Muuttumisen kipeä armo - Ystävyyden Majatalo
Muuttumisen kipeä armo - Ystävyyden Majatalo
Muuttumisen kipeä armo - Ystävyyden Majatalo
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Tietenkin kokonaisvaltainen antautuminen Jumalalle ja henkilökohtaiseen kutsumukseen<br />
vastaaminen voi kasvaa sellaiseksi intohimoksi ja sisäiseksi pakoksi, jonka kuvaamiseen voi<br />
käyttää vain orjuuden kieltä. Paavali käyttää sellaista kertoessaan korintolaisille oman<br />
kutsumuksensa väkevyydestä:<br />
”Voi minua, ellen evankeliumia julista.124<br />
Hän piti itseään Kristuksen orjana. Hänen koko minuutensa oli jo niin sitoutunut<br />
valitsemaansa tiehen, ettei voinut itselleen väkivaltaa tekemättä luopua siitä. Tämä on<br />
siunattua pakkoa, tietoisesti ja vapaaehtoisesti valittua orjuutta (Paavali ei sen väkevämpää<br />
sanaa sen aikaisesta sanastosta löytänyt). Siinä ei ole mitään marisevaa kohtaloon alistumista<br />
tai valittavaa ja ilotonta tottelemista. Se on palavan sydämen vastaus Hänelle, joka on<br />
vapauttanut minut minuksi ja antanut minulle mahdollisuuden palvella korkeinta hyvää.<br />
Orjuuteen tottuneen maailman köyhästä sanastosta ei löydy uutta sanaa kuvaamaan tätä<br />
todellisuutta. Paavalin täytyy käyttää vanhan maailman kirotuinta sanaa ja syöttää siihen uusi<br />
merkitys, joka on räikeästi toisensisältöinen kuin klassinen orjuus.<br />
Vapaus löytyy Jumalan tahdon ja minun tahtoni yhtymäpisteessä. Jos sille antautuminen ja<br />
siihen sitoutuminen on orjuutta, niin tervemenoa kaikelle sille, mitä aikaisemmin kutsuin<br />
vapaudeksi. Uusi pakko on elävän sydämen kiihkeä palo. Siitä vapautuminen on vapautumista<br />
elämän tarkoituksesta.<br />
Tuntuu tutulta.<br />
Isäni kertoi <strong>Ystävyyden</strong> <strong>Majatalo</strong>n 10-vuotisjuhlissa pitämässään puheessaan, siitä päivästä<br />
jolloin soitin hänelle ja kerroin valinneeni kaikesta huolimatta seurata Jeesusta. Olin<br />
hämmästynyt, koska en ole aikoihin muistanut sitä päivää. Olen kokenut niin monta<br />
uskoontuloa ja uudestisyntymistä sen jälkeen että yhden päivän merkitys oli kadonnut<br />
historian hämärään.<br />
Tänään tuntuu aivan mahdootomalta luopua aikanaan valitsemastani tiestä. Ehkä joskus<br />
valitsin sen, mutta nyt tie on valinnut minut. En voi enää luopua siitä tekemättä itselleni<br />
väkivaltaa.<br />
(4) Kotoisuus<br />
Elämää palvelevan kohtaamisen hedelmä on syventyvä totuudentaju itsestä, maailmasta<br />
yleensä ja Jumalasta.<br />
Jumalan Hengestä sikiävä kokemus juurruttaa meidät itseemme, omaan historiaamme,<br />
nykyhetkeemme ja tulevaisuuteemme. Samalla se vapauttaa meidät itsekeskeisyydestämme,<br />
menneisyytemme orjuudesta, nykyhetken totuudentorjunnasta ja tulevaisuuden pelosta.<br />
Kaikki sellaiset kokemukset, jotka mitätöivät tai vääristävät inhimillisen elämän todellisuuden<br />
tai irrottavat siitä kokonaan, ovat joko psykoottisia tai demonisia.<br />
Pyhä Henki ei tuhoa ihmisen omaa kykyä nähdä ja ymmärtää totuutta, vaan vahvistaa,<br />
valaisee, opettaa, korjaa ja laajentaa sitä.<br />
Totuutta kohdannut ihminen kokee tulleensa kotiin. Hän viihtyy paremmin itsessään,<br />
kehossaan, sukupuolessaan ja ihmisen osassa ylipäänsä. Vaikka hän tuntisi itsensä yhä<br />
vieraammaksi joidenkin ‖tämän maailman‖ systeemien keskellä, hänen ristiriitansa niiden<br />
kanssa on kuitenkin rakentava.<br />
124 1Kor 9:17,19.<br />
(5) Yllättävyys<br />
75
Change language