Lataa - Vaasan yliopisto

29Asumista ja elämistä ei Tampereen lähiöissä yleensä koettu erityisen edulliseksi. Tampereellaonkin tutkimusalueistamme kolmanneksi kallein tonttien ja pientalokiinteistöjen hinta. Kiinteistönarvon arvellaan kuitenkin säilyvän, mikä liittynee Tampereen voimakkaaseen muuttovoittoon,josta suuri osa sijoittuu lähiöihin. Koska töitä on useimmille saatavilla oman kaupunginalueelta, työssäkäynnistä aiheutuvia matkakustannuksiakaan ei pidetä liian suurina.Päätöksenteon joustavuutta ei Tampereella koeta kovin hyväksi. Tähän vaikuttanee kaupunginkoko ja suuri asukasmäärä, jolloin yksittäisen asukkaan vaikutusmahdollisuudet tuntuvat pieniltä.Kaupungintalollakin on noin 300 henkilöä töissä eli virasto voi jo koollaan tehdä asioinnistasiellä pienempiin kuntiin verrattuna vaikeammantuntuista. Kaupunkia pidettiin kuitenkinsopivan kokoisena, mikä liittynee sieltä saatavien palvelujen monipuolisuuteen.Seudun viihtyisyyttä vahvistaa se, että työn ja perhe-elämän yhdistäminen koetaan helpoksi.Tähän tulokseen vaikuttanevat työn löytyminen pääosin Tampereen alueelta sekä se, että tutkimusalueellaon jopa viisi päiväkotia. Asuinalueella koettiin olevan myös muihin alueisiinverrattuna hyvin vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Lähiöissä voi harrastaa hyvin etenkin liikuntaaja koko kaupunki tarjoaa myös monipuoliset kulttuuriharrastusmahdollisuudet. Myösasuinalueen kaupallisiin palveluihin oltiin hyvin tyytyväisiä, vaikka itse lähiöissä onkin vainmuutama kauppa. Muihin kauppoihin muun muassa keskustassa on kuitenkin niin helppo kulkea,että asukkaat ovat tyytyväisiä. Kaupallisuuteen liittyen muotitietoisuus on kuitenkin alueellakeskivertoa tärkeämpää.Tampere on yli 200 000 asukkaan kaupunki. Siitä syystä on ymmärrettävää, että asukkaidenasiat eivät ole hyvin toisten tiedossa eivätkä asukkaat tunne toisiaan. Ehkä samaan asiaan liittyenyhteistoimintakin on vähäistä – kun ei tunneta toisia, ei myöskään tehdä asioita yhdessä.Toisaalta lähiöistä näyttäisivät puuttuvan alueen omat seurat, jotka vahvistaisivat yhteenkuuluvuudentunnetta. Yksinäiseksi ihmiset eivät kuitenkaan itseään tunne.Vantaan MyyrmäkiTaustatiedot Vantaan MyyrmäestäHelsingin pohjoispuolella sijaitsevan Vantaan kaupungin väkiluku on 182 210. VantaanMyyrmäki on 1960- ja 1970-luvuilla rakennettu kerrostalolähiö, joka oli säilynyt vielä vuoteen1950 asti enimmäkseen rakentamattomana metsäalueena. Myyrmäeltä on matkaa Helsinkiin12–13 kilometriä ja Tikkurilaan eli Vantaan keskustaan 15–16 kilometriä. Myyrmäki sijaitseeHelsingin pohjoisrajan ja Vantaan Martinlaakson välissä. Myyrmäki rajoittuu idässäKaivokselaan ja lännessä Vapaalan alueeseen. Asukkaita Myyrmäellä on 14 500, mikä onnoin 8 % koko Vantaan asukasmäärästä. Se on Vantaan eri alueista väestömäärältään suurin jatiheimmin asuttu alue. Myyrmäkeä on aiemmin kuvattu nukkumalähiöksi, mutta nykyisin setarjoaa asukkailleen hyvät aluekeskustasoiset lähiöpalvelut. (Vantaan kotisivut 2004.)Vantaan väestönkasvu on voimasta, vuosina 2000–2002 sen väkiluku on kasvanut 5 823 hengellä.Kaupungin veroprosentti on 17,75 % (kuva 17). Poliittisista puolueista SDP:llä on suurinkannatus eli sillä on 31 % kunnanvaltuustopaikoista. Kokoomuksen kannatus on 25 %.Vuonna 2002 Vantaan työllisistä alle puoli prosenttia työskenteli maa- ja metsätaloudessa,20 % jalostuksessa ja 79 % palveluissa (Kuntaliiton kotisivut 2004). Vantaa ei ole aivan omavarainentyöpaikkojen suhteen, kaupungin työpaikkaomavaraisuus on 97,0 % (StatFin -29