Lataa - Vaasan yliopisto

72tyisesti julkisten palvelujen organisoinnin näkökulmasta; ajan henki on julkisten palvelujenkustannustehokkuuden lisääminen, ja monesti välineenä on palvelujen alueellinen keskittäminen.Kaupunkien keskustojen ja lähiöiden yleisiä vahvuuksia ovat hyvä julkinen liikenne, edullisetmatkakulut, sopivuus muualla työskenteleville, asunnon arvon säilyminen, työn ja perheelämänhelppo yhdistettävyys sekä kaupallisten palvelujen ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksienriittävyys. Hyvänä pidetään myös sitä, ettei toisten asioita tiedetä liian hyvin eivätkä tuttavuussuhteetvaikuta ihmisten kohteluun. Etelä-Suomen kaupungeissa työmahdollisuudetarvioitiin muita alueita paremmiksi. Monipuolisia harrastusmahdollisuuksia koettiin olevanetenkin pääkaupunkiseudulla.Paikallislähtöiseen maaseutumarkkinointiinNykyisessä keskustelussa ei tunnisteta paikallisyhteisöjen moninaisuutta. Keskustelussa toistuvatkaupunki-maaseutu -jakoon liittyvät perinteiset mielleyhtymät. Tämä tutkimus on osoittanut,että alueellinen todellisuus on huomattavasti tätä vivahteikkaampi. Maaseutua markkinoidaankuluneiden mielikuvien perusteella; ne palvelevat enemmän viestin lähettäjien auvoisiakäsityksiä maaseudusta rikkumattoman onnen maana kuin nykyaikaa elävien ihmisten tiedollisiapyrkimyksiä tehdä ratkaisuja siitä, missä he elämäänsä elävät.Maaseutu on taannutettu kliseeksi. Sen varaan rakennettu markkinointi kääntyy itseään vastaanviimeistään silloin, kun kyläläiset eivät olekaan loppumattoman lupsakoita yhteisöllisyydenesitaistelijoita tai kun marraskuun ankeudessa uuden kotikylän sähköt katkeavat, pihatiekinostuu metriseksi lumivalliksi ja menneen kesän kukkaloisto väreilee pätkivän modeemiyhteydenpäässä olevan tietokoneen näytönsäästäjänä.Tämä tutkimus on osoittanut, että maaseudulla asuvat tunnistavat erittäin hyvin maaseudullaasumisen ongelmat; ne liittyvät esimerkiksi palvelujen jatkuvaan heikentymiseen. Toisaaltaesimerkiksi luontoon, elämänrytmin rauhallisuuteen ja päätöksenteon ihmiskasvoisuuteen liittyvätasiat kompensoivat palvelujen puutteita. Arjen ongelmista huolimatta maaseudulla viihdytään.Tällaisen realismin tuominen maaseutumarkkinointiin parantaa onnistumisen mahdollisuuksiaja lisää todennäköisyyttä sille, että uudet asukkaat myös jäävät maaseudulle.Maaseudun uusien asukkaiden saaminen tiivistyy paikallisten toimien taitavuuteen. Läheisyydenekonomia on käsite, joka suuntaa päättäjiä puntaroimaan, mitkä seikat ovat asukkailletärkeitä. Tässä tutkimuksessa on myös käynyt ilmi, mitkä seikat maaseudulla ovat asukkaidenarvioimina kunnossa ja mitkä kaipaavat kohentamista. Maaseudun kehittämisen näkökulmastatärkeitä toimijoita läheisyyden ekonomiaan perustuvassa asukasmarkkinoinnissa ja käytännönaktiviteeteissa ovat kunnat, kylätoimikunnat ja paikalliset toimintaryhmät. Näyttävästi käynnistetytvaltakunnalliset ja maakunnalliset uusia asukkaita maaseudulle houkuttelevat kampanjatyltävät harvoin konkretiaan asti. Sen vuoksi niihin käytettäviä voimavaroja olisi suunnattavapaikallisiin markkinointihankkeisiin.Suomessa on laajemminkin yleistynyt käytäntö, jossa valtakunnalliset organisaatiot ottavatsiipiensä suojaan ajassa liikkuvia ideoita ja muotoilevat niistä omia kehittämishankkeitaan.Monesti tehokkain ideoiden toteuttamisen väylä olisi kuitenkin paikallinen toiminta ilman“koordinointia” ja ilman valtakunnallisia ja maakunnallisia “asiamiehiä”. Pahimmillaan val-72