Opinto-opas 2010-2011 - Eläinlääketieteellinen tiedekunta - Helsinki.fi

HELSINGIN YLIOPISTOELÄINLÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTAOPINTO-OPAS 2010-2011Eläinlääketieteen koulutusohjelma

Eläinlääketieteen koulutusohjelmaHelsinki 2010OPINTO-OPAS 2010-2011Helsingin yliopistoEläinlääketieteellinen tiedekunta

Toimitus:Tiedekunnan kanslia, opintoasiatISSN 1238-4941Helsinki 2010Yliopistopaino

HYVÄ OPINTO-OPPAAN LUKIJAKädessäsi on tiivis tietopaketti eläinlääketieteellisen tiedekunnan tarjoamasta opetuksesta. Painetunoppaan lisäksi myös tiedekunnan kotisivuilla on ajankohtaista ja tarpeellista tietoa perus- jajatkokoulutuksesta sähköisessä muodossa.Eläinlääketieteen koulutusohjelma tarjoaa sekä eläinlääkärin ammattiin johtavan tutkinnon ettämonipuolisen lääketieteellis-biologisen peruskoulutuksen. Tiedekunnasta valmistuvateläinlääketieteen lisensiaatit ovat kysyttyjä työelämän ammattilaisia mahdollistaen valmistuvillehyvin moninaisia työuria. Perustutkinnon lisäksi tiedekunnassa voi suorittaa tieteellisenäjatkotutkintona eläinlääketieteen tohtorin tai filosofian tohtorin tutkinnot. Ammatillisensuomalaisen erikoiseläinlääkärinjatkotutkinnon voi tiedekunnassa suorittaa kuudella erierikoiseläinlääkärin erikoistumisalalla. Tiedekunta myös järjestää enenevässä määrin erilaisiaeurooppalaisia eläinlääkäreiden ammatillisia erikoistumisohjelmia.Koulutusohjelma on tiivis ja päätoimista opiskelua vaativa, mutta sen yksityiskohtaisesti suunniteltusisältö mahdollistaa valmistumisen kuuden vuoden normiajassa. Koulutuksen sisältöä säätelee EU:ndirektiivi, mutta valinnan mahdollisuuksiakin on: syventävät opinnot mukaan lukien yli kymmenenprosenttia opinnoista voi valita kiinnostuksensa mukaisesti. Koulutusohjelma on kaksiportainen,eläinlääketieteen kandidaattitutkinnosta opinnot jatkuvat suoraan eläinlääketieteen lisensiaatintutkintoon. Yhteensä kuusi vuotta kestävät perusopinnot on ryhmitetty laajahkoiksi blokeiksi, jaopintojen ohjaus- ja tukipalveluja tehostettu opintojen sujuvuuden varmistamiseksi.Tiedekunnassa annettava opetus pohjautuu tutkimukseen. Tutkimusrintamalla tiedekunta onkehittynyt ja kehittyy ripeästi ja myös menestystä on tullut. Eläinlääketiede on laaja-alaista ja senmyötä tiedekunnan tutkimustoiminnankenttä on laaja painottuen elintarviketurvallisuuteen, eläintenterveyteen ja hyvinvointiin sekä vuorovaikutuksiin mikrobien kanssa ja elimistön reagointiinerilaisiin haasteisiin.Tiedekunnan hallinollista organisaatiota uudistettiin yliopistolain muutoksen myötä 2010.Tiedekunnan kahdeksantoista oppiainetta on organisoitu neljäksi osastoksi muodostaen yhdentaloushallinnon yksikön ja yliopistollinen eläinsairaala (YES) toisen. Viikin kampuksella EEtalossatoimii eläinlääketieteellisten biotieteiden ja elintarvikehygienian ja ympäristöterveydenosastot sekä tiedekuntahallinto. Clinicum-rakennuksessa kampuksen etelälaidalla sijaitsee kliinisenhevos- ja pieneläinlääketieteen osasto yhdessä YES:n pieneläin- ja hevossairaaloiden kanssa. Osaosaston oppiaineista on sijoitettu Clinicumin lähellä olevaan vanhaan oppilasrakennukseen.Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto sijaitsee Mäntsälässä Saaren kartanossa yhdessä YES:ntuotantoeläinlääketieteen sairaalan kanssa. Viikin kampuksen tilat luovat yhdessä Saarellasijaitsevien tilojen kanssa erinomaisen opinto- ja tutkimusympäristön.Jo perusopintojen aikana voi laajentaa maailmankuvaa osallistumalla kansainväliseenopiskelijavaihtoon. Oman tiedekunnan lisäksi on mahdollisuus hyödyntää Helsingin yliopistonmuiden tiedekuntien sekä maan muiden korkeakoulujen opetustarjontaa.Toivotan tiedekunnan jokaisen opiskelijan ja koko henkilökunnan menestymään ja viihtymääntiedekunnassa. Yhteistyössä rakennamme hyvän tulevaisuuden.Antti Sukura, dekaani

1 HELSINGIN YLIOPISTO ............................................................................... 11.1 Tehtävä ............................................................................................................................... 11.2 Yksiköt ................................................................................................................................. 11.3 Hallinto ................................................................................................................................ 12 ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA .............................................. 33 OPISKELU ..................................................................................................... 63.1 Yliopiston lukuvuosi ja tiedekunnan opetuksen aikataulu .............................................. 63.2 Ilmoittautuminen yliopistoon .............................................................................................. 63.3 Ilmoittautuminen kursseille ja tentteihin ........................................................................... 73.4 Opintosuoritusten arvostelu .............................................................................................. 83.5 Opintosuoritusten rekisteröinti .......................................................................................... 83.6 Opiskelijapalaute ................................................................................................................ 93.7 Opiskelijan oikeusturva ...................................................................................................... 93.8 Opiskelutapaturmien korvaaminen ................................................................................. 114 OPINTOJEN OHJAUS, HOPS JA ETAPPI ................................................ 124.1 Opintopsykologit ............................................................................................................... 134.2 Tiedekunnan kanslian opintoasiat .................................................................................. 134.3 Opiskelijapalvelut ............................................................................................................. 144.4 Helsingin yliopiston kielikeskuksen opintoneuvonta ..................................................... 145 ELÄINLÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN TUTKINTO ................................. 155.1 Tavoite............................................................................................................................... 155.2 Rakenne ja sisältö ............................................................................................................ 155.3 Opintojen suoritusjärjestys .............................................................................................. 166 ELÄINLÄÄKETIETEEN KOULUTUSOHJELMA ........................................ 176.1 Eläinlääketieteen kandidaatin tutkinto ............................................................................ 176.2 Opintojaksokuvaukset (ELK) ........................................................................................... 186.2.1 Perusopinnot ............................................................................................................. 186.2.2 Aineopinnot ................................................................................................................ 266.2.2.1 Valinnaiset opinnot ................................................................................................ 476.2.3 Harjoittelu ................................................................................................................... 476.2.4 Opinnäytetyö ............................................................................................................. 486.3 Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinto ............................................................................ 506.4 Opintojaksokuvaukset (ELL) ........................................................................................... 516.4.1 Perusopinnot ............................................................................................................. 516.4.2 Aine- ja syventävät opinnot ...................................................................................... 536.4.2.1 Vaihtoehtoiset opinnot ........................................................................................... 656.4.2.2 Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma ............................................................... 906.4.3 Harjoittelu ................................................................................................................... 926.5 Tutkintotodistus ja eläinlääkäriksi laillistaminen ............................................................ 936.6 Väliaikainen oikeus harjoittaa eläinlääkärin ammattia .................................................. 936.7 Opintojen hyväksilukeminen ........................................................................................... 946.7.1 Korvaaminen ............................................................................................................. 956.7.2 Sisällyttäminen .......................................................................................................... 957 YLIOPISTO-OPISKELIJOIDEN HARJOITTELU ........................................ 968 OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA JA KORKEAKOULUISSA ............. 978.1 Opintoyhteistyö suomalaisten korkeakoulujen kanssa ................................................. 978.2 Kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa ............. 978.3 Koko yliopiston yhteiset vaihtokohteet ......................................................................... 1029 VETERINÄRMEDICINSKA UTBILDNINGSPROGRAMMET ................... 103

9.1 Veterinärmedicine kandidat........................................................................................... 1039.2 Veterinärmedicine licentiat ............................................................................................ 10410 AVOIN YLIOPISTO-OPETUS.................................................................. 10511 TUTKINTOA TÄYDENTÄVÄT OPINNOT ELÄINLÄÄKÄRIKSILAILLISTAMISTA VARTEN ......................................................................... 10612 SIVUAINE- JA ERILLISET OPINNOT ELÄINLÄÄKETETEELLISESSÄTIEDEKUNNASSA ....................................................................................... 10913 KIRJASTOPALVELUT ............................................................................ 11114 OPINTOSOSIAALISET PALVELUT ....................................................... 11214.1 Opintotuki ...................................................................................................................... 11214.2 Terveydenhoito ............................................................................................................ 11214.3 Yliopistopastori ............................................................................................................. 11214.4 Nyyti ry .......................................................................................................................... 11215 TYÖNHAKUUN JA URAAN LIITTYVÄT PALVELUT ............................ 11315.1 Urapalvelut.................................................................................................................... 11315.2 Alumnitoiminta – yliopisto valmistumisen jälkeen ..................................................... 11316 MUITA PALVELUJA ............................................................................... 11416.1 Oikeudellista neuvontaa .............................................................................................. 11416.2 Tietotekniikkapalvelut .................................................................................................. 11416.3 Liikuntapalvelut ............................................................................................................ 11416.4 Yliopistopaino ............................................................................................................... 11417 OPISKELIJAJÄRJESTÖT ....................................................................... 11517.1 Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) ................................................................ 11517.2 Eläinlääketieteen kandidaattiyhdistys (EKY) ry......................................................... 11518 SÄÄDÖKSIÄ JA MÄÄRÄYKSIÄ ............................................................ 11718.1 Helsingin yliopiston opintosuoritusten arvostelua ja kuulusteluja sekäopintosuoritusten tutkintolautakuntaa koskeva johtosääntö ............................................. 11718.2 Eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkinnon pysyväismääräys.............. 12619 OPETTAJAT ............................................................................................ 131

1 HELSINGIN YLIOPISTO1.1 TehtäväHelsingin yliopisto on yksi maamme 16 yliopistosta. Yliopistojen tehtävät on määriteltyyliopistolaissa: ”yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä jataiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta, sekä kasvattaa nuorisoapalvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa”. Tutkimus ja opetus ovat yliopiston päätehtäviä.Yliopistolain muutos toi mukanaan myös kolmannen tehtävän. Yliopistojen tulee toimiavuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten vaikuttavuutta.Pyrkimys tietoon ja totuuteen on yliopiston toiminnan peruslähtökohta.Helsingin yliopisto on stragiassaan 2010 - 2012 määritellyt tehtäväkseen olla Suomenmonipuolisin tieteen, sivistyksen ja henkisen uudistumisen instituutio, tulevaisuudenrakentaja ja edelläkävijä.1.2 YksikötLähes 4 000 tutkijan ja opettajan yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja 17muulla paikkakunnalla. Opiskelijoita on 35 000, minkä lisäksi 30 000 osallistuuaikuiskoulutukseen.Helsingin yliopistossa on yksitoista tiedekuntaa. Keskustakampuksella sijaitsevat teologinen,oikeustieteellinen, humanistinen, käyttäytymistieteellinen ja valtiotieteellinen tiedekunta.Viikin kampukseen kuuluvat maatalous-metsätieteellinen, eläinlääketieteellinen, farmasian jabio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta. Lääketieteellinen tiedekunta sijaitsee Meilahdenkampuksella ja matemaattis- luonnontieteellinen tiedekunta Kumpulan kampuksella.Tiedekuntien lisäksi Helsingin yliopistossa on erillisiä laitoksia, joista suurin osa ontutkimuspainotteisia yksiköitä. Yliopistossa toimii myös erilaisia monitieteisiätutkimusverkostoja ja kampusyksiköitä sekä valtakunnallisia viranomaistehtäviä hoitaviayksiköitä. Helsingin yliopisto osallistuu myös muiden yliopistojen kanssa eri puolilla maatatoimivien yliopistokeskusten toimintaan.1.3 HallintoHelsingin yliopiston organisaatiorakenne on kolmiportainen. Yliopistotasoon kuuluvatyliopistokollegio, hallitus, rehtori, kansleri ja keskushallinto. Toisen tason muodostavattiedekunnat ja erilliset laitokset, ja kolmannen tason tiedekuntien ja erillislaitosten alaisetlaitokset ja yksiköt. Lisäksi yliopistossa toimii erilaisia verkostoja ja kampusyksiköitä.YliopistokollegioYliopistokollegio on yliopistoyhteisöstä muodostuva toimielin. Sen tärkeimpänä tehtävänä onpäättää hallituksen jäsenmäärästä ja toimikaudesta. Se valitsee myös hallituksen ns.ulkopuoliset jäsenet, vahvistaa tilinpäätöksen ja myöntää vastuuvapauden hallitukselle jarehtoreille.

HallitusHelsingin yliopiston ylin päättävä elin on hallitus. Se päättää yliopiston toiminnan keskeisistätavoitteista ja strategiasta. Hallitus valitsee myös yliopiston rehtorit. Helsingin yliopistonnykyisessä hallituksessa on 13 jäsentä, seitsemän yliopistoyhteisön sisältä ja kuusiulkopuolelta.KansleriHelsingin yliopiston kanslerin tehtävänä on edistää tieteitä ja yliopiston yhteiskunnallistavuorovaikutusta sekä valvoa yliopiston yleistä etua ja toimintaa. Helsingin yliopistonkanslerilla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa valtioneuvostossa käsiteltäessäHelsingin yliopistoa koskevia asioita. Kanslerina toimii teoreettisen filosofian professoriIlkka Niiniluoto.RehtoritRehtori johtaa yliopiston toimintaa ja vastaa yliopiston tehtävien tuloksellisesta,taloudellisesta ja tehokkaasta hoitamisesta. Rehtori vastaa hallituksessa käsiteltävien asioidenvalmistelusta, esittelystä ja täytäntöönpanosta. Rehtori edustaa yliopistoa sekä tehtäviinsäyliopistolain mukaan kuuluvissa asioissa että muissa yliopistoa koskevissa asioissa. Hänkuuluu yliopiston konsernijohtoon yhdessä hallituksen kanssa. Rehtorilla on oikeus olla läsnäja käyttää puhevaltaa yliopiston kaikkien toimielinten kokouksissa. Helsingin yliopistonrehtorina 1.1.2010 alkaneella viisivuotisella toimikaudella toimii siviili- ja kauppaoikeudenprofessori Thomas Wilhelmsson.Vararehtorit tukevat rehtoria yliopiston johtamisessa. Hallitus nimitti kaudelle 2010 - 2014rehtorin esityksestä neljä vararehtoria. Suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professoriUlla-Maija Forsberg toimii ensimmäisenä vararehtorina ja rehtorin varahenkilönä.Elintarvikehygienian professori Johanna Björkrothin tehtäväalueena ovat tutkimusasiat,tutkijankoulutusasiat ja innovaatiotoiminta. Maatalouspolitiikan professori Jukka Kola vastaaopetus- ja opintoasioista, tietohallinnosta ja elinikäisestä oppimisesta. Sisätautiopin professoriKimmo Kontulan tehtäväalueeseen kuuluu muun muuassa yhteiskunnallinen vuorovaikutus,varainhankinta ja suhteet sektoritutkimuslaitoksiin.Keskushallinto ja hallintojohtajaYliopiston keskushallinnon muodostavat rehtorin kanslia ja yliopistopalvelut. Rehtorinkanslian ja yliopistopalveluiden yhteisenä tehtävänä on luoda parhaat mahdollisetedellytykset yliopiston perustehtävien hoitamiselle. Hallintojohtaja johtaa yliopiston yleistähallintoa rehtorin tukena ja vastaa yliopiston hallinnon tuloksellisesta, taloudellisesta jatehokkaasta hoitamisesta sekä seuraa yliopistoa koskevia asioita ja tekee aloitteita yliopistonhallinnon kehittämiseksi. Helsingin yliopiston hallintojohtajana toimii oikeustieteenlisensiaatti, varatuomari Kari Suokko.Tiedekunta ja dekaaniYliopisto jakautuu tiedekuntiin ja laitoksiin tutkimuksen ja opetuksen järjestämistä varten.Tiedekunnat myöntävät tutkinnot opiskelijoille. Tiedekuntaa johtaa dekaani. Tiedekunnanmonijäseninen hallintoelin on tiedekuntaneuvosto, jonka tehtävänä on dekaanin johdollakehittää tiedekunnan toimintaa kokonaisuutena. Tiedekunnassa voi olla laitoksia, erillisiälaitoksia ja tiedekuntien yhteisiä laitoksia siten kuin hallitus päättää.2

2 ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTADekaani prof. Antti Sukura, puh. (09) 191 57150Varadekaanitprof. Olli Peltoniemi (tutkimus ja tutkijakoulutus),puh. (09) 191 40233dos. Mirja Ruohoniemi (perusopetus),puh. (09) 191 57164dos. Maria Wiberg (erikoistumiskoulutus jakansainväliset asiat), puh. (09) 191 57359Hallintopäällikkö Maija Halme, puh. (09) 191 57151Tiedekunnan kanslian opintoasiatOpintoasiainpäällikkö Sanna Ryhänen, puh. (09) 191 57155 (huone B227)Opintoasiainsuunnittelija Anu Aunela, puh. (09) 191 57157 (huone B229)Suunnittelija Päivi Ala-Poikela, puh. (09) 191 57153(huone B224)Suunnittelija Janna Koivisto, puh. (09) 191 57156 (huone B228)Suunnittelija Kristian Lindqvist, puh. (09) 191 57159(huone B218)Pedagoginen yliopistonlehtori Mirja Ruohoniemi, puh. (09) 191 57164(huone B216)Suunnittelija Leena Luukkanen, puh. (09) 191 57165(huone B217)Käyntiosoite: Viikin kampus, Agnes Sjöbergin katu 2,EE-talon 2. krs., huone B229Postiosoite:Eläinlääketieteellinen tiedekuntaPL 66, 00014 Helsingin yliopistoPuhelin (09) 191 57157Telefax (09) 191 57161Verkko-osoitewww.vetmed.helsinki.fiSuomessa eläinlääkärikoulutusta antaa ainoana yksikkönä Helsingin yliopistoon kuuluvaeläinlääketieteellinen tiedekunta. Eläinlääketieteellinen korkeakoulu perustettiin vuonna1945. Vuonna 1995 se liitettiin osaksi Helsingin yliopistoa. Eläinlääkäreidenperuskoulutuksen ja tutkimustoiminnan ohella tiedekunta huolehtii alan tieteellisestä jaammatillisesta jatko- ja täydennyskoulutuksesta. Opiskelijoita tiedekunnassa on noin 600,joista noin 400 suorittaa perustutkintoa. Tiedekunnan henkilökunnan määrä vuonna 2009 oli375.Eläinlääketieteellisen tiedekunnan perustehtäviä ovat tutkimus, tutkimukseen perustuvaopetus ja niihin liittyvä kliininen työ sekä elintarviketurvallisuuden hallintaan liittyvienkäytännön taitojen opettaminen. Helsingin yliopiston strategian mukaisesti tiedekunta luouutta tietoa ja tieteellistä ajattelutapaa. Tiedekunnan strategiset valinnat perustuvattutkimuksen ja opetuksen korkeaan laatuun. Eettiset näkökohdat otetaan huomioonperustehtävien hoidossa. Tiedekunta kouluttaa eläinlääkäreitä ja tutkijoita vastaamaanyhteiskunnan tarpeita. Tiedekunta turvaa monialaisen eläinlääketieteen osaamisen jakehittymisen Suomessa kouluttamalla opiskelijansa monipuolisiksi ja osaaviksieläinlääketieteen asiantuntijoiksi. Näin toteutuu eläinlääketieteen tehtävä vastata omaltaosaltaan eläinten ja ihmisten terveydestä ja hyvinvoinnista.3

Eläinlääketieteellinen tiedekunta on profiloitunut eläinten terveyden- ja sairaanhoitoon sekähyvinvointiin ja lisäksi eläinlääketieteen toimintakentässä ihmisten terveyden ja hyvinvoinninturvaamiseen ja elintarvikkeiden turvallisuuden varmistamiseen. Toiminta ei rajoituperinteiseen – ja edelleenkin tärkeään – sairaiden eläinten hoidon opettamiseen jatutkimiseen, vaan se on laaja-alaista tieteenalan perustutkimuksesta monipuolisiin käytännönsovellutuksiin. Alansa ainoana yksikkönä Suomessa tiedekunnan tutkimus- ja opetusvastuuon valtakunnallinen. Tutkimusyhteistyö on vilkasta sekä kotimaisten että ulkomaistentutkijoiden ja tutkimusverkostojen kanssa. Tiedekunta osallistuu aktiivisestieläinlääkärikoulutuksen kehittämiseen Euroopassa.Tiedekunta yhdistettiin 1.1.2010 yhdeksi talousvastuulliseksi yksiköksi, jolloin myös senlaitokset lakkautettiin ja niiden tilalle perustettiin osastot. Tiedekunnassa toimii neljä osastoasekä tiedekunnan alainen erillinen laitos Helsingin yliopiston Yliopistollinen eläinsairaala.Eläinsairaala toimii omana tiedekunnan alaisena talousvastuullisena yksikkönään.Yliopistollisen eläinsairaalan yksiköt ovat hevossairaala, pieneläinsairaala sekätuotantoeläinsairaala.Tiedekunta sijaitsee Viikin kampuksella ja Saarella Mäntsälässä. Viikissä Eläinlääke- jaelintarviketieteiden talossa (EE-talo) sijaitsevat elintarvikehygienian ja ympäristöterveydenosasto, eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto ja tiedekunnan kanslia. Lyhyen matkanpäässä EE-talosta Viikintien varressa sijaitsee kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osastoja Yliopistollisen eläinsairaala. Suurin osa kliinisestä opetuksesta tapahtuu Viikissä.Mäntsälässä sijaitsee kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto ja Yliopistolliseeneläinsairaalaan kuuluva tuotantoeläinsairaala.Tiedekunnan opetuksesta ja tutkimuksesta vastaavat seuraavat osastot ja yksiköt:Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto www.vetmed.helsinki.fi/elintar/ oppiaineet: elintarvikehygienia, ympäristöhygienia, elintarvike- jaympäristötoksikologia, lihantarkastus ja teurastamohygienia,ympäristöterveydenhuollon valvonta Osaston johtaja prof. Hannu Korkeala Osastosihteeri N.N., puh. (09) 191 57171 Käyntiosoite: Viikin kampus, EE-talo, Agnes Sjöbergin katu 2Eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto www.vetmed.helsinki.fi/pell/ oppiaineet: eläinlääketieteellinen anatomia ja kehitysbiologia, eläinlääketieteellinenbiokemia ja solubiologia, eläinlääketieteellinen fysiologia, eläinlääketieteellinengenetiikka, eläinlääketieteellinen mikrobiologia ja epidemiologia,eläinlääketieteellinen patologia ja parasitologia Osaston johtaja prof. Airi Palva Toimistosihteeri (opintoasiat) Ritva Katsuno, puh. (09) 191 57020 Käyntiosoite: Viikin kampus, EE-talo, Agnes Sjöbergin katu 2Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto www.vetmed.helsinki.fi/klel/4

oppiaineet: eläinlääketieteellinen farmakologia ja toksikologia, pieneläinten sairaudet,hevosten sairaudet, eläinlääketieteellinen kliininen diagnostiikka Osaston johtaja dos. Satu Sankari Opintoasiainsihteeri Janne Kettunen puh. (09) 191 57279 Käyntiosoite: Viikin kampus, Viikintie 49Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto www.vetmed.helsinki.fi/saari/ oppiaineet: kotieläinten lisääntyminen, tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoito,eläintenpito ja hyvinvointi Osaston johtaja prof. Timo Soveri Osastosihteeri Maarit Mäki, puh. (09) 191 40537 Osoite: Paroninkuja 20, 04920 SAARENTAUS (eläintenpidon ja hyvinvoinninoppiaine: Viikin kampus, Koetilantie 7) Osastoon kuuluu myös Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskusYliopistollinen eläinsairaala www.vetmed.helsinki.fi/yes/ maamme ainut eläinsairaala, joka toimii 24 tuntia vuorokaudessa vuoden jokaisenapäivänä opetussairaala, jossa eläinlääketieteen opiskelijat oppivat käytännön eläinlääkärintaitoja jatkokoulutuspaikka erikoistuville eläinlääkäreille sekä harjoittelupaikkapieneläinhoitajiksi opiskeleville hoitajille vuosittain sairaalassa hoidetaan noin 16 000 pieneläinpotilasta ja 2 200 hevospotilasta,Tuotantoeläinsairaalan poliklinikalla hoidetaan noin 1 500 pieneläintä jasairaalaosastolla on noin 300 potilasta, joista suurin osa on lypsylehmiä Eläinsairaalan johtaja Jussi Anttila puh. (09) 191 57293 Käyntiosoitteet: Pieneläinsairaala: Koetilantie 2, Helsinki, Hevossairaala:Koetilankuja 1, Helsinki, Tuotantoeläinsairaala: Leissantie 41, Mäntsälä5

3 OPISKELU3.1 Yliopiston lukuvuosi ja tiedekunnan opetuksen aikatauluYliopiston lukuvuosi alkaa elokuun 1. päivänä ja jatkuu aina seuraavan heinäkuun loppuun.Lukuvuodet vaihtuvat aina heinä-elokuun vaihteessa. Syyslukukausi alkaa 1.8. ja päättyy31.12., kevätlukukausi alkaa 1.1. ja päättyy 31.7.Yliopistossa annettava opetus on jaettu neljään seitsemänviikkoiseen opetusperiodiin, joita onkaksi sekä syys- että kevätlukukaudella. Neljäs periodi (kevätlukukauden toinen) sisältääkuitenkin pääsiäisviikon ja periodia on myös mahdollista pidentää kahdella viikollaesimerkiksi intensiivikurssien järjestämiseksi. Opetusperiodin opetuksella tarkoitetaankurssien opetusta, harjoitustöitä, kuulusteluja ja palautteita.Väliviikolla ei anneta kurssiopetusta. Silloin kuitenkin voidaan järjestää mm.tiedekuntatenttejä, rästitenttejä, tasokokeita tai tutkintoon kuuluvaa harjoittelua tailaboratoriotöitä. Väliviikolla voidaan lisäksi antaa tutkielman- ja opintojen ohjausta.Opiskelijalle väliviikko on hyvää aikaa itsenäiseen opiskeluun ja kirjallisiin töihin.Tiedekunnan opetuksen aikataulu lukuvuonna 2010 - 2011:Uusien opiskelijoiden orientoiva viikko on 30.8. - 3.9.Yliopiston avajaiset ovat 6.9.Syyslukukausi 2010I periodi 6.9. - 24.10.*Väliviikko 25.10. - 31.10.Eläinlääkäripäivät 1. - 3.12.Kevätlukukausi 2011III periodi 17.1. - 6.3.Väliviikko 7. - 13.3.IV periodi 14.3. - 22.5.*Syyslukukauden väliviikon aikana on pääsääntöisesti opetusta ja tauko opetuksessa ajoittuuEläinlääkäripäivien ajankohtaan. Eläinlääketieteellisen tiedekunnan 1. lukuvuoden, 4.lukuvuoden ja 5. lukuvuoden (klinikkaopetus) opetuksessa on käytössä ylläolevastapoikkeava aikataulu.Tarkemmat tiedot tiedekunnan opetuksen aikataulusta eri lukuvuosina löytyvät Almasta:Eläinlääketieteellinen tiedekunta -> Perusopinnot -> Lukujärjestykset ja tentit.3.2 Ilmoittautuminen yliopistoonKaikkien tutkinto-opiskelijoiden on ilmoittauduttava jokaisena lukuvuonna joko läsnä- taipoissaolevaksi. Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden ilmoittautuminen hoidetaantiedekunnassa kirjoittautumisen yhteydessä. Ilmoittautumisaika lukuvuodelle 2010 - 2011 on1.5. - 31.8.2010.6

Perustutkinto-opiskelijat kuuluvat ylioppilaskuntaan (HYY) ja heidän on maksettava HYY:njäsenmaksu. Jatkotutkinto-opiskelijalle jäsenyys on vapaaehtoinen. Jos opiskelijalla onopiskeluoikeus sekä perus- että jatkotutkintoon, on maksettava perustutkinto-opiskelijanjäsenmaksu.Etappi eli tutkintojen valmistumisen seuranta- ja tukijärjestelmä muodostuu viidestätarkistuspisteestä. Tarkistuspisteissä otetaan yhteyttä niihin opiskelijoihin, joilla ei olekertynyt opiskelijarekisteriin edistymistavoitteiden mukaista määrää opintopisteitä tai jotkaeivät ole suorittaneet tutkintoaan tavoiteajassa. Etappi-seurannassa tai jatko-opiskelijanrekisteriseurannassa oleva opiskelija ei voi ilmoittautua läsnäolevaksi ennen kuinopintosuunnitelma on hyväksytty tiedekunnassa ja kirjattu opiskelijarekisteriin.Poissaoloilmoituksen voi kuitenkin jättää ilmoittautumisaikana. Rajauslain piirissä olevaopiskelija ei voi ilmoittautua lainkaan, ennen kuin on saanut jatkoatutkinnonsuoritusoikeuteensa. (Laki yliopistolain muuttamisesta 556/2005.)Läsnäolevaksi ilmoittautuminen onnistuu reaaliaikaisesti WebOodissa(www.helsinki.fi/weboodi). Läsnäoloilmoittautuminen kirjautuu automaattisesti myös silloin,jos maksaa jäsenmaksun pankkiin ja käyttää opiskelijanumeroa viitteenä. Ilmoittautuminenkirjautuu parin pankkipäivän viiveellä. Jos maksaa yhden lukukauden maksun, Oodi kirjaasen automaattisesti syyslukukaudelle. Jos on tarkoitus ilmoittautua ainoastaankevätlukukaudelle 2011, tulee tästä ilmoittaa erikseen opiskelijaneuvontaan.Opiskelijan tulee käydä ilmoittautumassa henkilökohtaisesti - viimeistään 31.8.2010 - siinätapauksessa, että hän maksaa HYY:n jäsenmaksun käyttäen viitteenä ns. yleistä viitenumeroa(28 04990). Ilmoittautumispaikat löytyvät yleisen opiskelijaneuvonnan Alma-sivuilta.Poissaolevaksi voi ilmoittautua joko WebOodissa tai opiskelijaneuvonnan palvelupisteisiinsähköpostitse (tarvitaan opiskelijanumero tai syntymäaika), puhelimitse taihenkilökohtaisesti.Tarkemmat ilmoittautumisohjeet löytyvät Helsingin yliopiston www-sivuilta ja Almastaosoitteista:http://www.helsinki.fi/opiskelu/lukuvuosi_ilmoittautuminen.htmlhttps://alma.helsinki.fi/doclink/566913.3 Ilmoittautuminen kursseille ja tentteihinKaikkeen eläinlääketieteellisen tiedekunnan opetukseen ja tentteihin tulee ilmoittautuasähköisesti WebOodin (www.helsinki.fi/weboodi) kautta. Ilmoittautuminen lukuvuoden 2010- 2011 opetukseen on tehtävä 1.7. - 30.9. välisenä aikana. Ilmoittautuminen on kuitenkintehtävä syksyn ensimmäisille kursseille ennen opetuksen alkua. Ilmoittautumalla ajoissavarmistaa paikkansa ryhmätöissä, saa kaiken kurssiin liittyvän informaation, liitetään mukaankurssien oppimisalustoille ja varmistaa opintsuoritusten rekistöinnin ajoissaopintosuoritusrekisteriin. Kurssi-ilmoittautuminen sisältää samalla myös ilmoittautumisenkurssin varsinaiseen tenttiin. Jos opiskelija tarvitsee vamman tai sairauden takiaerityisjärjestlyjä tenttitilaisuudessa, asiasta on mainittava ilmoittautumisen yhteydessälisätiedot-kohdassa.7

Uusintatentteihin tulee ilmoittautua aina erikseen. Uusintatentteihin ilmoittautuminen päättyy7 päivää ennen tenttiä. Tiedekunnan yleiset uusintatenttipäivät löytyvät WebOodista jaosoitteesta: alma.helsinki.fi > Eläinlääketieteellinen tiedekunta > Perusopinnot >Lukujärjestykset ja tentit.Ilmoittautuminen sujuu helpoiten WebOodissa tämän opinto-oppaan sähköisen version(Eläinlääketieteen opinto-opas 2010 - 2011) Tutkintorakenne -välilehden kautta.Vaihtoehtoisista kursseista ja niille ilmoittautumisesta tiedotetaan loka-marraskuussaAlmassa: Eläinlääketieteellinen tiedekunta -> Perusopinnot. Vaihtoehtoisilla kursseilla onrajoitettu osallistujamäärä ja kursseille ilmoittautuu yleensä enemmän opiskelijoita kuin niillevoidaan ottaa. Tämän takia on erittäin tärkeää, että opiskelija peruu ilmoittautumisen ajoissa,jos ei voikaan ottaa paikkaa vastaan. Sitova ilmoittautuminen ajoissa on tärkeää myös kurssinkäytännönjärjestelyiden kannalta ja sillä on vaikutusta siihen järjestetäänkö kurssia.Kurssi- ja tentti-ilmoittautumiseen liittyvissä kysymyksissä lisätietoja antaa tiedekunnankansliasta opintoasiainsuunnittelija Anu Aunela, puh. 09-191 57157.3.4 Opintosuoritusten arvosteluOpintosuoritukset arvostelee opintojaksosta vastaava opettaja. Arvostelijan on viipymättätoimitettava opintosuoritustiedot ao. osaston toimistoon rekisteröintiä varten.Opintosuoritukset arvostellaan asteikolla hyväksytty/hylätty tai 0-5 (5=erinomainen,4=kiitettävä, 3=hyvä, 2=tyydyttävä, 1=välttävä, 0=hylätty). Kandidaatin tutkintoon kuuluvaopinnäytetyö arvostellaan asteikolla 0-5. Lisensiaatin tutkintoon kuuluva tutkielmaarvostellaan kahdeksanportaisella asteikolla (improbatur, approbatur, lubenter approbatur,non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cumlaude approbatur tai laudatur). Opintokokonaisuuksista annetaan pääsääntöisestiloppuarvosana (5=erinomainen, 4=kiitettävä, 3=hyvä, 2=tyydyttävä, 1=välttävä, 0=hylätty),jonka muodostuminen on selostettu tarkemmin kunkin opintokokonaisuuden yhteydessä.3.5 Opintosuoritusten rekisteröintiOpintosuoritukset tallennetaan Opiskelun ja opetuksen tuen tietojärjestelmään (OODI).Tallennuksesta huolehtii opintojaksosta vastaavan osaston toimisto ja tiedekunnan kanslia: Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto: osastosihteeri N.N. Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto: opintoasiainsihteeri Janne Kettunen Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto: osastosihteeri Maarit Mäki Eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto: toimistosihteeri Ritva Katsuno Eläinlääketieteellinen tiedekunta: opintoasiainsuunnittelija Anu AunelaTiedekunnan kanslian opintoasiainsuunnittelija huolehtii rekisteröinnistä opintojenhyväksilukemisten, valinnaisten harjoitteluiden, kandidaatin tutkielman, lisensiaatintutkielman, kypsyysnäytteen, seminaarityöskentelyn ja perusopintojen osalta lukuun ottamattakieliopintoja. Ongelmatapauksissa voi ottaa yhteyttä tiedekunnan kanslianopintoasiainsuunnittelija Anu Aunelaan, anu.aunela@helsinki.fi, puh. (09) 191 57157.8

Opiskelijan on oikeusturvansa vuoksi syytä ajoittain tarkistaa opintosuoritusotteensa.Suoritukset voi tarkistaa WebOodista: www.helsinki.fi/weboodi.Epävirallinen opintosuoritusote kelpaa yliopiston sisäisessä käytössä. Epävirallisen otteenvoivat tilata verkosta Helsingin yliopiston läsnäolevat tutkinto-opiskelijat, joilla onvoimassaoleva käyttäjätunnus yliopiston verkkoon. Ote tilataan WebOodin kautta ja setoimitetaan 1,5 h kuluttua tilauksesta WebOodin etusivulle. Tilauksen saapumisestalähetetään sähköposti tilaajan sähköpostiosoitteeseen, joka on muotoaetunimi.sukunimi@helsinki.fi.Läsnäoleva opiskelija saa yhden virallisen maksuttoman opintosuoritusotteen lukukaudessa.Opintosuoritusotteen voi noutaa tiedekunnan kanslian opintoasioista tai jostainopiskelijaneuvonnan palvelupisteestä. Lisäkappaleet (kotimaassa noudettaessa taipostitettaessa) 4 euroa/kpl, ulkomaille postitettaessa 8 euroa/kpl, otteen skannaus jalähettäminen sähköpostitse maksullisen otteen yhteydessä 2 euroa. Tilausohjeet löytyvätAlmasta: alma.helsinki.fi > Opiskelu, tuet ja palvelut > Opintopalvelut ja kansainväliset asiat> Rekisteri- ja weboodipalvelut > Opintosuoritusote.3.6 OpiskelijapalauteEläinlääketieteellisessä tiedekunnassa on käytössä koko eläinlääketieteen lisensiaatinkoulutusohjelman opinnot kattava palautejärjestelmä, jonka tavoitteena on toiminnan jatkuvakehittäminen. Palautetta kerätään sekä opintojaksoista että laajemmista kokonaisuuksistakuten lukuvuosista. Opintojaksoja koskeva palaute keskittyy oppimiseen, opetukseen,yksittäisten jaksojen toimivuuteen ja kuormittavuuteen. Laajempia kokonaisuuksia koskevapalaute keskittyy opetussuunnitelmaan ja sen toimivuuteen, opintojen kuormittavuuteen jaohjaukseen. Opiskelijalla on myös jatkuva palautteenantomahdollisuus sähköpostitse,suullisesti tai verkko-oppimisalustalla suoraan vastuuopettajille. Palautejärjestelmä onkuvattu tiedekunnan opintosivulla almassa: Tiedekunta -> PerusopinnotOpinnoista saatava palaute ja tiedot valmistuvien opiskelijoiden työllisyystilanteesta ovatarvokkaita yliopistolle. Tiedekunnasta valmistuvia pyydetäänkin täyttämään yliopistonurapalveluiden kysely. Kyselyn avulla tiedekunta saa arvokasta palautetta, jota hyödynnetäänopetuksen kehittämistyössä ja muut opiskelijat saavat tärkeää tietoa erilaisistatyöllistymismahdollisuuksista. Kyselyn voi täyttää heti tutkinnon suorittamisen jälkeen ja sentäyttäminen vie noin 15 minuuttia. Kyselyn voi täyttää osoitteessawww.helsinki.fi/tyoelamapalaute. Lisätietoja kyselystä: urapalvelut@helsinki.fi, puh. (09)191 22125.3.7 Opiskelijan oikeusturvaOpiskelijan oikeusturvasta, mm. opintosuoritus ja opiskelijan tiedonsaantioikeus sekäopintosuorituksen arvostelun oikaiseminen, on säädetty yliopistoasetuksen (115/98) 4.luvussa seuraavaa:(kuulustelun) arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti taikirjallisesti oikaisua arvostelun suorittaneelta opettajalta ja syventäviin opintoihinkuuluvan tutkielman arvostelusta kirjallisesti yliopiston määräämältä hallintoelimeltä9

oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, josta opiskelijalla onollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminenomalta kohdaltaan tietoonsaoikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi saattaa asiantutkintolautakunnan tai yliopiston määräämän hallintoelimen käsiteltäväksi 14 päivänkuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedonHelsingin yliopiston määräykset opintosuorituksen arvostelun oikaisemisesta löytyvätopintosuoritusten arvostelua ja kuulusteluja sekä opintosuoritusten tutkintolautakuntaakoskevan johtosäännön 7 luvusta:(kuulustelun) arvostelusta annettuun opettajan oikaisupäätökseen tyytymätön voihakea oikaisua opintosuoritusten tutkintolautakunnaltasyventävien opintojen tutkielman arvosteluun tyytymätön voi hakea oikaisuaensivaiheessa tiedekuntaneuvostolta ja tämän päätöksestä edelleen opintosuoritustentutkintolautakunnaltaOpintosuoritusten tutkintolautakunnan tehtävänä on käsitellä muutoksenhakuasteenayliopistoasetuksen 17§:n ja 18§:n mukaisia oikaisupyyntöjä ja muistutuksia sekä tehdäaloitteita ja antaa lausuntoja opiskelijoiden oikeusturvaa koskevissa kysymyksissä.Opintosuoritusten tutkintolautakunnasta ja opiskelijoiden oikeusturvasta määrätääntarkemmin johtosäännössä. Lisätietoja: alma.helsinki.fi > Opiskelu, tuet ja palvelut >Opinnot, opetus ja tutkinnot > Oikeusturva.10

3.8 Opiskelutapaturmien korvaaminenTyötapaturmalla tarkoitetaan tapaturmaa, joka aiheuttaa ruumiinvamman tai sairauden ja jokaon sattunut työssä tai työstä johtuvissa olosuhteissa. Työmatkalla sattuva tapaturma on myöstyötapaturma. IF Vahingonvakuutusyhtiö Oy korvaa yliopistoon palvelusuhteessa olevillesattuneet työtapaturmat. Sama koskee kenttätyössä tai laboratoriossa pakollista harjoitteluasuorittavia opiskelijoita. Lisäksi tiedekunta on hankkinut ryhmätapaturmavakuutuksen vaihtoopiskelijoille.Työtapaturman tai läheltä piti tilanteen sattuessa vahingoittuneen opiskelijantulee tehdä viipymättä työtapaturmailmoitus. Vahinkoilmoitukset lähetetään sähköisesti IFVahinkovakuutusyhtiöön.Yliopistollisessa eläinsairaalassa vakavan työtapaturman sattuessa opiskelija ohjataan Töölönsairaalan tapaturma-asemalle, Töölönkatu 40, puh. (09) 471 87352. Kuljetussairaankuljetusautolla tai taksilla tapauksesta riippuen. Eläinsairaalasta lähtee saattajatarvittaessa mukaan. Taksimatkasta on syytä ottaa kuitti. Sairaankuljetusauto: kiireellisetsairaustapaukset puh. 112 ja kiireettömät puh. (09) 394 600. Työtapaturmatapauksissaopiskelijalla ei tarvitse olla rahaa lääkäriin mennessään. Opiskelijalle sattuneet vähemmänkiireelliset työtapaturmatapaukset hoidetaan ensisijaisesti virka-aikana YTHS:n vastaanotolla:Töölössä (Töölönkatu 37 A, tiedustelut puh. 046-7101027 klo 8-12, muuna aikana 049-7101040). Hoitoa voi myös hakea lähimmästä terveyskeskuksesta ja tarvittaessa yksityiseltälääkäriasemalta, tällainen on esimerkiksi Mehiläinen 24 h, Runeberginkatu 47 A, puhelin(010) 414 4444.Yliopistollisessa eläinsairaalassa vahinkoilmoitukset hoidetaan käytännössä seuraavasti:ARKIPÄIVINÄ1. Arkipäivinä toimistoaikoina vahingoittunut tulee henkilökohtaisesti hallintoon javahinkoilmoitus tehdään yhdessä toimistopäällikkö Anne Nevan (ensisijaisesti) taihenkilöstösihteeri Eine Haakanan (varalla) kanssa.2. Vakuutustodistus annetaan tässä yhteydessä vahingoittuneelle hoitopaikkaa varten.ILTAISIN, YÖLLÄ JA VIIKONLOPPUINA1. Vahingoittunut täyttää paperille sisäisen ilmoituksen työtapaturmasta. Lomake löytyyAlmasta eläinsairaalan sivuilta kohdasta Hallinto ja henkilöstö -> Työtapaturmaohjeet ja niitäon myös postihuoneen työtapaturmakansiossa. Lomakkeen kaikki kohdat on täytettävähuolellisesti.2. Lomake palautetaan Anne Nevan tai Eine Haakanan postihuoneessa olevaan lokeroon.3. Vakuutustodistus lähetetään hoitopaikkaan jälkikäteen. Vahingoittuneet tulee pyytäähoitopaikasta yhteystiedot vakuutustodistuksen lähettämistä varten.Lisätietoja antavat toimistopäällikkö Anne Neva, anne.neva@helsinki.fi, puh. 09 191 57286 jahenkilöstösihteeri Eine Haakana, eine.haakana@helsinki.fi, puh. 09 191 57283.Maatilaharjoittelun, tarkastuseläinlääkäriharjoittelun, ympäristöterveydenhuollon jaulkomailla suoritettavan harjoittelun osalta tapaturma-asioissa lisätietoja saa tiedekunnanopintoasiainpäälliköltä (sanna.ryhanen@helsinki.fi, puh. 09-191 57155) tai kansainvälistenasioiden suunnittelijalta (janna.koivisto@helsinki.fi, puh. 09-191 57156).11

4 OPINTOJEN OHJAUS, HOPS JA ETAPPIEläinlääketieteellinen tiedekunta järjestää opiskelijoille opinto-ohjausta, jonka tavoitteena ontoivottaa opiskelija tervetulleeksi yliopistoyhteisöön sekä tukea opiskelijan oppimisprosessiaja opintojen sujuvaa etenemistä koko opiskelun ajan.Uusille opiskelijoille pyritään antamaan valmiudet yliopisto-opiskeluun syyslukukaudenalussa järjestettävällä opintojaksolla 90027 Opiskeluun valmentava opetus. Uudelleopiskelijalle on nimetty oma tuutori, joka on vanhemman vuosikurssin opiskelija.Tuutorryhmätoiminnan tavoitteena on tutustuttaa uudet opiskelijat yliopistoon, tiedekuntaanopiskeluympäristönä ja auttaa alkuvaiheen kysymyksissä. Vertaistuutoroinnin, pidemmälleehtineiden opiskelijoiden antaman opintojen ohjauksen, sekä opettajien tuen avulla pyritääntakaamaan opintojen sujuva eteneminen, oppimisen syventäminen sekä tiedeyhteisöönsitoutuminen.Henkilökohtainen opintosuunnitelma eli hops on otettu käyttöön 1.8.2005 alkaen Helsinginyliopiston siirryttyä uuteen tutkintojärjestelmään. Hopsin tavoitteena on helpottaa opintojensuunnittelua ja sen laatimisesta tulee kaikilla opiskelijoilla osa opintoja.Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa opiskelija laatii niin sanotun avoimen hopsin(eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin portfolio).Etappi on Helsingin yliopiston opintojen seuranta- ja tukijärjestelmä. Opintojen etenemistäseurataan viidessä tarkistuspisteessä opintopistekertymän avulla ja tuetaanopintosuunnitelman ja ohjauksen keinoin. Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa Etapintarkistuspisteet ovat seuraavat:1. etappi kandidaatin tutkinnon 1. lukuvuosi, maaliskuun loppu (opiskelijalla tulisi olla30 opintopistettä suoritettuna)2. etappi kandidaatin tutkinnon 3. lukuvuoden III periodin loppu (opiskelijalla tulisi olla120 opintopistettä suoritettuna)3. etappi kandidaatin tutkinnon aloittamisesta kulunut 3, 5 vuotta, 4. lukuvuodensyyslukukauden loppu (opiskelijalla tulisi olla kandidaatin tutkinto valmis)4. etappi lisensiaatin tutkinnon 2. lukuvuoden syyslukukauden loppu (opiskelijalla tulisi50 opintopistettä suoritettuna, 1. lukuvuoden kliiniset opinnot)5. etappi lisensiaatin tutkinnon aloittamisesta kulunut 3,5 vuotta, 4. lukuvuodensyyslukukauden loppu (opiskelijalla tulisi olla lisensiaatin tutkinto valmis)Etapin tarkistuspisteissä tehdään poiminta opintosuoritusrekisteristä ja poimintaan jäänytopiskelija tekee opintosuunnitelman, jonka hyväkyy 1. etapissa eläinlääketieteellistenbiotieteiden osaston ohjaava opettaja, 2. etapissa opintoasiainpäällikkö, 3. etapissaopintoasiainpäällikkö, 4. etapissa kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osaston opintojenohjauksesta vastaava opettaja ja 5. etapissa elintarvikehygienian ja ympäristöterveydenosaston opintojen ohjauksesta vastaava opettaja tai opintoasiainpäällikkö.Opintosuunnitelman hyväksyjä antaa myös opintojen ohjausta ja voi tarvittaessa ohjataopiskelijan tiedekunnan pedagogisen yliopistonlehtorin vastaanotolle. Tällöinopintosuunnitelman hyväksyy pedagoginen yliopistonlehtori. Hyväksytty opintosuunnitelmaon edellytyksenä opiskelijan lukuvuosi-ilmoittautumiselle.Opintoneuvontaa voi saada usealta taholta. Pääsääntöisesti sitä on kuitenkin haettava itse,sillä yliopistossa korostuu opiskelijan oma vastuu opinnoistaan. Monet vastaan tulevat12

ongelmat voi selvittää tutustumalla vuosittain ilmestyvään eläinlääketieteen koulutusohjelmanopinto-oppaaseen sekä yliopiston ja tiedekunnan intranet- ja www-sivuihin. Tiedekunnanopintosivut löytyvät Almasta: Tiedekunta > Perusopinnot.Opintojen ohjausta ja opintoneuvontaa saakyseisen opintojakson vastuuopettajaltatiedekunnan kanslian opintoasioista ja osastojen toimistoista opintoasioita hoitaviltahenkilöiltäohjaavilta opettajilta: eläinlääketieteellisten biotieteiden osaston opintoihin liittyenyliopistonlehtori Sami Junnikkalalta (sami.junnikkala@helsinki.fi), kliinisen hevos- japieneläinlääketieteen osaston opintoihin liittyen ELT Misse Väisäseltä(misse.vaisanen@helsinki.fi), kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osaston opintoihinliittyen Eeva Mustoselta (eeva.a.mustonen@helsinki.fi) ja elintarvikehygienian jaympäristöterveyden osaston opintoihin liittyen yliopisto-opettaja Riikka Laukkaselta(riikka.laukkanen@helsinki.fi)tiedekunnan pedagogiselta yliopistonlehtorilta Mirja Ruohoniemeltä,mirja.ruohoniemi@helsinki.fi. Pedagoginen yliopistonlehtori ohjaa poikkeuksellistaopintosuunnitelmaa noudattavia opiskelijoita, sekä niitä, joiden opinnot ovatviivästyneet tai uhkaavat viivästyä. Hän antaa myös Hops- ja Etappi-ohjausta.4.1 OpintopsykologitOpintopsykologit tarjoavat ohjausta Helsingin yliopiston perustutkinto-opiskelijoille, jotkakaipaavat tukea opiskelutaitoihin, motivaatioon, ajankäyttöön, jaksamiseen tai tutkielmientekoon liittyvissä kysymyksissä. Ohjausta annetaan ryhmissä tai yksilöllisesti. Lisätiedotalma.helsinki.fi > Opiskelu, tuet ja palvelut > Opiskelijan tuet, arki ja hyvinvointi >Hyvinvointi ja terveys > Opintopsykologit tai sähköpostitse opintopsykologi@helsinki.fi.4.2 Tiedekunnan kanslian opintoasiatKanslian opintoasiat sijaitsee Eläinlääke- ja elintarviketieteiden talon 2. kerroksessa japalvelee opiskelijoita maanantaista torstaihin klo 9-15.Opintoasiainsuunnittelija Anu Aunelan (anu.aunela@helsinki.fi, puh. 191 57157, huoneB229) puoleen voi kääntyä mm. seuraavissa asioissa: yleinen opintoneuvonta valmistumiseen liittyvät kysymykset valinnaiset harjoittelut väliaikaiset ammatinharjoittamisoikeudet opintojen hyväksilukeminenOpintoihin liittyvät lomakkeet löytyvät Almasta: Tiedekunta > Perusopinnot > Lomakkeet.Opintoasiainsuunnittelijan lisäksi muilta kanslian opintoasioissa työskenteleviltä henkilöiltäsaa opintoneuvontaa seuraavasti:eläinlääketieteen koulutusohjelman opintoihin liittyvät kysymykset,opintoasiainpäällikkö Sanna Ryhänen (ks. yhteystiedot luvusta 2)13

kansainväliseen opiskelijavaihtoon ja laillistumiskoulutukseen liittyvät kysymyksetsuunnittelija Janna Koivisto (ks. yhteystiedot luvusta 2)tieteelliseen jatkotutkintoon, erikoistumiskoulutukseen ja täydennyskoulutukseenliittyvät asiat, suunnittelija Päivi Ala-Poikela (ks. yhteystiedot luvusta 2)opiskelijavalintoihin liittyvät kysymykset henkilöstöasiantuntija Marjo Puputti4.3 OpiskelijapalvelutOpiskelijaneuvonnan palvelupisteet keskustakampuksella ja Viikissä sekä Kumpulankampuksen palvelupiste matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opintotoimistossapalvelevat kaikkien tiedekuntien opiskelijoita. Eläinlääketieteellisen tiedekunnan opiskelijatvoivat noutaa opinto-oppaan, lukuvuositarran ja ylioppilaskunnan kalenterin, hoitaalukuvuosi-ilmoittautumiset sekä saada erilaisia opiskeluun liittyviä todistuksia (mm. läsnäolo-, poissaolotodistukset, opintosuoritusotteet) opiskelijaneuvonnan palvelupisteistä. Sieltä saamyös opintotukineuvontaa.Viikin palvelupiste, Biokeskus 1 (Viikinkaari 9), postiosoite: PL 56, 00014 Helsinginyliopisto, p. (09) 1915 9481. Tarkat tiedot palveluista ja aukioloajoista ks. Alma.Keskustan palvelupiste, Fabianinkatu 33, 1. krs, postiosoite: PL 3, 00014 Helsinginyliopisto, p. (09) 1912 2244. Tarkat tiedot palveluista ja aukioloajoista ks. Alma.Kumpulan palvelupiste, Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opintotoimisto(Jyrängöntie 2), postiosoite: PL 44, 00014 Helsingin yliopisto, p. (09) 1915 0066 ja 19150065. Avoinna ma–pe 10.00–15.00 tai sopimuksen mukaan.Sähköposti: neuvonta@helsinki.fiInternet: www.helsinki.fi/neuvontaIntranet: alma.helsinki.fi > Opiskelu, tuet ja palvelut > Opintopalvelut ja kansainväliset asiat> Neuvonta- ja ohjauspalvelut.4.4 Helsingin yliopiston kielikeskuksen opintoneuvontaItseopiskeluOppimiskeskus Aleksandria, Fabianinkatu 28, 1. krs, puh. (09) 191 23231, sähköposti:itseop@kielikeskus.helsinki.fi.Itseopiskelutiloissa voi opiskella kieliä monimuotoisesti kirjojen, videoiden, äänitteiden,tietokoneohjelmien, verkko-ohjelmien ja satelliittitelevision avulla.Itseopiskeluhenkilökunta ja opettajatuutorit ohjaavat opiskelua ja auttavat käytännönkysymyksissä. Lisätietoja Almasta https://alma.helsinki.fi/window/151 tai itseopiskelunverkkosivuilta www.helsinki.fi/kksc/itseopiskelu.Helsingin yliopiston kielikeskusFabianinkatu 26 (PL 4)00014 Helsingin yliopistoOpintotoimisto puh. (09) 191 23359 ja 191 22690.sähköposti: kielikeskus-neuvonta@helsinki.fi, lisätietoja Almassa:https://alma.helsinki.fi/tab/14614

5 ELÄINLÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN TUTKINTO5.1 TavoiteEläinlääketieteen lisensiaatin tutkinnon tavoitteet:monipuoliset perustiedot niistä tieteenaloista, joihin eläinlääkärin toiminta perustuuvalmiudet itsenäiseen ja kriittiseen sekä tieteellisesti ja eettisesti perusteltuunratkaisujen tekoonvalmiudet monipuoliseen viestintään ja yhteistyöhönvalmiudet eläinlääketieteellisten ammattitehtävien suorittamiseen ja itsenäiseeneläinlääkärin toimen harjoittamiseenvalmiudet alan kehityksen seuraamiseen ja jatkuvaan oppimiseenvalmiudet tieteelliseen ja ammatilliseen jatkokoulutukseen.Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinto antaa tiedolliset ja taidolliset valmiudet tulla Suomenlainsäädännön mukaisesti laillistetuksi eläinlääkäriksi ja toimia EU:n säädösten tarkoittamanavirallisena eläinlääkärinä eläinlääketieteen eri osa-alueilla.5.2 Rakenne ja sisältöEläinlääketieteen koulutusohjelmaan kuuluvat eläinlääketieteen kandidaatin jaeläinlääketieteen lisensiaatin tutkinnot. Eläinlääketieteen kandidaatin tutkinto (ELK) onlaajuudeltaan 180 opintopistettä (op) ja siihen johtava koulutus järjestetään siten, että sen voisuorittaa kolmessa vuodessa. Kandidaatin tutkinto koostuu perus- ja aineopinnoista,harjoittelusta ja 6 opintopisteen laajuisesta opinnäytetyöstä.Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinto (ELL) on laajuudeltaan 180 op. Se suoritetaanvälittömästi kandidaatin tutkinnon jälkeen ja järjestetään siten, että sen voi suorittaa kolmessavuodessa. Lisensiaatin tutkinto koostuu perus-, aine- ja syventävistä opinnoista sekäharjoittelusta. Tutkintoon kuuluu 20 tai 25 opintopisteen laajuinen syventävien opintojentutkielma.Opintojen mitoituksen peruste on opintopiste. Opintojaksot pisteytetään niiden edellyttämäntyömäärän mukaan. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. Opintojaksot ovat pakollisia, vaihtoehtoisia taivapaasti valittavia.Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinnon jälkeen tiedekunnassa on mahdollista suorittaaeläinlääketieteen tohtorin tutkinto (ELT). Tiedekunnassa voi suorittaa myös filosofiantohtorin tutkinnon. Nämä ovat tieteellisiä jatkotutkintoja. Eläinlääketieteen tohtorin tutkintokoostuu yleisopinnoista (7 op), tutkimusalakohtaisista opinnoista (23 op) ja väitöskirjatyöstä,jota on puolustettava julkisesti.Ammatillisena jatkotutkintona voi suorittaa erikoiseläinlääkärin tutkinnon. Eläinlääketieteenlisensiaatin tutkinnon suorittanut laillistettu eläinlääkäri voi erikoistua pieneläinsairauksiin,hevossairauksiin, tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoitoon, tarttuviin eläintauteihin,ympäristöterveydenhuoltoon ja elintarviketuotannon hygieniaan.15

5.3 Opintojen suoritusjärjestysYksittäisten oppiaineiden ja opintokokonaisuuksien sisäiset suoritusjärjestystä koskevat asiatlöytyvät kyseisen opintojaksokuvauksen kohdalta.Neljäs lukuvuosiTerve kotieläin –kokonaisuuden ja eläinlääketieteellisen mikrobiologian tulee olla suoritettuennen neljännen lukuvuoden aloittamista.Viides lukuvuosiVanhan tutkintorakenteen mukaisesti opiskelevat: Kliinisten aineiden opintojaksojenkuulustelut tulee suorittaa viimeistään viidennen lukuvuoden syyslukukauden aikana.Klinikkatyöskentelyn jatkaminen kevätlukukaudella edellyttää, että kliinisten aineidenopintojaksot (ei kuitenkaan lopputentit), lääkkeiden käyttö ja määrääminen –opintojakso (ent.reseptioppi) ja farmakologian ja toksikologian perusjakso on suoritettu. Klinikkaharjoittelun(=amanuenssuuri) suorittamiseen ei tenttisuorituksilla ole merkitystä.Kliinisten aineiden uudistuvien opintokokonaisuuksien (blokit) kuulustelut tulee ollasuoritettuna siinä vaiheessa, kun opiskelija on tehnyt yhden klinikkakierron mukaisesti yhdenjakson jokaisella osastolla ja hänellä on ollut mahdollisuus varsinaisen tentin lisäksi kahteenuusintatenttiin (1.12. mennessä). Muutos koskee uuden tutkintorakenteen mukaisestiopiskelevia sekä niitä vanhan tutkintorakenteen mukaisesti opiskelevia, jotka suorittavatlukuvuodesta 2007-2008 lähtien neljännen lukuvuoden kliinisten aineidenopintokokonaisuudet.Kuudes lukuvuosiVanhan tutkintorakenteen mukaisesti opiskelevat: Elintarvike- ja ympäristöhygienianopintojen jatkamisen edellytyksenä on, että eläinlääketieteellinen patologia, mikrobiologia jaimmunologia, lihantarkastustekniikka ja lihantarkastus on suoritettu.Uuden tutkintorakenteen mukaisesti opiskelevat: Kandidaatin tutkinnon tulee olla suoritettu.Poikkeaminen opinto-oppaassa kuvatusta suoritusjärjestyksestä edellyttääopintoasiainpäällikön ja pedagogisen yliopistonlehtorin hyväksymää suunnitelmaa (HOPS).16

6 ELÄINLÄÄKETIETEEN KOULUTUSOHJELMA6.1 Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoPerusopinnot Laajuus Ajankohta SivuOpiskeluun valmentava opetus 2 op 1. lkv. 18Eläinlääketieteen kandidaatin portfolio 2 op 1., 2. ja 3. lkv. 18Tieto- ja viestintätekniikan käyttö19Tvt-ajokorttiIntegroidut tvt-opinnot*3 op2 op1. lkv3. lkvÄidinkielen viestintäopinnot 3 op 1., 2. ja 3. lkv 20Vieraan kielen opinnot (englanti) 3 op 1. ja 2. lkv 20Toinen kotimainen kieli (ruotsi/suomi) 4 op 2. lkv 22Eläinlääkärin etiikka ja eläinsuojelu 3 op 2. ja 3. lkv 24Eläinlääkäri virkamiehenä 2 op 3. lkv 24Opiskelijan kasvu tiedeyhteisön jäseneksi 2 op 2. ja 3. lkv 25Aineopinnot Laajuus Ajankohta SivuTerve kotieläin -opinnotMolekyylit, solut ja kudoksetTuki- ja liikuntaelimistö sekä hermostoVerenkierto ja hengitysRuoansulatus ja energia-aineenvaihduntaEndokrinologia, lisääntyminen jahomeostaasiVertaileva anatomia ja fysiologiaTopografinen ja alueellinen anatomiaJohdanto kotieläinten kliiniseenanatomiaan ja fysiologiaanyht. 53 op14,5 op10 op5 op10 op5,5 op2 op3 op1. ja 2. lkv1. ja 2. lkv1. lkv1. lkv1. lkv1. lkv2. lkv (lkv. 2011-2012 alkaen)3 op 3. lkv (lkv. 2012-2013 alkaen)Eläintenpito ja hyvinvointi yht. 10,5 op 1. ja 2. lkv 33Eläinlääketieteellinen mikrobiologia ja yht. 12,5 op 2. lkv 35immunologiaEläinlääketieteellinen parasitologia 5 op 2. lkv 38Lihantarkastus ja teurastamohygienia yht.7,5 op 2. ja 3. lkv 39Eläinlääketieteellinen patologia yht. 17 op 2. ja 3. lkv 40Eläinlääketieteellinen epidemiologia*Integroituja tvt-opintojaEläinlääketieteellinen farmakologia jatoksikologia*Integroituja tvt-opintoja26262930313232yht. 9 op 3. lkv 42yht. 7 op 3. lkv 44Johdanto kliiniseen työhön 7,5 op 3. lkv 46Valinnaiset opinnotVaihtoehtoiset opinnotVapaasti valittavat opinnotyht. 7 op1-7 op0-6 op1., 2. ja 3. lkv 47(ja 65)HarjoitteluMaatilaharjoitteluTarkastuseläinlääkäriharjoitteluOpinnäytetyöEläinlääketieteen kandidaatin tutkielmaKypsyysnäyteYhteensäyht. 12 op6 op6 op2. lkv3. lkv6 op 2. ja 3. lkv180 op474817

6.2 Opintojaksokuvaukset (ELK)6.2.1 PerusopinnotOpiskeluun valmentava opetus 2 op90027Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijatAjoitus: 1. lukuvuoden syyslukukausi, orientoiva viikkoTavoite: Opiskelija tutustuu Helsingin yliopistoon, Viikin kampukseen ja erityisestieläinlääketieteelliseen tiedekuntaan ja sen eri osastoihin opinto- ja käytännöntoimintaympäristönä.Osaamistavoite: Opiskelija• tutustuu toisiin opiskelijoihin ja opiskeluympäristöön• osaa opintojen aloittamisen kannalta oleelliset käytännön asiat• tunnistaa eläinlääkärin erilaisia uravaihtoehtoja• tietää mistä hakea apua opiskeluun ja opiskelijaelämään liittyviin ongelmiinSisältö: Luentoja, pienryhmätyöskentelyä, vierailukäyntejäSuoritustavat: Osallistuminen opetukseen ja palautelomakkeen täyttäminen WebOodissaArviointi: hyväksytty/hylättyVastuuhenkilö: Leena LuukkanenToteutus ja työtavat: Opetukseen kuuluu luentoja, pienryhmätyöskentelyä jatutustumiskäyntejä sekä atk-harjoituksia.Eläinlääketieteen kandidaatin portfolio 2 op90100Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijatAjoitus: 1.-3. lukuvuosiTavoite: Opiskelija hahmottaa eläinlääketieteen opinnot kokonaisuutena ja tiedostaaeläinlääkärin ammatin monipuolisuuden jo opintojen alusta lähtien. Opiskelija oppiipohtimaan omaa oppimistaan ja siihen vaikuttavia tekijöitä sekä saa valmiuksia omanosaamisensa arviointiin ja dokumentointiin.Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa• arvioida oppimisympäristöään ja opetusta sekä tehdä rakentavia kehittämisehdotuksia• arvioida oppimistaan ja opiskelutekniikoitaan• arvioida kehittymistään oppijana ja tunnistaa siihen vaikuttavia tekijöitä• hahmottaa oman paikkansa eläinlääketieteen lisensiaatin opintopolulla• hahmottaa osaamisensa koko tutkinnon tavoitteisiin nähden• tiedostaa vahvuutensa ja kehittämishaasteensa• kirjoittaa pohtivan yhteenvedon kandidaatin opinnoistaan• orientoitua lisensiaatin opintoihin ja kertoa omista suunnitelmistaan niiden ja tulevantyöelämän suhteenSisältö: Sisältö painottuu opiskelu- ja työelämävalmiuksien kehittämiseen.Oppimateriaali ja kirjallisuus: Opinto-opas 2010-2011, Eläinlääketieteellinen tiedekunta,Helsingin yliopisto; Ryti K & Uusitalo A. Antoisampaan opiskeluun, Yliopistopaino 2002.Muu jakson aikana osoitettava materiaali.Suoritustavat: Palautekyselyihin vastaaminen 1.-3. lukuvuonna. Näyteportfolio kandidaatinopintojen loppuvaiheessaArviointi: hyväksytty/täydennettäväVastuuhenkilö: Mirja Ruohoniemi, Sami JunnikkalaYhteydet muihin opintojaksoihin: Osa opetuksesta yhdistetty Opiskeluun valmentavaan18

opetukseen (90027). Antaa valmiuksia Eläinlääketieteen lisensiaatin portfolio -opintojaksoon(90190).Lisätiedot: Opintojakson osasuoritukset ovat: 90100-1 Ennakkotehtävä, 90100-2 HOPStyöskentelyja 90100-3 NäyteportfolioToteutus ja työtavat: Ennakkotehtävä ja palautekyselyitä (pakollisia), palautetilaisuuksia jaluento-opetusta, portfoliotyöskentelyäTVT-ajokortti 3 op90099Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijatAjoitus: Opintojakso suoritetaan 1. lukuvuoden syyslukukauden aikana.Tavoite: Opintojakson suorittamisen jälkeen opiskelija hallitsee tietokoneen perustaidot, osaatoimia HY:n ATK-ympäristössä ja käyttää sen tarjoamia palveluita. Lisäksi hän tunteeyleisimpiä opiskelussa tarvittavia ohjelmia ja osaa käyttää niitä tarkoituksenmukaisesti.Opiskelija kykenee hankkimaan tietoa tehokkaasti, kriittisesti ja eettisesti. Lisäksi häntiedostaa Internetin ja tietokoneiden käyttöön liittyviä tietoturvariskejä ja kykenee välttämäänyleisimpiä esiintulevia ongelmia.Sisältö: Opintojakso muodostuu seuraavista viidestä osiosta: HY:n tietotekninen ympäristö,tietokoneen käytön perusteet, tietoturva ja tietosuoja, tiedonhankinta sekä tiedonmuokkaaminen ja esittäminen.Oppimateriaali ja kirjallisuus: Kaikille tiedekunnille yhteinen oppimateriaali on saatavillaosoitteessa:http://www.helsinki.fi/tvt-ajokortti/materiaali.htm Tiedekunnan oma TVT-info löytyyosoitteessa: http://wiki.helsinki.fi/x/hKHFAQSuoritustavat: Atk-luokassa tehtävä näyttökoeArviointi: hyväksytty/hylätty. Tentin läpäisemiseksi opiskelijan tulee saada vähintään 70%vastauksista oikein näyttökokeessa.Vastuuhenkilö: Kristian LindqvistYhteydet muihin opintojaksoihin: Muussa Helsingin yliopiston tiedekunnassa suoritettuTVT-ajokortti -opintojakso (3 op) korvaa suoraan eläinlääketieteellisen tiedekunnan TVTajokortti-opintojakson (3 op).Lisätiedot: TVT-ajokortti on kaikille tiedekunnille yhteinen opintojakso ja osa viidenopintopisteen laajuisia tieto- ja viestintätekniikan opintoja. Opintojaksoa koskevaa yleistietoaon osoitteessa http://www.helsinki.fi/tvt-ajokortti.Toteutus ja työtavat: Kurssi suoritetaan yliopiston Moodle -verkko-oppimisympäristössä.Kurssiin sisältyvä lähtötasotesti tehdään opiskelijoiden orientoivalla viikolla, jalähtötasotestistä voi saada lisäpisteitä varsinaista koetta varten. Varsinaisen opintojakson voisuorittaa näyttökokeella, johon vaadittavat tiedot voi opiskella itsenäisesti verkossasijaitsevan opiskelumateriaalin avulla tai osallistumalla myös lähiopetukseen. Lähiopetukseensekä loppukuulusteluun ilmoittaudutaan WebOodissa osoitteessahttp://www.helsinki.fi/weboodi. Kuhunkin lähiopetusjaksoon otetaanilmoittautumisjärjestyksessä enintään 26 opiskelijaa.Integroidut tvt-opinnot 2 op90097Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.Ajoitus: 1.-3. lukuvuosiSisältö: Opinnot on integroitu 1.-3. lukuvuoden muihin opintoihin (eläinlääketieteellinenepidemiologia ja eläinlääketieteellinen farmakologia ja toksikologia).19

Äidinkielen viestintäopinnot 3 op90088Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijatAjoitus: 1.-3. lukuvuosiTavoite: Opiskelija osaa valita tekstin ja suullisen viestinnän tyylilajin kohderyhmänmukaisesti.Osaamistavoite: Opiskelija osaa• tuottaa asiatekstiä, jossa käyttää eläinlääketieteellistä terminologiaa• viestiä kirjallisesti ja suullisesti kriisitilanteessaSisältö: 1. vuosikurssilla käsitellään eläinlääketieteellistä terminologiaa integroituna Tervekotieläin -opintokokonaisuuteen, 2. vuosikurssilla paneudutaan asiatyylisen tekstintuottamiseen integroituna kliinisen ravitsemustieteeseen ja 3. vuosikurssilla opetus painottuukriisiviestintään integroituna eläinlääkäri virkamiehenä -opintojaksoon.Oppimateriaali ja kirjallisuus: Luennoilla osoitettava materiaaliSuoritustavat: Luentojen yhteydessä annettavat tehtävät.Arviointi: hyväksytty/hylättyVastuuhenkilö: Antti Iivanainen/eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto, SuviTaponen/kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, Mari Nevas/elintarvikehygienian jaympäristöterveyden osastoLisätiedot: Opintojuonteen osasuoritukset ovat 90085 Eläinlääketieteen kieli (1 op), 90086Kirjoitusviestintä (1 op) ja 90087 Viestinnän opetus eläinlääkäreille virkamiehenä (1 op).Toteutus ja työtavat: Luentoja ja pienryhmätyöskentelyä integroituna eläinlääketieteenaineopintoihinSkriftlig och muntlig färdighet för veterinärer 3 sp90088Målgrupp: Studerande som avlägger veterinärmedicine kandidatexamenTiming: 1:a-3:e läsåretMål: Målet är att de studerande lär sig välja skriftlig och verbal stilart enligtmottagargruppen.Innehåll: Under 1:a årskursen behandlas veterinärmedicinsk terminologi. Under 2:aårskursen tas upp hur man skriver en veterinärmedicinsk rapport. Under 3:e årskursen ingårkommunikationsstudierna i studieavsnittet veterinären som tjänsteman.Studiematerial och litteratur: Material som anvisas på föreläsningarnaPrestationssätt: Uppgifter i samband med föreläsningarna.Bedömning: Godkänd/underkändAnsvarig person: Åsa MickwitzÖvrig information: Delprestationerna i studieavsnittet är 90085 Det veterinärmedicinskaspråket (1 sp), 90086 Skriftlig kommunikation (1 sp) ja 90087 Kommunikationsstudier förveterinären som tjänsteman (1 sp).Vieraan kielen opinnotVieraan kielen opinnoista vastaa yliopiston kielikeskus. Opiskelija voi osoittaatutkintovaatimusten mukaisen vieraan kielen taidon vaihtoehtoisesti englannin, espanjan,italian, ranskan, saksan tai venäjän kielessä. Opintojakson lähtötasona on Eurooppalaisenviitekehyksen taitotaso B2 englannin kielessä ja B1 muissa kielissä(http://www.helsinki.fi/kksc/opetus/taitotasot.html). Opintojakso suoritetaan joko kurssilla taikorvaavalla kokeella.Englanti 3 op20

English Academic & Professional Skills: Reading, Writing & Spoken Communication1 op995010EläinLKohderyhmä: The Faculty of Veterinary MedicineAjoitus: First year, first term, as indicated in the study programme.Tavoite: The aim of the course is for students to1) develop skills in the academic and professional English of their field, such as tounderstand text organisation, style, vocabulary and linguistic markers (related to thefaculty exam textbooks and articles from the field)read critically and more efficiently, understand a variety of texts and extractinformation (with a special focus on faculty exam textbooks)discuss topics arising from the reading materials, presenting, explaining andillustrating ideas and opinionscommunicate more fluently, clearly, spontaneously and accurately, and2) to gain confidence to communicate in situations relevant to their studies and professionallife as well as to take responsibility for their own learning, through active participation andself-evaluation.Sisältö: Depending on the particular needs of the group, the course will includefinding of written material relating to the student's field from a range of sources suchas journals, textbooks, the Internet. Additional reading materials may be provided bythe teacherreading a range of texts, applying appropriate strategiespresenting and discussing topics related to the fields of studybecoming familiar with strategies and tools for future language development.Oppimateriaali ja kirjallisuus: Materials, in paper or electronic format, provided by boththe teacher and the students, will be distributed during the course.Suoritustavat: Taking the course or passing an exemption test.Arviointi: A variety of evaluation methods will be used, including peer- and self-assessment,portfolios and the continuous evaluation of performance. There will be no final test. Studentsare expected to participate actively in the tasks and other work agreed upon at the beginningof the course. 1 credit = 14 contact hours and 13 hours of independent work.Vastuuhenkilö: Tuula LehtonenEnglish Academic & Professional Skills: Discussion & Writing (CEFR B2), 2 op995012EläinLKohderyhmä: The Faculty of Veterinary MedicineAjoitus: Second year students in the Faculty of Veterinary MedicineTavoite: The aim of the course is for students to activate and develop skills in the academicand professional English of their field and to gain confidence to communicate in situationsrelevant to their studies and professional life. The intention is that students improve theirability tounderstand general and academic spoken language, extract information and identifyviewpointsdiscuss academic topics, presenting ideas and opinions21

ead and understand academic texts and extract informationwrite clear and structured academic texts using the vocabulary of their fieldcommunicate more fluently, clearly, accurately and spontaneouslytake responsibility for their own learning, through active engagement and selfevaluation.Sisältö: Depending on the particular needs of the group, the course will includepractice and development of the skills needed to communicate with animal ownersand veterinariansdevelopment of professional vocabulary in veterinary medicinewriting texts relevant to the students' academic and professional needspresenting and discussing topics related to veterinary medicine, such as animalhusbandry, diagnostic methods and the treatment of animalsbecoming familiar with strategies and tools for future language development.Oppimateriaali ja kirjallisuus: Materials, in paper or electronic format, provided by boththe teacher and the students, will be distributed during the course.Suoritustavat: Completing the course or passing an exemption test. The exemption test isarranged once during the academic year.Arviointi: A variety of evaluation methods will be used, including peer- and self-assessmentand the continuous evaluation of performance. There will be no final test. Students areexpected to engage actively in the tasks and other work agreed upon at the beginning of thecourse. Contact hours 28, independent work 26.Vastuuhenkilö: Roy SiddallToinen kotimainen kieli (ruotsi/suomi) 4 opToisen kotimaisen kielen opinnoista vastaa yliopiston kielikeskus. Opintojakson lähtötasonaon Eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso B1(http://www.helsinki.fi/kksc/opetus/taitotasot.html). Mikäli opiskelijan taitotaso on sitäalempi, suositellaan osallistumista valmentavaan opetukseen ennen kurssia.Opintojakso suoritetaan joko korvaavalla kokeella tai kurssilla ja siihen liittyvilläloppukokeilla. Koetta suositellaan opiskelijoille, jotka ovat täydentäneet ruotsin/suomenkielen taitoaan ylioppilastutkinnon jälkeen esim. työelämässä tai osallistuneet ruotsin- taisuomenkieliseen opetukseen. Tähän opetuksesta riippumattomaan kokeeseen voi osallistuavain kerran. Suullinen ja kirjallinen kielitaito arvioidaan ja rekisteröidään erikseenarvosanalla hyvä tai tyydyttävä taito. Katso tarkemmat tiedot kurssien ja korvaavien kokeidenajankohdista Kielikeskuksen opinto-oppaasta. Huom. kaikkiin Kielikeskuksen kokeisiin jakaikille kursseille on ilmoittauduttava. Muualla suoritettujen kieliopintojenhyväksilukemisesta saa lisätietoja Kielikeskuksen opinto-oppaasta tai opintotoimistosta,Keskustakampuksella Fabianinkatu 26 (ma–to 10–14, pe suljettu) ja Viikissä A–talo huone171 (tiistaisin 9–11 opetusperiodien aikana).Toisen kotimaisen kielen suullinen ja kirjallinen taito, ruotsi, 4 op99291EläinLKohderyhmä: Studenter inom veterinärmedicinska fakulteten enligt utbildningsprogrammet.Ajoitus: Rekommenderas fr.o.m. tredje terminen, tidigast andra terminen.Tavoite: Efter kursen har studenterna sådana muntliga och skriftliga färdigheter i svenskasom de behöver i studierna och i yrkeslivet inom det egna fackområdet. Kunskaperna är påden nivå som krävs av offentligt anställda enligt lagen 424/2003 och förordningen 481/2003.22

Sisältö: Innehållet på kursen består av aktuella teman inom det egna fackområdet. Temanabehandlas i diskussioner som baserar sig på texter, ljudinspelningar och muntligapresentationer. Också grammatik- och skrivövningar ingår i kursen. Under kursen förutsättsaktivt deltagande och gjorda hemuppgifter.Oppimateriaali ja kirjallisuus: Läraren ger information om materialet ochkopieringsavgiften i början av kursen.Suoritustavat: Kurs och muntligt och skriftligt slutprov. Ett alternativ till kursen ärersättande prov I och II.Arviointi: Muntligt och skriftligt slutprov. Hälften av kursen består avklassrumsundervisning och hälften av självständiga studier.Vastuuhenkilö: Marjatta Banna ja Marja PortinToisen kotimaisen kielen suullinen ja kirjallinen taito, suomi, 4 op99292Ajoitus: Suositus on, että jakso suoritetaan toisella tai kolmannella lukukaudella, jolloin omanalan tietoja on jo ehtinyt karttua.Edeltävät opinnot: Lähtötaso CEFR B1 (lukion tiedot).Tavoite: Opiskelija ymmärtää kurssin käytyään oman alansa puhuttua ja kirjoitettua suomenkieltä sekä pystyy keskustelemaan alaansa liittyvistä kysymyksistä. Hän osaa myös käyttääkieltä kirjallisesti omaan ammattialaansa liittyvissä tehtävissä. Kurssin hyväksyttysuorittaminen osoittaa opiskelijan saavuttaneen suomen kielen taidon, joka julkisyhteisöjenhenkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaanvaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alankannalta.Sisältö: Kurssilla kartutetaan suullisia ja kirjallisia taitoja, joita opiskelija tarvitsee omallaallaan sekä arjessa. Tunneilla luetaan ajankohtaisia artikkeleita ja käydään keskusteluja niidenpohjalta sekä laajennetaan oman alan suomenkielisen terminologia tuntemusta. Jokainenopiskelija pitää kolme suullista esitystä (esitelmä, tietoisku ja debatti), myös kirjallisiatehtäviä on vähintään kolme (esim. mielipideteksti, kirja-arvostelu ja essee). Lisäksi kotona jatunneilla tehdään kielioppiharjoituksia.Oppimateriaali ja kirjallisuus: Verkkomateriaali ja tunnilla jaettavat luentomonisteet.Monisteet ovat maksullisia, ja opettaja ilmoittaa monisteiden hinnan ensimmäiselläoppitunnilla.Suoritustavat: Opintojakso on mahdollista suorittaa vaihtoehtoisesti JOKOkurssilla (kts.yllä) TAI osittaisena itseopiskeluna siten, että tehdään opintosuunnitelmatuutorin kanssa ja käydään valmentavia kursseja TAI kaksiosaisella tasokokeella:Eftersom många finlandssvenska studerande p.g.a. tvåspråkighet eller tidigare studier haråtminstone god eller nöjaktig förmåga åtminstone att förstå finska anordnas under det förstastudieåret ett nivåprov. Studieprestationen som helhet består av två delar:Del 1: det skriftliga provet Studerande skall visa sig ha förmåga att skriva en kort fackuppsatseller annan lämplig framställning på finska och därvid behärska nödvändig fackterminologi.Del 2: det muntliga provet Studerande som godkänts i det skriftliga provet kallas vid entidpunkt som meddelas vid det skriftliga provet och exaktare genom anslag till enkonversation, vid vilken den studerande ensam, i par eller i grupp skall visa förmåga att påfinska samtala om eller redogöra för någon aktuell, viktig eller intressant fråga på sittfackområde.De skriftliga och muntliga proven bedöms var för sig med epiteten god eller nöjaktigaförmåga. En studerande som underkänns i provet som helhet eller i någon del av det kan23

ombes ta om provet senare, komplettera det eller förbättra sina kunskaper genom att utförahandledda övningar eller delta i någon lämplig kurs om en sådan anordnas eller erbjuds.Arviointi: Kontaktiopetusta 42 tuntia ja itsenäistä työskentelyä 39 tuntia. Opiskelijoiltaedellytetään annettujen tehtävien suorittamista sekä aktiivista osanottoa keskusteluihin.Kurssi päättyy kokeeseen, jossa suullinen ja kirjallinen taito arvioidaan kumpikin erikseenasteikolla hyvä CEFR B2 - tyydyttävä CEFR B1.Lisätiedot: Kurssilla on omat kotisivut: http://www.helsinki.fi/kksc/finska/finska_2/Opetuskieli on suomi.Eläinlääkärin etiikka ja eläinsuojelu 3 op90172Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijatAjoitus: 1.-3. lukuvuosiTavoite: Opiskelija omaksuu eettisen päätöksenteon perusteet osaksi eläinlääkärin ammattiinkasvamista.Sisältö: Juonteen aikana käsitellään mm. seuraavia asioita: Tuotanto-, harraste- jalemmikkieläinten sekä koe-eläinten ja eläintarhan eläinten pitoon, tutkimukseen jahyödyntämiseen liittyvät kysymykset, suhtautuminen villieläimiin, tuotantoeläinten kohtelukoko tuotantoketjun aikana, eettinen tuotanto, eläinjalostuksen ja geenien muuntelunnäkökohdat, eläinten lääkehoidon eettisyys, eläinsuojeluviranomaisen vastuu,eläinlääkärikunnan eettiset periaatteet sekä tutkimusetiikan perusteet.Oppimateriaali ja kirjallisuus: Ilmoitetaan myöhemminSuoritustavat: Oppimispäiväkirja ja osallistuminen eettiseen keskusteluun Moodle-alustalla.Arviointi: hyväksytty/hylättyVastuuhenkilö: Outi VainioYhteydet muihin opintojaksoihin: Juonneopetusta, joka on yhteydessä useisiinopintojaksoihin ja -kokonaisuuksiin (esim. Eläinlääkäri virkamiehenä, Opiskelijan kasvutiedeyhteisön jäseneksi, Terve kotieläin, Eläintenpito ja hyvinvointi, Lihantarkastus jateurastamohygienia, Eläinlääketieteellinen farmakologia ja toksikologia).Lisätiedot: 3. lukuvuoden keväällä kirjoitetaan oppimispäiväkirjasta n. 1 liuskan mittainenyhteenveto siitä, miten oma ajattelu on muuttunut kolmen opiskeluvuoden kuluessa.Yhteenveto palautetaan huhtikuun tai marraskuun loppuun mennessä verkossa taitiedekunnan kanslian opintoasiainsuunnittelijalle (EE-talon 2. krs, huone B229). Tarkemmatohjeet löytyvät etiikkajuonteen ohjesivustolta (kaikille vuosikursseille yhteinen) osoitteessa:http://wiki.helsinki.fi/x/YwRsAQToteutus ja työtavat: luennot, seminaarityöskentely, itsenäinen tietojen hankinta, ryhmätyötja verkkopohjainen työskentelyEläinlääkäri virkamiehenä 2 op90082Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijatAjoitus: 3. lukuvuoden syyslukukausiTavoite: Virkamiehenä toimiminen valtion, alue-, kunnan- tai EU-hallinnon alueellaedellyttää virkamiesvastuun ja -vallan sekä virkamiesetiikan tuntemusta. Opintojakson aikanaopiskelija tutustuu virkaeläinlääkärin työn kannalta keskeisiin käsitteisiin ja saa valmiuksiatoimia myös teurastamoiden ja kuntien esimies- ja johtotehtävissä.Osaamistavoite: Opiskelija osaa määritellä ympäristöterveydenhuollon tehtäväkentän jahahmottaa eläinlääkärin virkamiesrooliin tässä kokonaisuudessa. Opiskelija ymmärtääviranomaisen vastuun ja velvollisuudet sekä tunnistaa esimies- ja johtotehtäviin liittyviä24

haasteita. Opiskelija hallitsee kriisiviestinnän perusperiaatteet ja osaa laatiaviestintäsuunnitelman.Sisältö: Opintojakson aikana opiskelija perehtyy virkamiehen vastuuseen ja valtaan,virkamiesetiikkaan sekä toimintaa säätelevään lainsäädäntöön. Luennoilla käsitellään lisäksijohto- ja esimiestehtäviä sekä kriisiviestintää. Kurssilla suoritettavat harjoitustyöt liittyvätviestintään, valvontakäynteihin sekä hallintopäätöksiin. Viestintäopetus on osa integroitujaäidinkielen viestintäopintoja.Oppimateriaali ja kirjallisuus: Ilmoitetaan myöhemminArviointi: hyväksytty/hylättyVastuuhenkilö: Mari NevasYhteydet muihin opintojaksoihin: Opetukseen osallistuminen edellyttää, ettälihantarkastustekniikan opintojakso on suoritettu hyväksytysti, sekä sitä, että onosallistunut eläinten pidon ja hyvinvoinnin sekä epidemiologian opetukseen. Opintojaksoonon integroitu 1 op äidinkielen viestintäopintoja.Toteutus ja työtavat: Luentoja 18 h (70 % pakollisia) sekä harjoituksia 30 h (pakolliset).Opiskelijan kasvu tiedeyhteisön jäseneksi 2 op90075Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijatAjoitus: 2.-3. lukuvuosiTavoite: Opiskelija tutustuu tieteellisen tutkimustyön peruslähtökohtiin sekä tiedeyhteisönkäyttämiin toimintatapoihin. Opiskelija saa käsityksen siitä, mitä tiedeyhteisö tarkoittaa jamiten se toimii uuden tutkimustiedon tuottajana ja arvioijana.Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa• kertoa tieteellisen ajattelun ja päättelyn periaatteista• arvioida kriittisesti tutkimuksessa käytettyä koemateriaalia ja sen otoskokoa• kertoa tieteellisen tutkimuksen toimintatavoista ja raportoinnista eettiset näkökohdathuomioiden• tarkastella kriittisesti tietolähteitä ja arvioida tutkimustulosten näytön tasoaSisältö: Opintojuonne koostuu eläinlääketieteellisen tiedekunnan tutkimuksen esittelystä,tieteen ja tutkimuksen teorian opetuksesta ja tieteellisen kirjoittamisen opettamisesta. Jaksollakäsitellään myös tiedeyhteisön käyttämiä arviointimenettelyjä, tutkimuseettisiä kysymyksiä jatutkimuslähtöisen opetuksen erityispiirteitä. Farmakologian ja toksikologian oppiaineenperuskurssin yhteydessä opettama (3. vuosikurssi) näyttöön perustuvan eläinlääketieteen(EBM) opetus 2 luentotuntia sekä tiedonhaun tehtävä (ohjattua tiedonhakua, löytyneidenartikkeleiden vertailua ja purkutilaisuus) on osa juonnetta. Osastot vastaavat opetuksensayhteydessä annettavasta tutkimustoiminnan esittelystä.Oppimateriaali ja kirjallisuus: Jaettava materiaali; Johdatus tieteelliseen ajatteluun,Haaparanta & Niiniluoto. HY filosofian laitoksen julkaisuja Nro 3 1986.Suoritustavat: Osallistuminen luennoille ja seminaareihinArviointi: hyväksytty/hylättyVastuuhenkilö: Tutkimuksen ja tutkijakoulutuksen varadekaani Olli PeltoniemiYhteydet muihin opintojaksoihin: Opiskelijat voivat hyödyntää käsiteltäviä aiheitaEläinlääkärin etiikka ja eläinsuojelu -jaksoon (90172) kuuluvassa oppimispäiväkirjassa.Toteutus ja työtavat: Luento- ja seminaariopetusta sekä tiedonhaun tehtäviä yhteensä 30tuntia.25

6.2.2 AineopinnotAineopinnot ovat pakollisia, vaihtoehtoisia tai vapaasti valittavia.Terve kotieläinOpintojen tärkein tavoite on antaa opiskelijalle kokonaiskuva kotieläinten rakenteesta,aineenvaihdunnasta ja elintoiminnoista. Lisäksi opintoihin kuuluu koe-eläimiin liittyväperusopetus. Opiskelijat voivat hyödyntää käsiteltäviä aiheita kirjoittaessaan Eläinlääkärinetiikkaan ja eläinsuojeluun (90172) kuuluvaa oppimispäiväkirjaa.Terve kotieläin -opinnot (yht. 53 op) ajoittuvat eläinlääketieteellistä genetiikkaa, topografistaja alueellista anatomiaa sekä johdantoa kotieläinten kliiniseen anatomiaan ja fysiologiaanlukuunottamatta ensimmäiselle lukuvuodelle ja koostuvat seuraavistaopintokokonaisuuksista: Molekyylit, solut ja kudokset 14,5 op Tuki- ja liikuntaelimistö sekä hermosto 10 op Verenkierto ja hengitys 5 op Ruoansulatus ja energia-aineenvaihdunta 10 op Endokrinologia, lisääntyminen ja homeostaasi 5,5 op Vertaileva anatomia ja fysiologia 2 op Topografinen ja alueellinen anatomia 3 op (2. lukuvuoden kevätlukukausi) Johdanto kotieläinten kliiniseen anatomiaan ja fysiologiaan 3 op (3. lukuvuosi)Opintokokonaisuudet arvostellaan asteikolla 0-5. Arvosanat muodostuvat kunkinkokonaisuuden opintojaksojen opintopistemäärällä painotetusta keskiarvosta.Molekyylit, solut ja kudokset 14.5 op90800 Solut ja kudokset 3 op Kehitysbiologia 2 op Solu- ja molekyylibiologia 4.5 op Histologisten preparaattien mikroskopointi 2 op Eläinlääketieteellinen genetiikka 3 opSolut ja kudokset 3 op90181Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijatAjoitus: 1. lukuvuoden syyslukukausiTavoite: Opintojakson jälkeen opiskelija osaa tehdä selkoa solujen ja pääkudostyyppienrakenteista ja niiden keskeisistä nimityksistä. Hän osaa myös selostaa solujen japeruskudosten ominaisuuksia ja tehtäviä elimistössä. Hän osaa käyttää valomikroskooppiaitsenäisesti ja on tutustunut joihinkin keskeisiin solujen ja kudosten tutkimusmenetelmiin,kuten histologisiin perusvärjäyksiin niin että osaa tehdä selkoa niiden suorittamisestapääpiirteissään.Sisältö: Jaksolla käsitellään solun sisäisiä ja ulkopuolisia rakenteita, solujenväliseenkommunikaatioon tarvittavia rakenteita, peruskudostyyppien histologiaa sekävalomikroskopian ja histologisten menetelmien perusteita.Oppimateriaali ja kirjallisuus: Ross Histology, a Text and Atlas, 5. painos, LippincottWilliams & Wilkins, 2006. Alberts ym. Essential Cell Biology, 3. painos, Garland Science,2009. Opintojaksolla osoitettava muu materiaali.Suoritustavat: Piirrostehtävät ja kirjallinen tentti 2 h26

Arviointi: Tentti 0-5, piirrostehtävät hyväksytty/hylättyVastuuhenkilö: Mikael NikuToteutus ja työtavat: Luento-opetusta 22 h, ohjattua mikroskopointia 10 h, piirrostehtäviäKehitysbiologia 2 op90187Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijatAjoitus: 1. lukuvuoden kevätlukukausiOsaamistavoite: Opiskelija osaa tehdä selkoa kehitysbiologiasta tieteenalana ja mainitajoitakin liittymäkohtia kehitysbiologian ja eläinlääketieteen välillä. Hän pystyy selittämäänalan peruskäsitteitä sekä yksilönkehityksen eri vaiheita omin sanoin. Hän osaa tehdä selkoakehitystä ohjaavien mekanismien molekulaarisesta luonteesta ja mainita esimerkkejäkehitystä ohjaavista tekijöistä. Hän osaa kuvata kantasolujen ominaisuuksia ja tietää, miksikantasoluja tutkitaan. Hän pystyy selostamaan, miten ympäristö vaikuttaa yksilönkehitykseen.Hän löytää tarvittaessa tietoja kehitysbiologiaan liittyvistä aiheista alan oppikirjoista jatieteellisistä julkaisuista.Sisältö: Kurssilla perehdytään yksilönkehitykseen: kuinka yhdestä solusta kehittyykokonainen eläin. Hedelmöityksestä ja varhaisesta alkionkehityksestä edetään erielinjärjestelmien kehitykseen. Tutustutaan kotieläinten erilaisiin istukkarakenteisiin. Lopuksitarkastellaan ympäristön vaikutuksia yksilönkehitykseen sekä yksilönkehityksen ja evoluutionsuhdetta. Kurssilla käsitellään myös ajankohtaisia kehitysbiologiaan liittyviä aiheita, kutenkantasolututkimusta, karjataloudessa käytettäviä alkioteknologioita ja koirien perinnöllisiinkehityshäiriöihin liittyvää tutkimusta.Oppimateriaali ja kirjallisuus: Jaksolla osoitettava materiaali. Suositeltava: SariolaKehitysbiologia. Solusta yksilöksi, Duodecim, 2003. Gilbert Developmental biology, 8.painos, Sinauer, 2006. McGeady ym. Veterinary embryology 1. painos, Blackwell, 2006.Hyttel ym. Essentials of domestic animal embryology. Saunders 2010.Suoritustavat: Harjoitustyö (ryhmätyö: tieteellisen artikkelin esittely), oppimispäiväkirjaArviointi: hyväksytty/hylättyVastuuhenkilö: Mikael NikuToteutus ja työtavat: Luento-opetus 28 h, pakollinen ryhmäopetus 2 h, harjoitustyö(ryhmätyö: tieteellisen artikkelin esittely), oppimispäiväkirjaSolu- ja molekyylibiologia 4.5 op90188Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijatAjoitus: 1. lukuvuoden kevätlukukausiTavoite: Opiskelija tunnistaa pääpiirteet nukleiinihappojen rakenteesta ja biokemiallisistaominaisuuksista ja osaa selittää miten nämä mahdollistavat nukleiinihappojen biologisettehtävät.• Opiskelija osaa kuvata geenien ilmentymisen ja sen säätelyn eri vaiheet sekä soluettäkudostasolla.• Opiskelija osaa kuvata solujenväliseen signaloinnin yhteyden geenien ilmentymiseen.• Opiskelija osaa kertoa solutukirangan koostumuksen ja selittää sen tehtävät mukaanlukien solujen liikkuminen ja solunsisäinen kuljetus sekä merkityksen soluille jakudoksille.• Opiskelija osaa vertailla solusyklin, solukuoleman ja syövän molekyylitasonmekanismeja.• Opiskelijalla on peruskäsitys yleisimmistä tutkimuskäytössä olevista solu- jamolekyylibiologian malliorganismeista sekä yleisimmistä solu- ja27

molekyylibiologisista tutkimusmenetelmistä ja niiden soveltamisesta. Lisäksi hänosaa kuvata PCR- ja kloonaustekniikat ja arvioida niiden käyttöä eri tilanteissa.• Opiskelija osaa hakea geeni- ja genomitietoa eri tietokannoista bioinformatiikantarjoamilla menetelmillä.Sisältö: DNA ja kromosomit, DNA:n replikaatio ja mutaatiot, mutaatioiden korjaaminen,transkriptio ja translaatio, proteiinien kuljetus ja elinkaari, geenien säätely ja solujenvälinensignalointi, solusyklin säätely, solukuolema ja syöpä, solutukiranka ja solunulkoiset kontaktit,bioinformatiikan perusteet ja solu- ja molekyylibiologian tutkimusmenetelmiä.Oppimateriaali ja kirjallisuus: Luennoilla ja harjoitustöissä jaettu materiaali. Alberts et al.Essential Cell Biology, 3. painos, Garland Science, 2009. Suositeltava: Nelson & CoxLehninger Principles of Biochemistry, 5. painos. Sariola et al. Solusta yksilöksi -Kehitysbiologia, Duodecim.Suoritustavat: Tentti ja harjoitustöiden suoritus hyväksytysti.Arviointi: Tentin arviointi 0-5. Laboratorioharjoitustöiden työselostuksesta voi saadalisäpisteen.Vastuuhenkilö: Marjo SalminenYhteydet muihin opintojaksoihin: Edellyttää Solun aineenvaihdunta ja Solut ja kudokset -kurssien tai vastaavien tietojen hallintaa.Toteutus ja työtavat: Luento-opetus 29 h, pakolliset pienryhmätyöt 10 h, pakollisetlaboratorioharjoitustyöt 6 h.Histologisten preparaattien mikroskopointi 2 op90178Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijatAjoitus: 1. lukuvuoden kevätlukukausiTavoite: Opiskelija tunnistaa terveen eläimen elimet niiden histologisen rakenteenperusteella, tuntee kunkin kudostyypin tärkeimmät valomikroskooppitasolla erottuvatrakenteelliset piirteet ja niiden nimitykset sekä osaa selostaa merkittävimmätkudosrakenteiden erot kotieläinlajien välillä.Sisältö: Kotieläinten elinten rakenne kudostasolla: tärkeimmät rakenteet ja nimitykset.Oppimateriaali ja kirjallisuus: Ross ym. Histology: A Text and Atlas, 5 painos, LippincottWilliams & Wilkins, 2006. Elinhistologian mikroskopointiohje ja preparaattiluettelo.Suoritustavat: Piirrostehtävät ja preparaattitentti 2 h, jossa tunnistetaan kudosleikkeitämikroskopoimalla.Arviointi: hyväksytty/hylättyVastuuhenkilö: Antti IivanainenLisätiedot: Jakson hyväksytty suorittaminen on edellytys 2. vuosikurssin histopatologianopintojakson suorittamiselle.Toteutus ja työtavat: Ohjatut mikroskopointiharjoitukset 13 h. Omatoiminenmikroskopointi, jonka yhteydessä piirretään keskeisten kudosten ja elinten histologisiarakenteita.Eläinlääketieteellinen genetiikka 3 op90132Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijatAjoitus: 2. lukuvuoden syyslukukausiTavoite: Opiskelija hallitsee eläinlääketieteellisen genetiikan ja geenitutkimuksen perusteita.Osaamistavoitteet: Opiskelija• tunnistaa ja osaa selittää perinnöllisyystieteeseen ja periytyvyyteen liittyviäperuskäsitteitä ja ilmiöitä28

• osaa kuvata erilaisia geenitutkimukseen liittyviä laboratoriomenetelmiä• osaa kuvata tautigeenitutkimuksen pääpiirteitä ja merkitystä• tuntee kotieläinten jalostustoimintaa ja sen vaikutuksia eläinten terveyteen jahyvinvointiinSisältö: Käydään läpi molekyyligenetiikan, sytogenetiikan, populaatiogenetiikan jasairausgenetiikan perusteita sekä metodeja ja esitellään kotieläinten jalostustoimintaa jajalostusjärjestöjä.Oppimateriaali ja kirjallisuus: Nicholas, F. W. Introduction to Veterinary Genetics. 3.painos. Blackwell Publishing Ltd. 2010. Gelehrter, T. ym. Principles of medical genetics. 2.painos. Williams & Wilkins. 1998.Suoritustavat: Kirjallinen tentti.Arviointi: 0-5Vastuuhenkilö: Hannes LohiToteutus ja työtavat: Luento-opetus 40 h + kotitehtävät.Tuki- ja liikuntaelimistö sekä hermosto 10 op90801 Luuoppi 2.5 op Lihakset, jänteet ja nivelet 4 op Neurobiologia 3.5 opLuuoppi 2.5 op90182Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijatAjoitus: 1. lukuvuoden syyslukukausiTavoite: Opiskelija tunnistaa ja kykenee nimeämään kotieläinten luut ja niiden tärkeimmätrakenteet sekä hahmottaa luiden rakenteen toiminnallisen tarkoituksenmukaisuuden.Opiskelija tunnistaa kansainvälisen anatomisen terminologian mukaiset luisten rakenteidennimitykset ja osaa kertoa termien merkitykset omin sanoin.Sisältö: Luiden ja niiden osien systemaattinen nimeäminen; kotieläinten kallon, vartalon sekäraajojen luiden makroskooppinen rakenne.Oppimateriaali ja kirjallisuus: Dyce ym. Textbook of Veterinary Anatomy, 3. p., Saunders,2002. Evans & DeLahunta Guide to the dissection of the dog, 7 p. Saunders/Elsevier, 2009.Muu jaksolla osoitettava kirjallinen ja sähköinen opiskelumateriaali Suositeltava: SchallerIllustrated Veterinary Anatomical Nomenclature, 2. p., Enke, 2007. Lääketieteen termit, 5. taiuudempi painos, Duodecim, 2007Suoritustavat: Kirjallinen tentti 2 hArviointi: 0-5Vastuuhenkilö: Anna EkmanToteutus ja työtavat: Luento-opetus 14 h, pakollinen ryhmäopetus 17 hLihakset, jänteet ja nivelet 4 op90184Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijatAjoitus: 1. lukuvuoden syyslukukausiTavoite: Jakson suoritettuaan opiskelija tunnistaa ja osaa nimetä preparaatista tai kuvastayleisempien kotieläinten lihakset ja eri nivelten keskeiset rakenteet. Opiskelija pystyyosoittamaan lihaksissa ja rakenteissa näkyvät eläinlajien väliset erot sekä määrittelemäänminkälaisia lihas- ja nivelrakenteita lajityypilliset liikuntatavat edellyttävät.Sisältö: Kotieläinten luurankolihasten, jänteiden ja nivelten makroskooppinen rakenne,29

systemaattinen nimeäminen, luokittelu sekä toiminnan kannalta tärkeiden anatomistenrakenteiden tunnistaminen.Oppimateriaali ja kirjallisuus: Dyce ym. Textbook of Veterinary Anatomy, 3. painos,Saunders, 2002. Evans & DeLahunta Guide to the dissection of the dog, 7.painos, Saunders/Elsevier, 2009. VIELO -mallit ja opettajien antamat kurssimonisteet sekämuu jaksolla osoitettava kirjallinen ja sähköinen materiaali. Suositeltavia: Schaller IllustratedVeterinary Anatomical Nomenclature, 2. p., Enke, 2007. Lääketieteen termit, 5. tai uudempipainos, Duodecim, 2007Suoritustavat: Kirjallinen tentti 4 h, suulliset kuulustelut dissektioiden yhteydessä (yht. 4 h)Arviointi: 0-5Vastuuhenkilö: Juha LaakkonenYhteydet muihin opintojaksoihin: Yhdessä luiden (90182 Luuoppi) ja hermojen (90185Neurobiologia) kanssa lihakset, jänteet ja nivelet mahdollistavat eläinten tuki- jaliikuntaeläimistön toiminnan ymmärtämisen.Toteutus ja työtavat: Kaksi johdantoluentoa (4 h), Vielo-perehdytys (1 h), pakollisetpäivittäiset tehtävänannot ja ohjeistus dissektiosalissa sekä ryhmissä tapahtuva dissektioopetus48 h. Vapaaehtoiset dissektiot 6 h.Neurobiologia 3.5 op90185Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijatAjoitus: 1. lukuvuoden syyslukukausiTavoite: Opiskelija hahmottaa hermosolun ja keskushermoston rakenteen, pystyykuvailemaan omin sanoin aivo- ja selkäydinhermojen karkean sijainnin, pääasialliset tehtävätja kohde-elimet, impulssin syntymekanismit, impulssin johtumisen ja välittymisen toiseensoluun, keskushermoston toiminnallisen jaon sekä aistien toimintaperiaatteet.Sisältö: hermosolujen, hermoston ja aistinelimien rakenteet ja toimintaperiaatteetOppimateriaali ja kirjallisuus: Sjaastad ym. Physiology of Domestic Animals, 1. taiuudempi painos, Scandinavian Veterinary Press, 2003. Dyce ym. Textbook of VeterinaryAnatomy, 3. p., Saunders, 2002. Evans & DeLahunta Guide to the dissection of the dog, 7 p.Saunders/Elsevier, 2009. Muu jaksolla osoitettava kirjallinen ja sähköinen opiskelumateriaali.Suositeltava: Schaller Illustrated Veterinary Anatomical Nomenclature, 2. p., Enke, 2007.Lääketieteen termit, 5. tai uudempi painos, Duodecim, 2007.Suoritustavat: Kirjallinen tentti 2 h.Arviointi: 0-5Vastuuhenkilö: Antti IivanainenToteutus ja työtavat: Luento-opetus 20 h, pakollinen ryhmäopetus 18 hVerenkierto ja hengitys 5 op90186Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijatAjoitus: 1. lukuvuoden syys- ja kevätlukukausiTavoite: Opiskelija tunnistaa verenkierto- ja hengityselimistön sekä imutiejärjestelmänmakroskooppiset ja histologiset rakenteet, mukaan luettuna veren solut. Opiskelija osaanimetä ja paikallistaa tärkeimmät verisuonet, imutiet ja imusolmukkeet. Opiskelija osaajohdonmukaisesti kuvailla edellä mainittuihin rakenteisiin liittyvät toiminnot, niidensäätymisen sekä merkityksen elimistön yleisen toiminnan kannalta.Sisältö: Jaksolla käsitellään sydämen, verenkiertoelimistön, hengityselimistön jaimutiejärjestelmän makroskooppinen ja mikroskooppinen rakenne ja toiminta.Oppimateriaali ja kirjallisuus: Ross Histology: a Text and Atlas, 5. painos, Lippincott30

Williams & Wilkins, 2006. Dyce ym. Textbook of Veterinary Anatomy, 3. p., Saunders,2002. Sjaastad ym. Physiology of Domestic Animals, 1. tai uudempi painos, ScandinavianVeterinary Press, 2003. Evans & DeLahunta Guide to the dissection of the dog, 7 p.Saunders/Elsevier, 2009. Muu jaksolla osoitettava materiaali. Suositeltava: SchallerIllustrated Veterinary Anatomical Nomenclature, 2. p., Enke, 2007. Lääketieteen termit, 5. taiuudempi painos, Duodecim, 2007.Suoritustavat: Kirjallinen tentti 4 hArviointi: 0-5Vastuuhenkilö: Eläinlääketieteellisen fysiologian professoriToteutus ja työtavat: Luento-opetus 40 h, pakollinen ryhmäopetus 35 hRuoansulatus ja energia-aineenvaihdunta 10 op90802 Solun aineenvaihdunta 6 op Ruoansulatus 4 opSolun aineenvaihdunta 6 op90183Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijatAjoitus: 1. lukuvuoden syyslukukausiOsaamistavoitteet: Opiskelija• tunnistaa solun keskeiset molekyylit (makromolekyylit ja pienemmät yhdisteet) jaionit sekä osaa selittää niiden ominaisuudet• osaa selittää bioenergetiikan, biologisten reaktioden ja entsyymikatalyysinperusperiaatteet• tunnistaa solun keskeiset aineenvaihduntareitit ja osaa analysoida niiden välisiäsuhteita, huomioiden kudosten erityispiirteetSisältö: Solun keskeiset molekyylit (makromolekyylit, pienemmät yhdisteet) ja ionit,bioenergetiikka, biologiset perusreaktiot, entsyymikatalyysi, aineenvaihdunta (hiilihydraatit,rasvat, ketoaineaineet, aminohapot, nukleiinihapot, typpi).Oppimateriaali ja kirjallisuus: Nelson & Cox Lehninger Principles of Biochemistry, 5.painos, Freeman. Myös vaihtoehtoisia Biokemian ja aineenvaihdunnan oppikirjoja voikäyttää. Muu jaksolla osoitettava materiaali. Suositeltava: Alberts ym. Essential CellBiology, 3. painos, GarlandScience, 2009Suoritustavat: Kirjallinen tentti 4 h, sekä pienryhmätöihin ja laboratorioharjoituksiin liittyvätkirjalliset selostuksetArviointi: 0-5Vastuuhenkilö: Jyrki Kukkonen (kurssi), Marjo Salminen (laboratoriotyöt)Toteutus ja työtavat: Luento-opetus 38 h, pakolliset laboratorioharjoitukset 21 h, pakollinenpienryhmäopetus 10 hRuoansulatus 4 op90189Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijatAjoitus: 1. lukuvuoden kevätlukukausiTavoite: Opiskelija tunnistaa yksimahaisen ja märehtijän ruoansulatuskanavanmakroskooppiset ja histologiset rakenteet. Opiskelija osaa johdonmukaisesti kuvailla edellämainittuihin rakenteisiin liittyvät toiminnot, niiden säätymisen sekä merkityksen elimistönyleisen toiminnan kannalta.Sisältö: Jaksolla käsitellään ruoansulatuskanavan histologinen ja makroskooppinen rakenne31

sekä ruoan hajoaminen ja ravinteiden imeytyminen ruoansulatuskanavasta. Lisäksi käsitelläänruoansulatuksen säätelytekijöitä, eksokriinisen haiman ja maksan rakenne ja toiminta.Oppimateriaali ja kirjallisuus: Ross Histology: a Text and Atlas, 5. p., Lippincott Williams& Wilkins, 2006. Dyce ym. Textbook of Veterinary Anatomy, 3. p., Saunders, 2002.Sjaastad ym. Physiology of Domestic Animals, 1. tai uudempi painos, ScandinavianVeterinary Press, 2003. Evans & DeLahunta Guide to the dissection of the dog, 7 p.,Saunders/Elsevier, 2009. Muu jaksolla osoitettava materiaali. Suositeltava: SchallerIllustrated Veterinary Anatomical Nomenclature, 2. p., Enke, 2007.Suoritustavat: Kirjallinen tentti 2 hArviointi: 0-5Vastuuhenkilö: Eläinlääketieteellisen fysiologian professoriToteutus ja työtavat: Luento-opetus 24 h, pakollinen ryhmäopetus 22 hEndokrinologia, lisääntyminen ja homeostaasi 5.5 op90177Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijatAjoitus: 1. lukuvuoden kevätlukukausiTavoite: Opiskelija tunnistaa endokriinisten rauhasten, virtsa- ja lisääntymiselinten,maitorauhasten sekä ihon makroskooppiset ja histologiset rakenteet. Opiskelija osaajohdonmukaisesti kuvailla edellä mainittuihin rakenteisiin liittyvät toiminnot, niidensäätymisen sekä merkityksen elimistön yleisen toiminnan kannalta. Kuvailun kannaltakeskeisiä ovat eri nestetilojen vakaata tilavuutta, osmolaalisuutta, happamuutta ja lämpötilaaylläpitävät toiminnot.Sisältö: Jaksolla käsitellään endokriinisten rauhasten, lisääntymiselinten ja virtsateidenmakroskooppinen ja mikroskooppinen rakenne, elintoimintojen, homeostaasin jaaineenvaihdunnan hormonaalinen säätely sekä aineenvaihdunnan kudoskohtaiseterityispiirteet.Oppimateriaali ja kirjallisuus: Alberts ym. Essential Cell Biology, 3. painos, GarlandScience, 2009. Nelson & Cox. Lehninger Principles of Biochemistry, 5. painos. RossHistology: a Text and Atlas, 5. painos, Lippincott Williams & Wilkins, 2006. Dyce ym.Textbook of Veterinary Anatomy, 3. p., Saunders, 2002. Sjaastad ym. Physiology ofDomestic Animals, 1. tai uudempi painos, Scandinavian Veterinary Press, 2003. Evans &DeLahunta Guide to the dissection of the dog, 7 p. Saunders/Elsevier, 2009. Suositeltava:Lääketieteen termit, 5. tai uudempi painos, Duodecim, 2007Suoritustavat: Kirjallinen tentti 4 hArviointi: 0-5Vastuuhenkilö: Eläinlääketieteellisen fysiologian professoriToteutus ja työtavat: Luento-opetus 46 h, pakollinen ryhmäopetus 26 hVertaileva anatomia ja fysiologia 2 op90803Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijatAjoitus: 1. lukuvuoden kevätlukukausiTavoite: Opiskelija tuntee eliölajien tieteellisen luokittelun perusteet, tunnistaa ja osaa nimetäkeskeiset homologiset (vastaavat) rakenteet nisäkkäillä, kaloilla, linnuilla, matelijoilla sekäsammakkoeläimillä. Hän pystyy kuvaamaan em. eliöryhmille tyypilliset erityispiirteetelinjärjestelmien toiminnassa.Sisältö: Kurssilla tutustutaan lintujen, matelijoiden, sammakkoeläinten ja kalojen anatomisiinja fysiologisiin erikoispiirteisiin. Fysiologiassa keskitytään erityisesti hengitykseen,ruoansulatukseen ja kuonaneritykseen. Jaksolla käsitellään myös koe-eläintieteen perusteet.32

Harjoitustöissä opetellaan ja demonstroidaan koe-eläinten, lintujen ja matelijoiden oikeaakäsittelyä ja tarkastellaan niiden hoitoon liittyviä erikoiskysymyksiä.Oppimateriaali ja kirjallisuus: Jaksolla osoitettava opiskelumateriaali.Suoritustavat: Kirjallinen selostus tai työ.Arviointi: 0-5Vastuuhenkilö: Anna EkmanToteutus ja työtavat: Luentoja 16 h, pakollista ryhmäopetusta 14 hEläintenpito ja hyvinvointi 10.5 op90161Tavoite: Opiskelijalle muodostuu eläinlääkäriammatissa tarvittava kokonaiskäsityssuomalaisesta kotieläintuotannosta, kotieläinten ruokinnasta ja kotieläintemme hyvinvoinninarvioinnista ja hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä.Sisältö: Eläintenpidon ja hyvinvoinnin kokonaisuus sisältää opintojaksot: Kotieläinten pidon perusteet, etologia ja eläinsuojelu 5 op Eläinten kliininen ravitsemustiede 5.5 op Maatilaharjoittelu 6 opKokonaisuuteen kuuluu Eläinlääkärin etiikkaan ja eläinsuojeluun (90172) liittyviä aiheita,joita opiskelija voi hyödyntää kirjoittaessaan etiikan ja eläinsuojelun oppimispäiväkirjaa.Toteutus ja työtavat: Eläintenpidon ja hyvinvoinnin opetus annetaan pääosin intensiivisenäblokkiopetuksena. Välittömästi opintojakson 90134 päätteeksi on tentti ja opintojakson 90133jälkeen ryhmätyöt esittelevä seminaari. Blokkiopetus sisältää käytännön harjoituksiaeläintiloissa ohjattua omaehtoista opiskelua sekä ryhmätyön. Lisäksi vieraillaantutkimuslaboratoriossa. Maatilaharjoittelun suorittaminen on edellytys opintokokonaisuudenläpäisemiseksi. Eläintenpidon ja hyvinvoinnin opetuksen pääosa on toisen vuoden syksynä.Oppimateriaali ja kirjallisuus: ilmoitettu kunkin opintojakson yhteydessäArviointi: Eläintenpidon ja hyvinvoinnin loppuarvosana (0-5) lasketaan opintojaksojen 90133ja 90134 keskiarvona. Maatilaharjoittelun tulee olla suoritettuna.Vastuuhenkilö: Anna ValrosAjoitus: 2. lukuvuoden syyslukukausiKohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijatYhteydet muihin jaksoihin: Opiskelijat voivat hyödyntää kurssin aiheita etiikan jaeläinsuojelun juonteessa.Kotieläinten pidon perusteet, etologia ja eläinsuojelu 5 op90133Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat ja erikseensovittaessa myös muiden tiedekuntien opiskelijat.Ajoitus: 1. lukuvuoden kevätlukukausi (lukuvuonna 2010-2011 myös 2. lukuvuodensyyslukukausi)Tavoite: Opiskelija• on tietoinen kotieläintuotantapoihin ja -rakenteisiin vaikuttavista tekijöistä Suomessa• osaa arvioida eläinten pitoympäristöä ja hoitoa eläinten tuottavuuden,käyttäytymisen, hyvinvoinnin ja eläinsuojelun näkökulmistaSisältö: Opintojaksossa perehdytään kotieläinten tuotantoympäristön ja hoitomenetelmienhyvinvinvointivaikutuksiin. Kurssilla opetetaan soveltavaa kotieläinetologiaa, eläinsuojelunperiaatteita ja eläinten hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden arviointia.Oppimateriaali ja kirjallisuus:Nauta- ja sikatilan olosuhdeopas. Maaseutukeskusten Liitto, Helsinki, 2001.Hyvinvoiva tuotantoeläin, Maaseutukeskusten Liitto, Helsinki, 2005.33

Sikalan eläinlääkärikirja. Suomen Kotieläinjalostusosuuskunta, Jyväskylä, 1999.Maitohygieniaan ja lypsyyn liittyvä kirjallisuus osoitteessa:http://www.mtt.fi/palvelut/mittaustestaus/lypsy.htmlVasikoiden hoito-opas 2003. Valio (useita kirjoittajia), verkosta osoitteessa:http://www.vetmed.helsinki.fi/hyvinvointikeskus/dokumentit/Vasikkaopas_2005.pdfOpintojakson aikana osoitettava muu materiaali.Suoritustavat: kirjallinen tenttiArviointi: hyväksytty/hylätty, tentin pistemäärä vaikuttaa Eläintenpidon ja hyvinvoinninloppuarvosanaan 50 %.Vastuuhenkilö: Anna ValrosToteutus ja työtavat: Opintojakso järjestetään intensiivisenä blokkiopetuksena.Opintojaksoon sisältyy 48 h luento-opetuksen lisäksi omatoimista ohjattua blokkiopiskelua n.10 h, käytännön käsittelyharjoituksia sekä lypsyharjoittelua yht. n. 10 h/opiskelija jatilavierailu 10 h, kirjallinen tentti 2 h. Käytännön harjoitukset ja demonstraatiot sekätilaretkeily ovat pakollisia. Mahdollisuuksien mukaan opiskelijat pääsevät seuraamaanpoikimisia yliopiston eläintiloissa.Eläinten kliininen ravitsemustiede 5.5 op90134Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijatAjoitus: 2. lukuvuoden syyslukukausiTavoite: Opiskelija saa käsityksen tavallisimpien kotieläinten ruokinnasta, käytetyistärehuista ja rehumääristä, eläinten ravinnontarpeen arvioimisesta ja laskemisesta sekäruokinnan suunnittelusta.Osaamistavoite: Opiskelija osaa• arvioida ja laskea eläinten ravinnontarpeen• arvioida tavallisimpien kotieläinten (nauta, sika, lammas,• vuohi, hevonen, kana, koira ja kissa) ruokinnan onnistumista käytettyjen rehujen ja• rehumäärien, sekä eläinten laskennallisen ravinnontarpeen perusteella• arvioida aiheuttaako eläimen ruokinta sairausriskin ja osaa korjata eläimen ruokinnanterveyttä edistäväksi• arvioida rehun laatua ja sen merkitystä eläinten terveydelleSisältö: Ravitsemusfysiologia kerrataan lyhyesti. Naudan, sian, lampaan, vuohen, kanan,hevosen sekä koiran ja kissan ruokinnan perusasiat käsitellään, samoin rehuhygienianperusteet sekä säilörehun valmistus ja laadun arvioiminen. Opiskelija saa eläinten lääkinnässäja terveydenhuollossa tarvittavat perustiedot kotieläinten ravitsemuksesta, ruokinnasta,käytettävistä rehuista sekä ruokinnan ja rehun laadun merkityksestä eläinten terveyteen.Oppimateriaali ja kirjallisuus:Hevosen ruokinta ja hoito. ProAgria Maaseutukeskusten Liitto, Helsinki 2007.Koiran ruokinta ja hoito. ProAgria Maaseutukeskusten Liitto, Helsinki, 2005.Lampaan ruokinta ja hoito. ProAgria Maaseutukeskusten Liitto, Helsinki, 2000.Lypsylehmän ruokinta. ProAgria Keskusten Liitto, Helsinki, 2006. e-kirja.Sian ruokinta ja hoito. Tieto tuottamaan, no. 114, ProAgria Maasetukeskusten Liitto,Helsinki, 2006. Rehutaulukot ja ruokintasuositukset. Opintojakson aikana osoitettava muumateriaali.Suoritustavat: kirjallinen tenttiArviointi: hyväksytty/hylätty, kirjallisen tentin pistemäärä vaikuttaa Eläintenpidon jahyvinvoinnin loppuarvosanaan 50 %.Vastuuhenkilö: Suvi TaponenYhteydet muihin opintojaksoihin: Opintojaksoon on integroitu äidinkielen viestintäopintoja34

(90088). Opiskelijat voivat hyödyntää kurssin aiheita etiikan ja eläinsuojelun juonteessa.Toteutus ja työtavat: Opintojakso järjestetään intensiivisenä blokkiopetuksena. Luentoja 38h, ohjattua omatoimista opiskelua 15 h, ekskursio 1 h, laboratoriotöitä rehuhygieniakurssilla10 h ja yritysvierailu 4 h, kirjallinen tentti 2 h. Laboratoriotöissä ja yritysvierailulla onläsnäolopakko.Eläinlääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia 12.5 op90116Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijatAjoitus: 2. lukuvuoden syys- ja kevätlukukausiTavoite: Mikrobiologian ja immunologian opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelijahallitsee kunkin tieteenalan perusteet, tuntee eläinlääketieteellisesti tärkeiden infektiotautienaiheuttajat ja niiden diagnostiikan, mikrobilääkkeet ja antibioottiresistenssiin vaikuttavattekijät sekä ymmärtää isäntä-mikrobivuorovaikutussuhteeseen liittyvät tekijät jaimmuunipuolustusjärjestelmän toiminnan pääpiirtein.Sisältö: Opintokokonaisuuden aikana perehdytään yleiseen, kliiniseen jamolekyylimikrobiologiaan, sekä immunologiaan. Mikrobiologian opetus koostuubakteriologiasta, virologiasta ja mykologiasta.Opintokokonaisuus koostuu seuraavista jaksoista: Yleinen bakteriologia 2.5 op Virologia 3 op Immunologia 3 op Spesifinen bakteriologia ja mykologia 4 opSuoritustavat: Tenttien, oppimis- ja laboratoriopäiväkirjojen yhteispisteet muodostavateläinlääketieteellisen mikrobiologian ja immunologian loppuarvosanan.Arviointi: Opintokokonaisuuden jaksojen yhteispistemäärät määrittävät kokonaisuudenarvosanan asteikolla 0-5.Vastuuhenkilö: Airi PalvaToteutus ja työtavat: Luentoja 103 h, laboratoriotyöskentelyä 48 h/opiskelija ja 4 kirjallistatenttiä.Yleinen bakteriologia 2.5 op90092Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijatAjoitus: 2. lukuvuoden syyslukukausiTavoite: Opiskelija hallitsee yleisen bakteriologian perusteet ja tuntee mikrobilääkkeet jaantibioottiresistenssiin vaikuttavat tekijät.Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa• bakteriologiaan ja bakteerigenetiikkaan liittyvän keskeisen terminologian• kuvata bakteerien taksonomiaan ja tunnistamiseen liittyvät keskeiset periaatteet• selittää bakteerisolun perusrakenteen ja eri rakenneosien toiminnallisen merkityksen• verrata grampositiivisen ja gramnegatiivisen bakteerisolun rakenne-eroja ja niidenkliinistä merkitystä• selittää bakteerien kasvuun, aineenvaihduntaan ja kasvun kontrolliin keskeisestiliittyvät tekijät• kuvata infektiotauteihin ja infektion syntymiseen ja leviämiseen liittyvätperuskäsitteet• kuvata bakteerien tärkeimmät patogeenisuusmekanismit• kuvata mikrobilääkeryhmät ja niiden vaikutusmekanismit• kuvata mikrobilääkeresistenssin kehittymismekanismit ja eri esiintymismuodot35

• kuvata keskeiset elimistö-mikrobi-vuorovaikutuksiin liittyvät tekijätSisältö: Kurssilla perehdytään bakteerisolun rakenteeseen, toimintaan, kasvuun, kasvunkontrolliin ja metabolian säätelyyn sekä bakteerien taksonomiaan, diagnostiikkaan jabakteerigenetiikan perusteisiin. Lisäksi perehdytään isäntä-mikrobi vuorovaikutussuhteisiin,infektiotaudin peruskäsitteisiin mikrobin kannalta, infektion syntymisen ja leviämisenperuskäsitteisiin, bakteerien patogeenisuusmekanismeihin sekä bakteerilääkkeisiin jaantibioottiresistenssin muodostumiseen.Oppimateriaali ja kirjallisuus: Hedman ym. Mikrobiologia, Kustannus Oy Duodecim,2010.Suoritustavat: Kirjallinen tentti (2 h), oppimispäiväkirjaArviointi: kts. opintokokonaisuuden yleiskuvausVastuuhenkilö: Airi PalvaYhteydet muihin opintojaksoihin: Edeltävät TKE-opinnot toimivat pohjana yleisenbakteriologian opintojaksolle.Toteutus ja työtavat: Luento-opetusta 25 h, mahdollinen itsenäisesti tehtävä kirjallinenryhmätyö.Virologia 3 op90096Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijatAjoitus: 2. lukuvuoden syyslukukausiTavoite: Opiskelija ymmärtää, mitä virukset ja prionit ovat, miten ne rakentuvat, lisääntyvät,muuntuvat, säilyvät, tarttuvat ja aiheuttavat taudin sekä miten virustartuntoja diagnosoidaanja ehkäistään. Lisäksi opiskelija tuntee eläinlääketieteellisesti tärkeät virus- ja prionitaudit janiiden diagnostiikan perusteet sekä hallitsee pikatestien suorittamisen,peruslaboratoriotyöskentelyn ja soluviljelmien käytön perusteet myös käytännön tasolla.Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa• kuvata miten virukset rakentuvat, lisääntyvät ja muuntuvat (tarkemmin erityisestiretrovirusten ja influenssavirusten osalta) ja kuinka ne luokitellaan• kuvata kuinka virusinfektio aiheuttaa taudin; mitä solussa ja isäntäyksilössä tapahtuuvirusinfektion yhteydessä ja kuinka ne puolustautuvat• kuvata kuinka virusinfektiota diagnosoidaan laboratoriossa, tehdä yksinkertaisiavirusdiagnostisia testejä ja ottaa ja lähettää näytteitä viruslaboratorioon• kuvata kuinka virustauteja ehkäistään• selittää mitä prionit ovat, kuinka ne lisääntyvät, kuinka niitä voidaan todetalaboratoriossa• kuvata ja tunnistaa tärkeimmät Suomessa esiintyvät tai maatamme uhkaavat koti- jatuotantoeläinten virus- ja prionitaudit ja virustaudit jotka muodostavat zoonoottisentai elintarvikevälitteisen riskin• selittää näiden virusten tärkeimmät ominaisuudet (tarttuminen, epidemiologia, oireet,patogeneesin pääpiirteet, torjunta, laboratoriodiagnostiikka)Sisältö: Opintojakson aikana perehdytään yleisvirologiaan, eläimille tautia aiheuttaviin jazoonoottisiin viruksiin sekä näiden diagnostiikkaan.Oppimateriaali ja kirjallisuus: Quinn ym. Veterinary Microbiology and Microbial Disease,Blackwell Science Ltd. 2002. TAI Dwight C. ym. Veterinary Microbiology, BlackwellPublishers, 2004. Lisäksi kurssin aikana osoitettava muu materiaali. Yleisvirologian osuuttavoi lukea myös vaihtoehtoisesti kirjasta Hedman ym. Mikrobiologia, Kustannus OyDuodecim, 2010. Suositeltava: Murphy ym. Veterinary Virology, Academic Press, 1999.Suoritustavat: Kirjallinen tentti (2 h), harjoitustyö, luento-/oppimispäiväkirja,laboratoriopäiväkirja, verkkoalustalla työskentely.36

Arviointi: kts. opintokokonaisuuden yleiskuvausVastuuhenkilö: Olli VapalahtiYhteydet muihin opintojaksoihin: TKE:n, immunologian ja bakteriologian opinnotlaboratoriotöineen toimivat tukena virologian opintojaksolle.Lisätiedot: Laboratoriotöihin osallistuminen on edellytyksenä kurssin hyväksyttävällesuorittamiselle. Viikin kampuksen yhteinen virologian opetus: http://blogs.helsinki.fi/virologiaopetusToteutus ja työtavat: luento-opetus 24 h, laboratorio-opetus 6 hImmunologia 3 op90093Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijatAjoitus: 2. lukuvuoden syyslukukausiTavoite: Opiskelija tuntee immuunijärjestelmän toimintaperiaatteet ja yleisimmättoimintahäiriöt ja ymmärtää immuunipuolustuksen merkityksen ulkoisia uhkatekijöitävastaan.Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa• käyttää immunologian perusterminologiaa• selittää immuunijärjestelmän aktivoitumiseen ja toimintaan liittyvät pääperiaatteet• määritellä eri eläinlajien immunologiset erityispiirteet• kuvata rokottamisen periaatteet ja seuraukset yksilölle• kuvata keskeiset immunologisen diagnostiikan perusmenetelmätSisältö: Opintojakson aikana perehdytään yleisimmunologian perusteisiin, eläinspesifiseenimmunologiaan (kotieläimet ja tuotantoeläimet), sekä immunologisiinlaboratoriomenetelmiin.Oppimateriaali ja kirjallisuus: Tizard Veterinary Immunology, 8. painos, Elsevier, 2009.Lisäksi opintojakson aikana osoitettava materiaali. Suositeltava: Murphy ym. Janeway’sImmunobiology, 7. painos, Garland Science, 2008.Suoritustavat: Kirjallinen tentti (2 h), laboratoriotyöt (edellytyksenä kurssin hyväksyttävällesuorittamiselle).Arviointi: kts. opintokokonaisuuden yleiskuvausVastuuhenkilö: Sami JunnikkalaYhteydet muihin opintojaksoihin: TKE:n, yleisen bakteriologian ja virologian opinnottoimivat tukena opintojaksolle.Lisätiedot: Laboratoriotöihin osallistuminen on edellytyksenä kurssin hyväksyttävällesuorittamiselle.Toteutus ja työtavat: Luento-opetus 30 h, laboratorio-opetus 6 hSpesifinen bakteriologia ja mykologia 4 op90094Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijatAjoitus: 2. lukuvuoden kevätlukukausiTavoite: Opiskelija tuntee eläinlääketieteellisesti tärkeät infektioita aiheuttavat bakteerit jasienet, sekä näiden virulenssitekijät ja patogeneesin pääpiirteissään. Lisäksi opiskelijahallitsee bakteriologisen ja mykologisen laboratoriotyöskentelyn sekä diagnostiikan perusteetmyös käytännössä.Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa• tunnistaa eläinlääketieteellisesti tärkeät infektioita aiheuttavat bakteerit ja sienet sekäniiden tärkeimmät taudinaiheutukseen liittyvät ominaisuudet• työskennellä mikrobiologisessa laboratoriossa turvallisesti ja aseptiikkaa noudattaen• suorittaa mikrobiologisen perusdiagnostiikan37

• valita diagnostisen menetelmän tietolähteitä hyväksikäyttäenSisältö: Opintojakson aikana perehdytään eläimille tautia aiheuttaviin bakteereihin ja sieniin,näiden diagnostiikkaan ja tunnistamiseen laboratoriossa.Oppimateriaali ja kirjallisuus: Quinn ym. Veterinary Microbiology and Microbial Disease,Blackwell Science, 2002 TAI Hirsh ym. Veterinary Microbiology, 2. painos, BlackwellPublishing, 2004. Lisäksi jakson aikana osoitettava muu materiaali.Suoritustavat: Kirjallinen tentti (2 h), harjoitustyöt, laboratoriopäiväkirja sekä käytännönkoe.Arviointi: kts. opintokokonaisuuden yleiskuvausVastuuhenkilö: Silja Åvall-JääskeläinenYhteydet muihin opintojaksoihin: Edeltävät TKE ja yleisen bakteriologian opinnot toimivatpohjana opintojaksolle.Lisätiedot: Laboratoriotöihin osallistuminen on edellytyksenä kurssin hyväksyttävällesuorittamiselle.Toteutus ja työtavat: luento-opetus 28 h, laboratorio-opetus 40 hEläinlääketieteellinen parasitologia 5 op90118Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijatAjoitus: 2. lukuvuoden kevätlukukausiTavoite: Opiskelija tuntee Suomessa esiintyvät merkittävimmät kotieläinten loiset, niidenaiheuttamat tyypilliset oireet, perusdiagnostiikan ja hoidon periaatteet.Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa• käyttää parasitologian perusterminologiaa• kuvata merkittävien kotieläinten loisten elämänkierrot ja tartuntatavat• kuvata loisten eläimille aiheuttamat tyypilliset oireet ja osaa ottaa huomioonmahdollisen tartuntariskin ihmiselle• kuvata millaisia ennaltaehkäisyn ja lääkkeettömän loiskontrollin keinoja onkäytettävissä• selittää loislääkitysten pääperiaatteet ja osaa soveltaa niitä eri tilanteissa• tutkia tyypillisen parasitologisen näytteen perusmenetelmillä• osaa arvioida löydöksen merkityksen eläimelle ja eläinryhmälleSisältö: Opintojakson aikana perehdytään suureen määrään (eläin)lääketieteellisestimerkittäviä loisia, niiden taksonomiaan, morfologiaan, elämänkiertoon, isännissäaikaansaamiin vasteisiin sekä diagnostiikkaan. Eläinten loissairauksien ennaltaehkäisyä jahoitoa käsitellään lyhyesti kunkin loisryhmän kohdalla. Lisäksi opintojaksolla esitelläänajankohtaista loistutkimusta.Oppimateriaali ja kirjallisuus: Taylor ym. Veterinary Parasitology, 3. painos, BlackwellPubl. 2007. Saari & Nikander Elinympäristönä hevonen - hevosen loiset ja loissairaudet,Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Oppimateriaalia 8 (kirja tai verkkoversio).Suoritustavat: Kirjallinen tentti (2 h) ja laboratorioharjoitusten sekä kurssitehtäviensuorittaminen hyväksytysti.Arviointi: 0-5. Arvosana perustuu kirjallisen kuulustelun tulokseen. Kurssin läpäisemiseksiopiskelijan tulee osallistua laboratorioharjoituksiin.Vastuuhenkilö: Anu NäreahoToteutus ja työtavat: luento-opetus 38 h, laboratorioharjoitukset pienryhmissä 6 h/opiskelija38

Lihantarkastus ja teurastamohygienia 7.5 op90460Ajoitus: 2. lukuvuoden kevätlukukausi ja 3. lukukauden syyslukukausiTavoite: Opiskelija perehtyy lihantarkastukseen ja teurastushygieniaan eri näkökulmista.Opiskelija saa valmiudet tarkastusapulaisena toimimiseen.Sisältö: Opintokokonaisuus sisältää jaksot: Lihantarkastustekniikka 1.5 op Lihantarkastus 6 opLisäksi kokonaisuuteen liittyy 6 op laajuinen tarkastuseläinlääkäriharjoittelu (90303).Opintojaksoissa perehdytään tarkastusapulaisen ja tarkastuseläinlääkärin työnkuvaan,käytännön lihantarkastuksen suorittamiseen, lihantarkastuspäätösten tekemiseen, sekäteurastamohygieniaan. Lisäksi perehdytään laitoshygieniaan, eläinsuojeluun ja lainsäädäntöönsoveltuvin osin. Kokonaisuuteen kuuluu Eläinlääkärin etiikkaan ja eläinsuojeluun (90172)liittyviä aiheita, joita opiskelija voi hyödyntää kirjoittaessaan etiikan ja eläinsuojelunoppimispäiväkirjaa.Arviointi: 0-5, lihantarkastustekniikan ja lihantarkastuksen opintopistemäärillä painotettuarvosanojen keskiarvo.Vastuuhenkilö: Maria Fredriksson-AhomaaLihantarkastustekniikka 1.5 op90263Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijatAjoitus: 2. lukuvuoden kevätlukukausiTavoite: Opiskelija tutustuu käytännön lihantarkastuksen suorittamiseen teurastamoissa sekähankkii valmiudet lihantarkastusapulaisen työhön.Sisältö: Opintojaksossa käsitellään lihantarkastusanatomiaa, -patologiaa ja -parasitologiaasekä punaisen lihan että siipikarjalihan käytännön lihantarkastusta. Teurastamoekskursiollatutustutaan teurastuslinjaan ja tarkastusapulaisen työhön käytännössä.Oppimateriaali ja kirjallisuus: Luennoilla erikseen jaettava materiaali.Suoritustavat: Kirjallinen tentti, ekskursioArviointi: 0-5Vastuuhenkilö: Maria Fredriksson-AhomaaToteutus ja työtavat: Luentoja 16 h, ekskursio 6 h (pakollinen), kirjallinen tenttiLihantarkastus 6 op90264Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijatAjoitus: 3. lukuvuoden syyslukukausiTavoite: Opiskelija perehtyy lihantarkastukseen ja tarkastuseläinlääkärin toimenkuvaan.Sisältö: Laboratorioharjoitukset koostuvat lakisääteisistä lihantarkastusmenetelmistä jalihantarkastusmikrobiologiasta. Opintojaksossa opiskellaan lihantarkastusarvostelua jalihantarkastuspäätösten tekoa kuvamateriaalin avulla sekä seminaaritöissä laitosvalvontaa,laitoshygieniaa, eläinsuojelua ja lainsäädännön soveltamista.Oppimateriaali ja kirjallisuus: Eläinlääkintölainsäädäntö. Maa- ja metsätalousministeriö,elintarvike- ja terveysosasto. http://www.mmm.fi/el/laki/ Gracey ym. Meat Hygiene. 10.painos, W. B. Saunders Co, 1999. Rahkio ym. Uusi pintahygieniaopas, Elintarvike jaTerveys -lehti, Vammalan kirjapaino Oy, 5. painos, 2006. Elintarvikehygienian jaympäristöterveyden osaston opetusmonisteet, sekä luennoilla erikseen jaettava materiaali.Suoritustavat: Kirjallinen tentti, laboratorioharjoitukset, seminaaritArviointi: 0-539

Vastuuhenkilö: Maria Fredriksson-AhomaaYhteydet muihin opintojaksoihin: Lihantarkastusopintojaksoon voi osallistua, kunopiskelija on osallistunut toisen vuosikurssin lihantarkastustekniikan, patologian japarasitologian opetukseen sekä mikrobiologian ja immunologian opetukseen. Ennentarkastuseläinlääkäriharjoittelun aloittamista on suoritettava lihantarkastustekniikka sekälihantarkastus-opintojaksosta lainsäädännön harjoitukset ja laboratoriotyöt.Lisätiedot: Opiskelija saa valmiuden opintojakson ja tarkastuseläinlääkäriharjoittelunsuoritettuaan toimia tarkastuseläinlääkärinä teurastamossa sekä jatkaa laillistumisen jälkeenopintoja, tarkastuseläinlääkärin tutkinnon suorittamiseksi.Toteutus ja työtavat: Luento-opetus (38 h), laboratorioharjoitukset (27 h), seminaarit (28 h),sekä kirjallinen tentti (2 h). Laboratorioharjoitukset ja seminaarit ovat pakollisia.Eläinlääketieteellinen patologia 17 op90155Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijatAjoitus: 2. ja 3. lukuvuosiOsaamistavoitteet: Opiskelija ymmärtää patologian roolin osana yksilön ja/tai lauman terveydenhuoltoa jasairaanhoitoa Opiskelija ymmärtää tärkeimpien tautien syntymekanismit eläimillä ja tunnistaa niidenaiheuttamat muutokset elimistössä Opiskelija osaa kuvailla havaitsemansa muutokset ja arvioida niiden merkitystä, taustallaolevia prosesseja ja syy-yhteyksiä Opiskelija osaa viestiä havainnot ja johtopäätökset tarkoituksenmukaisella tavalla ja hallitseepatologian keskeisen terminologian Opiskelija osaa käynnistää eläimen kuolinsyyn selvityksen ja suorittaa tavallisimpienkotieläinten obduktion Opiskelija tuntee patologiassa tavallisimmin käytettävät menetelmät ja niiden rajoituksetSisältö: Patologia on oppi sairauksien syntymekanismeista, sairauksien aiheuttamistamuutoksista ja muutosten seurauksista. Eläinlääketieteellinen patologia toimii siltanaperustieteiden ja kliinisten aineiden välillä.Opintokokonaisuus muodostuu seuraavista opintojaksoista: Yleinen patologia 2.5 op Histopatologia 1.5 op Elinpatologia 4.5 op Obduktiokurssi 8.5 opSuoritustavat: Kirjallisia ja suullisia tenttejäVastuuhenkilö: Antti SukuraYhteydet muihin opintojaksoihin: Opintokokonaisuuteen osallistumiselle on suositeltavaa,että Terve kotieläin -kokonaisuus on suoritettu. Tämän opintokokonaisuuden hyväksyttysuoritus on edellytyksenä klinikkaopetukseen osallistumiselle.Yleinen patologia 2.5 op90032Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijatAjoitus: 2. lukuvuoden kevätlukukausiTavoite: Opiskelija osaa:• kuvata vaurioiden aiheuttamia vasteita elimistössä ja patofysiologisia prosesseja solujakudostasolla• selittää tavallisimpien tautien syntymekanismit ja nimetä etiologiset tekijät eläimillä40

• yhdistää kudostason muutokset tautien syntymekamismeihin• käyttää patologian keskeistä terminologiaaSisältö: Kurssilla käsitellään solu- ja kudostason vasteita erilaisille ärsykkeille, niidenaiheuttamia muutoksia elimistössä ja näiden muutosten syntymekanismeja. Lisäksi käydäänläpi patologista sanastoa.Oppimateriaali ja kirjallisuus: McGavin & Zachary Pathologic Basis of VeterinaryDisease. 4. painos, Mosby Elsevier, 2007. Suositeltavat : Majno & Joris Cells, Tissues andDisease. 2. painos Oxford University Press, 2004. Jubb, Kennedy and Palmer’s Pathologyof Domestic Animals vol 1-3, toimittanut M. Grant Maxie. 5. painos, Elsevier, 2007. Slauson& Cooper Mechanisms of Disease: a textbook of comparative general pathology. 3. painos,Mosby Inc, 2002.Suoritustavat: Kirjallinen tenttiArviointi: 0-5Vastuuhenkilö: Antti SukuraToteutus ja työtavat: Luentoja 32 hHistopatologia 1.5 op90034Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijatAjoitus: 2. lukuvuoden kevätlukukausiTavoite: Opiskelija• tuntee histopatologisen diagnostiikan periaatteet• osaa kuvailla tyypillisimpiä histopatologisia muutoksia ja tunnistaa nekudosvauriotyyppitasolla (rappeuma, tulehdus, kasvain)• osaa yhdistää histologiset muutokset tautien kehittymiseen ja muodostaa histologisendiagnoosinSisältö: Kurssilla käsitellään rappeumiin, tulehduksiin ja kasvaimiin liittyviä histologisiamuutoksia eri elimissä.Oppimateriaali ja kirjallisuus: Histopatologian preparaattiaineisto, McGavin & ZacharyPathologic Basis of Veterinary Disease. 4. painos, Mosby Elsevier, 2007. Suositeltava: Rossym. Histology: A Text and Atlas. 5. painos, Lippincott Williams & Wilkins, 2006 Bacha &Bacha Color Atlas of Veterinary Histology. 2. painos, Wiley-Blackwell, 2000Suoritustavat: Mikroskopointitentti 2 hArviointi: hyväksytty/hylättyVastuuhenkilö: Antti SukuraLisätiedot: Tenttejä järjestetään vain kevätlukukaudella.Toteutus ja työtavat: Mikroskopointiopetusta 22 hElinpatologia 4.5 op90033Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijatAjoitus: 2. lukuvuoden kevätlukukausiTavoite: Opiskelija• ymmärtää elinryhmien fysiologisia ja patofysiologisia vasteita ja niiden etiologisiatekijöitä• osaa selittää eläinten tärkeimpien tautien patogeneesin eri elimissä• osaa kuvata tärkeimpien tautien aiheuttamat muutokset elinryhmissä• osaa muodostaa morfologisen diagnoosinSisältö: Elinpatologiassa perehdytään elinryhmittäin yleisimpien tautien syntymekanismeihineläimillä, etiologisiin tekijöihin ja elinmuutoksiin.41

Oppimateriaali ja kirjallisuus: McGavin & Zachary Pathologic Basis of VeterinaryDisease. 4. painos, Mosby Elsevier, 2007. Suositeltava: Jubb, Kennedy and Palmer’sPathology of Domestic Animals vol 1-3, toimittanut M. Grant Maxie, 5. painos, Elsevier,2007.Suoritustavat: Kaksi 4 h kirjallista tenttiä.Arviointi: 0-5Vastuuhenkilö: Antti SukuraYhteydet muihin opintojaksoihin: On suositeltavaa, että yleinen patologia on suoritettuToteutus ja työtavat: Luento-opetus 54 hObduktiokurssi 8.5 op90036Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijatAjoitus: 3. lukuvuoden syys- ja kevätlukukausiTavoite: Opiskelija osaa• suorittaa tavallisimpien kotieläinten obduktion esitiedot huomioiden• tunnistaa normaalin ja muuttuneen kudoksen• arvioida makroskooppisten muutosten merkitystä ja niiden syntymekanismeja kokoeläimessä ja ymmärtää muutosten tulkintaan liittyvän epävarmuuden• kuvata obduktiolöydökset, ottaa tarvittavat näytteet jatkotutkimuksiin ja tuottaajohdonmukaisen yhteenvedon tapauksesta soveltaen diagnostista prosessiaongelmanratkaisussa• patologiaan liittyvän asiantuntija-argumentoinnin perusteet kohderyhmänhuomioiden (viestintä, lähetteet, lausunnot)• toimia obduktioihin liittyen eettisesti ja vastuullisestiSisältö: Kurssilla obdusoidaan eläinpotilaita. Opiskelussa keskitytään aluksiobduktiotekniikkaan, topografiseen anatomiaan ja muutosten kuvailuun. Perusasioidenoppimisen jälkeen painotus siirtyy enemmän demonstraatioihin. Koko vuoden harjoitustenkulku on kuitenkin sama: muutosten kuvaus, differentiaalidiagnoosit ja muutosten tai taudinsyntymekanismin läpikäyminen.Oppimateriaali ja kirjallisuus: McGavin & Zachary Pathologic Basis of VeterinaryDisease. 4. painos, Mosby Elsevier, 2007. Suositeltava: Jubb, Kennedy and Palmer’sPathology of Domestic Animals vol 1-3, toimittanut M. Grant Maxie. 5. painos, Elsevier,2007.Suoritustavat: Obduktiokurssin aikana opiskelija suorittaa obduktioita ja osallistuuobduktiodemonstraatioihin (Evira, eltdk) Opiskelijat valmistelevat pienissä ryhmissä kolmediskussiota kurssin aikana. Kurssin päätteeksi on suullinen tentti (= koeobduktio), jossaopiskelijat suorittavat yksin tai pareittain eläimen obduktion, kirjoittavat pöytäkirjan javastaavat suullisiin kysymyksiin.Arviointi: 0-5Vastuuhenkilö: Antti SukuraYhteydet muihin opintojaksoihin: Opintojakson suulliseen lopputenttiin osallistumisenedellytyksenä on histopatologian, yleisen patologian ja elinpatologian hyväksyttysuorittaminen.Toteutus ja työtavat: Pienryhmäopetusta 33 h, demonstraatioita (Evira) 9 h, diskussioita 9 h.Eläinlääketieteellinen epidemiologia 9 op90156Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijatAjoitus: 3. lukuvuoden syyslukukausi42

Tavoite: Opintokokonaisuuden aikana opiskelija perehtyy eläintautien ja zoonoosienvastustamiseen, epidemiologisen tutkimuksen mahdollisuuksiin ja haasteisiin sekäepidemiologian käyttämiseen kliinisen työn apuna.Sisältö: Opintokokonaisuus sisältää seuraavat opintojaksot: Eläinlääketieteellinen infektioepidemiologia 5 op Aineistoperusteinen eläinlääketieteellinen argumentointi 4 opOppimateriaali ja kirjallisuus: Ilmoitettu opintojaksokuvausten yhteydessä.Kurssimateriaali (paitsi lainsäädäntö) on Moodle-alustalla.Arviointi: 0-5Vastuuhenkilö: Anna-Maija VirtalaLisätiedot: Opintojakso 90063 sisältää biostatistiikan perusteita ja analyyttistäepidemiologiaa.Toteutus ja työtavat: Ilmoitettu opintojaksokuvausten yhteydessä.Eläinlääketieteellinen infektioepidemiologia 5 op90031Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijatAjoitus: 3. lukuvuoden syyslukukausiTavoite: Opiskelija perehtyy eläinten tärkeimpien infektiotautien ja zoonoosien perusasioihinkoskien niiden tarttumista, leviämistä ja vastustamista.Osaamistavoitteet: Opiskelija• tuntee tärkeimmät vastustettavat eläintaudit ja tautivastustuksen kokonaisuuden• omaa toimintavalmiuksia kohdatessaan vastustettavan eläintaudin jatyöskennellessään tautivalmiusasioissa vuorovaikutuksessa erilaisten asiantuntijoidenkanssa aktiivisena ryhmän jäsenenä• osaa reflektoida omaa oppimistaan kurssilla ja ammatillista toimintaansa ryhmänjäsenenä ja asiakaspalvelussa• osaa soveltaa tiedonhakutaitojaSisältö: Johdanto infektiotautien epidemiologiaan, eläinlääkintölainsäädännössä mainitutlakisääteisesti vastustettavat taudit ja zoonoosit, tautivastustusorganisaatio sekä Eläintautientorjuntayhdistyksen (ETT) ja rajatarkastuksen rooli tautivastustuksessa, tilatasondesinfektio, eläinrokotteet tautivastustuksessa, valmiusharjoitukset,ajankohtaisia asiantuntijaluentoja.Oppimateriaali ja kirjallisuus: Luentomonisteet ja eläinlääkintölainsäädännön osa D -Eläintaudit, Maa- ja metsätalousministeriö, Elintarvike- ja terveysosasto, Valtionpainatuskeskus, Helsinki, uusin painos; käytetäänverkkoversiota (http://www.mmm.fi/el/laki/).Suoritustavat: Kotitentti (yksilötyö) ja tautivalmiusharjoitukset (projektityö ryhmissä).Arviointi: 0-5Vastuuhenkilö: Anna-Maija VirtalaToteutus ja työtavat: Luento-opetusta ja luentoharjoituksia 38 h, valmiusharjoitustenvalmistaminen ryhmä- ja yksilötyöskentelynä 47 h, valmiusharjoitusten purkaminenasiantuntijakommentaattoreille 12 h, oma ja vertaisarviointi 2 h, kurssin kooste- japalautetilaisuus 1 h. Sen lisäksi kotitentin kirjoittamiseen on varattava aikaa noin 20 h; osatästä ajasta on jo merkitty kurssiohjelmaan.Aineistoperusteinen eläinlääketieteellinen argumentointi 4 op90063Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijatAjoitus: 3. lukuvuoden syyslukukausi43

Tavoite: Opiskelija perehtyy epidemiologisen tutkimuksen suunnitteluun, tekemiseen jatutkimuksista saadun näytön arvioimiseen sekä epidemiologian käyttämiseen kliinisessätyössä.Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa• käyttää epidemiologian perusterminologiaa• arvioida erilaisten epidemiologisten tutkimusmenetelmien käyttötarkoituksia• käyttää epidemiologisia menetelmiä kuvaamaan taudin ja terveyden esiintymistäpopulaatioissa ja arvioimaan syy-seuraussuhteita• arvioida diagnostisten testien tuloksia kriittisesti• lukea kriittisesti raportteja epidemiologisista eläinlääketieteellisistä tutkimuksista• tehdä yksinkertaisen epidemiologisen tutkimussuunnitelman• tehdä yksinkertaisia kuvailevia ja vertailevia tilastollisia analyysejä tilasto-ohjelmalla• pohtia virhelähteiden vaikutuksia tuloksiin ja niiden välttämismahdollisuuksiaSisältö: Havaintotutkimukset ja kliiniset kokeet, taudin esiintymisen ja siihen liittyvienriskitekijöiden sekä taudin vaikutuksen mittaaminen, tutkimusaineiston tunnuslukujenlaskeminen ja tilastollisen testaamisen periaatteet, otoskoko ja otanta, diagnostisten testienarviointi ja tulkinta, tutkimuksiin vaikuttavat harhat, kyselykaavakkeet, aineistojen kuvailevaanalysointi, taudinpurkauksen selvittäminen, tutkimusetiikka.Oppimateriaali ja kirjallisuus: Luentomoniste. Lisämateriaali: Houe ym. Introduction toVeterinary Epidemiology, Biofolia, 2004. Thrusfield Veterinary epidemiology, 3. painos,Blackwell Publishing, 2005. Petrie & Watson Statistics for Veterinary and Animal Science,2. painos, Blackwell Publishing, 2006. Lisäksi: Opintojakson aikana osoitettava muumateriaali.Suoritustavat: Epidemiologisen artikkelin arviointi (pienryhmätyö), epidemiologisentutkimussuunnitelman laatiminen (pareittain tehtävä projektityö), tietokoneharjoitukset.Arviointi: hyväksytty/hylättyVastuuhenkilö: Anna-Maija Virtala (kokonaisvastuu), Hannu RitaLisätiedot: Opintojakso sisältää biostatistiikan perusteita ja analyyttistä epidemiologiaa.Toteutus ja työtavat: Luento-opetus ja niihin sisältyvät luentoharjoitukset 26 h,ryhmätyöskentelynä taudinpurkausharjoitukset 3 h ja epidemiologisen artikkelin arviointi 4 h,parityöskentelynä tietokoneharjoitukset 15 h ja oman epidemiologisen tutkimussuunnitelmanlaatiminen 7 h. Lisäksi artikkeliarviointien ja tutkimussuunnitelmaprojektienpalauteseminaarit 8 h ja palautetilaisuus 1 h.Eläinlääketieteellinen farmakologia ja toksikologia 7 op90071Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijatAjoitus: 3. lukuvuoden kevätlukukausiTavoite: Osaamistavoitteet on kuvattu kunkin jakson yhteydessä.Sisältö: Opintokokonaisuus sisältää seuraavat jaksot: Farmakologian (lääkeaineoppi) ja toksikologian (myrkkyoppi) perusjakso 6 op Lääkkeiden käyttö ja määrääminen 1 opTarkemmat sisällöt on kuvattu kunkin jakson yhteydessä. Kokonaisuuteen kuuluuEläinlääkärin etiikkaan ja eläinsuojeluun (90172) liittyviä aiheita, joita opiskelija voihyödyntää kirjoittaessaan etiikan ja eläinsuojelun oppimispäiväkirjaa.Arviointi: 0-5. Arvosana määräytyy perusjakson välitenttien (1/3 + 1/3) sekä lääkkeidenkäyttö ja määrääminen -tentin (1/3) pisteiden perusteella.Vastuuhenkilö: Outi Vainio, Marja RaekallioSuoritustavat: Perusjaksosta on kaksi kirjallista välitenttiä. Lääkkeiden käyttö jamäärääminen -kurssi: kirjallinen tentti44

Farmakologian ja toksikologian perusjakso 6 op90072Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijatAjoitus: 3. lukuvuoden kevätlukukausiTavoite: Opiskelija osaa selittää farmakokinetiikan ja -dynamiikan pääperiaatteet sekätärkeimpien eläinlääkinnässä käytettävien lääkeaineryhmien vaikutusmekanismit jahaittavaikutukset, osaa hakea näyttöön perustuvaa tietoa yksittäisistä lääkeaineista ja niidenkäytöstä eläimille ja osaa kuvailla myrkytyksen hoidon yleiset pääperiaatteet.Sisältö: Lääkeaineiden annostelun, imeytymisen, kulkeutumisen ja poistumisenperusperiaatteet elimistössä sekä lääkeaineryhmien vaikutusmekanismit. Lääkkeidenkäyttötarkoitukset, käytön vasta-aiheet sekä haitta- ja sivuvaikutukset. Lisäksi kurssillaperehdytään aiheeseen liittyviin sähköisiin tietokantoihin ja tiedon hankintaan.Oppimateriaali ja kirjallisuus: Adams Veterinary Pharmacology and Therapeutics. 8.painos, Iowa State University Press, 2001 tai uudempi painos. Koulu & TuomistoFarmakologia ja toksikologia. 7. painos, Medicina, 2007. Guardabassi ym. (edit.)Guide toAntimicrobial Use in Animals, Wiley- Blackwell 2008, ISBN: 978-1-4051-5079-8. Attila &Sandholm Lääkeaineet eläimissä. Farmakokinetiikan perusteet. 2. painos, Gummerus, 1998tai open access -verkkoversio http://hdl.handle.net/1975/380 Attila ym. Eläinanestesiologia.3. painos, Helsingin yliopisto, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, oppimateriaalia 4, 2003 taiopen access -verkkoversio http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/ela/sarjat/oppimateriaalia/4/Eläinten mikrobilääkehoidon periaatteethttp://www.evira.fi/portal/fi/elaimet_ja_terveys/l____kitseminen/elainten_mikrobilaakehoidon_periaatteet/, BSCW-alustalla jaettava materiaali.Suoritustavat: Kaksi kirjallista välitenttiä, osallistuminen harjoituksiin, tehtävien tekeminen.Arviointi: Välitenttien pistemäärät lasketaan mukaan Eläinlääketieteellisen farmakologian jatoksikologian arvosanaan (0-5).Vastuuhenkilö: Outi Vainio, Marja RaekallioToteutus ja työtavat: luento-opetus 48 h, harjoitukset 41 h, verkko-opetus 12 h, vierailuteollisuuslaitokseen 8 h, välitentit 4 hLääkkeiden käyttö ja määrääminen 1 op90074Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijatAjoitus: 3. lukuvuoden kevätlukukausiTavoite: Opiskelija osaa etsiä tietoa eläinten lääkintään liittyvästä lainsäädännöstä,määräyksistä ja ohjeista, osaa soveltaa niitä käytännössä sekä osaa kirjoittaalääkemääräyksen.Sisältö: Lääkkeiden käyttöä koskeva eläinlääkintälainsäädäntö, muut lääkkeiden käyttöäeläimillä koskevat määräykset ja ohjeet, antidopingtyö ja lääkkeiden käyttöeläintapahtumissa, reseptioppi.Oppimateriaali ja kirjallisuus: Eläinlääkintölainsäädäntö, osa B: lääkkeethttp://wwwb.mmm.fi/el/laki/b/default.html Pharmaca Fennica Veterinaria 2011Eläinten mikrobilääkehoidon periaatteethttp://www.evira.fi/portal/fi/elaimet_ja_terveys/l____kitseminen/elainten_mikrobilaakehoidon_periaatteet/, BSCW-alustalla jaettava materiaali.Suoritustavat: Kirjallinen tenttiArviointi: Kirjallisen tentin pistemäärä lasketaan mukaan Eläinlääketieteellisenfarmakologian ja toksikologian arvosanaan (0-5).Vastuuhenkilö: Marja RaekallioToteutus ja työtavat: luennot 7 h, harjoitukset 2 h, verkkotyöskentely 2 h, kotitehtävät 14 h,45

tentti 2 hJohdanto kliiniseen työhön 7.5 op90089Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijatAjoitus: 3. lukuvuoden kevätlukukausiTavoite: Opiskelija perehtyy potilaskäynnin eri vaiheisiin ja saa monipuolisia valmiuksiaYliopistollisessa eläinsairaalassa toimimiseen.Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa:• tunnistaa hoidon onnistumista edistävä vuorovaikutus ja soveltaa sitävastaanottotilanteessa• pieneläinten ja hevosen yleistutkimus• luetella koiran, kissan ja hevosen vitaaliarvot• määritellä tärkeimmät kliiniset laboratoriotutkimukset ja tunnistaa näytteen laatuunvaikuttavat tekijät• kuivakemiallisten vieritestien suoritus• kertoa miten aseptiikkaa toteutetaan potilastyössä• tunnistaa tärkeimmät kirurgiset instrumentit, ommelaineet ja ompeleet• hallita kirurgisten instrumenttien käsittely ja perusompelutekniikat• eläinten lääkintään liittyvän lainsäädännön, määräysten ja ohjeiden soveltaminenkäytäntöön sekä lääkemääräyksen kirjoittaminen• selittää mihin fysikaalisiin ilmiöihin säteilyn käyttö röntgenkuvauksessa perustuu• kertoa miten röntgenkuva otetaan turvallisestiSisältö: Asiakaspalvelun ja vuorovaikutustaitojen perusteet. Pieneläin- ja hevospotilaankäsittely, kliininen tutkiminen ja terveydentilan arviointi. Tärkeimmät kliinisetlaboratoriotutkimukset ja niiden tulosten tulkinta. Yleiskirurgian perusteet (aseptiikka,kirurgiset välineet, ompeleet ja ommelaineet) ja potilaan valmistelu leikkaukseen. Lääkkeidenkäyttöä koskeva lainsäädäntö ja reseptioppi. Säteilyn käytön perusteet, säteilyturvallisuus,röntgenkuvien ottamisen ja niiden tulkinnan perusteet sekä tutustuminen muihin diagnostisiinkuvantamismenetelmiin. Käytännön toiminta eläinsairaalassa.Oppimateriaali ja kirjallisuus: BSCW-alustalla sekä luennoilla osoitettava ja jaettavamateriaaliSuoritustavat: Oppimispäiväkirja ja osallistuminen harjoituksiin. Kliininen kemia:kirjallinen tentti tai oppimispäiväkirja. Säteilyturvallisuus ja radiologian perusteet: kirjallinententti.Arviointi: hyväksytty/hylätty. Harjoitukset on suoritettu hyväksytysti, kun opiskelija on läsnäjokaisessa harjoituksessa ja osallistuu niissä annettaviin tehtäviin. Oppimispäiväkirjakirjoitetaan pieneläinpäivystyksestä. Kliinisen kemian oppimispäiväkirjasta annetaan erillisetarviointikriteerit.Vastuuhenkilö: Marika MelamiesLisätiedot: Opintojakso sisältää kliinisen kemian (90114) ja yleisen radiologian osiot(90203), joista molemmista on erillinen tentti. Opiskelija voi opintojakson yhteydessäsuorittaa säteilyturvakeskuksen eläinröntgentoiminnasta vastaavan johtajan kuulustelun,mikäli hän saa yleisen radiologian tentistä vähintään 75 % enimmäispistemäärästä.Toteutus ja työtavat: luennot 62 h, harjoitukset 29 h, pieneläinpäivystykseen osallistuminen6 h, oppimispäiväkirja 10 h, kirjalliset tentit 4 tai 6 h46

6.2.2.1 Valinnaiset opinnotKandidaatin tutkinto sisältää yhteensä 7 opintopistettä valinnaisia opintoja. Ne koostuvattiedekunnassa suoritettavista vaihtoehtoisista opinnoista (1-7 op) ja vapaasti valittavistaopinnoista (0-6 op). Tiedekunnan osastojen lukuvuonna 2010-2011 järjestämät vaihtoehtoisetopinnot löytyvät tämän oppaan kohdasta 6.4.2.1.Valinnaisia opintoja voi täydentää myös osallistumalla tieteelliseen konferenssiin jakirjoittamalla siitä lyhyen raportin (1-2 op), esittelemällä eläinlääketieteen opintoja messuilla,lukioissa tai abi-infoissa (käytännön viestintä 1-2 op), kirjoittamalla esseen valitsemastaankirjasta (1-2 op) tai kirjoittamalla laajemman ja syvällisemmän kandidaatin näyteportfolion (1op). Osallistumisesta ainejärjestötoimintaan on myös mahdollista saada 1-2 op opintosuorituskandidaatin tutkinnon valinnaisiin opintoihin.Opiskelija voi halutessaan sisällyttää kandidaatin tutkintoon muualla suoritettujayliopistotasoisia vapaasti valittavia opintoja enintään 6 opintopistettä. Opinnot rekisteröidääntiedekunnan kansliassa opiskelijan esittäessä asianmukaisen todistuksen (esim.opintosuoritusote) opintojen suorittamisesta.Lisätietoja saa tiedekunnan kansliasta opintoasiainsuunnittelijalta (puh. 191 57157) ja Almanopintosivuilta: Perusopinnot -> Ajankohtaista opiskelijoille.6.2.3 HarjoitteluEläinlääketieteen kandidaatin tutkinto sisältää pakollisina harjoitteluina maatilaharjoittelun jatarkastuseläinlääkäriharjoittelun. Vaihtoehtoisena jaksona opiskelija voi lisäksi suorittaa 1-3kk:n mittaisen yliopiston tukeman harjoittelun (90305), josta hyväksiluetaan 2 opintopistettäeläinlääketieteen kandidaatin tutkinnon vaihtoehtoisiin opintoihin (ks. opintojaksokuvaustämän oppaan kohdasta 6.4.2.1).Maatilaharjoittelu 6 op90167Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijatAjoitus: 2. lukuvuoden aikana tai viimeistään 3. lukuvuotta edeltävänä kesänäTavoite: Opiskelija oppii ymmärtämään suomalaisen maatalouden toimintaympäristöä jaeläinten hoitotyötä perehtymällä käytännössä lypsykarja- ja porsastuotantotilan toimintaan.Sisältö: Opiskelija asuu tarkoitukseen hyväksytyllä harjoittelutilalla ja osallistuu kaikkiintöihin navetassa (12 työpäivää) ja sikalassa (12 työpäivää) sekä perehtyy eläinten ruokintaanja hoitoon.Oppimateriaali ja kirjallisuus: Eläinten pidon ja hyvinvoinnin kurssikirjallisuusSuoritustavat: Harjoitteluselostuksen täyttäminen ja palautus. Tilanomistajan tai -hoitajanantama todistus harjoittelun suorittamisesta.Arviointi: hyväksytty/hylätty. Perusteina tilanomistajan tai -hoitajan antama todistus sekähyväksytyt harjoitteluselostukset.Vastuuhenkilö: Laura HänninenLisätiedot: Harjoittelu on edellytys Eläinten pidon ja hyvinvoinnin opintokokonaisuudenläpäisemiseksi. Opiskelijat voivat hyödyntää harjoittelua etiikan ja eläinsuojelunjuonneopetuksessa.Toteutus ja työtavat: Maatilataloudessa tehtävät eläintenpitoon liittyvät käytännön työt (12+ 12 pv), harjoitteluselostuksen kysymyksiin perehtyminen Eläintenpidon ja47

hyvinvoinnin kurssikirjallisuuden, alan nettisivujen sekä harjoittelutilan isäntäväen neuvojenavulla.Tarkastuseläinlääkäriharjoittelu 6 op90303Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijatAjoitus: 3. lukuvuosiTavoite: Opiskelija perehtyy lihantarkastukseen ja tarkastuseläinlääkärin toimenkuvaankäytännössä.Sisältö: Opiskelija perehtyy lihantarkastuksen käytännön suorittamiseen, erityisesti lihanarvosteluun, lihantarkastuspäätösten tekemiseen, lihantarkastukseen liittyviinlaboratoriotutkimuksiin ja lihantarkastuslainsäädännön soveltamiseen. Opiskelija perehtyymyös laitos- ja teurastushygieniaan, lihan käsittely- ja tuotantohygieniaan, laitosvalvontaan,eläinsuojeluun sekä muihin teurastamotoimintaan liittyviin kysymyksiin.Suoritustavat: työharjoittelu, harjoitteluselostusArviointi: hyväksytty/hylättyVastuuhenkilö: Maria Fredriksson-AhomaaYhteydet muihin opintojaksoihin: Ennen tarkastuseläinlääkäriharjoittelun aloittamista onsuoritettava lihantarkastustekniikka sekä lihantarkastus-opintojaksosta lainsäädännönharjoitukset ja laboratoriotyöt.Lisätiedot: Harjoittelua ei saa suorittaa ilman elintarvikehygienian ja ympäristöterveydenosaston hyväksymistä lyhyemmissä kuin 1 työviikon pituisissa jaksoissa. Jos opiskelija ontyöskennellyt lihantarkastusapulaisena suoritettuaan hyväksytysti lihantarkastustekniikanopintojakson, hän saa hyvitystä 1 viikon per 3 viikon työjakso, enintään hyvitystä voi saada 3viikkoa (alkaen lv 2009-2010 suoritettu harjoittelu).Toteutus ja työtavat: Opiskelija harjoittelee tarkastuseläinlääkärin ohjauksessa teurastamollayhteensä neljä viikkoa, joista vähintään kaksi viikkoa suoritetaan teurastamolla, jossateurastetaan sikoja ja/tai nautoja. Harjoittelusta voi suorittaa korkeintaan kaksi viikkoasiipikarja- tai poroteurastamossa tai työskentelemällä lääninhallituksessa läänineläinlääkärinalaisuudessa.6.2.4 OpinnäytetyöEläinlääketieteen kandidaatin tutkielma 6 op90500Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijatAjoitus: 2.-3. lukuvuosi, sekä syys- että kevätlukukaudella järjestetään kaksiseminaaritilaisuuttaTavoite: Opiskelija osaa• analysoida tieteellistä tekstiä (tutkimus- ja yleiskatsausartikkelit)• tuottaa omaa tieteellistä tekstiä muokaten, yhdistellen ja kiteyttäen lähdemateriaalistalöydettyä tietoa• tiivistää tutkielmansa suullisen esityksen muotoon• käyttää viittaustekniikkaaSisältö: Annettuun aiheeseen liittyviin, opiskelijan valitsemiin 4-6 artikkeliin ja yhteenoppikirjaan perustuva enintään 5 sivun laajuinen kirjallinen työ, joka tehdään opettajanohjauksessa. Oman työn esittäminen ohjaajan kanssa sovittavassa seminaaritilaisuudessahavaintomateriaalia käyttäen. Tutkielmaan sisältyy kypsyysnäyte (90202).Oppimateriaali ja kirjallisuus: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielman kirjoitusohjeetsoveltuvin osin: http://www.vetmed.helsinki.fi/documents/kirjoitusohjeet.pdf48

Vapaasti valittava tieteellisen kirjoittamisen opas. Muun kirjallisuuden osalta Viikinkampuskirjaston antama tiedonhankinnan opetus.Suoritustavat: Kirjallinen työ, esitys seminaarissa ja kypsyysnäyte (90202)Arviointi: 0-5. Tutkielman ohjaaja käyttää arvioinnin apuna arviointimatriisia, joka löytyyALMA:sta tiedekunnan opintosivuilta Perusopinnot -> Lomakkeet (Kandidaatin tutkielmanarvostelu ja hyväksyminen) https://alma.helsinki.fi/doclink/29774Vastuuhenkilö: Jyrki Kukkonen. Tutkielman ohjauksesta vastaa 1.-3. lukuvuoden opettajistaja tutkijoista koostuva pooli.Lisätiedot: Sisältää kypsyysnäytteen (90202). Aiheet, tarkemmat ohjeet ja lisätietojaAlmasta: Eläinlääketieteellinen tiedekunta -> Perusopinnot -> Kandidaatin tutkielma:https://alma.helsinki.fi/doclink/132020 ja opintoasiainsuunnittelijalta, puh. 09-191 57157.Kypsyysnäyte (ELK)90202Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.Ajoitus: 2.-3. lukuvuosi.Tavoite: Kypsyysnäytteellä opiskelija osoittaa muodollisesti valtion virkoja vartenvaadittavan täydellisen kielitaidon, kun hän kirjoittaa kypsyysnäytteen sillä kielellä, jolla hänon saanut koulusivistyksensä.Sisältö: Opiskelija tekee kypsyysnäytteen osana kandidaatin tutkielmankirjoitusprosessia toimittamalla melko valmiin tutkielman kielentarkastukseen moodlealustankautta. Opiskelija vastaanottaa tekstistään palautteen ja tarvittaessa tekstiä on myöskorjattava. Opiskelijan on mahdollista hyödyntää saamaansa palautetta myöslisensiaattivaiheen tutkielmassaan.Arviointi: hyväksytty/hylätty. Kieliasun tarkastaa tiedekunnan ulkopuolinen kielentarkastaja.Lisäksi kiinnitetään huomiota siihen, että kirjoitus on johdonmukainen ja selkeä.Vastuuhenkilö: Anu AunelaYhteydet muihin opintojaksoihin: Sisältyy kandidaatin tutkielma -opintojaksoon (90500).Lisätiedot: Tarkempaa tietoa Almassa https://alma.helsinki.fi/doclink/13202049

6.3 Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoPerusopinnot Laajuus Ajankohta SivuEläinlääketieteen lisensiaatin portfolio 1 op (4., 5. ja) 6. lkv 51Eläinlääkäri yrittäjänä ja esimiehenä 3 op 6. lkv 51Eläinlääkintähuolto 3 op 5. ja 6. lkv 52Aine- ja syventävät opinnot Laajuus Ajankohta SivuEläinlääketieteellinen sisätautioppi13,5 op 4. lkv 53(Pieneläimet, hevonen)Eläinlääketieteellinen anestesiologia ja 3 op 4. lkv 54tehohoitoEläinlääketieteellinen kirurgia9 op 4. lkv 54(Pieneläimet, hevonen)Kotieläinten lisääntymistiede 12 op 4. lkv 57Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoito 11,5 op 4. lkv 58KlinikkaopetusEläinlääketieteellinen diagnostinenkuvantaminenFarmakologian ja toksikologian kliininenyht. 54 op4,5 op1 op5. lkv5. lkv4. ja 5. lkv596162jakso (integroitu 4. ja 5. lkv:n kliinisiinopintoihin)Elintarvikehygienia 15,5 op 6. lkv 62Ympäristöhygienia 6,5 op 6. lkv 63Ympäristöterveydenhuollon lainsäädäntö javalvontaKunnallishallinto3 op2 op6. lkv6. lkv6465Ympäristö- ja elintarviketoksikologia 3 op 6. lkv 64Vaihtoehtoiset opinnot(laajuus riippuu eläinlääketieteen lisensiaatintutkielman laajuudesta)6 tai 11 op 4., 5. ja 6. lkv 65Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielmaSeminaarityöskentelyKypsyysnäyte20 tai 25 op 4., 5. ja 6. lkv 90Harjoittelu Laajuus Ajankohta SivuKlinikkaharjoittelu 6 op 5. lkv:n jälkeen 92Ympäristöterveydenhuollon harjoittelu 3 op 6. lkv 92Yhteensä180 op50

6.4 Opintojaksokuvaukset (ELL)6.4.1 PerusopinnotEläinlääketieteen lisensiaatin portfolio 1 op90190Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijatAjoitus: 4.-6. lukuvuosiTavoite: Opiskelija hahmottaa eläinlääketieteen lisensiaatin opintojen aikana hankkimansaosaamisensa kokonaisuutena ja kykenee arvioimaan osaamistaan työelämän sekä jatko- jatäydennyskoulutuksen kannalta. Opiskelija saa valmiuksia osoittaa oman osaamisensatyöelämässä.Osaamistavoite: Opiskelija pystyy esittämään osaamistaan työnhakuasiakirjoissa ja tunteejatkokoulutusvaihtoehdot.Sisältö: Opiskelija esittää dokumentoidusti keskeisen osaamisensa ja tarkastelee oppimaansakokonaisuutena. Sisältö painottuu työelämävalmiuksien kehittämiseen.Oppimateriaali ja kirjallisuus: Voimassa oleva opinto-opas, Urapalveluiden materiaalihttp://www.helsinki.fi/urapalvelut/opiskelijat/tyonhaku.htm, Akateemistenrekrytointipalvelujen materiaali http://www.aarresaari.net/opiskelija.htm ja muu jaksonaikana osoitettava materiaali.Suoritustavat: Pakollisten kokovuosipalautteiden ja muiden myöhemmin esitettävientehtävien palauttaminen. Palautteiden, tehtävien, klinikkaharjoitteluun liittyvien dokumenttienja eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielman suunnitelman tallentaminen perusportfolioon.Näyteportfolio 6. lukuvuoden kevätlukukaudella. Tutustuminen tieteelliseen ja ammatilliseenjatko- ja täydennyskoulutukseen sekä ansioluettelon ja työhakemuksen kirjoittamiseen(pakollinen läsnäolo).Arviointi: hyväksytty/hylättyVastuuhenkilö: Riikka LaukkanenYhteydet muihin opintojaksoihin: Eläinlääketieteen lisensiaatin portfoliossa opiskelijakäyttää kandidaatin portfolio-opintojen (90100) aikana oppimiaan taitoja oman osaamisensadokumentointiin ja arviointiin.Lisätiedot: Lisensiaatin opintojen aikana oman osaamisen arvioinnin ja dokumentoinninmerkitys korostuu opiskelijan ammatti-identiteetin kehittymisen myötä.Toteutus ja työtavat: Ohjattua itsenäistä työskentelyä, luento jatko-opintomahdollisuuksistatiedekunnassa ja työnhakuasiakirjojen laatimisesta. Näyteportfolion kirjoittaminenlisensiaatin tutkinnon loppupuolella.Eläinlääkäri yrittäjänä ja esimiehenä 3 op90026Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijatAjoitus: 6. lukuvuoden kevätlukukausiTavoite: Opiskelija saa perustiedot yritystoiminnasta ja yrityksen perustamisesta.Sisältö: Opintojaksolla käsitellään mm. työnantajan ja työntekijän velvoitteita,yritystoimintaan liittyviä talousasioita, liiketoimintasuunnitelman laatimista ja eettisiäkysymyksiä sekä esitellään käytännön kokemuksia yrityksen perustamisesta ja hallinnoinnistaeläinlääkärin näkökulmasta.Oppimateriaali ja kirjallisuus: Opintojakson aikana osoitettava materiaali.Suoritustavat: osallistuminen luennoille ja jakson aikana annettava tehtäväArviointi: hyväksytty/hylättyVastuuhenkilö: Jussi Anttila51

Toteutus ja työtavat: luento-opetus 30 h, tehtävä ja sen purkuEläinlääkintähuolto 3 op90402Osaamistavoite: Opiskelija hallitsee eläinlääkintähuoltoon liittyvän lainsäädännönpääpiirteittäin ja osaa toimia kyseisen lainsäädännön vaatimusten mukaisesti. Opiskelija tietääEviran, maa- ja metsätalousministeriön sekä aluehallintoviraston tehtäväjaoneläinlääkintähuollon kentässä.Sisältö: Kokonaisuus sisältää seuraavat opintojaksot: Eläinlääkintähuolto 1 (ns. praktiikkakurssi) Eläinläälkintähuolto II 3 opEläinlääkintähuolto I90081Ajoitus: 5. lukuvuoden kevätlukukausiTavoite: Opiskelija osaa määritellä eläinlääkintähuollon osa-alueet ja tunteeeläinlääkintölainsäädännön niiltä osin, kun kunnaneläinlääkärin lyhytaikaisena sijaisenatoimiessa on tarpeellista. Opiskelija tietää perusteet kunnallisesta päätöksenteosta jaorganisaatiosta. Opiskelija tuntee kunnallisen päätöksentekomenettelyn pääpiirteittäin.Sisältö: Opiskelija perehtyy kirjanpitoon, taksoihin, eläinsuojeluun, eläintauteihin,eläinlääkintähuoltoon sekä lääkkeiden määräämiseen liittyviin menettelytapoihin jalainsäädäntöön. Lisäksi tutustutaan Eviran, maa- ja metsätalousministeriön elintarvike- jaaluehallintoviraston rooleihin ja läänineläinlääkärin toimintaan. Kunnallishallinnon osuudessaperehdytään toimintaan kunnan organisaatiossa, hyvän hallinnon perusteisiin jahallintopäätöksen tekemiseen.Oppimateriaali ja kirjallisuus: Eläinlääkintölainsäädäntö (Maa- ja metsätalousministeriö,elintarvike- ja terveysosasto). Muu luennoilla erikseen jaettava materiaali.Arviointi: hyväksytty/hylättyVastuuhenkilö: Mari NevasLisätiedot: Kurssiin on integroitu 2 h kunnallishallinnon opetusta.Toteutus ja työtavat: pakolliset luennot 14 hEläinlääkintähuolto II 3 op90004Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijatAjoitus: 6. lukuvuoden kevätlukukausiTavoite: Opiskelija osaa toimia vastuullisesti ja lainsäädäntöä asianmukaisesti soveltaen sekäkun kyse on eläinlääkärin toimen harjoittamisesta, lääkkeiden määräämisestä, tarttuvistaeläintaudeista, eläinsuojelutehtävästä, eläinten merkitsemisestä, eläinten tuonnista ja viennistätai sivutuotteiden valvonnasta. Opiskelija tuntee Eviran, MMM:n ja aluehallintoviraston rooliteläinlääkintähuollon tehtäväkentässä.Sisältö: Opiskelija syventää tietämystään eläinlääkintähuoltoon liittyvästä lainsäädännöstäsekä eri virastojen rooleista eläinlääkintähuollossa.Oppimateriaali ja kirjallisuus: Eläinlääkintölainsäädäntö (Maa- ja metsätalousministeriö,elintarvike- ja terveysosasto). Muu luennoilla erikseen jaettava materiaali.Suoritustavat: kirjallinen tenttiArviointi: hyväksytty/hylättyVastuuhenkilö: Mari NevasToteutus ja työtavat: Luennot 16 h, itsenäinen perehtyminen eläinlääkintölainsäädäntöön.52

6.4.2 Aine- ja syventävät opinnotSisätautioppi 13.5 op90076Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijatAjoitus: 4. lukuvuoden syyslukukausiTavoite: Opiskelija tuntee tärkeimmät sisätauteihin ja infektiivisiin sairauksiin kuuluvattaudit koiralla, kissalla, fretillä, jyrsijöillä, kilpikonnilla, liskoilla ja käärmeillä ja hevosella;pystyy ongelmalähtöiseen diagnoosin tekoon; tuntee laboratorio- ja kuvantamistekniikat,niiden indikaatiot ja merkityksen diagnoosin teossa; pystyy arvioimaan sairauden kulun,vakavuuden ja ennusteen; tuntee yleiset hoitoperiaatteet; osaa toteuttaa hevosenperusterveydenhuollon tehtäviä tallilla; kykenee käyttämään kirjallisuutta, artikkeleja jainternettiä tiedonhaussa.Osaamistavoitteet: Pieneläinsisätaudit: Opiskelija osaa• tunnistaa tärkeimmät sisätaudit koiralla, kissalla ja eksoottisilla eläimillä (fretti,jyrsijät, liskot ja käärmeet) esitietojen ja kliinisten löydösten perusteella• määritellä tärkeimmät laboratorio- ja kuvantamistutkimukset, niidenkäyttötarkoitukset ja diagnostinen arvo• arvioida sairauden etenemisen, vakavuuden ja ennusteen• kertoa yleiset hoitoperiaatteet• soveltaa teoreettista tietoa potilastapausten ongelmalähtöisessä selvittämisessä• käyttää kirjallisuutta, artikkeleja ja Internetiä tiedonhaussaHevosten sisätautioppi: Opiskelija osaa• tunnistaa hevosella seuraavien elinryhmien yleisimmät sairaudet: sydän- javerenkiertoelimistön, hengitystie-elimistön, virtsateiden, endokriinisten elinten, verenja lymfateiden, lihaksiston ja luuston, maksan ja sappiteiden, ihon jaruoansulatuskanavan sairaudet• valita oikeat diagnostiset testit diagnoosiin pääsemiseksi• soveltaa tietoa yksittäisiin tautitapauksiin tehdäkseen diagnoosin• suunnitella hoidon käyttäen niitä mahdollisuuksia, välineitä ja lääkkeitä, joita ontarjolla käytännön praktiikassaSisältö: Pieneläinsisätautioppi: kardiovaskulaariset sairaudet, hengitystiesairaudet,ihotautioppi, endokrinologia, mahasuolikanavan sairaudet sisältäen maksan ja haimansairaudet, hematologia/immunologia, onkologia, polysysteemiset infektiiviset ja eiinfektiivisetsairaudet, virtsaelinten sairaudet, happo-emästasapainon häiriöt, kliininenfarmakologia sekä eksoottisten ja pienten seuraeläinten sairaudet.Hevoset: perusterveydenhuolto tallilla ja tavallisimmat hevosten hengitysteiden, sydämen,ruoansulatuskanavan, ihon, virtsateiden ja endokriiniset sairaudet.Oppimateriaali ja kirjallisuus: Pieneläinosuus: Nelson & Couto (toim.) Small AnimalInternal Medicine - Text and VETERINARY CONSULT Package. Mosby, 4. painos, 2009,ISBN 978-0-323-06391-3. Harvey & Mc Keever A Colour Handbook of Skin Diseases ofthe Dog and Cat. Manson Publishing 1998. ISBN 1-874545-60-X. Lassila Eksoottistenlemmikkieläinten terveyden- ja sairaudenhoito, ohjeita omistajille. Oppimateriaalia 2,Eläinlääketieteellinen tiedekunta, 2001Hevososuus: Rose & Hodgson Manual of Equine Practice. Saunders, 2. painos 2000. ISBN0-7216-8665-6. Smith Large Animal Internal Medicine. Mosby, 4. painos 2008. ISBN 0-323-04297-X. Reed ym. Equine Internal Medicine. Saunders, 2. painos, 2004. ISBN 0-7216-9777-1. BSCW-alustalla sekä luennoilla osoitettava ja jaettava materiaali.Suoritustavat: Pieneläinten sisätaudit, kirjallinen tentti, Hevosten sisätaudit, kirjallinen tenttiArviointi: 0-5. Lopullinen arvosana sisätautiopista muodostuu eri tenttien tuloksista53

seuraavasti: pieneläinten sisätaudit teoreettinen osa: 75 % ja hevosten sisätaudit, teoreettinenosa: 25 %Vastuuhenkilö: Pieneläinsisätautioppi: Thomas Spillmann (yleisvastuu), Minna Rajamäki(hengitysteiden sairaudet, virtsaelinten sairaudet), Maria Wiberg (sydänsairaudet), KaroliinaAutio (onkologia, hematologia) Hevosten sisätautioppi: Michael HewetsonLisätiedot: Opintojakso sisältää seuraavat tentit: 90079 Pieneläinten sisätaudit ja 90213Hevosten sisätaudit.Toteutus ja työtavat: Pieneläinsisätautioppi: luento-opetus 106 h, pienryhmäopetus (10seminaaria) 38 h/opiskelija. Jakso sisältää lukuvuoden aikana 62 h päivystystäpieneläinsairaalassa. Hevosten sisätautioppi: luento-opetus 20 h. Potilastapausten parissatyöskentely sisältäen 1 h ohjauksen ja 10 h tehtävien purkua. Jakso sisältää lukuvuodenaikana 24 h päivystystä hevossairaalassa.Anestesiologia ja tehohoito 3 op90078Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijatAjoitus: 4. lukuvuoden syyslukukausiTavoite: Opiskelija oppii eläinten nukutukseen, kivunhoitoon ja tehohoitoon liittyvät yleisetperiaatteet.Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa:• selittää anestesiassa ja tehohoidossa käytettävien tärkeimpien lääkkeiden käyttötavan,vaikutusmekanismin ja haittavaikutukset• arvioida potilaan kipua ja hoitaa sitä• selittää anestesialaitteiden ja anestesian valvontalaitteiden toimintamekanismit• kertoa miten anestesian valvonta suoritetaan• suunnitella terveen eläimen ja yleisimpien ongelmapotilaiden anestesian,kivunhoidon ja nestehoidon eri olosuhteissaSisältö: Opintojaksolla käsitellään yleistä anestesiologiaa sekä seuraeläinten ja hevostenrauhoituksen, nukutuksen, kivunlievityksen ja tehohoidon perusteet. Märehtijöiden ja sikojenanestesia ja kivunhoito käsitellään ja tentitään tuotantoeläinblokin yhteydessä.Oppimateriaali ja kirjallisuus: Luentomateriaali ja suositeltava oppikirja Tranquilli, J. ym.Lumb and Jones’ Veterinary Anesthesia and Analgesia, 4. painos, Blackwell, 2007.Suoritustavat: tentti 2 hArviointi: 0-5Vastuuhenkilö: Erja KuuselaToteutus ja työtavat: Luentoja 32 h, käytännön harjoituksia 3 h, vapaaehtoisia tenttiinvalmistavia harjoituksia BSCW-alustalla, tentti. Jakso sisältää lukuvuoden aikana 10 hpäivystystä pieneläinsairaalassa.Kirurgia 9 op90077Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijatAjoitus: 4. lukuvuoden syys- ja kevätlukukausiSisältö: Opintokokonaisuus sisältää seuraavat opintojaksot: Pehmytosakirurgia 2.5 op Ortopedia 3.5 op Neurologia 1.5 op Oftalmologia 1.5 opOppimateriaali ja kirjallisuus: Ilmoitettu kunkin opintojakson yhteydessäSuoritustavat: Kurssit perustuvat tehtävien suorittamiseen hyväksytysti, harjoituksissa54

läsnäoloon sekä yhteiseen lopputenttiin.Arviointi: 0-5. Loppuarvosana määräytyy kirurgian tentin (pehmytosakirurgia + ortopedia)(70 %), neurologian ja oftalmologian (30 %) tenttien tuloksista.Vastuuhenkilö: Outi Laitinen-Vapaavuori (pehmytosakirurgia), Riitta-Mari Tulamo(ortopedia), Tarja Pääkkönen (neurologia), Elina Rusanen (oftalmologia)Toteutus ja työtavat: Esitehtäviä, luentoja, ryhmätöitä, harjoituksia sekä kaksi kahdentunnin tenttiä. Jakso sisältää myös päivystystä hevos- ja pieneläinsairaalassa.Pehmytosakirurgia 2.5 op90296Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijatAjoitus: 4. lukuvuoden syyslukukausiTavoite: Osaamistavoite: Opiskelija osaa:• luetella kirurgian yleiset periaatteet• tunnistaa esitietojen ja kliinisten löydösten perusteella tärkeimmät kirurgiaa vaativatihon ja vatsaonteloelinten sairaudet• suorittaa perusleikkaukset pieneläimillä• erottaa erikoiseläinlääkärin hoitoa vaativat sairaudetSisältö: pieneläinten ja hevosten ihokirurgia ja haavahoito, pieneläinten yleisimpienvatsaonteloelinten kirurgia, hevosen kastraatioOppimateriaali ja kirjallisuus: Fossum Small Animal Surgery, 3. painos, Mosby, Elsevier2007. Muu jakson aikana osoitettava materiaali.Suoritustavat: Esitehtäviä, luennot, ryhmätyöt, leikkausharjoitukset ja yhteinen tenttiortopedian kanssa.Arviointi: katso yleisosaVastuuhenkilö: Outi Laitinen-VapaavuoriYhteydet muihin opintojaksoihin: Opiskelija oppii Johdanto kliiniseen työhön -jaksonharjoituksissa instrumenttien käsittelyn ja perusompelutekniikat, jotka ovat edellytystehokkaalle oppimiselle pehmytosakirurgian harjoituksissa.Lisätiedot: Pehmytosakirurgian harjoituksissa opiskelijalla on oltava mukana omatperusinstrumentit (neulankuljettaja, neulat, atulat, kudos- ja lankasakset sekäsuonipuristimet).Toteutus ja työtavat: Esitehtävä (2 h), ryhmätöitä (12 h), luentoja (11 h),leikkausharjoituksia (16 h). Ennen opintojakson alkua on BSCW-alustalla tehtävä pakollinenennakkotesti.Ortopedia 3.5 op90297Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijatAjoitus: 4. lukuvuoden syyslukukausiOsaamistavoite: Opiskelija osaa• tehdä ontumatutkimuksen koiralle ja hevoselle• kertoa nivelsairauksien ja luunmurtumien patofysiologian• tunnistaa esitietojen ja kliinisten löydösten perusteella pieneläinten ja hevostentärkeimmät ortopediset sairaudet• kertoa pieneläinten ja hevosten tärkeimpien ortopedisten sairauksiensyntymekanismit (etiologia ja patofysiologia), sairauksien etenemisen, vakavuuden jaennusteen• kertoa ortopedisten sairauksien yleiset hoitoperiaatteet• antaa riittävän ensiavun murtuma- ym. traumatapauksissa55

• erottaa erikoiseläinlääkärin hoitoa vaativat sairaudetSisältö: Ennen kurssin alkua opiskelijan on tehtävä anatomiaan, histologiaan ja fysiologiaanperustuva esitehtävä BSCW-alustalla. Yleisluennot luu- ja rustokudoksen patofysiologiastasekä nivelten ja luunmurtumien patofysiologisista tiloista ja niiden korjaamis- jahoitomenetelmistä. Pieneläinten yleisimpien ortopedisten sairauksien ja traumatapaustendiagnostiikka ja hoito. Hevosen yleisimmät ontumaa aiheuttavat sairaudet, niidendiagnostisointi ja hoito.Oppimateriaali ja kirjallisuus: Fossum Small Animal Surgery, 3. painos 2007. Ross &Dyson Diagnosis and management of lameness in the horse, 1. painos tai uudempi painos,Saunders 2003. Rose & Hodgson Manual of Equine Practice, 2. painos, Saunders, 2000.Anatomian ja fysiologian oppikirjat kertauksena esitehtävän osalta.Suoritustavat: Esitehtävä, kurssin aikana suoritettavat tehtävät, luennot ja yhteinen tenttipehmytosakirurgian kanssa.Arviointi: katso yleisosaVastuuhenkilö: Riitta-Mari Tulamo (yleisosuus, hevonen), Pauli Keränen (pieneläimet)Yhteydet muihin opintojaksoihin: anatomia ja fysiologia, diagnostinen kuvantaminen,farmakologia ja toksikologiaLisätiedot: Jakson aikana opiskelijat osallistuvat päivystyksiin Yliopistollisessaeläinsairaalassa.Toteutus ja työtavat: esitehtävä (6 h), luennot (34 h), kurssin aikaiset tehtävät (15 h),harjoitukset (3 h hevosharjoitukset ja 3 h pieneläinharjoitukset)Neurologia 1.5 op90299Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijatAjoitus: 4. lukuvuoden kevätlukukausiTavoite: Opiskelija perehtyy neurologisen tutkimuksen tekemiseen pieneläimillä jahevosella, ongelman paikallistamiseen, erotusdiagnoosilistan laatimiseen, tavallisimpiintutkimusmenetelmiin sekä tärkeimpiin neurologisiin sairauksiin.Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa:• paikallistaa neurologisen ongelman tekemänsä neurologisen tutkimuksen perusteella• luetella tärkeimmät erotusdiagnoosit paikallistettuaan neurologisen ongelman• suunnitella tarvittavat jatkotutkimukset• suunnitella tärkeimpien neurologisten sairauksien hoidonSisältö: Neurologisen tutkimuksen tekeminen hevosella ja pieneläimillä, neurologisenongelman paikallistaminen neurologisen tutkimuksen perusteella, vaihtoehtodiagnoosilistanlaatiminen ongelman sijainnin ja esitietojen perusteella, tärkeimmät aivojen, selkäytimen jaääreishermoston sairaudet sekä niiden hoito, fysioterapia neurologiassa, diagnostinenkuvantaminen neurologiassa.Oppimateriaali ja kirjallisuus: Platt & Olby (edit.) BSAVA Manual of Canine and FelineNeurology, 3. painos.Suoritustavat: yhteinen tentti oftamologian kanssaArviointi: katso yleisosaVastuuhenkilö: Tarja PääkkönenToteutus ja työtavat: luennot (17 h), harjoitukset pieneläin (1 h), harjoitukset hevonen (1 h),omatoiminen opiskelu (16 h)Oftalmologia 1.5 op90298Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat56

Ajoitus: 4. lukuvuoden kevätlukukausiOsaamistavoite: Opiskelija osaa• tehdä perusteellisen silmätutkimuksen ja paikallistaa ongelman sen perusteella• tunnistaa ja hoitaa tavallisimpia silmäsairauksia pieneläimillä ja hevosilla• tunnistaa näkökykyä ja/tai silmämunaa uhkaavat tilat, jotka vaativaterikoiseläinlääkärin arviota ja hoitoaSisältö: Silmän anatomia ja fysiologia, silmän eri osien sairaudet, niiden etiologia,diagnostiikka ja hoito, farmakologia (integroitu)Oppimateriaali ja kirjallisuus: Crispin Notes on Veterinary Ophthalmology (ensisijainen)TAI Maggs, Miller & Ofri Slatter’s Fundamentals of Veterinary Ophthalmology, 4. painos,Saunders Elsevier 2008. ISBN: 978-0-7216-0561-6. Jakson aikana osoitettava materiaali.Suoritustavat: yhteinen tentti neurologian kanssaArviointi: katso yleisosaVastuuhenkilö: Elina RusanenToteutus ja työtavat: Luento-opetus 15 h, integroitua farmakologian opetusta 1 h,harjoituksia 4 h (silmätutkimus koira ja hevonen)Lisääntymistiede 12 op90083Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijatAjoitus: 4. lukuvuoden kevätlukukausi. Pienryhmäopetusta on integroitu myös 5.lukuvuoden klinikkakiertoon.Tavoite: Opiskelija ymmärtää lisääntymishäiriöiden etiologian ja patogeneesin, tunnistaaniiden kliiniset oireet ja osaa käyttää diagnostisia menetelmiä sekä hallitsee sairauksienhoitomenetelmät.Osaamistavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija• hallitsee lisääntymisen endokrinologian ja fysiologian• osaa soveltaa oppimaansa lisääntymishäiriöiden etiologian ja patogeneesinymmärtämisessä, diagnostiikassa ja hoidossa sekä biotekniikoiden käytössä• tiedostaa säännöllisen lisääntymisen ja oikein ajoitetun häiriöiden tunnistamisentaloudellisen merkityksen kotieläintuotannossa• tunnistaa lisääntymishäiriöiden kliiniset oireet, osaa diagnosoida ja hoitaa niitä• tunnistaa tärkeimmät lisääntymiskykyä vaarantavat tekijät tuotantoympäristössä• tuntee keinollisen lisääntymisen eri menetelmät• osaa ottaa ja tutkia spermanäytteen• osaa siementää tuotantoeläimiä ja hevosia• osaa tehdä rektaali- ja ultraäänitutkimuksen itsenäisesti• pystyy antamaan synnytysapua itsenäisesti, mutta osaa tarvittaessa analysoida omatresurssit ja sairaalahoidon tarpeenSisältö: Andrologiaan kuuluu uroksien lisääntymisfysiologia ja uroseläimen tutkiminen,spermatutkimus, lisääntymishäiriöt, perinnölliset sairaudet ja keinollisen lisääntymisentekniikat. Opiskelija tuntee teoriassa keinollisen lisääntymisen tekniikat ja osaa käytännössäkeinosiemennyksen.Gynekologiaan kuuluu naaraiden lisääntymisfysiologia, rektalisointi-, ultraääni- ja muuttutkimustekniikat sekä lisääntymishäiriöiden diagnostiikka ja hoito. Opiskelija hallitseekäytännössä märehtijöiden ja sikojen tutkimuksen hyvin ja hevosten ja pieneläintentutkimuksen tyydyttävästi.Obstetriikkaan kuuluu tiineyden ja synnytyksen fysiologia, tiineysdiagnostiikka, synnytysapusekä synnytyksen ja sen jälkeisen ajan häiriöiden diagnostiikka ja hoito. Neonataalisairaudetsisältävät alle viikon ikäisille vasikoille, varsoille, porsaille sekä koiran- ja kissanpennuille57

tyypilliset fysiologiset erityispiirteet, vastasyntyneen elvytyksen sekä tavallisimmat sairaudet,niiden etiologian, diagnostiikan ja hoidon. Lisäksi opintojaksoon kuuluvat utare- javedinsairaudet.Oppimateriaali ja kirjallisuus: Pyörälä Kotieläinten synnytysoppi. HY, ELTDK,Oppimateriaalia 3, 2003. Senger Pathways to pregnancy and parturition. Current conceptions,2. painos, 2003. Opintojakson aikana jaettava materiaali. Suositeltava:RS Youngquist & Threlfall Current Therapy in Large Animal Theriogenology 2, 2007,ISBN 0-939674-33-5. Johnston ym. Canine and feline theriogenology , Elsevier HealthSciences, 2001 ISBN 0721656072. Noaks ym. (ed.) Veterinary Reprodcution and Obstetrics,9. painos, Saunders, London, 2009. Opettajat osoittavat jakson aikana myös eri eläinlajienerikoisteoksia.Suoritustavat: Ensimmäinen välitentti on monivalintatentti yleisestä lisääntymisfysiologiasta(90239, 3 op) 2 viikon kuluttua opintojakson alkamisesta (vaikutus loppuarvosanaan 20%).Toiseen välitenttiin (esseetentti) opiskelijat tekevät itse kysymykset ja pisteytetytmallivastaukset eri eläinlajien lisääntymisestä (90244 Kliininen lisääntymistiede 7 op), jokaon opintojakson lopussa (vaikutus loppuarvosanaan 20%). Lopputentti on loppusyksystä 5.:llävuosikurssilla. Tentissä saa olla mukana tarvittava aineisto (vaikutus loppuarvosanaan 60%);lopputenttiin osallistuminen edellyttää hyväksytysti suoritettuja edellä mainittujavälitenttejä.Arviointi: 0-5Vastuuhenkilö: Terttu Katila (vastuu koko oppiaineesta, mutta erityisesti naaraista jahevosista), Magnus Andersson (keinollinen lisääntyminen, andrologia)Toteutus ja työtavat: Luento-opetusta 130 h, pienryhmäopetusta 12 h, ryhmätyöskentelyä 3h. Saarella pakollista pienryhmäopetusta 40 h 5.:n lukuvuoden aikana. Tentit 8 h sekäpalautetilaisuus ja tentin laatimisohjeet 2 h.Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoito 11.5 op90084Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijatAjoitus: 4. lukuvuoden kevätlukukausiTavoite: Opiskelija oppii perustiedot tärkeimpien tuotantoeläinsairauksien etiologiasta,patogeneesistä, hoidosta ja ennaltaehkäisystä sekä tuotantoeläinten terveydenhuollosta.Tavoitteena on myös, että opiskelija ymmärtää eläintuotantoon liittyvät eettiset ja eläintenhyvinvointiin liittyvät tekijät samoin kuin taloudelliset tekijät.Osaamistavoite: Opiskelija osaa• selostaa tuotantoeläinten yleistutkimuksen kulun ja kertoa normaaliarvot• nimetä sairauden tyypillisten oireiden ja löydösten perusteella• listata tavallisimpien sairauksien oireet, tutkimusmenetelmät ja hoitovaihtoehdot sekäkertoa hoitojen farmakologiset perusteet• selittää tavallisimpien sairauksien etiologian, patogeneesin jaennaltaehkäisymenetelmät• tuotantoeläinkirurgian perusteet ja kertoa tavallisimpien kirurgisten toimenpiteidenkulun• esittää kansallisen eläinten terveydenhuoltotyön tavoitteet, organisaation jatyövälineet• laatia esimerkin terveydenhuoltosuunnitelmasta ottaen huomioon sairauksientaloudellisen merkityksen ja kotieläintilan kehittämistarpeetSisältö: Kurssi kattaa tuotantoeläinten sairaudet ja terveydenhuollon: sisätaudit, kirurgia,infektiotautien kliininen osuus ja ennaltaehkäisevä terveydenhuolto.Oppimateriaali ja kirjallisuus:58

Straw ym. (ed.) Diseases of swine, 9. painos, Blackwell Publishing, 2006. Radostits ym.Veterinary Medicine. A textbook of diseases of cattle, sheep, pigs, goats and horses. 9. taiuudempi painos, W. B. Saunders, 2000. Radostits ym. Herd health - food animal productionmedicine. 3. painos, W. B. Saunders, 2001. Pyörälä & Tiihonen Nautojen sairaudet 2005.CD-ROM. Helsingin yliopisto, eläinlääketieteellinen tiedekunta, oppimateriaalia 6. Jordanym. Poultry diseases, 5. painos, Saunders, 2001. ISBN 0702025976 Rahkonen ym. Tervekala - tautien ennaltaehkäisy, tunnistus ja hoito. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, 2000.ISBN 951-776-257-7. Opintojakson aikana osoitettava muu materiaali.Suoritustavat: 90249 Märehtijöiden sairaudet (3 op) ja 90252 sikojen sairaudet (2,5 op):kirjalliset tentit (arvostelu 0-5): 1. märehtijöiden sairaudet 35 % (2 h) , 2. sikojen sairaudet 35% (2 h), 3. lopputentti (märehtijöiden ja sikojen sairaudet, terveydenhuolto) 30 %loppuarvosanasta. 90254 Terveydenhuolto (2,5op): läsnäolo luennoilla ja hyväksytystisuoritettu ryhmätyö, sekä erikseen määritelty aktiivisuus verkko-opetuksessa. 90253Siipikarjan, kalojen, riistaeläinten, turkiseläinten ja mehiläisten sairaudet (2,5op): läsnäololuennolla tai kirjallinen tentti 2 h (arvostelu hyväksytty/hylätty)Arviointi: 0-5 ja hyväksytty/hylätty. Ks. suoritustavat.Vastuuhenkilö: Timo Soveri (vastuu koko oppiaineesta, mutta erityisesti märehtijät,siipikarja, kalat, riista, turkiseläimet, mehiläiset), Mari Heinonen (siat), Kristiina Hakkarainen(terveydenhuolto)Toteutus ja työtavat: luento-opetus 122 h, pienryhmäopetus 8 h (sikalakäynti, paikka avoin;muut käytännönharjoitukset Viikissä), ryhmätyöskentely 37 h, verkko-opetus 5 h, tentit 8 hKlinikkaopetus 54 op90127Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijatAjoitus: 5. lukuvuosiTavoite: Opiskelija kykenee toimimaan itsenäisesti kliinisessä eläinlääkärin työssä.Osaamistavoite: Opiskelija osaa:• kysyä omistajalta asianmukaiset esitiedot ja tehdä huolellisen yleistutkimuksen• käsitellä eläimiä ottaen huomioon lajikohtaiset erot sekä oman ja eläimenturvallisuuden• soveltaa työssään hyviä vuorovaikutustaitoja• laatia potilaalle ongelmalistan, luetella todennäköisimmät erotusdiagnoosit jasuunnitella tarvittavat jatkotutkimukset ja arvioida niiden tuloksia sairauden syynselvittämisessä• arvioida eläimen tilan vakavuuden, hoidon kiireellisyyden ja ennusteen• antaa tarvittavan ensiavun ja hoitaa tavallisimmat pieneläinten, hevosten jatuotantoeläinten sairaudet• lääkitä eläimiä ajanmukaisten suositusten, säädösten ja määräysten mukaisesti• arvioida hoidon eettisyyttä ja taloudellisia näkökulmia• kirjoittaa virallisia todistuksia ja lausuntoja• arvioida eläinten pitoa ja eläintiloja eläinsuojelun ja eläinten hyvinvoinnin kannalta• hakea tietoa erilaisista lähteistä ja soveltaa sitä potilaiden hoitamisessa sekä omanammattitaidon ylläpitämisessäSisältö: Opiskelijat osallistuvat kliiniseen työskentelyyn ja ambulatoriseen praktiikkaan sekäpäivystykseen Yliopistollisen eläinsairaalan Helsingin ja Saaren osastoissa kurssikohtaisenviikko-ohjelman mukaisesti. Helsingin yksikössä sijaitsevat pieneläin- ja hevossairaalat.Saaren yksikössä sijaitsevat ambulatorinen klinikka ja tuotantoeläinsairaala, jotka antavattuotantoeläinten kliinisen opetuksen sairauksien hoidon ja ennalta ehkäisevän59

terveydenhuollon osalta. Saaren klinikkajaksoon on integroitu myös ao. blokkien käytännönharjoituksia.Oppimateriaali ja kirjallisuus: Kliinisen eläinlääketieteen oppikirjatSuoritustavat: Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto: osallistuminen kliiniseenopetukseen ja työskentely eläinsairaalassa. Poissaolot on korvattava ao. yksikössä ao.esimiehen kanssa erikseen sovittavalla tavalla. Opiskelijan opintojakson aikana tuottamakirjallinen materiaali, suulliset esitykset ja muu arviointi, jotka ilmoitetaan syksylläjaettavassa ohjeistuksessa.Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto: Läsnäolo: Opiskelija saa hyväksytyn suorituksenvuosittain erikseen vahvistettavalla määrällä ns. klinikkapisteitä (1 piste / jokainen arkipäivä).Vaadittava pisteiden määrä on arkipäivien lukumäärä. Yksittäisiä poissaoloja voi korvatapäivystyspisteillä sovitulla tavalla. Osa harjoituksista on pakollisia. Opiskelija suorittaaperustoimenpiteet erillisen listan mukaisesti. Saarella jaksoista pidetään oppimispäiväkirjaa.Arviointi: hyväksytty/hylätty.Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto: Arviointi suoritetaan pieneläinsisätautien,pieneläinkirurgian, diagnostisen kuvantamisen ja hevossairaalan yksiköissä myöhemminilmoitettavan ohjeen mukaisesti.Vastuuhenkilö: Thomas Spillmann/kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto, HelenaRautala/kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osastoYhteydet muihin opintojaksoihin: Kliinisen blokkiopetuksen tentit on oltava suoritettuinaviimeistään 1.12., mikä on edellytyksenä klinikkatyöskentelyn jatkamiselle ko. päivästäeteenpäin.Lisätiedot: Opiskelijoiden ryhmäjaon ja päivystyslistantekevät osastojen opintoasiainsihteerit, jotka esittelevät ne osastojen johtajille jo edellisenälukukautena.Kliininen opetus ja päivystys: Kliininen käytännön harjoittelu alkaa 23.8.2010 ja päättyy22.5.2011. Opiskelijat osallistuvat potilastyöskentelyyn kaikissa eläinsairaalan yksiköissäpääsääntöisesti kolme viikkoa kerrallaan yhdessä yksikössä. Opiskelijoille jaetaan tarkempiaohjeita syksyllä 2010.Opiskelijat työskentelevät yksiköissä seuraavasti:• pieneläinsisätaudit 6 viikkoa vastaa 9 op• pieneläinkirurgia 6 viikkoa (sisältää anestesiarotaation) vastaa 9 op• pieneläinsairaalan päivystyspoliklinikka 3 viikkoa vastaa 4,5 op• hevossairaala sisältäen päivystyksen 6 viikkoa vastaa 9 op• diagnostinen kuvantaminen 3 viikkoa vastaa 4,5 op• tuotantoeläinsairaala ja päivystys 11 viikkoa vastaa 15 op• vaihtoehtoinen jakso 1 viikko vastaa 2 op• farmakologian kliininen jakso 1 opVaihtoehtoinen jakso (klinikkakierrossa Saaren jakso) suoritetaan viikkojen 3-11 aikana.Kullakin opiskelijalla on jakson aikana mahdollisuus olla yksi viikko harjoittelussakunnaneläinlääkärin mukana, muulla klinikalla tai YES pieneläin- tai hevossairaalassa.Lukuvuonna 2010 -2011 Tuotantoeläinsairaalan toiminnan ja päivystyksen turvaamiseksiSaarella täytyy olla joka viikko 10-11 opiskelijaa. Läsnäolo Saarella vaihtoehtoisilla jaksollamäärätään tuotantoeläinosaston toimesta, läsnäololistat laaditaan Tuotantoeläinsairaalanpäivystysvuorojen perusteella. Opiskelijat voivat vaihtaa Saaren läsnäoloviikkoja keskenään.Opiskelijoiden on toimitettava suunnitelma harjoittelun suorittamisesta Saaren II jaksonloppuun mennessä kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osaston opintotoimistoon.Yliopistollisen eläinsairaalan ulkopuolella suoritetusta harjoittelusta(kunnaneläinlääkäriharjoittelu) tulee toimittaa todistus kliinisen hevos- ja60

pieneläinlääketieteen osaston opintotoimistoon. Harjoittelu hyväksytään opintosuoritukseksi,jos jaksosta on pidetty oppimispäiväkirjaa. Oppimispäiväkirjan hyväksyypieneläinpainotteisen praktiikan osalta Pauli Keränen ja tuotantoeläinpainotteisen osaltaSaaren tutoropettaja.Päivystys: Jokainen 4. ja 5. vuosikurssin opiskelija on velvollinen osallistumaaneläinsairaalan jatkuvaan päivystykseen. Päivystys kuuluu kliiniseen opetukseen. 4. kurssinpäivystys suoritetaan integroituna sisätautien, anestesiologian ja tehohoidon sekä kirurgianblokkeihin ja se sisältyy niiden opintopisteisiin. 4. kurssin päivystys suoritetaan hevos- japieneläinsairaalassa. Päivystykset jaetaan osastojen toimesta vuorolistan mukaisestiklinikkavuoden aikana.Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto: Kliininen työskentely ja päivystykseenosallistuminen on pakollista osaston johtajan erikseen vahvistamien ns. klinikkapisteidenmäärän verran. Opiskelija osallistuu Saarella ambulatorisen klinikan tilakäynteihin,terveydenhuoltokäynteihin ja tuotantoeläinsairaalan potilaiden hoitoon sekä opetukseenliittyviin harjoituksiin. Maatalouden tutkimuskeskuksessa Ypäjällä pidettäväthevosgynekologian käytännön harjoitukset kuuluvat myös opetukseen. Jokaisen opiskelijanon päivystettävä vähintään yksi viikonloppu.Toteutus ja työtavat:Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto: Käytännön kliininen potilastyö (esitiedot,diagnoosivaihtoehdot ja niiden poissulkeminen, hoito), terveydenhuoltokäynnit, diskussiot,seminaarit, demonstraatiot, suoritus- ja oppimispäiväkirjan pitäminen, omatoiminen opiskelu.Opiskelijan on osoitettava hallitsevansa käytännössä kliinisen yleistutkimuksen perusteet jaosattava soveltaa anatomian ja fysiologian tietoja. Tämä osoitetaan kussakin yksikössäensimmäisen kierron alussa tehtävällä käytännön testillä. Hyväksytty suoritus merkitäänopiskelijan suorituskirjaan.Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto: Käytännön kliininen potilastyö (esitiedot,diagnoosivaihtoehdot ja niiden poissulkeminen, hoito), terveydenhuoltokäynnit, diskussiot,seminaarit, demonstraatiot, suoritus- ja oppimispäiväkirjan pitäminen, omatoiminen opiskelu.Eläinlääketieteellinen diagnostinen kuvantaminen 4.5 op90159Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijatAjoitus: 5. lukuvuosiTavoite: Opiskelija perehtyy röntgen- ja ultraäänitutkimuksen käytännön suorittamisen jadiagnostiikkaan.Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa• ottaa laadukkaita röntgenkuvia säteilysuojamääräyksiä noudattaen• tehdä suppean vatsaontelon ultraäänitutkimuksen kissalle ja koiralle• soveltaa röntgen- ja ultraäänidiagnostiikkaa potilastyössä-arvioida röntgenkuvan kuvaustekniikkaa ja laatua-kuvailla löydöksiä ja päätellä todennäköisimmän diagnoosin-luetella olennaiset erotusdiagnoosit-ehdottaa mahdollisia jatkotutkimuksia (kuvantamismenetelmillä)• kirjoittaa röntgen- ja ultraäänilausunnonSisältö: Röntgenkuvauksen ja ultraäänitutkimuksen käytännön suorittamisen perusasiat.Kummankin menetelmän diagnostiikan pääpiirteet ja soveltaminen potilastyössä. Pieneläintentavallisimmat sisätautien-, kirurgisten-, ortopedisten- ja neurologisten sairauksien61

diagnosointi kuvantamismenetelmin.Oppimateriaali ja kirjallisuus: Suositeltavaa kirjallisuutta: Owens JM, Biery DNRadiographic interpretation for the Small Animal Clinician, 1. , 2. tai uudempi painos,Williams & Wilkins, Baltimore, USA, 1999. Schwarz T, Johnson V BSAVA Manual ofCanine & Feline Thoracic Imaging, 2008. Barr FJ, Kirberger RM BSAVA Manual ofCanine & Feline Musculoskeletal Imaging, 2006. BSCW-alustan oppimateriaali ja luennot,sekä luennoilla jaettava muu materiaali.Suoritustavat: Kliininen opetus yksikössä (3 viikkoa), lisäksi lopputentti kolmannenjakson/viikon aikana. Diagnostisen kuvantamisen opintojakson läpipääsyyn vaaditaanhyväksytysti suoritetut lopputentti sekä erikseen klinikkajakson aikana suoritettavat tehtävät(röntgen- tai ultraäänilausunnot sekä OTO-paketit, uä-tehtävät ja -harjoitus). Yli 20 %poissaolo kliinisestä työstä täytyy korvata erikseen sovittavalla tavalla.Arviointi: hyväksytty/hylättyVastuuhenkilö: eläinlääketieteellisen diagnostisen kuvantamisen professoriLisätiedot: Opetus annetaan integroituna kliinisten aineiden blokkeihin jakliinikkaopetukseen.Toteutus ja työtavat: Opiskelijalta edellytetään aktiivista osallistumista potilaskuvauksiin jadiagnostiikan opetteluun jakson alussa annettavan erillisen ohjelman mukaisesti.Opiskelijoiden tulee osallistua potilastapausten analysointiin ja esittää ne ryhmässä ohjaavalleeläinlääkärille (OTO). Opiskelijan tulee osallistua ultraäänitutkimusharjoitukseeneläinlääkärin johdolla. Osallistuminen erillisiin röntgendemonstraatioihin. Opetus annetaanintegroituna kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen ja kliinisen tuotantoeläinlääketieteenosastojen opetuskokonaisuuksiin.Farmakologian ja toksikologian kliininen jakso 1 op90073Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijatAjoitus: 4. ja 5. lukuvuosiOsaamistavoite: Opiskelija osaa kuvailla keskeisten lääkeaineiden käyttöaiheet ja vastaaiheeteläinten sairauksien hoidossa sekä lääkitä eläimiä ottaen huomioon niiden yksilöllisetominaisuudet, lääkityksen käytännön toteuttamiseen liittyvät seikat ja lääkkeidenkäyttämiseen liittyvät säädökset ja määräykset.Sisältö: Eri elinten tai elinjärjestelmien sairauksissa käytettyjen lääkeaineryhmienvaikutusmekanismit, esimerkkejä tärkeimmistä eläinten lääkinnässä käytetyistä lääkeaineistaja niiden hyötyjen ja haittojen vertailua.Oppimateriaali ja kirjallisuus: BSCW-alustalla sekä luennoilla osoitettava ja jaettavamateriaali.Suoritustavat: Kirjallinen tentti tai sen vaihtoehtona kolmen farmakologisen potilasraportin(pieneläin, hevonen ja tuotantoeläin) kirjoittaminen annetun ohjeistuksen mukaisesti.Arviointi: 0-5Vastuuhenkilö: Marja RaekallioLisätiedot: Opetus annetaan integroituna kliinisten aineiden blokkeihin jakliinikkaopetukseen.Elintarvikehygienia 15.5 op90169Taustaa: Eläinlääkärillä on keskeinen tehtävä elintarvikkeiden alkutuotannon, jalostuksen jajakelun valvonnassa. Tämä valvonta on eläinlääkäreiden tekemää kansanterveystyötä, jonkatarkoituksena on estää elintarvikkeiden välityksellä ihmisiin tarttuvien mikrobien aiheuttamiasairauksia. Valvonnan alaan kuuluvat myös elintarvikkeiden hygieeninen laatu sekä62

hygieeniset tuotantotavat ja niiden arviointi.Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijatAjoitus: 6. lukuvuoden syyslukukausiEdeltävät opinnot: Opintojaksolle osallistumisen edellytyksenä on, että eläinlääketieteellisenpatologia, sekä lihantarkastus- ja teurastamohygienia on suoritettu.Tavoite: Opiskelija ymmärtää elintarvikehygienian tieteellisen perustan ja kykeneesoveltamaan tietämystään käytännön elintarvikevalvonnassa ja laboratoriotyössä.Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää elintarvikkeissaesiintyvien patogeenisten mikrobien merkityksen kuluttajan terveyden kannalta ja osaa tutkianäiden mikrobien esiintyvyyttä elintarvikkeissa, osaa arvioida eri elintarvikeryhmienhygieenistä laatua ja turvallisuutta, ja pystyy arvioimaan ja tunnistamaan elintarvikkeidenprosessoinnin ja pakkaamisen keskeiset riskitekijät. Opiskelija pystyy erittelemäänennaltaehkäiseviä toimia riskien hallinnassa koko elintarviketuotantoketjun alueella.Opiskelija osaa käyttää perinteisiä mikrobiviljelytekniikoita ja pystyy selittämään uusienmolekyylibiologisten tekniikoiden periaatteen sekä perustelemaan, milloin niiden käyttö ontarkoituksenmukaista.Oppimateriaali ja kirjallisuus: Hatakka ym. Ruokamyrkytysepidemioiden selvitysopas.Pori, 2000. Korkeala (toim.) Elintarvikehygienia ympäristöhygienia, elintarvike- jaympäristötoksikologia. WSOY Oppimateriaalit Oy, 2007. ISBN: 978-951-0-33469-0Sandholm ym. Utareen sairaudet. 2. painos, 1993 TAI vastaava englanninkielinen kirja TheBovine Mastitis and Udder, 1995. Tuorila & Appelbye (toim.) Elintarvikkeidenaistinvaraiset tutkimusmenetelmät. Yliopistopaino, 2006. Elintarvikehygienian jaympäristöterveyden osaston opetusmonisteet. Luentoihin ja laboratoriotöihin liittyvä muumateriaali.Suoritustavat:Kolme kirjallista välitenttiä: 90195 Elintarvikevälitteiset patogeenit ja zoonoosit 90196 Teollinen elintarvikehygienia 90197 Elintarvikkeiden hygieeninen laatuLopputentti: 90198 Elintarvikehygienian loppukuulusteluArviointi: 0-5. Loppuarvosana muodostuu välitenttien (3 kpl) ja lopputentin arvosanoista.Lopputentin osuus arvosanasta on 50 %.Vastuuhenkilö: Miia LindströmToteutus ja työtavat: luento-opetus 109 h, laboratorio-opetus ja muita harjoituksia 118 h(pakolliset), ekskursioita 24 h (pakolliset)Ympäristöhygienia 6.5 op90040Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijatAjoitus: 6. lukuvuoden syyslukukausiTavoite: Opiskelija tietää miten ympäristöhygienia liittyy osanaympäristöterveydenhuoltoon. Hänellä on valmiudet ymmärtää ympäristön ja terveyden välistävuorovaikutusta. Hän tuntee siihen liittyvät tärkeimmät biologiset, fysikaaliset ja kemiallisetriskitekijät, osaa hallinnollisen päätöksenteon prosessin ja tuntee alueeseen liittyvät säädöksetja osaa käyttää niitä.Sisältö: Opintojaksossa käsitellään ympäristönsuojeluun, ympäristöhygieniaan jaympäristöterveyteen liittyviä käsitteitä, ympäristösuojelun ja ympäristöterveydenhuollon63

hallintoa ja säädöksiä. Erityisinä kohteina ovat ulkoilman, maaperän ja sisäilman laatu janiiden vaikutus ihmisen terveyteen, elintarviketuotannon ympäristövaikutukset, sekätalousveden ja uimaveden kemiallinen ja mikrobiologinen laatu.Oppimateriaali ja kirjallisuus: Eläinlääkintölainsäädäntö. Maa- ja metsätalousministeriö,elintarvike- ja terveysosasto. http://www.mmm.fi/el/laki/ Terveydensuojelulaki jaympäristölainsäädäntö soveltuvin osin. Korkeala (toim.) Elintarvikehygieniaympäristöhygienia, elintarvike- ja ympäristötoksikologia. WSOY Oppimateriaalit Oy, 2007.ISBN: 978-951-0-33469-0., Mussalo-Rauhanmaa, Paile, Tuomisto, Vuorinen (toim. )Ympäristöterveys, Duodecim, 2007. Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitoksenopetusmonisteet (ympäristöhygienia). Luentoihin ja laboratoriotöihin liittyvä muu materiaali.Suoritustavat: Kaksi välitenttiä: 90049 Vesi- ja sisäilmahygienia ja 90358Ympäristöhygienia ja elintarvike- ja ympäristövirologiaArviointi: 0-5 (kirjalliset tentit, jotka arvioidaan 0-5)Vastuuhenkilö: Marja-Liisa HänninenYhteydet muihin opintojaksoihin: Opintojaksolle osallistumisen edellytyksenä on, ettäeläinlääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia, eläinlääketieteellisen patologia,lihantarkastustekniikka sekä lihantarkastus on suoritettu.Toteutus ja työtavat: luentoja 56 h, laboratoriotöitä 30 h (pakolliset), ekskursioita 6 h(pakolliset), seminaarityöskentelyäYmpäristö- ja elintarviketoksikologia 3 op90039Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijatAjoitus: 6. lukuvuoden kevätlukukausiOsaamistavoite: Opiskelija osaa selittää toksikologisen riskianalyysin periaatteen, esitellävierasaineiden kinetiikan päävaiheet elimistössä, kertoa, miten uuden kemikaalin toksisuusvoidaan systemaattisesti tutkia, kuvata kemiallisen karsinogeneesin päämekanismit, luetellaSuomen oloissa tärkeimmät elintarvikkeiden ja talousveden kemialliset riskitekijät ja esitelläniiden potentiaaliset terveyshaitat sekä tehdä itsenäisesti yksinkertaistettu Amesin testiannetulla kemikaalilla ja tulkita oikein testin tulos.Sisältö: Opetus koostuu perus- ja soveltavasta osiosta. Perustoksikologian opetuksessakäsitellään toksikologian peruskäsitteistöä, toksisuuden ilmenemistä ja muotoja, keskeisimpiäsolutason yleisiä toksisuusmekanismeja, toksikologista riskinarviointia, toksikokinetiikanperusteita, karsinogeneesia, mutageneesia ja kehitystoksikologiaa sekä toksisuudensystemaattista tutkimista. Soveltavassa osassa käydään läpi elinympäristön ja ravinnontärkeimmät kemialliset ja fysikaaliset vaarat, niiden altistuslähteet, vaikutusmekanismit jaterveysvaikutukset.Oppimateriaali ja kirjallisuus: Korkeala (toim.) Elintarvikehygienia, ympäristöhygienia,elintarvike- ja ympäristötoksikologia. WSOY 2007. ISBN: 978-951-0-33469-0. Jaksollaosoitettava muu materiaali.Suoritustavat: kirjallinen tentti 2 hArviointi: 0-5Vastuuhenkilö: Raimo PohjanvirtaToteutus ja työtavat: luento-opetusta 30 h, laboratorioharjoituksia 6 h ja tiedonhakuharjoitus8 hYmpäristöterveydenhuollon lainsäädäntö ja valvonta 3 op90403Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijatAjoitus: 6. lukuvuoden kevätlukukausi64

Edeltävät opinnot: Ennen opintojaksoa opiskelijan tulee olla osallistunut 6. lukuvuodenelintarvikehygienian, ympäristöhygienian ja elintarvike- ja ympäristötoksikologianopetukseen.Tavoite: Opiskelija ymmärtää valvonnan tieteellisen perustan, tuntee riskinarvioinninperusteet ja ymmärtää valvontasuunnitelman tarkoituksen ja sisällön. Opiskelija osaasuorittaa elintarvikehuoneiston ja maidontuotantotilan tarkastuksen kiinnittäen huomiota japuuttumalla elintarvikehygienian kannalta olennaisiin seikkoihin sekä soveltaenasianmukaisella tavalla aiheeseen liittyvää lainsäädäntöä.Sisältö: Opiskelija perehtyy ympäristöterveydenhuollon valvonnan tutkimukseen, hallintoonja lainsäädäntöön.Oppimateriaali ja kirjallisuus: Elintarvikelainsäädäntö. Eläinlääkintölainsäädäntö.Luentoihin liittyvä muu materiaali.Suoritustavat: Kirjallinen tenttiArviointi: 0-5Vastuuhenkilö: Mari NevasToteutus ja työtavat: Luento-opetusta 26 h, harjoituksia 12 h. Lakiharjoitukseenosallistuminen on pakollista.Kunnallishallinto 2 op90401Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijatAjoitus: 6. lukuvuoden kevätlukukausiTavoite: Opiskelija tuntee kunnallisen hallinto-organisaation ja päätöksentekomallin.Opiskelija tuntee keskeisen lainsäädännön, osaa valmistella ja muotoilla hallintopäätöksensekä soveltaa pakkokeinoja asianmukaisella tavalla päätöksenteon tukena.Sisältö: Opiskelija perehtyy kunnan hallinto-organisaatioon, kunnalliseen päätöksentekoon,keskeiseen lainsäädäntöön ja pakkokeinomenettelyyn. Elintarvike- tai terveydensuojelulainmukaisen hallintopäätöksen valmistelua harjoitellaan seminaarityön muodossa.Suoritustavat: Läsnäolo luennoilla ja seminaarityöArviointi: hyväksytty/hylättyVastuuhenkilö: Mari NevasLisätiedot: Kunnallishallinnon opetuksesta 2 h järjestetään 5. lukuvuonna eläinlääkintähuoltoI -kurssin yhteydessäToteutus ja työtavat: Pakolliset luennot 8 h sekä pakollinen ympäristöterveydenhuollonseminaarityö (tehdään ryhmissä).6.4.2.1 Vaihtoehtoiset opinnotEläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoon kuuluu tiedekunnan osastojen järjestämiävaihtoehtoisia opintoja 6 tai 11 op (laajuus riippuu eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielmanlaajuudesta, jonka laajuus on kokeellisesta osuudesta riippuen 20 tai 25 op).Vaihtoehtoisiin opintoihin on tyypillisesti rajoitettu osallistujamäärä ja niihin on saatettumääritellä esitietovaatimuksia. Joillekin kursseille käytetään myös hakemusmenettelyä. Joskurssille ei ole määritelty muita valintakriteereitä, valinnan perusteena käytetäänilmoittautumisjärjestystä. Ilmoittautuminen tapahtuu erikseen ilmoitettuna aikanaWebOodissa.65

Alla on kerrottu sekä lukuvuoden 2010-2011 aikana että myöhemmin järjestettävistäopinnoista. Mahdollisista lisäyksistä vaihtoehtoisiin opintoihin ilmoitetaan opiskelijoilleAlman opintosivuilla (Perusopinnot -> Ajankohtaista opiskelijoille) sekä sähköpostitse.Lisätietoja saa myös tiedekunnan kanslian opintoasiainsuunnittelijalta (puh. 191 57157).Eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkinnon vaihtoehtoiset opinnotlukuvuonna 2010 - 2011:Bee Nova Course 3 op90365Kohderyhmä: NOVA-yliopistojen opiskelijat, mm. Helsingin yliopistoneläinlääketieteellinen tiedekuntaAjoitus: 16.-21.8.2010Tavoite: Syventää opiskelijoiden tietämystä mehiläisistä ja niiden sairauksista.Sisältö: Kurssilla käsitellään laajasti mehiläisten terveyteen ja sen ylläpitoon liittyviä tekijöitä(ekologia, hoitomuodot, ympäristö, sairauksien ehkäisy ym.)Oppimateriaali ja kirjallisuus: Kurssilla osoitettava materiaali, esitehtävät (distancelearning blocks; ennen kurssia)Arviointi: hyväksytty/hylättyVastuuhenkilö: Timo SoveriLisätiedot: Kurssi pidetään Lammin Biologisella asemallaToteutus ja työtavat: Esitehtävät, luennot, harjoitukset ja demonstraatiotCell Signaling 9 op90387Kohderyhmä: Vet. med. and other students either in licentiate or doctorate phase of thestudies. With background knowledge in cell biology, this can also be taken during thecandidate studies.Ajoitus: Spring term 2011Tavoite: A unified concept of the central intracellular signal pathways and their targets.Ability to apply the knowledge in own studies and research (e.g. design and analyzeexperiments, read research papers)Sisältö: Deepened and extended knowledge in intracellular signal transduction pathways,especially receptors (G-protein-coupled, enzyme, intracellular and other receptors), kinases(receptor and non-receptor) and phosphatases, second-messengers, ion channels, constitutiveactivity, multiple activation and interaction of signal pathways, protein interaction domains,molecular inhibition, cell death and transformation. Because of multiple subjects in cellsignaling, these will be dealt with rather briefly.Oppimateriaali ja kirjallisuus: Kraus, Biochemistry of Signal Transduction andRegulation, or similar (decided after registration); lecture notesSuoritustavat: Obligatory participation in the seminars and group discussions, seminarpreparationArviointi: passed/failedVastuuhenkilö: Jyrki KukkonenLisätiedot: Participation on this course requires knowledge in cell biology at the level of"Molecular Biology of the Cell", Obligatory registration to the course by the end of October2010. The course can be held in Finnish, Swedish or English depending on the preference ofthe participants.Toteutus ja työtavat: Lectures (5-10 h), seminars and group discussions based on litteraturestudies by own hand66

Diseases of exotic birds 2 op90379Kohderyhmä: 6 th year students of the Veterinary Faculty. Limited amount of participants20Ajoitus: Spring term 2011Tavoite: Deepening the knowledge about the diagnosis and treatment of diseases of exoticbirds.Oppimateriaali ja kirjallisuus: to be announced laterArviointi: passed/failedVastuuhenkilö: Thomas SpillmannToteutus ja työtavat: Lectures and case seminars in English.Diseases of reptiles 2 op90381Kohderyhmä: 6 th year students of the Veterinary Faculty. Limited amount of participants20Ajoitus: Spring term 2011Tavoite: Deepening the knowledge about the diagnosis and treatment of diseases of reptiles.Oppimateriaali ja kirjallisuus: to be announced laterArviointi: passed/failedVastuuhenkilö: Thomas SpillmannLisätiedot: Lectures and case seminars, teaching language is English.Elintarvikehygieenisesti merkittävien mikrobien molekyylibiologinen tyypittäminen 3op90312Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat jatiedekunnan jatko-opiskelijatAjoitus: Kevätlukukausi 2011Tavoite: Opiskelija ymmärtää elintarvikehygieenisesti merkittävien mikrobienmolekyylibiologisessa tyypittämisessä yleisesti käytettyjen menetelmien perusperiaatteet sekätietää miten menetelmiä voidaan käyttää hyödyksi esim. epidemiologisissa tutkimuksissa,kontaminaatioreittien selvityksessä elintarvikkeiden tuotantoketjussa sekä bakteerilajientunnistamisessa.Sisältö: Kurssilla perehdytään elintarvikehygieenisesti merkittävien mikrobienmolekyylibiologiseen tyypittämiseen.Oppimateriaali ja kirjallisuus: Jakson aikana osoitettava materiaali.Suoritustavat: Osallistuminen luennoille sekä kirjallisen tehtävän palauttaminenArviointi: hyväksytty/hylättyVastuuhenkilö: Marja-Liisa HänninenYhteydet muihin opintojaksoihin: Opintojaksolle voivat osallistuva opiskelijat, jotka ovatsuorittaneet eläinlääketieteellisen mikrobiologian ja immunologian opinnot.Toteutus ja työtavat: Luennot ja kirjallinen tehtäväEläinakupunktion peruskurssi 2 op90351Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat sekäeläinlääkäritAjoitus: kevätlukukausi 201167

Tavoite: Antaa valmiudet diagnostisoida ja hoitaa koiria akupunktiolla. Myös muut eläinlajitkäsitellään lyhyesti.Sisältö: Akupunktion historia, vaikutusmekanismit, menetelmät, pisteet, käyttöindikaatiot,hoidot sekä akupunktiotutkimus.Oppimateriaali ja kirjallisuus: BSCW-alustalla jaettava materiaali. Suositeltava oppikirja:Schoen (toim.): Veterinary acupuncture- Ancient art to modern medicine.Suoritustavat: aktiivinen läsnäoloArviointi: hyväksytty/hylättyVastuuhenkilö: Anna Hielm-BjörkmanLisätiedot: Rajoitettu osallistujamäärä (45 opiskelijaa vuosikursseilta 4-6 sekä 5eläinlääkäriä).Toteutus ja työtavat: Luento-opetus sekä käytännön ryhmäharjoitukset koiralla.Eläintarhaeläinten hoidon perusteet 2 op90306Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa (4.-6. lkv) suorittavat opiskelijatAjoitus: kevätlukukausi 2011Tavoite: Opiskelijalle muodostuu käsitys eläintarhaeläinlääkärin työstä ja tehtäväkuvasta.Suoritustavat: aktiivinen läsnäolo, monivalintatehtävätenttiArviointi: hyväksytty/hylättyVastuuhenkilö: Eeva Rudbäck/Korkeasaari (eeva.rudback@hel.fi), TimoSoveri/Eläinlääketieteellinen tiedekuntaLisätiedot: Opiskelijamäärä on rajoitettu (20 opiskelijaa)Hevosen anestesia 3 op90315Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijatAjoitus: Kevätlukukausi 2011, alkaen viikolla 10Tavoite: Osaamistavoite: Opiskelija osaa seurata hevosen anestesiaa ja kuvailla hevosenanestesian erityispiirteitä, erityisesti sydämen ja verenkiertoelimistön sekä hengityselimistöntoimintaa yleisanestesian aikana, osaa selittää tärkeimmät hevosen anestesian riskitekijät sekäniiden ennaltaehkäisyn ja hoidon pääperiaatteet, ja osaa lievittää hevosen perioperatiivistakipua.Sisältö: Opintojaksolla perehdytään hevosen rauhoitukseen, kivun hoitoon sekä anestesianseurantaan ja erityispiirteisiin. Erityisesti painotetaan sydämen ja verenkiertoelimistön sekähengityselimistön toimintaa.Oppimateriaali ja kirjallisuus: Kurssin BSCW-kansiossa jaettava materiaaliSuoritustavat: Annettujen tehtävien tekeminen, aktiivinen osallistuminenverkkotyöskentelyynArviointi: hyväksytty/hylättyVastuuhenkilö: Marja RaekallioYhteydet muihin opintojaksoihin: Opintojaksolle osallistuminen edellyttää, ettäanestesiologian ja tehohoidon blokki ja vähintään yksi talliharjoittelujakso on suoritettu.Lisätiedot: osallistujamäärä 15. Opintojaksoon sisältyy ennakkotehtävä. Kurssille voidaanottaa myös hevossairauksien erikoiseläinlääkäritutkintoa suorittavia eläinlääkäreitä.Toteutus ja työtavat: verkkokurssi, ennakkotehtävä 5 h, itsenäinen opiskelu 38 h,verkkotyöskentely 38 h (ei lähitapaamisia)Hevosten ontumaviat 3 op9034168

Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat 5. ja 6. lukuvuodenopiskelijat.Ajoitus: kevätlukukausi 2011Tavoite: Opiskelija oppii hevosten keskeisimpien ontumien aiheuttajat ja sairaudet sekäniiden etiologian, diagnostiikan, hoidon ja jatkohoidon sekä ennusteen.Sisältö: Hevosen keskeisimmät ontumaviat, niiden diagnostiikka ja hoitoperiaatteet sekäennuste ja siihen vaikuttavat tekijät.Oppimateriaali ja kirjallisuus: Ross & Dyson: Diagnosis and management of lameness inthe horse, uusin painos.Arviointi: hyväksytty/hylättyVastuuhenkilö: Riitta-Mari Tulamo, Martin Waselau, Tytti NiemeläLisätiedot: Kurssille haetaan kirjallisesti perustellen lyhyesti, miksi haluaa kurssille.Rajoitettu opiskelijamäärä 25.Toteutus ja työtavat: esitehtävät, luennot ja käytännön harjoitustyötHevosen ähky 2 op90374Kohderyhmä: 4.-6.-vuosikurssien opiskelijat. Kurssille otetaan 50 opiskelijaa.Ajoitus: lukuvuonna 2010-2011 kurssi järjestetään sekä syys- että kevätlukukaudellaTavoite: Kurssi syventää opiskelijoiden valmiuksia hevosen ähkyoireiden tunnistamiseen jahoitoon. Kurssi parantaa opiskelijan valmiuksia erottaa kirurgista hoitoa vaativalääkinnällisesti hoidettavasta ähkystä.Sisältö: Ähkyn synty ja aiheuttajat. Akuutti ja krooninen ähky. Kivunlievitys ähkyssä.Ähkyoireiden erot eri ikäisillä ja eri sukupuolisilla hevosilla. Kirurgista hoitoa vaativan ähkynerottaminen lääkinnällistä hoitoa vaativasta. Ähkyn lääkinnälliset ja kirurgisethoitovaihtoehdot. Ähkyn toipumisen seuranta ja ennuste. Opiskelija saa käytännön kokemustaähkyhevosten kliinisestä tutkimisesta ja diagnostiikasta sekä lääkinnällisistä ja kirurgisistahoito-vaihtoehdoista. Opiskelija osallistuu käytännössä ähkyhevosen tutkimiseen jahoitotoimenpiteisiin.Oppimateriaali ja kirjallisuus: Luennoilla ja seminaareissa jaettu materiaali.Suoritustavat: Läsnäoloseuranta, potilaspäiväkirja, luennot, diskussiot joissapotilastapauksien esittäminen.Arviointi: Hyväksytty/hylätty. Vaatimuksena osallistuminen luennoille jaseminaariohjaukseen (100 %), osallistuminen diskussioihin (75 %) ja osallistuminenvähintään kolmen ähkypotilaan hoitoon.Vastuuhenkilö: Riitta-Mari Tulamo, Michael Hewetson, Martin WaselauYhteydet muihin opintojaksoihin: Eläinlääketieteellinen fysiologia (normaalitelintoiminnot), hevosten sisätaudit (ähkyn lääkinnällinen hoito), anestesiologia ja tehohoito(akuutti ähky, ähkyn kivunlievitys), pehmytosakirurgia (ähkyn kirurginen hoito).Lisätiedot: Vaatimuksena hyväksytysti suoritetut johdanto kliiniseen työskentelyyn jahevosten sisätaudit -kurssit. Opetuskieli: suomi ja englanti.Toteutus ja työtavat: Luennot 3 h, ähkypotilaan potilastapauksen esittämineniltapäivädiskussiossa, potilastapausten valmistelu pareittain, osallistuminenähkyseminaareihin. Käytännön harjoittelu sisältäen osallistumisen vähintään kolmenähkypotilaan (lääkinnällisen ja/tai kirurgisen) hoitoon tallikäynnillä ja/tai hevossairaalassa,yhteensä 21 h.Hästens beteende och välfärd 2 op90377Kohderyhmä: Studeranden vid veterinärmedicinska fakulteten (alla årskurser), studerandeninom relaterade ämnen (t.ex. husdjursvetenskap)69

Ajoitus: 26-28.10.2010Tavoite: Efter genomgången kurs ska studenten kunna:• beskriva hästens evolutionära bakgrund både vad som gäller miljö ochbeteendemässiga anpassningar• beskriva och redogöra för olika hästhållningssystem och hur dessa påverkar hästensbeteende• beskriva hästens beteendestörningar, hur dessa uppkommer, hur dessa kanförebyggas och hanteras• redogöra kort skriftligt för sambandet mellan hästens inhysningsmiljö och dessbeteendeSisältö: Kursen kommer att behandla hästens biologi och evolutionära ursprung samt debeteendemässiga anpassningar som hästen utvecklat. Hästens beteendestörningar ochstereotypier kommer också att belysas. Kursen kommer också att ge en inblick i hurinhysning, utfodring och hantering kan påverka hästens beteende.Oppimateriaali ja kirjallisuus: Vetenskapliga artiklar relaterade till ämnet och urvaldakapitel ur boken McGreevy (2004): Equine Behavior: A Guide for Veterinarians and EquineScientistsArviointi: Alla studenter skickar in en kort (1-2 A4-sidor) rapport utifrån ett givet ämne, påsvenska eller engelska.Vastuuhenkilö: Anna Valros (lärare: Maria Andersson, Anna Lundberg, Jenny Yngvessonoch Jenny Loberg, SLU)Lisätiedot: Studenterna har möjlighet att få terminologistöd innan och under kursen. Kursengår i första hand på svenska, men studenter kan vid behov använda engelska (och finska) igrupparbeten och diskussioner.Toteutus ja työtavat: Föreläsningar och diskussionerJohdanto kunnaneläinlääkärinä työskentelyyn 3 op90373Kohderyhmä: Eläinlääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat, joilla on Terve kotieläin -kokonaisuus tehtynä.Ajoitus: Mahdollisesti kesällä 2011Tavoite: Johdanto kunnaneläinlääkärinä työskentelyyn.Osaamistavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija• tietää millaista kunnaneläinlääkärin työ on käytännössä• on hankkinut ensiaputaitoja tuotantoeläinten hätäpäivystystilanteita varten• on saanut paremmat vuorovaikutustaidot haastavien tilanteiden hallitsemiseksiSisältö: Opintojakso sisältää aloitusinfon (1 h), perehdytyspäivän Tuotantoeläinsairaalassa (7h), klinikkajakson (36 h) sekä ohjattua itseopiskelua sekä verkkotentin (yhteensä 34 h).Oppimateriaali ja kirjallisuus: Pyörälä Kotieläinten synnytysoppi. Radostits Veterinarymedicine. Pyörälä & Tiihonen Nautojen sairaudet CD-ROM.Suoritustavat: Opiskelijan valitsema klinikkajakso on pakollinen. Verkkotentti onpakollinen.Arviointi: Hyväksytty/hylättyVastuuhenkilö: Eeva Mustonen, Helena Rautala, Mari HeinonenYhteydet muihin opintojaksoihin: Terve kotieläin- opinnot, Eläinlääketieteellinenpatologia, Eläintenpito ja hyvinvointi, Tuotantoeläinten terveyden - ja sairaanhoito,TuotantoeläinklinikkaopetusLisätiedot: Ilmoittautuessaan opiskelija valitsee itselleen sopivan klinikkajakson annetuistavaihtoehdoista.Toteutus ja työtavat: Opintojakso alkaa kaikille yhteisellä infolla (1 h). Klinikkajakson70

aluksi järjestetään opiskelijoiden pienryhmälle perehdytys (7 h), jonka aikana klinikaneläinlääkäri käy läpi kunnaneläinlääkärin tarvikkeet ja toimintatavat Tuotantoeläinsairaalassa.Klinikkajakso sisältää noin 36 h aktiivityötä Tuotantoeläinsairaalassa ja hätäpäivystyksessä.Jakso sisältää klinikkapäiviä ja päivystysvuoroja illalla ja/tai pyhä- tai viikonloppuna.Opintojakson sisältää ohjattua itseopiskelua (30 h), sekä arviointi- ja palauteosuuden (4 h,verkkotentti), jotka toteutetaan Moodle -oppimisalustalla. Klinikkajaksot suoritetaan lomaaikana(kesä- tai pääsiäisloma).Johtajuus ympäristöterveydenhuollossa 2 op90367Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat 6. lukuvuoden elintarvikejaympäristöhygienian opetukseen osallistuneet opiskelijat sekä erikoistumiskoulutuksessaolevat.Ajoitus: kevätlukukausi 2011Tavoite: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää ympäristöterveydenhuollonyksikön sisäiseen ja ulkoiseen toimintaan liittyviä tekijöitä ja haasteita sekä saa valmiuksiajohtajatehtävissä toimimiseen.Osaamistavoite: Opiskelija tunnistaa johtamisen eri alueet ympäristöterveydenhuollontehtäväkentässä ja pystyy pohtimaan valvontayksikön johtamiseen liittyviä haasteita ja omiavalmiuksiaan toimia johtajana.Sisältö: Kolmen lähiopetuspäivän sisältö koostuu seuraavista osa-alueista: Johdatus ympäristöterveydenhuollon hallintoon Asioiden johtaminen / strateginen johtaminen Ihmisten johtaminen ja itsensä johtaminen Vuorovaikutus ja viestintäSuoritustavat: Osallistuminen luennoille sekä kirjallisen työn tekeminen.Arviointi: hyväksytty/hylättyVastuuhenkilö: Mari NevasJulkaisu 1-3 op90316Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.Sisältö: Suomen Eläinlääkärilehdessä tai muussa esitarkastusmenettelyä käyttävässä lehdessäjulkaistavaksi hyväksytty artikkeli.Arviointi: hyväksytty/hylättyVastuuhenkilö: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielman ohjaaja tai johtaja.Lisätiedot: Kandidaatin tutkielman pohjalta kirjoitetusta artikkelista on mahdollista saada 1-2op hyväksiluettua kandidaatin tutkinnon vaihtoehtoisiin opintoihin.Kalatuotantoketjun elintarvikehygienia 2-3 op90343Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat jaeläinlääkäritAjoitus: Kevätlukukausi 2011Tavoite: Opiskelija ymmärtää tuotantoketjun eri vaiheiden merkityksen kalatuotteidenelintarvikehygieenisten riskien synnyssä ja torjunnassa.Sisältö: Kurssilla perehdytään kalatuotantoon ja kalavalmisteisiin liittyviinelintarvikehygieenisiin riskeihin. Opetus käsittää kalanviljelyn ja jatkojalostuksen sekä71

perehtymisen kuhunkin tuotantovaiheeseen liittyviin elintarvikehygieenisiin riskeihin, riskientorjuntaan ja kala-alan laitosten valvontaan.Oppimateriaali ja kirjallisuus: Luennoilla ja harjoituksissa jaettu materiaaliSuoritustavat: Osallistuminen luennoille ja ekskursiolle sekä kirjallisen tehtävänpalauttaminen (2 op). Osallistuminen harjoituksiin (vapaaehtoiset) (+1 op).Arviointi: hyväksytty/hylättyVastuuhenkilö: Annamari HeikinheimoYhteydet muihin opintojaksoihin: Opintojaksolle voivat osallistua ne opiskelijat, jotka ovatsuorittaneet eläinlääketieteellisen patologian opinnot.Lisätiedot: Harjoituksiin otetaan 15 henkilöä.Toteutus ja työtavat: Luennot, ekskursio, kirjallinen tehtävä ja harjoitukset (vapaaehtoiset)Kansainvälisen vaihto-opiskelijan tuutorointi 2 op90385Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin (ja kandidaatin) tutkintoa suorittavat opiskelijat.Ajoitus: Pääosin viidentenä lukuvuonna, mutta mahdollisesti myös muina opiskeluvuosinaTavoite: Vaihto-opiskelijan vertaistukena toimiminenOsaamistavoitteet: Opiskelija osaa käyttää vierasta kieltä luontevasti työympäristössä jaopiskelussa. Opiskelijan kulttuurinen tietoisuus lisääntyy ja kulttuurien välisenvuorovaikutuksen taidot kehittyvät. Opiskelija osaa arvioida omia toiminta- jaajatusmallejaan. Opiskelija oppii uutta vaihto-opiskelijan kotimaan eläinlääketieteenopinnoista ja eläinlääkärin ammatista.Sisältö: Tiedekunnan klinikkaopetukseen osallistuvan vaihto-opiskelijan vertaistukenatoimiminen (auttaminen ja opastaminen) suomalaissa opiskeluympäristössä. Vaihto-opiskelijavoi tulla myös opiskelemaan muualle kuin klinikalle, jolloin tuutori perehdyttää häntäainoastaan 1-2 viikon ajan.Oppimateriaali ja kirjallisuus: University of Helsinki, Student Services: OrientationHandbook for International Students 2010-2011. A Guide for International Tutors 2010-2011.International Exchange Services / Tuula HellstedtSuoritustavat: Tuutorikoulutukseen osallistuminen, vaihto-opiskelijan tuutorina toimiminenja tuutorointiraportin kirjoittaminenArviointi: hyväksytty/hylättyVastuuhenkilö: Janna KoivistoLisätiedot: Tuutorina toimimisesta maksetaan palkkio (170 eur).Keinosiemennys 3 op90317Kohderyhmä: Eläinlääketieteellisen tiedekunnan opiskelijatAjoitus: Luennot ja harjoitukset loppukeväällä, teurastamoharjoittelu toukokuussa.Tavoite: Opiskelija omaksuu perustiedot naudan ja sian lisääntymisfysiologiasta sekä oppiikummankin lajin keinosiemennystekniikat.Osaamistavoite: Opiskelija• osaa siementää nautoja ja sikoja• on pätevä toimimaan seminologin sijaisenaOppimateriaali ja kirjallisuus: LuentomateriaaliArviointi: hyväksytty/hylättyVastuuhenkilö: Juhani TaponenLisätiedot: Opintojaksolle otetaan enintään 20 opiskelijaa sen mukaan, mitenseminologilomittajapaikkoja on tarjolla. Käytännön harjoituksia myös virka-ajanulkopuolella. Opintojakson toteutuminen varmistuu syksyn 2010 aikana.72

Toteutus ja työtavat: Luentoja 22 h, käytännön harjoituksia noin 35 h Saarella sekänautateurastamossa, paikka avoin, (tuntimäärä vaihtelee sen mukaan, miten tarvittavat pisteetsaadaan suoritetuksi), kirjallinen tentti 2 h.Kliininen sytologia 3 op90318Kohderyhmä: Eläinlääketieteellisen tiedekunnan opiskelijatAjoitus: kevätlukukausi 2011Tavoite: Antaa valmiudet sytologisten näytteiden ottoon ja tulkintaan.Arviointi: hyväksytty/hylättyVastuuhenkilö: Pernilla SyrjäLisätiedot: Rajoitettu opiskelijamääräKoiran ja kissan keuhkosairaudet 2 op90395Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat 6. lukuvuoden opiskelijat.Ajoitus: kevätlukukausi 2011Tavoite: Syventää opiskelijan perustietämystä koiran ja kissan keuhkosairauksista,erikoisdiagnostiikka menetelmistä sekä hoidoista ja niiden perusteista.Oppimateriaali ja kirjallisuus: Kurssin BSCW-kansiossa jaettava materiaali ja kurssilaistenitse tuottama materiaali. Suositeltava oppikirja: Textbook of respiratory disease of dogs andcats, toim. King, LG 2004.Arviointi: hyväksytty/hylättyVastuuhenkilö: Minna RajamäkiLisätiedot: Teaching language is English when foreign students attend the course. Kurssillaon rajoitettu opiskelijamäärä 20.Toteutus ja työtavat: esitehtävät, luennot ja käytännön harjoitustyöt.Käytännön viestintä 1-2 op90390Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijatSisältö: Eläinlääketieteen opintojen esittely messuilla, lukioissa tai abi-infoissa. Ennenesittelyä opiskelija saa koulutusta esittelystä ja perehtyy esittelymateriaaliin. Esittelyvierailutsovitaan erikseen. Opiskelija voi myös itse ehdottaa vierailua esimerkiksi omaan lukioonsa.Suoritustavat: Eläinlääketieteen opintojen ja opiskelemaan hakemisen esittely (3 lyhyttäesittelyä esim. lukioissa tai koululaisryhmille tiedekunnassa ja 1 pidempi esittely, esim.osallistuminen Farmari- tai Studia-messuille vastaa yhtä opintopistettä). Lisäksi esittelystätulee kirjoittaa pieni vapaamuotoinen palaute (mikä meni hyvin, mitä kehitettävää jäi), jokatoimitetaan sähköpostitse tiedottajalle (eveliina.kotilainen@helsinki.fi).Arviointi: hyväksytty/hylättyVastuuhenkilö: Eveliina Kotilainen, puh. 191 58461Lisätiedot: Tiedekunnan opintosivuilta almasta: https://alma.helsinki.fi/doclink/180287Nauta pintaa syvemmältä 3 op90369Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat, joilla onvähintään viidennen lukuvuoden opinnot suoritettuna. Kurssille otetaan myös valmistuneitaeläinlääkäreitä.Ajoitus: kevätlukukausi 2011Edeltävät opinnot: Viidennen lukuvuoden klinikkaopinnot on oltava suoritettuna73

Tavoite: Kurssin suoritettuaan opiskelija tunnistaa ja osaa hoitaa myös harvinaisempianaudan sairauksia, tarvittaessa erilaisten tietolähteiden avulla. Lisäksi hän saa valmiuksiaruokinnallisten ja tartunnallisten karjaongelmien selvittämiseen ja ennaltaehkäiseväänneuvontatyöhön.Osaamistavoiteet: Opiskelija osaa:• diagnosoida ja hoitaa perustapausten lisäksi myös harvemmin esiintyviä nautojensairaustiloja• antaa ohjeita tavallisten ruokintaan liittyvien karjaongelmien ratkaisemiseksi• selvitellä myös harvinaisia ja vaikeita sairausongelmia erilaisten lähdemateriaalienavulla• suunnitella toimintansa tartuntatautitilanteissaSisältö: Poikimahalvauksen ennaltaehkäisy, ruokinnan yhteydet sairauksiin, tavallisimmatepidemiatilanteet ja niiden selvittely, syventäviä luentoja ruuansulatuskanavan,liikuntaelinten, hermoston ja vasikoiden sairauksista. Lisäksi kulloinkin ajankohtaisia aiheita.Oppimateriaali ja kirjallisuus: Radostits ym. Veterinary medicine. 9. tai uudempi painos,W.B. Saunders, 2000. Pyörälä&Tiiihonen Nautojen sairaudet 2005. CD-ROM. Helsinginyliopisto, eläinlääketieteellinen tiedekunta, oppimateriaalia 6 sekä kurssilla jaettavamateriaali. Suositeltava: Divers TJ & Peek SF Rebhun’s Diseases of Dairy Cattle, 2. pSaunders 2008. Smith BP Large Animal Internal Medicine 3. p, Mosby, ST. Louis 2002.Suoritustavat: Läsnäolo kurssilla, ennakkotehtävien teko ja esitysten hyväksyttysuorittaminen.Arviointi: hyväksytty/hylättyVastuuhenkilö: Helena RautalaToteutus ja työtavat: Kurssilla on 17 h luento-opetusta, 8 h ryhmätyötä ja 8 h ohjattuakeskustelua opiskelijoiden alustusten pohjalta. Ryhmätyöhön valmistautumiseen ja omanesityksen valmisteluun on varattu 48 h.Näyttöön perustuva eläinlääketiede - mitä se on ja onko sitä? 3 op90345Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijatAjoitus: tammi-maaliskuu 2011Osaamistavoite: Opiskelija osaa keskustella eläinlääketutkimusten tekemisestä, osaa lukeakriittisesti raportteja kliinisistä ja kokeellisista eläinlääketutkimuksista, arvioida tieteellisennäytön tasoa ja soveltaa tutkimuksen tuloksia kliinisessä työssään.Sisältö: Luento kliinisen lääketutkimuksen käsitteistä ja tulosten tulkinnasta, tehtävä näytönasteen arvioinnista julkaistujen tutkimusten perusteella, verkkokeskusteluesimerkkitapauksista.Oppimateriaali ja kirjallisuus: Kurssin BSCW-kansiossa jaettava ja kurssilaisten itsetietokannoista etsimä materiaali.Suoritustavat: Annetun tehtävän tekeminen, aktiivinen osallistuminen verkkotyöskentelyyn.Arviointi: hyväksytty/hylättyVastuuhenkilö: Marja RaekallioYhteydet muihin opintojaksoihin: Opintojaksolle voivat osallistua sellaiset opiskelijat,joilla on farmakologian perusjakso (välitentit) sekä tilastotieteen ja tieteellisen tutkimuksenperusteet -kurssi suoritettuna.Lisätiedot: Rajoitettu osallistujamäärä, 15 opiskelijaa, kurssille otetaan myöserikoiseläinlääkäritutkintoa suorittavia eläinlääkäreitä.Toteutus ja työtavat: Lähitapaaminen 3 h (tammikuussa 2011) itsenäinen opiskelu 40 hverkkotyöskentely 38 h.74

Opiskelijatuutorointi 2 op90328Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijatAjoitus: Huhtikuu-syyskuu 2011Tavoite: Tuutoritoiminnan avulla uudet ensimmäisen vuoden opiskelijat tutustuvateläinlääketieteelliseen tiedekuntaan ja Helsingin yliopistoon opiskelu- ja käytännöntoimintaympäristönä. Tuutori auttaa uusia opiskelijoita ajankohtaisissa käytännönkysymyksissä sekä ennen kaikkea auttaa uusia opiskelijoita tutustumaan toisiinsa. Tuutorinatoimiva opiskelija syventää tietojaan Helsingin yliopistosta, Viikin kampuksesta jaeläinlääketieteellisestä tiedekunnasta sekä soveltaa niitä auttaessaan uutta opiskelijaaintegroitumaan yliopistoyhteisöön. Tuutori saa myös kokemusta pienryhmän ohjaamisesta jatoimimisesta vertaistukena.Sisältö: Tiedekunnan järjestämä tuutorikoulutus (6 h), tuutorointisuunnitelman sekä kirjeenlaatiminen omalle tuutoriryhmälle, pienryhmäohjaajana toimiminen syyslukukaudella 2011Oppimateriaali ja kirjallisuus:Lähteinen-Kyykkä, Merja: Uusien opiskelijoiden pienryhmäohjaajan opas (2004). Helsinki:YTHS. Nyytin www-sivuilta löytyvä “Tuutoriopas”http://www.nyyti.fi/evaita_opiskeluun/tuutoriopas.htmSuoritustavat: Tuutorikoulutukseen osallistuminen, tuutorointisuunnitelman tekeminen,pienryhmäohjaajana toimiminen ja itsearviointiraportti tuutoroinnista.Arviointi: Hyväksytty/hylättyVastuuhenkilö: Leena LuukkanenLisätiedot: Tuutorina toimimisesta maksetaan palkkio (150 eur).Toteutus ja työtavat: Tuutorikoulutukseen osallistuminen, pienryhmäohjaajana toimiminenPieneläinlääkäri päivystää 3 op90375Kohderyhmä: Eläinlääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat, joilla on Johdanto kliiniseentyöhön -jakso suoritettuna.Ajoitus: Kurssi järjestetään kaksi kertaa lukuvuoden aikana (aikavälillä joulukuu 2010-huhtikuu 2011 ja kesäkuu-elokuu 2011).Tarkemmat ajankohdat ilmoitetaan myöhemmin.Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa• tunnistaa yleisimmät hätätapauksetpieneläinpraktiikassa ja arvioida niidenkiireellisyyden• laatia kokonaisarvion ja toimintasuunnitelman päivystystilanteessa• käyttää päivystyksessä yleisesti käytettyjä tutkimusmenetelmiä (laboratoriotestit jadiagnostisen kuvantamisen menetelmät) sekä arvioida niiden tuloksiaSisältö: Opintojakso sisältää luento-opetusta, pienryhmäopetusta ja -ohjausta sekäpäivystyspraktiikkaa pieneläinsairaalassa.Oppimateriaali ja kirjallisuus: Nelson RW, Couto CG. Small Animal InternalMedicine, 4. painos, Mosby Elsevier, 2009. Silverstein DC, Hopper K. Small AnimalCritical Care Medicine, Saunders Elsevier, 2009.Suoritustavat: Järjestettyyn opetukseen ja päivystysvuoroon osallistuminen on pakollista.Potilaskirjanpito ja kirjallinen tapausselostus palautetaan annettuun määräaikaan mennessä.Arviointi: hyväksytty/hylättyVastuuhenkilö: Helka Heikkilä ja Suvi Mikkonen, Thomas SpillmannLisätiedot: Opintojaksolle valitaan 18 opiskelijaa. Ilmoittautuessaan opiskelija voi esittäätoiveen päivystysjakson suorittamisen ajankohdasta.Toteutus ja työtavat: Opintojakso alkaa kaikille yhteisillä luennoilla aamupäivällä (4 h),75

aiheena päivystystyö pieneläinsairaalassa. Iltapäivällä (3 h) pienryhmissä tutustumistapieneläinsairaalan päivystyksen toimintaan: teho-osasto, päivystyspoliklinikka,leikkausosasto.Päivystysjakso sisältää 42 h päivystystyötä. Päivystysjakso toteutetaan kolmenailtapäivystys-vuorona ja kahtena pyhän tai viikonlopun päivävuorona. Opintojakson lopuksijärjestetään palautetilaisuus (2 h) Kurssiin sisältyy 30 h itsenäistä opiskelua.Opiskelijat pitävät potilaskirjanpitoa kaikista opintojakson aikaisista potilaista. Opiskelijattekevät yhdestä potilaasta tapausselostuksen. Kurssin verkkoalustana toimii BSCW, jossaohjeet potilaskirjanpitoon ja potilastapauksen kirjoittamiseen. Opintojakson päivystysjaksotsuoritetaan joulun, pääsiäisen tai kesän viikonloppujen aikana.Pieneläinten hammassairaudet 3 op90398Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat 6. lukuvuoden opiskelijat.Ajoitus: kevätlukukausi 2011Tavoite: Opiskelija tunnistaa ja oppii hoitamaan pieneläinten hammassairauksia.Sisältö: Kurssilla käsitellään suun ja hampaiden tutkiminen sekä hammaskiven poisto.Arviointi: hyväksytty/hylättyVastuuhenkilö: Eva Sarkiala-Kessel, Niina LuotonenLisätiedot: Kurssille haetaan kirjallisesti lyhyesti perustellen, miksi haluaa osallistuakurssille. Kurssille otetaan 16 opiskelijaa.Toteutus ja työtavat: Esitehtävä, ryhmätöitä, käytännön harjoitustöitäPieneläinten onkologia 2 op90397Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat 6. lukuvuoden opiskelijatAjoitus: kevätlukukausi 2011Tavoite: Onkologian kurssin aikana opiskelija perehtyy pieneläinten kasvainsairauksienetiologiaan, diagnostiikkaan ja hoitoon.Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa• kertoa miten erilaiset kasvainsairaudet voidaan diagnosoida• määrätä potilaalle levinneisyyskartoituksen vaatimat tutkimukset ja perustella miksikyseiset tutkimukset tehdään• suunnitella tavallisimpien kasvainsairauksien hoidon• kertoa mitkä asiat tulee huomioida, jotta solunsalpaajahoito voidaan antaaturvallisestiSisältö: Kasvainsairauksien etiologia ja diagnostiikka. Leikkaushoidon, solunsalpaajahoidonja sädehoidon periaatteet. Pieneläinten yleisimmät kasvainsairaudet.Oppimateriaali ja kirjallisuus: Kurssin BSCW -kansiossa jaettava materiaali jakurssilaisten itse etsimä materiaali. Suositeltava oppikirja: Decision Making in Small AnimalOncology, Argyle , Brearley & Turek (toim.), 2008.Suoritustavat: Osallistuminen luennoille, harjoituksiin ja potilastapauksen tekeminen jaesitelmän pitäminen.Arviointi: hyväksytty/hylättyVastuuhenkilö: Karoliina AutioLisätiedot: Osallistujamäärä 14 opiskelijaa.Toteutus ja työtavat: Luentoja 4 h, harjoituksia 9 h, esitelmän tekeminen 10 h ja esitelmienpitäminen 8 h. Harjoituksissa käydään läpi sytologisten näytteiden diagnostiikkaa,ohutneulanäytteiden ja erilaisten koepalojen ottamista sekä solunsalpaajahoitojen antamista.76

Pieneläinten ortopedia 3 op90396Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat 6. lukuvuoden opiskelijatAjoitus: kevätlukukausi 2011Tavoite: Opiskelija oppii syvällisemmin ortopedisten sairauksien diagnostisointia jahoitoperiaatteita pieneläimillä.Sisältö: Ortopedinen tutkimus, ortopedisten ongelmien etiologia, diagnosointi, toimenpiteetja jatkohoito.Suoritustavat: Esitehtävä, ryhmätyöskentely, käytännön harjoitustyöt.Arviointi: hyväksytty/hylättyVastuuhenkilö: Pauli Keränen, Mikael MoreliusLisätiedot: Kurssille otetaan 20 opiskelijaa.Pieneläinten pehmytosakirurgia 3 op90331Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat 6. lukuvuoden opiskelijatAjoitus: kevätlukukausi 2011Tavoite: Opiskelija perehtyy pehmytkudosleikkauksiin ja niihin liittyvien sairauksienetiologiaan, diagnostiikkaan ja jatkohoitoon.Oppimateriaali ja kirjallisuus: Ilmoitetaan myöhemminArviointi: hyväksytty/hylättyVastuuhenkilö: Outi Laitinen-VapaavuoriLisätiedot: Kurssille haetaan kirjallisesti perustellen lyhyesti, miksi haluaa kurssille.Rajoitettu opiskelijamäärä 20Toteutus ja työtavat: esitehtävät, luennot ja käytännön harjoitustyötSianlihan tuotanto pellolta pöytään 2 op90353Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijatAjoitus: Kevätlukukausi 2011Tavoite: Opiskelija perehtyy sianlihan tuotantoon ja siihen liittyvään elintarvikehygieniaanelintarvikeketjun näkökulmasta. Opiskelija hahmottaa elintarviketuotannon alkutuotannostalähtevänä ketjuna ja kykenee arvioimaan eri vaiheiden merkitystä elintarvikehygieniankannalta.Sisältö: Kurssilla käsitellään alkutuotannon tekijöitä ja niiden vaikutusta lihan laatuun,sikoihin liittyviä elintarvikepatogeeneja elintarvikeketjun näkökulmasta ja sianlihan tuotantoaja kulutusta meillä ja maailmalla.Oppimateriaali ja kirjallisuus: Luennoilla ja harjoituksissa jaettu materiaaliSuoritustavat: Kurssin suorituksen edellytyksenä on aktiivinen läsnäolo kurssilla jaryhmätöiden tekeminen.Arviointi: hyväksytty/hylättyVastuuhenkilö: Pekka Juntunen, Mari HeinonenYhteydet muihin opintojaksoihin: Opiskelijan tulee olla suorittanutlihantarkastustekniikkakurssi (90140).Toteutus ja työtavat: Luennot ja ryhmätyöt.Sikojen lisääntyminen ja terveydenhuolto 3 op90337Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat 6. lukuvuoden opiskelijat,eläinlääkärit.77

Ajoitus: Kevätlukukausi 2011Tavoite: Antaa valmiudet analysoida ja ratkaista tilatason terveys- ja hedelmällisyysongelmiasianlihatuotannossa.Osaamistavoite: Opiskelija osaa tehdä tilan hedelmällisyyteen liittyvän tilaraportin jaterveydenhoitosuunnitelman.Sisältö: Yksilö- ja tilatason hedelmällisyysongelmiin, tautisaneerauksiin, hännänpurentaan,niveltulehduksiin, ruokintaan, sikojen hyvinvointiin ja sianlihatuotannon etiikkaan liittyvätkysymykset. Kurssin sisältöä räätälöidään vuosittain siten, että uudet ja ajankohtaiset,sikataloutta puhuttavat teemat sekä kurssilaisten itsensä tärkeänä pitämät teemat tulevatkäsitellyiksi. Kurssi sisältää keskeisiä terveydenhuollon työkaluja.Oppimateriaali ja kirjallisuus: Sikalan eläinlääkärikirja (SKJO 99)Suoritustavat: Osallistuminen luennoille ja harjoitustyö.Arviointi: hyväksytty/hylättyVastuuhenkilö: Olli Peltoniemi, Mari HeinonenYhteydet muihin opintojaksoihin: Tuotantoeläinblokki on oltava suoritettuna.Lisätiedot: Kurssi järjestetään Saarella Mäntsälässä. Rajoitettu osallistujamäärä 20opiskelijaa. Kurssille haetaan kirjallisesti, perustellen lyhyesti, miksi haluaa tälle kurssille.Toteutus ja työtavat: Luennot ja keskustelut 27 h, ryhmätyöt ja tilakäynnit ja niidentyöstäminen 8 h.Small animal cardiology 2 op90383Kohderyhmä: 6 th year students of the Veterinary Faculty. Limited amount of participants20.Ajoitus: Spring term 2011Tavoite: Deepening the knowledge about the diagnosis and treatment of congential andacquired cardiac diseases in dogs and cats.Oppimateriaali ja kirjallisuus: to be announced laterArviointi: passed/failedVastuuhenkilö: Maria WibergLisätiedot: Lectures and case seminars, Teaching language is English in co-operation with aforeign specialist in cardiology who will be announced later.Small animal gastroenterology 2 op90382Kohderyhmä: 6th year students of the Veterinary Faculty. Limited amount of participants 20Ajoitus: Spring term 2011Tavoite: Deepening the knowledge about the diagnosis and treatment of gastrointestinaldiseases in dogs and cats.Oppimateriaali ja kirjallisuus: to be announced laterArviointi: passed/failedVastuuhenkilö: Thomas SpillmannLisätiedot: Lectures and case seminars, teaching language is English .Sorkkahoitokurssi 2 op90348Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat (2. ja 3. vuosikurssin)opiskelijatAjoitus: Mahdollisesti kevätlukukausi 2011 (varmistuu loppuvuodesta 2010)Tavoite: Perustiedot toiminnallisesta sorkkahoidosta naudalla78

Sisältö: 1. pv (iltapäivä): sorkan rakenne, tavallisimmat sorkkasairaudet, toiminnallinensorkkahoito; 2. pv: sorkkahoitoa käytännössäOppimateriaali ja kirjallisuus: luentomateriaaliSuoritustavat: läsnäolo luennoilla ja harjoituksissaArviointi: hyväksytty/hylättyVastuuhenkilö: Minna Kujala, Timo SoveriToteutus ja työtavat: Luentoja 4 h Viikissä ja 8 h käytännön sorkkahoitoa Saarella,kotitehtävä.Talad svenska för veterinärer 2 op90267Kohderyhmä: 4-6 års studenter, de som är i specialiseringsutbildningen ochVeterinärmedicinska fakultetens personalAjoitus: vårtermin 2011Tavoite: Att öka deltagarnas färdigheter och motivation att använda svenska i praktiska,yrkesrelaterade situationer.Sisältö: Kursen består av undervisning och diskussioner för att främja deltagarnas aktivaordförråd samt av praktiska övningar i att använda muntlig och skriftlig svenska. Kursengenomförs som diskuterande och aktiverande, med gruppdiskussioner och rollspel. Skriftligafärdigheter tränas genom att skriva korta texter i form av bl.a. e-postmeddelanden och referatav svenska forskningsrapporter. De praktiska övningarna planeras och genomförs avveterinärer med erfarenhet av kel- och produktionsdjurpraktik. Kursen bedöms som godkändeller underkänd på basen av aktivt deltagande och består av 27 timmar närundervisning samtsjälvständigt arbete.Oppimateriaali ja kirjallisuus: Inget förhandsmaterialArviointi: godkänd/underkändVastuuhenkilö: Anna ValrosToteutus ja työtavat: Grupparbeten, diskussioner, rollspelTammapraktiikkakurssi 3 op90325Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat, jotka ovatsuorittaneet vähintään 5. lukuvuoden opinnot. Kurssilla on rajoitettu osallistujamäärä (8-10 hlöä) ja sille haetaan kirjallisesti. Vastuuopettajalle osoitetusta hakemuksesta on käytäväilmi opiskelijan suoriutuminen tähänastisista opinnoista, hevoskokemus sekä selvitys siitä,miten kurssi liittyy opiskelijan urasuunnitelmiin. Lisäksi kurssille otetaantäydennyskoulutettavia eläinlääkäreitä.Ajoitus: kevätlukukausi 2011Tavoite: Opiskelija perehtyy syvällisesti tamman lisääntymisfysiologiaan, munasarja- jatiineysdiagnostiikkaan, lisääntymishäiriöihin ja niiden hoitoon sekä vastasyntyneidenvarsojen ongelmiin.Osaamistavoite:Opiskelija osaa tehdä tammojen rektaali- ja ultraäänitutkimuksia, ottaakohtunäytteitä ja tehdä erilaisia kohtuhoitoja sekä siementää tammoja.Sisältö: Tamman endokrinologia ja munasarjojen toiminta, diagnostiikka, patologiset tilat janiiden hoito. Kohdun fysiologia, patologisten tilojen diagnostiikka ja hoito.Tiineysdiagnostiikka, tiineyden fysiologia ja patologia. Keinosiemennys. Varsominen javastasyntyneen varsan sairaudet.Oppimateriaali ja kirjallisuus: Kurssilla jaettava materiaali. Kurssilla esitellään tammanlisääntymistä koskevaa ulkomaista kirjallisuutta.Suoritustavat: Kurssille osallistuminen ja kirjallisen tehtävän suorittaminen.79

Arviointi: hyväksytty/hylättyVastuuhenkilö: Terttu KatilaYhteydet muihin opintojaksoihin: Lisääntymistieteen välitentit on oltava suoritettuina.Lopputentin suorittaminen katsotaan ansioksi.Lisätiedot: Kurssi järjestetään Ypäjällä. Opiskelija järjestää ja maksaa itse matkansa,majoituksensa ja ruokailunsa.Toteutus ja työtavat: Kirjallinen etätehtävä. Luentoja 28 h ja käytännön harjoituksiatammoilla 12 h.Teollinen hygienia ja elintarvikeprosessien riskinhallinta 2 op90326Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkintoa suorittavatopiskelijat, jotka ovat osallistuneet lihantarkastuksen opetukseen. Lisäksi valtion ja kuntientarkastuseläinlääkärit.Ajoitus: kevätlukukausi 2011Tavoite: Opiskelija perehtyy laitos- ja prosessihygieniaan sekä elintarvikkeiden turvalliseentuotantoon riskinhallinnan keinoin. Kurssilla perehdytään myös laitostarkastukseen.Sisältö: Opintojakson sisältö muodostuu teollisesta hygieniasta sekä riskinhallinnastayrityksen ja/tai viranomaisten näkökulmasta. Opintojaksoon sisältyvät laitostarkastuksensuorittaminen ja tarkastuskertomuksen laadinta.Suoritustavat: Harjoitustyö (tarkastuskertomuksen laadinta)Arviointi: hyväksytty/hylättyVastuuhenkilö: Maria Fredriksson-AhomaaYhteydet muihin opintojaksoihin: Opintojaksolle voivat osallistua ne opiskelijat, jotka ovatosallistuneet lihantarkastusopetukseen.Toteutus ja työtavat: luennot, ekskursio, harjoitustyöTiedonlähteet verkossa (Vivo-kurssi) 1 op90346Kohderyhmä: Kurssia järjestetään eri kohderyhmille:1. Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat, joilla on tutkielman aihevalittuna. 2. Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat sekä ne kandidaatintutkintoa suorittavat, jotka ovat tehneet lisensiaatin tutkielman tutkimussuunnitelman.Ajoitus: Erikseen sovittavana aikana järjestettävä verkkokurssi.Tavoite: Opiskelija osaa etsiä ja löytää tietoa ja erilaisia tiedonlähteitä, osaa arvioidalöytämänsä tiedon laatua ja sen käyttökelpoisuutta ja ymmärtää tiedonhankinnan ja -haunmerkityksen oman oppimisen kannalta ja osana elinikäistä oppimisprosessia.Sisältö: Viikin kampuskirjaston koostama Vivo-kurssi opastaa tiedonhaussa ja esitteleekeskeiset verkkotiedonlähteet. Kurssin suorittaminen edellyttää Vivo-sivustolta löytyväänmateriaaliin ja sivustolla esiteltyihin eläinlääketieteen tiedonlähteisiin perehtymistä, sekäannetun oppimistehtävän hyväksyttyä suorittamista. Kurssilla on käytössä Moodleoppimisalusta.Arviointi: Hyväksytty/hylättyVastuuhenkilö: Raisa Iivonen/Viikin kampuskirjastoTieteellinen kliininen tutkimus - mitä, miten ja miksi? 3 op90378Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat,jotka on valittu kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osaston kesäklinikalle. Myös80

eläinlääketieteen tohtorin tutkintoa suorittavat väitöskirjatyöntekijät.Ajoitus: touko-elokuuTavoite: Opiskelija ymmärtää kliinisen tutkimuksen keskeiset asiat ja hallitsee siinäkäytettävien menetelmien periaatteet. Opiskelija oppii kliinisen tutkimuksen erilaisetmenetelmät, pystyy itse suunnittelemaan pienimuotoisen tutkimuksen, osaa datankäsittelemisen, ja pystyy siitä tulkitsemaan tuloksia.Sisältö: Eläinlääketieteen tiedeyhteisön ja infrastruktuurin esittely, kirjallisuushaku,tutkimuksissa käytetyt metodologiat, tutkimuksen etiikka ja koe-eläinluvat, aineistontyöstäminen, tulosten analysointi, tieteellinen kirjoittaminen.Oppimateriaali ja kirjallisuus: Opintojakson aikana osoitettava materiaali.Suoritustavat: Pakollinen osallistuminen kaikkeen annettuun opetukseen. Poissaolotkorvataan kirjallisin tehtävin.Arviointi: hyväksytty/hylättyVastuuhenkilö: Anna Hielm-BjörkmanToteutus ja työtavat: Luennot ja harjoitukset. Harjoitukset perustuvat opiskelijan omaanmateriaaliin ja niiden pohjalta opiskelija kirjoittaa lisensiaatin tutkielman. Oma työ esitetäänseminaarissa.Tutkimus elintarvike- ja ympäristöhygieniassa; kysymyksenasettelusta raportointiin 3op90311Kohderyhmä: Tarkoitettu elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osaston kesäkouluunosallistuville eläinlääketieteen opiskelijoille, rajoitettu opiskelijamäärä. Kesäkouluopiskelijatvalitaan vapaamuotoisten hakemusten ja haastattelujen perusteella.Ajoitus: huhtikuu-elokuuOsaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee elintarvike- jaympäristöhygieenisen tutkimuksen keskeiset teemat ja osaa käyttää tavallisimpiatutkimusmenetelmiä ja selittää niiden periaatteet. Opiskelija hallitsee tieteellisenkirjoittamisen ja viitteidenhallinnan perusteet ja pystyy soveltamaan oppimaansa lisensiaatintutkielman kirjoittamisessa. Opiskelija pystyy esittelemään tutkimustuloksia tieteellisenesitelmän muodossa. Opiskelija osaa perustella, miten elintarvike- ja ympäristöhygieniantutkimuksen keskeiset teemat liittyvät käytännön elintarvikehygienian ja ympäristöterveydentehtäväkenttään.Sisältö: Opiskelija perehtyy kurssin aikana tutkimuksen tekemiseen, etiikkaan ja raportointiinsekä tutustuu elintarvike- ja ympäristöhygienian tehtäväkenttään.Oppimateriaali ja kirjallisuus: Kurssin oppimateriaali.Suoritustavat: Osallistuminen kaikkeen annettuun opetukseen. Poissaolot korvataankirjallisin tehtävin.Arviointi: hyväksytty/hylätty. Kurssilla käytetään osaamisen jatkuvaa arviointia, jossaopiskelija saa läpi kurssin palautetta edistymisestään.Vastuuhenkilö: Miia LindströmYhteydet muihin opintojaksoihin: Opiskelijan tulee olla hyväksytty kesäkouluun.Kandidaatin tutkielman suorittamisesta ennen kesäkoulua voi sopia lisensiaatin tutkielmanohjaajan kanssa.Lisätiedot: Hakuaika kesäkouluun joulu-tammikuussa, ilmoitus julkaistaan Almassa.Toteutus ja työtavat: Luennot, harjoitukset, kirjalliset tehtävät, ekskursiot, seminaarit,tieteellisen posterin laatiminen, muut mahdolliset työtavat.Tutkimusmenetelmien opintopiiri 1 op9026881

Kohderyhmä: Lisensiaatti- tai väitöstutkielmaa suunnittelevat ja tekevät opiskelijat ja heidänohjaajansa, jotka käyttävät biostatistisia ja epidemiologisia menetelmiä.Ajoitus: Korkeintaan kerran kuussa kevät- ja syyslukukausien aikanaTavoite: Opintopiirissä perehdytään tilastotieteelliseltä ja epidemiologiselta kannaltaopiskelijoiden omiin tutkimussuunnitelmiin tarkoituksena saada ne palvelemaan paremmintutkimuksen tavoitteiden saavuttamista. Lisäksi perehdytään keskustellen tilastollistenmenetelmien käyttämiseen päättelyn tukena.Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa• parantaa tutkimussuunnitelmaansa ja välttää tyypillisimpiä karikoita sentoteuttamisessa• esittää tutkimussuunnitelmansa sekä arvioida ja keskustella kriittisen rakentavastitoisten suunnitelmista• valita tutkimukseensa sellaisia tilastollisia menetelmiä, jotka edistävät tutkimuksenperusteella tehtävää päättelyäSisältö: Tutkimusmenetelmien opintopiiri on havainto-, kenttä- ja kliinisten tutkimusten sekäepidemiologisten ja tilastollisten menetelmien keskustelufoorumi. Tutkimusmenetelmät ovatkeskeinen osa tutkimustyötä ja niiden valinnassa tulee ottaa huomioon tutkimuskysymykset jaodotetut tulokset sekä niistä tehtävät päätelmät, koska päätelmät ovat osaltaan menetelmienleimaamia. Hyvään menetelmäosaamiseen kuuluu paitsi menetelmien tekninen hallinta myösnäkemys tutkimuskohteen ja menetelmien vuorovaikutuksesta.Oppimateriaali ja kirjallisuus: M. Elwood Forward projection - using critical appraisal inthe design of studies; International Journal of Epidemiology 2002; 31:1071-1073.http://ije.oupjournals.org/cgi/reprint/31/5/1071Suoritustavat: Läsnäolo ja mahdollisesti esitys; osallistuminen keskusteluun.Perusopiskelijat saavat opintopiiristä yhden opintopisteen 1) osallistumalla kuuteenopintopiiriin tai 2) pitämällä oman esityksen ja osallistumalla sen lisäksi kahteenopintopiiriin. Opintopisteet on pyydettävä vastuuhenkilöltä erikseen.Vastuuhenkilö: Anna-Maija Virtala (kokonaisvastuu), Hannu RitaLisätiedot:anna-maija.virtala@helsinki.fi jahttp://www.vetmed.helsinki.fi/tutkimus/tutkijankoulutus/opintopiiri.htmlhttp://www.vetmed.helsinki.fi/tutkijakoulutus/biostatistiikka.htmToteutus ja työtavat: Opintopiirissä etukäteen ilmoittautuneet osanottajat esittävättutkimussuunnitelmansa tai -ongelmansa tiivistetysti, jonka jälkeen sitä kommentoidaan jasiitä keskustellaan.Utareterveyskurssi 3 op90329Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat, joilla onvähintään 5. lukuvuoden opinnot suoritettuna. Kurssille haetaan kirjallisesti, perustellenlyhyesti, miksi haluaa tälle kurssille. Kurssille otetaan myös valmistuneita eläinlääkäreitä.Ajoitus: kevätlukukausi 2011Tavoite: Opiskelija syventää tietojaan utaretulehduksen ja vedinsairauksien patogeneesistä,diagnostiikasta, hoidosta ja ennaltaehkäisystä sekä saa valmiudet karjanutaretulehdusongelman kokonaisvaltaiseen selvittämiseen.Sisältö: Perehdytään utaretulehdusta aiheuttavien bakteerien erityispiirteisiin ja tulehduksenpatogeneesiin. Utaretulehduksen hoitoon liittyvän kliinisen farmakologian tietojasyvennetään. Käydään läpi lypsyn teoriaa ja käytäntöä. Utareen ja vedintentutkimustekniikoita harjoitellaan käytännössä. Laboratoriossa perehdytään bakteriologiseendiagnostiikkaan ja herkkyysmääritykseen. Jaksoon sisältyy myös tapausselostuksia sekä82

karjakäynti ja karjakohtaisen utareterveyssuunnitelman teko.Oppimateriaali ja kirjallisuus: Ilmoitetaan myöhemmin.Suoritustavat: Osallistuminen kurssille, harjoitustyö, utareterveyssuunnitelman tekoArviointi: hyväksytty/hylättyVastuuhenkilö: Satu PyöräläYhteydet muihin opintojaksoihin: Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoito (90084)tulee olla suoritettunaLisätiedot: Rajoitettu osallistujamäärä, 15 opiskelijaa. Kurssille haetaan kirjallisesti,perustellen lyhyesti, miksi haluaa tälle kurssille.Toteutus ja työtavat: luento-opetus 16 h, pienryhmäopetus 8 h, yksilöopetus 1 h,ryhmätyöskentely 12 h, verkkotyöskentely 7 hValinnainen harjoittelu 2 op90305Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijatTavoite: Tutustuminen eläinlääkärin työhön tai alan työkokemuksen saaminen opintojenaikana.Sisältö: Eläinlääkärin työn seuraaminen vähintään 5+5 arkipäivän tai 5 arkipäivän japäivystysviikonlopun ajan, yhtäjaksoinen tai säännöllinen työskentely eläinlääkärinalaisuudessa (esim. avustaminen pieneläinvastaanotolla, antidoping-työravi/ratsastuskilpailuissa), tai yliopiston tukema harjoittelu. Oppimispäiväkirjan pitäminen.Suoritustavat: Täytetty harjoittelulomake, jossa on työpaikan yhdyshenkilön allekirjoitus, jasen liitteenä 1-2 sivun pituinen tiivistelmä oppimispäiväkirjasta (palautetaan kahdenkuukauden kuluessa harjoittelun päättymisestä)Arviointi: Hyväksytty/hylättyVastuuhenkilö: Anu AunelaLisätiedot: Yliopisto tukee vuosittain harjoittelua. Harjoittelupaikan tarjoaja voi ollakotimainen tai ulkomainen yksityinen yritys, järjestö, kunta tai valtio. Haettavana olevistayliopiston tukemista harjoittelupaikoista ilmoitetaan tammi-helmikuussa 2011 tiedekunnanopintosivuilla Almassa: Perusopinnot -> Ajankohtaista opiskelussa. Harjoittelun kesto onyleensä 1-3 kk (väh. 1 kk) ja siitä voidaan hyväksilukea 2 op eläinlääketieteen kandidaatintutkinnon vaihtoehtoisiin opintoihin.Valinnainen harjoittelu ulkomailla 2-6 op90386Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.Ajoitus: Ympäri vuoden, myös kesäkuukausinaTavoite: Alan työkokemuksen saaminen opintojen aikana ja tutustuminen kohdemaankulttuuriin. Kielitaidon kehittäminen.Osaamistavoitteet: Opiskelija:• omaa paremmat valmiudet toimia kansainvälisessä työyhteisössä• osaa laittaa oman tieteenalansa ja oman maan käytänteet kansainväliseen yhteyteen.• osaa toimia ja kommunikoida toisessa kulttuuriympäristössä.• osaa käyttää vierasta kieltä työympäristössä, opiskelussa ja vapaa-ajalla.• osaa toimia tehokkaasti uudessa ympäristössä tai järjestelmässä. Opiskelija luottaaitseensä ja on itsenäisempi ja rohkeampi työssään• osoittaa sitoutumista ja yhteiskunnallista vastuuta globaalilla tasolla (koskeeerityisesti harjoittelua kehitysmaassa)• osaa soveltaa opiskelussaan omaksumiaan tietoja ja taitoja käytännön työtehtävissä jaarvioida omaa osaamistaan sekä uusien tietojen ja taitojen tarvetta83

Sisältö: Harjoittelupaikan tarjoaja voi olla ulkomainen yritys, maatila, järjestö,tutkimusinstituutti, kunta tai valtio. Harjoittelun kesto on vähintään yksi kuukausi. Erasmusapurahaavarten keston on oltava vähintään kolme kuukautta. Opintojaksosta saatavienopintopisteiden määrä riippuu harjoittelun pituudesta ja sisällöstä.Suoritustavat: Työharjoittelu ja lyhyt noin yhden sivun mittainen oppimispäiväkirja, jossaopiskelija arvioi työtehtäviä ja oppimista.Arviointi: Hyväksytty/hylättyVastuuhenkilö: Kansainvälisistä asioista vastaava varadekaani Maria Wiberg ja suunnittelijaJanna KoivistoVastasyntyneen varsan hoitokurssi 2-3 op90308Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijatAjoitus: Luennot helmikuun loppu 2011, käytännön harjoittelu maalis-toukokuu 2011.Mahdollisuus työskentelyyn myös kesällä.Tavoite: Kurssi valmentaa opiskelijoita eläimen normaalin käyttäytymisen sekä senpoikkeavuuksien tunnistamiseen. Kurssi lisää opiskelijan käytännön valmiuksia eläintenkäsittelyssä ja hoitamisessa. Opiskelija saa tuntuman elävän eläimen kanssa työskentelyyn joopintojen alkuvaiheessa.Sisältö: Tamman tiineys ja synnytys, vastasyntynyt varsa ja sen ominaispiirteet, normaalivarsan käyttäytyminen, varsan ongelmien tunnistaminen (heikko varsa, hengityselinten,raajojen, ruoansulatuskanavan, navan ongelmat), varsan keinoruokinta, orpovarsa ja senerityispiirteet.Oppimateriaali ja kirjallisuus: Luennoilla jaettava materiaaliSuoritustavat: Hyväksyttävä läsnäolo, tuntiseuranta (Flexim), oppimispäiväkirjaArviointi: Hyväksytty/hylätty, vaatimuksena osallistuminen teoriaosaan, opastuksiin,käytännön toimintaan ja iltapäivä-diskussioihinVastuuhenkilö: Michael Hewetson, Ninja KarikoskiYhteydet muihin opintojaksoihin: Eläinlääketieteellinen fysiologia (normaalitelintoiminnot), obstetriikka (tamman riskitiineydet, synnytys ja sen ongelmat), neonatologia(vastasyntyneen sairaudet)Toteutus ja työtavat: Luennot 3 tuntia, opetusvideot ja oppimispäiväkirja käytännönharjoittelun aikana, iltapäivädiskussio ja palaute 6 h. Käytännön harjoittelu opastuksineen 32h (2 op). Opiskelijan on mahdollista suorittaa kurssi laajempana osallistumalla lisäksi kesänaikana kolmen varsapotilaan hoitoon (8 h/potilas), kirjoittamalla oppimispäiväkirjan jaosallistumalla palautteenantotilaisuuteen syksyllä (1 op).Zoonoosit Euroopassa 2 op90368Kohderyhmä: Kurssi on suunnattu erityisesti eläinlääketieteen 2.-3. vuosikurssien, sekälääketieteen opiskelijoille. Kurssille otetaan myös valmistuneita eläinlääkäreitä ja lääkäreitä.Ajoitus: toukokuu 2011 (jatkossa todennäköisesti parittomina vuosina)Edeltävät opinnot: Suositeltavaa on, että opiskelija on osallistunut mikrobiologianopetukseen.Tavoite: Opiskelija tuntee tärkeimmät Euroopassa eläimistä ihmiseen siirtyvät zoonoosit,niiden ekologian, rakenteen ja lisääntymisen, epidemiologian, diagnostiikan, torjunnan jahoidon, sekä mahdolliset taustatekijät uusien ja vanhojen zoonoottisten mikrobienaiheuttamille epidemioille.Sisältö: Luentoja zoonooseja aiheuttavista mikrobeista Euroopassa, pääpainovillieläinperäisissä (myös niveljalkaisten välittämissä), ei elintarvikevälitteisissä infektioissa.84

Kurssilla käsitellään mm. seuraavia mikrobeja/infektioita: myyräkuume, puutiaisaivokuume,West Nile- infektio, pogostantauti, lehmärokko, borrelioosi, tularemia, anaplasmoosi,babesioosi, bartonellat, leptospiroosi, toksoplasma, ekinokokkoosi, trikinelloosi,leishmaniaasi, rabies.Suoritustavat: SeminaariesitysArviointi: hyväksytty/hylätty (seminaariesityksen perusteella)Vastuuhenkilö: Olli VapalahtiToteutus ja työtavat: Luentoja kaksi päivää, itseopiskelua sekä seminaari, johon opiskelijalaatii 5-10 min esityksen etukäteen jaetun taustamateriaalin pohjalta.Myöhemmin järjestettäviä vaihtoehtoisia opintoja:Elintarvikkeiden välityksellä leviävien patogeenisten mikrobien molekyylibiologinendetektio 3 op90359Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkinnon opiskelijat ja valmiiteläinlääkärit.Ajoitus: kevätlukukausi 2012Tavoite: Opiskelija ymmärtää elintarvikehygieenisesti merkittävien mikrobienmolekyylibiologisessa detektiossa yleisesti käytettyjen menetelmien toimintaperiaatteet,pystyy käyttämään PCR-menetelmiä itsenäisesti sekä tietää miten PCR-menetelmiä voisoveltaa omiin tarpeisiin.Sisältö: Kurssilla perehdytään elintarvikehygieenisesti merkittävien mikrobienmolekyylibiologisiin detektiomenetelmiin(PCR-, hybridisaatio- ja mikrosirumenetelmät). Kurssin pääpaino on PCR-menetelmillä.Oppimateriaali ja kirjallisuus: Kurssilla osoitettava materiaaliSuoritustavat: Osallistuminen luennoille ja harjoituksiin sekä kirjallisen tehtävänpalauttaminen.Arviointi: hyväksytty/hylättyVastuuhenkilö: Leena MaunulaYhteydet muihin opintojaksoihin: Opintojaksolle voivat osallistua opiskelijat, jotka ovatsuorittaneet Terve kotieläin -kokonaisuuden.Lisätiedot: Harjoituksiin otetaan 15 henkilöä.Toteutus ja työtavat: Luennot, harjoitukset, demonstraatio ja kirjallinen tehtäväEläinten hyvinvointi - etiikasta käytännön eläinsuojelutyöhön 3 op90384Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkinnon opiskelijat (2. - 6.lukuvuosi), sekä muut aiheesta kiinnostuneet kotieläinalan opiskelijat ja valmiit ammattilaisetAjoitus: kevätlukukausi 2012Tavoite: Kurssilla saa kuvan eläinkäsityksiin ja eläinten hyvinvointikäsityksiin vaikuttavistatekijöistä, eläinten hyvinvoinnin arvioinnista, eläinsuojelusta ja eläinten hyvinvointiinvaikuttavista biologisista ja yhteiskunnallisista tekijöistä.Sisältö: Tuotantoeläinpainotteisella kurssilla käsitellään luennoimalla, paripohdintojen jaerilaisten ryhmätöiden avulla mm. eläinten hyvinvoinnin määritelmiä ja arviointimenetelmiä,eläinkäsityksiin ja eläinten hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, eläinsuojelua ja eläinetiikkaa.Lisäksi perehdytään hyvinvointitutkimuksen suunnitteluun ja metodeihin.Oppimateriaali ja kirjallisuus: Kurssilla jaettava materiaali.Suoritustavat: aktiivinen läsnäolo85

Arviointi: hyväksytty/hylättyVastuuhenkilö: Anna Valros ja Laura HänninenYhteydet muihin opintojaksoihin: Syventää Kotieläinten pidon, etologian ja eläinsuojelunperusteetkurssin antia yhdessä Kotieläinten etologia ja hyvinvointi - syventävän kurssinkanssa.Lisätiedot: Muille kuin eläinlääketieteen opiskelijoille suositellaan etukäteislukemistoksiHyvinvoiva tuotantoeläin, Maatalouskeskusten liitto, Helsinki, 2005 tai vastaavat tiedot.Kurssille otetaan enintään 25 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä. Eläinlääketieteenopiskelijoilla on etusija.Toteutus ja työtavat: Kurssi on viiden päivän intensiivikurssi, jossa päivittäin on noin 4 hluentoja ja ohjattuja pari- ja ryhmätyöpohdintoja 2-3 h. Kurssiin kuuluu opiskelijoillelähetettävät etätehtävät.Kotieläinten etologia ja hyvinvointi 3 op90334Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijatsekä muut alasta kiinnostuneet opiskelijat sekä valmiit eläinten kanssa työskentelevätammattilaiset.Ajoitus: kevätlukukausi 2012Edeltävät opinnot: Opintojaksolle voivat osallistua eläinlääketieteellisen tiedekunnanopiskelijat, joilla on Kotieläinten pidon perusteet, etologia ja eläinsuojelu -kurssi suoritettu.Tavoite: Opiskelija saa käsityksen kotieläinten etologian merkityksestä eläinten pidolle jahyvinvoinnille.Osaamistavoite: Opiskelija osaa• huomioida eläinten käyttäytymistarpeet• lukea soveltavan etologian alan tutkimuksia kriittisestiSisältö: Tuotantoeläinpainotteisella kurssilla käsitellään luennoimalla, paripohdintojen jaerilaisten ryhmätöiden avulla kotieläinten käyttäytymispiirteiden kautta mm. domestikaatiotaja evoluutiota, hyvinvoinnin määritelmiä sekä häiriökäyttäytymisen syntyyn vaikuttaviatekijöitä. Lisäksi perehdytään käyttäytymistutkimuksen suunnitteluun ja metodeihin. Kurssillatutustutaan uusimpiin alan tutkimustuloksiin.Oppimateriaali ja kirjallisuus: Kurssilla jaettu ja etukäteen lähetetty materiaali.Suoritustavat: aktiivinen osallistuminen opetuspäiviinArviointi: hyväksytty/hylättyVastuuhenkilö: Laura Hänninen, Anna ValrosLisätiedot: Muille kuin eläinlääketieteen opiskelijoille suositellaan etukäteislukemistoksiHyvinvoiva tuotantoeläin, Maatalouskeskusten liitto, Helsinki, 2005 tai vastaavat tiedot.Kurssille otetaan enintään 25 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä. Eläinlääketieteenopiskelijoilla on etusija.Toteutus ja työtavat: Kurssi on viiden päivän intensiivikurssi, jossa päivittäin on noin 4 hluentoja ja ohjattuja pari- ja ryhmätyöpohdintoja 2-3 h. Kurssiin kuuluu opiskelijoillelähetettävät etätehtävät.Villieläinten ja eksoottisten kotieläinten makroskooppinen anatomia 2 op90372Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijatAjoitus: kevätlukukausi 2012Tavoite: Kurssin suoritettuaan opiskelija on käynyt esimerkkilajien avulla läpi eksoottistenkotieläinlajien ja villieläinten rakenteellisia erikoispiirteitä, ja kerrannut tavallisimpienkotieläinten perusanatomiaa vertailemalla niiden rakenteita eksoottisten koti- ja86

tuotantoeläinlajien vastaaviin rakenteisiin. Kurssin suoritettuaan opiskelija on saanut tietoaeläinten erikoisrakenteiden merkityksestä eläinten luontaisille liikkumistavoille,käyttäytymiselle ja ravinnonvalinnalle.Sisältö: Eksoottisten koti- ja tuotantoeläinten perusrakenne ja rakenteelliset erikoispiirteet.Lajista tai lajiryhmästä riippuen rakenteen läpikäyminen voi keskittyä esimerkiksi tuki- jaliikuntaelimistöön tai ruoansulatuselimistöön. Läpikäytävinä ryhminä eksoottiset märehtijät(poro, alpakka, laama), jyrsijät (hamsteri, gerbiili, rotta, marsu), jäniseläimet (kani), linnut(strutsi, papukaijat), matelijat (käärmeet, liskot, kilpikonna) sekä muut lajit opiskelijoidenkiinnostuksen tai ajankohtaisuuden mukaan.Oppimateriaali ja kirjallisuus: Eläinlääketieteellisen anatomian ja kliinisen anatomianoppikirjat, esimerkiksi: O’Malley, B. Clinical anatomy and physiology of exotic species:structure and function of mammals, birds, reptiles and amphibians. Saunders co. Ltd, 2005.Opiskelijoiden valitsemat ja opettajan hyväksymät tieteelliset artikkelit ja eläinlajikohtaisetrakenneoppaat.Suoritustavat: Osallistuminen kaikkeen opetukseen; luennot, suulliset esitykset sekäryhmätyöt leikkelysalissaArviointi: hyväksytty/hylättyVastuuhenkilö: Juha LaakkonenLisätiedot: Kurssille otetaan haun perusteella enintään 28 opiskelijaa.Toteutus ja työtavat: Luento-opetus 8 h, opiskelijaesitykset 34 h (20 h esityksen teko + 14 hesitykset), ryhmätyöskentely leikkelysalissa 12 h. Luennot koostuvat vastuuopettajanjohdanto- ja yhteenvetoluennoista sekä kahdesta vierailevan asiantuntijan luennosta.Opiskelijat valmistelevat ja esittävät 20 minuutin mittaisen esityksen valitsemastaan lajista(opettajan tuottamasta lajilistasta tai omavalintaisesta lajista). Dissektioharjoitukset tehdäänryhmätyönä vastuuopettajan johdolla (lajit valikoituvat saatavuuden mukaan).Siipikarja pellolta pöytään 2 op90354Kohderyhmä: Eläinlääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat, jatko-opiskelijat ja valmiiteläinlääkärit.Ajoitus: tammikuu 2012Tavoite: Opiskelija perehtyy siipikarjan alkutuotantoon sekä siipikarjan tuotanto- jaelintarvikehygieniaan.Oppimateriaali ja kirjallisuus: Luennoilla jaettava materiaali, ilmoitetaan myöhemmin.Suoritustavat: Läsnäolo luennoilla ja esseeArviointi: hyväksytty/hylättyVastuuhenkilö: Siipikarjan terveydenhuollon ja elintarvikehygienian yliopistonlehtoriToteutus ja työtavat: Luennot ja esseeSiittolaeläinlääkärikurssi 3 op90323Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat, jotka ovatsuorittaneet vähintään 5. lukuvuoden opinnot (Klinikkaopetus). Kurssilla on rajoitettuosallistujamäärä (10-15 henkilöä) ja sille haetaan kirjallisesti. Hakemus osoitetaanvastuuopettajalle ja siitä on käytävä ilmi opiskelijan suoriutuminen tähänastisista opinnoista,hevoskokemus sekä selvitys siitä, miten kurssi liittyy opiskelijan urasuunnitelmiin. Lisäksikurssille otetaan täydennyskoulutettavia eläinlääkäreitä.Ajoitus: kevätlukukausi 2012Tavoite: Kurssin suoritettuaan opiskelija pystyy toimimaan oriiden keinosiemennysaseman(ks) vastaavana eläinlääkärinä. Opiskelija hallitsee oriin lisääntymisfysiologian ja ymmärtää87

sen vaikutukset spermantuotantoon, seksuaalikäyttäytymiseen ja lisääntymishäiriöihin.Opiskelija tuntee lisääntymishäiriöiden etiologian, patogeneesin, tutkimuksen ja hoidon. Hänosaa käytännön spermanoton tekniikat, osaa tutkia sperman ja pakata sen lähetystä varten.Hän osaa myös siementää tamman oikeaan aikaan ja hallitsee siemennystekniikat. Hän tunteeks-toimintaa koskevan lainsäädännön ja siittolaeläinlääkärin tehtävät ks-asemalla.Sisältö: Oriin lisääntymisfysiologia, seksuaalikäyttäytyminen ja sen poikkeavuudet sekäsiitosoriin hoito. Sperman tutkimus, käsittely, pakastus ja jäähdytys, siemennysannostenlaskeminen sekä siirtosperman käyttö. Spermanottotekniikat ja spermanoton ongelmat. Oriintutkimus ja patologisten tilojen diagnosointi ja hoito. Ks-hygienia, tammojen tutkiminen jasiementäminen. Siittolan tarttuvat taudit ja management.Oppimateriaali ja kirjallisuus: Kurssilla jaettava materiaali. Kurssilla esitellään oriinlisääntymistä ja ks:tä koskevaa ulkomaista kirjallisuutta.Suoritustavat: Kurssille osallistuminen ja kirjallisen tehtävän suorittaminen.Arviointi: Opiskelijan on tehtävä etukäteen kirjallinen tehtävä, jonka vastuuopettajahyväksyy.Vastuuhenkilö: Terttu KatilaYhteydet muihin opintojaksoihin: Lisääntymistieteen välitentit on oltava suoritettuina.Lisätiedot: Kurssi järjestetään Ypäjällä. Opiskelija järjestää ja maksaa itse matkansa,majoituksensa ja ruokailunsa. Kurssi antaa pätevyyden toimia hevosten ks-luvassa mainittunatoiminnasta vastaavana eläinlääkärinä.Toteutus ja työtavat: Luentoja 20 h, pienryhmäopetusta 12 hLihakarja pellolta pöytään 2 op90355Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkinnon opiskelijatAjoitus: Kevätlukukausi 2013Tavoite: Opiskelija perehtyy lihakarjan sairauksiin ja terveydenhuoltoon, naudanlihantuotantoon ja siihen liittyvään elintarvikehygieniaan.Oppimateriaali ja kirjallisuus: Luennoilla ja harjoituksissa jaettu materiaali.Suoritustavat: aktiivinen läsnäolo kurssillaArviointi: hyväksytty/hylättyVastuuhenkilö: Sanna Hellström, Timo SoveriYhteydet muihin opintojaksoihin: Opiskelijan tulee olla suorittanut lihantarkastustekniikkaja eläintenpito ja hyvinvointi.Toteutus ja työtavat: Luentoja 25 tuntiaMaidontuotanto pellolta pöytään 2 op90352Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkinnon opiskelijatAjoitus: Kevätlukukausi 2014Tavoite: Opiskelija perehtyy maidontuotantoon ja maitohygieniaan sekä lypsykarjantuotanto- ja elintarvikehygieniaan.Oppimateriaali ja kirjallisuus: luentomateriaaliSuoritustavat: aktiivinen osallistuminen luennoille ja ryhmätyöhönArviointi: hyväksytty/hylättyVastuuhenkilö: Miia Lindström ja Satu PyöräläYhteydet muihin opintojaksoihin: Eläintenpidon ja hyvinvoinnin kokonaisuus (90161)tulee olla suoritettuna ennen opintojaksolle osallistumista.Toteutus ja työtavat: Luennot88

Riista ja poro kairasta pöytään 2 op90366Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat jajatko-opiskelijat.Ajoitus: Ilmoitetaan myöhemminTavoite: Opiskelija perehtyy riistan- ja poronlihan “alkutuotantoon”, saaliin käsittelyyn,lihantarkastukseen ja lainsäädäntöön sekä elintarvikehygieenisiin riskeihin.Sisältö: Kurssilla käsiteltäviä aiheita ovat mm.• riistan merkitys, saaliit, metsästysmuodot, istutukset, riistanhoito ja eläinsuojelumetsästyksessä• elintarvikkeena käytettävät riistalajit ja tarhattavat riistaeläimet• saaliin käsittely• lainsäädäntö: riistan ja poron lihantarkastus, valvonta• porotalous, porojen sairaudet ja lääkintä• riistaeläinten tyypillisimmät sairaudet, zoonoosit ja elintarvikehygieeniset riskitOppimateriaali ja kirjallisuus: Luennoilla jaettava materiaaliSuoritustavat: aktiivinen läsnäolo luennoillaArviointi: hyväksytty/hylättyVastuuhenkilö: Pekka Juntunen (Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto) sekäTimo Soveri (Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto)Yhteydet muihin opintojaksoihin: Opiskelijan tulee olla suorittanut 1. lukuvuoden Tervekotieläin -opinnot.89

6.4.2.2 Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielmaEläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma 20 tai 25 op90400Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijatAjoitus: 4.-6. lukuvuosiTavoite: Opiskelija paneutuu itsenäisesti mutta ohjatusti eläinlääketieteen kannaltamielekkääseen, tieteellisesti tai ammatillisesti kiinnostavaan aiheeseen taitutkimuskysymykseen. Tutkielma osoittaa kohteena olevan aihepiirin syvällistä tuntemusta,tarvittavien tutkimusmenetelmien hallintaa sekä kykyä monipuoliseen tieteelliseenviestintään.Osaamistavoitteet: opiskelija• osaa ohjatusti suunnitella ja toteuttaa projektinomaisen kokonaisuuden valitsemansa,tieteellisesti tai ammatillisesti tärkeän ongelmakokonaisuuden ratkaisemiseksi• osaa hankkia itsenäisesti tieteellistä tietoa, arvioida sitä kriittisesti ja hyödyntää sitätarkoituksenmukaisella tavalla• hallitsee tutkimuksensa kohteena olevan aihepiirin syvällisesti ja pystyy kirjoittamaanja keskustelemaan siitä asiantuntijan tavoin• hallitsee tarvittavat tutkimusmenetelmät tarkoituksenmukaisella tasolla• osaa kirjoittaa tieteellisen tutkielman annettujen ohjeiden mukaisesti• osaa pitää tutkielmansa pohjalta suullisen tieteellisen esityksen annettujen ohjeidenmukaisesti• osaa ottaa vastaan ja antaa rakentavaa kritiikkiä sekä vastata siihenSisältö: 1) Tutkielmatyöskentely: tutkimussuunnitelman tekeminen, tiedonhaku jakirjallisuuteen perehtyminen, mahdollinen kokeellinen osa ja tutkielman kirjoittaminen 2)Seminaarityöskentely: oma esitys, opponointi ja osallistuminen viiteen muuhun seminaariin.3) KypsyysnäyteSuoritustavat: tutkielma (90400), seminaarityöskentely (90095), kypsyysnäyte (90016)Arviointi: Tutkielmalla on kaksi tarkastajaa. Tutkielman ensimmäisenä tarkastajana toimiipääsääntöisesti vastuullinen ohjaaja. Jos hän on estynyt, niin tutkielman tarkastaa toinenohjaaja tai johtaja. Tutkielman toisen tarkastajan nimeää johtaja. Vähintään jommankummantarkastajista tulee olla väitellyt.Tutkielma arvostellaan arviointimatriisia käyttäen 8-portaisella asteikolla improbatur (i),approbatur (A), lubenter approbatur (B), non sine laude approbatur (NSLA), cum laudeapprobatur (C), magna cum laude approbatur (M), eximia cum laude approbatur (E) tailaudatur (L). Opponointi ja seminaariesitys arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty.Arvioinnin suorittaa esitettävän lisensiaatin tutkielman ohjaaja. Tutkielman valmistuttua, sejätetään kansitettuna tiedekunnan kansliaan vähintään neljänä kappaleenatiedekuntaneuvostossa tapahtuvaa arvostelua ja Viikin kampuskirjastoa varten.Vastuuhenkilö: Perusopetuksesta vastaava varadekaani Mirja RuohoniemiYhteydet muihin opintojaksoihin: Ennen tutkielman aloittamista suositellaan Tiedonlähteetverkossa -opintojakson (Vivo -verkkokurssi) suorittamista.Lisätiedot: Lisensiaatin tutkielman tutkimussuunnitelmalomake, kirjoitusohjeet jaarviointimatriisit sekä seminaariohjeet ja opponentin muistilista löytyvät Almasta: Tiedekunta-> Perusopinnot -> Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma; Tiedekunta -> Perusopinnot ->Lomakkeet. Tutkielma julkaistaan sähköisesti Heldassa edellyttäen, että opiskelija ja ohjaajaantavat siihen luvan.Toteutus ja työtavat: Opiskelija voi aloittaa lisensiaatin tutkielman tekemisen missä tahansaopintojen vaiheessa edellyttäen, että hänellä on riittävät perustiedot aiheesta ja90

eläinlääketieteen kandidaatin tutkielma on suoritettu. Tutkielman aiheesta voi ottaa yhteyttäsen oppiaineen professoriin, jonka alaan kuuluvasta aiheesta haluaisi tehdä tutkielman.Tarjolla olevia aiheita on nähtävillä myös Almassa.Tutkimussuunnitelma tehdään yhdessä työn johtajan ja ohjaajan kanssa. Johtaja on professoritai dosentti, joka on palvelusssuhteessa tiedekuntaan. Ohjaaja on vähintään ylemmänkorkeakoulututkinnon suorittanut henkilö. Ohjaajia voi tarvittaessa olla useampia.Tutkimussuunnitelmassa sovitaan tutkielman aiheesta, toteuttamisesta, aikataulusta,ohjauksesta ja kielestä. Aikatauluun myöhemmin tulevat mahdolliset muutokset on tehtäväyhdessä ohjaajan tai johtajan kanssa. Opiskelija toimittaa kopion suunnitelmasta sen osastontoimistoon, jonka oppiaineeseen kuuluvasta aiheesta tekee tutkielman.Seminaarityöskentely90095Tavoite: Hyväksytyllä seminaariesityksellä opiskelija osoittaa hallitsevansa tieteellisenesityksen perusperiaatteet ja tarvittavien av-välineiden käytön. Opiskelija hallitseetutkimusaiheensa siten, että kykenee esittämään työnsä suullisesti muille eläinlääketieteenopiskelijoille rajatussa ajassa, keskustelemaan aiheesta yleisön kanssa sekä ottamaan vastaanopponentin antaman palautteen ja vastaamaan siihen rakentavasti.Sisältö: Opiskelijan tulee pitää esitelmä omasta tutkielmastaan, toimia opponenttina jaosallistua lisäksi viiteen muuhun tutkielmaseminaariin, tutkimusmenetelmien opintopiiriintai osastojen tutkimusseminaareihin. Seminaarityöskentelyn ohjeet ja opponentin muistilistalöytyvät Almasta: Perusopinnot -> Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma ->SeminaarityöskentelySuoritustavat: oma esitys, opponointi, osallistuminen 5 muuhun seminaariinArviointi: Seminaariesityksen arvioi lisensiaatin tutkielman ohjaaja asteikollahyväksytty/hylätty. Opponoinnin arvioi esitettävän lisensiaatin tutkielman ohjaaja arvioiasteikolla hyväksytty/hylätty.Vastuuhenkilö: Anu AunelaKypsyysnäyte (ELL)90016Sisältö: Kypsyysnäytteellä osoitetaan perehtyneisyys tutkielman kohteena olevaanongelmakokonaisuuteen ja kyky tiivistää olennainen asiasisältö erikseen annettavien ohjeidenmukaisesti.Arviointi: hyväksytty/hylättyVastuuhenkilö: Tutkielman ohjaaja tai johtaja91

6.4.3 HarjoitteluKlinikkaharjoittelu 6 op90301Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijatAjoitus: Harjoittelu suoritetaan viidennen lukuvuoden jälkeen loma-aikoina erillisenohjelman mukaisesti.Tavoite: Opiskelija oppii soveltamaan aineopinnoissa ja klinikkakierroilla saatujateoriatietoja ja valmiuksia käytäntöön sekä oppii eläinlääkärin ammattiin kuuluvia käytännöntaitoja.Sisältö: Harjoittelun aikana opiskelija perehtyy kliiniseen työhön. Hän työskenteleeYliopistollisen eläinsairaalan eri yksiköissä (pieneläin-, hevos- ja tuotantoeläinsairaala).Harjoitteluun kuuluu myös päivystys ja osallistuminen aamukierroille klinikan ohjelman jajärjestelyjen mukaan. Amanuenssi suorittaa valvotusti eläinlääkärin perustaitoihin kuuluviatoimenpiteitä itse.Oppimateriaali ja kirjallisuus: kliinisen eläinlääketieteen oppikirjatSuoritustavat: Opiskelija saa hyväksytyn suorituksen tehtyään harjoittelujaksoon kuuluvattyötunnit. Läsnäolo kirjataan amanuenssuurikorttiin, joka palautetaan jakson lopussaopintoasiainsihteerille. Poissaolo on ilmoitettava Helsingissä sairaalan potilastoimistoon jaSaarella päivystyspuhelimeen. Poissaolot korvataan erikseen sovitulla tavalla.Arviointi: hyväksytty/hylättyVastuuhenkilö: Outi Laitinen-Vapaavuori/kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto,Helena Rautala/kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osastoLisätiedot: Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osaston opintoasiainsihteeri tekeeamanuenssuurin suorittajien ryhmäjaon. Yliopistollinen eläinsairaala laatii työaikalistat.Harjoittelusta maksetaan korvaus.Toteutus ja työtavat: Harjoittelu on kliinistä potilastyötä Yliopistolliseneläinsairaalan yksiköissä eläinlääkäreiden valvonnassa.Ympäristöterveydenhuollon harjoittelu 3 op90302Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijatAjoitus: 6. lukuvuoden kevätlukukausiTavoite: Opiskelija perehtyy ympäristöterveydenhuollon keskeisten tehtävien käytännönsuorittamiseen sekä siihen liittyvään lainsäädäntöön.Osaamistavoite: Opiskelija osaa suorittaa ympäristöterveydenhuoltoon liittyviä erityyppisiävalvontatehtäviä käytännössä.Sisältö: Harjoittelun aikana opiskelijan perehtyy kunnalliseen päätöksentekoon,elintarvikehuoneistojen ja -laitosten viranomaisvalvontaan ja omavalvontaan,ensisaapumispaikkavalvontaan, elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä ja naudanlihanmerkintäjärjestelmää koskevaan lainsäädäntöön, talousvettä, sisäilmaa ja uimavesiäkoskevaan lainsäädäntöön sekä näytteenottoon ja laboratoriomäärityksiin.Suoritustavat: harjoittelu ja oppimispäiväkirjaArviointi: hyväksytty/hylättyVastuuhenkilö: Mari NevasToteutus ja työtavat: Kahden viikon pituinen harjoittelu suoritetaan kaupungissa taiseudullisessa valvontayksikössä hygieenikkoeläinlääkärin ohjauksessa. Harjoittelustapidetään päiväkirjaa.92

6.5 Tutkintotodistus ja eläinlääkäriksi laillistaminenSuoritettuaan tutkintoon vaadittavat koulutusohjelman opetussuunnitelman mukaiset opinnotopiskelija voi pyytää tutkintotodistusta tiedekunnalta. Opiskelijan tulee myös tarkastaa, ettäopintosuoritusrekisteristä löytyy merkinnät kaikista tutkintoon kuuluvista opintosuorituksista.Tutkintotodistusta pyydetään tiedekunnalta tutkintotodistuspyyntölomakkeella. Opiskelijantulee lisäksi täyttää laillistamista varten Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran edellyttämätlomakkeet. Kaikki lomakkeet löytyvät Almasta (Tiedekunta > Perusopinnot > Lomakkeet) jane tulee palauttaa tiedekunnan kansliaan opintoasiainsuunnittelija Anu Aunelalle viimeistään7 päivää ennen publiikkia.Todistuksen antaa tiedekunnan dekaani noin kerran kuussa järjestettävissä publiikeissa.Tutkintotodistuksen liitteenä annetaan suomen/ruotsin- ja englanninkielinenopintorekisteriote sekä Diploma Supplement, joka on tarkoitettu kansainväliseen käyttöön.Publiikkien ajankohdat löytyvät Almasta (Tiedekunta > Perusopinnot > Tutkintotodistus jaeläinlääkäriksi laillistaminen).Eläinlääkäriksi laillistamisessa annetaan eläinlääketieteellisen tutkinnon suorittaneellehenkilölle oikeus toimia eläinlääkärinä Suomessa. Laillistamisen suorittaa Evira publiikinyhteydessä. Lisätietoja laillistamisesta antaa osastosihteeri Anita Venäläinen,anita.venalainen@evira.fi, puh. 020 772 4322, www.evira.fi (eläimet ja terveys >eläinlääkäritoimi).6.6 Väliaikainen oikeus harjoittaa eläinlääkärin ammattiaEläinlääkärinammatin harjoittamista koskevan lain (29/2000) 7§:n mukaan eläinlääketieteenopiskelija, joka on suorittanut eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinnosta maa- jametsätalousministeriön säätämät opintojaksot, saa ennen eläinlääkäriksi laillistamistaharjoittaa väliaikaisesti eläinlääkärinammattia laillistetun eläinlääkärin sijaisena. Kolmenvuoden määräaika lasketaan edellä tarkoitetun oikeuden saavuttamisesta ja opetusohjelmanmukaisesti opiskeltuna se saavutetaan yleensä viidennen lukuvuoden kevätlukukaudenlopuksi. Sijaisuuskelpoisuus alkaa automaattisesti, kun kaikki kelpoisuuteen vaaditut opinnoton suoritettu ja on voimassa kolme vuotta riippumatta siitä, toimiiko opiskelija eläinlääkärinsijaisena.Opiskelija voi harjoittaa eläinlääkärinammattia laillistetun eläinlääkärin tai sellaiseneläinlääkärin, joka tarjoaa väliaikaisesti eläinlääkäripalveluja eläinlääkärinammatinharjoittamisesta annetun lain 8 §:n mukaisesti, sijaisena. Itsenäisenä ammatinharjoittajanaopiskelija ei voi toimia. Väliaikaiset praktiikkaoikeudet ovat voimassa enintään kolme vuotta.Oikeudet alkavat viimeisestä väliaikaisiin praktiikkaoikeuksiin tarvittavastasuorituspäivämäärästä (opintosuorituksen rekisteröimispäivämäärä), kuitenkin niin, etteiviimeinen suorituspäivämäärä vähennä kolmen vuoden määräaikaa. Jos opiskelija onesimerkiksi suorittanut viimeisen vaaditun suorituksen 31.5.2010, niin hänellä on oikeusharjoittaa väliaikaisesti eläinlääkärinammattia enintään 31.5.2013 asti.Opiskelijan on hyvä aina ennen kuin ryhtyy väliaikaisesti harjoittamaaneläinlääkärinammattia varmistaa tiedekunnalta, että hänellä on vaaditut opintosuoritukset93

hyväksyttävällä tavalla suoritettu. Tämä on opiskelijan edun mukaista, sillä luvatoneläinlääkärinammatin harjoittaminen on rikoslaissa säädetty rangaistavaksi teoksi.Jotta opiskelija voi toimia eläinlääkärin sijaisena, tulee hänellä olla suoritettunaeläinlääketieteen kandidaatin tutkinnon lisäksi seuraavat opinnot lisensiaatin tutkinnosta:90076 Sisätautioppi90078 Anestesiologia ja tehohoito90077 Kirurgia90083 Lisääntymistiede90084 Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoito90127 Klinikkaopetus90073 Farmakologian kliininen jakso90081 Eläinlääkintähuolto I (ns. praktiikkakurssi)Lisäksi tulee olla suoritettuna viiden päivän yhtäjaksoinen tutustuminenkunnaneläinlääkärin työoloihin- ja ympäristöön praktiikkaa harjoittavankunnaneläinlääkärin luona. Kun opiskelija on suorittanut harjoittelun, hän palauttaatodistuksen harjoittelusta tiedekunnan kansliaan. Viiden päivän harjoittelu saa sisältääarkipäivien lisäksi yhden lauantain tai muulle päivälle kuin sunnuntaille sattuvan pyhäpäivän.Harjoittelun voi tarvittaessa anoa hyväksyttäväksi osaksi klinikkaopetuksen vaihtoehtoistajaksoa (ks. klinikkaopetuksen 90127 opintojaksokuvaus).Tiedekunnan kanslian opintoasiainsuunnittelija tarkistaa tarvittavat opinnotopintosuoritusrekisteristä ja lähettää Elintarviketurvallisuusvirasto Eviraan listanopiskelijoista osoitetietoineen. Evira lähettää opiskelijalle joko kotiosoitteeseen taitarvittaessa suoraan työosoitteeseen tiedon siitä, mihin asti opiskelijalla on enintään oikeusharjoittaa eläinlääkärinammattia, sekä opiskelijan tunnusnumeron (ns. eläinlääkärinumero).Tämän vuoksi on tärkeätä tarkistaa, että osoitetiedot ovat ajantasalla WebOodissa, ja ilmoittaatarvittaessa kanslian opintoasiainsuunnittelija Anu Aunelalle työosoite (työpaikan nimi,osoite, faksinumero).Eviran yhteyshenkilö on osastosihteeri Anita Venäläinen, anita.venalainen@evira.fi, puh. 020772 4322. Tiedekunnan kansliasta lisätietoja saa opintoasiainsuunnittelija Anu Aunelalta,puh. (09) 191 57157.6.7 Opintojen hyväksilukeminenPääsääntöisesti hyväksilukemisen edellytyksenä on, etteivät muualla suoritetut opinnot sisällytoiseen samantasoiseen tai ylempään tutkintoon. Poikkeuksena ovat tutkintoon kuuluvatpakolliset kieliopinnot sekä jotkin ensimmäisen lukuvuoden pakollisista opinnoistamyönnettävät korvaavuudet (esim. mahdollisista aiemmin suoritetuista lääketieteenopinnoista). Opintojen hyväksilukemista tulee anoa kirjallisesti. Lomake tätä varten löytyytiedekunnan opintosivuita Almasta: Tiedekunta > Perusopinnot > Lomakkeet.Lisätietoja saa tiedekunnan kansliasta opintoasiainsuunnittelija Anu Aunelalta,anu.aunela@helsinki.fi, puh. (09) 191 57157 ja opintoasiainpäällikkö Sanna Ryhäseltä,sanna.ryhanen@helsinki.fi, puh. (09) 191 57155.94

6.7.1 KorvaaminenKorvaavuudella tarkoitetaan eläinlääketieteen lisensiaatin koulutusohjelmaan kuuluvienpakollisten opintojen korvaamista kotimaisessa tai ulkomaisessa yliopistossa suoritetuillaopinnoilla. Korvaavuutta haetaan kirjallisesti kunkin opintojakson osalta ko. oppiaineenprofessorilta (oppiaineen esimies) tai hänen valtuuttamaltaan henkilöltä.Hakemukseen tulee liittää oikeaksi todistettu jäljennös suoritetuista opinnoista (esim.opintosuoritusrekisteriote tai muu todistus) sekä tarvittaessa yksityiskohtaisempia tietojasuoritettujen opintojen sisällöstä (opinto-oppaan opintojaksokuvaus tms.). Ulkomaistenopintojen hyväksilukeminen on syytä varmistaa etukäteen laatimalla opintosuunnitelma jahyväksyttämällä se ko. oppiaineen esimiehellä. Tutkintoon kuuluvien pakollistenkieliopintojen korvaamisesta muualla suoritetuilla opinnoilla tulee ottaa yhteyttä tiedekunnankanslian opintoasioihin.Jos opiskelija haluaa korvata tutkintoon kuuluvat vaihtoehtoiset aineopinnot kokonaanmuualla suoritetuilla opinnoille, korvaavuutta tulee anoa kirjallisesti. Näitä opintoja oneläinlääketieteen kandidaatin tutkinnossa 1-7 opintopistettä ja eläinlääketieteen lisensiaatintutkinnossa lisensiaatin tutkielman laajuudesta riippuen 6 tai 11 opintopistettä. Opintojentulee olla sisällöltään sellaisia, että niiden voidaan katsoa olevan lähellä tiedekunnan jotainoppiainetta. Hakemukseen tulee liittää asianmukainen todistus opintosuorituksista taiopintosuunnitelma. Korvaavuudesta päättää opintoasiaintoimikunnan puheenjohtaja.6.7.2 SisällyttäminenSisällyttäminen tarkoittaa muualla suoritettujen opintojen liittämistä osaksi tutkintoavapaavalintaisina opintoina. Opiskelija voi halutessaan sisällyttää eläinlääketieteenkandidaatin tutkintoon enintään 6 opintopistettä vapaasti valittavia muualla suoritettujayliopistotasoisia opintoja edellyttäen, että ne eivät sisälly toiseen samantasoiseen tutkintoon.Opiskelijan tulee viimeistään valmistumisvaiheessa toimittaa tiedekunnan kansliaanasianmukaiset todistukset näistä opintosuorituksista.95

7 YLIOPISTO-OPISKELIJOIDEN HARJOITTELUHarjoittelu on yksi parhaista tavoista saada oman alan työkokemusta jo opintojen aikana.Yliopisto tukee rahallisesti vuosittain yli 850 yliopisto-opiskelijan harjoittelua.Harjoittelumäärärahaa on rajoitetusti, ja sitä ei valitettavasti riitä kaikille hakijoille vuosittain.Harjoittelupaikan tarjoaja voi olla kotimainen tai ulkomainen yksityinen yritys, järjestö, kuntatai valtio.yliopiston tukea voidaan myöntää 1 - 3 kuukauden ajaksitukea myönnetään vain perustutkintoa suorittavien opiskelijoiden harjoitteluuntuen myöntää opiskelijan tiedekunta ja se maksetaan työnantajalleharjoittelija on aina palvelussuhteessa työnantajaansa (työ- tai virkasuhde), jokamaksaa harjoittelijalle palkanharjoittelijan saama palkka tässä järjestelmässä on 1 052 € / kk (vuoden 2010 tieto)Harjoittelupaikkailmoitukset julkaistaan Almassa (Alma > Tiedekunta > Perusopinnot >Ajankohtaista opiskelijoille) vuodenvaihteen jälkeen. Opiskelija lähettää haluamaansaharjoittelupaikkaan kirjallisen hakemuksen harjoittelupaikkailmoituksessa kuvatulla tavalla.Tiedekunta solmii harjoittelupaikan tarjoajien kanssa harjoittelusopimukset ja lisäksiharjoittelupaikka tekee erillisen työsopimuksen opiskelijan kanssa.Harjoittelu on vapaaehtoista eläinlääketieteen opiskelijoille ja se voidaan hyväksilukeaeläinlääketieteen kandidaatin tai lisensiaatin tutkinnon vaihtoehtoisiin opintoihin. Lisätietojamuista harjoitteluvaihtoehdoista myös tämän oppaan kohdasta 6.4.2.1,opintojaksokuvauksesta 90305 Valinnainen harjoittelu (2 op) sekä 90386 Valinnainenharjoittelu ulkomailla (2-6 op).Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa harjoittelun yhdyshenkilö on opintoasiainsuunnittelijaAnu Aunela (anu.aunela@helsinki.fi, p. (09) 191 57157), johon kannattaa olla yhteydessäharjoittelukäytäntöihin liittyvissä asioissa.Yliopisto-opiskelijoiden harjoittelun ohjeistuksen valmistelee keskushallinto ja ohjeistusjulkaistaan Urapalveluiden Alma-sivuilla > Opiskelu, tuet ja palvelut > Opinnot, opetus jatutkinnot > Opinnot ja työelämä. Lisätietoja: Urapalvelut, urapalvelut@helsinki.fi, p. (09) 19122125.96

8 OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA JA KORKEAKOULUISSAHelsingin yliopiston opiskelijana sinulla on mahdollisuus monipuolistaa tutkintoasi myösmuissa yliopistoissa ja korkeakouluissa suoritettavilla opinnoilla. Yleensä oikeus erillisiinopintoihin myönnetään, mikäli ne voidaan sisällyttää tutkintoon. Erillisopinto-oikeudennojalla ei kuitenkaan voi saada tutkinnonsuoritusoikeutta toiseen korkeakouluun.Ennen erillisopinto-oikeuden hakemista kannattaa keskustella opintosuunnitelmistatiedekuntasi opintoasiainpäällikön kanssa. Opinto-oikeutta haetaan lomakkeella, jonka saattiedekunnan kanslian opintoasiaioista. Hakuajat vaihtelevat korkeakouluittain ja ne on syytätarkistaa hyvissä ajoin.8.1 Opintoyhteistyö suomalaisten korkeakoulujen kanssaJoustavan opinto-oikeuden (JOO) sopimuksessa ovat mukana kaikki Suomen yliopistot.Sopimus antaa opiskelijoille mahdollisuuden sisällyttää tutkintoonsa opintoja muistasuomalaisista yliopistoista. JOO-opiskelu on opiskelijalle maksutonta. Opiskelijan tulee ollaläsnäolevana kotiyliopistossaan, jotta hän voi hakea joustavaa opinto-oikeutta ja suorittaaopintoja toisessa yliopistossa. JOOPAS-verkkopalvelusta löydät joustavan opinto-oikeudenhakemista koskevat ohjeet, tietoa yliopistojen JOO-opintotarjonnasta sekä JOOhakulomakkeen,ks. www.joopas.fi.8.2 Kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus eläinlääketieteellisessätiedekunnassaOpiskelijavaihto on hyvä tapa tuoda omaan tutkintoonsa jotakin erityistä ja uutta.Opiskelijavaihdolla tarkoitetaan ulkomailla opiskelua, joka voidaan lukea hyväksisuoritettavaan tutkintoon. Helpointa opiskelijavaihtoon lähteminen on vaihto-ohjelmienkautta. Niihin sisältyy yleensä vapautus lukukausimaksuista ja opiskelustipendi. Stipendinlisäksi vaihtoon lähtevä opiskelija saa normaalia opintotukea (opintorahaa, asumislisää jaopintolainaa). Opiskelijavaihtoon voi lähteä ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen. Mitäaiemmin lähtee, sitä helpompi opintoja on korvata omaan tutkintoon. Myös lisensiaattityöntekeminen ulkomailla on mahdollista.Eläinlääketieteellisen tiedekunnan tarjoamista mahdollisuuksista opiskella ulkomaillajärjestetään syksyllä ja keväällä tiedostustilaisuus, joiden ajankohdista tiedotetaanopiskelijoille erikseen sähköpostitse. Lisäksi yliopiston kansainvälisen liikkuvuuden palvelutjärjestää yleisen infotilaisuuden vaihtomahdollisuuksista Viikin syyskuun lopulla. Kaikissakansainväliseen opiskeluun ja työharjoitteluun liittyvissä kysymyksissä voi ottaa yhteyttätiedekunnan suunnittelijaan Janna Koivistoon, puh: 191 57156, matkapuhelin: 050 415 4480,int-vet@helsinki.fi.Hakuaika lukuvuonna 2011 – 2010 vaihtoon lähteville on tammi-helmikuun vaihteessaErasmus- ja Nordplus-ohjelmissa. Lisäksi syyskuun lopussa järjestetään täyttöhaku osallekevään 2011 vaihtopaikoista. Yliopiston kahdenvälisiin kaukokohteisiin hakuaika vaihtelee.Tarkempia tietoja saa osoitteesta ulkomaillaopiskelu@helsinki.fi.97

Vaihto-ohjelmiin haetaan sähköisen Mobility online - hakujärjestelmän kautta. Lisätietojasaat Almasta osoitteesta https://alma.helsinki.fi/doclink/138791. Yliopiston julkaisema ”Opasopiskelijavaihtoon aikovalle” löytyy osoitteesta:https://alma.helsinki.fi/doclink/64028Erasmus –opiskelijavaihtoErasmus on Euroopan unionin (EU/EEA-maat ja Turkki) ohjelma, jonka kautta on helppoalähteä opiskelemaan Eurooppaan. Suurin osa tiedekunnan vaihtosopimuksista käsittää kolmenkuukauden opinnot, mutta osassa kohteista voi viipyä jopa kokonaisen lukuvuoden. Vaihtoonlähtevät opiskelijat saavat Erasmus -stipendin, jonka suuruus riippuu vaihdon pituudesta(1000–2000 €). Stipendin voi saada vain kerran. Vaihtoon lähtevät voivat hakea myösharvinaisempien kielten intensiivikurssille (EILC) kohdemaassa ennen vaihtojakson alkua.Vaihdon keskeisenä periaatteena on ulkomailla suoritettujen opintojaksojen täysimääräinenhyväksyminen kotiyliopistossa suoritettavaan tutkintoon. Vaihtoon lähtevän opiskelijan pitääkuitenkin hyvissä ajoin varmistaa, että vaihdon aikana suoritettavat opinnot luetaan hyväksihänen tutkintoonsa. Asiasta voi keskustella kyseisen osaston ohjaavan opettajan kanssa.Ohjaavat opettajat on listattu Alma-sivulla https://alma.helsinki.fi/doclink/184944.Tiedekunnan partnerikorkeakoulut Erasmus-ohjelmassa lukuvuonna 2010 - 2011 ovat:BELGIA : Universiteit Gent (www.ugent.be)- kaksi opiskelijapaikkaa, yhteensä kuusi kuukautta vuosittain, opiskelukielinä hollantija englantiESPANJA: University of Cordoba (http://www.uco.es/)- kaksi opiskelijapaikkaa, yhteensä kuusi kuukautta vuosittain, opetuskielenä espanjaESPANJA: University of Alfonso X El Sabio (www.uax.es)- kaksi opiskelijaa vuosittain, yhteensä kuusi kuukautta vuosittain, opetuskielenäespanjaESPANJA: University of Burgos (http://www.ubu.es/ubu/cm)- yksi opiskelija vuosittain kuudeksi kuukaudeksi, opetuskielenä espanja- voi opiskella ainoastaan elintarviketiedettä ja -teknologiaaISO-BRITANNIA: University of Liverpool (www.liv.ac.uk)- kaksi opiskelijaa vuosittain kolmeksi kuukaudeksi (mieluiten 5. vuoden kevät),opetuskielenä englantiITÄVALTA: Veterinärmedizinische Universität Wien (http://www.vu-wien.ac.at/en/ )98

- kaksi opiskelijaa vuosittain, yhteensä kuukausia käytettävissä 10 vuosittain,opetuskielenä saksaRANSKA: Ecole Nationale Veterinaire, Agroalimentaire et de l’Alimentation NantesAtlantique – ONIRIS (http://www.oniris-nantes.fr/)- yksi opiskelija vuosittain kolmeksi kuukaudeksi, opetuskielenä ranskaRANSKA: Ecole Nationale Vétérinaire D’Alfort (http://www.vet-alfort.fr/)- kaksi opiskelijaa vuosittain, yhteensä kuukausia 18 vuosittain, opiskelukielenä ranskaSAKSA: Universität Leipzig (http://www.uni-leipzig.de/)- yksi opiskelija vuosittain, yhteensä kuukausia vuosittain 9, opetuskielenä saksaSAKSA: Justus-Liebig-Universität Giessen (http://www.uni-giessen.de/)- kaksi opiskelijaa vuosittain, yhteensä kuukausia vuosittain 10, opetuskielenä SaksaSAKSA: Stiftung Tierärztliche Hochschule Hannover (http://www.tiho-hannover.de/ )- kaksi opiskelijaa vuosittain, yhteensä kuukausia vuosittain 9, opetuskielenä saksaSVEITSI: University of Bern (http://www.unibe.ch/eng/)- kaksi opiskelijaa, yhteensä 10 kuukautta vuosittain, opetuskielenä saksa (lukukausienvälillä klinikkaopetusta voidaan tarjota myös englanniksi)SVEITSI: University of Zürich (http://www.uzh.ch/ )- kaksi opiskelijaa vuosittain, yhteensä 10 kuukautta käytettävissä vuosittain,opetuskielenä saksa (klinikalla pärjää myös englannilla, mutta saksan alkeet kannattaasilti olla)UNKARI: Szent István University (http://www.univet.hu/index.php?lang=en)- yksi opiskelija vuosittain viideksi kuukaudeksi, opetuskielenä englantiTiedekunta on solmimassa lisää Erasmus-sopimuksia lukuvuodelle 2011–2012. AinakinBarcelona on uusi kohde.Erasmus -työharjoitteluErasmus-työharjoittelu on hyvä vaihtoehto Eurooppaan (EU/ETA-maat ja Turkki)suuntaaville harjoittelijoille. Harjoittelijat saavat Erasmus-apurahan (1200€/3kk), joka kattaaosan harjoittelun kustannuksista. Muut mahdolliset tuet tai harjoittelupaikan maksama palkkaeivät vaikuta Erasmus-apurahaan.99

Erasmus-harjoitteluksi hyväksytään harjoittelu, joka kuuluu opintoihin joko pakollisena taivapaaehtoisena osana. Erasmus-harjoittelujakson kesto on 3–12 kuukautta. Ennen harjoittelunalkua opiskelijalla on oltava vähintään yhden lukuvuoden korkeakouluopinnot suoritettuna.Erasmus-harjoitteluun voi hakea ympäri vuoden. Opiskelija etsii harjoittelupaikan ulkomailtaitse. Harjoittelupaikkana voi olla yritys tai yksityinen tai julkinen organisaatio. Vinkkejäharjoittelupaikan löytämiseksi voi kysellä tiedekunnan suunnittelija Janna Koivistolta.Pakollisten opintojen korvaamisesta Erasmus-harjoittelulla tulee keskustella ennenharjoittelua kyseisen osion vastuuopettajan kanssa.Lisätietoja Erasmus -harjoittelusta ja kansainvälisen harjoittelun matka-apurahasta löydätAlmasta: Opiskelu, tuet ja palvelut > Opintopalvelut ja kansainväliset asiat > Harjoittelu jatyö ulkomailla.Toinen tukimuoto kansainväliselle harjoittelulle on urapalvelujen matka-apuraha, jotamyönnetään myös Euroopan ulkopuolisiin harjoitteluihin. Matka-apurahaa voi hakeaopintoihin liittyvään vähintään kolme kuukautta kestävään työharjoitteluun.Nordplus – ja NOVA -opiskelijavaihtoNordplus on Pohjoismaiden ministerineuvoston stipendijärjestelmä yhteistyön jaliikkuvuuden lisäämiseksi pohjoismaisten korkeakoulujen välillä. Korkeakoulut muodostavatverkostoja opetusyhteistyötä varten. Eläinlääketieteellinen tiedekunta kuuluu NOVAverkostoon,jonka jäseniä ovat pohjoismaiset maatalous- ja metsätieteelliset sekäeläinlääketieteelliset yliopistot ja tiedekunnat. NOVA-verkosto järjestetään opiskelija- jaopettajanvaihtoa sekä eripituisia kursseja perus- ja jatko-opiskelijoille.Opiskelija voi hakea Nordplus-stipendiä 1–12 kuukauden opintoja varten toisessapohjoismaisessa tai Baltian maan yliopistossa. Stipendin suuruus on 200 euroa kuukaudessa.Stipendin lisäksi saat matka-avustuksen. Myös 1 – 4 viikon vaihdot ovat mahdollisia ja niihinsaa matka-apurahan. Nordplus-stipendi voidaan myöntää toistuvasti samalle hakijalle.Muuten Nordplus-ohjelmaan pätevät pääosin samat säännöt kuin Erasmus-ohjelmaankin.Lisätietoja NOVA-verkostosta saat NOVAn www-sivuilta osoitteesta:http://www.nova-university.org/.Nordplus-partnerikorkeakoulut:Latvia: Latvia University of Agriculture (myös Erasmus-kohde)- kursseja myös englanniksiLiettua: Lithuanian Veterinary Academy (myös Erasmus-kohde)- kursseja myös englanniksiNorja: Norwegian School of Veterinary Science (myös Erasmus-kohde)- klinikkaopetusta keväisin myös englanniksiRuotsi: Swedish University of Agricultural Sciences- eläinlääketiede ruotsiksi, Animal Science – maisteriohjelma englanniksiTanska: University of Copenhagen, Faculty of Life Sciences100

- useita kursseja englanniksiTanska: University of Aarhus, Faculty of Agricultural Sciences- maisteriohjelmat ovat englanniksiViro: Estonian University of Life SciencesItsenäinen vaihtoon hakeminenVaihto-opiskelupaikan voi hankkia myös itsenäisesti. Tällöin ei kuitenkaan ole kysymysopiskelijavaihdosta eivätkä vaihtosopimuksiin kuuluvat edut ole käytössäsi; joudut siis muunmuassa maksamaan lukukausimaksut vaihtokohteessasi. Itsenäisesti opiskelupaikanhankkinut voi hakea matka-apurahaa yliopiston kansainvälisen opiskelijaliikkuvuudenpalvelut -yksiköstä.Vaihto ja kieliopinnotKieliopinnot ovat tärkeä osa vaihtosi suunnittelua ja siihen valmistautumista. Kielen opinnotkannattaa aloittaa hyvissä ajoin jo ensimmäisenä opiskeluvuotenasi. Kielikeskus tarjoaamonia mahdollisuuksia kielten opiskeluun. Tietyt kurssit on tähdätty juuri vaihtoon aikovilletai lähteville. Viikin kampuksellakin on mahdollista opiskella ruotsin ja englannin lisäksimuutamia kursseja espanjaa, ranskaa ja venäjää. Lisätietoja saat Almasta: Kielikeskus ->Kielikeskuksen opinto-opas101

8.3 Koko yliopiston yhteiset vaihtokohteetKansainvälisen vaihdon palveluista (Fabianinkatu 33) saa tietoa Helsingin yliopistonperustutkinto-opiskelijoiden opiskelijavaihtomahdollisuuksista. Kv-vaihdon palvelut -yksikkökoordinoi yliopiston yhteisiä vaihto-ohjelmia. Ohjelmista vastaavilta koordinaattoreilta voikysyä esimerkiksi vaihtoon hakemisesta ja hakuajoista. Tiloissa on Opiskelu ulkomailla -kirjasto, jossa voi tutustua partneriyliopistojemme toimittamiin oppaisiin sekä löytäämaakohtaista yleisinfoa. Kirjaston tietokoneella voi lisäksi selailla ulkomaisten yliopistojenwww-sivuja.Koko yliopiston solmimien sopimusten kautta ei yleensä pääse kliinisille kursseille. Näissäkohteissa opiskelijat ovat usein suorittaneet vapaavalintaisia kursseja tai ravitsemustieteenkursseja.Alma -intranetin Opiskelu ulkomailla -palveluikkuna auttaa silloin, kun suunnittelee vaihtoonhakeutumista tai valmistelee vaihtoon lähtöä.Tietoa intranetissä: alma.helsinki.fi> Opiskelu, tuet ja palvelut > Opintopalvelut ja kansainväliset asiat> Opiskelu ulkomaillaOhjelmista vastaavat koordinaattorit tavoittaa vastaanottoaikoina ma–to klo 12–14.Puhelimitse voi sopia tapaamisen vastaanottoajan ulkopuolelle. Erasmus -neuvontaa saa paitsitiedekunnasta, myös numerosta (09) 191 22441. Aasian, Afrikan, Euroopan ja Venäjänvaihtomahdollisuuksista ja ohjelmien apurahoista voi tiedustella puhelimitse numerosta (09)191 22241.ISEP-, AEN-, MAUI -ohjelmista, kansainvälisten opiskelijapalveluiden intensiivikursseista,vaihto-opiskelusta Pohjois- ja Etelä-Amerikassa, Australiassa ja Uudessa Seelannissa sekäFree Mover -apurahasta voi tiedustella puhelimitse numerosta (09) 191 22177. Pohjoismaihinja Baltian maihin kohdentuvista Nordplus- ja Nordlys -vaihtomahdollisuuksista saa tietoanumerosta (09) 191 22178.Palveluosoitteet opiskelijoille:erasmus@helsinki.fi (lähtevät ja saapuvat Erasmus-opiskelijat)nordplus@helsinki.fi (lähtevät ja saapuvat Nordplus-opiskelijat)ulkomaillaopiskelu@helsinki.fi (kahdenvälisten sopimusten ja muiden ohjelmien kauttalähtevät opiskelijat)102

9 VETERINÄRMEDICINSKA UTBILDNINGSPROGRAMMET9.1 Veterinärmedicine kandidatGrundstudier Omfattning TidpunktStudievägledning 2 sp 1. låVeterinärmedicine kandidat portfolio 2 sp 1., 2. och 3. låInformations- och kommunikationsteknologiläraIKT-körkortIntegrerade IKT-studier3 sp2 sp1. lå3. låKommunikationsstudier i modersmålet 3 sp 1., 2. och 3. låFrämmande språket (engelska) 3 sp 1. och 2. låAndra inhemska språket (finska/svenska) 4 sp 2. låVeterinäretik och djurskydd 3 sp 2. och 3. låVeterinären som tjänsteman 2 sp 3. låStuderandens utveckling som medlem av det2 sp 2. och 3. låvetenskapliga samfundetÄmnesstudier Omfattning TidpunktDet friska husdjuret 53 sp 1. låDjurhållning och -välfärd 10,5 sp 1. och 2. låVeterinärmedicinsk mikrobiologi och immunologi 12,5 sp 2. låVeterinärmedicinsk parasitologi 5 sp 2. låKöttbesiktning och slakterihygien 7,5 sp 2. och 3. låVeterinärmedicinsk patologi 17 sp 2. och 3. låVeterinärmedicinsk epidemiologiVeterinärmedicinsk infektionsepidemiologiMaterialbaserad veterinärmedicinsk argumenteringIntegrerade IKT-studier1 spFarmakologins och toksikologins grunder6 sp3. låLäkemedelsanvändning och –ordination1 spIntegrerade IKT-studier1 spInledning till kliniskt arbete 7,5 sp 3. låAlternativa ämnesstudier 1-7 sp 1., 2. och 3. låValfria studiertot. 7 sp 1., 2. och 3. låValbara studier1-7 spFritt valbara studier0-6 spPraktikLantgårdspraktikBesiktningsveterinärpraktikKandidatavhandlingenMognadsprovTotalt9 sptot.126 sp6 sp3. lå2. lå3. lå6 sp 2. och 3. lå180 sp103

9.2 Veterinärmedicine licentiatGrundstudier Omfattning TidpunktVeterinärmedicine licentiat portfolio 1 sp (4., 5. och ) 6. låVeterinären som företagare och föreståndare 3 sp 6. låDjurhälsovård 3 sp 5. och 6. låÄmnes- och fördjupade studier Omfattning TidpunktVeterinärmedicinsk inre medicin13,5 sp 4. lå(Smådjur, häst)Veterinärmedicinsk anestesiologi och intensivvård 3 sp 4. låVeterinärmedicinsk kirurgi9 sp 4 lå(Smådjur, häst)Husdjurens fortplantningslära 12 sp 4 låHälsovård och sjukdomar inom husdjursproduktionen 11,5 sp 4. låKlinikundervisning54 sp 5. låVeterinärmedicinsk diagnostisk bildanalys(integrerad med andra ämnesstudier ochklinikundervisning)Klinisk farmakologi och toxikologi (integrerad medandra ämnesstudier)4,5 sp1 spLivsmedelshygien 15,5 sp 6. låMiljöhygien 6,5 sp 6. låLagstiftning och kontroll av miljöhälsovårdKommunalförvaltning3 sp2 sp6 lå6. låMiljö- och livsmedelstoxikologi 3 sp 6. låAlternativa ämnesstudier 6 eller 11 sp 4. och 6. låVeterinärmedicine licentiatexamenSeminararbeteMognadsprov20 eller 25 sp 4., 5. och 6. låPraktik Omfattning TidpunktKlinikpraktik 8 sp 4. och 5. låMiljöhälsovårdspraktik 3 sp 6. låTotalt180 spStudieperiodernas noggranna beskrivningar finns i elektroniska studiehandboken i WebOodi,(Veterinärmedicinska studiehandboken 2010-2011, http://www.helsinki.fi/weboodi)104

10 AVOIN YLIOPISTO-OPETUSHelsingin yliopiston opiskelijat voivat osallistua yliopiston järjestämään avoimeen yliopistoopetukseen.Avoimessa yliopistossa suoritetut opinnot rekisteröidään yliopistonopintorekisteriin. Opetusta järjestävät Avoimen yliopiston toimipisteet sekä useatyhteistyöoppilaitokset eri puolilla Suomea. Opetus on pääasiassa lähiopetusta, mutta joitakinopintoja voi suorittaa myös etäopiskeluna (monimuoto- ja verkko-opinnot).Tiedot opetuksesta julkaistaan heinäkuun alussa ja kesäopinnoista huhtikuussa Avoimenyliopiston verkkopalvelussa. Helsingin yliopiston läsnä olevat perustutkinto-opiskelijat saavatlukuvuoden aikana alennusta ja kesäopinnot ovat maksuttomia.Lisätietoja:Helsingin toimipiste, Kluuvikatu 7, Kauppakeskus Kluuvi, 3. krs, p. (09)191 28320Vantaan toimipiste, Lummetie 2b A, p. (09) 191 29077Lahden toimipiste, Kirkkokatu 16, p. (09) 191 20271www.helsinki.fi/avoin105

11 TUTKINTOA TÄYDENTÄVÄT OPINNOT ELÄINLÄÄKÄRIKSILAILLISTAMISTA VARTENLaillistamisen jälkeen eläinlääkärillä on oikeus harjoittaa eläinlääkärinammattia Suomessa.Ennen laillistamista eläinlääkärinammattia ei saa harjoittaa, vaikka henkilö olisi suorittanuteläinlääketieteellisen tutkinnon. Laillistamisen suorittaa hakemuksestaElintarviketurvallisuusvirasto Evira, joka antaa siitä todistuksen laillistetulle. Laillistamisenperusteella eläinlääkärit merkitään viraston pitämään Suomen eläinlääkärirekisteriin, jonkaavulla virasto valvoo eläinlääkärinammatin harjoittajia.Eläinlääketieteellinen tiedekunta järjestää laillistumiseen tähtäävää koulutusta muussa kuinETA-valtiossa eläinlääketieteellisen tutkinnon suorittaneille. Myös uusista EU-maista, kutenVirosta ja Unkarista valmistuneet joutuvat suorittamaan laillistumiskoulutuksen, jos he ovataloittaneet opintonsa ennen EU-jäsenyyden alkamista. Laillistumiskoulutuksen voi korvataopiskelumaassaan valmistumisensa jälkeen hankkimalla 3 – 5 vuoden mittaisentyökokemuksen. Virossa opiskelleilta edellytetään työkokemusta 5 vuottalaillistumishakemusta edeltävien 7 vuoden ajalta ja muissa uusissa jäsenvaltioissaopiskelleilta 3 vuotta edeltävien viiden vuoden ajalta. Saadakseen kelpoisuudenkunnaneläinlääkäriksi täytyy lisäksi suorittaa erillinen lakitentti elintarvikehygienian jaympäristöterveyden osastolla.Tiedekunnassa tulee suorittaa kliininen harjoittelu, elintarvikehygienian harjoittelu sekäkliinisten aineiden, elintarvike- ja ympäristöhygienian ja lainsäädännön kuulustelut.Elintarviketurvallisuusvirasto päättää tiedekunnassa suoritettavien harjoitteluiden pituuden.Päätöstä harjoittelujen pituudesta haetaan virastolta kirjallisesti. Tarkemmat ohjeet löytyvätEviran www-sivuilta: www.evira.fi > Eläimet ja terveys > Eläinlääkärintoimi >Eläinlääkäriksi laillistaminen.Elintarviketurvallisuusviraston päätöksen saatuaan haetaan tiedekunnalta opinto-oikeuttatutkintoa täydentävien erillisten opintojen suorittamiseen. Hakemus tiedekunnan järjestämäänlaillistumiskoulutukseen löytyy osoitteestahttp://www.vetmed.helsinki.fi/opiskelu/hakemuslaillist.pdf.Hakemus palautetaan tiedekunnan kansliaan. Hakemukseen liitetään Eviran päätösvaadittavan harjoittelun pituudesta. Hakemuksessa voi esittää toivomuksensa harjoitteluidenajankohdista.Harjoittelut ja kuulustelut voi suorittaa haluamassaan järjestyksessä, lukuun ottamattalääkkeiden käyttö ja määrääminen –tenttiä sekä farmakologian ja toksikologian kuulusteluja,jotka tulee suorittaa ennen kliinisen harjoittelun aloittamista. Lihantarkastuslainsäädäntö tuleetenttiä ennen teurastamoharjoittelun aloittamista. Kliinisen harjoittelun ajankohta sovitaantapauskohtaisesti. Ennen kliinisen harjoittelun aloittamista tiedekuntaan toimitetaan todistusriittävästä suomen tai ruotsin kielen taidosta. Suomen kielen taidon tulee vastata yleistenkielitutkintojen taitotasoa 4. Elintarvike- ja ympäristöhygienian harjoitteluajankohdat ovatkurssikohtaisia.106

Opintovaatimukset lukuvuonna 2010 - 2011-kliinisten aineiden kuulustelut:90073 Eläinlääketieteellinen farmakologia ja toksikologia 4 op (tentin nimi: Farmakologian jatoksikologian kliininen jakso)90074 Lääkkeiden käyttö ja määrääminen 1 opEläinlääketieteellinen kirurgia 5 op: Sisältää kolme tenttiä, jotka ovat:90078 Anestesiologia ja tehohoito90296 Pehmytosakirurgia ja 90297 Ortopedia (yhdistetty tentti)90299 Neurologia ja 90298 Oftalmologia (yhdistetty tentti)90079 ja 90213 Eläinlääketieteellinen sisätautioppi 8 op (kaksi tenttiä)90159 Diagnostinen kuvantaminen 3 op90083 Kotieläinten lisääntymistiede 5 op-elintarvike- ja ympäristöhygienian kuulustelut:90198 Elintarvikehygienian lopputentti 3,5 op90175 LAILL-elinympäristöhygienia 3,5 op-lainsäädännön kuulustelut:90170 LAILL-Lihantarkastuslainsäädäntö 1op90194 Elintarvikelainsäädäntö ja –valvonta 1,5 op90004 Eläinlääkintähuolto II 3 op-kliininen harjoittelu 2-6 kk:90127 Klinikkaopetus 6 kk = 39 op-elintarvike- ja ympäristöhygienian harjoittelut:90303 Tarkastuseläinlääkäriharjoittelu 2 vkoa = 3 op90302 Ympäristöterveydenhuollon harjoittelu 2 vkoa = 3 op90010 Kunnallishallinto 1 vko = 2 op90361 Laboratorioharjoittelu 3 vkoa = 2,5 opKliinisten aineiden loppukuulusteluvaatimuksista, niihin liittyvistä luentomateriaaleista sekäkuulusteluajankohdista voi tiedustella myös kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osastoltaosastosihteeri Hanna Oksmanilta, hanna.oksman@helsinki.fi, puh. (09) 191 57280. Kliiniseenharjoitteluun liittyvistä muista vaadittavista suorituksista kerrotaan harjoittelun alkaessa.Elintarvike- ja ympäristöhygienian ja lainsäädännön kuulusteluvaatimuksista sekä elintarvikejaympäristöhygienian harjoitteluista voi tiedustella osastosihteeriltä, puh. (09) 191 57171(uusi henkilö aloittaa syksyllä 2010).Lukuvuosi-ilmoittautuminenKaikkien opiskelijoiden on ilmoittauduttava lukuvuosittain joko läsnä- tai poissaolevaksiyliopistoon. Ilmoittautumisaika laillistumiskoulutusta jo suorittavien osalta on 1.5.–31.8.Ilmoittautuminen tapahtuu helpoiten WebOodin (www.helsinki.fi/weboodi) kautta, mikälisinulla on voimassa oleva atk-käyttäjätunnus. Opiskelijaneuvontaan voi ilmoittautua myösesimerkiksi sähköpostitse: neuvonta@helsinki.fi. Ilmoittautumisen yhteydessä voihalutessaan liittyä Helsingin yliopiston ylioppilaskuntaan (HYY) maksamalla jäsenmaksun.HYYn jäsenenä laillistuja saa samat edut kuin muutkin opiskelijat, ks. lisätietoja www.hyy.fi-> Jäsenelle.Atk-käyttäjätunnuksen hankkiminenOsa oppimateriaalista on tiedekunnan verkko-oppimisalustoilla sekä intranetissä.Oppimateriaalia pääsee käyttämään vain, mikäli opiskelijalla on voimassa oleva atk-107

käyttäjätunnus. Atk- käyttäjätunnuksen saa ottamalla yhteyttä suunnittelija KristianLindqvistiin kristian.lindqvist@helsinki.fi, puh. 09-191 57159.Todistuksen saaminen ja laillistaminenSuoritettuaan vaadittavat harjoittelut ja kuulustelut opiskelija voi pyytää tiedekunnaltatodistuksen opintojen suorittamisesta. Todistuspyyntölomake löytyy osoitteesta:http://www.vetmed.helsinki.fi/documents/todistuspyynto_laillistuja.pdfTodistuksen saa kahden viikon kuluttua todistuspyynnön jättämisestä. Tämän jälkeenopiskelija voi anoa laillistamista Elintarviketurvallisuusvirastolta.Lisätietoja tiedekunnassa suoritettavista täydennysopinnoista antaa suunnittelija JannaKoivisto, puh. (09) 191 57156, janna.koivisto@helsinki.fi. Lisätietoja laillistamisesta antaaElintarviketurvallisuusviraston osastosihteeri Anita Venäläinen, anita.venalainen@evira.fi,puh 020 772 4322, fax. 02077 24355.108

12 SIVUAINE- JA ERILLISET OPINNOT ELÄINLÄÄKETETEELLISESSÄTIEDEKUNNASSAHakuajat:- syyslukukaudella järjestettäviin opintoihin huhtikuun loppuun mennessä- kevätlukukaudella järjestettäviin opintoihin lokakuun loppuun mennessäOpinto-oikeuden myöntää dekaani. Opintojen suoritusoikeuksia myönnetään kunkinoppiaineen sallimissa rajoissa kyseisen opintojakson vastuuopettajan tai oppiaineenesimiehen puollosta. Opinto-oikeuden voimassaolo on kaksi lukuvuotta. Myönnettäviensivuaine- ja erillisopintojen laajuus voi olla pääsääntöisesti enintään 30 opintopistettä.Sivuaine- ja erillisten opintojen suoritusoikeus ei oikeuta tutkinnon suorittamiseeneläinlääketieteellisessä tiedekunnassa.1) sivuaineopinnot Helsingin yliopistossa opiskeleville:Tiedekuntaan voidaan hyväksyä Helsingin yliopiston muissa tiedekunnissa opiskeleviasuorittamaan sivuaineopintoja. Opinto-oikeutta anotaan tiedekunnan kanslian opintoasioistasaatavalla lomakkeella.Hyväksymiskriteerit:-opiskelija voi liittää opinnot toisessa tiedekunnassa suorittamaansa tutkintoon-haettavia opintoja vastaavia opintoja ei ole tarjolla opiskelijan omassa tiedekunnassa-kyseiseen oppiaineeseen voidaan ottaa ylimääräisiä opiskelijoita-hakija on suorittanut vähintään 30 opintopistettä oman tiedekunnan opintoja2) sivuaineopinnot valtakunnallisen JOO-sopimuksen perusteellaHakemuslomake ja lisätietoja löytyy osoitteesta: http://www.joopas.fiHakemuksen liitteet: oikeaksi todistettu kopio opintosuoritusotteestaHyväksymiskriteerit:-opiskelija voi liittää opinnot toisessa tiedekunnassa suorittamaansa tutkintoon-haettavia opintoja vastaavia opintoja ei ole tarjolla opiskelijan kotiyliopistossa-kyseiseen oppiaineeseen voidaan ottaa ylimääräisiä opiskelijoita-hakija on suorittanut vähintään 30 opintopistettä oman tiedekunnan/kotiyliopiston opintoja3) erilliset opinnotTiedekuntaan voidaan hyväksyä erillisiä opintoja suorittamaan henkilöitä, jotkaa) haluavat täydentää ja lisätä ammattipätevyyttäänliite: oikeaksi todistettu kopio viimeisimmästä tutkintotodistuksestab) opiskelevat ulkomailla ja anovat erillisopinto-oikeutta vaihtosopimuksenulkopuolellaliite: oikeaksi todistettu kopio opintosuoritusotteesta, virallinen todistusenglanninkielentaidostac) opiskelevat muussa kuin 1 tai 2 –kohdassa tarkoitetussa korkeakoulussa ja voivatliittää eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa suorittamansa opinnot osaksitutkintoaanliite: oikeaksi todistettu kopio opintosuoritusotteestaHyväksymiskriteerit:-kyseiseen oppiaineeseen voidaan ottaa ylimääräisiä opiskelijoita-opiskelija voi liittää opinnot toisessa tiedekunnassa suorittamaansa tutkintoon, kohdat b ja c-haettavia opintoja vastaavia opintoja ei ole tarjolla opiskelijan kotiyliopistossa, kohdat b ja c-hakija on suorittanut kotiyliopistossa vähintään 30 opintopistettä, kohdat b ja c109

Sivuaine- tai erillisten opintojen suoritusoikeutta haetaan lomakkeella, jonka saaeläinlääketieteellisen tiedekunnan kansliasta. Lisätietoa tiedekunnan kansliastaopintoasiainsuunnittelija Anu Aunelalta, anu.aunela@helsinki.fi, puh. (09) 191 57157 taiopintoasiainpäällikkö Sanna Ryhäseltä, sanna.ryhanen@helsinki.fi, puh. (09) 191 57155.110

13 KIRJASTOPALVELUTViikin kampuskirjastoEläinlääketieteellisen tiedekunnan kirjastopalveluista vastaa Helsingin yliopiston kirjastonViikin kampuskirjasto, joka sijaitsee Viikin kampuksella Infokeskuksessa. Kirjastontieteenalat ovat eläinlääketieteen lisäksi biotieteet, ekologia ja ympäristötieteet, elintarvike- jaravitsemustieteet, farmasia, maataloustieteet, metsätieteet sekä talous- ja yhteiskuntatieteet.Kirjasto palvelee kampuksen opiskelijoita ja henkilökuntaa sekä valtakunnallisestitoimialojensa kaikkia tiedontarvitsijoita.Käyntiosoite: Viikinkaari 11 APostiosoite: PL 62, 00014 Helsingin yliopistoAvoinna: lukukausien aikana ma-pe klo 8-20 (lainauspalvelut klo 9-20), la klo 10-16,su suljettu. Tarkista poikkeavat aukioloajat kirjaston kotisivulta.Puhelin: lainaus (09) 191 58040Sähköposti: viikki-lib@helsinki.fiKotisivu: www.helsinki.fi/kirjasto/viikki/TietoaineistotKirjaston painetut kokoelmat ovat Infokeskuksessa neljässä kerroksessa. Voit etsiä aineistoja,uusia lainasi ja tehdä varauksia HELKA-kokoelmatietokannassa (helka.linneanet.fi).Elektronisia aineistoja voit käyttää NELLI-tiedonhakuportaalin (www.nelliportaali.fi) kautta.PalvelutKirjasto tarjoaa asiakkailleen lainaus- ja kaukopalveluja, neuvontaa, koulutuspalveluja jatietopalvelua. Jokainen lainaaja tarvitsee kirjastokortin, jonka käytön ehtoihin hän sitoutuukirjoittaessaan nimensä HELKA-lainauskorttiin tai kun kirjaston henkilökuntalainauspisteessä aktivoi voimassa olevan opiskelijakortin kirjastokortiksi.Opiskelu- ja työskentelytilatViikin kampuskirjaston tiloissa on lukupaikkoja, ryhmätyöhuoneita ja työasemiaasiakaskäyttöön. Lisäksi Infokeskuksessa on atk-luokkia ja ympärivuorokautinen lukusali.Eläinlääketieteellisen tiedekunnan tiloissa EE-talossa (Agnes Sjöbergin katu 2) onoppimiskeskus Veterinarium, jossa on tietokoneita, ryhmätyöhuoneita ja ainoastaan näissätiloissa käytettävää painettua oppimateriaalia. Eläinlääketieteellisen tiedekunnanyliopistollisen eläinsairaalan tiloissa (Viikintie 49) on kliinisiä aineita opiskelevillekäsikirjasto Clinicum, jossa on tietokoneita, muutama lukupaikka ja ainoastaan näissä tiloissakäytettävää painettua oppimateriaalia.Tiedonhankinnan koulutusKirjaston käytön opetus ja itsenäisen tiedonhankinnan koulutus sisältyvät opetusohjelmaan.Kirjasto vastaa koulutusten sisällöstä. Oppiaineiden ryhmille (opiskelijat, henkilökunta)järjestetään tilauksesta tiedonhankinnan opetusta. Edellä mainittujen kurssien lisäksi kirjastojärjestää säännöllisesti toistuvia kursseja. Kaikesta kirjaston järjestämästä tiedonhankinnankoulutuksesta on tietoa sivulla www.helsinki.fi/kirjasto/viikki/koulutus/index.html.111

14 OPINTOSOSIAALISET PALVELUT14.1 OpintotukiHelsingin yliopiston opiskelijoille on tarjolla opintotukineuvontaa ja ohjausta useissapalvelupisteissä. Opiskelijaneuvonnan palvelupisteet antavat opintotukineuvontaa ainaollessaan auki. Viikin kampuksen palvelupiste sijaitsee osoitteessa Biokeskus 1 (Viikinkaari9), puh. (09) 191 59481, neuvonta@helsinki.fi, studentinfo@helsinki.fi. Aukioloajat jamuiden palvelupisteiden yhteystiedot löytyvät Almasta: (Neuvonta- ja ohjauspalvelut –ikkunasta) alma-helsinki.fi > Opiskelu, tuet ja palvelut > Opintopalvelut ja kansainvälisetasiat > Neuvonta ja ohjauspalvelut.Tietoa opintotuesta löytyy Alma-sivuilta (Opintotuki-palveluikkunasta) alma.helsinki.fi >Opiskelu, tuet ja palvelut > Opiskelijan tuet, arki ja hyvinvointi tai Kelan opintotuenverkkosivuilta (www.kela.fi). Kelan verkkosivuilla voi asioida myös sähköisessäasiointipalvelussa. Sen kautta voi seurata omia opintotukitietoja ja ilmoittaaolosuhdemuutoksista sähköisellä muutosilmoituksella sekä palauttaa, perua tai lakkauttaaopintotuen ja maksaa palautuksen verkkopankkimaksuna.14.2 TerveydenhoitoOpiskelijaterveydenhoito on lakisääteistä ja siitä huolehtii Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö(YTHS). Opiskelija maksaa ylioppilaskunnan jäsenmaksun yhteydessäterveydenhoitomaksun, joka oikeuttaa käyttämään kaikkien YTHS -toimipisteiden palveluita.Helsingin toimipiste: Töölönkatu 37 A, 00260 Helsinki. Ajanvaraus lääkäreidenvastaanotoille Helsingin toimipisteessä klo 8.00 - 12.00 ajanvarauspisteestä tai puh. 046 7101027. Katso lisätietoja osoitteesta www.yths.fi.14.3 YliopistopastoriYliopistopastori tarjoaa luottamuksellista ja kahdenkeskistä keskusteluapua elämän eritilanteissa. Hän on käytettävissä myös kirkollisia toimituksia varten. Viikin kampuksellayliopistopastorina toimii Laura Mäntylä. Hän on tavattavissa torstaisin klo 12-14inforakennuksen pohjakerroksessa (Viikinkaari 11), huoneessa 110C. Tapaamisesta voi sopiamyös päivystysajan ulkopuolella sähköpostitse (laura.mantyla@evl.fi) tai puhelimitse 0505919874.14.4 Nyyti ryNyyti r.y. on valtakunnallinen opiskelijoiden tukikeskus, joka pyrkii edistämään ja tukemaanopiskelijoiden henkistä hyvinvointia monin eri tavoin ja palveluin. Toiminta on tarkoitettukaikille tiede- ja taidekorkeakoulujen opiskelijoille. Nyytin Virtuaaliolkapää, Nettiryhmät janettisivut ovat käytettävissä. Pääkaupunkiseudulla Nyyti järjestää opiskelijoille myösteemailtoja, erilaisia ryhmiä ja kursseja sekä yhteistyössä ylioppilaskuntien kanssaHengailuiltoja. Lisää tietoja palveluista ja toiminnasta löytyy Nyytin verkkosivuilta(www.nyyti.fi).112

15 TYÖNHAKUUN JA URAAN LIITTYVÄT PALVELUT15.1 UrapalvelutUrapalvelujen tehtävä on tukea opiskelijoiden laadukasta sijoittumista työelämään.Urapalvelujen asiantuntemuksen alueita ovat työnhakuun ja urasuunnitteluun, harjoitteluun,työelämään sijoittumiseen ja pro gradu –toimeksiantoihin liittyvät kysymykset. Urapalvelujenmaksuttomia palveluita voivat käyttää kaikki Helsingin yliopiston perus- ja jatkotutkintoopiskelijataina ensimmäisestä opintovuodesta lähtien. Palvelut ulottuvat myösvastavalmistuneille ja alumneille. Lisätietoa palveluista opiskelijoille löytyy osoitteesta:http://www.helsinki.fi/urapalvelut/opiskelijat/palvelut_opiskelijoille.htm sekä Almasta:Opiskelu, tuet ja palvelut > Opinnot, opetus ja tutkinnot > Opinnot ja työelämä.RekryForum on urapalvelujen verkkopalvelu, jossa työnantajat ja opiskelijat, myös jovalmistuneet, voivat kohdata. RekryForumilta voi etsiä työ- ja harjoittelupaikkoja tai progradu -toimeksiantoja sekä yritysten ilmoittamia työelämätapahtumia ja trainee-ohjelmia.(http://erinys.it.helsinki.fi/rekry/rekryforum/)15.2 Alumnitoiminta – yliopisto valmistumisen jälkeenYliopiston alumnitoiminnan kautta voi pitää valmistumisen jälkeen yhteyttä opiskeluaikaisiinystäviin ja verkostoitua maamme laaja-alaisimpaan akateemiseen asiantuntijaverkostoon.Samalla pysyy ajan tasalla yliopiston muutoksista, uudesta tutkimuksesta sekä jatko- jatäydennyskoulutusmahdollisuuksista. Yhteyttä voi pitää kaikille valmistuneille tarkoitetunmaksuttoman verkkopalvelun avulla: https://alumniverkosto.helsinki.fiEläinlääketieteellinen tiedekunta on käynnistämässä omaa alumnitoimintaa ja järjesti yhdessäSuomen Eläinlääkäriliiton kanssa keväällä 2010 ensimmäisen alumnitilaisuudentiedekunnasta aiemmin valmistuneille eläinlääketieteen lisensiaateille.113

16 MUITA PALVELUJA16.1 Oikeudellista neuvontaaOikeustieteellisen tiedekunnan tiedekuntajärjestön Pykälä ry:n oikeusapuvaliokunta antaaopiskelijoille oikeudellista neuvontaa kirjeitse, puhelimitse, sähköpostitse jahenkilökohtaisesti. Suurin osa valiokunnalle esitetyistä kysymyksistä koskee asumista,työsuhteita, perhe- ja jäämistöoikeutta sekä opiskelua ja sosiaaliturvaa. Valiokunta ei laadiasiakirjoja, mutta neuvoo niiden laadinnassa ja tarkastaa valmiita asiakirjoja. Oikeusapu eitarjoa veroneuvontaa, vaan verotusta koskevissa asioissa on syytä kääntyä verovirastonpuoleen. Neuvonta on maksutonta. Valiokunta päivystää lukukausien aikana Pykälä ry:ntoimistolla ma ja ke klo 17–19, Mannerheimintie 3 B, 5. krs, 00100 Helsinki, puh. (09) 2785005, sähköposti oikeusapu(at)helsinki.fi16.2 TietotekniikkapalvelutJokainen yliopisto-opiskelija saa käyttöluvan yliopiston verkkoon ja sen mukana yliopistonatk-palvelut, esim. sähköpostiosoitteen, atk-asemien käyttömahdollisuuden, ohjelmistojakelunja oman kotihakemiston. Opiskelijoilla on käytössään atk-asemia kaikilla kampuksilla, joistaosaa voi käyttää ympäri vuorokauden. Myös monissa opiskelija-asuntoloissa on mahdollisuuskäyttää yliopiston verkkoa omalla koneellaan. Atk-neuvontaa saa henkilökohtaisesti,puhelimella ja sähköpostitse.Yliopistossa tietotekniikkapalveluista vastaa tietotekniikkaosasto, joka julkaisee vuosittaintiedotuslehdestään erikoisnumeron uusille opiskelijoille ja ylläpitää myös erityistäfuksisivustoa (http://www.helsinki.fi/atk/fuksit/index.html), joilla esitellään Helsinginyliopiston tarjoamia tietotekniikkapalveluita. Sivuilta löytyy myös linkkejä erilaisiintietotekniikkaosaston palveluihin ja pikaohjeita keskeisimpien tietotekniikkapalveluidenkäyttöön sekä ratkaisuja ongelmatilanteisiin. Käyttölupiin, ohjelmistoihin, tulostimiin jne.liittyvissä kysymyksissä ja ongelmatilanteissa voi kääntyä myös Helpdesk–tuen puoleen:helpdesk@helsinki.fi, puh. (09) 191 55555.16.3 LiikuntapalvelutYliopistoliikunta edistää hyvinvointia yliopistoyhteisössä ja yhteiskunnassa lisäämälläihmisen tietoisuutta omasta hyvinvoinnistaan, mahdollistamalla liikunnan harrastaminen sekäluomalla liikuntamyönteistä ilmapiiriä. Yliopistoliikunta tuottaa yliopistolaisilleliikuntapalveluita yliopiston kaikilla neljällä kampuksella. Yliopistoliikunnan toiminnanmuodostavat ryhmäliikunta, tanssit, palloilu, kuntosalitoiminta, seinäkiipeily, kamppailulajienseuratoiminta, erilaiset yksilö- ja ryhmäpalvelut sekä monipuolinen kurssivalikoima.Lisätietoja Almasta: Alma.helsinki.fi > hyöty, huvi ja vapaa-aika > Järjestöt, liikunta javapaa-aika > Liikunta sekä www.helsinki.fi/yliopistoliikunta.16.4 YliopistopainoYliopistopaino, palvelee opiskelijoita värikopiointi-, monistus-, kansitus- ja painoasioissasekä kirjakustannus- ja myyntiasioissa. Lisätietoja: www.yliopistopaino.fi, puh. (09) 7010230 (vaihde)114

17 OPISKELIJAJÄRJESTÖT17.1 Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY)Helsingin yliopiston ylioppilaskunta on julkishallinnollinen yhteisö, jonka asema ja tarkoituson määritelty yliopistolain 46 §:ssä: ”Ylioppilaskunnan tarkoituksena on olla jäsentensäyhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun jaopiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiä.”Ylioppilaskuntaan kuuluvat kaikki Helsingin yliopistossa alempaa tai ylempääkorkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat. Myös jatko-opiskelijat voivat halutessaan liittyäylioppilaskunnan jäseniksi. HYYllä oli vuoden 2007 lopussa 32 396 jäsentä.HYY tarjoaa jäsenilleen neuvontapalveluita ja edunvalvontaa sekä erilaisia jäsenetuja. Näitäovat mm. maksuton oikeusapu, Ylioppilaslehti tai Studentbladet sekä opiskelijakalenteri.HYYn jäsenyys oikeuttaa myös yhteiskunnan tarjoamiin opiskelijaetuihin mm.joukkoliikenteessä, opiskelijaruokailussa ja esimerkiksi kulttuuripalveluissa. HYY palveleemyös piirissään toimivia järjestöjä, joita on noin 250 ja joiden toimintaan osallistuu suuri osaylioppilaskunnan jäsenistöä. Järjestöille HYY tarjoaa mm. toiminta- ja projektiavustuksiasekä kokous- ja juhlatiloja Uudelta ylioppilastalolta ja Domus Academicalta.Lisätietoja ylioppilaskunnan toiminnasta saa osoitteesta www.hyy.fi, opiskelijakalenterista,Ylioppilaslehdestä ja Studentbladetista.17.2 Eläinlääketieteen kandidaattiyhdistys (EKY) ryEläinlääketieteen kandidaattiyhdistys (EKY) ry on kaikkien eläinlääketieteellisen tiedekunnanopiskelijoiden aine- ja etujärjestö. EKY tarjoaa jäsenilleen opinto-, kulttuuri- jasosiaalipalveluja sekä edistää jäsenistönsä harrastusmahdollisuuksia. EKY toimii jäsentensätaloudellisten ja ammatillisten etujen puolesta sekä kaikilla muillakin jäsenistöänsä jaeläinlääketiedettä koskevilla alueilla.EKY toimii yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa Helsingin yliopiston, sen tiedekuntien jaylioppilaskunnan kanssa. Se toimii myös yhteistyössä Suomen Eläinlääkäriliiton sekä senjäsenistön kanssa ja ylläpitää yhteyksiä valtakunnallisiin ja paikallisiin opiskelijajärjestöihinsekä kansainvälisiin vastaaviin järjestöihin. EKY:n jäseniä voivat olla kaikki Helsinginyliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa opinto-oikeuden saaneet eläinlääketieteenlisensiaatin perustutkintoa tai eläinlääketieteen jatkotutkintoa suorittavat yksityishenkilöt.Jäseneksi haluava suorittaa yhdistyksen jäsenmaksun eräpäivään mennessä EKY:npankkitilille, jonka jälkeen hänet rekisteröidään jäseneksi. Jäsen menettää jäsenyytensä jokovalmistuttuaan tiedekunnasta tai laiminlyötyään jäsenmaksunsa suorittamisen. Ensimmäisenvuoden opiskelijat saavat olla syyslukukauden ilmaiseksi EKY:n jäseniä.Jäsen voi halutessaan erota ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle taipuheenjohtajalle. Mahdollisesti maksettua jäsenmaksua ei tällöin palauteta. Yhdistys voivuosikokouksen niin päättäessä nimittää yksityishenkilön tai yhteisön kunniajäsenekseen.Yhdistys voi myös hallituksen päätöksellä ottaa erityisiä kannatusjäseniä, jotka voivat ollayksityisjäseniä, yrityksiä tai yhteisöjä. Päätösvaltaa EKY:ssä käyttävät kaikki jäsenetyhdistyksen kokouksissa. Sääntömääräisiä kokouksia on joka vuosi vähintään kaksi: syys- ja115

kevätkokous. Lisäksi voidaan kutsua koolle ylimääräinen kokous mikäli vähintään 1/10yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä niin vaatii. EKY valitsee vuosittain jäsenistönsäkeskuudesta hallituksen, joka muodostuu puheenjohtajasta, varapuheenjohtajasta, sihteeristä,taloudenhoitajasta ja lisäksi vähintään seitsemästä ja enintään yhdeksästä muusta jäsenestä.Uusi hallitus astuu virkaan vuoden vaihteessa. Hallitus kokoontuu pääsääntöisesti kerranviikossa, kokoukset ovat kaikille avoimia.EKY julkaisee lehteä nimeltä Epiglottis, joka ilmestyy noin kuusi kertaa vuodessa. EKY:ntiloissa on jäsenistön käytettävissä mm. pelikonsoli, biljardipöytä, kahvinkeitin, rummut japiano. Siellä myös pidetään hallituksen ja yhdistyksen kokoukset sekä yhdistyksenteemailtoja ja muita tapahtumia.Käyntiosoite: EE-talon 1. krs, Agnes Sjöbergin katu 2Postiosoite:ELTDK, PL 66, 00014 Helsingin yliopistoE-mail:eky-hallitus@helsinki.fiKotisivu:http://www.eky-ry.fi116

18 SÄÄDÖKSIÄ JA MÄÄRÄYKSIÄ18.1 Helsingin yliopiston opintosuoritusten arvostelua ja kuulustelujasekä opintosuoritusten tutkintolautakuntaa koskeva johtosääntöKanslerin 23 päivänä maaliskuuta 1999 vahvistama1 luku Johtosäännön soveltaminen1 § Johtosäännön soveltamisalaTätä johtosääntöä sovelletaan opintosuoritusten arvosteluun, opintosuoritusten arvostelunoikaisemiseen ja kuulustelujen järjestämiseen mukaan lukien soveltuvin osin valintakokeenjärjestäminen.Opintosuorituksella tarkoitetaan väitöskirjaa, lisensiaatintutkimusta, tutkielmaa, esitelmää jamuuta kirjallista työtä, suoritusnäytettä, kirjallista ja suullista kuulustelua, opintosuorituksenhyväksilukemista ja muuta suoritusta, joka sisältyy yliopiston opetussuunnitelmiin.Tätä johtosääntöä ei sovelleta opiskelijavalinnan oikaisumenettelyyn, josta on säädettyyliopistolain 33-35 §:ssä, yliopistoasetuksen 13 §:ssä ja hallintojohtosäännön 56 §:ssä.2 § SoveltamisohjeetTiedekunnat ja erillislaitokset voivat antaa tämän johtosäännön soveltamista koskevia ohjeita,jotka on saatettava opintosuoritusten tutkintolautakunnan tietoon.2 luku Kuulustelukieli3 § Suomen kieli ja ruotsin kieli kuulustelukielenäKirjallisissa ja suullisissa kuulusteluissa opiskelijalla on oikeus käyttää suomen tai ruotsinkieltä, ellei kuulusteltavan aineen laatu edellytä muuta. Kirjallisten kuulustelujen tehtävät onaina annettava opiskelijan ilmoittamalla kielellä, suomeksi tai ruotsiksi. Suullisissakuulusteluissa kuulustelijan tulee käyttää opiskelijan ilmoittamaa kieltä. Jos kuulustelija eiriittävästi hallitse tätä kieltä, hänen tulee huolehtia siitä, että tehtävät kuitenkin esitetäänopiskelijalle hänen valitsemallaan kielellä, suomeksi tai ruotsiksi.Milloin opetuksen tarkoituksenmukainen järjestely sitä edellyttää, voidaan kuulustelukielenäkäyttää muuta kuin suomen tai ruotsin kieltä.4 § Opiskelijan oikeus käyttää vierasta kieltä kuulustelukielenäOpiskelijan oikeudesta saada kuulustelun tehtävät ja vastata muulla kielellä kuin suomeksi tairuotsiksi päättää asianomainen kuulustelija tai laitoksen esimies sen mukaan kuintiedekuntaneuvosto määrää. Opiskelija voi aineen professorin suostumuksella kirjoittaatutkielman muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä. Opiskelijan oikeudesta käyttää vierastakieltä tutkintoon kuuluvassa kirjallisessa kypsyysnäytteessä päättää dekaani, elleitiedekuntaneuvosto toisin määrää.5 § Väitöstilaisuuden kieliVäitöskirja tarkastetaan julkisessa väitöstilaisuudessa, jonka kielestä väitöstilaisuuden kustosmäärää etukäteen, kuultuaan asiassa sekä väittelijää että vastaväittäjää. Väitöstilaisuudenkielenä tulee olla joko suomi tai ruotsi, taikka se kieli, jolla väitöskirja on laadittu.Väitöstilaisuus voidaan pitää muullakin kielellä, jos väittelijä suostuu siihen. Väittelijä javastaväittäjä voivat väitöstilaisuudessa käyttää myös eri kieliä, jos näin sovitaan.117

3 luku Kuulusteltava kirjallisuus6 § Kirjallisuudesta tiedottaminenKuulusteltava kirjallisuus ilmoitetaan kunkin tiedekunnan opinto-oppaassa, tiedekunnanilmoitustaululla tai muutoin julkisesti riittävin tunnistetiedoin, jotta opiskelija löytäätarvitsemansa julkaisut.Kesken lukuvuoden voidaan kuulusteltavaan kirjallisuuteen tehdä vähäisiä muutoksia jalisäyksiä, jos siihen on painavia syitä. Niissä tiedekunnissa, jotka julkaisevat kaksi taiuseampia lukuvuosia kerrallaan voimassa olevia opinto-oppaita, kuulusteltavaankirjallisuuteen saadaan tehdä laajempia muutoksia vain sellaisina vuosina, jolloin uusi opintoopasjulkaistaan.Oheislukemiston luonteinen tai yksittäisen opiskelijan kanssa erikseen sovittava kirjallisuusvoidaan jättää ilmoittamatta tiedekunnan opinto-oppaassa.Ne kirjallisuutta koskevat tiedot, joita ei mainita opinto-oppaassa, on muulla tavoin hyvissäajoin saatettava sekä opiskelijoiden että kirjallisuushankintoja hoitavien yksiköiden tietoon.7 § Loppuunmyydyt teoksetEsittäessään kuulusteltavan kirjallisuuden vahvistettavaksi tiedekuntaneuvostolle laitoksenjohtoryhmän on varmistauduttava siitä, että vaadittavat teokset ovat opiskelijan saatavissa.Loppuunmyytyjä teoksia voi sisältyä vaatimuksiin vain poikkeustapauksissa. Tällöinlaitoksen johtoryhmän on varmistettava teoksen riittävä saatavuus, ja tiedotettavaopiskelijoille miten kyseiset teokset ovat saatavissa käyttöön.8 § Uusien vaatimusten voimaantuloVaadittavaa kirjallisuutta muutettaessa tiedekuntaneuvoston on annettava täsmällisetmääräykset siirtymävaiheesta. Mikäli opiskelija on aloittanut tietyn, useasta kuulustelustakoostuvan kurssi-, opintojakso- tai muun opintokokonaisuuden suorittamisen, hänellä onoikeus suorittaa se loppuun tiedekuntaneuvoston määräämässä ajassa vanhojen vaatimustenmukaisesti.4 luku Kuulustelujen järjestäminen9 § Kuulustelujen järjestäminen ja uusiminenAnnettavasta opetuksesta riippumattomia kuulusteluja on järjestettävä niin usein, etteikuulustelukertojen harvalukuisuus hidasta opiskelua.Kuulusteluun tulee liittyä uusimismahdollisuus, jollei jokin erityinen syy sitä estä.Uusintakuulustelujen ajankohtaa määrättäessä on otettava huomioon toisaalta opiskelijanmahdollisuus valmistautua kuulusteluun ja toisaalta opiskelijan oikeus keskeytymättäharjoittaa opintojaan. Kuulusteluista ja niiden uusinnoista on ilmoitettava opiskelijoillehyvissä ajoin.Jos kuulusteltava on vammainen tai jos hänellä on muu hyväksyttävä terveydellinen este,jonka vuoksi hän ei pysty suorittamaan kuulustelua normaalisti, kuulustelu tuleemahdollisuuksien mukaan järjestää hänen kannaltaan mahdollisimman suotuisalla tavalla.10 § Kuulusteluista tiedottaminenKuulustelun järjestäjän on tiedotettava kuulustelun ajankohdasta ja paikasta hyvissä ajoinennen kuulustelua. Tiedot annettavasta opetuksesta riippumattomien kuulustelujenajankohdista ja paikoista on ilmoitettava koko lukuvuoden osalta asianomaisen tiedekunnanopinto-oppaassa tai muutoin julkisesti.118

Kuulustelun järjestäjän on etukäteen tiedotettava opiskelijoille, millä tavoin kuulusteluunilmoittaudutaan ja millä tavoin ilmoittautuminen voidaan peruuttaa. Opiskelijoille on myöstiedotettava niistä seurauksista, joihin virheellinen tai puutteellinen ilmoittautuminen voijohtaa.11 § Kuulusteluun osallistumisen epääminenKuulusteluun saa osallistua vain läsnäolevaksi ilmoittautunut opiskelija, jolla on kuulustelunedellyttämä opiskeluoikeus.Osallistumiskertoja annettavasta opetuksesta riippumattomiin kuulusteluihin ei saa rajoittaa.Jos opiskelija on hylätty kahdessa edellisessä saman opintosuorituksen kuulustelussa tai joshän on jäänyt niistä pois ilman pätevää syytä, kuulustelija voi kuitenkin määrätä, ettäopiskelija ei saa osallistua uuteen kuulusteluun ennen enintään kuuden viikon pituisenmääräajan kulumista edellisestä kuulustelusta.12 § Kuulustelusalista poistuminen väliaikaisestiYli kaksi tuntia kestävissä kuulusteluissa valvonta on järjestettävä niin, että kuulusteltava voipakottavista syistä olla valvottuna lyhyen aikaa poissa kuulustelusalista.13 § Kuulustelun valvonta ja kuulustelusta poistuminenValvojien on huolehdittava siitä, että kaikki samassa salissa olevat kuulusteltavat saavattehtävät tietoonsa samanaikaisesti. Kuulusteluaika lasketaan alkavaksi siitä hetkestä, jolloinkuulusteltavilla on ollut tilaisuus saada tehtävät tietoonsa.Kuulustelusta saa poistua aikaisintaan kuulustelun järjestäjän ilmoittamana ajankohtana.Poistumisajankohdasta on tiedotettava opiskelijoille etukäteen. Kuulustelun alkamisenjälkeen saapuneelle opiskelijalle on annettava mahdollisuus osallistua kuulusteluun, mikälihän saapuu siihen ennen määrättyä poistumisajankohtaa. Kuulustelun päättymisajankohta onilmoitettava etukäteen.14 § Kuulustelutilaisuuden uusiminenJos kuulustelua ei kuulusteltavasta riippumattomasta syystä voida suorittaa kyseisessätilaisuudessa, on asianomaiselle opiskelijalle viivytyksettä järjestettävä mahdollisuusuusintakuulusteluun.15 § Henkilöllisyyden tarkistaminenKuulusteluun osallistuvan on vaadittaessa todistettava henkilöllisyytensä. Jos opiskelija ei voitodistaa henkilöllisyyttään, kuulustelun valvoja sopii opiskelijan kanssa tavasta, jollahenkilöllisyys myöhemmin todistetaan. Jos henkilöllisyyttä ei tälläkään tavalla osoiteta,kuulustelu voidaan hylätä.16 § Kuulustelutilaisuudessa sallitut apuvälineetOpiskelijalla saa olla kuulustelutilaisuudessa mukanaan vain kirjoitusvälineet. Jos muitavälineitä sallitaan tai edellytetään, on siitä tiedotettava opiskelijoille ja valvojille etukäteen.Opiskelijalla saa olla kuulustelutilaisuudessa mukanaan välttämättömät lääkkeet ja vähäinenmäärä eväitä. Matkapuhelimen ja muun vastaavan viestintälaitteen hallussapitäminenkuulustelutilaisuudessa on kielletty.5 luku Kuulustelun häiritseminen ja kuulusteluvilppi17 § Kuulusteluvilppi119

Jos valvoja havaitsee, että kuulusteltava syyllistyy vilppiin, hän keskeyttää asianomaisenopiskelijan kuulustelun.18 § Kuulustelun häiritseminenJos valvoja havaitsee, että kuulusteltava aiheuttaa häiriötä kuulustelutilaisuudessa, hänen onhuomautettava siitä asianomaiselle sekä tarpeen mukaan ryhdyttävä muihin vaadittaviintoimenpiteisiin häiriön jatkumisen estämiseksi. Jos kuulustelun häiritseminen näistätoimenpiteistä huolimatta jatkuu, valvoja saa keskeyttää häiriötä aiheuttavan opiskelijankuulustelun. Jos kuulustelun häiritseminen on aiheuttanut kohtuutonta häiriötä muillekuulustelussa oleville opiskelijoille, on kuulusteluun varattua aikaa pidennettävä häiriönkestoa vastaavalla ajalla.19 § Kuulusteluvilpistä ja kuulustelun häiritsemisestä epäillyn oikeus selityksen antamiseenOpiskelijalle, jonka epäillään syyllistyneen kuulusteluvilppiin tai kuulustelun häiritsemiseen,on annettava tilaisuus selityksen antamiseen. Kun opiskelijan kuulustelu keskeytetään vilpintai häiritsemisen johdosta, valvoja merkitsee vastauspapereihin keskeytyksen syyn, sekä senkiistääkö tai myöntääkö opiskelija vilpin tai häiritsemisen. Vastauspaperit toimitetaan tämänjälkeen kuulustelijalle tavanomaiseen tapaan.20 § SeuraamuksetVilppiin syyllistyneen opiskelijan kuulustelu hylätään. Ennen kuulustelun hylkäämistäopiskelijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Tapauksesta on ilmoitettava tiedekunnandekaanille.Opiskelija, joka on tyytymätön vilpin perusteella tapahtuneeseen kuulustelun hylkäämiseen,voi saattaa asian kirjallisesti tiedekuntaneuvoston käsiteltäväksi 14 päivän kuluessa siitä, kunhän on saanut päätöksestä tiedon. Tällaisen asian käsittelyssä noudatetaan muutoin soveltuvinosin opintosuoritusten arvostelun oikaisua koskevia määräyksiä.21 § KurinpitomenettelyKun opiskelijan syyllistyminen vilppiin on näytetty toteen, tiedekunnan dekaani voiharkintansa mukaan ilmoittaa kuulusteluvilpin rehtorille yliopistolain 19 §:n jayliopistoasetuksen 20 §:n mukaista kurinpitomenettelyä varten.6 luku Opintosuorituksen arvostelu ja tulosten julkistaminen22 § Opintosuorituksen arvosteluJokaisen opintosuorituksen arvostelijalla tulee olla kyseisen suorituksen vastaanottamiseentarvittava asiantuntemus.Mikäli opiskelija on uusinut opintosuorituksen ja saanut samasta opintosuorituksesta eriarvosanoja tai opintoviikkomääriä, tulee hänen lopulliseksi opintosuorituksekseenopintoviikkomäärältään laajin suoritus tai jos opintoviikkomäärät ovat samoja, arvosanaltaankorkein suoritus, ellei opiskelija muuta halua. Laajuuden ja arvosanan ollessa samoja tuleelopulliseksi opintosuoritukseksi uusin suoritus.Opintosuorituksen arvostelijan esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintomenettelylain(598/82) 10 ja 11 §:ssä säädetään.23 § Kuulustelun arvosteluSaman henkilön tulee arvostella kaikki tiettyyn tehtävään annetut vastaukset, elleimuunlainen menettely ole kuulustelun laatuun nähden perusteltu. Kuulusteluissa, joiden120

arvostelu edellyttää poikkeuksellisen paljon harkintaa, tulee mahdollisuuksien mukaankäyttää vähintään kahta arvostelijaa.24 § Kuulustelun tulosten julkistaminenKuulustelun tulokset on julkistettava hyvissä ajoin ennen seuraavaa saman kuulustelunsuoritustilaisuutta tai siihen ilmoittautumista, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluttuakuulustelusta. Valintakokeiden sekä kesäkuun 1 päivän ja elokuun 31 päivän välisenä aikanajärjestettävien kuulustelujen tulokset voidaan kuitenkin julkistaa kuukautta pidemmän ajankuluttua. Tulokset julkistetaan ainakin asianomaisen laitoksen tai kuulustelun järjestäneenmuun yksikön ilmoitustaululla ja niiden tulee olla nähtävillä vähintään kolme viikkoa.Julkistettavissa tuloksissa ilmoitetaan hyväksyttyjen nimet, hylättyjen määrät sekä harkinnanmukaan hyväksyttyjen arvostelu. Julkistamisen yhteydessä ei saa ilmoittaa opiskelijoidenhenkilötunnuksia.Kuulustelija varmentaa allekirjoituksellaan kuulustelun tuloksen. Jos kuulustelunarvostelijoita on ollut useita, on ilmoitettava kaikkien arvostelijoiden nimet sekä se, minkäkysymyksen vastauksen arvostelusta kukin heistä vastaa.25 § Kuulusteluvastausten tallentaminen ja arvosteluperusteiden julkistaminenViimeistään tulosten julkistamisen yhteydessä on ilmoitettava, missä kuulusteluvastauksetsäilytetään sekä milloin ja missä opiskelija voi yliopistoasetuksen 16 §:n mukaisesti nähdäoman tarkastetun opintosuorituksensa. Opiskelijalla on oikeus omalla kustannuksellaan saadajäljennös vastauksistaan.Kuulustelukohtaiset arvosteluperusteet julkistetaan viimeistään kuulustelun tulostenjulkistamisen yhteydessä. Milloin yksityiskohtaisten arvosteluperusteiden laatiminen jajulkistaminen ei kuulustelun laadun tai osallistujien määrän vuoksi ole tarkoituksenmukaista,on kuulustelun tulosten julkistamisen yhteydessä ilmoitettava, millä tavoin opiskelija voisaada tietoonsa ne ja niiden soveltamisen omalla kohdallaan. Perus-, aine- ja syventävienopintojen loppuarvosanan määräytymismisperusteet on julkistettava aina etukäteen opintooppaassa,ilmoitustaululla tai muulla tarkoituksenmukaisella tavalla.Kuulusteluvastauksia ja niihin liittyviä arvosteluhuomautuksia ei saa julkistaa ilmanasianomaisen opiskelijan lupaa. Kuulusteluvastauksia ei saa ilman opiskelijan lupaa käyttääopetus- ja tutkimustarkoituksiin siten, että opiskelijan tunnistaminen on mahdollista.26 § Tutkielman tarkastaminen ja arvosteluPääaineen syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman tarkastaa kaksi opettajaa, siten kuintiedekuntaneuvosto tarkemmin määrää. Tutkielman hyväksyy ja arvosteleetiedekuntaneuvosto, jollei tiedekuntaneuvosto ole pysyvällä määräyksellä siirtänyt tätätehtävää laitoksen johtoryhmälle.Tiedekuntaneuvosto määrää tarkemmin tutkielman arvostelumenettelystä ja arvosanaasteikosta.Sivuaineen syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman tarkastamisesta ja arvostelusta määräätiedekuntaneuvosto.27 § Lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen ja arvosteluTiedekuntaneuvosto määrää lisensiaatintutkimukselle vähintään kaksi tarkastajaa, joiden tuleeolla tohtorin tutkinnon tai tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet suorittaneita.Lisensiaatintutkimuksen tarkastajien tulee kahden kuukauden kuluessa tehtävän saamisestayhdessä tai erikseen antaa perusteltu kirjallinen arvostelulausunto. Tutkimuksen arvosteleetiedekuntaneuvosto. Tiedekuntaneuvosto antaa pysyväismääräykset tutkimuksen arvostelussa121

käytettävästä arvosana-asteikosta. Ennen tutkimuksen arvostelua tekijälle on varattavatilaisuus vastineen antamiseen tarkastajan lausunnosta.28 § Tutkielman ja lisensiaatintutkimuksen arvostelun raukeaminenOpiskelija voi ennen tiedekuntaneuvostossa tai johtoryhmässä tapahtuvaa arvostelua pyytää,että opintosuorituksen arvostelu keskeytetään. Tällöin arvostelumenettely raukeaa.29 § Väitöskirjan esitarkastaminenTiedekuntaneuvosto määrää väitöskirjalle vähintään kaksi esitarkastajaa, joilla mikälimahdollista tulee olla dosentin pätevyys tai vastaavat tieteelliset ansiot. Väitöskirjan ohjaajavoi toimia esitarkastajana ainoastaan, jos siihen on erityisiä syitä. Väitöskirjan tekijälle onvarattava tilaisuus esittää tiedekuntaneuvostolle huomautuksensa esitarkastajien valinnasta.Esitarkastajien tulee tiedekuntaneuvoston määräämässä ajassa tehtävän saamisesta yhdessä taierikseen antaa perusteltu kirjallinen lausunto, jossa ehdotetaan väittelyluvan myöntämistä taisen epäämistä. Esitarkastajan lausunnon antamisen määräaika ei saa olla ilman erityistä syytäkolmea kuukautta pidempi.Väittelijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajan lausunnosta, ennenkuin tiedekuntaneuvosto päättää väittelyluvasta.Mikäli esitarkastusta ei joko esitarkastajien välisten näkemyserojen tai työssä havaittujenpuutteellisuuksien vuoksi voida määräajassa tai esitarkastajien ja väitöskirjan tekijän välilläsovitun kohtuullisen pituisen lisäajan kuluessa päättää väittelylupaa puoltavaan lausuntoon,esitarkastusmenettely raukeaa, jollei väitöskirjantekijä halua viedä asiaa tiedekuntaneuvostonratkaistavaksi. Tiedekunnan dekaanille on ilmoitettava esitarkastuksen jatkumisesta ylitiedekuntaneuvoston määräämän ajankohdan.Esitarkastusmenettelyn rauettua väittelijä voi pyytää uutta esitarkastusta, kunväitöskirjakäsikirjoitukseen on tehty hylkäävissä esitarkastuslausunnoissa tarkoitettuja taimuita muutoksia ja työnohjaaja tai muu aineen professori puoltaa esitarkastusmenettelynkäynnistämistä.Väittelyluvan saatuaan väittelijän on huolehdittava siitä, että väitöskirja, joko painettuna taimuulla tavalla, tulee julkisesti saataville ennen kirjan julkista tarkastamista. Väitöskirjaa onpidettävä julkisesti saatavissa vähintään kymmenen päivää ennen julkista tarkastusta. Dekaanivoi kirjallisesta hakemuksesta lyhentää tätä aikaa siten, että väitöskirja on saatavilla vähintäänviisi päivää. Konsistori määrää tarkemmin väittelijän velvollisuudesta luovuttaa väitöskirjankappaleita yliopistolle.30 § Väitöskirjan julkinen tarkastaminenTiedekuntaneuvosto määrää väitöstilaisuuteen yhden tai kaksi vastaväittäjää, joilla mikälimahdollista tulee olla dosentin pätevyys tai vastaavat tieteelliset ansiot. Väitöskirjan ohjaajavoi toimia vastaväittäjänä ainoastaan, jos siihen on erityisiä syitä. Väitöskirjan tekijälle onvarattava tilaisuus esittää tiedekuntaneuvostolle huomautuksensa vastaväittäjien valinnasta.Tiedekuntaneuvosto määrää väitöstilaisuuden kustokseksi jonkun tiedekunnan professorinviran haltijoista tai hoitajista.Väitöstilaisuus alkaa väittelijän pitämällä aihetta koskevalla esittelyllä (lectio praecursoria),minkä jälkeen tiedekuntaneuvoston määräämä vastaväittäjä esittää omat huomautuksensaväitöskirjasta. Tämä tarkastus saa kestää enintään neljä tuntia. Sen jälkeen on muidenkinsallittu tehdä muistutuksia väitöskirjaa vastaan. Väitöstilaisuus saa kestää enintään kuusituntia.31 § Väitöskirjan arvostelu122

Vastaväittäjän tulee kuuden viikon kuluessa väitöstilaisuudesta antaa tiedekuntaneuvostolleperusteltu kirjallinen arvostelulausunto väitöskirjasta.Väitöskirjan arvostelee tiedekuntaneuvosto. Tiedekuntaneuvosto antaa pysyväismääräyksetarvostelussa käytettävästä arvosana-asteikosta.Väitöskirjan arvostelussa tulee ottaa huomioon myös väittelijän puolustautuminenväitöstilaisuudessa.Ennen väitöskirjan arvostelua tekijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseenvastaväittäjän lausunnosta.7 luku Opintosuorituksen arvostelun oikaisumenettely32 § Opintosuorituksen arvostelua koskeva oikaisumenettelyOpiskelija, joka on tyytymätön muun opintosuorituksen kuin väitöskirjan tailisensiaatintutkimuksen arvosteluun, voi pyytää siihen oikaisua. Oikaisua on pyydettäväsuullisesti tai kirjallisesti arvostelusta vastaavalta opettajalta tai, milloin tiedekuntaneuvostotai laitoksen johtoryhmä on suorittanut opintosuoritusta koskevan arvostelun, kirjallisestitiedekuntaneuvostolta. Aika, jonka kuluessa oikaisua saa pyytää on 14 päivää siitä päivästä,jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteidensoveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Opintosuorituksen hyväksilukemista koskevaanpäätökseen pyydetään oikaisua samaa menettelyä noudattaen.Oikaisupyyntöön on annettava perusteltu päätös kohtuullisessa ajassa. Opettajan on annettavapäätöksensä kirjallisesti, mikäli opiskelija ilmoittaa, ettei hän tyydy oikaisupyynnön johdostaannettuun päätökseen. Tiedekuntaneuvoston päätös on aina annettava kirjallisena. Opiskelijavoi pyytää oikaisua tähän päätökseen opintosuoritusten tutkintolautakunnalta 14 päivänkuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon.33 § Lisensiaatintutkimuksen ja väitöskirjan arvostelua koskeva oikaisumenettelyOpiskelija, joka on tyytymätön lisensiaatintutkimuksen tai väitöskirjan arvosteluun, voi hakeasiihen oikaisua kirjallisesti opintosuoritusten tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessapäätöksen tiedoksisaannista. Lautakunta voi palauttaa arvostelun tiedekuntaneuvostolleuudelleen käsiteltäväksi.8 luku Opintosuoritusten tutkintolautakunta34 § Opintosuoritusten tutkintolautakunnan kokoonpanoOpintosuoritusten tutkintolautakuntaan kuuluu puheenjohtaja ja kuusi muuta jäsentä, joillakullakin on henkilökohtainen varajäsen. Jäsenten ja heidän varajäsentensä tulee ollayliopistoon kuuluvia henkilöitä. Puheenjohtajan ja hänen varajäsenensä tulee olla virkaannimitetty professori. Muista jäsenistä ja vastaavasti varajäsenistä vähintään yhden tulee ollavirkaan nimitetty professori, vähintään yhden muu opettaja tai tutkija kuin professori javähintään kaksi opiskelijaa. Lautakunnan jäsenistä ja vastaavasti varajäsenistä vähintäänyhden tulee olla oikeustieteen kandidaatti.Opintosuoritusten tutkintolautakunnan käsitellessä väitöskirjan tai lisensiaatintutkimuksenarvostelusta tehtyä oikaisupyyntöä lautakuntaan kuuluu kaksi lisäjäsentä, joilla kummallakinon henkilökohtainen varajäsen. Lisäjäsenellä ja hänen varajäsenellään on oltava vähintäändosentin pätevyys tai vastaavat tieteelliset ansiot.Konsistori nimeää opintosuoritusten tutkintolautakunnan puheenjohtajan ja muut jäsenet,lisäjäsenet sekä varajäsenet kolmen vuoden toimikaudeksi. Konsistori määrää lautakunnansihteerin, jonka tulee olla oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut. Sihteeri toimiiopintosuoritusten tutkintolautakunnan esittelijänä.123

35 § Opintosuoritusten tutkintolautakunnan tehtävätOpintosuoritusten tutkintolautakunnan tehtävänä on1) käsitellä 32-33 §:n nojalla tehdyt oikaisupyynnöt,2) käsitellä opiskelijan esittämä oikaisupyyntö, joka koskee opintosuoritusotteenoikaisua,3) tehdä aloitteita opiskelijoiden oikeusturvan kehittämiseksi,4) antaa lausuntoja opiskelijoiden oikeusturvaa koskevissa kysymyksissä sekä5) käsitellä muita sellaisia opiskelijoiden oikeusturvaan liittyviä kysymyksiä, joidenkäsittely ei yliopistolain, yliopistoasetuksen tai hallintojohtosäännön nojalla oleyliopiston muiden hallintoelinten tehtävä.36 § Opintosuoritusten tutkintolautakunnan päätösvaltaisuus ja päätöksentekoOpintosuoritusten tutkintolautakunta kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajankutsusta tai mikäli vähintään kolmannes lautakunnan jäsenistä niin vaatii. Lautakunta onpäätösvaltainen kun kokouksessa on läsnä puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintäänkolme muuta jäsentä tai varajäsentä. Käsiteltäessä väitöskirjan tai lisensiaatintutkimuksenarvostelusta tehtyä oikaisupyyntöä lautakunta on päätösvaltainen, kun kokouksessa on läsnäpuheenjohtajan lisäksi vähintään neljä jäsentä tai lisäjäsentä tai heidän varajäsentään, joilla onvähintään dosentin pätevyys tai vastaavat ansiot.Opintosuoritusten tutkintolautakunnan on, ennen kuin se ratkaisee 32-33 §:n nojalla tehdynoikaisupyynnön, varattava tilaisuus vastineen antamiseen arvostelun suorittaneelle taihyväksilukemista koskevan päätöksen tehneelle opettajalle tai tiedekuntaneuvostolle. Ennenpäätöksentekoa lautakunta voi hankkia myös muiden asiaa tuntevien henkilöiden lausunnonasiassa, ellei se ole ilmeisen tarpeetonta.Opintosuoritusten tutkintolautakunta tekee päätöksensä esittelystä.37 § Opintosuoritusten tutkintolautakunnan päätöksetOpintosuoritusten tutkintolautakunta antaa päätöksensä kirjallisesti. Päätös on perusteltava.Perusteluissa on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja mihin päättelyyn ratkaisu perustuu.Mikäli opintosuoritusten tutkintolautakunta katsoo opiskelijan tekemän oikaisupyynnönaiheelliseksi, tulee arvostelusta vastaavan opettajan lautakunnan niin vaatiessa arvostellakaikkien kyseiseen kuulusteluun osallistuneiden opiskelijoiden opintosuoritukset uudestaan.38 § MuutoksenhakuYliopistolain 35 §:n 2 momentin mukaan opintosuoritusten tutkintolautakunnanopintosuorituksen arvostelua koskevaan, oikaisumenettelyssä tehtyyn päätökseen ei saa hakeamuutosta valittamalla.9 luku Opintosuoritusten rekisteröinti39 § Merkintä opiskelijarekisteriinOpintosuorituksen arvostelijan on viipymättä toimitettava varmentamansaopintosuoritustiedot rekisteröintiä varten. Opintosuoritus on tallennettava opiskelijarekisteriinvälittömästi tulosten julkistamisen jälkeen, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluessatulosten julkistamisesta, ellei erityisestä syystä muuta johdu.Opintosuorituksen suoritusajankohdaksi merkitään kuulustelun päivämäärä. Osasuorituksiinperustuvan kokonaisuuden suoritusajankohdaksi merkitään viimeisen osasuorituksenpäivämäärä. Ulkomailla suoritetut, hyväksiluetut opinnot merkitään suoritusyliopistonilmaisevalla lisämerkinnällä.124

Opintosuoritustiedot on säilytettävä arvostelun suorittaneen yksikön arkistossa vähintään 10vuotta. Opiskelijarekisteritietojen arkistoinnista määrätään yliopiston arkistosäännössä.40 § Opintosuoritusote ja opintokirjaOpiskelijalla, jolla on oikeus suorittaa tutkinto yliopistossa ja joka on ilmoittautunutläsnäolevaksi, on oikeus saada maksutta yksi virallinen opintosuoritusote lukukaudessa.Tiedekuntaneuvosto voi antaa pysyväismääräykset opiskelijalle annettavasta opintokirjasta taiopintokortista sekä siihen tehtävistä opintosuoritusmerkinnöistä.41 § Opiskelijarekisteritietojen oikaiseminenOpiskelija voi pyytää arvostelun suorittanutta yksikköä oikaisemaan opintosuoritusotteessahavaitsemansa virheen tai puutteen. Oikaisupyyntö tehdään kirjallisesti hallintovirastonmääräämällä tavalla. Oikaisupyyntö on käsiteltävä ilman aiheetonta viivytystä. Oikaisua onhaettava 10 vuoden kuluessa opintosuorituksen arvostelussa.Oikaisupäätöksen tekeminen voidaan antaa tiedekunnan tai laitoksen henkilökuntaankuuluvan tehtäväksi opintosuorituksen arvostelijan varmentaman tuloslistan tai opiskelijanopintokirjassa tai -kortissa olevan merkinnän perusteella, siten kuin tiedekunnassa dekaani tailaitoksessa esimies erikseen määrää.Hallintoviraston opiskelijarekisteriyksikön henkilökuntaan kuuluvalla on oikeus tehdäoikaisupäätös, mikäli päätös voidaan tehdä yksikön arkistossa olevan varmennetuntuloslistan, opiskelijan opintokirjassa tai -kortissa olevan yksikäsitteisen suoritusmerkinnäntai muun luotettavan selvityksen perusteella.Oikaisupäätökseen tyytymätön opiskelija voi pyytää oikaisua opintosuoritustentutkintolautakunnalta.10 luku Erinäisiä säännöksiä42 § Opintosuorituksen ja sen arvostelun julkisuus ja salassapitoOpintosuorituksen ja sen arvostelun julkisuudesta ja salassapidosta on voimassa, mitä laissaon säädetty.43 § Opintosuoritusten hyväksilukeminenHallintojohtosäännön 55 §:n mukaan tiedekuntaneuvosto määrää ne yleiset perusteet, joidenmukaan muussa suomalaisessa tai ulkomaisessa yliopistossa taikka muussa oppilaitoksessasuoritetut opinnot luetaan opiskelijalle hyväksi tutkintoa suoritettaessa.44 § MääritelmäMitä tässä johtosäännössä sanotaan kuulustelusta koskee soveltuvin osin myös muitaopintosuorituksia. Yliopistolailla tarkoitetaan tässä johtosäännössä yliopistosta 27 päivänäkesäkuuta 1997 annettua lakia (645/97) yliopistoasetuksella 6 päivänä helmikuuta 1998annettua asetusta (115/98) ja hallintojohtosäännöllä kanslerin 2 päivänä maaliskuuta 1998vahvistamaa Helsingin yliopiston hallintojohtosääntöä.45 § VoimaantuloTämä johtosääntö tulee voimaan sen vahvistamispäivästä lukien ja sillä kumotaan kanslerin30.4.1992 vahvistama Helsingin yliopiston opintosuoritusten arvostelua ja kuulusteluja sekäoikeusturvalautakuntaa koskeva johtosääntö.Kansleri Risto IhamuotilaKanslerinsihteeri Heikki Pihlajamäki125

18.2 Eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkinnonpysyväismääräysTavoitteetEläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavan koulutusohjelman tavoitteena on antaaopiskelijalle monipuoliset perustiedot niistä tieteenaloista, joihin eläinlääkärintoiminta perustuuvalmiudet itsenäiseen ja kriittiseen sekä tieteellisesti ja eettisesti perusteltuunratkaisujen tekoonvalmiudet monipuoliseen viestintään ja yhteistyöhön valmiudet eläinlääketieteellistenammattitehtävien suorittamiseen ja itsenäiseen eläinlääkärin toimen harjoittamiseenvalmiudet alan kehityksen seuraamiseen ja jatkuvaan oppimiseenvalmiudet tieteelliseen ja ammatilliseen jatkokoulutukseenEläinlääketieteen lisensiaatin tutkinto antaa tiedolliset ja taidolliset valmiudet tulla Suomenlainsäädännön mukaisesti laillistetuksi eläinlääkäriksi ja toimia EU:n säädösten tarkoittamanavirallisena eläinlääkärinä eläinlääketieteen eri osa-alueilla.Tutkintojen laajuus ja rakenneEläinlääketieteen koulutusohjelmaan kuuluvat 1.8.2005 alkaen eläinlääketieteen kandidaatinja eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinnot. Eläinlääketieteen kandidaatin tutkinto onlaajuudeltaan 180 opintopistettä ja siihen johtava koulutus järjestetään siten, että sen voisuorittaa kolmessa vuodessa. Kandidaatin tutkinto koostuu perus- ja aineopinnoista,harjoittelusta ja 6 opintopisteen laajuisesta opinnäytetyöstä. Eläinlääketieteen lisensiaatintutkinto on laajuudeltaan 180 opintopistettä. Se suoritetaan välittömästi kandidaatin tutkinnonjälkeen ja järjestetään siten, että sen voi suorittaa kolmessa vuodessa. Lisensiaatin tutkintokoostuu perus-, aine- ja syventävistä opinnoista sekä harjoittelusta. Lisensiaatin tutkintoonkuuluu 20 tai 25 opintopisteen laajuinen syventävien opintojen tutkielma. Tutkielman laajuuson 25 opintopistettä, jos siihen kuuluu kokeellinen osuus. Opintojaksot voivat olla pakollisia,vaihtoehtoisia tai vapaasti valittaviaOpintojen mitoitusOpintojen mitoituksen peruste on opintopiste, joka vastaa noin 27 tuntia opiskelijan työtä.Opintojaksot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Yhden lukuvuodenopintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1 600 tunnin työpanos vastaa 60opintopistettä.Opetuksen järjestäminenHelsingin yliopistossa lukuvuosi jakautuu neljään periodiin. Syys- ja kevätlukukaudella onperiodien välissä viikon pituinen tauko, jolloin ei järjestetä pakollista opetusta. Neljäs periodion lisäksi kaksi viikkoa yliopiston tavanomaisia periodeja pidempi. Eläinlääketieteellisessätiedekunnassa periodeja sovelletaan lukuun ottamatta ensimmäisen ja viidennen lukuvuodenopetusta.126

Opintosuoritusten arvosteluOpintosuoritukset arvostelee opintojaksosta vastaava opettaja. Opintosuoritukset arvostellaanasteikolla 0-5 (5=erinomainen, 4=kiitettävä, 3=hyvä, 2=tyydyttävä, 1=välttävä, 0=hylätty) taihyväksytty/hylätty. Opintokokonaisuuksista annetaan loppuarvosana 0-5. Arvosteluasteikko0-5 on otettu käyttöön Helsingin yliopistossa 1.8.2005. Arvosanaan 1 vaaditaan noin 60 %kuulustelun kokonaispistemäärästä.Kandidaatin tutkintoon kuuluva opinnäytetyö arvostellaan asteikolla 0-5. Kandidaatintutkielman arvostelee työn ohjaaja. Lisensiaatin tutkintoon kuuluvalle tutkielmalle nimetääntutkimussuunnitelmassa johtaja ja ohjaaja(t). Tutkielmalla tulee olla vähintään kaksi ohjaajaa,joista toinen on vastuullinen ohjaaja. Työn johtaja on tiedekunnan professori tai dosentti.Vastuullinen ohjaaja voi olla myös työn johtaja.Lisensiaatin tutkintoon kuuluva syventävien opintojen tutkielma arvostellaan asteikollaapprobatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magnacum laude approbatur, eximia cum laude approbatur ja laudatur. Tutkielman arvosanastapäättää sen laitoksen johtoryhmä, jonka oppiaineeseen liittyvästä aiheesta tutkielma on tehty.1.1.2010 lähtien tutkielman arvosanasta päättää tiedekuntaneuvosto (edellyttäen, ettäyliopiston hallintojohtosääntö näin määrää).Tutkielman ensimmäisenä tarkastajana toimii pääsääntöisesti vastuullinen ohjaaja. Jos hän onestynyt, niin tutkielman tarkastaa toinen ohjaaja tai johtaja. Tutkielman toisen tarkastajannimeää johtaja opiskelijaa kuultuaan. Vähintään jommankumman tarkastajista tulee ollaväitellyt.Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa ennen 1.8.2005 suoritetuista opintokokonaisuuksistaannetut laatuarvosanat approbatur - laudatur on muutettu asteikolle 0-5. Opiskelija voi pyytääkorjaamaan mahdolliset muunnoksessa tapahtuneet virheet ottamalla yhteyttä tiedekunnankansliaan opintoasiainsuunnittelijaan. Tutkintotodistuksissa käytetään muunnettujaarvosanoja.KieliopinnotKandidaatin tutkintoon sisältyy kieliopintoja, jotka koostuvat äidinkielen viestintäopinnoista,toisen kotimaisen kielen opinnoista ja yhden vieraan kielen opinnoista. Toisen kotimaisenkielen (suomi/ruotsi) opintojakson suorittaminen osoittaa, että opiskelijalla onjulkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1momentin nojalla kaksikielisessä viranomaisessa valtion henkilöstöltä vaadittava toisenkotimaisen kielen taito. Vieraan kielen opintojakson suorittaminen osoittaa, että opiskelijallaon sellainen vieraan kielen taito, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen jakansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Vieraan kielen opinnot opiskelija voi suorittaavaihtoehtoisesti englannin, espanjan, italian, ranskan, saksan tai venäjän kielessäosallistumalla kielikeskuksen järjestämään opetukseen tai kokeeseen.KypsyysnäyteOsoittaakseen suomen tai ruotsin kielitaidon opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, jokaosoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Opiskelijanei tarvitse osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa samalla kielellä suoritettavaa ylempää127

korkeakoulututkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä, jos hän on osoittanutkielitaitonsa alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä.Opinnäytteen aiheen hallintaa mittavaa kypsyyskoe suoritetaan sekä kandidaatin ettälisensiaatin tutkinnossa. Kumpikin kypsyysnäyte kirjoitetaan kyseisen tutkielman aihealueeltatiedekunnan kanslian järjestämässä tenttitilaisuudessa. Aiheen tai vaihtoehtoiset aiheetmäärittelee opiskelijakohtaisesti tutkielman ohjaaja tai johtaja. Kandidaatin tutkielmaankuuluvan kypsyysnäytteen asiasisällön tarkastaa työn ohjaaja ja kieliasun kielentarkastaja.Lisensiaatin tutkielmaan kuuluvan kypsyysnäytteen tarkastaa työn johtaja tai ohjaaja.Suomen ja ruotsin kielen taitoa koskevat määräykset eivät koske opiskelijaa, joka on saanutkoulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä eivätkä opiskelijaa, joka on saanutkoulusivistyksensä ulkomailla. He voivat kirjoittaa kypsyysnäytteen työn johtajan tai ohjaajankanssa sovittavalla muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä. Toisen kotimaisen kielen taitoaosoittavan opintojakson sijasta tällaisen opiskelijan tulee suorittaa vastaavan laajuinen määrämuita suomen tai ruotsin kielen perusopintoja.Opintojen vanheneminen1.8.1996 jälkeen suoritetut opintosuoritukset ja -kokonaisuudet vanhenevat 10 vuodenkuluessa niiden suorittamisesta. Yli 10 vuotta vanhojen suoritusten hyväksymisestä päättääasianomaisen oppiaineen professori. Vanhentunut suoritus tulee suorittaa uudelleen taiosoittaa hallitsevansa tiedot oppiaineen määräämällä tavalla. Opintokokonaisuudensuorituspäivämäärä on viimeiseksi suoritetun opintojakson tai tentin suorituspäivämäärä.Vanhenemissääntö ei koske vanhan asetuksen mukaisesti opiskelevilla yleisopintoihinkuuluvia opiskeluun orientoivia jaksoja, kieliopintoja eikä tilastotieteen ja tieteellisentutkimuksen perusteita. Uuden asetuksen mukaisesti opiskelevilla vanhenemissääntö ei koskekandidaatin tutkinnon perusopintoja (ml. kieliopinnot). Suoritettu eläinlääketieteenkandidaatin tutkinto ei vanhene. Kiistanalaiset tapaukset voidaan tuoda opetuksesta vastaavanvaradekaanin ratkaistaviksi.Opintojen suoritusjärjestysTutkintovaatimusten yhteydessä vahvistetaan opintojen suoritusjärjestys. Opintojaksojensuorittamisen edellytyksenä voi olla esitietovaatimuksia. Eläinlääketieteen kandidaatintutkinto tulee suorittaa neljännen lukuvuoden syyslukukauden loppuun mennessä.Tutkinnonuudistuksen siirtymäkauden aikana voi olla tarpeen hyväksyä uuden rakenteenmukaisesti opiskelemaan siirtyneelle opiskelijalle opintojen suoritusjärjestyksestä poikkeaviaratkaisuja, jottei opiskelijan opintojen etenemiselle muodostu kohtuuttomia esteitä.Poikkeavan opintojen suoritusjärjestyksen hyväksyminen edellyttää, että opiskelijalla onhyväksytty henkilökohtainen opintosuunnitelma.Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS)1.8.2005 voimaan tulleen tutkintorakenteen mukaisesti opiskelevien opintoihin kuuluupakollisena ns. avoin HOPS (eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin portfolio). Uuteentutkintorakenteeseen siirtyvien opiskelijoiden tulee siirtyessään tehdä henkilökohtainenopintosuunnitelma uuteen rakenteeseen kuuluvien opintojen suorittamisesta ja/taikorvaamisesta.128

Etappi - Tutkintojen valmistumisen seuranta- ja tukijärjestelmäEtappi-järjestelmään kuuluvat kaikki 1.8.2005 voimaan tulleen asetuksen mukaisestiopiskelevat perusopiskelijat. Etappi ei koske vanhan asetuksen mukaisesti opiskelevia.Tavoitteena on pyrkiä tukemaan opiskelua ja tutkintojen valmistumista. Etapin avullaseurataan opintojen etenemistä opintopistekertymän perusteella ja opintojen etenemistätuetaan opintosuunnitelman ja ohjauksen keinoin. Hyväksiluetut opinnot otetaan mukaanopintopistekertymään.Etapin tarkistuspisteet ovat 1. etappi kandidaatin tutkinnon 1. lukuvuosi, maaliskuun loppu (30 opintopistettä) 2. etappi kandidaatin tutkinnon 3. lukuvuoden III periodin loppu (120 opintopistettä) 3. etappi kandidaatin tutkinnon aloittamisesta kulunut 3,5 vuotta, 4. lukuvuodensyyslukukauden loppu (tutkinto valmis) 4. etappi lisensiaatin tutkinnon 2. lukuvuoden syyslukukauden loppu (50opintopistettä, 1. lukuvuoden kliiniset opinnot) 5. etappi lisensiaatin tutkinnon aloittamisesta kulunut 3,5 vuotta, 4. lukuvuodensyyslukukauden loppu (tutkinto valmis)Etappi-poimintaan joutunut opiskelija tekee opintosuunnitelman, jonka hyväksyy 1. etapissaterve kotieläin -kokonaisuuden opettaja, 2. etapissa eläinlääketieteellisen mikrobiologian taipatologian opettaja, 3. etapissa opintoasiainpäällikkö, 4. etapissa kliinisen hevos- japieneläinlääketieteen laitoksen opintojen ohjauksesta vastaava opettaja ja 5. etapissaelintarvike- ja ympäristöhygienian laitoksen opintojen ohjauksesta vastaava opettaja taiopintoasiainpäällikkö. Opintosuunnitelman hyväksyjä antaa myös opintojen ohjausta ja voitarvittaessa ohjata opiskelijan tiedekunnan pedagogisen yliopistonlehtorin vastaanotolle.Tällöin opintosuunnitelman hyväksyy pedagoginen yliopistonlehtori. Hyväksyttyopintosuunnitelma on edellytyksenä opiskelijan lukuvuosi-ilmoittautumiselle. Kiistanalaisettapaukset voidaan tuoda opetuksesta vastaavan varadekaanin ratkaistaviksi.Opintojen hyväksilukeminenPakollisten ja vaihtoehtoisten opintojen korvaavuudesta päättää kyseisen opintojaksonvastuuopettaja tai oppiaineen professori. Vaihtoehtoisten aineopintojen korvaamisestakokonaan muualla suoritetuilla opinnoilla päättää opetuksesta vastaava varadekaani.Äidinkielen viestintäopintojen korvaavuuksista päättää opintoasiainpäällikkö. Muidenjuonteina järjestettävien opintojen korvaavuuksista päättää juonteen vastuuopettaja.Kandidaatin tutkintoon opiskelija voi halutessaan sisällyttää myös vapaasti valittaviasuomalaisessa tai ulkomaisessa yliopistossa suoritettuja opintoja vuosittain vahvistettavientutkintovaatimusten mukaisesti.Tutkintotodistus ja eläinlääkäriksi laillistuminenSuoritettuaan tutkintoon vaadittavat opetussuunnitelman mukaiset opinnot opiskelija pyytäätiedekunnan kanslian opintoasioista tutkintotodistuksen. Todistuksen antaa tiedekunnandekaani. Tarkat tiedot kaikista suoritetuista opinnoista arvosanoineen ilmoitetaantutkintotodistuksen liitteenä annettavassa opintosuoritusotteessa. Tutkintotodistuksenyhteydessä annetaan kansainväliseen käyttöön tarkoitettu Diploma Supplement –liite.Todistusten jakotilaisuuksia (publiikki) järjestetään noin kerran kuukaudessa. Kahdesti129

lukuvuodessa järjestetään juhlallinen publiikki, johon kutsutaan myös kaikki aiemminkuluvana lukukautena valmistuneet. Eläinlääkärinammatin harjoittaminen edellyttää, ettätutkinto laillistetaan. Laillistamisen suorittaa Elintarviketurvallisuusvirasto (EVIRA)publiikkien yhteydessä.Tutkinnonuudistuksen siirtymäkausiEläinlääketieteen koulutusalalla on siirrytty 1.8.2005 kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen.Eläinlääketieteen kandidaatin tutkinto suoritetaan ennen eläinlääketieteen lisensiaatintutkintoa. Alempi kandidaatin tutkinto ja ylempi lisensiaatin tutkinto ovat molemmatkolmivuotisia. Vanha tutkintoasetus on voimassa 31.7.2010 asti. Jokaisella ennen 1.8.2005opintonsa aloittaneella perusopiskelijalla on yliopistolain muuttamisesta annetun lain(715/2004) siirtymäsäännösten mukaisesti oikeus jatkaa opintojaan vanhan asetuksen mukaantai siirtyä opiskelemaan uuden järjestelmän mukaan. Uuteen tutkintorakenteeseen siirtyvänopiskelijan tulee toimittaa siirtymistä koskeva sitova ilmoitus tiedekunnan kansliaan. Vanhat,ennen 1.8.2005 suoritetut opintoviikot on muutettu opintopisteiksi yliopiston päättämällälaskennallisella kertoimella 2. Siirtymäkauden ajan opintojaksojen laajuus ilmoitetaan sekäopintoviikkoina että opintopisteinä. Jos opiskelija saa tutkintonsa valmiiksi viimeistään31.7.2010, hän voi halutessaan suorittaa vanhan rakenteen mukaisen 220 opintoviikonlaajuisen eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinnon. Jos vanhan tutkintorakenteen mukaisestiopiskeleva ei saa tutkintoaan valmiiksi ennen 31.7.2010, hänen on suoritettava kandidaatintutkinto. Jokainen 1.8.2005 jälkeen opiskeluoikeuden tiedekuntaan saanut perustutkintoopiskelijasuorittaa opintonsa uuden tutkintorakenteen mukaisesti. Siirtymäkausi päättyy31.7.2010.Tiedekuntaneuvoston päätös 19.1.2006. Kohtaa opintosuoritusten arvostelu muutettutiedekuntaneuvoston kokouksessa 16.11.2006 ja 20.5.2009 sekä Etapin 1. tarkastuspiste -kohtaa 20.5.2009.130

19 OPETTAJATProfessoritAndersson, Magnus, ELT, kotieläinten lisääntymistiede, kliinisen tuotantoeläinlääketieteenosasto, Paroninkuja 20, 04920 Saarentaus, puh. (09) 191 40231, 040-5142964,magnus.andersson@helsinki.fiBjörkroth, Johanna, ELT, elintarvikehygienia, elintarvikehygienian ja ympäristöterveydenosasto, puh. (09) 191 57112, (09) 191 21744, johanna.bjorkroth@helsinki.fiFredriksson-Ahomaa, ELT, elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, puh. (09)191 57140, maria.fredriksson-ahomaa@helsinki.fiHeinonen, Mari, ELT, sikojen sairaudet ja terveydenhoito, kliinisentuotantoeläinlääketieteen osasto, Paroninkuja 20, 04920 Saarentaus, puh. (09) 191 40219,0400-687915, mari.heinonen@helsinki.fiHänninen, Marja-Liisa, ELT, eläinlääketieteellinen ympäristöhygienia, elintarvikehygienianja ympäristöterveyden osasto, puh. (09) 191 57113, marja-liisa.hanninen@helsinki.fiIivanainen, Antti, ELT, eläinlääketieteellinen anatomia, eläinlääketieteellisten biotieteidenosasto, puh. (09) 191 57034, antti.iivanainen@helsinki.fiKaikkonen, Matti, ELT, eläinlääketieteellinen fysiologia (mvs.), eläinlääketieteellistenbiotieteiden osasto, puh. (09) 191 57041, matti.kaikkonen@helsinki.fiKatila, Terttu, ELT, MSc. (Illinois), Dip ECVR, kotieläinten lisääntymistiede, kliinisentuotantoeläinlääketieteen osasto, Paroninkuja 20, 04920 Saarentaus, puh. (09) 191 40532,040-5142956, terttu.katila@helsinki.fiKorkeala, Hannu, ELT, VTM, elintarvikehygienia, elintarvikehygienian jaympäristöterveyden osasto, puh. (09) 191 57100, hannu.korkeala@helsinki.fiKukkonen, Jyrki, FT, eläinlääketieteellinen solu- ja molekyylibiologia,eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto, puh. (09) 191 57024, jyrki.kukkonen@helsinki.fiLaitinen-Vapaavuori, Outi, ELT, Dip ECVS, pieneläinkirurgia, kliinisen hevos- japieneläinlääketieteen osasto, puh. (09) 191 57287, outi.vapaavuori@helsinki.fiLindström, Miia, ELT, maidon teollinen hygienia, elintarvikehygienian jaympäristöterveyden osasto, puh. (09) 191 57107, miia.lindstrom@helsinki.fiLohi, Hannes, FT, eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto, puh. (09) 191 57025,hannes.lohi@helsinki.fiPalva, Airi, MMT, eläinlääketieteellinen mikrobiologia, eläinlääketieteellisten biotieteidenosasto, puh. (09) 191 57058, airi.palva@helsinki.fi131

Peltoniemi, Olli, ELT, kotieläinten lisääntymistiede, kliinisen tuotantoeläinlääketieteenosasto, Paroninkuja 20, 04920 Saarentaus, puh. (09) 191 40233, 040-5381621,olli.peltoniemi@helsinki.fiPohjanvirta, Raimo, ELT, toksikologia, elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto,puh. (09) 191 57147, raimo.pohjanvirta@helsinki.fiPyörälä, Satu, ELT, maitohygienia, kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, Paroninkuja20, 04920 Saarentaus, puh. (09) 191 40533, 050-4150189, satu.pyorala@helsinki.fiSihvonen, Liisa, eläintautivirologia, eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto, puh. 050-5539226, liisa.sihvonen@helsinki.fiSnellman, Marjatta, Dr.med.vet., (Hannover), ELT, Dip ECVDI, diagnostinenkuvantaminen, kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto, puh. (09) 191 57363, 050-3102686, marjatta.snellman@helsinki.fiSoveri, Timo, ELT, sisätautioppi, kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, Paroninkuja 20,04920 Saarentaus, puh. (09) 191 40539, 050-4150195, timo.soveri@helsinki.fiSpillmann, Thomas, PD Dr.Med.Vet., eläinlääketieteellinen sisätautioppi, kliinisen hevos- japieneläinlääketieteen osasto, puh. (09) 191 57353, thomas.spillmann@helsinki.fiSukura, Antti, ELT, Dip ECVP, patologia, eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto, puh.(09) 191 57150, (09) 191 57185, 050-4358741, antti.sukura@helsinki.fiTaponen, Suvi, ELT, maitohygienia (mvs.), kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto,Koetilantie 7, 00790 Helsinki, puh. (09) 191 57311, 050-4151242, suvi.taponen@helsinki.fiTulamo, Riitta-Mari, ELT, MSc. (Ohio), Dip ECVS., kirurgia, kliinisen hevos- japieneläinlääketieteen osasto, puh. (09) 191 57288, riitta.tulamo@helsinki.fiVainio-Kivinen, Outi, ELT, Dip ECVPT, eläinlääketieteellinen farmakologia, kliinisenhevos- ja pieneläinlääketieteen osasto, Koetilantie 7, 00790 Helsinki, puh. (09) 191 57316,outi.vainio@helsinki.fiValros, Anna, FT, kotieläinten hyvinvointitiede, kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto,Koetilantie 7, 00790 Helsinki, puh (09) 191 57400, 050-4151242, anna.valros@helsinki.fiVapalahti, Olli, LT, zoonoosivirologia, eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto, puh. (09)191 57050, (09) 191 26604, 040-8384015, olli.vapalahti@helsinki.fiVos de, Willem, molekyylimikrobiologia, eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto, puh.(09) 191 57071, willem.vos@helsinki.fiDosentitAli-Vehmas, Terhi, FT, soveltava bakteriologia132

Gröhn, Yrjö, ELT, MSc. (Davis), MPVM (Davis), epidemiologiaHapponen, Irmeli, ELT, pieneläinten sisätautioppiHielm, Sebastian, ELT, elintarvikehygienia, maa- ja metsätalousministeriö,elintarviketurvallisuusyksikkö, puh. (09) 160 53126Hirn, Jorma, ELT, elintarvikehygieniaHonkanen-Buzalski, Tuula, ELT, sisätautioppi, tuula.honkanen-buzalski@evira.fiHuovilainen, Anita, FT, virologiaJuokslahti, Tapio, ELT, turkiseläintaudit. puh. (09) 297 481Järveläinen, Harri, ELT, toksikologiaKaartinen, Liisa, ELT, eläinlääketieteellinen farmakologiaKipar, Anja, PD, Dr. med vet, eläinlääketieteellinen patologiaKommonen, Bertel, ELT, eläinlääketieteellinen kirurgia, ks. yliassistentitKorpela, Heikki, LT, ELL, elintarvikehygienia, puolustusvoimatLindberg, Lars-Axel, ELT, eläinlääketieteellinen anatomiaMaijala, Riitta, ELT, Dipl. ECVPH, tarttuvien tautien erikoiseläinlääkäri,elintarvikehygienia, European Food Safety Authority, Parma, ItalyMattila-Sandholm, Tiina, ELT, elintarvikehygienia, tiina.mattila-sandholm@valio.fiMaunula, Leena, FT, elintarvike- ja ympäristövirologia, leena.maunula@helsinki.fiMäkinen, Auli, kotieläinten perinnöllisyystiedeNevalainen, Timo, ELT, koe-eläintiedeNikander, Sven, patologinen anatomiaNiskanen, Aimo, ELT, elintarvikemikrobiologia ja –toksikologia, AniBiotechOksanen, Antti, ELT, eläinlääketieteellinen parasitologiaPösö, Reeta, FT, eläinlääketieteellinen fysiologiaRaaska Laura, FT, Suomen AkatemiaRaekallio Marja, ELT, eläinlääketieteellinen anestesiologia, ks. yliopistonlehtorit133

Rajala-Schultz, Päivi, PhD, eläinlääketieteellinen epidemiologiaRapala, Jarkko Tapio, MMT, ympäristömikrobiologiaRinkinen, Minna, ELT, pienläinsairaudetRizzo, Aldo, FaT, analyyttinen elintarviketoksikologiaRuohoniemi, Mirja, ELT, CertVR, Dip ECVDI, diagnostinen eläinradiologia, ks.yliopistonlehtoritRäihä, Jan, ELT, kirurgia, Espoon Eläinsairaala, Finnoontie 31, 02280 Espoo, puh. (09)8881 911Saijonmaa-Koulumies, Leena, PhD, dermatologiaSankari, Satu, ELT, eläinlääketieteellinen kliininen kemia, ks. kliiniset opettajatSoback, Stefan, ELT, eläinlääketieteellinen farmakologiaTrees, Eija, ELT, elintarvikehygienia, Centers for Disease Control and Prevention CDC,Atlanta, USA, puh. +1-404-639-3672, fax. +1-404-639-0567, eih9@cdc.govYliopistonlehtoritAtroshi, Faik, kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto, puh. (09) 191 57314Heikinheimo, Annamari, ELT, elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, puh. (09)191 57106, annamari.heikinheimo@helsinki.fiHellström, Sanna, ELL, elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, puh (09) 19157134, sanna.hellstrom@helsinki.fiJunnikkala, Sami, FT, eläinlääketieteellinen immunologia, eläinlääketieteellistenbiotieteiden osasto, puh. (09) 191 57063, sami.junnikkala@helsinki.fiKeto-Timonen, Riikka, ELT, elintarvikehygienia, elintarvikehygienian jaympäristöterveyden osasto, puh (09) 191 57145, riikka.keto-timonen@helsinki.fiKnuuttila, Anna, ELL, eläinlääketieteellinen patologia, eläinlääketieteellisten biotieteidenosasto, puh. (09) 191 57184, anna.knuuttila@helsinki.fiKoort, Joanna, ELT, mikrobiologia, eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto, puh. (09) 19157059, joanna.koort@helsinki.fiLaakkonen, Juha, FT, eläinlääketieteellinen anatomia, eläinlääketieteellisten biotieteidenosasto, puh. (09) 191 57040, juha.laakkonen@helsinki.fi134

Lahti, Päivi, ELL, elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, puh. (09) 191 57136,paivi.lahti@helsinki.fiLindén Jere, ELL, elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, puh. (09) 191 57177,jere.linden@helsinki.fiMattila, Mirjami, ELL, elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, puh. (09) 19157137, mirjami.mattila@helsinki.fiMaunula, Leena, FT, elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, puh. (09) 19157143, 040-8384007, leena.maunula@helsinki.fiNevas, Mari, ELT, ympäristöterveydenhuollon valvonta, elintarvikehygienian jaympäristöterveyden osasto, puh. (09) 191 57144, mari.nevas@helsinki.fiNiku, Mikael, FT, eläinlääketieteellisten biotieteiden osastoNäreaho, Anu, ELT, eläinlääketieteellinen parasitologia, eläinlääketieteellisten biotieteidenosasto, puh. (09) 191 57058, anu.nareaho@helsinki.fiRaekallio, Marja, ELT, farmakologia ja toksikologia, kliinisen hevos- japieneläinlääketieteen osasto, puh. (09) 191 57315, marja.raekallio@helsinki.fiRuohoniemi, Mirja, ELT, CertVR, Dip ECVDI, diagnostinen eläinradiologia, pedogoginenyliopistonlehtori, tiedekunnan kanslia, puh. (09) 191 57164, mirja.ruohoniemi@helsinki.fiSalminen, Marjo, FT, eläinlääketieteellinen biokemia, eläinlääketieteellisten biotieteidenosasto, puh. (09) 191 57028, marjo.salminen@helsinki.fiVirtala, Anna-Maija, ELL, MSc, PhD (eläinlääketiede), Dipl. ECVPH, tarttuvien tautienerikoiseläinlääkäri, infektioepidemiologia, eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto, puh.(09) 191 57065, anna-maija.virtala@helsinki.fiÅvall-Jääskeläinen, Silja, FT, eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto, puh. (09) 19157068, silja.avall-jaaskelainen@helsinki.fiKliiniset opettajatHakkarainen, Kristiina, ELL, erikoiseläinlääkäri, nautaterveydenhuolto, kliinisentuotantoeläinlääketieteen osasto, Paroninkuja 20, 04920 Saarentaus, puh. (09) 191 40216,0400-616642, kristiina.hakkarainen@helsinki.fiHewetson, Michael, hevosten kirurgia, kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto,puh. (09) 191 57411Hovinen, Mari, ELT, kotieläinten hyvinvointi, kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto,Koetilantie 7, 00790 Helsinki, puh. (09) 191 57426, 050-4156661, mari.hovinen@helsinki.fiHänninen, Laura, ELT, kotieläinten hyvinvointi, kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto,135

Koetilantie 7, 00790 Helsinki, puh. (09) 191 57312, laura.hanninen@helsinki.fiKeränen, Pauli, ELL, erikoiseläinlääkäri, kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto,puh. (09) 191 57290, pauli.keranen@helsinki.fiKilpinen, Susanne, kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto, puh. (09) 191 57360,susanne.kilpinen@helsinki.fiKuusela, Erja, ELT, eläinten anestesiologia ja tehohoito, kliinisen hevos- japieneläinlääketieteen osasto, puh. (09) 191 57292, erja.kuusela@helsinki.fiLappalainen, Anu, ELT, diagnostinen kuvantaminen, kliinisen hevos- japieneläinlääketieteen osasto, puh. (09) 191 57297, anu.k.lappalainen@helsinki.fiLeinonen, Merja, ELL, erikoiseläinlääkäri, diagnostinen kuvantaminen, kliinisen hevos- japieneläinlääketieteen osasto, puh. (09) 191 57362, merja.leinonen@helsinki.fiMelamies, Marika, ELL, kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto, puh. (09) 19157341, marika.melamies@helsinki.fiMorelius, Mikael, erikoiseläinlääkäri, kirurgia, kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteenosasto, puh. (09) 191 57476, mikael.morelius@helsinki.fiPääkkönen, Tarja, ELL, neurologia ja neurokirurgia, kliinisen hevos- japieneläinlääketieteen osasto, puh. (09) 191 57361, tarja.jokinen@helsinki.fiRajamäki, Minna, ELT, erikoiseläinlääkäri, pieneläinten sisätautioppi, kliinisen hevos- japieneläinlääketieteen osasto, puh. (09) 191 57342, minna.m.rajamaki@helsinki.fiRantala, Merja, ELT, kliininen mikrobiologia, kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteenosasto, (09) 191 57415, merja.rantala@helsinki.fiRautala, Helena, ELT, märehtijöiden sairaudet, kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto,Paroninkuja 20, 04920 Saarentaus, puh. (09) 191 40538, 050-4150194,helena.rautala@helsinki.fiRusanen, Elina, ELL, oftalmologia, kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto, puh.(09) 191 57295, elina.rusanen@helsinki.fiSankari, Satu, ELT, keskuslaboratorio, eläinlääketieteellinen kliininen kemia, kliinisenhevos- ja pieneläinlääketieteen osasto, puh. (09) 191 57379, satu.sankari@helsinki.fiSimojoki, Heli, ELL, erikoiseläinlääkäri, märehtijöiden sisätaudit, kirurgia ja terveydenhoito,kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, Paroninkuja 20, 04920 Saarentaus, puh. (09) 19140224, 0400-721987, heli.simojoki@helsinki.fiSyrjä Pernilla, TÄ, Hannover, eläinlääkäri, patologia, eläinlääketieteellisten biotieteidenosasto, puh. (09) 191 57186, pernilla.syrja@helsinki.fi136

Taponen, Juhani, ELT, nautojen lisääntymistiede, kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto,Leissantie 41, 04920 Saarentaus, puh. (09) 191 40229, 040-5142953,juhani.taponen@helsinki.fiWaselau, Martin, eläinlääketieteellinen sisätautioppi, kliinisen hevos- japieneläinlääketieteen osasto, puh. (09) 191 57410, martin.waselau@helsinki.fiWiberg, Maria, ELT, eläinlääketieteellinen sisätautioppi, kliinisen hevos- japieneläinlääketieteen osasto, puh. (09) 191 57359, maria.wiberg@helsinki.fiYliopisto-opettajatHellström, Sanna, ELL, elintarvikehygienia, elintarvikehygienian ja ympäristöterveydenosasto, (09) 191 57134, sanna.hellstrom@helsinki.fiKantala, Tuija, ELL, elintarvikehygienia, elintarvikehygienian ja ympäristöterveydenosasto, (09) 191 57169, tuija.kantala@helsinki.fiKarkamo, Veera, ELL, eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto,veera.karkamo@helsinki.fiKivalo, Matti, ELT, eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto, puh. (09) 191 57032,matti.kivalo@helsinki.fiLasonen, Riikka, ELL, kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, Paroninkuja 20, 04920Saarentaus, puh. (09) 191 40544, 050-4150200Laukkanen, Riikka, ELL, elintarvikehygienia, elintarvikehygienian ja ympäristöterveydenosasto, puh. (09) 191 57135, riikka.laukkanen@helsinki.fiLindholm, Agneta, eläinlääketieteellinen mikrobiologia ja epidemiologia,eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto, puh. (09) 191 57070Mustonen, Eeva, ELL, erikoiseläinlääkäri, kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto,Leissantie 41, 04920 Saarentaus, puh. (09) 191 40228, 040-5142948,eeva.a.mustonen@helsinki.fiVihavainen, Elina, ELL, elintarvikehygienia, elintarvikehygienian ja ympäristöterveydenosasto, puh. (09) 191 57118, elina.vihavainen@helsinki.fiVäisänen, Misse, ELT, kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto,misse.vaisanen@helsinki.fiYliassistentitKommonen, Bertel, ELT, kirurgia, kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto, puh. (09)191 57289137

AssistentitAiras, Niina, ELL, eläinlääketieteellinen patologia, eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto,puh. (09) 191 57188, niina.airas@helsinki.fiEkman, Anna, FM, eläinlääketieteellinen anatomia, eläinlääketieteellisten biotieteidenosasto, puh. (09) 191 57026, anna.ekman@helsinki.fiKareskoski, Maria, ELL, kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, Paroninkuja 20, 04920Saarentaus, puh. (09) 191 40535, 050-4150191, maria.kareskoski@helsinki.fiKoho, Ninna, FM, eläinlääketieteellinen fysiologia, eläinlääketieteellisten biotieteidenosasto, puh. (09) 191 57047, ninna.koho@helsinki.fiLähteinen, Tanja, ELL, eläinlääketieteellinen mikrobiologia ja epidemiologia,eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto, puh. (09) 191 57064, tanja.lahteinen@helsinki.fiSalomäki, Tiina, FM, eläinlääketieteellinen anatomia, eläinlääketieteellisten biotieteidenosasto, puh. (09) 191 57027, tiina.salomaki@helsinki.fiTurunen, Pauli, FM, eläinlääketieteellinen biokemia, eläinlääketieteellisten biotieteidenosasto, puh. (09) 191 57036 pauli.m.turunen@helsinki.fi138

Healthy Pets,Happy People

APTUS-TUOTTEETLEMMIKKISI HYVINVOINTIINTutkitusta ja laadukkaasta Aptus-tuoteperheestä löydät lemmikkisihyvinvointiin sopivat tuotteet.Lue lisää lemmikkisi hyvinvoinnista www.aptuspet.com. Aptus-tuotteet löydätapteekeista, eläinlääkäreiltä ja hyvin varustelluista lemmikkieläinliikkeistä.APTUS YLEISKUNTO:Calphosum D, Multicat, Multidog, Multidog Vita,Multipuppy, Puppyboosteri, Glyco-Flex Mini,Glyco-Flex Maxi Biorion, Eforion Forte, Eforion öljy, HelläpesuAPTUS RUOANSULATUS:Attapectin, Nutrisal,Tehobakt PetAPTUS SUUHYGIENIA:Bucacat geeli, Bucadog geeli japurupalatOrion Pharma Eläinlääkkeet, PL 425, 20101 Turku, puh. 010 4261, faksi 010 426 77716.2.2010

Yliopistopaino onopiskelijan palvelutalok o p i oKORTTITervetuloa kampuspainoonkeskustaan, Viikkiin tai MeilahteenSuuret ja pienet määrät opiskelijahintaan:www.yliopistopaino.fiPuh. (09) 7010 230www.yliopistopaino.fiPuh. (09) 7010 230k o p i oKORTTI• gradut• opiskelijalehdet• kutsut ja kortit• albumit ja kalenterit• julisteet ja esitteet• kansitukset• opintomonisteetKäytä korttia —tulosta ja kopioi helposti!Asiakaspalvelu(09) 701 0230PL 26,00014Helsingin yliopistoMonitoimilaitteet ja verkkotulostimetkoko yliopiston alueella käytössäsi.info@yliopistopaino.fiwww.yliopistopaino.fi

WWW.HELSINKI.FIISSN 1234-5678YliopistopainoHelsinki 2010HELSINGIN YLIOPISTOHELSINGFORS UNIVERSITETUNIVERSITY OF HELSINKIELÄINLÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA