Toinen uimari on yksi tämän hetken tunnetuimmistanaisuimareista maailmassa,ruotsalainen Therese Alshammar. Häntä onsanottu maailman nopeimmaksi naisuimariksikautta aikojen ja syystä.”Krooli” on ohjaajan keskimmäinen elokuvakolmen elokuvan sarjasta, joka tarkasteleeihmisen suhdetta veteen. Trilogian ensimmäinenelokuva ”Hyppääjä” (2000) kertoouimahyppyjen elävästä suomalaisestalegendasta Helge Waseniuksesta.Malmitalossa ti 18.1. klo 17PV Lehtinen:KrooliKesto 26 min. Vapaa pääsy.Fata MorganaAnastasia Lapsui ja Markku Lehmuskallioovat suunnanneet uudessa elokuvassaannenetsien parista itään, Beringinsalmen rannallaasuvien tsuktsien luo. Tämä Aasianitäi-sin kansa oli selvinnyt iät ajat äärimmäisissäolosuhteissa hylkeenpyynnin avulla,kunnes venäläisen kulttuuripiirin lonkerotalkoivat ulottua suurvallan kaukaisimpiinkinosiin.Lehmuskallio ja Lapsui ovat koonneet vanhastafilmimateriaalista, tsuktsi-naisten kertomuksistaja kansan myyttejä kuvaavistaanimaatioista kauniin ja elähdyttävän dokumenttielokuvan,joka ei saa katsojaa vaipumaanepätoivoon alkuperäiskansojen surkeastakohtalosta. Perinteinen imperialistinenriisto näyttää jo saavuttaneen lakipisteensä,uusi sukupolvi on syntynyt. Herzen-instituuttiakäyvät tytöt kertovat haluavansa oppiakulttuurinsa kielen ja palata kotikaupunkeihinsaopettajiksi.Malmitalossa ti 18.1. klo 17.30Anastasia Lapsui,Markku Lehmuskallio:Fata MorganaKesto 59 min. Vapaa pääsy.Kuuban valloittajatArto Halosen dokumenttielokuvasta Kuubanvalloittajat tulee äkkiseltään mielleyhtymäRobert M. Pirsigin kirjalliseen kulttiteokseen“Zen ja moottoripyörän kunnossapito”.“Kuuban valloittajissa” Kuuban vallanpitäjienkäsissä olleet ylellisyysautot – Cadillacit,Chevroletit ja Jaguarit – ovat merkittävässäosassa. Niiden kautta avataan katsauskoko maan historiaan ja valtarakenteisiin.Sokeutuva Maximiliano saa tehtäväkseenkorjata Che Gueveran 1960-luvun alkupuolellakäyttämän Cadillacin, vallankumouksensymbolina tunnetun menopelin, jälleen toimintakelpoiseksi.Halosen teoksessa seurataankorjausprosessia ja samalla Maximilia-Vasemmalla kuva elokuvastaKuuban valloittajat (18.1.),vasemmalla alhaalla Mikä aika onViipurissa? (19.1.) ja alla kuvaelokuvasta Fata Morgana (18.1.)non elämää vaimonsa ja perheensä kanssa.Maximilianon kommentit pätevät usein yhtähyvin häneen itseensä, auton korjaukseenkuin koko Kuubaan.Malmitalossa ti 18.1. klo 19Arto Halonen:Kuuban valloittajatKesto 88 min. Vapaa pääsy.Mikä aika onViipurissa?Mediataiteilijana tunnetun Liisa Robertsinelokuva avaa katsojalle kaksi näkökulmaaViipuriin. Toinen on suomalaiselle tutumpi:historiaan suuntautunut, joskus jopamenneeseen unohtunut. Kuitenkin kaupunkielää nyt toista aikaa, joka saa dokumentissaoman äänen.Elokuva seuraa Alvar Aallon suunnittelemanViipurin kirjaston restaurointia. Toisaaltakaupunki avautuu niiden nuorten kokemuksina,jotka varttuivat kylmän sodanjälkeisinä vuosina – ja joiden käsissä onViipurin tulevaisuus. ”Missä muodossa aikapysyy Viipurissa?” muotoilee nuori viipurilainendokumentissa kysymyksen uudelleen.Monessa muodossa – ja aika pysyy samalla,kun se ei koskaan pysähdy menneeseen,tuntuu Robertsin elokuva vastaavan.Malmitalossa ke 19.1. klo 17Liisa Roberts:Mikä aika on Viipurissa?Kesto 85 min. Vapaa pääsy.Hiljainen tilaMervi Junkkonen kuvaa perhettään suurenmuutoksen edessä. Elokuva saa alkunsa,kun vanhemmat päättävät lopettaa karjanhoidon.Keskeiseksi kysymykseksi nouseeperinteiden siirtyminen sukupolvelta toiselle.Junkkonen kokee syyllisyyttä siitä, etteihänestä ole maatilan jatkajaksi. Peltotyöteivät nuorena kiinnostaneet, ja hän suuntasikinlukion jälkeen Helsinkiin.Junkkosten kotitilan kohtalossa näkyy maaseudunyleinen murros 2000-luvulla. Sukutilojalopetetaan ja niiden historiat painuvatunohduksiin, kun pellot väistyvät uudisrakentamisentieltä. Junkkosten kotitilan his-KULTTUURIASIAINKESKUS8 2005 TAMMIKUU

DocPointtoriaa säilyy onneksi isän kuvaamissa kaitafilmeissä.Tyttären huoli perinteiden katkeamisestaon osaksi aiheeton; isältä on periytynyttärkeä taito: kuvaaminen ja dokumentointi.Malmitalossa to 20.1. klo 17Mervi Junkkonen:Hiljainen tilaKesto 54 min. Vapaa pääsy.VarisEsa Nissin ohjaamassa hauskassa dokumenttielokuvassaeräs varis seurailee oululaistenihmisten elämää hämmästellen: sehypähtelee, nokkii ja pyörittelee mustaa päätäänkaupungissa.Kauniista ja runollisista kuvista koostuvadokumenttielokuva alkaa aamuhämärissäviljapellolta, mistä varis liitelee hitaanlaisestikaupunkiin tehtaanpiippujen lomaan. Josjoku on joskus erehtynyt pitämään variksiavähän inhottavina, elokuva muuttaa käsityksen:rumasta tulee kaunista viimeistään, kuneniten silmiä hivelevät kuvat nähdään kaatopaikanvariksia houkuttelevassa ympäristössä.Malmitalossa to 20.1. klo 19Esa Nissi:VarisKesto 37 min. Vapaa pääsy.Malmitalossa to 20.1. klo 19.45Mika Ronkainen:Meän kesäKesto 57 min. Vapaa pääsy.HengenpelastajaStalinin leireille vietiin miljoonien muidenmukana myös suomalaisia jazz-muusikoita.Jouko Aaltosen elokuvassa Hengenpelastajakolme muusikkoa kertoo leiritarinansa.He kaikki soittivat leirien orkestereissa,mikä vapautti raskaammasta työnteostaja käytännössä pelasti kolmen muusikonhengen.Kertomukset leirille saapumisesta, vartijoista,rikollisista, kovasta työnteosta, nälästä jalopulta kotiinpaluusta kuulostavat erilaisiltakuin yleensä, kun niiden välissä soitetaanjazzia. Ja tietysti musiikkikin kuulostaa erilaiselta,kun sitä reunustavat vanhojen miestenkertomukset kohtaloista vankileireillä.Malmitalossa pe 21.1. klo 17Jouko Aaltonen:HengenpelastajaKesto 45 min. Vapaa pääsy.Kainuun tähtiErkko Lyytisen dokumentti kuvaa tunnelmiapienessä Vuolijoen kunnassa aikana, jolloinköyhän kunnan tärkeimmän työllistäjän,Valcon junanvaunutehtaan, tulevaisuus onvaakalaudalla. Ihmisiä irtisanotaan, ja kokotoiminnan jatkuminen on uhattuna, mikäliVR ei tule apuun uusilla tilauksilla. Dokumentissaseurataan kunnanjohtajan ja työn-KULTTUURIASIAINKESKUSMALMITALO 2005Meän kesä”Vaihtuvat päivät, pois leikit nuo jäivät,sä koskaan et muuttua saa…” Nainen kuunteleeiskelmää vanhassa kotitalossaan ja katseleemietteliäänä takkatuleen. Taloon ontultu, sillä tytär on hakenut isänsä pois hoitokodista.Isä, tytär ja kaksi tyttären viidestälapsesta viettävät nyt monenlaisten tunteittentäyttämiä päiviä autiolla tilalla.Meän kesä on Mika Ronkaisen rehellinendokumentti 42-vuotiaasta pohjoissuomalaisestanaisesta, Altzheimerin tautia sairastavastaisästä, ja matkasta vanhainkodista takaisinOjalanpäähän kesänviettoon. Viipyileväja hiukan runollinenkin elokuva kertooaikuisen lapsen riittämättömyyden tunteistaja yrityksistä tarjota vanhemmille samanlaistahoivaa, jota heiltä on lapsena saanut.Ylimpänä kuva elokuvastaMeän kesä (20.1.), vasemmallakeskellä Hiljainen tila (20.1.),oikealla keskelläHengenpelastaja (21.1.) javasemmalla kuvadokumenttielokuvasta Senedestään löytää (21.1.)9

Intiaanikansojen kutomataide on yksitärkeimmistä ilmaisumuodoista BolivianAndien eteläalueilla. Intiaanitaiteista juurikutomataiteen arvioidaan säilyttäneen parhaitenalkuperäisen luonteensa. 4000 vuodenajan ovat intiaaninaiset kutoneet alkeellisen,neljästä kepistä koostuvan kangaspuunavulla kauniita ja hienostuneita taideteoksia.Malmitalon näyttelyparvella (2.krs) 12.1.– 29.1. “Bolivialaista käsityötä” -näyttelyssäon esillä vanhan intiaaniperinteen mukaisestikudottuja kankaita, chuspa-laukku sekäjonkin verran muita esineitä.Tarabuco- ja jalq´a-kansankankaatQuechuan-kielisillä tarabuco- ja jalq´a-intiaanikansoillaei ole kirjoitettua kieltä, heidänkielensä on kudottu kuvioina kankaisiin.Tarabuco- ja jalq´a-kansoilla on paljonyhteistä, mutta itse he mieltävät itsensä selvästieri etnisiksi ryhmiksi. Asuna on kummallakinaxsu, mutta kuviointi on täysin erilainen.Tarabucojen kankaissa kuvataan ihmisenarkipäivää ja juhla-aikoja. Kudonnainenon jaettu eri ”reitteihin”, jotka täyttyvätsäännöllisesti toistuvilla kuvioilla, järjestyksessäja symmetrisesti. Materiaali on kasvivärjättyävillaa ja puuvillaa.Jalq´a-kankaissa on kammottava ja kaoottinenmaailma, johon ei kuulu ihmisiä, vaanmerkillisiä ja pelottavia jumalolentoja. Näissäkankaissa on joko suorat rivit tai kuvioinnitylös ja alas. Kuvioiden sisällä on toisiakuvioita. Värit ovat punaista ja mustaa taisinistä. Materiaali on alpakkaa tai villalankaa.Vaikuttaa siltä kuin kaksi intiaanikansaaolisi valinnut täysin erilaiset tavat käsitelläoikullista ja arvaamatonta olemassaoloa.Tarabucot pyrkivät kutomisen kautta luomaansitä järjestystä, jota ei todellisuudessaole. Jalq´at luovat pelottavia mielikuvitusolentoja,jotka siten tulevat vähemmän pelottaviksi.Perinteen henkiin herätys1960- ja 70-luvuilla tarabucot ja jalq´atalkoivat korvata luonnonkuituja ja kasvivärejätekokuiduilla ja synteettisillä väreillä.Mallit ja tekniikka yksinkertaistuivat. Perinteisetkudontatavat olivat jo lähes unohtu-KULTTUURIASIAINKESKUSMALMITALO 2005Kudonnaisia Boliviastaneet, kun 80-luvulla ASUR (Antropólogosdel Surandino) ryhtyi tukemaan perinteistäkudontatapaa ja nykyisin tuhatkunta intiaaninaistaansaitsee elantonsa kutomalla. Se eiole ainoastaan parantanut perheiden taloudellistaasemaa, vaan myös vahvistanut heidänasemaansa etnisenä ryhmänä ja taiteilijoina.Malmitalossa esillä olevan näyttelyn ontuottanut ruotsalainen Boliviagruppen Göteborgista.Järjestö tukee Boliviassa ja Uruguayssalastenhoitoa, koulutusta ja terveydenhuoltoa.Boliviagruppen pitää myös tärkeänätiedon levittämistä Boliviasta ja Uruguaysta.Järjestön toimijat ja johtajat ovatmuuttaneet Ruotsiin alun perin pakolaisinako. maista. Järjestö toimii vapaaehtoispohjaltaja sen rahoitus perustuu lahjoituksiin.Ke 12.1. – la 29.1.Bolivialaista käsityötäVanhan bolivialaisenintiaanikäsityöperinteen mukaankudottuja kankaita.Pienimuotoinen näyttely.Avoinna arkisinma - pe 9-20, la 10-16. Vapaa pääsy.Näyttely on Malmitalonparvella (2. krs).Kuva ja tekstitiedot ovat peräisinBoliviagruppenilta.Malmitaloavoinna joulunja loppiaisenaikaan:Malmitalo janäyttelyPyhäpäivinä suljettu.23.12. jouluaaton aatto 10-1624.12. jouluaatto suljettu5.1. loppiaisaatto 10-16.Joulun välipäivinä kirjastonaukioloaikojen mukaan.Malmin kirjastoPyhäpäivinä suljettu.23.12. jouluaaton aatto 10-1624.12. jouluaatto suljettu5.1. loppiaisaatto 10-16.Muina aikoina normaalisti.TyöväenopistoToimiston aukioloajat:Juhlapyhien aattoina 9-14.20.12.-24.12. suljettu27.12.-31.12. ma - to 9-16, pe 9-12.3.1. - 5.1.2005ilmoittautumiset 16.30-19.00Ravintolasuljettu 24.12.2004 - 2.1.2005.Ma 3.1. - la 15.1.2005ma-pe 10-16, lauantaisin suljettu.Ma 17.1. alkaen normaalisti.Lipunmyyntisuljettu 19.12.2004 - 9.1.2005TaidekoulutTaidekoulut lomailevat oppilailleenilmoittamiensa aikataulujenmukaisesti.Normaalitaukioloajattakakannessa.15