Suomeen lisää bioenergiaa Fortumin Anne Brunila ... - PubliCo Oy

ENERGIAN AMMATTILAISILLEVesivoimalaitoksiasaneerataanentistäehommiksiSIVUT 46–49enertec.fiSuomeen lisääbioenergiaaSIVUT 36–38FortuminAnne Brunila puhuumyrskyn opetuksestaSIVUT 6–9

TAPAHTUMAKOKONAISUUS:12Messut | Energiapäivä | Kongressi | SeminaaritTampere | 23.-25.10.2012SUUNTAAENERGIASITÄNNE!Energia-alan päätapahtuma tulee taas...Energia 12 -messut kokoaa energiateknologian ja -tuotannonhuippuosaajat. - Tule mukaan!PÄÄTEEMAT: Energiatuotanto ja -jakelu, energiamarkkinat Järjestelmät ja laitteet Suunnittelu ja rakentaminen Käyttö ja kunnossapitoEsillä tulevaisuuden ratkaisut!Uutuutena mm. EcoCity -älykäs ja ympäristöystävällinen kaupunki- ja energiainfraNäytteilleasettaja! Messujen myynti ennätysvauhdissa!VARAA OSASTOPAIKKASI HETI!Nina Nurminen | p. 010 830 0803 | nina.nurminen@expomark.fiTaina Hiekkataipale | p. 010 830 0814 | taina.hiekkataipale@expomark.fiKestävääenergiaatehokkaasti!energiamessut.fiENERGIA 12 -MESSUT JÄRJESTÄÄ: YHTEISTYÖSSÄ: VIRALLINEN ENERGIA 12 -MESSUJULKAISU:

ENERTEC 1/2012JULKAISIJAPubliCo OyPälkäneentie 19 A00510 HELSINKIPuh. 09 686 6250Faksi 09 685 2940info@publico.comwww.publico.comPÄÄTOIMITTAJARisto ValkeapääTOIMITUKSEN KOORDINAATTORIMirkka LindroosTOIMITTAJATMerja KihlAri MononenSami J. AnteroinenTILAUKSETtilaukset@publico.comwww.enertec.fiPAINOPAIKKAPunaMusta Oy, helmikuu 2012KANSIKUVAFortum OyjpääkirjoitusSÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS ONYHTEISKUNNALLINEN KYSYMYSKirjoittelen tätä Runebergin päivänä Ruotsinpyhtäällä metsän keskelle rakennetussarivitalossa. Talossa on sähkölämmitys. Pakkasta on lähes 30celsius astetta. Takassa palavat koivuhalot.Täältä olivat joulukuussa sähköt poikki kymmenkunta tuntia. Mitäänpahempia vaurioita ei kuitenkaan syntynyt. Ehkä suurin vaurio oli henkiselläpuolella; tuli epävarmuus siitä, voiko sellaisessa paikassa työskennelläjoustavasti, josta sähköt saattavat katketa pitkäksikin aikaa.Appiukkovainaa oli rakentamassa tätä taloa reilut 30 vuotta sitten.Hän oli sähkömies, Tampereen teknillisen koulun kasvatti. Koulunsa hänkävi pian sodan jälkeen. Sähkömiehiä koulutettiin silloin paljon. Puoletmaasta oli sähköistämättä, ja kansallisessa suururakassa sähköt vedettiinsyrjäkylien rintamamiestiloja myöten.Luin aikanaan hänen oppikirjansa. Ne sisälsivät olennaista tietoa sähköstä.Lähtökohtana oli sodan jälkeen antaa teknisesti taitaville ihmisillekattava perustieto sähkötekniikasta. Asiat oli myös osattava käytännössä,sillä sähköjen asentaminen ja vikojen korjaaminen vaati ehdotonta ammattitaitoa.Oppikirjojen piti olla riittävän havainnollisia, jotta oppi meni perille.Huonosti läksynsä lukeneiden nimet löytyivät onnettomuusraporteista.Sähkö oli ollut teollistuneelle Suomelle historian saatossa tärkeä selviytymisväline.Sähköyhtiöissä on ollut laajaa asiantuntemusta sekä tuotannostaettä siirrosta ja jakelusta.Ulkona työskentelevät sähkön siirto- ja jakeluverkkopuolella miehetovat arvonsa tuntevia. He tarkastivat sodan jälkeen pitkälle 1960-luvullelinjojensa kunnon kävelemällä kesällä niiden reittejä pitkin. Ei olluthelikoptereita – apostolinkyydillä mentiin, joskus useampi sata kilometriä.Haruksista ja pylväistä oli tieto ja ymmärrys niiden kestävyydestä. Riskialttiitpaikat tiedettiin.Tuli aika, jolloin jakeluverkoista tuli suurta pääomaa. Valtakunnassasähköliiketoiminta jäi yhä harvempiin käsiin. Johtajat saivat suuria bonuksiamenestyksellisestä bisneksestä, jossa yhtenä tekijänä oli rationalisointi.Vanhat sähkömiehet ja heidän kasvattinsa jäivät eläkkeelle. Samalla lähtipaljon hiljaista tietoa verkkojen tilanteesta.Sähköverkot piti kuitenkin saada pidettyä kunnossa. Myrskyjä oli ollutennenkin, mutta nyt ne tuntuivat purevan entistä pahemmin. Väestöoli edelleen hajallaan laajassa maassa maaseutua ja saaristoa myöten.Tiedotusvälineissä meni hyvin läpi suuri ratkaisu: sähköverkot piti kaapeloidamaan sisään. Se oli ”loistava keksintö”, jolla ongelmista päästäisiin.Ainoat esteet ratkaisun pikaiselle toteuttamiselle olivat kuitenkin raha jateknisen toteutuksen vaikeus. Vie ainakin yhden sukupolven ajan, ettälaajamittainen maakaapelointi saadaan toteutetuksi.Ei ole nopeaa suurta ratkaisua sähköverkkojen varmuuden parantamiseen.On olemassa vain jatkuva työ niiden automatisoinnissa, kunnossapidossaja uudistamisessa. Älykkäät sähköverkotkaan eivät toimi,jos sähköt katkeavat.PubliCo on Aikakauslehtien Liiton jäsen.© 2012 PubliCo Oy Kaikki oikeudet pidätetään.Tämän julkaisun osittainenkin kopiointi ilmanjulkaisijan antamaa kirjallista suostumusta onehdottomasti kielletty.RISTO VALKEAPÄÄPÄÄTOIMITTAJAKirjoittaja on tehnyt useita energiayhtiöiden historiakirjoja.2 enertec 1 / 2012

Energian säästöäja luotettavuuttaAHLSTARpumpuillaThe Heart of Your ProcessAHLSTAR-pumpun elinkaaren aikaisia kustannuksiaminimoidaan korkealla hyötysuhteella,vankalla rakenteella ja oikeallapumpun valinnalla. Näiden ansiosta pumpunenergiankulutus pienenee ja kokonaisluotettavuusparanee.AHLSTAR-pumppusarja on kehitetty vuosikymmentenpituiseen kokemukseemmeja prosessituntemukseemme pohjautuen.Se on läpimurto, josta on todellista hyötyäkäyttäjille.Sulzer PumpsSulzer Pumps Finland OyPL 66, 48601 KotkaPuh. 010 234 3333Kattavat huoltopalvelutkuljetinalan ammattilaiseltaKäytössänne vankka kokemuskuljetinjärjestelmistä:Tarkastus- ja asiantuntijapalvelutVaraosapalvelutKenttätyöt ja määräaikaishuollotPeruskorjaukset ja kunnostuksetLaiteuusinnat ja pienprojektitRaumaster OyNortamonkatu 34, 26100 Rauma, FinlandTel. +358 2 837741service@raumaster.fiwww.raumaster.fiRaumasterenertec 1 / 2012 3

SISÄLLYSLUETTELO02 Esipuhe06 Myrskyn ratsastajatFortumin Anne Brunila puhuu myrskyn opetuksista,aurinkotaloudesta ja ydinvoiman tulevaisuudesta.10 Älykkäät sähköverkot tarjoavat rajualiiketoimintapotentiaalia061412 Tarvitaanko ilmastonmuutoksen torjuntaanenergiakriisi?14 Kun raha ratkaiseeYmpäristöministeri Ville Niinistö uskoo ydinvoimahankkeidenkallistuneen yli energiayhtiöiden kipurajan.18 Pitkän kaavan kautta22 Olkiluotoon tulossa lisää ydinvoimatuotantoa26 Öljyn hinta vaikuttaa kaikkiin polttoaineisiin4 enertec 1 / 2012

3030 Uudet rajoitukset hidastavat tuulivoimanlisärakentamistaViime aikoina Suomessa on alettu suosiatuulivoimaa, mutta viranomaiset ovat asettaneet senrakentamiselle monenlaisia uusia esteitä.36 Suomeen lisää bioenergiaa40 Uusia jätevoimalaitoksia viimeistelläänPohjanmaallaVuoden 2012 lopulla kaksi uutta voimalaitosta tuottaahyötyvoimaa Pohjanmaan rannikolla.46 Vesivoimalaitoksia saneerataan entistäehommiksi50 Ajankohtaista40enertec 1 / 2012 5

Myrskyn ratsastajatFORTUMIN ANNE BRUNILA PUHUUMYRSKYN OPETUKSISTA, AURINKOTALOUDESTA JAYDINVOIMAN TULEVAISUUDESTAFortum joutui melko konkreettisesti myrskyn silmään, kun Suomenpahin myrsky kolmeen vuosikymmeneen katkoi linjoja ja pimensikoteja oikein urakalla. Tapaninpäivänä riehunut myräkkä aiheuttirunko- ja pienjänniteverkon vikoja, joiden piirissä oli pahimmillaan yli50 000 kilometriä Fortumin verkkoa ja jopa 190 000 asiakasta.Fortumin yhteiskuntasuhteista ja strategiastavastaava johtaja Anne Brunilakertoo, että Tapaninpäivän supermyrskyja sitä seurannut vähäisempi Hannu-myrskyaiheuttivat suuria tuhoja Fortumin sähköverkkoonpääosin Etelä-, Länsi- ja Lounais-Suomessa,jonne osui myrskyn kärki.”Poikkeuksellisen suurten myrskytuhojenkorjaaminen eteni hyvin, vaikkapahimmin vaurioituneilla alueilla asiakkaatjoutuivat odottamaan sähköjä pitkään.Myrsky kuitenkin osoitti, että on kehitettävänopeasti keinot parantaa maammesähköverkon kestävyyttä kovissakin myrskyissäja keinot tavoittaa suuria asiakasmääriä,jotta asiakkaat saavat nyt koettuaselvästi nopeammin tietoa sähkökatkostenkorjauksista”, Brunila toteaa.Brunilan mukaan Fortum on jo vahvistanutasiakaspalveluaan reilusti ja nostanutmyrskyihin varautumista moninkertaiseksiaiempaan nähden. Kevään aikanayhtiö lupaa ottaa käyttöön myös testikäytössäolleen tekstiviestipalvelun. Palveluntoimivuus ei tosin riipu yksin Fortumista:teleoperaattoreillakin on oltava riittävätvarajärjestelmät sähkökatkosten osaltaja tekstiviestit on saatava kulkemaan vielätuntienkin kuluttua mahdollisesta katkoksesta.MAAN POVEEN PIILOONHirmumyrskyn jälkimainingeissa yksi toistuvapuheenaihe on ilmajohtojen korvaaminenmaakaapeleilla, jotta sähkö virtaisimyrskyltä suojassa. Brunila huomauttaa,että Fortum on jo mukana näissä talkoissaja rakentaa sekä uusii sähköverkkoaanvuosittain 1 600 kilometrin edestä – tästämäärästä 1 000 km kaapeloidaan.”Fortumin sähköverkon kaapelointiasteon 29 prosenttia, mikä on vertailukelpoistenyhtiöiden keskiarvon yläpuolella”,Brunila vastaa niille, joiden mukaan Fortumon turhan hidas kaapelointiprojekteissaan.Sähkön kaapelointi on kuuma perunatietenkin sen takia, että kyseinen lystion sangen kallista: yhden kilometrin kaapelointimaksaa (kaapeloitavasta paikastariippuen) 50 000–60 000 euroa. Kaapeloinninjohtotähtenä onkin samanaikainentoiminta muun yhdyskuntarakentamisenkanssa, jotta teiden ja väylien avaamisiavoidaan vähentää.”Kaapeloinnin lisääminen normaaliainvestointitahtia nopeammin edellyttääsekä lupakäytännön muuttamista ettäyhteiskunnallista keskustelua siitä, mitäsähkön siirto saa maksaa. Sähkönsiirto onviranomaisen säätelemää toimintaa”, Brunilahuomauttaa.MAAILMAN PARAS SÄHKÖYHTIÖ?Vaikka kotimaassa tulee välillä lunta tupaan,maailmalla Fortum tuntuu olevanarvossaan. Viimeisten meriittien joukossaon Carbon Disclosure Leadership -indeksin(CDLI) arviointi, jonka mukaan Fortum onmaailman paras sähkö- ja lämpöyhtiö. Indeksinpistemäärä oli vakuuttava 97/100.Anne Brunila on iloinen siitä, että Fortumintoiminta ilmastoasioissa sekä kattavaja läpinäkyvä raportointi saivat tunnustustaCDLI-arvioinnissa. Aivan puskantakaa ykkössija ei sentään tullut, sillä Fortumoli parhaimpien yritysten joukossa joaiemminkin vuosina 2007–2009.Ilmastonmuutoksen hillintä on kokotoimialan suurimpia haasteita ja Fortumillase on nostettu yhdeksi strategian keskeiseksilähtökohdaksi.”Vaikka olimmekin CDLI-indeksinparas yhtiö, emme jää lepäämään laakereillamme,vaan jatkamme ponnistelujapäästöjemme edelleen vähentämiseksi.Kun nykyiset vuosittaiset CO 2-päästömmeovat luokkaa 25 miljoonaa tonnia, ja pitkänaikavälin tavoitetilamme on olla päästötönsähkö- ja lämpöyhtiö, niin tekemistätällä saralla riittää”, Brunila toteaa.Fortum hyväksyttiin syksyllä myös yhdeksännenperättäisen kerran Dow Jonesinkestävän kehityksen indeksiin DJSI World.VIHREÄMPÄÄ VALUUTTAAFortumin johto on viime aikoina puhunutpaljon ns. aurinkotaloudesta, jossa energiantuotanto perustuu hiilidioksidipäästöttömiinja uusiutuviin energianlähteisiin.Anne Brunila myöntää olevansa huolissaansiitä, että ihmiskunnan siirtyminen vähähiilisempäänmaailmaan sujuu niin tuskastuttavanhitaasti.”Viimeisin tieteellinen tieto osoittaa,että ilmastonmuutos voimistuu ja hillintä-6 enertec 1 / 2012

Kuvat: Fortum / Tomi Parkkonenenertec 1 / 2012 7

toimilla on kiire ja mitä pitemmälle tulevaisuuteenniitä lykätään, sen kalliimmiksine tulevat.”Brunila tiedostaa, että energia-alaon sekä globaalilla, eurooppalaisella ettäkansallisella tasolla tunnistanut vastuunsatässä kysymyksessä ja laatinut omat visionsa energiatulevaisuudesta. Visio tulevaisuudenenergiajärjestelmästä ohjaamyös Fortumin toimintaa, mutta paljonon tehtävä töitä ennen kuin visioista tuleetodellisuutta.”Totuus on se, että me emme voimuuttaa maailmaa yksin. Aurinkotalouteensiirtyminen edellyttää tutkimusta jainnovaatiota, huomattavia investointeja jajohdonmukaista energia- ja ilmastopolitiikkaasekä ennen kaikkea yhteiskunnan eriosapuolien yhteistä ja vahvaa tahtoa. Aurinkotalouteenei myöskään siirrytä hetkessäeikä samalla hylätä nykyisiä energiantuotantotapojavaan siirtymä vie aikansaja etenee asteittain.”KOKO PALETTI KÄYTTÖÖNFortum on jo pitkään kehittänyt aurinkotalouteenkuuluvia energiaratkaisuja, kutenälykkäitä sähköverkkoja, sähköntuotannonenergiatehokkuutta, uusia asumisenja liikenteen ratkaisuja sekä aaltoenergianedellyttämää osaamista.”Aurinkotalouden osalta olemmeyhä selkeämmin siirtymässä tutkimus- jakehitysvaiheesta ratkaisujen kaupallistamiseen.Fortumissa on käynnissä useitaaurinkosähkön demonstraatio- ja tutkimushankkeitaaurinkoenergian valtavanpotentiaalin hyödyntämiseksi”, Brunilakertoo.Myös suoran aurinkoenergian osaltaFortum on siirtymässä puhtaasta tutkimusvaiheestaoikean liiketoiminnan pohjustamiseen.Ehtymättömällä, uusiutuvallaja päästöttömällä auringon energialla onmerkittävä rooli sähkön ja lämmön tuotannossajatkossa, Brunila uskoo.”Siksi olemme lähteneet jo aikaisessavaiheessa kehittämään siitä liiketoimintaa.Aurinkoenergiaan liittyvien teknolo gioidenosalta oppimiskäyrä on ollut jyrkkä viimevuosina, ja lisäksi tällä saralla on lupa odottaateknologisia läpimurtoja.”FIKSU EI MALTAITA MAKSABrunilan mainitsemat älykkäät sähköverkotovat puhuttaneet toimialan pelureitajo pitemmän aikaa. Brunilan mukaan fiksuuttapitäisi löytyä kummastakin päästäverkkoa: energiaa on sekä tuotettava ettäkulutettava älykkäästi. Uusiutuvan energianosuuden kasvu lisää tarvetta sähkönpitkäaikaiseen varastointiin ja lisääntyväänsäätökapasiteettiin, mihin vesivoima osanaaurinkotaloutta tarjoaa erittäin hyvätmahdollisuudet.”Energiantuottajat ja -kuluttajat tarvitsevatmyös älykkäitä sähköverkkoja, eliesimerkiksi teknologioita sähkön kaksisuuntaiseensiirtoon verkosta kuluttajalleja kuluttajalta takaisin verkkoon.”Brunilakin näkee, että sähkön kuluttajastatulee myös enenevässä määrinsähköntuottaja. Tulevaisuudessa kuluttajavoi säätää omaa sähkönkäyttöään kalleimmistakulutushuipuista edullisempaanajankohtaan, ja kallista varavoimaa tarvitaanvähemmän.”Älykkäiden verkkojen ansiosta kuluttajavoi jatkossa myydä ylijäämäsähkönsätakaisin verkkoon. On myös löydettäväteknologiat, joilla hajautetun energiantuotantoyksiköidenpienet purot yhdistetäänsuuren mittakaavan sähkövirroiksi.”Fortum kehittää aktiivisesti älykkäitäsähköverkkoja ja kotitalouksien etälukumittaritovat iso osa sähköverkon kehitystä.Kotinäytön kautta kuluttaja voi seuratakodin energiakulutusta reaaliaikaisesti.”Tämä on ensimmäinen, älykkäänsähköverkon mahdollistama konkreettinentyökalu kulutuksen seurantaan”, Brunilahuomauttaa.Aivan itsestään asiat eivät etene tälläkäänsaralla: älyverkot edellyttävät sitä,että verkko ylipäätään on hyvässä kunnossa,mikä taas edellyttää investointeja verkonperustoimintoihin – mikä puolestaanedellyttää kannustavaa ohjausta.YDINVOIMA 2.0Vuosi Fukushiman onnettomuuden jälkeenlaineet ovat jo jonkin verran tasaantuneet.Katastrofin jälkeen tehdyt laajat turvallisuusselvitykset– koskien niin vanhoja8 enertec 1 / 2012

laitoksia kuin uusia rakenteilla tai suunnitteillaolevia – ovat osoittaneet, että turvallisuusnäkökulmastauudet laitokset täyttävättiukimmatkin turvallisuusvaatimukset.”Useat maat ovat myös päättäneetjatkaa ydinvoimainvestointejaan”, Brunilatoteaa.Hänen mukaansa ydinvoiman puolestapuhuu vahvasti se seikka, että ydinvoimaon käytännössä ainoa riittävänsuuren mittakaavan keino tuottaa hiili dioksidipäästötöntä energiaa kasvavan kysynnäntarpeisiin.”On selvää, että Fukushiman jälkeenydinvoimaloiden turvallisuuskysymyksiinkiinnitetään merkittävästi enemmän huomiotaja turvallisuus tulee nostamaan kustannuksia.Suomi on kuitenkin tässä suhteessajo maailman huippumaa: meillä onniin viranomaisten kuin ydinvoimayh tiöidenkintoimesta kehitetty turvallisuusajatteluamaailman eturivissä ja uskomme, ettämeillä on tässä suhteessa paljon annettavaa.”Toisaalta edes ydinvoima-ajattelu eiole kiveen kirjoitettu, vaan asiat voivatmuuttua ajan tarpeiden mukana. Brunilamuistuttaa, että maailmalla on käytykeskustelua ns. pienen mittakaavan laitoksista,jotka hänen mukaansa tarjoavat”mielenkiintoisen näkökulman” ydinvoimanhyödyntämiseen.Lisäksi kehitteillä on ratkaisuja, joillasamasta ydinpolttoainemäärästä saadaanenemmän energiaa. Kolmantena seikkanaBrunila nostaa esiin ydinvoiman hyödyntämisenyhdistetyssä sähkön ja lämmön(CHP) tuotannossa.”Nämä kaikki ja varmasti myös monetmuut uudet sovellukset pitävät ydinvoimankäytössä vielä vuosikymmeniä myösaurinkotalouteen siirryttäessä.”SAKSAN ETSIKKOAIKAVaikka Suomessa tunnutaan palattavannormaaliin päiväjärjestykseen Fukushimanjäljiltä, on hyvä pitää mielessä, että Saksanpäätös laittaa lappu ydinvoiman luukulleon pitänyt. Käytännön tasolla maa kääntyiyhdessä päivästä sähkön viejästä sähköntuojaksi. Brunilan mukaan tämä ei tulesujumaan ilman kitkaa:”Myös maan sisäiseen verkkoon täytyyinvestoida huomattavasti, jotta sähköäsaadaan siirtymään pohjoisen tuulivoimaloistaetelän teollisuudelle. ”Tuleva verkkoremontti tarkoittaa sitä,että Saksa on entistä riippuvaisempi hyvintoimivista sähkömarkkinoista. Markkinattaas tarvitsevat toimiakseen kattavansähkön siirtoverkon niin maiden sisälläkuin niiden välilläkin, Brunila muistuttaa.”Saksasta todennäköisesti tuleekinverkkokehityksen puolestapuhuja, mikäon hyvä asia, sillä Eurooppa todella tarvitseepaljon investointeja sähkön siirtoverkkoon.”Asiassa on myös se näkökulma, ettäparempaa sähkönsiirtoverkkoa ei tarvitaainoastaan markkinoiden toimivuudentakia, vaan myös siksi, että se on edellytysesimerkiksi uusiutuvan energian tavoitteidensaavuttamiseksi. Brunila varoittaa, ettäilman kattavaa ja hyvää verkkoa uusiutuvanenergian tavoitteiden saavuttamisestauhkaa tulla erittäin kallista, jos investointejaei voida tehdä parhaiden olosuhteidenääreen puutteellisen verkon takia. SAMI J. ANTEROINENenertec 1 / 2012 9

Fiksussa vara parempiÄLYKKÄÄT SÄHKÖVERKOT TARJOAVAT RAJUALIIKETOIMINTAPOTENTIAALIAÄlykkäät sähköverkot puhuttavat energiateollisuuden toimijoita – ja yhäkasvavassa määrin myös kuluttajia. Hurjimmissa visioissa aurinkopaneelitja jokamiehen tuulivoimalat mullistavat elämänmenon lähes maassa kuinmaassa – skeptikkojen mukaan taas visioiden takana ei ole tarpeeksilujaa tahtoa, yhteisymmärrystä saati rahaa. Kaiken aikaa smart grid-konseptien yllä leijuu Damokleen miekkana ilmastonmuutos, jokamuistuttaa että aikaa ratkaisujen toteuttamiseen ei ole loputtomasti.ABB on jo pitkään ollut eturintamassaedistämässä älykkäiden sähköverkkojenkehitystä ja yleistymistä. Liiketoiminnankehitysjohtaja Dick Kronman ABB:ltä huomauttaa,että älykkäät sähköverkot ovatkokonaisuudessaan merkittävä muutosniin kuluttajille, sähköyhtiöille kuin toimittajillekin,mutta avaavat samalla myöspaljon mahdollisuuksia.Kronmanin mukaan muutoksen hidasteenaei ole teknologia, koska se on joolemassa – esimerkiksi ABB:llä on tuotteet,järjestelmät ja ratkaisut älykkäiden sähköverkkojentoteuttamiseksi. Kysymys on pikemminkinperinteisten rakenteiden ja toimintamallienhaastamisesta:”On muistettava, että sähköyhtiöttoimivat mutkikkaassa liiketoimintaympäristössä,joka osittain on viranomaisval-vonnan ja sääntelyn alla. Tämän liiketoimintaympäristönmuuntuminen on pitkäprosessi, joka edellyttää myös lainsäätäjänja viranomaisen työntöä.”PAIKALLISTA POWERIAYhtenä ABB:n vahvuutena älykkään sähköverkonkehityksessä on paikallinen läsnäolokaikilla merkittävillä markkinoilla, Kronmanhuomauttaa. ”Voimme siten edistää parhaitakäytäntöjä laajan asiakaskunnan kesken.Toisena vahvuutena laskisin teknologiaosaamisemmeja laajan tuoteportfoliomme, jotasopivasti yhdistelemällä löydämme toimiviaratkaisuja vaikeimpiinkin haasteisiin.”Kronman uskoo, että vuosikymmentenkokemus sekä sähkövoimatekniikastaettä automaatiotekniikasta on tässä työssäsuureksi eduksi – maasta riippumatta.Älykkäisiin sähköverkkoihin kytkeytyvänliiketoiminnan on arvioitu kasvavanvuosittain Euroopassa jopa yli 40 prosenttia.Maailman johtavana sähkövoima- jaautomaatioteknologiayhtiönä ABB näkeeälykkäät sähköverkot merkittävänäkasvualueena: ”Olemme tunnistaneetpotentiaalin ja tehneet strategisia investointeja,yritysostoja sekä solmineet strategisiakumppanuuksia tarjoaman vahvistamiseksi.”LAAJAA YHTEISTYÖTÄÄlyverkkoratkaisujen kehittämisessä ja toteuttamisessaABB tekee yhteistyötä muunmuassa Deutche Telekomin tytäryhtiön T-Systemsin, Genovan kaupungin, Fortumin,Vattenfallin, Helsingin Energian ja E.ONinkanssa. Suomessa yhtiö on mukana muun10 enertec 1 / 2012

Kuva: ABBmuassa teknologiayhteistyössä, jonka tavoitteenaon kehittää älykkäitä energiaratkaisujaHelsinkiin rakentuvalle Kalasatamanalueelle.ABB on laskenut, että Saksassa onnyt lähes miljoona pientä sähkön tuotantolaitosta,kun vuonna 2000 samaankokoluokkaan ylsi vain 20 000 laitosta.Kronman toteaa, että Saksan kehitys onsuoraan seurausta maan harjoittamastaenergiapolitiikasta, jossa vahvasti suositaanja tuetaan uusiutuvaa tuotantoa sekäkeskitetysti että hajautetusti.”Suomessa valittu energiapolitiikanlinja ei suosi mikrotuotantoa, joka Saksassakasvaa räjähdysmäisesti. On arvioitu, ettäSaksassa on jo nyt asennettuna kapasiteettinanoin 24 GW aurinkovoimaa pienjänniteverkkoon.Lukuna tätä voisi verrata Suomenviimetalven kulutushuippuun, joka olinoin 15 GW.”Kronman ei usko, että vallitsevallaenergiapolitiikalla tullaan Suomessa näkemäänsaksalaismallista tiikerinloikkaa.Sopivaa teknologiaa uusiutuvaan, pienimuotoiseenenergiantuotantoon – myöslaajemmassa mittakaavassa – olisi silti tarjollajo Suomessakin.ÄLYKKYYSOSAMÄÄRÄKOHDALLEENEuroopan isot sähköyhtiöt ovat jo pitkääntehneet pitkäjänteistä kehitystyötäälykkään sähköverkon kehityksen ja standardoinninosalta. ABB on tiiviisti mukanatässä kehitystyössä, Kronman mainitseeja huomauttaa, että kyse on myösosittain perinteisten tuotteiden muuntumisestaälykkäiksi tuotteiksi. ”Esimerkkinämainittakoon perinteinen (20kV/400V)muuntamoratkaisu, joka jatkossa onkinälykäs muuntamo.”Tuorein esimerkki ABB:n tahtotilastaetsiä uusia mahdollisuuksia saatiin marraskuussa,kun ABB ilmoitti investoinnistaanViola Systemsiin. Kyseessä oli 20 prosentinpääomainvestointi suomalaiseen yritykseen,joka toimittaa sähköverkkojen langattomiaviestintäratkaisuja.Dick Kronmanin mukaan Viola Systemson sähköverkkojen langattoman viestintäteknologianpioneeri. ”ABB on käyttänytyhtiön tuotteita ratkaisuissaan jovuosia. Strategisen kumppanuuden myötätutkimus- ja tuotekehitysyhteistyö tiivistyy”,hän kuvailee.Kronman näkee, että yhdistämälläsuomalainen langaton teknologiaosaaminenABB:n verkostoautomaatiotarjontaanpysytään tehokkaasti ratkaisemaan verkkoyhtiöidenkohtaamia ongelmia. ViolaSystemsin tuotteita ovat muun muassalangattomat reitittimet ja ohjainyksiköt,jotka mahdollistavat älykkäissä sähköverkoissalaitteiden langattoman viestinnän.KAIKKI IRTI JULKISESTA VERKOSTALaajan kansainvälisen hyväksynnän saaneissaViolan ratkaisuissa ainutlaatuistaon se, että ne kykenevät hyödyntämäänmyös julkista tietoliikenneverkkoa kustannustehokkaasti,luotettavasti ja turvallisesti.Perinteiset ratkaisut perustuvat nimittäintyypillisesti erillisverkkoihin, joiden rakentamis-ja ylläpitokustannuksia ei voida jakaauseamman käyttäjän kesken, kuten julkisissaverkoissa.Älykkäiden verkkokomponenttienasennus laajasti jakeluverkkoon on keskeinenosa älykkäiden sähköverkkojen kehitystä– mutta nämä komponentit ovat älykkäitävain jos ne pystyvät kommunikoimaan,Kronman huomauttaa.”Kustannustehokkaat tietoliikenneratkaisutovat siten keskeisiä mahdollistajiaälykkäille sähköverkoille. Viola Systemson kehittänyt teknologiaa, joka kustannustehokkaasti,mutta silti luotettavasti ja turvallisestipystyy hyödyntämään julkista langatontatietoliikenneverkkoa (2G/3G/4G).Yhteistyön avulla voimme siten edistää älykkäidensähköverkkojen kehitystä evoluutionailman erillistä investointitarvetta tietoliikenneinfrastruktuuriin.”ITSE ITSEÄÄN KORJATENABB ja Fortum aloittivat viime kesänä älyverkkoteknologiapilotinKirkkonummenalueella – yhä jatkuvan projektin tähtäimessäon ennen kaikkea verkon itsekorjaavuus.Kronman kertoo, että verkon itsekorjaavuustoteutetaan korkean automaatioasteenavulla. ”Täysimääräisesti emme vieläole voineet hyödyntää pilottia, koska asennustyötja käyttöönotto ovat osittain vieläkesken ja odottamassa talven väistymistä.”Pilotissa on pohjimmiltaan kyse siitä,että automaation avulla vikapaikat voidaanmahdollisimman tarkasti paikantaa, jonkajälkeen verkon viallinen osuus voidaan eristääja sähkönsyöttö palauttaa terveille osille.Kronmanin mukaan myrskyjen ja tykkylumenaiheuttamia vikoja ei automaatiollavoi välttää, mutta automaatiolla pyritään siihen,että mahdollisimman pieni asiakasryhmäkokee keskeytyksen – ja että tuo keskeytysjää mahdollisimman lyhyeksi.”Tapani- ja Hannu-myrskyt muistuttivatmeitä siitä tosiasiasta, että avojohtoverkotovat haavoittuvaisia sääilmiöille. Kaapelointion varma keino suojautua sääilmiöiltä,mutta se on sinänsä pitkä prosessi vaikkakinkaikessa uudisrakentamisessa avojohdotkorvataan maakaapelilla”, Kronmantoteaa. SAMI J. ANTEROINENenertec 1 / 2012 11

Tarvitaanko ilmastonmuutoksentorjuntaan energiakriisi?Demokraattiset valtiot eivät näköjäänpysty ratkaisemaan talouskriisejäänennen kuin ollaan aivanselkä seinää vasten. Kansan valitsematpäättäjät kun tarvitsevatymmärryksen kansalta toimilleen.Valmius uhrauksiin syntyy vasta,kun kriisi on tulossa konkreettisestipäälle ja siitä on jauhettu mediassaväsyksiin asti.Talouskriisi tuntuu lähes välittömästi. Jospalkan tai eläkkeen maksu loppuu, niinvilu ja nälkä tulevat jo seuraavina päivinä.Talouskasvu on politiikan ytimessä,koska sen avulla poliitikot välttävät ikävätpäätökset – elintason ja kansalaisten ostovoimanlaskun, yksityisomistuksen uudelleenjakamisen – ja näiden seurauksenakoko yhteiskuntarauhan järkkymisen.Energian ja talouden suhde on se, ettähalpa energia tukee talouskasvua. Halpamerkitsee samalla saatavuutta ja helppokäyttöisyyttä.Tästä syystä kaikki halvatenergialuonnonvarat otetaan käyttöön.On hullunkurista kuvitella, että energiamuoto,joka on valtion tukien avullasaatu kilpailukykyiseksi markkinoilla, olisihalpaa.Uutiset uusien öljy-, kaasu- ja hiilivarantojenlöytymisestä otetaan aina myönteisestivastaan. Onkin realistista olettaa,että maapallon kaikki fossiiliset varat hyödynnetään.Tästä seuraa, että maapallonilmasto lämpenee muutamassa sadassavuodessa nykyisestä 10 astetta ja päädytäänsamantyyppiseen ilmastoon kuin 34miljoonaa vuotta sitten. On selvää, että ihmistennykyisestä elinympäristöstä ei tulevaisuudessaole paljoakaan jäljellä.Mikä olisi sellainen energiakriisi, jokapakottaisi valtiot ja kansalaiset hyväksymäännykyisenkaltaisen luonnon säilymisenkannalta välttämättömän muutokseneli hiilidioksidipäästöjen oleellisen vähentämisen?Osa energiakriiseistä on syntynyt politiikanseurauksena. Öljykriisin 1970-luvullalaukaisi valtioiden väliset poliittiset erimielisyydet,ja se oli hintakriisi. Se ei ollutsaatavuuskriisi, paitsi köyhille, joille öljynkäyttö muodostui liian kalliiksi. Öljykriisiinreagoitiin politiikassa voimakkaasti, mm.ydinvoimaa alettiin rakentaa monissa maissa.Kaasukriisejä on ollut muun muassa Ukrainanja Venäjän välillä. Nekin ovat olleetvaltioiden välisiä poliittisia kriisejä, ja Itämerenkaasuputki syntyi ainakin osittaintästä syystä.Sitä vastoin Tshernobylin ja Fukushimanaiheuttamat ydinvoimakriisit eivätjohtuneet politiikasta, mutta niillä on ollutlaajoja poliittisia vaikutuksia. VastaavastiBP:n Deepwater Horizon -öljylautantuho oli tekninen kriisi poliittisine seurauksineen.On selvää, että ilmastonmuutos synnyttääkriisejä, ja ilmastonmuutos on energiastajohtuva kriisi. Sen syyt ovat kuitenkinluonteeltaan poliittiset; talous on ainailmastoa tärkeämpi lyhyellä tähtäimellä.Ilmastonmuutos saataisiin pysäytettyä,jos edullisten fossiilisten energialähteidenkäytöstä luovuttaisiin, jos ne jätettäisiinmaan uumeniin, eikä niitä poltettaisiilmakehään. Fossiilisen energian käytöstäjohtuvan kriisin välttäminen edellyttäisi sitä,että kansalaiset ymmärtävät ilmastonmuutoksenseuraukset ennen kuin ne ovataivan ovella. Tämä on valitettavasti hyvinepätodennäköistä, koska nopeasti vaikuttavaafinanssikriisiäkään ei pystytä ennaltaehkäisemään.Ilmastouhan välttäminen edellyttäisikansalaisilta ymmärrystä halvan energianmerkityksestä taloudelle, kasvulle, ympäristölleja heille itselleen. Ja lisäksi ymmärrystä,että uhan välttämiseksi tarvitaanmerkittävä muutos eli huononnus. Meidäntapamme elää pitäisi muuttua, koskahalvan fossiilisen energian avulla saavutettuakaikkea hyvää ei enää entiseen tapaanolisikaan saatavilla.Huononnusta ei tietenkään ilmanpainavia syitä hyväksytä. Lisäongelmanaon se, että ”rikkaat” selviävät kriiseistä kuivinjaloin: rasitus ei jakaannu oikeudenmukaisesti.Tästä epäoikeudenmukaisuudestakansalaisilla on tietämys selkäytimessä– tuoreessa muistissa on finanssikriisi: ketkäottivat riskiä ja hyötyivät, ja ketkä lopultajoutuivat maksajiksi.Carbon Capture and Storage -teknologiaauttaisi. Suurista öljy-, kaasu- ja kivihiilivoimaloistaja jalostamoista otettaisiinhiilidioksidikaasu talteen ja painettaisiinmaan uumeniin, jossa se sitoutuu geologiseenmateriaaliin. Tämä tosin maksaa, elihaittaa talouskasvua. Siksi sen käyttöön einäytä olevan kiirettä.Ydinvoimalla on erikoinen rooli.Edullisena ja hiilidioksidipäästöttömänäse loiventaa tulevaa muutosta, mutta lykätessäänväistämätöntä se voi hidastaavaikeiden poliittisten päätösten tekemistä.ANTTI RUUSKANENANTTI.RUUSKANEN@JKLGROUP.COMKuva: Risto Valkeapää12 enertec 1 / 2012

Varaajia ja virtalähteitä30 vuoden kokemuksellaEllego Powertec Oy, Linnapellontie 18, 24910 HALIKKO ASPuh : (02) 737 250 /// Fax : (02) 737 2530 /// e-mail: info@ellego.fiwww.ellego.fiInsta Automation OyAutomaatiosuunnitteluwww.insta.fienertec 1 / 2012 13

Kun raha ratkaiseeVILLE NIINISTÖ USKOO YDINVOIMAHANKKEIDENKALLISTUNEEN YLI ENERGIAYHTIÖIDEN KIPURAJANYmpäristöministeri Ville Niinistöllä on vihreä viesti ydinvoimayhtiöille –ja tässä yhteydessä vihreä on nimenomaan rahan väri. Hänen mukaansalupalappu taskussa kulkevien ydinvoimapelureiden TVO:n ja Fennovoimankannattaa peruutella hankkeista ulos juuri taloudellisista syistä.Sanoma on suunnattu etenkin Fennovoimanpääomistajalle, saksalaiselleE.ONille: ”E.ONissa varmasti osataan laatiakustannusarvio hankkeelle ja hinnastatulee kova – ehkä niin kova, että projektiaei ole mielekästä lähteä toteuttamaan.”Niinistö viittaa siihen, että Olkiluoto3 on komeasti yli budjetin ja viivästynytvuositolkulla. Suomalaisten ongelmat onpantu merkille myös maailmalla: esimerkiksiKanadassa ja Etelä-Afrikassa on laitettuydinvoimalaprojektit jäihin kun hintalappuon paisunut liian suureksi ja riskithallitsemattomiksi.Ja jos OL3 ei ole edistynyt onnellistentähtien alla, niin mitä toivoa sitten on Fennovoimanhankkeella, jossa kaikki starttaalähtöruudusta, Niinistö kysyy.”Fennovoimalla ei ole ratkaistunaydinjätteen loppusijoitusta eikä esimerkiksiriittävää infraa ole valmiina.”Pienen takaportin Niinistö Fennovoimankinhankkeelle kuitenkin jättää: mikäliyhtiössä katsotaan, että perussähkön hallintaja ennustettavuustekijät riittävät syiksiedetä asiassa, saattaa Pyhä joel le jonainkaukaisena päivänä noustakin ydinvoimala.LAJINSA VIIMEISET?Niinistö kuitenkin uskoo, että nyt puhutaanalansa viimeisistä dinosauruksista. Fukushimanjälkeisessä maailmassa monetmaat ja yritykset ovat vetäneet sen johtopäätöksen,että nyt on aika panostaa– ydinvoiman sijaan – uuden sukupolvenpuhtaaseen energiatalouteen.Vihreä puhuri nousee maailmalla jasen rohkaisemana Suomen vihreät ovatesittäneet kansanäänestystä ydinvoimastaluopumisesta. Mikäli kansa sanoo ydinvoimalle”ei”, nykyiset ydinvoimalat saisivatlaittaa lapun luukulle sitä mukaa, kunniiden käyttöluvat umpeutuvat ja ne voidaankorvata kestävillä vaihtoehdoilla. Olkiluodonkahden voimalayksikön nykyisetkäyttöluvat ovat voimassa vuoteen 2018.Loviisan vastaavat luvat yltävät vuosiin2027 ja 2030.Niinistö muistuttaa, että vaikka hallitusohjelmassaydinvoimalisenssit on laitettujäihin ainakin neljäksi seuraavaksi vuodeksi,reaktorihankkeet tapaavat kuitenkinherätä henkiin jossain vaiheessa. Ikuiseneipäs-juupas-tilanteen välttämiseksi voitaisiinkysyä neuvoa kansalta.Vihreiden puheenjohtaja myöntää,että syksyinen aloite on otettu hivenenristiriitaisesti vastaan:”Kaikki eivät ajatukselle lämpene,mutta haluamme tällä aloitteella korostaapitkäjänteisen ja johdonmukaisen ener giastrategianmerkitystä. Jos ydinvoima hylätäänkansanäänestyksessä, voidaan Suomessakinkeskittyä rakentamaan kestävääenergiataloutta.”CLEANTECH NOUSUUNNiinistön visioissa uusiutuva energia luovihreitä työpaikkoja koko maahan ja mm.uusia mahdollisuuksia vientiteollisuudelle.”Kun vain asiasta tehdään päätös, onmahdollista saada pääomat liikkeelle ja kehittäävihreää taloutta.”Vihreät haluaa kansanäänestyksenvielä tämän vaalikauden aikana. Perustuslakiantaa mahdollisuuden neuvoa-antavaankansanäänestykseen, mutta sen järjestämisestäon päätettävä lailla. Vihreätvoivat halutessaan edistää kansanäänestyslakiesitystäjoko hallituksessa tai eduskunnassatekemällä lakialoitteen.Niinistöllä on ehdotus valmiina tarkemmaksikinajankohdaksi: ”Seuraa vieneduskuntavaalien yhteydessä voitaisiinjärjestää äänestys myös ydinvoiman tulevaisuudesta”,Niinistö toteaa ja lisää, ettätämä tosin vaatii onnistuakseen lainmuutoksen,mutta ainakin vihreät ovat siihenvalmiita.”Koko maan kannalta olisi järkevääsopia tietystä peruslinjasta, jonka pohjaltaedetä energia-asioissa.”SAKSAN JA ITALIAN TIETÄNiinistö on rohkaistunut Saksasta, jossaydinvoima on päätetty kokonaan korvatauusiutuvilla energiamuodoilla tulevien vuosienaikana. Hänen mukaansa on merkillepantavaa,että muutosta tekemässä ovatmaassa myös teollisuus ja liike-elämä.”Päätökselle luopua ydinvoimasta onSaksassa laaja tuki.”14 enertec 1 / 2012

enertec 1 / 2012 15Kuva: Janne Suhonen / Valtioneuvoston kanslia

Italiassa tuntuu olevan paljolti samatahti: kesäisessä kansanäänestyksessä italialaisetkaatoivat pääministeri Silvio Berlusconinhallituksen ajaman ydinvoimaohjelmanuudelleenkäynnistämisen. Yli94 prosenttia äänensä antaneista vastustiydinvoimalasuunnitelmia.Käytännössä vaalitulos merkinneeItalian ydinhankkeiden pysähtymistä vuosikymmeniksi.Ennakkotapauskin löytyy:ydinvoimaohjelman jatkaminen laitettiinjäihin vuonna 1987 Tshernobylin ydinvoimaonnettomuudenjälkeen järjestetyssäkansanäänestyksessä. Berlusconin hallitususkalsi säätää lain ohjelman jatkamisestavasta vuonna 2010.SAMAAN AIKAANNAAPURISSAAjallisesti kauempaa, mutta maantieteellisestilähempää löytyy Ruotsin kansanäänestysvuodelta 1980, jolloin kansalaisetpäättivät lakkauttaa ydinvoiman vuoteen2010 mennessä. Vuonna 1997 tosin sorvattiinuusi päätös, jossa tarkka takarajapoistettiin – vaikkakin itse perusajatusydinvoimaloiden alasajosta säilyi.Takinkääntö tapahtui vasta 2009,jolloin Ruotsin porvarihallitus päätti salliaKuva: Ben Barden / Vattenfall16 enertec 1 / 2012

ydinvoimaloiden ”uusrakentamisen” tarpeenvaatiessa. Tämä semantiikka taas tarkoittaasitä, että ydinvoimalat voidaan korvatasamalle paikalle rakennettavilla uusillaydinvoimaloilla.Fukushima tuntuu kuitenkin muuttaneenkaiken. Ruotsin elinkeinoelämässäpohditaan, että Japanin ydinkatastrofisaattaa hyvinkin merkitä kuoliniskua Ruotsinuusille ydinvoimahankkeille.Vuoden 2011 alusta lähtien Ruotsiinolisi jo periaatteessa voinut rakentaa lisääydinvoimaa, mutta Ruotsin energiamarkkinoitahallitseva kolmikko Vattenfall, Fortumja E.ON ei nähtävästi uskalla investoidauusiin reaktoreihin ennen kuin Ruotsinydinvoimapolitiikkaan saadaan jokin suuntaja tolkku.Niinistön mukaan Ruotsin soutaahuopaa-metodistaon opittavissa ainakinse, että olisi alunperinkin pitänyt uskoakansaa: ”Kansanäänestyshän järjestettiinjo kauan sitten, mutta sen tulosta ei kunnioitettu.”MITÄ MAKSAA,PALJONKO PÄÄSTÄÄNiinistö palaa yhä uudestaan siihen seikkaan,että ydinvoiman kustannuksia eitiedosteta koko laajuudessaan. Hänenmukaansa esimerkiksi tuulivoiman syöttötariffienhinnasta puhetta kyllä riittää,mutta ydinvoiman rakentamiseen upotetutmittavat julkiset tuet – yksityisistä pääomasijoituksistapuhumattakaan – eivät ole samallalailla otsikoissa.Ministeri huomauttaa myös, ettäydinvoimala ei ole mikään erityisen tehokas”ilmastonmuutoksentappaja”:”Ydinvoima on itse asiassa varsin hidaspäästönvähentäjä. Ongelmaksi muodostuutällöin myös se, että ydinvoimaloihinlaitetut resurssit ovat pois uusiutuvista,jotka vähentävät hiilidioksidipäästöjä paljonnopeammin. Uusiutuvien avulla onmahdollista lisätä tuottavuutta, kun ydinvoimantuottavuus polkee paikallaan”, Niinistölataa.MIELIPIDEMINISTERILLÄKINVihreästä ministeristä ei varsinaisesti välitykuvaa hallituksen uskollisesta soturista, jokakuuliaisesti toteuttaa hallitusohjelmaa.Niinistön mukaan vihreiden puheenjohtajanja ministerin roolit sopivat vallan hyvinyhteen: ”Kaikilla ihmisillä on oma ydinvoimakantansaja hyvä niin. Tietenkin nämäovat mitä suurimmassa määrin poliittisiakysymyksiä.” SAMI J. ANTEROINENenertec 1 / 2012 17

Pitkän kaavan kauttaFENNOVOIMAN YDINVOIMALA NOUSEE PYHÄJOELLE,MIKÄLI KONSORTION RIVIT PYSYVÄT YHTENÄISINÄPyhäjoen Hanhikivi nykyään.Fennovoiman ydinvoimaprojekti nytkähti kunnolla eteenpäin lokakuussa,kun sijoituspaikkakunta saatiin selväksi. Yhtiö on valinnutydinvoimalansa sijoituspaikaksi Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevanPyhäjoen kunnan ja uusi voimala nousee Hanhikiven niemelle Perämerenrannalle.Valintaa edelsi pitkä savotta: erinäisiäselvityksiä tehtiin lopulta noin neljänvuoden ajan. Fennovoimalla oli hankkeensaalussa kesällä 2007 ydinvoimalan sijoituspaikaksiliki 40 vaihtoehtoa. Selvitystenperusteella paikkoja karsittiin vaiheittain,ja joulukuussa 2009 Fennovoima raja-18 enertec 1 / 2012

Kuvat: FennovoimaSelvitysten lopputulos oli, että sekäSimo että Pyhäjoki ovat ydinvoimalalle hyviäsijoituspaikkoja. Kumpaankin voi turvallisestija ympäristön kannalta kestävästirakentaa ydinvoimalan. Molemmat seutukunnatovat rakenteeltaan ja asenteeltaansopivia tukemaan hanketta. Mikään yksittäinensyy ei ratkaissut sijoituspaikkaa,vaan Pyhäjoki osoittautui sopivimmaksi kokonaisharkinnanperusteella.si vaihtoehdot kahteen Pohjois-Suomenkuntaan: Pyhäjokeen ja Simoon.Kaksintaistelusta tuli tiukka ja valovoimainen– ja itse asiassa Simon kunnanjohtajaEsko Tavia kutsui koko prosessia”Fennovoima-Idols”-kisaksi. Paikkakunnanlopullisessa valinnassa painotettiinturvallisuutta, teknistä toteutettavuutta,ympäristöasioita, rakentamiskustannuksiasekä seutukunnan kykyä tukea hanketta,joka tuo seutukuntaan parhaimmillaantuhansia uusia työntekijöitä ja palveluidenkäyttäjiä. Näiden aihekokonaisuuksien allatarkasteltiin satoja yksityiskohtia.KOVAA KALLIOTAPyhäjoen puolesta puhui nimittäin useampitekninen asia, joiden vuoksi ydinvoimalaon helpompi rakentaa Pyhäjoelle. Pyhäjoenkallioperä on ensinnäkin osoittautunut tutkimuksissaehyemmäksi: tämä tarkoittaahelpompia louhinta-, tiivistys- ja kaivantotöitä.Pyhäjoella seismiset suunnitteluarvotovat myös matalammat kuin Simossa. Tämävaikuttaa sekä ydinvoimalarakennuksenettä sen sisälle asennettavien laitteidenmitoitukseen. Lisäksi jäähdytysvettä vartenrakennettavat tulo- ja poistotunnelit ovatPyhäjoella noin kilometrin lyhyempiä.Oma vaikutuksensa on myös sillä, ettäPyhäjoella laitoksen välittömässä läheisyydessäasuu ja mökkeilee erittäin vähänihmisiä, joten työmaa aiheuttaa rajoitetustihäiriötä naapurustolle.Fennovoiman viestintäjohtaja MairaKettunen kertoo, että yhtiö on saanut sijoituspaikkavalinnanjälkeen todella paljonyhteydenottoja esimerkiksi töihin haluaviltaihmisiltä ja paikallisilta yrittäjiltä. ”Pyhäjoen-toimistollammeon käynyt kiinnostuneitavierailijoita tavallista enemmän. Heovat kyselleet pääosin aivan konkreettisistaasioista, kuten koska rakentaminen alkaaja mitä alueella missäkin vaiheessa tapahtuu.”Fennovoimassa myönnetään auliisti,että hankkeella on toki myös vastustajia– ja esimerkiksi rinnanmitalla hävinneelläSimolla riittää sulateltavaa tappiossa. ”Simossaoli paljon pettyneitä, mutta sekinymmärretään, että hankkeella on positiivisiavaikutuksia laajalle alueelle koko Pohjois-Suomeen”,Kettunen linjaa.HANHIKIVEN STARTTI 2012?Ensimmäiset valmistelevat työt Hanhikivelläaloitetaan aikaisintaan loppuvuonnaenertec 1 / 2012 19

Havainnekuva ydinvoimalasta Pyhäjoen Hanhikiven niemellä.2012 – mutta sitä ennenkin ehtii tapahtuayhtä ja toista: ”Nyt paikkavalinnan jälkeenjatkamme Hanhikivellä tarkentavia pohja-,ympäristö- ja vesitutkimuksia. Lisäksi tarkempisuunnittelu yhteistyössä kunnan, viranomaistensekä laitostoimittajien kanssajatkuu. Myös monien erilaisten lupienhakemisen valmistelu jatkuu”, kertoo Kettunen.Samalla valmistaudutaan yhdessäPyhäjoen ja Raahen seutukunnan kanssahankkeen tuleviin vaiheisiin.Voimalan rakentamisen aikataulu tarkentuu,jahka laitostoimittaja on valittu.Fennovoima lähetti heinäkuussa tarjouspyynnötArevalle ja Toshiballe ja valitseelaitostoimittajan 2012–2013. ”Odotammelaitostarjouksia tammikuussa 2012”,Kettunen linjaa aikataulua. Voimalan alustavakustannusarvio on 4–6 miljardia euroa.Fennovoimassa katsotaan, että Arevaja Toshiba täyttävät parhaiten kriteeritsilloin, kun haetaan partneria tositarkoituksella– ja pitkäksi aikaa. Viime vuodetFennovoiman väki on käynyt tiivisti ”treffeillä”sekä Arevan että Toshiban kanssaselvittääkseen, kumpi yhtiö on oikea valintarakentamaan Fennovoiman (ja samallakoko Pohjois-Suomen) ensimmäistä ydinreaktoria.Riippumatta siitä kumpi laitostoimittajavalitaan, vahvassa roolissa läpi kokomaratonin tulee luonnollisesti olemaanmyös Säteilyturvakeskus STUK.PULSSI LÖYTYY VIELÄFukushiman onnettomuuden jälkimainingeissaydinvoima on ehditty julistaa moneenkertaan kuolleeksi. Kyseinen energiantuotantomuotovoi kuitenkin – MarkTwainin sanoin – ainakin toistaiseksi kuitatahuhut rutkasti liioitelluiksi, ainakin mikälion uskominen kansainvälistä atomienergiajärjestöäIAEA:ta.Järjestön mukaan maailman ydinvoimaloidenmäärä tulee kasvamaan merkittävästiseuraavien kahden vuosikymmenenaikana. Reutersin haastattelema IAEA:njohtaja Yukiya Amano totesi syyskuussa,että nousua odotetaan 90–350 ydinvoimalanverran.Nykyään maailmassa on kaikkiaan yli400 ydinreaktoria, eniten Yhdysvalloissa,Venäjällä ja Ranskassa. Amanon mukaanuusia ydinvoimaloita odotetaan nousevaneniten maihin, jotka jo käyttävät ydinvoimaa.Määrän kasvu on Amanon mukaanmerkittävää, joskin hitaampaa kuin aiemminon ounasteltu.Ydinvoiman kannatuksen takana20 enertec 1 / 2012

Fennovoiman viestintäjohtaja Maira Kettunen.ovat mm. maailmanlaajuinen energiantarpeenkasvu sekä ilmastonmuutoksen uhka.Syyt eivät ole IAEA:n johtajan mukaanmuuttuneet Fukushiman jälkeenkään.SAKSALAINEN RULETTISilti julkisessa keskustelussa on esitetty arvioita,että Fennovoiman suurin yksittäinenomistaja, saksalainen energiayhtiö E.ON eikestä suomalaisten rinnalla loppuun asti.Saksan päätös luopua ydinvoimasta onmonien tahojen mielestä heittänyt vinonpinon kysymysmerkkejä E.ON:in kansainvälistenläänitysten suuntaan.E.ON on määrätietoisesti kiistänythuhut, joiden mukaan se etsii nyt vainoikeaa aikaa ja tapaa irtautua projektista.Viimeksi tämäntyyppisiä vakuuttelujasaatiin kuulla lokakuussa, kun Energiakolmionsähkömarkkinaseminaarissa puhunutE.ON:n ydinvoimadivisioonan johtaja RalfGüldner myönsi, että nykyisessä taloustilanteessaydinvoimahankkeen rahoitus onhaastavaa – mutta rahoitusmarkkinoilla ontapana rahoittaa ”hyviä hankkeita” taloudenvaihteluista riippumatta. Samalla tulikuitenkin selväksi, että E.ON ei aio enääkasvattaa omistustaan Fennovoimassa,vaikka muut osakkaat järjestäisivät omanrahoitusosuutensa uuteen uskoon.Tapetilla on myös ydinpolttoaineenloppusijoitus, mutta Güldner totesi olevansaluottavaisin mielin sen suhteen, ettäSuomi ja Ruotsi saavat ajoissa ratkaistuaasian.YDINVOIMA EI OLEKVARTAALIBISNESTÄFennovoimassa myönnetään, että taloudenmerillä myrskyää, mutta erityisen huolissaantilanteesta ei olla. Viestintäjohtaja Kettunenkuittaa, että yhtiö seuraa toki taloustilannettakuten kaikki muutkin, muttaydinvoimainvestointi on kuitenkin monikymmenvuotinenhanke, jonka aikana taloudessaehtii olla monta ylä- ja alamäkeä.”Meillä ei ole mitään indikaatioita siitä,että E.ONin sitoutuminen olisi muuttunut.Hankkeemme pohja on laajassa, 70yhtiön osakaskunnassa, jonka tarve saadaomaa kohtuuhintaista sähköä ei ole muuttunutmihinkään”, hän toteaa.Saksalaisella Ralf Güldnerillä riitti ihmeteltävääSuomen ydinvoimamyönteisessäilmapiirissä. Hänen mukaansa saksalaisinsilmin on ollut uskomatonta seurata,kun kaksi paikkakuntaa on kilpaillut siitä,kumpi ydinvoimalan saa. Saksassa tilanneolisi ollut täsmälleen päinvastoin,Güldner arvioi.Ydinvoimalle otollisen mielipideilmaston lisäksi Suomi on E.ONille kiinnostavainvestointikohde myös vakaidenyhteiskunnallisten ja taloudellisten olojenansiosta. Fennovoimalle E.ON on partneri,josta halutaan pitää kiinni: ”Meilläon E.ONin kanssa ollut hyvää yhteistyötäjo usean vuoden ajan ja olemme iloisiaE.ONin sitoutumisesta hankkeeseemme”,Kettunen muotoilee. SAMI J. ANTEROINENenertec 1 / 2012 21

Olkiluotoon tulossalisää ydinvoimatuotantoaKuvat: TVO / Hannu HuovilaRakentaminen jatkuu Olkiluodon ydinvoimalaitoksen työmaalla Eurajoella.Olkiluoto 3:n arvioidaan näillä näkymin valmistuvan elokuussa 2014.Myös Olkiluoto 4:n toteutuksen vaihtoehdoista tehdään jo alustaviasuunnitelmia.Teollisuuden Voiman (TVO) tilaaman1 600 megawatin EPR-reaktorin elieurooppalaisen painevesireaktorin rakennustyötOlkiluodossa lähtivät maanrakennuksenosalta käyntiin vuoden 2004 alussa.Laitosta rakentaa ranskalais-saksalaisenArevan ja saksalaisen Siemensin muodostamakonsortio.EPR-reaktori perustuu Arevan aiemminkehittämiin N4- ja Konvoi-ydinreaktoreihin,joita on jo käytössä Belgiassa, Ranskassaja Saksassa.Olkiluoto 3:sta tehtiin lopullinen investointipäätösjoulukuussa 2003. Rakennushankeoli siihen mennessä suurin yksittäinenteollinen investointi Suomessa. Senkokonaiskustannusarvio oli alunperin kolmemiljardia euroa.Lopullista hintaa ei vielä tiedetä. Areva-yhtiökirjasi pelkästään vuoden 2011tulokseensa 150 miljoonaa euroa Olkiluodontyömaan viivästymisestä aiheutuneitakuluja.PRIMÄÄRIPIIRIVALMIINARakennustyöt Olkiluoto 3:n työmaalla ovatviivästyksistä huolimatta edenneet. Vuoden2011 alussa OL3:n reaktorirakennuksessanostettiin paikalleen viimeinen primääripiirinneljästä kuumahaaraputkesta.Kuten muutkin suuret komponentit, kuumahaaraputkituotiin reaktorin sisään materiaaliluukunkautta.Kun putki oli hitsattu kiinni, myösprimääripiirin neljäs ja viimeinen höyrystinsaatiin nostetuksi paikoilleen reaktorirakennuksenbunkkeriin.Höyrystimet ovat reaktorilaitoksensuurimpia komponentteja. Yksi sellainenpainaa noin 520 tonnia. Höyrystimenkorkeuskin on noin 23 metriä. Nostotyötävarten reaktorirakennuksen päänosturiinjouduttiin asentamaan erilliset asennusnostimet.”Primääripiiri on nyt valmis siltä osin,että niin reaktorin paineastia, paineistin,pumput kuin höyrystimetkin on asennettu”,OL3-hankkeen vanhempi asiantuntijaKäthe Sarparanta TVO:sta kertoo.REAKTORIN KUPOLIJA HORMI PYSTYSSÄSarparannan mukaan rakennustyöt OL3:nreaktorilaitoksella ovat pääosin valmiit.”Kupolin valu valmistui 27. toukokuuta2011, mutta rakennuksen julkisivutyötovat vielä jonkin verran kesken. Pellityksetovat juuri nyt alkuvuodesta 2012työn alla.””Reaktorirakennuksen ulompi kupoliosaon rakennettu lentokoneen törmäyksenkestäväksi.”Ulkohalkaisijaltaan reaktorirakennuson noin 57 metriä ja sen kokonaiskor keus– maanalaiset tilat mukaan luettuna – onnoin 70 metriä. Ulomman kupoliosan raudoitustyötalkoivat marraskuussa 2010.Lokakuun 2011 lopussa OL3:n työmaallepystytettiin reaktorirakennuksen il-22 enertec 1 / 2012

mastointihormi, jonka halkaisija on noinneljä metriä ja kokonaispaino noin 200tonnia. Hormi tuotiin laivalla Saksasta Olkiluotoonja koottiin kahdesta osasta. Pystytyksenjälkeen piipun huippu on sadanmetrin korkeudella.Toisin kuin OL1- ja OL2-voimalaitostenvastaavissa hormeissa, OL3:n piipussaei ole ulkopuolisia spiraalimaisia tuulenohjaimiahajottamassa ilmavirtauksia. Tuulenaiheuttamat värähtelyt hormissa vaimennetaanpiipun yläpäässä olevalla massavaimentimella.TVO:n mukaan ilmastointipiipun tarkoituksenaon muun muassa johtaa suodatetustiulkoilmaan radioaktiiviset vuodot,joita mahdollisessa onnettomuustilanteessasyntyy reaktorin sisemmän ja uloimmansuojarakennuksen välitilaan.ASENNUSTYÖTETENEVÄTViime kuukausina työntekijöiden määräOlkiluodon voimalaitostyömaalla on hiemanlisääntynyt.”Tätä nykyä työmaalla on noin 3 200henkilöä. Ilmeisesti työntekijöiden määräpysyy vielä lähiaikoinakin noin 3 000:n tuntumassa”,Käthe Sarparanta arvioi.”Juuri nyt tehdään reaktorilaitoksenputkistotöitä, mekaanisia asennuksia sekäsähkötöitä. Asennustyöt etenevät siiskovaa vauhtia.”Myös paineastian sisäosien asennustyötovat parhaillaan käynnissä.”Reaktoritöihin kuuluvat muunmuas sa paineastian kannen varustelu sekäinstrumentointi- ja säätösauvakoneistojenasennus.””Turbiinipuolella asennukset ovatviimeistelyvaiheessa ja asennustarkastuksetmeneillään. Turbiinilaitoksen sähkö- jaapujärjestelmien – esimerkiksi ilmastointi-ja lämmitysjärjestelmien – käyttöönottoon juuri aloitettu”, Sarparanta selostaatyömaan tilannetta vuoden 2012 alussa.Säteilyturvakeskus (STUK) teki vuoden2011 kuluessa Suomen ydinvoimalaitostenpaikkakunnilla tarkastuksia, joillaselvitettiin muun muassa tulvariskin mahdollisuutta.STUK halusi varmistaa, ettäSuomen laitoksissa ei olisi saman tyyppisiäriskejä kuin Japanin Fukushiman voimalaitoksissa.Fukushimassa tapahtui vakavaydinonnettomuus maaliskuussa 2011.”Seurauksilla ei ole välittömiä vaikutuksiaOL3:n rakennustöiden kannalta. Tulvariskiäei todettu”, Sarparanta mainitsee.”Katsomme myöhemmin, tarvitaankomahdollisesti joitakin muutoksia.Asiaan vaikuttavat viranomaispäätökset.Ainakaan mitään merkittäviä muutoksiaei STUK:in tarkastuksen perusteella oletulossa.”Olkiluoto 3 -laitosta rakentava Areva-Siemens-konsortio on ilmoittanut TVO:lle,että yksikkö on uuden aikataulun mukaanvalmis säännölliseen sähköntuotantoonelokuussa 2014.OLKILUOTO 4 ONJO HAHMOTTUMASSAOlkiluodossa aletaan vähitellen varautuamyös uuteen työmaahan. TVO aikoo rakennuttaapaikalle myös neljännen ydinvoimalaitosyksikön,OL4:n. Eduskunta näytti laitoksellevihreää valoa kesällä 2010.Seuraavan laitoksen sähkötehoksikaavaillaan 1 000–1 800 megawattia(MW). Laitos voi olla tyypiltään joko kiehutusvesireaktoritai painevesireaktori.TVO on käynnistänyt alustavat laitosvaihtoehtojensoveltuvuusselvitykset.Selvitetyt laitosvaihtoehdot ovat rakenteeltaanniin sanottuja kolmannen sukupolvenydinvoimalaitoksia.Harkinnassa kiehutusvesireaktorin(BWR = Boiling Water Reactor) laitostoimittajiksiovat Toshiba-Westinghouse ja GEHitachi. Mahdollisia painevesireaktorin toimittajiavoivat olla Korea Hydro & NuclearPower, japanilainen Mitsubishi Heavy Industriestai Areva, joka rakentaa OlkiluodossaOL3-yksikköä.RAKENNUSPAIKAKSIOLKILUODON LÄNSIPÄÄUusi OL4-voimalaitos on tarkoitus rakentaaOlkiluodon saaren länsiosaan, nykyisen joh-enertec 1 / 2012 23

Luotettavuustekniikka ja riskienhallinta: Teemme järjestelmille ja tuotteille: www.reliabilityacademy.fiAL Safety Design, Yläportti 1 B, 02210 ESPOOtel: +358-9-884 3066, info@alsafety.com, www.alsafety.comtoalueen ja nykyisten laitosyksiköiden väliin.Suunniteltu rakennuspaikka oli jo voimassaolevassa Olkiluodon asemakaavassamerkitty teollisuus- ja varastorakennustenkorttelialueeksi, jolle voidaan rakentaaydinvoimalaitoksia tai muita rakennuksia.Alueelle on ollut vireillä asemakaavamuutos,joka säilyttää ydinvoimarakentamiseentarkoitetun rakennusoikeuden.Kaavaan on tarkoitus lisätä määräyksiä jarakennusoikeutta käytetyn ydinpolttoaineenloppusijoituslaitosta varten.OL4:stä on jo tehty YVA-lain mukainenympäristövaikutusten arviointi Olkiluodonlaitospaikalle. Ympäristöselvityksiäon tehty Olkiluodon alueella 1970-luvultalähtien.Olkiluodon ydinvoimalaitoksen merkittäviinympäristövaikutuksiin kuuluu laitosyksiköistäaiheutuva jäähdytysvedenlämpökuorma mereen. Sähköteholtaan1 000–1 800 MW:n voimalaitos tarvitseeTVO:n mukaan jäähdytysvettä noin 40–60 kuutiota sekunnissa. Vesi palautuu me-reen kuljettuaan turbiinin lauhduttimenläpi.Uuden OL4-yksikön jäähdytysvettäon tarkoitus ottaa joko nykyisten laitosyksiköidenjäähdytysveden ottopaikkojenitäpuolelta tai Eurajoensalmesta Olkiluodonpohjoisrannalta. Suunnitelmien mukaanjäähdytysvedet johdettaisiin takaisinmereen joko saaren länsipäässä sijaitsevaanIso-Kaalonperän lahteen tai Tyrniemenedustalle saaren luoteisrannalle.Uuden OL4-laitosyksikön kokonaishyötysuhteeksisuunnitellaan noin 35–40prosenttia. Varsinaiset rakennustyöt laitospaikallakestävät TVO:n arvion mukaannoin 6–8 vuotta. Rakennustöiden aloitusajankohdastaei ole vielä tehty päätöksiä.Valmistuttuaan OL4-laitosyksikkö tarvitseevuosittain noin 20–32 tonnia uraania.Määrä vastaa noin 120–220 tonniaraakauraania. MERJA KIHLARI MONONEN24 enertec 1 / 2012

KIRKKAASTIKÄRJESSÄOlkiluodossa on käynnissä suurtenprojektien vuodet. Tänä aikanamodernisoimme käyviä laitosyksiköitä,rakennamme ja suunnittelemme kahta uuttaydinvoimalaitosyksikköä sekä louhimmeloppusijoitustilaa käytetylle ydinpolttoaineelle.Nämä projektit ovat voimannäyte, joka sinetöiasemamme energia-alan edelläkävijänä.www.tvo.fiHallittua energiankulutusta huomisesta huolehtienLämpöenergiamittari SHARKY 775 ³ Saint-Gobain Pipe Systems Oyenertec 1 / 2012 25

Öljyn hinta vaikuttaakaikkiin polttoaineisiinViimeksi kuluneen vuoden aikana öljyn hinta on vaihdellut nopeasti jaennakoimattomasti. Esimerkiksi Venäjällä 105 dollarin barrelihinta onmaan talouden kannalta avainkysymys.Puolet Suomen energiasta tulee Venäjältä. Niinpä Suomessakinöljyn hinnanvaihteluilla on merkitystä energiateollisuudelle, muttaselvästi vähemmän.huhtikuussa 2011, jolloin PohjanmerenBrent-öljylaadun hinta nousi 125 dollariinbarrelilta.Vuoden 2011 lopulla AIECE arvioi, ettäraakaöljyn hinta saattaa pitkällä aikavälillälaskea heikkenevän talouskehityksenmyötä.Alkuvuonna 2011 keskeisen suomalaisenöljy-yhtiön Neste Oilin liikevaihtokasvoi 3 472 miljoonaan euroon. Vuonna2010 vastaavan ajanjakson liikevaihto oliollut 2 725 miljoonaa. Kasvu johtui öljynhinnan noususta.Tuohon aikaan uskottiin, että raakaöljynhinta maailmalla voisi kohota nopeastitodella hurjiin lukemiin. Esimerkiksi amerikkalaisenOil Outlooks & Opinions -yhtiönpääjohtaja Carl Larry arvioi tuolloin, ettämonien Lähi-idän maiden levottoman ti-lanteen takia 150 dollarin barrelihinta (barreli= 159 litraa) olisi aivan realistinen.”Jos tilanne leviää Saudi-Arabiaan,voidaan nähdä jopa yli 200 dollarin barrelihintoja”,pääjohtaja Larry epäili.Vaikka poliittiset levottomuudetLähi-idässä jatkuvatkin, tämänkaltaisetar viot öljyn hinnoista eivät toteutuneet.Euroopan suhdannelaitosten yhdistyksenAIECE:n (Association d’Instituts Européensde Conjoncture Économique) raportin mukaanöljyn hinta kävi huippulukemissaanHARVAT LÄMPÖKESKUKSETTOIMIVAT ENÄÄ ÖLJYLLÄSuomessa öljyn hintavaikutukset energiateollisuudenkannalta eivät ole likimainkaanniin dramaattisia kuin itäisessä naapurimaassa,jonka talous ja teollisuus ovatpitkälti öljyntuotannon varassa. Vuodenvaihteessa2011–2012 Venäjä nousi Saudi-Arabianohi maailman suurimmaksi öljyntuottajamaaksi.”Suomessa öljyllä ei tuoteta enääjuuri lainkaan kaukolämpöä tänä päivänä”,toteaa kaukolämpötoimialan johtajaJari Kostama Energiateollisuus ry:stä.Energiateollisuus ry:n Jari Kostaman mukaan öljyn osuus Suomen kaukolämpölaitosten polttoaineista on enää 3–5 prosenttia.26 enertec 1 / 2012

Kuva: Neste Oil / Ismo HenttonenOperaatiosuunnittelija Juuso Innanen Neste Oilin Porvoon jalostamon ohjaamossa.”Kun vuosina 2009 ja 2010 oli hyvinkylmiä talvia, niin öljyn osuus kaukolämmöntuotannon polttoaineista nousijopa viiteen prosenttiin. Normaalivuosinaöljyn käyttö kaukolämmön tuotannossaon yleensä enimmillään kolmen prosentinluokkaa.””Öljyn osuus on muuttunut huomattavasti.Vielä 1970-luvulla – öljykriisin aikoihin– öljyn osuus kaukolämmön tuotannossakäytetyistä polttoaineista oli peräti70 prosenttia. Nyt osuus on siis laskenutmuutaman prosentin tasolle, vuodesta jasääoloista riippuen.”Kostaman mukaan Suomessa on vielänoin 20 paikkakuntaa, joilla öljy on kaukolämmöntuotannossa pääpolttoaineena.”Nämäkin paikkakunnat ovat kovaavauhtia siirtymässä käyttämään kotimaisiapolttoaineita – puuta ja turvetta.””Öljyä kuitenkin käytetään Suomessaisommilla paikkakunnilla kovien pakkastenaikaan lisälämpöä tuottavissa huippulämpökeskuksissa.Juuri siksi öljyn käyttökasvaa aina kylmien talvien aikana”, Kostamatarkentaa.ÖLJY VIE –MUUT VIKISEVÄTÖljyn hinnalla on kuitenkin monenlaistaepäsuoraa vaikutusta suomalaisen energiateollisuudenkustannuksiin.”Itse asiassa hinnalla on suuri merkitys,koska öljy on tärkein maailmanmarkkinapolttoaineja muut polttoaineet seuraavatsen hintaa”, Kostama selittää.”Ensimmäiseksi öljyn hinta vaikuttaamaakaasun hintaan, sitten myös hiilen. Toisaalta,kun fossiilisten polttoaineiden hinnatnousevat, niin sillä on Suomessa väistämättävaikutusta myös turpeen ja puunhintaan.””Kaiken kaikkiaan öljyn hinta viemuidenkin polttoaineiden hintakehitystäylös- tai alaspäin. Kotimaistenkin polttoaineidentuottajat ottavat kilpailuasetelmanhuomioon ja perivät hieman enemmänhintaa, kun öljyn hinta nousee. Öljyriippuvuudestaei ennen kaikkea liikenteessämutta myöskään teollisuuden raaka- ja voiteluaineenapäästä vielä aikoihin.”Energiateollisuus alkoi kuitenkin käytän -nössä varautua öljyn hintakehitykseen omassatoiminnassaan jo monta vuotta sitten.”Viimeisten kymmenen vuoden aikanaSuomessa on rakennettu noin 300 uuttalämpökeskusta, ja niistä valtaosa käyttääpuuta ja turvetta, jonkin verran myösmaakaasua. Uusia öljyllä toimivia voimalaitoksiaei rakenneta.”VALMISTEVEROSTAUUSIA ONGELMIABiopolttoaineiden käyttö energiantuotannossaon kasvanut muistakin syistä kuinöljyn hinnan takia. Pyrkimys hiilidioksidipäästöjenvähentämiseen on yksi tekijä.”Toinen syy on, että Suomessa on1990-luvun alusta lähtien ollut lämmöntuotannonpolttoaineissa valmisteverotus,joka perustuu polttoaineiden hiilisisältöön.Vuoden 2011 alkuun asti valmisteveronousi maltillisesti, mutta vuoden 2011alussa vero suorastaan hypähti ylös”, Kostamasanoo.Valmisteveron korotuksen taustalla eiKostaman mukaan ollut valtiovallan suoranaistatavoitetta vähentää edelleen öljynkulutusta.”Veronkorotuksen syyt olivat ihan fiskaalisia:kaikkien lämmitykseen käytettävienfossiilisten polttoaineiden valmisteveroanostettiin. Siinä ei ollut energiapoliittistaohjausta öljyn osalta. Valtion kassaan vaintarvittiin jostakin 700 miljoonaa euroa, kunyritysten Kela-maksu oli poistettu. Se sittenkerättiin tätä kautta.”Kostama uskoo, että bioenergiankäyttö Suomen energiantuotannossa voikaksinkertaistua noin kymmenen vuodenkuluessa.”On kuitenkin selvää, että kun öljynhinta nousee jollekin tasolle, niin senostaa selvästi kaikkia polttoainekustannuksia.Toinen kysymys on, kuinka suuriosa kustannusten noususta pystytään siir-enertec 1 / 2012 27

tämään kaukolämmön hintoihin. Kilpailulämmitysmarkkinoilla on koventunut myöskaukolämmön kohdalla.”Muun muassa maalämpö on viime aikoinanoussut vakavaksi kilpailijaksi kaukolämmölle.”Lisäksi hallituksen päätös valmisteverojenreippaasta korotuksesta satoi maalämmönkilpailukyvyn laariin. Vaikka myössähkön valmistevero nousi, sähkö vaikuttaavain yhden kolmasosan verran lämpöpumpunenergiakustannuksiin. Sen sijaankaukolämpöön ja suoraan sähkölämmitykseenvalmisteveron korotus vaikutti täydelläteholla”, Kostama laskeskelee.”Energiateollisuus toivoo, että valmisteveroaei enää yhtään korotettaisi kuluvallahallituskaudella.”ÖLJYLLÄ LISÄÄHUOLTOVARMUUTTAKostama muistuttaa hallitusohjelman kirjauksesta,jonka mukaan Suomessa pitäisipäästä irti öljyn käytöstä.”Yksi ongelmallinen kohta tässä valtiovallantavoitteessa on, että öljy on hyvinhelposti varastoitava polttoaine. Näin ollense on hyvä kriisiajan varapolttoaine. Öljyä28 enertec 1 / 2012

Kuva: Neste Oil / Eeva Sumiloffda, ja se säilyttää lämpöarvonsa pitkään.Silti kivihiilestäkin ainakin jotkut tahot halusisivatluopua energiantuotannossa.”Kostama mainitsee, että suunnilleenpuolet kaikesta Suomen käyttämästä energiastatuodaan Venäjältä.”Sillä, mitä Venäjällä tapahtuu, onnopeasti vaikutusta myös Suomen teollisuuteen– vähintäänkin maailmanmarkkinahintojenmuutosten kautta.”myös käytetään maakaasun varapolttoaineena”,Kostama korostaa.”Jos öljyn luonnollista kulutusta pyritäänvähentämään, tulee yhä vaikeammaksihuolehtia öljyn varmuusvarastoinnista javarautumisesta esimerkiksi maakaasun toimitushäiriöön.””Mikäli omakotitalot siirtyvät pois öljylämmityksestä– vuosittain muutama tuhattaloa siirtyykin – niin öljy-yhtiöillä eienää kohta ole öljyautoja. Miten silloinkriisitilanteessa saadaan esimerkiksi siirretyksiöljyä voimalaitokselle tai lämpökeskukselle,josta maakaasu on loppunut?”kysyy Kostama.Huoltovarmuusnäkökohdat ovat hänenmielestään Suomessa tärkeitä.”Myös kivihiiltä on helppo varastoi-ÖLJYN HINTATUSKIN LASKEENeste Oilin toimitusjohtaja Matti Lievonenarveli loppuvuonna 2011 yhtiön osavuosituloksenjulkistustilaisuudessa, että vaikkatalous taantuisi, öljyn hinta ei putoaisi samaantapaan kuin edellisen taantuman alkaessakolmisen vuotta sitten.”Talouden epävarmuus heijastui siihen,että kolmannella vuosineljännekselläöljyn hinta heilui huomattavasti. Raju vaihtelujohtui osittain siitä, että raakaöljystäoli markkinoilla pulaa”, sanoi Lievonen.Vuoden 2011 kolmannella neljännekselläNeste Oilin liikevaihto kasvoi 4,1miljardiin euroon, mutta liikevoitto putosi,erityisesti varastotappioiden takia.Öljy-yhtiö Neste Oilin jalostamotovat kansainvälisesti olleet kilpailukykyisiä,koska niillä on voitu jalostaa öljytuotteitahalvemmista öljylaaduista kuin monillakilpailevilla jalostamoilla. Nyttemminöljylaatujen välinen hintaero on kuitenkinpienenemässä.Neste Oilissa uskotaan, että maailmantaloudentilanteen heikkeneminen vaikuttaatodennäköisesti talouskasvuun jasen seurauksena öljytuotteiden kysyntään.Tästä huolimatta raakaöljyn barrelihinnanarvioidaan pysyvän sadan dollarin tuntumassavuonna 2012.Vuodenvaihteessa öljyn hinta oli noususuunnassa,erityisesti Iranin ja länsimaidenvälisten kiistojen kärjistymisen takia.Tammikuun 2012 alkupäivinä Brent-öljynhinta nousi neljällä dollarilla. Uusi hinta oli112 dollaria barrelilta. MERJA KIHLARI MONONENenertec 1 / 2012 29

Uudet rajoitukset hidastavattuulivoiman lisärakentamistaKuvat: WinWindViime aikoina Suomessa on alettu suosia tuulivoimaa,mutta viranomaiset ovat asettaneet senrakentamiselle monenlaisia uusia esteitä.30 enertec 1 / 2012

Suurille tuulivoimapuistoille on suunnitteluvaiheessayleensä tehtävä laaja ympäristövaikutustenarviointi (YVA). Maan- jarautateiden, lentokenttien sekä ilmavalvontatutkienläheisyydessä tuulivoiman rakennushankkeillaon usein edessä melkoisiaongelmia.Suomessa tuulivoimalaitokset tarvitsevatsamat luvat kuin muutkin teollisetrakennelmat. Yksittäisiä voimalaitoksiavarten tarvitaan rakennus- tai toimenpidelupa.Tuulivoimapuistojen rakentamistavarten saatetaan edellyttää myös suunnittelutarveratkaisuatai ranta-alueilla poikkeuslupaa.”Tuulivoimarakentamisen ehtoja onviime aikoina kiristetty”, toteaa SuomenTuulivoimayhdistys ry:n toiminnanjohtajaAnni Mikkonen.Suomessa tiukennuksia tuulivoimalaitostenrakennuslupien ehtoihin tuli voimaankesäkuussa 2011. ”Nyt ehdot meilläovat paljon tiukempia kuin muualla maailmassa.Taustalla on varmaankin se, ettäeri viranomaiset ovat havahtuneet siihen,että Suomeen on lähivuosina tulossa paljonuusia tuulivoimalaitoksia. Niinpä eri tahotovat ryhtyneet arvioimaan tuulivoimanvaikutuksia oman toimialansa kannalta.”enertec 1 / 2012 31

Tuulivoimalaitoksen osia kuljetetaan rakennuspaikalle haja-asutusalueella Uljabuoudassa Ruotsissa.TIUKKOJA SÄÄNTÖJÄEsimerkkinä uusista rajoituksista Mikkonenmainitsee uusilta tuulivoimalaitoksiltaedellytettävät varoetäisyydet maanteihinja rautateihin.”Varmastikin yksi syy rajoituksiin onpelko roottorin lavoista mahdollisesti irtoavistajäänkappaleista. Toisaalta epäillään,että tuulivoimalat voisivat häiritä kuljettajienkeskittymistä.”Jos tiellä on vähintään 100 km/h:nnopeusrajoitus, tuulivoimarakentamisenvaroetäisyydeksi Suomessa on määrätty500 metriä.”Muualla Euroopassa pääteiden varoetäisyydettuulivoimaloihin ovat paljonpienemmät, ehkä 200 metrin luokkaa.Toisaalta ulkomailla rakennusluvan ehtojakatsotaan usein tapauskohtaisesti, toisinkuin Suomessa”, Mikkonen pohtii.Pienemmillä teillä turvaetäisyytenäon tuulivoimalaitoksen tornin korkeus lisättynä30 metrillä. Rautateillä turvaetäisyyson 1,7 kertaa tornin korkeus plus 50metriä.Liikenneministeriö, ympäristöministeriöja työ- ja elinkeinoministeriö harkitsevatMikkosen mukaan parhaillaan, millaisia lievennyksiäuusiin liikenteen turvaetäisyyksiinvoitaisiin tehdä.”Tuulivoiman ja liikenteen ympäristövaikutuksetovat hyvin samankaltaiset.Siksi olisi perusteltua rakentaa tuulivoimaateiden ja rautateiden lähelle”, Mikkonenhuomauttaa.TUULIVOIMALALENTOESTEENÄ”Myös lentoliikenne aiheuttaa omat rajoituksensatuulivoiman lisärakentamiselle.Ne ovat olleet merkittävä ongelmauusien tuulivoimaloiden kannalta”, Mikkonenkertoo.”Noin puolet viime aikojen maatuulivoimahankkeistaon ollut sellaisilla alueilla,joille määrätyt korkeusrajoitukset ovat estäneetovat estäneet nykyaikaisten tuulivoimaloidenrakentamisen. Nyt kuitenkin Finaviaja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi ovattehneet määräyksiin muutoksia, jotka tulivatvoimaan 15. joulukuuta 2011. Muutostenmyötä tilanne paranee jonkin verran.”Finavia – eli entinen Ilmailulaitos –pyrkii lievennyksillä edistämään tuulivoimanlisärakentamista, vaikka tuulivoimaloistaon tulossa entistä korkeampia.”Lentoesteiden lausuntoperiaatteettulevat lieventymään merkittävästi lentoasemistaetäämmällä olevilla alueilla. Nämäalueet vaikuttavat lentoliikenteen sujuvuuteenja aiemmin ne ovat aiheuttaneetlukumääräisesti eniten rajoituksia rakennushankkeille”,lennonvarmistusliiketoiminnanjohtaja Raine Luojus Finaviastatäsmentää.Sen sijaan lentoasemien välittömässäläheisyydessä lentoestemääräyksiä tulkitaanyhtä tiukasti kuin ennenkin.”Nyt käyttöönotettavilla linjauksillahelpotetaan tuulivoimaloiden rakentamista,mutta varmistetaan samalla lentoturvallisuus”,sanoo Luojus.Tuulivoimalaitoksen tai muun lentoesteenpystyttäjän tulee ilmailulain mukaanhakea Liikenteen turvallisuusvirastol-32 enertec 1 / 2012

ta Trafilta lupa lentoesteen asettamiseen.Trafille toimitettavaan lupahakemukseenon liitettävä Finavian lausunto esteestä.Yleiset rajoitukset lentoesteille määritelläänilmailumääräyksissä.YMPÄRISTÖVAIKUTUSTAHARKITAAN TARKASTIUusien tuulivoimalaitosten rakentamisentiellä on muitakin esteitä.Tuulivoimalaitoksen ympäristöluparatkaistaan sen perusteella, saattaako tuulivoimalaitoksentoiminnasta aiheutua lähistölläasuville ihmisille haittavaikutuksia.Suomen Tuulivoimayhdistyksen mukaantuulivoimalaitokselle tarvitaan ainavesilupa, jos laitos rakennetaan vesi alueelletai niin lähelle vettä, että rakentamisestaon vaikutuksia vesistöön.”Ympäristövaikutusten arviointimenettely(YVA) on tuulivoimaprojekteillausein pitempi kuin muissa hankkeissa.YVA:ssa pohditaan muun muassa tuulivoimalaitostenvaikutusta linnustoon ja kasvillisuuteen”,Anni Mikkonen mainitsee.Ympäristöministeriön vuonna 2004tekemän selvityksen mukaan lintujen törmäysriskituulivoimalaitoksiin on yleensäpieni, koska linnut näkevät ja kuulevatroottorin jo kaukaa. Ympäristöselvityksillävarmistetaan kuitenkin, että laitoksia eisijoiteta lintujen muuttoreiteillä sijaitsevillelevähdys- tai kerääntymisalueille tai muillelinnuston kannalta herkille alueille.Mikkosen mukaan tuulivoimalle ollaanasettamassa myös tiukkoja melurajoja.”Valtioneuvoston asetuksessa on rajatsallitun yöaikaisen äänen enimmäistasolledesibeleinä.””Nyt on vielä ehdotettu, että tuulivoimaloidenäänen enimmäisraja pudotettaisiin5 dB nykyistä alemmaksi, samalla kunmuut melurajat pysyisivät ennallaan. Tätäperustellaan roottoreiden poikkeavallaominaisäänellä.”Äänirajat eivät ole voimassa pelkästääntaajamissa, vaan myös virkistysalueilla.Käytännössä kesämökkien ympäristötluetaan virkistysalueiksi.TUULIVOIMALASTAILMAHÄLYTYKSIÄ?Tuulivoimahankkeita valmisteltaessa on lisäksitehtävä selvitys siitä, millaisia vaikutuksiatuulivoimarakentamisella voisi ollapuolustusvoimien toiminnalle.Näin ollen tuulivoimahankkeita valmisteltaessaon pyydettävä lausunto myöspuolustusvoimilta.”Jos vaikuttaa siltä, että laitokset voivatvaikuttaa ilmavalvontasensoreihin – elihaitata tutkien toimintaa – niin mahdollisetvaikutukset on mallinnettava.”Mikkosen mukaan Suomen puolustusvoimaton suhtautunut asioihin joustavastija harkitsee tuulivoimalaitosten vaikutuksiatapauskohtaisesti.Lisäksi VTT on kehittänyt tuulivoimarakentamisentutkavaikutusten arviointiinlaskentatyökalun, joka valmistui loppuvuodesta2011. Laskentatyökalun tavoitteenaon varmistaa, että tuulivoiman rakennushankkeeteivät vähennä puolustusvoi mientutkavalvontajärjestelmien tehoa tai toimintakykyä.enertec 1 / 2012 33

Ajoksen tuulipuiston tornit on varustettu lentoestevaloilla.”Uuden mallinnustyökalun avullalaitoshankkeiden mahdolliset vaikutuksettutkien toimintaan saadaan nyt selville entistänopeammin”, Mikkonen iloitsee.LUPIA EHKÄ TULEE– MUTTA RAHAA EIMyös kaavoitus aiheuttaa usein tuulivoimahankkeistavastaaville päänvaivaa.”Tuulipuistohankkeista on tehtävätuulivoimayleiskaava. Siinä joudutaansovittamaan yhteen ympäristövaikutustenselvityksiä ja yleiskaava-asioita”, sanooMikkonen.”Rakentajien kannalta olisi eduksi,jos tuulivoimalaitokselle olisi mahdollistahakea rakennuslupaa jo siinä vaiheessa,kun kaavaa valmistellaan. Silloin mahdollisetvalitukset rakennusluvasta voitaisiin käsitelläsamaan aikaan kuin mahdolliset valituksetkaavasta.”Laitosten tulevat lähinaapurit ovatusein huolissaan tuulivoimaloiden mahdollisistamaisema- tai meluhaitoista. Läheskäänaina tuulivoimaprojekteista ei Mikkosenmukaan kuitenkaan tehdä valituksia.Suomesta oli marraskuuhun 2011mennessä löydetty 289 tuulivoiman tuotannollesoveltuvaa aluetta. Ympäristöministeriönkoostamassa maakuntien liittojentuulivoimaselvitysten yhteenvedossaarvioidaan, että näille alueille rakennettavientuulivoimaloiden tuotantokapasiteettivoisi olla yhteensä jopa 12 600 megawattia(MW).Tyypillisesti parhaat tuotantoalueetsijaitsevat rannikkoseudulla. Sisämaassatuulivoimatuotantoon soveltuvia alueitaon eniten Pohjois-Pohjanmaalla.Toistaiseksi Suomessa on 130 tuulivoimalalaitosta,joiden kapasiteetti on yhteensänoin 200 MW.Jos tuulivoiman vuosittainen sähköntuotantokapasiteettion tarkoitus nostaakuuteen terawattituntiin vuoteen 2020mennessä, lähivuosina olisi rakennettavayhteensä noin 2 000–2 500 MW lisää tuulivoimakapasiteettia.Lisärakentamista voivat erilaisten teknistensäädösten lisäksi rajoittaa myös taloudellisettekijät.Syksyllä 2011 kävi ilmi, että Suomenhallitus aikoo leikata sähkön tuotantotukeauusiutuvilta energiamuodoilta – myöstuulivoimalta – peräti 25 miljoonaa euroavuonna 2012. Kiinteä sähkön tuotantotukiehti siis olla voimassa vain vajaan vuoden.Tuen lakkautus koskee tuulivoimanosalta noin viittäkymmentä tuensaajaa. MERJA KIHLARI MONONEN34 enertec 1 / 2012

enertec 1 / 2012 35

HAAPANIEMEN VOIMALAITOKSENKOLMOSYKSIKKÖ OTETTIIN KÄYTTÖÖNSUOMEEN LISÄÄBIOENERGIAAHPN3-voimalaitos onrakennettu vanhanlaitoksen ja tien väliin.Kuva: Vesa Toivanen36 enertec 1 / 2012

Euroopan Unioni vaatii, että uusiutuvan energian osuus kaikesta energiankulutuksestaSuomessa pitäisi nostaa 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Bioenergiaapyritäänkin käyttämään energiantuotannossa entistä enemmän.Hyvää esimerkkiä näyttää Haapaniemen uusi voimalaitos, joka aloitti juuri toimintansaKuopiossa. Laitoksen kiertopetikattilan polttoaineista jopa 70 prosenttia voi ollabiopolttoaineita.Kuopion Energia Oy:n rakennuttamasähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosHaapaniemessä valmistui loppuvuodesta2011. Voimalaitoksen asennustyötalkoivat keväällä 2010, ja laitos otettiinkaupalliseen käyttöön tammikuun alussa2012.Uusi laitos on Haapaniemen voimalaitosalueenkolmas yksikkö. Se tuottaaKuopion seudulle kaukolämpöä ja sähköä.”Haapaniemi 3:n toiminta on lähtenythyvin käyntiin. Laitoksen turbiini on toiminutmoitteettomasti koko tehoalueella”,Kuopion Energian projektijohtaja Petri Luomakehuu uutta laitosyksikköä.”Viime aikoina kattilan polttoaineenaon käytetty paljolti metsähaketta. Mukanaon osittain ollut turvettakin, muttanyt meillä on turve aika vähissä.””Metsähakkeen osuus polttoaineestaon tätä nykyä noin 50 prosenttia.”Periaatteessa biopolttoaineidenosuus voidaan kasvattaa jopa 70 prosenttiin.”Hiili ja öljy ovat laitoksella varapolttoaineina”,Luoma täsmentää.Turvetta Kuopion Energia varastoisoille ja metsäautoteiden varteen.”Voimalaitosalueelle rakennetaan varastohakepolttoaineelle. Pohjatyöt alkoivatvuoden 2011 puolella. Varasto saadaankäyttöön todennäköisesti syksyllä 2012.”Luoman mukaan vielä ei ole päätetty,haketetaanko puupolttoainetta myösvoimalaitoksen alueella.”Erikoistilanteita varten Kuopiossaon useita öljyllä toimivia varalämpökeskuksia.”BUDJETTI ALITTUI19 MILJOONALLAMetso Power toimitti laitokselle uudenkiertopetikattilan. Se otettiin käyttöön kesäkuun2011 alussa. Kattilan teho on 149MW (megawattia).Kattila korvasi Haapaniemen ykköslaitoksenvanhan, vuonna 1972 asennetunTampellan toimittaman turvepölypolttokattilan.Uuteen kattilaan sytytettiin tuletensimmäistä kertaa kesäkuussa 2011.”Haapaniemi 1 on nyt jäänyt poiskäytöstä. Tarvittaessa sen turbiinia voidaankuitenkin käyttää molemmilta viereisiltävoimalaitoksilta, joihin turbiinirakennuson yhdistetty putkilinjoilla. Järjestelytoimii myös kaukolämmön tuotannossa”,Luoma mainitsee.Rakennusten välillä kulkevissa putkilinjoissaon höyry- ja lauhteenpalautuslinjat.Uudessa laitosyksikössä ei kuitenkaanLuoman mukaan ole erillistä valvomoa.Entisestä valvomosta ohjataan myösuutta laitosta.”Laitoksen kokonaiskustannusarviooli 136 miljoonaa euroa, mutta budjettialittui. Lopulliseksi hinnaksi tuli noin 117miljoonaa euroa”, Luoma toteaa.Kattilalaitteiden ja -asennusten osuushinnasta oli noin puolet.”Rahaa säästyi, koska hankintoja onnistuttiintekemään oikeina ajankohtina.Rakentamisaikaan osunut taantuma alensisekin kustannuksia. Lisäksi metallin maailmanmarkkinahintojenlaskua pystyttiinhyödyntämään.”Luoma vakuuttaa rakennustöiden pysyneenaikataulussa. Työmaalla oli enimmilläänsamaan aikaan töissä noin 350henkilöä.Työmaan korkeuserot lisäsivät rakennustöidenvaativuutta. Alueelle oli rakennettava300 metrin pituinen tukimuuri.Lähialueilla oli myös kaukolämpö-, kaapeli-ja viemäriputkia, joita oli siirrettäväuusiin paikkoihin.”Laitoksen rakennuspaikka sijaitsikahden tien välissä, joten työmaalla oli vainkaksi mahdollista asennussuuntaa. Tonttioli muutenkin ahdas, joten tilaa oli käytettävissävain vähän.””Muutenkin uuden ja vanhan voimalaitoksenliittäminen yhteen on aina vaativatyö”, Luoma sanoo.BIOENERGIAA LAITOKSIINMETSÄSTÄ TAI PELLOLTABiopolttoaineilla tuotetaan Suomen kokonaisenergiasta25 prosenttia ja sähköstä20 prosenttia. Bioenergia edustaa lähes 90prosenttia uusiutuvan energian käytöstä.Suomen metsissä on paljon bioenergiantuotantoon soveltuvaa biomassaa.Loppuvuoden 2011 talvimyrskyjen raivaustöistäon odotettavissa suuri määrä puupolttoainettavoimalaitosten kattiloihin.Hyvää energiapuuta saadaan myös esimerkiksinuorten metsien harvennushakkuista.Raaka-ainetta biokattiloihin on myösmahdollista kasvattaa pelloilla. Esimerkiksiruokohelpiä pidetään käyttökelpoisenaenergiakasvina.Suomessa arvioidaan olevan lähespuoli miljoonaa hehtaaria peltoa, jota voitaisiinkäyttää peltoenergian tuotantoon.Suomen Bioenergiayhdistys ry:n (FINBIO)mukaan ruokohelpi on Suomen oloissasuotuisin tuotantokasvi. Se menestyy Suomessamyös luonnonvaraisena.Peltoenergian tuotannossa ruokohelpiedellyttää hyvää kasvuympäristöä, jottapellolta voidaan korjata mahdollisimmanpaljon hyvälaatuista polttoainetta ja ruokohelpinlämpöarvo saadaan säilymään energiantuotantoonasti.Jyväskylä Innovation Oy:n selvityksenmukaan myös ruokohelpipolttoaineen kuljetusja varastointi on syytä toteuttaa siten,että ruokohelpin lämpöarvo pysyy hyvänä.enertec 1 / 2012 37

Kuva: MotivaBIOKATTILOITA TULOSSALEMPÄÄLÄÄN LÄHIAIKOINASuuri osa nykyisin rakennettavista pienistälämpövoimalaitoksista varustetaan biokattiloilla.Esimerkiksi tammikuussa 2012 LempäälänEnergia Oy julkisti suunnitelmansabiolämpölaitoksen rakentamisesta Sääksjärvelle.Se maksaa noin kolme miljoonaaeuroa. Lempäälän Energia on kunnallisenLempäälän Lämmön tuotantoyhtiö.Voimalaitoksen kattilan tehoksi tulee4 MW. Kattilassa poltetaan kiinteää polttoainetta,lähinnä puuhaketta, sahanpuruaja puunkuorta. Varajärjestelmäksi laitokseenasennetaan maakaasukattila.Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänythankkeelle 18 prosentin investointituenkokonaiskuluista.Aikataulun mukaan biovoimalaitoson määrä ottaa käyttöön joulukuun 2012alkuun mennessä. Laitos tuottaa valmistuttuaanlämpöenergiaa 20 GWh (gigawattituntia)vuodessa.Lempäälän Lämpö kaavailee lisäksiHerralanvuoren alueelle 10 MW:n voimalaitosta.Toistaiseksi ei ole päätetty, onkotällä laitoksella tarkoitus tuottaa pelkästäänkaukolämpöä vai myös sähköä.Haapaniemen voimalaitoksella käytetään polttoaineena muun muassa metsähaketta.Suomessa arvioidaan olevan noin satavoimalaitosta, jotka voivat käyttää ruo-ruokohelpin osuus on pienempi.20 prosenttia. Puun kanssa poltettaessakohelpiä polttoaineena.Ruokohelpin yleistymistä polttoaineenaSuomessa on hidastanut muun muassaRuokohelpiä on paljolti käytetty suurissa,yli 20 MW:n tehoisissa voimalaitoksissa,joiden polttoainevalintoihin vaikuttaa lampaa kuin esimerkiksi puun tai turpeen.se, että sen pelletointi on teknisesti hanka-muun muassa päästökauppa. Ominaisuuksiensaansiosta ruokohelpi sopii erityisen tii erikoisrakenteisen pelletointikoneen.Pellettien valmistaminen ruokohelpistä vaa-hyvin yhteispolttoon turpeen kanssa. Se FINBIOn laskelmien mukaan bioenergianvuosittainen käyttö – turve mu-soveltuu hyvin myös puuperäisten polttoaineidenkanssa poltettavaksi.kaan lukien – on joka tapauksessa hyvinkinParhaimmillaan nykyisissä laitoksissa mahdollista nostaa nykyisestä 100 TWh:staruokohelpin osuus kattilan polttoaineesta (terawattitunnista) 150 TWh:iin vuoteenvoi olla turpeen kanssa seospoltossa jopa 2020 mennessä.PÄÄKAUPUNKIINISOJA INVESTOINTEJAVuoden 2012 alussa myös Helsingissä tehtiinuusia päätöksiä bioenergian käytön lisäämisestä.Kaupunginvaltuusto hylkäsiHelsingin Energian esityksen Hanasaarenhiilivoimalaitoksen käyttöiän pidentämisestä.Korvaavan energian tuottamiseksi Vuosaareenrakennetaan uusi biovoimalaitos.Vuosaaren laitoksen ja uuden kaukolämpötunnelinyhteishinnaksi arvioidaan1,2 miljardia euroa. Voimalaitos on tarkoitusottaa käyttöön vuonna 2020. Helsinginkaupunki oli jo aiemmin lyönyt lukkoontavoitteen, jonka mukaan 20 prosenttiaHelsingin Energian sähköstä ja lämmöstätuotetaan uusiutuvalla energialla vuonna2020. MERJA KIHLARI MONONEN38 enertec 1 / 2012

Airfil Oyjo yli 30 vuotta suodattimiasekä suomalaisiin käyttökohteisiin että vientiin Pohjatuhkan, lentotuhkan, kalkin ja hiekan käsittelyMeiltä löytyyKATTAVA VALIKOIMA SUODATTIMIA:ilma, öljy, hydrauliikka, polttoaine, pölynpoisto-, vesi ym.esim. raskaisiin ajoneuvoihin, työkoneisiin,eri teollisuuden aloille:Metalli, Paperi, Puunjalostus, Voimalaitokset,Kaivokset, Kunnossapito Raaka- ja prosessivesien suodatusKokemuksella. Luotettavasti.www.kopar.fi------Mustanhevosentie 1-2, 37800 TOIJALApuh. 020 740 2500, fax 020 740 2510BMH toimitti polttoaineen käsittelyjärjestelmänKuopion Energian uudelle voimalaitokselle HPN 3Uusi puupolttoaineen vastaanotto 600 m 3 /hAutomaattinen näytteenottojärjestelmäSeulonta, metallinerotus ja ylisuuren jakeenmurskausVälivarastosiilo 3000 m 3Kuljettimet voimalaitokselle 400 m 3 /hOlemassa olevan turpeen vastaanotonintegrointi uuteen voimalaitokseenKäytöstä poistetun vastaanottoasemanmodifiointi uuden laitoksen varasyöttöjärjestelmäksiBMH Technology OySinkokatu 11, 26100 RaumaPL 32, 26101 RaumaPuh 020 486 6800Fax 020 486 6990www.bmh.fienertec 1 / 2012 39

Westenergy Oy:n laitos Mustasaaressa onmitoitettu polttamaan noin 150 000 tonniajätettä vuodessa.Kuva: Westenergy / Johan HagströmUusia jätevoimalaitoksiaviimeistellään PohjanmaallaVuoden 2012 lopulla kaksi uutta voimalaitosta tuottaa hyötyvoimaaPohjanmaan rannikolla. Vaasan lähelle Mustasaareen ja Oulun Laanilaanrakennetaan uusia laitoksia, joissa jätteitä jalostetaan energiaksi.Kumpikin voimalaitos tuottaa kaukolämpöä ja sähköä.Laanilassa päätuotteena on prosessihöyry, jota johdetaan viereiseenteollisuuslaitokseen.40 enertec 1 / 2012

Westenergy Oy:n jätteenpolttolaitoksenrakennustyöt aloitettiin Mustasaaressamarraskuussa 2009. Tuolloinlaitokselle oli saatu ympäristölupa. Laitosrakennetaan Vaasan kaupungin rajanKuva: Westenergy / Johan Hagströmtuntumaan, Stormossenin jätehuoltokeskuksenalueelle.Voimalaitoshankkeen yhtenä tavoitteenaon monipuolistaa Vaasan SähköOy:n kaukolämmön ja sähkön tuotantokapasiteettia.Jätteenpoltolla tuotettavallakaukolämmöllä on tarkoitus korvata merkittäväosa Vaasan kaukolämmön tuotannossakäytetystä öljystä ja osa kivihiilipolttoaineesta.Laitoksen vesijäähdytteisen arinakattilanpolttotehoksi tulee 61 megawattia(MW), josta 40 MW on kaukolämpöä.Polttolaitos on alustavasti mitoitettu noin150 000 tonnille jätettä vuodessa. Jätteetkerätään yli 50 kunnan alueelta.Westenergy Oy:n toimitusjohtajanJan Teirin mukaan polttoaineena hyödynnetäänsellaista jätettä, joka muuten päätyisialueellisten jätehuoltoyhtiöiden loppusijoitusalueille.Westenergy-yhtiön omistajina on viisikunnallista jäteyhtiötä. Ne ovat StormossenOy Ab, Lakeuden Etappi Oy, Vestia Oy,Botniarosk Oy Ab ja Millespakka Oy.”Ensimmäinen jätekuorma poltetaan elokuun 2012 alussa”, toimitusjohtaja Jan Teir kertoo.POLTTOLAITOKSEENARINAKATTILAJan Teir mainitsee, että laitosrakentamisessaon pysytty 135 miljoonan euron kokonaisbudjetissa.”Kaikki on muutenkin sujunut erittäinhyvin. Tosin noin vuosi sitten oli hiemanhuolestuttava tilanne, kun kattilatoimittajanAEE Inovan itävaltalainenemoyhtiö joutui talousvaikeuksiin ja laitosoli vähällä jäädä ilman kattilaa. Yrityksellekuitenkin löytyi ostaja Japanista, joten töitävoitiin jatkaa”, Teir muistelee.Mustasaaren laitoksen kattila käyttääarinapolttomenetelmää, joka on kiinteidenjätteiden polton perustekniikka.Arinapoltossa polttoaine vastaanotetaanerilliseen polttolaitoksen polttoainevarastooneli vastaanottobunkkeriin. Tarvittaessajätteet vielä murskataan ennen kuin nesyötetään polttokattilaan, mutta yleensäsyntypaikkalajiteltu soveltuu poltettavaksisellaisenaan.Jätepolttoaine nostetaan siltanosturillasyöttösuppilon kautta kattilan mekaanisellearinalle. Arinassa polttolämpötila onyli +850 °C. Karkea tuhka ja jätteen sisältämätpalamattomat materiaalit poistuvatarinan alaosasta laitoksen pohjatuhkajärjestelmään.Savukaasut johdetaan puhdistettaviksi.Syntyvän höyryn lämpötila on noinenertec 1 / 2012 41

Laanilan uusi voimalaitos Oulussa rakennettiin Kemiran tehdasalueelle.+400 °C. Höyry pyörittää höyryturbiinia jasamalla akselilla olevaa generaattoria, jokatuottaa sähköä.Turbiinin jälkeen höyry kulkee kaukolämmönlämmönvaihtimelle, joka siirtäälämmön kaukolämpöverkkoon.KÄYTTÄJÄT KOULUTUKSESSAVuoden 2011 kuluessa Mustasaaren jätevoimalaitokselleasennettiin muun muassakattila sekä savukaasujen puhdistuslaitteisto.Lähikuukausina laitos alkaa jo ollakäyttökunnossa.”Turbiini ja generaattori tuotiin Mustasaarenlaitokselle marraskuussa 2011”,Teir kertoo.”Nyt laitosrakennusta lämmitetääntilapäisellä lämpökeskuksella, joka on rakennuksenvieressä. Betonityöt ovat pääosinvalmiit, mutta niissä on vielä pientäviimeistelyä sekä prosessi- että hallintorakennuksessa.Viimeistelytyöt valmistuvatmuutaman kuukauden sisällä.”Teirin mukaan kaikki sujuu aikataulunmukaan. ”Laitoksen kylmät koeajot alkavathuhtikuussa 2012”, hän tarkentaa.”Marraskuun alussa Westenergyllepalkattiin 20 uutta henkilöä jätteenpolttolaitoksenkäyttäjiksi. Juuri nyt he ovatkoulutuksessa Vaasan Aikuiskoulutuskeskuksessapuolen vuoden kurssilla.”Laitostyömaalla on tätä nykyä töissänoin 200 henkilöä. Vielä joulukuussa työmaavahvuusoli enimmillään 260.”Nyt suurin osa henkilöstöstä vetäälaitoksella sähkö- ja automaatiokaapeleita.Näillä näkymin kaapeliasennukset saadaanvalmiiksi maaliskuussa, ja sen jälkeenpäästään testaukseen.””Kattilaan sytytetään ensimmäisettulet elokuun 2012 alussa. Silloin poltetaanensimmäinen jätekuorma.”42 enertec 1 / 2012

Teirin mukaan Mustasaaren laitosotetaan kaupalliseen käyttöön viimeistään1.1.2013.”Varmastikin laitoksella on jonkinverran jätteenpolttoa jo syksyllä 2012”,Teir arvioi.”Ankara talvi 2010–2011 vaikeuttirakennustöitä, mutta betonityöt pysyivättästä huolimatta aikataulussa.”Kuva: Oulun Energiakoivat heinäkuun 2010 alussa. Laitos polttaayhdyskuntajätettä ja tuottaa sekä prosessihöyryäettä kaukolämpöä.Samalla tehdasalueella toimii entuudestaanOulun Energian ja Kemiranyhdessä omistama Laanilan Voima Oy:nvoimalaitos, johon uusi laitos kytketäänhöyryputken välityksellä. Vanhemman laitoksenpolttoaineena on käytetty pääasiassaturvetta ja öljyä.Oulun Energia aloitti Laanilan jätevoimalaitoksenvalmistelun jo vuonna2002. Suunnittelutyöt alkoivat helmikuussa2010.Laitossuunnittelijana on toiminutÅF-Consult Oy ja päätoteuttajana OulunEnergia.Loppukesällä 2011 Laanilassa saatiinpystyyn uuden voimalaitoksen 90-metrinensavupiippu.”Laanilan ekovoimalaitoksen projektion nyt jo loppusuoralla. Laitoksen käyttöönottovaihealkoi tammikuussa 2012”,projektipäällikkö Mikael Tervaskanto OulunEnergiasta toteaa.”Tähän mennessä laitosta on rakennettupuolitoista vuotta. Laitoksella poltetaanensimmäinen jätekuorma huhtikuunalussa 2012.”Ensimmäisen polton jälkeen säätöjävielä viritellään, ja touko–kesäkuun vaihteessavuorossa on kahdeksan viikon pituinenlaitoksen käyttöönottojakso.”Nyt laitokselle on vedetty DN400-kaukolämpöputkisto. Savukaasujen sisältämälämpöenergia hyödynnetään kaukolämmönpaluuveden lämmittämiseenennen savupiippua. Myös itse laitoksenlämmitys on kytketty kaukolämpöön.”Kaupalliseen käyttöön laitos otetaanTervaskannon mukaan elokuun 2012 alkupäivinä.Kattilan rakenteet suunnittelee javalmistaa saksalainen Baumgarte BoilerSystems GmbH. Savukaasujen puhdistuslaitteistontoimittaa puolestaan niin ikäänsaksalainen Lühr Filter GmbH.jotka suojaavat putkia kovalta kuumuudelta”,Tervaskanto selittää.Kattilassa on kaikkiaan noin 130 kilometriäputkia. Hitsaussaumoja kattilassaon noin 10 000 kappaletta, ja niistä runsasneljännes on tehty paikan päällä työmaalla.”Laitoksen rakennus- ja asennustöidenviimeistelyjä ollaan juuri saamassa valmiiksi.Työmaalla on töissä noin 100 ihmistä.”Tervaskanto korostaa, että projektion kokonaisuudessaan pysynyt aikataulussa.Viime talven pakkasista tuli tilapäisiäviivytyksiä, jotka vaikuttivat erityisestimaanrakennustöihin.Laitoksen rakennustyöt ovat pysyneet79 miljoonan euron budjetin puitteissa.”Suuri osa laitosta varten tehdyistähankinnoista ajoittui vuosille 2009–2010.Se oli hyvä aika tehdä hankintoja, koskasilloin hintataso oli melko edullinen.”Teknisesti vaativimpiin kohtiin rakennustyössäkuului Tervaskannon mukaan jätebunkkerinsuuri betonivalu. Bunkkeri on25 metrin korkuinen ja se sijaitsee osittainpohjaveden pinnan alapuolella.”Laitoksen layout-suunnittelu onvaatinut erityistä ammattitaitoa, koskalaitoksen tontilla ei ole kovin paljontilaa.”Voimalaitoksen suunnittelussa onmonella tavalla jouduttu sopeuttamaanuutta rakennusta tehdasalueella jo oleviinmuihin teollisuusrakennuksiin.”Lisäksi erilaiset nostotyöt vaikeutuivattilanpuutteen takia ja niitä jouduttiinkoordinoimaan tarkoin. Parhaimmillaantyömaan reunalla oli samaan aikaan kymmenennosturia, joiden nostokapasiteetitolivat 100–500 tonnia.””Esimerkiksi kattila nostettiin laitosrakennukseenosina. Ensimmäiseksi paikalletuotiin arina. Kun teräsrakenteet olivatvalmiina, kattilan seinäelementit nostettiinpaikoilleen.”LAANILAN LAITOSLOPPUSUORALLAOulun Laanilaan, Kemiran tehdasalueellenousevan voimalaitoksen rakennustyöt al-VAATIVIA NOSTOTÖITÄKattilan sisäpuoliset muuraustyöt valmistuivatjoulukuussa 2011.”Tulipesän sisään tehtiin muurauksia,POLTTOAINETTALAAJALTA ALUEELTALaitoksen kattilan kokonaisteho on noin55 MW. Voimalaitoksen päätuotteena onenertec 1 / 2012 43

”Laanilan laitoksen savukaasuistasaadaan lämpö talteen kaukolämmöksi”,toimitusjohtaja Juhani Järvelä sanoo.korkeapaineinen prosessihöyry, jota tuotetaanKemiran tehdasta varten.Laanilan laitoksen yksi erikoisuus on,että siinä ei ole lainkaan omaa turbiinia.Jätevoimalaitokselta kulkee putkisilta viereisen,vanhemman voimalaitoksen turbiinille.Höyryn lisäksi uusi voimalaitos tuottaakaukolämpöä noin 5 MW:n teholla.”Laitokseen on tulossa savukaasujenlauhdutin. Sen avulla savukaasuista saadaanlämpö talteen kaukolämmöksi”, OulunEnergia -konsernin toimitusjohtaja JuhaniJärvelä selostaa.”Palokaasut johdetaan pesuriin jalämmön talteenottoon. Silloin savukaasuton mahdollista puhdistaa vielä tehokkaammin.Piipun kautta poistuvien savukaasujenlämpötila on enää runsaat +50 °C.”Laanilan jätevoimalaitoksen kattilassavoidaan polttaa 120 000 tonnia jätettävuodessa. Tästä määrästä puolet tuleeOulun alueelta.”Jotta Oulun Ruskon kaatopaikkaaei turhaan kuormitettaisi, keväällä 2011on aloitettu kaatopaikalle tuotavan sekajätteenpaalaus. Piakkoin paalattuna onjo 40 000 tonnia jätettä. Sitä hyödynnetäänpolttoaineena, kun laitos otetaankäyttöön. Kaatopaikan penkassa sekajätteethajoaisivat metaaniksi turhan päiten”,Järvelä huomauttaa.Loput jätepolttoaineesta tuodaanPohjois- ja Itä-Suomesta.”Kaikki näiden alueiden jätteet eivätmahdu Ouluun poltettaviksi, vaikka maanpohjoisosiin ei näillä näkymin olekaan tulossauusia jätevoimalaitoksia”, arvioi Järvelä.MERJA KIHLARI MONONEN44 enertec 1 / 2012

EnergiapalvelutEnergianmittaus- ja raportointipalvelutSähkön, lämmön, veden ja kaasun kulutusmittaukset jaetäluennan kokonaispalvelutMittaustiedon jalostaminen ja web-raportointi loppuasiakkaille jaeri käyttäjäryhmillePalveluna: Laitteet ja järjestelmät, mittaustietokanta jataseselvitys, laskutusraportit ja laskutAsiantuntijapalvelua järjestelmien hankintaan, kehitykseen jaylläpitoonEnergiatehokkuuskonsultointiEnergiakatselmoinnit, -analyysit ja teknistaloudellisetsuunnitelmatEnergiatehostamishankkeiden kokonaissuunnittelu japrojektinhoitoKonsultointi energian käyttöön, hankintaan, tuottamiseen jasäästöön liittyviin kysymyksiinLaitteet ja kokonaisratkaisut automaatioonMITTAUS TIEDONSIIRTO KÄYTTÖ JA VALVONTA Lämpötilan mittaus Virtausmittaus Paineen mittaus ja säätö Pinnan mittaus Punnitus ja annostelu Kappaleen tunnistus Aseman ja liikkeen mittaus Valokuitu, media- jakuitumuuntimet Kenttäväylätuotteet Protokollanmuunto Langaton tiedonsiirto RFID Tietoturvalliset etäyhteydetKoneturvatuotteet, -ratkaisut ja -konsultointi Etäkäyttö- ja valvontajärjestelmät ja-laitteet Merkkilamppukalusteet jaäänimerkkilaitteet Näytöt, laskimet ja paneelimittarit Ohjelmoitava I/O Säätimet ja säätöjärjestelmät Turvaintegroidut automaatiojärjestelmätwww.sarlin.comenertec 1 / 2012 45

VESIVOIMALAITOKSIAsaneerataan entistä ehommiksiKuva: Risto ValkeapääVesivoiman tuotanto on ympäristöystävällistä: vesivoimalaitosei aiheuta päästöjä ilmakehään.Nykyisin vesivoiman kokonaistoimitukset Suomessakasvavat, sillä vanhoja vesivoimalaitoksia uusitaanja myös uusia pienvesivoimaloita rakennetaan. VaasaEngineering Oy on mukana monissa tällaisissa hankkeissa.46 enertec 1 / 2012

Kuva: Vesirakentaja Oy / Kimmo HäkkinenUusiutuvan energian edistämisohjelmassa2003–2006 asetettiin tavoitteeksilisätä vesivoiman tuotantoa Suomessa,koska kyseessä on uusiutuvaenergialähde. Lisäystavoite on noin 3 TWh(terawattituntia) vuoteen 2025 mennessä.Tähän tavoitteeseen pääsemiseksivanhoja voimalaitospatoja ja voimalaitoksiaolisi kunnostettava. Myös voimalaitostentuotantoa pitäisi tehostaa korjaamallaja uusimalla niiden laitteistoja. Vesivoimaloidentehoja korotetaan tyypillisesti laitostensaneerausten yhteydessä.Pienvesivoimayhdistys ry:n arvionmukaan vanhojen saha- ja myllypatojentakana olisi hyödyntämätöntä energiaa ylisata megawattia (MW). Pienvesivoimallatarkoitetaan sellaisia vesivoimalaitoksia,joiden tuotantokapasiteetti on vähemmänkuin 10 MW.Kaikkiaan Suomessa on tätä nykyärunsaat 200 vesivoimalaitosta. Niiden yhteenlaskettuvesivoimateho on noin 3 000MW.Suurista kaupungeista esimerkiksiHelsingin Energialla on vesivoimakapasiteettia104 MW energialaitoksen tytär- jaosakkuusyhtiöiden omistamissa Kymijoenja Kemijoen vesivoimalaitoksissa.Vesivoiman osuus Helsingin vuosittaisestasähköntuotannosta on tosin vainmuutamia prosentteja. Pienvesivoimaa ontuotettu Vanhankaupungin pienessä, 0,2MW:n tehoisessa museovesivoimalassa.Helsingin tavoitteena on ollut hankkia lisäävesivoimaa mahdollisuuksien mukaan.VESIVOIMA SAAINVESTOINTITUKEAJos vesivoiman osuutta energiantuotannossavoidaan lisätä tai vähintäänkin pitääainakin nykytasolla, Suomessa aletaanolla lähempänä Euroopan Unionin tavoitteitakasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi.Valtio myöntää pienvesivoimallemuun muassa investointitukea. Vanhatvoimalaitokset ja padot ovat osa suomalaistaperinnemaisemaa, joten voimalaitoksenuudistamista suunniteltaessa onotettava huomioon laitokselle myönnetynvesiluvan määräykset.Esimerkiksi Vaasa Engineering Oy(VEO) on viime vuosina ollut mukanauseissa vesivoimalaitosten kokonaistoimitusprojekteissa,joissa laitosten koneistojaon kunnostettu tai uusittu.”Olemme vuodesta 1989 alkaen toimittaneetvesivoimalaitoksiin kaikkea automaatioon,sähkönjakeluun ja kaukokäyttöliitäntöihintarvittavaa tekniikkaa.Vuosien varrella mukaan on otettu myösvesivoimalaitoskoneistot, kuten turbiinitja generaattorit – teemme ja toimitammevoimalaitoksiin oikeastaan kaikkea muutapaitsi rakennusteknisiä töitä”, toteaamyyntipäällikkö Ismo Aukee Vaasa EngineeringOy:stä.Vesivoima-alan yleisnäkymät ovatAukeen mukaan melko hyvät.”Ilmaisen energian vuoksi alalle investoidaantasaiseen tahtiin. Suomessaja muuallakin Pohjoismaissa on lukuisiavanhoja vesivoimalaitoksia, jotka tulisivälittömästi kunnostaa.” ”Voimalaitoksiaomistavat yhtiöt laskevat kannattavuudenhyvinkin tarkkaan ennen hankkeiden käynnistämistä.Investointihalukkuutta on viimevuosina lisännyt alle 10 MW:n vesivoimalaitoksillemyönnettävä investointituki.””Tuki on toistaiseksi voimassa vuo-enertec 1 / 2012 47

den 2012 loppuun saakka, ja todella toivon,että tämä tukimuoto säilyy jatkossakin.””Saamme kotimaasta tilauskantaammemuutamia vesivoimalaitosten uusimisprojektejavuosittain. Valitettavasti nämäinvestoititukipäätökset kestävät joskusturhankin kauan, ja joissakin suurempiamuutoksia vaativissa kohteissa myös uskomattomankankea vesirakentamisen lupabyrokratiaviivästyttää hankkeita, jopavuosikausilla”, Aukee kertooHOURUNKOSKEN LAITOSKÄYTTÖÖN JOULUKUUSSAJoulukuussa 2011 Vaasa Engineering Oysai käyttövalmiiksi Koskienergia Oy:n omistamanPyhäjoen Hourunkosken vesivoimalaitoksen,joka saneeratiin kokonaan.Kuva: Risto Valkeapää48 enertec 1 / 2012

Hourunkosken voimalaitos on Pyhäjoenseudun ensimmäinen vesivoimala. Se rakennettiinjo 1910.Koskienergia Oy teki tilauksen uudestakoneistosta marraskuussa 2010, jonkajälkeen projekti käynnistettiin VEO:lla.”Uusimistyössä voimalaitokseenasennettiin perinteistä tekniikkaa edustavaTsekeissä valmistettu S-Kaplan-turbiinisekä markkinoiden uusinta tekniikkaaedustava kotimainen DOL-PMG kestomagneettigeneraattori.Koneiston verkkoonsyöttämä teho on noin 740 kW (kilowattia).Tähän projektiin toimitimme myösvoimalaitoksen kaukokäytön mahdollistavanautomaatio- ja sähköjärjestelmän sekävoimalaitoksella tehdyt asennukset.””Koskienergia Oy:lle toimitammevastaavan kokonaisuuden myös ÄhtärinRyötönkosken vesivoimalaitokselle. Ryötönkoskion teholtaan noin 1 000 kW jase otetaan käyttöön helmikuussa 2012”,Aukee mainitsee.Vaikka Hourunkosken voimalaitostuottaa jo sähköä, osa voimalaitoksen viimeistely-ja maisemointitöistä tehdään vastavuoden 2012 puolella. Uusitun laitoksenputouskorkeus on kuusi metriä. Vuosittainlaitos tuottaa energiaa noin 3 700 megawattituntia(MWh).Käytännössä Hourunkosken uusittuvesivoimalaitos sijoitettiin vanhan voimalaitoksenturbiinikammion paikalle. Osa tekniikastaasennettiin laitoksen vieressä olleeseentehdasrakennukseen. Muuntajienja generaattorin häviöenergiaa hyödynnetäänkonesalin ja tehdastilojen lämmittämisessä.Koko investoinnin arvo oli noin2,5 miljoonaa euroa.SANEERAUSKOHTEITAYMPÄRI SUOMEAViime vuosina VEO on ollut pääurakoitsijanavesivoimalaitosten kokonaistoimituksissamyös muun muassa LankoskellaMerikarvialla, Pappilankoskella Eurajoella,Myllykoskella Laukaalla, Vääräkoskella Ähtärissäsekä lukuisissa muissa kohteissa.Edellä mainittujen vesivoimalaitostenAEM-vesivoimageneraatorit toimittialihankkijana VEM Motors Finland Oy.”Toimitettujen generaattoreiden tehotvaihtelivat 198 kW:n ja 1 080 kW:nvälillä. Generaattoritoimituksiin sisältyivätmyös automaattiset jännitteensäätimet,virtamuuntajat mittausta ja suojausta vartensekä kaikki tarvittavat valvonta-anturit.””Generaattorit ovat yksi osa kokonaistoimituksissa.Yleensä valitsemmegeneraattorivalmistajan projektiin silläperusteella, millaisella tehoalueella, kierrosluvullatai jännitteellä generaattorintäytyy toimia. Lisäksi otamme huomioonalihankkijasta saadut aikaisemmat kokemukset.Tietenkin myös hankintahinnallaon meille merkitystä”, Aukee selittää.Turbiinikoneistot tuodaan Aukeenmukaan usein ulkomailta.”Pääosa VEO:n projektoimista vesivoimalaitostenturbiineista valmistetaanTsekeissä, mutta olemme saaneet tuotuamarkkinoille myös norjalaisen valmistajanlaitteiston.”Yleensä turbiinivalmistajan sopimuskattaa laitteiston asennukset voimalaitoksella.””Näin mahdolliset ulkopuolisestaurakoitsijasta johtuvat asennusvirheet pystytäänvälttämään.””Vaasa Engineering Oy on lähes ainaprojektin pääurakoitsijana. Olemme sopimussuhteessaloppuasiakkaaseen, jotenmyös vastuu koko projektitoimituksesta onmeillä”, Aukee täsmentää.VEO markkinoi vesivoimalaitosasiakkaillemyös erilaisia voimakoneistotyyppejä,sähköistys- ja automaatioratkaisuja sekäturbiini- ja jännitteensäätöön vaadittavialaitteistoja.VESIVOIMALOITA UUSITAANMUISSAKIN POHJOISMAISSAKeskimäärin vesivoimalaitoksen saneeraukseenkuluu Aukeen mukaan aikaa hiemanyli vuosi.”Jos projektista tehdään tilaus nyt,uudet laitteet ovat toiminnassa noin 12–13 kuukauden kuluttua”, hän arvioi.”Ennen kuin töihin ryhdytään, saneerauskohteissatarvitaan huolellista selvitystyötäja esisuunnittelua ennen varsinaistaprojektin toteutussuunnittelua.””VEO:n puolelta hankkeissa on mukanaprojektipäällikön lisäksi yleensä 2–3projekti-insinööriä, jotka vastaavat suunnittelustaja toteutuksesta aina käyttöönottoonsaakka.”Aukeen mukaan Vaasa Engineeringon mukana vesivoimalaitosten rakentamis-ja saneerausprojekteissa Suomen lisäksimuuallakin Skandinaviassa.”Toimintamme on aktiivisinta Norjassaja tietenkin täällä Suomessa. Norjalaisissavesivoimalaitoksissa on yleensä suurempiputouskorkeus ja vähän virtaavaa vettä,kun taas täällä kotimaan matalissa putouksissavettä virtaa turbiinien läpi enemmän.””Näin ollen Suomen ja Norjan vesivoimalaitoksissaon käytettävä erilaisiaturbiineja. Suomessa rakennetaan yleensäKaplan- tai Francis-turbiiinityypin koneistoja,Norjassa puolestaan Francis- taiPelton-turbiineja”, Aukee selostaa laitostenerityispiirteitä.LAITOSTEN SANEERAUSON VAATIVAA TYÖTÄVesivoimalaitosten korjaustarpeiden selvittämiseksitarvitaan yleensä kuntokartoituksia.Aukeen mukaan Vaasa Engineeringtarjoaa konsultointipalveluja. Niiden yh teydessä katsotaan, voidaanko vanhoja voimalaitostenkoneita kunnostaa – ja jos voidaan,niin miten ja missä laajuudessa.”Konsultoinnin aikana käydään läpimyös automaatio- ja sähköistysjärjestelmienratkaisumallit, kustannusarviot, hankintaohjelmatsekä toimitus- ja projektinvalvonta.””Voimme myös antaa neuvoja esimerkiksiinvestointitukeen liittyvissä kysymyksissä”,Aukee sanoo.”Monia uusia projekteja on parhaillaankinneuvotteluvaiheessa.”Useimpia vesivoimalaitossaneerauksiaAukee luonnehtii vaativiksi urakoiksi.”Projekteissa tarvitaan erikoisosaamistaniin kojeistojen, rakentamisen kuinsähkö- ja automaatiotekniikankin alalta.Nämä työt on opeteltava kokemuksen jajoskus myös ns. kantapään kautta – alalleei anneta kokonaiskoulutusta missäänSuomalaisissa oppilaitoksissa”, huomauttaaAukee. MERJA KIHLARI MONONENenertec 1 / 2012 49

AJANKOHTAISTAPalstalla yhteistyökumppanimme kertovat toiminnastaan.BMH toimitti Kuopion Energia Oy:nuudelle HPN3 -voimalaitokselle polttoaineenkäsittelyjärjestelmänBMH Technology Oy on Hollming-konserniin kuuluva alansajohtava energia- ja ympäristöalan järjestelmä- ja laitetoimittaja.BMH kehittää materiaalinkäsittelyjärjestelmiä luoden jatkuvastiuusia ratkaisuja bioenergian, jätteenkäsittelyn ja kierrätystekniikanalalle auttaen näin asiakkaitaan sijoittamaan kestäväänkehitykseen. Yhtiön toiminta on maailmanlaajuista ja viime vuonnaBMH:n energiaosasto kirjasi tilauksia, joiden toimitusosoitteinaovat Haapaveden, Lapinlahden, Järvenpään ja Oulun lisäksi mm.Ruotsi, Viro, Latvia, Puola, Espanja, Portugali ja USA.Yksi BMH:n viimeisimmistä kotimaan toimituksista on biomassaa,metsähaketta ja turvetta polttoaineenaan käyttävälleKuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitokselle kehitettypolttoaineen ulkokäsittelyjärjestelmä vastaanottoineen, varastointeineenja syöttöineen kattilarakennukseen. Projektissa integroitiinBMH:n vuonna 2005 toimittama turpeen vastaanotto syöttämäännyt turvetta myös uudelle voimalaitokselle. BMH toimittimyös hiilen vastaanoton siten, että poikkeustilanteessa on mah-dollista syöttää kattilaan hiiltä. Asiakkaalle kehitetty täysin automaattinennäytteenottojärjestelmä puolestaan takaa, että polttoaineestasaadaan otettua tarkat kosteuslukemat ja tehtyä muuttarvittavat analyysit.Kuten aina uutta järjestelmää jo olemassa oleviin laitteisiinja rakennuksiin liitettäessä, oli tässäkin projektissa mielenkiintoisiahaasteita liittyen mm. rakennusalueen tarkoin rajattuun tilaan.Muita haasteita taas aiheuttivat luonnonolosuhteet, olihan talvi2010–2011 hyvin ankara ja päälaitteiden asennus ajoittui juurikylmimpään keskitalveen. Projekti eteni kuitenkin hyvin aikataulussaan,kiitos asiakkaan ja muiden projektiosapuolien hyvänyhteistyön. Heinäkuussa 2011 vastaanotettiin ensimmäiset biomateriaalit,minkä jälkeen ohjelmassa seurasivat koeajot ja käyttöönottotoimenpiteet.Laitos luovutettiin asiakkaalle joulukuussa2011. Lisätietoja: www.bmh.fiAirfil Oy– suomalainen suodatintehdasAirfil Oy on 30 vuoden aikana kehittynyt merkittäväksi suodattimienvalmistajaksi ja toimittajaksi.Toiminnan alkuvaiheessa valmistukseen kuului ensin pelkästäänilmansuodattimia, mutta pian alkoi myös öljy- hydrauliikka- japolttoainesuodattimien valmistus. 1980 luvun alkupuolella AirfilOy:ssä kehitettiin ensimmäisenä maailmassa laajapintaöljynerotinkompressoreihin. Tästä yritys sai Tamrock kompressorivalmistajaltaDiplomin vuonna 1983.Tuotanto on kehittynyt ja laatua on aina pidetty ykkösasiana.Yhteistyö lukuisten asiakkaiden kanssa on kantanut läpi vuosikymmenten.Tuotteista toimitetaan ensiasennukseen n. 25 %. Vienninosuus tuotannosta on 45 %. Vientikauppaa käydään lähes 30maahan. Suurimmat vientimaat ovat tällä hetkellä Australia, Ruotsi,Venäjä ja Saksa.Yrityksen vahvoja tuotelinjoja ovat raskaan ajoneuvokaluston,työkoneiden ja metsäkoneiden suodattimet. Teemme yhteistyötämaailmanlaajuisen Baldwin Filtersin kanssa, toimimallaheidän jälleenmyyjänään. Näin takaamme asiakkaalle laadukkaanja kattavan tuotepaketin. Hydrauliikkapuolella Airfil on monipuolinenpatruunoiden toimittaja.Viime vuosien aikana Airfil Oy on satsannut uusien tuoteryhmienvalmistukseen. Esimerkkinä mainittakoon voimalaitostenturbiinien ilmansuodattimet ja toimitukset TVO:n ydinvoimalaan.Uusimpana yhteistyöalueena voidaan mainita lentobensiinien suodatus.Lisätietoja: www.airfil.fi50 enertec 1 / 2012

Kaefer Group – eristämistä ja energian säästöäkansainvälisesti jo vuodesta 1918isiomme on eliminoida energian tuhlaus ja olla markkinajohtajamaailman eristysalalla vuoteen 2015 mennes-”Vsä”, sanoo Janne Sirviö, Kaefer Groupin Suomen yksikön toimitusjohtaja.”Suomessa toimitamme palveluja energia-alan, öljynjalostamisenja laivanrakennuksen eristystarpeisiin. Toimimme mm.Neste Oilin Porvoon jalostamolla kunnossapidon palvelutoimittajana.Seuraava suuri työmaamme on Eurajoella Olkiluoto 3 yksiköneristystyöt. Toimitamme Arevalle reaktorin erikoiseristykset,primäärilinjan ja höyrystimien kasettieristykset, teräsrakenteidenpalosuojaukset, läpivientien palosuojaukset, matalapainelaitteiden-ja putkistojen eristykset.””Olkiluodon työmaa käynnistyy osaltamme vuonna 2012,ja miesmäärä on suurimmillaan lähes 150. Olemme investoineetmerkittävästi teknologian ja henkilöstömme kehittämiseen, jottavoimme olla myös tulevaisuudessa mukana vastaavissa projekteissa.Odotamme innolla seuraavan ydinvoimalaprojektin etenemistä,jotta tälle teollisuudenalalle saataisiin jo lähiaikoina jatkuvuuttaSuomessa”, Sirviö sanoo.TEOLLISUUSERISTÄMINENKAEFERIN PÄÄTOIMIALANA”Kaefer on kansainvälinen monialakonserni, jonka päätoimialaon teollisuuseristäminen. Kohta satavuotias Saksalainen perheyrityson kansainvälistynyt 2000-luvulla globaaliksi monialaosaajaksi.Yhtiö toimii 57 maassa, liikevaihtoa 2010 oli 1,2 miljardiaeuroa ja työntekijöitä noin 17 tuhatta. Teollisuuseristämisen lisäksikonsernissa on omat divisioonat offshore-, laivanrakennusjarakennusteollisuuteen”, Suomen yksikön toimitusjohtaja JanneSirviö kertoo.”Ydinliiketoiminta on kaikissa divisioonissa rakentunut eristyskonseptimmeympärille”, hän toteaa. ”Teollisuuspuolella osaamisemmekattaa kaikki eristysalan vaatimukset ja applikaatiot.Eristämme kylmää, kuumaa ja ääntä. Menetelmiä on kymmeniälähtien perinteisestä lämpöeristämisestä kivivillalla aina ydinreaktorinkasettieristyksiin saakka. Palveluihimme kuuluu myös laajavalikoima passiivisen palosuojelun tuotteita, kuten kaapelihyllyjensuojukset, palo-ovet, palorulot, metallirakenteiden palosuojelumateriaalitja tietysti kaikkien näiden asennus. Työvoimammeon koulutettu tarvittavin turvallisuus- ja laatuvaatimuksin asiakaskunnanvaatimusten mukaan.””Oma tutkimus- ja kehitysosastomme Bremenissä tukee urakointipalvelujaympäri maailman. Meillä on myös omat yksiköt,”Corporate Competence Centers”, erikoisaloille kuten nesteytetynmaakaasun, ydinvoiman ja uusiutuvan energian eristystarpeisiin”,Janne Sirviö kertoo. enertec 1 / 2012 51

AJANKOHTAISTAPalstalla yhteistyökumppanimme kertovat toiminnastaan.Tarkka mittaus ja raportointi– energiatehokkuustoiminnan perustaEnergiankulutuksen tarkka mittaus ja raportointi ovat perustatehokkaalle ja oikein kohdistetulle energiatehokkuustoiminnalle.Raportointi tarjoaa työkalun energian käytön ajantasaiseenseurantaan ja analysointiin.Erilaiset lisäarvopalvelut kuten hälytyspalvelut auttavat tarttumaanvikatilanteisiin. Näin voidaan entistä tehokkaammin minimoidakiinteistön elinkaarikustannuksia.Mittauksella ja hälytyspalveluilla suoria säästöjä ja toiminnan ohjausta– Ottamalla vedenkulutus tuntimittaukseen, mahdollistetaanvuotojen nopea havaitseminen ja vahinkojen minimointi.– Kaukolämpökohteissa tilaustehon valvonnalla voidaanhavaita tilanteet, joissa lähestytään tilaustehon ylärajaa,ja tilanteen mukaan toimimalla voidaan estää tilaustehonylitys ja siitä mahdollisesti koituvat huomattavatkinlisäkustannukset.– Isommissa kohteissa myös loissähkön valvonta saattaa ollakannattava vaihtoehto.– Yhdistämällä mittaustietoon vaikkapa lämpötilatieto,voidaan valvoa sulanapitolämmityksen oikeaa toimintaa.Viestit poikkeamista saat vaivattomasti suoraan kännykkääntai sähköpostiin. Kehittyneen energiaraportoinnin mahdollistamatlisäpalvelut ovat erittäin kustannustehokkaita, sillä investointejalaitteistoon ei parhaassa tapauksessa tarvita lainkaan.Kysy lisää mahdollisuuksista! Lisätietoja:www.rejlers.fiinfo@ep.rejlers.fiVapor on Suomessa vahva energiatehokkaidenratkaisujen tarjoajaVapor on tunnettu energiatehokkaiden ratkaisujen tarjoaja kokoelinkaaren ajalle olemalla toimittaja, jonka tunnetaan tarjoavanhinta-/laatusuhteeltaan parhaat ratkaisut. Vapor ymmärtääasiakkaiden tarpeet ja sopeuttaa tarjontansa vastaamaan näitätarpeita, toteuttamalla projektit onnistuneesti yhdessä strategistenkumppaneiden ja toimitusketjun kanssa sekä tarjoamalla laadukkaatelinkaaritukipalvelut taaten toimitetun ratkaisun sovitunsuorituskyvyn koko elinkaaren ajan.Vapor tarjoaa biomassalla toimivia lämpö-, prosessihöyry- sekäyhdistettyjä sähkön ja lämmön tuotantolaitoksia eli CHP-laitoksia.Yritys tekee myös öljy- ja maakaasukäyttöisiä kattiloita sekälaitoksia niiden ympärille. ”Toimitamme luotettavaan ja korkeatasoiseentekniikkaan perustuvia laitoksia, joilla on alhaiset elinkaarikustannukset.Tuotteissamme yhdistyvät innovatiivisuus, kestävätratkaisut nykyaikaisen energian tuotannon järjestämisessäsekä pitkä kokemus laitos- ja polttotekniikasta”, kertoo myyntipäällikköTimo Valkeinen.Vaporilla on toimipaikat Nivalassa, Oulussa, Kiuruvedellä jaTampereella. Nivalassa on Nordic Boilers-nimellä toimiva konepaja,Oulussa projektointia, myyntiä ja myynnin tukipalveluita,Kiuruvedellä projektointia sekä myynnin tukipalveluita jaTampereella myyntiä, suunnittelua sekä projektointia. Nivalankonepajan erityisosaamista on vaativien vesiputkikattilakonstruktioidenvalmistaminen sekä omiin että muiden energia-alantoimijoiden tarpeisiin. Tekninen osaaminen ja korkea ammattitaitomahdollistavat vaativien ja korkealaatuisten tuotteidenvalmistuksen. Vapor on keskittänyt Nivalaan biolaitosten painerunkojenvalmistamisen.SERVICE, HUOLTO- JA YLLÄPITOPALVELUILLE TARVETTA”Tarjoamme asiakkaillemme ennakoivia kunnossapito- sekä modernisointi-ja korjauspalveluita. Näille on nyt entistä enemmäntarvetta, kun investointeja lykätään talouden yleisen epävarmuudenvuoksi”, Valkeinen sanoo. Lisätietoja: www.vapor.fi52 enertec 1 / 2012

MITTAAMALLA SÄÄSTÖÄ JAOIKEUDENMUKAISUUTTAluen tana tai RS-232-sarjaliitäntänä esim. PC:lle. Optiokortti voidaanasentaa myös jälkikäteen helposti.Sharky 775-energiamittarin näyttö on selkeä ja helppokäyttöinen.Virheilmoitukset ovat näytöltä helposti luettavissa: esim.takaisinvirtaus, ilmaa putkistossa, anturit väärin kytketty. Kulutuksenhistoriatiedot pysyvät mittarin muistissa 24 kuukautta.Sharky 775-mittaria saa sekä verkkolaitteella ettäparistolla (12 tai vuoden litiumparisto). Pariston loppumisestalaite ilmoittaa hyvissä ajoin. Lisätietoja: www.sgps.fiKoparille suurtilausNarvan voimalaanVeden ja energian järkevä käyttö säästää ympäristöä ja hiilidioksidipäästöjenrajoittaminen parantaa omalta osaltaan energiatehokkuutta.Kerrostalojen huoneistokohtaisen vedenmittauksenon kasvanut vauhdilla ja samalla on havahduttu myös energiankulutuksenmittaukseen. Enää ei riitä kunnan vesi- tai energiamittarinantama kokonaislukema, vaan rivi- tai paritalon asukkaidentai teollisuushallissa olevien eri yritysten todelliset kulutukset halutaansaada selville alamittauksilla ja laskuttaa oikeudenmukaisestiperiaatteella ”se maksaa, joka kuluttaa”. Veden- ja ener gianmittauson osa kustannustehokasta liiketoimintaa.Lämpömäärälaskimet ovat kehittyneet mekaanisen vesimittarinja laskimen yhdistelmistä ultraääni-periaatteella toimiviin mittareihin.Saint-Gobain Pipe Systems Oy tuo maahan saksalaistaHydrometer GmbH:n ultraäänitoimista Sharky 775-energiamittaria.Sen asennus on helppoa ja kaikki tarvittavat osat kuuluvattoimitukseen. Tieto siirtyy automaatiojärjestelmiin optiokortillapotentiaalivapaana kärkitietona, M-BUS-väyläliitäntänä, radio-Kopar Oy on saanut yhden kaikkien aikojen suurimmista ti lauksistaanItä-Viron Narvaan rakennettavaan uuteen voimalaitokseen.Tilaus käsittää yhden kiertopetikattila- eli CFB-laitoksenpohjatuhkan käsittelyssä tarvittavan laitteiston ja teknologian sekäniihin liittyvän suunnittelun. Laitoksen polttoaineena käytetäänvaltaosin öljyliusketta, jolle on ominaista, että prosessissa syntyypaljon tuhkaa. Sopimuksen arvoa ei julkisteta.Koparin asiakas on kansainvälinen Alstom-yhtiö, joka vastaalaitoksen kokonaisurakoinnista. Loppuasiakas on Eesti EnergiaNarva Elektrijaamad AS, Viron suurin sähköntuottaja. Yhtiölläon Narvassa jo kaksi aikaisempaa voimalaa.Koparille tilaus on hyvin merkittävä, koska kyseessä on yrityksensuurin termisten energialaitosten pohjatuhkan käsittelyjärjestelmä.Koparin toimitukseen sisältyy mm. seuloja, kuljettimiaja murskaimia. Kopar on aikaisemmin tänä vuonna toimittanutjäähdytysveden mekaanisia suodatuslaitteita Narvassa rakenteillaolevaan uuteen öljyliuskeen käsittelylaitokseen.”Kauppa vahvistaa selvästi Koparin asemaa tuhkankäsittelymarkkinoillaja rooliamme kokonaisjärjestelmien toimittajana”,toteaa Koparin toimitusjohtaja Hannu Penttilä.Koparin pääkonttori ja suurin tehdas sijaitsevat ParkanossaPirkanmaalla. Koparilla on toinen tehdas Lehtimäellä ja teknologiakeskusKuortaneella Etelä-Pohjanmaalla. Lisäksi Koparilla ontytäryhtiö Virossa. Lisätietoja: www.kopar.fienertec 1 / 2012 53

Käyttövarmuutta jaturvallisuuttaarktisten olojentuulivoimaloihinRoottorien lapoihin muodostuva jää on vakava turvallisuusongelma.Jää saattaa irrotessaan aiheuttaa vahinkoja voimaloidenlähiympäristön rakennuksille ja alueella liikkuville ihmisille sekä ajoneuvoille.Tästä syystä tulisi jo kaavoitusvaiheessa varata tuulivoimalanympärille riittävä turva-alue. Sen koon laskemiseen voidaan käyttääsuuntaa antavaa yleisohjetta: turva-alueen koko on voimalankorkeuden ja roottorin halkaisijan summa kerrottuna 1,5:llä. Suurentuulivoimalan ympärille tarvitaan siis vähintään puolen kilometrinturva-alue. Tämän alueen sisäpuolella ei saisi olla rakennuksia.Tehokas jääntunnistin vähentää tuulivoimalan turvallisuusriskejä.Jäätävä sade ja nopeat lämpötilan muutokset haittaavat tuulivoimaloidenkäyttövarmuutta. Roottorien lapoihin muodostuva jääon tuttu ilmiö erityisesti pohjoisilla rannikkoalueilla toimivissa tuulivoimaloissa.Jäänmuodostus rasittaa niiden rakenteita ja aiheuttaatoimintahäiriöitä. Jokainen ylimääräinen huoltokatko vähentää voimaloidentuottavuutta. Myös jäänmuodostuksen aiheuttamia rasituksiavoidaan merkittävästi vähentää asentamalla tuulivoimaloihintehokas jääntunnistin.Laite pysäyttää tuulivoimalan, kun jäätä alkaa muodostua roottorinlapoihin. Näin jää ei pääse vaurioittamaan tuulivoimalan rakenteitaeikä aiheuttamaan ihmisille tai omaisuudelle vahinkoja. Jääntunnistinlisää merkittävästi turvallisuutta ja vähentää tuulivoimalanhuollontarvetta.UUDEN SUKUPOLVEN TEKNIIKKAA MYÖS VANHOIHINTUULIVOIMALOIHINSuomalaisella Labkotec Oy:lla on usean vuoden kokemus jääntunnistimista.Uusin jääntunnistin on kehitetty erityisesti arktisten olojentuulivoimaloihin. Laite on kompakti kooltaan ja muutamassa tunnissapaikalleen asennettavissa. Se on heti käyttövalmis ilman kalibrointiaja sopii kaikkien valmistajien tuulivoimaloihin. LID-3300IPtuo uuden sukupolven tekniikan myös vanhoihin tuulivoimaloihin.JÄÄNTUNNISTIMILLA MYÖS ENERGIASÄÄSTÖJÄJääntunnistus perustuu ultraäänisignaalin mittaamiseen. Jäätävissäolosuhteissa anturien lähettämät signaalit heikkenevät ja kun saavutetaanasetettu hälytystaso, tunnistin varoittaa jäätymisvaarasta. Tällöinjääntunnistin käynnistää automaattisesti roottorin lapojen lämmityksentai pysäyttää voimalan turbiinin. Kun jää on sulanut anturista,varoitus jäätymisestä poistuu ja tuulivoimala käynnistyy uudelleen.Jääntunnistin varoittaa jäätä muodostavista olosuhteista ja havaitseemuodostuvan jään jo varhaisessa vaiheessa, joten roottorinlapojen lämmitys voidaan aloittaa ennen kuin ongelmia on ilmaantunut.Energiaa ei tarvitse tuhlata jo muodostuneen jään sulattamiseen.JÄÄNTUNNISTIN MONEEN KÄYTTÖÖNLabkotecin LID on markkinoiden johtava jääntunnistin. Se on ValtionTeknillisen Tutkimuskeskuksen (VTT) testaama ja käytössä luotettavaksihavaittu laite. Laite täyttää kaikki viranomaisten asettamatja rakennuslupien edellyttämät vaatimukset. LID-jääntunnistimia ontoimitettu suurimmille tuulivoimaloiden valmistajille Euroopassa joyli 3 000 kappaletta.Tuulivoimaloiden lisäksi LID-jääntunnistimia käyttävät myös lentokentätja sääasemat. Suomessa lentoasemia hoitava ja lentoliikennettävalvova Finavia käyttää LID-jääntunnistimia turvallisen lentosäänvarmistamiseen. Lisätietoja: www.labkotec.fi

AJANKOHTAISTAPalstalla yhteistyökumppanimme kertovat toiminnastaan.KATTAVAT KULJETINHUOLTOPALVELUTRAUMASTERIN SERVICE-OSASTOLTARaumaster toimittaa materiaalinkäsittelyjärjestelmiä energia-ja puunjalostusteollisuudelle maailmanlaajuisesti. Raumasterinmenestys perustuu vankkaan osaamiseen ja kykyyn toimittaaprojekteja avaimet käteen-periaatteella. Toimintammeperustuu asiakaslähtöiseen palveluun ja tärkeä päämäärämmeon asiakastyy tyväisyys, jatkuva asiakassuhteiden ylläpito sekä laitteidenkehitystyö.Raumasterin Service-osasto tarjoaa kattavia after sales -palveluita,joiden avulla laitteiden käytettävyys ja luotettavuus säilyvätkorkeina laitteen koko elinkaaren ajan. Servicen henkilöstö onkokenutta ja hoitaa palvelutapahtumat kokonaisvaltaisesti alustaloppuun. Sijaintimme pääkonttorin yhteydessä varmistaa sen,että koko konsernin tietotaito ja osaaminen on käytössämme.Service-osastomme toimittaa luotettavasti ja nopeasti laadukkaatvara- ja kulutusosat kaikkiin toimittamiimme laitteisiin.Vara- ja kulutusosia on saatavana sekä tilaustuotteina että suoraanvarastosta. Varastossamme on tuhansia artikkeleita, jonkaansiosta yleisimpien vara- ja kulutusosien toimitusaika on erittäinlyhyt.Me tarjoamme myös toimittamillemme laitteillemme kuntotarkastuksia.Laitteiden luotettavuuden ja käytettävyyden kannaltasuosittelemme, että laitteet tarkastetaan vuosittain. Tarkastuksenperusteella asiakkaalle toimitetaan kustakin tarkastetustalaitteesta yksityiskohtainen raportti, josta selviää tehdyt havain-not ja mittaustulokset sekä mahdolliset korjaus- ja muutosehdotukset.Service tarjoaa huolto- ja korjaustöitä asiakkaiden tarpeidenmukaan. Tyypillisiä Raumaster Servicen tekemiä huoltotöitäovat kuntotarkastuksen yhteydessä havaittujen korjaustarpeidentoteuttaminen sekä vara- ja kulutusosien vaihtotyöt. Tarjoammekenttä- ja määräaikaishuoltoja laskutustyönä tai urakoituna kiinteäänhintaan. Meiltä löytyy kokeneita asiantuntijoita teknisiksineuvonantajiksi asiakkaiden vaihteleviin tarpeisiin.Monasti laitteitamme pystyy korjaamaan ja peruskunnostamaankonepajoillamme. Tyypillisiä esimerkkejä näistä ovat esimerkiksivaurioituneen kuljetinruuvin korjaus ja sulkusyöttimenperuskunnostus. Konepajallamme peruskunnostettu laite on mekaanisestiuudenveroinen.Raumasterin tuotevalikoiman laitteita voidaan toimittaamyös Raumaster Servicen toimesta laiteuusintojen ja pienprojektienmuodossa. Laiteuusinta tulee usein kysymykseen silloin, kunkuntotarkastuksen perusteella arvioidaan laitteen kunto sellaiseksi,että sen korjaaminen ei enää ole kannattavaa. Tässä yhteydessäselvitämme, onko asiakkaalla muutostarpeita esimerkiksi laitteenmateriaalien tai kapasiteetin suhteen. Kyseiset toivomuksetja tarpeet otetaan huomioon laiteuusinnan yhteydessä.Valmistamme ja toimitamme takolenkkisiä raappaketjuja jaRaumaster Heavy Duty-elevaattoriketjuja. 56 enertec 1 / 2012

Havator WindReliable turnkey solutionsTURNKEY SOLUTIONSHavator Group has 20 years’ experience in windpower erection.In 2007 it expanded its services in transport and assembly, inaddition to its existing lifting and planning services.We have further strengthened and broadened our organisationwith professionals of the wind mill branch. We can offer reliableturnkey solutions.Havator WindMika KolehmainenProject Director - Windpower & EnergyTel: +358 (0)10 442 5500GSM: +358 (0)40 830 9509mika.kolehmainen@havator.comwww.havator.com

Nyt voit tankata täysin kotimaista ja uusiutuvaa polttoainetta: Gasum-biokaasua.Sitä saadaan mm. jätevesien puhdistamolietteestä ja se on paitsi ympäristöystävällinenpolttoaine myös reilusti edullisempaa kuin bensa tai diesel. Katso, kuinka vaivattomastisäästät sekä ympäristöä että lompakkoasi osoitteessa www.gasum.fi.TANKKAA 100 % KOTIMAISTAJA 100 % UUSIUTUVAA.VAIHDA BIOKAASUUN.