Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittäminen ... - Opetusministeriö

21. JOHDANTO ................................................................................................................................. 52. TUTKIMUSTEHTÄVÄT JA TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN .................................. 62.1 Tutkimustehtävät .................................................................................................................................... 72.2 Tutkimuskysymykset ............................................................................................................................... 92.3 Menetelmälliset ratkaisut ..................................................................................................................... 102.4 Tutkimusaineiston arvioiminen ............................................................................................................. 123. AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN NYKYTILANNE JA KEHITTÄMINEN133.1 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen lainsäädännöllinen ja hallinnollinen perusta ......................... 143.2 Tutkinnot ja alat .................................................................................................................................... 163.3 Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittäminen meillä ja Euroopassa................................................. 174. TULEVAISUUDEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA OSAAMISTARPEET ......................... 204.1 Tulevaisuuden toimintaympäristö ......................................................................................................... 204.2 Näkökulmia tulevaisuuden yleisiin osaamistarpeisiin ja niiden hahmottamiseen ................................. 224.3 Tulevaisuuden alat ja ammatit .............................................................................................................. 255. KLUSTEROITUVA ELINKEINOELÄMÄ, TYÖ JA KOULUTUS ....................................... 305.1 Klusteriajattelun sovelluksia ................................................................................................................. 306. KLUSTERIKOHTAISET TARKASTELUT ........................................................................... 346.1 Klusterien yleiset yhteiset osaamistarpeet ............................................................................................ 356.2 HYVINVOINTI ......................................................................................................................................... 506.2.1 Toimintaympäristön kuvaus ............................................................................................................... 506.2.2 Tulevaisuuden osaamistarpeet .......................................................................................................... 526.2.3 Nykytilan analyysi ............................................................................................................................... 556.2.4 Kehittämisesitykset ............................................................................................................................ 70

36.3 LUONNONVARA JA YMPÄRISTÖ ............................................................................................................ 706.3.1 Toimintaympäristön kuvaus ............................................................................................................... 716.3.2 Tulevaisuuden osaamistarpeet .......................................................................................................... 726.3.3 Nykytilan analyysi ............................................................................................................................... 746.3.4 Kehittämisesitykset ............................................................................................................................ 836.4 PALVELU ................................................................................................................................................ 836.4.1 Toimintaympäristön kuvaus ............................................................................................................... 846.4.2 Tulevaisuuden osaamistarpeet .......................................................................................................... 876.4.3 Nykytilan analyysi ............................................................................................................................... 926.4.4 Kehittämisesitykset .......................................................................................................................... 1016.5 LOGISTIIKKA ........................................................................................................................................ 1026.5.1 Toimintaympäristön kuvaus ............................................................................................................. 1026.5.2 Tulevaisuuden osaamistarpeet1046.5.3 Nykytilan analyysi ............................................................................................................................. 1066.5.4 Kehittämisesitykset .......................................................................................................................... 1136.6 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ ................................................................................................................... 1136.6.1 Toimintaympäristön kuvaus ............................................................................................................. 1146.6.2 Tulevaisuuden osaamistarpeet ........................................................................................................ 1166.6.3 Nykytilan analyysi ............................................................................................................................. 1196.6.4 Kehittämisesitykset .......................................................................................................................... 1316.7 KULTTUURI .......................................................................................................................................... 1326.7.1 Toimintaympäristön kuvaus ............................................................................................................. 1326.7.2 Tulevaisuuden osaamistarpeet ........................................................................................................ 1356.7.3 Nykytilan analyysi ............................................................................................................................. 1376.7.4 Kehittämisesitykset .......................................................................................................................... 1486.8 ELEKTRONIIKKA, KONEENRAKENNUS JA PROSESSITEOLLISUUS ........................................................... 1496.8.1 Toimintaympäristön kuvaus ............................................................................................................. 1496.8.2 Tulevaisuuden osaamistarpeet ........................................................................................................ 1516.8.3 Nykytilan analyysi ............................................................................................................................. 1536.8.4 Kehittämisesitykset .......................................................................................................................... 1626.9 TIETO JA VIESTINTÄ ............................................................................................................................. 1626.9.1 Toimintaympäristön kuvaus ............................................................................................................. 1636.9.2 Tulevaisuuden osaamistarpeet ........................................................................................................ 1666.9.3 Nykytilan analyysi ............................................................................................................................. 170

46.9.4 Kehittämisesitykset .......................................................................................................................... 1797. TUTKINTOJEN VÄLINEN VALINNAISUUS JA JOUSTAVUUS.................................... 1808. KEHITTÄMISESITYKSET .................................................................................................. 2339. YHTEENVETO ....................................................................................................................... 248LÄHTEET ........................................................................................................................................ 253

51. JohdantoOpetusministeriö käynnisti helmikuussa 2009 ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämishankkeen(TUTKE-hanke). Tämä on TUTKEn koordinoivan hankkeen ja klusteritutkimustenloppuraportti. Raportissa tarkastellaan klusterinäkökulmasta toisen asteenammatillista tutkintojärjestelmää tulevaisuuden osaamistarpeisiin peilaten jatehdään tutkimukseen perustuvia tutkintojärjestelmän kehittämisesityksiä.Tulevaisuuden megatrendit koskevat vahvasti suomalaisen ammatillisen koulutuksenjärjestelmää sekä määrällisin että laadullisin kriteerein tarkasteltuna. Tulevat ja olemassaolevat työelämän haasteet, kuten globaali markkinatalous, verkostoituminen,väestön ikääntyminen, ikäluokkien pienentyminen, tiedon määrällinen kasvu ja tiedonkulunreaaliaikaistuminen eivät voi olla vaikuttamatta myös koulutuksen sisältöihin.Viimeisimmässä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille2007 - 2012 todetaan, että vastaaminen ns. kohtaanto-ongelmaan ja osaavan työvoimansaatavuuden turvaaminen ovat keskeisiä koulutuspoliittisia haasteita. (OPM2007a, 8) Muutokset työmarkkinoilla eivät koske ainoastaan eri ammattien määrällisiäosuuksia ammatti- ja toimialarakenteessa. Myös toimenkuvat ammattien sisällä jaammattien tehtäväsisällöt muuttuvat. Osaamisen laaja-alaisuudella ja siirrettävyydellätuleekin olemaan erityinen merkitys. Yhteen työpaikkaan tai edes työtehtävään sidottuosaaminen ei jatkossa tule riittämään. Ammatillisesti suuntautuneen peruskoulutuksentoisella asteella tuleekin perusammattitaidon lisäksi tarjota opiskelijalle niinlaaja osaaminen, että se mahdollistaa työskentelyn vaihtelevissa työtehtävissä, onsiirrettävissä työpaikasta toiseen, ja että se tarjoaa pohjan opiskelulle myöhemmälläiällä. Vastaavasti aikuiskoulutuksen tulee joustavasti tarjota opiskelumahdollisuuksiatyöelämässä olevien osaamistason nostoon sekä muutostilanteisiin toimenkuvanmuuttuessa ja mahdollisuuksia alan ja ammatin vaihtoon. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksivoidaan kehittämissuunnitelman mukaan päästä kehittämällä toisen asteenammatillista tutkintojärjestelmää. Yhtenä toimenpiteenä opetusministeriö on käynnistänytammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämishankkeen (TUTKE). Hankkeessaarvioidaan nykyisiä ammatillisia tutkintoja kokonaisuutena ja selvitetään tarpeetlisätä tutkintojärjestelmän joustavuutta.TUTKE-hankkeen tehtävänä on

61. selvittää alakohtaisesti tarpeet lisätä ammatillisen tutkintojärjestelmän joustavuuttalisäämällä tutkinnoissa valittavissa olevien osien määrää yhdistämällätutkintoja laajemmiksi ammattialakohtaisiksi tai ammattialarajat ylittäviksi tutkinnoiksitai lisäämällä muutoin tutkinnon suorittajien mahdollisuuksia valitatutkintoonsa osia muista saman tai toisen tutkintotyypin tutkinnoista;2. edelliseen yhdistyen arvioida alakohtaisesti, muodostavatko alan perus-, ammatti-ja erikoisammattitutkinnot ja tutkintojen perusteissa määritellyt ammattitaitovaatimuksetja osaamistasot alan nykytarpeita vastaavan kokonaisuuden,ja jos eivät, niin miten niitä pitäisi muuttaa;3. tehdä ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämistarpeista ja ehdotustenedellyttämistä resursseista ja4. tehdä ehdotukset tutkintosuoritusten arvioijien rekrytoinnin ja arviointiosaamisenkehittämistarpeista ja ehdotusten edellyttämistä resursseista. (OPM2009b)Taustalla ovat koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman 2007- 2012 näkemyksetammatillisen tutkintojärjestelmän ja ammatillisten tutkintojen kehittämisestäsekä ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistukseen liittyvätehdotukset ammatillisen aikuiskoulutuksen näyttötutkintojärjestelmän kehittämisestä.Hankkeen toteuttamisesta vastaa Opetushallitus hankkeen ohjausryhmän linjaustenmukaisesti. Lisätietoa TUTKE-hankkeesta on saatavissa esim.http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/artikkelit/tutke/index.html.2. Tutkimustehtävät ja tutkimuksen toteuttaminenOsa TUTKE-hankkeessa tehtävästä tutkimus- ja kehittämistyöstä toteutettiin koordinoivassahankkeessa ja klusteritutkimuksissa, joita jäljempänä kutsutaan yhteisnimelläTUTKE-tutkimus. TUTKE-tutkimuksen toteuttajana oli Tampereen yliopistonAmmattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskus yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulunammatillisen opettajakorkeakoulun kanssa. Tutkimus toteutettiin ajalla joulukuu2009 – syyskuu 2010. Tämä raportti esittelee toisen asteen ammatillisen tutkin-

7tojärjestelmän kehittämisen pohjaksi tehdyn TUTKE-tutkimuksen tulokset ja niihin perustuvatkehittämisesitykset.2.1 TutkimustehtävätKoordinoivan hankkeen ja klusteritutkimuksen tehtävät toimeksiannon mukaisesti olivatseuraavat:Koordinoivan hankkeen tehtävänä oli1. analysoida klusterien muodostumista ja kehittymistä käsittelevän laadullisenennakointityön tulokset tulevaisuuden osaamistarpeiden näkökulmasta2. koordinoida alla kuvattujen klusteritutkimusten toteuttamista3. tuoda esiin 1- ja 2- kohdan pohjalta klusterien päällekkäisyydet ja rajapinnat4. selvittää kaikille klustereille yhteiset yleiset osaamisvaatimukset5. tehdä väliraportti ja loppuraportti tutkimusten tuloksista siten, että raportit sisältävättulosten lisäksi myös ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämisesitykset.Klusteritutkimuksien tehtävänä oli1. selvittää klusterikohtaiset tarpeet lisätä ammatillisen tutkintojärjestelmän joustavuuttalisäämällä tutkinnoissa valittavissa olevien osien määrää yhdistämällätutkintoja laajemmiksi ammattialakohtaisiksi tai ammattialarajat rajat ylittäviksitutkinnoiksi tai lisäämällä muutoin tutkinnon suorittajien mahdollisuuksia valitatutkintoonsa osia muista ammatillisista perustutkinnoista, ammattitutkinnoistatai erikoisammattitutkinnoista.2. arvioida klusterikohtaisesti, muodostavatko klusteriin kuuluvat perus-, ammattijaerikoisammattitutkintojen tutkintonimikkeet ja tutkintojen perusteissa määritellytammattitaitovaatimukset klusterin nykytarpeita vastaavan kokonaisuuden,ja jos eivät, niin miten niitä pitäisi muuttaa.3. selvittää klusterikohtaisesti klusterin mahdolliset rajapinnat suhteessa toisiinklustereihin.

8Klusterikohtaisten selvitysten ja arviointien pohjaksi oli toimeksiannossa nimetty allaolevassa kuviossa (kuvio 1) esitetyt klusterit.Kuvio 1. Klusteritarkastelun pohjaksi nimetyt klusteritTUTKE-tutkimuksen tutkimusasetelma rakentuu tulevaisuuden osaamistarpeiden,TUTKE-hankkeessa määriteltyjen klusterien ja ammatillisen koulutuksen tutkintojenväliselle yhtäaikaiselle tarkastelulle. Tutkimuksessa tarkastellaan klusterien päällekkäisyyttä,rajapintoja ja kaikille klustereille yhteisiä sekä kullekin klusterille erityisiäosaamistarpeita samalla peilaten niitä olemassa olevaan ammatillisen koulutuksentutkintorakenteeseen, yksittäisiin tutkintoihin sekä niiden sisältämiin ammattitaitovaatimuksiin.Tätä tutkimusasetelmaa ja sen dynamiikkaa on havainnollistettu seuraavassakuviossa (kuvio 2).

9Kuvio 2. TUTKE-tutkimuksen tutkimusasetelma2.2 TutkimuskysymyksetTUTKE-tutkimuksen tehtävät täsmentyivät seuraaviksi tutkimuskysymyksiksi.Koordinoiva hanke:1. Miten ammatillisen tutkintojärjestelmän klusterit ovat muodostuneet ja kehittyneetammatillisen koulutuksen järjestelmän ennakointi- ja muussa kehittämistyössä?2. Millaisia ovat tulevaisuuden laadulliset osaamistarpeet?3. Mikä on osaamistarpeiden ja klusterien suhde/vastaavuus toisiinsa?Miten klusterit kattavat tulevaisuuden osaamistarpeet?4. Millainen on eri klusterien suhde toisiinsa?Millaisia mahdollisesti päällekkäisiä alueita eri klusterit sisältävät?Mitkä ovat yksittäisten klusterien mahdolliset rajapinnat toisiin klustereihin?(Vastataan klusteritutkimuksen pohjalta.)Millaisia yhteisiä yleisiä osaamisvaatimuksia klusterit sisältävät?5. Miten ammatillista tutkintojärjestelmää tulisi koordinoivan hankkeen ja klusteritutkimustentulosten perusteella kehittää?Klusteritutkimukset:6. Mitkä ovat yksittäisten klusterien mahdolliset rajapinnat toisiin klustereihin?

107. Millaisia klusterikohtaisia tarpeita lisätä tutkintojärjestelmän joustavuutta on olemassa?Miten valittavissa olevien opintojen määrän lisääminen tutkintoja yhdistämälläjoustavoittaisi tutkintojärjestelmää niin, että se vastaisi klusterikohtaisia tarpeita?Miten osien lisääminen muista ammatillisista tutkinnoista joustavoittaisi tutkintojärjestelmääniin, että se vastaisi klusterikohtaisia tarpeita?8. Miten tutkintojen (perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot) perusteissa määritellytammattitaitovaatimukset vastaavat klusterien tulevaisuuden osaamistarpeita?Miten ammattitaitovaatimuksia tulisi mahdollisesti muuttaa, jotta ne vastaisivatklusterien tulevaisuuden osaamistarpeita?9. Miten perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintojen tutkintojen nimet vastaavatklusterien tulevaisuuden osaamistarpeita?Miten perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintojen tutkintojen nimiä tulisimahdollisesti muuttaa, jotta ne vastaisivat klusterien tulevaisuuden osaamistarpeet?2.3 Menetelmälliset ratkaisutTUTKE-tutkimuksen tehtävänä oli analysoida klusterien muodostumista ja kehittymistäkäsittelevän laadullisen ennakointityön tulokset tulevaisuuden osaamistarpeidennäkökulmasta. Siihen pohjautuen tutkimusmenetelmäksi valittiin meta-analyyttinenlähestymistapa. Meta-analyysilla tarkoitetaan tutkimusotetta, jossa kerätään tutkimuksenkohteena olevasta teemasta mahdollisimman laaja ja monipuolinen kirjallinenaineisto, jonka sisältöä tuloksineen analysoidaan tutkimuskysymyksiin nojautuen.(esim. Jokinen ym. 2009, 16). Meta-analyysin tavoitteena on päästä syvemmälle tähänaineistoon, jolloin tutkimusotteeksi tulee ”jo tutkitun tutkiminen”. Meta-analyysisoveltuu tutkimusmenetelmänä erityisesti tilanteisiin, joissa tutkimuksen kohdetta ontutkittu laajasti jo aiemmin ja aiheesta on olemassa yleisesti tunnettuja tutkimustuloksia(esim. Koskinen 2005).

11TUTKE-tutkimukseen meta-analyyttinen lähestymistapa katsottiin soveltuvan parhaitensen vuoksi, että ennakoinnista ja klusteroinnista oli saatavilla runsaasti eri toimijoidentuottamaa materiaalia. Primääriaineistoksi valikoituivat muun muassa työmarkkinajärjestöjen,tutkimuslaitosten, ministeriöiden ja niiden alaisten tutkimusyksiköiden,valtionhallinnon muiden toimijoiden (esim. ELY- ja AVI-keskukset) ja maakuntaliittojentuottamia ennakointiraportteja. Näiden rinnalla tutkimusmateriaalina käytettiinOpetushallituksen julkaisemia ammatillisten tutkintojen perusteita primääriaineistontapaan. Tutkimusaineistoa täydennettiin kolmesta eri lähteestä tuotetulla sekundääriaineistolla.Se hankittiin sähköpostitse toteutetun ammatillisten oppilaitostenrehtoreille (4) suunnatun pienoiskyselyn, Elinkeinoelämän Keskusliiton järjestämänworkshopin tuotosten ja Baronetti-järjestelmän tuottamina kvalifikaatioluokitustenkautta. Käytettyä primääriaineistoa tutkimusasetelmassa havainnollistetaan kuviossa3.Kuvio 3. Primääriaineisto tutkimusasetelmassaAmmatillisen tutkintojärjestelmän kehittämisen pohjaksi tehty TUTKE-tutkimus ei olesisältänyt erillistä työnantaja- tai työntekijäjärjestöjen tai muiden intressitahojen kuulemiskierrosta.Tällainen kuulemiskierros järjestetään OKM:n toimesta 22.9.2010.Sen sijaan tutkimuksen tekoa tuki ja ohjasi TUTKE-hankkeen virallisen ohjausryhmän

12lisäksi ns. asiantuntijatyöryhmä, johon oli kutsuttu edustajia muun muassa em. järjestöistä.Tämä asiantuntijatyöryhmä kokoontui neljä kertaa.Tutkimuksessa esitettyjä tutkintojärjestelmän kehittämisesityksiä arvioitaessa on syytäottaa huomioon, että tutkimuksessa ei ole huomioitu ammatillisia tutkintoja määrittäviäsäännöksiä eikä niiden asettamia tutkintojen ja tutkintorakenteen kehittämiseenliittyviä reunaehtoja. Esityksiä tehdessä ei ole myöskään otettu huomioon koulutuksenjärjestäjien väliseen kustannustenjakoon liittyviä seikkoja.Tutkimuksessa käytetty termistö pyrkii mukailemaan mahdollisimman pitkälle viimeaikaistaammatillisten tutkintojen yhteydessä käytettyä sanastoa.2.4 Tutkimusaineiston arvioiminenVaikka primääriaineistona käytettyjä klusterikohtaisia laadullisia ennakointitutkimuksiaoli kaiken kaikkiaan runsaasti saatavilla, tutkimuksellisena haasteena oli se, ettäennakointiaineistot jakautuivat epätasaisesti eri klusterien välillä. Lähdekritiikistä huolimattakäytetty aineisto jäi määrän, laadun, syvyyden, laajuuden ja ajantasaisuudensuhteen klustereittain heterogeeniseksi. Tutkimuksessa pyrittiin ensisijaisesti käyttämääntuoreita, tunnettujen asiantuntijatahojen tuottamia ja valtakunnallisesti kattaviaennakointeja, mutta niiden puuttuessa tukeuduttiin myös vanhempiin ja alueellisiinennakointitutkimuksiin.Ammatillisten tutkintojen perusteet primäärimateriaalina osoittautui myös haasteelliseksiaineistokorpukseksi. Tutkintojen perusteet eivät ole kirjoitustavoiltaan yhteismitalliset.Perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot ovat toisiinsa verrattunaesitysasultaan erilaisia. Esimerkiksi tutkintoon sisältyvät ammattitaitovaatimukseton saatettu kirjoittaa arviointikriteerien sisään ja tämä on edellyttänyt tutkijoiltatutkintojen perusteiden yksityiskohtaista tulkintaa. Seuraavaa tutkinnon perusteidenuusimiskierrosta varten lienee syytä pohtia, olisiko tutkintojen perusteiden esitysasuatarpeen yhtenäistää. Toinen tutkintojen perusteiden tarkastelua koskeva havaintoliittyy siihen, että ammatti- ja erikoisammattitutkintojen tutkintojen perusteet onkirjoitettu hyvin eri aikoina. Osa ammatti- ja erikoisammattitutkintojen perusteista on

143.1 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen lainsäädännöllinen ja hallinnollinenperustaAmmatillisella tutkintojärjestelmällä tarkoitetaan ammatillisena peruskoulutuksena taiammatillisena lisäkoulutuksena järjestettävien ammatillisten tutkintojen muodostamaakokonaisuutta. Ammatillisena peruskoulutuksena järjestetään ammatillisia perustutkintojaja ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavia, valmistavia ja valmentavia koulutuksia.Ammatillisena lisäkoulutuksena järjestetään ammatti- ja erikoisammattitutkintojasekä tutkintoon johtamatonta lisäkoulutusta opiskelija ja työnantajan tarpeidenmukaisesti. Ammatillisesta perus- ja lisäkoulutuksesta säädetään laissa ammatillisestakoulutuksesta (630/1998) ja laissa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998),sekä näiden lakien nojalla annetuissa säädöksissä. Yksittäisiä ammatillisia tutkintojasaattaa koskea myös omat kansalliset ja kansainväliset pätevyysmääräykset, joitaTUTKE-tutkimukseen ei ole erikseen kirjattu mukaan.Ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) säädetään nuorille jaaikuisille annettavasta ammatillisesta peruskoulutuksesta ja siinä suoritettavista tutkinnoista.Lain tarkoituksena on kohottaa väestön ammatillista osaamista, kehittäätyöelämää ja vastata sen osaamistarpeita sekä edistää työllisyyttä (2 §). Laissa säädetäänyleisesti koulutuksen tavoitteista, järjestämisestä, opetuksesta, arvioinnista jaopiskelijan oikeuksista ja velvollisuuksista. Valtioneuvoston asetuksessa ammatillisestakoulutuksesta (811/1998) säädetään tarkemmin koulutusaloista, opinnoistaja niiden laajuudesta sekä opetuksesta, opiskelijan arvioinnista ja oikeusturvasta.Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (8 §) mukaan opetusministeriö myöntääluvan koulutuksen järjestämiseksi. Lain 12 §:n mukaan asianomainen ministeriöpäättää tutkinnoista ja niiden laajuudesta. Opetusministeriö on asetuksessaan(216/2001) ammatillisista perustutkinnoista päättänyt ammatillisista perustutkinnoista,koulutusohjelmista ja tutkintonimikkeistä. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain13 §:ssä säädetään, että valtioneuvosto päättää koulutuksen yleisistä valtakunnallisistatavoitteista sekä yhteisistä opinnoista ja niiden laajuudesta. Valtioneuvosto onmääritellyt nämä päätöksessään (213/1999) koskien tutkintojen rakennetta ja yhteisiäopintoja ammatillisessa peruskoulutuksessa. Lisäksi ammatillisesta koulutuksesta

15annetun lain mukaan opetushallitus päättää koulutusaloittain ja tutkinnoittain opintojentavoitteista ja keskeisistä sisällöistä.Laissa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998) (jäljempänä aikuiskoulutuslaki)säädetään näyttötutkintojen suorittamisesta ja näyttötutkintoon valmistavastakoulutuksesta sekä muusta kuin näyttötutkintoon valmistavasta koulutuksesta. Laintarkoituksena on ylläpitää ja kohottaa aikuisväestön ammatillista osaamista, antaaopiskelijoille valmiuksia itsenäisen ammatin harjoittamiseen, kehittää työelämää jaedistää työllisyyttä sekä tukea elinikäistä oppimista (2 §). Näyttötutkintoina voidaansuorittaa ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja.Laissa säädetään yleisesti opetuksen järjestämisestä, opetuksesta ja näyttötutkinnoista.Muut aikuiskoulutuslaissa olevat säädökset ovat viittaussäädöksiä, joissa viitataansovellettavaan lakiin ammatillisesta koulutuksesta. Nämä viittaukset koskevatmm. opetuskieltä, opiskelijan työturvallisuutta, oppisopimuskoulutuksen järjestämistäsekä opiskelijan velvollisuuksia. Valtioneuvoston asetuksessa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta(812/1998) säädetään tutkintojen perusteista, tutkintojärjestelmästäja tutkintojen järjestämisestä.Aikuiskoulutuslain 4 §:n mukaan opetusministeriö myöntää luvan ammattitutkintoonja erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksenjärjestämiseen. Näyttötutkintojen järjestämisestä ja valvonnasta vastaavat opetushallituksenyhteydessä toimivat tutkintotoimikunnat (7 §). Opetushallitus päättää tutkintotoimikuntientoimialoista ja -alueista ja asettaa tutkintotoimikunnat enintään kolmeksivuodeksi kerrallaan. Aikuiskoulutuslain 13 §:n mukaan opetusministeriön asetuksellasäädetään tutkinnoista, jotka voidaan suorittaa näyttötutkintoina. Opetusministeriöon asetuksellaan (24/2009) päättänyt ammatillisen aikuiskoulutuksen tutkintorakenteesta.Lisäksi aikuiskoulutuslaissa (13 §) säädetään, että opetushallitus päättää tutkinnonperusteista. Tutkinnon perusteissa määritellään tutkinnossa vaadittava ammattitaito,tutkinnon osat ja mahdollisesti niistä muodostuvat osaamisalat, ammattitaidonosoittamistavat sekä tutkinnon yleiset perusteet.

17ja erikoistuneemman osaamisen ja työelämän edellyttämän ammattitaidon yhdellätutkinnon osa-alueella. Perustutkinnot soveltuvat työelämään tulevien ohella myösammattia vaihtaville. Ammattitutkinnoissa edellytetään pääsääntöisesti perustutkintoavaativampaa osaamista, mutta työelämän tarpeiden mukaan osa ammattitutkinnoistatoimii myös alalle tai ammattiin tulotutkintoina. Erikoisammattitutkinnoissaedellytetään alan vaativaa osaamista, alan vaativimpien työtehtävien hallintaa.Ammatilliset tutkinnot sijoittuvat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta tutkintojenkansalliseen viitekehykseen (NQF) tasoille 4–6 siten, että ammatilliset perustutkinnotja ammattitutkinnot sijoittuvat pääsääntöisesti tasolle 4 ja erikoisammattitutkinnot tasolle5. (OPM 2009e)Toisen asteen ammatillista koulutusta järjestetään kahdeksalla koulutusalalla, jotkaovat seuraavat:humanistinen ja kasvatusala,kulttuuriala,yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala,luonnontieteiden ala,tekniikan ja liikenteen alaluonnonvara- ja ympäristöala,sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala sekämatkailu-, ravitsemis- ja talousala.3.3 Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittäminen meillä ja EuroopassaAmmatillisen tutkintojärjestelmän kehittämisen trendit kansainvälisesti näyttivät TUT-KE-tutkimuksen yhteydessä siltä, että työelämän tämänhetkisten ja tulevien haasteidenhuomioiminen on tarkastelun kohteina olleiden valtioiden koulutuspoliittisellaasialistalla korkealla. Keinot kuitenkin vaihtelevat ja samankaltaista tutkintojärjestelmänkokonaisvaltaista tarkastelua kuin Suomessa (TUTKE-hanke) ei näissä tarkastelluissamaissa ole käynnissä.Suomessa mittavaa ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämistä TUTKE-hankkeenohella on tapahtunut, kun Opetushallitus on uudistanut vuosina 2006–2010 kaikkienammatillisten perustutkintojen perusteet sekä maahanmuuttajien valmistavan koulu-

18tuksen ja vammaisten opiskelijoiden valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksenperusteet. Tarkistetut perusteet koskevat sekä ammatillista peruskoulutustaettä näyttötutkintoja. Uudistustyössä on tarkistettu tutkintojen perusteiden rakenne,tutkinnon osat, opintojen muodostumissäännöt, tavoitteet, ammattitaitovaatimuksetsekä arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit. Tarkistetut tutkintojen perusteet otetaankäyttöön viimeistään 1.8.2010 alkavassa koulutuksessa. Osa ammatti- ja erikoisammattitutkintojenperusteista on kirjoitettu aivan 2000-luvun alussa ja myös niitä ollaantällä hetkellä uudistamassa.Irlannissa koulutuspoliittinen painopiste ammatillisen koulutuksen sektorilla näyttääCedefopin politiikkaraportin perusteella olevan erityisesti työttömyysuhan alla olevissaja matalasti koulutetuissa aikuisissa. Osaamisen päivittämistä on viime vuosinatehty erilaisten kansallisten koulutusohjelmien kautta. (Barry 2008) Työelämässävaadittavaa osaamista on kartoitettu erilaisten selvitysten yhteydessä ja tulevaisuudentoimintaympäristöjen ja työelämään vaikuttavat trendit tunnistetaan, mutta varsinaiseentutkintojärjestelmään ei muutoksia ole raportin perusteella viime vuosina tehtyeikä viittauksia tällaiseen toimintaan lähiaikoina myöskään löytynyt.Tanskassa koulutusalojen ryhmittelyssä vuodesta 2008 alkaen on käytetty klusterimaistalähestymistapaa. Koulutusalat Tanskassa jaetaan seuraavien 12 kokonaisuudenalle:auto, lentokone ja muut kuljetusvälineet (bil, fly og andre transportmidler)rakentaminen ja konstruktio (bygge og anlæg)rakennus- ja kunnossapitopalvelut (bygnings- och brugerservice)eläimet, kasvit ja luonto (dyr, planter og natur)keho ja tyyli (krop og stil)ruokaa ihmisille (mad till mennesker)mediatuotanto (medieproduktion)kaupallinen ala (merkantil)tuotanto ja kehitys (produktion og utvikling)sähkövirta, ohjaus ja it (ström, styring og it)terveys, hoito ja kasvatustiede (sundhed, omsorg og pædagogik)kuljetus ja logistiikka (transport og logistik).(käännös Nordman-Byskata & Sacklén 2008; ReferNet Denmark 2009)

19Koulutusaloilla on yhteensä 125 tutkintoa, joka on huomattavasti enemmän verrattunaSuomen 53 perustutkintoon. Tutkintoja tarkastellessa huomaa, että tutkinnot ovatusein hyvin spesifejä (esim. polkupyörä- ja moottoripyörämekaanikon tutkinto, suolenpuhdistajantutkinto, terveyspalvelusihteerin tutkinto, sairaalateknisen avustajantutkinto) ja ne saattavat myös heijastaa kansallisia talouden ja yhteiskunnan tarpeita.Koulutuksien pituudet vaihtelevat myös saman tutkinnon sisällä: esimerkiksi tapahtumakoordinaattorintutkinto edellyttää neljän vuoden koulutusta, mutta tapahtumaassistentintutkinnon saa kahdessa vuodessa. Ammatillinen koulutus kestää alastariippuen Tanskassa 2−5 vuotta, tavallisin pituus on 3−4 vuotta. (Nordman-Byskata &Sacklén 2008)Koulutusalojen ryhmittely noudattaa Tanskassa pitkälti samanlaista koulutusalojenluokittelua, mikä Suomessa tällä hetkellä on. Koulutusalojen nimet antavat jossainmäärin käsittää, että koulutusalat olisivat laajempia klusterimaisia kokonaisuuksia,mutta kunkin koulutusalan tutkintoa lähemmin tarkastellessa voi havaita, että koulutusalasisältää melko perinteisen yhdistelmän alan tutkintoja. Esimerkiksi keho ja tyyli-koulutusalasisältää kampaajan, kosmetologin ja liikuntaneuvojan tutkinnot. Laajempiapalveluklusterin tapaisia kokonaisuuksia ei ole havaittavissa, sen sijaan koulutusalojaerotellaan pieniksi kokonaisuuksiksi, esimerkiksi rakentaminen ja konstruktioja rakennus- ja kunnossapitopalvelut pidetään koulutusaloina tiukasti erillään toisistaan.Toisaalta taas tuotanto ja kehitys-koulutusala pitää sisällään sellaisia tutkintojakuin ortopedistin tutkinto, jalometallisepän tutkinto ja elektroniikka-asentajan tutkinto,jotka mieltäisi helposti kuulumaan muille koulutusaloille kuin puhtaasti tuotannon jakehityksen alueelle.Cedefopin maaraportin mukaan Tanskan ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmässätehtyjen viimeaikaisten uudistusten jälkeen tutkinnot ovat moduleista koostuviakokonaisuuksia. Tutkintojen modulaarisuuden katsotaan tuovan tutkintoihin lisääjoustavuutta, sillä opiskelijoilla on nyt paremmat mahdollisuudet yhdistää tutkintoihinsaelementtejä useista tutkinnoista, kunhan kokonaistutkinnon koostumus säilyy relevanttinatyömarkkinoiden tarpeita ajatellen. Tämän tutkimuksen yhteydessä ei kuitenkaanollut mahdollisuutta lähteä tarkastelemaan lähemmin, mitä modulaarisuudellatarkoitetaan ja miten se ilmenee tutkinnoissa.

20Hollannissa ammatillista koulutusta ja aikuiskoulutusta säätelevä uudistus toteutettiinviime vuosina vastaamaan nykyhetken työelämän tarpeita. Aikaisemmassa järjestelmässäopiskelijoiden kouluttaminen tähtäsi tuottamaan valmiudet työskentelemääntietyssä tehtävässä tietyllä työelämän sektorilla. Koulutus ei kuitenkaan enää vastannutnykyhetken työelämää, jossa sektoreiden väliset rajat eivät ole enää niin selkeästierotettavia ja työtehtävät ovat muuttuneet kapea-alaisiksi. Hollannissa toteutettu oppilaitosten,työnantajien ja työntekijöiden edustajien kanssa yhteistyössä koulutusuudistus,jonka tuloksena yksi tutkinto tuottaa osaajia useampiin erilaisiin tehtäviin. Tutkintojenja niiden sisältöjen rakentamisessa on kuunneltu työelämän tarpeita. Esimerkiksilähihoitajan tutkintoa vastaava terveydenhoidon assistentin tutkinto tuottaaosaamisvalmiudet toimia joko apteekkialalla, hammashoidossa tai lääkärin apulaisena.Tutkinto koostuu kaikille yhteisistä perusopinnoista ja oman erityisalan opinnoista.(Calibris 2010) Tutkinnot eivät kuitenkaan ole samalla tavalla laaja-alaisia kuin perustutkinnotsuomalaisessa järjestelmässä: edellä mainittu esimerkkitutkinto tuottaa valmiudetassistentin tehtävään, mutta erilaisissa työympäristöissä.4. Tulevaisuuden toimintaympäristö ja osaamistarpeetErilaiset tulevaisuuden toimintaympäristöjä ennakoivat materiaalit esittelevät tulevaisuudenhaasteet ja toimintaympäristön hyvin samansuuntaisina. Tässä luvussa kuvataaneri lähteistä saatua tietoa tulevaisuuden kehityssuunnista. Muutoksilla on vaikutuksensapaitsi kokonaisten kansantalouksien kilpailukykyyn, myös yksilötasolle.Työn luonne ja työelämässä vaadittava osaaminen tulevat muuttumaan ja uudelleenmääritellyiksi.Toimialat ja yritykset eivät menesty enää yksin, vaan tarvitaan prosessiajattelua,laaja-alaista yhteistyötä ja verkostoitumista jopa niin pitkälle, että toimialatlähentyvät toisiaan muodostaen liiketoiminnan arvoketjuja. Useiden organisaatioidenmuodostamia liiketoimintaketjuja kutsutaan usein klusteriksi. (Rinne 2009, 44)Arvoketjuajattelun ymmärtäminen on olennaista tulevaisuuden työntekoa ennakoitaessa.4.1 Tulevaisuuden toimintaympäristö

21Ahvenainen ym. (2009) puhuvat giga-, mega- ja metatrendeistä kuvaillessaan tulevaisuudentoimintaympäristöjen muutoksia. Gigatrendit ovat kehityksien pitkien linjojentaustalla olevia ”ajureita”, eräänlaisia perimmäisiä syitä, jotka vaikuttavat maailmanlaajuisiinmuutosprosesseihin. Gigatrendejä ovat väestönkasvu, talouskasvu jateknologian kehitys. Nämä muutosajurit johtavat globaalilla tasolla havaittavien kehityssuuntieneli megatrendien syntymiseen ja kehittymiseen. Megatrendejä ovat esimerkiksikasvava kulutus, kaupungistuminen, ympäristöongelmien laajeneminen jakansainvälistyminen, uuden teknologian varaan rakentuva uusi yhteisöllisyys ja osallistuminen(ns. blogalisaatio). Megatrendeillä on seurauksena kansallisia, alueellisia,seudullisia ja paikallisia trendejä. Metatrendeiksi kutsutaan aluksi vain heikkona signaalinanäyttäytyviä mahdollisuuksia, jotka voivat kasvaessaan ja kehittyessäänmuuttaa giga- ja megatrendejä. Metatrendeistä yhtenä esimerkkinä voidaan pitääennustetta globalisaation kolmannesta vaiheesta, jossa globalisaatio palaa kotiin elikansainvälistymisen sijaan paikallisuus ja lähituotanto korostuvat uudelleen. Samallakuljetuskäytävistä syntyy tuotantokäytäviä, mikä tarkoittaa sitä, että tuotantoprosessittapahtuvat arvoketjuperiaatteella: kuljetuksen, varastoinnin ja valmistuksen rajapinnatsumentuvat.Tämän hetken ja tulevaisuuden haasteiksi hahmotellaan erilaisissa tulevaisuusskenaarioissamuun muassa seuraavia teemoja (Aalto ym. 2008; Suomen Akatemia &Tekes 2006; Tekes 2008):globaali markkinatalous eri ulottuvuuksineen (toisaalta kansallisvaltioidenrajoja ylittävät prosessit ja maasta toiseen tapahtuva liikkuminen, toisaaltataas talouden, tuotannon ja viestinnän välinen verkostoituminen ja riippuvuuksiensyntyminen, rahatalouden merkitys kasvaa, Aasia nousee talousmahtina),väestörakenteen muutos (ikääntyvä väestö, pienevät ikäluokat, perhemallitmuuttuvat, väestö kasvaa edelleen),tieteen ja teknologian muutokset (määrällinen kasvu, käyttäjälähtöisyydenkorostuminen, helppokäyttöisyys ja yhdistettävyys trendeinä),vaatimukset kestävän kehityksen huomioimisesta (ratkaisuissa huomioitavaesimerkiksi globaalin vs. paikallisen vastuun kysymykset, kestävä energiantuotanto,ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, eettinenkulutus),

22osaavan työvoiman saaminen erityisesti kilpailukyvyn kannalta tärkeille aloille,työn muutokset (esim. epätyypilliset työsuhteet, työn ja vapaa-ajan väliseneron hämärtyminen, aikapula vaivaa yhä useampia),tiedonkulun, median ja muun elektronisen kanssakäymisen reaaliaikaistuminen,kulttuuriympäristön muutos (monikulttuurisuus, pien- ja alakulttuurien syntyminen,globaalistumisen mukanaan tuoma erilaisten arvomaailmojen kohtaaminen,useita kulttuurisia voimakeskuksia, uusien identiteettien synty uudenlaisenvuorovaikutuksen seurauksena, kuluttaminen elämäntapana yleistyy,vaihtoehtojen ja valinnanmahdollisuuksien runsaus) jahallinta ja turvallisuus (systeemisten riskien arviointiin ja hallintaan liittyvänosaamisen, tietosuojan, yksityisyyden ja turvan merkitys kasvaa).4.2 Näkökulmia tulevaisuuden yleisiin osaamistarpeisiin ja niiden hahmottamiseenAmmatillisen koulutuksen haasteena on vastata erilaisten yksilöiden ja työelämänosaamistarpeisiin sekä antaa valmiuksia elinikäiseen oppimiseen. Tulevaisuudentyövoimatarpeissa korostuvat erityisesti geneeriset valmiudet, joilla tarkoitetaan esimerkiksiongelmanratkaisukykyä, analyyttistä päättelykykyä, kriittistä ajattelua, aineistojenhallintaa sekä kommunikaatiotaitoja. (OPM 2010, 56).Yleisten osaamisvaatimusten määrittelyn kannalta tärkeänä ohjenuorana on Euroopanparlamentin ja neuvoston suositus (2006/962/EY) elinikäisen oppimisen avaintaidoista.(Euroopan parlamentti ja neuvosto 2006). Elinikäisen oppimisen avaintaitojakoskevan eurooppalaisen viitekehyksen yhtenä tärkeimmistä tavoitteista on ”yksilöidäja määritellä avaintaidot, joita tarvitaan henkilökohtaisen onnistumisen tunteeseen,aktiiviseen kansalaisuuteen, sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen ja työllistyvyyteentietoyhteiskunnassa”. Euroopan parlamentti ja neuvosto suosittavat, että jäsenvaltiotkehittävät asiakirjan mukaisten kahdeksan avaintaidon opettamista kaikillekansalaisille. Viitekehys sisältää seuraavat kahdeksan avaintaitoa:viestintä äidinkielellä,

23viestintä vierailla kielillä,matemaattinen osaaminen ja perusosaaminen luonnontieteiden ja tekniikanaloilla,digitaaliset taidot,oppimistaidot,sosiaaliset ja kansalaistaidot,aloitekyky ja yrittäjyys jatietoisuus kulttuurista ja kulttuurin ilmaisumuodotTutkintojen perusteissa määritellään elinikäisen oppimisen avaintaidot seuraavasti:”Elinikäisen oppimisen avaintaidoilla tarkoitetaan osaamista, jota tarvitaan jatkuvassaoppimisessa, tulevaisuuden ja uusien tilanteiden haltuunotossa sekätyöelämän muuttuvissa olosuhteissa selviytymisessä. Ne ovat tärkeä osa ammattitaitoaja kuvastavat yksilön älyllistä notkeutta ja erilaisista tilanteista selviytymistä.Ne lisäävät kaikilla aloilla tarvittavaa ammattisivistystä ja kansalaisvalmiuksia,ja niiden avulla opiskelijat tai tutkinnon suorittajat pystyvät seuraamaanyhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvia muutoksia ja toimimaanmuuttuvissa oloissa. Niillä on myös suuri merkitys yksilön elämän laatuun japersoonallisuuden kehittymiseen.”Opetushallituksen määrittelemät elinikäisen oppimisen avaintaidot ovat muodostuneetedellä mainitun suosituksen ohella voimassa olevien opetussuunnitelman janäyttötutkinnon perusteiden yhteisten painotusten ja kaikille aloille yhteisen ydinosaamisen,perusopetuksen ja lukion aihekokonaisuuksien perusteella. Elinikäisenoppimisen avaintaidot ovat seuraavat:oppiminen ja ongelmanratkaisu,vuorovaikutus ja yhteistyö,ammattietiikka,terveys, turvallisuus ja toimintakyky,aloitekyky ja yrittäjyys,kestävä kehitys,estetiikka,viestintä- ja mediaosaaminen,matematiikka ja luonnontieteet,teknologia ja tietotekniikka,aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit.

24Tulevaisuusluotain-hankkeen loppuraportin mukaan (EK 2006b) tulevaisuuden työelämänmenestys rakentuu luovien ihmisten ympärille. Luovuuden ohella yrittäjyys,rohkeus ja terve itsetunto ovat keskeisiä menestystekijöitä. Tulevaisuuden yrityksissätyöskentelee osaajia, joiden tehtävät painottuvat joko ratkaisujen toteuttamiseen (tekijät),osaamisen soveltamiseen asiakkaan tarpeiden mukaisesti (soveltajat) tai kehittämiseenja uuden luomiseen (näkijät). Tekijöiden kohdalla puhutaan monitaitoisuudesta,soveltajien ja näkijöiden monitieteellisyydestä. Osaamistason nousu mahdollistaatyötehtävien laaja-alaistumisen, mikä taas johtaa vähitellen eri ammattiryhmienrajojen hämärtymiseen. Osaamistason nousu merkitsee sitä, että henkilöstöllä on paremmatvalmiudet hallita yhä laajempia kokonaisuuksia. Laaja-alaisella osaamisellaei tarkoiteta sitä, että yksi ihminen osaa kaiken. Myös jatkossa tarvitaan syvälle menevääyhden osaamisalueen hallintaa, mutta samalla riittävää osaamista joltain taijoiltain muilta alueilta. Työn luonteen ennakoidaan muuttuvan, uusia ammatteja syntyyja vanhoja häviää. Suunnittelu-, valvonta-, ohjaus- ja huoltotyön määrä lisääntyy.Eri alojen toiminta kytkeytyy voimakkaasti yhteen ja toimialojen rajapinnoille syntyykokonaan uusia toimialoja, joiden toiminta poikkeaa radikaalilla tavalla perinteistenalojen toiminnasta. Osaamisen laaja-alaistuminen merkitsee myös sitä, että kapeaanalueeseen erikoistuneiden huippuosaajien on kyettävä tarkastelemaan asioita useistaeri näkökulmista.Tulevaisuusluotain –hankkeessa tunnistetut kilpailukykyä luovat osaamistarpeet voidaanjäsentää seuraavasti:luovuus ja innovatiivisuusteknologinen osaaminenliiketoimintaosaaminenverkosto-osaaminenpalveluosaaminenmuotoiluosaaminenmonikulttuurisuuden hallintavastuullinen liiketoiminta. (EK 2006)

25Tekesin (2008, 7) mukaan yhteiskunnan tärkeinä läpileikkaavina osaamisina nousevatennakointiosaaminen, regulaatio- ja standardointiosaaminen, tuottavuus sekätyöelämänlaatu. Väistämätön muutos ja uudistuminen edellyttävät mahdollisuuttaelinikäiseen oppimiseen. Yhteiskuntamme tarvitsee menestyäkseen monipuolistaosaamista. Osaamisia voi kehittyä sekä yksilöille että organisaatioille, mutta myösrakenteisiin ja toimintatapoihin. Tämä edellyttää osaajilta aktiivisuutta, yrittäjyyttä, yhteistyökykyäja luovuutta sekä jatkuvaa ennakointia.4.3 Tulevaisuuden alat ja ammatitTulevaisuuden osaamistarpeiden määrittelyssä on tarpeellista luoda katsaus myösalojen ja ammattien kehitykseen. Työvoima 2025 – raportissa (Työministeriö 2007)painotetaan seuraavia ammattirakenteiden muutokseen vaikuttavia tekijöitä:Panostetaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä erityisosaamista edellyttävääntuotantoon Suomessa.Tavaroiden ja palveluiden viennillä on vahva työllistävä merkitys. Tuotteisiin liitettävienasiantuntijapalveluiden osuus viennistä kasvaa selvästi.Uudet teknologiset innovaatiot mahdollistavat perinteisten toimialojen uudistumisenja kilpailukyvyn säilymisen.Tuotteisiin ja palveluihin liittyvän muotoilun, visuaalisuuden ja viestinnän merkityskasvaa.Julkisten palvelujen tuotanto yksityissektorilla suurenee.Kestävän kehityksen periaatteet huomioidaan palveluiden ja tavaroiden tuotannossaentistä vahvemmin. Niihin liittyvien arvojen merkityksen lisääntyminenvaikuttaa myös kulutustottumuksiin.Yksityiseen kulutukseen vaikuttavat myös mm. väestön ikääntyminen sekä yhteiskunnanmonikulttuuristuminen. Asiakaslähtöisen ajattelun ja käyttäjäystävällisyydenmerkitys tuotannossa ja liiketoiminnassa suurenee. (emt., 297)VATT arvioi Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 –raportissa(VATT 2010), että sosiaali- ja terveysaloilla tarvitaan 120 000 työntekijän lisäys vuo-

26teen 2025 mennessä. Teollisuuden tuottavuus kasvaa, mutta ei välttämättä kovintyöllistävänä.Kasvavan työllisyyden ammattiryhminä nähdään rakennusalan työ, palvelutyö, sosiaali-ja terveysalan työ, opetus- ja kasvatustyö, kulttuuri- ja tiedotustyö ja muu johtojaasiantuntijatyö. Laskevan työllisyyden ammattiryhmiin kuuluvat maa- ja metsätaloustyö,toimistotyö ja turvallisuusalan työ. Turvallisuusalaan kuuluvien erilaisten ammattiryhmienvälillä ennustetaan tapahtuvan kuitenkin huomattavia rakenteellisiamuutoksia. Vakiintuvan työllisyyden ammattiryhmiä ovat teollisuuden työ ja liikennejalogistiikkatyö. (Työministeriö 2007, 297- 305)Tulevaisuusluotaimen (2006) mukaan ammattiryhmien rajat tulevat hämärtymään jatäsmällisesti määritellyt ammattikuvat katoavat. Luokittelu eri henkilöstöryhmiin taiyksityiskohtaiset toimenkuvat eivät ole tarkoituksenmukaisia. Rajaukset saattavat johtaasiihen, että osa potentiaalista jätetään hyödyntämättä. Lisäksi pienissä yrityksissätyöskentelevien työnkuva on usein epäselvä: työnkuvat sisältävät hyvinkin monenlaisiatehtäviä, joita ei voida sisällyttää mihinkään tiettyihin ammatteihin eikä koulutuksennäkökulmasta suoraa tutkintokytkentää löydy. (Raivola ym. 2007, 226)Koulutus- ja työvoiman kysyntä –julkaisu (Hanhijoki ym. 2009) sisältää Opetushallituksentuottamia ennakointituloksia 2010-luvun alkupuolen aloittajatarpeista koulutus-ja opintoaloittain nuorten ammatillisessa peruskoulutuksessa, ammattikorkeakoulutuksessaja yliopistokoulutuksessa. Tulokset perustuvat ennakoituun työvoimankysyntään, joka ulottuu vuoteen 2020 ja työministeriön Työvoima 2025 –työryhmäntyön tuloksiin. Ennakoinnin lähtökohtana on ollut työllisten määrän kehitys toimialoittainvuoteen 2020 mennessä. Työvoiman kysyntäennusteet on laadittu kahtena vaihtoehtoisenalaskelmana (perus- ja tavoitekehitys). Eniten työpaikkoja ennakoidaanavautuvan palvelutyön, sosiaali- ja terveysalan työn sekä teollisen työn pääammattiryhmissä.Viimeksi mainitussa poistuman osuus avautuvista työpaikoista on merkittävä.Ammattiryhmittäin eniten työpaikkoja avautunee vuoteen 2020 mennessä kauppiaidenja myyjien, sosiaalialan työntekijöiden ja ohjaajien sekä sairaanhoitajien jamuun terveydenhuollon asiantuntijoiden ammattiryhmissä.Koulutuksen määrälliset indikaattorit 2009 -julkaisussa (OPH 2009a) tarkastellaantyövoiman tarvetta koulutuksen aloituspaikkamäärien mukaan. Koulutusalakohtaisestitarkasteltuna aloituspaikat kasvoivat eniten seuraavilla aloilla vuodesta 2005

27vuoteen 2009: sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla suhteellinen kasvu oli 12,5%, tekniikanja liikenteen alalla 8,7 % ja luonnonvara- ja ympäristöalalla 8,3%. Vastaavastivähennystä tapahtui luonnontieteiden alalla, jossa aloituspaikkojen määrä väheni21,3 %.Opintoaloista prosentuaaliset vähennykset olivat suurimmat sähkö- ja automaatiotekniikanopintoalalla, kotitalous- ja kuluttajapalveluiden opintoalalla, farmasian ja muunlääkehuollon opintoalalla sekä tietojenkäsittelyn opintoalalla. Huomattavin aloituspaikkojenlisäys oli kuntoutuksen ja liikunnan sekä musiikin opintoaloilla, samoinpuhdistuspalveluiden, teatterin ja tanssin, arkkitehtuurin ja rakentamisen sekä muuntekniikan ja liikenteen opintoaloilla.Toisen asteen ammatillisen koulutuksen sisällölliseen kehittämiseen liittyen on syytäottaa huomioon myös seuraavat muutossuunnat aloittajatarpeissa koulutusaloittaintarkasteltuna. (Hanhijoki ym. 2009)Kulttuurialalla vähennystarvetta on eniten ammatillisessa peruskoulutuksessa.Supistustarve kohdistuu määrällisesti eniten suurimpiin opintoaloihin elikäsi- ja taideteollisuusalan sekä viestintä- ja informaatiotieteen koulutukseen.Musiikkialan ammatillista peruskoulutusta on tarpeen vähentää huomattavasti.Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan aloittajatarpeesta peruskehityksenja tavoitekehityksen mukaiset ennakoinnit antavat vastakkaisentuloksen. Peruskehityksen mukaan ammatillisen peruskoulutuksen aloittajatarveja olisivat suurempi kuin vuonna 2006. Tavoitekehityksessä tarve vastaanykytilannetta.Luonnontieteiden koulutusalan ennakoitu aloittajatarve on 50-60 prosenttiavuonna 2006 opiskelunsa aloittaneiden määrästä. Tällä koulutusalalla on ammatillistaperuskoulutusta ja ammattikorkeakoulutusta vain tietojenkäsittelynopintoalalla. Aloittajatarpeen ennakoidaan vähenevän ammatillisessa peruskoulutuksessaja painopisteen ennakoidaan siirtyvän ammattikorkeakoulutukseen.Tekniikan ja liikenteen koulutusalan ennakoitu nuorten koulutuksen aloittajatarveon nykytilaan nähden kasvava. Ennakointituloksissa on havaittavissa

28selvä kouluasteiden välinen ero. Ammatilliseen peruskoulutukseen tarvitaan lisääopiskelijoita. Määrällisesti eniten tulevaisuudessa on lisäystarvetta kone-,metalli- ja energiatekniikan, arkkitehtuurin ja rakentamisen, ajoneuvo- ja kuljetustekniikansekä prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikan opintoaloilla ammatillisessaperuskoulutuksessa.Luonnonvara- ja ympäristöalan aloittajatarpeen ennakoidaan pienenevänammatillisessa peruskoulutuksessa. Tavoitekehitys painottaa jalostusasteennostamista ja uusien menetelmien ja tuotteiden kehittämistä, minkä vuoksiammatillisen peruskoulutuksen tarve on pienempi. Maatilatalouden opintoalallaon kasvua ammatillisessa peruskoulutuksessa. Metsätalouden opintoalallaon aloittajamäärien vähentämistarvetta kaikilla koulutusasteilla.Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutustarpeen ennakoidaan kasvavannykytilanteeseen verrattuna eniten kaikista koulutusaloista. Lisäystarvetta onetenkin ammatillisessa peruskoulutuksessa. Koulutustarvetta lisää ennenkaikkea ennakoitu sosiaalipalvelujen ja terveydenhuoltopalvelujen toimialojenvoimakas kasvu. Määrällisesti eniten aloittajamäärien lisäystarvetta on sosiaali-ja terveysalan ammatillisessa peruskoulutuksessa ja eniten vähennystarvettapuolestaan kauneudenhoitoalan ammatillisessa peruskoulutuksessa.Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan ammatillisesti eriytyneen koulutuksenaloittajatarve kasvaa molemmissa kehitysvaihtoehdoissa nykytilanteeseen verrattuna.Alan ammatillisen peruskoulutuksen aloittajatarve on nykyistä suurempi.Ammatillisen peruskoulutuksen lisätarve johtuu puhdistuspalvelujenkoulutuksen poikkeuksellisen suuresta lisäystarpeesta. Matkailualan ammatillisenperuskoulutuksen, majoitus- ja ravitsemisalan sekä kotitalous- ja kuluttajapalvelujenammatillisen peruskoulutuksen aloittajatarpeet pienenevät.Osaamisen kysyntää ja tarjontaa eurooppalaisilla työmarkkinoilla vuonna 2020 ontarkasteltu muun muassa Cedefopissa. (Cedefop 2010). Raportin mukaan talouskriisiei ole muuttanut talouden trendien kehitystä Euroopassa. Alkutuotannosta ja sielläerityisesti maataloudesta sekä perinteisestä tehdastuotannosta siirtymä on jatkunutedelleen kohti palvelusektorin ja tietointensiivisten sektorien kehittymistä. Vaikka monissaEU-maissa työllistyminen on edelleen suhteellisen suurta maataloudessa jatehdasteollisuudessa, on olemassa jo selkeitä merkkejä nopeista muutoksista. (Ce-

29defop 2010, 54) Eurooppalainen kehitys on linjassa myös suomalaisen kehityksenkanssa, josta esimerkiksi VATTin raportti (2010, 143) kertoo. Alkutuotannon ja jalostuksentyövoimaosuus on pienentynyt Suomessa tasaisesti 1970-luvulta asti ja senennustetaan pienentyvän tulevaisuudessakin. Julkisten palveluiden osuuden kasvukääntyi 1990-luvun puolivälissä laskuun, mutta 2010-luvulla se alkaa jälleen nousta.Yksityisten palveluiden osuus työllisistä on kasvanut tasaisesti 1980-luvun alusta lähtien.Tulevaisuudessa kasvu jatkuu varsinkin kotitalouksien kysynnän vetämänä.Työllisyyden kasvu Euroopassa on suurin palvelusektorilla, jonne ennustetaan noin12 miljoonan työpaikan lisääntymistä. Parhaimmat kehitysennusteet ovat liiketaloudenalueella, jonne ennakoidaan syntyvän 7 miljoonaa työpaikkaa vuosien 2010-2020 välillä. Kuljetus-, liikenne-, majoitus- ja ravintolapalvelujen työpaikkojen ennustetaanlisääntyvän 3,4 miljoonalla. Työpaikat lisääntyvät palvelusektorilla lähes kokonaanvain yksityisten palvelujen osalta, kun taas julkisten palvelujen puolella työpaikkojenmäärän ennustetaan lisääntyvän ainoastaan miljoonalla. Julkisten palvelujenalueella kehitys ei jakaudu myöskään tasaisesti: merkittävää kysyntää tulee olemaanterveydenhuollon ja koulutuksen alueilla, kun taas työvoiman tarve vähenee julkishallinnonpuolella johtuen julkisen talouden säästötoimenpiteistä. (Cedefop 2010, 56)Cedefopin raportin perusteella koulutuksen toivotaan jatkossa tuottavan erityisestiammatillista ydinosaamista (occupational skills), mutta myös yleisiä avainkompetenssejaja niin kutsuttua poikittaista osaamista (transversal skills). Poikittaista osaamistatulisi raportin perusteella syntyä ei ainoastaan perustutkinnon suorittamisen vaiheessa,vaan myös myöhemmässä vaiheessa työuraa. (Cedefop 2010, 15) Cedefopin raportinmukaan työnantajat eivät kuitenkaan rekrytoi työntekijöitä ainoastaan muodollisenpätevyyden perusteella - oli kyse sitten ammatillisesta tai yliopistollisesta tutkinnosta-vaan työnantajat etsivät työntekijöiltä myös muuta osaamista. Työnantajatovat kiinnostuneita joustavasti ja nopeasti muutoksiin sopeutuvista työntekijöistä. Yksilönosaamisprofiilin toivotaan ideaalitapauksessa sisältävän spesifin ammatillisenosaamisen lisäksi poikittaisia ydintaitoja, kuten monimutkaisen informaation analysointi-ja organisointitaitoja ja vastuunottoon, riskinhallintaan ja päätöksentekoon liittyvääosaamista. (Cedefop 2010, 70; Euroopan komissio 2010).

305. Klusteroituva elinkeinoelämä, työ ja koulutusKlusteri on joustava käsite, jonka avulla voidaan tarkastella elinkeinoelämän ja yhteiskunnandynamiikkaa. Klusterin synonyymina tai sen sijaan käytetään joskus sektorintai toimialan käsitettä, kuitenkin niin, että ajattelu lähestyy klusterityyppistä hahmottamista.Käsitteen moninaisuuden lisäksi myös elinkeinoelämän ja toimialojenjakaminen klustereihin on erilaista eri toimijoilla.5.1 Klusteriajattelun sovelluksiaTekesin strategiassa vuodelta 2008 klusterit määritellään ”jatkuvasti uudistuvina olioina,jotka globaalisti ja monialaisesti etsivät uusia kumppanuuksia ja uutta arvonmuodostusta”(Tekes 2008) Tekesin klusterijaottelu sisältää seuraavat klusterit, jotkahahmotellaan myös kuviossa 5: hyvinvointiklusteri, palvelutoimialojen klusteri (sisältääkauppa, logistiikka, finanssi ja osaamisintensiiviset palvelut), tieto- ja viestintäklusteri,energia- ja ympäristöklusteri, metsäklusteri, metalliklusteri, kiinteistö- ja rakennusklusterija elintarvikeklusteri. Klusterikuvaukset sisältävät kullekin klusterilletyypilliset ydinalat ja niiden toimintaa tukevat lähi- ja tukialat, joiden yhteistoiminnankautta määritellään tulevaisuuden toimintatapoja.

31ElintarvikeklusteriHyvinvointiklusteriPalvelutoimialojenklusteriKiinteistöjarakennusklusteriTEKES2008Tieto- javiestintäklusteriMetalliklusteriMetsäklusteriEnergia- jaympäristöklusteriKuvio 5. Klusterijako Tekesin (2008) jaottelua mukaillenElinkeinoelämän keskusliitossa (EK) toteutetussa pitkän aikavälin Tulevaisuusluotainennakointihankkeessaon ennakoitu teollisuus- ja rakentamistaustaisten yritystenosaamis- ja koulutustarpeita vuoteen 2015 asti. Tulevaisuusluotain-hankkeessa klusteriymmärretään ”toimittajien, tuottajien, asiakkaiden ja kilpailijoiden muodostamaksiyhteenliittymäksi, joka edistää tehokkuutta, kasvattaa erikoistumista ja tuottaa kilpailuetua”.Klusteri määritellään ”verkostojen verkostoksi”, jossa toimijat tekevät samanaikaisestiyhteistyötä keskenään, mutta myös kilpailevat toistensa kanssa. Tulevaisuusluotainmäärittelee klustereiksi seuraavat alueet: Hyvinvointi, ICT, kemia ja bio,metsä, rakennus, kiinteistö ja infra, SKIP (Service and Knowledge Intensive Products)eli palvelu- ja tietovaltaiset tuotteet kone- ja metallituoteteollisuuden sekä metallinjalostuksenpalvelukokonaisuudessa (kuvio 6).

32ICTSKIP(Service andKnowledge IntensiveProducts)Rakennus,kiinteistö jainfraEK /Tulevaisuusluotain(2006)Kemia jabioHyvinvointiMetsäKuvio 6. Tulevaisuusluotaimen klusterijaottelu (EK 2006)Klustereiden hahmottamiselle ei ole yhtä oikeaa ratkaisua. Tässä tutkimuksessakäytämme klusterien hahmottamisen pohjana Kuusen (2008) tekemää ennakointiraporttia,jossa klusterit määritellään ”laajahkoiksi ala- ja aihekokonaisuuksiksi”(emt., 8) ja ”uudenlaisiksi osaamis- ja toimialaryhmittymiksi, jotka aiheutuvat tuotantotapojen,teknologian, markkinoiden tai toimintaympäristön muutoksista” (emt.,19). Klusteriennakointi merkitsee tulevaisuuden “tarkastelemista uudesta näkövinkkelistäja laajempina kokonaisuuksina kuin mitä nykyiset koulutus- ja opintoalaluokituksettaikka koulutustoimikunnat edustavat” (Kuusi 2008, 7) Klusteroinninottamista tarkastelutavaksi perustellaan kyseisessä raportissa tarkoituksenmukaisenaesimerkiksi sellaisissa tilanteissa, joissa yhden toimialanmenestymisellä tai taantumisella on vaikutuksia moneen muuhun alaan.Klusteriajattelun viemistä koulutuspoliittiseen työskentelyyn voidaan perustella Kuusenraportissa tehtyihin huomioihin klusterinäkökulman hyödyistä. Raportin mukaanklusteripohjainen tarkastelu on hyödyllistä silloin, kun on tarvetta ja voidaan

33arvioida pitkän aikavälin tulevaisuuden työvoima-, osaamis- ja koulutustarpeita,hahmottaa erilaisia skenaarioita ja vaihtoehtoisia tulevaisuudenkuvia tilanteissa,joissa yhden alan kehittyminen tai taantuminen vaikuttaaoleellisesti toisten alojen tulevaisuuteen,irrottautua nykyisistä koulutus- ja opintoalaluokitusten kahleista,arvioida suurten globaalisten ilmiöiden vaikutuksia samanaikaisesti useallaalalla jaennakointi kytkeytyy muuhun kansalliseen innovaatiotoimintaan ja niilleaihealueille, joiden katsotaan parhaiten vastaavan Suomen elinkeinoelämänja yhteiskunnan tarpeisiin pitkällä aikavälillä. (Kuusi 2008, 22)Kuusen raportti ehdottaa seuraavia kahdeksaa laajaa ala- ja aihekokonaisuuttakoulutus- ja osaamistarpeiden ennakointihankkeiden pohjalle: luonnonvaraja ympäristö, metsä (ml. prosessi- ja kemian teollisuus, energia ja puurakentaminen),metalli, elektroniikka ja koneenrakennus, rakentaminen ja infrastruktuuri,tieto- ja viestintäteollisuus, kulttuuri ja luovat alat, hyvinvointi ja palvelut(kuvio 7).

34Kuvio 7. Ammatillisen tutkintojärjestelmän eri alojen ryhmittely klustereiksi (Kuusi 2008)Raportissa tuotiin esiin, että tietyt klusterit, kuten merenkulkuala, tekstiili-, vaatetus-,nahka- ja kenkäala (tevanake), ilmailuala ja matkailuala ovat suhteellisenrajattuja. Lisäksi raportissa kerrotaan, että tietyt teemat ovat sellaisia, jotkakoskettavat raportin mukaan kaikkia yhteiskunnan ja työelämän toimintoja jajoiden vaikutuksia koulutus- ja osaamistarpeisiin tulisi arvioida laajasti kaikillaaloilla. Tällaiseksi teemaksi mainittiin ilmasto- ja energiakysymykset (Kuusi2008, 22).6. Klusterikohtaiset tarkastelutTässä tutkimuksen tuloksia ja kehittämisesityksiä sisältävässä osiossa tarkastellaanjokaista kahdeksaa TUTKE-klusteria (luonnonvara ja ympäristö; rakennettu ympäristö;logistiikka; elektroniikka; koneenrakennus ja prosessiteollisuus, tieto ja viestintä;kulttuuri; hyvinvointi; palvelu) ja niille yleisiä yhteisiä osaamistarpeita. Jokaisen klus-

35terin tarkastelussa kiinnitetään huomiota tulevaisuuden toimintaympäristöön ja sieltänouseviin osaamistarpeisiin. Jokaisen klusterin osalta nostetaan esiin kehittämistä jalähempää tarkastelua vaativia kohteita.6.1 Klusterien yleiset yhteiset osaamistarpeetEnnakointiraporteista nousi esiin osaamisalueita, joita tulevaisuuden työntekijöilläklusterista riippumatta tulisi olla hallussaan työssään menestymiseksi. Näiden osaamistarpeidentulisi kulkea poikkileikkaavina juonteina ammatillisissa tutkinnoissa.Yleiset yhteiset osaamistarpeiden painottuvat kuitenkin joissakin klustereissa ja niidensisältämissä tutkinnoissa eri tavoin: esimerkiksi kaupan alan tutkinnoissa liiketoimintaosaaminenon enemmän kuin yhteistä osaamista, se on alalle ominaista substanssiosaamista.Yleiset yhteiset osaamistarpeiden havainnollistetaan jäljempänävisuaalisesti kuviossa 8. Yleiset yhteiset osaamistarpeiden jakautuvat seuraaviin alueisiin:a) SubstanssiosaaminenSubstanssiosaamisella tarkoitetaan alalle tyypillistä ja siellä välttämätöntä substanssiosaamista.Substanssiosaaminen on ammattilaisen työssä tarpeellista perusosaamista.b) Työyhteisö- ja organisaatio-osaaminenEnnakointiraporteissa korostettiin klusterista riippumatta työyhteisö- ja organisaatioosaamista,mikä tarkoittaa muun muassa tiimityöskentelyn hallitsemista, projektityönosaamista ja vuorovaikutustaitoja.c) Asiakas- ja verkosto-osaaminenTulevaisuudessa vaadittava osaaminen merkitsee toimialansa asiakkaiden tuntemista.Lisäksi verkostomaisuuden lisääntyminen edellyttää kykyä toimia asiakkaiden, tukipalvelujenja kilpailijoiden muodostamassa verkostossa.d) Kehittämisosaaminen

36Kehittämisosaamisella tarkoitetaan kehittävää työotetta, joka tarkoittaa esimerkiksilaatutyötä, innovointia ja yleistä näkemysosaamista.e) LiiketoimintaosaaminenYhä useammalla klusterilla korostetaan liiketoimintaosaamisen merkitystä. Liiketoimintaosaamisellatarkoitetaan paitsi yrityksen talousasioiden käytännön tuntemusta,niin myös liiketoiminnan realiteettien tuntemista laajemmin. Yrittäjyys, kansainvälinenosaaminen ja ennakointi, kestävän kehityksen periaatteet ja toimialan/yrityksen toimintakontekstintuntemus kuuluvat tulevaisuuden osaamistarpeisiin.f) Itsensä kehittäminen/johtaminenTyöntekijöiltä toivotaan myös kykyä kehittää itseään ja uudistua.Kuvio 8. Klusterien yleiset yhteiset osaamistarpeetTUTKE-tutkimuksessa erityinen kiinnostus kohdistuu edellä luetelluista osaamisalueistasubstanssiosaaminen. Klusterikohtaisesti substanssiosaamista on lähdettymäärittämään analysoimalla aluksi laadullisista ennakointitutkimuksista kunkin klusterintulevaisuusnäkymät ja niistä aiheutuvat muutokset osaamistarpeissa.

37Tutkintorakenteen tarkastelu klusterinäkökulmasta edellytti olemassa olevien tutkintojenja alojen sijoittamista tutkimuksen tehtäväksiannossa määriteltyihin kahdeksaan(8) klusteriin. Sijoitteluperusteena käytettiin ennakointiraporteista saatua informaatiotasiitä, mitkä alat määriteltiin kunkin klusterin ydin-, tuki- ja lähialoiksi. Lisäksi jaottelussahyödynnettiin ennakointitutkimusten tietoa siitä, millainen toiminta on ominaistakullekin klusterille. Tällä tavalla muodostettiin alla oleva taulukko 1, josta on luettavissaperus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintojen sijoittuminen klustereihin.On huomattava, että tässä tutkimuksessa tehdyt ratkaisut tutkintojen ja alojen sijoittumisestaklustereihin ovat klusterien päällekkäisyyksistä ja rajapinnoista johtuen vainyksi näkökulma klusterien tarkasteluun. Monella tutkinnolla tai alalla voi olla luonteva”koti” myös muissa klustereissa, mikä on taulukossa 1 huomioitu: taulukkoon on merkitty,millaisia rajapintoja ja kytköksiä aloilla voi olla eri klustereihin.

Taulukko 1. Klusterit, alat ja tutkinnot sekä niiden rajapinnat ja päällekkäisyydet toisiinsaKLUSTERI ALAT TUTKINTO/pt TUTKINTO/at TUTKINTO/eatKauneudenhoitoala5/2 pt, 1 at, 2 eat tutkintoaHiusalan ptKauneudenhoitoalan ptHiusalan atHiusalan eatKosmetologin eatHYVINVOINTI(rajapinta PALVELU-klusteriin)Liikunta-ala6/1 pt, 3 at, 2 eat tutkintoaLiikunnanohjauksen ptLiikunnan atLiikuntapaikkojenhoitajan atValmentajan atLiikuntapaikkamestarin eatValmentajan eat(rajapinta PALVELU -klusteriin)Ohjaus- ja kasvatusala11/2 pt, 6 at, 3 eat tutkintoa(rajapinta KULTTUURIjaPALVELU -klustereihin)Viittomakielisen ohjauksenptNuoriso- ja vapaaajanohjauksenptAsioimistulkin atKoululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnanohjaajan atKoulunkäyntiavustajan atLasten ja nuorten erityisohjaajanatRomanikulttuurin ohjaajan atSuntion atKoulunkäyntiavustajan eatPuhevammaisten tulkin eatRomanikulttuurin ohjaajaneat

39Sosiaali- jaterveysala19/4 pt, 9 at, 6 eat tutkintoaHammastekniikan ptLapsi- ja perhetyön ptLääkealan ptSosiaali- ja terveysalan ptHierojan atJalkojenhoidon atKehitysvamma-alan atObduktiopreparaattorin atOptiikkahiojan atPerhepäivähoitajan atPäihdetyön atSairaankuljettajan atVälinehuoltajan atHierojan eatKehitysvamma-alan eatKipsimestarin eatPsykiatrisen hoidon eatVanhustyön eatVälinehuoltajan eat

41KLUSTERI ALAT TUTKINTO/pt TUTKINTO/at TUTKINTO/eatPALVELUHotelli-, ravintola-,catering- ja matkailuala23/2 pt, 14 at, 7 eattutkintoa(rajapinta HYVINTOIN-TI-, ELEKTRONIIKKA-,KONEENRAKENNUS-JA PROSESSITEOLLI-SUUS- SEKÄ LUON-NONVARA JA YMPÄ-RISTÖ -klustereihin )Hotelli-, ravintola- ja catering-alanptMatkailualan ptElintarvikejalostajan atErä- ja luonto-oppaan atHotellivirkailijan atKondiittorin atLeipurin atLihanjalostajan atMaaseutumatkailun atMaidonjalostajan atMatkailun ohjelmapalvelujen atMatkaoppaan atMatkatoimistovirkailijan atRavintolakokin atSuurtalouskokin atTarjoilijan atBaarimestarin eatDieettikokin eatHotelli-, ravintola- ja suurtalousesimieheneatKondiittorimestarin eatLeipurimestarin eatRuokamestarin eatTuotekehittäjän eatKotityö- ja puhdistuspalveluala8/2 pt, 3 at, 3 eat tutkintoaKotitalous- ja kuluttajapalvelujenptKotityö- ja puhdistuspalvelujenptKotityöpalvelujen atLaitoshuoltajan atTekstiilihuollon atPesulateknikon eatSiivousteknikon eatSiivoustyönohjaajan eat(rajapinta HYVIN-VOINTI- ja RAKENNET-TU YMPÄRISTÖ JAKULTTUURI--klustereihin)

43KLUSTERI ALAT TUTKINTO/pt TUTKINTO/at TUTKINTO/eatRAKENNETTUYMPÄRISTÖRakennusala30/5 pt, 15 at, 10 eattutkintoa(rajapinta KULTTUURIja ELEKTRONIIKKA,KONEENRAKENNUS-JA PROSESSITEOLLI-SUUS –klustereihin)Maanmittausalan ptPintakäsittelyalan ptRakennusalan ptSuunnitteluassistentin ptTalotekniikan ptMaalarin atIlmastointiasentajan atLattianpäällystäjän atAmmattisukeltajan atMaarakennusalan atPutkiasentajan atRakennuspeltisepän atRakennustuotannon atRestaurointikisällin atSuunnitteluassistentin atTalonrakennusalan atTeknisen eristäjän atTeknisen piirtäjän atTeollisen pintakäsittelijän atTeollisuusputkiasentajan atIlmastointiasentajan eatLattiamestarin eatMaalarimestarin eatMaarakennusalan eatPintakäsittelymestarin eatPutkiasentajan eatRakennusalan työmaapäälliköneatRakennuspeltiseppämestarineatRestaurointimestarin eatTalonrakennusalan eatKiinteistöala6/1 pt, 3 at, 2 eat tutkintoa(rajapinta PALVELU –klusteriin)Kiinteistöpalvelujen ptIlmastointijärjestelmien puhdistajanatKiinteistönhoitajan atNuohoojan atKiinteistönhoitajan eatNuohoojamestarin eat

45KLUSTERI ALAT TUTKINTO/pt TUTKINTO/at TUTKINTO/eatKULTTUURIMusiikki-, teatterijatanssiala6/3 pt, 2 at, 1 eat tutkintoa(rajapinta TIETO JAVIESTINTÄ –klusteriin)Tanssialan ptMusiikkialan ptSirkusalan ptRytmimusiikkituotannon atTeatterialan atTeatterialan eatKäsityö- jataideteollisuusala26/1 pt, 13 at, 12 tutkintoa(rajapinta RAKENNETTUYMPÄRISTÖ- ja ELEKT-RONIIKKA-, KONEENRA-KENNUS JA PROSESSI-TEOLLISUUS -klustereihin)Käsi- ja taideteollisuusalanptHopeasepän atKaivertajan atKeramiikkakisällin atKiviseppäkisällin atKultaajakisällin atKultasepän atKäsityöntekijän atLasinpuhaltajakisällin atLuonnontieteellisen alan konservoinninatMallinrakentajakisällin atSaamenkäsityökisällin atSisustusalan atSoitinrakentajakisällin atHopeaseppämestarin eatKaivertajamestarin eatKeramiikkamestarin eatKiviseppämestarin eatKultaajamestarin eatKultaseppämestarin eatKäsityömestarin eatLasinpuhaltajamestarin eatMallinrakentajamestarin eatSaamenkäsityömestarin eatSisustusalan eatSoitinrakentajamestarin eat

46Tekstiili- ja vaatetusala16/2 pt, 7 at, 7eat tutkintoa(rajapinta ELEKTRO-NIIKKA-, KONEENRA-KENNUS- JA PROSES-SITEOLLISUUS-, RA-KENNETTU YMPÄRIS-TÖ- SEKÄ PALVELU -klustereihin)Tekstiili- ja vaatetusalanptVerhoilu- ja sisustusalanptJalkinealan atLaukku- ja nahka-alan atNahanvalmistajan atTekstiilialan atTurkkurin atVaatetusalan atVerhoilijan atJalkinealan eatLaukku- ja nahkamestarin eatNahanvalmistajamestarin eatTekstiilialan eatTurkkurimestarin eatVaatetusalan eatVerhoilijamestarin eat

47KLUSTERI ALAT TUTKINTO/pt TUTKINTO/at TUTKINTO/eatELEKTRONIIKKA-,KONEENRAKENNUS-JA PROSESSITEOLLI-SUUSElintarvikeala14/1 pt, 4 at, 1 eattutkintoa(rajapinta LUONNON-VARA JA YMPÄRISTÖsekäPALVELU-klustereihin)Energia-ala8/1 pt, 5 at, 2 eattutkintoa(rajapinta RAKEN-NETTU YMPÄRISTÖ-klusteriin)Elintarvikealan ptSähkö- ja automaatiotekniikanptElintarviketeollisuuden atLeipomoteollisuuden atLihateollisuuden atMeijeriteollisuuden atBioenergia-alan atElektroniikka- ja sähköteollisuudenatKaukolämpöasentajan atSähköasentajan atSähkölaitosasentajan atVoimalaitoksen käyttäjän atElintarviketekniikan eatKaukolämpöyliasentajaneatSähköyliasentajan eatKemian ala sekäpaperi- ja puuala22/5 pt, 10 at, 7 eattutkintoa(rajapinta KULT-TUURI –klusteriin)Laboratorioalan ptMuovi- ja kumitekniikanptProsessiteollisuuden ptPuualan ptVeneenrakennuksen ptKemianteollisuuden atKorroosionestomaalarin atKumialan atLasikeraamisen alan atMuovimekaanikon atPaperiteollisuuden atPuusepänalan atRakennustuotealan atSaha-alan atVeneenrakentajan atKemianteollisuuden eatMuovitekniikan eatPaperiteollisuuden eatPuusepänalan eatSahamestarin eatTekniikan eatVenemestarin eat

49KLUSTERI ALAT TUTKINTO/pt TUTKINTO/at TUTKINTO/eatKuvataide3/1 pt, 1 at, 1 eat tutkintoaKuvallisen ilmaisun ptValokuvaajan atValokuvaajan eatTIETO JA VIESTIN-TÄ(rajapinta KULTTUURI-JA PALVELU –klustereihin)Tietojenkäsittelyala3/1 pt, 1 at, 1 eat tutkintoaTieto ja viestintätekniikanptTietojenkäsittelyn atTietojenkäsittelyn eat(rajapinta ELEKTRO-NIIKKA-, KONEENRA-KENNUS- JA PROSESSI-TEOLLISUUSViestintäala17/2 pt, 8 at, 7 eat tutkintoa(rajapinta KULTTUURI –ja PALVELU -klustereihin)Audiovisuaalisen viestinnänptPainoviestinnän ptAudiovisuaalisen viestinnän atDigitaalipainajan atJälkikäsittelykoneenhoitajan atKirjansitojan atMarkkinointiviestinnän atPainajan atPainopinnanvalmistajan atInformaatio- ja kirjastopalvelualanatAudiovisuaalisen viestinnäneatFaktorin eatKirjansitojamestarin eatKonesitojanmestarin eatMarkkinointiviestinnän eatPainajamestarin eat /Rotaatiomestarin eatSivunvalmistajamestarin eat

Klusteritaulukon jälkeen tarkastellaan jokaista kahdeksaa TUTKE-klusteria erikseen.Klusteritarkastelun alussa määritellään ydinalat ja klusterille leimalliset piirteet. Jokaisenklusterin tarkastelussa kiinnitetään huomiota tulevaisuuden toimintaympäristöönja sieltä nouseviin osaamistarpeisiin. Lisäksi kunkin klusterin osalta nostetaan esiinkehittämistä ja lähempää tarkastelua vaativia kohteita.6.2 HYVINVOINTIHyvinvointiklusteri määritellään tässä tutkimuksessa ihmisten hyvinvointiin kohdistuvaksipalvelutuotannoksi. Tässä tutkimuksessa hyvinvointiklusteriin sijoitetaan kauneudenhoitoalan,liikunta-alan, ohjaus- ja kasvatusalan sekä sosiaali- ja terveysalantutkinnot. Hyvinvointiklusterille on ominaista se, että osaamisella pyritään tuottamaanhyvinvointia erilaisille ihmisille. Klusteri ”työstää” ihmisiä. Ominaista klusterille on toisaaltatoiminnan ennalta ehkäisevä luonne ja toisaalta toiminnan korjaava luonne sekämyös toiminnan avustava luonne. Olennaista on palveluntuottajan aktiivinen vuorovaikutusasiakkaan kanssa. Klusterin työpaikat sijoittuvat niin julkiselle sektorillekuin yksityisellekin sektorille.6.2.1 Toimintaympäristön kuvausHyvinvointiklusterin tulevaisuuden toimintaympäristöä tulevat ennakointitiedon perusteellaleimaamaan seuraavat piirteet, joiden pohjalta klusterilla työskentelevienosaamisvaatimukset rakentuvat:Ikääntyvä väestö. Väestön ikääntyminen on suurin tekijä klusterin toimintaympäristönmuutoksiin ja sillä on moninaiset ja useille toimintasektoreille ulottuvatvaikutukset. Väestörakenteen muutos koskee esimerkiksi palvelujen kysyntääja niiden järjestämistä, palvelujen toteuttamisesta koituvia kustannuksia ja työvoimansaatavuutta.Työvoimapula on suora seuraus väestön demografisesta rakennemuutoksesta.Yhä pienenevästä työikäisestä väestönosasta tulee löytää osaavaa työvoi-

51maa hyvinvointiklusterin työpaikkoihin. Samaan aikaan klusterille tyypillinenasiakaskunta eli vanhusväestö kasvaa.Uudenlaiset kansansairaudet. Diabetes ja erilaiset tuki- ja liikuntaelinsairaudetliittyvät kansansairauksien joukkoon. Myös ylipainoon liittyvät ongelmat, lisääntyvätallergiat, päihdesairaudet ja mielenterveysongelmat ovat arkipäivääsosiaali- ja terveysalalla. Työperäisen stressin arvioidaan lisääntyvän työelämänhektisyydestä ja sen vaatimuksista johtuen, samoin ikääntyneiden ja alaikäistenhoitovastuu lisäävät työikäisen väestön paineitaAsiakasrakenteen muutokset. Klusterin asiakasrakenteen ennustetaan muuttuvanentistä heterogeenisemmaksi ja ns. keskivertoasiakas häviää. Väestöpolarisoituu etenkin yhteiskunnasta syrjäytymisen ja eriarvoistumisen myötä japerherakenteissa tapahtuu edelleen muutoksia. Useat lähteet ennustavat väestönjakaantuvan menestyjiin, sopeutujiin ja syrjään jääviin. Viimeksi mainituteivät pysty hyödyntämään muutosten tarjoamia mahdollisuuksia, vaan jäävätyhteiskunnan ja instituutioiden ulkopuolelle. Sosiaali- ja terveysalalla on erityisestihavaittavissa asiakasryhmien erot muun muassa palveluihin hakeutumisensuhteen aktiivisten ja passiivisten kansalaisten välillä, samoin terveystietämyksensuhteen asiakasryhmät jakautuvat terveysasioista hyvin perillä oleviinja ”tietämättömiin”. Omaan vastuunottoon kyvykkäiden ja kyvyttömien välinenjuopa lisääntyy. Haasteena on tavoittaa sosiaali- ja terveyspalveluidenkannalta passiiviset kansalaiset. Kansainvälisten asiakkaiden määrä myös lisääntyy.Muutokset palvelurakenteessa. Palvelujen saatavuudessa tulee olemaan entistäenemmän alueellisia eroja. Haja-asutusalueilla palveluita on tarjolla vähemmän,vastaavasti kasvukeskuksissa ja erityisesti uusissa taajamissa palveluitaei ole vielä tarpeeksi eivätkä ne ole oikeanlaisia. Palveluja haetaan entistäenemmän yksityisiltä palveluntarjoajilta. Etenkin yksinkertaisempien tukitoimienennustetaan siirtyvän yksityiselle sektorille, toisaalta yksityinen sektorituottaa erikoispalveluita myös julkiselle sektorille.

526.2.2 Tulevaisuuden osaamistarpeetEdellä kuvatut toimintaympäristöä leimaavat piirteet tuottavat osaamistarpeita, joitahyvinvointiklusterilla tulevaisuudessa työskenteleviltä voidaan odottaa. Seuraavassakuviossa (kuvio 9) esitellään hyvinvointiklusterin osaamistarpeet.Ennaltaehkäiseväja ennakoivatoimintaAsiakasryhmienerityistarpeidenymmärtäminenVerkostomaisentyökulttuurinosaaminen jamonialaisuusHYVINVOINTIAsiakaslähtöinentapa toimiaTietotekniikanosaaminenSosiaalisettaidotKuvio 9: Hyvinvointiklusterin osaamistarpeetOsaamistarpeet on tiivistetty kuuteen pääteemaan, joita kuvataan sisältöjen osaltatarkemmin seuraavassa:Ennaltaehkäisevä ja ennakoiva toiminta. Kansansairauksien, syrjäytymisenja mielenterveysongelmien ehkäisemiseksi hyvinvointiklusterilla toimivilta odotetaanennakointiosaamista. Asiakkaiden ohjaaminen ajoissa oikeille tiedon jaavun lähteille edellyttää hyvinvointia edistävää palveluosaamista. Sairauksienehkäisemisessä ravitsemukseen liittyvä osaaminen ja terveysliikunta ja siihenmotivoiminen nousevat yksittäisiksi osaamisalueiksi.Verkostomaisen työkulttuurin osaaminen ja monialaisessa ympäristössätoimiminen ovat edellytyksenä ennaltaehkäisevän neuvontatyön onnistumisessa.Asiakkaan neuvominen edellyttää työntekijältä toimintaan osallistuvientahojen ja vastuualueiden tuntemusta oikeanlaisen avun löytämiseksi.

53Tietotekninen osaaminen. Tietotekninen osaaminen nousee hyvinvointiklusterillatärkeäksi osaamisalueeksi, sillä työntekoa tukevat erilaiset sähköiset rekisterit,ohjelmistot ja järjestelmät samoin kuin terveysalalla käytettävät tietotekniikkaanpohjautuvat laitteet edellyttävät tietotekniikan hallintaa aiempaavoimakkaammin.Sosiaaliset taidot. Hyvinvointiklusterin työprosessien perustana on teknologisestakehittymisestä huolimatta edelleen asiakkaan ja työntekijän välinen vuorovaikutus.Klusterilla toimiminen edellyttää hyviä sosiaalisia vuorovaikutustaitoja.Monikulttuurisuusosaaminen kuuluu mukaan myös sosiaalisiin taitoihin.Kansainvälisten asiakkaiden määrä lisääntyy, samoin klusterilla tulee työskentelemäänulkomaalaisia työtovereita.Asiakaslähtöinen tapa toimia. Hyvinvointiklusterilla tapahtuva työskentelyperustuu asiakaskontaktiin. Asiakkaan tilanteen ymmärtäminen, asiakkaantarpeiden kartoitus ja asiakasryhmien heterogeenisuuden huomioiminen ovatklusterilla vaadittavaa ydinosaamista.Asiakasryhmien erityistarpeiden ymmärtäminen on läheisesti kytköksissäasiakaslähtöiseen toimintatapaan. Asiakasryhmien moninaisuus edellyttääkunkin ryhmän erityistarpeiden huomioimista. Tulevaisuudessa vanhustyönosaaminen ja päihdetyön osaaminen nousevat tärkeiksi osaamisalueiksi.Ennakointiraporteista poimittuja osaamistarve-ennusteita tukevat myös havainnot Baronetti-järjestelmäntuottamista tulevaisuuden osaamistarpeista. TUTKE-tutkimuksentaustamateriaalina käytetyissä Baronetti-järjestelmän kvalifikaatioyhteenvedoissa tarkastellaantyönantajilta kerättyjä näkemyksiä tulevaisuuden osaamistarpeista. Hyvinvointiklusterinammateista valittiin esimerkkinä lähihoitajan ammatti, jonka tulevaisuudenosaamisvaatimukset poimittiin 51 organisaation vastauksista. Työnantajienmukaan lähihoitajan työn ammatillista ydintä tulevaisuudessakin ovat hoito- ja huolenpitotyönperusosaaminen, lääkeoppi ja sairaanhoidon kliiniset taidot. Vanhuksetnousevat asiakasryhmänä voimakkaasti esiin, sillä vastauksissa erottuvat selvästiosaamistarpeet dementiapotilaan hoitotaitojen, dementiatietouden, geriatrisen tietouden,psykogeriatrisen hoitotyön hallinnan ja muistihäiriöiden osalta. Muita yhtäläisyyksiäennakointiraporttien osaamistarpeisiin löytyy kvalifikaatioyhteenvedoistaATK-valmiuksien ja asiakaslähtöisen työotteen suhteen.

54Hyvinvointiklusteri poikkeaa muista TUTKE-tutkimuksen klustereista siltä osin, ettäsille määritellyt osaamistarpeet ovat hyvin abstrakteja ja yleisellä tasolla kuvattuja.Yläkäsittein määritelty osaaminen on kuitenkin perusteltua siksi, että hyvinvointiklusterisisältää neljän eri alan tutkintoja, joiden asiakasryhmät, palvelut ja tuotteet poikkeavattoisistaan: kauneudenhoitoalan tutkinnot tuottavat esimerkiksi toisella tavallamääriteltäviä palveluja kuin esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan tutkinnot. Yhteisiksiosaamistarpeiksi on tämän vuoksi jouduttu valitsemaan sellaista osaamista, jonka onkatsottu läpileikkaavan koko hyvinvointiklusteria.

556.2.3 Nykytilan analyysiHyvinvointiklusterin tutkintorakennetta koskevat yleiset havainnot:Hyvinvointiklusteriin kuuluvia tutkintoja kokonaisuutena tarkastellessa voidaan todeta,että olemassa olevat tutkinnot täyttävät suhteellisen hyvin ennakointitutkimuksissaesitetyn vaatimuksen huomioida erilaisten asiakasryhmien palvelutarpeet. Erityisosaamistatuotetaan esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla mm. kehitysvamma-alan,(kehitysvamma-alan ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto), päihdetyön (päihdetyönammattitutkinto) ja mielenterveysalan (psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinto)tutkintojen kautta. Samoin sosiaali- ja terveysalan perustutkinto sisältää yhdeksäneri koulutusohjelmaa/osaamisalaa, jotka suuntaavat tutkinnon kautta hankittavaaosaamista esimerkiksi lasten ja nuorten hoitoon, mielenterveys- ja päihdetyöhön,vammaistyöhön ja vanhustyöhön. Tulevaisuuden haasteena on kuitenkin tuottaa palveluitaikääntyneelle väestölle. Vuonna 2010 päivitetty vanhustyön erikoisammattitutkintokatsoo jo voimakkaasti tulevaisuuteen ja tutkinto tuottaa asiantuntijoita tälle alalle.Tutkinto sisältää myös esimiestyön elementtejä, mikä ohjaa työllistymistä tietynlaisiintehtäviin vanhustyön sektorilla. Kun tulevaisuudessa vanhusväestö lisääntyy,voisi ajatella, että vanhuksien parissa tehtävä työ edellyttäisi monenlaista osaamistaja eri tasoille. Näillä perusteilla esitetään uudeksi tutkinnoksi vanhustyön ammattitutkintoa.Ikääntyvän väestönosan kasvaminen nostaa esiin kysymyksen siitä, tulisiko ikääntyvienpalvelutarpeita tarkastella uudelleen muidenkin kuin sosiaali- ja terveysalan tutkintojentasolla. Ikääntyvien vapaa-ajanohjaukselle arvioidaan olevan tarvetta enenevässämäärin tulevaisuudessa, mihin ei tämänhetkisillä tutkinnoilla voida kuitenkaanvielä vastata. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon tavoitteissa tosin mainitaan,että ”nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja toimii eri-ikäisten ihmisten parissa ja ohjaaheidän vapaa-aikatoimintaansa”, mutta tutkinnon tuottamat valmiudet erityisestiikääntyvien ohjaukseen eivät ole riittävät. Tutkinto sisältää tällä hetkellä 10 opintoviikonlaajuisen opintojakson nimeltä Ikääntyvien ohjaus, mutta opintojakso on valinnainen.Näistä syistä johtuen esitetään uudeksi tutkinnoksi vapaaajanohjauksenperustutkintoa, joka kaikille yhteisten opintojen jälkeen jakautuisinuorisolinjaan ja aikuisten/ikääntyvien ohjauksen linjaan.

56Tällä hetkellä lääkealan perustutkinto tuottaa kapean osaamisalueen. Lääkealallejatkossa työllistyvän on tärkeää tuntea kuitenkin tarkemmin sosiaali- ja terveysalanympäristöjä, tyypillisiä lääkehoitotilanteita ja käytännön lääkintätyötä. Sosiaali- jaterveysalan perustutkintoon esitetään liitettäväksi lääkeala yhdeksi koulutusohjelmaksi/osaamisalaksi,samalla kun lääkealan perustutkinto poistuu tutkintorakenteesta.Lääkealan perusopintojen jälkeen olisi mahdollista edetä lääkealanammattitutkintoon, jota esitetään perustettavaksi.Lapsi- ja perhetyön perustutkinnon suorittanut lastenohjaaja työskentelee hyvinvointiklusterintulevaisuuden toimintaympäristöön peilaten tärkeässä polttopisteessä eliperheen ja yhteiskunnan välisessä maastossa. Ennakointiraporttien mukaan perheidenhyvinvointiin tulee tulevaisuudessa kiinnittää huomiota. Esimerkiksi Finn-Sight2015-raportissa kannetaan huolta perheiden tulevaisuudesta, sillä perinteisenperherakenteen murtumisen nähdään uhkaavan etenkin lasten ja nuorten terveyttä jahyvinvointia (FinnSight2015, 105) Perherakenteiden muuttumisen ohella monetmuutkin muutostekijät heijastuvat suoraan perheiden hyvinvointiin. Syrjäytyminen,tulojen epätasainen jakautuminen ja mielenterveysongelmat liittyvät kaikki vahvastimyös perheen arkeen ja siksi lapsi- ja perhetyön perustutkinto on tulevaisuuden kannaltatärkeä tutkinto. Lapsi- ja perhetyön perustutkintoa tarkastellessa huomio kiinnittyitutkinnon vahvaan kristilliseen arvopohjaan. Tutkinnon suorittaneet toimivat tutkinnontavoitteiden mukaan ”seurakunnan ja kunnan avoimissa varhaiskasvatuspalveluissa,päivähoidossa, koulussa, perhepäivähoidossa, leireillä sekä koululaisten aamu-ja iltapäivätoiminnassa sekä lastensuojelun työympäristössä”. Tutkinnon suorittaneidentyöpaikat ovat muuallakin kuin kirkon yhteydessä. Kristillinen kasvatus näkyykuitenkin tutkinnon perusteissa läpileikkaavana linjana. Tulevaisuuden heterogeenistäja monikulttuurista suomalaista yhteiskuntaa ajatellen lapsi- ja perhetyönperustutkinnon uudelleen kohdentaminen saattaisi olla tarpeen. Tulevaisuuden suomalaisetperheet tulevat olemaan taustaltaan ja arvopohjiltaan erilaisia, jolloin vahvastikristinuskoon liittyvä tutkinto ei välttämättä toimi hyvin. Perheet tulevat kuitenkinennakointiraporttien mukaan tarvitsemaan entistä enemmän tukea ja palveluita, jotenlapsi- ja perhetyön osaajia tarvitaan. Näiden syiden vuoksi esitetään, että lapsi- japerhetyön perustutkintoa kehitetään niin, että yhteisen perusjakson jälkeenopiskelija valitsee joko kristillisen kasvatuksen tai yleisen suuntautumisvaih-

57toehdon. Tällainen muutos mahdollistaa myös opiskelupaikkojen avautumisen sellaisilleopiskelijoille, jotka eivät ole taustaltaan kristittyjä.Osaamistarpeiden sisältyminen nykyisiin ammattitaitovaatimuksiin:Hyvinvointiklusteriin kuuluvat tutkinnot ja niiden nykyiset tutkintojen perusteet vastaavatsisällöllisesti hyvin kattavasti tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Klusterin ammattijaerikoisammattitutkinnot on rakennettu siten, että ne erikoistuvat erilaisten asiakasryhmientarpeisiin ja tutkinnon tuottavat vahvaa erityisosaamista.Nykyisten tutkintojen perusteisiin kirjatut ammattitaitovaatimukset vastaavat pääsääntöisestijo tässä muodossaan hyvin tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Ennaltaehkäisevänja ennakoivan toiminnan ammattitaitovaatimukset ovat useissa, erityisestihiljattain uudistetuissa tutkinnoissa jo lähtökohtaisesti toiminnan perustana.Esimerkiksi ohjauksen ja kasvatuksen alan tutkinnot rakentuvat ennaltaehkäisevääntoimintaotteeseen.Verkostomaisen työkulttuurin osaaminen ja monialaisessa ympäristössä toimiminensisältyvät myös hyvin tutkintoihin mukaan ja tämä osaaminen on pääsääntöisestihelposti löydettävissä tutkintojen ammattitaitovaatimuksista.Sen sijaan tietotekninen osaaminen ei löydy selkeästi ammattitaitovaatimuksienjoukosta esiin, vaan tietotekniikan hallintaan liittyvää osaamista käsittelevät kohdattäytyy poimia esimerkiksi arvioinnin kohteista tai tulkita muualta tekstistä. Sosiaalisenmedian osuutta tulee lisätä ammattitaitovaatimuksiin erityisesti sellaisiin tutkintoihin,jotka keskittyvät lasten ja nuorten parissa työskentelyyn.Sosiaaliset taidot ovat useissa hyvinvointiklusterin tutkinnoissa läpileikkaavasti näkyvissäja etenkin kasvatuksen ja ohjauksen tutkintoihin ne sisältyvät jo lähtökohtaisesti.Myös asiakaslähtöinen tapa toimia on tutkinnoissa mukana ammattitaitovaatimuksissa.

HYVINVOINTITULEVAISUUDENOSAAMISTARVEEnnaltaehkäiseväennakoiva toiminta.jaOSAAMISTARPEENTÄSMENNYSHyvinvointia edistäväpalveluosaaminen;palveluprosessin toiminnanennakointi;oman työkyvyn ylläpito;tukitoiminnoistahuolehtiminen; osallisuudentukeminen;ennakointi osana laajempiaprosessejaOSAAMISTARPEEN NÄKYMINEN NYKYISTEN TUTKIN-TOJEN AMMATTITAITOVAATIMUKSISSANuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto:Erityisesti Ohjaajuus-opintojakson arvioinnin kohteissaviitteitä ennakoivasta osaamisestaSosiaali- ja terveysalan perustutkinto:esim. Kuntoutumisen tukeminen-opintojaksossa runsaastiviitteitä tällaiseen toimintaanesim. Kasvun tukeminen ja ohjaus-opintojakso ”osaa toimiaasiakkaan kasvua ja kehitystä tukevan suunnitelmanpohjalta”)Lapsi- ja perhetyön perustutkinto:pakollisissa opintojaksoissa näkyvillä.erityisesti pakollinen opintojakso Perhelähtöinen ja yhteisöllinenkasvatustyöVASTAAVATKO NYKYISET AMMATTITAI-TOVAATIMUKSET TULEVAISUUDENOSAAMISTARPEITA?Ohjauksen ja kasvatuksen alan ammateissaennaltaehkäisevä ja ennakoiva toimintaon jo lähtökohtaisesti mukana tutkinnossa.Välinehuollon tutkinnoissa ennaltaehkäisevätoiminta tutkintojen perustaKlusterin tutkinnoissa ennaltaehkäisevätoiminta läsnä, mutta joissakin tapauksissaedellyttää tulkintaa.Kaikkien tutkintojen osalta ennaltaehkäiseväja ennakoiva toiminta ei näy suoraanammattitaitovaatimuksista, vaan ne ilmenevätparemmin arvioinnin kohteistaHiusalan perustutkintoennakointi ja ehkäisevä toiminta erityisesti oman työkyvynkannalta sisältyy kaikkiin tutkinnon pakollisten osien ammattitaitovaatimuksiin(esim. terveellisten elintapojen, yhteisönihmissuhteiden ja työkyvyn ylläpito)Hiusalan ammattitutkintoHiusalan erikoisammattitutkintoei nouse esiin erityisestiKauneudenhoitoalan ptopintojaksot Ihonhoito ja Ihonhoidon ohjausVälinehuoltajan ammattitutkintoennaltaehkäisevä toiminta läpileikkaavana ominaisuute-

59na. Esim. pakolliset tutkinnon osat Välinehuoltoprosessinkokonaisuuden tunteminen, Puhdistaminen ja desinfektioVälinehuoltajan erikoisammattitutkintoesim. pakollinen tutkinnon osa Työnjohtaminen ja organisointisisältää välinehuoltotyön toteuttamisen johtamistaeri näkökulmistaKoulunkäyntiavustajan ammattitutkintoKoulunkäyntiavustajan erikoisammattitutkintotulkittavissa useista kohdista pakollisia tutkinnon osiaSuntion ammattitutkintoennakointi puitteiden valmistamista kirkolliselle toiminnalle.Esim. pakollinen tutkinnon osa Jumalanpalvelukset jamuut kirkolliset tilaisuudet.Romanikulttuurin ohjaajan ammattitutkinto:esim. pakollisen tutkinnon osan Asiakasohjaus ja viranomaisneuvontaammattitaitovaatimukset: ”tunnistaa yhteiskunnallistaosallisuutta tukevia tekijöitä ja tuntee keinojaintegraation tukemiseen”Valmentajan ammattitutkintoValmentajan erikoisammattitutkintoläpileikkaavasti tutkinnossa mukanaKoululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajan ammattitutkinto:läpileikkaavasti koko tutkinnossaLiikunnanohjauksen perustutkinto:terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen huomioitu pakollistentutkinnon osien Liikunnan ohjaus ja LiikuntaneuvontaammattitaitovaatimuksissaHammastekniikan perustutkintoLääkealan perustutkinto

60-ei sisälly ammattitaitovaatimuksiin (tutkinnot poikkeaviamuista klusterin tutkinnoista jo lähtökohtaisesti)Verkostomaisen työkulttuurinosaaminenja monialaisessa ympäristössätoimiminenToimintaan osallistuvientahojen tuntemus;vastuualueiden tuntemus;työskentely verkostomaisessakontekstissa;yhteistyö jakonsultointi asiantuntijoidenkanssa; asiakas-ja verkostosuhteidenluominenNuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto:esim. Ohjaus eri toimintaympäristöissä-opintojakso: ”tunteeyhteistyökumppaneita ja osaa moniammatillisen yhteistyönmenetelmiä”Sosiaali-ja terveysalan perustutkinto:esim. pakollinen tutkinnon osa Kasvun tukeminen ja ohjaus:”noudattaa työryhmän sääntöjä ja toimia työyksiköntyöhyvinvointi- ja –turvallisuusohjeiden mukaan”Verkostomaisen työkulttuurin osaaminen näkyytutkintojen ammattitaitovaatimuksissa / arvioinninkohteissaOsaamistarpeen sisältyminen vaatii joissakintapauksissa kuitenkin tulkintaa (esim. sosiaaliterveysalanperustutkinto, suntion ammattitutkinto)Kulttuurien tuntemus 0-4 ov kaikissa perustutkinnoissavalinnaisena oleva opintojaksoLapsi- ja perhetyön perustutkinto:kaikissa pakollisissa tutkinnon osissa näkyvillä vaatimusverkostojen tuntemukseenHiusalan perustutkinto:kaikille pakollinen tutkinnon osa Hiusalan yrittäjyys ja yritystoiminta:sisältää ammattitaitovaatimuksen verkostoitumisestaeri asiantuntijoiden kanssaHiusalan ammattitutkintokaikille pakollinen tutkinnon osa Yksilöllinen pitkien hiustentyökokonaisuus arkeen ja juhlaan: sisältää ammattitaitovaatimuksenammattitaidon kehittämisestä yhteistyökumppaneidenavullaHiusalan erikoisammattitutkintokaikille pakollinen tutkinnon osa Yritystoiminnan kehittäminen:sisältää ammattitaitovaatimuksen hiusalan sidosryhmienhyödyntämisestä yritystoiminnan kehittämisessäKauneudenhoitoalan ptkaikille pakollinen tutkinnon osa Kauneudenhoitoalan yrittäjyysja yritystoiminta: ammattitaitovaatimuksena verkostoitumineneri asiantuntijoiden kanssakosmetiikkaneuvojan koulutusohjelma/osaamisala

61Välinehuoltajan ammattitutkinto:esim. pakollinen tutkinnon osa Välinehuoltoprosessin kokonaisuudentunteminenVälinehuoltajan erikoisammattitutkintopakollinen tutkinnon osa Työnjohtaminen ja organisointi:valinnainen tutkinnon osa YrittäjyysKoulunkäyntiavustajan ammattitutkintonäkyy pakollisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksissa(mm. asiakkaan, tämän perheen/ kasvuympäristönja kuntoutusverkoston tuntemus, yhteiskunnan palvelujärjestelmientunteminen)Koulunkäyntiavustajan erikoisammattitutkinto:läpileikkaavasti kaikissa pakollisissa tutkinnon osissaSuntion ammattitutkintoverkostossa toimiminen ei käy suoraan ilmi ammattitaitovaatimuksistaRomanikulttuurin ohjaajan ammattitutkinto:löytyy kaikista pakollisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksistaValmentajan ammattitutkintopakollinen tutkinnon osa Toimintaympäristö ja kilpaileminenValmentajan erikoisammattitutkintopakolliset tutkinnon osat Kansainvälinen huippu-urheilu jaJohtaminen huippu-urheilussaKoululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajan ammattitutkinto:pakollinen tutkinnon osa Yhteistyö ja ammatillinen vuorovaikutus

62Liikunnanohjauksen perustutkintokaikille pakollinen tutkinnon osa Liikuntatapahtuman järjestäminenHammastekniikan perustutkinto:kaikille pakollisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksissatoimiminen moniammatillisessa ja monikulttuurisessasuun terveydenhoidon tiimissäLääkealan perustutkinto:useiden tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksissaosaa-TietotekninenminenOhjelmien, laitteiden,rekisterien ja järjestelmientunteminen;sosiaalisen medianosaaminen; tekstinkäsittely;Internet, sähköposti;tietotekniikkaohjaustilanteissa; tiedonhankintaNuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto: valinnaisinaopintoina media- ja verkko-ohjaus 20 ov, tieto- ja viestintätekniikka0-4 ovSosiaali- ja terveysalan pt:valittavissa erityinen asiakaspalvelun ja tietohallinnanosaamisalaLapsi- ja perhetyön perustutkinto:viestintä ja mediaosaaminen arvioinnin kohteina kaikillepakollisessa tutkinnon osassa Perhelähtöinen ja yhteisöllinenkasvatustyöpakollisen tutkinnon osan Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnanohjaus ammattitaitovaatimuksissa (”tuntee mediakasvatuksentoteuttamiseen liittyvät periaatteet”)Hiusalan perustutkintotietotekninen osaaminen arviointikohteena kaikille pakollistatutkinnon osaa Hiusalan yrittäjyys ja yritystoiminta.Hiusalan ammattitutkintokaikille pakollisen tutkinnon osan Yrittäjyys ja ohjaajanatoiminen ammattitaitovaatimuksissaNuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnossamedia- ja verkko-ohjaus sekä tieto- javiestintätekniikka ovat valinnaisia opintojaksoja.Näiden pitäisi kuitenkin olla pakollisia opintojaksojakaikille.Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajanammattitutkinnossa tietotekniikkaa tuleeosata käyttää perustasolla (tekstinkäsittely,sähköposti, Internet ja www-selaimet tiedonhaussa).Sosiaalisen median osuus puuttuukokonaan ja se tulisi lisätä mukaan ammattitaitovaatimuksiin.Joissakin tapauksissa tietotekniikan hallinta einouse selkeästi esiin ammattitaitovaatimuksista.Esim. koulunkäyntiavustajan erikoisammattitutkintoatarkastellessa tietotekninen osaaminenvoidaan tulkita esiin joistakin sellaisistakohdista, joissa puhutaan ”asiakkaan tarpeidenmukaisista oppimisen ohjaamisen menetelmistäja oppimisen apuvälineistä”Hiusalan erikoisammattitutkintoei löydy ammattitaitovaatimuksista

63Kauneudenhoitoalan perustutkintotietotekniikan hyödyntäminen sekä sähköisten viestimienkäyttäminen arvioinnin kohteena pakollisessa tutkinnonosassa Kauneudenhoitoalan yrittäjyys ja yritystoimintaVälinehuoltajan ammattitutkintotietotekniikka pakollinen tutkinnon osaVälinehuoltajan erikoisammattitutkinto:pakollinen tutkinnon osa Välinehuoltotyöhön ohjaaminen,perehdyttäminen ja työnopastus (arvioinnin kohteena tietotekniikanja Internetin hyödyntäminen ohjaustilanteensuunnittelussa), samoin Välinehuoltotyön suunnitteleminenja kehittäminen-osa (kehittämissuunnitelman laatiminentietotekniikkaa hyödyntämällä)Koulunkäyntiavustajan ammattitutkintouseammassa kohdassa pakollisia tutkinnon osia: ”hallitseetekstinkäsittelyn, sähköpostin ja internetin käytön perusteet”,”hallitsee tarpeen vaatiessa tietokoneen käytönohjauksessaan”, ”osaa käyttää soveltuvia ohjelmia oppimisenja ohjaamisen apuna”, ”tuntee tavallisimpia käytössäolevia harjoitus- ja tukiopetusohjelmia”.asiakkaan henkilökohtaisiin apuvälineisiin perehtyminen,käyttäminen ja huoltaminen osana arvioinnin kohteitaKoulunkäyntiavustajan erikoisammattitutkintoapuvälineiden ja laitteiden tuntemus, käyttäminen ja huoltoSuntion ammattitutkintoAV-välineiden käyttö arvioinnin kohteenaRomanikulttuurin ohjaajan ammattitutkintosisältyy pakollisen tutkinnon osan Työyhteisössä toimiminenammattitaitovaatimuksiin (esim. tiedonhankinnanosaaminen, asiakirjojen laatiminen tietotekniiikkaa hyö-

64Sosiaaliset taidot Sosiaaliset vuorovaikutustaidot;henkilöstöjohtamisenvuorovaikutustaidot;monikulttuurisuusosaaminen;kulttuurisidonnaistenviestinnällistentarpeiden tunnistaminen;kielitaito; vuorovaikutusasiakaspalvelutilanteissadyntäen)Valmentajan ammattitutkintopakollinen tutkinnon osa Lajivalmentaminen: ”valmentajaosaa hyödyntää tietotekniikkaa valmennustyössään”Valmentajan erikoisammattitutkintoarvioinnin kohteet: ”tuntee huippu-urheilussa käytettävätajanmukaiset testaus- ja seurantamenetelmät”Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajan ammattitutkinto:pakollinen tutkinnon osa Yhteistyö ja ammatillinen vuorovaikutus:”Tutkinnon suorittaja osaa hankkia ammatissaantarvitsemaansa tietoa ja osaa tietokoneen peruskäytön”Liikunnanohjauksen perustutkinto:kaikille pakollisen tutkinnon osan Liikunnanohjaus arviointikriteereissä,ei ammattitaitovaatimuksissaHammastekniikan perustutkinto:ei löydy ammattitaitovaatimuksistaLääkealan perustutkinto:pakollinen tutkinnon osa Tietotekniikan hallintaNuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto:ei erityisesti näkyvillä ammattitaitovaatimuksissavalinnainen tutkinnon osa Monikulttuurisen toiminnan ohjausSosiaali- ja terveysalan perustutkinto:useiden pakollisten tutkinnon osien arvioinnin kohteissaesim. Kasvun tukeminen ja ohjaus-opintojakso: asiakkaidenvälisen vuorovaikutuksen tukeminen; oma ilmaisuSosiaaliset taidot sisältyvät lähtökohtaisestikasvatuksen ja ohjauksen tutkintoihin eikä niitäole tästä syystä mahdollisesti enää huomioituammattitaitovaatimuksissavuorovaikutustaidot on huomioitu nykyistentutkintojen ammattitaitovaatimuksissa

65monikulttuurisuustaidot: Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksenkoulutusohjelman/osaamisalan arvioinnin kohteet:arvioidaan toiminnan perustumista tietoon monikulttuurisuudestaja erilaisista kulttuureistaLapsi- ja perhetyön perustutkintososiaalisia taitoja ei korosteta erityisestimonikulttuurisuus: arvioinnin kohteena kaikille pakollisessatutkinnon osassa Perhelähtöinen ja yhteisöllinen kasvatustyö(erilaisten kulttuuri- ja arvotaustojen huomioiminenja arvojen mukaiseen toimintaan rohkaiseminen)valinnainen opintojakso Monikulttuurisessa työympäristössätoimiminenHiusalan perustutkintopakollisissa tutkinnon osissa ammattitaitovaatimuksenatoimiminen erilaisissa asiakaspalvelu- ja vuorovaikutustilanteissaHiusalan ammattitutkintolähes kaikkien pakollisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksissaHiusalan erikoisammattitutkintoesim. kaikille pakollisen tutkinnon osan Ohjaajana ja perehdyttäjänätoimiminen ammattitaitovaatimuksissaKauneudenhoitoalan ptesim. pakolliset tutkinnon osat Ihonhoidon ohjaus ja Kauneudenhoitoalanyrittäjyys ja yritystoiminta: arvioinninkohteina vuorovaikutus työyhteisössä; kielitaidon hyödyntäminenasiakaspalvelussa; vuorovaikutus työyhteisössä;asiakkaan palveleminenkosmetiikkaneuvojan koulutusohjelman ammattitaitovaatimukset:esiintyminen erilaisissa työtilanteissa; puhe- jaesiintymistaitojen kehittäminenVälinehuoltajan ammattitutkinto

66pakollisissa tutkinnon osissa arvioinnin kohteina mm. palvelutilanteidenhallitseminen, ryhmän jäsenyys ja ryhmätyö,ohjaaminen ja neuvominen, perehdyttäminenVälinehuoltajan erikoisammattitutkinto:pakollinen tutkinnon osa Työnjohtaminen ja organisointi:arvioinnin kohteissa mm. henkilöstön johtamiseen kuuluvaavuorovaikutusta (palautteen antaminen, erilaisten tilanteidenjohtaminen ihmisten taustat ja kulttuurit huomioiden)pakollinen tutkinnon osa Välinehuoltotyöhön ohjaaminen,perehdyttäminen ja työnopastusKoulunkäyntiavustajan ammattitutkintoarvioinnin kohteissa mm. vuorovaikutustaidot asiakkaanja hänen perheensä kanssa, yhteistyötaidot, monikulttuurisessaympäristössä toimiminen, vuorovaikutustaidot ohjaustilanteissaKoulunkäyntiavustajan erikoisammattitutkintopakollisissa tutkinnon osissa mm. vuorovaikutus ja kommunikointiasiakkaan kanssa, kommunikointi monikulttuurisissatilanteissa, kommunikaatioympäristön luominen,ammatillinen vuorovaikutus työyhteisössä ja yhteistyöverkostoissaSuntion ammattitutkintoarvioinnin kohteena mm. jumalanpalvelukseen osallistujienopastaminen, seurakuntalaisten kohtaaminen, palveleminenja ohjaaminen. Erityisesti pakollinen tutkinnonosa Hautaustoimi ja viheralueiden hoitoRomanikulttuurin ohjaajan ammattitutkintoarvioinnin kohteina esim. romanikielen auttavat taidot,monikulttuurisuuden perustaidot ja romanikulttuurista tiedottaminenarvioinnin kohteinavuorovaikutukseen liittyviä elementtejä runsaasti etenkin

67valinnaisissa tutkinnon osissa Pienryhmän ohjaaminen jaRomanikulttuuritapahtuman tai –näyttelyn järjestäminenValmentajan ammattitutkintoerityisesti pakollinen tutkinnon osa ValmentaminenValmentajan erikoisammattitutkintoesim. pakollinen tutkinnon osa Johtaminen huippuurheilussasisältää vuorovaikutuselementtejäKoululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajan ammattitutkinto:erityisesti pakollinen tutkinnon osa Yhteistyö ja ammatillinenvuorovaikutusLiikunnanohjauksen perustutkinto:esim. kaikille pakollisen tutkinnon osan Liikuntatapahtumanjärjestäminen ammattitaitovaatimuksissa: ”osaamarkkinoida liikuntatapahtumaa”, ”käyttää viestinnän erimuotoja”Hammastekniikan perustutkinto:kaikille pakollisissa tutkinnon osissa ammattitaitovaatimusmoniammatillisessa ja –kulttuurisessa tiimissä työskentelemisestäAsiakaslähtöinen tapatoimiaAsiakasryhmien erityistarpeidenymmärtäminen;asiakkaantilanteen kartoitusNuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto:kaikille pakolliset tutkinnon osat: eri kohderyhmien, yksilöllistentarpeiden, erilaisten toimintaympäristöjen huomioiminenohjaustoiminnassaSosiaali- ja terveysalan perustutkinto:esim. Kasvun tukeminen ja ohjaus-opintojakso:”tunnistaaeri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden kasvuunja kehitykseen liittyviä vahvuuksia ja tarpeita”.asiakaslähtöisyys on huomioitu nykyistentutkintojen ammattitaitovaatimuksissaasiakkuussuhteen määrittely valmennuksentutkinnoissa hankalasti hahmotettavissaLapsi- ja perhetyön perustutkinto:esim. kaikille pakollisen tutkinnon osan Koululaisten aa-

68mu- ja iltapäivätoiminnan ohjaus ammattitaitovaatimuksissa”ottaa huomioon eri-ikäisten ja erilaisten lasten kehitysvaiheetja tarpeet”.Valinnainen tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lastenja perheiden kohtaaminen ja ohjausHiusalan perustutkintoasiakaslähtöisyys näkyy kaikissa tutkinnon pakollisissaosissaHiusalan ammattitutkintoHiusalan erikoisammattitutkintoasiakaslähtöisyys näkyy lähes kaikissa tutkinnon pakollisissaosissaKauneudenhoitoalan perustutkintoasiakaslähtöisyys toiminnan läpileikkaavana perustanaVälinehuoltajan ammattitutkintoasiakaslähtöisyys näkyy erityisesti pakollisissa tutkinnonosissa Pakkaaminen ja TuotannonohjausVälinehuoltajan erikoisammattitutkintoasiakaslähtöisyys näkyvillä pakollisissa tutkinnon osissaKoulunkäyntiavustajan ammattitutkinto, Koulunkäyntiavustajanerikoisammattitutkintoläpileikkaava elementti kaikissa tutkinnon osissaSuntion ammattitutkintoerityisesti valinnaisessa tutkinnon osassa RuokapalvelutRomanikulttuurin ohjaajan ammattitutkintoasiakaslähtöisyys (yksilötaso) näkyvillä pakollisissa tutkinnonosissa. Arvioinnin kohteina mm. palveluihin ohjaaminenja viranomaisyhteistyö.Valmentajan ammattitutkinto

69Valmentajan erikoisammattitutkintoasiakkaan määrittelyn hankaluus molemmissa tutkinnoissa:urheilija, organisaatio, jokin muu taho?Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajan ammattitutkinto:läpileikkaavasti tutkinnossa mukanaLiikunnanohjauksen perustutkinto:läpileikkaavasti tutkinnossa mukanaHammastekniikan perustutkinto:ei näy suoraan ammattitaitovaatimuksistaLääkealan perustutkinto:apteekkialan koulutusohjelma/lääketeknikko tutkinnonosassa Apteekkityö: asiakaspalvelu ammattitaitovaatimuksissaTaulukko 2. Hyvinvointiklusterin osaamistarpeiden tarkastelu.

6.2.4 KehittämisesityksetTutkintorakenteeseen liittyvät esityksetEsitetään uudeksi tutkinnoksi vanhustyön ammattitutkintoa.Esitetään, että nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto muutetaan vapaaajanohjauksen perustutkinnoksi, jossa opiskelija valitsee yhteisen perusjaksonjälkeen nuoriso-ohjauksen tai ikääntyneiden vapaa-ajanohjauksen koulutusohjelman/suuntautumisvaihtoehdon.Esitetään, että lääkealan perustutkinto poistetaan ja sosiaali- ja terveysalan perustutkintoonlisätään lääkealan koulutusohjelma/osaamisala.Esitetään uudeksi tutkinnoksi lääkealan ammattitutkintoa.Tutkintojen rakenteeseen ja muodostumissääntöihin liittyvät esityksetEsitetään, että lapsi- ja perhetyön perustutkintoa kehitetään siten, että tutkinnonsuorittajalla on mahdollisuus yhteisen perusjakson jälkeen valita joko kristillisenkasvatuksen linja tai yleinen linja.Ammattitaitovaatimuksiin liittyvät esityksetEsitetään, että media- ja verkko-ohjaus sekä tieto- ja viestintätekniikka ovat pakollisiatutkinnon osia nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnossa.Esitetään lisättäväksi sosiaalisen median osaamista koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnanohjaajan ammattitutkintoon.6.3 LUONNONVARA JA YMPÄRISTÖLuonnonvara ja ympäristöklusteri määritellään tässä tutkimuksessa luonnonhyödyntämiseksi elinkeinotoiminnassa ja ympäristön hoitamiseksi. Luonnonvara jaympäristöklusteri tarkoittaa työskentelyä maa- ja metsätaloudessa sekä luonnonläheistenammattien parissa. Tässä tutkimuksessa klusteriin sijoitetaan maatalous-,ympäristö- ja metsäalan tutkinnot. Klusterille on ominaista luonnosta saatavien raakaaineidentuottaminen ja jalostaminen, ympäristön hoito ja huolto, alojen koneisiin liittyvätoiminta sekä eläinten kasvatus. Klusteri sisältää niin materiaalituotantoa kuin

71palvelutuotantoakin. Suuri osa klusterin tutkintojen suorittaneista harjoittaa omaa yritystoimintaatai työskentelee pienyrityksissä.6.3.1 Toimintaympäristön kuvausLuonnonvarojen käytön ja kehittämisen kysymykset on nostettu kansallisestitärkeäksi tulevaisuuden teemaksi. Vuonna 2009 on julkistettu Kansallinen luonnonvarastrategiaÄlykkäästi luonnon voimin (Sitra 2009b), jossa korostetaan luonnonvarakysymyksiinliittyvän osaamisen vahvistamista kehittämällä monialaisia ennakointiverkostojaja yhteistyömalleja. Strategian taustaraportissa ”Luonnonvaroissa muutoksenmahdollisuus” (Sitra 2009a, 49) korostetaan koko luonnonvaraketjun (alkutuotanto,jalostus, materiaaliominaisuudet ja tuotekehitys) käsittävän osaamisten kehittämistä,joka konkreettisimmillaan tarkoittaa esimerkiksi henkilökohtaisten opintopolkujentoteutumista alan koulutuksessa.Luonnonvara ja ympäristö –klusterin tulevaisuuden toimintaympäristöä ja osaamistarpeitaluonnehtivat eri ennakointiraporttien perusteella seuraavat tekijät:Ilmastonmuutos. Energia- ja ilmastokysymykset ovat kaiken yhteiskunnallisentoiminnan ydinkysymyksiä ja erityisesti niihin liittyvien ratkaisujen kehittäminenliittyy luonnonvaraklusteriin ja sen lähiklustereihin. Myös vesiin ja vesistöihinliittyvät kysymykset tulevat tulevaisuudessa entistä tärkeämmiksi.Kulutustottumusten muuttuminen. Ympäristömyönteinen kuluttaminen on nousevatrendi. Luomutuotannon osuus kasvaa, sillä kuluttajat haluavat yhä ympäristömyönteisempiätuotteita ja palveluja. Palvelujen osuus luonnonvaroihinliittyvillä toimialoilla kasvaa ja uusia palveluja kehitetään.Kestävään kehitykseen perustuva talous. Luonnonvarojen hyödyntäminenekologisesti kestävällä tavalla sekä biotalouden kehittäminen ovat kansantaloudellisestimerkittäviä tekijöitä. Globaalilla tasolla talouden ekologiset jaluonnonvaranäkökulmat korostuvat.Uudistuvat toimintamallit, toimialat ja rakenteet. Luonnonvaraklusteriin kuuluvattoimialat elävät muutosten aikaa ja uudet tavat toimia ja uudet tuotantora-

72kenteet muuttavan klusterin osaamistarpeita. Uusia palveluja, tuotteita ja teknologioitasyntyy erityisesti toimialojen rajapinnoille. Klusterin työvoimasta osaon maahanmuuttajia ja tämä on haaste osaamiselle ja työyhteisöille.6.3.2 Tulevaisuuden osaamistarpeetKlusterin tulevaisuuden toimintaympäristöä kuvaavat tekijät muuttavat myös niitäosaamistarpeita, joiden avulla klusteri menestyy ja kehittyy. Seuraavassa kuviossa(kuvio 10) on esitelty klusterille tyypillisiä, yleisiä osaamistarpeita.Palveluratkaisuihin,tuotantoketjuihin ja– prosesseihinliittyvä osaaminenKoneiden, laitteiden jatyövälineiden käyttö- jakunnossapitoosaaminenLUONNONVARA JAYMPÄRISTÖYmpäristöosaaminenKlusterin toimialaanliittyvä erityisosaaminenLuonnon ja luonnonvarojenmonikäyttöönliittyvä osaaminenKuvio 10. Luonnonvara ja ympäristö –klusterin osaamistarpeet

73Osaamistarpeita voidaan kuvailla tarkemmin seuraavasti:Palveluratkaisuihin, tuotantoketjuihin ja -prosesseihin liittyvä osaaminen.Luonnonvara ja ympäristö –klusterin toimintaympäristön muutos edellyttää kokonaisvaltaisuuttaosaamisen muodostumisessa. Alkutuotanto, jalostus, tuotekehitysja palveluratkaisut muodostavat kokonaisuuden, johon liittyvää osaamistaeri tutkinnoissa tarvitaan. Palvelut, prosessit ja ketjut ovat erilaisia eritoimialoilla, mutta oleellista on, että alan laaja-alainen ymmärrys ja hahmottaminenkattaa kaikki kokonaisuuden eri vaiheet. Toimintaympäristön verkostoituminenlisää vuorovaikutustaitojen ja uusien palveluratkaisuiden kehittämiseenliittyvän osaamisen tarvetta. Lisäksi tarvitaan tuotanto- ja palvelutilanteisiinliittyvä perus- ja laatuosaamista ja erilaisia kädentaitoja.Koneiden, laitteiden ja työvälineiden käyttö- ja kunnossapito-osaaminen.Luonnonvara ja ympäristö –klusterin ammateissa ja työtehtävissä käytetääntulevaisuudessa entistä kehittyneempää tekniikkaa. Ammatilliseen osaamiseensisältyy sekä koneiden, välineiden ja laitteiden käyttöön, kunnossapitoonettä joiltakin osin myös korjaamiseen liittyviä kokonaisuuksia. Kehittyvä tekniikkaedellyttää myös informaatioteknologiaan ja tietojärjestelmiin liittyvääosaamista.Ympäristöosaaminen. Kestävään kehitykseen sekä ekologiseen ja vastuulliseentoimintaan liittyvät teemat toistuvat kaikissa klusterin tulevaisuutta kuvaavissaennakoinneissa ja niihin liittyvä osaaminen on klusterin menestystekijöitä.Osaamista tarvitaan tuotannon ja oman toiminnan ympäristövaikutustenarvioinnissa, alan säädösten tuntemisessa ja noudattamisessa sekä erilaisissaympäristön hoitamiseen liittyvissä tehtävissä. Myös jätteidenkäsittelyynliittyvä osaaminen korostuu.Luonnon ja luonnonvarojen monikäyttöön liittyvä osaaminen. Monikäytöllä tarkoitetaantässä yhteydessä sekä luonnonvarojen nykyistä monipuolisempaahyödyntämistä ja siihen liittyvää tuotanto-, kehittämis- ja palveluosaamista ettämoniyrittäjyyteen liittyvää osaamista.

74Klusterin toimialaan liittyvä erityisosaaminen. Klusterin tehtävissä työskentelyedellyttää alan yleisen perusosaamisen lisäksi erityisosaamista joltakin klusterintoimialalta.6.3.3 Nykytilan analyysiKlusterin tutkintorakennetta koskevat yleiset havainnot:Klusterin perustutkintoja ovat hevostalouden, kalatalouden, luonto- ja ympäristöalan,maatalousalan, metsäalan ja puutarhatalouden perustutkinnot. Hevostalouden perustutkintojakaantuu kahteen koulutusohjelmaan/osaamisalaan, jotka ovat hevostenhoitajaja ratsastuksenohjaaja. Lisäksi hevostenhoitajan koulutusohjelmassa voi erikoistuakuuteen eri alueeseen. Hevostalous omana perustutkintonaan on perusteltu, sillähevostalous on keskeinen ja kasvava toimiala sekä maaseudulla että kaupungeissa,osittain jonkin muun luonnonvaratoimialan yhteydessä. Tutkinto sisältää monia valinnaisiaosia, mutta erityisalueisiin suuntautuminen kaventaa todellisuudessa valinnanmahdollisuuksiahuomattavasti. Hevostenhoitajan tutkintonimike vastaa hyvin sitäosaamista, mitä tutkinto tuottaa. Ratsastuksenohjaaja tutkintonimikkeenä sen sijaanvoi viitata syvempiin ohjauksellisiin taitoihin, mitä tutkinto todellisuudessa tuottaa.Hevostalouden perustutkinnon jälkeiselle jatkumolle sijoittuvat ammattitutkinnoistahevostenvalmentajan, kengityssepän ja ratsastuksenopettajan ammattitutkinnot sekäerikoisammattitutkinnoista ratsastuksenopettajan ja tallimestarin erikoisammattitutkinto.Kalatalouden perustutkinto jakaantuu neljään koulutusohjelmaan/osaamisalaan, jotkaovat kalastaja, kalanjalostaja, kalanviljelijä ja kalastuksenohjaaja. Koulutusohjelmienmäärää voidaan pitää suurena varsinkin, kun tutkinnon suorittajien määrä on vuosittainpieni. Ammattitutkintoja alalla on kolme (kalanviljelijä, kalanjalostaja ja kalastusopas),sen sijaan erikoisammattitutkintoa ei suorana jatkumona ole. Ammattitutkintojenmäärää voidaan pitää suurena. Järkevää on siten yhdistää kalanjalostajan jakalanviljelijän ammattitutkinnot.

75Klusterin tasolla suurena tulevaisuuden haasteena nähdään yleinen vesienhoitoon javesistöihin liittyvä osaaminen. Tämä osaamisalue ei näy tutkintorakenteessa tällähetkellä riittävällä tavalla. Kalatalouden alan tutkintoihin sisältyy vesien hoitoon liittyvääosaamista, mutta se vaatii vahvistamista. Esitetään, että lisätään kalataloudenperustutkintoon vesienhoitoon liittyviä ammattitaitovaatimuksia. Lisäksi luonnonvesienhoitoon ja kunnostukseen liittyvää erityisosaamista tarvitaan tulevaisuudessa.Tutkintorakenteesta puuttuu tätä osaamista tukeva tutkinto, sillä vesihuoltoalanammattitutkinto keskittyy jätevesiin ja vesijohtoverkostoihin ja maaseudun vesitaloudenerikoisammattitutkinto keskittyy haja-asutusalueiden maaseutuyritysten jayhteisöjen vesitalouteen. Esitetään, että perustetaan klusterille vesienhoidonammattitutkinto, joka keskittyy luonnonvesien hoitoon ja kunnostukseen.Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto on uusi tutkinto ja se jakaantuu kolmeen koulutusohjelmaan/osaamisalaan. Perustutkinnon tuottamat tutkintonimikkeet ovat ympäristönhoitaja,luonto-ohjaaja, luonnonvaratuottaja, luonto- ja ympäristöneuvoja sekäporonhoitaja. Samalle jatkumolle asettuvat ammattitutkinnoista luonnontuotealan,erä- ja luonto-oppaan, ympäristönhuollon, maaseutumatkailun sekä porotaloudenammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnoista luontokartoittajan, riistamestarin ja keruutuotetarkastajanerikoisammattitutkinnot.Kalastusoppaan ja erä- ja luonto-oppaan ammattitutkintoihin sisältyy läheisiä ammattitaitovaatimuksiasiinä määrin, että kahden erillisen opastyöhön keskittyvän tutkinnonolemassaoloa kannattaa pohtia. Tässä tutkimuksessa esitetään, että nämä kaksitutkintoa yhdistetään yhdeksi luonto-opastuksen ammattitutkinnoksi, jolloinvalinnaisuuksien kautta voi valita suuntautumisalaksi joko kalastuksen tai erätailuonto-opastuksen.Maatalousalan perustutkinto muodostuu neljästä koulutusohjelmasta/osaamisalasta:maatalouden, maatalousteknologian, eläintenhoidon ja turkistalouden koulutusohjelmat.Koulutusohjelmissa on kaksi pakollista tutkinnonosaa. Eläintenhoitajan koulutusohjelmantuottama osaaminen ylittää perinteisen maataloustoimialan osaamisvaatimuksia.Ammattitutkinnoista samalle jatkumolle sijoittuvat mehiläistarhaajan, eläintenhoitajan,viljelijän, karjatalouden, maatalouskoneasentajan ja seminologin ammat-

76titutkinnot ja erikoisammattitutkinnoista maaseudun vesitalouden, tarhaajamestarin,koe-eläintenhoitajan ja maaseudun kehittäjän erikoisammattitutkinnot. Maatalousalanammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot eivät muodosta alalle selkeää kokonaisuutta,joissa painottuneesti välittyisi tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen.Maaseudun kehittäjän erikoisammattitutkinnon tarkoituksena on kouluttaa maaseudunyritystoiminnan kehittäjiä. Yrittäjyyden ja hanketoiminnan lisäksi tutkinnon suorittajienon suoritettava kehittäjänä toimiminen -tutkinnon osa, jossa kehittämisalaksi voivalita elintarvikkeiden jalostuksen, puun jatkojalostuksen, maaseutumatkailun, palveluidentuottamisen ja uudelleen järjestämisen, bioenergian tuottamisen ja hyödyntämisen,rakennusperinnön, maiseman ja ympäristön hoidon, kylien kehittämisen, monialaisenyritystoiminnan, tietopalvelut, käsityöalan tai kulttuurituotannon. Kehittäjätoimii asiantuntijana työsuhteessa johonkin yhteisöön, mutta hän voi toimia myös yrittäjänä.Palveluklusteriin sijoitetun tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnon sisällössäon huomioitu sekä tuotteiden että palvelujen kehittäminen. Tutkinto on kohdistettuyrittäjille ja pk-yrityksissä toimiville tuotteiden ja palveluiden kehittäjille. Maaseudunkehittäjän ja tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnoilla on samanlaisia sisältöjä ja tavoitteita.Järkevää on yhdistää nämä tutkinnot. Esitetään, että poistetaan maaseudunkehittäjän erikoisammattitutkinto ja yhdistetään tutkinnon sisältö palveluklusterintuotekehityksen erikoisammattitutkintoon. Tuotekehittäjän erikoisammattitutkintoaon yhdistämisen vuoksi syytä kehittää laaja-alaisemmaksi sekä tuotteidenettä palveluiden kehittämiseen kohdistuvaksi tutkinnoksi, jolloin tutkinnon nimi onsyytä muuttaa tuotekehityksen erikoisammattitutkinnoksi.Metsäalan perustutkinnon muodostaa neljä koulutusohjelmaa/ osaamisalaa, jotkaovat metsätalouden, metsäkoneenkuljetuksen, metsäkoneasennuksen ja metsäenergiantuotannon koulutusohjelmat. Jokainen koulutusohjelma tuottaa eri tutkintonimikkeen.Tutkinnon muodostumisen laaja-alaisuutta ja yksilöllisten osaamispolkujenmahdollisuutta kaventaa myös tässä tutkinnossa valinnaisuus, joka pääosin ohjautuuvalitun koulutusohjelman perusteella. Metsäalan tutkintojatkumolle sijoittuvat metsätalousyrittäjän,bioenergia-alan ja metsäkoneenkuljettajan ammattitutkinnot sekämetsäkoneenkuljettajan ja metsämestarin erikoisammattitutkinnot. Jatkumossa korostuumetsäkoneenkuljettajien koulutuspolku perustutkinnosta erikoisammattitutkintoon.Luonnonvara-alan tulevaisuuden kannalta oleellinen bioenergiaan ja sen tuot-

77tamiseen liittyvä polku toteutuu ammattitutkintotasolle saakka. Kolmannella jatkumollasijaitsevat perustutkinnon metsätalouden koulutusohjelma, metsätalousyrittäjänammattitutkinto ja metsämestarin erikoisammattitutkinto, joista kahden viimeksi mainitunosaamisprofiilit ja ammattitaitovaatimukset lähenevät toisiaan.Puutarha-alan perustutkinnon muodostavat puutarhatuotannon, viheralan ja kukka- japuutarhakaupan koulutusohjelmat/osaamisalat. Nämä koulutusohjelmat kattavat alankeskeisten toimialojen kokonaisuuden. Alan ammattitutkintoja ovat viljelypuutarhurin,puistopuutarhurin, floristin, arboristin, viinintuotannon ja golfkentänhoitajan ammattitutkinnotja erikoisammattitutkintoja puistomestarin, floristimestarin, taimistomestarinja golfkenttämestarin erikoisammattitutkinnot. Alan tutkintorakenne on kohtalaisenselkeä, mutta tutkintojen määrää ei alalla ole syytä lisätä. Uudet osaamistarpeet kannattaasisällyttää osaksi nykyisiä tutkintoja ja kehittää tutkintonimikkeitä. Esimerkiksipuistopuutarhurin ja puistomestarin tutkinnot sisältävät jo nyt viheralan osaamista,joka alan tulevaisuuden osaamistarpeissa korostuu kehittyvänä alana.Klusterin perustutkinnoissa opinnot ovat rakentuneet periaatteelle, jossa saman tutkinnonsisällä valitaan yksi koulutusohjelma/ osaamisala. On syytä arvioida, mitennäiden sisällä toteutuu yksilötason valinnaisuus ja sitä kautta klusterin edellyttämälaaja-alainen perusosaaminen. Tutkinnon kohdistuminen kapeaan alueeseen saattaamyös yksilötasolla vaikeuttaa työllistymistä.Tulevaisuuden osaamistarpeiden sisältyminen nykyisiin ammattitaitovaatimuksiin:Palvelujen tuottamiseen sekä teknologiaan ja informaatioteknologiaan liittyvä osaamistarveei näy tällä hetkellä riittävällä tavalla tutkinnoissa tai niiden ammattitaitovaatimuksissa.Tässä tutkimuksessa esitetään, että asiakaspalveluosaamiseen liittyviäammattitaitovaatimuksia lisätään mukaan tutkintoihin.Ympäristöosaamiseen kohdistuva osaamistarve näkyy ja toteutuu hyvin tutkinnoissa.Luonnonvarojen monikäyttöön liittyvä osaamistarve on huomioitu tutkintojärjestelmänkokonaisuudessa, mutta se tulisi tulevaisuudessa turvata muillakin tavoin, esimerkiksiomana tutkinnon osanaan tai tutkintonaan. (ks. taulukko 3)

78Taulukko 3. Luonnonvara ja ympäristö –klusterin osaamistarpeiden tarkastelu.LUONNONVARA JA YMPÄRISTÖTULEVAISUUDENOSAAMISTARVEPalveluratkaisuihin,tuotantoketjuihin ja -prosesseihin liittyväosaaminenOSAAMISTARPEENTÄSMENNYSPalveluihin liittyväosaaminen, tuotantoprosesseihinliittyväosaaminen, ketjuuntuneentoimintamallinymmärtäminen, laatuosaaminen,kädentaitojen hallintaOSAAMISTARPEEN NÄKYMINEN NYKYISTEN TUTKIN-TOJEN OSAAMISVAATIMUKSISSAMetsätalouden perustutkinto:eri koulutusohjelmien yhteisissä tutkinnon osissa ei korostupalveluiden näkökulma, sen sijaan se on vahvanametsätalouden koulutusohjelman pakollisissa ja valinnaisissatutkinnon osissa (Metsänhoito- ja puunkorjuupalvelut,Metsäluontopalvelut, Erikoispuiden kaato- ja hoitopalvelut)Puutarha-alan perustutkinto:on palveluun liittyvä valinnainen tutkinnon osa (Asiakkaidenneuvominen puutarhamyymälässä), kaikille pakollisessaTyöskentely puutarha-alalla tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksissaon asiakaspalvelutilanteissa toimiminenja eri koulutusohjelmien pakollisissa tutkinnonosissa palveluun liittyviä osaamisalueita on arvioinninkohteena., erityisen painottuneesti Kukka- ja puutarhakaupankoulutusohjelmassa.VASTAAVATKO NYKYISET OSAAMISVAA-TIMUKSET TULEVAISUUDEN OSAAMIS-TARPEITA?Palveluosaaminen on kirjattu tutkinnon perusteisiinyleensä palvelutilanteeseen liittyvänäosaamisena tai yritystoiminnan palvelutuotantona.Verkostoituminen on mainittumuutamien tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksissa,mutta palvelujen tuottamisennäkökulma verkostoituneessa ja ketjuuntuneessatoimintaympäristössä voisi olla vahvemminesillä.Käden taitojen hallinta on eri perustutkinnoissahyvin esillä ja niiden osuutta on jatkossakinsyytä korostaa.Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto:kaikissa koulutusohjelmissa on palveluun liittyviä ammattitaitovaatimuksia,korostuneesti luontoalan koulutusohjelmassa,jossa ne ovat osana pakollisia tutkinnon osia(Luonnossa ohjaaminen, Luonnontuotteiden tuottaminen,Luonto- ja ympäristöneuvonta)Hevostalouden perustutkinto:kaikille pakollisissa tutkinnon osissa palveluihin liittyvänosaamisen näkökulma ovat yrittämiseen liittyviä. Lisäksiasiakkaiden palvelu on mainittu ammattitaitovaatimuksenaesim. seuraavissa kaikille valinnaisissa tutkinnon

79osissa: ravihevosten hoitaminen, ratsuhevosten hoitaminen,hevosharrastajan ohjaaminen, hevosharrastepalvelujentuottaminen, hevosvarusteiden valmistaminen jaalan palvelujen tuottaminen, ratsastuksen ohjaaminen,hevosen kanssa luonnossa liikkuminen, hevosajotöidentekeminen, hevos-klinikka avustajana toimiminenMaatalousalan perustutkinto:kaikille pakollisissa tutkinnon osissa palveluihin liittyvänosaamisen näkökulma ovat yrittämiseen liittyviä. Lisäksiasiakkaiden palvelu on mainittu esim. seuraavissa kaikillevalinnaisissa tutkinnon osissa: maatalous- ja maanrakennuskoneidenhyödyntäminen, pieneläinten hoitaminenja hyvinvoinnista huolehtiminen, tarhattavien eläintenkasvattaminen ja hoitaminenKaikissa perustutkinnoissa ja niiden eri koulutusohjelmissalaatuosaaminen esiintyy eri tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksissa(”noudattaa yrityksen kustannus- jalaatutavoitteita”, ”noudattaa tilan laatujärjestelmää”)Käden taitojen hallinta on vahvana kaikissa klusterin perustutkinnoissaja eri tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksissa(”tekee kasvinsuojelutyöt, ”osaa ottaa erilaisianäytteitä ja tehdä mittauksia maasta, vedestä ja ilmastaympäristön tilan selvittämiseksi”)Ammattitutkinnoista asiakaspalvelu on korostuneesti esilläseuraavissa: Erä- ja luonto-oppaan at, Kalastusoppaanat, Viinintuotannon at, Kalanjalostajan at, Eläintenhoitajanat, Kalanviljelijän at. Sen sijaan Metsätalousyrittäjänat:ssa osaamisalue ei ole erityisesti esillä.Koneiden, laitteidenja työvälineiden käyttö-ja kunnossapitoosaaminenTekniikkaan, automaatioonja informaatioteknologiaanliittyväosaaminen, koneiden,laitteiden ja työvälineidenkäyttöön liittyväosaaminen, kunnos-Metsätalouden perustutkinto:Vahva osaamisalue metsäkoneenkuljetuksen ja metsäkoneasennuksenkoulutusohjelmien tutkinnon osina(Metsäkoneiden huolto, Metsäkoneiden ja kuormaautojenkunnossapito) ja ammattitaitovaatimuksissa(”osaa metsäkoneiden kuorma-autojen ja kaivinkoneideneri järjestelmien periaatteet ja säädöt”, ”osaa käyttääTutkinnoissa osaamisalue on vahvasti esillä.Alan perustutkintoihin on syytä jatkossasisällyttää uusiin teknologioihin ja niidenkäyttöönottoon liittyviä osaamisalueita.Rajapinta tekniinkan alan tutkintoihin: yhteistentutkinnon osien mahdollisuus?

80sapito-osaaminenkeskeisimpiä koneen toimintoja ohjaavia ja tiedonsiirtoonliittyviä tietotekniikan sovelluksia”), hyvin esillä ammattitaitovaatimuksinamyös metsätalouden ja metsäenergiantuotannon koulutusohjelmissa (”osaa käyttää ja huoltaamaastossa tarvittavia laitteita ja välineitä”, osaa käyttääyleisimpiä tiedonkeruu- ja tallentamismenetelmiä”, ”osaavastaanottaa ja lähettää työmaa- ym. tiedot tiedonsiirtojärjestelmäähyväksi käyttäen”)Maatalouden perustutkinnonVahva osaamisalue maatalousteknologian koulutusohjelmassa(tutkinnon osa Maatalouskoneiden ja –laitteidenkäyttäminen, huoltaminen ja korjaaminen, ammattitaitovaatimuksissa), esillä myös muissa koulutusohjelmissa(valinnainen tutkinnon osa Automaation hyödyntäminenmaataloudessa)Hevostalouden perustutkinnonEsillä kaikissa koulutusohjelmissa eri tutkinnon osienammattitaitovaatimuksissa (”osaa käyttää tallin ja talliympäristönpäivittäisissä ja kausittaisissa töissä tarvittaviakoneita, teknisiä laitteita ja työkaluja kuten traktoria jajuomakuppien ja aitojen korjauksessa tarvittavia työkaluja”,”osaa hyödyntää tietotekniikkaa työssään ja tietojenetsinnässä”)Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto:Erityisesti esillä ympäristöalan koulutusohjelmassa (ammattitaitovaatimuksissa”osaa käyttää tavallisimpia ympäristönkunnostustöissä tarvittavia välineitä ja koneita”),mutta myös muissa koulutusohjelmissa (Koneiden, laitteidenja välineiden käyttäminen arviointikohteena kaikissakoulutusohjelmissa).Puutarhatalouden perustutkintoErityisesti esillä viheralan koulutusohjelmassa (tutkinnonosan Viheralueiden rakentaminen ja ylläpitotöiden tekeminenarviointikohteena Koneiden ja laitteiden käyttäminen),mutta teema esillä myös kaikille valinnaisissa tut-Tekninen kehitys on nopeaa, joten at-tasollaosaamisalueen vahvistaminen on tarpeenesimerkiksi uutena tutkintonaInformaatioteknologiaan liittyviä tutkinnonosia on erin tutkinnoissa vain vähän, myösammattitaitovaatimuksissa pitäisi olla selkeämminesillä

81kinnon osissa (valinnaiset tutkinnon osat Viljelyteknologianhyödyntäminen, Viheralan koneiden ja laitteiden käyttäminen).Metsäalan ammatti- ja erikoisammattitutkinto:kolme keskittynyt erityisesti tähän osaamisalueeseen(metsäkonekuljettajan at, bioenergia-alan at, metsäkoneenkuljettajaneat)Muissa ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa ei erityisestiesilläYmpäristöosaaminenLuonnon ja luonnonvarojenmonikäyttöönliittyvä osaaminenOman toiminnan jatuotannon ympäristövaikutustenarviointiinliittyvä osaaminen,säädösten ja ohjeidentunteminen,ympäristönhoitoon liittyväosaaminenLuonnonvarojen monikäyttöönja luonnonekologiseen hyödyntämiseenliittyväosaaminen, moniyrittäjyyteenliittyvä osaaminenYmpäristöosaaminen ja sen eri osa-alueet ovat vahvasti esilläkaikissa perustutkinnoissa ja niiden eri koulutusohjelmissa,ammattitutkinnoissa ja erikoisammattitutkinnoissa. Osaamisalanäkyy erinomaisesti sekä pakollisissa että valinnaisissatutkinnon osissa, ammattitaitovaatimuksissa ja arvioinninkohteissa.Luonnonvara ja ympäristö –klusterin tutkintojen kokonaisuusperustuu ajatukselle luonnon ja luonnonvarojen monikäytöstä.Tutkinnon osia ei perustutkinnoissa ole erillisinä osaamisalueeseenliittyen, eikä osaamisalue näy arvioinnin kohteissatai kriteereissä.Metsätalousyrittäjän at:metsien monikäyttö on yhtenä valinnaisena tutkinnonosana.Yksittäisten tutkintojen ja koulutusohjelmien tasollaympäristöosaaminen toteutuu hyvin. Tutkintojärjestelmäntasolla riittävän ympäristöosaamisenturvaaminen tarkoittaa osaamisalueenselkeämpää näkymistä ammatti- ja erikoisammattitutkintojenprofiileissa ja nimikkeissä.Monikäyttöön liittyvä osaaminen on olemassatutkintojärjestelmän tasolla, mutta osaamisalueenmerkitys tulevaisuudessa on syytä turvatamyös muilla tavoilla. Tällaisin mahdollisuuksiavoivat olla esimerkiksi yhteisen valinnaisen tutkinnonosan muodostaminen perustutkintoihinja kehittämiseen profiloitunut erikoisammattitutkinto.Moniyrittäjyys ei käsitteenä ole esillä perustutkintojen yrittämiseenja yrittäjyyteen liittyvissä tutkinnon osissa.

82Klusterin toimialaanliittyvä erityisosaaminenErikoistunut osaaminen,joka liittyy luonnonvaraja ympäristö -klusterin erityisluonteeseenKlusterin perustutkinnot tarjoavat mahdollisuuksia hankkiaerityisosaamista tietyltä spesifiltä alalta. Tämä todentuusuurena valinnaisten opintojen määränä.Ammattitutkinnot ovat erityisosaamisen kannalta keskeisessäroolissa. Klusterin nykyiset ammattitutkinnot muodostavathajanaisen kokonaisuuden, vaikka yksittäisettutkinnot palvelevat erityisosaamisen muodostumista.Tutkintojärjestelmän tasolla perustutkintojenmuodostama kokonaisuus on tulevaisuudenosaamistarpeita palveleva. Sen sijaan ammattitutkintojenja erikoisammattitutkintojen kokonaisuusvaatii kehittämistä vastatakseen tulevaisuudenosaamistarpeita.

836.3.4 KehittämisesityksetTutkintorakenteeseen liittyvät esityksetEsitetään, että perustetaan klusterille vesienhoidon ammattitutkinto, joka keskittyyluonnonvesien hoitoon ja kunnostukseen.Esitetään, että poistetaan maaseudun kehittäjän erikoisammattitutkinto ja yhdistetääntutkinnon sisältö palveluklusterin uudelleen muokattavaan tuotekehityksen erikoisammattitutkintoon.Esitetään yhdistettäväksi kalanjalostajan ja kalanviljelijän ammattitutkinnot uudeksikalanjalostuksen ammattitutkinnoksi, jolloin erikoistuminen toteutetaan valinnaisuudenkautta.Esitetään yhdistettäväksi kalastusoppaan ja erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinnotuudeksi luonto-opastuksen ammattitutkinnoksi, jolloin erikoistuminen toteutetaan valinnaisuudenkautta.Tutkintojen rakenteeseen ja muodostumissääntöihin liittyvät esityksetEsitetään, että kehitetään ammattitutkintoihin yhteinen palveluosaamiseen liittyvätutkinnon osa.Ammattitaitovaatimuksiin liittyvät esityksetEsitetään, että lisätään kalatalouden perustutkintoon vesialueiden hoitoon liittyviäammatillisia valmiuksia.Esitetään, että vahvistetaan kestävän kehityksen ja toiminnan tavoitteita ja kirjataanne konkreettisemmin ammattitaitovaatimuksiin ja arvioinnin kohteisiin.Esitetään, että lisätään liiketoimintaosaamiseen liittyviä vaatimuksia perustutkintoihin.6.4 PALVELU

84Palveluklusteri määritellään tässä tutkimuksessa yksilön tai yhteisöjen tarvitsemaksipalvelukokonaisuudeksi. Tässä tutkimuksessa palveluklusteriin sijoitetaan liiketaloudenja hallinnon, hotelli-, ravintola-, catering- ja matkailualan, kotityö- ja puhdistuspalvelualansekä turvallisuusalan tutkinnot. Palveluklusterin palveluiksi katsotaan liike-elämänpalvelut, kaupan palvelut ja henkilökohtaiset palvelut. Klusteri ”työstää” palveluja. Klusterisisältää niin materiaali- kuin palvelutuotantoakin. Ominaista on suora vaikutus palveluntuottajan ja kuluttajan välillä6.4.1 Toimintaympäristön kuvausPalvelusektorin osuus globaalitaloudesta jatkanee tulevaisuudessa voimakasta kasvuaan.Samaan aikaan palvelualojen sisällä kasvaa paine tuottavuuden nostamiseen, teknologianhyödyntämiseen ja uusien palvelumallien ja –innovaatioiden kehittämiseen.Kehityksen ajureina ovat globaalin talouden muutokset: palvelumarkkinoiden avautuminen,yritysten kansainvälistyminen, väestön ikääntyminen, teknologia sekä kysynnänkasvu tulotason noustessa ja palvelukulttuurin kehittyessä. (FinnSight 2015; Palvelut japalveluinnovaatiot)Palveluklusterin tulevaisuuden toimintaympäristöä tulevat ennakointitiedon perusteellaleimaamaan seuraavat piirteet, joiden pohjalta klusterilla työskentelevien osaamistarpeetrakentuvat:Globalisaatio. Elinkeinoelämän kehitystä tarkasteltaessa puhutaan erityisesti taloudenglobalisaatiosta, joka viittaa yritysten, tuotannon, rahoituksen, palvelujen,kaupan investointien ja markkinoiden monikansalliseen organisoitumiseen. Toimintaympäristökansainvälistyy; palvelut siirtyvät ihmisten, yritysten ja tavaroidentavoin valtiorajojen yli. Toimintatavat, tuotteet, tavarantoimittajasuhteet ja hankintakanavatovat yhä kansainvälisempiä. Markkinoille luodaan uusia ja innovatiivisiapalveluratkaisuja. Kansainväliset markkinat synnyttävät vahvoja ylikansalli-

85sia yrityksiä. Kiristyvään kilpailuun vastataan verkostoitumalla ja erityisosaamiseenpanostamalla. Erikoistutaan ja paikallisuus on tärkeää asiakasrajapinnassa.Suomalaiset palveluyritykset tarjoavat palveluita ja palvelukonsepteja sekä kotimaisillaettä globaaleilla markkinoilla. Tietotekniikkka, internet ja langattomuusedistävät globalisaatiota. Tiedonsiirron helpottumisen seurauksena yritykset sijoittavattoimintojaan sinne, missä ne ovat kilpailukyvyn kannalta edullisia. Laajenevaulkoistamistrendi on alkanut niin sanotuista back office- ja it-toiminnoista.Työvoima ja asiakaskunta monikulttuuristuvat. Maahan- ja maastamuutto lisääntyvät,palveluyrityksillä on huomattavasti kansainvälisiä asiakkaita, mikä vaikuttaakulutuksen rakenteeseen. Kansainvälinen kanssakäynti muuttaa palveluja ja tuotevalikoimia.Hankinnoissa ja palvelujen käytössä eettiset valinnat nousevat yhävoimakkaammin esille. Tuotteiden elinkaari kiinnostaa asiakkaita. Palveluja tuotteistetaanja konseptoidaan. Palveluja ja korkeatasoista palveluosaamista markkinoidaanja viedään maailmanlaajuisesti. Suomalaiset erikoistuvat ja yrityksetmenestyvät hyvinkin pienillä, ns. niche-markkinoiden tuotteilla. Laatu ja brändiovat yhä tärkeämpiä menestystekijöitä. (Palvelut 2020, 8-9)Teknologinen kehitys ja digitalisointi Teknologinen kehitys on keskeinen edellytystalouden globalisaation etenemiselle. Teknologiaa hyödynnetään palvelussa,palvelujen räätälöinnissä ja asiakaspalveluprosesseissa. Palvelualat ovat uudenteknologian hyödyntäjiä ja erityisesti sen soveltajia. Teknologia tarjoaa välineitämonipuolisempaan, laadukkaampaan ja asiakaslähtöisempään palveluun.Asiakaskohtaisuus on yhä merkittävämpi kilpailuetu. Myös asiakastietohallintajärjestelmätmonipuolistuvat ja tehostuvat. Monikanavapalvelut kehittyvät. Palveluissasähköinen asiointi tulee lisääntymään huomattavasti. Palvelun ehdoton aika-ja paikkasidonnaisuus on vähentynyt ja etäpalveluiden määrän ennakoidaankasvavan voimakkaasti. Teknologian avulla erityisesti ikääntyneille asiakkaillekehitetään arkielämää helpottavia palveluja, tuotteita ja apuvälineitä ja teknologianavulla rutiinitehtäviä voidaan automatisoida. Rutiinitehtävien vähentyessä laajaaosaamista ja asiantuntemusta vaativat tehtävät puolestaan lisääntyvät. Tietotekniikankäyttö palveluketjun kaikissa osissa ja työtehtävissä on arkipäiväistä.(Palvelut 2020, 9-10)

86Verkostoituminen Kansallisten, toimialakohtaisten verkostojen rinnalla kansainvälistenverkostojen merkitys korostuu voimakkaasti. Verkostoilla on huomattavavaikutus innovatiivisuuteen. Verkostoitumalla vastataan muuttuneisiin asiakas- jamarkkinatarpeisiin. Tulevaisuudessa korostetaan palveluntuottajalähtöisyyden sijaanasiakaslähtöisyyttä. Vaativalle asiakkaalle räätälöidään palvelukokonaisuuksiauseamman palveluntarjoajan välisenä yhteistyönä. Asiakkaalle toiminta näkyy”yhden luukun” –periaatteena. Palveluyritykset toimivat usein eri alojen rajapinnassa,alojen rinnakkaiskehitys korostuu ja alojen rajat hämärtyvät. Lähes kaikkipalvelualat lähentyvät toisiaan jollain tapaa vuoteen 2020 mennessä. Monialayhteistyötätehdään, koska monipuolisille ja kokonaisvaltaisille palveluille on kysyntää.Rajapinnat nähdään hedelmällisiksi myös uusien innovaatioiden kannalta.Rajapinnoille syntyvien innovaatioiden konseptointi ja tuotteistaminen luovat vientimahdollisuuksia.Verkosto-osaaminen nousee keskeiseksi menestystekijäksi.Verkostojen luominen edellyttää avarakatseisuutta, ennakkoluulottomuutta, luovuuttaja muutosvalmiutta. Verkostoituneessa toimintaympäristössä toimiminenvaatii yhteistyötaitoja, laaja-alaisuutta, kokonaisuuksien hallintaa ja monialaistaliiketoimintaosaamista. Uudenlainen asiakasosaaminen on kriittistä. (Palvelut2020, 10-11)Ikääntyminen Väestön ikääntyminen on yksi voimakkaimmin palvelualojen kehitykseenvaikuttava tekijä. Ikäihmiset tulevat tarvitsemaan ja myös haluavat käyttääerilaisia palveluja. Yksilöllisyys korostuu kulutustottumuksissa: palvelun tuleeolla henkilökohtaista. Asiakaslähtöisyyden vaatimus lisää tarvetta segmentoidapalveluja. Yritykset tuottavat monipuolisia huolto-, hoito- ja hoivapalveluja koteihin;lähipalvelut ja kotiinkuljetukset ovat entistä tärkeämpiä vanhuksille. Myössähköisiä palveluja kehitetään. Pula osaavasta työvoimasta vaikuttaa yritystenhenkilöstöpolitiikkaan. Ikääntyneiden halutaan pysyvän työelämässä mahdollisimmanpitkään. Palvelualan yrityksissä panostetaan siihen, että ala on kiinnostavatyöpaikka sekä nuorille että ammattilaisille. Houkuttelevuutta lisätään kehittämälläsisäisiä (esim. johtajuus) ja ulkoisia tekijöitä (esim. yhteistyö oppilaitostenkanssa). (Palvelut 2020, 12)

876.4.2 Tulevaisuuden osaamistarpeetEdellä kuvatut toimintaympäristöä leimaavat piirteet tuottavat osaamistarpeita, joita palveluklusterillatulevaisuudessa työskenteleviltä voidaan odottaa. Seuraavassa kuviossa(kuvio 11) esitellään palveluklusterin tulevaisuuden osaamistarpeet.AsiakaspalveluJohtamisosaaminenEnnakointiosaaminenPALVELUMyyntiosaaminenMonialainen liiketoiminta-jakansainvälisyysPalvelujenkonseptointi - jatuotteistamisosaaminen

88Kuvio 11: Palveluklusterin osaamistarpeetKuviossa 11 esitettyjä osaamistarpeita on kuvattu tarkemmin alla. Osaamistarvepainotuksetvaihtelevat sen mukaan, onko kyse työntekijätehtävistä, asiantuntija- ja esimiestehtävistävai johtotehtävistä. Tässä kuvataan klusterin osaamistarvetta yleisellä tasolla.Asiakaspalveluosaaminen. Palvelutaito on useimmilla palvelualoilla merkittävintäosaamista. Hyvä asiakaspalvelu on kilpailutekijä. Viestintä, vuorovaikutus,sosiaaliset taidot, asiakkaan tarpeiden tunnistaminen ja ennakointi, asiakasosaaminenja asiakasprosessin kokonaisuuden hallinta korostuvat. Asiakasodottaa henkilökohtaista palvelua. Palveluosaaminen tarkoittaa monesti myösasiantuntijuutta.Johtamisosaaminen. Johtamisosaaminen tarkoittaa itsensä johtamista, projektienjohtamista, osaamisen johtamista, ihmisten johtamista, verkostojohtamista jajohtotehtävissä myös strategista johtamista. Itsensä johtaminen nähdään tärkeänä,koska työn henkinen kuormitus kasvaa. Itsensä johtaminen liittyy myös seuraaviinmerkittävänä pidettäviin taitoihin: yhteistyökyky, tiimityötaidot, muutosvalmius,kyky jakaa omaa ja ymmärtää muiden osaamista sekä ongelmanratkaisukyky.Esimiestyössä edellä mainitut näyttäytyvät ihmisten johtamisen haasteina.Projektien ja prosessien johtaminen nähdään merkittävänä palvelualalla.Osaamisen johtamisen tärkeys syntyy mm. uusien palvelukonseptien rakentamisentarpeesta sekä jatkuvasta muutoksesta. Verkosto-osaaminen ja verkostojenjohtaminen nousevat keskeiseksi menestystekijäksi. Verkostoituneessa toimintaympäristössätoimiminen vaatii yhteistyötaitoja, laaja-alaisuutta, kokonaisuuksienhallintaa ja monenlaista liiketoimintaosaamista. Palvelualan yritysten johtamisessapanostetaan siihen, että ala on kiinnostava työpaikka sekä nuorille ettäammattilaisille, myös ikääntyneille työntekijöille.Liiketoiminta- ja kansainvälisyysosaaminen. Liiketoimintaosaamisen merkityskasvaa, koska useat palvelut suunnitellaan palvelemaan liiketoiminnan prosesseja.Markkinatuntemus ja liiketoimintaprosessien ymmärtäminen ovat keskeistä

89osaamista. Yritysten on hallittava kansallisen liiketoiminnan lisäksi kansainvälistäliiketoimintaa. Kansainvälinen liiketoiminta edellyttää kohdemaan markkinoidentuntemusta, hyvää kielitaitoa (englanti, ruotsi, venäjä, kiina) ja vankkaa paikalliskulttuurinosaamista. Kulttuuriosaamista tarvitaan, koska työtä tehdään yhäenemmän monikulttuurisissa yhteisöissä. Kansainvälisyysosaamisen tarve näkyyesim. tietotekniikan palveluissa, koska ala on toimintaluonteeltaan kansainvälistä.Palvelujen konseptointi- ja tuotteistamisosaaminen, tuotetuntemus. Palvelujasuunnittelevien on usein tunnettava organisaatiorajojen yli ulottuvien prosessientoiminta. Kokonaisuuden hallinnan merkitys korostuu. Asiakkaalle räätälöidäänpalvelukokonaisuuksia useamman palveluntarjoajan välisenä yhteistyönä.Asiakaspalvelulta vaaditaan yhä syvempää asiaosaamista, tuotetuntemusta.Esimiestehtävissä toimivien tulee osata huomioida uudet liiketoimintamahdollisuudet(perus- ja lisäarvopalvelut), joita teknologinen kehitys sekä digitalisointimahdollistavat.Myyntiosaaminen. Myyntitaidot korostuvat työntekijätehtävissä erityisesti kaupanja rahoitus- ja vakuutusalalla. Tarvitaan kuitenkin myös perinteisestä myyntityöstäpoikkeavaa myyntiosaamista, koska teknologisen kehityksen myötä esimerkiksimyyntikanavat ovat lisääntyneet.Ennakointiosaaminen. On osattava ennakoida asiakkaan yksilölliset tarpeet jakyettävä löytämään ja tarjoamaan niihin sopivat vaihtoehdot. Toimintaympäristönmuutoksiin tulee kyetä reagoimaan, esimerkiksi kiinteistöpalveluissa työntekijä onavainasemassa lisäpalvelujen myynnin ennakoimisessa. Esimiestehtävissämahdollisten menestystekijöiden ennakoiva ymmärrys ja näkemykset ovat tärkeitä.Johdon on osattava tunnistaa ja ennakoida arvomaailman muutoksia (esimerkiksieettisyyden ja ekologisuuden vaatimukset) ja jopa luoda uusia tarpeita.Ennakointiraporteista poimittuja osaamistarve-ennusteita tukevat myös havainnot Baronetti-järjestelmäntuottamista tulevaisuuden osaamistarpeista.TUTKE-tutkimuksen

90taustamateriaalina käytetyissä Baronetti-järjestelmän kvalifikaatioyhteenvedoissa tarkastellaantyönantajilta kerättyjä näkemyksiä tulevaisuuden osaamistarpeista. Siivousjakotityöpalvelujen osalta tulevaisuuden osaamistarpeet on poimittu 35 yrityksen, matkailualan27 yrityksen ja catering-alan 94 yrityksen vastauksista. Näiden kolmen palvelualantyönantajien mukaan osaamisen ydintä tulevaisuudessakin ovat ensisijaisestiasiakaspalvelutaidot ja palvelualttius. Siivous- ja kotityöpalveluissa tulevaisuudenosaamistarpeina painottuu monitaitoisuus ja monitoiminen ammattilaisuus, laitteiden jakoneiden toiminnallinen tuntemus, kielitaito, kustannustehokas ja tuloksellinen toimintatapa,markkinointihenkisyys, yhteistyötaidot ja ihmissuhdetaidot. Matkailualan osaamistarpeinanähdään tietotekninen osaaminen, monitaitoisuus, suunnitelmallinen asiakkuudenhallintaan liittyvä osaaminen, yhteistyötaidot, itsensä kehittäminen, myyntitaidot japaineensietokyky. Catering-alan tulevaisuuden osaamistarpeet puolestaan ovat itsensäkehittäminen, kustannustietoisuus, taloudellinen ajattelu, tietotekniset perustaidot, monitaitoisuus,markkinointiin ja mainontaan liittyvä osaaminen, tiimityöskentelytaidot, myyntitaidotja esimiestaidot.Ollin raportti (2007) catering-alan julkisten ruokapalveluiden osaamistarveselvityksestätukee muita selvityksiä. Asiakaspalvelusta vastaavan osaamistarpeissa tärkeää on asiakkaidenpalveleminen ottamalla huomioon heidän erityistoiveensa, tuotteiden ja palveluidenesitteleminen asiakkaille sekä ruokien esille laittaminen. Jokaisen catering-alantyöntekijän osaamistarpeissa tärkeimmäksi on noussut lisäksi omavalvontatehtäviensuorittaminen. Lähes yhtä tärkeää on koneiden ja laitteiden hyödyntäminen työnteossauusinta teknologiaa käyttäen ja asiakaspalvelun laadun seuraaminen ja kehittäminensekä erityisruokavalioiden valmistaminen. Moniosaajilla on parhaat mahdollisuudet työllistyäammattikeittiöön tulevaisuudessa ja hyvä asiakaspalvelu korostuu osaamisvaatimuksissa.Kaikkien työntekijöiden tulee hallita taloudellisuuteen vaikuttavat tekijät. Normatiivisetkvalifikaatiot (mm. sosiokulttuuriset tekijät ja mukautumiskvalifikaatiot) ovattulevaisuudessa nykyistä tärkeämpiä catering-alan työtehtävissä, sillä työntekijöiltä odotetaanja vaaditaan nykyistä enemmän itsenäistä toimintaa ja toimintatapojen noudattamista.(Olli, 2007)

91Matkailualalla tarvitaan laaja-alaisia ja näkemystä omaavia osaajia, jotka pystyvät vaihtamaanroolista toiseen. Osaamistarpeet liittyvät liiketoimintaosaamiseen, taloudenhallintaanja perusliiketoiminnan ansaintalogiikan ymmärtämiseen. Vuorovaikutustaidot,kulttuurien tuntemus ja monipuolinen kielitaito korostuvat. Informaatioteknologian, matkailunprosessien, tuotantotalouden ja projektitoiminnan tuntemusta arvostetaan. Edelleenasiakkaan palveleminen, matkojen myyminen, liiketoiminnan realiteettien ymmärtäminen,oikea asenne ja ajan sekä paineiden hallinta ja tietotekninen osaaminen ovatydinosaamista. (Matka2020, 88-92, 112-113)Yhteenvetona voi todeta, että palveluosaaminen on selkeästi osaamistarve, joka näyttäytyyklusteriin kuuluvilla aloilla vahvimpana. Kuitenkin myös tarve itsensä johtamiseenja kehittämiseen korostuu tulevaisuuden osaamistarpeissa palvelualojen kaikissa tehtävissä.Tämän osaamisvaatimuksen korostumista selittää eri tehtävätasojen raja-aitojenmadaltuminen ja yhä monimuotoisemmat työtehtävät.

926.4.3 Nykytilan analyysiPalveluklusterin tutkintorakennetta koskevat yleiset havainnot:Palveluklusteriin voidaan katsoa kuuluvan monia aloja, joilla on rajapintoja toisiin klustereihinja toisiin aloihin. Palveluklusterin tutkinnoissa on yhdistävänä tekijänä palveluntuottaminen erilaisille asiakasryhmille ja erilaisiin palvelutarpeisiin vastaaminen. Nykyisentutkintorakenteen aloista liiketalous ja hallinto, hotelli-, ravintola-, catering- ja matkailualasekä kotityö- ja puhdistuspalveluala kuuluvat selkeimmin palveluklusteriin. Rajapinnallaolevia aloja, joista löytyy palveluklusterille tyypillisiä piirteitä, ovat mm. turvallisuusalaja logistiikka. Logistiikkaa tarkastellaan omana kokonaisuutenaan (logistiikkaklusteri)erikseen.Liiketalouden perustutkinto tarjoaa hyvät mahdollisuudet hankkia perustiedot asiakaspalveluunja myyntiin, talous- ja toimistopalveluihin sekä tieto- ja kirjastopalveluihin jatutkinto mahdollistaa runsaasti valinnaisia tutkinnon osia, joiden kautta mahdollistuuammatillinen erityisosaaminen. Liiketalouden ja hallinnon alalla on varsin laajasti tarjollaammattitutkintoja, erikoisammattitutkintoja vähemmän, mutta tarvetta ei liene useampiinerikoisammattitutkintoihin. Tutkintojen jatkumoita tarkasteltaessa viestintä- ja informaatiotieteisiinkuuluva Informaatio- ja kirjastopalvelualan ammattitutkinto sijoittuu Tieto javiestintä –klusteriin. Muutoin perustutkinnon jälkeen löytyy tutkintojen jatkumot eri aloille.Klusteriin sisältyy useita myynnin tutkintoja. Automyyjän ammattitutkinto, varaosamyyjänammattitutkinto ja autoalan myyjän erikoisammattitutkinto ovat autoalalle suunnattuja.Lisäksi palveluklusteriin kuuluu myynnin ammattitutkinto. Myyntiin ja myyjän työhönliittyvät yleiset elementit ovat pitkälti samoja myytävästä tuotteesta tai palvelusta riippumatta.Myyntiin ja myyjän työhön liittyvät ammattitutkinnot on syytä yhdistää niin, ettäkaikille yhteisenä tutkinnon osana on yleisiä myyntiä koskevia ammattitaitovaatimuksiaja osaamisalavalintojen kautta voi erikoistua mm. auton tai varaosien myyntiin. Esitetäänyhdistettäväksi automyyjän, varaosamyyjän ja myynnin ammattitutkinto uu-

93deksi myynnin ammattitutkinnoksi, jolloin erikoistuminen tapahtuu valinnaisuudenkautta.Henkilöstöhallinto on tärkeä osa organisaatioiden hallintoa ja tutkintoa, joka tuottaisi tähänosa-alueeseen erikoistumista, ei tutkintorakenteessa ole. Tämän vuoksi esitetäänuuden henkilöstöhallinnon ammattitutkinnon perustamista (esim. henkilöstösihteerit,henkilöstösuunnittelijat).Matkailualan perustutkinto tarjoaa mahdollisuuden matkailupalvelujen toteuttamiseensekä matkailupalvelujen myyntiin ja neuvontaan. Valinnaiset tutkinnon osat mahdollistavaterikoistumisen tai linkittyvät muihin matkailu-, ravitsemis- ja talousalan muihin ammatillisiintutkintoihin. Matkailualalla on useita ammattitutkintoja, mutta ei yhtään erikoisammattitutkintoa.Matkailualan koulutusta on tarjolla sekä ammattikorkeakoulu- ettäyliopistotasoilla, joten tutkintojen määrä toisella asteella lienee riittävä.Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinnon koulutusohjelmat/osaamisalat ovattarjoilija, vastaanottovirkailija ja kokki. Perustutkinto tarjoaa hyvän pohjan alalla toimimiseenja erikoistumiseen. Kaikille osaamisaloille löytyy jatkumo. Suurtalouskokin ammattitutkintoja ravintolakokin ammattitutkinto sisältävät tällä hetkellä lähes identtisetvalinnaiset tutkinnon osat. Tämän vuoksi esitetään näiden tutkintojen yhdistämistä.Hotelli-, ravintola- ja catering-alan jatkumoon on tässä tutkimuksessa sijoitettu elintarvikejalostajan,kondiittorin, leipurin, lihanjalostajan ja maidonjalostajan ammattitutkinnotsekä kondiittorimestarin ja leipurimestarin erikoisammattitutkinnot. Nämä ovat läheisessäyhteydessä elektroniikka-, koneenrakennus- ja prosessiteollisuusklusterin elintarvikealanperus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin, joille on ominaista tuotantoprosessittehdasympäristöissä. Klusterien tutkintojen profiilit on syytä eriyttää, jotta ne palvelevatparemmin erilaisia työelämäntarpeita. Tästä syystä esitetään, että kondiittorin,leipurin, lihanjalostajan ja maidonjalostajan ammattitutkintojen sekä kondiittorimestarinja leipurimestarin erikoisammattitutkintojen profiileja kehitetään käsityövaltaisemmaksi.

94Luonnonvara ja ympäristö -klusterin yhteydessä esitettiin, että maaseudun kehittäjänerikoisammattitutkinto poistetaan ja tutkinnon sisältö yhdistetään palveluklusteriin sijoitetuntuotekehittäjän erikoisammattitutkintoon. Tätä tutkintoa on kuitenkin syytäkehittää edelleen sekä tuotteiden että palveluiden kehittämisen näkökulmasta laaja-alaisemmaksitutkinnoksi, jolloin valinnaisuuksien kautta tutkinnon suorittajavoi valita oman kehittämisalansa. Esitetään myös, että tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnonnimi muuten tuotekehityksen erikoisammattitutkinnoksi.Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto muodostuu kodinhuoltajan ja toimitilahuoltajankoulutusohjelmista/osaamisaloista. Rakennetun ympäristö –klusterin Kiinteistöpalvelujenperustutkinto rakentuu kiinteistönhoitajan ja toimitilahuoltajan koulutusohjelmista/osaamisaloista.Kiinteistöpalvelujen ja kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinnoissavoi siis molemmissa valita osaamisalan, josta nimikkeeksi tulee toimitilahuoltaja.Kiinteistöpalvelujen toimitilahuoltajan koulutusohjelma/osaamisala lähestyy kotityö- japuhdistuspalvelualaa. Selkeyden vuoksi on tarpeen eriyttää kotityö- ja puhdistuspalvelujenperustutkinto ja kiinteistöpalvelujen perustutkinto toisistaan. Kotityöjapuhdistuspalvelujen perustutkinto profiloituu puhdistus- ja siivoustyöhön, kuntaas kiinteistöpalvelujen perustutkinto profiloituu vain kiinteistönhoitoon ja -kunnossapitoon.Palveluklusteriin kuuluvat pesulateknikon ja siivousteknikon ja sekä siivoustyönjohtajanerikoisammattitutkinnot sisältävät kaikki runsaasti johtamis- ja esimiestyön elementtejä.Tämän vuoksi esitetään, että pesulateknikon ja siivousteknikon ja sekä siivoustyönjohtajanerikoisammattitutkinnot tutkinnot poistetaan ja ne liitetään osaksiklusterit ylittävää johtamisen erikoisammattitutkintoa. Alakohtaisten erityispiirteidenhuomioiminen huomioitaisiin tässä uudistetussa johtamisen erikoisammattitutkinnossavalinnaisuuden kautta.Kotityö- ja puhdistuspalvelujen osalta tutkintojen jatkumo on olemassa. Turvallisuusalantutkinnot muodostavat loogisen jatkumon. Lukkosepän ammatti- ja erikoisammattitutkintotäydentävät turvallisuusalan perustutkinnon, vartijan ammattitutkinnon ja turvallisuusvalvojanerikoisammattitutkinnon tutkintokokonaisuutta.

95Palveluklusterin perustutkinnot ovat laajapohjaisia, monipuolista alakohtaista osaamistatuottavia tutkintoja ja sisällöllisesti vastaavat varsin hyvin tulevaisuuden osaamistarpeita.Tutkinnot on rakennettu vastaamaan mahdollisimman pitkälle erilaisten palvelutoimialojentarpeita ja perustutkintojen säilyttäminen tässä muodossaan palvelee todennäköisestijatkossakin tavoitteitaan. Valinnaiset tutkinnon osat mahdollistavat liikkumisenpalveluklusterin sisällä ja erikoistuneen osaamisen.Osaamistarpeiden sisältyminen tutkintojen nykyisiin ammattitaitovaatimuksiin:Yleisesti ottaen palveluklusteriin kuuluvien alojen tutkinnoissa ennakointiraporteissaesille tulleet tulevaisuuden osaamistarpeet näkyvät varsin hyvin. Ammattitutkinnoissaosaamisen painopiste on ammatin ydintoiminnoissa, substanssiosaamisessa, toimintaprosessienhallinnassa ja ammattikäytännössä ja siksi palveluklusterin tulevaisuudenosaamistarpeet eivät näy niin selkeästi niiden ammattitaitovaatimuksissa. Suuri merkityson myös sillä, kuinka vanha tutkinto on: uudemmissa (uudistetuissa) tutkinnoissa osaamistarpeeton selkeämmin esillä.Asiakaspalveluosaaminen keskeisenä osaamistarpeena on huomioitu jossakin määrinkaikissa tutkinnoissa, suuressa osassa erittäin hyvin. Ennakointiraporteissa palveluosaamisenmerkitystä korostetaan myös esimiestehtävissä, joten asiakaspalveluunliittyvää ennakointiosaamista voisi lisätä erityisesti erikoisammattitutkinnoissa. Johtamisosaamisenhuomioiminen näkyy useassa tutkinnossa itsensä johtamisen osaltaammattitaitovaatimuksessa ”osaa toimia työryhmän jäsenenä” (”oman työn arviointi jakehittäminen”, ”omien työskentelytapojen kehittäminen” tai ”työyhteisössä toimiminen” –arvioinnin kohteina. Esimiestyöhön liittyviä kokonaisuuksia sisältyy moniin erikoisammattitutkintoihin.Verkosto-osaamista ja –johtamista sen sijaan ei juuri ole ammattitaitovaatimuksissaja tätä osaamisaluetta ennakointimateriaalit kuitenkin painottavat.Osaamisen johtaminen on huomioitu erityisesti esimiestutkinnoissa. Projektiosaamistasisältyy moniin palveluklusterin tutkintoihin, mutta sitä voisi edelleen korostaa. Liiketoiminta-ja kansainvälisyysosaamisen osalta moniin tutkintoihin sisältyy organisaationliiketoimintaan/liiketalouteen liittyvää osaamista, mutta erityisesti erikoisammattitutkinnoissamarkkinatuntemus ja liiketoimintaprosessien ymmärtäminen ovat keskeistäosaamista ja näiden tulisi näkyä ammattitaitovaatimuksissa paremmin. Yrittäjyys on

96suuressa osassa palveluklusterin tutkintoja valinnainen tutkinnon osa ja sen valitsemalla,liiketoimintaan liittyvät perusasiat tulevat selvitetyiksi, mutta mikäli tutkinnon suorittajaei valitse tätä tutkinnon osaa, jääkö liiketoimintaosaaminen liian ohueksi? Kansainvälisyysosaaminenon useassa tutkinnossa mainittu kielitaitovaatimuksena, vaatimuksenaosata toimia monikulttuurisessa toimintaympäristössä tai kansainvälisyys on valinnainentutkinnon osa. Koska kansainvälisyysosaaminen on tulevaisuudessa keskeinen osaamisalue,ammattitaitovaatimuksissa se näkyy vielä varsin heikosti. Pelkän kielitaitovaatimuksenkautta kansainvälisyysosaaminen jää vajaaksi (esimerkiksi johtamisen erikoisammattitutkinto).Palvelujen konseptointi- ja tuotteistamisosaaminen sekä tuotetuntemus näkyvätvaihtelevasti ammattitaitovaatimuksissa. Tuotteistaminen ei sanana näy monessakaantutkinnossa. Matkailualan tutkinnoissa tuotteistamisosaaminen ja tuotetuntemus näkyväthyvin. Myyntiosaaminen tulee selkeimmin esille myynnin tutkinnoissa, mutta klusterintutkintoihin sisältyy varsin runsaasti myös erilaajuisia myyntiin ja markkinointiin liittyviäosa-alueita. Perinteisen myyntiosaamisen lisäksi tarvitaan tulevaisuudessa kuitenkinmyös erilaista, uudenlaisiin tuotteisiin ja palvelukokonaisuuksiin liittyvää osaamista jatämä tulisi huomioida ammattitaitovaatimuksissa. Ennakointiosaaminen ei näy säännönmukaisestiminkään alan tutkinnoissa, vain yksittäisiä mainintoja on löydettävissä.Koska tämä osaamistarve nousee ennakoinneissa esille voimakkaasti, erityisesti esimiestutkintoihintätä osaamisaluetta olisi hyvä lisätä.Seuraavassa taulukossa (taulukko 4) on nostettu esiin tutkinnoittain esimerkkejä siitä,miten osaamistarpeet löytyvät tutkinnoista.

97PALVELUTULEVAISUUDENOSAAMISTARVEVASTAAVATKO NYKYISET AMMATTI-TAITOVAATIMUKSET TULEVAISUUDENOSAAMISTARPEITA?Asiakaspalveluosaaminen on huomioitu varsinhyvin nykyisten tutkintojen ammattitaitovaatimuksissaAsiakaspalveluosaaminenOSAAMISTARPEENTÄSMENNYSAsiakaspalvelu-taito;asiakkaan tarpeidentunnistaminen, henkilökohtainenasiakaspalveluja asiakasprosessinkokonaisuudenhallintaOSAAMISTARPEEN NÄKYMINEN NYKYISTEN TUTKIN-TOJEN AMMATTITAITOVAATIMUKSISSALiiketalouden perustutkinto:”Asiakaspalvelu” pakollinen tutkinnon osaMatkailualan perustutkinto:”Matkailualan asiakaspalvelu” pakollinen tutkinnon osaKiinteistöpalvelujen perustutkinto:”Asiakaslähtöisten kiinteistöpalvelujen tuottaminen” pakollinentutkinnon osaTurvallisuusalan perustutkinto:”Turvallisuusalan palvelutoiminta” valinnainen tutkinnonosaYritysjohtamisen erikoisammattitutkinto:”Asiakkuuksien johtaminen ja kehittäminen” valinnainentutkinnon osaMatkaoppaan ammattitutkinto:”Asiakaslähtöinen palvelu” arvioinnin kohdeTarjoilijan ammattitutkinto:”Asiakasystävällinen ja palvelualtis toiminta” arvioinninkohdeIsännöinnin ammattitutkinto:”Asiakkuuksien hoitaminen” valinnainen tutkinnon osaKiinteistönvälitysalan ammattitutkinto:”Asiakkuuksien hallinta” –tutkinnon osaRahoitus- ja vakuutusalan ammattitutkinto:”Asiakkuuksien hoitaminen” – pakollinen tutkinnon osa

98Virastomestarin ammattitutkinto:”Asiakaspalvelutoiminta” pakollinen tutkinnon osaTullialan ammattitutkinto:”Palvelutilanteessa toimiminen” ammattitaitovaatimusJohtamisosaaminenItsensä, projektien,osaamisen, ihmistenja verkoston johtaminenJohtamisen erikoisammattitutkintoYritysjohtamisen erikoisammattitutkintoKaupan esimiehen erikoisammattitutkintoHotelli-, ravintola- ja suurtalousesimiehen erikoisammattitutkintoPesulateknikon erikoisammattitutkintoLukkoseppämestarin erikoisammattitutkinto:”Työnjohto, asiakaspalvelu ja viestintä” pakollinen tutkinnonosaItsensä johtaminen näkyy eri muodoissaeri tutkinnoissaesimiestyön perustehtävät on hyvin huomioituverkosto-osaaminen ja –johtaminen einäy riittävästi tutkinnoissaprojektiosaaminen näkyy vain joissakintutkinnoissaKiinteistönhoitajan erikoisammattitutkinto:”Etumiestaidot ja taloudellinen toiminta”Siivousteknikon erikoisammattitutkinto:”Toimitilapalvelujen johtaminen”Monialainen liiketoiminta-ja kansainvälisyysosaaminenMarkkinatuntemus jaliiketoimintaprosessienymmärtäminen;eri kulttuurientuntemus ja kielitaitoLiiketoimintaosaaminen:Mm. Esimies- ja johtamistutkinnoissa ja yrittäjätutkinnoissaliiketoimintaosaaminen keskeinen ammattitaitovaatimus(liikeidea, liiketoimintasuunnitelmat, strategiat,talousosaaminen)yrittäjyys valinnainen tutkinnon osa monessa tutkinnossatai yritystoiminta-tutkinnon osaesimiestutkinnoissa liiketoimintaosaaminenon huomioitu, muutoin pitkälti valinnaisenyrittäjyys-osan varassakansainvälisyysosaaminen usein pelkkäkielitaitovaatimusLukkosepän ammattitutkinto:”Turvallisuuspalvelut ja yrittäjyys” pakollinen tutkinnonosa

99Kansainvälisyysosaaminen:Ulkomaankaupan ammattitutkintoUlkomaankaupan erikoisammattitutkintoYritysjohtamisen erikoisammattitutkinto:valinnainen tutkinnon osa ”Kansainvälistymisen hoitaminenja kehittäminen”kielitaitovaatimus lähes kaikissa tutkinnoissaPalvelujen konseptointi-ja tuotteistamis-osaaminenja tuotetuntemusPalvelukokonaisuuksiensuunnitteluja toteuttaminen,tuoteosaaminenLiiketalouden perustutkinto:”Tuoteneuvonta” valinnainen tutkinnon osaMatkailualan perustutkinto:”Matkailupalvelujen tuotteistaminen” valinnainen tutkinnonosatuotteistaminen näkyy osassa tutkintoja,kokonaisuudessaan konseptointi- jatuotteistamisosaaminen ei painotu ammattitaitovaatimuksissaMatkailun ohjelmapalvelujen ammattitutkinto:”Ohjelmapalvelutuottajan osaamisala” (ohjelmapalvelutuotteidensuunnittelu, markkinointi, myynti ja toteuttaminen)Maaseutumatkailun ammattitutkinto:”Tuotekehittelytaidot”, ”tuotteistaminen”Isännöinnin ammattitutkinto:isännöintipalvelujen tuotteistaminen tutkinnon osassa”Asiakkuuksien hoitaminen”Dieettikokin erikoisammattitutkinto:”Erityisruokavalioiden suunnittelu ja tuotekehitys” pakollinentutkinnon osaBaarimestarin erikoisammattitutkinto:Tuotetuntemus ja myyntityö arvioinnin kohteenaHotellivirkailijan ammattitutkinto:”Hotellin vastaanoton palvelut” pakollinen tutkinnon osa

100Erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinto:”Tutkinnon suorittaja osaa suunnitella ja toteuttaa turvallisestierä- ja luontoretkiä sekä ohjelmapalveluja erilaisilleasiakasryhmille eri vuodenaikoina.”Myynti-osaaminenPerinteinen myyntityösekä uusien myyntikanavienkäyttöMyynnin ammattitutkintoBaarimestarin erikoisammattitutkinto:Baarin myynti ja palvelutoiminnot pakollinen tutkinnonosaperinteinen myyntityö on huomioitu, muttauusia myyntikanavia eiHotellivirkailijan ammattitutkinto:”Hotellin myyntipalvelu” valinnainen tutkinnon osaHotelli-, ravintola- ja suurtalousesimiehen erikoisammattitutkinto:”Myynti- ja markkinointi” pakollinen tutkinnon osaUlkomaankaupan erikoisammattitutkinto:”Myyntityön suunnittelu ja toteutus” arvioinnin kohdeEnnakointiosaaminenToimintaympäristönmuutosten ennakointi,asiakkaan tarpeidenennakointiKaupan esimiehen erikoisammattitutkinto:”Tutkinnon suorittaja osaa arvioida ja tarvittaessa suunnitellayksikkönsä tuotevalikoimaa” arvioinnin kohdeKiinteistönvälitysalan ammattitutkinto:”Osaa hoitaa asiakasneuvottelun” arvioinnin kohdeennakointi on huomioitu varsin vähäisessämäärin tutkinnoissaTaulukko 4. Palveluklusterin osaamistarpeiden tarkastelu.

101Uudistettujen perustutkintojen ammattitaitovaatimuksissa tulevaisuuden osaamistarpeetnäkyvät jo hyvin. Ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen osalta näkyy tutkinnonikä; vanhoissa tutkinnon perusteissa päivittämistarve on suurempi. Tutkintorakennettatarkasteltaessa on hyvä huomioida myös tutkinnon suorittajien määrä / vuosi. Palveluklusteriinkinsisältyy tutkintoja, joissa tutkinnon suorittaneiden määrä vuositasolla onvarsin pieni mm. (Tilastokeskus 2008): matkatoimistovirkailijan ammattitutkinto (1) japesulateknikon erikoisammattitutkinto (3). Palveluklusterilla tällaisten tutkintojen määräon kuitenkin huomattavasti pienempi kuin monilla muilla klustereilla.6.4.4 KehittämisesityksetTutkintorakenteeseen liittyvät esityksetEsitetään yhdistettäväksi automyyjän, varaosamyyjän ja myynnin ammattitutkintouudeksi myynnin ammattitutkinnoksi, jolloin erikoistuminen tapahtuu valinnaisuudenkautta.Esitetään uudeksi tutkinnoksi henkilöstöhallinnon ammattitutkintoa.Esitetään yhdistettäväksi suurtalous- ja ravintolakokin ammattitutkinnot.Esitetään, että kehitetään tuotekehityksen erikoisammattitutkintoa niin, että tutkinnonsuorittaja erikoistuu valitsemalleen kehittämisalalle.Esitetään, että poistetaan pesulateknikon ja siivousteknikon sekä siivoustyönohjaajanerikoisammattitutkinnot ja liitetään ne osaksi klusterit ylittävää johtamisen erikoisammattitutkintoa.Tutkintojen rakenteeseen ja muodostumissääntöihin liittyvät esityksetEsitetään, että kehitetään kondiittorin ja leipurin ammattitutkintojen sekä kondiittorimestarinja leipurimestarin erikoisammattitutkintojen osaamisprofiilia käsityövaltaisemmaksi.Esitetään, että kehitetään lihanjalostajan ja maidonjalostajan ammattitutkintoja vastaamaanpienyritysten tarpeita.

102Ammattitaitovaatimuksiin liittyvät esityksetEsitetään, että vahvistetaan verkostoitumisosaamista erityisesti erikoisammattitutkinnoissa.Esitetään, että vahvistetaan kansainvälisyysosaamista erityisesti kulttuurien tuntemuksenja monikulttuurisessa toimintaympäristössä työskentelyn osalta.Esitetään, että vahvistetaan ennakointiosaamista erityisesti esimiestyöhön liittyvissätutkinnoissa.Esitetään lisättäväksi projektiosaamiseen liittyviä tutkinnon osia.6.5 LOGISTIIKKALogistiikkaklusteri määritellään tässä tutkimuksessa erilaisiksi kuljetukseen, kuljetusvälineisiinja tietojärjestelmiin liittyviksi palveluiksi ja prosesseiksi. Tässä tutkimuksessalogistiikkaklusteriin sijoitetaan auto- ja kuljetus-, ilmailu- ja merenkulkualan tutkinnot.Logistiikkaklusteri tarkoittaa ihmisten tavaroiden tieliikennettä, rautatie-, vesi-, ja ilmakuljetuksiasekä varastointitoimintoja. Ominaista klusterille on erilaisten kuljetusajoneuvojenkuljettaminen ja huolto sekä tavaran hankintaan, käsittelyyn ja jakeluun liittyvä toiminta.6.5.1 Toimintaympäristön kuvausLogistiikkaklusterin tulevaisuutta kuvaavat ennakointiraporttien perusteella seuraavatpiirteet:Yleinen tuotantorakenteen muutos ja kansainvälistyminen. Logistiikka- ja kuljetusklusterilleon ominaista sen läheinen yhteys moniin muihin klustereihin. Siksimuutokset muiden klustereiden toimintatavoissa ja liiketoiminnassa vaikuttavatklusterin kehittymishaasteisiin. Logistiikka-alan toimintaympäristöön vaikuttavattulevaisuudessa EU:n yhteiset alaa koskevat säädökset, globalisaation vaikutuk-

103sesta edullisemman työvoiman maihin siirtyvä tuotanto ja Venäjän ja Aasian talouskasvu.Klusterin yritysten toiminta-alue laajenee ja kansainvälistyy ja samallakilpailu kiristyy. Varastoinnin merkitys vähenee, sillä tuotantoketjut kehittyvät entistädynaamisemmiksi. Logistiset palvelukeskukset keskittyvät. Kuljetusalantyöyhteisöt ovat jatkossakin monikulttuurisia.Verkostoituminen. Tulevaisuudessa yritykset haluavat yhä vahvemmin keskittyäydinosaamiseensa, jolloin logistiset prosessit jäävät logistiikka- ja kuljetusyritystenhallittaviksi. Tämä edellyttää kiinteää yhteistyötä toimitusketjun eri osapuolienkanssa ja samalla toimitusketjut monimutkaistuvat. Suomen erityispiirteitä ovatpitkät etäisyydet ja suhteellisen vähäiset tavaravirrat. Verkostoitumista tapahtuualueellisesti, kansainvälisesti ja erityiskuljetusten piirissä. Monet yritykset ovat ulkoistaneetlogistiikkansa ja tällä pyritään parantamaan tehokkuutta ja kilpailukykyä.Teknologinen kehittyminen. Informaatioteknologia kehittyy voimakkaasti logistiikka-alallaja sen avulla pystytään tehostamaan logistisia prosesseja. Reaaliaikainentoimitusten seuraaminen ja toimitusketjujen tunnistaminen ja jäljittäminen lisääntyvät.Teknologinen kehittyminen ja automaation lisääntyminen vähentävätklusterin työvoiman tarvetta ja monet fyysisesti raskaat työt vähenevät. Liiketoimintasiirtyy yhä enemmän sähköiseksi ja tämä vaikuttaa myös toimitusketjuihin.Kestävän kehityksen ja ympäristöajattelun korostuminen. Ympäristö- ja ekologisetkysymykset vaikuttavat kuljetus- ja logistiikka-alaan tulevaisuudessa merkittävästija klusteria voidaankin pitää erityisen ympäristö- ja energiaintensiivisenä.Asiakkaat haluavat ympäristöystävällisiä kuljetusketjuja ja ympäristöteknologia jaenergialähteet kehittyvät voimakkaasti. Ympäristötietoisuus ja energiatehokkuusovat alan menestystekijöitä. Ympäristöön liittyvät säädökset lisääntyvät.Turvallisuusnäkökulmien korostuminen. Alalla korostuvat sekä liikenneturvallisuusettä työympäristön turvallisuus. Logistiikan ja kuljetusalan turvallisuutta lisäävätmyös uudet teknologiat, joiden käyttöönottamiseen on oltava hyvät valmiudet.

104Palvelukulttuurin kehittyminen. Logistiikka- ja kuljetusalan tulevaisuuden haasteenaon asiakaspalvelun tason nostaminen. Asiakkaiden vaatimukset alan yritystoimintaakohtaan kasvavat ja esimerkiksi teollisuus edellyttää palvelualihankkijoiltaanlaatujärjestelmiä. Palvelun osuus klusterin eri ammateissa lisääntyy,esimerkiksi tavarat kuljetetaan yhä lähemmäs asiakasta.6.5.2 Tulevaisuuden osaamistarpeetEdellä kuvatut toimintaympäristöä leimaavat piirteet tuottavat osaamistarpeita, joita logistiikkaklusterillatulevaisuudessa työskenteleviltä voidaan odottaa. Seuraavassa kuviossa(kuvio 12) esitellään klusterin osaamistarpeet.AsiakaspalveluosaaminenErityisosaaminen(esim. eläinten,vaarallisten aineidenja puutavarankuljetus)Liikenne- ja työturvallisuusosaaminenLOGISTIIKKATeknologia- jaautomaatioosaaminenPalvelukokonaisuuksien,kuljetusketjujenja poikkeavientilanteidenhallintaYmpäristöosaaminenKuvio 12. Logistiikkaklusterin osaamistarpeetOsaamistarpeet on tiivistetty kuuteen pääteemaan, joita kuvataan sisältöjen osalta tarkemminseuraavassa:

105Työ- ja liikenneturvallisuusosaaminen nousevat jatkossa yhä merkittävämpäänasemaan logistiikka-alalla. Turvallisuuteen liittyvä teknologia kehittyy voimakkaasti,joten osaamiseen liittyy myös uusien välineiden ja teknologioiden hallinta,mutta samalla vaaditaan alan työntekijöiltä oman työskentelyn ja kiireen vahvaahallintaa. Yhtenä logistiikka-alan keskeisenä haasteena pidetään työntekijänoman ajankäytön hallintaa, sillä esimerkiksi kuljetusten allokointi tehdään yhätarkemmaksi.Palvelukokonaisuuksien, kuljetusketjujen ja poikkeavien tilanteiden hallintaan liittyväosaaminen korostuu, sillä logistiikka-alan yritysten toimintaympäristö muuttuuyhä enemmän palvelupainotteiseksi ja kokonaisvaltaiseksi. Automaation lisääntyminenvähentää monia alan rutiiniluonteisia tehtäviä ja osaaminen painottuuerilaisissa prosesseissa tapahtuvien poikkeamien tunnistamiseen ja hallintaan.Tunnistaminen tapahtuu yleisesti erilaisten tietojärjestelmien ja informaatioteknologiaavulla. Tähän osaamiskokonaisuuteen liittyy myös kustannustietoisuus.Ympäristöosaaminen. Klusterissa tarvittava ympäristöosaaminen on kytköksissäalan tekniseen kehittymiseen, mutta alan energiaintensiivisestä luonteesta johtuenjokaiselta työntekijältä edellytetään omien työtehtäviensä ympäristövaikutustentuntemusta ja oman toiminnan kehittämistä ympäristöystävälliseen suuntaan.Tähän osaamiskokonaisuuteen liittyy myös alan ympäristövaikutuksia koskeviensäädösten ja ohjeiden tunteminen.Teknologia- ja automaatio-osaaminen. Logistiikka—alalla tapahtuva teknologinenkehittyminen on nopeaa ja esimerkiksi informaatiotekniikkaan ja erilaisiin tietojärjestelmiinliittyvä osaaminen on jatkossa keskeisiä osaamistarpeita. Alan rutiinitehtävienja fyysistä voimaa vaativien tehtävien määrä vähenee ja automaatiolisääntyy, joten automaation liittyvä osaaminen on alalla tärkeää. Informaatiotekniikkaakäytetään sekä erilaisten kulkuneuvojen huoltamisessa ja korjaamisessaettä kuljetusketjujen hallinnassa ja logistisiin prosesseihin liittyvässä tunnistamisessa.Autoalalla korostuu testilaitteiden käyttö. Osaaminen edellyttää työntekijöiltäpositiivista asennoitumista uusien välineiden ja – järjestelmien käyttöön ottamiseen.

106Erityisosaaminen. Logistiikka-alan yrityksissä tarvitaan myös pitkälle erikoistunuttaosaamista, joka liittyy erikoiskuljetuksiin. Tällä osaamisella viitataan esimerkiksipuutavaran, eläin-, hygienia- ja vaarallisten aineiden kuljetuksiin ja varastointiin.Erityisosaamista on myös esimerkiksi autoalalla tarvittavat kädentaidot.Asiakaspalveluosaaminen. Logistiikkaklusterin työtehtävät ovat muuttumassasuuntaan, jossa korostuvat yksilölliset ja asiakkaiden tarpeisiin kehitetyt palveluratkaisut.Myös alan yritysten verkostoituminen ja esimerkiksi alueellisesti koordinoidutyhteiset toiminnot vaativat asiakaslähtöistä asennoitumista. Asiakaspalvelutilanteissatarvitaan yhä useammin myös kansainvälistä osaamista, esimerkiksikielitaitoa ja erilaisten kulttuurien tuntemusta.6.5.3 Nykytilan analyysiLogistiikkaklusterin tutkintorakennetta koskevat yleiset havainnot:Logistiikkaklusterin perustutkintoja on yhteensä viisi kappaletta. Lennonjohdon, lentokoneasennuksenja merenkulkualan perustutkintojen osaamistavoitteet ja pitkälti myöstutkintojen sisällöt määräytyvät kansallisista, EU-tasoisista ja kansainvälisistä säädöksistä,joten tässä tarkastelussa ei oteta kantaa näihin tutkintoihin. Muilta osin logistiikkaalanperustan muodostavat logistiikan ja autoalan perustutkinnot.Logistiikan perustutkinto koostuu kolmesta koulutusohjelmasta / osaamisalasta, jotkaovat kuljetuspalvelujen, lentoasemapalvelujen ja varastopalvelujen koulutusohjelma.Kuljetuspalvelujen koulutusohjelmasta voi valmistua joko autonkuljettajaksi, linjaautonkuljettajaksitai yhdistelmäajoneuvonkuljettajaksi.Samalle jatkumolle logistiikan perustutkinnon kanssa voidaan sisällyttää ajoneuvonosturinkuljettajan,linja-autonkuljettajan, yhdistelmäajoneuvonkuljettajan, puutavaran autokuljetuksen,varastoalan ja lastinkäsittelyalan ammattitutkinnot sekä erikoisammattitutkinnoistaliikenne- esimiehen, liikenneopettajan, viestivälitys- ja logistiikkapalvelujen, va-

107rastoalan ja lastinkäsittelyalan erikoisammattitutkinnot. Ammattitutkintojen osalta tutkintojenkokonaisuus vastaa hyvin eri raporteissa kuvattuja alan tulevaisuuden tarpeita.Autoalan perustutkinto koostuu kuudesta koulutusohjelmasta / osaamisalueesta, jotkaovat autokorikorjauksen, automaalauksen, automyynnin, autotekniikan, varaosamyynninja moottorikäyttöisten pienkoneiden korjauksen koulutusohjelmat. Jokaisesta koulutusohjelmastavalmistuva saa eri tutkintonimikkeen. Samalle tutkintojatkumolle sijoittuukahdeksan ammattitutkintoa ja viisi erikoisammattitutkintoa. Autoalan työt muuttuvat tulevaisuudessatekniikan kehittymisen myötä, jolloin autoalalla tarvitaan entistä laajempaaosaamista.Osaamistarpeiden sisältyminen nykyisiin ammattitaitovaatimuksiin:Logistiikkaklusteriin sijoittuvien tutkintojen ammattitaitovaatimukset vastaavattällä hetkellä vähäisessä määrin tulevaisuuden osaamistarpeita. Ainoastaan työ- jaliikenneturvallisuusosaamisen tarpeet on huomioitu hyvin tutkintojen ammattitaitovaatimuksissa.Sen sijaan toiminta- ja palveluketjujen ja toimintaympäristön sekä poikkeavientilanteiden hallintaan, kustannustehokkuuteen, ympäristöasioihin, teknologiaan ja automaatioonja asiakaspalveluun liittyvää osaamista ei ole tällä hetkellä huomioitu tutkinnoissaja ammattitaitovaatimuksissa. Logistiikkaklusterin osalta esitetään, että tutkintoihinlisätään ammattitaitovaatimukset toiminta- ja palveluketjujen ja toimintaympäristöjensekä poikkeavien tilanteiden hallinnasta. Samoin esitetään, ettäkestävä kehitys ja ympäristöosaaminen, kustannustehokkuus ja asiakaspalveluosaaminenlisätään klusterin tutkintojen ammattitaitovaatimuksiin.Ammattitutkintojen kokonaisuudesta puuttuvat kuitenkin osittain ne erikoiskuljetuksiinliittyvät osaamisalueet, joita ennakointiraportit korostavat (eläin- ja hygieniakuljetukset).Tutkintojen tuottama osaaminen painottuu ammattitutkinnoissa eri tavoin ja monet tulevaisuudenosaamistarpeet eivät korostu niissä tarpeeksi (ympäristöosaaminen, asiakaspalveluosaaminen).Seuraavassa taulukossa (taulukko 5) on nostettu esiin tutkinnoittainesimerkkejä siitä, miten osaamistarpeet löytyvät tutkinnoista.

108Taulukko 5. Logistiikkaklusterin osaamistarpeiden tarkastelu.LOGISTIIKKATULEVAISUUDENOSAAMISTARVETyö- ja liikenneturvallisuusosaaminenOSAAMISTARPEENTÄSMENNYSTurvallisten työmenetelmienja -tapojenhallinta ja käyttö sekämaa-, vesi- ja ilmaliikenteenturvallisuustekijöidenja – teknologioidenhallinta,oman toiminnan hallintaOSAAMISTARPEEN NÄKYMINEN NYKYISTEN TUTKIN-TOJEN OSAAMISVAATIMUKSISSAKaikissa klusterin perustutkinnoissa:Elinikäisen oppimisen avaintaitoihin liittyvän osaamisenarvioinnin kohteisiin sisältyvät terveys, turvallisuus jatoimintakykyKaikissa perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa:Ammattitaitovaatimukset sisältävät työ- ja liikenneturvallisuuteenliittyviä osaamisvaatimuksia esim. autoalanperustutkinnon autotekniikan koulutusohjelmanpakollisen tutkinnon osan Auton ja moottoripyöränhuoltaminen ammattitaitovaatimuksissa ”osaa huolehtiaympäristönsuojelusta, työturvallisuudesta ja työpisteensäsiisteydestä”, autokorinkorjauksen koulutusohjelmanpakollisen tutkinnon osan Huolto- ja korjaustyötammattitaitovaatimuksissa ”osaa toimia tulitöistä annettujenturvallisuusmääräysten mukaisesti”)Turvallisuutta lisäävän teknologian käyttämiseen liittyviäosaamisvaatimuksia ei suoraan ilmaista tutkintojenperusteissa.Oman toiminnan hallintaan liittyviä osaamisvaatimuksialöytyy jonkin verran perustutkinnoista, ammattitutkinnoistaja erikoisammattitutkinnoista. (esim. logistiikan perustutkinnonkuljetuspalvelujen koulutusohjelman useissa tutkinnonosissaon ammattitaitovaatimuksena ”osaa ottaa kuljetustehtävässäänhuomioon terveyteen, turvallisuuteen jatoimintakykyyn vaikuttavat asiat”, ”osa noudattaa työssäänsisäisen yrittäjyyden periaatteita ja laatujärjestelmien vaatimuksia”.VASTAAVATKO NYKYISET OSAAMISVAA-TIMUKSET TULEVAISUUDEN OSAAMIS-TARPEITA?työturvallisuusosaamista on otettu huomioonnykyisten tutkintojen osaamisvaatimuksissaliikenneturvallisuusosaamista on otettuhuomioon tutkintojen osaamisvaatimuksissaturvallisuuteen liittyvissä osaamisvaatimuksissaei painotu oman toiminnan hallintaja kehittäminen, vaan osaaminen onkuvattu yksittäisinä taitoinaLastinkäsittelyalan ammattitutkinto:Lastinkäsittely koneellisesti –tutkinnon osassa on am-

109mattitaitovaatimuksena ”osaa toimia itsenäisesti normaalissalastinkäsittelytyössä”.Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen erikoisammattitutkinto:kaikille yhteisen tutkinnon osan Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujenliiketoiminnan suunnittelu, ohjaus jakehittäminen ammattitaitovaatimuksena on ”osaa huolehtiaammattitaitonsa ja toimintatapojensa kehittämisestä”Palvelukokonaisuuksien,kuljetusketjujenja poikkeavientilanteidenhallintaanAlan kuljetus – jamuiden toiminta- japalveluketjujen tunteminen,muuttuvantoimintaympäristöntunteminen, logististenprosessien tunteminenja niidenpoikkeamiin liittyvientoimenpiteiden hallitseminen,työtä tukevienteknologioidenhallitseminen, omantoiminnan kustannustehokkuudenymmärtäminenja lisääminenPerustutkinnoissa on eri tutkinnon osissa arvioinninkohteena työn kokonaisuuden hallinta. Ammattitaitovaatimuksissatoiminta- ja palveluprosessien kokonaisuusei kuitenkaan painotu, vaikka yhtenä arvioinninkohteena on työprosessin hallinta ja osana sitä työnkokonaisuuden hallinta.Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa toiminta- ja palveluprosessienkokonaisuus ei ole erityisesti esillä.Poikkeavien tilanteiden hallintaan liittyviä ammattitaitovaatimuksiaei suoraan löydy perustutkinnoista, muttamainintoja on uusimmissa ammattitutkinnoissa (esim.Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen eat:n kaikille yhteisentutkinnon osan Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujenliiketoiminnan suunnittelu, ohjaus ja kehittäminenammattitaitovaatimuksena on ”osaa hyödyntää ohjausjärjestelmäntuottamaa tietoa ja reagoi poikkeamiinprosessissaan”,Toiminta- ja palveluketjujen ja toimintaympäristöönliittyvät kokonaisuudet eivät oleselkeästi esillä missään tutkinnossaPoikkeavien tilanteiden hallintaan liittyväammatillinen osaaminen ei ole selkeästiesillä missään tutkinnossaKustannustehokkuuteen liittyvät osaamistarpeetovat esillä tutkintojen perusteissa,mutta ne on perusteltua kirjoittaa selkeämminesille tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin.Henkilöautomekaanikon ammattitutkinto:valinnaisessa tutkinnon osassa Korin sähköjärjestelmätammattitaitovaatimuksena on ”huomioi vianetsinnässäuseiden järjestelmien keskinäiset riippuvuudet ja vaikutukset”Puutavaran autokuljetuksen ammattitutkinto:pakollisessa tutkinnon osassa Ajoneuvotekniikka ammattitaitovaatimuksenaon ”tunnistaa ja paikallistaapuutavara-ajoneuvon tyypilliset viat sekä määritteleeniiden korjaustoimet ja korjauksen kiireellisyyden”.

110Ajoneuvonosturin kuljettajan ammattitutkinto:pakollisessa tutkinnon osassa Ajoneuvonosturinkuljettajanperusosaaminen ammattitaitovaatimuksena on”tunnistaa tilaajien erilaiset ympäristöt ja toimintatavatja työhön liittyvät riskit”.Kustannustehokkuuteen liittyviä ammattitaitovaatimuksialöytyy kaikista perustutkinnoista ja uusimmista ammattitutkinnoista(esim. Autoalan pt:n autotekniikankoulutusohjelman pakollisessa tutkinnon osassa Autontai moottoripyörän huoltaminen on yhtenä arvioinninkohteena taloudellinen ja laadukas toiminta ja kriteerinätoimiminen asetettujen laatu- ja taloustavoitteidenmukaisesti, sen sijaan logistiikan pt:ssa on myös arvioinninkohteena eri tutkinnon osissa taloudellinen jalaadukas toiminta, mutta arvioinnin kriteereissä mainitaanvain laatutavoitteiden mukaan toimiminen.Puutavaran autokuljetuksen at:pakollisessa tutkinnon osassa Kuljetustekniikka onammattitaitovaatimuksena ”käsittelee ajoneuvoa liikenneturvallisestiennakoivaa ja taloudellista ajotapaanoudattaen kaikissa tie- ja liikenneolosuhteissa”,Henkilöautomekaanikon at:pakollisessa tutkinnon osassa Henkilöautomekaanikonyleistaidot ammattitaitovaatimuksena on ”tutkinnonsuorittaja toteuttaa sisäisen yrittäjyyden ajatusmalliatoiminnassaan” ja arvioinnin kohteena ja kriteerinä”ymmärtää työhönsä liittyvien kustannusten muodostumisenja omat mahdollisuutensa niihin vaikuttamiseen.”YmpäristöosaaminenOmien työtehtävienympäristövaikutustenarviointi ja energiatehokkaidentyötapojenhallinta, erilaistenenergiaratkaisujenvaikutusten ymmär-Ympäristöön liittyviä ammattitaitovaatimuksia on kaikissaperustutkinnoissa (käytetään usein käsitettä ympäristönsuojelu)(esim. Logistiikan pt:n kuljetuspalvelujenkoulutusohjelman pakollinen tutkinnon osa Kuorma-autontavarankuljetusten hallinta osaamisalue löytyyarvioinnin kohteen työympäristö kriteereistä. Autoalanpt:n autotekniikan koulutusohjelman pakollisessaYmpäristöosaamiseen liittyviä tutkinnonosia ei ole missään tutkinnossa, sen sijaaneri tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksissatai arviointikriteereissä se on otettuhuomioon.Klusterin ympäristövaikutukset ovat suuria,joten niiden painokkaampi esillä olo am-

111täminen, ympäristökysymyksiinliittyvänteknologian hallinta,ympäristökysymyksiinliittyvien säädöstenja ohjeiden hallintatutkinnon osassa Auton tai moottoripyörän huoltaminenon ammattitaitovaatimuksena ”osaa huolehtia ympäristönsuojelusta,työturvallisuudesta ja työpisteensä siisteydestä”.Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa ympäristöosaaminenei ole esillä, poikkeuksena Yhdistelmäajoneuvonkuljettajanat, jossa pakollisena tutkinnon osanaTurvallisuus ja ympäristömattitaitovaatimuksissa on perusteltua, erityisestiosaamisaluetta täytyy lisätä ammatti-ja erikoisammattitutkintoihinLogistiikan perustutkinto:Kestävään kehitykseen liittyvät osaamisvaatimukset onsijoitettu ammattietiikan kokonaisuuteenYmpäristöteknologian käyttöön liittyvät ammattitaitovaatimukseteivät korostu missään tutkinnossa.Säädösten ja ohjeiden hallinta on esillä heikosti perustutkinnoissaja uusimissa ammattitutkinnoissaTeknologia- ja automaatioosaaminenTietojärjestelmien jaautomaatioprosessientoimintaperiaatteidentuntemus ja käyttötaidotsekä näihinliittyvä myönteinenasennoituminenTietojärjestelmiin ja automaatioon liittyvät ammattitaitovaatimuksetovat jonkin verran esillä kaikissa perustutkinnoissaja uusimmissa ammattitutkinnoissa (esim.autoalan pt:n autokorinkorjauksen koulutusohjelmanpakollisessa tutkinnon osassa Huolto- ja korjaustyöt onammattitaitovaatimuksena ”käyttää tieto- ja viestintätekniikanlaitteita ja alan ohjelmistoja”, logistiikan pt:nkuljetuspalvelujen koulutusohjelman pakollisessa tutkinnonosassa Kuorma-auton tavarankuljetusten hallintaon ammattitaitovaatimuksena ”osaa käyttää sähköpostiaja etsiä tietoa internetistä” ja ”osaa käyttää logistiikantelemaattisia järjestelmiä”.Teknologia- ja automaatio-osaamiseenliittyvät ammattitaitovaatimukset on syytäsisällyttää vahvemmin tutkinnon perusteisiin.Perustutkinnoissa mainintoja on, muttaosaamisen taso on matala ja osaaminenei ole kaikissa koulutusohjelmissa kuvattuselkeästi ammattitaitovaatimuksiin.Painoarvon lisäämistä tarvitaan myösammattitutkinnoissa.Yhdistelmäajoneuvonkuljettajan ammattitutkinto:pakollisen tutkinnon osan Yhteistyö ja asiakaspalveluammattitaitovaatimuksissa on ” osaa käyttää oikeintyössään tarvittavia viestintävälineitä ja atk-laitteita”.Myönteinen asennoituminen ei sellaisenaan ole esillätutkinnon perusteissa, mutta oman työn kehittämiseenliittyvät ammattitaitovaatimukset voidaan tulkita liittyvän

112tähänErityisosaaminenErikoistunut osaaminen,joka liittyy esimerkiksikuljetustenerityisluonteeseen(esim. eläimet, hygieniatuotteet,kylmätuotteet,puutavara),klusterin toimialoillakeskeisten kädentaitojenhallintaKlusterin perustutkinnoissa on mahdollistavalita tulevaisuuden osaamistarpeita vastaaviakokonaisuuksia, mutta vain koulutusohjelmansisällä.Ammattitutkintojen kokonaisuus ei tutkintotasollatäysin vastaa tulevaisuuden osaamistarpeitaAsiakaspalveluosaaminenAsiakaspalvelutilanteisiinliittyvä vuorovaikutusosaaminen,kielitaito, monikulttuurinenosaaminen,oman toimialan jaalueen verkostojentunteminen ja niissätoimiminenLogistiikan perustutkinto:kuljetuspalvelujen koulutusohjelmissa on erikoistuvia,valinnaisia tutkinnon osia kymmenen – valinnan mahdollisuuson kuitenkin sidottu koulutusohjelmaan.Logistiikan ammattitutkinto:ammatillista osaamista syventäviä, erikoisammattitutkinnotkeskittyvät opettamiseen, esimiestaitoihin ja kehittämiseen.Autoalan perustutkinto:eri koulutusohjelmissa korostuvat käden taidot ja myöskoulutusohjelmakohtainen valinnaisuus mahdollistaataitojen kehittymisenLinja-auton kuljettajan koulutusohjelma ja autoalanmyynnin koulutusohjelma:Perustutkinnoissa asiakaspalveluosaamiseen liittyvätammattitaitovaatimukset vaihtelevat koulutusohjelmittain.Ne ovat korostuneesti esilläVarastoalan ammatti- ja erikoisammattitutkinto:asiakaspalvelu on mainittu ainakin yhden tutkinnonosan ammattitaitovaatimuksissa.Vuorovaikutusosaaminen on arvioinnin kohteena perustutkintojenkaikissa koulutusohjelmissa osana elinikäisenoppimisen avaintaitoja.Asiakaspalvelun osuutta on perustutkintojenammattitaitovaatimuksissa jatkossasyytä korostaa.Nykyisiin perustutkintojen vuorovaikutusjaasiakaspalveluosaamiseen liittyvienosaamisvaatimuksien taso on osaamisalankeskeisyyteen verrattuna liian alhainenKlusterin toimialojen verkostoituvaan toimintaympäristöönliittyvä muutos ei näytutkintojen perusteissa riittävästiLogistiikan perustutkinto:Monikulttuurinen osaaminen on löydettävissä ammattitaitovaatimuksesta,jossa edellytetään erilaisten asiakasryhmienkanssa toimimiseen liittyvää osaamista.Verkostojen tunteminen ja niissä toimiminen ei ole esilläklusterin perustutkinnoissa, ammattitutkinnoissa eikäerikoisammattitutkinnoissa.

1136.5.4 KehittämisesityksetTutkintorakenteeseen liittyvät esityksetEsitetään poistettavaksi autoalan työnjohdon erikoisammattitutkinto ja liitettäväksi tutkinnonsisältö osaksi klusterit ylittävää johtamisen erikoisammattitutkintoa.Tutkintojen rakenteeseen ja muodostumissääntöihin liittyvät esityksetEsitetään, että kehitetään perustutkintoihin yhteinen ympäristöosaamiseen liittyvä tutkinnonosa.Esitetään, että kehitetään ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin yhteinen ympäristöosaamiseenliittyvä tutkinnon osa.Esitetään, että muutetaan tutkinnoissa käytettyä ympäristönsuojelu -käsitettä ympäristöosaaminen-käsitteeksi.Ammattitaitovaatimuksiin liittyvät esityksetEsitetään, että logistiikan ja autoalan perustutkintojen ammattitaitovaatimuksissa painotetaankokonaisuuksien hallintaa ja yksittäisten työtehtävien sijoittumista erilaisiin tuotanto-,kuljetus- ja palveluprosesseihin.Esitetään, että lisätään kestävään kehitykseen ja ympäristöön liittyviä ammattitaitovaatimuksia.Esitetään, että lisätään asiakaspalveluosaamiseen liittyviä ammattitaitovaatimuksia.Esitetään, että korostetaan kokonaisuuksien hallintaa ja yksittäisten työtehtävien sijoittumistaerilaisiin tuotanto-, kuljetus- ja palveluprosesseihin.Esitetään, että tutkintoihin lisätään kustannustehokkuuteen liittyviä ammattitaitovaatimuksia.6.6 RAKENNETTU YMPÄRISTÖRakennettu ympäristö käsittää rakennukset, rakennelmat, satamat, lentokentät, radat, tiet,kadut, torit, aukiot ja puistot. Rakennettu ympäristö -klusteri määritellään tässä tutkimuksessarakennusten ja infra-rakenteiden suunnitteluksi, rakentamiseksi, korjaamiseksi, kunnossapidoksija huolloksi. Tässä tutkimuksessa klusteriin sijoitetaan rakennus- ja kiinteistöalantutkinnot. Rakennusala sisältää talonrakennus-, maarakennus-, pintakäsittely-,

114maanmittausalan, sekä talotekniikan tutkinnot. Talotekniikalla tarkoitetaan lämpö-, vesi-,ilmastointi-, sähkö-, telealoja. Ominaista klusterille on projektityyppinen toiminta rakenteidenja rakennusten parissa. Klusteri sisältää sekä tuotannollista että palvelutoimintaa.6.6.1 Toimintaympäristön kuvausRakennettu ympäristö -klusterin tulevaisuuden toimintaympäristöä luonnehtivat ennakointienperusteella seuraavat piirteet:Kansainvälistyminen. Suurimmat rakennusyritykset pyrkivät toimimaan kansainvälisillämarkkinoilla. Kansainvälistyminen luo uusia liiketoiminta- ja kasvumahdollisuuksia.Ilmastonmuutos. Energia- ja ympäristökysymykset asettavat tulevaisuudessa paineitarakennetun ympäristön tuottamiseen ja ylläpitoon, sillä rakentamisalalla on estettävähaitalliset ympäristövaikutukset ja vähennettävä päästöjä. Keskeisimmäksinousevat uusien energialähteiden käyttäminen sekä rakennusten energiatehokkuudenparantaminen nopeana ja tehokkaan tapana vähentää päästöjä. Ilmastonmuutoksenja energian merkittävän kallistumisen myötä on kiire löytää kiinteistöjen ja infrarakenteidenelinkaarikustannuksia alentavia ja ympäristöä säästäviä ratkaisuja.Varsinkin globaalit ja EU-tason päästötavoitteet merkitsevät rakennuskannan energiatehokkuudenmerkittävää parantamista.Rakentamisen kokonaisvaltaisuus ja nopeus. Rakennusalan toiminta on muuttunutnopeammaksi ja kokonaisvaltaisemmaksi. Rakennusalan asiakkaat vaativatentistä enemmän kokonaisvaltaisia ”pakettiratkaisuja”, enemmän valmiusastetta rakentamiseltaja ”avaimet käteen” -periaate on lisääntynyt.Korjausrakentaminen ja rakennusten elinkaariajattelu. Korjausrakentamisenosuus on kasvanut viime vuosikymmenten aikana ja tulevaisuuden skenaarioidenmukaan korjausrakentamisen, rakennusten ylläpidon ja rakennusten käyttötarkoitustenmuuttamisen osuus tulee olemaan suurempi kuin uudisrakentamisen.

115Tekniikan ja tietoteknologian kehittyminen. Tekniikan ja tietokoneiden kehittyminenaiheuttaa monenlaisia muutoksia rakennusalalle. Tekniikan kehittyminen muuttaatyötä niin rakennusalueen pohjarakentamisessa kuin rakenteidenkin rakentamisessatyökoneiden ja -menetelmien sekä rakennusmateriaalien kehittyessä. Tietojaviestintäteknologian sekä tietokoneiden kehittymisen myötä niiden käyttö rakentamisessaja eri työvaiheissa lisääntyy ja yleistyy. Tieto- ja viestintäteknologian kehittyminentarjoaa uusia mahdollisuuksia tuottavuuden parantamisessa ja prosessienhallinnassa. Tietokoneohjelmointi lisääntyy ja jatkossa rakennussuunnitelmat japiirustukset ovat ainoastaan sähköisessä muodossa. Myös teknisten apuvälineetovat yleistyneet ja ne edellyttävät työntekijöiltä omaksumistaitoja. Tekniikan ja tietotekniikanmuutokset näyttäytyvät esimerkiksi älykkään elektroniikan lisääntymisenä.

1166.6.2 Tulevaisuuden osaamistarpeetEdellä kuvatut toimintaympäristön muutokset aiheuttavat tulevaisuudessa uusia osaamistarpeita.Seuraavassa kuviossa (kuvio 13) esitellään klusterin keskeisimmät tulevaisuudenosaamistarpeet.Materiaali- jatuotetuntemusYmpäristö- jaenergiatehokkuus-osaaminenKustannustietoisuusosaaminenKorjausrakentamisenosaaminenTyökoneiden,-laitteiden jamenetelmienhallintaRAKENNETTUYMPÄRISTÖTietoteknistenjärjestelmien jaohjelmienhallintaTyöturvallisuusosaaminenAsiakaspalveluosaaminenAutomaatioosaaminenKuvio 13. Rakennettu ympäristö –klusterin osaamistarpeetYmpäristö- ja energiatehokkuusosaaminen: Ekologisesti kestävässä rakentamisessahuomion kohteena ovat olleet energian ja raaka-aineiden kulutus, päästöt sekä jätehuolto,sisäilman terveellisyys, vesistöjen ja maapohjan suojelu, luonnon suojelu, rakennustenosien kestävyys, käyttöikä sekä turvallisuus ja terveellisyys. Rakennusalalla tavoitteena onollut päästöjä vähentäminen, rakennus- ja purkujätteiden vähentäminen, ja jätteiden hyödyntäminen.Tulevaisuuden ympäristö- ja energiatehokkuusosaaminen tarkoittaa rakennusten ja laitteidensuunnittelua ja rakentamista energiatehokkaasti eli tarpeetonta energiankäyttöä vältetään.Tähän osaamiseen kuuluu myös erilaisten energiaratkaisujen vaikutusten ymmärtäminen,erilaisten laitteiden sähkönkulutus, lämmön ja sähkönkulutus rakentamisessa jarakennusteollisuudessa, energiakustannusten alentaminen, energiankäytön tehokkuus,sähkön ja lämmön yhteistuotanto, sekä myös näihin liittyvien määräysten ja säännöstentuntemus ja ymmärtäminen. Osaaminen tarkoittaa myös rakennusten kunnon ja energia-

117tehokkuuden arvioimista ja seuraamista, jotta tarvittavat huolto- ja muutostyöt saadaantehtyä ajallaan.Korjausrakentaminen: Rakentaminen voidaan jakaa uudisrakentamiseen ja korjausrakentamiseen.Korjausrakentamisen osuus on kasvanut viime vuosikymmenten aikana jatulevaisuuden skenaarioiden mukaan korjausrakentamisen ja rakennusten ylläpidon osuusrakentamisessa tulee olemaan suurempi kuin uudisrakentamisen. Korjausrakentaminentarkoittaa olemassa olevan rakennuksen tai muun rakennelman korjaamista tai muuttamista.Korjausrakentamisen osaaminen sisältää korjausrakentamiseen soveltuvien menettelyjakorjaustapojen sekä materiaalien tuntemuksen ja hallinnan. Korjausrakentamisenosaamiseen kuuluu myös sen suunnittelu. Korjausrakentamisen osaaminen kohdistuu johonkinrakennustyyppiin tai tiettyyn remontin vaiheeseen tai rakenneosaan. Lisäksi korjausrakentamisenosaamisen tarkoittaa, että ymmärretään rakennusten ja rakenteiden ominaisuuksienja erityispiirteiden ymmärtäminen ja huomioidaan taloudelliset, ekologiset jakulttuuriset tekijät, kulttuurihistorialliset tekijät.Tietoteknisten järjestelmien ja ohjelmien hallinta: Rakennusala on ollut perinteisestikäsillä tekemistä, jolloin kädentaidot ovat olleet avainasemassa. Tietotekniikan ohjelmiakäytetään yhä enenevässä määrin myös rakennusalalla, esimerkiksi rekisterien ylläpito,tarjous- ja urakka-asiakirjat, laskentatehtävät. Rakennusalan työntekijän ammattiosaamiseenkuuluu tulevaisuudessa myös erilaisten tietokoneohjelmien ja -järjestelmien toimintaperiaatteidentuntemus ja käyttötaidot. Rakennusalalla esimerkiksi 3D-ohjelmien käyttäminenkasvaa, joten ammattiosaamiseen kuuluu piirustusten lukutaito, kuvien tulkitseminenja ratkaisujen tekeminen niiden pohjalta.Kustannustietoisuus: Kustannustietoisuudella tarkoitetaan rakentamisessa käytettävienmateriaalimäärien ja niiden kustannusten arviointi sekä erilaisten järjestelmä- ja tuotevaihtoehtojentaloudellista vertailua. Tulevaisuudessa kustannustietoisuudessa korostuu elinkaarilaskenta.Elinkaarilaskennalla tarkoitetaan rakennuksen, tuotteen tai jonkin ratkaisunkoko elinkaaren aikaisten kustannusten arviointia ja laskentaa. Tällöin huomioon on otettavamateriaalituotannon, rakentamisen, asumisen, kunnossapidon, purkamisen ja kierrätyksenaiheuttamat kustannukset. Elinkaarilaskennalla edistetään ekologisesti kestäväärakentamista.Automaatio-osaaminen: Automaatio tarkoittaa itsetoimivaa laitetta tai järjestelmää. Automaatiotekniikkaon yhdistetty teollisuusprosesseihin, jolloin teollisuusautomaatio tarkoit-

118taa tietokoneen käyttämistä koneiden ja tuotantoprosessien ohjaamisessa. Rakennusalallakorostuu tulevaisuudessa rakennusautomaatio. Rakennusautomaatio on työkalu, jolla vaikutetaanrakennusten sisäilmastoon ja valaistukseen sekä myös rakennusten turvallisuuteen.Rakennusautomaatiolla ohjataan rakennuksen taloteknisiä laitteita ja pyritään minimoimaanenergiankulutus, laitteiden kuluminen ja melu, sekä saamaan laitteiden käytöstäparas mahdollinen hyöty. Rakennusautomaatiojärjestelmän osaaminen sisältää järjestelmänkäytön ja hallinnan, mutta myös huollon ja kunnossapidon sekä uudistukset ja saneeraukset.Asiakaspalveluosaaminen: Suurimpien rakennusyritysten kansainvälistyminen sekä rakennustoiminnankokonaisvaltaistuminen edellyttävät asiakaspalvelutaitoja. Asiakaspalveluosaaminenkorostuu rakennusalan töissä, jotka tapahtuvat asiakkaan luona. Asiakaspalveluosaaminentarkoittaa hyvää asiakaspalvelua, sosiaalisia taitoja ja asiakkaan tarpeidenkartoitusta.Työturvallisuus: Rakennusalan työn luonteesta johtuen työturvallisuus korostuu edelleentulevaisuudessa. Työturvallisuuden tavoitteena on tapaturmien ja ammattitautien sekämuiden työstä ja työympäristöstä johtuvien ruumiillisten ja henkisten terveydenhaittojen javaarojen ennalta ehkäiseminen ja torjuminen. Työturvallisuus on osa tulevaisuuden ammattitaitoarakennusalalla. Työturvallisuusosaaminen tarkoittaa turvallisten työmenetelmienja -tapojen hallintaa ja käyttöä.Työkoneiden, -laitteiden ja -menetelmien hallinta: Teknologisen kehityksen myötä rakennusalantyökoneet ja laitteet kehittyvät koko ajan. Rakennusalan työntekijöiden ammattiosaamiseenkuuluu yhä useampien sekä uusien laitteiden hallinta ja uudet tavat toimia.Materiaali- ja tuotetuntemus: Teknologisen kehityksen myötä rakennusalan materiaalit jatuotteet kehittyvät koko ajan. Rakennusalan työntekijöiden ammattiosaamiseen kuuluu sekäuudisrakentamiseen että korjausrakentamiseen liittyvien uusien rakennusmateriaalien,yhdistelmämateriaalien, tuotteiden tuntemus sekä niiden työstämis- ja käyttötapojen tuntemusja hallinta.

1196.6.3 Nykytilan analyysiRakennettu ympäristö -klusterin tutkintorakennetta koskevat yleiset havainnot:Rakennettu ympäristö -klusteriin kuuluu 6 perustutkintoa, jotka ovat rakennusalan, maanmittausalan,pintakäsittelyalan, suunnitteluassistentin, talotekniikan ja kiinteistöpalvelujenperustutkinto.Rakennusalan perustutkinto koostuu neljästä koulutusohjelmasta, jotka ovat talonrakennuksen,maarakennuksen, maarakennuskoneenkuljetuksen ja kivialan koulutusohjelmat.Talonrakennuskoulutusohjelman jälkeen on mahdollista jatka talonrakennusalan ammattitutkintoonja talonrakennusalan erikoisammattitutkintoon. Kivialan, maanrakennuksen jamaarakennuskoneenkuljetuksen koulutusohjelmien jälkeen on mahdollista jatkaa maanrakennusalanammattitutkintoon ja maanrakennusalan erikoisammattitutkintoon. Tutkinnoillaon jatkumot ja eri ammatti- ja erikoisammattitutkintojen olemassaolo on perusteltua tutkintojensisältöjen eroavaisuuksien vuoksi.Pintakäsittelyalan perustutkinto koostuu kolmesta koulutusohjelmasta, jotka ovat rakennustenpintakäsittelyjen, metallituotteiden pintakäsittelyjen ja puutuotteiden pintakäsittelyjenkoulutusohjelma. Rakennusten pintakäsittelyjen koulutusohjelmasta valmistuu sekälattianpäällystäjiä että maalareita. Tutkintojatkumosta löytyvät sekä lattianpäällystäjän ettämaalarin ammattitutkinnot sekä lattiamestarin ja maalarimestarin erikoisammattitutkinnot.Lisäksi tutkintojatkumosta löytyvät teollisen pintakäsittelijän ammattitutkinto ja pintakäsittelymestarinerikoisammattitutkinto. Tutkintojen profiilit ja niihin sisältyvät vaatimukset eroavattoisistaan, joten on perusteltua pitää ne edelleen erillään.Talotekniikan perustutkinto koostuu myös neljästä koulutusohjelmasta, jotka ovat putkiasennuksen,ilmanvaihtoasennuksen, eristyksen ja rakennuspeltiasennuksen sekä kylmäasennuksenkoulutusohjelmat. Putkiasennuksen koulutusohjelmasta valmistuu sekäputkiasentajia että lämmityslaiteasentajia. Putkiasennuksen koulutusohjelmasta on mahdollistajatkaa putkiasennuksen ammattitutkintoon, kaukolämpöasentajan ammattitutkintoonsekä putkiasennuksen erikoisammattitutkintoon ja kaukolämpöyliasentajan erikoisammattitutkintoon.Ilmanvaihtoasennuksen koulutusohjelmasta on mahdollisuus jatkaa ilmastointialanammattitutkintoon ja ilmastointialan erikoisammattitutkintoon. Eristyksen jarakennuspeltiasennuksen koulutusohjelmista valmistuu sekä teknisiä eristäjiä että rakennuspeltiseppiä.Eristyksen ja rakennuspeltiasennuksen koulutusohjelman jälkeen on mahdollistajatkaa teknisen eristäjän ammattitutkintoon, rakennuspeltisepän ammattitutkintoon

120sekä rakennuspeltiseppämestarin erikoisammattitutkintoon. Teknisen eristyksen kohdallaei ole jatkumoa erikoisammattitutkintoon. Kylmäasennuksen koulutusohjelmasta on mahdollisuusjatkaa kylmäasentajan ammattitutkintoon ja edelleen kylmämestarin erikoisammattitutkintoon.Tutkintojen profiilit eroavat toisistaan, joten ne on syytä pitää edelleen erillään.Kiinteistöalan puolella on kiinteistöpalvelujen perustutkinto. Tämän perustutkinnon kiinteistönhoidonkoulutusohjelmasta valmistuu kiinteistönhoitajia ja toimitilapalvelujen koulutusohjelmastatoimitilahuoltajia. Myös palveluklusteriin kuuluvassa kotityö- ja puhdistuspalvelujenperustutkinnossa voi valita puhdistuspalvelujen koulutusohjelman, josta nimikkeeksitulee toimitilahuoltaja. Kiinteistöpalvelujen perustutkinnon toimitilapalvelujen koulutusohjelmaja kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinnon puhdistuspalvelujen koulutusohjelmasisältävät samanlaisia tavoitteita puhdistukseen ja siivoukseen liittyen. Kiinteistöalallekohdistuvien osaamistarpeiden ja tulevaisuuden muutosten vuoksi on kuitenkin perusteltua,että näiden kahden eri perustutkinnon profiilit eriytetään ja tutkinnon suorittaneidennimikkeet muutetaan toisistaan eroaviksi. Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinnontoimitilahuoltajan koulutusohjelman tulee kohdistua edelleen toimitilojen puhdistus- ja siivoustyöhönja koulutusohjelmasta valmistutaan toimitilahuoltajaksi. Kiinteistöpalvelujenperustutkinnon tulee profiloitua kokonaan kiinteistöautomaatioon, kiinteistönhoitoonja kunnossapitoon. Tällöin kiinteistöpalvelujen perustutkinnosta poistetaantoimitilapalvelujen koulutusohjelma, jolloin tutkintoon jää vain kiinteistönhoidonkoulutusohjelma ja tutkinnon suorittaneet valmistuvat kiinteistönhoitajiksi.Kiinteistöalan tutkintojen jatkumossa ovat ilmastointijärjestelmien puhdistajan ammattitutkintosekä kiinteistönhoitajan ammattitutkinto ja kiinteistönhoitajan erikoisammattitutkinto.Lisäksi alan tutkintoihin kuuluvat nuohoojan ammattitutkinto ja nuohoojamestarin erikoisammattitutkinto.Näissä tutkinnoissa on samanlaisia tutkinnon osia ja ammattitaitovaatimuksia.Ilmastointijärjestelmien puhdistajan ja ilmastointiasentajan ammattitutkinnoissa on samanlaisiatutkinnon osia, esimerkiksi sähkökojeiden ja -laitteiden kytkentä ja vaihtotyöt sekäilmavirtojen mittaukset ja säädöt. Myös puhdistajan ja asentajan perustiedoissa ja ammattitaitovaatimuksissaon yhteneväisyyksiä. Samoin nuohoojan ammattitutkinnossa ja ilmastointijärjestelmienpuhdistajan ammattitutkinnossa on päällekkäisyyksiä. Lisäksi nuohoojantoimenkuva on laajentunut teknistymisen sekä ilmanvaihtolaitteistojen puhdistustöiden ja

121ilmavirtojen mittaus- ja säätötoimenpiteiden vuoksi. Kaiken kaikkiaan ilmastointialanammattitutkinnoilla on päällekkäisyyksiä, joten niiden yhdistäminen yhdeksi ammattitutkinnoksion perusteltua. Ilmastointiasentajan, ilmastointijärjestelmien puhdistajanja nuohoojan ammattitutkinnot lopetetaan. Niiden tilalle muodostetaan ilmastointialanammattitutkinto, jossa voi erikoistua joko nuohoukseen, asennukseen taipuhdistukseen.Ilmastointiasentajan erikoisammattitutkinto sisältää samanlaisia tutkinnon osia kuin ilmastointijärjestelmienpuhdistajan ammattitutkinto ja ilmastointiasentajan ammattitutkinto. Lisäksiilmastointiasentajan erikoisammattitutkinto ja nuohoojamestarin erikoisammattitutkintosisältävät ilmastointijärjestelmien puhdistukseen liittyviä tutkinnon osia, jotka ilmastointiasentajanerikoisammattitutkinnossa ovat valinnaisia. Ammattitutkintojen yhdistämisenja tutkintorakenteen selkeyden vuoksi esitetään myös, että yhdistetään ilmastointiasentajanja nuohoojamestarin erikoisammattitutkinnot yhdeksi ilmastointialanerikoisammattitutkinnoksi, jossa voi erikoistua nuohoukseen, asennukseen tai puhdistukseen.Klusteriin kuuluvat lisäksi myös restaurointikisällin ammattitutkinto ja restaurointimestarinerikoisammattitutkinto. Ammattitutkinnossa suuntautumisvaihtoehdoksi voi valita rakenteiden,puurakenteiden, kivirakenteiden, pintakäsittelyiden sekä metallirakenteiden restauroinnin.Ammattitutkinnon kohdalla ammattitaitovaatimusten kohdalla kerrotaan, että”tutkinnon suorittaja on taitava käsityöläinen”. Restaurointialan tutkinnoilla on siten kytköskäsityöalan tutkintoihin. Restauroinnilla tarkoitetaan yleisesti rakennetun ympäristön, rakennuksentai sen osan kulttuurihistoriallisen arvon säilyttävää korjaamista. Restaurointion korjausta, jossa kiinnitetään huomiota kohteen kulttuurihistoriallisiin ja rakennustaiteellisiinarvioihin sekä vanhaan rakennustapaan. Tulevaisuuden osaamistarpeissa korostuukorjausrakentaminen, joka on laajempialaisempaa korjausrakentamista kuin restaurointi.Restaurointiin kohdistuvat restaurointikisällin ja restaurointimestarin tutkinnot eivät sitenriitä pelkästään vastaamaan tulevaisuuden osaamistarpeisiin.Maanmittausalan perustutkinto koostuu vain yhdestä maanmittaustekniikan koulutusohjelmasta.Tutkintojen jatkumoa ei ole. Erillinen selvitys maanmittausalan ammattitutkintojenja erikoisammattitutkintojen tarpeellisuudesta on käynnissä.Suunnittelualan suunnitteluassistentin perustutkinto koostuu vain yhdestä teknisen suunnittelunkoulutusohjelmasta. Alalla on myös suunnitteluassistentin ammattitutkinto, mutta

122erikoisammattitutkintoa ei ole. Erikoisammattitutkinnolle ei näytä tällä hetkellä olevan tarvetta,sillä ammattitutkinnon suorittaneitakaan ei juuri ole (0 kpl vuonna 2008).Klusteriin kuuluvat myös rakennustuotannon ammattitutkinto ja rakennusalan työmaapäällikönerikoisammattitutkinto. Rakennustuotannon ammattitutkinnon tavoitteena on kouluttaarakennusalan työnjohtotehtäviin ja rakennusalan työmaapäällikön erikoisammattitutkinnontavoitteena on kouluttaa rakennustyömaan esimiestehtäviin. Molemmat tutkinnotsisältävät kuitenkin samanlaisia aihekokonaisuuksia liittyen sopimustekniikkaan, työturvallisuuteen,ympäristönsuojeluun, laadun ohjaukseen, aikataulusuunnitteluun sekä tehtäväjakustannussuunnitteluun. Tutkintojärjestelmässä ei ole tarpeen olla kahta näin samansisältöistätutkintoa. Erikoisammattitutkintotaso on sopiva taso työnjohto ja projektinhallintatehtäville,joten rakennustuotannon ammattitutkinto poistetaan. Uudeksi johtamisentutkinnoksi perustetaan klusterit ylittävä johtamisen erikoisammattitutkinto.Rakennusalan työmaapäällikön erikoisammattitutkinto poistetaan ja sen sisältö yhdistetäänyleiseen johtamisen erikoisammattitutkintoon.Klusteriin kuuluu myös ammattisukeltajan ammattitutkinto. Tutkinto koostuu osittain kevytsukeltajantutkinnosta, ja lisäksi sukelluksen perusosaamisen laajentamisesta sekä rakentamiseenliittyvistä tutkinnon osista. Ammattisukeltajat hoitavat vesistörakentamisen vedenalaisettyötehtävät.Osaamistarpeiden sisältyminen tutkintojen nykyisiin ammattitaitovaatimuksiin:Seuraavassa taulukossa (taulukko 5) havainnollistetaan se, miten tulevaisuuden osaamistarpeetnäkyvät rakennettu ympäristö -klusterin tutkinnoissa ja niiden ammattitaitovaatimuksissa.Yhteenvedonomaisina johtopäätöksinä voidaan todeta, että energiatehokkuusosaaminen,elinkaarilaskenta, rakennusautomaatio-osaaminen ja asiakaspalveluosaaminen eivät sisällyriittävällä tavalla nykyisiin tutkintoihin eikä niiden ammattitaitovaatimuksiin. Tämänvuoksi esitetään, että ympäristöasiat ja energiatehokkuus sekä kiinteistöautomaatiootetaan yhdeksi tutkinnon osaksi perustutkintoihin. Lisäksi esitetään, että asiakaspalveluosaamiseen,rakennusautomaatioon, energiatehokkuusosaamiseen sekäkustannustietoisuuteen ja elinkaarilaskentaan liittyviä ammattitaitovaatimuksia lisätään.

123Korjausrakentaminen sisältyy nykyisiin tutkintoihin, mutta tässä tutkimuksessa kyseenalaistetaanse, onko se tällä hetkellä huomioitu riittävällä tavalla tutkinnoissa. Restaurointikisällinammattitutkinto ja restaurointimestarin erikoisammattitutkinto kohdistuvat tietynlaiseenkorjausrakentamiseen. Rakennusalan perustutkinnon talonrakennuksen koulutusohjelmassavoi tällä hetkellä erikoistua korjausrakentamiseen. Korjausrakentaminen tulevaisuudenkorostuneena osaamistarpeena vaatii kuitenkin korostuneemman roolin klusterinuseamman tutkintojen rakenteessa ja koko tutkintorakenteessa, sillä korjausrakentamisentoimenpiteet kohdistuvat rakennusten ulkovaippoihin, talotekniikkaan ja sisätiloihin, jolloinkorjausrakentamisen ammattitaitoa vaaditaan näillä kaikilla aloilla. Valinnaisena tutkinnonosana korjausrakentaminen ei saa tarpeeksi merkittävää asemaa. Esitetään, että korjausrakentaminenotetaan yhdeksi pakolliseksi tutkinnon osaksi perustutkintoihin.Seuraavassa taulukossa (taulukko 6) on nostettu esiin tutkinnoittain esimerkkejä siitä, mitenosaamistarpeet löytyvät tutkinnoista.

124Taulukko 6. Rakennettu ympäristö –klusterin osaamistarpeiden tarkastelu.RAKENNETTU YMPÄRISTÖTULEVAISUUDENOSAAMISTARVEVASTAAVATKO NYKYISET AMMATTITAI-TOVAATIMUKSET TULEVAISUUDENOSAAMISTARPEITA?ympäristöasioilla on kolmessa tutkinnossaoma tutkinnon osamuissa tutkinnoissa ympäristöasiat onsisällytetty tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiinenergiatehokkuusosaaminen ei näy nykyistentutkintojen osissa eikä niiden ammattitaitovaatimuksissaekotehokkaat työmenetelmät ja -materiaalit näkyvät vain valinnaisten tutkinnonosien arvioinnin kohteenaYmpäristö- jaenergiatehokkuusosaaminenOSAAMISTARPEENTÄSMENNYSRakennusten energiatehokkuudenarviointija seuranta, lämmön jasähkön kulutus rakentamisessaja energiakustannustenalentaminen,erilaisten energiaratkaisujenvaikutustenymmärtäminen,energianhallintaOSAAMISTARPEEN NÄKYMINEN NYKYISTEN TUTKIN-TOJEN AMMATTITAITOVAATIMUKSISSAMaanmittausalan perustutkinto:”Maaperä- ja ympäristötutkimus” -valinnainen tutkinnonosaRakennuspeltiseppämestarin erikoisammattitutkinto,putkiasentajan erikoisammattitutkinto, ilmastointiasentajanerikoisammattitutkinto:”Laadunhallinta ja ympäristöasiat” -sisältyy pakolliseen”Tuotannolliset taidot” -tutkinnon osaanKylmäasentajan ammattitutkinto ja kylmämestarin erikoisammattitutkinto:”Kylmäaineiden käsittely ja lainsäädäntö” -pakollinentutkinnon osaRakennusalan perustutkinto:ammattitaitovaatimuksissa: tutkinnon suorittaja osaalajitella jätteet ja uusiokäyttää materiaaleja”Jätteiden lajittelu” -arvioinnin kohteena”Kestävän kehityksen huomioonottaminen” -arvioinninkohteenaTalotekniikan perustutkinto:”Sisäilmaston ja energiatalouden tunteminen” -arvioinnin kohteena ilmanvaihtoasennuksen koulutusohjelmassaRakennusalan, maanmittausalan, pintakäsittelyalan,suunnitteluassistentin, talotekniikan ja kiinteistöalanperustutkinto:”Ympäristötieto” -valinnainen tutkinnon osa

125arvioinnin kohteena myös ”Ekotehokkaiden työmenetelmienja -materiaalien valinta sekä ammattitaidonkannalta keskeisten tuotteiden elinkaaren tunnistaminen”KorjausrakentamisenosaaminenErilaisiin rakennustyyppeihin,remontinvaiheisiin tai rakenneosiinkohdistuva korjausrakentaminenja sensuunnittelu. Korjausrakentamiseenliittyvättaloudelliset, ekologiset,kulttuuriset tekijät,ja kulttuurihistoriallisettekijät tiedettävä.Rakennusalan perustutkinto, suunnitteluassistentinperustutkinto ja ammattitutkinto:”Korjausrakentaminen” valinnainen tutkinnon osaRakennusalan perustutkinto:talonrakennuksen koulutusohjelmassa voi erikoistuakorjausrakentamiseenTalotekniikan perustutkinto:”LVI-korjausrakentaminen” -valinnainen tutkinnon osaPintakäsittelyalan perustutkinto:”Rakennusten korjausmaalaus”, ”Rakennuspintojenentistäminen”, ”Lattiapäällysteiden uusiminen”, ”Rakenteidenkorjaus”, ”Puutuotteiden pintavirheiden korjaus” -valinnainen tutkinnon osaTalonrakennusalan erikoisammattitutkinto:”Vaativat peruskorjaukset”, ”Muurauskorjaukset” -valinnainen tutkinnon osayksi ammattitutkinto ja yksi erikoisammattitutkintokohdistuvat korjausrakentamisenalueellekorjausrakentaminen on valinnainen tutkinnonosa useissa tutkinnoissakorjausrakentaminen kohdistuu tällä hetkelläjohonkin remontin vaiheeseen tai rakenneosaankorjausrakentamisen suunnittelu on huomioitunykyisissä ammattitaitovaatimuksissaerilaisiin rakennustyyppeihin kohdistuvaakorjausrakentamisen ammattitaitovaatimuksiaei ole nykyisissä tutkinnoissaainoastaan restaurointikisällin ammattitutkinnossaja restaurointimestarin erikoisammattitutkinnossaon huomioitu korjausrakentamiseenliittyvät erilaiset tekijät janiiden osaamisenMaalarin ammattitutkinto:”Korjausrakennusmaalaus”, ”Julkisivujen korjaus jamaalaus” -valinnan tutkinnonAmmattisukeltajan ammattitutkinto:”Korjausrakentaminen” -valinnainen tutkinnon osaTietoteknisten järjestelmienja ohjelmienhallintaTietokoneohjelmien ja-järjestelmien toimintaperiaatteidentuntemusja käyttötaidotRestaurointikisällin ammattitutkinto ja restaurointimestarinerikoisammattitutkinto:kohdistuvat rakennusten restaurointiinSuunnitteluassistentin perustutkinto ja ammattitutkinto:”Julkaisutekniikka” -valinnainen tutkinnon osa”Laitteiden ja ohjelmien ylläpitoosaamistarve näkyy suunnitteluassistentintutkinnoissaperustutkintoihin kuuluu valinnaisena

126”3D-mallintaminen ja visualisointi” -valinnainen tutkinnonosa”CAD/CAM-tekniikka” -valinnainen tutkinnon osaRakennusalan, maanmittausalan, pintakäsittelyalan,suunnitteluassistentin, talotekniikan ja kiinteistöpalvelujenperustutkinto:”Tieto- ja viestintätekniikka” -valinnainen tutkinnon osaKiinteistöpalvelujen perustutkinto:arvioinnin kohteena ”Sähköisten järjestelmien käyttäminen”ja ammattitaitovaatimuksissa ”Tutkinnon suorittajaosaa käyttää kiinteistön sähköisiä ohjausjärjestelmiä”Ilmastointijärjestelmien puhdistajan ammattitutkinto:ammattitaitovaatimuksiin kuuluu ”Tiedonkäsittelyjärjestelmienhallinta”KustannustietoisuusElinkaarilaskenta: rakennuksen,tuotteentai jonkin ratkaisunkoko elinkaaren aikaistenkustannusten arviointija laskeminenTeknisen piirtäjän ammattitutkinto:”Tietokoneavusteinen piirtäminen” -pakollinen tutkinnonosaLattiamestarin erikoisammattitutkinto:”Lattianpäällystysalan kannattavuus ja kustannushallinta”-pakollinen tutkinnon osaPintakäsittelymestarin erikoisammattitutkinto:”Pintakäsittelyalan kannattavuus ja kustannuslaskenta”-pakollinen tutkinnon osaMaalarimestarin erikoisammattitutkinto:”Maalausalan kannattavuus ja kustannushallinta” - valinnainentutkinnon osaerikoisammattitutkinnossa on huomioituyritystoimintaan liittyvä kannattavuuslaskentaja kustannusten hallintaelinkaarilaskentaa ei ole huomioitu nykyisissätutkinnoissa tai niiden ammattitaitovaatimuksissaerikoisammattitutkinnoissa ei ole erikseenhuomioitu elinkaarilaskentaaRakennusalan perustutkinto:ammattitaitovaatimuksissa: tutkinnon suorittaja osaatehdä perustustöihin liittyviä materiaalilaskelmiaKiinteistöpalvelujen perustutkinto:

127arvioinnin kohteena ”LVI-järjestelmien hoitotöiden kustannustehokasja laadukas toteuttaminen”Kiinteistönhoitajan ja ilmastointijärjestelmien puhdistajanammattitutkinto:ammattitaitovaatimuksiin kuuluu ”Valmiudet taloudelliseentyöskentelyyn”Kiinteistönhoitajan erikoisammattitutkinto:”Kiinteistön elinkaaren hallinta” -pakollinen tutkinnonosaRakennustuotannon ammattitutkinto:”Kustannussuunnittelu ja valvonta” -valinnainen tutkinnonosaAutomaatioosaaminenRakennusautomaatiojärjestelmänkäyttö,huolto, kunnossapitosekä uudistukset jasaneeraukset.Rakennusalan työmaapäällikön erikoisammattitutkinto:”Kustannussuunnittelu” -pakollinen tutkinnon osa, arvioinninkohteena myös menetelmävertailuSuunnitteluassistentin perustutkinto:”Automaatio” -valinnainen tutkinnon osaRakennusalan perustutkinto:”Luonnonkiven teollisuusautomaatio ja tuotantoprosessit”-valinnainen tutkinnon osaSuunnitteluassistentin ammattitutkinto:”Koneautomaatio”, ”Kiinteistöautomaatio” valinnainentutkinnon osaTalotekniikan perustutkinto putkiasennuksen koulutusohjelma:”Lämmitysjärjestelmän vesivirtojen mittausten ja automatiikanhallinta” -arvioinnin kohteenasuunnitteluassistentin perustutkinnossa jaammattitutkinnossa huomioitu kone- ja teollisuusautomaatiokiinteistöautomaatio huomioitu suunnitteluassistentinammattitutkinnossa, kiinteistöpalvelujenperustutkinnossatalotekniikan perustutkinnossa huomioituautomaatio-osaaminentutkinnoissa ei ole huomioitu kokonaisvaltaistarakennusautomaatiojärjestelmäntuntemustatutkinnoissa ei ole huomioitu rakennusautomaationhuoltoa, kunnossapitoa ja saneeraustaTalotekniikan perustutkinto ilmanvaihtoasennuksenkoulutusohjelma:”LVI-automaation tunteminen” arvioinnin kohteenaKiinteistöpalvelujen perustutkinto:

128AsiakaspalveluosaaminenHyvä asiakaspalvelu,sosiaaliset taidot jaasiakkaan tarpeidenkartoitus”Kiinteistöautomaation käyttäminen”, -valinnainen tutkinnonosaKiinteistönhoitajan ammattitutkinto:ammattitaitovaatimuksiin kuuluu ”LVI-automaation perustaidot”Kiinteistönhoitajan erikoisammattitutkinto:”Kiinteistöautomaatio” -valinnainen tutkinnon osaIlmastointialan ammattitutkinto:ammattitaitovaatimuksissa: ”asiakaslähtöisen liiketoimintaprosessin”,”pystyy selvittämään toimitettavaantuotteen tai palvelun laajuuden ja laadun sekä vertaamaansitä asiakkaan odotuksiin”, ”pystyy omassa organisaatiossaanopastamaan asiakasta tarvittavissa yhteydenotoissa”,”ymmärtää asiakaspalvelun merkityksenyrityskuvan luomisessa”,ilmastointialan tutkinnoissa on huomioituyhteistyö ja vuorovaikutustaidot asiakkaidenkanssatalotekniikan ja rakennusalan perustutkinnoissavuorovaikutus käsittää lähinnä vuorovaikutuksentyöyhteisön sisälläTalotekniikan ja rakennusalan perustutkinto:”Vuorovaikutus ja yhteistyö” -arvioinnin kohteena elinikäisenoppimisen avaintaidoissaKiinteistöpalvelujen perustutkinto:”Asiakaslähtöisten kiinteistöpalvelujen tuottaminen” –pakollinen tutkinnon osaNuohoojan ammattitutkinto ja nuohoojamestarin erikoisammattitutkinto”Asiakaspalvelu ja nuohousyrityksen hoito” -pakollinentutkinnon osaIlmastointijärjestelmien puhdistajan ammattitutkinto:ammattitaitovaatimuksiin kuuluu ”Asiakkaiden tarpeidenhuomiointi ja asiakaspalvelu”TyöturvallisuusosaaminenTurvallisten työmenetelmienja -tapojenhallinta ja käyttöRakennustuotannon ammattitutkinto:”Asiakaspalvelu ja markkinointi” –valinnainen tutkinnonosaRakennusalan, pintakäsittelyalan, suunnitteluassistentin,talotekniikan, maanmittausalan ja kiinteistöpalvelujenperustutkinto:”Terveys, turvallisuus ja toimintakyky” -arvioinnin kohtyöturvallisuusosaaminenon huomioitunykyisten tutkintojen ammattitaitovaatimuksissa

129teena elinikäisen oppimisen avaintaidoissaPerustutkintojen ammattitaitovaatimukset:tutkinnon suorittaja osaa huomioida työturvallisuuteenliittyvät määräykset ja ohjeet ja käyttää turvallisesti käsityökalujaja työvälineitäRakennusalan perustutkinnon ammattitaitovaatimukset:tutkinnon suorittaja käyttää henkilökohtaisia suojaimia,ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat ja ylläpitäätyökykyäKiinteistöpalvelujen perustutkinnon ammattitaitovaatimuksissa:”Tutkinnon suorittaja osaa huomioida oman turvallisuutensakannalta oleelliset asiat”.Kiinteistönhoitajan ammattitutkinnon ammattitaitovaatimuksiinkuuluu :”Työympäristövalmiudet” ja ”Henkilökohtainen työturvallisuus”Ilmastointijärjestelmien puhdistajan ammattitutkinnonammattitaitovaatimuksiin kuuluu”Turvallisuusmääräysten tunteminen ja toimintavalmiudet”sekä ”Työturvallisuus ja työympäristö”Työkoneiden, laitteidenja -menetelmien hallintaUusien työkoneiden, -laitteiden ja -työmenetelmien tuntemusja käyttötaitoRakennustuotannon ammattitutkinto ja rakennustyömaapäällikönerikoisammattitutkinto:”Työturvallisuus ja ympäristönsuojelu” -pakollinen tutkinnonosaRakennusalan perustutkinto:”Maarakennuskoneiden 3D-ohjaus” -valinnainen tutkinnonosa”Liikennealueiden hoitokoneiden käyttö”, ”Maarakennuskoneenkäyttö”, -valinnainen tutkinnon osauseissa tutkinnoissa on huomioitu työkoneet,-laitteet ja -menetelmättutkinnon perusteista ei käy ilmi, kuinkapaljon koulutuksessa tutustutaan markkinoilletulleisiin uusiin koneisiin ja laitteisiinMaanmittausalan perustutkinto:

130”Inframittaus” -”Maarakennuskoneiden 3D-ohjaus” -valinnainen tutkinnon osaTalotekniikan, maanmittausalan, pintakäsittelyalan, rakennusalan,suunnitteluassistentin ja kiinteistöpalvelujenperustutkinto:Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta arvioinninkohteenaMateriaali- ja tuotetuntemusUusien sekä uudisrakentamiseenettä korjausrakentamiseentarkoitettujen materiaalienja tuotteidentunteminen ja työstämis-ja käyttötarkoitustenja -periaatteidentunteminen ja hallintasekä käyttötaitoKiinteistöpalvelujen perustutkinto:”Koneiden käsittely” -valinnainen tutkinnon osa kiinteistöpalvelujenperustutkinnossaTalotekniikan, maanmittausalan, pintakäsittelyalan, rakennusalan,suunnitteluassistentin ja kiinteistöpalvelujenperustutkinto:Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta arvioinninkohteenaRakennusalan perustutkinto:” Materiaalien ominaisuuksien tunteminen” -arvioinninkohteenuseissa tutkinnoissa huomioitu materiaalinhallintamateriaalituntemus on sisällytetty tutkinnonosiin arvioinnin kohteeksitutkinnon perusteista ei käy ilmi, kuinkapaljon koulutuksessa käytetään uudenlaisiamateriaalejatutkinnon perusteista ei käy ilmi, kuinkapaljon koulutuksessa tutustutaan uudenlaisiinmateriaaleihin ja uusiin tuotteisiin

1316.6.4 KehittämisesityksetTutkintorakenteeseen liittyvät esityksetEsitetään yhdistettäväksi ilmastointiasentajan, ilmastointijärjestelmien puhdistajan januohoojan ammattitutkinnot uudeksi ilmastointialan ammattitutkinnoksi, jolloin erikoistuminenasennukseen, puhdistukseen tai nuohoukseen tapahtuu valinnaisuudenkautta.Esitetään yhdistettäväksi ilmastointiasentajan ja nuohoojamestarin erikoisammattitutkinnotuudeksi ilmastointialan erikoisammattitutkinnoksi, jolloin erikoistuminenasennukseen, puhdistukseen tai nuohoukseen tapahtuu valinnaisuuden kautta.Esitetään poistettavaksi rakennustuotannon ammattitutkintoa.Esitetään poistettavaksi rakennusalan työmaapäällikön erikoisammattitutkintoa jaliitettäväksi tutkinnon sisältö osaksi klusterien ylittävää johtamisen erikoisammattitutkintoa.Tutkintojen rakenteeseen ja muodostumissääntöihin liittyvät esityksetEsitetään poistettavaksi kiinteistöpalvelujen perustutkinnosta toimitilapalvelujen koulutusohjelma.Esitetään kiinteistöpalvelujen perustutkinnon profiloimista kiinteistönhoitoon ja kunnossapitoon.Esitetään rakennusalan perustutkintoihin pakolliseksi tutkinnon osaksi korjausrakentamiseenliittyvää tutkinnon osaa.Esitetään rakennusalan perustutkintoihin yhdeksi tutkinnon osaksi ympäristöasioihinja energiatehokkuusosaamiseen liittyvää tutkinnon osaa.Esitetään, että lisätään rakennusalan perustutkintoihin yhdeksi tutkinnon osaksi kiinteistöautomaatio,sen huolto, korjaus ja kunnossapito.

132Ammattitaitovaatimuksiin liittyvät esityksetEsitetään, että lisätään asiakaspalveluosaamiseen liittyviä ammattitaitovaatimuksia.Esitetään, että lisätään rakennusautomaatioon liittyviä ammattitaitovaatimuksia.Esitetään, että lisätään energiatehokkuusosaamiseen liittyviä ammattitaitovaatimuksia.Esitetään, että lisätään kustannustietoisuuteen ja etenkin elinkaarilaskentaan liittyviäammattitaitovaatimuksia.6.7 KULTTUURIKulttuuriklusteri määritellään taiteeksi, muotoiluksi ja käsityöksi. Tässä tutkimuksessakulttuuriklusteriin sijoitetaan musiikki-, teatteri- ja tanssialan tutkinnot sekä käsityö- jataideteollisuusalan ja tekstiili- ja vaatetusalan tutkinnot. Ominaista kulttuuriklusterille onosaamisen yksilöllisyys ja luovuus sekä taiteellinen ilmaisu. Kulttuuri ymmärretään sosiaalisenailmiönä, mutta myös funktionaalisena kulutuksena ja tuotantona.6.7.1 Toimintaympäristön kuvausKulttuuriklusterilla ennakoidaan olevan yhteisiä rajapintoja taiteen ja kulttuurin eri alojenja yhteiskuntapolitiikan eri sektoreiden kanssa. Taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksetsekä kulttuuriyrittäjyys ja -vienti ovat viime vuosina olleet esillä jo yleisessä keskustelussa,samoin kulttuurin rooli vähemmistö- ja monikulttuurisuusteemojen ympärillä käsiteltyinäovat jo tuttuja. Taiteelle ja kulttuurille on visioitu runsaasti tässä vaiheessa vielävähemmän tunnettuja kytköksiä, jotka liittyvät aina ympäristönsuojelusta sekä yhdyskuntasuunnittelustaja kaavoituksesta aina kriisitilanteisiin varautumiseen ja väestökehitykseen.(OKM 2010a, 9) Konkreettisia ehdotuksia kulttuurialan koulutuksen muokkaamistakohti näitä uusia rajapintoja ei vielä ole olemassa, mutta visiot toimivat mahdollisi-

133na signaaleina tulevaisuuden kehityssuunnista. Seuraavassa on lueteltu kulttuuriklusterintyypillisen tulevaisuuden toimintaympäristön piirteitä:Luovuus Suomen kilpailukykynä. Luovuudella kilpaileminen on noussut keskeiseksikansalliseksi kilpailustrategiaksi. Kilpailukyvyn nähdään syntyvän teknologisista,organisatorisista ja sosiaalisista innovaatioista. Keskiöön nousseellaluovalla taloudella tarkoitetaan kulttuuritoimialan ja luovien toimialojen merkitystätalouden keskeisenä sektorina. Luovilla aloilla tarkoitetaan arkkitehtipalveluita,muotoilua, kuvataidetta, valokuvausta, käsityötä, ohjelmapalveluja- ja tapahtumatuotantoa,graaffisen alan toimintaa, elokuva-, tv- ja radiotuotantoa, mainontaa,musiikkia ja äänitteiden tuotantoa, kirjojen tuotantoa, taide- ja antiikkikauppaa,tanssia, teatteria, digitaalista sisältötuotantoa ja muuta sisältötuotantoa. (Suutari12. )Kulttuurinen moninaisuus. Valtakulttuurin lisäksi kulttuuri sisältää perinteisetosa- ja alakulttuurit ja vähemmistöt, vanhat ja uudet etniset ryhmät ja kieliryhmät,alkuperäiskansan ja virtuaaliryhmät. Lisäksi ikäryhmät, paikalliset kulttuurit ja yksilöllinenerilaisuus, kulttuurien väliset erilaiset tottumukset, ilmaukset sekä kulttuuriperinnönjakamisen, levittämisen ja kuluttamisen tavat ovat osa moninaisuutta.Tämä tuottaa haasteen kulttuuritarjonnan, -palvelujen ja -tuotannon järjestämiselle.Myös kielten määrän ennustetaan lisääntyvän entisestään. (OKM 2010a,14)Alueellistuminen. Monipuolisin kulttuuritarjonta on keskittynyt voimakkaastipääkaupunkiseudulle ja suurimpiin aluekeskuksiin. Vastaava polarisoitunut kehityskohti metropolikeskeistä rakennetta on tapahtunut useimmissa Euroopanmaissa. Pääkaupunkiseudulle ovat keskittyneet erityisesti jalostusarvoltaan suuretkulttuurialat, kuten audiovisuaalinen ja muotoiluala. (OKM 2010, 27)Monitaiteisuus. Eri alojen ja ilmaisutapojen yhdistely ja vuorovaikutus on tulevaisuudessakintaiteen uusiutumisen ja jatkuvuuden edellytys. Eri alojen yhdistelyja vuorovaikutus saavat aikaan uusia taiteen ja kulttuurin muotoja. Tulevaisuudenmenestys edellyttää uusien kiinnostavien kokeilujen ja sovellusten kehittämistä.Musiikin, kirjallisuuden, muotoilun ja peliteollisuuden rinnalle kehittyy uusiapotentiaalisia taiteen ja kulttuurin muotoja ja uudet hybriditaiteet vakiintuvat ja

134vahvistuvat. Eri taiteenalojen sekä tieteen ja taiteen rajapinnoilla tehtävät poikittaisetkokeilut ovat keskeisiä innovointiympäristöjä (OKM 2010a, 27; 36)Luovan työn taloudellisen merkityksen kasvaminen kulttuurialojen ulkopuolella.Yhä suurempi osa taide-aineiden koulutusta saaneista työllistyy tulevaisuudessaperinteisten kulttuurialojen ulkopuolella. (OKM 2010a, 29) Eräätkulttuuritoiminnan piiriin luetut toimialat kuten arkkitehtipalvelut, taideteollinensuunnittelu ja muotoilu sekä mainonta ovat muuttuneet luovaan työhön perustuvistakulttuurituotannon aloista yhä enenevässä määrin liikeyrityksiä palveleviksialoiksi. (Lagerström & Mitchell 2005, 27)Kulttuuri hyvinvoinnin toteuttajana. Taiteella ja kulttuurilla on todettu olevanhyvinvointia lisääviä vaikutuksia. Ne tuovat merkityksellisyyttä elämään, voimauttavat,osallistavat ja vahvistavat, edistävät sosiaalista koheesiota ja ehkäisevätsyrjäytymistä. Taidetta ja kulttuuria voidaan hyödyntää esimerkiksi hoito- ja hoivatyössä,terveydenhuollossa, työelämässä, terapiassa ja kotouttamisessa. Kuntoteutetaan taiteen ja kulttuurin sovelluksia näillä toiminnan alueilla, edistetäänkulttuuristen oikeuksien toteutumista ja säästetään kustannuksia muilla yhteiskunnallisentoiminnan alueilla. (OKM 2010a, 18)Kestävä kulttuuri. Yhteiskunnallisesti kestävä kehitys tarkoittaa ekologisesti jataloudellisesti kestävän kehityksen lisäksi myös sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävääkehitystä. Tulevaisuuden haasteena on siten turvata myös kulttuurisestikestävä kehitys. Kulttuurinen kestävyys tarkoittaa kulttuurien, kulttuuriympäristöjenja kulttuuriperinnön säilyttämistä, kehittämistä ja hyödyntämistä sukupolveltatoiselle, ihmisten vapaata henkistä toimintaa ja itseilmaisua, kulttuurista yhdenvertaisuuttaja eettistä kasvua sekä kestävää kulttuurin kulutusta, tuotantoa ja taloutta.(OKM 2010a, 13)Tietoteknistyminen. Tulevaisuudessa avainasemassa on teknologisen ja taiteellisensekä kulttuurisen osaamisen yhdistäminen. Digitaalinen kehittyminenmahdollistaa kaikille perinteisille taiteen aloille uusia tuotantomahdollisuuksia jalevityskanavia. Lisäksi uusi teknologia mahdollistaa erikoistumaan johonkin tiettyynkapeaan sektoriin taiteen alalla. (Lagerström & Mitchell 2005, 27?, 155)

1356.7.2 Tulevaisuuden osaamistarpeetLuovan työn tekijöiden yksilöllisen taideosaamisen lisäksi kulttuuriklusterilla tullaan vaatimaanmuita taitoja, jotka nähdään olennaisena osana klusterin työtehtävissä toimimiseksi.Nämä osaamistarpeet näkyvät seuraavassa kuviossa (kuvio 13).Palvelujenkonseptointi- jatuotteistamisosaaminenYrittäjyys- jamarkkinointiosaaminenKulttuuriosaaminenMoniosaaminenKULTTUURITietotekninenosaaminenTekijänoikeusjasopimusosaaminenKuvio 14. Kulttuuriklusterin osaamistarpeetKulttuuriosaaminen. Luovan työn edellytyksenä on kulttuurinen moninaisuus jaerilaisten kulttuuristen vaikutteiden välinen vuorovaikutus ja tämän vuorovaikutuksenedistäminen. Luovan työn ammattitaitoon kuuluu kulttuurisen lukutaidonperustiedot ja -taidot. Kulttuurinen lukutaito tarkoittaa eri kulttuurien ymmärrystäja vuorovaikutusta sekä kulttuuriperinnön tuntemusta. Erityisesti maahanmuuttajienedustamat kulttuuriset vaikutteet on otettava luonnollisena osana mukaansuomalaisen kulttuurin rakentumiseen.

136Palvelujen konseptointi- ja tuotteistamisosaaminen. Luovan työn ammattilaisettekevät tulevaisuudessa entistä enemmän räätälöityjä ”mittatilaustöitä” eri alojaedustaville asiakkaille. Ammattiosaamiseen kuuluu siten oman osaamisen japalvelujen tuotteistaminen erilaisille asiakasryhmille. Tuotekehittely kuuluu toimenkuvaan.Konseptointiosaaminen liittyy oman ammattiosaamisen kautta tuotettavienmateriaalisten ja immateriaalisten tuotteiden ja hyödykkeiden ideointiin,suunnitteluun ja tuotantoon. Onnistunut lopputuote edellyttää palvelun/tuotteen,tekemisen vaiheiden ja asiakkaiden tarpeiden suunnittelua, määrittelyä, karsimista,kuvaamista sekä myös tiivistä yhteistyötä ja yhteydenpitoa asiakkaiden kanssa.Moniosaaminen. Uudet taiteen muodot ja luovan työn ulottuminen perinteistenkulttuurialojen ulkopuoliseen taloudelliseen toimintaan edellyttävät eri taiteenalojenammattiosaamisen laajentamista ja yhdistämistä. Luovan työn ammattiosaamiseenkuuluu tulevaisuudessa eri taiteenalojen perusosaaminen, näiden toimintakenttienlaaja-alainen näkeminen ja yhteinen visualisointi. Taitelijan kapea erikoistuminenon riski työllistymisen kannalta. Luovan työn ammattiosaamiseen tuleekuulumaan myös osaamisen siirto muille aloille, jolloin voidaan puhua taiteensoveltavasta käytöstä. Ennakoinneissa tulee esille erityisesti eri taiteen merkitysihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, jolloin perinteiset luovat alattulevat kasvamaan entistä merkittävimmiksi hyvinvoinnin uusissa palvelutuotteissaja -konsepteissa. Tämä voi synnyttää tulevaisuudessa uusia ammatteja jatyöpaikkoja. Lisäksi jonkin toisen ammatin hallinta (esim. sivutoiminen opettaja/kurssienohjaus) edesauttaa taiteilijan taloudellista tilannetta, sillä hän useinjoutuu työskentelemään useissa päällekkäisissä työsuhteissa ja projekteissa.Yrittäjyys- ja markkinointiosaaminen. Luovan työn ammattilaiset toimivat tulevaisuudessaentistä enemmän itsenäisinä ammatinharjoittajina, pienyrittäjinä taifreelancereina. Ammateissa korostuvat siten tulevaisuudessa yritystoiminnassa

137tarvittavat tiedot ja taidot. Myös luovan työn ammattilaisten omien töiden jaosaamisen markkinoinnin merkitys kasvaa.Tekijänoikeus- ja sopimusosaaminen. Luovan työn ammattilaisten työ onmuuttunut määräaikaistyöksi, freelancetoiminnaksi ja useiden päällekkäisten työsopimustenalaiseksi toiminnaksi, joten heidän on toiminnassaan hallittava sopimuslainsäädäntöja sopimuskäytännöt. Lisäksi tuotanto- ja toimintatapojen digitalisoituminenja verkostoituminen edellyttävät ammattilaisilta tekijänoikeusasioidenja -lainsäädännön tuntemusta ja hallintaa.Tietotekninen osaaminen. IT-teknologia korostuu luovan työn ja yrittäjyyden välineinä.Tietotekninen osaaminen tarkoittaa IT-teknologian uusien sovellutustentuntemusta ja hallintaa.6.7.3 Nykytilan analyysiKulttuuriklusterin tutkintorakennetta koskevat yleiset havainnot:Kulttuuriklusterin perustutkintoja on yhteensä 6 kappaletta. Perustutkintoja ovat tanssialan,musiikkialan, sirkusalan, käsi- ja taideteollisuusalan, tekstiili- ja vaatetusalan sekäverhoilu- ja sisustusalan perustutkinnot.Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto koostuu kahdesta koulutusohjelmasta/osaamisalasta,jotka ovat tuotteen suunnittelun ja valmistuksen koulutusohjelma/osaamisalasekä ympäristön suunnittelun ja rakentamisen koulutusohjelma/osaamisala.Tutkintojen jatkumot löytyvät monelle eri käsityön alueelle: hopeasepänammattitutkinto ja hopeaseppämestarin erikoisammattitutkinto, kaivertajan ammattitutkintoja kaivertajamestarin erikoisammattitutkinto, keramiikkakisällin ammattitutkinto jakeramiikkamestarin erikoisammattitutkinto, kiviseppäkisällin ja kiviseppämestarin erikoisammattitutkinto,kultaajakisällin ammattitutkinto ja kultaajamestarin erikoisammattitutkinto,kultasepän ammattitutkinto ja kultaseppämestarin erikoisammattitutkinto, käsityöntekijänammattitutkinto ja käsityömestarin erikoisammattitutkinto, lasinpuhaltajakisällinammattitutkinto ja lasinpuhaltajamestarin erikoisammattitutkinto, mallinrakenta-

138jakisällin ammattitutkinto ja mallinrakentajamestarin erikoisammattitutkinto, saamenkäsityökisällinammattitutkinto ja saamenkäsityömestarin erikoisammattitutkinto, soitinrakentajakisällinja soitinrakentajamestarin erikoisammattitutkinto. Lisäksi on mahdollisuussuorittaa luonnontieteellisen alan konservoinnin ammattitutkinto.Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnon jatkumossa on suuri joukko tutkintoja. Tutkintojenyhdistäminen on mahdollista kultasepän alan tutkintojen kohdalla. Kultasepän alantutkintoihin kuuluvat kultasepän, hopeasepän ja kaivertajan ammattitutkinnot sekä kultaseppämestarin,hopeaseppämestarin sekä kaivertajamestarin erikoisammattitutkinnot.Kultasepän ala on pieni toimiala. Ammattien työnkuvat ovat usein erilaisia, mutta toimialanpienuuden, toimialalla toimivien yritysten pienuuden ja sitä kautta myös moniosaajuudenvaatimukset edellyttävät tutkintojen yhdistämistä. Lisäksi tutkintojen suorittaneitaon suhteellisen vähän (kultasepän ammattitutkinto v. 2008 4 kpl). Esitetään, että poistetaankultasepän, hopeasepän ja kaivertajan ammattitutkinnot sekä kultaseppämestarin,hopeaseppämestarin sekä kaivertajamestarin erikoisammattitutkinnotja että perustetaan uusi kultasepän alan ammattitutkinto ja kultasepän alan erikoisammattitutkinto,jossa voi valita kultasepän, hopeasepän tai kaivertajan erikoistumisalan.Tutkinnossa voidaan huomioida näin myös teknologinen kehitys, toimialanteollisuuden tarpeet sekä alalla työskentelevien monialainen osaaminen.Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto koostuu koulutusohjelmasta/osaamisalasta, jotkaovat vaatetuksen koulutusohjelma/osaamisala, tekstiilitekniikan koulutusohjelma/osaamisala,tekstiilihuollon koulutusohjelma/osaamisala sekä jalkinealan koulutusohjelma/osaamisala.Vaatetusalalla voi jatkaa vaatetusalan ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon sekäturkkurin ammattitutkintoon ja turkkurimestarin ammattitutkintoon. Tekstiilitekniikankoulutusohjelmasta voi jatkaa tekstiilialan ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon.Tekstiilihuollon koulutusohjelmasta voi jatkaa tekstiilihuollon ammattitutkintoon ja pesulateknikonerikoisammattitutkintoon, jotka on sijoitettu palvelu-klusteriin. Jalkinealalla voijatkaa jalkinealan ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon, laukku- ja nahka-alanammattitutkintoon ja laukku- ja nahkamestarin erikoisammattitutkintoon. Mahdollista onmyös jatkaa opintoja nahanvalmistajan ammattitutkintoon ja nahanvalmistajamestarin

139erikoisammattitutkintoon. Edellä mainitut ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnoteroavat profiililtaan toisistaan, joten ne on järkevää säilyttää entisenlaisina.Verhoilu- ja sisustusalan perustutkinto koostuu koulutusohjelmasta/osaamisalasta, jotkaovat verhoilualan koulutusohjelma/osaamisala ja sisustusalan koulutusohjelma/osaamisala.Verhoilualalla löytyy tutkintojen jatkumo, sillä opintoja voi jatkaa verhoilijanammattitutkintoon ja verhoilijamestarin erikoisammattitutkintoon. Myös sisustusalallaon ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto.Tässä tutkimuksessa sisustusala on sijoitettu kulttuuriklusteriin, mutta alalla on vahvakytkös rakennettu ympäristö -klusteriin, sillä alan yhtenä suuntautumisvaihtoehtona onsisustusrakentaminen ja sisäpintakäsittelyt. Sisustukseen liittyy useampi klusterin perustutkinto.Verhoilu- ja sisustusalan perustutkinnossa on erillinen sisustusalan koulutusohjelma,josta tutkinnon suorittaja valmistuu sisustajaksi. Tekstiili- ja vaatetusalanperustutkinnon vaatetuksen koulutusohjelmasta voi valmistua sisustusompelijaksi. Lisäksikäsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnon ympäristön suunnittelun ja rakentamisenkoulutusohjelmassa voi erikoistua sisustusalaan ja erityisesti sisustusrakentamiseen.Useamman perustutkinnon liittyminen sisustusalaan selittynee sillä, että sisustusalaankuuluvat sekä sisustustekstiilit että sisustusrakentaminen. Sisustusalan opintojenyhdistäminen on kuitenkin perusteltua selkeyden ja samanlaisten opintosisältöjenvuoksi. Verhoilu- ja sisustusalan perustutkinnon sisustusalan koulutusohjelma kohdistuulähinnä sisustusrakentamiseen. Pakollisia opintoja ovat sisärakennustyöt, sisustustyöt,maalaus- ja päällystystyöt ja kalusterakentaminen sekä sisustusverhoilu. Valinnaisiksiopinnoiksi voi valita esimerkiksi huonekalujen kunnostamista, rakennusten koristemaalaustaja huonekaluverhoilua. Samoin käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnon ympäristönsuunnittelun ja rakentamisen koulutusohjelman sisustusala keskittyy sisustusrakentamiseen.Nämä koulutusohjelmat on syytä yhdistää. Esitetään, että poistetaanverhoilu- ja sisustusalan perustutkinnosta sisustusalan koulutusohjelma ja liitetäänse yhdeksi käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnon koulutusohjelmaksi.Sisustusalan liittäminen yhdeksi käsi- ja taideteollisuusalan perustutkintoa merkitseesitä, että verhoilu- ja sisustusalan perustutkintoon jää vain verhoilualan koulutusohjel-

140ma. Myös verhoilualan koulutusohjelma on järkevää liittää yhdeksi käsi- ja taideteollisuusalanperustutkintoa. Verhoilu on perinteistä käsityötä ja osittain kalusteidenentisöintiä, johon jo tällä hetkellä käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnossa voi erikoistua.Musiikki-, teatteri- ja tanssiala koostuu kolmesta perustutkinnosta, jotka ovat tanssialanperustutkinko, musiikkialan perustutkinto ja sirkusalan perustutkinto. Tanssialan perustutkinnossaon vain yksi tanssijan koulutusohjelma. Sirkusalan perustutkinnossa on vainyksi sirkusalan koulutusohjelma. Tanssialalla on vain tanssialan perustutkinto, samoinkuin sirkusalalla on sirkusalan perustutkinto. Jatkumoa ammatti- ja erikoisammattitutkintoihinei ole.Musiikkialan perustutkinto koostuu kolmesta koulutusohjelmasta/osaamisalasta, jotkaovat musiikin koulutusohjelma, musiikkiteknologian koulutusohjelma ja pianonvirityksenkoulutusohjelma. Musiikkialalla voi jatkaa rytmimusiikkituotannon ammattitutkintoon,jonka 4 valinnaista osaamisalaa ovat ohjelmatuottaja, äänitetuottaja, ääniteknikko jalauluntekijä. Musiikkialan tutkinnoissa ei ole tutkintojen jatkumoa erikoisammattitutkintoon.Teatterialalla on teatterialan ammattitutkinto ja teatterialan erikoisammattitutkinto. Teatterialanammattitutkinnossa suuntautumisalaksi voi valita tuotantotekniikan, esitystekniikan,lavasterakennuksen, pukujen valmistuksen, maskeerauksen tai nukketeatterin. Teatterialanerikoisammattitutkinnossa suuntautumisalaksi voi valita esitystekniikan; valo,esitystekniikan; ääni, esitystekniikan; näyttämö, lavastuksen toteutuksen, puvustuksentoteutuksen ja maskeerauksen. Lisäksi erikoisammattitutkintoon kuuluu teatterialanesimiestaidot, joka erottaa sen ammattitutkinnosta.Musiikki-, sirkus- ja tanssialan perustutkinnot on pidetty erillään omien taiteenlajiensavuoksi. Ennakoinneissa tulee kuitenkin esille se, että tulevaisuuden taiteilijoiden ammattitaittoonkuuluu monipuolinen taiteellinen osaaminen sekä taiteellisen osaamisen kytkeminenjohonkin toiseen alaan. Ennakoinneissa perätään myös uusien kulttuurien jataiteen muotojen syntymistä. Eri taiteen alojen peruskoulutuksen yhdistämisellä voidaan

141saavuttaa näitä tavoitteita. Ennakointien perusteella taiteellisten perustutkintojen yhdistämiselleja kytkemiselle toisiinsa on perusteita. Esitetään, että perustetaan uusi taiteellisenilmaisun perustutkinto, joka koostuu musiikkialan, tanssialan ja sirkusalankoulutusohjelmista. Näin saavutettaisiin monipuolistavaa koulutusta taitelijanuran alkua ajatellen ja monipuolisia viihdealan taitelijoita. Taiteellisen ilmaisun perustutkintosisältää tutkinnon suorittajan niin halutessa oman taiteenlajin opintojen lisäksi vapaastivalittavan toiseen taiteenlajin opintoja. Kaikille yhteisiä opintoja ovat eri taiteenlajien yhteiset produktiot sekä mahdollisesti myös taiteellinen ilmaisu ja esiintyminen,esityksen valmistaminen ja toteuttaminen.Osaamistarpeiden sisältyminen tutkintojen nykyisiin ammattitaitovaatimuksiin:Seuraavassa taulukossa (taulukko 6) esitetään kootusti, miten tulevaisuuden osaamistarpeetnäkyvät voimassa olevissa tutkinnoissa. Yrittäjyysosaaminen näkyy hyvin tutkinnoissa.Myös tietotekninen osaaminen sisältyy useisiin tutkintoihin, mutta tutkinnonosat kohdistuvat lähinnä perus ATK-taitoja, joten tämä osaaminen vaatisi parempaahuomioimista tutkinnoissa. Lisäksi voidaan todeta, että kulttuuriosaaminen, palvelujenkonseptointi- ja tuotteistamisosaaminen, moniosaaminen, tekijänoikeus- ja sopimusosaaminenja markkinointiosaaminen ei näy riittävällä tavalla kaikissa tutkinnoissa.Tulevaisuudessa on tarpeen tehdä yrittäjyysopinnot pakollisiksi perustutkinnoissa ja erikoisammattitutkinnoissa,sillä yrittäjyysosaaminen on merkittävä tulevaisuuden osaamistarvetällä klusterilla. Kulttuuriklusterin tutkinnoista valmistuneet toimivat hyvin suuressamäärin yksityisyrittelijöinä ja ammatinharjoittajina ja freelancereina. Esitetään,että yrittäjyys otetaan pakollisiksi tutkinnon osiksi perustutkinnoissa. Yrittäjyyteenliittyviin tutkinnon osiin on luontevaa yhdistää kaksi muuta tulevaisuuden osaamistarvetta,jotka ovat markkinointiosaaminen ja tekijänoikeus- ja sopimusosaaminen. Esitetään,että yrittäjyyteen liittyvien tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksissa lisätäänmarkkinointiosaamiseen ja tekijänoikeuskysymyksiin liittyviä vaatimuksia.Yrittäjyyden ohella myös kulttuuriosaamista esitetään yhdeksi pakolliseksi tutkinnonosaksi perustutkintoihin. Lisäksi esitetään, että tietoteknisen osaamisen

142ja palvelujen konseptointiin ja tuotteistamiseen liittyviä ammattitaitovaatimuksialisätään.Moniosaaminen ei näy tällä hetkellä tutkinnoissa. Lähitulevaisuudessa on ajankohtaistaselvittää, minkä eri alojen tutkintoihin olisi tarpeen sisällyttää jossain määrin taiteenopintoja ja toisaalta se, minkä eri alojen opintoja olisi tarpeen sisällyttää taiteen opintoihin.Taiteen soveltava käyttö tulee tulevaisuudessa lisääntymään.Seuraavassa taulukossa (taulukko 7) on nostettu esiin tutkinnoittain esimerkkejä siitä,miten osaamistarpeet löytyvät tutkinnoista.

143Taulukko 7. Kulttuuriklusterin osaamistarpeiden tarkastelu.TULEVAISUUDENOSAAMISTARVEOSAAMISTARPEENTÄSMENNYSKulttuuriosaaminen Kulttuurinen lukutaitoeli eri kulttuurien jakulttuuriperinnön ymmärtäminenja tunteminensekä eri kulttuurienvuorovaikutuksenedistäminenPalvelujen konseptointi-ja tuotteistamisosaaminenMateriaalisten ja immateriaalistentuotteiden,hyödykkeiden ja palveluidenideointi, suunnitteluja tuotanto. Omanosaamisen ja palvelujentuotteistaminenerilaisille asiakasryhmille.KULTTUURIOSAAMISTARPEEN NÄKYMINEN NYKYISTEN TUTKIN-TOJEN AMMATTITAITOVAATIMUKSISSAKäsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto:”Kulttuurin soveltaminen käsityöhön”, tutkinnon osaKäsi- ja taideteollisuusalan, tanssialan, musiikkialan, sirkusalanperustutkinto:-”Kultturien tuntemus”, valinnainen tutkinnonKultaseppämestarin erikoisammattitutkinto:-”Kulttuuriosaaminen” -pakollinen tutkinnon osaSisustusalan ammattitutkinnon ammattitaitovaatimuksissa:”Tutkinnon suorittaja tuntee rakentamisen ja sisustamisen perinnettä”Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto:”Tuotteen suunnittelu” pakollinen tutkinnon osa tuotteen suunnittelunja valmistuksen koulutusohjelmassa”Palvelun toteuttaminen” pakollinen tutkinnon osa ympäristönsuunnittelun ja rakentamisen koulutusohjelmassaTilaustyön valmistaminen” ja ”Palvelun tuotteistaminen”, ”Tuotekehitys”- valinnainen tutkinnon osaKäsityöntekijän ammattitutkinto:”Tuotteiden suunnittelu” -pakollinen tutkinnon osaKäsityömestarin erikoisammattitutkinto:”Tuotteistaminen” -pakollinen tutkinnon osaLaukku- ja nahkamestarin erikoisammattitutkinto:”Tuotesuunnittelu” -pakollinen tutkinnon osaVASTAAVATKO NYKYISET AM-MATTITAITOVAATIMUKSET TU-LEVAISUUDEN OSAAMISTAR-PEITA?kulttuurinen lukutaito näkyy perustutkinnoissaja yhdessä ammattijaerikoisammattitutkinnossakulttuurinen lukutaito on valinnainentutkinnon osa perustutkinnoissatulevaisuuden osaamistarpeenavaatisi huomioimista pakollisenatutkinnon osana useammissa tutkinnoissaosaamistarve näkyy useissa tutkinnoissaperustutkinnoista näkyy vain käsijataideteollisuusalan perustutkinnonosissa ja kuvallisen ilmaisunperustutkinnon ammattitaitovaatimuksissaosaamistarve vaatisi parempaahuomioimista, sillä klusterin tutkinnonvalmistavat itsenäiseenammatinharjoittamiseen

144Moniosaaminen Eri taiteenalojen perusosaaminenja yhdistäminen,oman osaamisensiirto muille aloille,toinen ammatti.Yrittäjyys- ja markkinointiosaaminenYrittäjän perustiedot ja-taidot omien töiden jaosaamisen markkinointi.Jalkinealan ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto:”Tuotesuunnittelu” valinnainen tutkinnon osaKultasepän ammattitutkinto:”Suunnitteluvalmiudet” -pakollinen tutkinnon osaKiviseppämestarin erikoisammattitutkinto:”Tuotesuunnittelu ja markkinointi” pakollinen tutkinnon osaKultaseppämestarin, hopeaseppämestarin ja kaivertajamestarinerikoisammattitutkintojen”Yritystoiminta ja markkinointi” osassa ammattitaitovaatimuksiinon kirjattu: ”Tutkinnon suorittaja osaa arvioida, kehittää ja testataerilaisia liikeideoita”Musiikkialan perustutkinnossa:ammattitaitovaatimuksissa ”suunnittelee työtehtävän sisällön jatoteutuksen”Sirkusalan perustutkinto:”Sirkusesityksen tuottaminen” valinnainen tutkinnon osa sirkusalanperustutkinnossaSirkusalan perustutkinnossa:ammattitaitovaatimuksissa ”tuottaa klovninumeroita”Sirkusalan perustutkinto:”Sirkuslajien monialainen harjoittelu” valinnainen tutkinnonTanssialan perustutkinnon ammattitaitovaatimuksissa:”käyttää musiikin teorian perusperiaatteita ja musiikillista osaamistaantanssijan työssä”Tanssialan, musiikkialan, sirkusalan perustutkinto:”Yrittäjyys”, valinnainen tutkinnonKäsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto, turkkurin ammattitutkinto,verhoilijamestarin ja laukku- ja nahkamestarin erikoisammattitutkinto:”Yritystoiminta” -valinnainen tutkinnontutkintoihin ei sisälly muihin taiteenlajeihinliittyviä tutkinnon osiatutkintoihin ei sisälly oman osaamisensiirtoa muille aloilletutkintoihin ei sisälly muiden alojentutkintojen osiayrittäjyysosaaminen on huomioitumonissa perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissayrittäjyysosaaminen on pääsääntöisestivalinnaisena tutkinnonosanaklusterin tutkinnoista valmistuneettoimivat yksityisyrittäjinä; tämä

145Turkkurimestarin erikoisammattitutkinto:”Yritystoiminta ja markkinointi” -valinnainen tutkinnon osaTekstiilialan ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto, teatterialanammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto, jalkinealanammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto, vaatetusalan ammattitutkintoja erikoisammattitutkinto, soitinrakentajan ammattitutkinto,soitinrakentajamestarin erikoisammattitutkinto, kultaajakisällinammattitutkinto, kultaajamestarin erikoisammattitutkinto,luonnontieteellisen alan konservoinnin ammattitutkinto,sisustusalan ammatti- ja erikoisammattitutkinto”Yrittäjyys”, valinnainen tutkinnon osaklusterin ominaispiirre tulisi huomioidayrittäjyysopintojen pakollisuudenja valinnaisuuden kohdalla;yrittäjyysopinnot tulisi olla pakollisiatutkinnon osiamarkkinointiosaaminen ei näy tarvittavallatavalla tutkinnon osissamarkkinointiosaamista pitäisi korostaayrittäjyyteen liittyvien tutkinnonosien ammattitaitovaatimuksissaRytmimusiikkituotannon ammattitutkinto:”Yrittäjyys”, pakollinen tutkinnon osaKäsityöntekijän ammattitutkinto:”Käsityöyrityksen tuotanto ja liiketoiminta” –pakollinen tutkinnonosaLaukku- ja nahka-alan ammattitutkinto:”Yritystoiminta” -pakollinen tutkinnon osaTekstiilialan ammattitutkinto:”Tekstiilialan tuotantotalous ja yritystoiminta” -pakollinen tutkinnonosaTekstiilialan erikoisammattitutkinto:”Tekstiilialan yrittäjyys ja työnopastus” -pakollinen tutkinnon osaKiviseppäkisällin ammattitutkinto:”Tuotanto, yritystoiminta ja markkinointi” -pakollinen tutkinnonosaKiviseppämestarin, lasinpuhaltajamestarin erikoisammattitutkinto,valinnainen mallinrakentajamestarin erikoisammattitutkinto:”Johtaminen ja yritystoiminta” -pakollinen tutkinnon osa

146Kultaseppämestarin erikoisammattitutkinto:”Yritystoiminta ja markkinointi” -valinnainen tutkinnon osaMusiikkialan perustutkinto:ammattitaitovaatimuksissa ”markkinoi osaamistaan”Tekijänoikeus- jasopimusosaaminenTekijänoikeuslainsäädännönja alan yleistentyöehtosopimustensekä sopimus käytännöntuntemus ja hallintaSirkusalan perustutkinto:ammattitaitovaatimuksissa ”laatia cv:n, markkinoida osaamistaan”,myös arvioinnin kohteena ”markkinointiosaaminen”Musiikkialan perustutkinto:kaikille pakollisten tutkinnon osien kohdalla ammattitaitovaatimuksissa”noudattaa ammattialan yleisiä sopimuksia, verotuskäytäntöäja tekijänoikeuslakia”arvioinnin kohteena ”Sopimuskäytännön tuntemus”Käsityöntekijän ammattitutkinto:ammattitaitovaatimuksessa ”Tutkinnon suorittaja tuntee mallioikeudenja tekijänoikeuden sekä toimii niiden mukaisesti”näkyy vain muutamassa tutkinnossaosaaminen vaatisi parempaahuomioimista klusterin tutkinnoissaKiviseppäkisällin ammattitutkinto:”Tuotanto, yritystoiminta ja markkinointi” –osan tavoitteeksi onkirjattu: Tutkinnon suorittaja tuntee tuotevastuu- ja tekijänoikeuslainsäädäntöäTietotekninenosaaminenIT-teknologian uusiensovellutusten tuntemustaja hallintaLasinpuhaltajamestarin, mallinrakentajamestarin ja kiviseppämestarinerikoisammattitutkintojen”johtaminen ja yritystoiminta” -osassa ammattitaitovaatimuksiinon kirjattu: ”Hän tietää työlainsäädännön velvoitteet ja työmarkkinajärjestöjenyleiset sopimukset sekä niiden pääkohdat.”Käsi- ja taideteollisuusalan, tanssialan, musiikkialan, sirkusalanperustutkinto:”Tieto- ja viestintätekniikka” , valinnainen tutkinnon osaMusiikkialan perustutkinto:kaikille pakollisten tutkinnon osien kohdalla arvioinnin kohteena”Tietotekniikan käyttö”Sirkusalan perustutkinto:ammattitaitovaatimuksissa ”hyödyntää tietotekniikan ja teknolotieto-ja viestintätekniikka valinnaisenatutkinnon osana useassa perustutkinnossa,jolloin tutkinnonosa keskittyy kuitenkin ATK:n perustaitoihinmuutamassa ammatti- ja erikoisammattitutkinnossahuomioituvaatisi parempaa ammattialakohtaistahuomiointia

147gian mahdollisuuksia työskentelyssään”Laukku- ja nahka-alan ammattitutkinto:”Ammattialakohtainen tietotekniikka” -pakollinen tutkinnon osaVaatetusalan ammattitutkinto, vaatetusalan ja laukku- ja nahkaalanerikoisammattitutkinto, turkkurin ammattitutkinto ja turkkurimestarinerikoisammattitutkinto:”Ammattialakohtainen tietotekniikka” -valinnainen tutkinnon osa

1486.7.4 KehittämisesityksetTutkintorakenteeseen liittyvät esityksetEsitetään yhdistettäväksi musiikkialan, tanssialan ja sirkusalan perustutkinnot uudeksitaiteellisen ilmaisun perustutkinnoksi, jolloin erikoistuminen tapahtuu valinnaisuudenkautta.Esitetään, että liitetään verhoilu- ja sisustusalan perustutkinnon sisustusalan koulutusohjelmakäsi- ja taideteollisuusalan perustutkintoon.Esitetään, että liitetään verhoilu- ja sisustusalan perustutkinnon verhoilualan koulutusohjelmakäsi- ja taideteollisuusalan perustutkintoon.Esitetään yhdistettäväksi hopeasepän, kultasepän ja kaivertajan ammattitutkinnotuudeksi kultasepän alan ammattitutkinnoksi, jolloin erikoistuminen tapahtuu valinnaisuudenkautta.Esitetään yhdistettäväksi hopeaseppämestarin, kultaseppämestarin ja kaivertajamestarinerikoisammattitutkinnot uudeksi kultasepän alan erikoisammattitutkinnoksi,jolloin erikoistuminen tapahtuu valinnaisuuden kautta.Tutkintojen rakenteeseen ja muodostumissääntöihin liittyvät esityksetEsitetään, että kulttuuriosaaminen otetaan pakolliseksi tutkinnon osaksi perustutkintoihin.Esitetään, että kehitetään perustutkintoihin ”Yrittäjyys ja tekijänoikeus” -nimistä pakollistatutkinnon osaa, joka sisältää yrittäjyyteen, markkinointiin ja tekijänoikeuksiinliittyviä teemoja.

149Ammattitaitovaatimuksiin liittyvät esityksetEsitetään, että lisätään markkinointiosaamista yrittäjyyteen liittyvissä tutkinnon osissa.Esitetään, että lisätään tekijänoikeuskysymyksiin liittyviä ammattitaitovaatimuksia.Esitetään, että vahvistetaan tietoteknistä osaamista.Esitetään, että palvelujen konseptointiin ja tuotteistamiseen liittyviä ammattitaitovaatimuksialisätään.6.8 ELEKTRONIIKKA, KONEENRAKENNUS JA PROSESSITEOLLISUUSElektroniikka-, koneenrakennus- ja prosessiteollisuusklusteri määritellään tässä tutkimuksessatehdasympäristössä tapahtuvaksi tuotantoprosessiksi. Tässä tutkimuksessaklusteriin sijoitetaan elintarvike-, energia-, kemian, paperi- ja puu-, kone- ja metalli- sekäsähkö-, elektroniikka ja tietotekniikka-alan tutkinnot. Klusteri tarkoittaa tuotteen tai materiaalin”työstämistä” ja tehdasympäristön huoltoa ja kunnossapitoa. Ominaista klusterilleon työskentely teollisuudessa erilaisissa tuotantoprosesseissa ja erilaisten teknologioidenparissa.6.8.1 Toimintaympäristön kuvausElektroniikka-, koneenrakennus- ja prosessiteollisuusklusterin tulevaisuutta kuvaavatennakointiraporttien perusteella seuraavat piirteet:Globaali kilpailu ja kansainvälistyminen. Elektroniikka-, koneenrakennus- japrosessiteollisuusklusteriin kuuluvat alat ovat tyypillisesti sellaisia, joiden kannattavuusja kilpailukyky on sidoksissa kansainvälisiin markkinoihin. Kuluttamisen jatuotannon maantieteelliset painopisteet muuttuvat ja tämä tuo haasteita suomalaiselleteollisuudelle. Teollisuustyö ja työympäristöt muuttuvat yhä kansainvälisimmiksija monikulttuurisemmiksi.

150Teknologinen kehittyminen ja automaation lisääntyminen. Informaatioteknologiaja automaatio kehittyvät voimakkaasti klusterin ydinaloilla ja niiden avullapystytään entisestään tehostamaan teollisuuden prosesseja. Teknologinen kehittyminenja automaation lisääntyminen vähentävät klusterin rutiininomaisia tehtäviä.Tuotantotavat muuttuvat ja esimerkiksi metallialalla odotetaan jatkossasuunnittelutehtävien korostuvan.Ympäristöteknologian ja ympäristöön liittyvien vaatimusten korostuminen.Ympäristökysymysten nähdään korostuvan tulevaisuudessa kaikilla klusterin toimialoilla.Ympäristöön liittyvät säädökset lisääntyvät ja tiukantuvat, prosesseiltavaaditaan energiatehokkuutta ja ympäristövaikutusten läpinäkyvyyttä. Myösasiakkaiden ympäristötietoisuus kasvaa.Moniosaamisen vaatimuksen kasvaminen. Automaation, tietojärjestelmien kehittymisenja yleisen teknologisen kehittymisen vuoksi teollisuuden työtehtävätmuuttuvat yhä laaja-alaisemmiksi ja siksi tulevaisuudessa vaaditaan moniosaajuutta.Palvelukulttuurin ja asiakaslähtöisyyden kehittyminen. Teollisuudessa korostuujatkossa asiakassuhteiden merkitys ja teollisuudessa on oltava valmius vastataasiakkaiden nopeastikin muuttuviin tarpeisiin. Markkinasyklit nopeutuvat ja siksiasiakaslähtöisyys ja palvelukulttuuri korostuvat. Tulevaisuuden haasteenanähdään myös kuluttajakäyttäytymisen muuttuminen.

1516.8.2 Tulevaisuuden osaamistarpeetEdellä kuvatut teollisuuden toimintaympäristöä luonnehtivat piirteet tuottavat tulevaisuudessaosaamistarpeita, joita seuraavassa kuviossa (kuvio 15) esitellään.Informaatiotekniikan,uusienteknologioidenja automaationosaaminenAsiakaspalveluosaaminenYmpäristö- jaenergiaosaaminenTEOLLISUUSProsessi- javalmistusosaaminenMateriaali- jaraaka-aineosaaminenToimialanperustaidot jamoniosaaminenKuvio 15. Elektroniikka-, koneenrakennus- ja prosessiteollisuusklusterin osaamistarpeetOsaamistarpeet on tiivistetty kuuteen pääteemaan, joita kuvataan sisältöjen osalta tarkemminseuraavassa:Informaatiotekniikan, uusien teknologioiden ja automaation osaaminen ontulevaisuudessa yhä merkittävämmässä asemassa. Näiden osaamisalojen tarkkaakehittymistä ja niiden liittyviä osaamistarpeita on vaikea yksilöidä, mutta onselvää, että valmiutta uusien teknologioiden ja tietojärjestelmien käyttöön on oltava.Tällaisia kehittyviä teknologioita, jotka tulevat vaikuttamaan teollisuudentyöhön ja osaamiseen, ovat esimerkiksi bio- ja nanoteknologia, materiaalitekno-

152logia, ympäristö- ja uudet energian tuotantoteknologiat. Lisäksi tarvitaan mekatroniikkaanja robotiikkaan liittyvää osaamista.Prosessi- ja valmistusosaaminen on teollisuusklusteriin liittyvää perusosaamista,jota tarvitaan myös tulevaisuudessa. Valmistusmenetelmät kehittyvät jaosaamisessa korostuvat tuotannon ohjausjärjestelmiin liittyvä osaaminen, erilaisetvalmistusmenetelmät ja testaus. Tämä osaamisalue liittyy myös moniosaamiseen,sillä työntekijöiltä edellytetään jatkossa monenlaisten prosessien hallintaa.Prosessit kehittyvät suuntaan, jossa tuotteita voidaan varioida ja ne muuttuvatmodulaarisiksi.Ympäristö- ja energiaosaaminen. Klusterissa tarvittava ympäristöosaaminenon kytköksissä toisaalta teollisuuden prosessien ympäristötehokkuuteen ja ekologisiinarvoihin, mutta samalla ympäristöajattelu muuttaa myös koko tuotantoa.Tähän osaamiskokonaisuuteen liittyy myös alan ympäristövaikutuksia koskeviensäädösten ja ohjeiden tunteminen. Erityisesti ympäristöosaamista tarvitaan tuotekehitystehtävissä.Toimialan perustaidot ja moniosaaminen. Teollisuuden työtehtävissä tarvitaanjatkossakin osaamista, joka liittyy alan perusluonteeseen. Tällaisia tehtäviä ovatesimerkiksi kunnossapitoon ja huoltoon liittyvät tehtävät ja teknisiä prosessin ohjauksenosaamista vaativat tehtävät. Lisäksi vaaditaan laite- ja tuotetuntemusta,piirustusten lukutaitoa sekä hitsaus- ja muita käytännön työtaitoja. Toisaalta vaaditaanmoniosaamista, sillä teollisuuden työtehtävät muuttuvat nopeasyklisemmiksija dynaamisemmiksi.Materiaali- ja raaka-aineosaaminen. Teollisuusprosesseihin liittyy materiaalienja raaka-aineiden käsittelyä, joten niiden tunteminen ja niiden käsittelyyn ja valmistusprosesseihinliittyvä osaaminen on myös jatkossa tärkeää. Teollisuudessaotetaan myös käyttöön uusia materiaaleja ja raaka-aineita.Asiakaspalveluosaaminen. Klusterin työtehtävät ovat muuttumassa suuntaan,jossa korostuvat yksilölliset ja asiakkaiden tarpeisiin kehitetyt palveluratkaisut.Verkostoituminen lisääntyy ja asiakassuhteet perustuvat kumppanuuteen. Klusterinasiakaslähtöiseen toimintatapaan kuuluvat mm. erilaiset palvelu-, elinkaari- ja

153jälkihoitotehtävät, joilla palveluosaaminen korostuu. Tehtävät kansainvälistyvät,jolloin tarvitaan myös kielitaitoa ja monikulttuurista osaamista.6.8.3 Nykytilan analyysiElektroniikka-, koneenrakennus- ja prosessiteollisuusklusterin tutkintorakennettakoskevat yleiset havainnot:Elektroniikka-, koneenrakennus- ja prosessiteollisuusklusterin perustutkintoja on yhteensäyksitoista kappaletta. Perustutkintoja ovat prosessiteollisuuden, elintarvikealan,laboratorioalan, muovi- ja kumitekniikan, puualan, kone- ja metallialan, kaivosalan, kello-ja mikromekaniikan, veneenrakennuksen, sähkö- ja automaatiotekniikan sekä tietojatietoliikennetekniikan perustutkinnot.Prosessiteollisuuden perustutkinto koostuu viidestä koulutusohjelmasta / osaamisalasta,jotka ovat levyteollisuuden, sahateollisuuden, kemiantekniikan, biotekniikan ja paperiteollisuudenkoulutusohjelmat. Kaikista koulutusohjelmista valmistutaan prosessinhoitajaksi.Prosessiteollisuuden perustutkinto edustaa uutta, laaja-alaiseen ammattitaitoonperustuvaa tutkinnon muodostumista, joka vastaa hyvin klusterin tulevaisuuden osaamistarpeita.Samalle jatkumolle prosessiteollisuuden perustutkinnon kanssa voidaan sisällyttää kemianteollisuuden,korroosionestomaalarin, levyalan, paperiteollisuuden ja saha-alanammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnoista kemianteollisuuden, paperiteollisuuden,levymestarin ja sahamestarin erikoisammattitutkinnot. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnotovat luonteeltaan erikoistavia, jota osoittaa suuri valinnaisten osien määrä.Elintarvikealan perustutkinto koostuu neljästä koulutusohjelmasta / osaamisalueesta,jotka ovat elintarviketekniikan, leipomoalan, liha-alan ja meijerialan koulutusohjelmat.Jokaisesta koulutusohjelmasta valmistuva saa eri tutkintonimikkeen. Perustutkinnon rakennevastaa hyvin klusterin tulevaisuuden osaamistarpeita. Samalle tutkintojatkumollesijoittuu 4 ammattitutkintoa (elintarviketeollisuuden, leipomoteollisuuden, lihateollisuudenja meijeriteollisuuden) ja 1 erikoisammattitutkinto (elintarviketekniikan). Palvelu-

154klusteriin sijoitetut elintarvikejalostajan, kondiittorin, leipurin, lihanjalostajan, maidonjalostajanammattitutkinnot sekä kondiittorimestarin, leipurimestarin erikoisammattitutkinnotovat lähellä elintarvikealan tutkintoja. Palvelu-klusterin yhteydessä on esitetty, ettänäitä tutkintoja on syytä kehittää käsityövaltaisemmaksi ja palvelemaan pienyritystentarpeita.Laboratorioalan perustutkinnon muodostaa yksi koulutusohjelma / osaamisala ja siitäsaatava yksi tutkintonimike. Perustutkinnon jälkeen ei ole löydettävissä suoraa jatkumoaammatti- tai erikoisammattitutkinnoista.Muovi- ja kumitekniikan perustutkinto koostuu kahdesta koulutusohjelmasta / osaamisalasta,jotka ovat kumitekniikan ja muovitekniikan koulutusohjelmat. Molemmistakoulutusohjelmista saa oman tutkintonimikkeen. Samalle jatkumolle sijoittuvat ammattitutkinnoistakumialan ja muovimekaanikon ammattitutkinnot ja muovitekniikan erikoisammattitutkinto.Puualan perustutkinto koostuu yhdestä koulutusohjelmasta, joka on teollisuuspuusepänkoulutusohjelma (tutkintonimike puuseppä). Samalle jatkumolle sijoittuvat puusepänalan ammattitutkinto ja puusepän alan erikoisammattitutkinto. Ammatti- ja erikoisammattitutkintojenmäärä on riittävä.Kaivosalan perustutkinto koostuu kahdesta kaivosalan koulutusohjelmasta, jotka tuottavattutkintonimikkeet kaivosmies tai rikastaja. Samaan jatkumoon kuuluu kaivosalanammattitutkinto. Kaivosalalla ei ole erikoisammattitutkintoa.Kello- ja mikromekaniikan perustutkinnon muodostavat kelloalan (tutkintonimike kelloseppä)ja mikromekaniikan koulutusohjelmat / osaamisalat (tutkintonimike mikromekaanikko).Samalle jatkumolle sijoittuvia ammatti- ja erikoisammattitutkintoja ei ole.Veneenrakennuksen perustutkinto rakentuu yhdestä veneenrakennuksen koulutusohjelmasta/ osaamisalasta, jonka tutkintonimikkeenä on veneenrakentaja. Samaan jatkumoonkuuluvat veneenrakentajan ammattitutkinto ja venemestarin erikoisammattitutkinto.

155Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkintoon kuuluvat kaksi tieto- ja tietoliikennetekniikankoulutusohjelmaa / osaamisalaa, joiden tutkintonimikkeet ovat elektroniikkaasentajaja ICT-asentaja. Koulutusohjelmilla on yksi yhteinen pakollinen tutkinnon osa jayhteensä yhdeksän yhteistä valinnaista tutkinnon osaa. Samalle jatkumolle sijoittuvatammattitutkinnoista tietokoneasentajan ja tietoliikenneasentajan ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnoistatietokoneyliasentajan ja tietoliikenneyliasentajan erikoisammattitutkinnot.Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen määrä on riittävä ja niiden erillisyys perusteltua.Tutkintonimikkeiden kehittämistä on syytä harkita.Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon muodostaa kaksi sähkö- ja automaatiotekniikankoulutusohjelmaa / osaamisalaa, joiden tuottamat tutkintonimikkeet ovatsähköasentaja ja automaatioasentaja. Koulutusohjelmilla on kaksi yhteistä pakollistatutkinnon osaa ja yhteisiä valinnaisia tutkinnon osia on kuusi. Koulutusohjelmat sisältäväteriytyviä pakollisia tutkinnon osia vain 20 ov laajuisesti. Samalla jatkumolla on yksitoistaammattitutkintoa ja viisi erikoisammattitutkintoa. Esitetään, että yhdistetäänelektroniikka- ja sähköteollisuuden, elektroniikka-asentajan ja sähköasentajanammattitutkinnot yhdeksi sähkö- ja elektroniikka-alan ammattitutkinnoksi, jolloinvalinnaisuuksien kautta erikoistutaan eri osaamisaloille.Kone- ja metallialan perustutkintoon kuuluu kolme koulutusohjelmaa / osaamisalaa: automaatiotekniikanja kunnossapidon koulutusohjelma (tutkintonimikkeinä automaatioasentajaja kunnossapitoasentaja), valmistustekniikan koulutusohjelma (tutkintonimikkeinäkoneenasentaja, koneistaja, levyseppähitsaaja, työvälinevalmistaja ja hienomekaanikko)ja valimotekniikan koulutusohjelma (tutkintonimikkeinä valaja ja valumallinvalmistaja).Kaikille pakollisia tutkinnon osia on kolme ja kaikille valinnaisia tutkinnonosia on yhteensä 42. Kolmessa valinnaisessa tutkinnon osassa on kuitenkin osallistumisrajoitteitaja valinnaisten tutkinnon osien määrä on erilainen eri koulutusohjelmissa.Kone- ja metallialan jatkumolle sijoittuu 16 ammattitutkintoa ja 12 erikoisammattitutkintoa.Perustutkinnon tutkintonimikkeiden suuri määrä on johtanut siihen, että sekä ammatti-että erikoisammattitutkintotasolla on erillisiä tutkintoja, joiden osaamisprofiilit ovathyvin lähellä toisiaan. Esitetään, että yhdistetään valajan ja valumallinvalmistajan

156ammattitutkinnot sekä valajamestarin ja valumallimestarin erikoisammattitutkinnot.Klusteriin sijoittuu myös tekniikan erikoisammattitutkinto, joka sisältää työnjohtamista,prosessinjohtamista, henkilöstöjohtamista, asiakaspalvelun johtamista. Tutkinto on selkeästityönjohtoon ja esimiestehtäviin valmistava koulutus. Tutkimuksen yleisiin esityksiinsisältyy esitys klusterit ylittävän johtamisen erikoisammattitutkinnon perustamista.Tästä syystä esitetään, että tekniikan erikoisammattitutkinto poistetaan ja sen sisältöliitetään osaksi yleistä johtamisen erikoisammattitutkintoa.Osaamistarpeiden sisältyminen nykyisiin ammattitaitovaatimuksiin:Elektroniikka-, koneenrakennus- ja prosessiteollisuusklusteriin sijoittuvien perustutkintojenkirjatut ammattitaitovaatimukset vastaavat osittain edellä mainittuihin tulevaisuudenosaamisvaatimuksiin ns. substanssiosaamisen näkökulmasta. Kaikkien tutkintojen ammattitaitovaatimuksetvaativat kuitenkin selkeämpää painotusta em. tulevaisuudenosaamistarpeisiin.Yhteenvetona voidaan todeta, että uusiin teknologioihin ja uusiin materiaaleihin, prosessienhallintaan ja asiakaspalveluosaamiseen liittyvät osaamistarpeet eivät näy riittävällätavalla. Esitetään, että lisätään uusiin teknologoihin, materiaaleihin, kokonaisuuksienhallintaan sekä asiakaspalveluosaamiseen liittyviä ammattitaitovaatimuksia.Ympäristö ja energiaosaamiseen liittyvät osaamistarpeet eivät näy riittävällä tavallaammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa. Esitetään, että kehitetään ympäristöosaamiseenliittyvä tutkinnon osa ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin.Seuraavassa taulukossa (taulukko 8) on nostettu esiin tutkinnoittain esimerkkejä siitä,miten osaamistarpeet löytyvät tutkinnoista.

157Taulukko 8. Elektroniikka-, koneenrakennus- ja prosessiteollisuusklusterin osaamistarpeiden tarkastelu.ELEKTRONIIKKA, KONEENRAKENNUS JA PROSESSITEOLLISUUSTULEVAISUUDENOSAAMISTARVEInformaatiotekniikan,uusienteknologioiden jaautomaation osaaminenProsessi- ja valmistus-osaaminenOSAAMISTARPEENTÄSMENNYSToimialan informaatiotekniikanja tietojärjestelmienkäyttäminen,valmius uusientuotanto- ja automaatioteknologioidenkäyttöönottamiseen,mekatroniikkaan jarobotiikkaan liittyväosaaminenErilaisiin valmistusmenetelmiinliittyväosaaminen, tuotannonohjausjärjestelmiinliittyvä osaaminen,testausosaaminen,prosessien hallinta,poikkeavientilanteiden hallintaOSAAMISTARPEEN NÄKYMINEN NYKYISTEN TUTKIN-TOJEN AMMATTITAITOVAATIMUKSISSAProsessiteollisuuden perustutkinto:osaamistarve esillä sekä tutkinnon osina (esim. valinnaisettutkinnon osat Älyteknologian soveltaminen, Ympäristöteknologiansoveltaminen), ammattitaitovaatimuksissa(esim. kaikille pakollisessa tutkinnon osassa Tuotantoprosessitja prosessin ohjaus: ”osaa käyttää prosessinohjauksenautomaatiojärjestelmää, kun ohjaa ja valvoo prosessia”)että arvioinnin kohteena (esim. tutkinnon osassaTuotantoprosessit ja prosessin ohjaus arviointikohteenaAutomaatiojärjestelmän käyttö ja Tietojärjestelmien ja raporttienkäyttäminen)Prosessiteollisuuden perustutkinto:kokonaisuudessaan perustuu tälle osaamistarpeelleElintarvikealan perustutkinto:pakollisen tutkinnon osana Elintarvikeprosessien ohjausja käynnissäpito, koulutusohjelmittain pakollisena tutkinnonosana Elintarvikkeiden valmistus , kaikille valinnaisenaerikoistuotteiden valmistus prosessituotannossa.Laboratorioalan perustutkinto:kaikille valinnaisena tutkinnon osana Teollisuuden prosessit,jossa ammattitaitovaatimuksena ”osaa suunnitellaja tehdä valitsemansa teollisuuden alan tuotantoprosessienseurantaan ja laadunvalvontaan liittyvät keskeisetalakohtaiset laboratoriomääritykset ja tavallisimmat työhönsäkuuluvat materiaalitestaukset”VASTAAVATKO NYKYISET AMMATTI-TAITOVAATIMUKSET TULEVAISUUDENOSAAMISTARPEITA?Osaamistarpeeseen liittyviä mainintoja onlöydettävissä, mutta niitä on syytä painottaaenemmän ammattitaitovaatimuksissa. Klusterinammattitutkinnoissa ja erikoisammattitutkinnoissaosaamisalueita on lueteltunarunsaasti, mutta niissä ei korostu uusiinteknologioihin ja automaatioon liittyväosaaminen.Perustutkinnoissa osaamistarpeeseen liittyvätosa-alueet ovat laajasti esillä, muttaammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa painottuvatliikaa valmistamiseen liittyvät teemat.Niissä ammattitaitovaatimuksen onkuvattu yksityiskohtaisella tasolla, jolloinprosessien hallinnan kokonaisuus ei tuleesille.Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto:kaikille pakolliset tutkinnon osat Sähkö- ja automaatiotekniikanperusosaaminen ja Sähkö- ja automaatio-

158asennuksetYmpäristö- ja energia-osaaminenOmien työtehtävienympäristövaikutustenarviointi ja energiatehokkaidentyötapojenhallinta, ympäristökysymyksiinliittyvänteknologian hallinta,ympäristökysymyksiinliittyvien säädösten jaohjeiden hallintaTieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto:ammattitaitovaatimukset on kuvattu yksittäisten tehtävientasolla, jolloin laajempaa osaamistarpeen ilmenemistä onvaikea arvioidaAmmatti- ja erikoisammattitutkinnoissa korostuu valmistusmenetelmiinliittyvä osaaminen.Prosessiteollisuuden perustutkinto:kaikille pakollisessa tutkinnon osassa Käynnissäpito onammattitaitovaatimuksena ”osaa työskennellä aiheuttamattavaaraa ihmisille tai ympäristölle” ja kestävän kehityksenmukainen toiminta on arvioinnin kohteena eri tutkinnonosissa. Kaikille valinnaisena tutkinnon osina ovatBioenergian tuotanto, Energian tuotanto ja Ympäristöteknologiansoveltaminen.Tieto- ja viestintätekiiikan perustutkinto:löydettävissä arvioinnin kohteissaPerustutkinnoissa osaamisalue on esilläpääosin riittävästi (poikkeuksena Tieto-ja viestintätekniikan pt). Ammatti- jaerikoisammattitutkinnoissa osaamisalueei ole tarpeeksi painokkaasti esillä.Kaivosalan perustutkinto:kaikille valinnainen tutkinnonosa Laatu- ja ympäristöosaaminenSähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto:ei löydy tutkinnon osia eikä mainintoja ammattitaitovaatimuksissatai arviointikriteereissäLaboratorioalan perustutkinto:kaikille valinnainen tutkinnon osa Ympäristöanalytiikka,jonka yhtenä arvioinnin kohteena ovat ympäristökysymyksetVeneenrakennuksen perustutkinto:eri tutkinnon osien arviointikohteenaEintarvikealan perustutkinto:Elintarvikkeiden valmistus –pakollisessa tutkinnon osassaammattitaitovaatimuksena ympäristöä säästävien menetelmienkäyttäminen, samoin kaikissa valinnaisissa tut-

159kinnon osissaMetallien jalostuksen, Kemianteollisuuden ja Paperiteollisuudenammattitutkinto:on ympäristöosaamiseen liittyvä tutkinnon osa, samoinPaperiteollisuuden ja Kemianteollisuuden erikoisammattitutkinnoissaympäristöosaaminen on eri käsitteillä sisällytetty seuraavientutkintojen ammattitaitovaatimuksiin: elintarvikejalostajan,Raskaskalustomekaanikon, Koneistajan, Valajan jaValumallin valmistajan ammattitutkinnot, Elintarviketekniikan,Valajamestarin, Sahamestarin ja MuovitekniikanerikoisammattitutkinnotToimialan perustaidotja moniosaaminenKunnossapito- jahuoltoon liittyväosaaminen, laite- jatuotetuntemus, hitsaus-ja muut käytännöntaidot, prosesseihinliittyvä moniosaaminenKaikissa perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa toimialanperustaidot tulevat vahvasti esille. Moniosaamisenmahdollistaa erityisesti prosessiteollisuuden perustutkinto,jossa eri koulutusohjelmissa on mahdollisuus valita ”ristiin”valinnaisia tutkinnon osia. Moniosaajuus toteutuu heikostimuissa perustutkinnoissa. Ammattitutkinnot ovat luonteeltaanerikoistavia ja niissä painottuvat toimialaan liittyvä osaaminen,erikoisammattitutkinnot ovat samansuuntaisia.Yli toimialarajojen menevää moniosaajuuttatäytyy vahvistaa muissa kuin prosessiteollisuudenperustutkinnossa. Samoin moniosaajuuttatäytyy korostaa klusterin erikoisammattitutkinnoissa.Materiaali- ja raakaaineosaaminenMateriaalien ja raakaaineidentunteminen,niiden käsittely javalmistusosaaminen,uusien materiaalienkäyttöönottamiseenliittyvä osaaminenProsessiteollisuuden perustutkinto:osaaminen on esillä tutkinnon osina, ammattitaitovaatimuksinaja arvioinnin kohteena (esim. valinnaiset tutkinnonosat Puun käsittely, ammattitaitovaatimuksena Levyteollisuudenprosessin hallinta –tutkinnon osassa ”ottaahuomioon puun rakenteen, ominaisuudet ja viat puuntyöstössä” , valinnainen tutkinnon osa Tuoteosaaminen japakkausautomaation hallinta ammattitaitovaatimuksena”selvittää tuotantoprosessin päävaiheet raaka-aineistavalmiiksi tuotteiksi”)Materiaalien tuntemus on tutkintojen perusteissariittävästi esillä, mutta osaamista uusienmateriaalien käyttöönottamiseen eiperusteteksteistä löydy.Elintarvikealan perustutkinto:raaka-aineiden tunteminen ja oikea käyttäminen ovatselkeästi esillä eri tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksissa

160Veneenrakennuksen perustutkinto:Materiaalien hallinta on arviointikohteena kaikissa ammatillisissatutkinnon osissaSähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto:ammatillisissa tutkinnon osissa on arvioinnin kohteenaTyövälineiden ja materiaalin hallinta, mutta arviointikriteereissäpäähuomio on työvälineiden hallinnassa.Kaivosalan perustutkinto:ammatillisissa tutkinnon osissa on arvioinnin kohteenaTyövälineiden ja materiaalin hallinta.Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto:kaikille pakollisessa tutkinnon osassa Elektroniikan jaICT:n perustehtävät on arvioinnin kohteena Materiaalinhallinta, elektroniikka-asentajille pakollisessa tutkinnonosassa Elektroniikkatuotanto on ammattitaitovaatimuksena”osaa käyttää ja varastoida erilaisia tuotantomateriaaleja”,kaikille valinnaisessa tutkinnon osassa Valvonta- jailmoitusjärjestelmäasennukset on arviointikohteena materiaalinhallinta, Kodin elektroniikka ja asennukset –tutkinnon osassa on arvioinnin kohteena Materiaalien käsittelyja Sähköasennukset –tutkinnon osassa työvälineidenja materiaalien hallinta.Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa materiaalien jaraaka-aineiden tunteminen ja käsittely on hyvin esilläAsiakaspalveluosaaminenAsiakaspalvelutilanteisiinliittyvä vuorovaikutusosaaminen,kielitaito, monikulttuurinenosaaminen,oman toimialan jaalueen verkostojentunteminen ja niissätoimiminenAsiakaspalveluosaaminen ei näy perustutkinnoissa tutkinnonosien tasolla. Ainut poikkeus on Elintarvikealan perustutkinnonkaikille valinnainen tutkinnon osa Elintarvikkeiden valmistajanakansainvälisessä ympäristössä.Metallien jalostuksen, Kumialan, Saha-alan ja Paperiteollisuudenammattitutkinnoissa on osaamisalueeseen liittyvätutkinnon osa, samoin Paperiteollisuuden ja Sahamestarinerikoisammattitutkinnoissa. Koneenasentajan ammattitutkinnossaja Koneenasentajamestarin erikoisammattitutkinnossaon Toiminta asennuskohteissa –niminen tutkinnon osa, jossaammattitaitovaatimuksena on ”asiakkaan tarpeiden ja toimintatapojentuntemus sekä asiakaspalvelu”. Asiakkaiden tun-Asiakaspalveluosaamisen näkyminen eritutkintotasoilla on riittämätöntä.

temiseen liittyviä ammattitaitovaatimuksia on eri tutkintojentutkinnon osissa, mutta näkökulma ei ole asiakaspalvelussa.Toimialan ja alueen verkostoihin liittyviä mainintoja ei tutkinnonperusteissa ole.161

1626.8.4 KehittämisesityksetTutkintorakenteeseen liittyvät esityksetEsitetään, että sijoitetaan sähkö- ja automaatioaloihin liittyvät tutkinnot uuteen energiaklusteriin.Esitetään yhdistettäväksi valajan ja valumallinvalmistajan ammattitutkinnot sekä valajamestarinja valumallimestarin erikoisammattitutkinnot.Esitetään poistettavaksi tekniikan erikoisammattitutkinto ja sen sisältö liitettäväksiosaksi yleistä johtamisen erikoisammattitutkintoa.Esitetään yhdistettäväksi elektroniikka- ja sähköteollisuuden, elektroniikka-asentajanja sähköasentajan ammattitutkinnot yhdeksi sähkö- ja elektroniikka-alan ammattitutkinnoksi,jolloin valinnaisuuksien kautta erikoistutaan eri osaamisaloille.Tutkintojen rakenteeseen ja muodostumissääntöihin liittyvät esityksetEsitetään, että kehitetään ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin ympäristöosaamiseenliittyvä tutkinnon osa.Ammattitaitovaatimuksiin liittyvät esityksetEsitetään, että lisätään uusien teknologioiden käyttöön liittyvä ammattitaitovaatimuksia.Esitetään, että lisätään uusien materiaalien käyttöön liittyviä ammattitaitovaatimuksia.Esitetään, että lisätään ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa kokonaisuuksien hallintaaliittyviä ammattitaitovaatimuksia.Esitetään, että lisätään asiakaspalveluosaamiseen liittyviä ammattitaitovaatimuksia.6.9 TIETO JA VIESTINTÄTieto ja viestintä -klusteri määritellään tässä tutkimuksessa tietojenkäsittelypalveluiksisekä ääni-, kuva- ja tekstituotteiden tuotantotoiminnaksi. Tässä tutkimuksessa klusteriin

163sijoitetaan kuvataiteen, tietojenkäsittelyalan ja viestintäalan tutkinnot. Viestintäalaanvoidaan katsoa kuuluvaksi seuraavat toimialat: painoviestintä, sähköinen viestintä, tallenneviestintä,markkinointiviestintä, digitaalinen viestintä, uusmedia ja verkkoviestintä.Tieto- ja viestintäklusteri sisältää niin tavaratuotantoa, palvelutuotantoa kuin sisältötuotantoakin.Ominaista klusterille on työskentely digitaalisen tieto- ja viestintäteknologianparissa.6.9.1 Toimintaympäristön kuvausTieto- ja viestintäteknologia muovaavat toimintatapoja taloudessa ja kaikilla yhteiskunnansektoreilla uuteen muotoon. Viestintäteknologian murros näkyy monina toisiinsa risteytyvinäja toisiaan vahvistavina kehityspolkuina. Tulevaisuudessa kaikkialla läsnä olevaantiedonvälitykseen ja -hakuun perustuvat palvelut kehittynevät voimakkaasti. Yhteiskunnantoiminnot ja palvelut siirtyvät yhä enemmän verkkoon. Verkkopohjaisessayhteiskunnassa tarvitaan erillisten tietojärjestelmien integrointia. Myös kaupankäynti lisääntyyverkossa. Yritysten ja julkishallinnon palveluita kehitetään yhä enemmän itsepalvelu-ja palveluautomaatiopohjaisiksi. Viestimet ja teknologiat lähestyvät toisiaan nopeasti;samoissa tietoverkoissa liikkuu dataa, ääntä ja kuvaa ja vastaavasti samat päätelaitteetsopivat hyvin erilaisten sisältöjen käyttöön. Ohjelmoinnin ja ohjelmistojen roolion keskeinen tekijä tietotekniikan kehityksessä. (FinnSight 2015; Tieto ja viestintä)Tieto ja viestintä -klusterin tulevaisuuden toimintaympäristöä tulevat ennakointitiedonperusteella leimaamaan seuraavat piirteet, joiden pohjalta klusterilla työskentelevienosaamistarpeet rakentuvat:Globalisaatio. Markkinat ohjaavat ensisijaisesti teknistä kehitystä ja sisältöjentuotantoa. Maailmantalouden kansainvälistyminen yhdessä digitaalitekniikan jaerityisesti internetin kehityksen kanssa ovat luomassa aivan uudenlaiset sisältöjentuotannon maailmanmarkkinat. Globaali työnjako on johtanut rutiiniteollisuudensiirtymiseen halvan teollisuuden maihin. Euroopan teollisuusmaissa painopisteon siirtynyt tutkimus- ja kehitystoimintaan ja luoviin toimialoihin. Aineetto-

164man kulutuksen, erityisesti aineettomien palvelujen osuus kokonaiskulutuksestakasvaa. (Raittila ym. 2006, 55-56)Suomalaista yhteiskuntaa ja mediaa koskevat muutokset. Digitaalinen televisioja radio ovat moninkertaistaneet kanavamäärän, erikoisaikakauslehtien asemavahvistuu ja sanomalehdistössä on odotettavissa jakoa laatu- ja massalehdistöön.Taustalla on yhteiskunnan muutos: polarisoituminen, alakulttuurit ja individualismi.Kaikessa yhteiskunnallisessa toiminnassa viestinnän ja viestintäammattienkeskeinen rooli korostuu. Joukkoviestintä-välineiden rooli ihmisten arjessakasvaa, samoin viihdeteollisuuden tuotteiden kulutus. Samalla monet viestintätehtävätarkipäiväistyvät tavanomaisiksi kansalaistaidoiksi, mikä vähentää viestintäammattilaistentarvetta. Viestintäalalla toimivien tulee vastata yhä useampienja entistä pienempien ryhmien tarpeisiin, esimerkiksi tarvepainatuksen (engl. ondemandprinting), erikoislehtien ja paikkatietoisen sisällönjakamisen muodossamediamarkkinoiden kilpailun. Kansainvälistyminen jatkuu, mutta toisaalta myöspaikallisen ja fyysisen ympäristön merkitys kasvaa palveluiden tarjoamisessa.Viestintäalan toimijoilla tulee olla syvällistä näkemystä paikallisista olosuhteista,joko toimimalla suoraan kyseisessä ympäristössä tai verkostoitumalla paikallistenyhteisöjen kanssa. (Raittila ym. 2006)Mainontaa koskevat muutokset. Mainonta muodostaa merkittävän osan viestintäalanliiketoiminnasta. Uudet teknologiat, erityisesti internet ja mobiili, mahdollistavatyksilöllisen ja kontekstuaalisen mainonnan nostamisen aivan uudelletasolle. Kohdentamisen lisäksi ja osittain sen ansiosta uusia mainosmuotoja voidaanmyös mitata perinteisiä kanavia tehokkaammin. Esimerkiksi verkkomainoksenlataus- ja klikkausmääriä sekä mobiilikäyttäjän sijaintia voidaan analysoidaja sen perusteella todeta kampanjan menestystä eri kuluttajasegmenteissä.Tehokas kohdentaminen ja mitattavuus on tuonut paineita myösmuille mainontakanaville, kuten televisioon ja painettuihin mainoksiin. Koska mittaaminennäissä medioissa on hankalaa, ovat jotkut mainostajat lähteneet kokeilemaanmonikanavakampanjoita. Monikanavamarkkinoinnissa mainos lähetetään

165usein jotain perinteistä massakanavaa pitkin, mutta paluukanavana toimii mobiilitai internet. (Viestinnän Keskusliitto 2008)Teknologinen kehitys ja digitalisoituminen. Mikroelektroniikka, optiset kuidutja muut tekniset innovaatiot ovat olleet lähtökohtana ja ohjaavana voimana viestinnänsisältötuotannon muutoksissa. Multi- ja hypermedia, internet ja joukkoviestinnänsisältöjen siirtyminen kannettaviin päätelaitteisiin muuttaa osaamistarpeitakaikilla viestinnän lohkoilla. Teknistyminen sekä internetin ja siihen liittyvien sovellustenmerkityksen kasvaminen ovat keskeisiä tieto ja viestintä –klusteria leimaaviatulevaisuuden trendejä. Toimialat eivät ole niinkään siirtymässä verkkoon,vaan kyse on toiminnan laajentumisesta, koska verkko on jo osa päivittäistätyöskentelyä monilla toimialoilla. Verkko on olennainen osa tulevaisuuden mediakehitystä.Ajankohtaistoimituksista niin lehti, radio kuin televisiokin ovat laajentumassayhä voimakkaammin verkkoon. Sosiaalinen media tarkoittaa verkkoviestintä-ympäristöjä,joissa jokaisella käyttäjällä tai käyttäjäryhmällä on mahdollisuusolla aktiivinen viestijä ja sisällön tuottaja. Sosiaalisessa mediassa viestintä tapahtuumonelta monelle, eli perinteisille joukkotiedotusvälineille ominainen viestijänja vastaanottajan välinen ero puuttuu. (Leinonen & Haikola 2008, Raittila ym.2006)Digitalisoituminen on lähtökohta monille muille koko yhteiskuntaa koskeville trendeille,esimerkiksi verkottumiselle sekä yritysrakenteiden muutoksille. Reaaliaikaisetyhteydet kaikkialle maailmaan mahdollistavat joustavan kansainvälisen yhteistyönsekä muuttavat sisältötuotannon prosesseja hektisemmiksi. Sisällön tuotannonriippumattomuus ajasta ja paikasta merkitsee uusiin välineisiin sopivienilmaisumuotojen kehittelyä, uudenlaista sisältöjen paketointia sekä niin tietokonepohjaisenkuin ihmistyöhön perustuvan sisällön versioinnin kehittämistä. Semerkitsee uusia vaatimuksia sisältöjen markkinoinnille ja palvelujen maksamiseenliittyville liiketoimintamalleille. Teknologian muuttuminen on perustana myöstyöelämän rakenteiden ja työtehtävien muuttumisessa. Viime vuosina Suomenviestintäalan omistus on keskittynyt ja ketjuuntunut. Organisaatiohierarkiat ovatmadaltuneet ja tiimi- ja projektityö sekä kansainvälinen toiminta ovat lisääntyneet.

166Digitalisointi on alentanut myös viestintäalan alalle tulon kynnystä. Turvalliset tieto-ja viestintäjärjestelmät ovat elinkeinoelämälle, julkiselle hallinnolle ja kansalaistenarjen asioinnille välttämätön ehto. (Raittila ym. 2006)Verkostoituminen. Verkostot pohjautuvat internettiin, jonka kautta vaihdetaan jajaetaan tietoa sekä osaamista. Kaikki toimialat voivat verkostoitua tieto- ja viestintäteknistentuotteiden ja palveluiden avulla. Yhteensopivuus tulee entistä tärkeämmäksi,myös prosessien osalta. Verkostoituminen merkitsee myös uuttatyönjakoa. Kukin toimija keskittyy omaan ydinosaamiseensa ja muut osaamisalueetulkoistetaan verkostoon. Verkostoituminen merkitsee organisatoristen rajojenhämärtymistä ja siirtymistä virtuaaliorganisaatioon. Kilpailukyvyn kannalta ratkaisevaaon se, kuinka vuorovaikutus yhteisössä toimii ja kuinka tietoa saadaan yhdessäjalostettua siten, että se tuottaa uutta liiketoimintaa ja uusia tapoja toimia.Syntyy uusia verkostonhallintaan liittyviä toimenkuvia, jotka edellyttävät hyvääihmistuntemusta. (Palvelut 2020, 2006)Ikääntyminen. Väestön ikääntyminen synnyttää uusia palvelutarpeita. Tietotekniikanavulla luodaan erityisesti vanhemmalle väestölle suunnattuja palveluja.Teknologinen kehitys mahdollistaa entistä helppokäyttöisempien palvelujen kehittämisen.Palvelujen ja laitteiden tulee olla selkeitä, yksinkertaisia ja yhteentoimivia.Uhka työvoimapulasta luo paineita tietoteknisten ratkaisujen kehittämiseen.Julkisessa hallinnossa osa palveluista on digitalisoitava ja siirrettävä verkkoon.(Palvelut 2020, 2006)6.9.2 Tulevaisuuden osaamistarpeetEdellä kuvatut toimintaympäristöä leimaavat piirteet tuottavat osaamistarpeita, joita tietoja viestintä -klusterilla tulevaisuudessa työskenteleviltä voidaan odottaa. Seuraavassakuviossa (kuvio 15) esitellään klusterin tulevaisuuden osaamistarpeet.

167TekninenosaaminenLiiketoiminnanperusteidenymmärtäminenVuorovaikutustaidotVerkkotekniikoidenhallintaTIETO JAVIESTINTÄMoniosaaminenPalveluosaaminenKuvio 16. Tieto ja viestintä -klusterin osaamistarpeetKuviossa 16 esitettyjä osaamistarpeita on kuvattu tarkemmin alla.Tekninen osaaminen. Tekniikan hallinta on osaamisen perusta. Tekninenosaaminen ymmärretään käytännönläheisyytenä, työkalujen ja menetelmien hallintana.Digitalisoitumisen myötä työkenttä muuttuu yhä teknisemmäksi ja työskentelyohjelmistopohjaiseksi. Uudet laitteet ja ohjelmistot edellyttävät sisällöntuottajilta yhä parempaa teknistä valmiutta. Vikojen etsintä ja itsenäinen ongelmienratkaiseminen korostuvat.Verkkotekniikoiden hallinta. Verkko-osaaminen tarkoittaa sisältöjen ja sisältöelementtienjakelua ja versiointia eri päätelaitteisiin. Se tarkoittaa myös mobiiliympäristöjenhallintaa. Tekniikan hallinnan lisäksi on tärkeää hallita myös eripäätelaitteiden ilmaisulliset erityisvaatimukset. Sisältöjen monipuolinen jakelu ontulevaisuudessa yhä yleisempää. Verkon voimakas esiintulo aiheuttaa uusia

168osaamistarpeita myös esim. valokuvauksen osalta. Lehtikuvaajan täytyy osatavalokuvan verkkoversioinnin lisäksi myös videokuvaaminen ja videokuvan versiointi.Moniosaaminen. Suunta on perusosaamisesta moniosaajuuteen. Ennakointiaineistojenperusteella moniosaamisen tarve on suurempi kuin erikoisosaamisentarve. Kovin tarkat erikoisosaamistarpeet ovat heikkoja signaaleja, jotka ovattyönantajakohtaisia. Tulevaisuudessa korostetaan ”alusta loppuun saman tekijäntoimesta” –ajattelutapaa, työ- ja tuotantoprosessin kokonaisuudenhallintaa. Koskayritysten henkilöstömäärät ovat pieniä, henkilöstön mahdollisimman laajaosaamiskirjo on eduksi työnantajille. Lisäksi tulevaisuuden markkinointiviestinnälleja tapahtumatekniikalle on tyypillistä kokonaisvaltaiset palvelut. Viestintäalojentulisikin siirtyä lähemmäs liiketaloudellista osaamista. Tapahtumatekniikan osaltapelkkä ääni- ja valo-osaaminen eivät enää riitä, vaan tulee hallita yhä vaativampiateknisiä ja ilmaisullisia toteutuksia.Vuorovaikutustaidot. Ammatillisen substanssiosaamisen lisäksi erityisen tärkeänänähdään yleiset työelämän toimintatavat, niistä erityisesti vuorovaikutustaidoteri tilanteissa. Asenne on tärkeä, koska viestintäalan yritykset ovat pieniäja yritykset ”omia”, joten rekrytointi voi olla hyvinkin tunteellinen prosessi. Työelämänkäytännöksi voidaan lukea myös oman osaamisen päivittäminen ja itsensäjohtaminen. Ammattitaitoon kuuluu myös ryhmätyöskentelyn taito. Työn tekeminenon lisääntyvässä määrin kompromisseja, suvaitsevaisuutta, kommunikointiaja yhteistyötä. Ryhmätyötaitoon kuuluu myös taito dokumentoida omaatyöskentelyään (tiedostojen dokumentoiminen, kirjallinen dokumentointi sekä tuotantopäiväkirjat).Digitaalisuuden myötä dokumentoiminen, tiedostomassojen hallintaja arkistointi ovat osaamisalueita, joihin tulevaisuudessa tulisi kiinnittääenemmän huomiota. Tekstintuottamisen kyky on joissakin paino- ja markkinointiviestinnänammateissa ehdoton edellytys ja näillä toimialoilla edellytetään kaikissatyötehtävissä kirjallista osaamista. Tulevaisuuden kielitaidon osaamistarpeitasanelee yritysten kansainvälistyminen, verkko(viestintä) ja viestintäalan kehitys

169entistä ohjelmistopainotteisemmaksi. Englanti on tärkein kieli viestintäalalla. Tulevaisuudenvieraista kielistä tärkeimmät ovat kiina, venäjä ja arabia. Viestinnässätarvitaan usein myös esiintymistaitoa ja kommunikoinnin rohkeutta.Palveluosaaminen. Palvelutaito on tietotekniikan palvelualan merkittävintäosaamista tulevaisuudessa. Palveluosaaminen tietotekniikka-alalla tarkoittaa ennenmuuta asiantuntijuutta, asiakkaan tarpeiden tunnistamista ja ennakointia.Palveleminen on usein konsultointia ja vuorovaikutusta. Palvelujen konseptointija tuotteistamisosaaminen sekä myyntitaidot ovat tärkeitä osaamisalueita.Liiketoiminnan perusteiden ymmärtäminen. Liiketoiminnallisella osaamisellaymmärretään taloudellisia työtapoja, aikataulutusta ja oman työn hinnoittelua.Tarvitaan erityisesti sisäistä yrittäjyyttä ja käsitystä liiketoiminnan yleisistä periaatteista.Oman osaamisen markkinointi on työllistymisen kannalta entistä tärkeämpää.Liiketaloudellisessa osaamisessa on kyse myös asiakkaan liiketoiminnanja tarpeiden ymmärtämisestä sekä kuluttajia koskevasta kohderyhmätuntemuksesta,liiketoiminnan, markkinoiden ja toimintaympäristön tuntemuksesta. Yleissivistyson selvä osaamisalue sisällöntuotannon tehtävissä ja erityisesti yhteiskunnallisenja taloudellisen yleistiedon merkitys painottuu. Trendien ja ajan ilmiöidenseuraaminen korostuu. Kansainvälistyminen jatkuu, mutta toisaalta myös paikallisenja fyysisen ympäristön merkitys kasvaa palveluiden tarjoamisessa. Viestintäalantoimijoilla tulee olla syvällistä näkemystä paikallisista olosuhteista.

1706.9.3 Nykytilan analyysiTieto ja viestintä -klusterin tutkintorakennetta koskevat yleiset havainnot:Tieto ja viestintä -klusterin tutkinnoissa yhdistävänä tekijänä on tiedon, mielipiteiden jaelämysten tuottamiseen ja välittämiseen tarvittavien tuotteiden ja palvelujen tarjoaminenerilaisille asiakkaille ja asiakasryhmille. Nykyisen tutkintorakenteen aloista tietojenkäsittelyala,viestintä- ja informaatiotieteet, graafinen ja viestintätekniikka sekä kuvataidekuuluvat selkeimmin klusteriin. Klusteriin kuuluu neljä perustutkintoa: tieto- ja viestintätekniikanperustutkinto, audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto, painoviestinnän perustutkintoja kuvallisen ilmaisun perustutkinto. Klusterilla on selkeä kytkentä kulttuuriklusteriin(esim. teatteriala), mutta myös palvelu-klusterin kanssa yhteisiä elementtejäon löydettävissä.Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto antaa laaja-alaiset valmiudet toimia alan erilaisissatyötehtävissä käytön tuen ja ohjelmistotuotannon koulutusohjelmien/osaamisalojenkautta ja erikoistuminen on mahdollista koulutusohjelma-/osaamisalavalinnan tai muun valinnaisuuden perusteella. Tietojenkäsittelyalalla tutkintojenjatkumo on olemassa, tosin ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ovat vanhoja jauudistustyön alla. Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto tuottaa erityyppisiä työnkuviasisältävälle alalle moniosaajia. Perustutkinto on tuotantokeskeinen ja valinnaisuudetmahdollistavat hyvin erikoistumisen. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista löytyy selkeäjatkumo; ammattitaitovaatimukset ovat mediatyötä lukuun ottamatta pääosin samat,mutta erikoisammattitutkinnossa vaaditaan korkeampaa ja syvempää osaamista kuinammattitutkinnossa ja erikoisammattitutkinnossa on lisäksi käsikirjoittamisen ja konseptisuunnittelun,ohjauksen ja virtualisoinnin osaamisalat.Painoviestinnän perustutkinto antaa valmiudet painoviestintäalan tuotantotehtäviin ulkoasuntoteuttajanja painotekniikan koulutusohjelmissa/osaamisaloilla. Painoviestintäalalleon tarjolla monia ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. Digitaalipainajan, jälkikäsittelykoneenhoitajan,painajan ja painopinnanvalmistajan ammattitutkintoihin sisältyy samansisältöisiätutkinnon osia (tuotannon aloitus, painaminen tuotannossa, painoviestinnän

171perusosaaminen, tuotantovaiheen päättäminen tai vastaava ilmaisu). Esitetään, ettäyhdistetään em. ammattitutkinnot yhdeksi painoalan ammattitutkinnoksi, jolloinerikoistuminen tapahtuu valinnaisten tutkinnon osien kautta. Kirjansitojamestarin,konesitojamestarin, painajamestarin/rotaatiomestarin ja sivunvalmistajamestarin erikoisammattitutkinnoissaon niinikään paljon yhteneviä tutkinnon osia (painotuotteen laatu,työpaikkakouluttajana toimiminen, suunnittelun ja kehittämisen hallinta, koneidenhallinta). Näiden tutkintojen osalta esitetään yhdistämistä yhdeksi painoalan erikoisammattitutkinnoksi,jolloin erikoistuminen tapahtuu valinnaisten tutkinnonosien kautta.Viestintäalaan sijoittuu faktorin erikoisammattitutkinto, joka valmistaa työnjohdolliseenasemaan. Yleisiin esityksiin sisältyy esitys klusterin ylittävän johtamisen erikoisammattitutkinnonperustamisesta. Tästä syystä esitetään, että poistetaan faktorin erikoisammattitutkintoja liitetään tutkinnon sisältö osaksi klusterit ylittävää johtamisen erikoisammattitutkintoa.Kuvallisen ilmaisun perustutkinto sisältää graafisen suunnittelun, kuva- ja mediataiteenja valokuvauksen koulutusohjelmat/osaamisalat. Valinnaisia tutkinnon osia on runsaasti.Valokuvauksen osalta löytyy ammatti- ja erikoisammattitutkinnot.Viestintä- ja informaatiotieteisiin kuuluva Informaatio- ja kirjastopalvelualan ammattitutkintoon erillään perustutkinnostaan (liiketalouden perustutkinto, tieto- ja kirjastopalvelut),sen sijoittuessa palvelu-klusteriin. Alalle ei ole erikoisammattitutkintoa.Tieto ja viestintä -klusterin perustutkinnot ovat laajapohjaisia, monipuolista alakohtaistaosaamista tuottavia tutkintoja. Tutkinnot on rakennettu vastaamaan mahdollisimmanpitkälle erilaisten toimialojen tarpeita ja perustutkintojen säilyttäminen tässä muodossaanpalvelee todennäköisesti jatkossakin tavoitteitaan. Valinnaiset tutkinnon osatmahdollistavat liikkumisen klusterin sisällä ja erikoistuneen osaamisen.Osaamistarpeiden sisältyminen tutkintojen nykyisiin ammattitaitovaatimuksiin:Yleisesti ottaen klusteriin kuuluvien alojen tutkinnoissa ennakointiraporteissa esille tulleettulevaisuuden osaamistarpeet näkyvät varsin hyvin. Seuraavassa taulukossa (tau-

172lukko) havainnollistetaan osaamistarpeiden näkyminen nykyisissä tutkinnoissa. Yhteenvetonavoidaan todeta, että tekniseen osaamiseen, vuorovaikutustaitoihin sekä liiketoiminnanperusteiden ymmärtämiseen liittyvät osaamistarpeet näkyvät hyvin tutkinnoissa.Verkkotekniikoiden hallinta yleisenä verkko-osaamisena, sisältöjen ja sisältöelementtienjakeluna ja versiointina eri päätelaitteisiin sisältyy ammattitaitovaatimuksiin. Verkkoviestintä,Internet ja siihen liittyvät sovellukset voisivat kuitenkin olla vielä korostuneemminesillä tutkintojen ammattitaitovaatimuksissa ja mm. sosiaalinen media tulisi huomioidaselkeämmin. Esitetään, että lisätään internettiin ja siihen liittyvien sovellusten sekäsosiaaliseen mediaan liittyviä ammattitaitovaatimuksia.Kokonaisvaltaisten palvelujen tuottaminen, palvelujen paketoinnin osaaminen, joita ennakoidaanliittyvän yhä enemmän mm. markkinointiviestintään ja tapahtumatekniikkaan,ja joita tehdään yhdessä muiden verkostossa toimivien kanssa, ei tutkintojen perusteissanäy. Esitetään, että lisätään tuotteiden ja palveluiden kokonaisvaltaiseen tuotteistamiseenliittyviä ammattitaitovaatimuksia.Palvelutaito on erityisesti tietotekniikan palvelualan merkittävintä osaamista tulevaisuudessa.Palveluosaaminen tietotekniikka-alalla sekä muilla tieto ja viestintä –klusterinaloilla tarkoittaa ennen muuta asiantuntijuutta, asiakkaan tarpeiden tunnistamista ja ennakointia.Vuorovaikutus asiakkaiden kanssa sisältyy monen tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin,mutta asiakkaan tarpeiden ennakointi ei juuri näy. Esitetään, että lisätäänennakointiosaamista erityisesti esimiestyöhön liittyvien tutkintojen ammattitaitovaatimuksissa.Palvelujen konseptointi ja tuotteistamisosaaminen sekä myyntitaidot ovat tärkeitäosaamisalueita ja niitä voisi edelleen tutkinnoissa vahvistaa. Kuluttajia koskeva kohderyhmätuntemusvoisi olla vahvemmin esillä, koska se määrittelee pitkälti mm. verkkoviestintäänliittyviä ratkaisuja. Esitetään, että lisätään mainonnan osaamiseen jakohderyhmätuntemukseen liittyviä ammattitaitovaatimuksia. Taulukossa 9 on nostettuesiin tutkinnoittain esimerkkejä siitä, miten osaamistarpeet löytyvät tutkinnoista.

173Taulukko 9. Tieto ja viestintä –klusterin osaamistarpeiden tarkastelu.TIETO JA VIESTINTÄTULEVAISUUDENOSAAMISTARVE,Tekninen osaaminenOSAAMISTARPEENTÄSMENNYSTeknisten työkalujen jamenetelmien hallinta,laitteisto- ja ohjelmistoosaaminenOSAAMISTARPEEN NÄKYMINEN NYKYISTEN TUTKIN-TOJEN AMMATTITAITOVAATIMUKSISSAPerustutkinnoissa:elinikäisen oppimisen avaintaidot (teknologia ja tietotekniikka)Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto:käytön tuen ja ohjelmistotuotannon koulutusohjelmatVASTAAVATKO NYKYISETAMMATTITAITOVAATIMUKSETTULEVAISUUDEN OSAAMIS-TARPEITA?• tekninen osaaminen on huomioitunykyisten tutkintojen ammattitaitovaatimuksissaPainoviestinnän perustutkinto:”Tutkinnon suorittaja osaa käyttää toimisto-ohjelmia, osaaottaa käyttöön ja soveltaa uusia tietoteknisiä lisälaitteitaja ohjelmia, osaa käyttää ammattitehtävissä tarvittaviatietoteknisiä välineitä ja järjestelmiä”Informaatio- ja kirjastopalvelujen ammattitutkinto:”Tutkinnon suorittaja osaa käyttää ja soveltaa informaatio-ja tietoteknologiaa”Painajan ammattitutkinto:”Tutkinnon suorittaja hallitsee käyttämänsä painokoneenja osaa käyttää painotuotteita”Audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinto:” Tutkinnon suorittaja tuntee keskeiset työprosessit ja –menetelmät erilaisissa AV-tuotannoissa”Tietojenkäsittelyn ammattitutkinto:”Tutkinnon suorittaja osaa työyhteisössä käytössä olevientietokonelaitteistojen ja oheislaitteiden toiminnan ja osaatyöyhteisön työasema- ja palvelinkäyttöjärjestelmän”; oh-

174jelmointi ja järjestelmätuki valinnaiset tutkinnon osatDigitaalipainajan ja painopinnanvalmistajan ammattitutkinto:”Tutkinnon suorittajalla on työelämässä tarvittavat tietoteknisetperusvalmiudet”Tietojenkäsittelyn erikoisammattitutkinto:ohjelmistosuunnittelijan suuntautumisalaKonesitojamestarin erikoisammattitutkinto:”Tutkinnon suorittaja tuntee hyvin suuntautumisalansaviimeistelykoneet, konelinjat ja työvaiheet sekä tuotannossakäytettävät materiaalit”Audiovisuaalisen viestinnän erikoisammattitutkinto:”Tutkinnon suorittaja tuntee kuvaus-, äänitys- sekä jälkituotantotekniikanja –ohjelmistojen käyttö- ja toimintaperiaatteetja osaa laatia niihin perustuvan tuotantoteknisensuunnitelman”Valokuvaajan ammattitutkinto:”Valokuvaaja hallitsee yleisimmin studiotyössä käytettävänkameralaitteiston ja muun studiokaluston käytön.”VerkkotekniikoidenhallintaSisältöjen ja sisältöelementtienjakelu javersiointi eri päätelaitteisiin,mobiiliympäristö-jenhallinta, eri päätelaitteidenilmaisulliseterityisvaatimuksetPerustutkinnoissa:elinikäisen oppimisen avaintaidot (teknologia ja tietotekniikka)Painoviestinnän perustutkinto:”Tutkinnon suorittaja osaa käyttää ammattitehtävissä tarvittaviaverkkoviestintämenetelmiä ja –sovelluksia tiedonlähettämiseen ja jakamiseen”koska verkko-osaaminen painottuutulevaisuuden osaamistarpeissa,verkkotekniikoiden hallintaa voisi painottaaenemmän klusterin tutkinnoissasosiaalinen media voisi olla korostuneemminesilläAudiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinto:verkkoviestinnän osaamisalaTietojenkäsittelyn erikoisammattitutkinto:verkkoasiantuntijan suuntautumisala

175MoniosaaminenTyö- ja tuotantoprosessinkokonaisuuden hallinta,kokonaisvaltaistenpalvelujen tuottaminen /palvelujen paketointiValokuvaajan ammattitutkinto:”Valokuvaaja osaa käyttää erilaisia ilmaisullisia keinojahalutun viestin tai tunnelman luomiseksi.”, ”Valokuvaajatuntee tietokoneen ja verkkoympäristön toiminnan sekäosaa soveltaa tietojenkäsittelyä omaan työhönsä”Perustutkinnoissa:arvioidaan työprosessin hallintaaAudiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinto:tuotannon ja projektinhallinnan osaamisalaFaktorin erikoisammattitutkinto:”Tutkinnon suorittaja tuntee hyvin painotuotannon kokonaisuudenja ymmärtää eri työvaiheiden laatuvaatimuksetsekä tuottavuuteen vaikuttavat tekijät”prosessien hallinnan merkitystä korostetaanhyvin eri tutkinnoissaprojektien hallinnointiin liittyviä tutkinnonosia on varsin paljonkokonaisvaltaisten palvelujen tuottamisen,palvelujen paketoinnin näkökulmaei tule tutkinnoissa erityisestiesillePainajan ammattitutkinto:”Tutkinnon suorittaja ymmärtää painotuotteen valmistusprosessinkokonaisuuden omassa yrityksessään.”Konesitojamestarin erikoisammattitutkinto:”Tutkinnon suorittaja tuntee hyvin kirjapainotuotannonkokonaisuuden ja ymmärtää eri työvaiheiden laatuvaatimuksetsekä tuottavuuteen vaikuttavat tekijät”Valokuvaajan erikoisammattitutkinto:”Lehtikuvaaja ymmärtää edustamansa tiedotusvälineentai työn tilaajan toimituksellisen kokonaisuuden ja visuaalisenilmeen.”VuorovaikutustaidotTyöelämän toimintatavat,ryhmätyöskentelytaidot,oman työskentelyndokumentointi, tekstintuottamis-taito,kielitaitoPerustutkinnoissa:elinikäisen oppimisen avaintaidot (vuorovaikutus ja yhteistyö,viestintä ja mediaosaaminen)Painajan, digitaalipainajan ammattitutkinnot:”Tutkinnon suorittajalla on työssä tarvittava kielitaito”ammattitaitovaatimukset vastaavatosaamistarpeita

176Audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinto:”Tutkinnon suorittaja osaa ammatin yhteydessä tarvittavanenglannin kielen.”Tietojenkäsittelyn ammattitutkinto:”Tutkinnon suorittaja osaa käyttää englanninkieltä työssään”Faktorin ja konesitojamestarin erikoisammattitutkinto:”Tutkinnon suorittaja hallitsee kirjallisen ja suullisen viestinnänkotimaisella kielellä, yhden vieraan kielen ja tietotekniikanperusteet”Konesitojamestarin erikoisammattitutkinto:”Tutkinnon suorittaja osaa esittää työnsä tulokset kirjallisestihyvää kotimaista kieltä käyttäen sekä suullisesti selkeästi,havainnollisesti ja vakuuttavasti”Audiovisuaalisen viestinnän erikoisammattitutkinto:”Tutkinnon suorittaja ymmärtää hyvin englanninkielisiätyöhönsä liittyviä asiakirjoja, käyttö- ja ylläpito-ohjeita jatiedotusluonteista tekstiä”, ”Tutkinnon suorittaja osaakommunikoida tilaajan tai ulkopuolisen tahon sekä työryhmänkanssa”, ”Tutkinnon suorittaja osaa esiintyä luontevasti,selkeästi ja asiallisesti erityyppisissä työhön liittyvissätilanteissa”, ”Tutkinnon suorittaja osaa raportoidaasiakkaalle ja hoitaa asiakasyhteydet”Valokuvaajan erikoisammattitutkinto:”Tutkinnon suorittaja työskentelee vuorovaikutteisestimuiden tuotantoprosessiin osallistuvien kanssaPalveluosaaminenAsiantuntijuus, asiakkaantarpeiden tunnistaminenja ennakointi.Konsultointi ja vuorovaikutus.Palvelujenkonseptointi ja tuotteis-Informaatio- ja kirjastopalvelujen ammattitutkinto:”Tutkinnon suorittaja osaa toimia organisaation palveluprosessissa”;”Tutkinnon suorittaja osaa hoitaa asiakkuuksia”Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto:vuorovaikutus asiakkaan, asiakasprosessikanssa näkyy hyvin ammattitaitovaatimuksissaasiakkaan tarpeiden ennakointi eijuuri ammattitaitovaatimuksissa näy

177tamis-osaaminen.pakollinen tutkinnon osa ”palvelutehtävissä toimiminen”Faktorin erikoisammattitutkinto:”Tutkinnon suorittaja pystyy sujuvasti työskentelemääntyöyhteisön jäsenenä ja ymmärtää vuorovaikutuksenmerkityksen eri sidosryhmien kanssa”palvelujen konseptointi ei erityisestitule esillePainoviestinnän perustutkinto:arvioinnin kohteena ”asiakaspalvelu ja kustannuslaskenta”Liiketoiminnan perusteidenymmärtäminenTaloudelliset työtavat,aikataulutus ja omantyön hinnoittelu, sisäinenyrittäjyys työntekijäntoimintaa ohjaavinatekijöinä.Asiakkaan liiketoiminnanja tarpeiden ymmärtäminensekä kuluttajiakoskeva kohderyhmätuntemus(mainonta;personointi jakontekstuaalinen mainonta),liiketoiminnan,markkinoiden ja toimintaympäris-töntuntemus.Hyvä yleissivistys.Perustutkinnoissa:elinikäisen oppimisen avaintaidot (aloitekyky ja yrittäjyys)Kuvallisen ilmaisun perustutkinto:graafisen suunnittelun ammattikäytännöt ja yrittäjyys –tutkinnon osa, kuvataiteen ammattikäytännöt ja yrittäjyys–tutkinnon osa, valokuvauksen ammattikäytännöt ja yrittäjyys–tutkinnon osaInformaatio- ja kirjastopalvelujen ammattitutkinto:”Tutkinnon suorittaja hyödyntää kirjastoverkostoa ja muutatoimintaympäristöä”; ammattitaidon kuvauksessa kirjattuna:”työ edellyttää hyvää yleissivistystä”.Painoviestinnän perustutkinto:arvioinnin kohteena ”asiakaspalvelu ja kustannuslaskenta”Painoviestinnän perustutkinto:valinnaisena tutkinnon osana markkinointiviestinnän tuotantotehtävätyritystoiminnan periaatteet sisältyvättutkintoihin hyvintaloudellisuus, tuottavuus näkyvätlaajastiasiakaspalveluosaamista onvaihtelevasti tutkinnoissa, muttaerilaisten kohderyhmien huomioimista,kohderyhmätuntemukseen liittyvääosaamista ei juuri sisälly tutkintoihin,poikkeuksena kohderyhmäjournalismikuvallisen ilmaisun perustutkinnossamainontaa on tutkinnoissa huomioitujossakin määrin, lähinnä markkinointiviestintää,myyntiä ja markkinointiakoskevien tutkinnon osien sekä kuvallisenilmaisun perustutkinnon valinnaistentutkinnon osien muodossaFaktorin erikoisammattitutkinto:myynti ja markkinointi valinnaisena tutkinnon osanaAudiovisuaalisen viestinnän erikoisammattitutkinto:”Tutkinnon suorittaja osaa työskennellä ammattitaitoisestija tehokkaasti aikataulujen ja budjetin mukaisesti sekähuomioi jaksamiseen ja ergonomiaan liittyvät tekijät”

178Kuvallisen ilmaisun perustutkinto:mm. markkinointikampanjan suunnittelu, kohderyhmäjournalismi,mainos- ja trendikuvaus valinnaisina tutkinnonosinaValokuvaajan ammattitutkinto:”Valokuvaaja tuntee yrittäjyyden ja freelancer-toiminnanperusteet, osaa suunnitella työtään ja toimia tuottavasti.”Valokuvaajan erikoisammattitutkinto:”Lehtikuvaaja tuntee yhteiskunnan toimintamekanismitsekä ymmärtää ja seuraa aikansa ilmiöitä ja osoittaauteliaisuutta.”

1796.9.4 KehittämisesityksetTutkintorakenteeseen liittyvät esityksetEsitetään yhdistettäväksi digitaalipainajan, jälkikäsittelykoneenhoitajan, painajan japainopinnanvalmistajan ammattitutkinnot yhdeksi painoalan ammattitutkinnoksi, jolloinerikoistuminen tapahtuu valinnaisten tutkinnon osien kautta.Esitetään yhdistettäväksi kirjansitojamestarin, konesitojamestarin, painajamestarin/rotaatiomestarinja sivunvalmistajamestarin erikoisammattitutkinnot yhdeksi painoalanerikoisammattitutkinnoksi, jolloin erikoistuminen tapahtuu valinnaisten tutkinnonosien kautta.Esitetään, että poistetaan faktorin erikoisammattitutkinto ja liitetään se osaksi klusterienylittävää johtamisen erikoisammattitutkintoa.Ammattitaitovaatimuksiin liittyvät esityksetEsitetään, että lisätään internetiin ja siihen liittyvien sovellusten sekä sosiaaliseenmediaan liittyvää osaamista.Esitetään, että lisätään mainonnan osaamista ja kohderyhmätuntemusta.Esitetään, että lisätään tuotteiden ja palveluiden kokonaisvaltaiseen tuotteistamiseenliittyvää osaamista.Esitetään, että lisätään ennakointiosaamista erityisesti esimiestyöhön liittyvien tutkintojenammattitaitovaatimuksissa.

1807. TUTKINTOJEN VÄLINEN VALINNAISUUS JA JOUSTAVUUSKlusteritutkimuksen yhtenä tutkimustehtävänä oli ”selvittää klusterikohtaiset tarpeet lisätäammatillisen tutkintojärjestelmän joustavuutta lisäämällä tutkinnoissa valittavissa olevienosien määrää yhdistämällä tutkintoja laajemmiksi ammattialakohtaisiksi tai ammattialarajatrajat ylittäviksi tutkinnoiksi tai lisäämällä muutoin tutkinnon suorittajien mahdollisuuksiavalita tutkintoonsa osia muista ammatillisista perustutkinnoista, ammattitutkinnoistatai erikoisammattitutkinnoista”. Tutkintojen yhdistämistä on tarkasteltu erikseenyleisiä kehittämisehdotuksia käsittelevässä osuudessa, tässä luvussa keskitytään tarkastelemaanjoustavuutta erityisesti valinnaisuuden näkökulmasta.Valinnaisuuden toteutumista tämänhetkisissä tutkinnoissa lähdettiin kartoittamaan analysoimallaperustutkintojen tutkintojen perusteet ja mitä niissä määrätään valinnaistenopintojen laajuudesta ja mahdollisuuksista valita tutkintoon opintoja perus-, ammatti- jaerikoisammattitutkinnoista. Kartoituksessa ryhmiteltiin valinnanmahdollisuudet omanklusterin tutkinnoista ja myös muiden klustereiden tutkinnoista. Analyysin yhteydessähavaittiin, että perustutkintojen välillä on runsaasti eroavaisuuksia siinä, miten valinnaisiaopintoja eri tutkinnoista voi ottaa. Joissakin tutkinnoissa valinnaisia opintoja ei muistatutkinnoista rajoiteta ollenkaan, joissakin puolestaan valinnaiset opinnot on hyvin tiukastimääritelty tai niitä ei ole mahdollista valita ollenkaan. Esimerkiksi kulttuuriklusteriinja tieto ja viestintä-klusteriin kuuluvissa tutkinnoissa, kuten tanssialan, musiikkialan taikäsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnoissa valinnaisia opintoja ei juuri rajoitettu, kuntaas palveluklusteriin kuuluvissa turvallisuusalan perustutkinnossa tai matkailu-, ravitsemus-ja talousalan perustutkinnoissa valinnaisuus oli rajallista. TaulukoIsta 10-17 onluettavissa nykytilanne kunkin perustutkinnon kohdalla mahdollisista valinnaisista opinnoista.Nykytilan kartoittamisen jälkeen lähdettiin pohtimaan sitä, miten valinnaisuutta pitäisikunkin perustutkinnon osalta kehittää: mistä saman klusterin tai muiden klustereidentutkinnoista opiskelija voisi valita opintoja omaan tutkintoonsa ja mitkä tämänhetkisistä

181valinnaisista opinnoista eivät välttämättä muodosta loogista lisää osaamisen kannalta.Ehdotukset valinnaisuuden lisäämisestä näkyvät edellä mainituissa taulukoissa.Valinnaisuus on oleellinen tekijä kehitettäessä tutkintoja vastaamaan paremmin tulevaisuudentyöelämän osaamistarpeita. Valinnaisuus mahdollistaa alat ja klusterit ylittävienosaamiskokonaisuuksien syntymisen. TUTKE-tutkimuksen tekemisen yhteydessätodetaan, että valinnaisuuden avulla voidaan luoda sellaisia osaamiskokonaisuuksia,jotka tukevat opiskelijan työllistymistä tulevaisuuden työtehtäviin. Valinnaisuuttavoidaan jonkin verran ohjata esimerkiksi ehdottamalla, mistä tutkinnoista osiavalitsemalla opiskelija voisi laajentaa tai syventää omaa tutkintoaan, kuten TUTKEtutkimuksessaon tehty. Valinnaisuuteen liittyvät ehdotukset ovat kuitenkin vain esimerkkejä,sillä elinikäisen oppimisen näkökulmasta tutkintoihin sisältyvä valinnaisuustulee pitää mahdollisimman laajana eikä tiukkoja rajoituksia voi valinnoille antaa. Työkokemus,harrastuneisuus tai tiedossa olevat työtehtävät määrittelevät, millaiset valinnatovat yksilölle merkityksellisiä ja hyödyllisiä.Valinnaisuus perustutkinnoissaPerustutkintojen perusteiden tarkastelun yhteydessä havaittiin, että tutkinnot tarjoavatnykyisin mahdollisuuden valita opintoihin mukaan osia ammatti- ja erikoisammattitutkinnoistaja ammattikorkeakouluopinnoista. Koska tämä mahdollisuus on tullut mukaanvasta uudistettujen tutkinnon perusteiden mukaan, ei ole vielä mahdollista sanoa, minkäverran tätä mahdollisuutta tutkinnon suorittajat ovat jo käyttäneet ja onko se käytännössävielä mahdollista. Arvioidemme mukaan tähän kysymykseen voidaan vastata vastavuoden 2012 jälkeen, jolloin uusien tutkinnon perusteiden mukaan opiskelleiden ensimmäisetryhmät valmistuvat.Yksi tärkeä TUTKE-tutkimuksen tavoitteesta oli selvittää ”klusterikohtaiset tarpeet lisätäammatillisen tutkintojärjestelmän joustavuutta lisäämällä tutkinnoissa valittavissa olevienosien määrää yhdistämällä tutkintoja laajemmiksi ammattialakohtaisiksi tai ammattialarajatrajat ylittäviksi tutkinnoiksi tai lisäämällä muutoin tutkinnon suorittajien mahdollisuuksiavalita tutkintoonsa osia muista ammatillisista perustutkinnoista, ammattitutkinnoistatai erikoisammattitutkinnoista”. Valinnaisuuden toteutumiseen liittyen lähetettiin

182sähköpostitse kysely neljään ammatilliseen oppilaitokseen, joista kaksi sijaitsee pääkaupunkiseudulla,yksi Etelä-Suomen kaupungissa ja yksi Länsi-Suomen läänissä maaseudulla.Pienoiskyselyssä vastaajina olivat oppilaitosten rehtorit. Heille esitettiin seuraavatkysymykset:1) Hyödynnetäänkö nykyisellään valittavissa olevien osien määrää käytännössä täysimääräisesti/niinhyvin kuin niitä voisi hyödyntää?2) Pitäisikö valittavissa olevien osien määrää mielestäsi lisätä nykyisestä määrästä?Kyselyn tuloksien mukaan ammatilliset perustutkinnot sisältävät tällä hetkellä jo teoreettisetmahdollisuudet laajaan valinnaisuuteen. Käytännössä valinnaisuuden toteutumiseenvaikuttavat oppilaitoksen mahdollisuudet tarjota näitä valinnaisia opintoja. Tällälienee alueellisia eroja. Esimerkiksi isot monialaiset oppilaitokset tarjoavat runsaastikinmahdollisuuksia muodostaa tutkinnoista poikkialaisia. Toisaalta tietyt tutkinnot asettavaterilaisia laissakin määriteltyjä pätevyysehtoja, jotka osaltaan rajaavat valinnaisten osienmäärää tutkinnossa.Mikäli tutkintoihin pyritään vielä lisäämään valinnaisuutta tai mikäli valinnan mahdollisuuksiaon käytännössäkin valmiudet sisällyttää tutkintoon, voi olla tarpeen kiinnittäähuomiota myös koulutuksen varsinaisen asiakkaan eli opiskelijan kokemuksiin valinnaisuudesta.Kyselyssä nousi esille erityisesti ryhmäytymisen merkitys 16-18-vuotiailleammatillisia perustutkintoja suorittaville opiskelijoille. TUTKE-tutkimuksessa esitetään,että tutkintoihin sisältyvän valinnaisuuden kehittämisessä sovelletaan kokonaisvaltaistanäkökulmaa, jossa huomioidaan valinnaisuuden vaikutukset myös kasvunja kehityksen vaiheisiin.Pienoiskyselyssä esiin nousi myös ajatus valinnaisuuden vaikutuksista ammattien sisältöön.Vastaaja totesi, että valinnaisuutta voisi lisätä, mutta on kuitenkin pysyttävä ammatinsisällä. Mielipide sai tukea kesäkuussa 2010 järjestetystä Elinkeinoelämän Keskusliitonja Opetushallituksen asiantuntijoiden workshopin tuloksista. Ryhmätyössä nousiesiin valinnaisuudesta erikoistumisen mahdollistajana. Samalla kuitenkin huomautettiin,että valinnaisuutta ei tule tutkinnoissa olla tarjolla niin paljon, että ammattinimikehäiriintyy. Toisaalta taas keskustelussa nousi esiin ajatus ammattiajattelun uudistumi-

183sesta klusterimaisen kehittämistyön tuloksena, jolloin ammattinimikkeisiin tai ammattiidentiteettiinliittyvät kysymykset eivät kenties nouse enää niin keskeisiksi.

184Taulukko 10. Hyvinvointiklusterin joustavuus.HYVINVOINTITUTKINTOSosiaali- ja terveys-alanptMISTÄ TUTKINNOISTA VOI NYTVALITA VALINNAISIA TUTKINNONOSIA?HYVINVOINTI:1) Kauneudenhoitoalan pt2) Hiusalan pt3) Lääkealan pt4) Hammastekniikan pt5) Liikunnanohjauksen pt6) Lapsi- ja perhetyön pt7) Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen pt8) Viittomakielisen ohjauksen pt9) Jalkojenhoidon at10) Hierojan at11) Liikunnan at12) Kehitysvamma-alan at13) Obduktiopreparaattorin at14) Päihdetyön at15) Välinehuoltajan at16) Lasten ja nuorten eat17) Perhepäivähoitajan at18) Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnanohjauksen at19) Koulunkäyntiavustajan at20) Kipsimestarin eat21) Psykiatrisen hoidon eat22) Kehitysvamma-alan eat23) Puhevammaisten tulkin eat24) Vanhustyön eat25) Hierojan eat26) Välinehuoltajan eatEHDOTUKSIA, MISTÄ TUTKIN-NOISTA VALINNANMAHDOLLI-SUUKSIA LISÄTÄÄNHYVINVOINTI:1) Koulunkäyntiavustajan at2) Asioimistulkin at3) Romanikulttuurin ohjaajan at4) Sairaankuljettajan at5) Kosmetologin eat6) Hiusalan at7) Hiusalan eatPALVELU:1) Kotityöpalvelujen at2) Laitoshuoltajan at3) Tekstiilihuollon at4)Asiakirjahallinnon ja arkistotoimenat5) Dieettikokin eat6) Hotelli-, ravintola- ja cateringalanpt, erityisesti kokin koulutusohjelmastaosia soveltuvasti7) Suurtalouskokin at8) Ravintolakokin atKULTTUURI:Teatterialan atLUONNONVARA:1) Hevostalouden pt2) Ratsastuksenopettajan at3) Ratsastuksenopettajan eat4) Luonto- ja ympäristöalan ptEHDOTUKSIA, MISTÄ TUTKIN-NOISTA VALINNANMAHDOLLI-SUUKSIA LISÄTÄÄNLUONNONVARA:1) Puualan pt

185Lapsi- ja perhetyön ptMUUT:PALVELU:1) Kotityö- ja puhdistuspalvelujen pt2) Liiketalouden pt3) Turvallisuusalan ptKULTTUURI:1) Käsi- ja taideteollisuusalan pt2) Musiikkialan pt3) Sirkusalan ptLUONNONVARA:1) Puualan pt2) Puutarhatalouden ptHYVINVOINTI:1) Sosiaali- ja terveysalan pt (Kasvuntukeminen ja ohjaus, Hoito ja huolenpitosekä Kuntoutumisen tukeminen)2) Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen pt3) Viittomakielisen ohjauksen pt4) Liikunnanohjauksen pt5) Kehitysvamma-alan at6) Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnanohjaajan at7) Koulunkäyntiavustajan at8) Lasten ja nuorten erityisohjaajan at9) Perhepäivähoitajan atHYVINVOINTI:1) Sosiaali- ja terveysalan pt: osialasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksenkoulutusohjelmasta2) Liikunnan at3) Romanikulttuurin ohjaajan at4) Koulunkäyntiavustajan eat5) Puhevammaisten tulkin eat6) Romanikulttuurin ohjaajan eat7) Kehitysvamma-alan eatKULTTUURI:1) Teatterialan at2) Teatterialan eatPALVELU:1) Kotitalous- ja kuluttajapalvelujenpt

186MUUT:KULTTUURI:1) Käsi- ja taideteollisuusalan pt2) Kuvallisen ilmaisun pt3 Musiikkialan ptTIETO JA VIESTINTÄ:1) Audiovisuaalisen viestinnän at2) Audiovisuaalisen viestinnän eatTIETO JA VIESTINTÄ:Audiovisuaalisen viestinnän atHammastekniikan ptHUOM! Ei mahdollisuuksia ottaatutkinnon osia erikoisammattitutkinnoistaHYVINVOINTI:Sosiaali- ja terveysalan pt (Kasvuntukeminen ja ohjaus, Hoito ja huolenpito,Kuntoutumisen tukeminen)HYVINVOINTI:1) Sosiaali- ja terveysalan pt : osiasuun terveydenhoidon koulutusohjelmastaPALVELU:Markkinointiviestinnän atMUUT:PALVELU:1.Liiketalouden pt2. Yrittäjän at3. Yrittäjän at4. Markkinointiviestinnän eatKULTTUURI:2) Kauneudenhoitoalan pt3) Kosmetologin eat4) Välinehuoltajan at5) Välinehuoltajan eatPALVELU:1) Myynnin atKäsi- ja taideteollisuusalan ptLääkealan ptHYVINVOINTI:1) Kauneudenhoitoalan pt2) Sosiaali- ja terveysalan pt (Hoito jahuolenpito)3) Välinehuoltajan at4) Jalkojenhoidon at5) Kosmetologin eatHYVINVOINTI:1) Sosiaali- ja terveysalan pt: osiasosiaali- ja perustutkinnon koulutusohjelmistasoveltuvin osin2) Välinehuoltajan eatPALVELU:Taloushallinnon eatTIETO JA VIESTINTÄ:1) Tieto- ja viestintätekniikan at(poistunut tutkinto)2) Tieto- ja viestintätekniikan eat(poistunut tutkinto)

187MUUT :PALVELU:1) Liiketalouden pt2) Myynnin at3) Sihteerin at4) Yrittäjän at5) Taloushallinnon eatLOGISTIIKKA:Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujeneatTIETO JA VIESTINTÄ:1) Tietojenkäsittelyn at2) Tietojenkäsittelyn eatLOGISTIIKKA:I1) Logistiikan pt , varastonhoitaja2)Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujenatTIETO JA VIESTINTÄ:I1) Tieto- ja viestintätekniikan pt2) Markkinointiviestinnän at3) Markkinointiviestinnän eatELEKTRONIIKKA-, KONEENRA-KENNUS- JA PROSESSITEOLLI-SUUS:Prosessiteollisuuden ptLaboratorioalan ptHiusalan ptoHYVINVOINTI:1) Kauneudenhoitoalan pt2) Sosiaali- ja terveysalan pt (Kasvuntukeminen ja ohjaus, Hoito ja huolenpito,Kuntoutumisen tukeminen)3) Hiusalan at4) Hierojan at5) Hiusalan eat6) Kosmetologin eat7) Hierojan eatMUUTPALVELU:

1881) Liiketalouden pt2) Myynnin at3) Yrittäjän at4) Yrittäjän eatKULTTUURI:1) Käsi- ja taideteollisuusalan pt2) Teatterialan at3) Tekstiili- ja vaatetusalan pt4) Tekstiilialan at5) Vaatetusalan at6) Teatterialan eat7) Tekstiilialan eat8) Vaatetusalan eatTIETO JA VIESTINTÄ:1) Markkinointiviestinnän at2) Markkinointiviestinnän eatKauneudenhoitoalan ptHYVINVOINTI:1) Hiusalan pt2) Liikunnanohjauksen pt3) Sosiaali- ja terveysalan pt (Kasvuntukeminen ja ohjaus, Hoito ja huolenpito,Kuntoutumisen tukeminen)4) Lääkealan pt5) Hiusalan at6) Jalkojenhoidon at7) Hierojan at8) Liikunnan at9) Hiusalan eat10) Kosmetologin eat11) Hierojan eatTIETO JA VIESTINTÄ:1) Valokuvaajan at2) Audiovisuaalisen viestinnän at3) Audiovisuaalisen viestinnän eatPALVELU:1) Ravintolakokin at2) Suurtalouskokin at3) Dieettikokin eat4) Ruokamestarin eatPALVELU:1) Liiketalouden pt2) Hotelli-, ravintola- ja catering-alan pt3) Myynnin at

189Liikunnanohjauksen pt4) Yrittäjän at5) Yrittäjän eatKULTTUURI:1) Tekstiili- ja vaatetusalan pt2) Käsi- ja taideteollisuusalan pt3) Teatterialan at4) Vaatetusalan at5) Teatterialan eat6) Tekstiilialan at7) Tekstiilialan eat8) Vaatetusalan eratTIETO JA VIESTINTÄ:1) Audiovisuaalisen viestinnän pt2) Kuvallisen ilmaisun pt3) Markkinointiviestinnän at4) Markkinointiviestinnän eatHYVINVOINTI:1) Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen pt2) Sosiaali- ja terveysalan pt3) Hierojan at4) Liikunnan at5) Liikuntapaikkojenhoitajan at6) Valmentajan at7) Hierojan eat8) Liikuntapaikkamestarin eat9) Valmentajan eatPALVELU:1) Matkailualan pt2) Johtamisen eatKULTTUURI:Tanssialan ptLUONNONVARA:1) Erä- ja luonto-oppaan at2) Golfkenttämestarin eatHYVINVOINTI:1) Sosiaali- ja terveysalan pt erityisestiosia kuntoutuksen koulutusohjelmasta2) Lapsi- ja perhetyön pt3) Koululaisten aamu- ja iltapäivänohjauksenatPALVELU:1) Hotelli-, ravintola- ja cateringalanpt2) Liiketalouden pt3) Yrittäjän at4) Matkailun ohjelmapalvelujen at5) Maaseutumatkailun at6) Matkaoppaan at7) Myynnin atLUONNONVARAKLUSTERI:1) Luonto- ja ympäristöalan pt

190Nuoriso- ja vapaaajanohjauksenptEi rajoituksia ollenkaan valinnaisuuksiinliittyen2) Golfkentänhoitajan at3) Kalastusoppaan at4) Hevostalouden pt5) Ratsastuksenopettajan at6) Ratsastuksenopettajan eatKULTTUURI:1) Musiikkialan pt2) Sirkusalan pt3) Teatterialan at4) Teatterialan eatHYVINVOINTI:1) Lapsi- ja perhetyön pt2) Sosiaali- ja terveysalan pt (erityisestipakollinen tutkinnon osa Kasvuntukeminen ja ohjaus, osia Lastenja nuorten hoidon ja kasvatuksenkoulutusohjelmasta)3) Liikunnanohjauksen pt4) Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnanohjauksen at5) Koulunkäyntiavustajan at6) Lasten ja nuorten erityisohjaajanat7) Päihdetyön at8) Koulunkäyntiavustajan eatPALVELU:1) Hotelli-, ravintola- ja cateringalanpt2) Matkailualan pt3) Liiketalouden pt4) Erä- ja luonto-oppaan at5) Matkailun ohjelmapalvelujen at6) Matkaoppaan at7) Myynnin at8) Yrittäjän at

191Viittomakielisen ohjauksenptEi rajoituksia ollenkaan valinnaisuuksiinliittyenKULTTUURI:1) Tanssialan pt2) Musiikkialan pt3) Sirkusalan pt4) Käsi- ja taideteollisuusalan pt5) Rytmimusiikkituotannon at6) Teatterialan at7) Käsityöntekijän atTIETO JA VIESTINTÄ:1) Kuvallisen ilmaisun pt2) Audiovisuaalisen viestinnän pt o3) Audiovisuaalisen viestinnän atHYVINVOINTI:1) Lapsi- ja perhetyön pt2) Sosiaali- ja terveysalan pt osiasoveltuvasti3) Liikunnanohjauksen pt4) Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksenpt5) Asioimistulkin at6) Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnanohjaajan at7) Koulunkäyntiavustajan at8) Lasten ja nuorten erityisohjaajanat9) Kehitysvamma-alan at10) Koulunkäyntiavustajan eat11) Puhevammaisten tulkin eatPALVELU:1) Matkailualan pt2) Liiketalouden pt3) Turvallisuusalan pt4) Erä- ja luonto-oppaan at5) Hotellivirkailijan at6) Maaseutumatkailun at7) Matkaoppaan at

1928) Matkatoimistovirkailijan at9) Matkailun ohjelmapalvelujen at10) Myynnin at11) Yrittäjän atKULTTUURI:Käsi- ja taideteollisuusalan ptTIETO JA VIESTINTÄ:Kuvallisen ilmaisun pt

193Taulukko 11. Luonnonvara ja ympäristö –klusterin joustavuus.LUONNONVARA JA YMPÄRISTÖTUTKINTOHevostalouden ptMISTÄ TUTKINNOISTA VOI NYT VA-LITA VALINNAISIA TUTKINNONOSIA?LUONNONVARA:1) Maatalousalan pt2) Metsäalan pt3) Luonto- ja ympäristöalan pt4) Hevostenvalmentajan at5) Kengityssepän at6) Ratsastuksenopettajan at7) Viljelijän at8) Maaseudun kehittäjän eat9) Ratsastuksenopettajan eat10) Tallimestarin eatEHDOTUKSIA, MISTÄ TUTKIN-NOISTA VALINNANMAHDOLLI-SUUKSIA LISÄTÄÄNHYVINVOINTI:1) Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksenpt2) Koulunkäyntiavustajan atEHDOTUKSIA, MISTÄ TUTKIN-NOISTA VALINNANMAHDOLLI-SUUKSIA POISTETAANMUUT:PALVELU:1) Liiketalouden pt2) Maaseutumatkailun at3) Matkailun ohjelmapalvelujen at4) Yrittäjän at5) Yritysjohtamisen eat6) Yrittäjän eat7) Erä- ja luonto-oppaan atHYVINVOINTI:1) Liikunnan pt2) Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnanohjaajan at3) Lasten ja nuorten erityisohjaajan at4) Liikunnan at5) Valmentajan at6) Koulunkäyntiavustajan eat r7) Psykiatrisen hoidon eat8) Valmentajan eat

194KULTTUURI:Käsityöntekijän atTIETO JA VIESTINTÄ:1) Markkinointiviestinnän at2) Markkinointiviestinnän eatELEKTRONIIKKA, KONEENRAKEN-NUS JA PROSESSITEOLLISUUS:Puusepänalan atMaatalousalan ptLUONNONVARA:1) Hevostalouden pt2) Metsäalan pt3) Luonto- ja ympäristöalan pt4) Puutarhatalouden pt5) Kalatalouden pt6) Arboristin at7) Eläintenhoitajan at8) Golfkentänhoitajan at9) Hevostenvalmentajan at10) Kalanjalostajan at11) Karjatalouden at12) Kengityssepän at13) Luonnontuotealan at14) Luonnonmukaisen tuotannon at15) Maatalouskoneasentajan at16) Mehiläistarhaajan at17) Metsäkoneenkuljettajan at18) Metsätalousyrittäjän at19) Porotalouden at20) Puistopuutarhurin at21) Ratsastuksenopettajan at22) Seminologin at23) Viinintuotannon at24) Viljelijän at25) Ympäristöhuollon at26) Golfkenttämestarin eat27) Koe-eläinhoitajan eatHYVINVOINTI:1) Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksenpt2) Sosiaali- ja terveysalan ptLOGISTIIKKA:Logistiikan ptKULTTUURI:Käsi- ja taideteollisuusalan ptPALVELU:1) Kotityö- ja puhdistuspalvelujen pt2) Myynnin atRAKENNETTU YMPÄRISTÖ:1) Kiinteistöpalvelujen pt2) Kiinteistönhoitajan at3) Kiinteistönhoitajan eatTIETO JA VIESTINTÄI:1) Tieto- ja viestintätekniikan pt2) Tietojenkäsittelyn at3) Tietojenkäsittelyn eatPALVELUI:Catering-alan pt, tilalle hotelli- ,ravintola- ja catering-alan ptTIETO JA VIESTINTÄ:Tietojenkäsittelyn pt (poistunut tutkinto?)Tilalle tieto- ja viestintätekniikanpt

19528) Maaseudun kehittäjän eat29) Maatalouden vesitalouden eat30) Metsämestarin eat31) Puistomestarin eat32) Ratsastuksenopettajan eat33) Tallimestarin eat34) Tarhaajamestarin eatMUUT:PALVELU:1) Catering-alan pt2) Matkailualan pt3) Liiketalouden pt4) Elintarvikejalostajan at5) Erä- ja luonto-oppaan at6) Kotityöpalvelujen at7) Leipurin at8) Lihanjalostajan at9) Maaseutumatkailun at10) Maidon jalostajan at11) Varaosamyyjän at12) Yrittäjän at13) Ravintolakokin at14) Kaupan esimiehen eat15) Leipurimestarin eat16) Tuotekehittäjän eat17) Yritysjohtamisen eat18) Yrittäjän eatHYVINVOINTI:1) Koulunkäyntiavustajan at t2) Lasten- ja nuorten erityisohjaajan at3) Koulunkäyntiavustajan eat4) Psykiatrisen hoidon eat5) Vanhustyön eatTIETO JA VIESTINTÄ:Tietojenkäsittelyn ptELEKTRONIIKKA, KONEENRAKEN-

196NUS JA PROSESSITEOLLISUUS:1) Kone- ja metallialan pt2) Sähkö- ja automaatiotekniikan pt3) Elintarvikealan pt4) Automaatioasentajan at5) Bioenergia-alan at6) Elektroniikka-asentajan at7) Hitsaajan at8) Pienkonemekaanikon at9) Rakennustuotealan at10) Raskaskalustomekaanikon at11) Sähköasentajan at12) Automaatioyliasentajan eat13) Elektroniikkayliasentajan eat14) Hitsaajamestarin eat15) Sähköyliasentajan eatRAKENNETTU YMPÄRISTÖ-1) Rakennusalan pt2) Maanrakennusalan at3)Talonrakennusalan at4) Maanrakennusalan eat5) Talonrakennusalan eatKalatalouden ptLUONNONVARA JA YMPÄRISTÖ:1) Luonto- ja ympäristöalan pt2) Metsäalan pt3) Maatalousalan pt4) Kalastusoppaan at5) Maaseutuyrittäjän at6) Luontokartoittajan eatMUUT:ELEKTRONIIKKA, KONEENRAKEN-NUS JA PROSESSITEOLLISUUS:1) Veneenrakennuksen pt2) Elintarvikealan pt3) Kone- ja metallialan ptLUONNONVARA JA YMPÄRISTÖ:Kalanjalostajan atHYVINVOINTI:1) Liikunnanohjaajan pt2) Liikunnan atELEKTRONIIKKA-, KONEENRA-KENNUS- JA PROSESSITEOLLI-SUUS:1) Sähkö- ja automaatiotekniikan pt2) Veneenrakentajan at3) Venemestarin eatLUONNONVARA JA YMPÄRISTÖ:Poistetaan ”Maaseutuyrittäjän at”(poistunut tutkinto?)ELEKTRONIIKKA-, KONEENRA-KENNUS- JA PROSESSITEOLLI-SUUS:Poistetaan ” Sähköalan pt” (poistunuttutkinto), lisätään tilalle ”Sähköjaautomaatiotekniikan pt”.

1974) Sähköalan ptLOGISTIIKKA:1) Logistiikan pt2) Merenkulkualan ptPALVELU:1) Matkailualan pt2) Hotelli-, ravintola- ja cateringalan pt3) Erä- ja luonto-oppaan atPALVELU:1) Maaseutumatkailun at2) Matkailun ohjelmapalvelujen at3) Liiketalouden pt4) Yrittäjän at5) Yrittäjän eat6) Myynnin atLuonto- ja ympäristöalanptLUONNONVARA JA YMPÄRISTÖ:1) Maatalousalan pt2) Hevostalouden pt3) Metsäalan pt4) Kalatalouden pt5) Puutarhatalouden pt6) Arboristin at7) Floristin at8) Eläintenhoitajan at9) Golfkentänhoitajan at10) Kalanjalostajan at11) Kalastusoppaan at12) Karjatalouden at13) Kengityssepän at14) Luonnonmukaisen tuotannon at15) Luonnontuotealan at16) Maatalouskoneasentajan at17) Mehiläistarhaajan at18) Metsäkoneenkuljettajan at19) Metsätalousyrittäjän at20) Porotalouden at21) Puistopuutarhurin at22) Ratsastuksenopettajan at23) Vesihuoltoalan at24) Viljelijän at25) Viinintuotannon at26) Ympäristöhuollon at27) Dieettikokin eatHYVINVOINTI:1)Liikunnanohjauksen pt2)Viittomakielisen ohjauksen pt3)Lapsi- ja perhetyön ptPALVELU:1) Hotelli-, ravintola- ja catering-alanpt2)Turvallisuusalan ptRAKENNETTU YMPÄRISTÖ:1) Kiinteistöpalvelujen pt2) Kiinteistönhoitajan eatELEKTRONIIKKA, KONEENRA-KENNUS JA PROSESSITEOLLI-SUUS:Sähkö- ja automaatiotekniikan ptHYVINVOINTI:Poistetaan ” Liikunta- ja vapaa-ajanpt” (poistunut tutkinto?), tilalle ”Liikunnanohjauksenpt ”Täydennetään tutkintonimike oikeaksi:”Nuoriso- ja vapaaajanohjauksenpt”Poistetaan leipurimestarin eat?

19828) Floristimestarin eat29) Golfkenttämestarin eat30) Keruutuotetarkastajan eat31) Luontokartoittajan eat32) Maanrakennusalan eat33) Maaseudun kehittäjän eat34) Maatalouden vesitalouden eat35) Metsämestarin eat36) Puistomestarin eat37) Riistamestarin eat38) Ratsastuksenopettajan eatMUUT:PALVELU:1) Matkailualan pt2) Liiketalouden pt3) Elintarvikejalostajan at4) Erä- ja luonto-oppaan at5) Leipurin at6) Lihanjalostajan at7) Maaseutumatkailun at8) Matkailun ohjelmapalvelujen at9) Matkaoppaan at10) Maidon jalostajan at11) Myynnin at12) Ravintolakokin at13) Suurtalouskokin at14) Yrittäjän at15) Leipurimestarin eat16) Tuotekehittäjän eat17) Yritysjohtamisen eat18) Yrittäjän eatELEKTRONIIKKA, KONEENRAKEN-NUS JA PROSESSITEOLLISUUS:1) Bioenergia-alan at2) Pienkonemekaanikon atRAKENNETTU YMPÄRISTÖ:1) Kiinteistönhoitajan at

1992) Maanrakennusalan atKULTTUURI:1) Käsi- ja taideteollisuusalan pt2) Käsityöntekijän at3) Saamenkäsityökisällin at4) Saamenkäsityömestarin eatHYVINVOINTI:1) Liikunta- ja vapaa-ajan pt2) Nuoriso- ja vapaa-ajan pt3) Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnanohjaajan at4) Koulunkäyntiavustajan at5) Lasten- ja nuorten erityisohjaajan at6) Liikunnan at7) Liikuntapaikkojenhoitajan at8) Koulunkäyntiavustajan eat9) Liikuntapaikkamestarin eat10) Psykiatrisen hoidon eat11) Vanhustyön eatTIETO JA VIESTINTÄ:1) Markkinointiviestinnän at2) Markkinointiviestinnän eatPuutarhatalouden ptLUONNONVARA JA YMPÄRISTÖ:1) Maatalousalan pt2) Hevostalouden pt3) Metsäalan pt4) Luonto- ja ympäristöalan pt5) Kalatalouden pt6) Arboristin at7) Floristin at8) Golfkentänhoitajan at9) Luonnontuotealan at10) Luonnonmukaisen tuotannon at11) Maatalouskoneasentajan at12) Mehiläistarhaajan at13) Metsätalousyrittäjän atTIETO JA VIESTINTÄ:Tieto- ja viestintätekniikan ptTietojenkäsittelyn pt (poistunut tutkinto?Tilalle tieto- ja viestintätekniikanptVihersisustajan at (poistunut tutkinto?)

20014) Puistopuutarhurin at15) Vihersisustajan at16) Viljelijän at17) Viljelypuutarhurin at18) Viinintuotannon at19) Ympäristöhuollon at20) Golfkenttämestarin eat21) Floristimestarin eat22) Maaseudun kehittäjän eat23) Maatalouden vesitalouden eat24) Metsämestarin eat25) Puistomestarin eat26) Taimistomestarin eatMUUT:PALVELU:1) Hotelli-, ravintola- ja catering-alan pt2) Matkailualan pt3) Liiketalouden pt4) Elintarvikejalostajan at5) Erä- ja luonto-oppaan at6) Myynnin at7) Varaosamyyjän at8) Yrittäjän at9) Kotityöpalvelujen at10) Maaseutumatkailun at11) Yritysjohtamisen eat12) Yrittäjän eat13) Kaupan esimiehen eat14) Tuotekehittäjän eatELEKTRONIIKKA, KONEENRAKEN-NUS JA PROSESSITEOLLISUUS:1) Kone- ja metallialan pt2) Sähkö- ja automaatiotekniikan pt3) Elintarvikealan pt4) Automaatioasentajan at5) Bioenergia-alan at6) Elektroniikka-asentajan at7) Hitsaajan at

2018) Kivimiehen at9) Pienkonemekaanikon at10) Rakennustuotealan at11) Raskaskalustomekaanikon at12) Sähköasentajan at13) Automaatioyliasentajan eat14) Elektroniikkayliasentajan eat15) Hitsaajamestarin eat16) Sähköyliasentajan eatKULTTUURI:1) Sisustusalan at2) Sisustusalan eatHYVINVOINTI:1) Lasten- ja nuorten erityisohjaajan at2) Suntion at3) Psykiatrisen hoidon eat4) Vanhustyön eatTIETO JA VIESTINTÄ:Tietojenkäsittelyn ptRAKENNETTU YMPÄRISTÖ:1) Rakennusalan pt2) Maanrakennusalan at3) Talonrakennusalan at4) Maanrakennusalan eat5) Talonrakennusalan eatMetsäalan ptEi rajattu perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnoistaLUONNONVARA JA YMPÄRISTÖ:1) Maatalousalan pt2) Luonto- ja ympäristöalan pt3) Kalatalouden pt4) Puutarhatalouden pt5) Arboristin at6) Maatalouskoneasentajan at7) Ympäristöhuollon at8) Luontokartoittajan eatEi rajattu perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista

2029) Metsäkonealan at10) Metsäkoneenkuljettajan at11) Metsätalousyrittäjän at12) Keruutuotetarkastajan eat13) Metsäkoneenkuljettajan eat14) Metsämestarin eat15) Riistamestarin eat16) Viljelypuutarhurin at17) Taimistomestarin eat18) Puistopuutarhurin at19) Puistomestarin eatMUUT:PALVELU:1) Matkailualan pt2) Liiketalouden pt3) Erä- ja luonto-oppaan at4) Maaseutumatkailun at5) Matkailun ohjelmapalvelujen at6) Matkaoppaan at7) Tuotekehittäjän eat8) Myynnin at9) Yrittäjän at10) Johtamisen eat11) Yrittäjän eatLOGISTIIKKA:1) Autoalan pt2) Logistiikan pt3) Yhdistelmäajoneuvonkuljettajanat4) Puutavaran autokuljetuksen at5) Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujenat6) Ajojärjestelijän eat7) Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujeneat

203

204Taulukko 12. Palveluklusterin joustavuus.PALVELUTUTKINTOHotelli-, ravintola- ja catering-alanptMISTÄ TUTKINNOISTA VOI NYT VA-LITA VALINNAISIA TUTKIN-NONOSIA?PALVELU:1) Kotityö- ja puhdistuspalvelujen pt2) Liiketalouden pt3) Matkailualan pt4) Elintarvikejalostajan at5) Erä- ja luonto-oppaan at6) Hotellivirkailijan at7) Kondiittorin at8) Leipurin at9) Lihanjalostajan at10) Maaseutumatkailun at11) Maidonjalostajan at12) Matkailun ohjelmapalvelujen at13) Matkaoppaan at14) Matkatoimistovirkailijan at15) Ravintolakokin at16) Suurtalouskokin at17) Tarjoilijan at18) Kotityöpalvelujen at19) Laitoshuoltajan at20) Tekstiilihuollon at21) Baarimestarin eat22) Dieettikokin eat23) Hotelli-, ravintola- ja suurtalousesimieheneat24) Kondiittorimestarin eat25) Leipurimestarin eat26) Ruokamestarin eat27) Tuotekehittäjän eat28) Pesulateknikon eat29) Siivousteknikon eat30) Siivoustyönohjaajan eatEHDOTUKSIA, MISTÄ TUTKIN-NOISTA VALINNANMAHDOLLI-SUUKSIA LISÄTÄÄNPALVELU:1) Turvallisuusalan pt2) Vartijan at3) Turvallisuusvalvojan eat4) Yrittäjän at5) Yrittäjän eatMUUT:TEOLLISUUS:1) Elintarvikealan pt2) Elintarviketeollisuuden at3) Leipomoteollisuuden at4) Lihateollisuuden at5) Meijeriteollisuuden at6) Elintarviketekniikan eatTIETO JA VIESTINTÄ:1) Markkinointiviestinnän at2) Markkinointiviestinnän eatEHDOTUKSIA, MISTÄ TUTKIN-NOISTA VALINNANMAHDOLLI-SUUKSIA POISTETAANPoistetaan: ”Ei valinnaisuuksia perus-,ammatti- tai erikoisammattitutkinnoista.”Tilalle ehdotuksiasoveltuvista tutkinnoista, joista valinnaisiaopintoja voi ottaa.

205Matkailualan ptMUUT:Ei valinnaisuuksia muiden klusterin perus-,ammatti- tai erikoisammattitutkinnoistaPALVELU:1) Hotelli-, ravintola- ja catering-alan pt2) Kotityö- ja puhdistuspalvelujen pt3) Liiketalouden pt4) Elintarvikejalostajan at5) Erä- ja luonto-oppaan at6) Hotellivirkailijan at7) Kondiittorin at8) Leipurin at9) Lihanjalostajan at10) Maaseutumatkailun at11) Maidonjalostajan at12) Matkailun ohjelmapalvelujen at13) Matkaoppaan at14) Matkatoimistovirkailijan at15) Ravintolakokin at16) Suurtalouskokin at17) Tarjoilijan at18) Kotityöpalvelujen at19) Laitoshuoltajan at20) Tekstiilihuollon at21) Baarimestarin eat22) Dieettikokin eat23) Hotelli-, ravintola- ja suurtalousesimieheneat24) Kondiittorimestarin eat25) Leipurimestarin eat26) Ruokamestarin eat27) Tuotekehittäjän eat28) Pesulateknikon eat29) Siivousteknikon eat30) Siivoustyönohjaajan eatPALVELU:1) Turvallisuusalan pt2) Vartijan at3) Turvallisuusvalvojan eat4) Yrittäjän at5) Yrittäjän eatMUUT:HYVINVOINTI:1) Liikunnanohjauksen pt2) Liikunnan at3) Nuoriso- ja vapaaajanohjauksenptLUONNONVARA:1) Hevostalouden pt2) Ratsastuksenopettajan at3) Ratsastuksenopettajan eat4) Golfkentänhoitajan at5) Golfkenttämestarin eatKULTTUURI:Rytmimusiikkituotannon atTIETO JA VIESTINTÄ:1) Markkinointiviestinnän at2) Markkinointiviestinnän eat

206Kotityö- ja puhdistuspalvelujenptMUUT:LUONNONVARA:Luonto- ja ympäristöalan ptPALVELU:1) Hotelli-, ravintola- ja catering-alan pt2) Liiketalouden pt3) Elintarvikejalostajan at4) Erä- ja luonto-oppaan at5) Hotellivirkailijan at6) Kondiittorin at7) Leipurin at8) Lihanjalostajan at9) Maaseutumatkailun at10) Maidonjalostajan at11) Matkailun ohjelmapalvelujen at12) Matkaoppaan at13) Matkatoimistovirkailijan at14) Ravintolakokin at15) Suurtalouskokin at16) Tarjoilijan at17) Kotityöpalvelujen at18) Laitoshuoltajan at19) Tekstiilihuollon at20) Baarimestarin eat21) Dieettikokin eat22) Hotelli-, ravintola- ja suurtalousesimieheneat23) Kondiittorimestarin eat24) Leipurimestarin eat25) Ruokamestarin eat26) Tuotekehittäjän eat27) Pesulateknikon eat28) Siivousteknikon eat29) Siivoustyönohjaajan eatHYVINVOINTI:1) Viittomakielisen ohjauksen pt2) Asioimistulkin at3) Lasten ja nuorten erityisohjaajanat4) Vanhustyön eatMUUT:PALVELU:1) Yrittäjän at2) Yrittäjän eatRAKENNETTU YMPÄRISTÖ:1) Kiinteistönhoitajan at2) Kiinteistönhoitajan eatMUUT:RAKENNETTU YMPÄRISTÖ:Kiinteistöpalvelujen pt

207HYVINVOINTI:Sosiaali- ja terveysalan pt (Kasvun tukeminenja ohjaus, Hoito ja huolenpito,Kuntoutumisen tukeminen)Liiketalouden ptEi rajattu perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinnoistaPALVELU:1) Asiakirjahallinnon ja arkistotoimenat2) Automyyjän at3) Isännöinnin at4) Kiinteistövälitysalan at5) Myynnin at6) Rahoitus- ja vakuutusalan at7) Sihteerin at8) Taloushallinnon at9) Tullialan at10) Ulkomaankaupan at11) Varaosamyyjän at12) Virastomestarin at13) Yrittäjän at14) Autoalan myyjän eat15) Johtamisen eat16) Kaupan esimiehen eat17) Taloushallinnon eat18) Ulkomaankaupan eat19) Yritysjohtamisen eat20) Yrittäjän eatPoistetaan: ”Ei rajattu perus-, ammatti-tai erikoisammattitutkinnoista.”Tilalle ehdotuksia soveltuvistatutkinnoista, joista valinnaisia opintojavoi ottaa.MUUT:RAKENNETTU YMPÄRISTÖ:Kiinteistöpalvelujen ptLOGISTIIKKA:1) Logistiikan pt2) Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujenat3) Viestinvälitys- ja logistiikkapal-

208velujen eatTIETO JA VIESTINTÄ:1) Tieto- ja viestintätekniikan pt2) Tietojenkäsittelyn at3) Tietojenkäsittelyn eat4) Informaatio- ja kirjastopalvelualanat5) Markkinointiviestinnän at6) Markkinointiviestinnän eatTurvallisuusalan ptTurvallisuusalaa tukevat perustutkinnotYksi ammatillisen tutkinnon osa lukuunottamatta vartijan ammattitutkinnonosia Vartijan työn perusteet,Vartijan peruskurssi ja TurvatarkastusYksi ammatillisen tutkinnon osa erikoisammattitutkinnoistaPALVELU:1) Hotelli-, ravintola- ja cateringalanpt2) Matkailualan pt3) Kotityö- ja puhdistuspalvelujenpt4) Liiketalouden pt5) Myynnin at6) Tullialan at7) Virastomestarin at8) Yrittäjän at9) Yrittäjän eat10) Lukkosepän at11) Lukkoseppämestari eat12) Turvallisuusvalvojan eatPoistetaan: ”Turvallisuusalaa tukevatperustutkinnot; Yksi ammatillisentutkinnon osa lukuun ottamattavartijan ammattitutkinnon osia Vartijantyön perusteet, Vartijan peruskurssija Turvatarkastus;Yksi ammatillisen tutkinnon osaerikoisammattitutkinnoista. ” Tilalleehdotuksia soveltuvista tutkinnoista,joista valinnaisia opintoja voiottaa.MUUT:TIETO JA VIESTINTÄ:1) Tieto ja viestintätekniikan pt2) Tietojenkäsittelyn at3) Tietojenkäsittelyn eatLOGISTIIKKA:Logistiikan ptHYVINVOINTI:Sosiaali- ja terveysalan pt

209RAKENNETTU YMPÄRISTÖ:Talotekniikan ptLUONNONVARA:1) Luonto- ja ympäristöalan pt2) Ympäristöhuollon at

210Taulukko 13. Logistiikkaklusterin joustavuus.LOGISTIIKKATUTKINTOAutoalan ptMISTÄ TUTKINNOISTA VOI NYTVALITA VALINNAISIA TUTKINNONOSIA?LOGISTIIKKA:1) Logistiikan pt2) Henkilöautomekaanikon atMUUT:RAKENNETTU YMPÄRISTÖ:Talotekniikan ptLUONNONVARA JA YMPÄRISTÖ:Metsäalan ptELEKTRONIIKKA, KONEENRA-KENNUS JA PROSESSITEOLLI-SUUS:1) Raskaskalustomekaanikon at2) Pienkonemekaanikon atEi mahdollisuutta ottaa tutkinnon osiaerikoisammattitutkinnoistaEHDOTUKSIA, MISTÄ TUTKIN-NOISTA VALINNANMAHDOLLI-SUUKSIA LISÄTÄÄNLOGISTIIKKA:1) Ajoneuvonosturinkuljettajan at2) Autokorimekaanikon at3) Automaalarin at4) Autosähkömekaanikon at5) Linja-autonkuljettajan at6) Yhdistelmäajoneuvonkuljettajanat7) Ajojärjestelijän eat8) Autoalan työnjohdon eat9) Autokorimestarin eat10) Automekaanikon eat11) Liikenne-esimiehen eat12) Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujenat13) Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujeneatMUUT:TIETO JA VIESTINTÄ:1) Tieto- ja viestintätekniikan pt2) Tietojenkäsittelyn at3) Tietojenkäsittelyn eatEHDOTUKSIA, MISTÄ TUTKIN-NOISTA VALINNANMAHDOLLI-SUUKSIA POISTETAANPALVELU:1) Automyyjän at2) Myynnin at3) Yrittäjän at4) Yrittäjän eatLogistiikan pt LOGISTIIKKA: LOGISTIIKKA: Poistetaan:

2111) Autoalan pt2) Ajoneuvonosturinkuljettajan at3) Linja-autonkuljettajan at4) Varastoalan at5) Lentoasemapalvelujen at6) Yhdistelmäajoneuvokuljettajan at7) Ajojärjestelijän eat8) Varastoalan eat9) Lastinkäsittelyalan eatMUUT:LUONNONVARA JA YMPÄRISTÖ:Metsäalan ptRAKENNETTU YMPÄRISTÖ:1) Rakennusalan pt2) Talotekniikan ptPALVELU:1) Turvallisuusalan pt2) Liiketalouden pt3) Varaosamyyjän at1) Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujenat2) Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujeneat3) Lastinkäsittelyalan atTIETO JA VIESTINTÄ:1) Tieto- ja viestintätekniikan pt2) Tietojenkäsittelyn at3) Tietojenkäsittelyn eatTietojenkäsittelyn pt (poistunut tutkinto).Lennonjohdon ptTIETO JA VIESTINTÄ:Tietojenkäsittelyn ptEi mahdollista ottaa tutkinnon osiaperus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinnoistaLentokoneasennuksen ptMerenkulkualan ptEi mahdollista ottaa tutkinnon osiaperus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinnoistaAmmatillista osaamista yksilöllisestisyventävissä tutkinnon osissa(pta laajentavat tutkinnon osat) mainittumahdollisuus sisällyttää tutkinnonosia perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnoistaMikäli alan säädökset mahdollistavatvalinnaisuudet, esitetään seuraaviatutkinnon osia valinnaisiksiopinnoiksi:LOGISTIIKKA:

2121) Lastinkäsittelyalan at2) Lastinkäsittelyalan eat3) Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujenat4) Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujeneatPALVELU:Turvallisuusalan pt

213Taulukko 14. Rakennettu ympäristö-klusterin joustavuus.RAKENNETTU YMPÄRISTÖTUTKINTOMaanmittausalan ptPintakäsittelyalan ptMISTÄ TUTKINNOISTA VOI NYT VA-LITA VALINNAISIA TUTKINNONOSIA?RAKENNETTU YMPÄRISTÖ:1) Rakennusalan pt, tutkinnon osa mittaus2) Suunnitteluassistentin pt, tutkinnonosa yhdyskuntatekninensuunnittelu.3) kaikki klusterin at ja eatMUUT:1) kaikki at ja eatValinnaisuutta ei ole mainittu valinnaisissatutkinnon osissa, muttamainittu ammatillista osaamista yksilöllisestisyventävissä tutkinnonosissa, joissa ei rajattuEHDOTUKSIA, MISTÄ TUTKIN-NOISTA VALINNANMAHDOLLI-SUUKSIA LISÄTÄÄNRAKENNETTU YMPÄRISTÖ:1) Rakennusalan pt2) Suunnitteluassistentin pt, Maanrakennusalanat, MaanrakennusalaneatLUONNONVARA JA YMPÄRIS-TÖ:1) Luonto- ja ympäristöalan ptPALVELU:1) Liiketalouden pt1)Asiakirjahallinnon ja arkistotoimenatRAKENNETTU YMPÄRISTÖ:1) Rakennusalan pt2) Maalarin at3) Lattianpäällystäjän at4) Teollisen pintakäsittelijän at5) Pintakäsittelymestarin eat6) Lattiamestarin eatEHDOTUKSIA, MISTÄ TUTKIN-NOISTA VALINNANMAHDOL-LISUUKSIA POISTETAANRAKENNETTU YMPÄRISTÖ:1) kaikki klusterin at ja eatMUUT:1) kaikki at ja eatELEKTRONIIKKA, KONEENRA-KENNUS JA PROSESSITEOLLI-SUUS:1) Korroosionestomaalarin atKULTTUURI:1) Verhoilu- ja sisustusalan pt2) Käsi- ja taideteollisuusalan pt3) Sisustusalan at4) Sisustusalan eat

214Rakennusalan ptRAKENNETTU YMPÄRISTÖ:1) Talotekniikan pt2) Kiinteistöpalvelujen pt3) Maanmittausalan pt4) Pintakäsittelyalan pt5) Rakennusalan at:t6) Rakennusalan eat:tRAKENNETTU YMPÄRISTÖ:1) Maanrakennusalan at2) Talonrakennusalan at3) Rakennustuotannon at4) Maanrakennusalan eat5) Talonrakennusalan eat6) Rakennustyömaapäällikön eatRAKENNETTU YMPÄRISTÖ:1) Rakennusalan at:t2) Rakennusalan eat:tELEKTRONIIKKA, KONEENRAKEN-NUS JA PROSESSITEOLLISUUS:1) Puualan pt2) Kaivosalan pt3) Kone- ja metallialan ptKULTTUURI:1) Käsi- ja taideteollisuusalan ptLOGISTIIKKA:1) Autoalan pt2) Logistiikan ptKULTTUURI:1) Kiviseppäkisällin at2) Kiviseppämestarin eatELEKTRONIIKKA, KONEENRA-KENNUS JA PROSESSITEOLLI-SUUS:1) Rakennustuotealan at2) Kaivosalan at3) Kivimiehen atLUONNONVARA:1) Puutarhatalouden ptSuunnitteluassistentin ptRAKENNETTU YMPÄRISTÖ:1)Talotekniikan pt2)Rakennusalan pt3)Maanmittausalan pt4)kaikki ammattitutkinnotKULTTUURI:1)Verhoilu- ja sisustusalan pt2)AmmattitutkinnotELEKTRONIIKKA, KONEENRAKEN-NUS JA PROSESSITEOLLISUUS:1) Kone- ja metallialan pt2) Sähköalan pt3) kaikki at:tRAKENNETTU YMPÄRISTÖ:1)Teknisen piirtäjän atTIETO JA VIESTINTÄ:1)Tieto ja viestintätekniikan ptPALVELU:1)Liiketalouden pt2) Asiakirjahallinnon ja arkistotoimenat3) Sihteerin atKULTTUURI, ELEKTRONIIKKA,KONEENRAKENNUS JA PRO-SESSITEOLLISUUS, TIETO JAVIESTINTÄ, LUONNONVARA,HYVINVOINTI, PALVELU JALOGISTIIKKAkaikki at:t

215TIETO JA VIESTINTÄ:1) Audiovisuaalisen viestinnän pt2) Painoviestinnän pt3) kaikki at:tLUONNONVARA:1) Luonto- ja ympäristöalan pt.2) kaikki at:tHYVINVOINTI, LOGISTIKKA JA PAL-VELU:1) kaikki at:tTalotekniikan ptRAKENNETTU YMPÄRISTÖ:1) Rakennusalan pt2) Kiinteistöpalvelujen pt3 )Pintakäsittelyalan pt4) Tekniikan alan at:t5) Tekniikan alan eat:tELEKTRONIIKKA, KONEENRAKEN-NUS JA PROSESSITEOLLISUUS:1) Kone- ja metallialan pt.2) Sähköalan pt.LUONNONVARA:1 )Luonto- ja ympäristöalan pt.RAKENNETTU YMPÄRISTÖ::1) Ilmastointiasentajan at2)Ilmastointijärjestelmien puhdistajanat3) Nuohoojan at4) Putkiasentajan at5) Rakennuspeltisepän at6) Teknisen eristäjän at7) Teollisuusputkiasentajan at8) Ilmastointiasentajan eat9 ) Nuohoojamestarin eat10) Putkiasentajan eat11) RakennuspeltiseppämestarineatRAKENNETTU YMPÄRISTÖ:-1)Tekniikan alan at:t2)Tekniikan alan eat:tELEKTRONIIKKA, KONEEN-RAKENNUS JA PROSESSITE-OLLISUUS:Sähköalan pt (poistunut tutkinto)LOGISTIIKKA:1) Liikenteen alan at:t2) Liikenteen alan eat:tLOGISTIIKKA:1) Liikenteen alan at:t2) Liikenteen alan eat:tELEKTRONIIKKA, KONEENRA-KENNUS- JA PROSESSITEOLLI-SUUS:1) Hitsaajan at2) Kylmäasentajan at3 )Lämmityslaiteasentajan at4) Hitsaajamestarin eat5) Kylmämestarin eatLOGISTIIKKA:1) Autoalan pt

216Kiinteistöpalvelujen ptRAKENNETTU YMPÄRISTÖ:kaikistaMUUT:kaikista2) Logistiikan ptRAKENNETTU YMPÄRISTÖ:1) Rakennusalan pt2) Talotekniikan pt3) Ilmastointijärjestelmien puhdistajanat4) Kiinteistönhoitajan at5) Nuohoojan at6) Kiinteistönhoitajan eat7) Nuohoojamestarin eatPALVELU:1) Turvallisuusalan pt2) Kotityö- ja puhdistuspalvelujen pt3 )Lukkosepän at4) Vartijan at5) Virastomestarin at6) Laitoshuoltajan at7) Isännöinnin atELEKTRONIIKKA, KONEENRA-KENNUS JA PROSESSITEOLLI-SUUS:1) Sähkö- ja automaatiotekniikan pt2) Kotitalouskoneasentajan at3) Elektroniikka-asentajan at4) Kunnossapidon at5) Kunnossapidon eat

217Taulukko 15. Kulttuuriklusterin joustavuus.KULTTUURITUTKINTOTanssialan ptMISTÄ TUTKINNOISTA VOI NYTVALITA VALINNAISIA TUTKINNONOSIA?KULTTUURI:kaikistaMUUT:kaikistaEHDOTUKSIA, MISTÄ TUTKIN-NOISTA VALINNANMAHDOLLI-SUUKSIA LISÄTÄÄNKULTTUURI:1) Sirkusalan pt2 )Musiikkialan pt3) Teatterialan at4) Teatterialan eatEHDOTUKSIA, MISTÄ TUTKIN-NOISTA VALINNANMAHDOLLI-SUUKSIA POISTETAANHYVINVOINTI:1) Liikunnan ohjauksen pt2) Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksenpt3) Viittomakielisen ohjauksen pt4) apsi- ja perhetyön pt5) Liikunnan at6 )Sosiaali- ja terveysalan pt7) Kehitysvamma-alan at8) Kehitysvamma-alan eat9) Vanhustyön eatTIETO JA VIESTINTÄ:1) Audiovisuaalisen viestinnän pt2) Audiovisuaalisen viestinnän at3) Audiovisuaalisen viestinnän eat4) Markkinointiviestinnän at5) Markkinointiviestinnän eatMusiikkialan ptKULTTUURI:kaikistaPALVELU:1) Matkailualan pt2) Matkailun ohjelmapalvelujen atKULTTUURI:1) Tanssialan pt2) Sirkusalan pt3) Rytmimusiikkituotannon at

218MUUT:kaikista4) Teatterialan at5) Teatterialan eatSirkusalan ptKULTTUURI:kaikistaMUUT:kaikistaHYVINVOINTI:1) Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksenpt2) Sosiaali- ja terveysalan pt3) Lapsi- ja perhetyön pt4) Kehitysvamma-alan at5) Kehitysvamma-alan eat6) Vanhustyön eatTIETO JA VIESTINTÄ:1) Audiovisuaalisen viestinnän pt2) Audiovisuaalisen viestinnän at3) Audiovisuaalisen viestinnän eat4) Markkinointiviestinnän at5) Markkinointiviestinnän eatPALVELU:1) Matkailualan pt2) Matkailun ohjelmapalvelujen atKULTTUURI:1) Tanssialan pt2) Musiikkialan pt3) Teatterialan atTeatterialan eatHYVINVOINTI:1) Liikunnan ohjauksen pt2) Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksenpt3) Viittomakielisen ohjauksen pt4) Lapsi- ja perhetyön pt5) Liikunnan at6) Sosiaali- ja terveysalan pt7) Kehitysvamma-alan at8) Kehitysvamma-alan eat9) Vanhustyön eat

219Käsi- ja taideteollisuusalanptKULTTUURI:kaikistaMUUT:kaikistaTIETO JA VIESTINTÄ:1) Audiovisuaalisen viestinnän pt2) Audiovisuaalisen viestinnän at3 )Audiovisuaalisen viestinnän eat4) Markkinointiviestinnän at5) Markkinointiviestinnän eatPALVELU:1) Matkailualan pt2) Matkailun ohjelmapalvelujen atKULTTUURI:1 )Tekstiili- ja vaatetusalan pt2) Verhoilu- ja sisustusalan pt3) Hopeasepän at4) Kaivertajan at6) Keramiikkakisällin at7) Kiviseppäkisällin at8) Kultaajakisällin at9) Kultasepän at10) Käsityöntekijän at11) Lasinpuhaltajakisällin at12 )Luonnontieteellisen alan konservoinninat13) Mallinrakentajakisällin at14) Saamenkäsityökisällin at15) Sisustusalan at16) Soitinrakentajakisällin at17) Hopeaseppämestarin eat18) Kaivertajamestarin eat19) Keramiikkamestarin eat20) Kiviseppämestarin eat21) Kultaajamestarin eat22) Kultaseppämestarin eat23) Käsityömestarin eat24) Lasinpuhaltajamestarin eat25) Mallinrakentajamestarin eat26) Saamenkäsityömestarin eat27) Sisustusalan eat

220Tekstiili- ja vaatetusalan ptKULTTUURI:1) yksi ammatillinen tutkinnon osatekstiili- ja vaatetusalan perustutkinnonmuista koulutusohjelmista/ osaamisaloista.2) kaikista klusterin pt:sta ja at:sta28) Soitinrakentajamestarin eatRAKENNETTU YMPÄRISTÖ:1) Restaurointikisällin at2) Restaurointimestarin eatPALVELU:1) Liiketalouden pt2) Matkailun pt3) Tuotekehittäjän eatTIETO JA VIESTINTÄ:1) Markkinointiviestinnän at2) Markkinointiviestinnän eat3) Kirjansitojan at4) Kirjansitojamestarin eatELEKTRONIIKKA, KONEENRA-KENNUS JA PROSESSITEOLLI-SUUS:1) Kello- ja mikromekaniikan pt2) Prosessiteollisuuden pt3) Lasikeraamisen alan at4) Aseseppäkisällin at5) Työvälinevalmistajan at6) Aseseppämestarin eat7) Seppäkisällin at8) Seppämestarin eat9) Puusepän alan at10) Puusepän alan eat11) Työvälinemestarin eat12) Veneenrakentajan at13) Venemestarin eatKULTTUURI:1) Verhoilu- ja sisustusalan pt2) Käsi- ja taideteollisuusalan pt3) Jalkinealan at4) Laukku- ja nahka-alan at5) Nahanvalmistajan at

221MUUT:kaikista pt:sta ja at:sta6) Tekstiilialan at7) Turkkurin at8) Vaatetusalan at9) Verhoilijan at10) Sisustusalan at11) Jalkinealan eat12) Laukku- ja nahkamestarin eat13) Nahanvalmistajan eat14) Tekstiilialan eat15) Turkkurimestarin eat16) Vaatetusalan eat17) Verhoilijamestarin eat18) Sisustusalan eatVerhoilu- ja sisustusalan ptKULTTUURI:1) Tekstiili- ja vaatetusalan pt2) Verhoilijan at3) Sisustusalan at4) Verhoilijamestarin eat5) Sisustusalan eatELEKTRONIIKKA, KONEENRA-KENNUS JA PROSESSITEOLLI-SUUS:1) Puualan ptRAKENNETTU YMPÄRISTÖ:1) Rakennusalan pt2) Pintakäsittelyalan pt3) Maalarin atPALVELU:1) Liiketalouden pt2) Tekstiilihuollon at3) Pesulateknikon eat4) Tuotekehittäjän eatTIETO JA VIESTINTÄ:1) Markkinointiviestinnän at2) Markkinointiviestinnän eatKULTTUURI:1) Tekstiilialan at2) Tekstiilialan eat3) Laukku- ja nahka-alan at4) Laukku- ja nahkamestarin eatELEKTRONIIKKA, KONEENRA-KENNUS JA PROSESSITEOLLI-SUUS:1) Puusepänalan at2) Veneenrakennuksen pt3) Veneenrakennuksen at4) Venemestarin eat5) Laivanrakentajan atPALVELU:

2224) Lattianpäällystäjän at5) Maalarimestarin eat6) Lattiamestarin eat1) Liikeketalouden ptLUONNONVARA:1) Puutarhatalouden pt2) Floristin atRAKENNETTU YMPÄRISTÖ:1) Restaurointikisällin at2) Restaurointimestarin eat

223Taulukko 16. Elektroniikka-, koneenrakennus- ja prosessiteollisuusklusterin joustavuus.ELEKTRONIIKKA, KONEENRAKENNUS JA PROSESSITEOLLISUUSTUTKINTO MISTÄ TUTKINNOISTA VOINYT VALITA VALINNAISIATUTKINNON OSIA?Elintarvikealan ptELEKTRONIIKKA, KONEEN-RAKENNUS JA PROSESSITE-OLLISUUS:kaikista tutkinnoistaMUUT:kaikista tutkinnoistaEHDOTUKSIA, MISTÄ TUTKINNOISTAVALINNANMAHDOLLISUUKSIA LI-SÄTÄÄNELEKTRONIIKKA, KONEENRAKEN-NUS JA PROSESSITEOLLISUUS:1) Prosessiteollisuuden pt2) Laboratorioalan ptPALVELU:1) Hotelli-, ravintola- ja catering-alan pt2) Elintarvikejalostajan at3) Kondiittorin at4) Leipurin at5) Lihanjalostajan at6) Maidonjalostajan at7) Ravintolakokin at8) Suurtalouskokin at9) Dieettikokin eat10) Kondiittorimestarin eat11) Leipurimestarin eatLOGISTIIKKA:1) Autoalan pt2) Varastoalan at3) Varastoalan eatLUONNONVARA:1) Luonto- ja ympäristöalan ptEHDOTUKSIA, MISTÄ TUTKIN-NOISTA VALINNANMAHDOLLI-SUUKSIA POISTETAANSähkö- ja automaatiotekniikanptELEKTRONIIKKA, KONEEN-RAKENNUS JA PROSESSITE-OLLISUUS:kaikista perustutkinnoistaMUUT:ELEKTRONIIKKA, KONEENRAKEN-NUS JA PROSESSITEOLLISUUS:1) Bioenergia-alan at2) Elektroniikka- ja sähköteollisuuden at3) Kaukolämpöasentajan at4) Sähköasentajan atELEKTRONIIKKA, KONEENRA-KENNUS JA PROSESSITEOLLI-SUUS:kaikista perustutkinnoistaMUUT:

224kaikista perustutkinnoista5) Sähkölaitosasentajan at6) Voimalaitoksen käyttäjän at7) Kaukolämpöyliasentajan8 )Sähköyliasentajan eat9) Kylmäasentajan at10) Kylmämestarin eatkaikista perustutkinnoistaRAKENNETTU YMPÄRISTÖ:1) Kiinteistöpalvelujen pt2) Teknisen piirtäjän atLaboratorioalan ptELEKTRONIIKKA, KONEEN-RAKENNUS JA PROSESSITE-OLLISUUS:kaikista tutkinnoistaMUUT:kaikista tutkinnoistaELEKTRONIIKKA, KONEENRAKEN-NUS JA PROSESSITEOLLISUUS:1) Elintarvikealan pt2) Prosessiteollisuuden pt3) Elintarviketeollisuuden at4) Kemianteollisuuden at5) Leipomoteollisuuden at6) Lihateollisuuden at7) Meijeriteollisuuden at8) Elintarviketekniikan eat9) Kemianteollisuuden eatELEKTRONIIKKA, KONEENRA-KENNUS JA PROSESSITEOLLI-SUUS:kaikista tutkinnoistaMUUT:kaikista tutkinnoistaMuovi- ja kumitekniikanptELEKTRONIIKKA, KONEEN-RAKENNUS JA PROSESSITE-OLLISUUS:kaikista tutkinnoistaMUUT:kaikista tutkinnoistaHYVINVOINTI:1) Lääkealan pt,ELEKTRONIIKKA, KONEENRAKEN-NUS JA PROSESSITEOLLISUUS:1) Kumialan at2) Muovimekaanikon at3) Muovitekniikan eatELEKTRONIIKKA, KONEENRA-KENNUS JA PROSESSITEOLLI-SUUS:kaikista tutkinnoistaMUUT:kaikista tutkinnoistaProsessiteollisuuden ptELEKTRONIIKKA, KONEEN-RAKENNUS JA PROSESSITE-OLLISUUS:kaikista tutkinnoistaMUUT:ELEKTRONIIKKA, KONEENRAKEN-NUS JA PROSESSITEOLLISUUS:1) Kemianteollisuuden at2) Paperiteollisuuden at3) Rakennustuotealan at4) Saha-alan atELEKTRONIIKKA, KONEENRA-KENNUS- JA PROSESSITEOLLI-SUUS:kaikista tutkinnoistaMUUT:

225Puualan ptkaikista tutkinnoistaELEKTRONIIKKA, KONEEN-RAKENNUS JA PROSESSITE-OLLISUUS:1) veneenrakennuksen pt2) prosessiteollisuuden pt3) kone- ja metallialan pt4) kaikista ammatti- ja erikoisammattitutkinnoistaRAKENNETTU YMPÄRISTÖ:1) pintakäsittelyalan pt2) rakennusalan pt3)kaikista ammatti- ja erikoisammattitutkinnoistaPALVELU:1) liiketalouden pt2) kaikista ammatti- ja erikoisammattitutkinnoistaKULTTUURI:1) käsi- ja taideteollisuusalan pt2) verhoilu- ja sisustusalan pt3) kaikista ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista5) Lasikeraamisen alan at6) Paperiteollisuuden7) Sahamestarin eat8) Rakennustuotealan atELEKTRONIIKKA, KONEENRAKEN-NUS JA PROSESSITEOLLISUUS:1) Puusepänalan at2) Saha-alan at3) Veneenrakentajan at4) Sahamestarin eat5) Venemestarin eatRAKENNETTU YMPÄRISTÖ:1) Pintakäsittelyalan pt2) Restaurointikisällin at3) Restaurointimestarin eat4) Talonrakennusalan at5) Teollisen pintakäsittelijän at6) Talonrakennusalan eat7) Pintakäsittelymestarin eatKULTTUURI:1) Käsityöntekijän at2) Mallinrakentajakisällin at3) Käsityömestarin eat4) Mallinrakentajamestarin eatkaikista tutkinnoistaELEKTRONIIKKA, KONEENRA-KENNUS JA PROSESSITEOLLI-SUUS:kaikista ammatti- ja erikoisammattitutkinnoistaRAKENNETTU YMPÄRISTÖ:kaikista ammatti- ja erikoisammattitutkinnoistaPALVELU:kaikista ammatti- ja erikoisammattitutkinnoistaKULTTUURI:kaikista ammatti- ja erikoisammattitutkinnoistaLUONNONVARA:kaikista ammatti- ja erikoisammattitutkinnoistaVeneenrakennuksen ptLUONNONVARA:1) metsäalan pt2) kaikista ammatti- ja erikoisammattitutkinnoistaELEKTRONIIKKA, KONEEN-RAKENNUS JA PROSESSITE-OLLISUUS:1) Kone- ja metallialan pt2) Muovi- ja kumitekniikan pt3) Puualan ptELEKTRONIIKKA, KONEENRAKEN-NUS-JA PROSESSITEOLLISUUS:1) Sähkö- ja automaatiotekniikan pt2) Puusepänalan at3) Puusepänalan eatELEKTRONIIKKA, KONEENRA-KENNUS JA PROSESSITEOLLI-SUUS:1) Sähköalan pt(poistettu tutkinto)

2264) Sähköalan pt5) Veneenrakennuksen at6) Venemestarin eatRAKENNETTU YMPÄRISTÖ:1) Pintakäsittelyalan pt2) Rakennusalan ptLOGISTIIKKA:1) Autoalan ptRAKENNETTU YMPÄRISTÖ:1) Maalarin at2) Lattianpäällystäjän at3) Lattiamestarin at4) Maalarimestarin eatKULTTUURI:1) Sisustusalan at2) Sisustusalan eatKone- ja metallialan ptKULTTUURI:1) Käsi- ja taideteollisuusalan pt2) Verhoilu- ja sisustusalan ptELEKTRONIIKKA, KONEEN-RAKENNUS JA PROSESSITE-OLLISUUS:1) Kaivosalan pt2) Kello- ja mikromekaniikan pt3) Muovi- ja kumitekniikan pt4) Prosessiteollisuuden pt5 )Sähkö- ja automaatiotekniikanpt6) Puualan pt7) Automaatioasentajan at8) Elektroniikka- ja sähköteollisuudenat9) Hissiasentajan at10) Hitsaajan at11) Kaivosalan at12) Kaukolämpöasentajan at13) Kivimiehen at14) Koneenasentajan at15) Koneistajan at16) Korroosionestomaalarin at17) Kunnossapidon at18) Kylmäasentajan at19) Laivanrakentajan at20) Levytekniikan atELEKTRONIIKKA, KONEENRA-KENNUS JA PROSESSITEOLLI-SUUS:1) Teollisuuspuusepän at2) Terähuoltajan at(poistetut tutkinnot)KULTTUURI:1) Koristeveistäjän at(poistettu tutkinto)

22721) Lämmityslaiteasentajan at22) Metallien jalostuksen at23) Pienkonemekaanikon at24) Raskaskalustomekaanikon at25) Rautatiekaluston kunnossapidonat26) Työvälinevalmistajan at27) Valajan at28) Valumallin valmistajan at29) Veneenrakentajan at30) Teollisuuspuusepän at31) Terähuoltajan at32) Hitsaajamestarin eat33 )Koneenasentajamestarin eat34) Koneistajamestarin eat35) Kunnossapidon eat36) Levytyömestarin eat37) Tekniikan eat38) Työvälinemestarin eat39) Valajamestarin eat40) Valumallimestarin eatLUONNONVARA:1) Metsäalan pt,Metsäkoneasennuksen koulutusohjelma2) Maatalouskoneasentajan atRAKENNETTU YMPÄRISTÖ:1) Rakennusalan pt2) Talotekniikan pt3) Suunnitteluassistentin pt4) Pintakäsittelyalan pt,Teollisen pintakäsittelyn koulutusohjelma5) Kiinteistönhoitajan at6) Ilmastointiasentajan at7) Putkiasentajan at8) Rakennuspeltisepän at9) Teknisen eristäjän at

22810) Teknisen piirtäjän at11) Teollisen pintakäsittelijän at12) Teollisuusputkiasentajan at13) Rakennusalan työmaapäälliköneatLOGISTIIKKA:1) Autoalan pt,Autotekniikan tai AutokorikorjauksenkoulutusohjelmaPALVELU:1) Liiketalouden ptAsiakaspalvelun ja myynnin koulutusohjelma2) Yrittäjän at3) Lukkosepän at4) Myynnin at5) Tuotekehittäjän eat6) Yrittäjän eatKULTTUURI:Koristeveistäjän atKaivosalan ptELEKTRONIIKKA, KONEEN-RAKENNUS JA PROSESSITE-OLLISUUS:1) Kone- ja metallialan pt2 )Prosessitekniikan pt3) Sähköalan pt4) Kone- ja metallialan ammattitutkinnot5) Kone- ja metallialan erikoisammattitutkinnotLOGISTIIKKA:1) Logistiikan ptELEKTRONIIKKA, KONEENRAKEN-NUS JA PROSESSITEOLLISUUS:1) Kaivosalan at2) Kivimiehen atRAKENNETTU YMPÄRISTÖ:1) Maanmittausalan pt2) Maanrakennusalan at3) Maanrakennusalan eatELEKTRONIIKKA, KONEENRA-KENNUS JA PROSESSITEOLLI-SUUS:1) Sähköalan pt (poistunut tutkinto)2) Kone- ja metallialan ammattitutkinnot3) Kone- ja metallialan erikoisammattitutkinnotRAKENNETTU YMPÄRISTÖ:1) Rakennusalan ammattitutkinnot2) Rakennusalan erikoisammattitutkinnotRAKENNETTU YMPÄRISTÖ:1) Rakennusalan pt

2292) Rakennusalan ammattitutkinnot3) Rakennusalan erikoisammattitutkinnotKello- ja mikromekaniikanptELEKTRONIIKKA, KONEEN-RAKENNUS JA PROSESSITE-OLLISUUS:kaikista tutkinnoistaMUUT:kaikista tutkinnoistaELEKTRONIIKKA, KONEENRAKEN-NUS JA PROSESSITEOLLISUUS:1) Elektroniikka-asentajan atKULTTUURI:1) Käsi- ja taideteollisuusalan pt2) Hopeasepän at3) Kaivertajan at4) Kiviseppäkisällin at5) Kultasepän at6) Hopeaseppämestarin eat7) Kaivertajamestarin eat8) Kiviseppämestarin eat9) Kultaseppämestarin eatELEKTRONIIKKA, KONEENRA-KENNUS JA PROSESSITEOLLI-SUUS:kaikista tutkinnoistaMUUT:kaikista tutkinnoistaPALVELU:1) Liiketalouden pt

230Taulukko 17. Tieto ja viestintä –klusterin joustavuus.TIETO JA VIESTINTÄTUTKINTOKuvallisen ilmaisun ptMISTÄ TUTKINNOISTA VOI NYTVALITA VALINNAISIA TUTKIN-NON OSIA?TIETO JA VIESTINTÄ:kaikista tutkinnoistaMUUT:kaikista tutkinnoistaEHDOTUKSIA, MISTÄ TUTKINNOIS-TA VALINNANMAHDOLLISUUKSIALISÄTÄÄNTIETO JA VIESTINTÄ:1) Tieto ja viestintätekniikan pt2) Audiovisuaalisen viestinnän pt3) Audiovisuaalisen viestinnän at4) Audiovisuaalisen viestinnän eat5) Painoviestinnän pt6) Painopinnanvalmistajan at7) Sivunvalmistajamestarin eatEHDOTUKSIA, MISTÄ TUTKIN-NOISTA VALINNANMAHDOLLI-SUUKSIA POISTETAANTieto ja viestintätekniikanptTIETO JA VIESTINTÄ:kaikista tutkinnoistaMUUT:kaikista tutkinnoistaTIETO JA VIESTINTÄ:1) Audiovisuaalisen viestinnän pt2) Audiovisuaalisen viestinnän at3) Audiovisuaalisen viestinnän eat4) Tietojenkäsittelyn at5) Tietojenkäsittelyn eatELEKTRONIIKKA, KONEENRAKEN-NUS JA PROSESSITEOLLISUUS:1) Tietokoneasentajan at2) Tietoliikenneasentajan at3) Elektroniikka-asentajan at4) Tietokoneylisasentajan eat5) Tietoliikenneyliasentajan eatPALVELU:1) Liiketalouden pt2) Myynnin atAudiovisuaalisen viestinnänptTIETO JA VIESTINTÄ:kaikista tutkinnoistaMUUT:TIETO JA VIESTINTÄ:1) Audiovisuaalisen viestinnän at2) Audiovisuaalisen viestinnän eat3) Markkinointiviestinnän at

231kaikista tutkinnoista4) Markkinointiviestinnän eatPainoviestinnän ptTIETO JA VIESTINTÄ:kaikista tutkinnoistaMUUT:kaikista tutkinnoistaKULTTUURI:1) Rytmimusiikkituotannon atTIETO JA VIESTINTÄ:1) Digitaalipainajan at2) Painajan at3) Painopinnanvalmistajan at4) Jälkikäsittelykoneenhoitajan at5) Audiovisuaalisen viestinnän eat6) Faktorin eat7) Painajamestarin/rotaatiomestarin eat8) Sivunvalmistajamestarin eat9) Kirjansitojan at10) Kirjansitojamestarin eat11) Konesitojamestarin eat

232Valinnaisuus ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissaPääsääntöisesti ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa ei ole tällä hetkellä mahdollisuuttaottaa valinnaisia tutkinnon osia muista ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista.Hyvinvointi-, logistiikka-, kulttuuri- sekä tieto ja viestintä –klustereihin kuuluvissa ammatti-ja erikoisammattitutkinnoissa ei ole ollenkaan mahdollisuutta valita valinnaisia tutkinnonosia muista ammatti- tai erikoisammattitutkinnoista.Luonnonvara ja ympäristö-, elektroniikka-, koneenrakennus- ja prosessiteollisuus- sekärakennettu ympäristö -klusterien muutamissa ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa onmahdollisuus valita valinnaisia tutkinnon osia muista ammatti- tai erikoisammattitutkinnoista.Luonnonvara ja ympäristö -klusterissa mahdollisuus on ainoastaan kalanjalostajanammattitutkinnossa. Elektroniikka-, koneenrakennus- ja rakennettu ympäristö -klusterissa vain elintarvikejalostajan ja lihanjalostajan ammattitutkintoihin sekä rakennustuotealanammattitutkintoihin voi sisällyttää valinnaisia tutkinnon osia muista ammattitutkinnoista.Rakennettu ympäristö -klusterin tutkinnoista talonrakennusalan ja maanrakennusalanammattitutkinnoissa sekä maanrakennusalan erikoisammattitutkinnossaon mahdollisuus valinnaisiin tutkinnon osiin muista tutkinnoista.Eniten valintamahdollisuuksia muista ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista on palveluklusterinammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa. Seuraavissa yhdeksässä palveluklusterinammatti- ja erikoisammattitutkinnossa on mahdollisuus valita valinnaisia tutkinnonosia muista ammatti- ja/tai erikoisammattitutkinnoista: hotellivirkailijan, laitoshuoltajan,matkaoppaan, matkatoimistovirkailijan, ravintolakokin, suurtalouskokin ammattitutkinnotsekä hotelli-, ravintola- ja suurtalousesimiehen, siivousteknikon ja pesulateknikon erikoisammattitutkinnot.Ammattitutkinnoissa edellytetään perustutkintoa vaativampaa osaamista, mutta työelämäntarpeiden mukaan osa ammattitutkinnoista toimii myös alalle tai ammattiin tulotutkintona.Erikoisammattitutkinnoissa puolestaan edellytetään alan vaativaa osaamista jaalan vaativimpien työtehtävien hallintaa. Työelämän tulevaisuuden osaamistarpeidenkautta on perusteltua, että tulevaisuuden ammatti- ja erikoisammattitutkinnot sisältävätmahdollisuuden valita tutkinnon osia muista ammatti- ja erikoisammatti-

233tutkinnoista. Lähtökohtaisesti valinnanmahdollisuudet tulee olla tutkinnon alaa tukevia,sillä ammatti- ja erikoisammattitutkintojen tavoitteena on substanssiosaamisen syventäminenjollekin osaamisalueelle. Valinnanmahdollisuudet eivät ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissavoi olla yhtä laajoja kuin laaja-alaisemmissa perustutkinnoissa.Tällä hetkellä ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa ei pääsääntöisesti ole valinnanmahdollisuuksia.Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen rakennetta ja muodostumissääntöjäon kehitettävä siihen suuntaan, että näissä tutkinnoissa on mahdollisuusottaa tarvittaessa valinnaisia tutkinnon osia muista alaa tukevista ammattija/taierikoisammattitutkinnoista.8. KEHITTÄMISESITYKSETYleiset esityksetTässä alaluvussa esitellään TUTKE-tutkimuksen tutkimusprosessin aikana syntyneetyleiset, kaikkia klustereita kehittämisehdotukset.Yleiset esitykset (kaikkia klustereita koskevat)1) Esitetään lisättäväksi tulevaisuuden osaamistarpeet tutkintojen osien taiammattitaitovaatimuksien tasolle. Tässä tutkimuksessa on kerätty ennakointiraporteistanousseita tulevaisuuden osaamistarpeita ja analysoitu niitä klusteriajattelunja tämänhetkisten tutkintojen näkökulmasta. Tällä hetkellä kaikissa tutkinnoissaei vielä huomioida tulevaisuuden osaamistarpeita tutkintojen perusteissa.Tunnistetut osaamistarpeet on syytä näkyä jatkossa tutkintojen perusteissamieluiten tutkintojen osien tai vähintään ammattitaitovaatimusten tasolla, jotta nesaavat riittävän painoarvon. Osaamistarpeet eivät korostu tarpeeksi, mikäli nehuomioidaan vain arvioinnin kohteissa, kuten tilanne tällä hetkellä monissa tutkinnoissaon.

2342) Esitetään kehitettäväksi kaikkia klustereita koskevat periaatteet, joiden mukaanammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen osaaminen erotetaantoisistaan. Tutkintojärjestelmässä on havaittavissa vaihtelevaa käytäntöä siitä,miten ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot eroavat toisistaan. Joillakinaloilla ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot koostuvat pitkälti samoistaopintokokonaisuuksista ja tutkintojen sisällöistä tai ammattitaitovaatimuksista eiilmene se, miten tutkinnot eroavat toisistaan (esimerkiksi kaukolämpöasentajanammattitutkinto ja kaukolämpöyliasentajan erikoisammattitutkinto, jalkinealanammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto sekä verhoilijan ammattitutkinto ja verhoilijamestarinerikoisammattitutkinto) ja millaisissa tehtävissä toimimiseen tutkintotuo valmiuksia. Tutkintojärjestelmän tulee olla jatkumo, jossa ammattitutkintokeskittyy substanssiosaaminen laajentamiseen perustutkinnon jälkeen. Erikoisammattitutkintopuolestaan laajentaa ja täydentää ammattitutkinnon osaamistasekä substanssiosaamisen että esimiestaitojen, johtamisen, projektinhallinnan jakehittämisen osalta. Ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen osaamisenerot tulee määritellä. Osaamiskuvaukset tulee olla luettavissa myös kaikkienammatti- ja erikoisammattitutkintojen perusteista. Tutkinnon perusteiden yleiseenosaan tulee liittää kuvaus tutkinnon tuottamasta yleisestä osaamistasosta suhteessamuihin ammatillisiin tutkintoihin.3) Esitetään lisättäväksi perustutkintojen ammattitaitovaatimuksiin asenteeseen,huolellisuuteen, ajankäyttöön ja käyttäytymiseen liittyviä vaatimuksia.Ennakointiraporteissa painotetaan, että työntekijältä odotetaan varsinaisensubstanssiosaamisen lisäksi myös ”oikeaa asennetta työhön”. Työhön liittyvänasennoitumisen ja yleisten työntekoon liittyvien käytäntöjen ja työelämän pelisääntöjenomaksumisen tulee tapahtua heti ammatillisissa perustutkinnoissa.Ammatillisella koulutusjärjestelmällä on kasvatuksellinen rooli. Näiden syidenvuoksi on perusteltua lisätä ammattitaitovaatimuksiin asenteeseen, huolellisuuteen,ajankäyttöön ja käyttäytymiseen liittyviä vaatimuksia.

2354) Esitetään yhdenmukaistettavaksi tutkintojen nimet osaamisaloihin viittaaviksinimiksi. Tutkintojen nimikkeissä on suurta vaihtelua. Perustutkinnoissa onpääsääntöisesti tutkinnon nimessä ala (esimerkiksi kone- ja metallialan perustutkinto).Poikkeuksena tästä on perustutkinnoissa ainoastaan suunnittelusihteerinperustutkinto. Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen nimet kertovat sekä ammateistaettä aloista (esimerkiksi linja-autonkuljettajan ammattitutkinto, talonrakennusalanammattitutkinto). Suurimmaksi osaksi ammatti- ja erikoisammattitutkintojennimissä on ammattien nimiä. Ammatillista tutkintojärjestelmää kokonaisuudessaanselkeyttää, jos kaikissa tutkinnoissa käytetään yhdenmukaisesti alannimeä perustutkinnosta erikoisammattitutkintoon. Nimikkeet muodostuvat valinnaisuuksienmukaan.5) Esitetään lisättäväksi muista tutkinnoista otettavien valinnaisten opintojenmäärää 20 opintoviikkoon. Tulevaisuusennakoinneissa nousevat esille ammattitaitovaatimukset,jotka korostavat moniammatillisuutta. Moniammatillisuuden toteutuminenedellyttää, että tutkinnot sisältävät mahdollisuudet valinnaisten opintojentekemiseen. Ammatillisissa perustutkinnoissa on tällä hetkellä mahdollistaottaa valinnaisia tutkinnon osia muista tutkinnoista enintään 10 opintoviikon verran,mikä on moniammatillisuuden ja klusteriajattelun näkökulmasta on vähäinen.Opintoviikkomäärän kasvattaminen 20 opintoviikkoon tuottaa tutkinnon suorittajallejo konkreettista eri alojen tuntemusta6) Esitetään kehitettäväksi tutkintojen ulkopuolelle modulikori, josta kaikkientutkintojen suorittajat voivat valita tutkintoihinsa valinnaisia opintojaosaamisensa laajentamiseksi tai vahvistamiseksi. Moniammatillisuuden jaelinikäisen oppimisen näkökulmasta valinnaiset tutkinnon osat muista tutkinnoistaovat tärkeitä. Tällä hetkellä muista tutkinnoista voi valita täsmälleen sellaisia tutkinnonosia, joita tutkintojen varsinaiset suorittajatkin opiskelevat. Tutkinnon osatovat usein muiden tutkintojen suorittajien näkökulmasta liian spesifejä, jolloin tutkintojenvälinen joustavuus ja valinnaisuus jää usein käytännössä toteutumatta.Näistä syistä johtuen on perusteltua kehittää tietyiltä koulutusaloilta yleisemmäntason kokonaisuuksia, joita eri tutkintojen suorittajat voivat valita omaan tutkin-

236toonsa. Tällaisia yleisiä moduleita on kehitettävä etenkin perustutkintoja vartensosiaali- ja terveysalalta, musiikki-, tanssi- ja sirkusalalta, audiovisuaalisesta viestinnästäsekä kuvallisesta ilmaisusta. Modulaarisuuden avulla voidaan lisätämyös klusterien rajapintoja ylittävää osaamista.Modulikoriin esitetään kehitettäväksi koulutusalakohtaisten yleisten osien lisäksimyös muita temaattisia kokonaisuuksia, jotka täydentävät tutkinnon suorittajanosaamista. Nämä modulit koostuvat esimerkiksi seuraavista aiheista: projektitoiminta,yrittäjyys, ohjaus, viestintä ja markkinointi, ympäristöosaaminen sekä liiketoiminnanohjaus ja kehittäminen. Nämä modulit soveltuvat valittavaksi minkätahansa ammatillisen tutkinnon suorittajalle.7) Esitetään kehitettäväksi johtamisen erikoisammattitutkintoa klusterit ylittäväksitutkinnoksi, jossa alakohtaiset erityispiirteet huomioidaan valinnaisuuksienkautta. Klusterit sisältävät tällä hetkellä useita erikoisammattitutkintoja,jotka kohdistuvat pääsääntöisesti johtamiseen, esimiestyöhön ja työnjohtoon . Sisällöllisestinämä tutkinnot eivät oleellisesti poikkea toisistaan, vaikka ne sijoittuvateri aloille. Järkevää on kehittää olemassa olevaa johtamisen erikoisammattitutkintoaklusterit ylittäväksi tutkinnoksi, joka antaa valmiudet yritysten ja henkilöstönjohtamiseen, esimiestyöhön ja työnjohtoon huomioiden valinnaisuuksienkautta alakohtaiset erityispiirteet. Kaikille yhteisessä tutkinnon osassa (tai osissa)painottuisivat yleiset alasta riippumattomat johtamisen tiedot ja taidot tulevaisuudenosaamistarpeet huomioiden. Alakohtaiset tai muut substanssia koskevat erityispiirteet(esim. kaupan esimiestyö, johtaminen julkisella, yksityisellä tai kolmannellasektorilla, tuotannollinen työnjohto) huomioitaisiin osaamisalojen tai valinnaistentutkinnon osien kautta. Uuden johtamisen erikoisammattitutkinnonmyötä poistuisivat seuraavat nykyiset runsaasti johtamisen ja esimiestyön elementtejäsisältävät erikoisammattitutkinnot: autoalan työnjohdon erikoisammattitutkinto,rakennusalan työmaapäällikön erikoisammattitutkinto, johtamisen erikoisammattitutkinto,yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto, kaupan esimiehenerikoisammattitutkinto, hotelli-, ravintola- ja suurtalousesimiehen erikoisammattitutkinto,tekniikan erikoisammattitutkinto, elintarviketekniikan erikoisammattitut-

237kinto, faktorin erikoisammattitutkinto, siivousteknikon erikoisammattitutkinto, siivoustyönohjaajanerikoisammattitutkinto, liikenne-esimiehen erikoisammattitutkintoja viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen erikoisammattitutkinto. Nykyisissä tutkinnoissatutkintonimike ja tutkinnon sisältö eivät myöskään aina vastaa toisiaan(esim. tekniikan erikoisammattitutkinto työnjohdon tutkintona.8) Esitetään uudeksi elektroniikka, koneenrakennus- ja prosessiteollisuus -klusterin nimeksi teollisuus- ja teknologiaklusteria. Elektroniikka-, koneenrakennus-ja prosessiteollisuus -klusterin nimi on pitkä. Lisäksi klusteri sisältäämyös sellaisia aloja, joita ei voida sijoittaa elektroniikan, koneenrakennuksen taiprosessiteollisuuden käsitteiden alle. Yhteistä klusteriin kuuluville aloille on teollisuusympäristössätyöskentely. Tästä johtuen teollisuus- ja teknologiaklusteri onyleisempi ja kuvaavampi nimi klusterille.9) Esitetään uudeksi klusteriksi energiaklusteria. Ennakoinneissa korostetaanenergia-asioiden merkityksen kasvamista tulevaisuudessa. Tämä kehitys johtuukansainvälisistä ja kansallisista tavoitteista liittyen ympäristönsuojeluun ja kestäväänkehitykseen. Energiateknologia ja energian tuottamisen vaihtoehdot tulevatmuuttumaan tulevaisuudessa. Energia-alasta on perusteltua muodostaa omaklusterinsa, jotta ala saa riittävän painoarvon ja jotta alan kehitys voidaan paremminottaa tutkinnoissa huomioon. Energia-klusteriin sijoittuvat nykyisistä tutkinnoistaluonnonvara ja ympäristö -klusterista bioenergia-alan ammattitutkintosekä elektroniikka, koneenrakennus- ja prosessiteollisuus -klusterista sähkö- jaautomaatiotekniikan perustutkinto, elektroniikka- ja sähköteollisuuden ammattitutkinto,sähköasentajan ammattitutkinto sekä sähköyliasentajan erikoisammattitutkinto.10) Esitetään uudeksi tutkinnoksi energia-alan perustutkintoa. Energiaklusteriinon muodostettava energia-alan perustutkinto.

23811) Esitetään korvattavaksi perustutkintojen ammattitaitovaatimusten kriteerienkäsite ”ohjatusti” käsitteellä ”ohjeiden mukaan”. Perustutkintojen ammattitaitovaatimustenkriteereissä toistuu usein tyydyttävän osaamisen (T1) kuvauksissakäsite ”ohjatusti”. Tämä on ristiriidassa tutkintojen ja muun osaamisen kansallisenviitekehyksen tasojen kanssa, jossa perustutkinnot on sijoitettu tasolle 4.Tason 4 osaamisessa korostuu tehtävien itsenäinen hallinta. Käyttämällä käsitettä”ohjeiden mukaan” perustutkinnon suorittaneelta vaadittava osaamistaso tarkentuu.Seuraavissa taulukoissa (taulukot 18-21) esitetään kehittämisesitykset vielä tiivistetyssämuodossa.

239Taulukko 18. YLEISET ESITYKSET (KAIKKIA KLUSTEREITA KOSKEVAT)1) Esitetään, että tutkintojen osiin tai ammattitaitovaatimuksiin lisätään näkyviin tulevaisuuden osaamistarpeet.2) Esitetään, että määritellään kaikkia klustereita koskevat periaatteet, joiden mukaan ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen osaaminenerotetaan toisistaan.3) Esitetään, että perustutkintojen ammattitaitovaatimuksiin lisätään asenteeseen, huolellisuuteen, ajankäyttöön ja käyttäytymiseen liittyviävaatimuksia.4) Esitetään yhdenmukaistettavaksi tutkintojen nimet osaamisaloihin viittaaviksi nimiksi.5) Esitetään, että valinnaisten opintojen määrää perustutkinnoissa nostetaan 20 opintoviikkoon.6) Esitetään, että tutkintojen ulkopuolelle kehitetään modulikori, josta tutkintoihin voi valita valinnaisia opintoja osaamisen laajentamiseksi taivahvistamiseksi.7) Esitetään johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämistä klusterit ylittäväksi tutkinnoksi. Tässä tutkinnossa alakohtaiset erityispiirteethuomioidaan valinnaisuuksien kautta.8) Esitetään elektroniikka, koneenrakennus- ja prosessiteollisuus -klusterin uudeksi nimeksi teollisuus- ja teknologia -klusteria.9) Esitetään uudeksi klusteriksi energiaklusteria.10) Esitetään uudeksi tutkinnoksi energia-alan perustutkintoa.11) Esitetään, että muutetaan perustutkintojen ammattitaitovaatimusten arviointikriteerien käsite ”ohjatusti” käsitteellä ”ohjeiden mukaan”.

240Taulukko 19. KEHITTÄMISESITYKSET TUTKINTORAKENTEESEENKLUSTERIESITYSHyvinvointiEsitetään uudeksi tutkinnoksi vanhustyön ammattitutkintoa.Esitetään, että nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto muutetaan vapaa-ajan ohjauksenperustutkinnoksi, jossa opiskelija valitsee yhteisen perusjakson jälkeen nuoriso-ohjauksen taiikääntyneiden vapaa-ajanohjauksen koulutusohjelman/suuntautumisvaihtoehdon.Esitetään, että lääkealan perustutkinto poistetaan ja sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon lisätäänlääkealan koulutusohjelma/osaamisala.Esitetään uudeksi tutkinnoksi lääkealan ammattitutkintoa.Luonnonvara ja ympäristöEsitetään, että perustetaan klusterille vesienhoidon ammattitutkinto, joka keskittyy luonnonvesienhoitoon ja kunnostukseen.Esitetään, että poistetaan maaseudun kehittäjän erikoisammattitutkinto ja yhdistetään tutkinnonsisältö palveluklusterin uudelleen muokattavaan tuotekehityksen erikoisammattitutkintoon.Esitetään yhdistettäväksi kalanjalostajan ja kalanviljelijän ammattitutkinnot uudeksi kalanjalostuksenammattitutkinnoksi, jolloin erikoistuminen toteutetaan valinnaisuuden kautta.Esitetään yhdistettäväksi kalastusoppaan ja erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinnot uudeksiluonto-opastuksen ammattitutkinnoksi, jolloin erikoistuminen toteutetaan valinnaisuuden kautta.PalveluEsitetään yhdistettäväksi automyyjän, varaosamyyjän ja myynnin ammattitutkinto uudeksimyynnin ammattitutkinnoksi, jolloin erikoistuminen tapahtuu valinnaisuuden kautta.Esitetään uudeksi tutkinnoksi henkilöstöhallinnon ammattitutkintoa.Esitetään yhdistettäväksi suurtalous- ja ravintolakokin ammattitutkinnot.

241Esitetään, että kehitetään tuotekehityksen erikoisammattitutkintoa niin, että tutkinnon suorittajaerikoistuu valitsemalleen kehittämisalalle.Esitetään, että poistetaan pesulateknikon ja siivousteknikon sekä siivoustyönohjaajan erikoisammattitutkinnotja liitetään ne osaksi klusterit ylittävää johtamisen erikoisammattitutkintoa.Rakennettu ympäristöEsitetään yhdistettäväksi ilmastointiasentajan, ilmastointijärjestelmien puhdistajan ja nuohoojanammattitutkinnot uudeksi ilmastointialan ammattitutkinnoksi, jolloin erikoistuminen asennukseen,puhdistukseen tai nuohoukseen tapahtuu valinnaisuuden kautta.Esitetään yhdistettäväksi ilmastointiasentajan ja nuohoojamestarin erikoisammattitutkinnot uudeksiilmastointialan erikoisammattitutkinnoksi, jolloin erikoistuminen asennukseen, puhdistukseentai nuohoukseen tapahtuu valinnaisuuden kautta.Esitetään poistettavaksi rakennustuotannon ammattitutkintoa.Esitetään poistettavaksi rakennusalan työmaapäällikön erikoisammattitutkintoa ja liitettäväksitutkinnon sisältö osaksi klusterien ylittävää johtamisen erikoisammattitutkintoa.LogistiikkaEsitetään poistettavaksi autoalan työnjohdon erikoisammattitutkinto ja liitettäväksi tutkinnon sisältöosaksi klusterit ylittävää johtamisen erikoisammattitutkintoa.KulttuuriEsitetään yhdistettäväksi musiikkialan, tanssialan ja sirkusalan perustutkinnot uudeksi taiteellisenilmaisun perustutkinnoksi, jolloin erikoistuminen tapahtuu valinnaisuuden kautta.Esitetään, että liitetään verhoilu- ja sisustusalan perustutkinnon sisustusalan koulutusohjelmakäsi- ja taideteollisuusalan perustutkintoon.Esitetään, että liitetään verhoilu- ja sisustusalan perustutkinnon verhoilualan koulutusohjelmakäsi- ja taideteollisuusalan perustutkintoon.Esitetään yhdistettäväksi hopeasepän, kultasepän ja kaivertajan ammattitutkinnot uudeksi kultasepänalan ammattitutkinnoksi, jolloin erikoistuminen tapahtuu valinnaisuuden kautta.Esitetään yhdistettäväksi hopeaseppämestarin, kultaseppämestarin ja kaivertajamestarin eri-

242koisammattitutkinnot uudeksi kultasepän alan erikoisammattitutkinnoksi, jolloin erikoistuminentapahtuu valinnaisuuden kautta.Elektroniikka-, koneenrakennus- ja prosessiteollisuusEsitetään, että sijoitetaan sähkö- ja automaatioaloihin liittyvät tutkinnot uuteen energiaklusteriin.Esitetään yhdistettäväksi valajan ja valumallinvalmistajan ammattitutkinnot sekä valajamestarinja valumallimestarin erikoisammattitutkinnot.Esitetään poistettavaksi tekniikan erikoisammattitutkinto ja sen sisältö liitettäväksi osaksi yleistäjohtamisen erikoisammattitutkintoa.Esitetään yhdistettäväksi elektroniikka- ja sähköteollisuuden, elektroniikka-asentajan ja sähköasentajanammattitutkinnot uudeksi sähkö- ja elektroniikka-alan ammattitutkinnoksi, jolloin valinnaisuuksienkautta erikoistutaan eri osaamisaloille.Tieto ja viestintäEsitetään yhdistettäväksi digitaalipainajan, jälkikäsittelykoneenhoitajan, painajan ja painopinnanvalmistajanammattitutkinnot yhdeksi painoalan ammattitutkinnoksi, jolloin erikoistuminentapahtuu valinnaisten tutkinnon osien kautta.Esitetään yhdistettäväksi kirjansitojamestarin, konesitojamestarin, painajamestarin/rotaatiomestarinja sivunvalmistajamestarin erikoisammattitutkinnot yhdeksi painoalan erikoisammattitutkinnoksi,jolloin erikoistuminen tapahtuu valinnaisten tutkinnon osien kautta.Esitetään, että poistetaan faktorin erikoisammattitutkinto ja liitetään se osaksi klusterien ylittävääjohtamisen erikoisammattitutkintoa.

243Taulukko 20. KEHITTÄMISESITYKSET TUTKINTOJEN RAKENTEESEEN JA MUODOSTUMISSÄÄNTÖHINKLUSTERIESITYSHyvinvointiEsitetään, että lapsi- ja perhetyön perustutkintoa kehitetään siten, että tutkinnon suorittajalla onmahdollisuus yhteisen perusjakson jälkeen valita joko kristillisen kasvatuksen linja tai yleinen linja.Luonnonvara ja ympäristöEsitetään, että kehitetään ammattitutkintoihin yhteinen palveluosaamiseen liittyvä tutkinnon osa.PalveluEsitetään, että kehitetään kondiittorin ja leipurin ammattitutkintojen sekä kondiittorimestarin jaleipurimestarin erikoisammattitutkintojen osaamisprofiilia käsityövaltaisemmaksi.Esitetään, että kehitetään lihanjalostajan ja maidonjalostajan ammattitutkintoja vastaamaanpienyritysten tarpeita.Rakennettu ympäristöEsitetään poistettavaksi kiinteistöpalvelujen perustutkinnosta toimitilapalvelujen koulutusohjelma.Esitetään kiinteistöpalvelujen perustutkinnon profiloimista kiinteistönhoitoon ja kunnossapitoon.Esitetään rakennusalan perustutkintoihin pakolliseksi tutkinnon osaksi korjausrakentamiseenliittyvää tutkinnon osaa.Esitetään rakennusalan perustutkintoihin yhdeksi tutkinnon osaksi ympäristöasioihin ja energiatehokkuusosaamiseenliittyvää tutkinnon osaa.Esitetään, että lisätään rakennusalan perustutkintoihin yhdeksi tutkinnon osaksi kiinteistöautomaatio,sen huolto, korjaus ja kunnossapito.

244LogistiikkaEsitetään, että kehitetään perustutkintoihin yhteinen ympäristöosaamiseen liittyvä tutkinnon osa.Esitetään, että kehitetään ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin yhteinen ympäristöosaamiseenliittyvä tutkinnon osa.Esitetään, että muutetaan tutkinnoissa käytettyä ympäristönsuojelu -käsitettä ympäristöosaaminen-käsitteeksi.KulttuuriEsitetään, että kulttuuriosaaminen otetaan pakolliseksi tutkinnon osaksi perustutkintoihin.Esitetään, että kehitetään perustutkintoihin ”Yrittäjyys ja tekijänoikeus” -nimistä pakollista tutkinnonosaa, joka sisältää yrittäjyyteen, markkinointiin ja tekijänoikeuksiin liittyviä teemoja.Elektroniikka-, koneenrakennus- ja prosessiteollisuusEsitetään, että kehitetään ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin ympäristöosaamiseen liittyvätutkinnon osa.

245Taulukko 21. AMMATTITAITOVAATIMUKSIIN KOHDISTUVAT ESITYKSETKLUSTERIESITYSHyvinvointiEsitetään, että media- ja verkko-ohjaus sekä tieto- ja viestintätekniikka ovat pakollisia tutkinnonosia nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnossa.Esitetään lisättäväksi sosiaalisen median osaamista koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnanohjaajan ammattitutkintoon.Luonnonvara ja ympäristöEsitetään, että lisätään kalatalouden perustutkintoon vesialueiden hoitoon liittyviä ammatillisiavalmiuksia.Esitetään, että vahvistetaan kestävän kehityksen ja toiminnan tavoitteita ja kirjataan ne konkreettisemminammattitaitovaatimuksiin ja arvioinnin kohteisiin.Esitetään, että lisätään liiketoimintaosaamiseen liittyviä vaatimuksia perustutkintoihin.PalveluEsitetään, että vahvistetaan verkostoitumisosaamista erityisesti erikoisammattitutkinnoissa.Esitetään, että vahvistetaan kansainvälisyysosaamista erityisesti kulttuurien tuntemuksen jamonikulttuurisessa toimintaympäristössä työskentelyn osalta.Esitetään, että vahvistetaan ennakointiosaamista erityisesti esimiestyöhön liittyvissä tutkinnoissa.Esitetään lisättäväksi projektiosaamiseen liittyviä tutkinnon osia.Rakennettu ympäristöEsitetään, että lisätään asiakaspalveluosaamiseen liittyviä ammattitaitovaatimuksia.Esitetään, että lisätään rakennusautomaatioon liittyviä ammattitaitovaatimuksia.Esitetään, että lisätään energiatehokkuusosaamiseen liittyviä ammattitaitovaatimuksia.

246Esitetään, että lisätään kustannustietoisuuteen ja etenkin elinkaarilaskentaan liittyviä ammattitaitovaatimuksia.LogistiikkaEsitetään, että logistiikan ja autoalan perustutkintojen ammattitaitovaatimuksissa painotetaankokonaisuuksien hallintaa ja yksittäisten työtehtävien sijoittumista erilaisiin tuotanto-, kuljetus- japalveluprosesseihin.Esitetään, että lisätään kestävään kehitykseen ja ympäristöön liittyviä ammattitaitovaatimuksia.Esitetään, että lisätään asiakaspalveluosaamiseen liittyviä ammattitaitovaatimuksia.Esitetään, että korostetaan kokonaisuuksien hallintaa ja yksittäisten työtehtävien sijoittumistaerilaisiin tuotanto-, kuljetus- ja palveluprosesseihin.Esitetään, että tutkintoihin lisätään kustannustehokkuuteen liittyviä ammattitaitovaatimuksia.KulttuuriEsitetään, että lisätään markkinointiosaamista yrittäjyyteen liittyvissä tutkinnon osissa.Esitetään, että lisätään tekijänoikeuskysymyksiin liittyviä ammattitaitovaatimuksia.Esitetään, että vahvistetaan tietoteknistä osaamista.Esitetään, että palvelujen konseptointiin ja tuotteistamiseen liittyviä ammattitaitovaatimuksia lisätään.Elektroniikka-, koneenrakennus- ja prosessiteollisuusEsitetään, että lisätään uusien teknologioiden käyttöön liittyvä ammattitaitovaatimuksia.Esitetään, että lisätään uusien materiaalien käyttöön liittyviä ammattitaitovaatimuksia.Esitetään, että lisätään ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa kokonaisuuksien hallintaa liittyviäammattitaitovaatimuksia.

247Esitetään, että lisätään asiakaspalveluosaamiseen liittyviä ammattitaitovaatimuksia.Tieto ja viestintäEsitetään, että lisätään internetiin ja siihen liittyvien sovellusten sekä sosiaaliseen mediaan liittyvääosaamista.Esitetään, että lisätään mainonnan osaamista ja kohderyhmätuntemusta.Esitetään, että lisätään tuotteiden ja palveluiden kokonaisvaltaiseen tuotteistamiseen liittyvääosaamista.Esitetään, että lisätään ennakointiosaamista erityisesti esimiestyöhön liittyvien tutkintojen ammattitaitovaatimuksissa.

2489. YHTEENVETOOpetusministeriö käynnisti helmikuussa 2009 ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämishankkeen(TUTKE-hanke). Hankkeessa muun muassa arvioidaan nykyisiä ammatillisiatutkintoja kokonaisuutena ja selvitetään tarpeet lisätä ammatillisen tutkintojärjestelmänjoustavuutta. Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämisen pohjaksi ohjausryhmätilasi Tampereen yliopiston ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskukseltatutkimuksen (TUTKE-tutkimus), jonka tehtävänä oli selvittää klusterinäkökulmasta tulevaisuudenosaamistarpeita ja verrata niitä nykyisiin tutkintojen ammattitaitovaatimuksiinsekä tehdä tutkimukseen perustuvia ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämisesityksiä.Kehittämisesitykset kohdistuvat toimeksiannon mukaan erityisesti klusterirakenteeseen,tutkintojärjestelmän joustavuuteen, tutkintorakenteeseen, tutkintojen rakenteeseenja muodostumissääntöihin sekä tutkintojen ammattitaitovaatimuksiin. Lisäksi selvitettiintoimeksiannossa nimettyjen klusterien rajapintoja ja päällekkäisyyksiä. Tutkimustoteutettiin joulukuun 2009 ja syyskuun 2010 välisenä aikana.Tämä luku on synteesi TUTKE-tutkimuksen päätuloksista ja -huomioista.Klusterimainen ajattelu, klusterien päällekkäisyydet ja rajapinnatTUTKE-tutkimuksen yhtenä tehtävänä oli tuoda esille toimeksiannossa määritettyjenkahdeksan klusterin (hyvinvointi, luonnonvara ja ympäristö, palvelu, logistiikka, rakennettuympäristö, kulttuuri, elektroniikka, koneenrakennus ja prosessiteollisuus, tieto javiestintä) päällekkäisyydet ja rajapinnat.Klusterilähtöinen tarkastelu johdattaa väistämättä alojen ja klusterien välisille rajapinnoilleja päällekkäisyyksille. Sen vuoksi ei klusteriin kuuluvien alojen sijoittelu tietylleklusterille ole yksiselitteistä. Tässä tutkimuksessa tehdyt ratkaisut tutkintojen ja alojensijoittumisesta klustereihin ovat vain yksi näkökulma klusterien tarkasteluun. Monellatutkinnolla tai alalla voi klusterien päällekkäisyyksistä ja rajapinnoista johtuen olla luonteva”koti” myös muissa klustereissa.Klusteroitunut työelämä tarvitsee osaajia, jotka ovat luoneet osaamisen kokonaisuutensaerilaisilla tavoilla ja erilaisin painotuksin. Klusterimaiseen toimintatapaan oppiminen

249ja klusterin kehittyminen ei saa tukea nykyisestä tiukasta koulutusala- ja tutkintojaottelusta,jotka pitävät ammattiin opiskelijat oman alansa sisällä. On oleellisen tärkeää, ettäperus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot muodostavat joustavia kokonaisuuksia, joidensisällä voidaan vastata uusien tehtäväkokonaisuuksien haasteisiin.Elinikäisen oppimisen näkökulmasta tarkasteltuna klusterimaisen ajattelun tulisi kattaakaikki ammatillisen koulutusjärjestelmän tasot; ammatillisista perustukinnoista ammattikorkeakoulututkintoihin.Ainoastaan ammatilliselle toiselle asteelle sovellettuna klusteriajatteluei tue parhaalla mahdollisella ammatillisen koulutuksen kokonaisuutta vaanerottautuu siitä irralliseksi saarekkeeksi.Tutkintojärjestelmän joustavuusTutkimuksen tehtävänä oli myös ”selvittää klusterikohtaiset tarpeet lisätä ammatillisentutkintojärjestelmän joustavuutta lisäämällä tutkinnoissa valittavissa olevien osien määrääyhdistämällä tutkintoja laajemmiksi ammattialakohtaisiksi tai ammattialarajat rajatylittäviksi tutkinnoiksi tai lisäämällä muutoin tutkinnon suorittajien mahdollisuuksia valitatutkintoonsa osia muista ammatillisista perustutkinnoista, ammattitutkinnoista tai erikoisammattitutkinnoista”.Tutkimuksessa tuli esille, että perustutkintojen välillä on runsaasti eroavaisuuksia siinä,miten valinnaisia opintoja eri tutkinnoista voi ottaa. Joissakin tutkinnoissa valinnaisiaopintoja ei muista tutkinnoista rajoiteta ollenkaan, joissakin tutkinnoissa sitä vastoin valinnaisetopinnot on hyvin tiukasti määritelty tai ne ovat kokonaan poissuljettu. Valinnaisuuson kuitenkin oleellinen tekijä kehitettäessä tutkintoja vastaamaan paremmin tulevaisuudentyöelämän osaamistarpeita. Valinnaisuus mahdollistaa alat ja klusterit ylittävienosaamiskokonaisuuksien syntymisen ja niiden kautta voidaan luoda sellaisiaosaamiskokonaisuuksia, jotka tukevat opiskelijan työllistymistä tulevaisuuden työtehtäviin.

250Tutkimuksessa tehdyt valinnaisuuteen liittyvät esitykset ovat lähinnä esimerkkejä, silläelinikäisen oppimisen näkökulmasta tutkintoihin sisältyvä valinnaisuus tulee pitää mahdollisimmanlaajana eikä tiukkoja rajoituksia voi valinnoille antaa. Työkokemus, harrastuneisuustai tiedossa olevat työtehtävät määrittelevät, millaiset valinnat ovat yksilöllemerkityksellisiä ja hyödyllisiä. Tutkintojen valinnaisuuksia määriteltäessä korostetaanedellisen ohella kokonaisvaltaista näkökulmaa, joka ottaa huomioon valinnaisuudenvaikutukset myös yksilön kasvun ja kehityksen vaiheisiin.Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa ei ole tällä hetkellä pääsääntöisesti mahdollisuuttaottaa valinnaisia tutkinnon osia muista ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista.Työelämän tulevaisuuden osaamistarpeiden kautta on kuitenkin perusteltua, että tulevaisuudenammatti- ja erikoisammattitutkinnot sisältävät mahdollisuuden valita tutkinnonosia muista ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista. Lähtökohtaisesti valinnanmahdollisuudettulee olla tutkinnon alaa tukevia, sillä ammatti- ja erikoisammattitutkintojen tavoitteenaon substanssiosaamisen syventäminen jollekin osaamisalueelle. Valinnaisuuttaei ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa ole syytä kuitenkaan olla samassa määrinkuin laaja-alaisemmissa perustutkinnoissa.Klusterien yleiset yhteiset osaamistarpeetKlusterien osaamistarpeet ovat sekä yleisiä että erityisiä. On haasteellista määritelläkullekin klusterille ominaiset yleiset osaamistarpeet, sillä klusterien sisältä löytyy useitaaloja ja alaklustereita, joilla kaikilla on oma spesifi toimintaympäristönsä.Tutkimuksessa löydettiin kuitenkin sellaisia osaamisalueita, joita tulevaisuuden työntekijöilläklusterista riippumatta tulisi olla hallussaan työssään menestymiseksi. Tällaisiaosaamistarpeita todettiin olevan: työyhteisö- ja organisaatio-osaaminen, asiakas- ja verkosto-osaaminen,kehittämisosaaminen, liiketoimintaosaaminen sekä itsensä kehittäminen/johtaminen.Näiden osaamistarpeiden tulisi kulkea poikkileikkaavina juonteina läpikaikkien (pt, at, eat) ammatillisten tutkintojen. Kuitenkin ottaen huomioon, että yleisetyhteiset osaamistarpeet painottuvat joissakin klustereissa ja niiden sisältämissä tutkinnoissaeri tavoin: esimerkiksi kaupan alan tutkinnoissa liiketoimintaosaaminen on

251enemmän kuin yhteistä osaamista, se on alan substanssiosaamista. Hyvinvointiklusterillaasiakas- ja verkosto-osaaminen puolestaan korostuvat tulevaisuudessa entistä voimakkaamminosaamistarpeina.Tutkintorakenteeseen, tutkintojen rakenteeseen ja muodostumissääntöihin sekäammattitaitovaatimuksiin liittyvät esityksetTutkintorakenteen kehittämiseen tehdyt esitykset liittyvät uusiin tutkintoihin, poistettaviintutkintoihin ja tutkintojen yhdistämiseen tai vastaavaan modifioimiseen. Verrattaessaklustereittain tulevaisuuden osaamistarpeita ja nykyisiä tutkintojen ammattitaitovaatimuksiahavaittiin, että kolmea klusteria lukuun ottamatta ilmeni perusteita useille uusilletutkinnoille (mm. energia-alan pt, vanhustyön at, lääkealan at, ilmastointialan at ja eat,taiteellisen ilmaisun pt ). Tutkimuksen tuloksena esitetään yhteensä 18 uutta tutkintoa,joista suurin osa on ammattitutkintoja. Poistettavaksi esitetään tutkintoja kaikilta klustereilta;yhteensä 48. Myös poistettavat tutkinnot edustavat pääsääntöisesti ammatti- jaerikoisammattitutkintoja.Suurimmassa osassa poistettavien tutkintojen sisältöjä esitetään liitettäväksi toisen tutkinnonsisältöön. Yhdistämisen yhtenä perusteena on ollut tutkintojen sisällölliset yhteneväisyydetsubstanssiosaamisen alueella, jotka ovat paljastuneet tutkintojen perusteidenanalyysistä. Toisena yhdistämisen perusteena on ollut yhteneväisyydet johtamiseen,esimiestaitoihin ja myyntiin liittyen. Erikoisammattitutkintojen joukossa on useitasellaisia tutkintoja, jotka sisältävät runsaasti johtamisen ja esimiestyön elementtejä janiukasta tai ei ollenkaan alan substanssiosaamista. Tästä syystä päätettiin esittää johtamisenerikoisammattitutkinnon kehittämistä siten, että siitä muodostetaan kaikkia klustereitapalveleva johtamisen erikoisammattitutkinto, jossa alan erityispiirteet huomioidaanvalinnaisuuden avulla. Samoin esitettiin myynnin ammattitutkinnon kehittämistä.Tutkintojen rakenteeseen liittyvät esitykset kohdistuvat uusien tutkinnon osien kehittämiseenja lisäämiseen. Verrattaessa tutkintojen perusteita ja tulevaisuuden osaamistarpeitahavaittiin, että tutkinnot kaipaavat osittain uudistamista. Lisäksi muutamien tutkintojenosaamisprofiilit kaipaavat terävöittämistä, jotta ne erottuisivat muista läheisistä tut-

252kinnoista. Jokaisen klusterin kohdalla oli havaittavissa, että tutkintojen ammattitaitovaatimukseteivät kaikilta osin vastaa tulevaisuuden osaamistarpeita. Ammattitaitovaatimuksetkinkaipaavat uudistamista ja täydentämistä.Tehtyjen kehittämisesitysten osalta on huomioitava, että tutkimuksen fokus on ollut tämänhetkisten tutkintojen perusteissa ja niiden analyysissä suhteessa tulevaisuudentyöelämän osaamistarpeisiin. Tämä tutkimus tuo yhden näkökulman tulevaisuudessatarvittavan osaamisen tarkasteluun ja sitä tukevan tutkintojärjestelmän kehittämiseen.Tässä tutkimuksessa tehtyjen kehittämisesitysten jatkotyöstäminen ja konkretiaan saattaminenedellyttää useiden toimijoiden osallistamista ja eri näkökulmien huomioimista.

253Lähteet:Ahvenainen, M., Hietanen, O. & Huhtanen, H. (2009). Tulevaisuus paketissa. TUTUejulkaisuja2/2009. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun kauppakorkeakoulu. Luettu5.3.2010 osoitteestahttp://www.tse.fi/FI/yksikot/erillislaitokset/tutu/Documents/publications/eTutu_2009-2.pdfAksentjev, Anne – Maanpää, Simo – Pakarinen, Satu – Piepponen, Eija. (2007) Tekstiili-ja vaatetusalan osaamistarpeiden ennakointi 2007. Opetushallitus ja Turun ammattiinstituutti.Luettu 21.7.2010 osoitteestahttp://www.oph.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/oph/embeds/46844_vate_ennakointiloppuraportti.pdfAnttila, Riku – Laine, Jarno. (2009) Laivojen sähkökäytön koulutuksen kehittämistarveselvitys.Opetushallitus. Luettu 11.6.2010 osoitteestahttp://www.oph.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/oph/embeds/49257_Laivojen_sahkokayton_koulutuksen_kehitystarveselvitys_2009.pdfBioenergia 2020. Arvioita kasvusta, työllisyydestä ja osaamisesta. Työ- ja elinkeinoministeriönjulkaisuja 6/2010. Luettu 15.6.2010 osoitteestahttp://www.tem.fi/files/25900/TEM_6_2010.pdfCalibris. (Kenniscentrum voor leren in de praktijk in Zorg, Welzijn en Sport). Qualificationstructure. Health Care Assistants. Luettu 30.8.2010 osoitteestahttp://www.calibris.nl.Cedefop (2009). Ireland. VET in Europe – country reports. Luettu 10.8.2010 osoitteestahttp://www2.cedefop.europa.eu/etv/Information_resources/NationalVet/Thematic/criteria_reply.asp.Cedefop (2009). Netherlands. VET in Europe – country reports. Luettu 10.8.2010 osoitteestahttp://www2.cedefop.europa.eu/etv/Information_resources/NationalVet/Thematic/criteria_reply.asp.Cedefop (2010). Skills supply and demand in Europe: medium-term forecast up to 2020.Luettu 20.4.2010 osoitteesta http://www.cedefop.europa.eu/EN/Files/3052_en.pdf.Cort, P. & Rolls, S. VET Policy Report. Denmark 2008. The Copenhagen Process.Progress in the policy priority areas for vocational education andTraining. Cedefop.

254Danish Ministry of Education (2008). Initial Vocational Education and Training Programmes.Luettu 9.8.2010 osoitteestahttp://www.eng.uvm.dk/~/media/Files/English/Fact%20sheets/080101_fact_sheet_vocational_education.ashxEuropean Commission (2010). New skills for new jobs: action now. Report by the expertgroup on new skills for new jobs prepared for the European Commission. Luxembourg:Publications Office.Hakala, R. & Tahvanainen, S. (2009). Lähihoitajat 2020 - sosiaali- ja terveysalan perustutkintoonjohtavan koulutuksen kehittämisstrategian taustaselvitys. Opetushallitus,Tampereen ammattiopisto ja Oulun seudun ammattiopisto. Luettu 1.6.2010 osoitteestahttp://www.tao.tampere.fi/tao/TAOWWWTAO/tulokset_ja_vaikutukset_%28sote_-strategia%29_attchmt/Selvitys%2016102009%20julk.pdfHaltia, Heikki – Lainio, Jaakko. (2007) Pintakäsittelyalan osaamistarpeiden ennakointi.Loppuraportti. TAO, Turun Ammattiopistosäätiö. Luettu 7.6.2010 osoitteestahttp://www.oph.fi/download/46561_pintakasittelyalan_osaamistarpeiden_ennakoint_202007.pdfHernesniemi, H., Kymäläinen, P., Mäkelä, P., Rantala, O., Rautkylä-Willey, R. & Valtakari,M. (2001). Suomen avainklusterit ja niiden tulevaisuus. ESR-julkaisut –sarja. OyEdita Ab, Helsinki.Honkatukia, J. & Kuusi, O. (2008) Metsät ja metsäosaaminen Suomen vahvuutena. Tulevaisuusvaliokunta.Teknologian arviointeja 25. Helsinki.Kanerva, A. & Lehikoinen, K. (2007). Menestyksen jonglöörit. Luovien alojen täydennyskoulutusja sen arvo. Esiselvitys. IADEn julkaisusarja, 1/2007.Karikorpi, Mervi (toim.) Kone- ja metallituoteteollisuus 2020. Loppuraportti 2008. Teknologiateollisuus.Luettu 9.6.2010 osoitteestahttp://www.teknologiateollisuus.fi/fi/materiaalipankki/?categoryHeader=30Kaukolämpöalan työvoimarakenne ja osaamistarpeet. (2009) Energiateollisuus ry. Luettu14.6.2010 osoitteesta http://www.energia.fi/content/root content/energiateollisuus/fi/kaukolampo/kirjasto/julkaisut/liitteet/raportti_klalantyövoimarakennejaosaamistarpeet.pdfKilpailukykyiseen liikennepolitiikkaan. (2006) Raportti logistiikan toimialavuoropuhelusta.Logistiikan toimialavuoropuhelu 31.10.2006. Liikenne- ja viestintäministeriö, Elinkeinoelämänkeskusliitto, SAK ja STTK. Luettu 16.6.2010 osoitteestahttp://www.ek.fi/ek_suomeksi/ajankohtaista/tutkimukset_ja_julkaisut/ek_julkaisuarkisto/2006/Toimialavuoropuhelu_2006_raportti.pdf

255Kivioja, Taina – Luodetlahti, Kalervo – Patana, Elina. (2007) Talotekniikka-alan aikuiskoulutuspalvelujenkehittäminen. Koulutus- ja kehittämistoimenpiteiden kartoitus. Taloks-hanke.Porin Aikuiskoulutuskeskuksen julkaisusarja 2/2007. Luettu 7.6.2010 osoitteestahttp://www.taloks.fi/materiaali/kartoitus.pdfKivistö, Jari – Saikkonen, Soili – Tuomikoski, Sinikka (toim.). (2008) Puurakentamisenosaamistarpeet Päijät-Hämeessä. Lahden ammattikorkeakoulun julkaisu, Sarja C Artikkelikokoelmat,raportit ja muut ajankohtaiset julkaisut, osa 46. Luettu 14.6.2010 osoitteestahttp://www.lamk.fi/material/lamk_inno_map_puuraportti.pdfKolme puheenvuoroa luovuuden edistämisessä. Luovuusstrategian osatyöryhmien raportit.Opetusministeriön julkaisuja 2005:35. Luettu 20.7.2010 osoitteestahttp://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaistu/2005/liitteet/opm_300_opm35.pdf?lang=fiKonttinen, Terttu – Salonen, Satu – Laitinen, Anni – Huovinen, Taina – Huikuri, Tapani.(2008) Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2008. Yhteenveto puualan työnantajahaastatteluista.Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 22.5.2008. Varsinais-Suomen TEkeskuksenjulkaisuja 4/2008. Luettu 15.6.2010 osoitteesta http://www.tekeskus.fi/Public/?app=5&categoryid=12530&area=7652&lang=1Konttinen, Terttu – Salonen, Satu – Koli, Riikka – Huovinen, Taina – Huikuri, Tapani.(2008) Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2008. Yhteenveto liikennealan työnantajahaastatteluista.Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 11.6.2008. Varsinais-SuomenTE-keskuksen julkaisuja 5/2008. Luettu 15.6.2010 osoitteesta http://www.tekeskus.fi/Public/?app=5&categoryid=12530&area=7652&lang=1Kotti, Iia. (2010) Autonkuljettajien ammattipätevyysdirektiivin vaatimukset ja vaikutuksetautonkuljettajien koulutukseen ja työllisyyteen. Saimaan ammattikorkeakoulu, Tekniikka,Lappeenranta. Opinnäytetyö.Kuhmonen, Tuomas. 2008. Inhimillinen pääoma ja yrittäjyys – esimerkkinä maatilayritystenuuden liiketoiminnan käynnistäminen. Jyväskylän yliopiston Taloustieteiden tiedekunnanjulkaisuja N:o 171/08.Kuhmonen, Tuomas ja Niittykangas, Hannu.2008. Maaseudun tulevaisuus. Gummerus,Jyväskylä.Lagerström, Samu – Mitchell Ritva. (2005) Taide ja kulttuurialojen elinkeinorakenteenmuutos ja lähitulevaisuuden osaamistarpeet. Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö.Cupore, Julkaisuja 9/2005. Luettu 20.7.2010 osoitteestahttp://www.cupore.fi/documents/Cupore_julkaisu_9_2005.pdfLauttamäki, V. & Hietanen, O. (2006). Sosiaali- ja terveysalan työvoima- ja koulutustarpeet2015. Loppuraportti sosiaali- ja terveydenhuollon ennakointihankkeesta. Tulevaisuudentutkimuskeskus, TUTU-julkaisuja 4/2006.Leinonen, Mika – Haikola, Timo. (2008) Viestintä2020 – Audiovisuaalisen viestinnän jakuvallisen ilmaisun perustutkintojen osaamistarpeiden ennakointi. Ammattiopisto Lap-

256pia, Keski-Pohjanmaan aikuisopisto, Tampereen ammattiopisto, Koulutuskeskus Salpaus.Luettu 21.6.2010 osoitteestahttp://www.oph.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/oph/embeds/46559_av_viestinnan_ja_kuvilma_osaamistarpeiden_ennakointi.pdfLeppimäki, Sami – Meristö, Tarja. (2007) Tulevaisuus haastaa osaajat. Kone- ja metallituoteteollisuudennäkemyksiä alan kehittämistarpeista Suomessa ja maailmalla vuoteen2020. Teknologiateollisuus ry. Luettu 14.6.2010 osoitteestahttp://www.it.abo.fi/cofi/assets/images/Komee.pdfLeveälahti, Samuli ja Järvinen, Jari. 2010. Klusterin määrittelyä. Viljaklusterin osaaminen2025 –projekti. Lahden ammattikorkeakoulu.Leveälahti, Samuli – Järvinen, Jari. (2009). Rakennus- ja kiinteistöalan taustaselvitys.Foredata Oy. Luettu 14.6.2010 osoitteestahttp://www.oph.fi/download/120843_Kiinteist_ja_rakennusalan_selvitys_final_23_11_2009_.pdfLogistiikkastrategialuonnos 4.4. Liikenne- ja viestintäministeriö. Luettu 30.6.2010 osoitteestahttp://www.lvm.fi/c/document_library/get_file?folderId=964902&name=DLFE-10856.pdf&title=Ehdotus%20Suomen%20logistiikkastrategiaksi.Maaseudun yrittäjyyden kehittämisohjelma 2020. 1/Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmänjulkaisuja 2010.Maatalousalan perustutkinto 2009. Opetushallitus, määräys 29/011/2009.Mahlamäki, Heikki. (2009) Putkiasennusalan koulutustarpeiden kartoitus. Tampereenammatillinen opettajakorkeakoulu, Opettajankoulutuksen kehittämishanke. Luettu9.6.2010 osoitteestahttps://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/8088/Mahlamäki.Heikki.pdf?sequence=2Manninen, Jouni. (2009) Autoalan tulevaisuudennäkymiä. Jyväskylän ammattikorkeakoulu,Ammatillinen opettajakorkeakoulu. Kehittämishankeraportti. Luettu 11.6.2010osoitteestahttps://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/50136/jamk_1254124845_7.pdf?sequence=2Meristö, Tarja – Leppimäki, Sami – Laitinen, Jukka – Tuohimaa, Hanna. (2008) Tulevaisuudenosaamistarpeet teknologiateollisuudessa. Yhteenvetoraportti toimialakohtaisistayrityskyselyistä. Teknologiateollisuus. Luettu 9.6.2010 osoitteestahttp://www.teknologiateollisuus.fi/fi/materiaalipankki/?categoryHeader=30Metsäteollisuus.(2006). Maailman johtavana metsäklusterina vuoteen 2030 – Suomenmetsäklusterin tutkimusstrategia. Metsäklusteri Oy.Niskanen, A., Donner-Amnell, J., Häyrynen, S. & Peltola, T. (2008). Metsän uusi aika.Metsätieteellisen tiedekunnan Silva Carelica-julkaisusarja, nro 53. Joensuun yliopisto.

257Niskanen, A. (2005) Metsätalouden osaamisjärjestelmän kehittäminen: systeemitarkastelu.Joensuunyliopisto.Nordman-Byskata, C. & Sacklén, A. (2008). Pohjoismainen vertailu työpaikalla tapahtuvastaoppimisesta ja ammattiosaamisen näyttöön perustuvasta opiskelijan arvioinnista.Opetushallitus.Opetusministeriö (2007b). Metsäsektorin koulutuksen kehittäminen Suomessa. Opetusministeriöntyöryhmämuistioita ja selvityksiä 2007: 35. Opetusministeriö, Helsinki.Opetusministeriö (2010a). Kulttuuri - tulevaisuuden voima. Toimikunnan ehdotus selonteoksikulttuurin tulevaisuudesta. Opetusministeriön julkaisuja 2010:10.http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2010/liitteet/opm10.pdf.Opetusministeriö (2010b). Taidekasvatuksen ja kulttuurialan koulutuksen tila Suomessa.Opetus- ja kulttuuriministeriön politiikka-analyysejä 2010:1.Opetusministeriö (2010c). Opiskelu ja tutkinnot ammatillisessa koulutuksessa. Luettu25.8.2010 osoitteestahttp://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/ammatillinen_koulutus/opiskelu_ja_tutkinnot/?lang=fi.Osaamiskeskusohjelma OSKE. Uusiutuva metsäteollisuus-osaamisklusteri. Luettu7.4.2010 osoitteesta http://www.oske.net/osaamisklusterit/uusiutuva_metsateollisuus/.Palvelut 2020 –Osaaminen kansainvälisessä palveluyhteiskunnassa. Elinkeinoelämänkeskusliitto. Luettu 23.6.2010 osoitteestahttp://www.ek.fi/ek_suomeksi/ajankohtaista/tutkimukset_ja_julkaistu/ek_julkaisuarkisto/2006/18_10_2006_Palvelut2020_loppuraportti.pdfPk-bioenergia. Toimialaraportti. 2009. TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 5/2009.Pohjois-Pohjanmaan liitto (2005) Pohjoisen luonnonvara-alan kehittämisohjelma vuosille2007 – 2013. Oulu.Rahtola, Mikko. 2007. Puutarha-alan osaamistarveselvitys. Opetushallitus, moniste13/2007.Raittila, Pentti – Olin, Nina – Stenvall-Virtanen, Sari. (2006) Viestintäkoulutuksen nousukäyrä-Monta tietä unelma-ammattiin ja suuriin pettymyksiin. Viestintäalan ammattikuvatja koulutustarpeet –hankkeen loppuraportti. Tampereen yliopisto, Tiedotusopinlaitos, julkaisuja C 40/2006. Luettu 16.6.2010 osoitteestahttp://www.uta.fi/jour/viest_ammatit/loprapverkkoversio.pdfRautkylä-Willey, Ritva – Valtakari, Mikko. Kolmen avainklusterin tulevaisuudenkuvat jaosaamistarpeet. Luettu 14.6.2010 osoitteestahttp://www.mol.fi/esf/ennakointi/raportit/klusteri/luku5.pdf

258Rakennettu ympäristö -ohjelma 2009-2014. (2009) Ohjelmasuunnitelma. Tekes. Luettu11.6.2010 osoitteestahttp://akseli.tekes.fi/opencms/OhjelmaPortaali/ohjelmat/Rakennettu_ymparisto/fi/Dokumenttiarkisto/Viesinta_ja_aktivointi//esitysaineisto/Ohjelmasuunnitelma.pdfRakennusalan koulutus- ja osaamisbarometri 2006-2010. (2007) Talonrakennus – Kiinteistö– LVI – Infra. RIL – RIA – RKL – SAFA – LVI-Talotekniikkakeskus – Rakennusliitto– Rakennusteollisuus RT. Luettu 21.6.2010 osoitteestahttp://tekno.teknologiateollisuus.fi/files/15151_Bartometri150207julkaisupivitetty270307.pdfReferNet Denmark (2009). Denmark. VET in Europe – country reports. Luettu 9.8.2010osoitteestahttp://www2.cedefop.europa.eu/etv/Information_resources/NationalVet/Thematic/criteria_reply.asp.Riusala, Kimmo ja Siirilä, Heli. 2009. Monialayrittäjyys maaseudun mahdollisuutena.Vaasan yliopisto, Levon-instituutti.Salanne, Ilkka – Tikkanen, Marko. (2009)Tiekuljetusalan tulevaisuuskatsaus. AjoneuvohallintokeskusAKE, Tutkimuksia ja selvityksiä Nro 14/2009. Luettu 11.6.2010 osoitteestahttp://www.ake.fi/NR/rdonlyres/7CFED6E7-D310-4815-B13D-41AA98D2080D/0/AKE1409TiedkuljetusalantulevaisuusLogho3.pdfSalmela, Suvi. 2005. Luonto- ja ympäristöalan osaamistarveselvitys. Opetushallituksenmoniste 27/2005.Sitra (2009a). Luonnonvaroissa muutoksen mahdollisuus. Kansallisen luonnonvarastrategiantaustaraportti. Luettu 7.4.2010 osoitteestahttp://www.sitra.fi/julkaisut/muut/Kansallisen%20luonnonvarastrategian%20taustaraportti.pdf.Sitra (2009b). Älykkäästi luonnon voimin. Kansallinen luonnonvarastrategia. Luettu5.4.2010 osoitteestahttp://www.sitra.fi/julkaisut/muut/Kansallinen%20luonnonvarastrategia.pdf.Suomen Akatemia & Tekes (2006). FinnSight 2015. Tieteen, teknologian ja yhteiskunnannäkymät. Suomen Akatemia ja Tekes, Helsinki.Suomen puuteollisuus. Visio 2020. Skenaario- ja strategiatyön loppuraportti. (2006)Metsäteollisuus. Luettu 16.6.2010 osoitteestahttp://www.metsateollisuus.fi/infokortit/Puutuoteteollisuuden_toimialavuoropuhelu/Documents/Suomen puutuoteteollisuus 2020. Skenaario- ja strategiatyön loppuraportti.pdfSuutari, T. (2007) Kulttuuriyrittäjyyden kehittäminen ja luovien alojen klusteroituminenkulttuurikeskus Vanhassa Paukussa. Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti. Raportteja22. http://www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut/pdf/Raportteja22.pdf.

259Sähköajoneuvot Suomessa. (2009). Työryhmämietintö 6.8.2009. Työ- ja elinkeinoministeriö.Luettu 15.6.2010 osoitteestahttp://www.tem.fi/files/24145/sahkoajoneuvotyoryhman_mietinto_090806_lopullinen.pdf.Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia –ehdotus toimintaohjelmaksi 2010-2014. Opetusministeriönjulkaisuja 2010:1. Hanna-Liisa Liikanen. Luettu 20.7.2010 osoitteestahttp://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaistu/2010/liitteet/OPM1.pdf?lang=fiTike -tiedotteet. 2008. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskusTuohimaa, Hanna – Meristö, Tarja – Laitinen, Jukka – Leppimäki, Sami. (2007).Tulevaisuuden osaamistarpeet elektroniikka- ja sähköteollisuusyrityksissä. CorporateForesight Group, CoFi/Åbo Akademi. Luettu 14.6.2010 osoitteestahttp://www.it.abo.fi/cofi/assets/images/es2020.pdfTyövoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2009. Yhteenveto elintarvikealan työnantajahaastatteluista.Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 18.12.2009. Elinkeino-, liikenne jaympäristökeskus, Varsinais-Suomi. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksenjulkaisuja 1/2010. Luettu 15.6.2010 osoitteestahttp://www.elykekus.fi/fi/ELYkeskukset/varsinaissuomenely/Ajankohtaista/Julkaisut/Documents/Elintarvikeala_2009_valmis_uusilla_kansilla.pdfVainikka, Joni. (2007a) Hämeen rakentamisen alan työvoima- ja koulutustarvetutkimus.Hämeen TE-keskuksen julkaisuja 10/2007. Luettu 15.6.2010 osoitteestahttp://www.te-keskus.fi/Public/?app=5&categoryid=12530&area=7641&lang=1Vainikka, Joni. (2007b) Hämeen metalliteollisuuden työvoima- ja koulutustarvetutkimus.Hämeen TE-keskuksen julkaisuja 8/2007. Luettu 15.6.2010 osoitteestahttp://www.tekeskus.fi/Public/?app=5&categoryid=12530&area=7641&lang=1Valtioneuvoston maatalouspoliittinen selonteko, 20.10.2005.Vepsäläinen, Juha. (2006) Kartoittajien osaamistarveselvitys. Kehittämishankeraportti.Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu. Luettu 9.6.2010osoitteestahttps://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/49625/TMP.objres.126.pdf?sequence=2Vesterinen, Marja-Liisa – Kauppinen, Ullamaija – Lankoski, Maria. (2007) Paperiteollisuudenperustutkinnon osaamis- ja uudistamistarpeet 2015-2020 –loppuraportti ennakointitutkimuksesta.Opetushallitus ja Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä.Luettu 14.6.2010 osoitteestahttp://www.oph.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/oph/embeds/46837_loppuraportti_ennakointi_11_07.pdfViheralan tulevaisuusstrategia 2008. Viherympäristöliitto.

260Viestintäalan muutostekijöitä. (2008) Esiselvitys Viestinnän Keskusliiton strategiatyöhön.Luettu 16.6.2010 osoitteestahttp://www.vkl.fi/files/473/Viestintaalan_muutostekijoita.pdfVoutilainen, Olli, Vehmasto, Elina ja Vihinen, Hilkka. 2008. Verkostoituminen maatilojenmonialaistumisen edistämisessä – Liperin ja Mäntyharjun tapaustutkimus. Maa- ja elintarviketaloudentutkimuskeskuksen selvityksiä 154.Vulli, Elina ja Larjovuori, Riitta-Liisa (2005) Ennakoiva analyysi Pirkanmaan logistiikkajakuljetusklusterista. Pirkanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus ja Tampereen yliopisto,Liiketaloudellinen tutkimus- ja koulutuskeskus.Yli-Viikari, Anja, Lilja, Taina, Heikkilä, Katariina, Kirveennummi, Anna, Kivinen, Tapani,Partanen, Ulla, Rantamäki-Lahtinen, Leena ja Soini, Katriina. 2009. Green Care – terveyttäja hyvinvointia maatilalta. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Maa- jaelintarviketalous 141.