KaunisGrani No Nr 6/30.4. - Kauniainen
KaunisGrani No Nr 6/30.4. - Kauniainen KaunisGrani No Nr 6/30.4. - Kauniainen
230.4.–20.5.2013PääkirjoitusLedaren”Granin lukiolaiset viihtyvät”"Nöjda granigymnasister"Tällaiseen tulokseen päätyi pääkaupunkiseudunyhteinen kysely siitä, mitenhyvin lukioiden toisen vuosikurssinopiskelijat Helsingissä, Espoossa, Vantaallaja Kauniaisissa viihtyvät koulussa. Kyselyssäkartoitettiin ”lukioiden palvelukykyä ja mahdollisiakehittämistarpeita”.Kyselyn tulokset ovat miellyttävää luettavaa:Kouluissa tunnutaan siis viihtyvän ja kyselyynvastanneiden mukaan pääkaupunkiseudunlukioissa ei juurikaan ilmene kiusaamista– ei myöskään Kauniaisissa.Kauniaisten lukiolaiset ovat erityisentyytyväisiä mahdollisuuteen osallistua kansainväliseentoimintaan, monipuoliseenkurssitarjontaan ja turvallisuuteen, käy ilmitutkimuksesta. Opiskelijat täällä arvostavatenemmän kuin muut kyselyyn osallistuneetkouluruokaa, tietoverkon käytön helppouttaja opetuksen ryhmäkokoa. Omasta mielestäänhe saavat myös kannustusta ja tukea opiskelussaanniin huoltajilta kuin opettajilta. Lukiolaisoppilaatkokevat että heistä välitetäänkoulussa ja että opettajat kohtelevat heitä oikeudenmukaisesti.Kehittämistarvetta, niin kuin sitä nykytermeinkutsutaan, lukiolaiset näkevät esimerkiksisisäilman laadussa, opiskelijaterveydenhuollossa,tapahtumissa jotka lisäävätyhteenkuuluvuutta sekä opintososiaalisentuen saatavuudessa. Myös tunne-elämään, ihmissuhteisiinja elämänmuutoksiin liittyvissäkysymyksissä opiskelijat kokevat tarvitsevansaenemmän apua.Kyselytutkimus on, kuten sanottu, enimmäkseenmiellyttävää luettavaa. Kuitenkinsiitä saa vaikutelman, että kaikki ei ole yhtäruusuista kuin mitä teksti antaa ymmärtää.Tai ehkä se johtuu vain tyylistä, jolla se onkirjoitettu.Joitakin vuosia sitten haastattelin kaupunkimmeneljää lukiolaistyttöä, joita selvästikiusattiin ja jotka tekivät kovasti työtä vahvistaakseenidentiteettiään ja itsetuntoaanasialle omistautuneiden aikuisten kanssa.Tämän takia tulee miettineeksi, mitenoppilaat vastaavat eri kyselyihin. Mitä heoikeasti ajattelevat? Vastaako kysely kaikinosin ”todellisuutta”?Miksi vain vajaa puolet oppilaista vastaa,että he saavat opettajilta kannustavaa palautetta– mitä ajattelevat loput, ja miksi?Miksi seitsemän kymmenestä vastaa että ”lukioniei järjestä riittävästi tilaisuuksia, jotkatukevat yhteenkuuluvuutta” – miksi kolmekymmenestä ajattelee toisin? Ja mistä johtuu,että kahdeksassa kymmenestä vastauksessa”opettajat kohtelevat minua yhdenvertaisestija oikeudenmukaisesti” – miksi kahden kymmenestämielestä heitä ei kohdella yhdenvertaisestija oikeudenmukaisesti?Olisiko tarkempi, ehkä kvalitatiivisin menetelmintoteutettu, jatkotutkimus paikallaan?Seuraava palvelukykyä arvioiva kysely tehdäänensi syksynä ja silloin vastausvuorossaovat 8-luokkalaiset.Tutkimuksen virallinen nimi on ” Pääkaupunkiseudunlukioiden palvelukyky 2012–2013,vuosikurssi 2” ja se löytyy verkosta. Kaupunginverkkosivuilla kerrotaan Kauniaisten kannaltaolennaiset tulokset.Nina Winquistpäätoimittaja, kaunisgrani@kauniainen.fiDet har huvudstadsregionens utbildningsförvaltningarkommit till i enundersökning om hur väl gymnasieeleveri årskurs två i Helsingfors, Esbo,Vanda och Grankulla trivs i skolan. Förfrågangjordes förra hösten och var avsedd attkartlägga gymnasiernas serviceförmåga ocheventuella utvecklingsbehov.Att läsa undersökningsresultatet är angenämt:Man verkar trivas i skolan och enligt desom svarade på undersökningen mobbas detinte just alls i huvudstadsregionens skolor– inte heller i Grankulla.Gymnasisterna här är särskilt nöjda medmöjligheten att delta i internationell verksamhet,med det mångsidiga kursutbudetoch med tryggheten, framkommer det i undersökningen.Studerandena här uppskattarmer än de övriga tillfrågade skolmaten,lättheten att använda datanät, gruppstorlekeni undervisningen och tycker att defår uppmuntran och stöd i sina studier avbåde vårdnadshavarna och lärarna. Gymnasieelevernaupplever att man bryr sig omdem i skolan och att lärarna behandlar demrättvist. Det fanns inga märkbara skillnadermellan flickors och pojkars upplevelser.Utvecklingsbehov, som det heter på moderntlingo, ser gymnasisterna exempelvisvad gäller inneluften, studerandehälsovården,evenemang som främjar sammanhållningenoch tillgången på studiesocialt stöd.Också i frågor som gäller känslolivet, relationeroch förändringar i livssituationenupplever gymnasisterna att de behövermer hjälp.Undersökningen är, som sagt, för detmesta angenäm läsning. Ändå får man intrycketav att allt inte kan vara en sådandans på rosor som texten antyder. Ellerkanske det bara är stilen den är skriven påsom förleder.För några år sedan intervjuade jag fyragymnasieflickor här i staden som klartmobbades och som jobbade hårt för attstärka sin identitet och självkänsla medhjälp av hängivna vuxna.Därför undrar man på vilket sätt elevernasvarar på dylika enkäter. Hur tänker de?Varför svarar bara dryga hälften av elevernaatt lärarna ger dem uppmuntrande feedback– vad tänker resten och varför? Varförsvarar sju av tio att ”mitt gymnasium intearrangerar tillräckligt med evenemang somstödjer sammanhållningen” – varför tänkertre av tio något annat? Och vad beror åttaav tio svar om att ”lärarna behandlar migjämlikt och rättvist” på – varför uppleverinte två av tio att de behandlas jämlikt ochrättvist?Vore en mer djupgående undersökningpå plats, kanske denna gång utförd medkvalitativa metoder?Följande undersökning görs nästa höstoch då är det elever i årskurs åtta som svararpå den riktgivande enkäten.Undersökningen kallas officiellt ”Enkätom serviceförmågan hos huvudstadsregionensgymnasier 2012–2013, årskurs 2” och hittaspå nätet. På stadens nätsidor refereras de resultatsom är relevanta för Grankulla.Nina Winquistchefredaktör, kaunisgrani@kauniainen.fiWIDÉN seuraa kuntauudistustakommenterar kommunreformenFI Kauniaisten kaupunginhallitus päätti viimekeskiviikkona hyväksyä Kaupungin lausunnonmetropolialueen esiselvityksestä. Niin kutsututmetropolialueen selvittäjät pyysivät lausuntoakaikilta Helsingin seudun kunnilta 22. toukokuutamennessä.Seuraavaksi lausunto menee valtuuston hyväksyttäväksi13. toukokuuta (eilinen valtuustonkokouspidettiin tämän lehden mentyä jo painoon,mutta tarkoitus oli, että asia jätetään pöydälle).Lausunnossa Kauniainen liputtaa – niin kuinolemme johdonmukaisesti tehneet koko uudistusprosessiinajan – itsenäisyyden puolestajatkossakin.On tärkeää korostaa, että kaupungin kaikkipoliittiset puolueet ovat yksimielisesti niidenjohtopäätösten takana, jotka Kauniainen esittäälausunnossaan.Mitkä sitten ovat lausunnon pääkohdat?Ensinnäkin Kauniainen katsoo, että sen on pakkoosallistua selvitykseen kuntaliitoksista ja ettäse tekee selvityksen yhdessä Espoon kanssa.Mahdollisesti myös Kirkkonummi tulee kuulumaanryhmään, joka selvityksen tekee, mutta siitä eiKauniainen voi yksin päättää.Toiseksi Kauniainen tukee ajatusta metropolivaltuustosta,jonka pääasiallisiin tehtäviin kuuluisivatmaankäyttösuunnittelu-, liikenne- ja asuntokysymykset.Suuri kohtalonkysymys Kauniaisille on edelleenkinsosiaali- ja terveydenhuoltouudistus, jonka tilanneon vielä melko epämääräinen, ja josta viimeisintyöryhmä esittää ehdotuksensa 15. toukokuuta.Kaupungin lausunto metropolialueen esiselvityksestäkäsitellään valtuustossa 13.5. Valmistelumateriaalion luettavissa kaupungin verkkosivuillawww.kauniainen.fi > päätöksenteko, josta löytyvätesityslistat ja pöytäkirjat.Torsten WidénKaupunginjohtajaSE Grankulla stadsstyrelse beslöt i onsdagsgodkänna Stadens utlåtande om metropolområdetsförutredning.Det är de så kallade metropolutredarna sominbegärt förslagen av alla kommuner i Helsingforsregionenmed dead-line 22.maj.Näst ska fullmäktige godkänna utlåtandetden 13 maj (gårdagens fullmäktigemöte höllsefter att den här tidningen presslades menavsikten var att ärendet bordläggs).I utlåtandet flaggar Grankulla – som vikonsekvent gjort under hela reformprocessen– för fortsatt självständighet.Det är viktigt att framhålla att alla stadenspolitiska grupper har varit aktiva i utformandetav ställningsstagandet och att partiernaeniga står bakom alla de slutsatser Grankullapresenterar i utlåtandet.Vilka är då utlåtandets huvudpunkter?För det första att Grankulla ser sig tvingadatt medverka i utredningen om en kommunsammanslagningoch att staden sammanställerutredningen tillsammans med Esbo.Eventuellt kommer också Kyrkslätt attingå i den grupp som arbetar på utredningen,men den frågan kan inte Grankullaensamt avgöra.För det andra stöder Grankulla tanken påatt man inrättar en metropolförvaltning, varshuvudsakliga uppgifter ska bestå av markplanering-,trafik- och boendefrågor.Den stora ödesfrågan för Grankulla ärfortsättningsvis social- och hälsovårdsreformen,som fortfarande befinner sig i ettganska obestämt läge och där den senastearbetsgruppen presenterar sitt resultat den15 maj.Stadens utlåtande om metropolområdetsförutredning behandlas i fullmäktige 13.5.Beredningsmaterialet kan läsas på www.grankulla.fi > beslutsfattande där protokolloch föredragningslistor hittas.Torsten WidénStadsdirektörKustantaja/UtgivareAb Grankulla Lokaltidning –Kauniaisten Paikallislehti OyPainos/Upplaga 15 000 kplPäätoimittaja/ChefredaktörNina Winquistpuh./tfn 050 555 1703faksi/fax (09) 505 6535Toimitussihteeri/RedaktionsekreterareMarkus Jahnssonpuh./tfn (09) 505 6248Toimituksellinen aineisto/MaterialKaupungintalo/StadshusetSähköposti/E-postkaunisgrani@kauniainen.fiInternetsivut/Internetsidornawww.kaunianen.fi/kaunisgraniIlmoitukset/AnnonserNina Winquistpuh./tfn 050 555 1703kaunisgrani@kauniainen.fiIlmoitushinta/Annonspriser0,90 €/pmm + alv 24 %Tilaushinta/Prenumeration15 €/vuosi/årUlkoasun suunnittelu/Grafisk formgivningHagnäs DesignTaitto/OmbrytningAdverbiPaino/TryckeriSuomen LehtiyhtymäTämä lehti painettu/Detta nummer presslagt29.4.2013Jakeluhäiriöt/Distributionsstörningarpuh./tfn (09) 505 6248Lehti ei vastaa tilaamattatoimitetun aineistonsäilyttämisestä eikäpalauttamisesta. Toimituspidättää itselleen oikeudenmuokata aineistoa.Tidningen svarar inte föruppbevaring och returneringav inlämnat material sominte beställts. Redaktionenförbehåller sig rätten attredigera materialet.Seuraava numero ilmestyy 21.5.2013Aineisto viimeistään 8.5.2013Nästa nummer utkommer 21.5.2013Materialet senast 8.5.2013Lehti on painettu ympäristöystävälliselle paperilleJoutsenmerkityssä painotalossa (55 g ISO 80).Tidningen trycks på ett miljövänligt papperi ett svanmärkt tryckeri (55 g ISO 80).granitantenAlla Kaunis Granis läsare önskas trevlig Valborg!Ooh! Jagkänner mej sålätt!Ordentligaballonger ärlösningen påalla problem!Hauskaa vappua kaikille Kaunis Granin lukijoille!
30.4.–20.5.20133Jättiputki – Jättefloka ¼Jättipalsami – Jättebalsaminpuutarhasarjaträdgårdsserien delFI Monet puutarhojen koristekasvilajeistaleviävät ilman luonnollista kilpailijaa Suomen luontoon javievät elintilaa alkuperäiseltä lajistoltamme.Nämä ns. vieraskasvilajit, eli ihmisen avulla uuteenekosysteemiin siirtyvät lajit, ovat toiseksi suurin syyluonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen heti elinympäristöjentuhoutumisen jälkeen.Kirjoitamme loppukevään ja alkukesän joka lehdessätavallisista haitallisista vieraskasvilajeista ja niiden torjunnasta.Aloitimme sarjan viime numerossa kertomalla jättiputkesta,ehkä vaarallisimmasta vieraskasvilajistamme. Nyton vuorossa jättipalsami.SE Många växtarter som används som prydnadsväxteri trädgårdar kan sprida sig i den finländska naturen och talivsrum av våra ursprungliga växtarter då de oftast saknarnaturliga konkurrenter på de nya förekomstorterna.Dessa så kallade främmande växtarter är den näststörstaorsaken till minskningen av den biologiska mångfalden – denvärsta är förstörningen av livsmiljöerna.Idag förbjuder naturvårdslagen spridningen av växter avfrämmande ursprung i naturen.Vi publicerar i vår en serie om de vanligaste skadliga främmandeväxtarterna och om hur man kan bekämpa dessa.Serien inleddes med den farligaste av våra främmande arter,jätteflokan i förra numret. Nu står jättebalsaminen i turen.JÄTTIPALSAMIFI Jättipalsami (Impatiensglandulifera) saapui Suomeen1800-luvun lopulla ja nykyäänsitä tapaa laajalti myösluonnossa.Laji leviää siementen avullaja se tuottaakin niitä runsaasti,yksi yksilö voi muodostaajopa 4000 siementä. Kunkasvin siemenkodat ovatkypsät, siemenet sinkoutuvatympäristöön jopa seitsemänmetrin päähän.Pihoilta jättipalsami kulkeutuusuotuisiin kasvupaikkoihin,mm. tunkioille, rannoille,purovarsiin, ruovikoihin japellonlaiteille. Monet kasvustotovat saaneet alkunsa kunpuutarhajätteitä on kuljetettuluontoon tonttien ulkopuolelle.Kasvilla on suuret, jopa 40mm kokoiset, kaksineuvoisetkukat. Kukinto on pystyssäoleva terttu. Kukat ovatuseimmiten vaaleanpunaisia,"rentunruusun" eli horsmanvärisiä.Jättipalsamiyksilöidenkeskikorkeus on yleensä noin1,5 metriä.TORJUNTAKoska jättipalsami uudistuuvain siemenistä, perustuukasvustojenkin hävittäminensiihen, että uusia siemeniä eipäästetä muodostumaan.Pienet, muutamien neliömetrienja aarien laajuisetjättipalsamikasvustot onhelppo hävittää kitkemälläkasvit yksitellen pois mahdollisimmanvarhain, mielelläänviimeistään kukinta-aikana,ennen siementen kypsymistä.Laajat, useiden aarienkokoiset kasvustot ovatongelmallisempia. Niiden hävittämistäkannattaa kokeillaniittämällä kasvit mahdollisimmanalhaalta.Jättipalsami on erittäinsitkeä. Jos kasvin katkaisee,se kasvattaa hanakasti uusiaversoja, ja jopa alle 10-senttisetkasvit voivat kukkiaja tuottaa siemeniä. Myöskitketyt ja maahan tai kompostiinjätetyt versot voivatjatkaa elämäänsä kukkien jasiemeniä muodostaen.Kitkemisen ja niiton jälkeenonkin tärkeää seurata, etteivätkasvit pääse jatkamaanelämäänsä.***Haitallisten vieraslajiensiemeniä ja kasvinosia eisuositella kompostoitavaksikotikompostissa. Ne pitäisijoko viedä Ämmässuolle kuumakompostoitavaksitai laittaasekajätteeseen.Kaupunki torjuu em. lajejakaupungin omistamilla alueillaresurssien mukaan. Vuosittainharjoittelijat poistavat kymmenittäinhaitallisia kasveja– myös ensi kesänä.Kaupunki toivookin, ettäasukkaat esim. talkoovoiminyrittäisivät ehkäistä em.vieraslajien räjähdysmäistäleviämistä luontoon.Muista, että paras haitallistenkasvilajien torjunta on se,että niitä ei istuteta puutarhoihinollenkaan!Anna-LenaGranlund-BlomfeltLähde: www.ymparisto.fi/vieraslajitLue lisää www.kauniainen.fi/vieraslajitJÄTTEBALSAMINSE Jättebalsaminen kom tillFinland i slutet av 1800-talet ochnuförtiden påträffas den ocksåpå många ställen i naturen. Jättebalsaminenförökar sig endastmed frön och fröproduktionen ärriklig då en individ kan ge upphovtill 4000 frön. Fröna slungasiväg upp till sju meter frånmoderplantan. Från trädgårdarnasprider den sig lätt vidare tilllämpliga växtplatser såsom komposter,stränder, bäckstränder,vassar och åkerrenar. Månganya bestånd har fått sin börjannär man har fört trädgårdsavfallutanför tomten.Jättebalsaminens blommor ärstora, upp till 40 mm, och samkönade.De växer i upprättaknippen. Blommorna är oftastrosa färgade och jättebalsaminplantornaär i medeltal omkring1,5 meter höga.BEKÄMPNINGJättebalsaminen sprids endastmed hjälp av frön. Därför ärutgångspunkten vid bekämpningenatt man förhindrar attnya frön bildas. Små bestånd(några kvadratmeter eller någraar stora) av jättebalsaminerbekämpas lätt genom att mandrar upp de enskilda plantornaså tidigt som möjligt, senastunder blomningen innan frönamognar. Vidsträckta bestånd(flera ar stora) är svårare attfå bukt med. Man kan försökafå bort dem genom slåtter sånära marken som möjligt. Omväxten kapas av för högt uppeväxer det raskt ut nya skottoch mycket små plantor kanockså blomma och producerafrön. Uppdragna plantor somblivit liggande eller lagts påkomposten kan fortsättablomma och sätta frö. Därförär det viktigt att se till att växternainte fortsätter leva efteratt man har dragit upp ellerkapat dem.***Det rekommenderas att frönoch växtdelar från farliga främmandeväxtarter inte komposterasi hemkomposten utan debör föras till Kärringsmossenför att s.k. hetkomposterasdär eller kan sättas blandblandavfallet.Staden bekämpar farligafrämmande arter på områdenstaden äger utgående fråntillgängliga resurser. Årligenavlägsnar praktikanter etttiotal exemplar av jättefloka –så även inkommande.Staden önskar såledesatt invånarna på talkobasiskunde försöka hindra att ovannämndafrämmande växtartersprids i naturen på ett explosionsartatsätt.Kom ihåg, det enklastesättet att bekämpa farligafrämmande växtarter är attinte plantera ut dessa arteröverhuvudtaget i trädgårdar!Stort tack Torbjörn Sonck för viktig respons!TB gillade artikeln om jätteflokan men saknade en riktigbild på blomman. Och det får han här.Vi på redaktionen beklagar stort att det inte alltid på kortvarsel är möjligt att fixa fram bilder som tål tryckpressenshigh res-krav med kort varsel och ringa budget.Men: i fortsättningen ska en riktig bild på den aktuellablomman absolut ingå!Mvh, Nina WinquistAnna-LenaGranlund-BlomfeltKälla: www.ymparisto.fi/Läs mera: www.grankulla.fi/frammandevaxtarterlivia clubTyylikäs Kuntosali Aikuiselle Naiselle. Liviaclub.fiInredningsaffärCosy & CountryMatalan kynnyksen kuntosaliKaikenikäiset ja –kokoiset naiset ovat tervetulleitaLiviaan!30 min treeni polttaa rasvaa30min optimoitu Livia-training riittääpitämään kunnon koholla, ja on tutkitusti 3 xtehokkaampaa painonhallinnassa kuin pelkkäaerobinen liikunta. Auttaa tutkitusti myösinkontinenssivaivoihin.ALoiTA NyTjA TrEENAATTouKoKuuN0€*Durance en Provence, franskaekologiska hudvårdsprodukter,Marseille-tvålar, tvättmedel förkläder och kärl, dofter mm.Margretebergs ParkInspektorsgränd 502940 Esbowww.cosycountry.fiinfo@cosycountry.fiGsm 040 – 827 5737*Maksat vain liittymismaksun 25 €. Normaali hinta 59 €/kk. Ei sitoutumisaikaa.Livia Club Mankkaa, Mankkaan ostoskeskus.Mankkaantie 2-4 A 16 Puh: 040-8681919, mankkaa@liviaclub.fiVarmt välkommen!
- Page 1: Sisältää kaupungin virallisia ti
- Page 5 and 6: PÄIVÄKIRJA30.4.-20.5.2013DAGBOKen
- Page 7 and 8: Linda Vehkakoski ja Celina 2,5 v.Je
- Page 9 and 10: 30.4.-20.5.2013KAUPUNKITuruntieSTAD
- Page 11 and 12: 30.4.-20.5.2013URHEILUIDROTT11Kauni
- Page 13 and 14: 30.4.-20.5.2013URHEILUIDROTT13GrIFK
- Page 15 and 16: 30.4.-20.5.2013KAUPUNKISTADEN15Heik
- Page 17 and 18: STADEN30.4.-20.5.2013INFORMERAR17Ku
- Page 19 and 20: Kauniainen palvelee - GranKulla bet
<strong>30.4.</strong>–20.5.20133Jättiputki – Jättefloka ¼Jättipalsami – Jättebalsaminpuutarhasarjaträdgårdsserien delFI Monet puutarhojen koristekasvilajeistaleviävät ilman luonnollista kilpailijaa Suomen luontoon javievät elintilaa alkuperäiseltä lajistoltamme.Nämä ns. vieraskasvilajit, eli ihmisen avulla uuteenekosysteemiin siirtyvät lajit, ovat toiseksi suurin syyluonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen heti elinympäristöjentuhoutumisen jälkeen.Kirjoitamme loppukevään ja alkukesän joka lehdessätavallisista haitallisista vieraskasvilajeista ja niiden torjunnasta.Aloitimme sarjan viime numerossa kertomalla jättiputkesta,ehkä vaarallisimmasta vieraskasvilajistamme. Nyton vuorossa jättipalsami.SE Många växtarter som används som prydnadsväxteri trädgårdar kan sprida sig i den finländska naturen och talivsrum av våra ursprungliga växtarter då de oftast saknarnaturliga konkurrenter på de nya förekomstorterna.Dessa så kallade främmande växtarter är den näststörstaorsaken till minskningen av den biologiska mångfalden – denvärsta är förstörningen av livsmiljöerna.Idag förbjuder naturvårdslagen spridningen av växter avfrämmande ursprung i naturen.Vi publicerar i vår en serie om de vanligaste skadliga främmandeväxtarterna och om hur man kan bekämpa dessa.Serien inleddes med den farligaste av våra främmande arter,jätteflokan i förra numret. Nu står jättebalsaminen i turen.JÄTTIPALSAMIFI Jättipalsami (Impatiensglandulifera) saapui Suomeen1800-luvun lopulla ja nykyäänsitä tapaa laajalti myösluonnossa.Laji leviää siementen avullaja se tuottaakin niitä runsaasti,yksi yksilö voi muodostaajopa 4000 siementä. Kunkasvin siemenkodat ovatkypsät, siemenet sinkoutuvatympäristöön jopa seitsemänmetrin päähän.Pihoilta jättipalsami kulkeutuusuotuisiin kasvupaikkoihin,mm. tunkioille, rannoille,purovarsiin, ruovikoihin japellonlaiteille. Monet kasvustotovat saaneet alkunsa kunpuutarhajätteitä on kuljetettuluontoon tonttien ulkopuolelle.Kasvilla on suuret, jopa 40mm kokoiset, kaksineuvoisetkukat. Kukinto on pystyssäoleva terttu. Kukat ovatuseimmiten vaaleanpunaisia,"rentunruusun" eli horsmanvärisiä.Jättipalsamiyksilöidenkeskikorkeus on yleensä noin1,5 metriä.TORJUNTAKoska jättipalsami uudistuuvain siemenistä, perustuukasvustojenkin hävittäminensiihen, että uusia siemeniä eipäästetä muodostumaan.Pienet, muutamien neliömetrienja aarien laajuisetjättipalsamikasvustot onhelppo hävittää kitkemälläkasvit yksitellen pois mahdollisimmanvarhain, mielelläänviimeistään kukinta-aikana,ennen siementen kypsymistä.Laajat, useiden aarienkokoiset kasvustot ovatongelmallisempia. Niiden hävittämistäkannattaa kokeillaniittämällä kasvit mahdollisimmanalhaalta.Jättipalsami on erittäinsitkeä. Jos kasvin katkaisee,se kasvattaa hanakasti uusiaversoja, ja jopa alle 10-senttisetkasvit voivat kukkiaja tuottaa siemeniä. Myöskitketyt ja maahan tai kompostiinjätetyt versot voivatjatkaa elämäänsä kukkien jasiemeniä muodostaen.Kitkemisen ja niiton jälkeenonkin tärkeää seurata, etteivätkasvit pääse jatkamaanelämäänsä.***Haitallisten vieraslajiensiemeniä ja kasvinosia eisuositella kompostoitavaksikotikompostissa. Ne pitäisijoko viedä Ämmässuolle kuumakompostoitavaksitai laittaasekajätteeseen.Kaupunki torjuu em. lajejakaupungin omistamilla alueillaresurssien mukaan. Vuosittainharjoittelijat poistavat kymmenittäinhaitallisia kasveja– myös ensi kesänä.Kaupunki toivookin, ettäasukkaat esim. talkoovoiminyrittäisivät ehkäistä em.vieraslajien räjähdysmäistäleviämistä luontoon.Muista, että paras haitallistenkasvilajien torjunta on se,että niitä ei istuteta puutarhoihinollenkaan!Anna-LenaGranlund-BlomfeltLähde: www.ymparisto.fi/vieraslajitLue lisää www.kauniainen.fi/vieraslajitJÄTTEBALSAMINSE Jättebalsaminen kom tillFinland i slutet av 1800-talet ochnuförtiden påträffas den ocksåpå många ställen i naturen. Jättebalsaminenförökar sig endastmed frön och fröproduktionen ärriklig då en individ kan ge upphovtill 4000 frön. Fröna slungasiväg upp till sju meter frånmoderplantan. Från trädgårdarnasprider den sig lätt vidare tilllämpliga växtplatser såsom komposter,stränder, bäckstränder,vassar och åkerrenar. Månganya bestånd har fått sin börjannär man har fört trädgårdsavfallutanför tomten.Jättebalsaminens blommor ärstora, upp till 40 mm, och samkönade.De växer i upprättaknippen. Blommorna är oftastrosa färgade och jättebalsaminplantornaär i medeltal omkring1,5 meter höga.BEKÄMPNINGJättebalsaminen sprids endastmed hjälp av frön. Därför ärutgångspunkten vid bekämpningenatt man förhindrar attnya frön bildas. Små bestånd(några kvadratmeter eller någraar stora) av jättebalsaminerbekämpas lätt genom att mandrar upp de enskilda plantornaså tidigt som möjligt, senastunder blomningen innan frönamognar. Vidsträckta bestånd(flera ar stora) är svårare attfå bukt med. Man kan försökafå bort dem genom slåtter sånära marken som möjligt. Omväxten kapas av för högt uppeväxer det raskt ut nya skottoch mycket små plantor kanockså blomma och producerafrön. Uppdragna plantor somblivit liggande eller lagts påkomposten kan fortsättablomma och sätta frö. Därförär det viktigt att se till att växternainte fortsätter leva efteratt man har dragit upp ellerkapat dem.***Det rekommenderas att frönoch växtdelar från farliga främmandeväxtarter inte komposterasi hemkomposten utan debör föras till Kärringsmossenför att s.k. hetkomposterasdär eller kan sättas blandblandavfallet.Staden bekämpar farligafrämmande arter på områdenstaden äger utgående fråntillgängliga resurser. Årligenavlägsnar praktikanter etttiotal exemplar av jättefloka –så även inkommande.Staden önskar såledesatt invånarna på talkobasiskunde försöka hindra att ovannämndafrämmande växtartersprids i naturen på ett explosionsartatsätt.Kom ihåg, det enklastesättet att bekämpa farligafrämmande växtarter är attinte plantera ut dessa arteröverhuvudtaget i trädgårdar!Stort tack Torbjörn Sonck för viktig respons!TB gillade artikeln om jätteflokan men saknade en riktigbild på blomman. Och det får han här.Vi på redaktionen beklagar stort att det inte alltid på kortvarsel är möjligt att fixa fram bilder som tål tryckpressenshigh res-krav med kort varsel och ringa budget.Men: i fortsättningen ska en riktig bild på den aktuellablomman absolut ingå!Mvh, Nina WinquistAnna-LenaGranlund-BlomfeltKälla: www.ymparisto.fi/Läs mera: www.grankulla.fi/frammandevaxtarterlivia clubTyylikäs Kuntosali Aikuiselle Naiselle. Liviaclub.fiInredningsaffärCosy & CountryMatalan kynnyksen kuntosaliKaikenikäiset ja –kokoiset naiset ovat tervetulleitaLiviaan!30 min treeni polttaa rasvaa30min optimoitu Livia-training riittääpitämään kunnon koholla, ja on tutkitusti 3 xtehokkaampaa painonhallinnassa kuin pelkkäaerobinen liikunta. Auttaa tutkitusti myösinkontinenssivaivoihin.ALoiTA NyTjA TrEENAATTouKoKuuN0€*Durance en Provence, franskaekologiska hudvårdsprodukter,Marseille-tvålar, tvättmedel förkläder och kärl, dofter mm.Margretebergs ParkInspektorsgränd 502940 Esbowww.cosycountry.fiinfo@cosycountry.fiGsm 040 – 827 5737*Maksat vain liittymismaksun 25 €. <strong>No</strong>rmaali hinta 59 €/kk. Ei sitoutumisaikaa.Livia Club Mankkaa, Mankkaan ostoskeskus.Mankkaantie 2-4 A 16 Puh: 040-8681919, mankkaa@liviaclub.fiVarmt välkommen!
Change language