netti - Tampereen ammattikorkeakoulu

WORKSHOPSFINLAYSONEXPERIMENTALMULTIMEDIACREATIVEADVERTISINGDEVELOPMENTGRAPHIC DESIGNMEDIAARTMUSICVIDEOTAFVJ TECHNIQUESILLUSTRATIONINTERNATIONALTAMK - SCHOOL OF ART, MUSIC AND MEDIASTUDENTS &PRODUCTSLECTURERSTOGETHERCULTUREWRITINGEXCHANGE OF IDEASTHEATHREDIGITALTHOUGHTS4th International WeekApril 11-16 2011ARTISTINTRESTCINEMAPROVOCATIVECREATEPRINTFUNPROGRAMMINGTAMPEREABSURD5 PÄÄKIRJOITUS - Kaksin aina kaunihimpiTAF-Magazinen 2011 tekijätPäätoimittajat: Lotta Pelkonen jaHenna SeppäläTaitto: Anna-Kaisa NokiTAF-logo: Camille RomanoKannen kuva: Eero Alava jaJuuso SaastamoinenKannessa: Markus AaltonenMuu toimitus: Annemaria Airosto,Eero Alava, Jyrki Hakanen, Iida Kesti,Susanna Kurikkala, Janika Kuirinlahti,Robert Niva, Ekku Ristilä, Juuso Saastamoinen,Jenni SiivonenOhjaava opettaja: Pertti NäränenJulkaisija: TAF 2011 / Tampereenammattikorkeakoulu - taiteen, musiikinja median yksikköPainotalo: Tammerpint OyKuva: Anna-Kaisa NokiKaksin ainakaunihimpiKun yläasteella tehtiin esitelmää ryhmätyönä, toiset kuluttivat lauantai-illan bailaten.Me olimme niitä, jotka tekivät sillä aikaa kaiken työn yksin. Ja nyt kirjoitammetätä pääkirjoitusta, mutta kerrankin taakka on jaettu. Kyllä hikipinko kaltaisensatunnistaa. Tutustuimme toisiimme jo TTVO:n pääsykokeissa. Siitä asti olemmetyöskennelleet niin toimittajaparina Filkkaristudiossa kuin toistemme käsikirjoitusten scripteditoreina.Emmekä suinkaan ole poikkeus. Jos oikein tarkkaan katselee ympärilleen, huomaa yhteenhitsaantuneitatyöryhmiä joka puolella. Opiskelemme alaa, jossa ryhmätyötaidot näyttelevättärkeää osaa. Yhdessä tehdään sekä kurssitöitä että koulun ulkopuolisia projekteja.Lopputyötkin ovat useimmiten yhteistyön tulosta.Vaikka työryhmät olisivatkin tiiviitä, tuo uusi ihminen niihin aina raikkaampaa näkemystä.Näistä kohtaamisista syntyy parhaimmillaan erilaisia ja vielä toimivampia tiimejä. Tämänlehden tekemisessä on ollut mukana TTVO:n opiskelijoita, sen naapureita proakatemialaisiaja yksi liiketalouden opiskelija. Projekti on lähentänyt Finlaysonin alueen opiskelijoita entisestään.Pari lopputyöelokuvaakin löysi tuottajansa Proakatemiasta.Vaikka sanotaankin “mitä enemmän keittäjiä, sitä huonompi soppa”, on todellisuudessakaksi päätä parempi kuin yksi. Päiden yhteen lyöminen toimii yleensä paremmin kuin niidenseinään hakkaaminen. Yritämme siis sanoa, että on oikeasti aika mahtavaa, kun vierelläon joku johon luottaa. Silloin kaikki ei kaadu omaan niskaan.Joskus tuttu naama saattaa ärsyttää. Silloinkin voi luottaa suomalaiseen sananlaskuun;”arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin”. Jos se ei auta, kannattaa tutustua tiimityön eri muotoihinlukemalla TAF Magazinen artikkelit Valttina tiimityö (s. 27), We were strangers– mahdollisuuksien projekti (s. 12) ja Mestari ja kisälli Kööpenhaminassa (s. 6).Yhteistyön tuloksista kertoo myös Lopputyöelokuvien esittely (s. 36).Antoisia lukuhetkiä,Lotta Pelkonen ja Henna Seppälä(ne hikipingot päätoimittajat)Ps. Tiesikö kukaan, että TTVO täyttää tänävuonna pyöreät 20 vuotta? Vaikka TTVO onnykyään osa TAMKin yksikköä ”Taide, musiikkija media” eikä lyhenteelle ole enää suoraaselitystä, on syytä onnitella toisiamme!OnneaTTVO!4 www.tampereartfactory.fi www.tampereartfactory.fi5

6 MESTARI JA KISÄLLI KööpenhaminassaMestari ja kisälliKööpenhaminassaTällä hetkellä kolmatta vuottaTTVO:lla tapahtumien ja teatterinav-suunnittelua opiskeleva Tikkanenlähestyi Kunttua ensin sähköpostitsenoin vuosi sitten. Kunttu oli kuitenkinjäämässä sapattivapaalle. Tikkanenkokeili onneaan myöhemmin uudestaanja pääsi mukaan yhteen uransasuurimmista projekteista. Harjoittelu eipahemmin jännittänyt Tikkasta, vaikkaKunttu onkin maamme tunnetuimpiavalosuunnittelijoita ja suunnitellutvalot esimerkiksi Euroviisuihin.– Kelasin vaan, että halusin päästänäkemään, miten Mikki työskentelee.Tietysti kiinnosti, minkälainen Suomenarvostetuimman valosuunnittelijan työprosession”, Joonas Tikkanen toteaa.Teksti: Lotta Pelkonen | Kuvat: Joonas Tikkanen, Eero AlavaVähän porukkaaja paljon rahaaMikki Kunttu valmistui vuonna 1995TTVO:n historian toiselta valo- jaääni-ilmaisun vuosikurssilta. Ennenopintoja Kunttu työskenteli kaudenkotkalaisessa teatterissa ja pääsi senjälkeen kouluun. Kunttu suunnittelialuksi opiskelevansa äänisuunnittelua,mutta päätyi toisena opiskeluvuotenaanvastaamaan valaisustatanssija Tero Saarisen teoksessa.Joonas Tikkasen tie valo-opintojenpariin on samankaltainen. Turussasähköasentajaksi opiskellutta Tikkastapyydettiin iltahommin valopojaksiTurun kaupunginteatteriin.Hän innostui alasta niin paljon, ettähaki TTVO:lle opiskelemaan valaisua.“A Folk Tale -baletti on koreografi Nikolaj Hübben modernisoima versio AugustBourmonvillen klassikkobaletista.Useimmiten ei tiedä ollenkaan,mikä sen harjoittelijan tasoon. Se on vaan hieno juttu,kun Joonas hoiti seuriksetkokonaan. Mun ei tarvinnut puuttuasiihen missään kohtaa ollenkaan”, sanoovalosuunnittelija Mikki Kunttuassistentistaan Joonas Tikkasesta.Kunttu ja Tikkanen viettivät kuukaudenKööpenhaminassa, jossa Kunttutoimi Kööpenhaminan kuninkaallisenbaletin valosuunnittelijanaA Folk Tale -baletissa. Tikkanentaas vastasi seuraajaheittimistä, joillavalaistaan lavan esiintyjiä.Erot opiskelussa vuosien varrella eivätjää pelkästään koulutusohjelmannimeen. Kuntun opiskellessa TTVO:llaääni- ja valoilmaisun erikoistumislinjallaoli vain pari opiskelijaa. Rahaakinoli käytössä enemmän. Kuntunmielestä alalle koulutetaan paljonväkeä, mutta sitä ei hyödynnetä tarpeeksi.Hän ehdottaakin, että opiskelijoitavoitaisiin kouluttaa kohdennetustipaikallisia yrityksiä varten;Tampereella esimerkiksi Akuntehtaalle. Näin opiskelu saataisiinmahdollisimman käytännönläheiseksi.Joonas Tikkasen mielestä TTVO:lla onnykyään vapaa tunnelma. Lähiopetustasaattaa joskus olla liian vähän,mutta silloin täytyy muuttaa omaa6 www.tampereartfactory.fi www.tampereartfactory.fi7

Niklas Pedersen käyttää puuta lopputyönsä materiaalina.10 VIIMEISTELYÄ VAILLA: Valmistautuminen kuvataiteen lopputyönäyttelyyn!Viimeistelyä vaillaKuvat: Eero Alava | Toimittanut: Eero Alava, Henna SeppäläKristian Tuomaisen massiivinen lyijykynäpiirros alkaa valmistua."Mitä Sulle kuuluu? Mulle kuuluu hyvää. Sää on tänään harmaa ja taivas täynnä pientä märkää lunta,mutta kovat on odotukset tulevassa keväässä! Olemme nimittäin luokan kanssa järjestämässä kovalla tohinallalopputyönäyttelyämme. Kyllä, nyt se tapahtuu: vuonna 2007 aloittaneet kuvataiteen opiskelijat valmistuvattänä keväänä. Merkitse kalenteriisi heti avajaispäivämäärä 15.4., koska silloin olemmerunsaina, ylpeinä ja mahtavina Taidekeskus Mältinrannassa ja Taidehalli TR1:ssä klo 17-20!Ps. kuva ois kiva."Edellämainittu teksti on ote Maria Stereon kirjoittamasta tervehdyksestä liittyen kuvataiteenlopputyönäyttelyyn. Tällä aukeamalla tutustutaan kahden lopputyön valmisteluihin.10 www.tampereartfactory.fi www.tampereartfactory.fi11

12 WE WERE STRANGERS – mahdollisuuksien projektiWe were stra ngers– mahdollisuuksienKuvat: Teemu Kuusimäki, Sakari KaripuroTee se ja tee se nyt!Teksti: Ekku RistiläTampereen Klubilla tammikuusta asti pyörinyt We were strangers -tapahtuma on nopeasti saavuttanutsuosiota kaupunkilaisten keskuudessa. Konseptin isä, Juho Pelttari, inhoaa aikaansaamattomuuttaja peräänkuuluttaa asennetta tekemiseen.Idea We were strangers -tapahtumasta syntyiviime syksynä junamatkalla TampereeltaHelsinkiin. Pelttari oli matkalukemisekseennapannut Sue -lehden, jossa oli juttu Turussaja Helsingissä järjestettävistä uusille bändeillesuunnatuista klubi-illoista. Päähän putkahtiajatus; miksei tällaista ole Tampereella?Syksyllä 2010 Pelttari aloitti opinnot Tampereenammattikorkeakoulun yrittäjyyden yksikössäProakatemiassa. Opintojen alkajaisiksi hän olimukana perustamassa 17 opiskelijan kanssatiimiyritystä, Kooste Osk:a. Koska opintoihinkuului liiketoiminnan pyörittäminen, päättiPelttari alkaa itse selvittämään mahdollisuuttajärjestää Tampereella bändi-iltoja.– Olihan siinä oiva mahdollisuus tarttuahärkää sarvista ja yhdistää sekä koulu ettärakas harrastus, tokaisee Pelttari, jolle musiikkion ollut aina lähellä sydäntä. Aikoinaan 3.luokalla aloitettu rumpujen soitto on sittemminkääntynyt keikkailuun oman bändin kanssa.Itse asiassa Pelttarin bändi, Amendfoil, nouseelauteille We were strangers -konseptin päättävässähuhtikuun tapahtumassa.Opettavainen projektiTärkeimpinä anteina Pelttari nostaa esiin opityhteistyön, verkostojen ja asenteen merkityksestä.We were strangers -tapahtuma muotoutuilopulta erittäin nopeasti syksyisestäjunamatkasta nykyiseen neliosaiseen tapahtumasarjaan,joka on mediassakin saanutmukavasti huomiota. Yksinkertaistettuna tarvittiinvain uskallus tehdä, yhteydenotto Klubillesekä hieman tapahtumakonseptin hiomistayhteistyössä oman tiimin kanssa.Tietysti projektiin on kuulunut loputon määräasiakastapaamisia, organisointia, markkinointiaja puhdasta työtä.”Mikään ei ole mahdotonta,mikäli vain uskaltaa tehdä jayrittää”, kannustaa PelttariTästä todisteena hän loi tyhjästä poikkitaiteellisenkulttuuritapahtuman. We were strangers-tapahtumassa ei ole siis kyse perinteisistäbändi-illoista, vaan tarkoituksena on yhdistääennakkoluulottomasti musiikkia, valokuvia,elokuvia ja taidetta. Se tarjoaa samalla mahdollisuudenuusille tulevaisuuden taiteilijoillepäästä esille.TulevaisuusHuhtikuussa päättyvälle We were strangers-konseptille Pelttari ei lupaa ainakaan suoraltakädeltä jatkoa, vaikka projekti onkin ollut mielekäsja opettavainen. Yhteistyö Klubin kanssajatkuu kuitenkin varmasti. LähitulevaisuudessaPelttaria odottavat uudet haasteet yrityksenja opintojen kanssa sekä haave työpaikastamusiikkialalla.Lukijoille Pelttari lähettää vielä lopputerveiset:– Mikäli jostain unelmoit, ota itseäsi niskastakiinni ja tee se. Tee se nyt!projektiVälillä on pysähdyttäväTeksti: Annemaria AirostoJuho Pelttarin lisäksi olennaisena osana projektitiimiä ovat Terhi Salonen ja Aini Homma. Wewere strangers:n tytöt lähtivät mukaan mielenkiinnosta ja projektin luonteen takia. Homman mukaanprojektiryhmän erilaisista persoonista ja kiinnostuksen kohteista huolimatta he toimivat hyvin yhteen.Hän korostaa suoraan puhumisen tärkeyttä.Kuvassa We were strangers-projektiryhmä Juho Pelttari(vas.),Terhi Salonen ja Aini Homma.Tapahtumassa näytettävät lyhytelokuvat keräsivät useita uteliaita katselijoita.Ammattilaisten kanssa työskentely,oppiminen ja kokemusten saaminennähdään We were strangers-projektin parhaiksi puoliksi. Hienoaon myös, että Wws on tuonut uusia projektejaedetessään.– Mä rakastan asioiden yhdistelyä ja vastakohtia,Homma hehkuttaa. Tavallisesta illastasaadaan elämyksellinen lisäämällä siihen erilaisiaelementtejä.Tekemisen kautta oppiminen on tullut Wwsprojektissakonkreettisesti esille. Projektista onideoiden myymisen ja rohkeuden lisäksi opittupaljon muutakin, kuten kirjoittamista, medianäkyvyyttäja vakuuttavuutta.“Kysyminen kannattaaaina ja näppylähanskatovat ylellisyystuote”Suurimmaksi haasteeksi on noussut ansaintalogiikanlöytäminen. Tapahtuma on ilmainen,joten raha pitää löytää jostain muualtakuin lipputuloista. Homma kertoi haasteenaolevan myös katseen suuntaaminen edellisestäprojektista tulevaan.– Tapahtumanjärjestäminen on raakaa,mutta myös hauskaa ja palkitsevaa työtä.Kysyminen kannattaa aina ja näppylähanskatovat ylellisyystuote. Aikatauluissa tuleeolla varaa yllättäville muutoksille ja tekniikkatäytyy testata ennen ovien aukeamista, kertooSalonen.– Kannattaa myös varmistaa ajoissa, ettäkaikki tietävät, milloin tapahtuu mitäkin.Välillä on tärkeää pysähtyä ja miettiä omaatoimintaa kriittisesti ja sitten voi taas paahtaatäysillä, pohdiskelee Homma.MerkittävääProjekti on merkinnyt Hommalle elämänmuuttumista muutamalla prosentilla mukavammaksi.Saloselle projekti merkitsee uusiatilaisuuksia.– Yhdellä sanalla We were strangers onmahdollisuus! Omakohtaisesti Wws merkitseemahdollisuuksia päästä toimimaan sellaisellakentällä, jolla olen halunnutkin toimia. Mahdollisuuksiatavata ja tutustua ihmisiin, joita enmuuten ehkä tapaisi. Mahdollisuuksia rakentaaomaa tulevaisuuttani., kertoo Salonen.– Musiikki ja kulttuuri merkitsee vaatimattomastilähes kaikkea. Ei elämä olisi elämisenarvoista, jos siihen ei kuuluisi asioita, joista voinauttia, hän jatkaa.12 www.tampereartfactory.fi www.tampereartfactory.fi13

14 We were strangers – mahdollisuuksien projekti"Kevään viimeinenWe were strangers-tapahtuma ti 12.4.!"15 SURREAL SUNDAYS - Erilaisten sunnuntai-iltojen puolestaSurreal Sundays- Erilaisten sunnuntai-iltojen puolestaTeksti: Iida Kesti | Kuvat: Henry LämsäTampereelle on luotu myös toinen poikkitaiteellinen kulttuuritapahtuma. Surreal Sundays tuo meininkiäsunnuntai-iltoihin vaihtuvien teemojen ja erilaisten aktiviteettien keinoin.Myös illan artistit keräsivät sankoin joukoin yleisöä maaliskuisena arki-iltana.Tytöt ovat kiitollisia kaikille, jotka ovat olleetmukana tekemässä tapahtumasta merkittävää.Yhteistyössä tapahtumassa on ollut mm.Tampereen ammattikorkeakoulun Taide, musiikkija media -yksikön opiskelijoita.Mennyttä ja tulevaa– Jokaisessa tapahtumassa on ollut huippuhetkensä,mutta ensimmäisessä oli tietystiomanlaisensa hohto. Kaikki oli uutta ja jännittävää.,kertoo Salonen kysyttäessä, mikä onollut tähänastisista tapahtumista paras.Ensimmäisessä We were strangers -tapahtumassaoli esillä kynäruiskutaidetta."Ei elämä olisi elämisenarvoista, jos siihen eikuuluisi asioita, joistavoi nauttia."Surreal Sundays -konsepti syntyiviime syksynä, kun Wille Lehtovaarasai muutaman ystävänsäkanssa idean. He halusivat mullistaatamperelaista klubikulttuuria.– Idea lähti musiikista, halusimme tarjotaihmisille vaihtoehtoisia iltoja hyvänmusiikin parissa, Lehtovaara paljastaa.Jo kolme kertaa kuluvan talven aikanajärjestetyn tapahtuman teema on vaihtuva.Välillä kalastetaan, toisinaan taasluodaan postmodernia tekotaidetta.Tähänastisissa juhlissa on nautittu livemusiikista,katseltu lyhytelokuvia sekänaurettu improvisaatio-esityksille. Jokainenilta on ollut yksilöllinen.– Teemojen tarkoitus on saada porukkatutustumaan toisiinsa hauskan ajanvietteenohessa. Sunnuntai-iltoja voi viettäämuullakin tavalla kuin yksin kotona istumalla!,Wille kertoo hymyillen.iltamia koulutyön ohessa, joten aikaa järjestelyihinei ole uhrata loputtomiin.– Emme tee tätä rahan takia, motivaatiotapahtumien järjestämiseen tuleeomasta kiinnostuksesta erilaisia sunnuntai-illanviettotapojakohtaan. Meitä on tekemässähyvänkokoinen porukka, kaikkisaavat tehdä sellaisia hommia, jotka kiinnostavat,Wille kertoo.Tapahtumat ovat olleet kävijöilleen edullisiaja juomatkin huokeita. Bileet ovatsiis opiskelijaystävälliset kaikin tavoin.Surrealististen iltojen tulevaisuus on vieläepävarma, mutta jatkoa toivotaan.– Tapahtumakonsepti on muuttumassahieman, mutta toivomme, että kävijöitäriittäisi jatkossakin, kun jatkammeiltamien järjestämistä tuttuun tapaan.Rento sunnuntai-ilta ystävien, livemusiikinja naposteltavien kanssa -mikä sen kivempaa?– Tänä keväänähän on vielä jäljellä yksitapahtuma (ti 12.4.), jonka jälkeen jäämmeWws:n tiimoilta kesätauolle. Klubi on ilmaissutkiinnostuksensa konseptiamme ja senjatkuvuutta kohtaan. Wws:n tunnettavuuson kevään mittaan kasvanut niin yleisön kuinesiintyjienkin keskuudessa. Edellytykset jatkolleovat siis olemassa, Salonen paljastaa.– Toivon, että ihmiset ehdottaisivat tapahtumaanesiintyjiä. Olisi mahtavaa, jos We werestrangersista tulisi vuosia jatkuva tapahtuma,joka kehittyisi aina vähän erilaiseksi säilyttäensilti oman luonteensa, toivoo Homma.Helppo tapahtumajärjestäjien taival eikuitenkaan ole ollut. Opiskelijat järjestävätSeuraa Surreal Sundaysinvaiheita Facebookissa!14 www.tampereartfactory.fi www.tampereartfactory.fi15

16 Kouluprojektilla HARJOITTELUUN! 17 MITÄ KUULUU KALKKUNAT?KouluprojektillaMitä kuuluu kalkkunat?Teksti: Robert Niva | Kuva: Tiina PyykkötyöharjoitteluunTeksti ja kuva: Martti SirkkolaViiden kuukauden harjoitteluniAnima Boutiquella Helsingissäpäättyi juuri. Tapahtumaketjusai alkunsa syksyllä 2009 3Danimaatioprojektinatunnetun Homecoming-animaationmyötä, jota tuotinRobert Nivan kanssa. Huomasin pitävänianimaatiotuotannosta, sillä työ on hidastaja tarkkaa. Tein jo pienenä animaatioitatietokoneellani ja sain uuden kipinän.Menin perinteisen animaation kurssille,jolla oli yritysvierailupäivä Helsingissä.Viimeinen etappimme oli Anima Boutique,jonka ilmapiiriin tykästyin. Boutiquella eiollut ennen ollut harjoittelijaa tuotannontehtävissä. Tuottaja Anttu Harlin oli hetikiinnostunut siitä, mitä osaisin. Edessä olimuutto Tampereelta Helsinkiin.Ensimmäiset kaksi viikkoa olin täysinpihalla. Sain heti mainosprojektin hallinnoitavakseni.En olisi pysynyt raiteillailman osaavaa työryhmää. Onneksi viidessäkuukaudessa oppii paljon...Alussa stressaamani asiat ovat nyt vaintyövaiheita muiden joukossa. Koskaasioin heti kättelyssä mainostoimistojenkanssa, alan sanastoa alkoi tarttua puheeseeni.Usein työpäivän jälkeen ajattelinhaluavani vaihtaa alaa. Tein paljonmokia, mutta en onneksi suuria. Teenvieläkin. Nyt tosin osaan asennoitua niihineri tavalla, enkä mistään hinnastavaihtaisi alaa!Tällä hetkellä asun Helsingissä ja työskentelenJunior Producerina Anima Boutiquella.Opintoja suoritan etänä ja opinjoka päivä työssäni. Teorian ja käytännönyhdistäminen on mielestäni parastapa oppia! Elämään pääkaupungissatottuu nopeasti, eikä muutosta kannatatehdä estettä harjoittelulle.Hyvän harjoittelupaikan saa, kun uskaltaakysyä. Kehoitan jokaista pyytämäänedes nimellistä palkkaa harjoittelusta. Sesaa aikaan molemminpuolisen sitoutumisen.Kannattaa käydä alan tapahtumissa,mutta miettiä etukäteen, mitä voitarjota. Tärkeintä harjoittelussa on tarkkaillamiten ammattilaiset tekevät päivittäisiätöitään; tehdä perässä, mutta ollasilti oma itsensä.Muistatko tämän artikkelin viime vuoden TAF Magazine ‘10 lehdestä?Joskus on hyvä lähteä ennakkoluulottomasti vain tekemään ja samalla kertoa siitä ujostelematta koko maailmalle.Näin kävi TTVO:lla syksyllä 2009 startanneen 3D-animaatioprojektin kanssa. Opiskelijat lähtivät tekemäänensimmäistä yhteistä 3D-animaatioelokuvaansa, joka ei koskaan valmistunut – ainakaan maaliinsaakka, joka alussa määriteltiin. Tuotannon yhteydessä pystytetystä englanninkielisestä blogista sekä sensisältämästä making of -videosta tuli loppujen lopuksi projektin päätuote. Ensimmäisessä projektissa opitut taidoteivät menneet hukkaan, vaikkei itse elokuva valmistunutkaan.Tällä hetkellä useat projektiin osallistuneista opiskelijoista työskentelevät animaation parissa sekä TAMKissa kouluprojekteissaettä tuotantoyhtiöissä ammattimaailmassa. Tuottajat ovat lisäksi olleet yhteydessä suomalaistenanimaatiotuottajien verkostoon Finnanimationiin.”3D Animation Project” -blogista saat vihjeitä ja neuvoja,joita 3D-animaatioprojektia tehdessä kannattaa ottaa huomioon:http://3danimationproject.wordpress.com/16 www.tampereartfactory.fiwww.tampereartfactory.fi17

18 SARJAKUVASTA LOPPUTYÖKSI - Hyvä jumala mikä urakka!Hyvä Jumala, mikä urakka!Teksti ja kuva: Susanna Kurikkala | Grafiikka: Taru Kauppila ja Emma UkkonenValmistuvat viestinnän opiskelijatEmma Ukkonen jaTaru Kauppila ovat ottaneeturakakseen tehdä kaksinsarjakuvakirjan alusta loppuun.– Toivois kyllä vieläkin, että oltaisalettu tekeen jotain strippejä mielumminkuin kuudenkymmenen sivuntarinaa, kommentoi Emma hänen jaTarun päättötyötä.– Sen kanssa kävi vähän pieni vahinko,naurahtaa Taru.Teoksen nimeksitulee Good God japäähenkilönä onGod-niminen sikamainentyyppi,joka hyppää ulosoravanpyörästäja muuttaa viemäriin.Tarinassaesiintyy myös moniasivuhenkilöitä,jotka ovat omillatavoillaan ajautuneetyhteiskunnanulkopuolelle.Emma ja Taru halusivat lähteä luomaansarjakuvaa nimenomaan henkilöhahmojenkautta. He suunnittelivatensin hahmot ja keksivät sittenjuonen niiden ympärille. Nyt sarjakuvastaon tehty sekä käsikirjoitus ettäkuvakäsikirjoitus. Seuraavaksi pitäisialkaa piirtämään kuvia puhtaaksi.Kuvat piirretään käsin, sillä tytöt haluavatjäljestä elävää, eikä muovisentuntuista tietokonekikkailua. Työnjaostaon sovittu niin, että Taru tussaaja Emma värittää. Pääosin sarjakuvastatulee mustavalkoinen, jottatyömäärä ei kävisi täysin mahdottomaksi.Tyyliin on otettuvaikutteita muun muassa TheCrow-sarjakuvasta.Parivaljakko on tehnyt yhteistyötäaiemminkin, muttasarjakuva on molemmillesuhteellisen uusi laji. Taru onharrastanut Emmaa enemmänsarjakuvaa lukijana jatuntee kentän siitä näkökulmasta.Emma taas onGood God:in sivuhenkilö Punk.pystynyt tuomaan heidän työhönsäuudenlaisia ratkaisuja, koska ei oleniin tietoinen,miten asiatyleensä tehdäänsarjakuvamaailmassa.Valtavasta työmäärästähuolimattatytöttuntuvat olevaninnostuneita luomuksensaparissa.Good God:in sivuhenkilö Fabiå.”Sitten kun se on valmis,voi olla tyytyväinen”,summaa Emma.Tarinaan on jätetty mahdollisuusmyös sen jatkumiselle. Työpari miettiitämän kirjan olevan vasta alkua.Ehkä Emman ja Tarun sarjakuvaprojektistatulee vielä suunniteltuakinsuurempi.Good God -nimisen sarjakuvakirjan päähahmo God elää yhteiskunnan ulkopuolella.God Good:ia on työstetty koulun kahvion nurkkapöydässä.18 www.tampereartfactory.fi www.tampereartfactory.fi19

20 TTVO Looks21 Die-Cut - taiteilijan puheenvuoroTTVO LooksTeksti: Henna Seppälä | Kuvat: Eero AlavaJos muutama vuosi sitten olisi kysytty ihmisiltä,millainen on perinteinen TTVO look, olisivastaus todennäköisesti ollut hippityyli. Muttaentä nykyään? Onko Finlayson edelleen hippienja baskeritaitelijoiden luvattu valtakunta?Yhdistä oikein! Minkä alan opiskelija on kyseessä – kuvataiteilija, mediatuottaja,kuvaaja vai äänisuunnittelija?1. Tanja Glad”Tyylini on rento jaomalaatuinen. Enoikeastaan seuraamuotia tai etsitietoisesti vaikutteitapukeutumiseeni. Nytolen pukeutunutitse värjättyihinpillifarkkuihin jaTTVO -huppariin.Laukkuni onSaksasta.Koulussatärkeintä onpukeutuamukavasti.”2. KaisaKoskenkorva”Tyylini on vaihteleva,värikäs ja rento.Seuraan muotiaulkomaisista jasuomalaisistamuotilehdistä ja-blogeista. Takin olenlöytänyt Hennesinlastenosastolta,kengät ovatConversen ja laukkuMarc by MarcJacobs.”Die-Cut- taiteilijan puheenvuoroTeksti: Karoliina Paappa | Toimittanut: Henna Seppälä ja Lotta PelkonenNimetön, 20113. Laura Hetemäki”Suurimman osan vaatteista olen saanut esimerkiksikavereilta tai poikaystävältä. Ostan harvoinvaatteita. Nyt minulla on äidiltä saatu paita,suosikkineuletakkini ja kaverilta saatu laukku.Inspiraatiota saan kirpputoreilta ja kavereilta.Minulle on tärkeää, että vaatteet ovat mukavat.”4. Jesse Soini”Yleensä pukeudun mustaan ja harmaaseen. Saanpukeutumiseeni vaikutteitaesimerkiksi lehdistä. Jonkin verran tulee seurattuamuotia, sillä tyttöystäväni opiskelee stylistiksi. Nytylläni on mustat Crockerin pillifarkut,svetari ja tennarit.”Oikeat vastaukset: 1. Kuvaaja, 2. Mediatuottaja, 3. Kuvataitelija, 4. Äänisuunnittelija.”Lopputyöni muodostuu useasta valokuvasarjasta,joista olen valikoinutkoosteen esille P.S. Kuva ois kiva -lopputyönäyttelyyn.Sarjat kuuluvat teemalliseenkokonaisuuteen, joka kulkee nimelläDie-Cut. Valokuvissa mallit esiintyvät muuntuneinaosittain kiiltokuvahahmoiksi. Osassa kuvistakiiltokuvat ovat valloittaneet suuremmanalan tilasta sekoittuen reaalimaailmaan.Teoksen idea on oikeastaan kypsynyt hiljalleenja olen vasta viime aikoina ymmärtänyt,miksi olen alkanut tehdä tätä työtä ja mitä semerkitsee minulle. Olen käyttänyt kiiltokuviaaikaisemmin animaatioissani. Kiiltokuvissaihmiset, eläimet ja elämä itse esitetään ideaaleina.Niissä, kuten myös esimerkiksi saduissaja satukuvituksissa, näkyy ihmisen kaipuuperustarinoihin. Ne kertovat siitä, mikä ihmisyydessäon parasta tai jalointa ja ehkä myösepärealistisinta.Lähdin vaihtoon valokuvauksen osastolle Torontoonsyksyllä 2009. Yllätyksekseni kursseillaei saanut kuvata harjoitustehtäviä digille.Olin jättänyt filmille kuvaamisen kokonaanennen vaihtoa ja siellä se palasi takaisin työskentelyyni.Lopputyössäni on kuvia sekä filmille että digillekuvattuna. Ero näiden kahden välillä henkilökohtaisestikatsottuna on se, että keskitynparemmin kuvaamiseen analogisen kamerankanssa. Varmaankin siitä syystä, että fraimejäon rajallinen määrä käytössä. Vaihtokoulussaniperusteltiin digikieltoa sillä, että filmillekuvatessa oppii paremmin ymmärtämäänkameran toimintaa ja valon vaikutusta filmiin.Voin itsekin allekirjoittaa tämän.Työskentelytapani on ollut erilainen kuin aikaisemmissaprojekteissani. Lopputyöprosessialkoi kaiken kaikkiaan hitaasti, koska koin viimesyksynä voimakasta työuupumusta, jostaen tuntenut pääseväni mitenkään eroon. Tästäsyystä halusin säilyttää lopputyön tekemisenmahdollisimman hauskana itselleni, assareilleja malleille. Onnistuin ja mielestäni se välittyykuvista.”Karoliina Paappa koulukuvassa.20 www.tampereartfactory.fiwww.tampereartfactory.fi21

22 Die-Cut - taiteilijan puheenvuoroOikea tyttö, 201122 www.tampereartfactory.fi www.tampereartfactory.fi23

24 KAROLIINA Die-Cut - taiteilijan PAAPPApuheenvuoro25 Die-Cut - taiteilijan puheenvuoroVauva, 2011Lapsi portaikossa, 2011P.S. Kuva ois kiva (P.S. A pic would be nice)TAMKista valmistuvien kuvataiteilijoiden lopputyöt ovatesillä Taidehalli TR1:ssä 15.5. asti ja Mältinrannan taidekeskuksessa3.5. asti. Esillä on piirroksia, maalauksia, valokuviasekä veistos- ja videoinstallaatioita.24 www.tampereartfactory.fi www.tampereartfactory.fiKotikissa, 201125

26 Wimps and IMPs27 Valttina TIIMITYÖWimps and IMPsText & Graphics: Eeva-Kaisa AhlamoLife is a project. It has a beginningand an end and all the cool stuffhappens between these two. Thesame applies to media. In the beginning,you have a message and in the endthis message has (hopefully) reached itstarget. What you put in between is yourchoice. But that’s what media and life areall about: choices.Because media is such a fast-paced subject,the only proper way of learning it is todo projects. Again and again. That’s how itis done in the real life, too. Doing projects isnot as easy as one might think, even if thebasics are relatively simple: first you haveto decide if the project is good enough tobe produced. Then you need to know howto use the tools to do it and in the end youshould know how to bunch it all up in style.There is certain amount of sweat and bloodinvolved in the process, though, and that iswhy the school forces us to go through theprocedures several times. When all this isrepeated frequently, it will hopefully producea media professional in the end.But wait, there is more! The biggest choiceyou have to do when starting a project (orleading a life for that matter) is whetheryou want to be a wimp or an imp. Whenthe wimps are trying to play it safe, followthe well-beaten track and please everyone,the imps are battling in the frontline, gettinghit and cursing hard until they retreatand leave their cherished project in thehands of the enemy. The public opinionis the final measure of the project. Oftenthe feelings for the wimp are lukewarm atbest, but the imps can raise loud cries ofenthusiasm and hype but also rage andcontempt.So, why do some people turn out to beimps, then? To be an imp, you have tobe open-minded. You don’t need to bemalicious by nature, but you have to understandthat you can’t roam throughlife without sometimes hurting someone.This doesn’t mean you shouldn’t try tofind peaceful means where they are due. Itmeans that you shouldn’t sell your dreamsin change for compromises. Media is aminefield, where every step can be fatal.Because you can’t keep standing in thesame place forever, the only way to surviveis to dare, fall, rise and start all over again.Always looking onwards. Just like in life.The writer is studying in TAMK to learn theways of the proper IMPs.Valttina tiimityöTeksti: Janika Kuirinlahti | Kuva: Mikael BoströmYritysmaailman termi tiimiyrittäjyyson monelle edelleen epäselvä.Jollei ymmärrä sanan merkitystä,voi olla vaikea hahmottaatiimiyrittäjyyttä käytännössä. Finlaysoninalueella opiskelee taide- ja viestintäihmistenlisäksi myös tiimiyrittäjiä,proakatemialaisia. Kaksi- ja puolivuotistenopintojen aikana he oppivat varsinhyvin ymmärtämään, mitä tiimityö jatiimissä yrittäminen tarkoittaa.Tiimityöskentely on lisääntynyt nykypäiväntyömaailmassa ja hyvät tiimityötaidotovat lähes poikkeuksetta valttityönhaussa. Toki edelleen joissakin ammateissa,näkökulmasta riippuen, joutuutai saa työskennellä yksin. Asioillaon monta puolta, eikä mikään hyväsäily ikuisesti maailman muuttuessa.Tiimityötä on kritisoitu nykypäivänäjopa tehottomaksi. Muuttuva työskentelykenttätuo mukanaan uudet haasteet.Tarkoittaako tiimityö sitä, että hommathoitaa joku toinen? Ei ainakaan meillä.Tiimiyrittäminen tarkoittaa Proakatemiallaoman firman pyörittämistä jatämän lisäksi projektien tekemistä ulkopuolisilletoimijoille. Jostain sen leivänkinon pöytään tultava. Monialainen osaaminentakaa firman ja talouden pyörimisen.Joku osaa kirjanpidon koukerot jajoku toinen koodaa uusia nettisivuja. Semitä tekee, on itselle hyödyksi ja mitä ei,on itseltä pois. Oppiminen perustuu tekemiseenja siitä opitun tiedon jakamiseenkanssaopiskelijoille. Toisinaan voi ollajopa iloinen, jos joku muu tekee virheentoisten puolesta. Silloin sitä ei tarvitseenää itse toistaa. Tämä ei kuitenkaanole vahingoniloa, sillä seuraava oppienjakaja saatan hyvin olla minä itse.Tiimiyrittäjyydessä on monia hienojapuolia. Silloin kun onnistuu, pystyyilon jakamaan muiden kanssa. Epäonnistuessamaailma ei kaadu pelkästäänomaan niskaan, vaan vieressäon 15 muutakin kannattelemassa sitä.Tiimiyrittäjyys antaa hyvät eväät tulevaisuudentyömalleihin, käytäntöön jayrittäjyyteen. Uskallan myös väittää,että tässä opiskelumallissa jokainen oppiihieman paremmaksi ihmistuntijaksi,työkaveriksi tai jopa johtajaksi.Pick your IMP!Cut the card and your selected two words off the paper. Glue the words tothe card to inform the people what kind of IMP you are. Write your name tothe box and attach the card to your shirt.InternationalInteractiveHi, I’mProgramme StudentProject DeveloperIrritatingInterestingIrreponsibleMedia,PersonalityProfessionalPlayerInstinctivePirateProakatemian Suuntaviitta Osk vauhdissa.26 www.tampereartfactory.fiwww.tampereartfactory.fi27

28 TESTI: Olisiko sinusta yrittäjä?Sinustako yrittäjä?Teksti: Jyrki Hakanen, Ekku Ristilä ja Juuso Saastamoinen | Kuvitus: Emilia NurminenSeuraavan testin oikeellisuus ei pohjaa millään tavalla tieteellisiin tai muihinkaan virallisiin testituloksiin, vaan lähinnälaatijoiden omiin empiirisiin tutkimuksiin ja mielikuvitusmaailmoihin. Testituloksia ei tule ottaa liian vakavasti, eikä niistävälttämättä ole syytä tehdä uravalintoihin vaikuttavia päätöksiä.Vastaukset:Eniten a-vastauksiaYrittäjä-YkäOlet todellinen Yrittäjä-Ykä! Yrittäjyys on sinulla verissä, etkä miellä työskentelyä toisten alaisuudessa edesvaihtoehdoksi. Yrittäjä-Ykälle yrittäjyys on elämäntapa, eikä hän tarvitse muita elättääkseen itseään. Yrittäjä-Ykäomaa uskomattoman määrän erinäisiä ansaintalogiikoita, joiden avulla hän pystyy muuttamaanprojektin kuin projektin kullaksi. On selvää, ettei sinulle tule mieleen kuin rehti ja reilu yrittäjyys...1. Olet uurastanut toimistolla 11tuntia. Ystäväsi soittaa ja pyytääoluelle. Miten vastaat?a) Viimeistelet hommat ja lähdet seuraksi.b) “Ei ehkä nyt, koska eilen oltiin parilla”.c) 11 tuntia toimistolla? Ei käy. ”Parit” kaljatvedetään huiviin jo ennen kello 16.2. Naapurin villit kaksospojat Gustavja Kalevi viiltelevät tuliteränMersusi naarmuille. Kuinka reagoit?a) Autolle ensiapu, puhelu vakuutusyhtiöönja naapurin kollit kuulusteluun.b) Soitat poliisille ja pidät huolen, että pojannulikatmaksavat kaiken.c) Panikoidut huomatessasi, että koeajossaoleva Mersu on naarmuilla. Koeajonomavastuuhan oli 650 euroa... Ja naapurinnöösit saavat vielä kuulla kunniansa. 3. Sähkölaskusi on maksamatta jatoimistostasi katkaistaan sähköt.Miten toimit?a) Kaivat käyntikorttipinostasi vanhanasiakkaasi, sähkölaitoksen johtajan, yhteystiedotja selvität väärinkäsityksen.b) Otat rahaa perheesi lomakassasta jamaksat laskun.c) Kiroilet ja menet hermosavuille. Lopultakaivat esiin taskulampun ja kirjoituskoneen.4. Sinulla on tärkeä bisnestapaaminenja saat päättää paikan. Minkävalitset?a) Varaat firmasi neuvotteluhuoneen javarmistat, että kahvitarjoilu pelaa.b) Tietenkin vastapuolen työpaikan, koskaomasi on vielä tällä hetkellä hiemanvaatimaton.c) Anjuskan grillikioski. Hotdogit naamariin.5. Tärkein asiakkaasi soittaa ja kertoohaluavansa lopettaa yhteistyön.Mitä sanot seuraavaksi?a) Kyllä tilanne saadaan yhdessä selvitettyä.Uskot vankasti, että yhteistyö on suomalaistenelinehto ja kilpailuvaltti. Sittensovit tapaamisen ja vakuutat asiakkaalleolevasi paras ja luotettavin.b) Pyrit jatkamaan asiakassuhdetta kaikinkeinoin, mutta luovutat kun asiakashiillostuu ja alkaa huutaa täyttä kurkkua.c) Sanot “selvä”, jonka jälkeen lyöt luurinkorvaan.6. Olet aamulla väsyneenä töissä.Menet työpaikkasi keittiöön hakemaankahvia, mutta pannu on tyhjillään.Mitä teet?a) Keität uudet kahvit toimiston väelle jakipaiset samoilla höyryillä hakemaan itsellesikupposen naapurista.b) Menet takaisin toimistoon ja huudattyökaverillesi, joka lipittää kahvia tyytyväisenä.c) Ihmettelet, miksei kukaan ole keittänytkahvia. Odottelet, että joku muu laittaapannun porisemaan.7. Istut toimistossasi hyödyttömänäilman tekemistä. Kuinka toimit?a) Hyödyttömänä? Mahdotonta. Mikäliylimääräistä aikaa on, kontaktoit uusiaasiakkaita ja järjestät kalenterisi täyteen.b) Lähetät kymmenen sähköpostiviestiätuleville asiakkaille, jonka jälkeen pelaatFacebook -pelejä.c) Laitat jalat pöydälle ja luet Tex Willeriä.Saatat ottaa pienet nokkaunetkin.8. Olet työskennellyt viime aikoinaliikaa ja olet palamassa loppuun.Mitä mielestäsi pitäisi tehdä?a) Käsite, ”palaa loppuun”, ei kuulu sanavarastoosi.Haet kupin kahvia ja jatkattöitäsi.b) Otat pari päivää vapaata ja menetperheesi kanssa laskettelemaan Iso-Syötteelle.c) Kyllähän ne kesälomat sais jo tulla...Mutta kai tässä jaksaa, kun ottaa hiemanomaa lomaa ja löysää tahtia.9. Mottosi?a) Silloin on taottava, kun rauta on kuumaa.b) Älä turhaan ressaa.c) En mää ny tiärä.10. Tärkeimmät työkalusi ovat?a) Puhelin, käyntikortti ja kalenteri.b) Sähköposti, työkaveri ja auto.c) Röökiaski, vasara ja nauloja.11. Liiketoimintasi kukoistaa, katteetovat kunnossa ja kassassa onrahaa. Mitä teet?a) Pistät rahan poikimaan ja investoitkasvusuunnitelmasi mukaisesti.b) Pillit pussiin ja kohti Mallorcaa!c) Se mitä sukanvarteen on jäänyt – saasukanvarressa olla. Toisaalta, raveihinvoisi lähteä kokeilemaan onnea.Eniten b-vastauksiaPerus-PirkkoOlet innostunut yrittäjyydestä, mutta ethalua uhrata sille koko omaisuuttasi, aikaasija elämääsi. Sinulle on tärkeää, ettäliiketoimintaa saa harjoittaa rauhassa, eikäsiitä pidä ottaa turhaa stressiä. Työskenteletyhdessä ystäväsi kanssa, jotta taakanvoi jakaa. Teidän mielestänne vapaa-aikaja perhe menevät yrityksen pyörittämisenedelle. Tällainen liiketoiminta mahdollistaasen. Olette innoissanne yrittäjyydestäja työskentelette yleensä ahkerasti, muttaaina työmotivaatio ei pysy yhtä korkealla.Näinä hetkinä käytte tavallisesti virkistäytymässätrendikkäissä kahviloissa. Mutta kunomatunto alkaa taas kolkuttaa, panostatteseuraavaan viikkoon kahta kauheamminja teette töitä kuin hullut.Eniten c-vastauksiaRauno-renkiRauno - hyvä renki, mutta huono isäntä. Sinulla ei ole riittävästi kärsivällisyyttä, et usko riittävästi itseesi ja et ole riittävän hullu. Vältteletriskejä kuin araknofobikko hämähäkkejä. Oletat, että tilillesi rapsahtaa joka kuukausi 2657,59 euroa. Työpäiväsi kestää korkeintaan kasistakolmeentoista vaille neljään. Kaikista ei vain ole yrittäjäksi – sinä olet yksi monista. Älä siis lähde mopedilla moottoritielle – vaan ole rehellisestisellainen kuin olet.28 www.tampereartfactory.fi www.tampereartfactory.fi29

30 Arvoitus nimeltä Johnny Got It WrongArvoitus nimeltäJohnny Got It WrongTeksti: Henna Seppälä | Kuva: Iiro MuttilainenKUKA?Teppo Tuomisto• Syntynyt 15.5.1984• Johnny Got It Wrongin kitaristi-laulajaTeppo Tuomisto ei sano musiikintekemisen olevan hänenammattinsa. Saavutuksetkertovat kuitenkin muuta.Tepon bändiä Parkside Lightsiaon sanottu ”Suomen uudeksi moderninvaihtoehtorockin tulokkaaksi”,sen hitti One to blame on soinutYleX:llä ja lauluraidat uudelleEP:lle on nauhoitettu legendaarisillaFinnvox Studioilla. Lisäksi Tepollaon oma sooloprojekti Johnny GotIt Wrong, jonka EP:n Teppo tekeelopputyönään TAMKin digitaalisenäänen ja kaupallisen musiikin suuntautumisvaihtoehdosta.JGIW aloittikeikkailun joulukuussa 2010 ja silläon jo nyt keikkamyyjä. Lisäksi miehenkappaletta Chasing the moon onsoitettu YleX:llä. Melko ammattimaiseltahantuo kuulostaa.– Kai se on sitä suomalaistamentaliteettia, että ei halua korostaaitseään. Mutta kyllä tässäkoko ajan pyrkii siihen suuntaan,että tekisi tätä ammattinaan.”Kyllä tämä on nytmuutakin kuin ajanviete.”Johnny Got It Wrong sai alkunsa jomuutamia vuosia sitten, mutta lähtitodelliseen nousuun keikkailunmyötä. JGIW alkoi keikkailla viimevuoden loppupuolella ja siitä lähtienkeikkaa onkin ollut koko ajan kasvavassamäärin. Tällä hetkellä Teppotekee EP:tä. Se on Tepon lopputyö,mutta ensisijaisesti JGIW:n ensimmäinenEP.– Se oli kaks kärpästä yhdellä iskulla.Lopputyön aihe puuttui ja tätäolin kuitenkin tekemässä, joten ajattelin,että samallahan tästä saa sittenlopputyön. Lopputyössäni tutkinkoko prosessia, biisien tekemisestääänittämiseen ja lopulliseen tuotteeseen.Koulu on antanut Tepolle paljon tietojaja taitoja musiikin äänittämiseenja siihen liittyvään tekniikkaan. Hänenmukaansa verkostoituminen onmerkittävin hyöty alan opinnoista.Kanssaopiskelijat nousevatkin tärkeäänosaan Tepon puheissa.– Opiskelukavereiden kanssa voijakaa erilaisia musiikillisia näkemyksiäja heiltä saa inspiraatiota.Myös Parkside Lights liittyy Virtainkouluun, sillä Teppo ja bändin kitaristiAki tapasivat siellä ja perustivatbändin. Teppo kertoo koulun antaneenluottamusta oman musiikintekemiseen, mutta toisaalta tuoneenmyös realistista näkökulmaa alallatyöskentelyyn.Johnny Got It Wrong on akustistapopfolkia ja Parkside Lights melodistarockia. Merkittävimmät erot Tepollelöytyvät kuitenkin työtavoista.”Soolo on vastapainoabänditoiminnalle. Kaikestavoi päättää itse.”– JGIW:n musiikki on jollain tapaamyös vielä henkilökohtaisempaa.Juuri sen takia, että tätä tekee yksinja on omillaan joka tilanteessa, niinhyvissä kuin huonoissakin.Tepolle Johnny Got It Wrong on opettanutpaljon musiikin tekemisestä jasen markkinoinnista.– Koko ajan on oltava aktiivinenja pidettävä itsestään ääntä. Passiivisuudellaei voita mitään. Hyvätbiisit, omaperäisyys ja hyvä meininkiovat tärkeitä menestyksen kannalta.Itselle tärkeintä on se, että saa tehdämusiikkia, josta itse pitää ja jonka tekemisestänauttii.Tepon sooloprojektin nimi on mielenkiintoinen,mikä Johnnylla sittenmeni pieleen?– Olen halunnut pitää sen oikeastaanarvoituksena, mutta sanotaankaikessa lyhykäisyydessään niin,että Johnny tavoitteli elämässäänvääriä asioita ja hänen tapansaajatella elämästä meni pieleen. Siitämonet mun biisitkin oikeastaan kertovat,elämänasenteista.www.myspace.com/johnnygotitwrongwww.myspace.com/parksidelights”Passiivisuudella eivoita mitään.”• Parkside Lightsin kitaristi-laulaja• Opiskelee Virroilla Tamkin digitaalisenäänen ja kaupallisen musiikin koulutusohjelmassaOho! Suosii luomua jatekee yleensä aamupalaksi smoothien.Kumpaakin bändiä voi seurata myös facebookissa!30 www.tampereartfactory.fi www.tampereartfactory.fi31

32 VINKIT: Opiskelijan niksit pienellä rahalla! 33 KOLUMNI: Milloin opiskelija pitää lomaa?VINKKIPANKKITeksti: Susanna Kurikkala ja Jenni SiivonenOpiskelijoilla on tunnetusti pienet tulot. Siksi he joutuvat miettimään tarkasti, mihin rahansa käyttävät.Ohessa muutamia vinkkejä, miten pystyy helposti, vaivattomasti ja melkein huomaamattomastisäästämään tai tienaamaan rahaa.Säilytä muoviset voi- jamuut rasiat käytön jälkeenpakasterasioiksi.Osta isojaruokapakkauksiaja pakasta osa.Säästät kilohinnassa!Uusi tyylisipitämällä kaverikirppis.Kaikki tuovat tarpeettomatvaatteensa ja voitte tehdävaihtokauppaa.Kun stressi jäytääniskaa ja hartioita,tee lämpötyyny riisistäja vanhoista sukkahousuista.Pari minuuttia mikrossa jatyyny harteille ja ihana lämpöpehmittää kipeytyneet lihakset.Taivuta juustohöylänterääpienempään kulmaan.Näin saat ohuempiajuustosiivuja.Kävele ainaKeskustorin kautta,sillä se on ilmaisnäytteidenydinpaikka.Rankan ja hauskan illanjälkeen on usein tapana mennä yölläpikaruokaravintolaan. Ota valmiiksikotoa narikkaan mukaan esimerkiksilusikka ja purkkihernekeittoa, jonkavoi kotimatkalla nauttiahuokeaan hintaan.Jätä uunin luukkuauki paistamisen jälkeen.Lämpö leviää asuntoonja säästät energiaa.Ketsuppi,tuo kastikkeiden kuningas,saa minkä ruuan tahansamaistuvaan mahtavalta.Ei ole väliä mitä syöt,kunhan kruunaat annoksenketsupilla, on makuelämystaattu 100% varmuudella.Vuokraa laadukasCitybike vain kymmenellä eurollakoko kesäksi käyttöön. Pyörälle onuseita parkkeja ympäri kaupunkia,ja voit jättää tai ottaapyörän matkaasi koska vain.Eihän kukaan muutenkaanaja talvella pyörällä!Ihmisiltä tippuuusein kauppojen tuulikaapissaolevien muovimattojen väliinkolikoita. Ota vaikka virkkuukoukkumukaan ja lähde noukkimaanilmaista rahaa.Jos osaat laulaa,tanssia tai soittaa jotakin,pistä pystyyn katushow.Tienaaminen on tietenkinsuoraan verannollinenesityksesi laatuun!Opiskelijanvapaa-aika?KUN MINUA PYYDETTIIN kirjoittamaan TAF-Magazineen opiskelijan työmoraalista,suostuin heti. Nyt viikkoa myöhemmin lauantai-iltana istun tietokoneellanija tämä on kaikki, mitä olen saanut aikaan. Päätän palkita itseni yhdellä oluella.Olen pohtinut opiskelijan työmoraalia yhteiskunnan ja oman opiskelijayhteisöninäkökulmasta, mutta kokonaisvaltaiselle mielipiteelleni tässä kolumnissa ei oletilaa. Kaipaan jutulleni näkökulmaa. Kaivan puhelimestani päätoimittajan numeronja pohdin uskallanko soittaa näin myöhään - en uskalla. Palkitsen itseni toisellaoluella, onhan kuitenkin vapaa viikonloppu. Vaan kenellä on ja kenellä ei?Tilastokeskuksen mukaan yli puolet opiskelijoista työskentelee myös lukukaudenaikana, joten työmoraalimme näyttää olevan erittäin hyvä. Syy työntekoon on lähespoikkeuksetta oma taloudellinen tilanne, kun tuet ja lainat eivät tunnu riittävän.Opiskelun tarkoituksena ei kuitenkaan mielestäni ole vain opintojen suorittaminenja työssäkäynti voidaksemme kohdata työelämän haasteita eläkeikään saakka.Meidän tulisi myös välillä hengähtää ja oppia jotain itsestämme. Lopulta kuitenkintärkein tieto, joka elämäämme ohjaa, on itsetietoisuus.Itsetietoisuudella tarkoitan kykyä ymmärtää omia valintoja ja päämääriä sekäkykyä olla sinut itsensä kanssa. Näillä opeilla on mahdollista rakentaa itsestääneheä yksilö, joka työuran jälkeenkin voi katsoa itseään peilistä ja todeta:”olipa kingiä”.Ennen kaikkea juuri tätä meidän tulisi opiskella. “Kingi elämä”-kurssin puuteaiheuttaakin sen, että se on suoritettava itsenäisesti. Kurssiin tarvitaan aikaa siinämissä muuhunkin opiskeluun.Ehdotankin, että jos joku kanssaopiskelijaei ole vielä kyseistä kurssia aloittanut,nyt on aika oppia jotain myös itsestä.Kurssilla tehdään juuri sitä, mitäsinä itse haluat ja sille on varattavapaljon aikaa. Tähän päätän ajatukseniopiskelun tarkoituksesta ja palkitsenitseni vielä yhdellä oluella – onhankuitenkin vapaa viikonloppu.Kuva: Henry LämsäOta mainoksetLupaudu järjestämään illanistujaiset.ilolla vastaan posti-Mainosta niitä nyyttäreinä, muttaluukusta, niin pysytMuuta soluasuntoon.älä kuitenkaan itse osta mitäänTeemu Tervo,kärryillä tarjouksista.Yksin on muutenkin(kukaan ei huomaa, että kuka toiTARINA:n puheenjohtajatylsää asua,mitäkin). Kaiken kukkuraksi saatjoten säästät rahaa javielä juhlapaikalle jääneistä pulloistamielenterveyttä.rahat itsellesi – eli ilmaista ruokaa,rahaa ja hauskanpitoa.32 www.tampereartfactory.fi www.tampereartfactory.fi33

34 Unelmista totta, sanoista tekoja - STREAM TampereUnelmista totta,sanoista tekoja- STREAM TAMPERETeksti: Iida Kesti | Kuvat: Iida Kesti ja Marko RämöSuomessa perustetaan vuosittain yli 25 000 uuttayritystä. Stream Tampere innostaa uusia tekijöitäkohtaamaan yritysmaailman toteuttamalla unelmansa.Vielä reilu vuosisitten EinariStylman eitiennyt mitätuleman pitää. Nykyisinnuori opiskelijayrittäjätoimii Stream Tampere-nimisen järjestön puheenjohtajana.Nyt hänpaljastaa meille, mistätodella on kyse.KUKA?Einari StylmanMITÄ JA MISSÄ?Vapaustaistelua Tampereen PispalassaESIKUVA?Salvador DaliHAAVE/UNELMA?Täydellinen vapaus elämässä– Stream Tampere on opiskelijoiden opiskelijoilleperustama yrittäjyysyhteisö, jonkatarkoitus on kerätä yhteen kaikki yrittäjähenkisetkorkeakouluopiskelijat Tampereella.Toimintamme tarkoituksena on uusienliikeideoiden löytäminen ja niiden pohjaltauusien yritysten synnyttäminen. Yhdistämällämotivoituneita ja osaavia ihmisiäsaadaan aikaan positiivinen tekemisen meininki,eräänlainen ”yrittäjyys-boogie”, kertooEinari Stylman.Yrittäjyyden uusi aikakausiSuomalainen yrittäjyyskuva on ihmistenmielissä karuakin karumpi: ikuista raatamistapienellä palkalla, loputtomia työpäiviäja suuria velkataakkoja. Streamintavoitteena on saada ihmiset muuttamaankäsityksiään yrittäjyydestä.– Koen Stream Tampereen olevan ikäänkuin kannanotto. Haluamme muuttaanykyistä kuvaa yrittäjyydestä. Yrittäjyyson sitä, mitä itse siitä teet. Mikset siis tekisityöstäsi mielekästä ja hauskaa?, Einari innostaa.– Ei sitä itsekään ole tiedostanut lähtevänsäyrittäjäksi. Olen vain alkanut tehdä asioita,jotka kiinnostavat ja innostavat minua.Asioita, joita haluan viedä eteenpäin. Yrittäjyyson tullut tavallaan siinä sivussa. Se onollut keino tehdä unelmista totta ja merkitseeminulle tietynlaista vapautta.”Ei ole olemassa yhdenlaistayrittäjyyttä”– Jokainen tarina on erilainen. Yrittäjyyson valinta, luot itse oman ammattisi. Tee sesiis intohimolla ja mielekkyydellä.Vuonna 2009 Tampereella perustetussaStream Tampereessa vaikutti tuolloin muutamiakymmeniä yrittäjyydestä innostuneitaopiskelijoita. Tänä päivänä järjestölle onkertynyt jo 150 jäsentä ja vauhti kiihtyy.– On mahtavaa huomata, miten aktiivisiaihmiset ovat. Heitä todella kiinnostaa, mitäteemme. Moni haluaa olla mukana viemässätoimintaa eteenpäin, Einari hehkuttaa.Järjestö onkin vahvasti esillä Tampereen korkeakouluissa,minkä ansiosta mukaan onliittynyt runsaasti osaavia nuoria. Mukaantoivotaankin yhä enemmän innovatiivisiamieliä.– Varsinaista jäsenmäärätavoitetta meilläei ole, toivomme kuitenkin saavamme mukaanmahdollisimman paljon hyviä tekijöitä.Tampereessa on paljon potentiaalia.Professori Donna Novitsky Stanfordin yliopistosta opastaa nuoria yrittäjiä markkinoinnissaStartup Sauna- tapahtumassa 24.3.2011.Verkostoista voimaaTärkeimpiä yhteistyötahoja järjestön toiminnalleovat muut samanlaiset opiskelijoidenyrittäjyysyhteisöt. Maaliskuun 2011alussa Helsingin Aalto-yliopiston Aalto ES:n(Aalto Entrepreneurship Society) opiskelijatvirittivät alulle yhteistyön maailmankuulunStanfordin yliopiston kanssa, mikä avaaovia nyt myös Stream Tampereen väelle SiliconValleyhin. Kansainvälisyys on tärkeäosa Streamin toimintaa ja suunnitelmissaonkin aloittaa vastaava yhteistyö Euroopansuuntaan.– Järjestimme taannoin Aalto Venture Garagenkanssa Startup Sauna-nimisen tapahtuman,jossa luennoimassa kävi professoriDonna Novitsky Stanfordista. Yhdessätekemällä saavutamme enemmän kaikillatasoilla, tavoitamme enemmän opiskelijoitaja pystymme tarjoamaan mielenkiintoisiatapahtumia ja tilaisuuksia, Einari vakuuttaa.Tärkeää on myös olla yhteydessä opiskelijoidenyrittäjyysyhteisöihin ympäri Suomen.Oppia ei kannata pihdata.– On olennaista nähdä, miten muuallajuttuja tehdään. Otamme mieluusti kaikenopin talteen muilta ja annamme tietoa myöseteenpäin. Tavoitteenamme on kehittyä jatkuvastiammattimaisempaan suuntaan.Rohkea rokan syöLiittyäkseen mukaan Streamin toimintaanei tarvitse olla liikeideaa. Riittää, että onkiinnostunut yrittäjyydestä ja uusista innovaatioista.– Sinulla voi olla liikeidea, muttei osaamistatoteuttaa sitä. Stream Tampere on paikkalöytää hyvä porukka ympärille viemäänunelmaa eteenpäin. Hyvä idea yksinään eitoimi, vasta toteutus näyttää, minkä arvoinenidea on, kertoo Einari.Liittyminen on ilmaista ja tapahtumiin osallistuminenon jäsenille etuoikeus, paikkojakun usein on rajoitetusti. Jäsenet saavat ensimmäisinätiedon merkittävistä uudistuksistaja tapahtumista.– Liittyminen on myös eräällä tapaa kannanottoparemman yrittäjyyden puolesta.Parasta jäsenyydessä on, kun tapaa muitasamanhenkisiä ihmisiä ja saa apua omanliiketoiminnan aloittamisessa ja kehittämisessä.Myös verkostot karttuvat, mikä ontodella olennaista.Muutos on jo käynnissä. Tarttukaammesiihen innostuksella! Meissä kaikissa asuuoman elämänsä yrittäjä. TulevaisuudessaStream Tampere jatkaa vallitsevien olosuhteidenmuuttamista, tylsä yrittäjyys saaunohtua.– Kaikki ovet ovat avoinna, on vain rohkeastiastuttava sisään, toteaa Einari Stylman.– Tulevaisuuden tekijät määrittelevät käsitteenyrittäjyys uudelleen tekemällä päättäväisestisitä, mistä unelmoivat.Liity mukaan toimintaan osoitteessa www.streamtampere.fija seuraa tapahtumia Facebookissa www.facebook.com/streamtampereYrittäjäasenteella! --> www.proakatemia.fiEinari Stylman uskaltaa unelmoida. Tämä mies antaisi mitä tahansa lentämisentaidosta ja ennustaa, että tulevaisuudessa laser on uusi musta.34 www.tampereartfactory.fi www.tampereartfactory.fi35

40 MAKING OF - Näin tehtiin TAF Magazine! 41 JAY 6 ROB - Explorers of TampereNäin tehtiinTAF Magazine!Teksti: Lotta PelkonenJay & Rob– Explorers of TampereText: Robert Niva | Kuvat: Jay & Rob ja Ville SalminenTammikuussa 2011 käynnistyi kevätlukukausija perinteinen Journalisminkurssi. Joukko innokkaitaTTVO:n, Proakatemian ja TAMKinliiketalouden opiskelijoita alkoi suunnitellaTAF Magazinea. Pian kurssilla opittuja asioitapäästiin soveltamaan käytäntöön.Toimituksen Spotify -soittolista:Magenta Skycode: Sometimes”Cool down girl before you get burnt”.Jay & Rob is a regularly updated visual, convenient city guide with a pinch of story elements and a drop of humour.It’s targeted for people coming to or already living in Tampere, Finland. Jay&Rob concentrates mainly onexploring cultural happenings, most interesting works from TAMK Art & Media and four seasons of Tampere´sbeautiful nature.Maaliskuun 25. päivänä taittaja sulkeutuiPlutoon aikeinaan saada TAF Magazinepainokuntoon. Viikonloppuna toimittajatahkeroivat ja viimeistelivät artikkeleita.Maanantaina 28.3. päätoimittajat ostivatpaljon suklaata ja löivät MacBookinsa vastakkain.Alkoi artikkelien editointi, jotta taittosuunnitelmapitäisi paikkansa. Loppujenlopuksi taittaja ja päätoimittajat viettivätkevään kenties aurinkoisimman viikon tietokoneidennäyttöjen kelmeän valon loimussa.Työntekoa pyrittiin nopeuttamaanesimerkiksi kuuntelemalla musiikkia Spotifysta.Musiikin lisäksi ruoalla on piristävä vaikutus.Hyvä ruoka, parempi mieli. Tosin ruoanterveellisyydestä ei tässä kohtaa mainitasanaakaan. Pluton roskakori täyttyi muunmuassa erilaisista Fazerin suklaalevyjenkääreistä, kebab- ja pizzarasioista, S-Marketinkonditoriaosaston pakkauspusseista,Arnolds-kääreistä ja Elovena -välipalakeksipaketeista.Perjantaina joku tokaisikin: ”I´mfeeling fat and fine”.Viikonloppuna lomailtiin, ansaitusti. Maanantai-aamuna4.4. tunnelma Pluton perimmäisessänurkassa oli jo väsähtänyt.Onneksi jäljellä oli enää pari artikkelia.Toimitus saattoi huokaista helpotuksesta jatodeta, että lehti valmistuisi ajallaan.RJD2: Iced Lightning”Koska se vaan on niin pirun hyvä ralli”.Roxette: She´s Got Nothing On But the Radio”Biisi on ihan hirveä euroviisurallatus. Jostain syystä se jää kuitenkin päähän soimaan”.The Drums: Let´s Go Surfing”Tässä on sitä tekemisen meininkiä. 1960-luvun Beach Boys -fiilistä. Onhan tää semmoinen hittibiisi,mutta siinä vihelletään!”The Sounds: Painted By Numbers”Taittoasiat tulivat alitajunnasta uniin. Olisi hauskaa maalailla numeroita sivuille”.Wu-Tang Clan: Gravel Pit (LP Version Dirty)”Outoa, mutta räppi edistää kirjoittamistani. Hiljaisia kuvataiteilijoita varmaan nolotti, kun hoilotinbiisin lauluosuuksia huppu päässä Plutossa (=koulun luokkatila)”.”I´m feelingfat and fine”.Follow Jay & Rob´sadventures in Tampereon their Official Facebook Pagehttp://www.facebook.com/jayandrob4th International WeekApril 11-16 201140 www.tampereartfactory.fiwww.tampereartfactory.fi41

42 FINLAYSON-SUOMI-SANAKIRJAFinlaysonsuomisanakirjaTeksti: toimitus, Hanna Lappalainen ja Hanna Maria MäkeläFinlaysonin alueen opiskelijoilla on tapana kokoontua TTVO:n toisessa kerroksessa sijaitsevaankahvila Kahvipapuun. Voi kuitenkin olla vaikea päästä mukaan keskusteluun, jos ei tunne alansanastoa. Tässä muutamia esimerkkejä, joilla on hyvä maustaa puhetta.AAksu: Proakatemia, ei kuusitoistavuotiaanIlves-juniorin lempinimi.BBL: Business Leader eli toimitusjohtaja.Yksinkertaisempi luulee vaatekooksi.DDeadline: Ehdotelma sille, milloin asiakirjatvoisi palauttaa. Ylittyy yleensä viikostakahteen vuoteen.Dotti: Juveneksen opiskelijaravintola, jokaon meidän kaikkien päivän kohokohta.EEgidi: Proakatemian tuutori, älä sekoitasivistyssanaan frigidi.HHopsata: Päivittää henkilökohtaistaopintosuunnitelmaa, eli tehdä oikeasti jotainopettajien vaatimaa.IIke: Isähahmo, joka antaa kaiken anteeksi.Erityisesti ne pitkittyneet deadlinet.JJallaJalla: Ravintola, jossa rendaamiseenkuluvan ajan voi viettää kebabin parissa.J. Virtasen elokuvahistoria: Aidosti kiinnostavamahdollisuus kerrata maailmanhistoria.Unohtamatta ilmaista terveyskasvatusta.KKevätkarkelot: Proakatemian kevätjuhla,vaikka kuulostaakin satubalettinäytökseltä.Klaffijallu: Kuvauksissa ilmapiiriä ylläpitäväalkoholia sisältävä juhlatoimitus.LLaivasemma: Proakatemialaiset osaavatkäyttäytyä niin hyvin, että heidät voi päästääkerran vuodessa laivalle seminaariin.Letkuspede: Henkilö, joka kantaa kuvauksissapiuhoja.MMetadata: Käsite, jonka merkityksen voiselventää vain vuorsu. Siis mikä vuorsu?Monska: Monitori. Kannattaa pyyhkiäpuvustuksella.Motivaatiovalas: Kun opinnot takkuavat,Motivaatiovalas kannustaa.Katso: https://www.facebook.com/motivaatiovalas?ref=tsMunkkimiehet: Cateringin keskipiste. Jakeskivartalolihavuuden alku.OOppimispäiväkirja: Äärimmäisen pahaenteinenkirosana.PPerSe: Jos proakatemialainen sanoo perse,se ei ole alatyylistä. Hän on vain menossaperjantaiseminaariin.Pinkku (pingviini): Ei se jätski, vaan 1.vuoden opiskelija Proakatemiassa.RRekku: Mikrofonin tuulisuojus. Samannimen tunnistaa naapurin koirakin.Ruotsi: Kieli, jota puhutaan naapurivaltiossa.Suurin syy valmistumisen viivästymiseen.SSalford: Paikka, jonne katoaa ihmisiätoisen ja kolmannen vuoden aikana.TTiimidiili: Tiimiyritysten välinen myyntikilpailu,jossa eniten rahaa kerännyt voittaa. Eiliity mitenkään Hjalliksen tv-sarjaan.Tarkovski: Luokka, jonka sijaintia kukaanei tiedä.Turbonappi: Lumevaikutuksen omaavalyijykynällä piirretty nappi koulun hississä.Tuubi: Projektikokous, jossa lupaavat ideatammutaan alas.VVetää pajaa: Ei liity ajankohtaiseen keskusteluunerään päihteen laillistamisesta. Sensijaan se tarkoittaa dialogiringin ohjaamista.#33. kerros: Kuvataitelijoiden hallussa. Onkokukaan muu käynyt siellä koskaan?42 www.tampereartfactory.fi