Suomeen lisää bioenergiaa Fortumin Anne Brunila ... - PubliCo Oy

Euroopan Unioni vaatii, että uusiutuvan energian osuus kaikesta energiankulutuksestaSuomessa pitäisi nostaa 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Bioenergiaapyritäänkin käyttämään energiantuotannossa entistä enemmän.Hyvää esimerkkiä näyttää Haapaniemen uusi voimalaitos, joka aloitti juuri toimintansaKuopiossa. Laitoksen kiertopetikattilan polttoaineista jopa 70 prosenttia voi ollabiopolttoaineita.Kuopion Energia Oy:n rakennuttamasähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosHaapaniemessä valmistui loppuvuodesta2011. Voimalaitoksen asennustyötalkoivat keväällä 2010, ja laitos otettiinkaupalliseen käyttöön tammikuun alussa2012.Uusi laitos on Haapaniemen voimalaitosalueenkolmas yksikkö. Se tuottaaKuopion seudulle kaukolämpöä ja sähköä.”Haapaniemi 3:n toiminta on lähtenythyvin käyntiin. Laitoksen turbiini on toiminutmoitteettomasti koko tehoalueella”,Kuopion Energian projektijohtaja Petri Luomakehuu uutta laitosyksikköä.”Viime aikoina kattilan polttoaineenaon käytetty paljolti metsähaketta. Mukanaon osittain ollut turvettakin, muttanyt meillä on turve aika vähissä.””Metsähakkeen osuus polttoaineestaon tätä nykyä noin 50 prosenttia.”Periaatteessa biopolttoaineidenosuus voidaan kasvattaa jopa 70 prosenttiin.”Hiili ja öljy ovat laitoksella varapolttoaineina”,Luoma täsmentää.Turvetta Kuopion Energia varastoisoille ja metsäautoteiden varteen.”Voimalaitosalueelle rakennetaan varastohakepolttoaineelle. Pohjatyöt alkoivatvuoden 2011 puolella. Varasto saadaankäyttöön todennäköisesti syksyllä 2012.”Luoman mukaan vielä ei ole päätetty,haketetaanko puupolttoainetta myösvoimalaitoksen alueella.”Erikoistilanteita varten Kuopiossaon useita öljyllä toimivia varalämpökeskuksia.”BUDJETTI ALITTUI19 MILJOONALLAMetso Power toimitti laitokselle uudenkiertopetikattilan. Se otettiin käyttöön kesäkuun2011 alussa. Kattilan teho on 149MW (megawattia).Kattila korvasi Haapaniemen ykköslaitoksenvanhan, vuonna 1972 asennetunTampellan toimittaman turvepölypolttokattilan.Uuteen kattilaan sytytettiin tuletensimmäistä kertaa kesäkuussa 2011.”Haapaniemi 1 on nyt jäänyt poiskäytöstä. Tarvittaessa sen turbiinia voidaankuitenkin käyttää molemmilta viereisiltävoimalaitoksilta, joihin turbiinirakennuson yhdistetty putkilinjoilla. Järjestelytoimii myös kaukolämmön tuotannossa”,Luoma mainitsee.Rakennusten välillä kulkevissa putkilinjoissaon höyry- ja lauhteenpalautuslinjat.Uudessa laitosyksikössä ei kuitenkaanLuoman mukaan ole erillistä valvomoa.Entisestä valvomosta ohjataan myösuutta laitosta.”Laitoksen kokonaiskustannusarviooli 136 miljoonaa euroa, mutta budjettialittui. Lopulliseksi hinnaksi tuli noin 117miljoonaa euroa”, Luoma toteaa.Kattilalaitteiden ja -asennusten osuushinnasta oli noin puolet.”Rahaa säästyi, koska hankintoja onnistuttiintekemään oikeina ajankohtina.Rakentamisaikaan osunut taantuma alensisekin kustannuksia. Lisäksi metallin maailmanmarkkinahintojenlaskua pystyttiinhyödyntämään.”Luoma vakuuttaa rakennustöiden pysyneenaikataulussa. Työmaalla oli enimmilläänsamaan aikaan töissä noin 350henkilöä.Työmaan korkeuserot lisäsivät rakennustöidenvaativuutta. Alueelle oli rakennettava300 metrin pituinen tukimuuri.Lähialueilla oli myös kaukolämpö-, kaapeli-ja viemäriputkia, joita oli siirrettäväuusiin paikkoihin.”Laitoksen rakennuspaikka sijaitsikahden tien välissä, joten työmaalla oli vainkaksi mahdollista asennussuuntaa. Tonttioli muutenkin ahdas, joten tilaa oli käytettävissävain vähän.””Muutenkin uuden ja vanhan voimalaitoksenliittäminen yhteen on aina vaativatyö”, Luoma sanoo.BIOENERGIAA LAITOKSIINMETSÄSTÄ TAI PELLOLTABiopolttoaineilla tuotetaan Suomen kokonaisenergiasta25 prosenttia ja sähköstä20 prosenttia. Bioenergia edustaa lähes 90prosenttia uusiutuvan energian käytöstä.Suomen metsissä on paljon bioenergiantuotantoon soveltuvaa biomassaa.Loppuvuoden 2011 talvimyrskyjen raivaustöistäon odotettavissa suuri määrä puupolttoainettavoimalaitosten kattiloihin.Hyvää energiapuuta saadaan myös esimerkiksinuorten metsien harvennushakkuista.Raaka-ainetta biokattiloihin on myösmahdollista kasvattaa pelloilla. Esimerkiksiruokohelpiä pidetään käyttökelpoisenaenergiakasvina.Suomessa arvioidaan olevan lähespuoli miljoonaa hehtaaria peltoa, jota voitaisiinkäyttää peltoenergian tuotantoon.Suomen Bioenergiayhdistys ry:n (FINBIO)mukaan ruokohelpi on Suomen oloissasuotuisin tuotantokasvi. Se menestyy Suomessamyös luonnonvaraisena.Peltoenergian tuotannossa ruokohelpiedellyttää hyvää kasvuympäristöä, jottapellolta voidaan korjata mahdollisimmanpaljon hyvälaatuista polttoainetta ja ruokohelpinlämpöarvo saadaan säilymään energiantuotantoonasti.Jyväskylä Innovation Oy:n selvityksenmukaan myös ruokohelpipolttoaineen kuljetusja varastointi on syytä toteuttaa siten,että ruokohelpin lämpöarvo pysyy hyvänä.enertec 1 / 2012 37