Viihde ANSSI

TANSSIteksti: juha lahti / Kuva: LEhtikuva Oy/valtioneuvoston kansliastefan wallinTANSSIKULTTUURI ELPYYYHDISTYSTOIMINNALLAkoko suomi tanssiiTällä palstalla haastattelemme suomalaisia julkisuudenhenkilöitä; miten tanssi ja musiikki kuuluvatheidän elämäänsä sekä miten he kokevatsen merkityksen.Julkisen sektorin tehtävänä on turvata sellaisen kulttuurisestimerkitsevän tuotannon edellytykset, jolla eiole riittäviä markkinaehtoisia toimintaedellytyksiä.Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin osoittautuu selvästi paritanssikulttuurimmepuolesta puhujaksi. Ja vaikka hänen musiikkimakunsaei aivan perusiskelmän puolelle käännykään, on hänellä siitäkinselvä näkemys ja vahvat mielipiteet.1. Mitä kuuluu elämäänne juuri tällä hetkellä?Elämäni on sekä ruusuilla tanssimista että risuissa tarpomistaeli tuntuu siltä, että elossa ollaan. Tämä on luultavastiaika yleinen tunne puolueen puheenjohtajalla vaalienlähestyessä.2. Maassamme on vahva paritanssikultuuri ja perinteetsille. Millainen on oma ”suhteenne” paritanssiin?Pidän tanssimisesta ja pysyn suurin piirtein tahdissa. Suunnankanssa on välillä vaikeuksia, mutta pyrin välttämäänvarpaille astumista.3. Millainen merkitys iskelmä- / tanssimusiikkilla ja paritanssillaon mielestänne kulttuurissamme ja maammeidentiteetin kannalta?Lavatanssit ovat aina olleet osa suomalaista kulttuuria jaennen vanhaan jopa ainoa tapa tavata toista sukupuoltaedustavia. Paritanssi on kautta aikojen antanut suomalaisellemiehelle luvan tulla tavallista lähemmäksi naista, javoi olla, että suomalaisille olisi käynyt kalpaten, jos tätäyhteisöllistä ja osallistavaa traditiota ei olisi ollut. Iskelmä-ja tanssimusiikki taas kolkuttelee suomalaisten tunteitahyvin syvältä ja toimii kansakunnan tulkkina eri tilanteissa.Musiikki viihdyttää myös tanssilavan ulkopuolella.4. Mitä suomenruotsalaisuus on antanut musiikki- jatanssiperinteellemme?Suomenruotsalaiset ovat aina ottaneet musiikissa vaikutteitarajan takaa Ruotsista ja Pohjanmaalla paritanssi- jaiskelmäkulttuuri elää hyvin vahvana. Olen opiskellut ÅboAkademissa ja kaikissa niissä vähän suuremissa juhlissa,joissa olen ollut läsnä, on aina tanssittu jossain vaiheessailtaa. Ruotsinkieliset miehet hallitsevat yleensä paritanssinjalon taidon ja saavat siitä usein kehuja niin suomen- kuinruotsinkielisiltä naisilta. Ja RKP:n puoluekokoustahan eivoi järjestää ilman, että lauantai-ilta on bändi ja tanssia.5. Miten valtionbudjetti ottaa huomioon paritanssin jakevyen musiikin?Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) tukee kansantanssinharrastamista osoittamalla tukea kansantanssijärjestöille,festivaalitukea valtakunnallisille tapahtumille ja tukemallasekä kilpatanssia että myös ammattilaisten esitystoimintaa.Valtion tanssitaidetoimikunta puolestaan osoittaa tukeamm. erilaisille tanssikulttuuritapahtumille. Tämän lisäksivaltio osoittaa kunnille valtionsouutena ns. kulttuurieuronyleiseen kulttuuritoimintaan. Kunnat itsenäisesti päättävätmihin rahan osoittavat, mutta sillä voidaan tukea myöstanssikulttuuria, esim. lavojen toimintaa.OKM ja valtion säveltaidetoimikunta tukevat myös eri musiikinaloja edustavien orkestereiden ja yhtyeiden toimintaa.Iskelmä- ja tanssimusiikki toimii suurelta osin markkinaehtoisesti.Näin ollen iskelmämusiikin edustajat hakevatharvoin valtionavustuksia. Tämä johtuu mm. kilpailulainsäädännöstä:valtionavut eivät saa vääristää markkinoidentoimintaa ja kilpailutilannetta.6. Millainen on oma musiikkimakunne ja perustelutsille?Minulla on kaksi vanhempaa veljeä ja olen lapsuudessanikuunnellut heidän musiikkiaan, 1970-luvunpoppia ja progea. Tästä syystä olen melko kaikkiruokainen.Suurimman vaikutuksen minuun on tehnytABBA, jota kuuntelen edelleen. Tykkään myös Madonnasta,Lady Gagasta ja Magnus Ugglasta. Olenmyös kuunnellut paljon Eppu Normaalia, Juice Leskistäja PMMP:tä.7. Miten voitaisiin auttaa kotimaisia musiikkituottajiapitämään paremmin puoliaan kansainvälisessäkilpailussa?Suomalaisella musiikilla menee varsin hyvin, niinkotimaassa kuin vientimarkkinoillakin. Tosiasia kuitenkinon, että kotimainen musiikki kilpailee kansainvälisentarjonnan kanssa ja digitalisoituminen muuttaaalan rakenteita ja toimintamalleja perustavasti. Kilpailuetunammepitäisin taidekasvatusta, kotimaisenmusiikin suurta osuutta kulutuksesta, musiinkin alantavoitehakuista yhteistyötä sekä toimivaa ja tehokastatekijänoikeusjärjestelmää. Niistä kannatta pitää kiinnija edelleen kehittää.Alan murros näyttää vievän tilanteeseen, missä perinteinentyönjako esim. kustantajan, levy-yhtiön jakeikkamyyjän kesken hämärtyy. Monet yritykset näyttävätkinpyrkivän tarjoamaan artisteilleen kokonaisvaltaistapalvelua, joka kattaa koko arvoketjun (360asteen malli), myös kansainvälisesti. Tämän kehityksentukemista kannattaa vakavasti harkita niin kulttuuri-kuin elinkeinopolitiikan toimin.8. Tanssilavojemme määrä on ollut vähenemäänpäin. Mitä voitaisiin tehdä tanssilavakulttuurin ja- perinteen elvyttämiseksi?Tanssilavojen ylläpitäjät ovat useimmiten yhdistyksiä,joiden toiminnan takana on tulisieluisia, asialleenomistautuneita ihmisiä. Näin sen tuleekin olla. Harrastamisenja yhteisen tekemisen tulee lähteä kansalaistenomasta mielenkiinnosta. Mielestäni on edelleen tärkeäätukea tätä toimintaa: kunnat ovat avainasemassa.9. Lopuksi tanssiterveisenne suomalaisille?Tanssi kannattaa aina! Tanssi on hyvä liikuntamuoto,mutta myös sosiaalinen tapahtuma. Tanssi on kulttuuria,jolla voidaan vaikuttaa niin fyysiseen kuin henkiseenkinhyvinvointiin.TANSSIKURSSITOulu • Tornio • Raahe • Rovaniemi • PulkkilaYmpäri Suomen • Baile Retro, KanariaKevätRieha 24.-26.4. OuluUudet kurssit joka viikko • Ei ennakkoilmoittautumistaTule yksin tai porukalla - Kaikki pääsevät tanssimaan!www.tanssiaalto.com18 TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2011