Laurean opinnäytetöiden tekstiviitteiden ja lähteiden merkinnät

OhjeSirpa MarkoKirsti Vuorela 1.9.2008Laurean opinnäytetöiden lähdeviitteiden ja lähteidenmerkintätavat

OhjeSirpa MarkoKirsti Vuorela 1.9.2008Sisällys1 Lähdeviitteiden ja lähteiden merkitseminen tekstiin ...................................... 32 Lähdeviitteiden merkitseminen ................................................................ 32.1 Kirjallisten ja muiden vastaavien lähteiden viitemerkinnät ...................... 42.2 Sähköisten lähteiden viitemerkinnät ................................................. 63 Lähteiden merkitseminen lähdeluetteloon .................................................. 63.1 Kirjat ja vastaavat painetut julkaisut ................................................ 73.2 Artikkelit .................................................................................. 83.3 Sähköiset lähteet ........................................................................ 83.4 Julkaisemattomat lähteet .............................................................. 9

OhjeSirpa MarkoKirsti Vuorela 1.9.20081 Lähdeviitteiden ja lähteiden merkitseminen tekstiinOpinnäytetyöhön – kuten kaikkiin oppimistehtäviin - merkitään tieto niistä lähdeteoksista,joita kirjoittaja on työssään käyttänyt ja joihin hän vetoaa, olipa tieto peräisin painetustaaineistosta, haastattelusta tai sähköisestä lähteestä. Tiedot merkitään niin tarkasti, ettälukija voi niiden perusteella etsiä saman lähteen käsiinsä. Vain kirjoittajan oma tieto jayleinen tieto jäävät ilman lähdeviitettä. Tietolähteisiin viitataan sijoittamalla tekstinyhteyteen lähdeviitteitä, jotka kootaan työn loppuun aakkostettuun lähdeluetteloon.Opinnäytetyön laatijan tulee aina harkita käyttämänsä lähteen luotettavuutta. EsimerkiksiInternetissä on paljon tietoa, jota voi käyttää mutta joka kuitenkin on vaihtelevan tasoista.Opinnäytetyön kirjoittajan tulee käyttää lähdekritiikkiä; hänen tulee harkita mm., kuinkaluotettava kirjoittaja tai tiedon julkaiseva organisaatio on, kuinka luotettavaa tieto on,ovatko tiedot virheettömiä ja päivitetäänkö tietoja.2 Lähdeviitteiden merkitseminenLaurean opinnäytetöissä lähdeviitteet merkitään ns. Harvardin järjestelmän mukaisesti:lähdeviite sijoitetaan tekstiviitteeksi sulkeisiin referoidun tai suoraan lainatun tiedon jälkeen.Myös toisilta saatuihin taulukoihin, kuviin ja kuvioihin merkitään tekstiviite sivuntarkkuudella.Tekstiviitteen muodostavat tiedonantajan sukunimi, tiedon julkaisuvuosi ja sivunumero(t),jotka ilmaisevat, mistä kohtaa julkaisua selostettu tieto on peräisin. Silloin kun viitataanlähteeseen kokonaisuudessaan, sivunumeroita ei tarvita. Suullisesti saatuun tietoon taisähköiseen julkaisuun merkitään tekstiviite samalla tavalla kuin kirjalliseenkin. Sähköistenlähteiden tekstiviitteissä sivunumeroita ei useinkaan voida ilmoittaa.Lähdettä käytettäessä tieto referoidaan alkuperäisestä lähteestä kirjoittajan omin sanoin jakirjoittajan valitseman näkökulman mukaan, mutta jos lähteen sanoja lainataan sanatarkasti,käytetään lainausmerkkejä.Viitemerkintää päättävän pisteen sijoittamisella kerrotaan edellä olevan selostuksen laajuus:jos viite kohdistuu vain yhteen virkkeeseen tai lauseeseen, sijoitetaan viite sulkeisiin ennenkyseisen virkkeen lopettavaa pistettä, mutta jos viite koskee koko edeltävää tekstikappaletta,se kirjataan ikään kuin se olisi oma sulkeisiin sijoitettu virkkeensä kappaleen lopussa.

Marko, SirpaVuorela, Kirsti 1.9.2008Ohje 4Sukunimen ja julkaisuvuoden välissä ei ole pilkkua, mutta vuosiluvun ja sivunumeron väliinmerkitään pilkku.Seuraavassa on esimerkkejä Laureassa käytettävistä tekstiviitteiden merkintätavoista, jotkaperustuvat Tutki ja kirjoita –kirjassa (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2007) esitettyihin tapoihin:Suora lainaus eli sanatarkka lainaus merkitään aina lainausmerkkien sisään ja tekstiviitesulkeisiin (kirjoittaja, julkaisuvuosi, sivu/sivut) seuraavien esimerkkien tapaan:”Palkkiot huomataan helpommin oikeudenmukaisiksi, jos ne on sidottutyösuorituksiin. Suoritukseen sidottu palkkiojärjestelmä ei kuitenkaan itsestääntakaa oikeudenmukaisuutta.” (Ruohotie 1999, 24.)”Tyytymättömyys johtaa toiminnallisten häiriöiden lisääntymiseen, mikäpuolestaan saa aikaan työn tulosten heikkenemisen” (Ruohotie 1999, 25).Ruohotie korostaa, että ”käyttäytymisongelmat liittyvät useintyötyytymättömyyteen” (1999, 25).Suoria lainauksia tekstissä on syytä välttää. Ne ovat tarpeen vain silloin, kun halutaanesimerkiksi ilmaista jokin määritelmä sanatarkasti samoin kuin se on lähteessä.Kun lainaus ei ole sanatarkka, ei lainausmerkkejä tarvita. Tällöin lainaus voidaan aloittaamainitsemalla kirjoittajan/haastatellun nimi tai merkitsemällä se tekstiviitteeksi sulkeisiin.Jos referoitu osuus on muutaman virkkeen mittainen, virkkeet sidotaan viittauksilla toisiinsa:Tähän seikkaan kiinnittää huomiota myös Ruohotie (1999, 28 – 36), joka lisäksion pannut merkille, että – –. Hän mainitsee myös, että – –.Lähdeluettelossa pitää olla lähdeteoksesta niin tarkat tiedot, että lukija voitunnistaa ja tarvittaessa myös hankkia minkä tahansa kirjoittajan käyttämistätietolähteistä (ISO 690 1987, 4).2.1 Kirjallisten ja muiden vastaavien lähteiden viitemerkinnätJos lähdeteoksella on kaksi tekijää, tekstiviitteeseen merkitään aina molempien sukunimi. Joskirjoittajia on kolme tai useampia, ensimmäisellä kerralla mainitaan kaikkien nimet,

Marko, SirpaVuorela, Kirsti 1.9.2008Ohje 5seuraavilla kerroilla vain ensimmäisen nimi ja ym.-lyhenne sekä julkaisuvuosi ja sivu/sivut.Jos tekijöitä on kuusi tai useampia, myös ensimmäistä kertaa mainittaessa merkitään vainensimmäisen kirjoittajan sukunimi sekä ym.-lyhenne.Lehti, Mäki ja Rinne (2008, 56) ovat tulkinneet, että – –.Lehti ym. (2008, 56) ovat tulkinneet, että – –.– - . – –. (Lehti, Mäki & Rinne 2008, 88.)– – (Lehti ym. 2008, 88).Jos tieto on peräisin useasta eri lähteestä, tekstiviitteet merkitään samojen sulkeiden sisäänja erotetaan toisistaan puolipisteellä:– – (Lehti, Mäki & Rinne 2008, 2 – 4; Oksanen & Virtanen 2007, 6 – 8).Saman tekijän eri julkaisut erotetaan toisistaan vuosilukujen avulla ja merkitäänilmestymisjärjestyksessä. Jos kirjoittaja on samana vuonna julkaissut useita lähteenäkäytettyjä teoksia, ne erotetaan toisistaan vuosilukuun liitettävällä pienaakkosella julkaisujennimen aakkosjärjestyksen mukaisesti:– – (Virta 2008a, 2008b).Jos lähteenä käytetyn dokumentin kirjoittaja ei ole tiedossa, viitteeksi merkitään julkaisunnimi / julkaisijayhteisön nimi ja vuosiluku. Voidaan myös mainita julkaisun nimestä parikolme sanaa, jotka samanalkuisina aloittavat lähdeluettelon vastaavan kohdan. Kirjoittajannimen paikalle tekstissä ja myös lähdeluettelossa tulee esimerkiksi sellaisen artikkelin nimi,jonka kirjoittaja ei ole tiedossa. Samoin menetellään, kun viitataan lakeihin, asetuksiin,komiteanmietintöihin yms.Kumppanuus merkitsee yrityksen koko organisaatiolta ja jokaiseltaasianosaiselta sitoutumista pitkäjänteiseen yhteistyöhön yhteisten tavoitteidensaavuttamiseksi (Suomen kuntaliitto 2005, 4 - 5).Kumppanuussuhteelle on Suomen kuntaliiton (2005, 4 – 5) mukaan ominaistawin-win-periaate, eli kaikki osapuolet hyötyvät kaikkien tekemästä työstä.Haastattelulla saatu tieto ilmaistaan viitteessä siten, että sulkeisiin merkitään haastatellunsukunimi ja haastatteluvuosi. Tieto merkitään myös lähdeluetteloon.

Marko, SirpaVuorela, Kirsti 1.9.2008Ohje 62.2 Sähköisten lähteiden viitemerkinnätSähköinen lähde merkitään tekstiin samoin kuin kirjallinenkin lähde. Jos esimerkiksi Internetdokumentillaon tekijä, mainitaan tekstiviitteessä tekijän nimi ja dokumentin laadinta- taipäivitysvuosi. Sähköisen julkaisun tekijä on henkilö, joka on vastuussa teoksen tekstisisällönkirjoittamisesta. Ellei tekijää ole tiedossa, mainitaan dokumentin nimi ja vuosi. Ellei sitäkäänole ilmoitettu, laitetaan tekstiviitteeksi päävastuullisena tekijänä olevan yhteisön nimi javuosi tai sivujen ylläpidosta vastaavan organisaation nimi ja vuosi (esimerkiksivuosikertomukset, komiteanmietinnöt, tutkimusryhmien raportit). Tarkka Internet-osoiteilmoitetaan vain lähdeluettelossa, sitä ei koskaan merkitä tekstiviitteeseen.Seuraavassa on esimerkkejä sähköisistä viitemerkinnöistä, joissa ensimmäisessä on tiedossakirjoittaja, toisessa dokumentin nimi ja kolmannessa yhteisö:Hurme arvelee, että joustotyö tulee lisääntymään tietotyössä, sen sijaanhänestä on epävarmaa, lisääntyykö varsinainen etätyö (Hurme 2007).Elintarviketurvallisuusviraston eli Eviran sivuilla on runsaasti tietoahygieniaosaamisesta, testijärjestelmästä, osaamistestaajista ja muustaaiheeseen liittyvästä. Sieltä voi myös tulostaa itselleen aihetta käsitteleväntietopaketin. (Hygieniaosaaminen 2006.)Koulutuksen järjestäjiltä edellytetään kokonaisstrategiaa, jossa katetaan kaikkikoulutus- ja kehittämispalvelut (Opetusministeriön päätökset 2007).3 Lähteiden merkitseminen lähdeluetteloonTekstiviitteissä olevat lähteet kootaan opinnäytetyön lopussa olevaan tekijän mukaanaakkostettuun lähdeluetteloon, jonka otsikoksi merkitään sana Lähteet. Jos lähteessä ei olemainintaa tekijästä, lähde sijoitetaan luettelossa dokumentin nimen mukaiseen kohtaan. Josdokumentista ei ole olemassa nimeä, se aakkostetaan päävastuullisena tekijänä olevanyhteisön nimen mukaan. Tekstiviitteiden ja lähdeluettelon tietojen täytyy vastata toisiaan.Jos työssä on käytetty paljon erilaisia lähteitä, ne voidaan jakaa esimerkiksi julkaistuihin jajulkaisemattomiin lähteisiin tai kirjallisiin, suullisiin ja sähköisiin lähteisiin. Opinnäytetöihinmerkitään vain lähteet, joihin tekijä viittaa tekstissä olevin viittein, ei aihetta käsitteleväätai sivuavaa muuta kirjallisuutta.

Marko, SirpaVuorela, Kirsti 1.9.2008Ohje 7Lähteissä esitetään ne bibliografiset tiedot, jotka ovat julkaisun löytämiseksi tarpeellisia.Seuraavassa on esimerkkejä lähdeluetteloon merkittävistä tiedoista:3.1 Kirjat ja vastaavat painetut julkaisut• kirjoittaja/t tai toimittaja/t (sukunimi, etunimen alkukirjain)• julkaisuvuosi• teoksen nimi (osa, julkaisusarjan nimi ja numero)• suomentaja• painos (jos on useita; 1. painosta ei merkitä)• julkaisijan kotipaikka (sen jälkeen kaksoispiste ennen julkaisijaa)• julkaisija (ei mainita yhtiömuotoa)Aho, H. 1999. Tiede, tutkimus ja tutkielma. Johdatus tutkielman maailmaan. 3.painos. Porvoo: WSOY.Ammattikorkeakouluasetus 352/2003.Eerola, E. & Mauranen, A. (toim.) 2003. Akateeminen kirjoittaminen tänään jahuomenna. Helsinki: Yliopistopaino.Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2007. Tutki ja kirjoita. 13., osinuudistettu painos. Helsinki: Tammi.Keskon vuosikertomus 2007. Helsinki: Spokesman.Kielikello 3/2007. Kielenhuollon tiedotuslehti. Kotimaisten kieltentutkimuskeskus.Laki ammattikorkeakouluopinnoista 3.3.1995/255.Naisten tutkijanuran ongelmat ja esteet. Komiteanmietintö 1982:33. Helsinki:Opetusministeriö.

Marko, SirpaVuorela, Kirsti 1.9.2008Ohje 8Opas taiteen maailmaan. Länsimainen taide varhaisrenessanssista nykypäivään.2003. Suomentaja Berg, M. 3. painos. Porvoo: WSOY.SFS 2487. 2007. Asiakirjan tekstin asettelu ja tunnistetiedot. 8. painos.Helsinki: Suomen Standardisoimisliitto SFS.3.2 Artikkelit• kirjoittaja (sukunimi, etunimen alkukirjain, jos on tiedossa)• julkaisuvuosi• artikkelin nimi (aakkostetaan artikkelin nimellä, ellei kirjoittajaa olemainittu)• julkaisu (lehti tai eri kirjoittajien artikkeleista koostuva teos)• julkaisun numero• artikkelin sivut julkaisussaMaamies, S. 2008. Mikä on aggressiivi? Kielikello 1/2008, 18.Saarnisto, M. 1999. Tieteellisen kirjoituksen asiantuntijatarkastus. TeoksessaFogelberg, P. (toim.) Tutkimusviestinnän opas. Tutkimusten ja selvitystenlaatiminen ja julkaiseminen. Helsinki: Valtion painatuskeskus, 109 – 117.Varainsiirtovero. 2008. Taloustaito 7.5.2008, 87.3.3 Sähköiset lähteet• dokumentin kirjoittaja tai sisällöstä/päivityksestä vastaavatekijä/yhteisötekijä• dokumentin julkaisuvuosi• dokumentin nimi• dokumentin viittaus- tai tulostuspäivä (perään merkitään piste)• URL-osoite (loppuun ei merkitä pistettä)Arene 2006. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden yleiset kompetenssit.Viitattu 1.2.2008. http://ncp.fi/ects/materiaali/

Marko, SirpaVuorela, Kirsti 1.9.2008Ohje 9Hygieniaosaaminen. 2006. Evira. Tulostettu 27.2.2008.http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/hygieniaosaaminen/Kiravuo, T. 2007. News-etiketti. Viitattu 11.9.2007.http://www.nixu.fi/~Kiravuo/etiketti/Menetelmäopetuksen tietovaranto. 2008. Tulostettu 20.3.2008.http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/faktosi.htmlKuopion yliopisto. 2008. Viitattu 20.1.2008. http://www.uku.fi/3.4 Julkaisemattomat lähteetJulkaisemattomat lähteet eritellään omiksi lähteikseen lähdeluettelossa. Tällaisia lähteitäovat esimerkiksi yrityksen sisäinen materiaali, opinnäytetyöt, esitelmät, sähköpostit, videot,äänitteet ja tietokoneohjelmat. Myös haastattelulla saatu tieto merkitään lähdeluetteloon,johon se aakkostetaan haastatellun henkilön sukunimen perusteella. Tässä muutamiaesimerkkejä:Ahonen, M. 2008. Viestintäpäällikön haastattelu 1.1.2008. Digital EquipmentCorporation Oy. Helsinki.Hämevaara, R.2008. Opinnäytetyön julkaisu. Email mikko.maki@laurea.fi20.4.2008. Tulostettu 23.4.2008.Mäki, A. 2007. Sähköpostin käyttö oppilaitoksen sisäisessä viestinnässä. Laureaammattikorkeakoulu.Laurea Leppävaara. Espoo. Opinnäytetyö.