Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi

ALANSA YKKÖNEN8 /2009Hampuri vähentääCO 2-päästöjä yhdessäteollisuudenkanssa, Peter Lindlahrkertoo. sivusivulla 3636Vastuuta hulevesistäsovitetaankunnille sivu 6Vajaakäyttöisiäyhdyskuntia voipienentää sivu 24Joukkoliikenteenjärjestäminenuudistuu sivu 26Koneohjaus jätetäytössäsäästääkustannuksia sivu 42Tulipallot Yarra-joen rannallahuokuvat valoa ja lämpöäMELBOURNESSAsivu 16

Maahantuoja:

SISÄLTÖ8 / 2009 8. joulukuuta6 Hulevesiasioiden siirtäminenvesilaitokselta kunnalle on vesihuoltolaintarkistuksen tärkeimpiämuutosehdotuksia. Helsingin Eko-Viikissä hulevedet ovat hallinnassa.20 Australialainen Loganin kaupunki loihtijoutomaasta yrityspuiston ja viherkeitaan.Silvio Trinca on syystä tyytyväinen tulokseen.26 Uusi laki patistaa kaupunkiseutuja tiiviimpäänyhteistyöhön, jotta joukkoliikenteestäsaadaan kilpailukykyinen liikuntamuoto.48 Taide luo talolle identiteetin. Se on havaittuPorissa, missä taiteilija Ville Hautaluomanteokset elävöittävät kerrostaloja.VESIHUOLTOVastuuta hulevesistä sovitetaankunnille 6Hulevesien hallinta on Eko-Viikinkeskeisiä tavoitteita 8Tulvariskeille hallintasuunnitelmat 10Vesiosuuskuntien äänitorvi syntyiÄänekoskella 12Euro on huono konsultti vesihuollonratkaisuissa 14YHDYSKUNTAMelbourne tarjoaa monellemahdollisuuden 16Loganin kaupunki menestyykiinteistökehittäjänä 20Yhdyskuntia voi pienentää 24Lamako hillinnyt asuntojentyhjäkäyttöä? 25LIIKENNEUusi joukkoliikennelaki tukeepalvelujen kehittämistä 26Lahden seudulle 12 kunnanjoukkoliikennelautakunta 27YHTEISTYÖJÄRJESTÖMMESuomen kuntatekniikan yhdistys 29UKTY 34Kuntien Putkimestarit 35ILMASTONMUUTOSHampurista Euroopan vihreäpääkaupunki 36Bonn hyödyntää aurinkoenergiaa 39JÄTEHUOLTOLakeuden Etappi hyödyntää uuttatekniikkaa jätetäytössä 42lehti.kuntatekniikka.fiTEKNISET PALVELUTLaki julkisista hankinnoistauudistumassa 45RALA-pätevyys parantaarakentamisen laatua 46KIINTEISTÖTRakennusyhtiön ja taiteilijanyhteistyöstä iloa asumiseen 48Kiinteistötaide vähentää ilkivaltaa 50PALSTAT / KOLUMNITPääkirjoitus 5Rytilät/Pekka Rytilä:Zakopane 23Kolumni/Mette Granberg:Vaikuttavat strategiat 41Uutisia 52Palveluja 58Kuntatekniikka 8/2009 3

lehti.kuntatekniikka.fiKUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI■ Energia■ Hankinnat■ Ilmastonmuutos■ Infra-IT■ Jätehuolto■ Kiinteistöt■ Kunnossapito■ Liikenne ja väylät■ Liikuntapaikat■ Maankäytön suunnittelu■ Maarakennus■ Rakentaminen■ Turvallisuus■ Uimahallit ja kylpylät■ Vesihuolto■ Viheralueet■ YmpäristöALANSA YKKÖNENVastuuta hulevesistäsovitetaankunnille sivu 6Vajaakäyttöisiäyhdyskuntia voipienentää sivu 248 /2009Joukkoliikenteenjärjestäminenuudistuu sivu 26Koneohjaus jätetäytössäsäästääkustannuksia sivu 42Tulipallot Yarra-joen rannallahuokuvat valoa ja lämpöäMELBOURNESSAHampuri vähentääCO 2 -päästöjä yhdessäteollisuudenkanssa, Peter Lindlahrkertoo. sivusivulla 3636sivu 16Kannen kuva: Paavo TaipaleTOIMITUSToinen linja 14, 00530 HelsinkiInternet: lehti.kuntatekniikka.fiS-posti: toimitus@kuntatekniikka.fiPäätoimittaja DI Paavo TaipalePuh. (09) 771 2557, 050 380 8368Toimitussihteeri Pirjo ValtakariPuh. 050 352 3155TOIMITUSNEUVOSTOHeikki LonkaKirsi RontuJuhani SandströmSami SillsténPaavo TaipaleTILAUKSETKL-Kustannus OyPuh. (09) 771 2442asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fiVuodessa 8 numeroaKestotilaus 69 €Vuosikerta 78 €Irtonumero 8,50 €ILMOITUKSETSuomen Business Viestintä OyMarianne LohilahtiPL 356, 00101 HelsinkiPuh. 040 708 6640marianne.lohilahti@netti.fiTYÖPAIKKAILMOITUKSETS-posti: toimitus@kuntatekniikka.fiHinta 3,65 €/palstammSIVUNVALMISTUSAste Helsinki OyPAINOPAIKKAForssan Kirjapaino OyISSN 1238-125X64. vuosikertaAikakauslehtien Liiton jäsenlehtiKUSTANTAJA/JULKAISIJATKL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto rySuomen Kuntatekniikka kuntatekniikan yhdistys 1/2008ry SKTYPÄÄKIRJOITUSPaavo Taipalepaavo.taipale@kuntatekniikka.fiAsenne avainasemassa”Urheilulajien gurut ovat ottaneet laajasti käyttöön jo vuosikymmeniä sitten syntyneenlentävän lauseen ”it’s not altitude but attitude”. Asenne on olennainentuloksiin vaikuttava tekijä myös kuntatekniikassa. Avoin ja perusteellinen valmistelu,laadukas suunnittelu ja jämäkkä toteutus saavat osakseen asukkaidenkinarvostuksen. Joskus on tarpeen muuttaa asenteita, omiakin. Se onkin helpomminsanottu kuin tehty.Kunta-alalla ja sen myötä kuntatekniikassa on tämän vuoden aikana tapahtunutpaljon. Kuntien lukumäärä väheni vuoden alussa reippaasti. Käynnissä onuseita liitostunnusteluja, joten lisää kuntaliitoksia on odotettavissa. Peräti 18kaupunkia on mukana mittavassa Tekesin tukemassa teknisten palvelujen Kupera-hankkeessa.Sen yhtenä tavoitteena on saada palvelujen järjestämisessä aikaanasennemuutos.Asennemuutosta tarvitaan myös hulevesiasioissa. Tähän asti on totuttu, ettävesihuoltolaitos hoitaa hulevedet tarjoamiensa talous- ja jätevesipalvelujen ohessa.Nyt vesihuoltolakia tarkistava työryhmä on siirtämässä hulevesien hallinnanasemakaava-alueilla kunnan tehtäväksi. Uusilla kaava-alueilla pyritään hulevesienhallintaan putkiviemäröinnin sijasta myös imeyttämällä, viivyttämällä jamaan pinnan muotoilulla. Nämä kaavailut vaativat toteutuakseen asennemuutostamonella taholla.Toimitilojen ja yhdyskuntateknisten rakenteiden omistajuuden ymmärtäminenkunnissa näyttää usein vaativan asennemuutosta. Sen kirkastamiseksi tarvitaanmilloin auki jääneitä venttiileitä, milloin outoja reikiä suojarakenteissa. Poissa silmistä,poissa mielestä ei enää toimi. Korjausvelkaa ei voi loputtomiin kasvattaa.Jos vanhat konstit eivät auta, on löydettävä uusia tapoja saneerausten rahoittamiseen.Asenne auttaa.YhteistuotantoaSähkön ja lämmön yhteistuotantoa pidetään yleisesti hyvänä käytäntönä. Joulunalusajanpimeydessä voitaisiin ehkä siirtyä kansikuvamme melbournelaiseentapaan hetkelliseen lämmön ja valon yhteistuotantoon. Vaikka hehkulamput lienevätpian historiaa, ainakin omissa kodeissamme voimme joulunajan rauhaanlaskeutuessamme sytyttää kynttilän, joka valaisee ja lämmittää – myös mieltä.Toimituksen puolesta kiitän lukijoitamme, avustajiamme, ilmoittajiamme jamuita yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta Kuntatekniikan parissa.Toivotan teille kaikille rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta.Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT1/2010 8.1. 2.2. Liikuntapaikat ■ Viherrakentaminen2/2010 12.2. 9.3. Vesihuolto ■ Jätehuolto ■ Jäähallit3/2010 26.3. 20.4. Ilmastonmuutos ■ Kiinteistöt ■ Liikenne ja väylät4/2010 7.5. 1.6. Rakentaminen ■ Asuntomessunumero ■ Maankäytön suunnittelu5/2010 6.8. 31.8. Ilmastonmuutos ■ Hankinnat6/2010 3.9. 28.9. Ympäristö ■ Virallinen messunumero ■ Liikenne ja väylät7/2010 8.10. 2.11. Infra-IT ■ Vesihuolto8/2010 12.11. 9.12. Energia ■ Valaistus ■ Turvallisuus

VESIHUOLTOTÄ KUNNILLE?Helsingin Eko-Viikin Vikinoja olialkuaan valtaoja pellolla. Se siirrettiinasuntokortteleiden reunaanpuiston puolelle, muotoiltiinluonnonmukaiseksi ja kasvitettiin.Virtaama hidastuu javesi puhdistuu ennen kuin selaskee Vanhankaupunginlahteenluonnonsuojelualueelle. Kuvassaon tulvatilanne viime kesältä.selvityksen vastuunjaoista hulevesienhallinnassa. Selvityksenpohjalta ryhmä päätyi valmistelemaanmallia, jossa vastuu hulevesienhallinnasta kuuluisi lakisääteisestikunnalle. Ryhmässäluonnosteltiin myös mallintoteuttamiseksi tarvittavia säännöksiä,Kaatra kuvaa valmistelunvarhaisia vaiheita.Maa- ja metsätalousministeriöteki myös kyselyn useille erisidosryhmille vesihuoltolain tarkistamistarpeista.Siinä kysyttiinnäkemyksiä ja ehdotuksia myöshulevesien hallinnan vastuista.Lisääntyvät hulevedeteivät mahdu putkiinIlmastonmuutoksen arvioidaanlisäävän hulevesien määrää sateidenintensiteettien kasvun myötä.Kiinteistöjen pihojen ja yleistenalueiden vettä läpäisemättömienpäällysteiden lisääntyminenvahvistaa sateiden vaikutusta.Suurenevien hetkellisten hulevesimäärientunkeminen kohtuukustannuksillaputkiviemäreihinon tulevaisuudessa yhä vaikeampaa.– On ymmärretty, että äkillisestisyntyviä suuria hulevesimääriäei ole järkevää yrittääkäänputkittaa. Hulevesiä on tarkoituksenmukaisintapidättää, johtaamaan pinnalla ja imeyttäämaaperään. Maanpäälliset rakenteetvoivat myös puhdistaa hulevesiäja pienentää niistä aiheutu-Kuntatekniikka 8/20097

VESIHUOLTOEko-Viikin vihersormet toimivat hulevesien hidastus/imeytys/virtausreitteinä Viikinojaan.vaa kuormitusta.– Tällaisten ratkaisujen aikaansaaminenon osa maankäytönja erityisesti katujen ja yleistenalueiden suunnittelua. Se soveltuisiparhaiten kunnan kaavoitus-ja rakentamisviranomaisenja teknisen toimialan vastuulle,Kaatra pohtii.Kustannusten oikeakohdentaminen vaikeaaKaatran mukaan hulevesienmaanpäälliset hallintamenetelmätvaatisivat uudenlaista osaamistavesihuoltolaitoksilta. Ratkaisujentarve syntyy sääilmiöidenja maan pinnanmuodostuksenvaikutuksesta. Niistä hyötyvätmuutkin kuin hulevesiverkostoonliitetyt, ja ne poikkeavatolennaisesti perinteisestä vesihuollosta.Hulevesijärjestelmistä aiheutuvienkustannusten oikeudenmukainenkohdentamien palvelustahyötyville on nykyjärjestelmässäusein koettu vaikeaksi.Hulevesipalveluissa ei ole kysevesihuoltoa vastaavasta liiketoiminnasta,jossa viime kädessäasiakkaalla on valintatilannekäyttää vettä tai olla käyttämättä.Tontilla sataa ennemmin taimyöhemmin, enemmän tai vähemmänkiinteistön omistajantoimenpiteistä riippumatta.“Putkista eikaikkialla päästäeroon koskaan.”Vesilaitoksellakeskeinen rooliHulevesien hallinta kaipaa vahvempaaasemaa ja otetta kaupunkisuunnittelussa.Vesihuoltolaitoksellaon vahva osaaminen putkiviemäreidensuunnittelussa, rakentamisessaja ylläpidossa. Tulevanlakiesityksen eduskuntakäsittelynlopputuloksesta riippumattavesihuoltolaitoksella tulleeolemaan keskeinen rooli putkiviemäröinnissämyös tulevaisuudessa.Putkista ei kaikkialla päästäeroon koskaan. Vanhoissa kaupunkikeskustoissaei voida ajatellaviivytys- tai imeytysalueidenraivaamista.Eräidenkaupunkikeskustojensekaviemäritsäilynevätniin ikään osana vesihuoltolaitoksentoimintaa ja vesihuoltolainpiirissä. Vaihtoehtoisten hulevesienhallintakeinojen toteutukseenvesihuoltolaitoksella eikuitenkaan ole työkaluja.Asemakaava-alueellavastuu kunnalleKiinteistön omistaja vastaa kiinteistölläänsyntyvistä hulevesistäniin, ettei niistä aiheudu haittaamuille kiinteistöille. Valmistelussaolevan ehdotuksen mukaankunta vastaisi asemakaavaalueellahulevesien hallinnasta.Tällöin kiinteistön olisi liityttäväkunnan hulevesijärjestelmään taihuolehdittava kiinteistönsä hulevesistämuulla kunnan hyväksymällätavalla, esimerkiksi kiinteistölläimeyttämällä tai vesistöönjohtamalla.Kunta voisi ottaa hulevesienhallinnan hoitaakseen myösmuilla alueilla,jos se katsoosen esimerkiksitiheänasutuksentai maaperänlaadun vuoksi tarpeelliseksi.Kunta voisi kuitenkin antaasille kuuluvan hulevesien hallinnankokonaan tai osittain muidentehtäväksi. Vastuusta kuntaei vapaudu, mutta tämän säännöksennojalla kunnan olisi mahdollistavapaasti valita hulevesienhallinnan vaatimien palvelujenjärjestämistapa ja halutessaanhankkia ne myös ulkopuoliseltaorganisaatiolta.Tarkempia määräyksiäkiinteistöilleEhdotusluonnoksen mukaankunta voisi antaa kiinteistön hulevesienhallintaa koskevia tarkempiamääräyksiä. Ne voisivatkoskea esimerkiksi hulevesienviivästyttämistä ja virtaamaa,maahan imeyttämistä, hulevesienlaatua ja käsittelyä kiinteistöllä.Rakennusvalvontaviranomaisellaolisi lisäksi oikeus antaakiinteistön omistajalle tai haltijallemääräys hulevesistä johtuvanhaitan poistamiseksi. Tällainenmääräys ei saa olla kiinteistönhaltijalle tai omistajalle kohtuuton.Kuntatekniikka 8/20099

Viikinoja normaalivirtaaman aikaan.Joskus hulevesistä aiheutuvanhaitan poistaminen vaatii useankiinteistön yhteisiä järjestelyjä.Rakennusvalvontaviranomainenvoisi tällöin yhden kiinteistönomistajan aloitteesta ja alueenmuita kiinteistön omistajiatai haltijoita kuultuaan määrätäalueen, sen osan tai kiinteistönhulevesien johtamisesta.Painopiste hulevesiensynnyn ehkäisyynHulevesistä aiheutuvia haittojatulee kiinteistöillä ehkäistä rakentamisenohjauksen keinoin,esimerkiksi edellyttämällä rakennusluvassapiha-alueilta tiettyävedenläpäisevyyttä tai hulevesienpidättämistä. Kunnan hulevesijärjestelmänrakenteet ja laitteet(myös muut kuin putkiviemärit)tulisi ehdotusluonnoksen mukaantoteuttaa kunnan hyväksymänhulevesisuunnitelman mukaisesti.Hulevesisuunnitelmanvalmistelu- ja päätöksentekoprosessimuistuttaisi katusuunnitelmanvastaavia vaiheita.Kunnan velvollisuus hulevesienhallintaan alkaisi, kun asemakaavanmukainen maankäyttö sitäedellyttää tai hulevedet aiheuttavatlaaja-alaista ja pysyvää haittaakiinteistöjen käytölle. Tällöinkinvelvollisuus alkaisi vain, mikälihulevesijärjestelmän rakentamisestaaiheutuvat kustannukseteivät olisi kohtuuttomat hulevesistäkiinteistöille aiheutuvaanhaittaan verrattuna.Kunta voi periä maksunKunta voisi periä hulevesien hallinnastaaiheutuvien kustannustenkattamiseksi julkisoikeudellistamaksua. Ehdotusluonnoksenmukaan liittymismaksu voitaisiinperiä hulevesijärjestelmään liitettävänkiinteistön omistajalta taihaltijalta.Vuosittainen maksu hulevesijärjestelmänylläpidon kustannustenkattamiseksi puolestaanvoitaisiin periä järjestelmän vaikutusalueellaolevien kiinteistöjenomistajilta tai haltijoilta. Jälkimmäistämaksua on pidettytarpeellisena, koska hulevesijärjestelmätuseimmiten hyödyttä-Tulvariskeille hallintasuunnitelmat● Ulla Hurmeranta,lakimiesSuomen Kuntaliitto■ Useissa Euroopan maissa sattui1998–2004 yhteensä yli 100 tuhoisaatulvaa. Niiden seurauksenaEU:n päätöksentekoelimissänähtiin yhteisötason säätely tarpeelliseksitulvavahinkojen ehkäisemiseksija vähentämiseksi.Direktiivi tulvariskien arvioinnistaja hallinnasta tuli voimaan marraskuussa2007. Se tulisi saattaaosaksi kansallista lainsäädäntöätämän vuoden loppuunmennessä.Maa- ja metsätalousministeriönjohdolla valmistellulla tulvariskienhallintaa koskevalla lainsäädännölläpyritään vähentämääntulvariskejä. Tavoitteena on myösehkäistä ja lieventää tulvista aiheutuviavahingollisia seurauksiasekä edistää varautumista tulviin.Tulvariskien hallintaa koskevaehdotus hallituksen esitykseksi jaluonnos asetukseksi ovat olleetlausuntokierroksella. Hallituksenesitys on tarkoitus antaa eduskunnallemahdollisimman pian.Ehdotuksen mukaan vesistöalueillaja merenrannikolla, missätodetaan olevan merkittäviätulvariskejä, laadittaisiin suunnitteillaolevien elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskusten (ELY)toimesta yhteistyössä kuntien,maakunnan liittojen ja pelastuslaitoksenkanssa tulvariskien hallintasuunnitelmat.Tulvariskien hallintasuunnitelmiavarten laaditaan tulvavaara-ja tulvariskikartat, jotka julkaistaanniiden valmistuttua. Tulvariskikarttojaon jo nyt laadittukeskeisille kohteille monissa alueellisissaympäristökeskuksissa.Tulvariskien hallintasuunnitelmathyväksyisi maa- ja metsätalousministeriö.Kunnille vastuu hulevesitulvariskienarvioinnistaKunnat vastaisivat rankkasateistataajamissa aiheutuvien hulevesitulvariskienarvioinnista ja laatisivatja hyväksyisivät merkittävillehulevesitulva-alueille tulvariskienhallintasuunnitelmat. ELY avustaisikuntia alustavassa arvioinnissaja merkittävien tulvariskialueidennimeämisessä ja suunnitelmienlaatimisessa. Ehdotuksenvalmistelun yhteydessä onarvioitu, että lain tarkoittamiavarsinaisia hulevesitulvariskienhallintasuunnitelmia olisi tarpeenlaatia yksittäisiin kohteisiin muutamissakunnissa.Suunnitelmassa esitettäisiintulvariskien hallinnan tavoitteetja toimenpiteet, joilla tavoitteetpyritään saavuttamaan. Suunnitelmassatarkastellaan toimenpiteidenkustannuksia ja hyötyjäsekä etusijajärjestystä. Siihen liittyymyös kuvaus toiminnasta tulvanuhatessa ja tulvan aikana.Tulvavaara- ja tulvariskikartatolisi laadittava 22.12.2013mennessä ja tulvariskien hallintasuunnitelmat22.12.2015 mennessä.Suunnitelmien ajantasaisuustulee tarkistaa kuuden vuodenvälein.Tulvariskien hallintasuunnitelmienlaatiminen ja tarkistaminensovitetaan ensimmäisestätarkistuskierroksesta lähtien yhteenvesienhoidon järjestämisestäannetun lain mukaisen vesienhoitosuunnitelmantarkistamisenkanssa. Ehdotuksen mukaan viranomaistenon otettava toiminnassaansoveltuvin osin huomioonhyväksytyt tulvariskien hallintasuunnitelmat.10 Kuntatekniikka 8/2009

Parhaat pumputPisimmät takuutVihersormissa vettä hyödynnetään kasteluun ja kasvillisuuteen.vät myös sellaisia alueen kiinteistöjä,joita ei ole liitetty hulevesijärjestelmään.Hulevesiverkostotkunnan omistukseen?Hulevesiverkostot mitä ilmeisimminsiirrettäisiin vesihuoltolaitokseltakunnan omistukseen.Taseyksiköinä ja liikelaitoksinatoimivien vesihuoltolaitostenosalta omaisuuseriä voidaantarkastella kuntaorganisaationsisäisinä järjestelyinä. Osakeyhtiömuotoistenvesihuoltolaitostenosalta ainoa mahdollisuuslienee kauppa käypäänhintaan.On kuitenkin hyvä huomata,että kunta voisi halutessaan ostaakoko palvelun esimerkiksi omistamaltaanosakeyhtiöltä. Omaisuudenhallinnan järjestäminenvaatii vielä valmistelua varsinkinosakeyhtiömuotoisten vesihuoltolaitostenomistamien hulevesiverkostojenosalta. Erityisestiomaisuusjärjestelyissä lakiin tarvitaankinriittävät siirtymäajat.LausuntokierrossidosryhmilleEräiden kaupunkien viranhaltijatovat epävirallisissa keskusteluissasuhtautuneet varsin varauksellisestihulevesiasioidenirrottamiseen vesihuollosta. Heovat esimerkiksi arvioineet byrokratianlisääntyvän selvästi jakustannusvastuurajojen määrittelemisenviemäreiden rakennus-ja saneeraushankkeissavaikeutuvan. Lisäksi uuden julkisoikeudellisenmaksun käyttöönotonon arveltu olevan poliittisestivaikeaa.Vesihuoltolakityöryhmän väliraportissayhtenä keskeisenäasiakohtana on hulevesien hallinnanjärjestäminen. Raportistapyydetään lausunnot edustavaltajoukolta kuntia, vesihuoltolaitoksiaja muita sidosryhmiä.– Vesihuolto ja hulevesiasiatovat kuntien, vesihuoltolaitostenja kiinteistönomistajien asioita.Valtion näkökulmasta ontarpeen saada aikaan hyvin toimivalainsäädäntö. Osaltaan kyseon myös tulvariskien hallinnastaja yhteiskunnan tärkeidentoimintojen turvaamisesta, jossavaltiolla on yleisesti ohjaava rooli,vesihallintojohtaja Kaatra kuvaavaltion intressiä.Hänen mukaansa säädösehdotuksetviimeistellään lausuntojenperusteella työryhmässä keväällä.Sen jälkeen ministeriössävalmistellaan hallituksen esitys,joka saataneen eduskunnan käsiteltäväksirealistisesti arvioiden2011. Jos päädytään hulevesienhallinnan vastuun siirtoon vesihuoltolaitokseltakunnalle, tarvittavatmuutokset maankäyttöjarakennuslakiin valmistellaanympäristöministeriössä.– Nopeampikin aikataulu olisimahdollinen, mutta tämä asiaei ole poikkeuksellisen kiireellinen,joten valmistelulle on hyväantaa riittävästi aikaa, Kai Kaatrapainottaa. 100 ensimmäistä tuoteluettelon tilaajaasaa myös Ässä-arvan osoitteestawilo@wilo.fiPumput kaikkiin kunnallisenvesihuollon tarpeisiin.Wilo Finland Oywww.wilo.fiwilo@wilo.fi,p. 0207 401540Kuntatekniikka 8/200911

Yhteisen kattojärjestön puuhamies: Talkootyötä jaVesiosuuskuntien äänitorviSeitsemän vesiosuuskuntaa,yksi osuuskuntienyhdistys ja yksi vesiyhtymäperustivat 17.lokakuuta Äänekoskellapidetyssä kokouksessaSuomen vesihuoltoosuuskunnat-nimisenyhdistyksen. Sen tavoiteon toimia jäsentensävaltakunnallisena etujapalvelujärjestönä.Yhdistys haluaa olla rakentavassayhteistyössämuiden vesihuoltoalantoimijoiden kanssa.TEKSTI ja KUVAT Paavo Taipale Äänekosken kokouksessa olipaikalla yhteensä 30 osuuskunnanedustajaa, joten vielä ei voidapuhua laajasta jäsenpohjasta.Suomessa toimii tällä hetkellänoin 1 300 vesiosuuskuntaa. Työon kuitenkin vasta alussa, ja intoatuntuu riittävän.Perustajajäsenten joukossaoli vesiosuuskuntia Keski-Suomenlisäksi mm. Kymenlaaksostaja Pirkanmaalta. Yhdistyksenpuheenjohtajaksi valittiin valmistelutyötämäärätietoisesti eteenpäinvienyt äänekoskelainen ReijoKorhonen. Hän on Äänekoskenja Laukaan rajan molemminpuolin toimivan Koiviston vesihuolto-osuuskunnanpuheenjohtaja.Korhonen vakuuttaa, ettei uudenyhdistyksen hallitukseen ollutvaikeuksia saada vastuunkantajia.– Yhdistyksen perustamisenvalmistelu käynnistyi runsasvuosi sitten. Jo aiemmin Koivis-Koiviston vesiosuuskunnantyömaalla tiivistettiin tonttijohtokaivantoaÄänekoskentalvisissa maisemissa marraskuussa.12 Kuntatekniikka 8/2009

VESIHUOLTOaatteen paloakin tarvitaansyntyi ÄänekoskellaReijo Korhonen haluaa nostaa vesiosuuskuntien arvostusta parantamallaniiden osaamista yhteistyön kautta.ton vesiosuuskunnan perustamisenjälkeen vuonna 2003 oli puhettavesiosuuskuntien voimienkokoamisen tarpeesta. Silloin eikuitenkaan vielä ollut tällaisia visioita.Koiviston osuuskuntalaatujärjestelmän pilottinaRakennushankkeet laajenivathaja-asutuksen jätevesien käsittelyäkoskevan asetuksen tultuavoimaan. Osuuskunnan verkostorakennushankkeidenvarmistamiseksiyhdistettiin voimia kunnanrajan yli. Tuloksena Koivistonvesihuolto-osuuskunnalla onnyt yhteensä 500 liittyjää Äänekoskenkaupungin ja Laukaankunnan alueella. Vähitellen syntyiidea myös vesiosuuskuntienyhdistyksen perustamisesta.– Teimme Keski-Suomen ympäristökeskuksenkanssa yhteistyötälaatujärjestelmän kehittämiseksivesiosuuskunnille. Kehityshankesai tukea eri tahoilta, jaKoiviston vesihuolto-osuuskuntaoli pilottina. Tämä oli yksi etappivesiosuuskuntien toiminnan kehittämisensaattamiseksi laajempaantietoon.Korhosen mukaan osuuskuntiaon kuitenkin vahvistettava.– Neuvottelimme myös Pellervo-seurankanssa, ja osapuoltenkesken syntyi yhteinen tahto.Tämän laatujärjestelmätyönkautta tuli ajankohtaiseksi myösyhdistyksen perustaminen. Setarjoaa kanavan tiedon levittämiselle.Ammattilaisille paikkaosuuskunnissakinKorhosta on harmittanut julkisenvallan palvelutarjonnan passivoimakansa. Hän kaipaakin asennemuutosta.– Ihmisillä on vuosikymmeniäollut käsitys, että yhteiskunnanrahalla rakennetaan infrastruktuuri.Luottamus kansalaislähtöisentoiminnan mahdollisuuksiinon ollut heikkoa ja sitäpitää nyt vahvistaa.– Yksi yhdistyksen tärkeä tehtäväon saada laitetoimittajat aidostipalvelemaan osuuskuntia, eiohjaamaan niitä. Tarvitaan laajaayhteistä näkemystä. Osuuskunnateivät tähän kykene, ennenkuin heidän osaamistaan vahvistetaan.Yhdistykseen ei Korhosenmukaan ole tarkoitus lähteä kokoamaanpalkattua asiantuntijajoukkoa.– Osuuskuntien on kuitenkinymmärrettävä, että ne tarvitsevatammattimaista kunnossapitohenkilöstöä.Esimerkiksi Koivistonvesihuolto-osuuskunnassapäätettiin kerätä 100 euron vuotuinenperusmaksu liittyjiltä.Näin saatiin kasaan 50 000 euronpuskuri verkostojen ja laitteidenkunnossapitoon.Taloushallinnonkoulutukselle kysyntääOsuuskunnat tarvitsevat monenlaistakoulutusta. Yksi tärkeäkoulutuksen kohde on taloushallinnontehtävät, joista osuuskuntienhallitusten jäsenten on syytäolla perillä. Yhdistyksen aktiivittekevät ensi kesänä tutustumismatkanTanskaan, missä onpitkät perinteet ammattimaisestihoidetuista vesiosuuskunnista jamyös niiden yhdistyksestä.Korhosen mielestä kuntiin pitäisiviedä viestiä, että osuuskuntaon partneri vesihuollon yhteistyöverkostossa,jota kunta johtaa.Osuuskuntia tukemalla ja vahvistamallasaadaan lisäresurssejakunnan omiin tehtäviin.Osuuskuntienoma foorumiYhteisen kattojärjestön puuttuminenon ollut ongelma. Vesiosuuskunnatovat olleet hiljaa jakokeneet, ettei heidät toimintaansaarvosteta. Korhosen mielestäyleinen henki on se, ettei osuuskunnanväki edes ymmärrä asioita.Tämä asenne pitäisi saadamuuttumaan.– Yhdistys itsessään ei ole päätarkoitusvaan se, että yhdistyksenkautta avautuu valtakunnallinenosuuskuntien oma foorumiideoiden ja kokemusten vaihtoon.Yhdistyksellä ei toistaiseksiole varoja, eikä sen ole tarkoituskaanryhtyä keräämään omaisuutta.Toimintamuodot ovat vielätäsmällisesti määrittelemättä. Jäseneksivoivat liittyä paitsi vesiyhtymätja osuuskunnat sekä niidenyhteenliittymät, myös yritykset.Korhonen vakuuttaa yhteistyöhalunmyös Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksenkanssa olevan”110-prosenttista”.– Talkootyötä ja aatteen paloatarvitaan, muuten ei saadamitään aikaiseksi. Osuuskuntiaei voi ohjata ylhäältä päin, vaanluottamus on saatava omalta alueelta.Jos osuuskunnan peruspilarieli maksava jäsen sortuu, silloinhajoaa kaikki.– Yhdistyksen tärkein tehtäväon kertoa vesiosuuskunnilleja muulle yhteiskunnalle, missäollaan, mitä voidaan saavuttaa jamitä siihen vaaditaan, Reijo Korhonenpohdiskelee. www.svosk.fiKuntatekniikka 8/200913

Historiaa ymmärtämällä voidaan ennakoida tulevaaEURO ON HUONO KONSULTTITuntemalla vesihuollonkehityspolut on mahdollistaennakoida tuleviavaihtoehtoja muttamyös mahdollisia karikkoja.Tuoreen väitöksenmukaan tutkimukseenperustuvalle tiedolle onselvä tarve vesihuollonpäätöksenteossa.Sen sijaan euro on siinäerittäin huono konsultti.● Riikka Rajala, TkT● Petri Juuti, dos., FTTampereen yliopistoHistoriatieteen ja filosofian laitosriikka.rajala@uta.fipetri.juuti@uta.fi Vanha viisaus kertoo, ettävain historiaa ymmärtämällävoidaan käsittää tämä hetki janykyisten ongelmien taustat. Nykyhetkenrinnalle on eri yhteyksissänostettu myös tulevaisuus:historiassa tehdyt strategiset valinnatsitovat käsiämme tulevaisuudenvalintoja tehdessä. Yksinkertaistettunatämä tarkoittaamuun muassa vesihuollossa sitä,että jos kaupungissa on kymmeniävuosia tai jopa vuosisata sittenvalittu esimerkiksi keskitettyviemäröinti ulostehuollon ratkaisuksiniin on hyvin vaikeaa – elleijopa mahdotonta – lähteä korvaamaansitä kiinteistökohtaisillaratkaisuilla.Vuosisadan kehityspolkuSuomessa vesihuolto on nykyisinperuspalvelu kaupungin kaavaalueilla.Kehityspolku tähän onkestänyt noin vuosisadan. Ensimmäisetvesilaitokset perustettiinmaahamme jo 1800-luvun lopussa,mutta pääsääntöisesti vesilaitoksiaalettiin perustaa kaupunkeihin1900-luvun ensimmäisinävuosikymmeninä.Suomen itsenäistyttyä 1917maassamme oli jo 16 kaupungissavesilaitos. Siitä lähtien oneri puolilla maata ehtinyt tapahtuapaljon. Eräs vesilaitos on joutunutkavalluksen takia konkurssiin,toisessa taas pohjavedestäon siirrytty pintaveteen ja takaisinpohjaveteen, kolmas myyvettä kaikille naapureilleen, neljästaas puhdistaa naapuriensa jätevedet.Pääsääntöisesti vesilaitoksienperustamisvaiheissa katse käännettiinkestäviin ratkaisuihin. Vesiongelma– veden puute ja senhuono laatu – nähtiin niin tärkeäksija keskeiseksi ongelmaksi,että se tahdottiin ratkaista kauastulevaisuuteen, jopa sadaksi vuodeksieteenpäin.Nyt tuo sata vuotta on osallatullut täyteen, osalla vasta tulossa.Bisnesmaailmasta tuttu vuosineljännessuunnitteluei toimi vesihuollossa.Vedessä ei kysymysole liikevoiton tekemisestä vaankansalaisten hyvinvoinnista, terveydestäja viime kädessä elämästäja kuolemasta.Ratkaisut osoittautuneetyleensä kestäviksiVesihuollolla on ollut keskeinenrooli ympäristönsuojeluasioissa.On ollut pakko alkaa johtaa jätevedetpois asutuksesta ja myöhemminmyös puhdistaa jätevesiä,ettei juomavesi likaannu. Vettäkäytetään moniin eri asioihin(esim. teollisuus, virkistyskäyttö,jätevesien laskupaikka). Joskäyttötarkoitukset laitetaan tärkeysjärjestykseen,ei ole yllätys,että juomaveden hankinta nouseeylitse muiden. Vesi ei ole Suomestaloppumassa, mutta olemmekovalmiit jakamaan omankunnan pohjavesivarat ongelmienkanssa painivan naapurikunnankanssa?SUOSITUKSIA VESILAITOKSILLEVesihuollon pitkän aikavälin polkuriippuvuuksiin keskittyneen tutkimuksen(Rajala 2009) perusteella suomalaisille vesilaitoksille on tehtyseuraavat suositukset:■ Älä unohda kuntalaisia ja päättäjiä. Äläkä anna heidän unohtaa vesilaitoksentekemää vesihuoltotyötä. Jos on tarpeen, niin muistuta vesilaitoksenolemassaolosta ja tarpeista säännöllisesti.■ Unohda vanha viisaus: ”Vesihuolto toimii hyvin, kun mistään ei kuulumitään.” Sen sijaan vaadi palautetta omistajilta ja osoita, että palautteellaon merkitystä.■ Vesihuolto on erityisosaamista. Varmista, että hiljainen tieto siirtyyvesilaitoksella eteenpäin, uusille vesihuollon tekijöille.■ On mahdollista ennustaa tai nähdä kuntalaisten vastustus tarpeelliseenkinmuutokseen vesihuollossa. Muista, että jopa hyvät uudistuksetvoivat kaatua kateuteen, tiedon puutteeseen ja omistushaluun.■ Kaikilla on oikeus perusteltuun mielipiteeseen, vaikka mielipide olisikinvirkamiehen näkökulmasta ”väärä”. Ohjattu, asiallinen keskusteluon osa tämän päivän vesihuoltoa.■ Vaadi pätevää tutkimukseen perustuvaa tietoa, jonka perusteellavoidaan tehdä pitkän aikavälin päätöksiä ja kirjoittaa vesihuoltolaitoksentoimintaperiaatteita.Vesihuollon historiassa ontehty strategisia ratkaisuja monessaasiassa: millä paineella vesikulkee putkissa, perustuuko laskutusmitattuun kulutukseen vaiei, materiaalit ja työmenetelmät.Yleisesti ratkaisut ovat osoittautuneetkestäviksi. Jos joukkoonon mahtunut väärä valinta, niinhuono ratkaisu on tunnustettuja hylätty. On palattu takaisin”oikealle tielle”, kehityspolulle, jokalähtee parhaimman mahdollisentarkoitukseen soveltuvan tekniikanja työmenetelmien käyttämisestä,paikallisten olosuhteidenottamisesta huomioon ja organisaationoman historian hyödyntämisestä.Myös muiden vesilaitosten kokemuksiaon hyödynnetty eikä aivankaikkia virheitä ole toistettu.Olosuhteiden pakosta sama ratkaisuei sovi kaikkialle. Esimerkiksipohjavettä ei välttämättä voihyödyntää, jos sitä ei kohtuullisenmatkan päässä ole saatavillariittävästi.Puhdistamoa ei rakennetakerran vuodessaTälläkin hetkellä vesihuollossatehdään tulevaisuutta sitovia ratkaisuja.Jos ja kun valitaan ratkaisu,johon käytetään miljoonia, onsanomattakin selvää, että valituninvestoinnin kanssa eletään useampivuosi. Esimerkiksi uutta jätevedenpuhdistamoaei rakennetakerran vuodessa tai edes vuosikymmenessä.Kulutuksen mittaukseen perustuvallalaskutuksella on myösvakaa jalansija Suomessa, sekoetaan tasa-arvoiseksi, ja malliyleistyy myös asuinyhtiöiden sisällä.Tässäkin asiassa on kuitenkinmuutospaineita vedenkulutuksenvähentyessä monilla paikkakunnilla.Vaikka jossakin taloudessavettä ei käytettäisikään, eisilti voi olettaa, että ”vesivalmius”14 Kuntatekniikka 8/2009

VESIHUOLTOja välttää karikkojavesihuollon ratkaisuissaolisi ilmaiseksi olemassa.Myös vesihuollossa on vaarana,että suotuisa kehityspolkukatkeaa ulkoisten paineiden takia.Perustamisvaiheessa asioitapunnittiin ja harkittiin tarkasti,mutta maltetaanko pitkän aikavälinsuunnittelua tehdä kiireisessänykymaailmassa? Pahimmassavaihtoehdossa pitkän aikavälinpäätökset perustuvat yhdenvirkamiehen unelmaan tai rahanperässä juoksevan konsultin toisaaltakopioituun näkemykseen.Kuka varmistaa, että päättäjät tietävätmitä päättävät?Laman kourissa kamppailevassaSuomessa näyttää euroolevan entistäkin useimmin sekonsultti, jota kuunnellaan. Joskuitenkin tarkastellaan vain taloudellisianäkemyksiä, niin päätöksetmenevät mitä todennäköisemminvikaan.Vastoin vanhaa hokemaa ”euroon hyvä konsultti” kriittisissäpalveluissa kuten vesihuolto euroon erittäin huono konsultti eikäota huomioon sosiaalisia, historiallisia,kulttuuri- tai ympäristönäkökulmia.Tutkimukseen perustavalletiedolle selvä tarveErityisesti murrosten, hallinnollistenmuutosten ja kriisien aikanaon olemassa selvä tarve tutkimukseenperustuvalle tiedolle.Tämä tieto on myös syytä tuodajulkiseen keskusteluun, päättäjienja kuntalaisten tietoisuuteen.Asiasta käytävässä keskustelussapitäisi kaikilla olla oikeus perusteltuunkantaan, vaikka kantaolisikin asiaa valmistelevien virkamiestenmielestä ”väärä”.Vesihuoltolaitoksen päivittäisessätoiminnassa ei ehditä pohtiakovin syvällisesti strategisiapäätöksiä, vaikka se olisikin vesihuollonkannalta eduksi. Laitostenperimmäiset omistajat elikuntalaiset toimivat liian passiivisestivesihuollon suhteen. Miksiolla aktiivisempi, kun hanastatulee vaivattomasti hyvää vettä jajätevesi valuu viemäriin?Ennakoiva työ jää näin käytännössävesihuoltolaitosten itsensätehtäväksi, mutta kuntalaisetkaaneivät voi omaa vastuutaanja perimmäistä omistajuuttaanunohtaa. Kuntalaiset ovatensimmäiset kärsijät ongelmienilmaantuessa. Lähteet: Rajala R. 2009.Long-Term Development Paths inWater Services – the Case of Finland.Tampere University of Technology.Publication 818.-laatua Kuntatekniikka 8/200915

MELBOURNE tarjoaa jokaisellejotakin – ja monellemahdollisuudenAustralian toiseksi suurin kaupunki Melbourneon kansallisuuksien sulatusuuni, jossa eurooppalainenkintuntee olonsa kotoisaksi. Vaikkayksityisautojen aiheuttamat ruuhkat ovat valtavat,julkinen liikenne toimii, kaupunkikeskustaon elävä ja vanhat ja uudet rakennukset syleilevättoisiaan tiiviisti rakennetussa keskustassa.Lukuisat pilvenpiirtäjät luovat täkäläisestäpoikkeavan säväyksensä kaupunkikuvaan.Uudet lasiseinäiset toimisto- ja asuintornit kohoavat korkeallevanhemman keskustan yläpuolelle.Arkkitehtonisesti omaperäisen Federation Squaren rakennuksissaon tarjolla monipuolista opetus-, kulttuuri- ja viihdetoimintaa.16 Kuntatekniikka 8/2009

YHDYSKUNTAYarra-joen rannalla kahdeksastakymmenen metrin pylväästäpurkautuu valtavia tulipallojavalaisemaan lähiympäristöämuutaman minuutin ajan tasatunnein.TEKSTI JA KUVATPaavo Taipale Melbournen kotiosavaltioVictoria, on tavallaan Australian”Varsinais-Suomi”, väkirikasja vehreä mantereen kaakkoiskolkka,johon brittisiirtolaisiaasettui jo pian mantereen löytämisenjälkeen. Varsinainen kehityssysäysVictorialle oli kullanlöytyminen 1800-luvun puolivälissäBallaratista, noin 100 kilometriäMelbournesta luoteeseen.Tällöin osavaltion väkilukunousi yhdessä vuosikymmenessä400 000:sta 1,15 miljoonaan.Tänään Melbourne yksinäänon 3,8 miljoonan ihmisen metropoli,ja asukkaiden etninen taustakattaa lähes kaikki maailmankolkat.Monikulttuurisuus näkyymyös katukuvassa ja jopa kaupunkirakenteessa.Keskellä kaupunkiaon naapurikortteleissaparin eri kristillisen kirkkokunnanpyhäköt ja juutalaisten synagoga.Kirkot eivät kuitenkaan eurooppalaiseentapaan erotu kaupunkikuvasta.Siitä pitävät huolenkeskusta-alueelle viime vuosikymmeninätiiviisti rakennetutpilvenpiirtäjät.Onpa pilvenpiirtäjien välissäsaatu kehittymään myös monistamaailman metropoleista tuttuChinatown, vaikkei se näkyvästiesille tulekaan. Se on kuitenkinperäisin jo kultaryntäyksen ajoiltaja on länsimaiden vanhin kiinalaisväestönalueena yhtäjaksoisestitoiminut kaupunginosa.Olympiakaupunki uudistuuVuoden 1956 kesäolympialaistenisäntäkaupunki panostaa vahvastikaupungin infrastruktuurintasoon. Tähän pyritään hyvälläkumppanuudella yksityissektorinkanssa. Muun muassa tuolloistenkisojen pääareena, MelbourneCricket Ground, peruskorjattiinolympialaisten 50-vuotisjuhliin2006. Tässä yhteydessätämän maailman suurimpiinkuuluvan stadionin katsomokapasiteettinostettiin 105 000 katsojaan.Nykyisin sitä käytetäänerityisesti kriketin ja australialaisenjalkapallon näyttämönä.Lukuisien nykyisten eri lajejapalvelevien suorituspaikkojenlisäksi Olympia Parkiin rakennetaanparhaillaan uutta suurtaurheiluareenaa lähinnä yleisurheiluavarten. Sitä rakennuttaaolympiapuiston säätiö, jokahallitsee muitakin Olympia Parkinurheilupaikkoja. Uuden stadioninkatsomokapasiteetti on31 000 ja kustannusarvio noin160 miljoonaa euroa. StadionKuntatekniikka 8/200917

Kesäolympialaisten 1956 päänäyttämönä toimineen Melbourne Cricket Groundin peruskorjaus valmistui2006. MCG on yksi maailman suurimmista urheilupaikoista. Sen lehtereille mahtuu 105 000 katsojaa.Sitä käytetään varsinkin kriketin ja australialaisen jalkapallon areenana.Flinders Streetillä saa hyvän poikkileikkauksen kaupungin moni-ilmeisestä rakennuskannasta.Etualalla Federation Squaren rakennuksia, oikealla rautatieasema, jolla on ikää toistasataa vuotta.on tarkoitus ottaa käyttöön ensivuonna.Keskustasta ja sen lähiympäristöstälöytyy useita erikokoisiaja erityyppisiä puistoja, jotka liittyvätkaupungin historiaan. Suurinja mahtavin on Royal BotanicGarden Yarra-joen rannallaOlympia Parkia vastapäätä. Puistotpidetään siistinä.Rakennusten julkisivuissakäytetään olennaisesti kotoistarohkeampia ratkaisuja niinmuotojen kuin värienkin osalta.Vanhat viktoriaanisen ajanjulkiset rakennukset, kuten osavaltioparlamentintalo, Princessteatteri,Flinders Streetin rautatieasemaja oikeustalo seisovattukevasti osana kaupunkikuvaasiinä missä moderni FederationSquare futuristisine rakennuksi-Kivikoreja käytetään rohkeasti myös kevytliikenneväylien varsillalähellä keskustaa. Estetiikasta voidaan olla montaa mieltä.Melbournen pääpaloaseman ankeaa betonijulkisivua on elävöitettyvaltavalla kirkkain värein maalatulla ja sisällöltään dramaattisellataideteoksella.Melbournen tornitalojen seasta löytyy myös kiinalaiskortteli, jokaon itse asiassa länsimaisten kaupunkien vanhin pysyvästi kiinalaisperäisenväestön käyttämä liike- ja asuinalue.18 Kuntatekniikka 8/2009

YHDYSKUNTALasin ohellamyös puuta käytetäänrohkeastiuusien rakennustenjulkisivuissa.Yarra-joen ylittävä kävelysiltaon kerännyt palkintoja arkkitehtonisistaratkaisuistaan.Uutta yleisurheilu- ja jalkapallostadionia rakennettiin syyskuussa täyttä vauhtiaolympiapuistoon. Stadion on määrä ottaa käyttöön ensi vuonna.neen tai kaupungin lukuisat lasiseinäisettoimistotornit. Lasinohella niin sisäpinnoilla kuin julkisivuissaon uusissa rakennuksissakäytetty näyttävästi puutapintamateriaalina.Osa uusista asuintaloista esimerkiksientisestä satama-alueestaviimeisten kymmenen vuodenaikana asuin- ja liikekäyttöönmuutetulla Docklandin alueellamuistuttaa värikkyydessään jättimäisiäRubikin kuutioita. Kirkkaidenvärien käyttö julkisivuissaja myös julkisten rakennustensisäpinnoissa vaikuttaisi olleenMelbournessa viime aikoina piristävä”maan tapa”.TulipallojaYarra-joen rannallaSouthbankissa suurta liikekiinteistöähallitseva Crown CasinoGroup halusi tarjota kaupunkilaisilleja vierailijoille unohtumattomanelämyksen pimeässä illassaYarra-joen etelärannalla.Lähes puolen kilometrin verranjoenrannan kiinteistömassaakasinoineen, kymmenine ravintoloineen,muotiputiikkeineenja muine kauppoineen sekä hotelleineenhallitseva yritys rakennuttijoen rantaan kahdeksankymmenen metriä korkeaa pylvästä.Niiden huipuista purkautuvatvaltavat tulipallot valaisevatja lämmittävät lähiympäristönsämuutaman minuutin ajantasatunnein.Pylväät sijaitsevat joen rantabulevardilla50 metrin välein. Neovat keskeltä halki, ja kaasuliekkisyttyy raossa kaasun virratessaylöspäin kivirakenteisessa pylväässä.Suurimmat tulipallot ovathalkaisijaltaan seitsenmetrisiä.Järjestelmää ja tulipallojen ajoitustaohjaa tietokoneohjelmisto.Lisäksi toimintaa tarkkailee kiinteistöyhtiönpäivystäjä, joka esimerkiksisääolosuhteiden vuoksitarvittaessa keskeyttää näytöksen.Tulipalloja ammutaan taivaalleiltahämärässä ja pimeässä,talvella iltakuudesta ja kesälläiltayhdeksästä keskiyöhön. Neovat lajissaan maailman suurimmatja lämmittävät ohikulkijoitakymmenien metrien päästä. Tulipallotluovat myös ranta-alueenja lähikiinteistöjen valaistukseenainutlaatuisen ilmeen. Kuntatekniikka 8/200919

Berrinba Wetlandsin opastuskeskuksessa vierailijoidenkäytössä on mm. televisioita ja kosketusnäytöllisiä tietokoneita,joilla voidaan seurata reaaliajassa kameroidenkuvaamaa elämää puistossa. Keskuksessa on myös infotaulujapuistoalueen historiasta ja nykypäivästä.Loganin kaupungin luovan kiinteistökehityksen tulosYRITYSPUISTO JA VIHERALUEAustralian itärannikollaBrisbanen eteläisenänaapurina sijaitseva270 000 asukkaanLogan yhdisti eri osapuoltentarpeetsamaan hankkeeseen.Toteutus toi entisellejoutomaalle laadukkaastirakennetun yrityspuistonja laajan viheralueen,jossa viihtyvätniin kaupunkilaisetkuin muutkin luontokappaleet.TEKSTI Paavo TaipaleKUVAT Logan City ja Paavo Taipale Logan on kasvanut Brisbaneneteläisenä lähiönä varsinkin1960-luvulta lähtien. Kaupunkisiitä tuli vasta 1981. Maaliskuussa2008 tehdyissä osakuntaliitoksissaLoganiin liitettiin osia GoldCoast Citystä ja Beaudesertinkunnasta. Tässä yhteydessä kaupunginpinta-ala nelinkertaistuija väkiluku lisääntyi puolella.– Kaupungin väkiluvun arvioidaanlisääntyvän 200 000:llaseuraavien kahdenkymmenenvuoden aikana. Meillä on runsaastiteollisuuden ja kaupan alantyöpaikkoja, mutta myös maataloutta.Logan on yhdistelmä kaupunkimaistaja maaseutumaistaympäristöä, Silvio Trinca kertoo.Trinca on toiminut Loganinkaupungin kuntatekniikan palvelujentoimialajohtajana runsaanvuoden. Valtava kasvu tuo suurethaasteet kuntatekniikalle.Loganin kaupunkia johtaa12-henkinen vaaleilla valittuvaltuusto. Valtuutetun tehtäväon palkallinen kokopäivätyö.Loganin kaupungin kuntatekniikan toimialajohtaja Silvio Trinca uskoouuden yrityspuiston ja virkistysalueen vetovoimaan taloudentaantumasta huolimatta.Jokaisesta kaupunginosasta valitaanyksi valtuuston jäsen. Australiassavaalijärjestelmät ja valtuutetuntehtäviin käytettävä aikavaihtelevat kuitenkin osavaltioidenja kaupunkien kesken.Varsinkin pienemmissä kunnissavaltuutetun tehtäviä hoidetaansivutoimisesti. Kaikissa suuremmissakaupungeissa on Trincanmukaan kuitenkin päätoimisetvaltuutetut.Sorakuopastakukoistava keidasSouthWest1 Enterprise Park &Berrinba Wetlandsin kompleksion hylätty soranottoalue ja luon-20 Kuntatekniikka 8/2009

YHDYSKUNTANoin 80 hehtaarin viheralueella saneerattiinsuurehko järvi. Alueellaon runsaasti lintulajeja ja sinne onpalannut lajeja, joita seudulla ei olenähty pariin vuosikymmeneen.yhdessä hankkeessaSouthWest1 Enterprise Park & Berrinba Wetlandsista kaavaillaannoin 3 000 hitec-työpaikan keskittymää houkuttelevan virkistys- jasuojelualueen naapurissa.Puistossa on kuusi laadukasta ulkoilmataukopaikkaa grilleineen.nonkosteikko teollisuusalueenkupeessa. Alun perin kaupunkija sen vesi- ja jätehuollosta vastaavaLogan City Enterprises kaavailivatsitä virkistysalueeksi.Kaupunki hankki alueenomistukseensa edullisesti, rakensiyrityspuistoon infrastruktuurinja myi tontit. Yritykset taiheidän hankkimansa kiinteistösijoittajatrakennuttavat alueen toimitilat.Tavoitteena on noin 3 000korkean teknologian työpaikankeskittymä houkuttelevan virkistys-ja suojelualueen naapurissa.Samalla pyritään turvaamaanviereisen herkän kosteikonkasvien ja eläinten elinympäristöjäsekä estämään alueenkäyttö laittomana kaatopaikkana.Viheraluetta käytetään myöshulevesien pidättämiseen ja johtamiseen.Suuri osa siitä sijaitseekeskimäärin kerran sadassa vuodessatoistuvan huippuvirtaamantulva-alueella.– Hanke rahoitettiin kaupunginsisäisellä lainalla, jonka hankemaksaa takaisin, kun alueen kiinteistöton saatu myydyiksi. Myöhemmistätuloista puolet tuleekaupungille ja puolet käytetäänyrityspuiston jatkokehittämiseen,Trinca selostaa.Hankkeen toteutukseen osal-Kuntatekniikka 8/200921

Puistossa vierailevat voivat vuokrata käyttöönsä rakennuskompleksinulkoilmatilaisuuksien järjestämistä varten.listui yhteensä kymmenen erialojen konsulttiyritystä. Kokonaiskustannuksetkaupungilleolivat 32,6 miljoonaa AUD (noin20 M€), josta konsulttipalkkioidenosuus oli 3,8 miljoonaa AUD(noin 2,3 M€).Alueen suunnittelun ja rakentamisenkorkea laatutaso olivatkeskeinen lähtökohta. Vaativatpohjarakennuskohteet tehtiinerityisen huolellisesti. Alueensillat suunniteltiin yksilöllisestija niiden sijoituksessa otettiinkasviston suojelu erityisestihuomioon. Yrityspuiston pääkadunalkuperäiseltä linjaukseltalöytyi suunnitteluvaiheen tutkimuksissamerkittävä maanalainenlähde, ja katua siirrettiin 20metriä itään.Hyötyä kaikilleYrityspuiston pinta-ala on noin40 ha, viheralueen noin 80 ha.Rakennushanke käynnistyi 2006lopulla ja valmistui toukokuussa2008. Viheralueella saneerattiinsuurehko järvi. Alueella on runsaastilintulajeja, ja sinne on palannutlajeja, joita seudulla ei olenähty pariin vuosikymmeneen.Pyöräteitä, polkuja ja lintujentarkkailupaikkoja on rakennetturunsaasti.Viheralueelle rakennettiinkoulutuskeskus, jossa esitelläänalueen luontoympäristöä nykytekniikankeinoin, muun muassapuiston elämää tallentavienkameroita hyödyntäen. Alue onsuosittu koululaisryhmien vierailukohde,ja sitä käytetään opetuksentukena. Siellä on myös grillauspaikkojaja leikkipuistoja.– Ilman erityisempää markkinointiaalueesta on tullut niinsuosittu, että viikonloppuisinperheet jopa kinastelevat parhaistapicnikpaikoista, Trincatoteaa tyytyväisenä. Sijainti onerinomainen, ja yrityspuistossatyöskentelevät voivat työpäivänaikana käydä siellä vaikkapa lounastauolla.– Odotamme saavamme infrastruktuuriinsijoitetut rahat takaisinkolmessa vuodessa, tosintalouskriisi saattaa hiukan pidentäätakaisinmaksuaikaa. Alueenmaan hinta on korkea ja alue onhoukutteleva. Sopimuksia uusistahankkeista alueelle on tehty kokoajan ja oikeastaan pian aletaan ollanollatuloksessa.Yhteistyö kaupungin, projektinjohtokonsultinja päätoteuttajankesken oli sujuvaa. Raportointivastuutolivat selkeät ja tietokulki myös kaupungin päättäjille.Tämä oli tärkeää, jotta hankepysyi kustannus- ja aikataulukehyksissään.Hankkeelle laadittiinmyös ISO 9001 -järjestelmänmukainen laatusuunnitelma.Australiassa vallitsevana käytäntönävastaavissa hankkeissaon alueiden myynti yksityisillekiinteistökehittäjille. Logan halusiosoittaa, että kaupunki voimyös itse kantaa kokonaisvastuunja toteuttaa laadukkaita jamonipuolisia alueita.– Tässä on kyseessä todellinenkaikkien osapuolten hyöty:ympäristö hyötyy, asukkaat hyötyvätja kaupunki hyötyy, SilvioTrinca summaa.Tämän hän arveli olleen pääsyysiihen, että hanke palkittiinAustralian vuoden kuntatekniikansaavutuksena syksyn IFMEkongressinyhteydessä Melbournessa.22 Kuntatekniikka 8/2009

Zakopaneinne häipyi Susi-Kalle Kar-lumisille rinteil-”Spaattienle”, herkisteli Paavo NoponenMM-kisoissa 1962. Tässä katsomme,mitä Zakopaneen nyt kuuluu.Puolan luontopääkaupunkiKrakovasta 80 kilometriä eteläänsijaitsevasta Zakopanen kaupungistalöytyy vakinaisia asukkaita noin30 000. Kevättalvisin väkiluku moninkertaistuu,kun kaikki muuttavattähän Korkean Tatran juurellasijaitsevaan viehättävän paikkaan.Kävelykadulla on vilskettä, ja autottungeksivat vaatimattomilla tuloteillä.Zakopanessa käy vuosittain noinkolme miljoonaa turistia, kutenmyös 1970-luvulla. Silloin he tulivatjunalla ja bussilla, nyt autoilla. Paikallinenitsepintainen vuoristoväkiei päästä Puolan tiehallintoa tekemäänuutta express-tietä, joka katkeaakuin kanan lento kymmenkuntakilometriä ennen kaupunkia.Loppumatka madellaan.Kelpaa Zakopanessa elää muinakinvuodenaikoina. Lääkäri TytusChalubinski (1820–89) nosti senmaailmanmaineeseen todistamallailmaston terveellisyyden ja luonnonainutlaatuisuuden. Hänellä onnykyisin museo Zakopanessa ja kadunpätkäVarsovassa.Herkästä ja hienosta alppien esimaastonluonnosta löytyy tuhansiakasvi- ja mineraalilajeja. Etelässäkohoaa Tatran jyry vuoristo, jonkahuiput yltävät noin 3 000 metriin.Itse Zakopane on 1 000 metrinkorkeudella, joten köysiradoille riittäävielä nostoa. Niiden korit ovatbussin kokoisia.osakilpailu. Puolan oma tähti-mäkikotkaAdam Malysz ei kylläkäänole Zakopanesta vaan lännempääWislasta. Tämä pikkukaupunki onantanut nimensä maan mahtijoelle,jota muut kutsuvat Vistulaksi taiVeikseliksi. Molemmissa nimissä onmuuten vinoviiva -l, joka lausutaansuunnilleen kuten soinnillinen wu.Hiihdon MM-kisat Zakopaneisännöi 1929, 1939 ja 1962. Vuodeksi2012 haettiin taas, muttavoiton vei Oslon Holmenkollen.Syyn näkee helposti paikan päällä.Zakopanen infra ei anna periksiisoille tapahtumille. Komitea varmaantuumi, että hakekaa uudelleen2024. Olympialaisia Zakopanessaei ole vielä ollut, mutta varmaannekin tulevat aikanaan.Kaupunkia odottaa investointikierros,että saadaan liikenneinfraja hotellit asianmukaisiksi. Pysäköintiluoliaon helppo kovertaakallioihin. Urheilupaikat ovat hyvässäperuskunnossa.Hiihtostadion kolmine hyppyreineensijaitsee aivan kaupunginkeskustassa. Rinteitä riittää jokalähtöön.Zakopane-taloKaupungin arkkitehtuuri on lukusinänsä. Vuoristolaisten tapaan väkiosaa tehdä puusta kaikenlaista.Alkuperäisessä Zakopane-talossaoli kivestä alakerta, johon nuoriparimuutti ja rakensi perustilat. Kunperhe kasvoi, jokaiselle lapselletehtiin päälle oma kerros. Lopultaehdittiin noin seitsemään, ja päälletuli jyrkkä katto. Tyyli on tallella,vaikka materiaalit ovatkin vaihtuneet.Etelä-Puola kuhisee väkeä, jotentoimeentulon vuoksi monet joutuivatmuuttamaan Amerikkaan. Puolassasanotaankin, että Chicago onmaan toiseksi suurin kaupunki. Nytovat olosuhteet toiset, ja paluumuuttotulee epäilemättä olemaanvilkasta. Rahaa on aina tullutkinrapakon takaa köyhille sukulaisille.Sellainen sallittiin myös sosialisminaikoina, samoin pikkutilallistenmaanomistus.● Pekka Rytilä on71-vuotias tekniikanlisensiaatti, joka toimiiLiikennesuunnittelunSeuran puheenjohtajanaja Pöyry Infranerityisasiantuntijana.TalviurheilukeskusZakopane kuuluu suurten talviurheilukeskustenharvalukuiseenjoukkoon. Siellä pidetään vuosittainmäkihypyn maailmancupinZakopanen taloja leimaavat kiviverhottu alakerta, n kerrosta ja jyrkkä katto. Tyyli kolahtaamonen makuun.Kuntatekniikka 8/200923

Vajaakäyttöiset tai tyhjät rakenteet sopeutettava käytVäestön siirtymät ja rakenteenmuutoksetovat lisääntyneet. Moniinyhdyskuntiin jäävajaakäyttöisiä tai tyhjiärakenteita, joidenvähentynyt käyttö aiheuttaaongelmia. Väitöstutkimuksenmukaanfyysisten rakenteidensuunnittelu pienemmiksion mahdollista,edullista ja useinmyös välttämätöntä.● Seppo RaatikainenKirjoittaja on tekniikan tohtori, jonkaväitöskirjan aiheena oli ”Pieneneväninfrastruktuurin suunnitteluja hallinta”. Hän toimii OptimisuunnitteluKy:n tutkijana. Rakennetun ympäristön tavoitteellisestapienentämisestä eiole vallitsevia käytäntöjä eikä siitäole aikaisemmin tehty tutkimuksia,vaikka asiaan liittyviä intressejäon paljon. Ratkaisut ovat ehkäusein olleet vain toivottomiayrityksiä kehityksen kääntämiseksikasvuun. Ylisuurten rakenteidensopeuttamisessa neuvottomuuson yleistä niin Suomessakuin muuallakin Euroopassa.Rakenteiden käyttöasteitamuuttavat demografisten tekijöidenohella mm. uudet toimintatavat,tekninen kehitys taiasukkaiden vaihtuvat käyttötottumukset,elintaso ja arvot. Suomessayhdyskuntarakenne onDynaamisemmatkaavasisällöt parantaisivatkaavoittamisenmahdollisuuksiapienentämisessä.myös hajautuneempi kuin monissaEuroopan maissa. Taajamienongelma on jo alkuaan väljienrakenteiden vähenevä käyttö.Pienenevien rakenteidensuunnittelu on vaativaaFyysisen ympäristön sopeuttaminenon uusrakentamisesta poikkeavaasuunnittelua – sen ratkaisuton sijoitettava integroituinamuihin rakenteisiin sekä kokoajan muuttuvaan toimintaympäristöön.Taajamat pienenevätharvoin fyysisiltä ulkomitoiltaan,ja muutokset tapahtuvatkinyleensä asukastiheyden laskemisenaja asuntokuntakoonpienenemisenä.Sattumanvaraisesti jakautuvapieneneminen asettaa sopeuttamisellevaatimuksia. Rakenteidensuunnittelu pienemmiksiedellyttää uusia menetelmiä jakäänteistä ajattelutapaa. Yhdyskuntiensuunnitteluhan on perinteeltäänrakenteita kasvattavaa taienintään säilyttävää.Yhdyskuntia ei voi yksioikoisestipienentää kaavoittamalla.Kaavoitus ei ole tarkkaa ohjausta– se on maksimivaihtoehto,jonka jälkeiset valinnat määrittelevätrakenteiden muodostumisen.Kaavoituksessa on useinollut käytäntönä ylimitoitus, jotaei ole pidetty haitallisena ja jokaheijastuu infrastruktuurin verkkojenväärässä mitoittamisessa jasijoittelussa.Kaavoituksen tulokset parhaimmillaanovat pienenemisenongelmien vähentämisessä ja vaikutustenhallinnassa. Toki muutoskaavoja,joissa rakentamisentehokkuutta vähennetään, tehdäänpaljon. Kaavasisältöjen kehittyminendynaamisemmiksiparantaisi kaavoittamisen mahdollisuuksiapienentämisessä.YHDYSKUNTIA voi pienentää eAjantasainen data tarpeenRakenteiden mukana ja ympärilläolevien toimintojen vaatimuksetjohtavat usein uudistuksiinennen fyysisten kestoaikojenpäättymistä. Verkkojen toiminnanja käytön ohjaaminen on ensisijainenratkaisu ennen fyysistenmitoitusten muutoksia. Rakenteidenkäytön ohjattavuustarpeiden mukaisesti vaihtelee.Sopeuttamiseen tarvitaan ajantasaistadataa, mutta pieneneviätaajamia koskevat tietovarannotovat usein puutteellisia ja päivittämättömiäeikä vajaakäytön asteitaaina edes tiedetä.Infrastruktuurin sopeuttaminenon monipuolinen prosessi.Eri rakenteiden muutosmahdollisuudetvaihtelevat. Joukossaon myös elinkaareltaan hyvinerilaisia elementtejä – kaavan perusratkaisutsaattavat säilyä satojavuosia, mutta tietotekniikankomponenttien käyttöaika voijäädä muutamaan vuoteen.Normit eivät sovellupienentämiseenKäytännössä sopeuttava suunnitteluon lukuisten ongelmien vuorottelujaja ratkaisuja, joita myöstalous rajoittaa. Pienenevän kehityksenvaiheet infrastruktuurinverkoilla ovat samankaltaisiaja usein toimivat samalla logiikallaja vastaavassa järjestyksessä eritaajamissa. Lähtökohdat suunnittelullekuitenkin vaihtelevat. Mitäpienempi yhdyskunta, usein sitäpienemmät asiat saavat merkityksen.Pienentämisen tulos on useinpaikoillaan uusiutumista, tihentymistätai kutistumista. Käytössäoleva normitus ei sovellu tällaisellesuunnittelulle. Suunnitteluntulee olla resurssien aktivointia, eisääntelyä. Verkostoituminen tuleeyhä useammin ratkaisuksi.Rakenteiden sopeuttamisendimensioita on lukuisia, ja neovat keskenään hyvin erilaisia– volyymi, poikkileikkaus, pituus,pinta-ala, toimintanopeus,käyttöfrekvensssi, virtaama,liikkumistapa, optimaalinen reititys,painetaso, ympäristön tila,palvelutaso, ylläpidon taso, stabiilisuustai toimintojen/laitteidenlukumäärä. Kutakin verkkoatarkastellaan sille ominaisilla dimensioilla.RakennuksetkierrätykseenRakennusten sisältämien toimintojenja asumisen elinkaarenvaiheet ovat määrääviä muideninfran verkkojen kehitykselle.Rakennusten käytön kierto ontullut yleisemmäksi. Asunto-olojenselvitys käsittää mm. lisääntyvänvanhusväestön asumisenjärjestämisen tai vuokra-asuntojenkäytön optimoinnin. Asuntojenjoukossa omakotitalojen hyödyntäminenon aktiivisinta ja pitkäikäisintä.Liikenneverkon suunnittelullavoidaan parantaa kevyenliikenteen, turvallisuuden ja ympäristönolosuhteita. Vesihuollossaverkon käytön ohjaus ottaahuomioon kulutuksen muutokset.Energiaverkkoja kutenmuitakin putkiverkkoja pienennetäänyleensä vain niiden solmukohdissaesimerkiksi muuntamoitavaihtamalla tai kattiloidenkokoa ja määrää säätämällä.Myös informaatioverkkojen pienentäminentehdään päätelaitteitamuuttamalla.Kulutus pienenee,elinkaaret pitenevätTaajamaympäristö monitahoisenaja laajana antaa sopeuttamisellelukuisia mahdollisuuksia myöslaadun nostamiseen. Yleensä rakenneosienelinkaaret pitenevätkulutuksen pienentyessä.Onnistunut sopeuttaminentuottaa verkkojen talouden etuja,varmistaa niiden toimintaa,pienentää haavoittuvuutta ja antaamahdollisuuksia parempaanympäristöön. Rakenteiden tyhjäkäyttöon tuhlausta.24 Kuntatekniikka 8/2009

YHDYSKUNTAön mukaandullisestiHarri HaganRaahen kaupunki ratkaisi tyhjien vuokra-asuntojensa ongelmaa muuttamalla kerrostaloja rivitaloiksi. Ratsukatu 7B:n kolmikerroksisestatalosta (vas.) purettiin1–2 kerrosta. Saneerattu rivitalo (oik.) valmistui viime talvena. Remontin yhteydessä kohteeseen rakennettiin aurinkokennostontorni. Yhteensä Kiinteistö Oy Kummatin 13 kerrostalon 364 huoneistosta poistuu käytöstä 120. 17–20 miljoonan euron hankekestää vielä vuosia. Kohteen suunnittelija on Arkkitehtitoimisto Harri Hagan. Kohteesta kerrottiin Kuntatekniikassa 3/2008 s. 12.Taajamien pienentymisenkustannukset jäävät lopulta julkisensektorin ja asukkaiden rahoitettaviksirakenteiden arvonmenetyksinä,kohonneina käytönkustannuksina tai yleiskatteisestiverotuksen muodossa.Infrastruktuurin kertaluonteisen,massiivisen pienentämisentarve on harvinaista Suomessa.Purkamisen tarve koskee täälläRuotsin ja Saksan tapaan lähinnävuokrataloja.Käytön mukainen tasosynnyttää etujaKäytännön työssä tehdään sopeuttaviaratkaisuja myös ilman erityistäsuunnittelua. Aristoteleenkäyttämä suure, fronesis, käytännönviisaus, kuvaa sopeuttamisentoimintatapaa.Kun yhdyskuntarakenteetsuunnitellaan käytön mukaiselletasolle, syntyy etuja, jotka hidastavatpienenemisen kumuloituvaakierrettä. Säästyneitä voimavarojavoidaan osoittaa rakenteidenaktiivisiin osiin, jolloin myöspalvelujen parantamiseen tuleeliikkumavaraa. Fyysisen yhdyskunnanon edullista olla oman sisäisenenergiansa kokoinen. Optimointisiihen ei ole kertatapahtumavaan jatkuva prosessi. Sekannattaa aloittaa ajoissa. Lamako hillinnyt asuntojen tyhjäkäyttöä?● Eero HiltunenerityisasiantuntijaKuntaliitto■ Väestöltään vähenevillä alueillaasuntoja jää tyhjilleen. Ongelmakoskee yhtälailla omistus- javuokra-asuntoja. Asuntojen hinnatlaskevat, uudehkoa omakotitaloamyytäessä hinta voi jäädärunsaasti alle rakennuskustannusten.Pahimmassa tapauksessataloa ei saa ehkä lainkaankaupaksi.Ilmiö näkyy jopa kunnan keskustoissa,jonne syntyy aavetaloja.Kun mummo kuolee, perikuntaei saa omakotitaloa myydyksitai ei halua myydä sitä. Taloon suurimman osan vuottatyhjillään ja ränsistyy pikkuhiljaaympäristöä rumentamaan.Julkisuudessa on puhuttu paljonvuokra-asuntojen vajaakäytöstäja talojen tyhjilleen jäämisestä.Erityisesti on oltu huolissaanvaltion lainoittamista vuokrataloista.Talot ovat usein kunnanomistamia, toki vajaakäyttövaivaa myös muiden tahojenomistamia aravataloja.Valtio on huolissaan aravalainantakaisinmaksusta. Kunnillepuolestaan aiheutuu menoja,kun ne joutuvat tukemaan taloyhtiöitä.Tyhjien vuokra-asuntojenmäärä pysytellyt samanaVäestöennusteiden ja muidenennusmerkkien perusteella onpelätty, että tyhjilleen jäävienvuokra-asuntojen määrä kasvaatuntuvasti kunnissa, joissa väki jatyöpaikat vähenevät. Toistaiseksinäin ei ole käynyt. ARA eli Asumisenrahoitus- ja kehittämiskeskusseuraa tyhjien aravavuokra-asuntojenmäärän kehitystävuosittain kunnille tehtävällä kyselyllä.Seuraavan kyselyn tuloksetvalmistuvat vuodenvaihteenjälkeen.Viimeisimmän kyselyn mukaanyli kaksi kuukautta tyhjilläänolleita aravavuokra-asuntojaoli 3 800. Tyhjien asuntojenmäärä on pysynyt suuruusluokaltaansuunnilleen samalla tasollaviime vuodet. Tyhjistä asunnoista3 400 oli luokkaan muumaa kuuluvissa kunnissa. Helsingin,Turun, Tampereen, Jyväskylän,Kuopion ja Oulun seudullatyhjiä aravavuokra-asuntoja olisamana aikana vain 370.Edellä mainitut luvut eivät annatäyttä kuvaa tyhjien asuntojenmäärästä. Aravalain mukaanARA voi hakemuksesta vapauttaavuokratalon ennenaikaisestilainaan liittyvistä käyttö- ja luovutusrajoituksista.Useimmitenvapauttamisen perusteena onasuntojen tyhjäkäyttö. Vuonna2007 vapautettiin 4 500 asuntoa,vuonna 2008 määrä oli jostainsyystä vain 2 100 asuntoa.Helpotuskeinojasyytä käyttääLukujen perusteella on vaikeatehdä varmoja johtopäätöksiä.Yleisesti ollaan sitä mieltä, ettäkuntakyselyssä eivät ole mukanakaikki tyhjät asunnot. Tyhjienasuntojen kysymystä on selviteltytyöryhmissä ja erilaisissahankkeissa ja projekteissa. Valtiollaon tarjolla purkuavustustaja aravalainan osittaista anteeksiantoapulassa oleville taloyhtiöille.Näitä helpotuskeinoja on syytäkäyttää.Tärkeintä on, että vajaakäyttöönpuututaan nopeasti. Joskustarvitaan radikaalejakin päätöksiä,talo on ehkä järkevintäpurkaa. Päätösten lykkääminenaiheuttaa vain turhia kustannuksia.Kuntatekniikka 8/200925

Tavoitteena kilpailukykyinen liikuntamuoto, joka vaUUSI JOUKKOLIIKENNELAKIJoukkoliikenteen,erityisesti linja-autoliikenteenjärjestäminenuudistetaan. Joulukuunalussa voimaan tulleenlakimuutoksen taustallaon EU:n palvelusopimusasetus,joka ei sallinykyistä linjaliikennelupamallia.● Silja SiltalaliikenneinsinööriSuomen Kuntaliitto Joukkoliikenteen käytönlisäämiselle on vahvat liikenne-,sosiaali- ja ilmastopoliittisetperusteet. Tarvittavia joukkoliikenepalvelujaei saada syntymäänilman yhteiskunnan panostusta.Sen vuoksi on säädettyEU:n palvelusopimusasetus, jollamahdollistetaan julkinen tukijoukkoliikenteen yrittäjille jaluodaan yhteiset pelisäännöt tuenantamiselle.EU:n palvelusopimusasetuson sellaisenaan Suomessa noudatettavaalainsäädäntöä. Nykyisetlinjaliikenneluvat ja joukkoliikenteentukemisen menettelyt eivätvastaa asetuksen vaatimuksiaja ovat nykyistenkin valtiontukisäädöstenvastaisia. Ne on pikaisestikorjattava. Uusien menettelytapojenvuoksi on säädetty uusijoukkoliikennelaki entisen henkilöliikennelaintilalle. Laki tulivoimaan 3.12.2009.Tavoitteita ja alueellistasuunnitteluaLain mukaan joukkoliikenteenkehittämisen tavoitteet on todettukaksiosaisesti. Ensinnäkinkoko maassa pyritään joukkoliikenteelläturvaamaan ihmistenvälttämättömät liikkumistarpeet.Toisaalta kaupunkiseuduilla haetaankilpailukykyistä joukkoliikennettä,jolla voidaan vaikuttaakulkumuodon valintaan ja yrittäämyös sitä kautta vastata ilmastopoliittisiinhaasteisiin.Laissa on annettu viranomaisillevelvoite palvelutason määrittelyyn,alueelliseen suunnitteluunsekä yhteistyöhön kuntienja maakuntien liittojen kanssa. Seantaa mahdollisuudet haluttujentavoitteiden mukaiseen joukkoliikenteenjärjestämiseen.Laki ei luo kansalaisille subjektiivistaoikeutta joukkoliikennepalvelujensaamiseen. Joukkoliikenneon siis edelleenkin matkustajientarpeista lähtevä, muttakuntien ja valtion kannalta harkinnanvarainenpalvelu. Kuntieneri väestöryhmien kuljetustarpeeton kuitenkin oltava hyvinmukana jo suunnittelun alkuvaiheessa.Joukkoliikennepalvelujen tarjoajatarvitsee jatkossakin joukkoliikenneluvan.Se varmistaa,että alan yrittäjillä on asianmukaisetedellytykset hoitaa liikennöintiä.Uudet vanhatviranomaisetLaissa on määritelty SuomenMikkelin joukkoliikennepalvelutparanivat kertarysäyksellä, kunkaupunkiin saatiin kauan odotettumatkakeskus 2007 lopulla.Paula Myöhänen26 Kuntatekniikka 8/2009

LIIKENNEstaa ilmastopoliittisiin haasteisiintukee palvelujen kehittämistäjoukkoliikenteen toimivaltaisetviranomaiset. Ne toimivat vanhaltapohjalta: nykyiset lupakaupungit(Varkaus luopunut, Salolisätty) ja valtio (läänit/tulevatelinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset).Positiivista joukkoliikenteenalueellisen kehittämisen kannaltaon se, että myös kuntien yhteinenviranomainen tai kuntayhtymävoi toimia joukkoliikenteenviranomaisena. Kilpailukykyinenjoukkoliikenne voidaan saavuttaakaupunkiseuduilla vain aktiivisenseudullisen yhteistoiminnanja suunnittelun kautta. Tällöinmyös maankäytön ja liikenteenyhteensovittaminen toteutetaanParas-lain mukaisesti.Toistaiseksi joukkoliikennelaissaon mainittu lain valmisteluunmennessä ilmoitetut yhteistoiminta-alueet:Helsingin seutu,Hämeenlinnan ja Lahden seudutja niihin kuuluvat kunnat. Näihinseutuihin voi liittyä jatkossa uusiakuntia. Muidenkin kaupunkiseutujenyhteisiä viranomaisiavoidaan lakiin lisätä, mikälikunnat sellaiseen yhteistoimintaanpäätyvät.Kun kunnat ovat edenneetvalmistelussa siihen vaiheeseen,että yhteistoiminnasta on sovittu,tulee niiden ilmoittaa asiasta liikenne-ja viestintäministeriöön.Ministeriö käynnistää lakimuutoksenseutujen täydentämiseksitai uuden seudullisen toimivaltaisenviranomaisen lisäämiseksilakiin.Rahaa tarvitaanJoukkoliikenteen tukeminen onjatkossakin harkinnanvaraistaniin valtiolle kuin kunnille. Tarvittavatuki arvioidaan palvelutasotavoitteidenja suunnitelmienkautta. Kuntien ja valtion rahoitusmahdollisuudetmäärittävättoteutettavan palvelutason määränja laadun.Ongelmia kuntarahoituksenarvioimiseentuo valtionrahoitusosuudenennakoimattomuus.Nykyisissä lippusopimuksissavaltionosuus on pudonnutrahoitusvajeen vuoksiaiemmasta 50 prosentista jopaalle 40 prosenttiin.Kaupungit ovat siis valtion rahapulanvuoksi joutuneet maksamaanlähes kaksi kolmasosaalipputuen subventiosta. Näin toimienpalvelutasoa ei ole jouduttuKilpailukykyinen joukkoliikennekaupunkiseuduillaedellyttää aktiivistaseudullista yhteistoimintaa.karsimaan liikaa muualla maassaja lipunhinnat ovat pysyneet kohtuullisina.Joukkoliikennepalvelujen varmistamiseksitarvitaan jatkossakinsekä valtion että kuntien pitkäjänteistätukea. Valtion tulisiturvata joukkoliikenneverkonyhtenäisyys ja siihen tarvittavatpitkät tuettavat runkolinjat.Muutoin palvelutason ja lipunhintojenalennusten tukeenvoivat osallistua myös kunnatLahden seudulle 12 kunnan yhteinenjoukkoliikennelautakunta■ Lahden seudulla virisi jo1960-luvun lopulla vapaaehtoinenkuntayhteistyö. 1990-luvullaseudullista joukkoliikennettäkehitettiin ja koordinoitiin Päijät-Hämeenliitossa, josta tehtävätsiirtyivät Lahden kaupunkiseudunseutuhallinnon vastuulle.Seutuhallinto koordinoi joukkoliikenteenseudullista kehittämistävuodesta 2004 seutuhallinnontoiminnan päättymiseenasti 31.12.2008. Seudullinenkehittämistoiminta jatkuu kuntienvälisenä yhteistyönä Lahdenkaupungin organisaatiossa.Kaikille avoimen joukkoliikenteenlisäksi kuntarajat ylittävääyhteistyötä tehdään koulukuljetustensuunnittelussa ja hankinnassasekä sosiaalitoimen kuljetustenkoordinoinnissa. Seudullinenkoulukuljetussuunnittelijapalkattiin 2007 alussa, ja Päijät-HämeenMatkapalvelukeskuksenpilotointivaihe käynnistyimaaliskuussa 2008.Lautakunta aloittijoulukuun alussaJoukkoliikenteen yhteistyö saiuusia ulottuvuuksia, kun seudun12 kuntaa – Artjärvi, Asikkala,Hartola, Hollola, Hämeenkoski,Kärkölä, Nastola, Padasjoki,Sysmä, Heinola, Lahti ja Orimattila– perustivat joulukuun alussayhteisen joukkoliikennelautakunnan.Lautakunta on sijoitettu Lahdenkaupungin teknisen ja ympäristötoimialankunnallistekniikanyksikköön, ja se toimiiPäijät-Hämeen kuntien alueellaharjoitettavan liikenteen uutenalupaviranomaisena.Lautakunta muun muassamyöntää reitti- ja kutsujoukkoliikenteeseenluvat, määritteleejoukkoliikenteen palvelutasonsekä suunnittelee muiden viranomaistenkanssa alueen palvelujenyhteensovittamisen laajempaanjoukkoliikennejärjestelmäänja palvelukokonaisuuteen.Tehtävänä on myös kehittää yhteistyötäseudun ulkopuolelle,erityisesti merkittäviin pendelöintikuntiinkuten pääkaupunkiseudulle.Toiminnan kustannukset jaetaankuntien asukaslukujensuhteessa. Ensi vuonna kustannustenarvioidaan olevan noin150 000 euroa.Lähde: JoukkoliikennelogistikkoTimo Ahokannon Paikallisliikennepäivilläsyyskuussa pitämä esityswww.lahdenseutu.netKuntatekniikka 8/200927

LIIKENNEharkintansa mukaan. Nykyisessä taloustilanteessaei ole mahdollista, ettäkuntien joukkoliikenteen määrärahojavoitaisiin nostaa. Nykytilan säilyttäminenkintuottaa vaikeuksia.Hyytyykö kehittäminen pitkiinsiirtymäaikoihin?Laissa on eräitä ongelmallisia kohtia.Ne liittyvät markkinaehtoisen liikenteenetukäteissäätelyyn ja siirtymäsäännöksiin.Erityisesti kaupunkiseuduillalaissa esitetyt siirtymäajatovat joukkoliikenteen alueellisen kehittämisenkannalta varsin pitkiä.Pitkät siirtymäajat voivat pahimmillaansiirtää kehittämistoimien toteuttamistayli seitsemän vuoden päähän.Se voi olla joukkoliikenteen kilpailukyvynkannalta kohtalokasta.Viranomaiset antavat kunnilletietoa tarvittavista kuntien toimenpiteistä.Aluksi liikennepalveluissaei ole suuria muutoksia odotettavissa.Vasta aika näyttää, pystytäänkölain tavoitteisiin vastaamaan vai hyytyykökehitystyö pitkiin siirtymäaikoihin.Veolian Suomeen tuottama testiauto on puolalaisen Solariksen valmistama 18-metrinennivelbussi, jossa on 52 istumapaikkaa.Helsinki kokeilihybridibussia■ Ensimmäistä kertaa Suomessapääsivät matkustajatkokeilemaan hybridibussinkyytiä reittiliikenteessä23.11.–2.12. Helsingissä. Tilaajieneli HKL:n ja YTV:n sekäliikennettä tuottavan VeoliaTransportin yhteishankkeentaustalla on halu vähentääjoukkoliikenteen päästöjä.Yksi puhtaamman joukkoliikenteenvaihtoehdoista onhybridibussi, jossa käytetäänsekä sähkö- että dieselmoottoria.Sähköä hyödynnetäänkiihdytysvaiheessa, jolloinpäästään dieselbussiin verrattunaselvästi alhaisempiinpäästöihin. Hybriditekniikanansiosta polttoainetta kuluuvähemmän kuin normaalissadieselbussissa. Lisäksi hybridinmelutason toivotaan olevannykybusseja alhaisempi.Parin viikon testiajon jälkeenautoa tutkii VTT, sittense palaa takaisin valmistajalleenPuolaan.28 Kuntatekniikka 8/2009

Suomen kuntatekniikanyhdistysPL 51,00131 Helsinki,puh. (09) 693 3384www.kuntatekniikka.fiFinlands kommuntekniskaföreningBox 51,00131 Helsingfors,tel. (09) 693 3384www.kuntatekniikka.fiTOIMIHENKILÖTToiminnanjohtaja/VerksamhetsledareJyrki MeronenJärvenpään kaupunki, tekninen toimiPL 41, 04401 Järvenpääpuh. 050 550 2146jyrki.meronen@kuntatekniikka.fiTalouspäällikkö/EkonomichefKyösti OasmaaHelsingin kaupunki, TasKe,PL 20, 00099 Helsingin kaupunkipuh. 050 376 7414kyosti.oasmaa@hel.fiYhteyspäällikkö/KommunikationschefDan-Henrik ”Danne” LångströmHKR, Katu- ja puisto-osastoPL 1515, 00099 Helsingin kaupunkipuh. 050 462 7300dan-henrik.langstrom@hel.fiKokousmestari/KonferensmästareJyrki VättöHKR, Katu- ja puisto-osastoPL 1515, 00099 Helsingin kaupunkipuh. 050 559 1435jyrki.vatto@hel.fiSKTY:n julkaisujen myyntiYliopistokirjakaupanOtaniemen myymäläOtakaari 1 F, 02150 Espoo(TKK:n päärakennuksen aula)puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321TiedekirjaKirkkokatu 14, 00170 Helsinki(Säätytalon vieressä)puh. (09) 635 177SKTY:n julkaistutoiminnasta vastaaKari Haapaniemipuh. 050 380 1022kari.haapaniemi@hel.fiSKTY:n hallitus tutkimassaLappeenrannan hankkeitasyyskuun puolivälissä pidetynkokouksensa yhteydessä.Kohokohtia Tampereen päivät, IFME:n puheenjohtajuus...YHTEISTÄ KUNTATEKNIIKKAA 2009Vuosi 2009 oli kuntatekniikanyhteiselon ja-olon saralla antoisa.Mieleen painuvia kohokohtiaolivat mm.Tampereen päivät, palkittuKuopion saaristokatuja IFME:n puheenjohtajuusSuomelle. Vuoden 2009 alusta SKTY:nhallituksen uutena puheenjohtajanaaloitti Jorma Vaskelainensekä uusina jäseninä LeilaStrömberg ja Milko Tietäväinen.Alkuvuonna hallitus keskittyityössään mm. päivien järjestelyihin,kansainväliseen yhteydenpitoonsekä yhdistyksen taloudenhoitoon.Tampereella 28.–30. toukokuutapidettiin perinteiset kuntatekniikanpäivät ja samalla Suomenkuntatekniikan yhdistyksenvuosikokous. Päivillä juhlistettiinmyös yhdistyksen 83-vuotistaivalta.Päiville osallistui yli 280kuntatekniikan kärkiosaajaa ympäriSuomea ja ulkomailta. Teemanaoli ”Kuntatekniikka ei lamaannu”.Vuoden kuntatekniikan saavutukseksivalittiin Kuopion saaristokatu.Julkilausumassaan kokousväkikorosti erityisesti, ettäkuntatekniikka ei lamaannu lamastahuolimatta. Yhdyskuntatekniikannäyttely YT2009 pidettiinpäivien yhteydessä.Päivien luentojen esityskalvotlöytyvät KunFon sivuilta www.kuntatekniikka.fi. Niihin kannattaatutustua vielä jälkikäteenkin.Puheenjohtajamme JormaVaskelainen valittiin syyskuussaIFME:n puheenjohtajaksi AustralianMelbournessa pidetyssäkokouksessa. Puheenjohtajuuskausikestää seuraavaan kolmenvuoden päästä pidettävään maailmankongressiinsaakka. Kongressijärjestetään kesäkuussa2012 Helsingissä.Syksyllä SKTY:n hallitus vierailiLappeenrannassa ja tutustuikaupungin ajankohtaisiin hankkeisiin.Joulukuun kokouksessaanhallitus käy läpi yhdistyksenstrategialinjauksia sekä valmisteleeJoensuussa 3.–5. kesäkuuta2010 pidettäviä Kuntatekniikanpäiviä. Onhan ajankohta jo kalenterissasi!Kuntatekniikan yhteistäpolkua käyty pitkäänSuomen kuntatekniikan yhdistys(SKTY) on meidän insinöörien,arkkitehtien ja vaativissa tehtävissätoimivien kuntatekniikanammattilaisten yhdysside ja tiedonvaihtofoorumi.SKTY perustettiin 1926, jayhdistyksen nimeksi annettiinSuomen Kunnallisteknillinen yhdistys.Kuntatekniikka-lehti alkoiilmestyä vuodesta 1946 lähtiennimellä Kunnallistekniikka.1990-luvun puolivälissä yhdistyksenja lehden nimet muutettiinnykyisiin muotoihinsa.Yhdistyksen näkyvimmät toimintamuodotovat jokavuotisetKuntatekniikan päivät, KuntatekniikanFoorumi (www.kuntatekniikka.fi),monipuolinen Kuntatekniikka-lehtisekä julkaisutoiminta.Joka toinen vuosi Kuntatekniikanpäivien yhteydessä järjestetäänalan suurin messutapahtuma,Yhdyskuntatekniikannäyttely, joka kokoaa ympärilleeneri alojen neuvottelupäiviäja tapahtumia koko viikoksi. Yhdistystoimii tiiviissä yhteistyössäpohjoismaisten veljesjärjestöjenkanssa. Lisäksi yhdistyksellä onhyvät yhteydet alan kotimaisiin jakansainvälisiin toimijoihin.Kuntatekniikkaa ovat kunnanvastuulla olevat infrastruktuurineri hankkeet, niiden suunnittelu,toteutus, ylläpito, käytönvalvonta,omistajaohjaus ja viranomaishallinto.Jäsenistöömme kuuluuyli 800 kuntatekniikan ammattilaistasekä kymmenkunta yhteisöjäsentä.Jäsenistön tehtävienmoninaisuutta kuvaa hyvin yhdistyksentunnus, jonka voi yhtähyvin nähdä katukivinä tai asemakaavana.● Jyrki MeronentoiminnanjohtajaKuntatekniikka 8/2009 29

Roy KotoYlläpitoseminaarin pääesitelmöitsijäoli professori CecilKonijnendijk Hollannista.YlläpitoseminaariHelsingissä Helsingissä järjestettiin syyskuussajärjestyksessään toinen ylläpitoseminaari.Järjestäjinä toimivat yhteistyössäHKR ja WSP Finland.Vapaaehtoistyö oli näkyvästi esillä,kun Elina Nummi ja professoriCecil Konijnendijk (Tanska / Hollanti)kertoivat kokemuksistaan mm.Helsingistä ja Kööpenhaminasta.Seminaarissa kerrottiin myös citykaneista,taitorakenteista ja päällysteistä– ja kaikki tietenkin ylläpidonnäkökulmasta. Esimerkkinä vapaaehtoistyöstäseminaarin puheenjohtajanatoimi viimevuotiseen tapaan”minä itte” eli Danne LångströmSKTY:stä.SKTY:n ekskursio jatkuu...MERELLINEN AUCKLAND CITY Auckland on Uuden-Seelanninelinkeinoelämän keskus ja maailmansuurin polynesialainen kaupunki. Seon rakennettu maailman tiheimmällevulkaaniselle alueelle, yhteensä 48sammuneelle tulivuorelle. Meri ontärkeässä osassa: kaupunki koostuu65 saaresta Haurakin lahdella. AucklandCity sijaitsee kapealla kannaksellaWaitematan ja Manukaun satamienvälissä. Waitemata Harbouron Uuden-Seelannin merkittävin satama.Aucklandissa on eniten pienveneitäasukasta kohti koko maailmassa.Kaupunkia kutsutaankin nimellä”City of Sails”. Aucklandin kau-Tim Lott, James Adams ja Veenay Rambisheswar esittelivät Aucklandinkadunpitoa Aucklandin kaupungintalolla.Kiinteistöinsinöörienkerhonkuulumisia Kuntien kiinteistöinsinöörien perinteisessäkerhossa tapahtui vies-sasta ja Jarno Mansner Vantaalta(1.8.2009 lähtien Helsinki) sekäsihteerinä Vuokko EerolainenHelsingistä.LainsäädäntöönvaikutettuJohtokunta on pyrkinyt tämänvuoden aikana vaikuttamaan alandostamiskysymyksissä kerhon jäsenille.Johtokunnan jäseniä on myösollut mukana kiinteistöjärjestelmän(KTJ) ohjausryhmässä, neuvottelukunnassaja kiinteistöinsinöörin käsikirjatyöryhmässä.Kiinteistöveron periminenselkeämmäksitivät eteenpäin valitettavan vähän,joten sarkaa riittää myös tulevillevuosille.Verkostoitukaa!Verkostoituminen ja maailmanmonimutkaistuminen ovat päivänsanoja. Kiinteistöinsinöörien kerhohaluaa olla mukana menossa tar-tikapulan vaihto vuodenvaihtees-lainsäädäntöön – mm. kiinteistö-Kiinteistöinsinöörien kerhon joh-joamalla jäsenistölleen tapauksestasa 2008–09, kun pitkäaikainen pu-verolakiin ja kiinteistönmuodosta-tokunta panostaa aktiivisesti ko-riippuen joko keskustelukumppa-heenjohtaja ja kuntatekniikka-akti-mislakiin – sekä seurannut aktiivi-rotetun kiinteistöveron perimis-nia, asiantuntijaa tai vastaväittäjää.visti Kari Sorsakivi siirsi johtokun-sesti kirjaamisasioiden siirtämistäedellytysten selkeyttämiseen. Edel-Tietoja kerhon ajankohtaisis-nan vetovastuun espoolaiselle apulaiskaupungingeodeettiAnnamariRädylle. Johtokunnan muina jäseninäovat olleet Matti LehtinenMikkelistä, Paavo Häikiö Raisios-käräjäoikeuksista maanmittauslaitokseen.Lisäksi johtokunnan jäsenetovat olleet mukana lukuisissa koulutustilaisuuksissaluennoitsijoina jaleen kerho panostaa voimakkaastisiihen, että Suomeen saataisiinluotua kolmiulotteisten kiinteistöjenmuodostamismahdollisuus (siisvaikkapa parkkiluola omaksi kiin-ta asioista löytyy kiinteistöinsinöörinkäsikirjan sivuilta, ja johtokunnanpuheenjohtajan tavoittaa parhaitensähköpostitse osoitteestaannamari.raty@espoo.fi.ta (1.9.2009 lähtien Maanmittauslaitos),Pentti Viljanmaa Vaa-asiantuntijoina sekä antaneet neuvontaakiperissä kiinteistönmuo-teistökseen). Tämän vuoden aikananämä painopistealueet nytkäh-● Annamari Räty30 Kuntatekniikka 8/2009

Pingviinejä voi nähdä KellyTarltonin meriakvaariossa.Auckland on Tyynenvaltameren City of Sails.Britomartin matkakeskus on rakennettu vanhan postitalon yhteyteen.Palmu on yleinen katupuuAucklandissa.Matkakeskuksen uusi osa on lasia ja terästä.niimpi maori-nimi ”Tamaki-makaurau”on englanniksi ”Maiden withHundred Lovers” eli sadan rakastajanpaikka.Perinteistä ja allianssiurakointiaKaupungintalolla Aucklandin kuntatekniikantoimintaa meille esittelivätTim Lott, James Adams jaVeenay Rambisheswar. Katujenhoidossa ja kunnossapidossa on perinteisenurakoinnin rinnalla käytössäallianssiurakointi.Kaupunki on jaettu kolmeenurakka-alueeseen, joista kahdessatoimitaan perinteisellä tavalla ja joissaon käytössä myös in house -menettely.Urakoitsija hoitaa ajoratojenja kevyen liikenteen väylien sekä katuvalaistuksensuunnittelun, korjaukset,ylläpidon ja hoidon. Niidenurakkasumma on noin 80 milj. DNZ/vuosi (noin 40 milj. euroa).Allianssiurakointi on käytössäläntisellä alueella. Sinne on muodostettuAuckland Road MaintenanceAlliance West eli ARMA West, jokahoitaa kaikkien liikennekäytävienhoidon ja ylläpidon. Toimintatapojavertaillaan ja kehitetään jatkuvasti.Suomessa puhdasta allianssiurakointiaei ole käytössä, sillä Suomenlaki ei sitä mahdollista.Britomartin matkakeskusKeväisestä ja viileän kirkkaastaAucklandista sai aktiivisen ja kehittyvänvaikutelman. Vanhan postitalonyhteyteen 2003 valmistunutBritomart Transport Centre eli Britomartinmatkakeskus oli tästä hienoesimerkki. Matkakeskus on osalaajempaa 5,2 hehtaarin alueelle toteutettuaBritomart-projektia, jossauudistettiin alueen infrasruktuuriaja säilytettiin historiallisesti merkittäviärakennuksia. 1999–2003 toteutetunprojektin kustannukset olivat204 mrd. DNZ (noin 102 mrd. euroa).Lasista ja teräksestä rakennettuliikenneasema muodostaa upeankokonaisuuden vanhan kivirakennuksenkanssa. Bussiliikenteen vaihtopysäkitkatoksineen on sijoitettuvanhan postitalon eteen, ja rautatieasemaon uuden osan alla. Matkakeskuson aivan sataman tuntumassa,ja lukuisat lähisaarten lauttayhteydetovat helposti saavutettavissa.Britomartista lähtee rautatie- ja bussilinjojakaikkialle Aucklandin alueelle.Keskustaa kiertää ympäristöystävällinenCity Circuit -linja, jota liikennöidäänhybridibusseilla.● Tarja Tolvanen-ValkeapääLahden kaupunkiAUCKLAND■ Sijaitsee Uuden-Seelannin (asukkaitanoin 4,1 miljoonaa) pohjoisellapääsaarella■ Asukkaita 404 000, Suur-Aucklandinalueella 1,4 miljoonaa■ Kaupungilla 1 800 työntekijää■ Katuverkkoa 1 425 km, kevyenliikenteen väyliä 2 200 km■ 80 siltaa■ 2 277 km sadevesiviemäriä■ 30 000 katuvalaisinta, 409 sähköistäopastaulua■ 6 pysäköintitaloa, 70 pysäköintialuetta,388 pysäkkikatosta, 341valo-ohjattua risteystä ja 67 jalankulkijavaloa■ 10 satamaa, 2 lentokenttää■ Hoitokulut 3 mrd. DNZ(noin 1,5 mrd. )Kuntatekniikka 8/2009 31

Anu Näätäsen ajatuksia hallituskauden päättyessäKolmen vuoden kokemuksia ja terveiset Tanskasta Toimikauteni hallituksessa alkoi2007 alussa ja lähestyy nyt loppuaan.Toimintakaudella hallitukseenosui vanhoja tuttuja aiemmalta työuraltakin,joten vuorovaikutus lähtiheti alusta alkaen luontevasti käyntiin.Nyt sitten ovatkin kaikki jo tulleettutuiksi. Takana on kolme antoisaavuotta ja monta mielenkiintoistavierailua.Antoisinta toiminnassa on ollutavoin ja välitön vuorovaikutus jäsentenvälillä – ajatusten vaihto ammattilaistenkesken. Jäsenet edustavatSuomen eri osia ja kuntatekniikaneri ammatteja monipuolisesti. Tämätuo keskusteluihin monia näkökulmiaja rikastuttaa toimintaa.Kauden aikana on tutustuttukaupunkien tekniseen toimialaanOulussa, Maarianhaminassa sekäLappeenrannassa. Mieleenpainuvinkotimaan tutustumismatka oli käyntiMaarianhaminassa. Syyskuun sääoli loistava, ja meri ja saaristo tekiväthuikean vaikutuksen vierailun ammatillistaantia mitenkään väheksymättä.Haja-asutusalueetkin saivataivan uuden merkityksen saaristokuntienhaasteita kuunnellessa.Keskeisintä hallituksen toiminnassaon kuitenkin ollut vuosittainjärjestettävien Kuntatekniikan päiviensisällön rakentaminen. Vuosittainentapahtuma kokoaa yhteen alanammattilaiset eri puolilta Suomea janostaa esille ajankohtaisia kysymyksiä.Yhdistyksen toiminta onkin hyvinajan hermolla. Yhdessä yritetäänlöytää keinoja varautua uusiin haasteisiinja pyritään jakamaan ammatillistatietoa eteenpäin. Kuntatekniikanpäivien runsas osanottajajoukkoosoittaa, että toiminta on tarpeellistaja päiville on pystytty rakentamaanalan ammattilaisia kiinnostavaatarjontaa. Uskon, että näin tapahtuujatkossakin.Tanskan KTC:n päivät VejlessäOsallistuin syyskuussa SKTY:n hallituksenedustajana Tanskan KTC:nkuntatekniikan päiville Vejlessä. Päivienteemana oli tällä kertaa ”Tekniikkaluo hyvinvointia”. Myös sielläpaikalliset ammattilaiset osallistuivatpäiville runsaslukuisina. Melbournenkokouksen aikataulu oli verottanutpohjoismaisten vieraiden lukumäärää.Lisäkseni muita edustajia oli ainoastaanIslannista.Vejlen kunta Vejlen kuntaØkolariet, ympäristötiedon keskus ja ”kaupunkilaboratorio” Vejlen keskustassa valmistui 2003.Vastaanotto oli sydämellinen, jameille oli järjestetty erittäin mielenkiintoinenja monipuolinen ohjelma.Onneksi näin, sillä tanskankielisenseminaarin seuraaminen mielenkiintoisestaaiheesta huolimatta olisiollut varsin haastavaa Itä-Suomenmurteeseen tottuneelle.Hieman yli 50 000 asukkaallaanVejle on Tanskan 9. suurin kaupunkija sijaitsee Etelä-Tanskassa. Kaupunkion perustettu 1100-luvullasaarelle jokisuistoon. Pääsimmetutustumaan ennallistettuun luonnonsuojelu-ja ulkoilualueeseen aivankaupungin tuntumassa, uusittuunkeskusta-alueeseen laajoinekävelykatuineen, jossa oli toteutettuympäristötaidetta %-periaatteella,sekä ranta-alueen kunnostuskohteeseen.Vejle on perustettu 1100-luvulla saarelle jokisuistoon.KaupunkisuunnitteluunpanostettuKaupunkisuunnitteluun on panostettupaljon, ja kaupungin palveluksessatuntui työskentelevän muidenammattilaisten lisäksi pitkälti toistakymmentäarkkitehtikoulutuksensaanutta henkilöä pelkästään kaupunkisuunnitteluunliittyvissä tehtävissä.Tämä myös näkyi kaupunkikuvassa.Erityisen ylpeitä Vejlessä oltiin”kaupunkilaboratoriosta”. Kyseessäon kuntalaisille avoin näyttelytila,jossa on esillä pienoismalleja sekäkaavoitus- ja kehityshankkeidensuunnitelmia. Paikalla järjestetäänmyös erilaisia kaupungin kehittämiseenliittyviä workshoppeja ja tilaisuuksia.Laboratorion on tarkoitusolla matalan kynnyksen tila, johonasukkaiden on helppo tulla tutustumaanhankkeisiin ja esittämäänomia näkemyksiään. Idea vaikuttihyvin toimivalta.Merenpinnan läheisyys ja alueentasainen topografia asettavat omathaasteensa paikalliselle suunnittelulle.Muuten kaupungissa painiskeltiinsamojen ongelmien kanssa kuinSuomessa. Investoijia ei tahdo löytyäja rakennushankkeet odottavat parempiaaikoja.Keskustassa oli kaksi vastikäänvalmistunutta ostoskeskusta, joissaoli runsaasti tyhjää liiketilaa. Hankkeetolivat valmistuneet juuri lamankynnyksellä ja vaikuttivat puolityhjinähieman ylimitoitetuilta. Samoinmuutama kunnianhimoinen ja mielenkiintoinenasuntorakentamiskohdeoli ensimmäisten vaiheiden jälkeenjäänyt odottamaan suhdannetilanteenparanemista.Kiehtova historiakierrosKaupungin ja alueen historiakaanei jäänyt vieraaksi. Vierailimme JellingissäUnescon maailmanperintöluettelonkohteessa, johon kuuluvatTanskan kuningas Gorm Vanhan jatämän vaimon Thyran hautakumpu,Harald Blåtandin rakennuttamakirkko ja massiiviset riimukivet.En ole koskaan aiemmin tavannutyhtä loistavaa ja asiastaan innostunuttaopasta kuin paikallisessa museossa.Selvisipä matkalla sekin, mistäBluetooth-teknologia on saanutnimensä. Nimi Bluetooth annettiin900-luvulla eläneen tanskalaisenviikinkikuninkaan Harald Blåtandinmukaan, joka on aikanaan vaikuttanutjuuri Vejlen alueella. Bluetoothiakuvaava logo taas luotiin yhdistämällägermaaniset riimut H ja B.Harald Blåtandin pystyttämät vanhatriimukivet ovat edelleen nähtävilläJellingissä Pyhän Nikolain kirkonedustalla.Paljon mukavia muistoja ja ideoitakertyi Tanskan matkalta mukaan.Kiitos siis yhdistykselle tästäkin tilaisuudesta.Vaikka kausi loppuu, jatkuu tiivisyhteistyö Joensuun päiviä järjestellessä.Loppurutistus on vielä edessä,kun rakennamme joulukuussaJoensuun päivien ohjelmaa, ja sittenluovutan vuoron uudelle edustajalle.Lämmin kiitos kaikille ja tervetuloaJoensuuhun 2010!● Anu Näätänen32 Kuntatekniikka 8/2009

Vielä IFME:n kokouksesta Syyskuisessa IFME:n hallituksenkokouksessa Jorma Vaskelaisestatuli siis järjestön uusi puheenjohtaja,niin kuin on tullut jo moneenkertaan todettua.KotisivutMuita tärkeitä asioita kokouksessaolivat esimerkiksi surullisen kuuluisatkotisivut. Italian yhdistys on ollutvastuussa näistä, mutta olemmemoneen otteeseen jo todenneet,että ne eivät toimi – eivät päivity.Muutenkin tuntuma on, ettäitalialaiset eivät kuuntele muidenyhdistysten toiveita ja mielipiteitä.Asiaa on pyritty korjaamaan sekähyvällä että pahalla, mutta mitäänedistystä ei ole tapahtunut.Edellä kerrotun johdosta hallituspyysi Australian yhdistystä selvittämääntilanteen. Seuraavaankokoukseen mennessä (toukokuussa2010 Tanskassa) he esittäväthallitukselle uuden vaihtoehdonIFME:n kotisivuiksi.SeuraavavarapuheenjohtajuusKäytäntönä IFME:ssä on, että varapuheenjohtajayhdistyksestätuleeautomaattisesti seuraava puheenjohtajayhdistys,joka järjestääseuraavan maailmankongressin.Suomen ja SKTY:n puolestaotin vastaan varapuheenjohtajuuden2007.Nyt kun puheenjohtajuus onmeillä, niin seuraava ja ensisijainentehtävämme on katsoa, että tulevaisuusturvataan ja että seuraavavarapuheenjohtaja(yhdistys) valitaanmahdollisimman pian. Tässäsuhteessa ei ole mitään ongelmaa,koska tähän mennessä sekä Israelettä Uusi-Seelanti ovat ilmaisseethalukkuutensa – ja ennen seuraavaa,Tanskassa pidettävää kokoustasaattaa ilmetä vielä uusia halukkaita.Keväällä Tanskassa on tarkoituspäättää tästä.Helsinki 2012Kokouksessa käsiteltiin tietenkinmyös Helsinki 2012 -projektia. Kerroin,että projekti etenee kuin junakiskoilla. Marraskuun lopullaon SKTY:n ja RIL:n kokoontuminen,missä päätetään jatkosta. Tällähetkellä näyttää kuitenkin siltä,että ryhdymme yhteistyöhön RIL:nkanssa siten, että SKTY on vastuullinenjärjestäjä. Lisäksi teemme yhteistyötäMTR–FTA:n sekä Viron jaRuotsin yhdistysten kanssa.● Danne LångströmyhteyspäällikköIFME:n hallituksenkokous pidettiinsyyskuussaMelbournessa.Kokouksen osanottajiaryhmäpotretissa.SKTY:N HALLITUSPuheenjohtaja/OrdförandeJorma VaskelainenLahden kaupunki, kunnallistekniikkaPL 202, 15101 Lahtipuh. (03) 814 2425, 050 63892jorma.vaskelainen@lahti.fi1. varapuheenjohtaja/1. viceordförandeAnu NäätänenJoensuun kaupunki, Tekninen virastoMuuntamotie 5, 80100 Joensuupuh. (013) 267 3500, 050 5505490anu.naatanen@jns.fi2. varapuheenjohtaja/2. viceordförandeJouko VehkakoskiEspoon kaupungin tekninen keskusPL 41, 02070 Espoopuh. (09) 8162 5222, 050 5666030jouko.vehkakoski@espoo.fiMuut jäsenetJouko Lehtonen, Riihimäen kaupunki,Tekninen virastoEteläinen Asemakatu 2, 11130 Riihimäkipuh. (019) 758 4800, 050 381 5824jouko.lehtonen@riihimaki.fiMikko Leppänen, Ramboll Finland OyPiispanmäentie 5, 02241 Espoopuh. (020) 755 6300, 0400 425 914mikko.leppanen@ramboll.fiTero Pyssysalo, Skanska Infra Oy,InsinöörirakentaminenPL 114, 00101 Helsinkipuh. 020 719 2898, 040 842 4804tero.pyssysalo@skanska.fiJussi Salo, Lappeenrannan kaupunki,tekninen toimialaPL 38, 53100 Lappeenrantapuh. (05) 616 2433, 040 5215503jussi.salo@lappeenranta.fiLeila Strömberg, Jyväskylän kaupunki,kaupunkisuunnitteluosastoPL 233, 40101 Jyväskyläpuh. (014) 625 089, 040 7718867leila.stromberg@jkl.fiMilko Tietäväinen, Tampereen kaupunkiPL 487, 33101 Tamperepuh. (03) 5656 6250, 040 5068600milko.tietavainen@tampere.fiIFME-mötetHemsidornaStyrelsen beslöt, att eftersom den italienskaföreningen, oavsett otaliga försök,inte lyckas producera sådana hemsidor,som vi alla andra vill ha, att grundanya sådana. Den australienska föreningen,med Chris Champion i spetsen,lovade komma fram med ett förslagom nya sådana till det nästa mötet– i maj 2010 i Danmark.Följande vice ordförandeInom IFME är det kutym, att man väljervice ordförande (förening), och närman tar emot det, så betyder det också,att man efter följande triannel, blirordförande och samtidigt också taremot ansvaret, att arrangera sen följandetrianneln.För tillfället så har redan både Israeloch Nya Zeeland anmält sig intresseradeav detta, och efter som det ännu ärett halvt år tid tills nästa möte, så kanskedet uppenbarar sig även fler kandidater.Hur som helst, så ser det ljust ut,och tanken är att detta skall avgöras imaj i Danmark.Helsingfors 2012På det senaste mötet berättade jag åtstyrelsen (och senare också åt publikenpå konferensen) om projektet Helsingfors2012. Av responsen att döma, såkommer de utländska gästerna att blimånga – om de kommer ihåg vad delovade ännu om ett par år.FKTF har beslutat, att Jorma Vaskelainenkommer att fortsätta somIFME:s ordförande ända till Helsingfors2012, även om hans mandat somFKTF:s ordförande tar slut redan I årsskiftet2012. Det är också beslutet, attefter Jorma kommer underskriven attfortsätta som President Past inom IFME.● Danne LångströmkommunikationschefKuntatekniikka 8/200933

Uimahalli- ja kylpylätekninenyhdistys Ukty■ Yhdistyksen tarkoituksena onkehittää ja ylläpitää Suomenuimaloiden, uimahallien jakylpylöiden toiminnallista jateknistä tasoa ja toimia alan keskustelufoorumina.Yhdistyksentärkeimpiä toimintamuotojaovat vuosittaisen koulutus- jakeskustelutilaisuuden (Uimahalli-ja kylpyläpäivät) järjestäminen,jäsenistölle tarkoitetut keskustelu-ja koulutustilaisuudetsekä hallituksen työskentely.Yhdistyksessä on jäseniä noin100. Uktyn jäseneksi voi liittyäuimahalli- ja kylpylätekniikkaantyönsä tai harrastuksensa perusteellaperehtynyt henkilö.Alalla toimivat oikeuskelpoisetyhteisöt voivat liittyäyhdistyksen kannatusjäseniksi.YhteystiedotInternet: www.ukty.nets-posti: info@ukty.netYhdistyksen puheenjohtajaPertti Kärpänens-posti: pertti.karpanen@vierumaki.fipuh. 0400 205 296Yhdistyksen varapuheenjohtajaKalle Kallios-posti: kalle.kallio@pp.inet.fipuh. 0400 577 569TOIMINTOJENAUTOMATIIKASSAtulevaisuuden haaste Aika on erikoinen asia, joillakin se kuluu hitaastija toisilla taas liiankin nopeasti. Allekirjoittanut kuuluunäihin jälkimmäisiin. On aivan uskomatonta, että”eilen” oli kevät ja nyt on jo vuosi vaihtumassa.Kulunut vuosi on uimahallien ja kylpylöidensuunnittelussa ja rakentamisessa ollut vilkasta käymistilaa,niin vanhojen hallien saneerauksen ja laajennuksenkuin uusienkin hallien osalta. Varsinaisestiuusia halleja on ollut rakenteilla vuoden aikananeljä. Perusparannus- ja laajennushankkeitaon kymmenkunta ja suunnittelussa useita. Ottaenhuomioon voimavaramme on tämän vuoden tilannemonessa suhteessa erinomainen. Vuosittainenkapasiteetti perusparannuksissa on noin kymmenenluokkaa, silloin takaamme, että uimahallien jakylpylöiden kunto pysyy laadukkaana. Eräs hyvänlaadun tae ovat asiantunteva suunnittelu ja riittävänpitkä rakennusaika.Yhdistyksemme suurimpia huolia on edelleenrakennuttamisen, suunnittelun ja toteutuksen laatu.Huoli ei näytä pienenevän yhtään tänäkään päivänä.Tietoa meillä on, ja sitä työstetään jatkuvastilisää, mutta tiedon perillemeno on edelleen erittäinvaikeaa. Päätöksenteko kunnallisissa organisaatioissaontuu monessa paikassa.Konkreettinen esimerkki on erään eteläsuomalaisenkaupungin uimahallin perusparannus. Lähdetäänkorjaamaan ja laajentamaan hanketta, jostaei voi saada toimivaa, nykyaikaista laitosta. Lopputulosolisi käyttäjän kannalta ollut toiminnallisestiparempi ja kustannuksiltaan edullisempi, jos olisipurettu vanha halli ja suunniteltu tilalle nykypäivänvaatimukset täyttävä halli. Porin kaupunki tekimielestäni viisaan ratkaisun, kun ei lähtenyt korjaamaanvanhaa vaan rakentaa uuden hallin nykypäivänvaatimusten mukaisesti. Onneksi olkoon!Rakennuttajan opas valmistumassaYhdistyksemme tämän vuoden toiminta on sujunutpääasiassa sääntöjemme mukaisesti: olemme toimineetkeskustelufoorumina, osallistuneet suunnitteluohjeidentekemiseen asiantuntijoina sekä päivittäneetUimahallien ja kylpylöiden rakennuttaminen-oppaan. Eikä vähäisimpänä ollut valtakunnallistenUimahalli- ja kylpyläpäivien järjestäminen.Rakennuttajan oppaan päivittäminen on olluthallitukselta kova voimien ponnistus, koska työtäon tehty talkoovoimin. Työ on tällä hetkellä loppusuoralla,ja haluankin tässä yhteydessä lausua parhaatkiitokset kaikille mukana olleille jäsenillemme.Heitä on ollut hallituksen ulkopuoleltakin useita.Opas tulee edelleen olemaan opetusministeriön liikuntapaikkarakentamisenjulkaisusarjassa.Vedenpuhdistuksen ja ilmanvaihdonohjaus kävijämäärän mukaanTulevaisuuden suurimpia haasteita on mielestäniuimahalli- ja kylpylätoimintojen automatiikan yhdistäminensiten, että ohjaus niin vedenpuhdistuksenkuin ilmanvaihdonkin osalta tapahtuisi kävijämääräänperustuvana. Toisin sanoen sisään menevä asiakasohjaisi tekniikan toimintaa soveltuvin osin.Yhdistyksemme muu toiminta on kulkenut entisiälatujaan. Jäsenmäärämme on noin 110, jotase on ollut useana vuonna. Emme ole suorittaneetmerkittävämpää jäsenkampanjointia. Kaikki uudetjäsenet ovat tulleet omasta aloitteestaan ja näintunteneet työmme omakseen. Sellaisia jäseniä, jotkaeivät enää toimi alalla, on jäänyt pois. Näin vuosittainenvaihtuvuus on noin 10 jäsenen luokkaa.Yhdistyksessämme on päätetty, että jäsenmaksunmaksamatta jättäneet poistetaan jäsenluettelostavuoden lopussa. Jos tiedät, että jäsenmaksusion maksamatta, niin hoida se kiireesti ennen vuodenloppua. Ethän halua menettää jäsenetujasi!Helmikuun Uimahalli- ja kylpyläpäivilletulossa runsas osanottoHelmikuun 9.–11. päivinä järjestettävien Uimahallijakylpyläpäivien kutsut ja ilmoittautumislomakkeetovat jo maailmalla. Myös yhdistyksemme kotisivuillawww.ukty.net on ilmoittautumiskaavake. Osanottajiatuntuu tulevan runsaasti. Jos aiot osallistu,ilmoittaudu välittömästi, koska paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.Samoin täytetään näyttelypaikat,ja niitähän on erittäin rajallinen määräeikä niitä saada lisää. Eli jos aiot osallistua päiville,toimi nopeasti!Vuosi 2009 on päättymässä, ja haluan kiittääkaikkia jäseniä ja yhteistyökumppaneita kuluneestavuodesta ja toivottaa rauhaisaa joulua sekä työntäyteistäja onnellista vuotta 2010 yhteisen asiamme,uimahallien ja kylpylöiden kehittämiseksi meidänkaikkien parhaaksi. Lisäksi haluan kiittää jäsenlehteämmeKuntatekniikkaa ja sen toimituskuntaaerittäin miellyttävästä yhteistyöstä.Joulun odotuksessa,● Pertti Kärpänenpuheenjohtaja34 Kuntatekniikka 8/2009

TURUN koulutus- janeuvottelupäivät onnistuivatyli odotusten Kuntien Putkimestarit ry:n koulutus- ja neuvottelupäivätpidettiin Turussa Holiday Club Caribiantiloissa 14.–16.10. Tällä kertaa paikalle oli saapunutlähes 200 kunnallisteknisen alan ammattilaista.Keskiviikkona järjestetty tutustumiskäynti Turunuudelle keskuspuhdistamolle tuntui olevan erityisensuosittu, sillä linja-auto oli ääriään myöten täynnä.Turun seudun puhdistamo Oy aloitti toimintansa2009 alusta. Vierailupäivää täydensi tutustumiskäyntiAarsleffin viemärityömaalla Aurajoen rannalla.Tapahtuman yhteydessä pidettiin pienoisnäyttely,jossa alalla toimivat yritykset esittelivät tuotteitaanja palveluitaan. Tällä kertaa mukana oli yhteensä 34laitetoimittajaa.Torstai 15.10. oli toiminnantäyteinen päivä joaamusta lähtien, jolloin yhdistyksen puheenjohtajaReijo Rosengrén avasi koulutus- ja neuvottelupäivät.Tämän jälkeen kuultiin mm. Turun ympäristötoimenkaupunginjohtajan Jarkko Virtasensekä Turun Vesilaitoksen toimitusjohtajan IrinaNordmanin tervehdykset ja tulevaisuuden visiotTurun kunnallisteknisen sektorin ja vesihuollon kehittymisestälähitulevaisuudessa.Vesihuollon tulevaisuusteemalla jatkettiin lounaaseensaakka. Iltapäivällä kuultiin mm. sprinklerjärjestelmienasettamista vaatimuksista vesilähteellesekä sprinkler-laitteistojen erilaisista koestusvaihtoehdoistaMarkku Kaurialan esitelmöimänä.Iltapäivään kuului myös laitetoimittajien puheenvuorojasekä Rauno Piipon esitelmä Suomen roolistavesihuoltoalan kansainvälisessä yhteistyössä.Ilta huipentui perinteiseen veljesillalliseen, jossamuistettiin yhdistyksen tehtävät ja suuret saappaatjättävää puheenjohtajaa Reijo Rosengrénia työstäyhdistyksen parissa. Yhdistys lahjoitti Vietnamiin vesilaitostarakentamaan lähtevälle Rosengrénille hybridimaastopyörän,jotta vauhti pysyisi yllä jatkossakin.Yhdistyksen viirit jaettiin tänä vuonna Esko Laatuselle(Uponor), Kari Kuosmaselle (Kuopion Vesi)sekä Ulefos NV Oy:lle. Yhdistyksen syyskokouksessavalittiin yhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi SamiSillstén Helsingin Vedestä. Sihteerinä jatkaa AndersÖström. Yhdistyksen hallitus jatkaa samalla kokoonpanolla.Vuosittaiset maksut pysyvät samoina kuinvuonna 2009 eli henkilöjäseniltä 30 euroa vuodessaja kannattajajäseniltä 300 euroa vuodessa.Perjantaina 16.10. käytiin koulutuspäivien päätteeksivilkas paneelikeskustelu, jossa nousi esiinaiheita mm. verkostojen kunnossapidosta ja saneerauksestasekä valtioneuvoston työturvallisuusasetuksesta(työturvallisuuskoordinaattorinnimeämisestä hankkeeseen). Kokonaisuudessaankoulutus-ja neuvottelupäivät sujuivat suunnitelmienmukaisesti, ja yhdistys kiittää kaikkia päiviin osallistuneitajäseniä ja kannattajajäseniä.Tulevia tapahtumiaKuntien Putkimestarit ry:n keväinen laivaseminaarimatkajärjestetään m/s Baltic Princessillä4.–5.3.2010 Tallinnaan. Yhdistyksen kevätkokouspidetään ennen laivalle siirtymistä Helsingin Länsisatamassasijaitsevassa hotellissa. Paikasta ilmoitetaantarkemmin tällä palstalla sekä yhdistyksen kotisivuillajärjestelyiden varmistuttua. Ilmoittautumisaika alkaatammikuussa 2010. Yhdistyksen kotisivuille tuleeohjeet ilmoittautumista varten.Vuoden 2010 koulutus- ja neuvottelupäivät pidetäänVaasan Hotelli Rantasipissä 13.–15.10.2010.● Anders Öströmyhdistyksen sihteeri ja rahastonhoitajaKuntien Putkimestarit■ Kuntien Putkimestarit ry (KPM)on perustettu 1975 suomalaistenvesihuoltolaitosten vesi- javiemäriverkostojen suunnittelu-,rakentamis-, rakennuttamis-,ylläpito- ja hankintatoiminnoistavastaavien henkilöiden yhteistoiminnanja ammattitaidon kehittämiseksi.Varsinaisia jäseniäon noin 300. Kannattajajäsenistökoostuu alan laitetoimittajayrityksistä,joita on noin 80.Jäsenmaksu on 30 euroa.Yhteystiedot:Puheenjohtaja Sami Sillstén,s-posti: sami.sillsten@hel.fipuh. 050 466 9114Sihteeri, s-posti:anders.ostrom@turku.fiwww.kuntienputkimestarit.fiRosengrén luovutti puheenjohtajan tehtävät Sami Sillsténille.Veljesillallisella verkostoiduttiin hyvässä hengessäKuntatekniikka 8/200935

Saksassa yhä useampi kuntavalinnut kestävän kehityksen tienHAMPURISTAEuroopan vihreäpääkaupunkiHampuri on asettanut tavoitteekseen olla Euroopan vihreä pääkaupunkivuonna 2011. Siihen pyritään yhdessä teollisuuden kanssataloudellista kasvua unohtamatta. Ilmastotyö on yksi kaupunginstrategisista painopistealueista. Tänä vuonna kaupungin alueen hiilidioksidipäästötovat vähentyneet miljoona tonnia, osin taantumanseurauksena.TEKSTI Paavo Taipale Pohjois-Saksassa sijaitsevan1,7 miljoonan asukkaan Hampurissakehitetään energian tuotantotapojayhdessä alueen yritystenkanssa. Painopisteinä ovat uusiutuvanenergian käytön edistäminensekä energiatehokkuudenparantaminen.Yrityksiä houkutellaan mukaanhankkeisiin sekä kepein ettäporkkanoin. Kumppanuusohjelmaanon liittynyt tähän mennessä480 yritystä, ja 2013 mennessätavoitteena on 5 000 yrityksenosallistuminen.– 35 prosenttia HampurinCO 2-päästöistä tulee energiaintensiivisestäteollisuudesta. Joukossaon erityisesti metallin perusteollisuutta.Nämä laitoksettietävät, että päästöjä on vähennettävä– ei vain ympäristösyistävaan myös taloudellisin perustein,Hampurin kaupunginilmastoyksikön koordinaattoriPeter Lindlahr sanoo.– Suomessa ja monissa muissakilpailijamaissamme perusteollisuudenenergia on vielä halpaa,joten meillä toimivan energiaintensiivisenteollisuuden onotettava energiankulutuksen leikkaaminenvakavasti pysyäkseenmarkkinoilla.Taantuma vähentänytpäästöjäLindlahrin mielestä kaupunginpitää huolehtia sekä suurteollisuudestaettä pienyrityksistä (alle50 työntekijää). Pienyrityksilläei ole samanlaisia voimavarojaparantaa energiatehokkuuttaankuin suurilla.Hampuri on Saksan suurinteollisuuskaupunki, jossa on paljonraaka-ainetta jalostavaa teollisuutta.Tänä vuonna kaupunginalueen hiilidioksidipäästötovat vähentyneet miljoona tonnia,osittain talouden taantumanseurauksena.Osa tuotantolaitoksista onsiirtynyt yksivuorotyöhön. Eräänyhtiön päästöt viime vuonna olivat300 000 tonnia edellisvuottapienemmät.Toimiva infra lisääkaupungin vetovoimaaSaksojen yhdistymisen jälkeenliittovaltio pumppasi huomattavastiyritystukia itäisiin osavaltioihin.Niistä rahoista Hampurijäi paitsi, mutta sillä on muitavetovoimatekijöitä. Suomessakinon paljon puhuttu luotettavan jalaadukkaan – ja julkisen – infrastruktuurinmerkityksestä elinkeinoelämänmenestymiselle.– Tulevaisuuden teollisuuttaja palveluja pyrimme houkuttelemaanmuun muassa laadukkaallainfralla. Meillä on satama ja hyvätmoottoritieyhteydet Pohjoismaihinja Hollantiin. Meillä on erinomaisetpuitteet liiketoiminnalle,Lindlahr kehuu.Myös klusteriajattelua on pyrittyvahvistamaan. Hampurissatoimii merkittävä uusiutuvanenergian klusteri, jonka avullaTuula LaitinenHampurin kaupungin ilmastoyksikönkoordinaattori PeterLindlahr pitää jatkuvaa energiatehokkuudenparantamistatärkeänä energiaintensiivisenteollisuuden selviytymiskeinona.36 Kuntatekniikka 8/2009

ILMASTONMUUTOSesimerkiksi polttokennoja asuintalojenlämmitykseen kehittäväyritys on sijoittunut kaupunkiin.– Olemme onnistuneet luomaanmyönteisen poliittisen ilmapiirin,jotta näitä tuotteitakäytettäisiin kaupungin alueella.Emme tuo heille suoraanasiakkaita, mutta rakennammepuitteet. Vaikka emme voi laillavelvoittaa kiinteistöjä siirtymäänuusiin lämmitysmuotoihin,voimme pilottialueilla esimerkiksisuunnittelukilpailujenkautta saada tällaiset ratkaisutyleistymään.Kiinteistöille edullistainvestoidaHampuri on vuodesta 2001 sijoittanuterilaisiin ympäristöhankkeisiin11 miljoonaa euroa julkistaja 107 miljoonaa euroa yrityksiltäkerättyä rahoitusta.Tänä vuonna kaupunki myöntääyhteensä 4,4 miljoonaa euroatukirahaa yksityisasuntojenenergiatehokkuuden parantami-Kuntatekniikka 8/200937

Hampuri on uudistanut liikennekalustoa hankkimalla mm. vetybusseja (kuvassa). Kaupunki on onnistunutlisäämään joukkoliikenteen käyttöä erilaisin houkuttimin. Myös pyöräily on lisääntynyt.Yleistyvien sähköautojen ja raideliikenteen sähkön tarve katetaan uusiutuvalla energialla tuotetullasähköllä.HAMPURI■ 1,7 miljoonan asukkaan kaupunkiPohjois-Saksassa. Metropolialueellayhteensä 4,1 miljoonaaasukasta.■ Oma osavaltionsa, joten silläon liittovaltion ohella valta laatiakaupunkia koskevia lakeja jamuita säädöksiä.■ Käynnissä on 220 projektia ilmastonsuojeluntavoitteiden soveltamiseksikäytäntöön. Vaikuttavuuttamittaa arvostettu tutkimuslaitosWuppertalissa.■ Tavoitteena vähentää hiilidioksidipäästöjä40 prosenttia 2012mennessä ja 80 prosenttia 2050mennessä (vertailuvuosi 1990).2007 mennessä toteutunut 22prosentin vähennys.■ Hampuri laati 2007 erityisohjelmanhiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi.Kaupunki käyttää vuosittain25 miljoonaa euroa ilmastonsuojeluun2012 saakka.seen. Aurinko- ja maalämpöratkaisujenedistämistä tuetaan parinmiljoonan euron ohjelmalla.Polttokennoteknologian kehitysohjelmapuolestaan oli puoliksiHampurin kaupungin ja liittovaltionrahoittama.– Käynnissä on pilottiohjelma,jossa asuntokiinteistön omistaja,joka haluaa uudistaa lämmitysjärjestelmänsätoimimaan uusiutuvallaenergialla, saa käytännössäinvestointinsa toteutetuksi kokonaantukirahalla, Lindlahr kertoo.Tähän pilottiin on toistaiseksivoinut osallistua vain 100 kiinteistöä.Kaupunki tekee tiivistä yhteistyötäkauppakamarin kanssa,jolla on hyvät yhteydet pienempiinyrityksiin. Verkostoon ”UmweltpartnerschaftHamburg” voivatkaikenkokoiset hampurilaisetyritykset ja muut yhteisöt kaikiltatoimialoilta tulla mukaan.Syöttötariffi edistää aurinkoenergiankäyttöönottoa kiinteistöissä,koska kiinteistöt voivat hetimyydä ylijäämän yleiseen verkkoonkannattavasti. Kaupungissaon esimerkiksi valtavia tavaraterminaaleja,joiden suurta kattopinta-alaayhtiöt voivat käyttääaurinkoenergian tuotantoon.Innovaatioyhteistyössävielä parantamistaJulkisten hankintojen säätely eiole haitannut energiatehokkuushankkeita,vaikka muuten Lindlahrillakinon kokemusta Euroopanyhteisöjen tuomioistuimenlinjauksista.– Energiahankkeiden osaltaemme ole oikeutta käyneet,Passiivitaloja Frankfurtissa ja Heidelbergissä■ Frankfurt am Mainin kaupungilleon myönnetty Euroopanpassiivitalopääkaupungintitteli. Kaupunkiin on rakennettujo useita satoja passiivitaloja.Lisäksi kaupunki on sitoutunutrakentamaan kaikki uudetjulkiset rakennukset passiivitaloiksi.Frankfurtissa on kyetty pudottamaanjulkisten rakennustenenergiankulutusta vuodesta1990 lähtien 24 prosenttia.Kaupunki edistää myös energiatehokastakorjausrakentamista.Cornelia SuhanHeidelbergin 2007 valmistunut paloasema on Saksan ensimmäinenpassiivipaloasema. Se käyttää neliötä kohti alle 15 kWh lämmitysenergiaavuodessa, mikä vastaa 1,5 litraa lämmitysöljyä.Säästöä syntyy mm. seinäeristeiden ja lämmön talteenoton ansiostasekä maalämmön ja aurinkoenergian hyödyntämisestä.mutta rakennusurakoissa sekinon usein tullut tutuksi. Rakennusalanisot toimijat riitelevätnäistä usein.Lindlahr kokee yhteistyön yliopistojenja muiden oppilaitostenkanssa Hampurissa jossain määrinhankalaksi. Perustutkimuksenalueella on korkeatasoista tutkimusta,mutta soveltavissa tieteissäalueella ei ole vahvuuksia.Ja juuri sitä yritykset kaipaavat.– Verkostoitumista on parannettava.Oppilaitoksia on paljon,ja Hampuri on tunnettu ilmastoalantutkimuksestaan. Ongelmanaon se, että perustukimustatekevät yksiköt selvittävät maailmantilaa, mutta yritysten kiireellisiinkehityshankkeisiin niistä eiole yhteistyökumppaneiksi.– Yritykset hakevatkin yliopistokumppaniausein Etelä-SaksastaHampurin sijaan. Tähän kaupunkikaipaa muutosta, PeterLindlahr painottaa. Tausta-aineistona käytetty Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin, Sitran,FCG Oy:n ja Kuntaliiton marraskuussaHelsingissä järjestämän tilaisuudenesityksiä.38 Kuntatekniikka 8/2009

ILMASTONMUUTOSMichael PacynaBonnilaisen Emilie-Heyermannin reaalikoulun oppilas ja kiinteistönhoitaja asentamassa aurinkopaneelia koulun katolle.Asennus liittyi 2004 toteutettuun aurinkoenergian hyödyntämishankkeeseen.Kouluremontin yhteydessä paneelit katolleBONN hyödyntää aurinkoenergiaaBonn on saanut useitakansainvälisiä palkintojatoiminnastaan ilmastonsuojelunja uusiutuvienenergiamuotojenedistämisessä. Bonnissa päätettiin 1995asettaa uusiutuva energia, etenkinaurinkoenergia etusijalleenergiantuotannossa. Pari vuottamyöhemmin kaupunki valmistelienergia- ja ilmastonsuojelusuunnitelmanhiilidioksidipäästöjenvähentämiseksi. 2007 kaupunkihyväksyi ilmastonsuojeluntoimintaohjelman.Saksan liittotasavallan entisessäpääkaupungissa on 316 000asukasta. Työvoimasta 78,5 prosenttiatyöskentelee palveluammateissa.Teollisuutta on vähän.Bonn on pystynyt vähentämäänhiilidioksidipäästöjä 15 prosenttia1990–2007.Sveitsiläisen EcoSpeedin kehittämänseurantamenetelmänavulla kaupunki voi mitata erilähteistä tulevien päästöjen kehitystä.Kaupungin energiankulutuksesta(ilman liikennettä) yksityistalouksienosuus on 44 prosenttia,josta 38 prosenttia käytetäänlämmitykseen. Teollisuudenosuus on vain 6 prosenttia.Kansainväliseen sarjaanBonn on ollut vuodesta 2003 mukanaEuropean Energy AwardEEA -järjestelmässä, joka tarjoaakunnille toimenpideohjelmanja pisteytysjärjestelmän ilmastonsuojelutyöhön.Samalla kaupunginhallinnossa koulutettiin energiatiimejäja sovittiin yhteistyöstäulkopuolisen EEA-neuvonnankanssa.European Energy Award pisteyttäätoimenpiteitä kuudella erialueella, jotka vaihtelevat maittain.Bonnissa ne ovat kehittämissuunnitteluja kaupunkikehitys,kaupungin rakennukset, jätehuolto,liikkuminen, kaupunginsisäinen toiminta sekä kuntalaistenneuvonta.Bonn halusi maksimoida aurinkoenergiankäytön. Niinpämuodostettiin 300 asuinyksikönkokoisia alueita, joissa talot sijoitettiinmahdollisimman edullisestiauringosta saatavan energiankannalta ja niin, etteivät talotvarjosta toisiaan.Bonnissa rakennuttajan onkäytettävä yleiset saksalaisetenergiansäästönormit (EnEV2007) ylittäviä rakennusstandardeja.Kun kaupunki myy tontin,myös yksityinen ostaja velvoitetaannoudattamaan näitä määräyksiä.Talo saa kuluttaa energiaaenintään 60 kilowattituntia neliötäkohti vuodessa, kun laki määrittääenergiatehokkuuden rajaksi70 kilowattituntia.Paneeleja julkisiinrakennuksiinBonnin kaupunki on asentanutneljään kuudesta uimalastaan aurinkopaneelejalämmittämäänuima-altaiden vettä. Rakennettaviinja saneerattaviin julkisiinrakennuksiin kuten sairaaloihinja kouluihin on asennettava katolleaurinkopaneelit. Tällä hetkelläpaneeleja on 53 rakennuksessa300:sta eli noin 15 prosentissarakennuksista.Kaupunki hyödyntää myösbiomassaa ja -kaasua. Kouluja saneerattaessaniihin rakennetaanpuuhaketta hyödyntävä lämmitysjärjestelmä.Myös metaanikaasuaja rapsia käyttäviä laitoksia onperustettu.Kouluissa kekseliäitäprojektejaSpice (Schools Partnership toImprove the Conservation ofEnergy) on Bonnin kaupunginja EU:n rahoittama yhteinenhanke, jossa yksi Bonnin kouluja Bucharan koulu Uzbekistanistakehittävät yhdessä energiansäästökeinoja.Projekti on hankkinutuzbekistanilaiseen kouluunKuntatekniikka 8/200939

ILMASTONMUUTOSTuula LaitinenYmpäristösuunnittelujohtaja Michael Helbig esitteli Bonnin saavutuksiailmasto- ja energiasektorilla Kuntatalolla marraskuussa.energiansäästölamput. Eräs bonnilainenyritys puolestaan rahoittiaurinkopaneelit Bucharan koulunkatolle.Bonnissa kehitetty idea ”fiftyfifty”palauttaa puolet koulujensäästämistä energiakustannuksistakouluille toiminnan kehittämiseen.Projekti aloitettiin 1996 neljässäkokeilukoulussa. Nykyäänprojektissa on jo 41 koulua. Viimevuonna kouluille palautettiinyhteensä yli 70 000 euroa säästyneitälämmitys-, vesi- ja sähkökustannuksia.lämpöä. Kaupungissa on viimeaikoina asennettu lähes 200 maalämpöpumppuaetupäässä omakotitaloihin.Kasvava suurkäyttäjienryhmä ovat yritykset, kutenSaksan posti tai paikallinenkongressikeskus, jotka käyttävätmaalämpöä talvella lämmitykseenja kesällä viilentämiseen.Bonnin maaperässä lämpötilapysyy vakaana 11–14 asteessa100–150 metrin syvyydessä.Etelä-Saksassa voidaan erilaisenmaaperän vuoksi hyödyntäämaalämpöä syvemmältä, muttaBonnissa se ei ole mahdollista.Kaukolämpöverkko on vähäinen.Kaupunki investoi 80 miljoonaaeuroa vanhan voimalanmuuttamiseksi kaasu- ja höyryvoimalaitokseksi.Tavoitteena onoman energiatuotannon kaksinkertaistaminenja päästöjen vähentämistä10 prosentilla.Nettityökalu aurinkoenergiaaharkitsevilleSaksassa neljä kaupunkia on ottanutkäyttöön internet-pohjaisenaurinkoenergian käytön arviointijärjestelmän.Sen avulla nähdäänrakennuskohtaisesti, mikäon kunkin talon hyötysuhde, paljonkopäästöjä syntyy ja kuinkasuuri sähkön tarve talon katoltasaadulla aurinkoenergialla voidaankattaa.Bonn otti järjestelmän käyttöönviime toukokuussa. Alueenjokainen talo rekisteröidäänja mitataan, varjostaako taloa jokinpuu tai toinen talo.Kaupunki järjestää vuosittainasukkaille energiansäästöpäivän,jonka aikana kerrotaan energiansäästöstä, sen tehokkaasta käytöstäja uusiutuvasta energiasta. Lähde: Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin,Sitran, FCG Oy:n ja Kuntaliitonmarraskuussa Helsingissä Kuntatalollajärjestämän tilaisuuden esitykset. • AVANTtia ohjataan etupenkiltä -Kuljettajalla paras näkyvyys ja tuntuma työhön• Jäykkä runkonivel - Turvallisen koneen peruslähtökohta• Jatkopuomi - Kuorma turvallisesti lähellä konetta,tarvittaessa suuri ulottuma• Ajo kahdella jalkapolkimella - Nopeat suunnanvaihdot,helppokäyttöinen ja tarkka40 Kuntatekniikka 8/2009Ylötie 133470 YLÖJÄRVIPuh. (03) 347 8800Energiaa maasta jaauringostaBonn sijaitsee suojaisassa Reinjoenlaaksossa, joten tuulienergiallaei ole suurta merkitystä. Sensijaan siellä hyödynnetään maawww.avanttecno.com

Vaikuttavat strategiatEräänä 2000-luvun alun perjantainaistuimme iltaa kahdennaispuolisen ystäväni kanssa.Ystäväni kertoivat tuoreesta strategiastaannimeltä Pro tiineeksivuonna 2008. Suunnitelmana olilöytää poikaystävä ja tavoitetilanaeli visiona lisääntyminen. Kumpikaanheistä ei ollut seurustelusuhteessa,ja lukuisten epäonnistuneidenpariutumisyritysten perusteellatavoitetila tuntui tuolloin melkohaasteelliselta saavutettavalta.Kilistimme kuitenkin oluttuoppejammeheidän strategiansa toteutumiselle. Strategian alkuperäinen käsiteon lähtöisin antiikin Kreikasta, jossase liittyi läheisesti sodankäyntiin:strategisia päätöksiä tarvittiinsen suhteen, minkälaisia joukkojakäyttää milläkin taistelukentällä.Näiden päätösten tekijää kutsuttiinstrategiksi. Strategisen ajattelunlisäksi sodassa tarvittiin operatiivistaja taktista ajattelua. Nyrkkisääntönästrategian ja taktiikaneroista on käytetty, että strategiaon oppi siitä, kuinka sota voitetaan,taktiikka siitä, kuinka taisteluvoitetaan.Itse pidän vähemmän väkivaltaisestamääritelmästä, jonka mukaanstrategia on yksinkertaisestitie nykytilasta tulevaisuuteen.Strategiaa tarvitaan, jotta tavoiteltutoiminta tai sen jatkuminen voidaanvarmistaa pitkällä tähtäimellä.Strategialla pyritään siis niin tulevaisuudenennakointiin, toiminnanohjaamiseen ja kehittämiseenkuin tavoitteiden suuntaamiseen. Strategioiden laatimiseksi tarvitaantietoa nykytilasta ja toimintaympäristöstä,tulevaisuudenpäämääristä sekä toimista päämääriensaavuttamiseksi. Strategiaei siis ole – tai ainakaan sen ei tulisiolla – tuulesta temmattu haavekuva.Visio sen sijaan saa olla haasteellinen.Joidenkin mukaan visiontulee olla niin kunnianhimoinen,ettei sitä edes ole realistista saavuttaa.Menestyminen ei nimittäinedellytä vision saavuttamista. Jonkinlainen strategia löytyy todennäköisestilähes kaikilta yrityksiltäja organisaatioilta. Eräs tuttunioli vasta katsomassa huoneistoa,jonka asuntoyhtiöllekin olilaadittu strategia visioineen ja missioineenpäivineen. Jotkut, kutenedellä mainitut ystäväni, laativatmyös henkilökohtaisia strategioita.Se voi olla kannattavaa.Henkilökohtaisen elämänstrategianlaatimisen vaikutuksia on tutkittuesimerkiksi Harvardin yliopistonopiskelijoilla. Opiskelijat, jotkaolivat kirjoittaneet tulevaisuudentavoitteensa paperille, menestyivätelämässä keskimäärin opiskelukavereitaanparemmin. Strategioita kuulee joskus parjattavan,eikä ihme. Strategiatsaattavat tuntua kaukaisilta tai niihinvaikuttaminen mahdottomalta.Käytännön työllä ja pitkän tähtäimenstrategialla ei aina myöskäännähdä olevan yhteyttä. Jokuvoi lisäksi kysyä, miksi kaukaisiaasioita pitää pohtia, kun nykyhetkikinon täynnä ratkaisua odottaviaongelmia.Olemassa olevien ongelmienratkaiseminen on toki tärkeää,mutta niin on tulevaisuuden ennakointija suunnittelukin. Kutenesimieheni on sanonut, on katsottavakauas, jotta voi nähdä lähelle.Ihannetilanteessa strategia onkinkuin yhteinen sävel lähiajan japitkän tähtäimen kehittämiseksi jalähitulevaisuuteen vaikuttavat toimijatovat sitoutuneet toteuttamaanylätason tavoitteita. Ystäväni osasivat katsoa kauasja nähdä lähelle. Pro tiineeksivuonna 2008 -strategia toteutuitäydellisesti, ja kesällä 2008molemmat voivat jo niin sanotustipaksusti. Lapset syntyivät alkuvuodestavain muutaman viikonvälein toisistaan. Nykyisille onnellisilleisille tavoitetilan toissakesäinentäyttymys tosin tuli jonkinlaisenayllätyksenä, mikä todistaa,että vaikka kaikkien osallisten tukiedistää strategian toteutumista, seei aina ole välttämätöntä: joskusstrategian toteutumiseen nimittäinriittää se, että kriittiset henkilötovat sen takana.Ystävieni tiineytymistapausei tosin ole ainoa, joka on saanutminut pohtimaan, lintsaavatkopojat biologiantunneilta tyttöjäenemmän. Lisääntymisoppi kunei selvästikään ole osalle uroistamennyt täysin jakeluun. Mutta setaitaakin olla sitten jo toisen kolumninaihe.Todettakoon vielä kuitenkin, ettähaikarat eivät tuo lapsinyyttejä,vaan sikiämisen takana on aivanmuunlaista toimintaa. Eikä joulupukkiakaanoikeasti ole olemassa.Siitä huolimatta, että pukki Lapinmatkailunedistämisstrategiaanepäilemättä kuuluukin. Mette Granbergon 32-vuotias liikennetekniikanDI, jokatyöskentelee Pääkaupunkiseudunyhteistyövaltuuskunnan(YTV)liikennesuunnittelijana.Kuntatekniikka 8/200941

Uusi tekniikka tehostaa toimintaaja säästää kustannuksiaKONEOHJAUStuo tarkkuuttaloppusijoitusalueenjätetäyttöönLakeuden Etapin loppusijoitusalueentäyttämisessäotettiin viime kesänäkäyttöön GNSSpohjainenkoneohjausjärjestelmä.Järjestelmäopastaa koneen kuljettajaatoimimaan suunnitelmanmukaisesti.Jätteet saadaan koneellisenohjauksen avullamyös pienemmällä työllähaluttuun tiiviyteen.TEKSTI JA KUVAT:Hannele Lyytikäinen-Käppitiedottaja, Lakeuden Etappi Oy Lakeuden Etapissa kiinnostuttiinsatelliittinavigointiin perustuvastakoneohjausjärjestelmästäetsittäessä ratkaisua siihen,miten loppusijoitusalueentäytön rakentamisen tarkkuuttavoitaisiin lisätä.– Loppusijoitusalueella on valmistaluiskaa korkeussuunnassanoin 60 metriä, pituussuunnassalähes 300 metriä. Silmällä katsoenluiska näyttää vallan hyvältä,mutta tutkittaessa luiskamalleja,voi havaita sen olevan parikymmentäsenttiä liian alhaalla.Tämä ei kuulosta paljolta, muttakun luiska-aluetta on lähes kaksihehtaaria, silloin puhutaankinyli 3 500 tonnin käytettävissä olevastaloppusijoituskapasiteetista,joka olisi saatava hyödynnettyä,käyttöpäällikkö Ilkka Letonsaarikertaa hankkeen taustoja.Asiaa tutkittaessa tultiin siihentulokseen, että ”kotikonstein” tilannettaolisi voinut parantaa kaapimallapeittomaa pois ja sovittamallasiihen kerros jätettä ja peittämällätaas. Tämä tapa kuitenkintodettiin työlääksi ja aikaavieväksi.– Luiskamallien ja korkomerkkienmäärän lisääminen olisiollut yksi keino. Tällöinkin työperustuisi silmämääräiseen havaintoon,ja silmän mittaustarkkuuson tunnetusti epävarma. Lisäksimerkkien määrän lisääminenalueelle, jossa on jatkuva liikennöinti,antoi aiheen epäillämerkkien paikallaan pysymistä,Letonsaari toteaa.Myös valmiiden täyttötasojenpinta heitteli hänen mukaansa sovitustakerrospaksuudesta jonkinverran. Näiden taustojen pohjaltatodettiin, että kerrosten absoluuttinensuunnitelmanmukaisuushelpottaisi jatkokäyttösuunnitteluaja täyttymisen seurantaa.Letonsaaren mukaan koneohjauksenetuna on, että sen avullaloppusijoitusalueen täyttämisessäpysytään muutaman sentintarkkuudessa ilman merkkejä jasilmämääräistä seurantaa. Erilaisiinjärjestelmiin perehtyminenvakuutti hänet siitä, että koneohjauson oikea ratkaisu.– Satelliittinavigointiin perustuvallakoneohjauksella pystytääntekemään täsmälleen oikean paksuisiaja muotoisia täyttökerroksialoppusijoitusalueen jätetäyttöön,samoin luiskat saadaan kerrallakohdalleen ilman, että täytyyjälkikäteen korjailla.– Pystymme samalla paremminseuraamaan jätteen tiivistymistä,toisin sanoen koron muutostajyräyskertojen välillä, janäin voidaan välttää ylimääräistävarman päälle jyräystä, Letonsaarikuvailee uutta tekniikkaa.PilottihankkeessalähitoimijaTamperelaisen NovatronOy:n toimittamaan järjestel-– Jätteet saadaan koneellisen ohjauksenavulla pienemmällä työlläja vähemmällä peittomaalla haluttuuntiiviyteen, käyttöpäällikköIlkka Letonsaari sanoo.42 Kuntatekniikka 8/2009

JÄTEHUOLTOmän kuuluu jätehuoltokeskuksenalueelle asennettuGNSS-pohjainen järjestelmä(GPS+GLONASS), jokakoostuu tukiasemasta sekäkaatopaikkakoneeseen asennetuistaGNSS-antennista,-paikantimesta, -runkoanturistaja -näyttölaitteesta.Laite mittaa koneen etummaisenvalssin korkeusasemaaja koneen asentoa. Järjestelmälähettää tiedot päivittäinGPRS-yhteydellä arkistoitavaksi.Samoin koneenliikkumista alueella voidaantarkastella toimistosovelluksenavulla reaaliaikaisesti.Letonsaaren mielestä kyseessäolevaa pilotointia tehdessäon ollut hyvä, että järjestelmäntoimittaja on lähialueelta.Huolto pelaa, ja yhteistyökumppaninedustajatsaa nopeastikin paikalle tarvittaessa.Etapin täyttösuunnitelmanmukaan täyttö rakennetaankahden tai kolmenmetrin paksuisina ja noin40 metriä leveinä kaistoina.Täyttökerrosten päälle tehdäänvälipeitot maa-aineksilla.Täyttösuunnitelman onlaatinut Ramboll Finland Seinäjoentoimipiste yhteistyössäLakeuden Etapin ja Novatroninkanssa, jotta se palvelisikäyttäjien tarpeita ja toimisisujuvasti koneohjauslaitteistossa.– Järjestelmän kylkiäisenäon mahdollista saada myöskoneen sijaintidatan kerääminenja erityisten kuormiensijoituspaikan kartoitusmahdollisuus,jolloin käsikirjanpidostavoidaan luopua, Letonsaarikertoo.Kellonaikatietojakoneen liikkeistäKoneenkuljettajan opastamisenlisäksi järjestelmä kerääkellonaikatietoa koneen liikkeistä.Käyttämällä vaa´anpunnitustiedoista ja koneohjausjärjestelmästäsaataviatietoja, voidaan Etapissanyt selvittää minkä tahansaloppusijoitusalueelle tuodunAikaisemmin kuljettajan piti jätetäyttöätehdessään tähyillä korkomerkkejä jatoivoa, että ne ovat oikeilla paikoilla.Koneohjausjärjestelmän ansiosta tarvittavattiedot tulevat nykyään kaatopaikkajyränkuljettajan konenäytölle satelliitinavustuksella.Kuntatekniikka 8/200943

JÄTEHUOLTO“Kun yhdellehehtaarille on laitettusenttimetrin verranenemmän jätettä,tämä vastaa noin150 omakotitalonvuoden jäteastiatyhjennyksiä.”kuorman sijoituspaikka. Tällaistatietoa saatettaisiin tarvita esimerkiksiviranomaisten pyynnöstä.Kuormien sijoituspaikat pystytäänLetonsaaren mukaanmyös tarvittaessa etukäteen kartoittamaan,niin että niiden sijaintitiedetään. Joidenkin jätteidenosalta esimerkiksi ympäristölupaedellyttää sitä.– Kun korkeudet ja kaistojenrajat saadaan koneohjausjärjestelmänkautta ja tietyt jätteet voidaankartoittaa heti loppusijoitettaessakaatopaikkakoneella, väheneemittaustyön tarve loppusijoitusalueella,Letonsaari kertoo.Järjestelmän keräämä koneensijaintitieto myös vähentää käsikirjanpidontarvetta. Laitteistonkeräämä tieto on siirrettävissätaulukkolaskenta- ja CAD-ohjelmiinjatkohyödyntämistä varten.Järjestelmää pystytään tarvittaessalaajentamaan käsikartoitukseensoveltuvalla laitteistolla,joka hyödyntää koneohjausjärjestelmänosia. Tämä helpottaisiLetonsaaren mielestä alueellatehtäviä vaaituksia.Ympäristö kiittää, muttarahakin ratkaiseeDirektiivien mukaan rakennettuEtapin loppusijoitusalue maksaa55 euroa neliöltä, mikä tekee ylipuoli miljoonaa euroa hehtaariltaEsimerkkilaskelmasta käy ilmi,että kun yhdelle hehtaarilleon laitettu senttimetrin verranenemmän jätettä, tämä vastaanoin 150 omakotitalon vuodenjäteastiatyhjennyksiä. Näin ollentehostaminen on kustannussyistäkinjärkevää.– Suunnitelmallinen ja tehokastäyttäminen on tärkeää, silläloppusijoitusalueen rakentamisjaylläpitokustannukset samoinkuin konekustannukset ovat huomattavat,Letonsaari toteaakin.Loppusijoitettua jätettä onlisäksi suunniteltu eräiltä osinenergiahyödynnettäväksi 2013alkaen jätevoimalassa. Hyödyntäminenhelpottuu Letonsaarenarvion mukaan, kun peittomaakerroksetovat varmasti oikeassakohdassa ja polttoon kelpaavienkuormien sijoitus on tiedossa.Myös kaasu- ja hajupäästöt ovathelpommin hallittavissa.– Tämä on ympäristönkinkannalta mitä parhain parannus,Ilkka Letonsaari arvioi uutta järjestelmää.Myös koneenkuljettajat ovatolleet tyytyväisiä laitteiston käyttöönja sen antamaan informaatioon.Laitteisto on helpottanutkoneenkuljettajan työtä, joten siltäkinosin se on osoittanut toimivuutensa.JÄTEVESIPUMPPAAMOILLElikaisen ja puhtaan vedensekoittumisen estoonÅS 1 -takaisinvirtaussuoja/vesikatkolaite Estää puhtaan ja likaisen veden sekoittumisen Sisältää pumpun, tyhjennys- ja uimuriventtiilin sekä kuivakäyntisuojan Käyttöjännite 230 V, 50 Hz Standardisoitu ratkaisu jätevesipumppaamoille, pumppuasemilleja muihin vastaaviin sovelluksiinSaatavilla myös ÅS 2 -takaisinvirtaussuoja suurille virtauksille.TEKNISET TIEDOT:Pumppu: Lowara ScubaNostokorkeus: 25-67 mTyöpaine: 8 barTuotto: 40–120 l/minJännite: 230 V, 50 HzTehontarve: 1100 WRakennemitat: pituus 600 mm, leveys 400 mm,korkeus max. 1000 mmwww.sgnieminen.fiMaahantuoja: S. G. Nieminen Oy / SGN-tekniikka, Juurakkokuja 4, 01510 Vantaa, puh. 030 650 50, fax. 030 650 5403, sgntekniikka@sgn.fi , www.sgnieminen.fi44 Kuntatekniikka 8/2009

TEKNISET PALVELUTEU-kynnysarvot alenevatJULKISTEN HANKINTOJENoikeussuojajärjestelmä jakynnysarvot uudistumassaHankintalain muutosesityksissäkeskeisimmätuudistukset koskevatseuraamusjärjestelmää.Uudet seuraamuksetkoskevatEU-kynnysarvon ylittäviähankintoja. Näidenhankintojen kynnysarvotalenevat, mikäjohtuu dollarin heikostakurssista. Sen sijaankansalliset kynnysarvotnoussevat.● Sirpa Palo, varatuomariJulkisten hankintojenneuvontayksikkö Hallituksen esityksessä190/09 ehdotetaan muutettavaksijulkisista hankinnoista annettualakia ja vesi- ja energiahuollon,liikenteen ja postipalvelujenalalla toimivien yksiköiden hankinnoistaannettua lakia julkistenhankintojen oikeussuojajärjestelmänosalta.SeuraamusjärjestelmäuudistuuKeskeisimmät uudistukset koskisivatseuraamusjärjestelmää. Nykyistenmarkkinaoikeuden määräämienseuraamusten lisäksisäädettäisiin hankintasopimuksentehottomuusseuraamuksesta,seuraamusmaksusta ja sopimuskaudenlyhentämisestä.Tehottomuusseuraamus voitaisiinmäärätä koskemaan vainvielä täyttämättä olevia sopimusvelvoitteita.Markkinaoikeus voisitodeta hankintasopimuksen tehottomaksi,mikäli sopimusta eiole kilpailutettu eikä kilpailuttamattajättämiselle ole hyväksyttävääperustetta.Tehottomuus voi tulla kyseeseenmyös tapauksessa, jossahankintayksikkö on tehnyt sopimuksenhankintapäätöksen jälkeistäodotusaikaa noudattamattatai täytäntöönpanokiellon vastaisesti.Uudet seuraamukset koskisivatEU-kynnysarvon ylittäviähankintoja. Aikaisemmin käytössäolleista seuraamuksista hyvitysmaksunenimmäismäärää täsmennetään,minkä lisäksi seuraamustenyhteisvaikutuksen huomioonottamisesta säädettäisiinerikseen.Hankintamenettelyjen nopeuttamiseksihankintapäätöksetvoitaisiin antaa tiedoksi sähköisesti.Julkista hankintaa koskevaasia tulisi vireille markkinaoikeudessavalituksella hakemuksen sijasta.Valitus voitaisiin tehdä sekähankintayksikön päätöksestäettä muusta toimenpiteestä, jollaon vastaavaa oikeudellista vaikutustaehdokkaan tai tarjoajan asemaan.Hankinta-asiaan muutostahakevan tulisi ilmoittaa muutoksenhaustahankintayksikölle.HankintaoikaisukorjauskeinoksiOikeussuojakeinojen käytön selkiinnyttämiseksimarkkinaoikeudentoimivaltaan kuuluvissa hankinta-asioissakiellettäisiin muutoksenhakukunnallis- tai hallintovalituksena.Oikaisuvaatimusmenettelynsijaan hankintayksiköidenpäätöksiin voitaisiin kohdistaakevyempi hankintamenettelyssätapahtuneen virheen korjaamistapaeli hankintaoikaisu.Hankintaoikaisu olisi kaikkienhankintayksiköiden käytössäoleva korjauskeino, jota hankintayksikkövoisi käyttää myösomasta aloitteestaan. Hankintaoikaisuavoitaisiin käyttää myösmarkkinaoikeuden toimivallanulkopuolelle jäävissä niin sanotuissapienhankinnoissa.Erityisaloilla hankintaoikaisuasovellettaisiin tältä osin viranomaishankintayksiköihinjaniihin rinnastuviin hankintayksiköihin.Kansalliset kynnysarvotnoussevatEsityksessä ehdotetaan myös julkisistahankinnoista annetun lainmukaisten kansallisten kynnysarvojenmuuttamista tavara- ja palveluhankinnoissa30 000 euroon,terveydenhoito- ja sosiaalipalvelujenhankintojen osalta kynnysarvoolisi 100 000 euroa ja rakennusurakoidensekä käyttöoikeusurakoidenkynnysarvoa ehdotetaannostettavaksi 150 000 euroon.Muutokset tullevat voimaanaikaisintaan maaliskuussa 2010.EU-kynnysarvotmuuttuvat 2010 alustaSen sijaan 1.1.2010 EU-kynnysarvotmuuttuvat Euroopanyhteisöjen komission vahvistamieneuromäärien mukaisestitavara- ja palveluhankinnoissa193 000 euroon (nykyisin206 000 euroa) ja rakennusurakoissa4 845 000 euroon (nykyisin5 150 000 euroa).Erityisalojen hankintalain soveltamisalanosalta EU-kynnysarvotmuuttuvat siten, että tavarajapalveluhankinnoissa kynnysarvoon 387 000 euroa (nykyisin412 000 euroa) ja rakennusurakoissa4 845 000 euroa (nykyisin5 150 000 euroa). www.hankinnat.fiwww.hankintailmoitukset.fi/fi/Rauhallistajouluawww.fcg.fiOlemme tukeneet joulu lahjoihin varatuillarahoilla Nepalin kylien veden -hankintaa ja kuivakäymälöiden rakenta mi sta. www.waterfi nns.fi /nepalKuntatekniikka 8/200945

TEKNISET PALVELUTUrakoitsijoiden RALA-pätevyyttä arvostetaanLAATU on kunnille kilpailutekijäUrakoitsijoiden RALA-pätevyys on Kirkkonummenkunnalle ja Helsingin kaupungin HKR-Rakennuttajalletoimiva tapa osoittaa, että yrityskykenee laadukkaaseen työhön.TEKSTI ja KUVAT Sampsa Heilä, DI, MBA Korkeatasoinen ympäristö onkunnille tärkeä kilpailutekijä.– Hyvä laatu on meillä kaikessarakennuttamisessa keskeinen tavoite,kunnallistekniikkapäällikköEero Vartiainen Kirkkonummenkunnan Kunnallistekniikkapalveluistasanoo.Kunnan rakennuttamisessa hyvälaatu tarkoittaa Vartiaisen mielestäsitä, että lopputulos on kestäväja kuntalaisten mielestä miellyttäväja hyvä käyttää. Elinkaaritaloudellisuuson tärkeä vaatimus,ja siihen sisältyvät investointikustannustenlisäksi alhaiset ylläpito-– Hyvä laatu on meillä kaikessa rakennuttamisessa keskeinentavoite, Kirkkonummen kunnallistekniikkapäällikkö Eero Vartiainensanoo.Toimistopäällikkö Erkki Nurmi kertoo, että HKR-Rakennuttaja aikoolaajentaa Propal-projektipalautejärjestelmän käytön kaikkiinhankkeisiin.Tavoitteena rakentamisen laadun parantaminen■ Rakentamisen Laatu RALA ry:ntarkoituksena on rakentamisenlaadun ja terveen kilpailun edellytystenparantaminen. Rakennusjakiinteistöalan keskeisten järjestöjen1997 perustaman RALA:ntuotteet ja palvelut edistävät alantuottavuuden kehitystä ja verkostojenhallintaa.– Monet tilaajaorganisaatiotovat huomanneet tuotteidenhyödyn ja edellyttävät yrityksiltäRALA:n kautta osoitettuja näyttöjäja todistuksia. Asiakasyritystenmäärän kasvu ja saamammepalaute kertovat siitä, että lakisääteistenasioiden valvonnan lisäksiRALA pystyy selkeästi tuottamaanhyötyä verkoston hallintaan,kumppanuuksiin ja hankkeidenonnistumisiin, pääarvioija,DI Jari Karvinen sanoo.RALA-pätevyyden on hankkinutjo noin 900 yritystä. Semyönnetään yrityksen teknisenosaamisen, referenssikohteiden,henkilöstön ja kaluston perusteella.Myös yhteiskunnallisten velvoitteidenhoidon, kolmen viimeisenvuoden tilinpäätöstietojen sekätarvittavien rekisteröitymistentulee olla kunnossa.Pätevyystiedot sisältävät tilaajavastuulainedellyttämät tiedot.Yritys voi hakeutua myös pelkästäänperustietopalveluun, jolloinRALA seuraa ja tuottaa vain tilaajavastuulainedellyttämiä tietojayrityksestä.– Muun muassa Tiehallintoedellyttää hankintamenettelyissäänurakoitsijoilta RALA-pätevyydentai vastaavien tietojen lisäksiRALA-toimintatapojen hyväksyntäätai vastaavaa näyttöä,esimerkiksi ISO 9001 -sertifikaattia.Suunnittelutoimistoilta edellytetäänRSA-laatujärjestelmän hyväksyntäätai vastaavaa näyttöä,esimerkiksi ISO 9001 -sertifikaattia,Karvinen kertoo.RALA:n ylläpitämää Propal-projektipalautejärjestelmääon hyödynnettyjo sadoissa hankkeissa.Internetin kautta käytettävä kaikkienrakennushankkeen keskeistenosapuolien yhteinen palautejärjestelmähelpottaa myös yritystenkeskinäistä vertailua ja antaahyvät lähtötiedot toiminnankehittämiselle. Palautekyselyjenmäärät kasvavat merkittävästi,kun RALA-pätevyyteen yhdistetäänPropal-palautetietoa.www.rala.fi46 Kuntatekniikka 8/2009

kustannukset.– Kuntalaisten näkökulmastarakentamisen prosessin on oltavasellainen, että määritelty laatusaavutetaan mahdollisimmanpienillä kustannuksilla, Vartiainensanoo.Kirkkonummi käyttääpaljon ostopalvelujaValtaosan hankkeiden lopullisestasuunnittelusta ja toteutuksestaKirkkonummen kunta hankkiiostopalveluina yrityksiltä. Tilaajavastuulakija kunnan tilintarkastajatedellyttävät tarjouskilpailuunosallistuvilta urakoitsijoiltalukuisia todistuksia, joista suurenosan voi korvata alle kaksi kuukauttavanhalla RALA-pätevyydenyritysraportin tai RALA-perustietopalvelunsivulla.– RALA-pätevyys on osoittanutkäytännössä sen, että yrityskykenee laadukkaaseen työhön jaon hoitanut yhteiskunnalliset velvoitteensa.Kunta ei voi sitä edellyttää,mutta yritys hyötyy itse siitä,että se pääsee näyttöjen osaltahelpommalla, Vartiainen sanoo.Eero Vartiainen näkee paljonmahdollisuuksia RALA:n ylläpitämän,koko alan yhteisen Propal-projektipalautejärjestelmänkäyttöönotossa ja hyödyntämisessämyös kunnan hankkeissa.Propal-järjestelmässä kaikkiosapuolet antavat toisilleen palautettajo hankkeen aikana, japitkällä aikajänteellä järjestelmätuottaa myös paljon vertailutietoayhteistyökumppaneiden laaduntuottokyvystäja toiminnan sujumisesta.Palaute auttaa verkostonhallinnassa, jossa kunnalla on rakennuttajanakeskeinen rooli.– Meille on tärkeää kehittääjatkuvasti myös oman rakennuttamistoimintammelaatua, ja siksiolisi tärkeää että mekin saisimmepalautetta omasta toiminnastamme,Eero Vartiainen korostaa.Yritykset hyötyvätpätevyydestäMaanrakennusliike Oy GöranHagelberg Ab tekee paljon töitämuun muassa Kirkkonummenkunnalle.– RALA-pätevyydestä onmeille paljon hyötyä, koska julkisissahankkeissa monet tilaajatkäytännössä melkein edellyttävätsitä, toimitusjohtaja Guy Hagelbergsanoo.Hagelberg toivoisi, että kunnatja muut julkiset rakennuttajatkatsoisivat vähintään kolmevuotta samalla Y-tunnuksellatoimineen RALA-pätevän yrityksenvakiintuneeksi toimijaksi,jolta ei tarvitse edellyttää moniatodistuksia.– Monet kunnat vaativat ikäänkuin varmuuden vuoksi erilaisiatodistuksia, vaikka laki julkisistahankinnoista ei niitä vakiintuneiltaRALA-päteviltä yrityksiltäedellyttäisi. Tämä teettää turhaatyötä, Guy Hagelberg sanoo.HKR-RakennuttajallePropal-palautejärjestelmäHKR-Rakennuttaja ostaa vuosittainyrityksiltä palveluita Helsinginkaupungin hankkeisiin noin sadallamiljoonalla eurolla. ToimistopäällikköErkki Nurmen mukaanHKR-Rakennuttaja hyödyntääRALA-pätevyyttä etenkin uudenhankintalain mukaisessa rajoitetussahankintamenettelyssä.– Nyt kun laki mahdollistaatiettyjen asioiden vaatimisen,olemme edellyttäneet urakoitsijoiltaRALA-pätevyyttä tai muillatavoin osoitettavaa vastaavaa pätevyyttä,Nurmi kertoo.HKR-Rakennuttaja on ottanutosassa hankkeistaan käyttöönPropal-projektipalautejärjestelmän,ja käyttöä on tarkoituslaajentaa kaikkiin hankkeisiin.– Pyrimme kehittämään kokoprosessia sekä toiminnan jalopputuotteen laatua vaihtamallapalautetietoa urakoitsijoiden,suunnittelijoiden ja muiden osapuoltenkanssa. Odotamme Propal-järjestelmästähyvää työkaluaverkoston hallinnan kehittämiseen,Nurmi sanoo.Hän näkee nykyisessä taloustilanteessatilaajan kannalta myöspositiivia puolia.– En tarkoita sitä, että nytsaamme halpoja hintoja vaan ettäsaamme aidosti kilpailua ja urakoitsijatovat kiinnostuneita kehittämääntoimintatapojaan pärjätäkseenkilpailussa, Erkki Nurmitoteaa. MestariksiliikuntapaikalleLIIKUNTAPAIKKAMESTARINERIKOISAMMATTITUTKINTO, 30 ovOletko kiinnostunut toimimaan esimiehenä liikuntapaikoilla?Opiskelemalla liikuntapaikkamestariksi saat tiedollisetja taidolliset valmiudet vastata liikuntapaikkojenkunnossapidosta sekä niiden huolto- ja valvontatehtävistä.Koulutus toteutetaan monimuotoisena aikuiskoulutuksenaalkaen elokuussa 2010.Hae koulutukseen hakulomakkeella, jonka voit tulostaanetistä www.vierumaki.fi koulutusosion alta. Voit myöstilata sen Suomen Urheiluopistolta, Jaana Hallalta,puh. (03) 8424 1302 tai jaana.halla@vierumaki.fiwww.vierumaki.fiLiiketoimintaa tehostavatIT-kokonaisratkaisutvesi- ja jätehuoltoon.Logica on johtava IT-palveluyritys. Maailmalla meitä on40 000, Suomessa noin 2 900 henkilöä. Palveluitammeovat muun muassa konsultointi, tietojärjestelmienintegraatiot sekä IT- ja liiketoimintaprosessien ulkoistamispalvelut.www.logica.fiLisätietoja ratkaisuistamme:Jukka Sirkiä, 040 765 5257, jukka.sirkia@logica.comKuntatekniikka 8/200947

Rakennusyhtiön ja taiteilijan yhteistyöstä lisäarvoaTAIDE tuo talolle viihtyisyyttäMiltä tuntuisi astua sisääntaloon, jonka eteisessämerituuli puhaltaakasvoihin ja voimelkein kuulla lokkienhuutavan? Kiivetessärappusia voisi ihaillapoikia ongella tai hinaajaajäisellä merellä.Porin Karjarannankerrostaloissa tämä onmahdollista.TEKSTI Sari KahriKUVAT Ville Hautaluoma Kuvataiteilija Ville Hautaluomaon maalannut useita seinämaalauksiakerrostalojen auloihinja rappukäytäviin. Kaikkisai alkunsa siitä, kun rakennus-yhtiö Konten Porin toimistossaaluepäällikkönä työskennellytKari Mattila vieraili Budapestissäja ihastui siellä paljon käytettyihinseinämaalauksiin.Hän halusi toteuttaa samaaideaa myös Porissa. Konte järjestikuvataideopiskelijoille kilpailun,jonka kautta Ville Hautaluomavalittiin seinämaalaustentoteuttajaksi.Nykyään asuntoyhtiöt lähestyvätitse Hautaluomaa ja pyytävätseinämaalauksia taloihinsa.Seinämaalaus lisää talonviihtyisyyttä– Ennen kaikkea seinämaalausKuvataiteilija Ville Hautaluoma ja teos ”Pojat ongella”, joka sijaitseePorissa Asemamestarinkadulla.lisää talon viihtyisyyttä. On paljonmukavampi katsoa kaunistamerimaisemaa hissiä odotellessakuin harmaata betoniseinää,Hautaluoma sanoo.Seinämaalaus antaa myös talolleidentiteetin, joka erottaa senasukkaat muiden talojen asukkaista.– Maalatessani Karjarannanalueella ihmiset ovat tulleet juttelemaanminulle ja kertovat olevansaesimerkiksi Heinäntekijätalosta,Ville Hautaluoma naurahtaa.Maalaukset pyritään sijoittamaantaloissa niin, että ne olisivatmahdollisimman hyvin kaikkiennähtävillä, esimerkiksi alaaulaan.Maalaukset ovat Hautaluomanmukaan ennen kaikkeatunnelman luojia enemmän kuinitsenäisiä teoksia.– Jos esimerkiksi talossa onkäytetty keltaista väriä, pyrin48 Kuntatekniikka 8/2009

KIINTEISTÖTasumiseenja oman identiteetinkäyttämään sitä seinämaalauksessakin.Talon lähtökohdatsuunnittelun pohjanaTeosta tilattaessa Hautaluomaaloittaa luonnoksen tekemisestä,jolloin hän sijoittaa teoskuvan tilastaotettuihin valokuviin.Seinämaalaukset ovat kohdejaasiakasriippuvaisia. Hautaluomalähteekin suunnittelussa ainatalon lähtökohdista.– Teoksen sanoma riippuurakennuksesta ja sen asukkaista.On eri asia tehdä seinämaalaustamodernin taiteen museoon, jätevedenpuhdistamoontai asuntoosakeyhtiöön,taiteilija toteaa.Koti alkaajo ulko-oveltaKari Mattilan Unkarin-matkallasaamasta oivalluksesta koituipaljon iloa rakennusyhtiön taloissaasuville.– Porraskäytävät ovat useinankeita. Halusimme, että kerrostalossakinkoti alkaa jo ulkooveltaeikä vasta asunnon ovelta.Samalla Konte halusi erottuamuista rakennuttajista, Mattilakertoo.Seinämaalauksen kustannuksetovat pienet verrattuna kokonaisenkerrostalon budjettiin. Seon hieno lahja talossa asuville sekäkannustus taiteilijoille.Kuvataide yhteistyökumppaninaKuvataide voi toimia monillaaloilla yhteistyökumppanina, jol-Hinaaja Kurt 2, Ville Hautaluoma, 2008, sijainti Asemapäällikönkatu6, Pori.Kesäpäivä, Ville Hautaluoma,2007, sijainti Seinäjoen sairaalanäitiyspoliklinikan odotustila(kuva yllä).Idyllinen kesäpäivä, Ville Hautaluoma,2004, akryyli betonille,sijainti Asemamestarinkatu, Pori(kuva vas.).loin kuvataiteilijan luova panosvoi tuoda lisäarvoa ja uudenlaisennäkökulman tehtävään työhön.Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspuolellasairaalataide voi ollaosana potilaan paranemisprosessiatai lisäämässä henkilökunnantyöhyvinvointia.Valtakunnallisen ESR-rahoitteisenART360-hankkeen projektipäällikköTomi KuusimäkiSatakunnan ammattikorkeakoulustakertoo, että hankkeessa kehitetäänkuvataiteen uusia liiketoimintamallejaja luodaan kuvataiteestaluonnollinen yhteistyökumppanieri toimialoille.– Pyrimme myös parantamaankuvataiteilijoiden liiketoimintaosaamista,jolloin heilläkinon paremmat valmiudetvastata yhteistyöhön, Kuusimäkisanoo. Kuntatekniikka 8/200949

KIINTEISTÖTKIINTEISTÖTAIDEvähentää ilkivaltaaOulussa Kruunuasunnot Oy:n Oulun Kenttätielläpaljastettiin viime kesänä kuvanveistäjäJorma Parkkarin ainutlaatuinenkiinteistötaideteos. Se koostuuviiden talon ulkoseinissä olevienreliefien sarjasta. Taideteos kuvaa Oulunkaupungille ominaisen tervan kulkuametsästä maailmalle: Käpy, Tervanmatka maailmalle, Tervahauta, Tervahovija Kosken syleilyssä.Myös talojen portaissa on taideteoksia.Taideteokset viimeistelevät talojenmittavan perusparannustyön, jonkakustannus on ollut 22,3 miljoonaaeuroa.Kruunu-asunnot on viimeistellytkiinteistötaiteella perusparannettujakohteitaan ansiokkaasti vuosienmittaan. Kruunuasunnoilla on jo lähessata kiinteistötaideteosta ympäriSuomea.– Kokemus on osoittanut, että pihoja,rakennuksia ja portaita, joissaon kiinteistötaidetta, ei vahingoitetaja töhritä. Asukkaat ottavat onnistuneenteoksen tavallaan omaan suojelukseensa,toimitusjohtaja Reijo Savolainenkertoo.Kuvanveistäjä Jorma Parkkarin kiinteistötaideteosOulun Kenttätiellä koostuu viiden talon ulkoseinissäolevien reliefien sarjasta.– Muuttokuormatkin siirtyvät taiteellisestiarvokkaassa porraskäytävässävarovaisemmin kuin harmaassaja nuhruisessa rapussa. Tätä kauttaporraskäytävien kunnostusta tarvitaanharvemmin, remonttikuluja säästyy jataide maksaa itse itsensä takaisin, Savolainenkuvailee.Taiteen avulla tunnistaatalonAsukkaat kokevat taiteen myös asumisviihtyvyyttälisäävänä tekijänä. Taidetoimii rakennuksen tunnisteena helpottaenoikean osoitteen löytämistä, jataiteen imagomerkitys on mittava.– Kiinteistötaiteen on oltava ymmärrettävää,ja teeman valinta on tärkeää,kiinteistötaidetta vuodesta 1991tehnyt kuvanveistäjä Jorma Parkkarisanoo.Toimiva teema voi löytyä esimerkiksitalon, sen omistajan tai asukkaidenhistoriasta, talon nimestä, katuosoitteesta,kaupunginosasta, kaupungistaja sen historiasta. Teeman on syytätuoda esiin enemmän myönteisiäkuin kielteisiä tunteita, eikä teos saisiolla loukkaava. Kruunuasunnot Oy on asuntojen ja asumisenkehitysyhtiö, joka omistaa noin 230 asuintaloa.Niissä on noin 3 400 vuokra-asuntoa 35paikkakunnalla Tammisaaresta Sodankylään.Hämeenlinnaan päiväkoti Suomen suurimmista moduleistaKutalan päiväkodin suurmodulit tuotiin Hämeenlinnaan erikoiskuljetuksena 20.11. jaliitettiin tontilla kiinni toisiinsa.■ Hämeenlinnaan Kutalantielle on noussut ripeääntahtiin lähes 2 000 neliön tehdasvalmispäiväkoti, joka on ensimmäinen laatuaan kokomaailmassa. Rakennuksen muodostavat jopa yli20-metriset teräskennorunkoiset suurmodulit.Modulit varusteltiin kalusteita myöten valmiiksijo tehtaalla.Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti MariMatomäki. Kohteen KVR-urakoitsija on PeabOy ja suurmodulitoimittaja Neapo Oy.– Rakennustapa on omiaan esimerkiksikoulujen ja päiväkotien rakentamiseenerityisesti silloin, jos rakennustyömaallaon käytettävissä vähemmäntilaa ja aikaa kuin normaalissapaikallaan rakentamisessa, Peab Oy:naluepäällikkö Miikka Voipio sanoo.Peab valitsi Neapon yhteistyökumppaniksiyhtiön laivanrakennuksestahankkiman kokemuksen takia.– Rakennus rakennetaan samojennormien ja vaatimusten mukaan kuinpaikalla rakennettava talo. Merellävaatimus- ja turvallisuustaso on vieläkovempi kuin maalla, Voipio kertoo.Päiväkotiin tulee 126 päivähoitopaikkaaja tilat 30 työntekijälle.– Moduliratkaisun takia rakennuksenarkkitehtuurista ei ole tarvinnuttinkiä tippaakaan. Tämä on ollut yksiyllätys kohteeseen tutustuneille rakentamisenammattilaisille, MiikkaVoipio kertoo.50 Kuntatekniikka 8/2009

ALANSA YKKÖNEN5/2009Viiden sillan Saaristokatuon Kallavedenkaunistus sivu 12Manhattan sai vanhoistajunaraiteista vihreänkeitaan yläilmoihin sivu 22Joensuu puhdistaaentisen sahan alueen20 milj. eurolla sivu 4416 kaupunginsuurhanke uudistaatekniset palvelut sivu 50VesistölämpöHannu on urheiluopistollerakensivat hyväja ElisaSäiläratkaisu, luonnonlajeista Markoekopuiston Ruti sanoo. Turunkeskustaan. sivu 31sivulla 36ALANSA YKKÖNEN MYÖS2010VVY:n toimitusjohtajaOsmo Seppälä onvannoutunutVESIMIESsivu 6ALANSA YKKÖNEN7 /2009Uudenkaupunginhiihtoputki hyödyntääkylmälaitteistonsalauhdelämmön.sivu 32sivulla 36Australia perustiilmastonmuutosministeriönsivu 10Pori selvittää laserkeilauksellatulvapatojentilaa sivu 16Lahti saneeraaTapparakadun nelikaistaiseksisivu 40TÄMÄ LEHTION LUETTAVA!Vancouverista Joensuuhun,KuopiostaHongkongiin – pysymatkassammemyös ensi vuonna.Kahdeksan numeroakestotilauksena vain70 euroa. Kaupanpäälle Vesihuollonosto-opas 2010.Uusi tutkimusprofessori Miimu Airaksinenhaluaa yhdyskunnan olevanEKOTEHOKASsivu 6energia hankinnat ilmastonmuutos infra-it jätehuolto kiinteistöt kunnossapitoliikenne ja väylät liikuntapaikat maankäytön suunnittelu maarakennus rakentaminenturvallisuus uimahallit ja kylpylät vesihuolto viheralueet ympäristö‰‰‰TILAUKSEThttp:// lehti.kuntatekniikka.fiasiakaspalvelu@kuntatekniikka.fipuh. (09) 771 2442Kuntatekniikan kustantaja onSuomen Kuntaliiton omistamaKL-Kustannus Oy. Lehteäjulkaistaan yhdessä Suomenkuntatekniikan yhdistyksenkanssa.

Helsingin Vesi kartoittaa keskustan vesijohtoverkon riskikohteetRAUTATIENTORIN VUOTOVAHINKO vauhditti toimenpiteitä● Helsingin Vesi tekee vesijohtojenriskikartoitusta keskusta-alueella,jotta mahdollisetriskikohdat vesijohdoissamaanalaisten, julkisten tilojenläheisyydessä saadaan selville.Ensi vaiheessa selvitetäänvesijohtojen riskikohdat keskustanmetroasemien yhteydessä.Tiedonkeruu riskikartoitustavarten käynnistettiinmarraskuussa, ja riskikartoituspyritään saamaan valmiiksitammikuun loppuun mennessä.Jatkotoimenpiteistä päätetääntulosten perusteella.Helsingin rautatieasemanedustalla sattui sunnuntaina8.11. suuri vesijohtovuoto,jonka seurauksena noin10 000 kuutiometriä vettä tulviasematunneliin. Tulviva vesivahingoitti aseman Kompassitasonliiketiloja ja muun muassarikkoi asemalaitureille vieväthissit.Vuoto tapahtui halkaisijaltaan400 millimetrin valurautaputkessa,joka oli valmistettu1967. Normaalisti valurautaputkenkäyttöikä on noin 60–70 vuotta. Putken käyttöikääon todennäköisesti lyhentänytputken päällä kulkeva raskasraitiovaunuliikenne.Rautatieaseman pääsisäänkäynninedustalla kulkeva,noin sata metriä pitkä vesijohtosijaitsee betonisessa kanavassa,jossa havaittiin kaksi60 kertaa 120 senttimetrinkokoista timanttiporalla teh-Tulviva vesi vahingoitti asemanKompassitason liiketiloja.Vuoto tapahtui valurautaputkessa,joka oli valmistettu 1967.Helsingin Pelastuslaitos Helsingin Vesityä aukkoa. Vesi tulvi asematunneliintästä aukosta. Miksi betoniinoli tehty aukko, sitä selvitelläänedelleen.Helsingin Vesi käynnisti 2006pitkän tähtäimen saneerausohjelman,jonka tavoitteena on saneeratakaikki ennen vuotta 1970 rakennetuthuonokuntoiset vesijohdot javiemärit 2030 mennessä.Viimeisen kolmen vuoden ajanvesijohtoja on kunnostettu noin10–12 kilometriä ja viemäreitä noin30 kilometriä vuosittain. Vesijohtojenja viemäreiden korjausbudjettion noin 12 miljoonaa euroa vuodessa.Tänä vuonna suurimmat vesijohtojenkorjausurakat ovat keskittyneetKannelmäkeen ja Lauttasaareen.– Vesijohdon ikä ei ole ainoa vesijohdonkunnon mitta. Valurautainenputki voi satavuotiaanakin ollatäysin käyttökelpoinen. Asematunnelinvuoto osoittaa, että tarvitsemmelisää ennakoivia vesijohtojenkuntotutkimusmenetelmiä, joidenavulla vesijohtojen kuntoa voidaanluotettavasti kartoittaa. Olemmejo mukana yhteispohjoismaisessahankkeessa, jossa menetelmiäpyritään kehittämään yhdenmukaisiksija luotettaviksi, kertoo HelsinginVeden toimitusjohtaja JukkaPiekkari.Valtaosa Helsingin vesijohdoistaon rakennettu 1950–70-luvuilla,jolloin kaupunki kasvoi voimakkaasti.Vesijohdon keskimääräinenkäyttöikä on noin 70 vuotta. Noin85 prosenttia pääkaupungin vesijohdoistaon valurautaa.● Paavo TaipaleELY:t aloittavatensi vuonna● Aluehallinto uudistuu ensivuoden alussa. Uudistus kokoaavaltion aluehallinnon tehtävätaluehallintovirastoille (AVI)ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille(ELY). Aluehallintovirastojatulee kuusi jaelinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia15.Uudet viranomaiset vastaavatvuoden vaihteen jälkeenlääninhallituksille,TE-keskuksille, alueellisilleympäristökeskuksille,ympäristölupavirastoille,ELY:n logotiepiireille ja työsuojelupiirientyösuojelutoimistoille kuuluvistatehtävistä. Aluehallintovirastoissatyöskentelee 1.1.2010 noin1 350 henkilöä, elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskuksissanoin 4 300 henkilöä.ELY:n tehtäviä ovat mm. ympäristönsuojelu,alueiden käytönja rakentamisen ohjaus,luonnonsuojelu, ympäristön tilanseuranta, vesivarojen käyttöja hoito, maanteiden kunnossapito,tiehankkeet, liikenteenlupa-asiat, liikenneturvallisuussekä joukkoliikenne ja saaristoliikenne.www.vm.fi/alkuKerava valaiseepuiston ledeillä● Keravan Kaupunkitekniikkaon peruskorjannut Pihkaniitynleikkipuiston yli 20 vuotta vanhatelohopeahöyryvalaisimetuusimmalla led-valotekniikalla.Sen ansiosta säästyy energiaa75 prosenttia. Valaisimien huoltovälion jopa 10 vuotta.– Harkitsemme myös jatkossaled-valojen kokeilua, kaupunginpuutarhuriKari Hirvensalosanoo.Keravan ensimmäiset leditlöytyvät Sampolan aukiolta.Myös jouluvalojen tähdet tuikkivatledeillä.52 Kuntatekniikka 8/2009

Keski-Pasilan korkeimmassa tornissa olisi jopa 40 kerrosta.PASILAAN PILVENPIIRTÄJÄ?● Milanolainen arkkitehtitoimisto Cino Zucchi Architetti on jatkanut Keski-Pasilan suunnittelua. Toimisto on ideoinut kymmenen veistoksellisesti muotoilluntornin kokonaisuuden jalankulkualueineen ja aukioineen. Alueenkorkein torni olisi 40-kerroksinen. Matalimmassakin olisi 20 kerrosta.Torneihin on suunniteltu toimitilaa yli 100 000 kerrosneliömetriä, johonmahtuisi 3–4 000 työpaikkaa. Asuntoja torneihin tulisi noin 47 000kerrosneliömetriä eli asunnot noin 1 200 asukkaalle.Asemakaavaluonnos laaditaan 2010 aikana.© Cino Zucchi Architetti – One Works – Buro HappoldTUULIVOIMALOIDEN rakentamistahalutaan edistää lakimuutoksella● Ympäristöministeriössä on selvitettytuulivoimarakentamista ohjaavanlainsäädännön muutostarpeet.Yleiskaavan käyttömahdollisuuttalaajentamalla voitaisiinsuoraan myöntää rakennuslupatuulivoimalalle. Hallituksen esitysmaankäyttö- ja rakennuslainmuuttamiseksi on tarkoitus antaaensi keväänä. 2010 päivitetäänmyös tuulivoimarakentamistakoskeva ohjeistus.– Kaavoituksella sovitetaanyhteen tuulivoimarakentaminenmaisemaan, asutukseen ja luonnonympäristöönsekä otetaanhuomioon tarvittavat tekniset jataloudelliset seikat kuten tuuliolotja liitynnät sähköverkkoon, asuntoministeriJan Vapaavuori totesiTuuliatlas-seminaarissa 25.11.Ympäristöministeriö tukeemaakuntakaavoituksen käynnistymistäkohdentamalla maakunnanliitoille rahoitusta kaavoitustavarten tarvittaviin selvityksiin. Tuulivoimarakentamisenkaavoitus sisämaassaei ole ollut mahdollistapuuttuvien tuulitietojen vuoksi.Tuulivoimarakentamista koskevassakaavoituksessa on selkeätyönjako. Maakuntakaavoissaosoitetaan tuulivoimatuotantoonsoveltuvat alueet. Tuulivoimalahankkeidentoteuttaminentapahtuu puolestaan yksityiskohtaisenkaavan tai suoraan luparatkaisujenkautta.Suomen ilmasto- ja energiastrategiassatuulivoimalle on asetettu2 000 megawatin tavoite2020 mennessä.www.tuuliatlas.fiSuomen tuuliatlas on apuväline arvioitaessamahdollisuuksia tuottaatuulella sähköä. Sen avulla voidaanvertailla tuuliolojen vaihtelua.Karttaliittymäon kaavoituksen, aluesuunnittelunja voimalarakentamisensuunnittelun työväline.Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki OyESPOON KESKUShalajaa kahta tornia● Espoon keskuksessa on jatkettuSuviniityn asemakaava-aluettavoittaneen ehdotuksen mukaisesti.Arkkitehtitoimisto Lahdelma &Mahlamäen ideoimat kaksi tornirakennustaovat veistoksellisia ja monimuotoisia.Molemmissa torneissaon 17 kerrosta. Korttelin muut rakennuksetovat kolme-viisikerroksisia.Kortteliin tulee asuntoja noin200 asukkaalle.HELSINGISTÄdesignpääkaupunki2012● Helsinki on maailman designpääkaupunki2012. Valinnanteki maailman muotoilujärjestöIcsid 25.11. Helsinginhakemuksen tunnus oliOpen Helsinki – EmbeddingDesign in Life. Tämän pohjaltarakennetaan myös merkkivuodenohjelma. Designpääkaupungiksihaki yhteensä 46kaupunkia 27:stä maasta.Helsingistä tulee kolmasmaailman designpääkaupunkiTorinon (2008) ja Soulin(2010) jälkeen. Tunnustus jaetaanjoka toinen vuosi yhdellekaupungille maailmassa.Helsingin yhteistyökumppanitEspoo, Vantaa, Kauniainenja Lahti osallistuvat täysipainoisestidesignpääkaupunkivuodenvalmisteluihin ja toteutukseen.www.wdc2012helsinki.fiParas keino hajunhallintaanOTSONOINTIBonAir otsonaattorien avulla ratkaisette edullisestikaikenlaiset hajuongelmat asunnoissa, kompostointilaitoksissaja viemärilietteen käsittelyssä, siirtopumppaamoissa,sisäilmaston ongelmissa, kouluissa,päiväkodeissa, vanhusten asuintiloissa, jälkisaneerauskohteissa,autoissa ja jätepuristintiloissa ym. ym.Pyytäkää lisätietoja ja referenssiluettelo.VINSENTTI OYHÄMEENLINNAPuh. 0400 415 079 ● info@vinsentti.fi ● www.vinsentti.fiKuntatekniikka 8/200953

Graafinen betonipinta jatkuu maakunta-arkiston julkisivuistasisätiloihin yhdistäen ulko- ja sisätilat toisiinsa.Hämeenlinnan maakunta-arkistoon vuoden betonijulkisivuKAKOLANMÄENPUHDISTAMOLLERIL-palkinto● Tämänvuotisen RIL-palkinnon onvoittanut Turun keskustaan louhittuunluolastoon rakennettu Kakolanmäenjätevedenpuhdistamo sekäsiihen kiinteästi liittyvät lämpöpumppu-ja biokaasulaitos. Turunseudun puhdistamo Oy:n Kakolanmäenjätevedenpuhdistamo käsitteleekymmenen kunnan, 280 000asukkaan ja alueen elinkeinoelämäntuottamat jätevedet. Puhdistamonansiosta Turun seudun jätevesistämereen kohdistuva kuormitusvähenee 30–50 prosenttiaaiemmasta.Hankkeen pääsuunnittelijanatoimi FCG Planeko Oy ja pääurakoitsijanaYIT Environment Oy.Kilpailun toisen sijan jakoivatHakamäentie ja Helsinki-Vantaanlentoaseman ulkomaanterminaalinlaajennus.Ikkunaton arkistokonttipäällystettiin graafisella betonilla.Sen kuviot on poimittuasiakirjoista, joidenaikajänne ulottuu nykyajasta400 vuoden taakse.● Vuoden 2009 betonijulkisivu -palkinnon on voittanut Hämeenlinnanmaakunta-arkisto, suunnittelijana ArkkitehtuuritoimistoHeikkinen-Komonen Oy Helsingistä. Kohteen suunnittelustaovat vastanneet arkkitehdit SAFA Mikko Heikkinen,Markku Komonen ja Markku Puumala.– Maakunta-arkisto on julkinen rakennus, jolla tulee olla näkyväasema ja identiteetti kaupunkikuvassa.Se ei saa näyttääanonyymiltä varastolta taikonttoritalolta, Markku Komonenkorostaa.Keväällä 2009 valmistunutmaakunta-arkisto on ilmeeltäänpelkistetty ja muodoltaanselkeä rakennus, jonka arkistoosankaupunkikuvallinen ilmeperustuu betonin yksinkertaiseenluontevaan käyttöön jakarkean materiaalin hienovireisetja herkemmät ominaisuudetesiin tuovaan graafisenbetonin kuviointimenetelmään.Betonikeskus ry:n kilpailujärjestettiin toisen kerran.Valotrilogian päänäyttämönä on Jyväskylän lyseon julkisivu.VALOTRILOGIA elävöittää Jyväskylää● Jyväskylän uusi nähtävyys sai ensi-iltansakävelykadun joulunavauksessa22.11. Valotrilogia-teoksenesitykset elävöittävät jatkossaJyväskylän ydinkeskustan iltoja valoin,äänin ja kuvin läpi pimeimmänvuodenajan. Valotrilogia onSuomessa ensimmäinen valo-äänikuvateos,joka sijoitetaan pysyväksiosaksi kaupunkiympäristöä.Valaistussuunnittelija JukkaKorpiheten teoksen päänäyttämönäon Jyväskylän lyseon julkisivu,johon julkisivuvalaistuksen lisäksiheijastetaan videokuvaa ja laserillatuotettuja efektejä. Teokseen liittyykolmesta vuodenajasta kertovaäänimaisema. Teoksen ovat kustantaneetKompassin alueen kiinteistötja Jyväskylän kaupunki.Juhana KonttinenHelsinginseudun uudetkuntayhtymätsaivat logonsa● Helsingin seudun liikenne(HSL) aloittaa 1.1.2010. HSL:nliikenteessä kulkee vuosittainyli 300 miljoonaa matkustajaa.Työntekijöitä uudessa kuntayhtymässäon noin 330, ja liikevaihtoon lähes 500 milj. euroavuodessa. Uuteen kuntayhtymäänsiirtyvät YTV Liikenne sekäHKL:n suunnittelu- ja tilaajatoiminnotsekä matkalippujentarkastus. HKL:ään jäävätraitio- ja metroliikennettä tuottavattoimintayksiköt.Kuntayhtymän jäsenkuntiaovat perustamisvaiheessa Helsinki,Espoo, Vantaa, Kauniainen,Kerava ja Kirkkonummi.HSL:n visuaalisen ilmeen onluonut designtoimisto Kokoro& Moi.Vettä yli miljoonalleHSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut-kuntayhtymä tarjoaaensi vuoden alusta alkaenvesi- ja jätehuoltopalveluita yhteensäyli miljoonalle seudunasukkaalle.Uudessa kuntayhtymässäyhdistyvät YTV:n jätehuolto jaseutu- ja ympäristötieto sekäEspoon, Helsingin, Kauniaistenja Vantaan vesilaitokset. HenkilöstöäHSY:ssä on noin 800.HSY:n visuaalisen ilmeen onsuunnitellut SEK Design. HSY:ntunnus ja ilme ovat suunnittelijaEsa Lipiäisen käsialaa.HSL:n logo symboloi laajenevaajoukkoliikenneverkostoa.HSY:n logo korostaa yhtenäisyyttäja dynaamisuutta.VTT siirtyy Grouprakenteeseen● VTT uusii rakenteitaan ja toimintojaan.Ensi vuoden alussa aloittavattoimintansa VTT Groupin uudetosakeyhtiöt VTT Expert ServicesOy ja VTT Ventures Oy. Kolmannenosakeyhtiön, VTT InternationalOy:n toiminta on jo käynnistynyt.Virastomuotoinen emo-VTT jatkaatoimintaansa suoraan työ- jaelinkeinoministeriön alaisuudessa.Virastomuotoisessa VTT:ssä on jatkossakinkoko VTT:n tutkimus- jakehitystoiminta. Emo-VTT hallinnoikolmea valtion kokonaan omistamaayhtiötä ja vastaa niiden omistajaohjauksesta.54Kuntatekniikka 8/2009

Uusi Avant 420 on ketterä yleiskone kaikkina vuodenaikoina.Avant-kuormain onketterä kumppani● Avant Tecno Oy on täydentänytkuormaajavalikoimaansa uudella,dieselmoottorilla varustetullaAvant 400-sarjan kuormaimella.Avant 420 sopii ketteräksikumppaniksi maatalouteen, yleiskoneeksihevostallille ja tehokkaaksityökoneeksi viherrakentamiseenja viheralueiden hoitoonsekä vapaa-ajan hyötykäyttöön.Avant 420 on varustettu Kubota20 hv:n dieselmoottorilla jakone pystyy käsittelemään 600kilon taakkoja. Teleskooppipuomillavarustettuna kuormaajannostokorkeus on 2 750 mm. Kunpuomia ei tarvita, se pidetään sisäänvedettynä,jolloin kuorma onturvallisesti mahdollisimman lähelläkuljettajaa.Kuormaajan ajonopeus on 12km/h. Avant 420:n teho riittää läheskaikkien noin sadan Avanttyölaitteenkäyttöön, mikä tekeesiitä monipuolisesti ympäri vuodentoimivan työkoneen.www.avanttecno.comLukittavattappimallit sorajapolanneteille● Arctic Machine Oy on tuonutmarkkinoille vaihtelevienkeliolosuhteiden kovametallitappiterät,jotka hyödyntävättappiterärungon lukitusuran.Tien pinnan epätasaisuus jalaitteeseen kohdistuva tärinäasettavat tappien kiinnipysymisellehaasteita. Uusissa tappimalleissaon kiinnipysyminenvarmistettu tappiterärunkoonlukittuvalla liukulaakerilla.Leveän ja massiivisen kovametallitapinrungossa onenemmän materiaalia, jokavaikuttaa työjäljen puhtauteenja tapin kulutuskestävyyteen.Kapeassa tapissa onkoneistettu laippa, joka suojaatappirunkoa. Uudet tappimallitsoveltuvat tienhoitotöihinympäri vuoden.www.arcticmachine.comArtic Machine Oy:n kovametallitappiterissä on kiinnipysyminenvarmistettu lukkiutuvalla liukulaakerilla.Uponor Cefo-reititysjärjestelmäReitityselementtijärjestelmähelpottaa remonttia● Uponorin uudet Uponor Cefoelementit merkitsevät kerrostalojenlinjasaneerauksessa siirtymistäyhä laajempiin, pidemmälle esivalmistettuihinja laadultaan vakioituihintuotteisiin. Cefo-elementeillävoidaan huoneistoihin tuoda käyttövesi,lämmitys, viemäröinti ja ilmanvaihto.Järjestelmään kuuluvatmyös sähkökeskuksilla varustetutsähköreitityselementit. Putkistoratkaisunaon Uponor-komposiittijärjestelmäsekä -viemärit.Valmiiksi koostetut elementit jamodulit tuodaan asennuspaikallekytkentävalmiina kappaleina. Viemärielementitovat valmiiksi palo-ja äänieristetty, mikä mahdollistaakevyen ja edullisen alaslasketunkaton.Huoneistokohtaisilla käyttövedenkulutuksen mittareilla ja paineensäädöllävoidaan pienentääveden ja lämpimän käyttövedenvaatiman energian kulutusta.www.uponor.fiJÄTEVEDESTÄENERGIAA● Jätevedestä saatava lämpö voidaankäyttää paikallisesti siellä, missäse syntyy. Jätevesiviemäriin asennettavanlämmönvaihtimen ja lämpöpumpunavulla jäteveden energiapotentiaalisaadaan hyötykäyttöön.Sveitsiläisen RABTHERM AG:npatentoitu järjestelmä on suunniteltukestäväksi ja taloudelliseksi sekäkäyttöiältään pitkäaikaiseksi (> 50vuotta). Järjestelmä on asennettavissaniin uusiin kuin jo olemassaoleviin jätevesiviemäreihin.Järjestelmässä otetaanlämpö talteen jätevesistä lämmönvaihtimilla.Lämpöpumpunavulla tuotetaan käyttökohteestariippuen lämmintäkäyttövettä tai lämmintä vettävesikiertoiseen lämmitysjärjestelmääntai kaukolämpöverkkoon.Kesällä järjestelmää voidaanhyödyntää rakennustenviilentämiseen.Sopivia käyttökohteita ovatmm. liike-, teollisuus- ja asuinrakennukset,koulut, uimahallitsekä kunnalliset jätevedenpuhdistamot.Lämmitysjärjestelmästäriippuen RABTHERM®järjestelmäsäästää vuotuisistalämmityskuluista 20–50 %.Hiilidioksidin ja typpioksidienpitoisuudet laskevat 30–85 %.Käytöstä ei synny pienhiukkaspäästöjä.www.polynova.fiJätevesiviemäriin asennettavan lämmönvaihtimen ja lämpöpumpunavulla jäteveden energiapotentiaali saadaanhyötykäyttöön.Kuntatekniikka 8/2009 55

FCG FinnishConsultingGroup Oynuttaminen ja ylläpitopalvelut-toimialalle Turkuun.Lahden Talot OyTeppo TalvinkoPäivi Turtia on nimitettyPilaantuneet alueet -toimialalleLappeenrantaan.Kalle Luoto on ni--toimialalle Tampereelle.Miina Ant-Wuorinenmialalle.Petri Juvonen.Lujabetoni OyAsko Polvion nimitetty projekti-minen ja ylläpitopalvelut-toimialalle Ouluun.Hanna Melkko onSiinaLevonoja on nimi-Elina Antila on ni-VeeraLönnblad on nimitet-telu -toimialalle Tampereelle.KaukoMarttila on nimitetty toi-MarkusHaatainen (31) onnimitetty Lujabetonin ke-min Lujabetonin liiketoi-könä.Ville Jäntti.HSYtajan virkaan Petri Kouvon,kaan Irma KarjalaisenSÄHKÖN kolmevuosituhatta● Ismo Lindell on nen aikana. min on vaikea kuvitella elä- mia apuneuvoja elämän eri menetelmät.Otteita teoksesta:Thales OlegVladimiroviš Losev (1903– loa.”Sähkön pitkä historia.Gaudeamus 2009,Otatieto-sarja.56Kuntatekniikka 8/2009

toimivan hallintojohtajanvirkaan Matti Hillin.Kaikki ovat toimineetvastaavissa tehtävissäYTV:ssä.Energiateollisuusryteri Milka Kortet on nimitettyEnergiateollisuusry:n (ET) maine-hankkeenkoordinaattoriksi.InaLehto on nimitetty työvoima-ja koulutuspoliittiseksiasiantuntijaksiEnergiateollisuus ry:n (ET)työmarkkinatoimialalle.RambollFinland OyReinoVäisänen on nimitettytyömaavalvojaksi Rakennuttamispalvelut-yksikköönEspooseen.Aleksi Salomaa onnimitetty projektipäälliköksiHelsingin Geosuunnitteluyksikössä.Jyrki Paavilainenon nimitetty toimistopäälliköksiSisä-Suomen alueyksikönKuopion toimistoon.Tampereenkaupunkiympäristön kehittämiseenyleisten alueiden suunnittelupäällikönvirkaan onvalittu diplomi-insinööriAri Vandell. Hän siirtyytehtävään 1.1.2010 työs-likkönä.Suunnittelupäällikköjohtaa kaupunkiympäristönkehittämisen tilaajayksikköönkuuluvaayleisten alueiden suunnitteluryhmää,jonka työkenttääovat katu-, viher-,tori- ja satama-alueidensuunnitteluttaminen sekälaajemmat liikennesuunnitteluhankkeet.Destia Oyminta eriytetään erilliseksivaltion suoraan ja kokonaanomistamaksi valtionyhtiöksi1.1.2010 alkaen.2009 loppuun saakkalauttaliiketoimintayhtiölauttaliiketoimintayhtiöönon nimitetty toimitusjohtajaksiLuK Mats Rosin1.12.2009 alkaen.Teräsrakenneyhdistyssen syyskokous on kutsunutyhdistyksen kunniajäseneksiarkkitehtiEsko Miettisentinen on ansioitunut Teräsrakenneyhdistyksentoiminnassa ja edistänytmerkittävästi yhdistyksenpyrkimyksiä. Hän on mm.toimittanut Teräsrakennelehteä29 vuotta.Sitramaisteri Teppo Turkki(s. 1958) on valittu Sitranviestintäjohtajaksi. Turkkion tunnettu kirjoittaja jamediavaikuttaja.FinanssialanKeskusliittoFinanssialan Keskusliiton(FK) uudeksi viestintäjohtajaksion nimitettyoikeustieteen kandidaattiMinna Aila (43). Hänaloittaa tehtävässään2010 alussa.Trippi Oymitusjohtajaksi on nimitettyToni Räsänensemmin toimitusjohtajanatoiminut Seppo Räsänenjatkaa yrityksen palveluksessaja toimii myöshallituksen jäsenenä.Pöytyän kuntaarkkitehdin virkaan on va-Olli-Pekka Hannu Loimaanseutukunnan aluearkkitehdinvirasta.NRG Kiinteistöt OyJaakko Suomela (37)on nimitetty NRG Kiin-päälliköksi.Annu Kotirantaon nimitetty konsultik-Consultingiin Espoossa.Henrik Pekkalaon nimitetty Senior Con-gement Consultingiin Espoossa.Timo Ojanperäon nimitetty yhdyskuntatekniikanprojekteistavastaavaksisuunnittelupäälliköksiPohjanmaan alueyksikössäSeinäjoella.Sonja Mäkikangason nimitetty vesi- ja ympäristötekniikansuunnittelijaksiPohjanmaan alueyksikössäSeinäjoella.Helena GrönstrandJuha Reinola onvuoden palokuntanuorisotyöntekijä● SPEK-ryhmä eli SuomenPelastusalan Keskusjärjestöja alueellisetpelastusliitot ovat valinneetvuoden palokuntanuorisotyöntekijäksiJuhaReinolan Utsjoelta.Juha Reinola toimiinuoriso-osaston johtajanaUtsjoella. Hän onkoonnut kuntakeskukseennuorten toimintailtoihinsählynharrastajat,seurakuntanuoret ja palokuntanuoretsamalle illalle.Hän suunnittelee jajohtaa itse jokaisen ryhmänkerrallaan.SPEK-ryhmä pitääpalokuntanuorisotyötäyhteiskunnalliselta merkitykseltääntärkeimpänätehtävänään. Liitotkouluttavat, järjestävätleirejä ja muita tapahtumia.SPEK-ryhmän jakoko alan yhteinen isoponnistus on palokuntanuortenkansainvälinensuurleiri heinäkuussa2010.Suomessa on 12 000palokuntanuorta, 2 500ohjaajaa ja 600 nuoriso-osastoa,960 vapaaehtoistapalokuntaa ja47 000 vapaaehtoistapalokuntalaista. VPK:tosallistuvat joka päivä lähessataan hälytystehtävään.Kuntatekniikka 8/2009 57

Vihreällä teknologialla kohtituottoisampaa huomista!Alueidenkäyttö ja arkkitehtuuriGeotekniikka ja kenttätutkimuksetCAVIA – kavitaatioyksikköLisää biokaasua!Vähemmän jäännöslietettä!YHDYSKUNTATEKNIIKANASIANTUNTIJAGeotieteellinen konsultointiKalliorakennus-, rakenne- jatunnelisuunnitteluKaukokartoitus ja GIS-konsultointiRatapihantie 11, PL 114, 00521 HELSINKIPuh. (09) 8565 3800,faksi (09) 8565 3850Lohjan toimisto, Nummentie 71 A,faksi (019) 31274www.finnmap-infra.fiLiikenteen konsultointiMaisema- ja vihersuunnitteluPaikkatietopalvelutSiltasuunnitteluLIIKENNEJÄRJESTELMÄ • LIIKENTEEN HAL-LINTA • LIIKENNETURVALLISUUS • JOUKKO-LIIKENNE • LOGISTIIKKA • PROJEKTINJOHTOTie-, katu- ja ratasuunnitteluVesi- ja ympäristötekniikkaYmpäristökonsultointiPöyry Environment OyPöyry Infra OyJaakonkatu 3, 01620 VantaaPuh. 010 33 11www.environment.poyry.fiwww.infra.poyry.fiSoveltuu sekä suunniteltaviin,että olemassa oleviinmädätysprosesseihin!DEWACO Oywww.dewaco.fisales@dewaco.fiHonkapuistontie 95, 28430 PoriI N S I NÖÖR I T O I M I S T OLIIDEA OYwww.liidea.fi08-8810300LAADUKASTA OSAAMISTAYHTEISTYÖKYKYISESTIKuntatekniikan tilaukset ja osoitteenmuutokset http://lehti.kuntatekniikka.fi● asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi ● puh. (09) 771 2442Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä lähellä olevien alojen messuja, seminaarejaja tapahtumia vuonna 2010 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.tapahtumakalenteri2010Rakennuttajapäivät21.–22.1.2009 Hämeenlinnawww.kiinko.fiTalvitiepäivät26.–28.1.2010 Lahtiwww.tieyhdistys.fiUrakointipäivät 20104.–5.2.2010 Vantaawww.infrary.fiKuntien paikkatietoseminaari9.–10.2.2010, Helsinkiwww.kunnat.net >tapahtumat ja koulutusViherpäivät9.–10.2.2010 Tamperewww.vyl.fiUimahalli- ja kylpyläpäivät9.–11.2.2010 m/s MariellaHelsinki-Tukholma-Helsinkiwww.ukty.netPutkimestaripäivät4.–5.3.2010 Helsinki-Tallinna-Helsinkiwww.kuntienputkimestarit.fi3rd Nordic Biogas Conference10.– 12.3.2010 Oslohttp://nordicbiogass.ezpublish.no/2010/conference/Jätehuollon neuvottelupäivät23.–24.3. Helsinkiwww.fcg.fiJäähallipäivät 201023–25.3.2010 Helsinki-Tukholma-Helsinkiwww.finhockey.fiKuntien 5. ilmastokonferenssi5.–6.5.2010 Tamperewww.kunnat.net/ilmastoenergiaPublic10 - InternationalFachmesse für Stadtplanungund öffentliche Raumgestaltung18.–19.5.2010 Stuttgartwww.public10.deICLEI Resilient Cities 201028.–30.5.2010 Bonnwww.iclei.org/bonn2010Vesihuolto 2010 -päivät2.–3.6.2010 Vaasawww.vvy.fiKuntatekniikan päivät3.–5.6.2010 Joensuuwww.kuntatekniikka.fiAsuntomessut16.7.–15.8.2010, Kuopiowww.asuntomessut.fiTurvallisuus-,KiinteistöturvallisuusjaTyöhyvinvointi-messut8.–10.9.2010 Tamperewww.tampereenmessut.fiKuntamarkkinat15.–16.9.2010 Helsinkiwww.kuntamarkkinat.fiFinnBuild-messut6. – 9.10.2010 Helsinkiwww.finnbuild.fiYmpäristö, Yhdyskunta, Vesi &Viemäri, Jäte & Kierrätys 20106.–9.10.2010 Helsinkiwww.ymparistotekniikkamessut.fiVäylät ja liikenne13.–14.10.2010 Jyväskyläwww.tieyhdistys.fi58Kuntatekniikka 8/2009

Tarkatlaitos ja kuntasääasemat,ukkostutkaimet,tuulimittarit.www.sito.fiSITO on liikenteen, ympäristön jainfran suunnittelu- ja asiantuntijapalvelujatuottava moniosaaja.Palvelutarjontamme kattaakonsultoinnin, suunnittelun,rakennuttamisen ja tietotekniikan.Espoo • Kouvola • Kuopio • Lappeenranta • Rovaniemi • Tampere KunFotietää!www.kuntatekniikka.fion yhteinenverkostomme.YMPÄRISTÖTEKNIIKAN ASIANTUNTIJAGolder Associates OyHelsinki · Oulu · Tampere · Turkupuh. (09) 5617 210 www.golder.fi• Pilaantuneen maaperän ja pohjavedentutkiminen ja kunnostus• Jäteluokitukset• Kaatopaikkakelpoisuusarvioinnit• Hyötykäyttöarvioinnitmaanrakentamisessa• Vesistöjen ja ranta-alueidensedimenttitutkimukset ja kunnostus• Ympäristöriskien arvioinnit• Vanhojen kaatopaikkojenkunnostussuunnitteluKotimaiset, energiaa säästävätAIRIT-ilmastimetMIXIT-sekoittimetWaterixilta kokonaispalveluna järjestelmiensuunnittelu, asennus, huolto, etävalvonta jatarvittaessa vuokraus.WWW.WATERIX.COM• rakennuttamispalvelut• vesihuollon projektinhoito• palveluhankintojen kilpailutus• lietteen jatkokäsittelyhankkeet• valmiussuunnitteluKuntatekniikka 8/200959