Muuttumisen kipeä armo - Ystävyyden Majatalo

hengessä, tuottavat jatkuvasti jotain uutta ja ennustamatonta, siinä missä muut vain kopioivat
vanhaa.
Onko luovuus toinen nimitys sille mitä Paavali kutsui muuttumiseksi ja uudistumiseksi? Se
ainakin on selvää, että mukautuja ei luo mitään uutta. Päinvastoin hän keskittyy ylläpitämään
vanhaa toistamalla sitä. Vastakohtana sille muuttuva ja uudistuva ihminen todellakin on
luova. Hän joutuu useimmiten ristiriitaan vallitsevan kanssa, koska hän "ajattelee kiellettyjä
ajatuksia", niinkuin Einstein sanoi.
Mutta tekeekö sana luovuus sittenkään oikeutta sille, mistä on kysymys?
Käsitys ihmisestä luovana on nuori. Kreikkalaisesta filosofiasta ei löydy mitään viittauksia
ihmisen luovuuteen. Myöskään kirkkoisien teksteistä ei sellaista löydy. Ensimmäinen tunnettu
länsimainen viittaus taiteilijan luovuuteen on vuodelta 1482. 1500-luvulla alettiin yleisemmin
puhua luovuudesta ihmisen ominaisuutena. Vasta 1800-luvun loppupuolella sana levisi
yleiseen käyttöön. Viime vuosikymmeninä on luovuutta ja sen eri ulottuvuuksia alettu
ahkerammin tutkia. Tutkimusta kuitenkin sekoittaa se, ettei käytössä ole edes mitään yleisesti
hyväksyttyä määritelmää luovuudesta.
Voidaanko ihmistä sanoa todella luovaksi ainakaan samassa merkityksessä kuin Luoja?
Vanhan94 ja Uuden Testamentin95 kaikki luomista kuvaavat kohdat viittaavat siihen mitä
Jumala tekee. Raamattu ei koskaan kuvaa ihmistä luomassa mitään. Sen ainoan kerran kun
VT edes sijoittaa sanan luoda ihmisen lausumaksi se on hädässä olevan Daavidin rukous:
"Jumala luo minuun puhdas sydän ja anna minulle uusi vahva henki."96
No, eihän Raamatussa puhuta kaurapuurostakaan mitään. Silti sellainenkin on olemassa. Ehkä
sittenkin voimme puhua myös ihmisen luovuudesta.
Käsitykseni mukaan luovuutta on kaksitasoista:
Ensimmäinen on luomakunnan puitteissa toimivaa havainnoivaa ja uudelleenmuokkaavaa
luovuutta. Siihen jokaisella on luonnollinen kyky. Lapsikin pystyy eri materiaaleista ja niiden
yhdistelmistä luomaan uusia ja yllättäviä muotoja. Luova mainostoimittaja on itse asiassa
ihminen joka pystyy parhaiten aistimaan sen mikä jo on olemassa ja antamaan sille uutuudelta
vaikuttavan vaikutelman. Hän haistaa sen, mikä jo on haluttavaa ja pukee sen muotoon, joka
tuntuu uudelta. Hän ‖luo‖ iskulauseita joihin tiivistyy ajan henki ja kuvia jotka jo elävät
kollektiivisessa alitajunnassa. Poliitikkojen parhaat ja ‖luovimmat‖ vaalimainokset eivät
haasta todelliseen muutokseen vaan vahvistavat sitä mikä jo on.
Toinen luovuuden taso on Jumalan tuonpuoleiseen viisauteen ja rakkauteen yhteydessä olevaa
luovuutta. Sen suhteen ihminen ei ole vain kykyjen ja ominaisuuksien käyttäjä vaan, Jumalan
lahjojen vastaanottaja.
Ensimmäinen luovuuden muoto operoi luomakunnan puitteissa. Toinen luovuuden muoto on
osallistumista Jumalan jatkuvasti uutta luovaan työhön. Sanan varsinaisessa mielessä ihminen
ei siis ole luova. Silti hänellä on käsittämätön mahdollisuus suostua Jumalan luovuuden
tärkeimmäksi sakramentiksi, armovälineeksi. Jokainen viisauden ja tiedon sana, totuutta
paljastava ilmoitus, rakkautta kirkastava ilmestys, terveyttä edistävä kokemus, uutta voimaa
antava vaikutus ja salaisuuksia ilmaiseva kieli on armolahja.97
Useimmat luovan työn tekijät varjelevat luomistyönsä yksityisyyttä kuin synnytystä.
Mekaanisen työn tekijöillä ei ole samaa tarvetta. Muurari voi rauhassa jatkaa työtään
ohikulkevan yleisön edessä. Miksi näin?
94 Hepreankielinen sana bara = luoda, esiintyy VT:ssä 48 kertaa.
95 Kreikankielen ktizo = luoda, esiintyy 38 kertaa.
96 Ps.51:12.
97 1Kor.12.
55