27.11.2012 Views

Muuttumisen kipeä armo - Ystävyyden Majatalo

Muuttumisen kipeä armo - Ystävyyden Majatalo

Muuttumisen kipeä armo - Ystävyyden Majatalo

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

Minusta näyttää siltä, että meidät on kutsuttu:<br />

- elämään jatkuvassa ja kasvavassa ristiriidassa tämän maailman kanssa.<br />

- elämään jatkuvassa ja kasvavassa sovinnossa tämän maailman kanssa.<br />

Tuntuuko mahdottomalta?<br />

Jos seuraamme Jeesuksen kutsua totuudellisuuteen ja pyhyyteen, joudumme tietenkin<br />

ristiriitaan jokaisen systeemin kanssa, joka ylläpitää valheellisuutta ja polkee väkivallallaan<br />

elämää.<br />

Toisaalta, sama kutsu haastaa meitä kohtaamaan <strong>armo</strong>llisella rakkaudella kaiken sen, jonka<br />

kanssa olemme ristiriidassa – sekä itsessämme että ympäristössämme. Se on kutsu<br />

syvenevään sovintoon itsen, toisen ja luonnon kanssa.<br />

Jos otamme vain ensimmäisen kutsun vastaan, meistä tulee vihaisia kapinallisia, uhmakkaita<br />

kakaroita ja rakkaudettomia oikeassaolijoita - itseämme ja muita kohtaan.<br />

Jos otamme vain toisen kutsun vastaan, <strong>armo</strong>llisuutemme vesittyy tyhjäpäiseksi kaiken<br />

hyväksynnäksi. Armoahan tarvitaan vain sen kohtaamiseen itsessä ja toisessa, mitä ei voi<br />

hyväksyä.<br />

Jos sitävastoin vastaamme molempiin kutsuihin, astumme jatkuvaan muutos- ja<br />

uudistumisprosessiin.<br />

Mukautuminen on ristiriitojen kiertämistä ja kieltämistä, välttämistä ja peittämistä. Se ei ole<br />

sovintoa, vaan epärehellistä sovinnaisuutta.<br />

Ristiriidoissa elämiseen tarvitaan selkärankaa, sovinnossa elämiseen sydäntä. Se on totuuden<br />

noudattamista rakkaudessa.11 Mukautuja ei tarvitse selkärankaa, ja sydäntä hän tarvitsee vain<br />

pelkäämistä varten.<br />

On kakaramaista olla periaatteellisesti kapinassa kaikkea vanhaa vastaan, ikäänkuin joku<br />

uskomus tai käytäntö, olisi väärä tai tyhmä, vain siksi, että meidän vanhempammekin<br />

uskoivat siihen. Ihmisen tie ei alkanut meidän syntymästämme. On suostuttava<br />

kunnioittamaan myös aikaisemmin opittua. Pelkästään perinteen ja historian kieltämiseen<br />

perustuva muutoshakuisuus on tyhjäpäistä yltiöindividualismia. Varsinkin hengellisessä<br />

etsinnässä on suostuttava sekä kunnioittamaan perinnettä että olemaan sen kanssa ristiriidassa.<br />

Vuosituhansien Jumalan ilmoitusta historiassa ei voi vain ohittaa.<br />

Tulevaisuus ilman historiaa on tyhjää ja pelkkä menneisyys ilman tulevaisuutta on toivoton.<br />

Menneisyys on nähtävä oppimisprosessina, joka valmistaa meitä tulevaisuutta varten.<br />

Menneisyys on tulevaisuutta varten tavalla, jota tulevaisuus ei koskaan voi olla menneisyyttä<br />

varten.<br />

Jos aika on Jumalan luoma, uskollisuus hänelle merkitsee sitä, että olemme uskollisia<br />

menneelle menneenä, nykyhetkelle nykyhetkenä ja tulevaisuudelle tulevaisuutena.<br />

Roolipaineet<br />

”Sinä siis astut rooliin, jonkinlaiseen itsesi abstraktioon, joka alun alkaen sälytetään sinulle<br />

pääasiassa ulkoapäin... Tärkein seikka on aika - aikaa ei riitä mihinkään muuhun kuin<br />

rooliin, vaikka haluaisitkin vaalia henkilökohtaisen elämäsi perusasioita... tiukka ohjelma<br />

vaikeuttaa myös kaikkea pohdintaa, syventymistä, kaikkea todella henkilökohtaista elämään<br />

11 Ef.4:15.<br />

9

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!