Muuttumisen kipeä armo - Ystävyyden Majatalo

Haluissamme elää Jumalan vielä suurempi halu meihin. Intohimoissamme sykkii Jumalan
kutsu minä - Sinä suhteeseen, joka on tarpeeksi suuri vastaanottamaan koko todellisuutemme.
Totuutta ei tarvitse metsästää kuin pakenevaa peuraa, mutta se ei yleensä myöskään hyökkää
päälle kuin nälkäinen karhu. Totuus kohtaa etsijänsä kuin kauan sitten kadotetun ystävän.
Joskus täytyy vain suostua hyvin epätodennäköisiin kohtaamispaikkoihin.
Epäileminen
Miksi mun pitäisi tehdä rumasta kaunista? Multa on vaadittu sitä koko elämä... Kyllä mä
uskovaisen lapsuuden ja nuoruuden aikana torjuin rumaa ja yritin kaunista.” Suomalainen X
”En minä kutsuisi Camy’ta ateistiksi. Hän oli yksi niistä, jotka vain rikkoivat vanhoja kuvia.
Tiedäthän mitä minä tunnen sellaisia kohtaan.”51 Martin Buber
Henkesi ei saa lepoa ennenkuin ristiriita on saanut ratkaisun. Alkaa tietoinen ja alitajuinen
uuden tasapainon etsintä.
Tämä vaihe on itsetutkiskelun, lukemisen,52 tutkimisen, odottamisen, hapuilemisen,
johdatuksen pyytämisen, rukouksen ja aavistusten kuuntelemisen aikaa.
Tämä on vanhojen itsestäänselvyyksien, elämänmallien, käytöskaavojen, kieltojen ja
käskyjen, uskomusten, asenteiden, ennakkoluulojen, perinteiden ja auktoriteettien
kyseenalaistamisen ja epäilemisen aikaa.53 Ilman epäilemisen armoa ihminen ei koskaan
löydä henkilökohtaista, elävää ja autenttista uskoa.54
"Mutta entä jos epäileminen johtaakin kauemmaksi totuudesta eikä lähemmäksi sitä?"
Hyvä kysymys. Myös epäilyä on syytä epäillä. Kysymyksen sisältämä arkuus kertoo
rakkaudesta totuuteen. Itsetarkoituksellinen epäilyn ihannoiminen ei kerro totuuden
etsinnästä, vaan haluttomuudesta antautua totuudelle silloinkin kun se löytyy.
Rohkea ja nöyrä epäily pitää mielen avoimena syventyvälle totuudelle. Ylpeä ja
itsetarkoituksellinen epäileminen pitää mielen suljettuna ja kääntyy totuutta vastaan. Tätä
asennetta voisi kutsua, Pursiaisen ilmaiusua käyttäen, ”älyfundamentalismiksi.” Voit epäillä,
koska haluat eteenpäin, tai voit epäillä, koska haluat pysyä paikallasi. Epäily voi pohjautua
sekä totuuden etsimiseen että sen torjumiseen.
Kuvittele epäilijää joka kieltäytyy uskomasta että vieraalla kielellä olisi mitään merkitystä
ennenkuin on valmis opiskelemaan sitä. Parempi on epäillä jo opittua, jotta pysyisi auki sille
mitä ei vielä ole oppinut.
”Pyhä turvattomuus” oli Buberin elämän kaikkein tärkeimpiä termejä. Siitä hän piti kiinni
koko 60-vuotisen kirjallisen tuotantonsa ajan. Ei hän halunnut ylistää turvattomuutta
itseisarvona. Tärkeintä oli kohdata se avoimin ja luottavaisin mielin ja vastata siihen koko
elämällään, sen sijaan että suojelisi itseään siitä ja yrittäisi pitää sitä hallittavissa
mittasuhteissa.
Joka yrittää kasvaa uskossa välttämällä epäilyjä, on kuin mies, joka yrittää kasvattaa
lihaksiaan välttelemällä painoja.
51 Friedman s 342.
52 Esimerkiksi Antti Alhonsaaren kirja Sisätöissä (WSOY -88.) sopii hyvin ihmiselle, joka on elänyt pitkään
ja välinpitämättömästi kirkollisten itsestäänselvyyksien keskellä. Leppoisa ja vaatimaton tyyli, avoin mieli ja
käytännönläheiset neuvot auttavat työstämään omaa maailmankatsomusta uusiksi.
53 Peter Kreeftin kirjoittama Sokrates & Jeesus on erinomainen opas siihen, miten johdonmukainen ja
tarpeeksi ahkera kysymysten esittäminen voi johtaa uuden totuuden löytämiseen. Kristityn Kasvu -90.
54 Ajankohtainen 3:n viimeisessä luvussa käsittelen epäilemisen erilaisia muotoja, syitä ja seurauksia varsin
perusteellisesti. Siksi ohitan sen tässä lyhyesti.
29