Muuttumisen kipeä armo - Ystävyyden Majatalo
Muuttumisen kipeä armo - Ystävyyden Majatalo
Muuttumisen kipeä armo - Ystävyyden Majatalo
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Tunnen ihmisiä, joiden lähimmäisenrakkautta on todella vaikea mennä turhentamaan. Se<br />
näyttää rakkaudelta ja tuntuu rakkaudelta. Silti he eivät kunnioita itseään, eivätkä tunne<br />
rakkautta itseään kohtaa.<br />
Toisten vaikeus rakastaa itseään johtuu siitä, että he elävät tietoisesti niin itsekästä elämää,<br />
etteivät kehtaa katsoa itseään edes peilistä. Ehkä heidän olisi sittenkin aloitettava<br />
keskittymällä lähimmäiseen?<br />
Kolmannet rakastavat kyllä itseään ja tulevat erittäin hyvin toimeen itsensä kanssa, mutta<br />
eivät pahemmin välitä lähimmäisensä hyvinvoinnista.<br />
Kumpi siis tulee ensin, minän rakkaus minään vai sinään? Tämä muna-kana-kysymys on<br />
minusta turha. Vain yhdestä asiasta olen vakuuttunut: kaikki rakkaus on Jumalan rakkautta.<br />
Jos meiltä sitä puuttuu johonkin suuntaan, se on vain tunnustettava ja pyydettävä sitä lisää.<br />
Luottavaisuus jää luottavan elämänlajaksi, silloinkin kun joku ei osoittaudukaan luottamuksen<br />
arvoiseksi. Petetty tulee kaksinkertaisti huijatuksi vasta sitten kun hän vetää sen<br />
johtopäätöksen, ettei kannata luottaa kehenkään.<br />
Jos jollekin antaa rakkautensa ja luottamuksensa, hänelle antaa kalleimpansa. Mitään<br />
suurempaa annettavaa kenelläkään ei voi olla. Juuri siksi sen torjuminen tai pettäminen tuntuu<br />
syvimmän minuuden hylkäämiseltä ja kavaltamiselta. Hyvän kohtelun ja kohteliaan<br />
käytöksen torjuminen, ei riipaise läheskään niin syvältä, kuin luottavaisen ja rakkaudellisen<br />
kohtaamisvalmiutemme torjuminen. Se on selän kääntö sille, mikä minussa on kaikkein<br />
kauneinta ja aidointa. Mikään ei voisi olla perusteellisempaa minuuden hylkäämistä.<br />
Näistä riskeistä johtuen, en usko, että rakkauden kääntöpuoli on viha niin kuin usein<br />
väitetään. Rakkauden kääntöpuoli on pelko. Uskallanko pitää kiinni siitä, mikä minussa on<br />
arvokkainta silloinkin, kun sille ei löydy vastaanottoa?<br />
Mikä tahansa kokemus tai oivallus, joka viettelee meidät tinkimään rakkaudesta ja<br />
luottamuksesta, on huijannut meiltä elämän rikkaimman sisällön. Väärinkäytettykin rakkaus<br />
on parempi kuin ei mikään rakkaus. Petettykin luottavaisuus, on enemmän, kuin luottamuksen<br />
puute. Ei rakkaus voi tässä maailmassa ottaa montakaan askelta, tulematta väärin käytetyksi<br />
tai torjutuksi. Se on vain realiteetti, jonka keskellä rakkauden ja luottavaisuuden täytyy elää.<br />
Suurimman palkinnon se antaa sille, jonka sydämessä se saa jäädä elämään.<br />
Rakkaus ja luottavaisuus on pysymistä jatkuvan muutoksen virrassa. Niistä vetäytyminen, on<br />
rannalla ryömimistä ja paikalleen pysähtymistä.<br />
Vastaaminen<br />
”Kristillisessä uskossa on kysymys todellisista tapahtumista, siitä että sisäinen minä, ihmisen<br />
sydän, on tekemisissä olemassaolon sydämen kanssa, kuulee itseään kutsuttavan ja vastaa<br />
kutsuun sanomalla ”Sinä.””129 Terho Pursiainen.<br />
”Tapoin kaiken. Tein väkivaltaa sille kimmeltävälle hetkelle, jona tajusin mihin <strong>armo</strong>on olin<br />
syntynyt, etuoikeuteen olla nainen... Elämä halusi antaa minulle uuden mahdollisuuden. Minä<br />
en tarttunut siihen.”130 Yrsa Stenius<br />
Sinun vastuusi uuden totuuden edessä, on oikeastaan sinun vastauksessasi sille. Miten vastaat<br />
uudelle totuudelle? Mitä teet sen kanssa?<br />
Jotain uutta on hedelmöittynyt sydämesi kohtuun. Siunaatko sen jo idussaan, vai teetkö<br />
henkisen ja hengellisen abortin? Molemmat ovat mahdollisia. Henki ei ole UFOon sieppaava<br />
129 Pursiainen. s.109.<br />
130 Stenius s.178, 179.<br />
80
Change language