3/2010 (pdf) - Senaatti-kiinteistöt

Sisältö Kontrahti 3·20104 Puolustusministeriö8 Esteettömyydestä hyötyy jokainen.11 ELYn tilaratkaisuilla tähdätäänkestävään tuottavuuteen.14 Muutos tulee – oletko valmis?18 Kylmäkosken vankilassaon roolit kohdallaan.22 Valtionhallinnon tilahallintaprojektissatiedot on nyt kerätty jaalkaa analysointivaihe.24 Oulussa säästetään energiaa tehokkaasti.27 Senaatti-kiinteistöjen vetämässähuippututkimuksessa selvitetään, voisikotietomallintamisella nostaa alan tuottavuusuudelle tasolle.28 Upea Königstedt palveleearvovieraita.VAKIOTMuutos lisää epävarmuuttaTyöterveyspsykologi Sari Montinin mukaan muutoshäly viehetkellisesti jopa 80 prosenttia ihmisen keskittymiskyvystä.17 Kolumni Gustav Djubsjöbacka21 Teos ja tekijä -palstalla kuvanveistäjäHeli Ryhänen kertoo Jyväskylän Sinettiintekemästään teoksesta.30 Esittelyssä Senaatti-kiinteistöjenTöölönlahdessa myynnissä olevat tontit.31 Ammattilaisen valinnatYrittäjä Kohsuke Nakamura.32 Uutisia34 Resumé14Akseli Gallen-Kallela: Aino-taru, triptyykki, 1891.4© Jari Härkönen8© Jari Härkönen© Laura Vesa18Puolustusministeriön tiloista löytyylasitiiltä, jota käytettiin jo 1950-luvulla.Ateneumissa on kiinnitetty erityistähuomiota esteettömyyteen.Kylmäkosken vankilassa totutellaanuudenlaiseen yhteistyömalliin.2 kontrahti 3·2010

Kuvat: Jari HärkönenLasisiltayhdistää kaksikäytävää.kontrahti 3·2010 5

Tammiviiluiset pinnat muistuttavat1950-luvusta. Kuvassa ministerinadjutantti, majuri Markku Viitasaari.Aiemmin kolmen sijaan neuvottelu huo neita on nyt kahdeksan. TurvallisuuspäällikköKari Reinivuon kanssa kokous tamassa sihteeriharjoittelija Camilla Manso (vas.) jasihteeri Lotta Leskio.on tehokas: leveän käytävän ympärilläsijaitsevat toimistohuoneet. Suunnittelijoinahyväksyimme lähtökohdan, ettähistoriallisen prosessin pitää näkyä myösperuskorjatussa talossa», kertoo pääsuunnittelijanatoiminut arkkitehti TomLindholm Arkkitehdit NRT Oy:stä.Hankesuunnitelmassa oli toivottuenemmän avotilaratkaisuja, mutta Museovirastosuositteli pitäytymistä alkuperäisessäideassa: 140 työntekijää työskenteleeedelleen omissa huoneissaan.Lasipinnalla avoimuuttaSuurimman näkyvän muutoksen kohtaajo heti puolustusministeriöön sisääntullessa. Aiemmin korkea porttikongikatkaisi toisen kerroksen käytävänkeskeltä poikki niin, että työntekijöidenpiti kiertää rappujen ja käytävän kauttatoiselle puolelle. Nyt käytävät yhdistettiinlasisillalla kulkua helpottamaan.Nykyaikaisia työelämän tavoittelemaaavoimuutta ja vuorovaikutuksellisuuttalisäävät hyvin varustetut yhteisetkahvihuoneet ja käytäviltä työtiloihinviidennessä kerroksessa. Työhuoneiden jakäytävän väliin vedettiin lasiseinää, jollasaatiin valon lisäksi avaruutta tiloihin.Toisella seinustalla on varastotilaa, ja kokoseinä on tammiviilua 50-luvun tyyliin.Uusiakin elementtejä tuotiin taloon:esimerkiksi tiimityöntekijöille suunniteltiin»kombihuoneita», jossa kahdella onoma pieni työhuone mutta myös yhteinentila neuvottelupöydällä.Viihtyisyyttä on lisätty muun muassasiirtämällä käytävillä olleet kopiokoneeterillisiin kopiointihuoneisiin.»Olemme liisanneet kaikki av-laitteet.Tekniikka muuttuu niin nopeasti, ettei olavatutlasiaukot. Hissikäytävien lasitiiliseinäteivät enää vastanneet nykyaikaisiapalomääräyksiä, mutta ilme haluttiinsäilyttää vaihtamalla ne uusiin vastaaviin.Työhuoneiden ja käytävän väliseenseinään tehdyt kapeat ikkunat tuovatmyös valoa käytävään. Umpinaisiintyötiloihin tottuneelle läpinäkyvyys voivaatia totuttelua.»Kaikenlaisia näköesteitä paperiarkeistaköynnöskasveihin on jo yritettyvirittää», osastoupseeri, turvallisuuspäällikköKari Reinivuo paljastaa.Peruskorjaus näkyy ehkä selkeimminvinttiin rakennetussa ylimmässä,InfoKaartin kasarmi, perusparannus 2008–2010Arkkitehti ja pääsuunnittelu Arkkitehdit NRT, Tom LindholmPääurakoitsijaLujatalo OyRakennuttajakonsultti Puolustushallinnon Rakennuslaitos (PhRakl)RakennuttajaSenaatti-kiinteistöt6 kontrahti 3·2010

Esteettömyydestähyötyy jokainenJulkisten tilojen esteettömyys mielletään useinerityisryhmien vaatimukseksi: luiskat pyörätuoleille jainduktiosilmukat kuulovammaisille. Todellisuudessaesteettömyys on paljon laajempi kokonaisuus, jokailahduttaa ja hyödyttää jokaista tilojen käyttäjää.Tuija HolttinenArkkitehti Niina Kilpelä tekeetyökseen olemassa olevien rakennustenesteettömyyskartoituksia Kynnysry:ssä. Kesäkuussa solmitun yhteistyösopimuksenmukaan Kynnys ry tarjoaaSenaatti-kiinteistöille esteettömyyteenliittyviä asiantuntijapalveluita, joihinkuuluvat muun muassa toimitilojenesteettömyyskartoitukset ja henkilöstönesteettömyyskoulutukset. Senaatti-kiinteistöthyödyntää kartoitusten tuloksiatoimitilojen peruskorjausten suunnittelussa,vuosikorjauksissa ja huoltotoimenpiteissä.Niina Kilpelä täsmentää, että esimerkiksiperuskorjauksen yhteydessätehtävässä hankesuunnittelussa kon-8 kontrahti 3·2010

»Historiallisuus eiole este esteettömyydenkehittämiselle.»Esteettömyyskartoituksessa rakennuskäydään tiloittain läpi, millaisia tilat ovatja miten ne toimivat erilaisissa käyttötarkoituksissa.Liikkumisen esteettömyydentarkastelun kanssa käsi kädessä kulkevatesteetön näkeminen, kuuleminen jaymmärtäminen.»Ymmärtämisellä tarkoitan tilojenselkeyttä ja helpolla hahmotettavuudellaesimerkiksi sitä, onko paikassa riittävästiopasteita», Niina Kilpelä selventää.»Kun menen pyörätuolilla katsomaanjotain kohdetta, lähes aina jokukommentoi, että ”ai tulit tarkistamaanmiten tänne pääsee pyörätuolin kanssa”.Joudun usein täsmentämään, että esteettömyyson paljon laajempi kokonaisuus.Mutta ei se mitään. Pääasia että asiatiedostetaan. Esteettömyys tulee tutuksikäytännön kautta.»Esteettömyyttä estää useinajattelemattomuussultointia voidaan jatkaa pidemmällesuunnitteluun asti.»Mutta jos tilanne on sellainen, etteiperuskorjausta ole tulossa, kartoituksestavoi irrottaa yksittäisiä korjauksiavaikka saman tien huoltotoimenpiteinätehtäviksi.»Kilpelä myös lisää, ettei esteettömyyskartoituksentekeminen edellytä hetimitään isoa peruskorjausta. Pienillä investoinneillaja muutoksilla voidaan jo tehdäpaljon esteettömyyden edistämiseksi.Kartoitus alkaa tontin rajaltaEnsimmäiseksi rakennuksen esteettömyydestätulee mieleen toimiva sisäänkäyntija kerroksesta toiseen vievät hissit.Niina Kilpelä kuitenkin kertoo, ettäKuva: Jari Härkönen, kuvauspaikka Ateneumhänen työnsä alkaa jo ennen kohteeseenmenoa rakennuksen pohjapiirroksiin tutustumalla.Esityön jälkeen on vuorossasiirtyminen kohteeseen.»Yleensä kartoitus alkaa lähimmältäbussipysäkiltä tai tontin rajalta. Mitenpaikka löytyy ja miten kohde on tunnistettavissa?Onko paikalla opasteita,jotka varmistavat tulijalle tämän tulleenoi keaan osoitteeseen ja oikeaan rakennukseen?Onko esteettömiä autopaikkoja?»Kohteeseen saapumisen jälkeen onvuorossa sisäänkäynti. Onko pääsisäänkäyntiesteetön ja selkeästi opastettu vaionko edessä viisi samannäköistä ovea,joista kävijä arpoo mitä lähtee ensimmäisenätempomaan?Esteettömyys on ihmisoikeus niinlastenvaunujen, isojen kantamustenja kävelykepin kanssa liikkuville kuinliikunnallisten vammojen ja heikommannäkö- tai kuulokyvyn kanssa elävillekin.Esteetön tila on myös miellyttävämpityöympäristö; hyvin suunniteltu ja vähänperusteellisemmin mietitty tila on vaivatonsuurtenkin ihmismassojen käytössä –ja niinkin arkisissa asioissa kuin vaikkapatavaroiden kuljetuksessa ja siivouksessa.Tilojen kartoitus ei sinänsä vielämuuta mitään. Siinä todetaan lähtökohdatja listataan mitä voidaan tehdäasioiden kehittämiseksi.Kilpelän mukaan pienilläkin muutoksillavoidaan tehdä helposti toteutettaviaparannuksia. Asioita ei vaanole tultu ajatelleeksi. Esimerkkinä hänmainitsee käsijohteet.»Käsijohteet helpottavat monenmuunkin kuin liikkumisesteisten hen-kontrahti 3·2010 9

Ratkaisuja löytyyMillä tasolla esteettömyys on tällä hetkelläSuomen julkisissa rakennuksissa, Kynnys ry:ntoiminnanjohtaja Kalle Könkkölä?Kalle Könkkölä© Charlotta Bouchtkilöiden kulkemista, eikä niiden asentaminenuseinkaan vaadi ylivoimaisiatoimenpiteitä. Useimmiten kyse ei oleedes kustannuksista, vaan yksinkertaisestitietynlaisesta ajattelemattomuudesta.Ilmankin on pärjätty.»Arkkitehdin unelmayhtälö© Jari Härkönen»Rakennussuojelu ja esteettömyys onminulle unelmayhtälö mietittäväksi»,sanoo arkkitehti Niina Kilpelä.Senaatti-kiinteistöjen tiloista esteettömyyskartoitustenpilottikohteena onKansallisarkisto. Niina Kilpelä toteaa,että arvokiinteistöjä kartoittaessa otetaanitsestään selvästi huomioon myös rakennuksenhistorialliset arvot. Historiallisuusei kuitenkaan ole este esteettömyydenkehittämiselle.»Suunnittelijan haasteena on ainalöytää se oikea ratkaisu. Ei ole tarkoitusmenettää jotain hirveän arvokastaesteettömyyden hinnalla. Ratkaisut eivättoki aina ole helppoja, mutta liiallinenyksiselitteisyys veisikin hohtoa tästätyöstä», Kilpelä naurahtaa.»Se on se haaste, joka tässä houkuttaa.Rakennussuojelu ja esteettömyys onminulle unelmayhtälö mietittäväksi.» ■»Vaikka vuosien varrella onpaljon korjattu julkisia tiloja esteettömiksija uudisrakentaminen onesteettömyyden kannalta parantunut,niin tilanne ei ole kovin hyvä. Vainpieneen osaan julkisista tiloista pääseeesteettömästi.»Miten esteettömyyden »ilo sanomaa»saataisiin vietyä vielä tehokkaammineteenpäin?»Tämä on pulma. Rakennusalalla onvallalla osittain piilotettuna aikamoinenvammais- ja esteettömyysvastaisuus.Olen kuullut miljoona kertaarepliikin ”Totta kai kannatan esteettömyyttä,mutta pitääkö joka paikkaanpäästä”. Mikä on se paikka mihin eitarvitse päästä?Juuri tämän takia näen Senaattikiinteistöjenkanssa tehdyn sopimuksenja sen takana olevan sitoutumisenesteettömyyteen erittäin tärkeänä.Se, että vammaiset ihmiset itseovat mukana kiinteistöjen omistajienkanssa kehittämässä ja parantamassaesteettömyyttä on todella positiivinenasia. Luotan siihen että ratkaisuja löytyykun niitä yhdessä etsitään.»Mikä kohde on pääkaupunkiseudullasellainen, jossa esteettömyys onhuomioitu onnistuneesti?InfoKynnys ryKynnys ry on eri tavoin vammaistenihmisten perus- ja ihmisoikeusjärjestö,joka on perustettu vuonna1973. ■Esteettömyyttä edistävä yhteistyösopimus»Palaan aina ihailemaan Ateneumia,vaikkakin hissejä saisi olla enemmän.Koko talo on muuttunut kun sisäänpääsee Ateneum-kujalta. Se on henkinenpääovi. Kun vanhoja rakennuksia korjataanhyvin, se lämmittää mieltä. Luulen,että Musiikkitalostakin tulee onnistunut,mutta se selviää ensi vuonna.» ■Senaatti-kiinteistöjen ja Kynnys ry:n solmiman toimitilojen esteettömyyttäedistävän yhteistyösopimuksen tavoitteena on luoda alalla esteettömyyskartoituskäytäntö,joka voisi laajemmin hyödyntää kaikkia kiinteistönomistajia.Myös arvokiinteistöjen erityispiirteet huomioidaan. Pilottikohteena onKansallisarkisto, josta laadittava esteettömyyskartoitus tulee toimimaanmallina myös muille arvokiinteistökohteille.Esteettömyyden edistäminen on osa Senaatti-kiinteistöjen yhteiskuntavastuullistatoimintatapaa. Toimitilat täyttävät kohtuullisen hyvin esteettömyydenvaatimukset jo nyt. Senaatti-kiinteistöt on myös laatinut omanesteettömyysstrategiansa, jonka mukaan Senaatti-kiinteistöt haluaa vaikuttaayhteiskunnan kehitykseen tarjoamalla asiakkailleen mahdollisimman esteettömiätoimitiloja ja rakennuksia niin liikkumisen, näkemisen, kuulumisenkuin ymmärtämisen näkökulmasta. ■10 kontrahti 3·2010

Tarjoamme avaimet toimiviin ratkaisuihinKestävää tuottavuuttaELYn tilaratkaisullaPohjois-Savon ELY-keskus Kuopiossa tulee olemaan osalaajaa Kuopion keskustaan sijoittuvaa yrityspalvelukeskittymää.Tuleva tilaratkaisu varmistaa tilankäytön tehokkuuden ja entistäparemman asiakaspalvelun.Virpi HopeasaariElinkeino-, liikenne- jaympäristökeskuksetAluejako15 toimialuettaLappiKainuuPohjois-PohjanmaaPohjanmaa ja Keski-PohjanmaaEtelä-PohjanmaaKeski-SuomiPohjois-SavoPohjois-KarjalaEtelä-SavoPirkanmaaSatakuntaVarsinais-SuomiEtelä-Karjala ja KymenlaaksoKanta-Häme ja Päijät-HämeUusimaa ja Itä-UusimaaPäätoimipaikkaKaikki kolme vastuualuettaElinkeinot, työvoima, osaaminen jakulttuuri -vastuualue sekä ympäristöja luonnonvarat -vastuualue sekä tarvittavamäärä liikenne ja infrastruktuuri-päävastuu alueen palveluja järjestäväähenkilöstöäElinkeinot, työvoima,osaaminen ja kulttuuri-vastuualueen tehtävätsekä tarvittavaa muidenpalveluja järjestäväähenkilöstöäToimipaikkaPohjois-Savon ELY-keskuksentehtävät koostuvat entisen Pohjois-Savon TE-keskuksen, Savo-Karjalantiepiirin ja Pohjois-Savon ympäristökeskuksentehtävistä. Lisäksi Pohjois-SavonLaajempi aluejako9 toimialuetta1. Lappi2. Pohjois-Pohjanmaaja Kainuu3. Etelä-PohjanmaaPohjanmaaKeski-Pohjanmaa4. Keski-Suomi5. Pohjois-Savo,Pohjois-Karjala jaEtelä-Savo6. Pirkanmaa7. Satakunta jaVarsinais-Suomi8. Etelä-Karjala jaKymenlaakso9. Uusimaa,Itä-Uusimaa,Kanta-Häme jaPäijät-HämeELY-keskuksessa hoidetaan entisen Itä-Suomen lääninhallituksen liikennejasivistysosastojen tehtäviä.Toistaiseksi ELY-keskus toimii Kuopiossavanhojen organisaatioiden jäljiltäuseassa eri osoitteessa ulkopuolistenomistamissa tiloissa. Uusi tilaratkaisuperustuu sekä valtion tuottavuustavoitteisiinja toimitilastrategiaan että myösvahvaan asiakaslähtöiseen näkökulmaan.Mahdollisimman monen palvelun keskittäminenyhteen osoitteeseen valtionomistamiin tiloihin on kustannustehokastaja helpottaa palveluiden tavoitettavuutta.»Alueen toimijoiden visiona onhoitaa yrityspalveluita entistä tiiviimminyhdessä. Uusissa toimitiloissa yhdistämmeELY-keskuksen ja Finnverantilatarpeet ja tarjoamme rahoituspalvelutkeskitetysti alueen yrityksille», kertooPohjois-Savon ELY-keskuksen ylijohtajaKari Virranta.Yhteiset asiakastilat Finnveran kanssaFinnveran ottaminen mukaan ELYkeskuksentilaratkaisuun on toistaiseksiainutlaatuinen toteutus. Virranta uskoo,että mallia siitä voidaan ottaa muuallakin.»Meillä tarve syntyi suoraan käytännöstä:yhteisiä asiakkaita on helpompihoitaa yhteisissä tiloissa. Päällekkäisyyksienkarsiminen on kestävää tuottavuutta.Tilojen yhteisellä käytöllä molemmatsaavat aikaan säästöä», Virranta toteaa.kontrahti 3·2010 11

© Jukka LemmettyUusi tilaratkaisu kokoaa kaikki ELYnvastuualueet samaan toimistokokonaisuuteenKuopionlahdenrannan toimistoalueelle,jossa osa ELYn toiminnoistasijaitsee jo ennestään. Tyhjilleen jäämässäollut vanha valtion omistama rakennusperuskorjataan vastaamaan nykyajanmääräyksiä ja Senaatti-kiinteistöjenenergiavaatimuksia, ja samaan yhteyteenrakennetaan myös lisää uusia tiloja.Finnvera myy nykyiset toimitilansaja muuttaa ELYn yhteyteen jakaenasiakaspalvelu- ja asiakasneuvottelutilatELYn kanssa.Kuopionlahdenrannasta tuleetodellinen toimistokampusalue, sillämyös aluehallintovirasto AVI sijoittuusamaan kortteliin vanhaan lääninhallituksenarvokiinteistöön, jossa sijaitseviajuhlatiloja myös ELY voi käyttää. Tientoisella puolella sijaitsee Pohjois-SavonLiitto, ja Metsäkeskus tulee sijoittumaanpuiston toiselle laidalle. Pohjois-SavonMaanmittaustoimisto sijaitsee jo samassapihapiirissä.»Kaiken kaikkiaan Kuopionlahdenrannansijainti kaupungin keskustanja Kallaveden äärellä on erinomainen.Olemme saamassa sinne hyvät ja toimivattilat. Tyhjäksi jäävien valtion tilojenkäyttöönotto jo vanhastaan hallinnolliseksikortteliksi kaavoitetulla alueella onjärkevä ratkaisu», Virranta uskoo.Tavoitteena tilatehokkuusja toimivat tilatToimivan ja tilatehokkaan tilaratkaisunlöytämistä tukee ELYssä toteutettavastrateginen työympäristön kehittämishankeja tilauudistuksen konseptointi.Sen lisäksi, että tiloista tehdään turvallisia,terveellisiä ja muuntojoustavia,niiden halutaan palvelevan parhaallamahdollisella tavalla tarkoitustaan.ELY-keskusten tarpeisiin kehitettävätilankäytön konsepti yhdenmukaistaaELYjen toiminnallisuutta ja lisää myöstilatehokkuutta.»Olennaista on miettiä, miten paljontarvitaan esimerkiksi asiakaspalvelutilaatai missä määrin työ on luonteeltaansellaista, että se vaatii avotilan sijastatyöhuoneen. Tilaratkaisuja mietittäessäon muistettava, että samalla myös työntekemisen tavan on muututtava. Kuntilojen suunnittelu lähtee konkreettisestikäyntiin, myös henkilöstö tulee olemaantiiviisti mukana, jotta tilan käyttäjientodelliset tarpeet tulevat huomioitua.»Käytännössä asiakaspalvelu jaetaantiloissa kahteen vyöhykkeeseen niin, ettähenkilö- ja yritysasiakaspalvelu saavatkumpikin omat tilansa. Sen uskotaan12 kontrahti 3·2010

Vuoropuheluaministeriön ja alueiden kanssaSenaattikiinteistötloihtiivaltionhallinnolletoimiviatilaratkaisuja.vahvistavan positiivista asiakaspalvelukokemusta.ELYn tilat mitoitetaan tulevaisuudentarpeisiin hieman yli 200 ihmiselle.Tällä hetkellä ELYn henkilömäärä onvielä noin 300. Vuoteen 2013 mennessä,jolloin uusiin tiloihin päästäänmuuttamaan, henkilöstömäärä on valtiontuottavuustavoitteiden mukaisestijo supistunut olennaisesti.Vuoteen 2015 mennessä ELYnhenkilöstön arvioidaan vähentyneennoin 20 prosentilla. Nyt ELYn käytössäolevaan noin 7 890 neliön vuokra-alaanverrattuna vuonna 2013 käytössä onvain noin 4 980 neliötä vuokratilaa.Tilatehokkuutena tämä merkitsee noin38 prosentin säästöä tämän hetkentilanteeseen verrattuna. ■Senaatti-kiinteistöt suunnitteleevaltion aluehallintouudistuksenmyötä syntyneen 15 elinkeino-,liikenne- ja ympäristökeskukseneli ELYn ja kuuden aluehallintovirastoneli AVIn toimitilaratkaisutmiettien sekä yksittäisten virastojentarpeita että koko valtionhallinnontilakokonaisuutta.Eri paikkakunnilla tarpeet,henkilömäärät ja olemassa olevatsopimukset vaihtelevat ja tilaratkaisujaräätälöidään pitkälti paikallisiintarpeisiin. Samalla haetaan myösvaltion kokonaisetua valtion tuottavuustavoitteidenja toimitilastrategianmukaisesti. Tilaratkaisujenaikaansaamisen edellytyksenä on,että Senaatti-kiinteistöt tarkasteleekaupunkikohtaisesti koko valtionhallinnontilankäyttöä ja pyrkii saamaanratkaisuehdotuksen, joka on kokovaltionhallinnon kannalta paras.»Valtion aluehallinnosta väheneevuoteen 2015 mennessä noin 1 136henkilöä. Tilan tarpeessa se tarkoittaanoin 30 000 neliön vähennystä javuokrissa noin 3,2 miljoonan euronvuosisäästöä», kertoo Senaatti-kiinteistöjenjohtava asiantuntija PetriPorkka, joka vastaa tiiminsä kanssaELYjen ja AVIen toimitilasuunnittelunkoordinoinnista.Senaatti-kiinteistöttoteuttaa CREM-rooliaToteutettavasta kokonaisuudesta onsovittu ELYjä ohjaavan ministeriöneli työ- ja elinkeinoministeriön kanssatehdyllä yhteistyösopimuksella. Semäärittelee raamit sekä tilaratkaisujenettä niihin liittyvien palveluidentuottamiselle.»CREM-roolinsa mukaisestiSenaatti-kiinteistöt tuottaa valtionhallinnolletilaratkaisujen lisäksimyös asiantuntija- ja käyttäjäpalveluita.Työympäristökehittäminenja konseptointi ELYjen ilmeen japrosessin yhdenmukaistamiseksiovat tyypillisiä Senaatti-kiinteistöjenasiantuntijapalveluita, joita toteutetaanyhdessä konsulttien kanssa.Myös käyttäjäpalveluiden kutenesimerkiksi aula- ja ravintolapalveluidentoteuttamisesta on keskusteltuministeriön kanssa. Palveluidenkeskittäminen Senaatti-kiinteistöillemahdollistaa palveluiden tehokkaankilpailutuksen ja vapauttaa ELYjenoman henkilöstön käyttäjäpalveluistamuihin tehtäviin.»Opimaze-raportitmuutostyöryhmien työkalunaProsessina ELYjen tilasuunnitteluatehtiin viime vuoden aikana aluehallinnonuudistushankkeen eliAlku-hankkeen talous- ja toiminnansuunnitteluryhmänohjauksessa.Taustatyönä Porkan tiimi Senaattikiinteistöissäon koonnut tilojennyky- ja tavoitetilanteen yhtenäisenraportin muotoon Optimaze.nettoimitilahallintaohjelmaan.Optimaze-raportit sisältävätmuun muassa kaikki tiloihin liittyvätsopimustiedot, tiedot tilankäytön tehokkuudestasekä rakennuskohtaisenhenkilöstön sijoitustilanteen lähtö- jatavoitetilanteissa.Senaatti-kiinteistöt on analysoinuttilatiedot ja ohjeistanut niidenpohjalta alueiden tilapäälliköitä.Matkan varrella on käyty muunmuassa säännöllisiä videoneuvottelujayksityiskohtien hiomiseksi.»Viime kädessä keskeinen roolioli paikallisilla muutos- ja tilatyöryhmillä,joissa olivat edustettuina niinELYt itse kuin Senaatti-kiinteistöt.Lopulliset ehdotukset tilaratkaisuiksitulivat suoraan alueiden työryhmiltä.Me Senaatti-kiinteistöissä peilaammeehdotuksia TEMin kanssa tehtyynyhteistyösopimukseen, valtion toimitilastrategiaanja TEMin ohjeisiin.Sen jälkeen ehdotus tarvittaessapäätyy raha-asiainvaliokunnan käsiteltäväksi.»■kontrahti 3·2010 13

Valtion leipä ei enää ole pitkä,kapea ja varma. Muutoksen tuuletpuhaltavat yhä navakammin myösvaltionhallintoon: toimintoja supistetaan,yhdistetään, yhtenäistetään ja alueellistaminenjatkuu. Samalla epävarmuuslisääntyy.Organisaatiomuutos vaikuttaamonella tavalla henkilöstöön. Kun tietotulevasta uudistuksesta julkistetaan,työntekijä alkaa luonnollisesti pohtia,mitä se hänelle merkitsee. Epävarmuuttasaattaa kestää vuodenkin ja se nakertaatyökykyä.»Keskittymiskyky perustehtäväänpienentyy muutoshälyn vuoksi jopa 80prosenttia, joten työntekijä pystyy käyttämääntehosta ainoastaan 20 prosenttiaoman tehtävänsä hoitoon», Terveystalontyöterveyspsykologi Sari Montin kertoo.Jos johto ei kerro muutoksen sisällöstäja sen vaikutuksista työntekijöihin,puuttuva tieto korvataan juoruilla jahuhuilla. Johdon liikkeitä seurataansuurennuslasilla ja muistiotkin luetaanaiempaa tarkemmin.Toisinaan muutokset koskevat vainosaa työntekijöistä. Se on omiaan lisäämäänepätasa-arvon kokemusta etenkinniille, joita esimerkiksi muutto toisellepaikkakunnalle koskee.»Syntyy herkästi kilpailua, katkeruuttaja kateutta. Koetaan, että niillä, joitamuutos koskee vähemmän, ei ole lupaavalittaa ollenkaan. Ilmapiiri kiristyy,syntyy konflikteja ja klikkejä ihmistenvälille.»Kerro sekin, ettei tietoa oleTiedon puute lisää epävarmuutta jastressiä. Vaikka työntekijä kärsisi uni- jaahdistusongelmista ja uupuisi, hän eiuskalla jäädä sairaslomalle aseman taityön menettämisen pelosta. Sairauspoissaolojenpiikki tulee Montinin kokemus-Organisaatiomuutokset ravisuttavat valtionhallintoayhä enemmän. Epävarmuus vie hetkellisesti jopa80 prosenttia työntekijän keskittymiskyvystä. Siksion tärkeää informoida kaikesta – myös siitä, etteimitään varmaa kerrottavaa vielä ole.Marjo TiirikkaMuutos tulee –ten perusteella vasta kun muutokset onjulkistettu.Työterveyspsykologi pitää erittäintärkeänä, etteivät johto ja esimiehet hautauduomiin norsunluutorneihinsa taipalavereihin vaan jalkautuvat henkilöstönpariin vastaamaan kaikkiin mahdollisiinkysymyksiin niin suoraan kuinmahdollista. Pahinta on lähteä lomallejuuri, kun muutos on tehty.»Ihminen sietää epävarmuutta paljonhuonommin kuin varmaa huonoa tietoa.Johto saattaa päättää olla pitämättäinfotilaisuuksia, koska lisätietoja ei ole.Mutta ilman muuta infoja kannattaa pitää,jotta voi kertoa, ettei varmaa tietoavielä ole. Ainahan voi kuulostella myös,mitä mieltä työntekijät ovat ja miten hevoivat.»Keskity asioihin, joihin voit vaikuttaaKun tiedot organisaatiomuutoksesta tulevatja seuraukset täsmentyvät, ihmisetpääsevät prosessoimaan niitä ja siirtymäänelämässään eteenpäin.»Jos työntekijä on selviytynyt muutoksestaennenkin hyvin, hän pärjäänytkin paremmin. Monet ovat kokeneetsaaneensa uusia haasteita ja mahdollisuuksiamuutosten myötä, eivätkä siksi»Ihminen sietää epävarmuutta paljonhuonommin kuin varmaa huonoa tietoa.»pelkää muutosta. Vaikka kokemuksetolisivat huonojakin, mutta niistä onselviydytty, tästäkin tunnetaan pääsevänyli.»Fuusioiden myötä tehtävä- ja vastuuepäselvyydetovat omiaan hämmentämäänsoppaa. Tärkein ankkuri muutostilanteessaon se, että mahdollisimmanpian tietää oman tehtävänsä ja paikkansatyöyhteisössä.»Kaaoksen keskellä kannattaa kiinnittäävoimavarat omaan perustehtäväänsä.On turha kantaa huolta tai murhettatilanteista, joille ei itse voi mitään.Voimavaroja voi ammentaa myös muiltaelämänalueilta kuten vapaa-ajasta jaharrastuksista.»Mikäli työntekijä kerta kaikkiaankokee, ettei hän voi muutokseen sitoutua,kannattaa ääritapauksessa vaihtaavaikka työpaikkaa. Jos tämä tuntuumahdottomalta vaihtoehdolta siksi, ettäiän tai taloudellisten sitoumusten vuoksityömarkkinakelpoisuuden uskotaanheikentyneen, aina voi yrittää ehdottaaesimiehelle työnkuvan muokkaamistaitselle paremmin sopivammaksi.Esimiehen ja johdon on syytä muistaa,että he menevät muutokseen etukenossaja ovat jo ennättäneet sulatellatietoja kertoessaan niistä alaisille.»Eriaikaisuudesta on hyötyä, koskaesimies ei ole muutoksen tapahtuessasamassa tunnekuohussa kun alaiset. Näinhän voi tukea alaisiaan paremmin.»14 kontrahti 3·2010

© Matti Immonenoletko valmis?kontrahti 3·2010 15

»Tärkein ankkurimuutostilanteessaon tietää omaperustehtävänsä.»Kulttuurit törmäävät – BANGKahden organisaation yhdistyessä syntyytodennäköisesti kulttuurien törmäys,koska yhteisöillä on erilaiset toiminta- jajohtamistavat, käsitykset työntekijöistä jatavoista päättää asioista.Organisaatiokulttuuri muodostuusekä kirjoitetuista – jotka nekään eivätaina toteudu – että varsinkin kirjoittamattomistaasioista: miten meillä palkitaanja mitä pidetään hyvänä suorituksena,mistä asioista puhutaan, mistä ei.»Fuusiotilanteessa syntyy nelikenttä,jossa kaksi kirjoitettua ja kaksi kirjoittamatontakulttuuria yhdistyvät. Oleellisintaovat kirjoittamattomat asiat. Nevaikuttavat siihen, että meistä tuntuujoltakin, vaikka emme tiedä mihin seliittyy. Toisen tapa saattaa ärsyttää, koskasitä ei ymmärretä.»Esimerkiksi jossakin organisaatiossasaatetaan pitää tärkeänä sitä, että kaikkitehdään byrokraattisesti oikein. Toisenorganisaation väellä voi olla myös virallinenmalli, mutta siellä toimitaan enemmäntunteiden pohjalta. Työntekijättietävät, mikä on byrokraattisesti oikein,mutta käytännössä toimitaan kuitenkinjärkevimmäksi koetulla tavalla.Vapaamman organisaation henkilötsaattavat pitää byrokraattista työskentelytapaaraskaana. Byrokraattisenorganisaation edustajien mielestä muuttaas elävät kuin pellossa.Sari Montin ehdottaa, että toisenyhteisön kulttuuriin tutustuminen aloitetaanetukäteen. Yhteisissä tilaisuuksissavoidaan pohtia kirjoitettuja ja kirjoittamattomiasääntöjä. Ennakkoluulotkinvoisi heittää pöytään tarkasteltaviksi:meillä on teistä tällaisia käsityksiä japäinvastoin.Työtervespsykologi Sari Montinin mielestä työntekijän kannattaapainottaa niitä asioita, joita hän voi hallita. Voimavaroja voiammentaa myös vapaa-ajasta ja harrastuksista.»Työntekijöille tulee samalla tunne,että heitä kuunnellaan ja heistäkin tuleesamalla subjekteja. Muutokseen on helpompisitoutua kun siihen on saanut itsevaikuttaa.»Vastarinta on sallitumpaaYleensä negatiivinen ääni kuuluu positiivistakovemmin ja saa muutosvastarinnannäyttämään todellisuutta suuremmalta.Montinin mukaan missä tahansaryhmässä noin 70 prosenttia ihmisistätulee apaattisiksi tai ottaa »saa nähdämitä tuleman pitää» -asenteen muutostilanteessa.Noin 10–15 prosenttia toimiiaktiivisesti ja tukee muutosta. Juurinämä ihmiset auttavat asioita toimimaan.Loput, noin 10–15 prosenttia puolestaantoimii avoimen vihamielisesti tai yrittääsabotoida muutoksia.»Vastustajat pitävät usein suurintaääntä työyhteisöissä ja vastarinta on ikäänkuin sallitumpaa.Se, että ihmiset reagoivat hankalasti,on ihan luonnollista. Huolestuneempiolisin, jos ihmiset eivät reagoisi ollenkaan.»Muutoksen jälkeen pitäisi ollatyönteon lomassa mahdollista analysoidatilannetta yhdessä ja antaa palautetta:mihin olemme tyytyväisiä, mihin tyytymättömiä,mikä herättää kysymyksiä.»Aina pitäisi olla mahdollista tehdäkorjausliike jos esimerkiksi huomataan,että kyseinen yksikkö sopisikin toimimaanparemmin jonkun toisen yksikönkanssa. Johtajien ei pitäisi rakastua muutossuunnitelmaanniin paljoa, etteikö sitävoisi vielä muuttaa.»Kulttuurien yhteensulautuminen eionnistu hetkessä vaan se saattaa viedäjopa 2–3 vuotta.»Kun muutokselle antaa aikaa, parhaimmassatapauksessa voi syntyä jotainuutta upeaa, jota ei olisi saman kulttuurinsisällä syntynyt», Sari Montin kertoo. ■© Matti Immonen16 kontrahti 3·2010

KolumniKulttuurintemppelitTaiteen keskustoimikunnan uusipuheenjohtaja Leif Jakobsson aloittitoimikautensa räväkästi ilmoittamallaviime tammikuussa Helsingin Sanomienhaastattelussa, ettei Suomeen kannata enää rakentaa yhtään kulttuurirakennusta.»Suomessa on taideinstituutioita jo ihan tarpeeksi. Nyt täytyytoimia sen eteen, että jännitteet instituutioiden ja vapaiden taideryhmienvälillä poistuvat ja molemmat ryhmät löytävät toisiaan», sanoi Jakobsson.Huolen voi osittain ymmärtää. Jos vakiintuneiden rakenteiden ylläpitonielee valtaosan julkisista määrärahoista, ei uudistamiseen löydy resursseja.Vapaat ryhmät ovat tuoneet merkittäviä panoksia ja vaihtoehtoja kulttuuritarjontaan:katumuusikkojen määrä on räjähdysmäisesti kasvanut, performanssienja kesänäyttelyiden samoin. Musiikkikokemusten riippumattomuuttaympäristöstä korostavat selkeimmin ihmisten mukanaan kantamatäänimaisemat. Korvanapeista mielimusan kuunteleminen ei edellytä seiniä,ei seuraa eikä ole sidottu kellonaikaan.Kulttuurielämän toimijat riensivät vastustamaan Jakobssonin viestiä.Mitkä tahansa organisaatiot, jotka haluavat nostaa laatua ja menestyäkansainvälisesti, tarvitsevat pitkäjänteisyyttä, tiloja ja rakenteita onnistuakseen.Kulttuuritemppelien tärkein tehtävä on kuitenkin koota ihmisiä jakamaanyhteisiä kokemuksia ja viihtymään. Siksi tarvitsemme temppelimmeja siksi odotamme kulttuuritalosta paitsi ensiluokkaista akustiikkaa myösnäkö- ja makuaisteille nautintoja.Helsingin Musiikkitalon valmistuminen keväällä 2011 merkitsee Sibelius-Akatemialleensimmäistä kertaa vuoden 1931 jälkeen sen tarpeisiinvarta vasten suunniteltuja tiloja: tiedepuolella tätä sanottaisiin kunnon infrastruktuuriksi.Äänieristetyt luokat, hyvin varustetut studiot ja akustisestieritellyt esiintymistilat tukevat koulutuksen uudistamista. Huippuakustiikankuuntelukokemusta voidaan verrata arvomaalauksen näkemiseenrestauroinnin jälkeen: haalistuneet värit pääsevät vihdoinkin loistamaan.Vanhat ja tutut teokset kuulostavat raikkailta ja uusilta, soitinten värit jasoittajien taidot välittyvät herkkinä suoraan kuulijan korvaan.Heinäkuussa perustettu Musiikkitalon palveluyhtiö ottaa nyt vastuuntoiminnan käytännön pyörittämisestä, markkinoinnista, ulosvuokraamisesta,ravintolasta ja muista palveluista. Kiinteistöyhtiö voi keskittyä perinteiseenkiinteistöhoitoon. Molempien talossa toimivien sinfoniaorkestereidenkanssa suunnitellaan lapsi-, nuoriso- ja eläkeläisryhmille toimintaa taloneri tiloihin. Orkesterit ja opiskelijat tulevat tuomaan meille aivanuudenlaisia kuuntelukokemuksia Musiikkitalossa. On aikauudelle Korvat auki -liikkeelle!Gustav DjupsjöbackaSibelius-Akatemian rehtori© Markku Jokinenkontrahti 3·2010 17

Roolit kohdallaanKylmäkosken vankilan ja Senaatti-kiinteistöjen uusi yhteistyömalli antaakummallekin mahdollisuuden keskittyä omaan ydinosaamiseensa.Roolit ovat selkiytyneet ja kustannustehokkuus parantunut.Mari VehmanenKylmäkosken vankilan ja Senaattikiinteistöjenyhteistyössä on tänävuonna alkanut uusi aika. Vankila lähtimukaan pilottihankkeeseen, jossa kokeillaanentistä syvempää ja monipuolisempaakumppanuutta.»Kiinteistön ylläpitovastuu siirtyimeille − lähes kuin missä tahansa kokonaisvuokrakohteessamme»,kiinteistöpäällikköLari Laakso Senaatti-kiinteistöistäkertoo.Ennen valtaosa päivittäisistä huoltoaskareistahoidettiin vankilan omanhenkilökunnan voimin. Nyt ylläpitotöistävastaavat ulkopuoliset huoltoyhtiönammattilaiset.Vankilanjohtaja Harri Rämön mukaankyse on ollut vankilan näkökulmastaisosta asenteellisesta muutoksesta.»Tunnustan olleeni aluksi skeptinenasian suhteen. Suurin pelkoni oli se,kuinka turvallisuus taataan ulkopuolistenhuoltomiesten kulkiessa täälläomilla avaimillaan. Mutta epäluulot ovatosoittautuneet turhiksi, ja homma ontoiminut erinomaisesti.»Rämö kiittää roolien kirkastuneen.On tullut myös entistä helpommaksierotella tilakustannukset ja toiminnanmuut kulut toisistaan.»Itsekin näen nyt yhä selkeämmin,että vuokralaisiahan me olemme ja ettäpaikkojen kunnostelun sijaan meidänkannattaa keskittyä ydintoimintaammeeli vankeinhoitoon. Kiinteistön omistajanintressissä taas on luonnollisestipitää huolta omaisuutensa kunnosta jaarvosta», Rämö toteaa.18 kontrahti 3·2010

Kuvat: Laura VesaPirkanmaalla sijaitseva Kylmäkoskenvankila on 113-paikkainen suljettulaitos, jossa rangaistustaan suorittavatvankeus-, tutkinta- ja sakkovangit.Vankilan apulaisjohtaja AskoShemeikka, johtaja Harri Rämöja kiinteistöpäällikkö Lari LaaksoSenaatti-kiinteistöistä ovat yhtä mieltäsiitä, että uusi yhteistyömalli onselkeyttänyt rooleja. Jokainen voi nytkeskittyä omaan ydintoimintaansa.kontrahti 3·2010 19

Keväällä käynnistynythanke etenee vauhdilla.Tarkoitus on koota valtionhallinnonkaikki tilatiedotyhteiseen rekisteriin niidenmyöhempää hyödyntämistävarten.VM:n hallinto- ja kehitysjohtajaPäivi Nerg kertoo,että valtiovarainministeriössäkerättyjen tietojen analysointikäynnistyy heti, kun niidenpaikkansa pitävyys on varmistettu.Hän arvioi, että tietojapäästään soveltamaan keskitetystikäytäntöön ensi vuodenalusta.Ministeriön alaisuudessatyöskentelee yhteensä yli14000 henkilöä, eli toimitilakulutovat sille iso menoerä.Tilatietoprojektin tavoitteena on tuottaa tietoa johtamisen japäätösten tueksi, ja näin ohjata ja optimoida tilojen käyttöä.»Tunnuslukuja on helpompi seurata ja vertailla, kun tilatiedotovat yhdessä paikassa. Tilojen käyttöä voidaan ohjatasuunnitellusti eli tietoja voidaan käyttää esimerkiksi johtamisenapuvälineenä», Nerg toteaa.Muiden ministeriöi den osalta hankkeen ensimmäinenvaihe eli tietojen kerääminen saadaan päätökseen vuodenloppuun mennessä. Senaatti-kiinteistöt toimii hankkeen koordinoijana,vastaa tilatietojen viemisestä järjestelmään ja tuottaatarvittavan palvelun.Hankkeen tavoitteena on saada aikaan pysyviä säästöjävaltion toimintamenoissa. Valtioneuvoston periaatepäätösenergiatehokkuustoimista edellyttää myös nyt tehtyjä toimenpiteitä.Kirjavia käytäntöjäKustannuskuriafaktapohjaltaValtionhallinnon tilahallintaprojektin pilotti onedennyt kakkosvaiheeseen. Valtiovarainministeriönja sen alaisten virastojen tiedot on nyt koottuyhteiseen rekisteriin, ja analysoinnin jälkeenniitä ryhdytään hyödyntämään toimitilojenkäytön suunnittelussa. Tavoitteena onvähentää vuokrakuluja, energiankäyttöä jaympäristökuormitusta.jen kokoeroista, muttamyös niiden johtamisentarkkuudesta ja taloudenseurannasta. Tiloja janiiden kuntoa ei välttämättäole kaikkialla koettuosaksi kokonaisstrategistanäkökulmaa. Kaikissavirastoissa ei ehkä olemyöskään nähty, mikämerkitys tiloilla on henkilöstöntyöhyvinvointiin ja-suorituksiin. Sisäisiä erojaon ollut paljon», Nergpohtii.Sopimustasot yllättivät»Tilatietojen kerääminen yhteen oli aikamoinen urakka», PäiviNerg tunnustaa.Hän myöntää olleen hienoinen yllätys, miten kirjaviakäytäntöjä hallinnonalalla oli tietojen arkistoinnissa ja hyödyntämisessä.»Verohallinnossa esimerkiksi tilatietoja on käytetty jopidempään kustannusten hallinnan ja tilojen kehittämisenapuna. Sen alaisuudessa työskentelee yli 5 000 ihmistä ja tilojaon ympäri Suomea, joten tilakustannukset ovat myös merkittävät.Asiaan on ollut pakko kiinnittää huomiota.»Vastaavasti joissain pienemmissä virastoissa tiedot ovatsaattaneet hänen mukaansa faktisen tilatiedon osalta hyvinniukkoja. Tiedot ovat olleet päässä, niin sanottuna »mutu»tietona.»Lähtötilanne hallinnonalallamme oli hyvin heterogeeninen.Erot ovat johtuneet varmaan aika pitkälti juuri virasto-Tähän mennessä järjestelmäänon vietyvaltiovarainministeriönja virastojen perustiedotkuten vuokrasopimukset, laskutustiedot, tiloissa olevat henkilömäärätja pohjapiirustukset – niiltä osin kun tietoja on ollutsaatavissa.Tietojen kerääminen toteutettiin käytännössä siten, ettäkunkin VM:n hallinnonalan virastoon sovittiin yhdyshenkilö,joka keräsi tarvittavat tiedot yhdessä Senaatti-kiinteistöjenasiantuntijan kanssa. Tietojen viemisestä Optimaze.net -tilanhallintajärjestelmäänvastasi Senaatti-kiinteistöt.»Vuokrasopimusten määrä ja erilaisuus oli yksi asia, jokayllätti meidät. Vuokratasot vaihtelivat aika tavalla. Meillä onmyös todella paljon tiloja, jotka eivät ole Senaatti-kiinteistöjenomistuksessa. Kaiken kaikkiaan näkyy, että virastot ovat toimineetyksin omista lähtökohdista käsin sen sijaan, että olisitarkasteltu hallinnonalaa kokonaisuutena. Vertailemalla olisiehkä ollut mahdollista päästä yhtäläisempään vuokratasoon»,Nerg miettii.Maarit SeelingVahva näkemys hankkeen eduista»Siirryin VM:n palvelukseen vuosi sitten Kuopion yliopistosta.Siellä otettiin käyttöön vastaava järjestelmä. Saavutimmevalehtelematta 6 000 neliömetrin tilasäästöt sillä, että tiivistimmekäytössä olevien tilojen käyttöä sen sijaan, että olisimmerakentaneet uuden kiinteistön. Järjestelmä maksoi todellanopeasti itsensä takaisin. Uskon, että valtionhallinnon hyöty onaivan yhtä suuri.» ■Valtiohallinnon tilatietojenanalysointivaihe on käynnissä.»Kaiken kaikkiaan näkyy, että virastotovat toimineet yksin sen sijaan,että olisi tarkasteltu hallinnonalaakokonaisuu tena», VM:n hallinto- jakehitysjohtaja Päivi Nerg kertoo.22 kontrahti 3·2010

Hallinnon tilahallinta -projektipähkinänkuoressa• Kaikkein valtionhallinnon käytössä olevien tilojen tiedotkootaan yhteen ja samaan järjestelmään, jota virastot jalaitokset voivat hyödyntää. Tavoitteena on, että toimitilatsaataisiin palvelemaan parhaalla mahdollisella tavallatilojen käyttäjiä ja päätöksentekijöitä.• Toimitilojen tarkoituksenmukaisella käytöllä voidaanpienentää tilakustannuksia sekä säästää energiaa ja ympäristöä.Säästöt ovat yksi keino turvata perustoimintojenrahoitus.• Kun tilatiedot ovat yhdessä paikassa ja mittarit yhtenäiset,tunnuslukuja on helpompi seurata, tehdä vertailuja jaerilaisia analyyseja sekä suunnitella ja kehittää tilankäyttöä.• Kattavampi käsitys omista tiloista – mahdollisuus suunnitellatilat entistä paremmin tukemaan ydintoimintaa.• Joustavuutta tilojen käyttöön yli hallinnonalojen.• Yhteinen ponnistus, josta hyötyvät kaikki. ■”Ilman tietoa ei voi ohjata eikä kehittää”kontrahti 3·2010 23

Säästösyntyy arjessaEnergiapihissä toimistossa tehdäänjärkeviä valintoja. Oulussa kaksi valtionvirastoa näyttää, kuinka pienistäratkaisuista kertyy iso säästö.Käytävävalot sammuvatautomaattisesti kello16.30. »Earth Hourkampanjatuntuumelkein huvittavalta.Noinhan se pitäisi ollaaina, että toimistotja julkiset laitoksetsammuttavat valot»,Liisa Kantola sanoo.Erikoissuunnittelija Liisa Kantolaon käynyt Oulun keskustassapalaverissa ja pyöräilee takaisintyöpaikalleen Pohjois-PohjanmaanELY-keskukseen. Keltaiseksi maalattupyörä on yksi neljästä työpaikkapyörästä,joita työntekijät saavat lainata.Kantola nousee portaat ja palaatyöhuoneeseensa. Hän käynnistää kannettavantietokoneen, joka on mennytautomaattisesti virransäästötilaan. Koneeseenon liitetty irrallinen näppäimistöja näyttö.Työpäivän päättyessä Kantolasammuttaa tietokoneesta ja näytöstävirran. Viraston käytävävalot sammuvatautomaattisesti kello 16.30.Liisa Kantolan työpaikka on toinenkahdesta virastosta, jotka lähtivät alkuvuodestamukaan Senaatti-kiinteistöjenenergiansäästöhankkeeseen. Sähkönkulutus on otettu tarkkaan syyniinPohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksenYmpäristötalossa sekä Oulun Vero- jaTyövoimatalossa, jossa sijaitsevat Oulunseudun työ- ja elinkeinotoimisto sekäPohjois-Suomen verovirasto. Näidenkokemukset saavat toimia mallina muillekinSenaatti-kiinteistöjen kohteille.»Sähkön säästäminen on paljoltiyksilötason asia, pienten päivittäistentekojen summa», sanoo johtaja PasiWallenberg Oulun seudun työ- ja elinkeinotoimistosta.Ympäristötalossa ja verohallinnossaon jo ennen kampanjaakin elettyympäristöystävällisesti. Verohallinto onollut mukana erillisessä WWF:n GreenOffice -hankkeessa viime vuoden alusta.Sen tavoitteena on lisätä toimistojenympäristöystävällisyyttä ja kannustaaarjen ekotekoihin.Moni energiaa säästävä ratkaisu onajastettu: yleisvalot sekä kopiokoneetsammuvat itsestään työpäivän jälkeen,vessoissa valot ja hanat toimivat liiketunnistimilla.Ympäristötalossa työntekijätsaavat lainata työpaikkapyöriä.»Verohallinnossa tietokoneet sammuvatautomaattisesti yöajaksi. Säästöon 140 000 euroa vuodessa, sillä ennenkoneet olivat päällä yötä päivää ympäriSuomen», kertoo tiedottaja AnuMujunen.Jokapäiväisiä tekojaArjen säästöratkaisuja jää automatiikastahuolimatta silti työntekijöillekin.»Sammutamme valot työhuoneestamyös kahvitauolle lähtiessä. Talvella autoaei jätetä lämmitykseen koko päiväksi,vaan auto lämmitetään vasta ennenlähtöä», kertovat suunnittelija Susanna24 kontrahti 3·2010

Kuvat: Juha SarkkinenYmpäristötalossa käytetäänekosähköä. ErikoissuunnittelijaLiisa Kantola katsoonäyttöruudulta, onko sähkönsäästötavoitteessapysytty.Heli Harjula käyttäälajittelulokeroita tottuneesti.Paperia ei kerry paljon, silläkopioita ja tulosteita otetaanharkiten ja vuositasollapaperin käyttöä seurataan.Anttila, tutkija Marja Hyvärinen ja DIHeli Harjula Ympäristötalossa.Pasi Wallenberg kertoo, että kampanjaon jo alkanut näkyä TE-toimistonenergialaskussa, suunta näyttää hyvältä.»Meillä kiinteistökulut muodostavathenkilöstökulujen jälkeen toiseksi suurimmanmenoerän.»Myös ympäristötalossa sähkön kulutuson säästöhankkeen aikana pienentynytedellisvuoteen verrattuna. Esimerkiksiilmastoinnin tehoa on tutkittu.Talotekniikan asiantuntija Esa HalmetojaSenaatti-kiinteistöistä kertoo, ettänormien mukainen ilmastointi saattaaolla liiankin tehokas, jolloin työntekijätvalittavat vetoa ja kylmää.Ympäristötalon väen mielestä tilanneon korjaantunut.»Aiemmin täällä oli kylmä, muttanyt ilmastointi on sopivalla tasolla.Kesällä pärjää vaikka t-paidassa, kunaikaisemmin täällä nähtiin villapaitoja jahuopatossuja», Susanna Anttila ja MerjaHyvärinen kertovat.Hyväkuntoiset virastotYmpäristötalo toimii vanhassa Puolustusvoimienkasarmirakennuksessa, jokaon kunnostettu toimistoiksi. 1980-luvullarakennettu Vero- ja Työvoimatalo onlaajennettu ja peruskorjattu muutamavuosi sitten.Näiden virastojen sähkön kulutustaaiotaan vähentää yhdeksän prosenttiavuoteen 2016 mennessä. Taustalla ovatSuomen valtion ja EU:n energiansäästötavoitteet.Syksyllä hankkeeseen aiotaanottaa Oulussa mukaan vielä 3–4 virastoa.»Talotekniikaltaan rakennukset ovatmoderneja. Eristyksen ja lämmitysjärjestelmänpuolella on jo tehty voitavasähkön säästämiseksi, joten nyt kiinnitetäänhuomio käyttäjien toimintaan», EsaHalmetoja sanoo.kontrahti 3·2010 25

© Juha SarkkinenKiinteistön sähkönkulutuksesta jopa45–55 prosenttia muodostuu käyttäjäsähköstäeli ihmisten arkisista valinnoista.Tietokoneet isoja kuluttajiaToimistoissa tietokoneet ja valaistus ovatisoja energian kuluttajia. Jos kaikissavaltion virastoissa sammutettaisiintietokoneista ja muista laitteista virtayöksi, säästettäisiin 10 miljoonaa euroavuodessa.»Tietokone vielä lämmittää ilmaa,jota sitten joudutaan koneellisesti jäähdyttämään»,Esa Halmetoja sanoo.Senaatti-kiinteistöt on kokeillut uudenlaistatapaa viestiä sähkön säästämisestä.Esimerkiksi Ympäristötalon aulassaon näyttöruutu, joka kertoo, ollaankosäästötavoitteessa pysytty.Nettiin on puolestaan perustettu palvelu,jossa kerrotaan uutisia ja osallistujatvoivat jakaa omia energiansäästövinkkejään.Viestintäkokeiluun on lähdetty,jotta ihmiset saataisiin tuntemaan itsensäosallisiksi sähkön säästämisessä. Sanelupolitiikkaanei uskota.»Ihmiset saadaan parhaiten mukaan,kun he saavat oman ymmärryksen asiasta.Kokemukset ovat myönteisiä, kaikkiovat olleet sitoutuneita säästämäänenergiaa», Esa Halmetoja sanoo.Anu Mujunen pitää hyödyllisenäsitä, että Senaatti-kiinteistöt myösmittaa sähkön kulutusta. »Näin saadaannäyttöä siitä, miten säästötavoitteisiinpäästään.» ■Hissiä käytetäänYmpäristö talossa vainharvoin, kerroksestatoiseen pääsee leveitäportaita.Näin säästätenergiaatyöpaikalla• Valitse hissin sijaan portaat.• Säädä tietokoneesi menemäänautomaattisestilepotilaan.• Katkaise tulostimen ja näytönvirta erikseen, kun poistuthuoneesta.• Sammuta tietokoneesta jakopiokoneesta virta yöksi,viikonlopuiksi ja loma-ajoiksi.Näin vähennät hiilidioksidipäästöjäsi300–500 kiloavuodessa.• Vältä tulostamista ja valokopioidenottoa, tulostakaksipuoleisena.• Vaihda pöytäkone kannettavaantietokoneeseen.• Sammuta lähtiessäsi valot• Hyödynnä auringonvaloa jasäädä valon suuntaa sälekaihtimilla.© Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oyietotekniikka ja ilmastonmuutosravistavat myös kiinteistö- jarakennusalaa. Uuden teknologiantehokkaampi hyödyntäminenmullistaa samaan aikaan arvoverkkojaja liiketoimintalogiikoita.Kaikilla aloilla painopiste siirtyy tietotekniikaninnovaatioiden hyödyntämiseen.Toimintaympäristön muutos luokokonaan uudet markkinat.Rakennetun ympäristön huippuosaamisenkeskittymä RYM Oy:n käynnistämäTietomallintamista hyödyntävätliiketoimintaprosessit -ohjelma (BuiltEnvironment Process Re-engineeringPRE) pyrkii koko kiinteistö-, rakennusjainfra-alan kattavaan kokonaisuuteen.Senaatti- kiinteistöt on veturiyrityksenäyhdessä näistä PRE- tutkimusohjelmantyöpaketeista. Lisäksi Senaatti-kiinteistöton mukana myös toisessa ohjelmanhankkeessa yritysosapuolena.»Senaatti-kiinteistöillä ja mukanaolevilla yrityksillä on ollut tietomallintamiseenja prosesseihin liittyviä kehityshankkeitalähes 10 vuoden ajan. Uudettoimintatavat ovat kuitenkin jalkautuneethitaasti kiinteistö- ja rakennusalalle.PRE-tutkimusohjelman myötä meilläon mahdollisuus yhdistää voimamme,hyödyntää jo tehtyä kehitystyötä jasynnyttää uusia innovaatioita alan kaik-26 kontrahti 3·2010

Senaatti-kiinteistöt veturoi huippututkimustaTeknologiastalääke murrokseenTöölönlahden suunnittelussakäytetään tietomallintamista.Uusi tieto- ja viestintäteknologia on synnyttämässäkiinteistö- ja rakennusalalle uudenlaisia liiketoiminta-,palvelu- ja johtamismalleja. Senaatti-kiinteistöt toimiiveturiyrityksenä RYM Oy:n tutkimushankkeessa, jossaselvitetään, voisiko tietomallintamisella nostaa alantuottavuus uudelle tasolle.Maarit Seelingkien toimijoiden yhteiseksi hyödyksi»,Senaatti-kiinteistöjen johtava asiantuntijaAuli Karjalainen sanoo.Työpaketit hyödyntävät syntyväätietoa tutkimusohjelman sisällä.Senaatti-kiinteistöjen vetämä osahankeon kolmivuotinen ja käsittelee tietomallinkäyttöä ja työkulttuurin muutostakiinteistön elinkaaren aikana kaikkientoimijoiden näkökulmasta. Tutkimusohjelmasisältää myös viisi muuta työpakettia,joilla jokaisella on oma vetäjänsä.Hankkeen konsortiosopimus allekirjoitettiinkesäkuussa, ja hakemus jätettiinTekesiin elokuussa.Tavoitteena parempi palveluTutkimusohjelma pyrkii löytämäänuudesta teknologiasta keinoja, joillaalan toimintatavat ja liiketoimintamallitvoitaisiin vähitellen yhdenmukaistaaasiakaslähtöiseksi ja tuotteiden kokoelinkaaren huomioon ottavaksi palvelutoiminnaksi.Senaatti-kiinteistöjen vetämässätutkimusprojektissa selvitetään,miten siirtyminen kokonaisvaltaiseenintegroituun mallipohjaiseen toimintaansuunnittelussa, rakentamisessa sekäkiinteistöjen huollossa ja ylläpidossavaikuttaa kiinteistöliiketoimintaan.Hankkeen yhtenä tavoitteena onkinnostaa tietomalleja hyödyntämällä kokorakennus- ja kiinteistöalan arvoverkontuottavuus uudelle tasolle ja parantaanäin suomalaisen kiinteistö- ja rakennusalanmahdollisuuksia kansainvälisillämarkkinoilla. Tietomallintaminen palveleepaitsi liiketoimintaa, myös rakennusprosessienasiakkaita, omistajia, käyttäjiäja ympäristöä.»Käymme läpi osapuolten prosessitja selvitämme, miten arvoverkko toimii.Tavoitteenamme on asiakkaiden parempipalvelu ja kestävän kehityksen mukainentoimintakulttuuri. Tehostamalla prosessejauusien teknologioiden avulla pyritääntuottamaan parempaa rakentamisenlaatua ja hallitsemaan energia- ja ympäristövaikutuksia,välttämään kaikenlaistahukkaa ja siten tuomaan lisäarvoakaikille osapuolille»,Karjalainen määrittää.Projektien mallinnuksellavarmistetaan, että projektinlaajuus, kustannukset,toimivuus ja ympäristöasiatovat tavoitteiden mukaisia.Mallin avulla voidaantehostaa tiedonhallintaa javiestintää osapuolten välilläsekä tukea koko arvoketjunstrategisen ja operatiivisentason päätöksentekoa.Rakennuksen tietomallimahdollistaa hankkeen tehokkaanjohtamisen ja tiedonhallinnan investointipäätöksestärakennuksen käyttö- jaylläpitoon saakka koko elinkaaren ajan.Senaatti-kiinteistöjen veturoimassahankkeessa on mukana useita suunnittelutoimistojaja rakennusliikkeitä. Akateemistatutkimusta edustavat Helsinginyliopisto ja Aalto-yliopisto.»Senaatti-kiinteistöjen yli yhdenmiljoonan euron hankkeissa on tietomallintaminenollut vaatimuksena vuodesta2007 lähtien. Pyrimme jatkamaan kehitystyötähankkeista saadun palautteen janyt käynnistyvän RYM-tutkimusohjelmanpohjalta laajemmalla kansainvälisellärintamalla.» ■RYM OYRYM Oy toimii rakennetun ympäristön strategisen huippuosaamisenkeskittymänä, joka sijoittaa yritysten ja julkisteninnovaatiorahoittajien rahoitusta ja tietotaitoa alankansainvälisen kilpailukyvyn kannalta tärkeimpiin tutkimusaiheisiin.Yhteisen strategisen huippututkimuksenavulla pyritään synnyttämään maailmanluokan osaamistarakennetun ympäristön koko elinkaarelle.RYM Oy:n toiminnan ytimen muodostavatosakkaiden päättämät, tutkimusstrategiaanperustuvat tutkimusohjelmat,joita yritykset toteuttavatyhdessä 3–6 vuoden aikajänteellä. ■kontrahti 3·2010 27

Senaatti-kiinteistöjen erikoisetUpea Königstedtpalvelee arvovieraitaVantaan Riipilässä sijaitseva Königstedtin kartano on yksi valtioneuvoston edustustiloista. Komeassaympäristössä viihtyvät niin vieraat kuin henkilökuntakin. Sekä kartanon kummitus Hugo.Tuija HolttinenKönigstedtin tila perustettiin jo1600-luvun lopulla Vantaanjoenmutkaan. Kartanon nykyinen päärakennusvalmistui vuonna 1816.Empire-tyylisen rakennuksen vanhimmanvaiheen osalta suunnittelijastaei ole varmaa tietoa, mutta vuosien1915–16 ja 1937–38 uudistukset onsuunnitellut Jarl Eklund. Hänen suunnitelmiensamukaisen uusklassisen asunsakartano sai 1930-luvulla, jolloin siihenlisättiin rakennuksen ulkonäköön vahvastivaikuttava neljän pylvään kannattamapäätykolmio joen puolelle.Arvokiinteistölle oma ohjeistusSenaatti-kiinteistöt on tehnyt muutamille arvokiinteistöilleen ylläpitoohjeet,joita noudattamalla varmistetaan, että tilat pysyvät arvoisessaankunnossa. Kirjallisista ohjeista on helppo varmistaa sovitut pelisäännöt.Arvokiinteistöjen ylläpito-ohjeet on tehty Säätytaloon, Smolnaan,Kesärantaan ja Königstedtiin. Tarkoituksena on vahvistaa, että tiloja hoidetaanoikein ja etteivät hoitotoimenpiteet ole vain muutamien ihmistenmuistissa vaan selkeästi yhteen paikkaan koottuna.Arvokiinteistöjen ylläpito-ohjeissa kerrotaan muun muassa rakennuksenhistoriasta ja tehdyistä peruskorjauksista, ylläpito-organisaatiostasekä esteettömyydestä ja turvallisuudesta tiloissa. Ohjeissa käydäänläpi myös konkreettisia toimia; esimerkiksi tiettyjen materiaalien oikeitahoitotapoja ja puhdistusmateriaaleja. ■Vierailuja viehättävässä ympäristössäUseiden omistajavaihdosten jälkeenSuomen valtio osti Königstedtin vuonna1961 vapaaherratar Asta Wredeltä jakartano muutettiin valtion edustustilaksi.Königstedtin kartano on vuosikymmenienaikana toiminut monien valtiollistenarvovieraiden yöpymis- ja vierailupaikkana.Kartanossa järjestetäänmyös erilaisia kokouksia, virkistyspäiviä,illallisia, päivällisiä, lounaita, neuvottelujaja vastaanottotilaisuuksia.Keskimäärin Königstedtissä järjestetäännoin sata tilaisuutta vuodessa.Pelkästään kartanon päärakennuksessavoidaan järjestää ruokailu noin sadallehengelle, ja neljän hehtaarin puistoalueelletarvittaessa pystytettävät juhlateltattuplaavat vierasluvun.Königstedtin kartanon emäntäkertoo, että vuosien varrella kartanontiloissa on majoitettu useita merkittäviävaltiovieraita.»Muun muassa Jugoslavian presidenttiJosip Bros Tito, piispa Makarios IIIKyprokselta sekä Japanin kruununprinssiAkihito ovat yöpyneet sviiteissämme.Unohtamatta tietenkään tilaisuuksienmoninkertaista isäntää, presidenttiKekkosta. Viimeisin todellinen huippuvierailumeillä oli vuonna 2005, jolloinpresidentti Ahtisaaren johdolla kartanollakäytiin Acehin rauhanneuvottelut.»Historiallisesti ajan hermollaKartanossa työskentelee emännän lisäksikaksi vakituista työntekijää. Tarjoilu- javirastomestarihenkilöstöä on paikallapalvelemassa tilaisuuksien vaatimientarpeiden mukaan.Eikä sellaista kartanoa lienekään,jossa ei kummittele.Königstedtin kartanossa kylmiä väreitäaiheuttaa Hugo-haamu, joka riutuuonnettoman rakkauden vuoksi. Rakastu-28 kontrahti 3·2010

Kuvat: Lehtikuva Oy/Valtioneuvoston kansliamisen kohteena on ollut naapurikartanoneli Linnan kartanon Valkea rouva.Kolmisen vuotta Königstedtissätyöskennellyt emäntä kertoo vastaavansatilaisuuksien onnistumisesta.»Tässä yhdistyy hovimestarin työtaloudenhoitajan tehtäväkenttään», häntiivistää.»Parasta työssäni on ajan hermollaeläminen. Vanhassa perinteikkäässäympäristössä – mutta vahvasti tässähetkessä.»Työympäristönä upea kartano vehreineympäristöineen on emännän mukaanmonitahoinen, palkitseva ja erittäinmiellyttävä. Myös vierailijat kertovatnauttineensa luonnon rauhasta ja hyvinylläpidetyn päärakennuksen kodikkuudesta.Vanhassaperinteikkäässäympäristössä –mutta vahvastitässä hetkessä.»Arvokiinteistössä työskentely on tasapainoilua.Joiltain osin kiinteistö säilyyparemmin, jos sitä ei käytetä, ja toisaaltarakennukselle parasta hoitoa on se, ettätiloja käytetään.»Königstedtissä tehtiin ilmastointi- jasähkötekniikan uudistamisremonttivuonna 1997 ja kuluneen vuodenkeväällä päärakennuksen kattoa korjattiinvesivaurion takia. Emännän päällimmäisenätoiveena on keittiön tarpeidenhuomiointi.»Säilytys- ja laskutilaa ei ole koskaanliikaa.» ■kontrahti 3·2010 29

Esittelyssä© Helsingin kaupunki/Ksv ja HKR, Arkkitehtityöhuone APRT OyPääkonttorikeskelle Helsinkiä?Miltä tuntuisi saadaoma toimitila aivanHelsingin ydinkeskustaan,jonne voisi tulla kätevästi jaekologisesti vaikkapa junalla?Senaatti-kiinteistöt myy kolmeatonttia Helsingin liike- jatoimistorakentamiseen.Finlandiapuistosta ja senlähialueista on tulossa kovaavauhtia kulttuurin, politiikan,matkailun, liikenteen ja mediamaailmankohtaamispaikka.Alueelta löytyvät muunmuassa ensi vuonna valmistuvaMusiikkitalo, Finlandiatalo,Kansallisooppera sekäKiasma. Mediaa edustavatvieressä sijaitseva Sanomataloja suunnitteilla oleva AlmaMedian toimitalo.Uusiakin toimijoita mahtuuvielä mukaan. Senaattikiinteistötmyy radanvarrentontteja päärautatieaseman,hotellin, Elielin pysäköintilaitoksenja bussiterminaalinvierestä. Naapuriin kaupunginomistamille tonteillesuunnitellaan keskuskirjastohankettaja mahdollisestiUPM:n toimitiloja.»Myytävät tontit ovatupealla paikalla aivanydinkeskustassa. Niille saa rakentaatoimistoja ja liiketilojayhteensä 16 000 kerrosneliömetriä.Kadunpuoleinen ensimmäinenkerros on varattavamyymälä-, kahvila- ja ravintolatiloiksi»,kertoo johtavaasiantuntija Erkki VaalasrantaSenaatti-kiinteistöistä.Tarjouskilpailuun ilmoittautuneiltaon pyydettyalustavat tarjoukset. Lopullisettarjoukset pyydetään vuoden2010 lopulla. ■30 kontrahti 3·2010

Ammattilaisen valinnatTeksti ja kuvat: Marjo TiirikkaPalstalla eri alojen ammattilaiset valitsevat kolme itselleen mieluista,toimitiloihin liittyvää aSIAA, esinettä tai huonekalua ja perustelevat valintansa.YrittäjäKohsuke NakamuraTeekupit eri teelajeilleJuon päivittäin monta kuppia teetä. Ei ole sama, millaisestamukista sitä nautin. Valitsen teekupin sen mukaan,millaista fiilistä tavoittelen. Paahdetussa vihreässä teessäei ole kofeiinia, joten se rentouttaa ja rauhoittaa. Siihensopii maanläheisin värein koristeltu keraaminen muki.Kun pitää saada lisää työvireyttä, nautin teetä jossa onkofeiinia. Sitä juon valkoisesta ja raidallisesta posliini -mukista.1Onnea tuova seinäkalenteriVaikka pidän enemmän koirista, tämäkissakalenteri on kaunis ja käytännöllinen.Kalenteri on tehty kokonaanpaperista, ja joka päivä yksi sivu repäistäänpois. Päivämäärän lisäksi jokapäivälle löytyy jokin elämänviisaustai ajatus. Esimerkiksi tänään kehotetaannäkemään asioista myös pienetasiat ja yksityiskohdat, ei pelkästäänsuuria asioita. Kissa tuo japanilaisenuskomuksen mukaan onnea. Ehkätänäänkin on hyvä päivä, vaikkaonkin perjantai 13. päivä.2Kirpputorilta löytynyt työtuoliLöysin vanhan työtuolin Hietalahden kirpputoriltakahdella kympillä. Pohjassa lukee ”Karhu”. Pidän tuolinkauniista muotoilusta ja liikkuva selkänoja mukailee hyvinselkääni. Korkeussäädin ei enää toimi, mutta tämäkorkeus on juuri sopiva minulle. ■Seuraavan valintapallon Kohsuke Nakamuraheittää teollisuusmuotoilija Simo Puintilalle.3kontrahti 3·2010 31

UutisetMuseovirastontoiminnot samoihin tiloihinMuseoviraston toimitilahanke Helsingin Sturenkadullaon edennyt ensimmäisiin harjannostajaisiin.■ Senaatti-kiinteistötrakennuttaa entisen Kotitalousopettajaoppilaitoksentiloihin Sturenkatu2:een ja sen vieressäsijaitsevaan Kulttuuritaloontoimitilat Museovirastonkäyttöön. Lisäksitontille rakennetaanuusi arkistorakennus,jonka tilat ja olosuhteettäyttävät Museovirastonkansallisesti merkittävienaineistojen ja kokoelmienvaatimukset.Uusien toimitilojenmyötä Museovirastonkaikki toiminnot Helsingissämuseoita lukuunottamatta muuttavat samoihintiloihin. Museovirastonnykyiset, useassatoimipisteessä sijaitsevattoimitilat eivät vastaatoiminnan edellyttämiätarpeita.Viraston sijoittuminenperuskorjattaviin tiloihintukee hyvin myösSenaatti-kiinteistöjentavoitetta hyödyntääolemassa olevia tilojauudisrakentamisensijaan.Rakennushankkeenpääsuunnittelijana toimiiarkkitehti Matti NurmelaArkkitehdit NRT Oy:staja pääurakoitsijana YITRakennus Oy. ■Entinen Kotitalousopettajaoppilaitosjasen vieressä sijaitsevaKulttuuritalo yhdistetäänlämpimälläyhdyskäytävällä.Uusi karttajärjestelmä käyttöön■ Senaatti-kiinteistöton ottanut sisäiseenkäyttöön paikkatietojärjestelmän.Se kertootarkkaan rakennusten jamaa-alueiden sijainniteri mittakaavaisten karttapohjientai ilmakuvienpäällä.»Kiinteistökantammeon suuri. Senaatti-kiinteistöilläon noin 11 500rakennusta tai huoneistoaja noin 2 800kiinteistöä tai muutamaa-aluetta. Rakennuksistaosa kohdennetaannyt ensi kertaa. Tieto helpottaavaltionhallinnonsisäistä rakennusten jamaa-alueiden hallintaa»,kertoo kiinteistöasiantuntijaJari Sipilä Senaattikiinteistöistä.Kiinteistötietojatäydennetään ainakintämän vuoden loppuun.Tällä hetkellä Senaattikiinteistöjentyöntekijöilläon jo käytössäänomilla työasemillaan»Senaatin karttapalvelu».Sipilä pitää mahdollisenamyös tiedonjakamisen asiakkaille,joskaan päätöksiä asiastaei vielä ole tehty. ■32 kontrahti 3·2010

Nimitysuutisia■ Toimistot-toimialanjohtavaksi asiantuntijaksion 1.10.2010 alkaennimitetty Esa Heikelävastuualueenaan poliisihallinto.Hän seuraa tehtävässäPirkko Paavola-Häggblomia, jokasiirtyi Poliisihallituksenpalvelukseen tekniseksijohtajaksi 1.8.2010.Heikelä työskenteliaiemmin projektipäällikkönäLänsi-Suomenalueella Turussa, jostahänen työpisteensäsiirtyy lokakuussa Helsinkiin.■ Senaatti-kiinteistöjenPohjois-Suomen alueentilapäällikkö Tanja Rytkönen-Romppanenonaloittanut työt 9.8.2010Itä-Suomen alueellauutena toimipaikkanaanKuopio. Hän vastaahallinto- ja kontrolleritoimintojenlisäksi mm.alueen juristipalveluista,sopimusasioista, tarvejahankesuunnittelujenjohtamisesta erikseensovituissa projekteissa,kehitystehtävistä ja osallistuualueen johtoryhmänja prosessiryhmientyöskentelyyn. Rytkönen-Romppaisen alanumeroja matkapuhelinnumerosäilyvät ennallaan.■ Arkistosihteeri LeilaInveniuksen työsuhdeon vakinaistettu1.7.2010 alkaen ICTpalveluissa.■ Controller AleksiNiemisen työsuhde onvakinaistettu 1.5.2010alkaen talousyksikönkontrollertiimissä.■ Hankinta-asiantuntijaEsapekka Kuikan työsuhdeon vakinaistettu1.9.2010 alkaen.■ Toimitila-asiantuntijaRiitta Sirénin työsuhdeon vakinaistettutoimistot-toimialalla1.5.2010 alkaen.©ShutterstockEnergiansäästövinkki■ Ulkoa tulevan valonmäärän vähentyessätyötilojen valaistusta ontaas alettava käyttää.Koko valaistustehoaei kuitenkaan kannataottaa kerralla käyttöön,koska ihmisen silmämukautuu ympäristönvalaistusvoimakkuuteen.Tästä syystä kirkkaassavalossa työskenneltäessäjoutuu myöstietokoneen näytönkirkkauden säätämäänmaksimiin. Kirkas näyttörasittaa silmiä ja saattaaaiheuttaa väsymistä jamuita fyysisiä oireita.Himmeämmässä valossavoi myös näytön kirkkauttasäätää alemmalletasolle. Samalla säästyyhitusen energiaa.Energiasäästöviikkoavietetään lokakuussaviikolla 41.Energiansäästöviikollajaetaan parhaitakäytäntöjä ja haastetaanmuita säästämäänenergiaa niinko tona, kouluissa kuintyöpaikoilla. ■Lisätietoa: www.energiansaastoviikko.fi©Shutterstockkontrahti 3·2010 33

ResuméÄr du redo för enomorganisering?FöretagspsykologSari Montin.© Matti Immonen■ Statsförvaltningen genomgårtäta omorganiseringar. Verksamheterbantas, slås ihop ochstandardiseras. Regionaliseringenfortsätter. Samtidigt ökarosäkerheten.När medarbetarna får höraatt en organisering är aktuellbörjar de grubbla över vad detinnebär för dem personligen.»Turbulensen kring en omorganiseringgör att förmågan attkoncentrera sig på en arbetsuppgiftminskar med upp till 80procent. Det betyder att en anställdbara har 20 procent kvarav effektiviteten att använda påsitt arbete», förklarar Sari Montinsom är företagspsykolog påHälsohuset (Terveystalo).Om ledningen inte gertillräckligt med information omomorganiseringen fylls luckornamed skvaller och rykten. Ledningenkan besluta att man inteska hålla några informations-möten därför attdet inte finns meratt berätta om. SariMontin tycker attdet är bra att ordnasådana i alla fall.Då kan ledningeninformera omatt ingenting ärbestämt ännu.»De kan utnyttjatillfället till att frågamedarbetarna vad de anseroch hur de mår.»Den viktigaste livlinan för enanställd vid en omorganiseringär att veta vilken arbetsuppgifthan eller hon har och kunna sesin plats i organisationen.När två organisationer slåssamman till en är det inteovanligt att det uppstår kulturkrockar.För att undvika detkan man ordna gemensammaförebyggande möten, föreslårSari Montin. Där kan blivandekolleger reflektera över skrivnaoch oskrivna regler och ventileraeventuella fördomar.»Medarbetarna märker attman lyssnar på dem och att deframstår som subjekt. Det ärlättare att ställa sig bakom enplanerad omorganisering omman själv fått vara med ochpåverka den.»Efter att omorganiseringengenomförts bör det finnasmöjlighet att göra justeringar.Det kan ju till exempel händaatt en viss enhet passar bättreihop med någon annan än detförst var tänkt.Det kan ta närmare två treår att få två kulturer att fungeraihop.»En omorganisering måstefå ta tid. Om det vill sig riktigtväl kan man åstadkommanågot helt nytt och unikt sominte skulle ha uppstått inom enoch samma kultur.» ■Perfekt rollfördelning■ Fängelset i Kylmäkoski ochSenatfastigheter har skapat enny samarbetsmodell som gerbåda parter möjlighet att fokuserapå sitt eget kärnområde.Det har lett till en tydligarerollfördelning och högre kostnadseffektivitet.»Vi har tagit över ansvaretför fastighetsdriften», förklararLari Laakso som är fastighetschefvid Senatfastigheter.Tidigare sköttes merpartenav de dagliga underhållssysslornaav fängelsets egenpersonal. Nu är det externtfackfolk som svarar för serviceoch underhåll.Fängelsedirektör HarriRämö säger att det handlarom en stor attitydförändringhos dem som arbetar på fängelset.»Jag medger att jag till enbörjan var ganska skeptisk till© Laura Vesaidén. Mest var jag rädd för attman inte skulle kunna garanterasäkerheten då servicemänkom och gick med egna nycklar.Men misstankarna visadesig vara obefogade och allt harfungerat utmärkt.»Rämö ger en eloge för attman fått en klarare rollfördelning.Dessutom har det blivitlättare att skilja åt lokalkostnaderoch övriga rörelsekostnader.»Jag har också insett attvi faktiskt är hyresgäster ochdärför är det bättre att viinriktar oss på vår kärnverksamhetsom är kriminalvård,inte att hålla byggnader i skick.Däremot ligger det i fastighetsägarensintresse att vårdaoch underhålla tillgångarna ochse till att de behåller sitt värde»,konstaterar Rämö.Utmärkande för kompanjonskapetär att fångarna deltari arbetet. Man ville att fångarnaskulle fortsätta att sköta gårdsplaneninnanför murarna ävenefter att den nya modelleninförts. Fängelset svarar fortfarandeför säkerhetstekniken.Efter Kylmäkoski står fängelsernai Vanda och Kestilä itur att testa den nya typen avsamarbete. ■34 kontrahti 3·2010

KontrahtiDags för fas 2 i pilotprojektetför statens lokalförvaltningKontrahti on Senaatti-kiinteistöjensidosryhmälehti, joka ilmestyy neljäkertaa vuodessa. Seuraava lehtiilmestyy joulukuussa 2010.Tilaukset ja osoitteenmuutoksetvoi tehdä sähköpostitse(katri.tulander@senaatti.fi) tai allaolevalla kupongilla.■ Projektet att rationaliseraden statliga lokalförvaltningenhar nått den andra fasen. Allauppgifter som finns registreradehos Finansministeriet ochämbetsverk som sorterar underdet har sammanförts i ettgemensamt register. Uppgifternakommer att utnyttjas vidlokalplanering så snart de haranalyserats. Syftet är att sänkahyreskostnaderna, dra ner påanvändningen av energi ochminska belastningen på miljön.Ministeriet har över 14 000anställda så lokalkostnaderär en stor post i budgeten.Projektet med att samla allauppgifter under ett tak har sommål att ta fram information förden operativa ledningen ochbilda underlag för beslut.Päivi Nerg som är förvaltnings-och utvecklingsdirektörvid Finansministeriet räknarmed att man ska kunna tilllämpauppgifterna centralt frånbörjan av 2011. Fram till nuhar man fört över grundläggandeinformation om Finansministerietoch ämbetsverken,till exempel hyreskontrakt,faktureringsuppgifter, antalpersoner som vistas i lokalernaoch planritningar.»Hyresnivåerna varierar rättkraftigt. Allting tyder på att ämbetsverkenhar arbetat utifrånsina egna premisser i stället föratt behandla förvaltningsområdetsom en integrerad helhet.Det skulle kanske ha varitmöjligt att uppnå en jämnarehyresnivå om man hade gjortjämförelser mellan hyrorna»,resonerar Päivi Nerg.»Jag tillträdde min tjänstvid Finansministeriet för ett årsedan efter att ha arbetat vidKuopio universitet. Där infördevi ett liknande system. Detär ingen överdrift att vi lyckadesfrigöra lokaler på 6 000kvadratmeter genom att görabefintliga rum mer kompakta.Alternativet hade varit att bygganytt. Lösningen återbetalade sigmycket snabbt. Jag är övertygadom att statsförvaltningen harlika mycket att vinna på det.» ■© Jari HärkönenPäätoimittaja: Outi TarkkaPuhelin 0205 811 356Lintulahdenkatu 5PL 237, 00531 HelsinkiToimituskunta: Marjatta Erwe,Tuomo Hahl, Kaj Hedvall, PäiviMontola, Petri Porkka, SatuSimpanen-Ahlgren, Karl GäddaToimitus: Legendium Oy,puhelin (09) 682 4420Toimituspäällikkö: Marjo TiirikkaUlkoasu: Markku JokinenRepro ja paino: Faktor Oy jaLibris OyPaperi: Maxi Preprint 170/120g/m 2Kansi: Kannessa arkkitehti NinaKilpelä. Kuva: Jari Härkönen.Senaatti-kiinteistöt on valtionliikelaitos, joka tuottaa ja tarjoaatilapalveluja ensisijaisesti valtiohallinnonasiakkaille. Toimitilojenvuokraus, investoinnit, kiinteistövarallisuudenkehittäminen jahallinnointi muodostavat palvelujenperustan. www.senaatti.fiPalautetta Kontrahti-lehden tekijöillekontrahti 3·2010Haluaisin Kontrahdinkertovan jatkossa enemmän____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________Palauta tämä kuponki osoitteeseenSenaatti-kiinteistöt, Tiedotus, PL 237, 00531 Helsinkitai lähetä se telekopiona numeroon 0205 811 355.En saa Kontrahtia, mutta haluaisin, että lehti postitetaan minulle jatkossaNimi:_________________________________________________________________________Organisaatio: __________________________________________________________________Osoite: _______________________________________________________________________Osoitteeni on muuttunutNimi:_________________________________________________________________________Organisaatio: __________________________________________________________________Vanha osoite: __________________________________________________________________Uusi osoite:____________________________________________________________________Poistakaa nimeni postituslistalta:Nimi:_________________________________________________________________________Organisaatio: __________________________________________________________________Osoite: _______________________________________________________________________kontrahti 3·2010 35

Askelmuutokseen, sivut 14–16.© Matti ImmonenSenaatti-kiinteistötLintulahdenkatu 5 APL 23700531 HelsinkiValtakunnallinen vaihde 0205 8111Fax 0205 811 360Kotisivut www.senaatti.fiSähköpostiosoitteemmeovat muotoaetunimi.sukunimi@senaatti.fiToimitusjohtajaAulis KohvakkaToimialat:Kehitys- ja aluekiinteistöt, johtaja Heikki LaitakariMinisteriöt ja kulttuuri, johtaja Jukka LiedePuolustus ja turvallisuus, johtaja Jari PanhelainenToimistot, johtaja Jorma HeinonenTutkimuslaitokset, johtaja Juha LemströmETELÄ-SUOMEN ALUEJohtaja Petri TurkuHelsinkiLintulahdenkatu 5 A, PL 23600531 HELSINKILÄNSI-SUOMEN ALUEJohtaja Olavi HiekkaTurkuJoukahaisenkatu 2, PL 5520521 TURKUHämeenlinnaSibeliuksenkatu 1913100 HÄMEENLINNAKESKI-SUOMEN ALUEJohtaja Esko KangaskoskiJyväskyläVaasankatu 2, PL 5540101 JYVÄSKYLÄVaasaWolffintie 35, PL 14665101 VaasaTampereUimalankatu 1, PL 47033101 TAMPEREITÄ-SUOMEN ALUEJohtaja Jyrki ReinikainenKuopioSepänkatu 1, PL 105470101 KUOPIOKouvolaHallituskatu 745100 KOUVOLAMikkeliRaatihuoneenkatu 5, PL 7150101 MIKKELILappeenrantaVillimiehenkatu 2, PL 18253101 LappeenrantaJoensuuSairaalakatu 2, PL 6780101 JOENSUUPohjois-SUOMEN ALUEJohtaja Risto RautiolaOuluIsokatu 4, PL 7490101 OULURovaniemiValtakatu 2, PL 800196101 ROVANIEMI