Muuttumisen kipeä armo - Ystävyyden Majatalo

kipeää luopumista vanhoista ystävistä, tutuista sosiaalisista kuvioista ja astumista autioon
erämaahan ilman varmaa tietoa paremmasta.
Seurakuntauskollisuus on paikoin nostettu epäjumalan asemaan.
Harva uskonnollinen yhteisö on niin avoin elämälle, että se kestäisi kasvavan ja totuutta
etsivän ihmisen kaikki elämänvaiheet, puhumattakaan siitä, että se voisi antaa niihin tukea.
Miksi siirtyminen yhteisöstä toiseen tai väliaikainen vetäytyminen omaan yksinäisyyteen
pitäisi olla niin syyllistetty asia? Eri yhteisöt palvelevat eri tavalla eri vaiheissa olevia. Siksi
etsijän matka voi aivan luonnollisesti kulkea eri yhteisöjen kautta kohti syvempää Jumalan
valtakunnan sisäistämistä ja tosi minuuden löytämistä.
Kristillisyyden hajaannus on mahdollista nähdä myös siunauksena, jos katsomme erilaisia
yhteisöjä saman Kristuksen ruumiin jäseninä. Yhteisöt (tai niiden johtajat) voivat kyllä
julistaa riippumattomuuttaan toinen toisistaan, ja ylläpitää harhaa totuuden monopolista.
Kasvava yksilö voi kuitenkin myöntää tarvinneensa tai tarvitsevansa yhtä yhteisöä hoivan
antajana, toista yhteisöä tiukkojen ja turvallisten rajojen antajana, kolmatta älyllisen
selkeyden opettajana, neljättä itsenäisyyden ja luovuuden rohkaisijana, samanaikaisesti tai
peräjälkeen.
Uskollisuus totuudelle on aina uskottomuutta niitä kohtaan, jotka ovat omineet sen
yksinoikeudekseen.
Uurin näkökulmasta katsoen Aabrahamin etsintä näytti luopiudelta. Tuskin kukaan etsijä
Aabrahamin jälkeenkään on säästynyt luopiuden leimalta. Vain mukautujat kulkevat otsa
puhtaana.
Muuttuja on usein myös muuttaja. Kun muuttujan muutosprosessille ei yhdessä paikassa ole
tilaa hän muuttaa toiseen paikkaan. Mutta ennen kuin hän löytää luvatun maan, jossa saa
kasvaa rauhassa, hän kulkee monen erämaan halki.
KAAOS
"Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?" Jeesus.62
3. Yhteisön säilyminen on tärkeämpää kuin yksilön elämä.
4. Oman yhteisön jäsenet sidotaan yhteisöön ja eristetään muusta maailmasta mahdollisimman
usealla elämänalueella (tunne-elämä, ihmissuhteet, ajattelu, tahto, sukupuolielämä, vapaaaika,
ammatti, omaisuus jne.)
5. Yhteisön jäsenten oma kokemus kyseenalaistetaan ja yhteisön tulkinta yksilön
kokemuksista julistetaan totuudeksi.
6. Ideologian ytimen (kohdat 1-3) sisäistäneet henkilöt (usein yhteisön johto) ratkaisevat
sitomisen ja eristämisen asteen sekä toteuttamiskeinot.
Tämä on kuoleman ideologiaa. Kuolemaa yhteisössä edustavat nimenomaan ideologian
ytimen sisäistäneet yksilöt, joilta oma yhteys elämän lähteeseen on tukossa, jotka pelkäävät
elämää ja siksi tarrautuvat yhteisöön kuvitellen sitä todellisuudeksi.
USKONNON UHRI. Yhteisö ei salli jäsenilleen tilaa henkilökohtaiseen kasvuun yhtään sen enempää kuin
yhteisön säilymisen kannalta on turvallista. Aina kun yksilön henkilökohtainen kasvu ylittää yhteisön
turvallisuusrajan, ryhtyy yhteisö käyttämään väkivaltaa. Kaikkein vaarallisimmaksi yhteisö kokee yksilön, joka
rohkenee luottaa siihen omaan kokemukseensa, että elämän virta (Jumalan Henki) vaikutta ensisijaisesti
yksilössä ja vasta hänen kauttaan yhteisössä. Tällainen itseohjautuva ihminen yritetään jopa psyykkistä kidutusta
käyttämällä murtaa ja uudelleenkasvattaa riippuvaiseksi yhteisöohjauksesta. Ellei tässä onnistuta, yksilö
eristetään koko yhteisöstä.
62 Matt.27:46.
35