Lataa - Vaasan yliopisto

68YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 3Tutkimuksen taustaTässä tutkimuksessa väitetään asuinympäristöjen vaikuttavan perustavanlaatuisesti hyvänelämän edellytyksiin. Aluekehitykseen liittyvässä päätöksenteossa oletetaan kiinnitettävänriittämättömästi huomiota paikallisyhteisöjen asukkaiden käsityksiin asuinalueidensa luonteesta,vaikka esimerkiksi maankäyttö- ja rakennuslaki tätä sinänsä jo edellyttää. Koska asukkaidenkäsityksiä ei tunneta, ymmärrys alueyhteisöjen menestyksen perimmäisistä syistä jäävaillinaiseksi. Vaarana on myös sellaisen mielikuviin perustuvan käsityksen yleistyminen,että menestys voi koskettaa vain tietynlaisia paikkoja. Suomessa tämä ilmenee vakaumuksenasiitä, että ainoastaan suuret kaupunkiseudut voivat olla kehityksen “vetureita”.Yritysten kannalta olisi tähdellistä tietää, minkälaiset ihmiset viihtyvät minkäkinlaisissaasuinympäristöissä. Tämän tiedon varassa olisi helpompi tehdä toimintojen sijoittumiseen liittyviäpäätöksiä. Vähenevän työvoiman tilanteessa työpaikkojen sijainti alkaa sopeutua asumispreferensseihin.Työpaikkojen liikkuvuus on nykyään erittäin joustavaa. Tämän on niinsanottu Kiina-ilmiö kouraantuntuvasti osoittanut.Tutkimuksen päämielenkiinto on ollut maaseudun paikallisyhteisöissä. Vertailun vuoksi mukanaon myös kaupunkien paikallisyhteisöjä. Tutkimuksen ydinkäsite on läheisyyden ekonomia.Läheisyyden ekonomia on paikallisyhteisöjen kansalaislähtöistä suunnittelua palvelevakäsite. Se korostaa yhdyskuntien eheyttä ja arkielämän sujuvuuden huomioon ottamista tärkeänäyhteiskunnallisen päätöksenteon lähtökohtana. Läheisyyden ekonomian luonnehtimissayhdyskunnissa asunnot, työpaikat ja palvelut ovat mahdollisimman joustavasti saavutettavissa.Käsite “läheisyys” ei viittaa pelkästään maantieteelliseen läheisyyteen, vaan esimerkiksilyhyisiin jonotusaikoihin palveluja hankittaessa, pysäköinnin helppouteen ostoksilla käytäessä,palvelujen saamiseen “yhdeltä luukulta” tai sosiaalisten verkostojen monipuolisuuteen.Tässä tutkimuksessa läheisyyden ekonomiaa tutkittiin viiden ulottuvuuden kautta, jotka olivatasioiminen, asuminen, kaupallinen paine, päätöksenteko ja sosiaaliset verkostot. Läheisyydenekonomian tulkittiin toteutuvan, jos palvelut eivät ole ruuhkaisia ja ovat helposti saavutettavissa,asuminen on edullista, trendikkyys ei sanele liikaa elämäntapaa, asukkaiden arkeen liittyväpäätöksenteko on joustavaa ja nopeaa sekä naapurit tunnetaan ja heidän puoleensa voidaantarvittaessa kääntyä.Tutkimuksen käytännön toteuttaminenLäheisyyden ekonomian toteutumisen selvittämiseksi valittiin yhdeksän erityyppistä pienaluetta:Kuhmon haja-asutusalue; Teuvalta Norinkylä, Horonkylä ja Äystö; Maskusta Seikelänkylä; Piippolan ja Pyhännän keskustat, Vilppulan keskusta, Mikkelin keskusta, TampereeltaAtalan, Tasanteen ja Olkahisen lähiöalue, Vantaan Myyrmäki sekä Helsingin keskustasta Vironniemi,Ullanlinna ja Kampinmalmi. Tutkimusalueet edustavat monipuolisesti erilaisiaSuomen pienaluetyyppejä. Keskeisten läheisyyden ekonomiaan liittyvien ilmiöiden oletetaanvälittyvän niiden kautta3 Tämän luvun ovat kirjoittaneet Hannu Katajamäki ja Miia Mäntylä68