Suomen Uniman jäsenlehti 1/2009 - Unima.nu

NUKKE-TEATTERISuomen Unimanjäsenlehti 1/2009Union International de la Marionette

2 Nukketeatteri 1/2009PääkirjoitusNUKKETEATTERISuomen Unima ry:njäsenlehti nro 1/2009Nukketeatteri-lehti on Suomen Unima ry:n jäsenlehti, joka ilmestyykaksi kertaa vuodessa. Lehti jaetaan kaikille jäsenille,ja se on myös jaossa useissa nukketeatterialan tapahtumissa.Seuraava numero ilmestyy syksyllä 2009. Siihen tarkoitetutmateriaalit tulee toimittaa syyskuun loppuun mennessä osoitteeseentimo.vantsi@minedu.fi tai unimafinlad@gmail.com. Lisätietojaantaa Timo Väntsi, puh. 050- 4560350.Tässä numerossaPääkirjoitus.....................................................................2Vuoden nukketeatteriteko..................................................3Näkymätön käsi- näyttelyn avajaiset...................................4Kuvasatoa näyttelystä.................................................. 6-8Näyteikkunakierros: Oulu..................................................9Näyteikkunakierros: Helsinki............................................11Uusia kunniajäseniä........................................................12Puppet Studion uudet tilat................................................14Vesinukketeatteri tulee Helsinkiin......................................15Matkalaukkuteatterissa sukupolvenvaihdos........................15Nukkenäyttelemisen kaunes ja vaikeus..............................16Kööpenhaminan festivaali................................................17Uudet nukketeatterin tekijät tulevat..................................18Nukketeatteri suomalaisilla näyttämöillä............................20Muistokirjoituksia............................................................21Kuulas..........................................................................22Apurahoja nukketeatteritaiteelle.......................................22Nasty puppets- kirja........................................................25Arvioita esityksistä..........................................................23Imatran festivaalit..........................................................26Tiivis talouskatsaus.........................................................26Nukketeatteri Hupilainen 25 vuotta...................................27Saksittua muista lehdistä.................................................27Nukketeatteripäivän julistus.............................................28Uniman tiedottajan palsta................................................29Nukketeatterihoroskooppi................................................30Kuvasatoa nukkenäyttelystä.............................................32ToimitusPäätoimittaja: Timo Väntsi, Toimituskunta: Kati-Aurora Kuuskoski,Janne Kuustie, Kirjoittajat: Toni Kandelin, Helena Karhu,Niina Kettunen-Niemi, Katri Lätt, Johanna Piritta Peltonen,Marjut Tawast, Laura Hallantie, Tessa Lepistö, Cosimo Galiano,Hannu Räisä, Oili Sadeoja.Julkaisija: Suomen Unima r.y.Hallituskatu 7PL 4290015 Oulun kaupunkiwww.unima.fi, email: unimafinland@gmail.comKannen kuva: Taideakatemiasta valmistuva JohannaKultala, kuva Ville KoskiPainopaikka: Painosalama Oy, Turku 200920.4.2009Näyteikkunatavasivat näkymiänukketeatteriinSuomen Uniman juhlavuosi lähti käyntiin todella nukketeatteritaiteennäkökulmasta työntäyteisesti. Yhdistys oli mukanakahdessa lastenteatteritapahtumassa, Oulussa ja Helsingissä,toteuttaen nukketeatterin näyteikkuna-tapahtumat. Teatterimuseollaavattiin nukkenäyttely ja kirjatyöryhmä sai valmiiksiison urakkansa.Festivaalin järjestäminen, olkoonkin sitten osana isompaa organisaatiota,on äärettömän iso ponnistus yhdistykseltä, jossaon yksi osa-aikainen työntekijä, eri puolilla maata olevahallitus ja niukat toimintamäärärahat. Kun kaksi tapahtumaaon nyt onnistuneesti ohi, voidaan todeta tyytyväisenä, ettäuurastus kannatti. Nukketeatterin aseman edistämiseen parastalääkettä ovat hyvät esitykset ja niiden esilletuominen.Jos muutamakin teatterialan vaikuttaja saadaan liikkeelle, yksikiniso juttu valtalehteen tai pieni haastattelu aamutelevisioon,niin tulosta voidaan pitää hyvänä. Puhumattakaan lukuisistaesityksen näkijöistä, joille nukketeatteri aukeaa taashimpun verran laajempana taidemuotona kuin aiemmin.Kahden näyteikkunan kokemuksen jälkeen Uniman hallituksessaon pohdittu, että formaatti on aika toimiva. Kannattaaliittoutua jo valmiiden olemassa olevien festivaalien yhteyteen.Niillä on oma asiakaskuntansa, vakiintunut asemaja tärkeimpänä halu saada nukketeatteria osaksi ohjelmistoaan.Näyteikkunoiden saldoa sulatellaan, ja mielellään otammevastaan palautetta sekä katsojilta että esiintyjiltä. Risut jaruusut tervetulleita.Ennen seuraavia näyteikkunoita on taas tarjolla festivaaleja:Kuulas, Imatra, Pelle- ja nukkepäivät Uudessakaupungissasekä Kangasalan nukketeatteritapahtuma. Lähtekää festivaaleille!Suomen Unima ry:n hallitusPuheenjohtaja: Janne Kuustie, muut jäsenet:Teija Muurinen, Aapo Repo, Marja Susi, Timo Väntsi. Varajäsenet:Pia Kalenius, Ilona Lehtoranta, Ilpo Mikkonen, Anna-Kaisa Väänänen.Kati-Aurora Kuuskoski (Uniman sihteeri)gsm: 046-8114024 (Unima)unimafinland@gmail.comk.a.kuuskoski@gmail.com

4 Nukketeatteri 1/2009Nukketeatterin suuri juhlapäiväHistoriallinen näyttelykertoo taiteenlajinelinvoimastaNukketeatterikansa sai kokea todellisenjuhlapäivän kansallisena nukketeatteripäivänä11. helmikuuta. Teatterimuseossaavattiin laaja teatterinukkenäyttely Näkymätönkäsi ja Uniman kirjatyöryhmän kokoamakirja Nukketeatteria suomalaisillanäyttämöillä julkistettiin.Tunnelma Teatterimuseossa oli iloinen, onnellinen ja täynnä positiivistaylpeyttä. Nukketeatteri rykäisi itsensä kerralla näkyväksimonessa mediassa, ja avajaisiin oli saapunut nukketeatterinystäviä isolla ikähaarukalla. Pystyssä oleva näyttely onkumarrus aikaisemmalle työlle, mutta myös osoitus nykynukketeatterinelinvoimaisuudesta.Näyttelyn Näkymätön käsi - suomalaista nukketeatteria avasiTaiteen Keskustoimikunnan puheenjohtaja ja Kiasman johtajaBerndt Arell. Tammisaaressa lapsuuttaan viettänyt Arell pääsipikkupoikana teatterin maailmaan nukketeatterin kautta. Tammisaaressakun oltiin, niin asialla oli tietysti legendaarinen MonaLeo.- Myöhemmin pääsin tekemään yhteistyötä Mona Leon kanssakootessamme näyttelyä Tammisaaren museoon.Arell piti tärkeänä, että usein kovin marginaaliin jäävä taidemuototuodaan kunnolla ja näyttävästi esiin. Hän iloitsi juhlaväenkanssa siitä, että jopa valtakunnan pääsanomalehti noteerasinäyttelyn ja kirjan julkistamisen lähes sivunkokoisellajutulla.Esillä noin300 nukkeaTeatterimuseo on kevätkauden todellinen nukkemaailma. Lavastajaja nukketeatteritaiteilija Iida Vanttaja työryhmineen onrakentanut museoon näyttelyn, joka on melkoisen iso läpileikkausnukketeatterin satavuotisesta matkasta. Näyttelyä koottiinmuseonjohtaja Hanna Helavuoren mukaan poikkeuksellisenreaali-aikaisesti. Nukkeja tuli viime hetkiin saakka lisää, mää-Berndt Arell iloitsi siitä, että nukketeatteriteki näyttävän esiinmarssinräon noin 300.- Laskuissa mentiin jossain vaiheessa sekaisin. Ne suorastaansikisivät keskenään.Mukana ovat Suomen ensimmäisen varsinaisen nukketeatterin,henkiläisen Marionett-Teaternin taiteilijakarikatyyrit. KalleNyströmin perustamasta teatterista lasketaan alkaneen suomalaisennukketeatterin virallinen historia. Nyström teki lastenesitystenlisäksi esityksiä myös aikuisille. Teatterin kestosuosikkioli “Taiteilijaparodia”, jossa tunnettujen taiteilijoidenkarikatyyrit keskustelivat omasta työstään ja taidemaailmasta,tekivät pilaa kriitikoista ja taiteen akateemisuudesta. Löytyykönykyisestä suomalaisesta nukketeatteritarjonnasta mitäänvastaavaa?Mukana ovat myös Arvo Aveniuksen nuket 1930-luvulta, 1950-ja 50-lukujen uurastajat Irene Battun ja Eine Helke-ViljasenSuomalainen nukketeatteri ja Annikki Setälän Lapin nukketeatteri.Toinen ryhmä on 1970-80-luvuilla syntyneet “suuret nukketeatterit”,joista kolme edelleenkin porskuttaa iloisesti eteenpäin:Teatteri Hevosenkenkä (perustettu 1975), Nukketeatteri Sampo(perustettu 1077) ja Teatteri Mukamas (perustettu 1979). Nukketeatterientaivaaseen menneet entiset VOS-teatterit NukketeatteriPeukalopotti (perustettu 1976) ja Nukketeatteri VihreäOmena (perustettu 1971) ovat niinikään edustettuina.Nukkeja aivanviime vuosiltakinHuomattavan iso osuus näyttelystä koostuu aivan viimeistenvuosien esityksistä. 2000-luvun nukkeja jalavastuksia on lähes puolet näyttelystä. Uusiatuotantoja olisi kokoajien mukaan haluttuvielä lisääkin, mutta nuket olivat niin kiireisiä.Keikkaa pukkaa, eli nukkeja tarvittiinvielä kentällä.Näyttelyn tuorein anti kertoo myös nykyisestänukketeatterikentästä: soolotaiteilijoita, vapaankentän uusia ryhmiä, produktiokohtaisiatyöryhmiä ja oppilaitosten produktioita.Yllättävän monessa esityksessä lukee yhteistyökumppaninakaupunginteatteri. Ehkei seteatterikenttä niin hirveän ennakkoluuloinennukketeatteria kohtaan olekaan?Nukenrakentajien listaa katsoessa on havaittavissajoukko tekijöitä, joiden kädenjälki onjäänyt useampaan suomalaiseen nukketeatte-Nukkenäyttelyn avajaiset keräsivät nukketeatterinystäviä läheltä ja kaukaa.

Nukketeatteri 1/2009 5Kirjan toimituskunta Sari Witting (vas), LeilaPeltonen, Marjut Tawast, Marja-Liisa Lintunenja Kaisa-Leena Kaarlonen saivat jaella nimikirjoituksiauusien kirjojen kansilehdille.Johanna Latvala teki lavastuksenKeskitalven uneen, joka oli Sixfingersin,Sudenenteen ja Turun kaupunginteatterinyhteistuotanto.riin tai tuotantoryhmään, mm. Kirsti Huuhka, Mirjami Skarp janäyttelyn kokoaja Iida Vanttaja. Myös muutama ulkomainentekijä on useampaankin kertaan tehnyt nukkeja suomalaisillenäyttelijöille: Luis Zornoza Boy (Vihreä Omena), BronislawTrytko (Pandoran näyttämö, Peukalopotti), Jana Bacova Kroftova(Mukamas).Oma lukunsa ovat julkkisnuket, kuten TV:stä tutut Kasper, Histamiini-hevonen,Noppa-nuket tai Pikku Veturin Toivo Taivaskumppaneineen.Sinuhen alkulähteilläYksi näytteillä olevista opiskelijoiden töistä on Viikunapuunpoika. Arto-Opiston esittävän taiteen koulutusryhmä valmistiesityksen Oili Sadeojan ohjauksessa vuonna 2007. Mukanaproduktiossa olivat mm. Ippe Enge ja Heini Maaranen, sekä rakentajinaettä esiintyjinä.- Hienoa, että tämä on täällä esillä, naiset myöntävät.Viikunapuun poikaa pidetään Sinuhen esitarinana. Se kertoomaanpakoon joutuvasta nuoresta miehestä. Esityksessä hyödynnettiinegyptiläistä kuvastoa, aina vanhaa egyptiläistä nukketeatteriamyöten.Rainer Kaunisto tunnetaan etenkin sooloteatteristaan NukketeatteriRooma. Näyttelyyn häneltä on otettu nukkeja esityksestäKuka pelkää noitia?. Esitys toteutettiin Jyväskylän kaupunginteatterinja Nukketeatteri Rooman yhteistyönä vuonna1993. Rainer Kaunisto vastasi ohjauksesta, lavastuksesta, nukeistaja puvustuksesta.- Tämä on yksi lempiprokkiksiani kautta aikojen.Esitys syntyi Rainerin ollessa virkavapaalla näyttelijäpestistään.Virkavapaa takasi työrauhan ja rauhan tehdä nuket kunnolla.Kaiken kaikkiaan esityksessä oli 37 nukkea, näyttelyynniistä pääsi vain osa.Teksti ja kuvat:Timo VäntsiIppe Enge (vas) ja Heini Maaranen (oik) sekä Oili Sadeojan kävelevänäyttämö.Rainer Kauniston runsaasta tuotannosta on näyttelyssä mukana esitys”Kuka pelkää noitia?”.Näkymätön käsi - suomalaista nukketeatteria Teatterimuseossa(Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1G Helsinki)28.6.2009 saakka, avoinna ti-su klo 11-18, liput 6/3€,Uniman jäsenkortilla 3€. www.teatterimuseo.fiIida Vanttaja saattoi huokaista avajaisissa helpotuksesta. Iso näyttelysaatiin valmiiksi ajoissa, ja lopputulos vakuutti avajaisvieraat.

6 Nukketeatteri 1/2009Näkymätön käsi - suomalaista nukketeatteria, kuvat Timo VäntsiDiagnosis (2004), ohjaus Titta Halinen, rooleissa Satu Paavola, lavastusMikko Ijäs.Nukketeatteri Peukalopotti: Arena, II osa sarjaan Divina Commedia(1987), ohjaus Anna Proszkowska, lavastus Jadwiga Mydlarska-Kowal,tekninen toteutus Bronislaw Trytko, Heikki Koljonen.Vaasan kaupunginteatteri-Nukketeatteri Peukalopotti:Piaf (1983), ohjaus Simeon Rabinowitsch, nuket KirstiHuuhka (nuket Teatterimuseon kokoelmat)Mona Leon (1903-1986) nukkeja mm. näytelmistä Hamlet, KaarleKuningas ja Lumottu prinsessa.Nukketeatteri Akseli Klonk (yht.työssä JoJo Oulun tanssinkeskuksen kanssa): Iso vihko (2007), ohjaus Janne Kuustie,nuket Virpi Tanskanen.

Näkymätön käsi - suomalaista nukketeatteriaNukketeatteri 1/2009 7Matkalaukkuteatteri: Sambialaisiaeläintarinoita (1994 Lusaka, 1995Rovaniemi), esityksen toteutus LeilaPeltonen, nuket Materon poikakoulunoppilasryhmä Sambiasta.Helsingin kaupunginteatteri: Kaukaasialainen liitupiiri (1995), ohjaus Eric Bass, visuaalinen suunnittelutoteutettu Taideteollisen Korkeakoulun lavastustaiteen laitoksen opetusprojektina.Teatteri Hevosenkenkä: Huppuhännän seikkailut(1996), dramatisointi ja ohjaus EeroAhre, nuket Taina Valkonen.Nukketeatteri Karoliina: Harakka ja Torakka menopäällä(2004), käsikirjoitus, lavastus ja nuket: KaroliinaSalmelainen.Teatteri Mukamas: Oi ihana Panama (1987), ohjaus ja sovitus Tomas Alldahl, nuket ja lavastusAnna-Liisa Takala, Mansi Stycz.

8 Nukketeatteri 1/2009Nukketeatteri Musta ja Valkea Ratsu: Spoon RiverAntologia (1982), dramatisointi ja ohjaus Sirkka-Liisa Wilén, nuket Eeva-Liisa Holma-Kinnunen.Espoon Kaupunginteatteri: Alkemisti (2005), nuket Iida vanttaja, ohjausAnne Rautiainen.Arto Opisto: Viikunapuun poika (2007), ohjaus OiliSadeoja, nuket: Ippe Enge, Heidi Fredriksson, HeiniMaaranen, Anita Takala.Nukketeatteri Vihreä Omena: Kalju laulajatar näytelmästä Samettikani(1980), ohjaus Kristiina Repo, nuket Pekka Ojamaa.Klovni Rudolf (2004), ohjaus Marja Susi, nuket ja näyttelijäHannu Räisä.

Näyteikkunakierros 2009Nukketeatteri 1/2009 9OULU - 20.-21.1.2009 Suomalaisen nukketeatterin näyteikkunaBBB... eli Bello, Bene, Bravi!…Ja antiikin lausahdusta mukaellen: Tulin, Näin ja Viihdyin….Täytynee myöntää että minulla oli hauskaa Oulun nukketeatterifestivaaleilla;Olin matkannut Vaasasta vapaana ja keveänä,ilman nukketeatterikaluston painolastia.Oli mukava pukeutua yleisön rooliin, pikkuyleisön ( jolla tarkoitansitä pientä lasta sisimmässämme), ainoana toiveenaninauttia esityksistä ja nukketeatterin suuresta lumovoimasta.Näytelmien esitykset sujuivat pohjoismaisella täsmällisyydelläeri esityssalien ja päivien puitteissa. Yhden näytelmän päättyessäoli ennen seuraavaa sopivasti aikaa rupatteluun ja silloisenraikkaan talvi-ilman henkäilyyn.Oulussa esiintyvien ryhmien joukossa ( en mainitse nimiä niidenrunsauden vuoksi) tunnistin taiteilijoita joiden verissä virranneeaitoa nukketeatterilaisen verta, heitä jotka rakastavatintohimoisesti tätä usein maineeltaan vaatimatonta taidemuotoa.Enkä pidä vähemmän tärkeänä seikkana että festivaaleilla löytyyinnostunutta , asialle omistautunutta nukketeatteriyleisöä,heitä jotka tosissaan rakastavat nukketeatteria, taiteilijaväkeätai sitten uteliaita, mukavia ihmisiä, lapsia tai harmaahiuksisiajotka eivät häpeä julistaa :”Minä pidän ja nautin nukketeatterista!”Epäilevämpikin joutuu toteamaan että jokaisen nuken takanaon taiteilijasielu joka on rakastunut hyvään ja kauniiseen ja jokapyrkii ilmaisemaan sitä lukemattomin eri keinoin ja välineintarjotakseen tervettä ja rehtiä huvitusta…ja miksei? kertoakseenjotain myös katsojan mielelle ja sielulle.Tämä oli mielestäni Oulun esitysten sykkivä sydän.Tapahtuman organisointi oli, todettakoon vielä kerran, hyvä.Ainoa asia, mistä rehellisesti sanoen en pitänyt, oli poislähtöviimeisen näytelmän esirippujen laskiessa.Kiitän kaikkia jotka teitte töitä tämän tapahtuman aikaansaamiseksi- järjestäjiä ja osallistujia.Lämmin tervehdys kaikille Oulussa vierailleille nukketeatterilaisille.Ciao ciaoterveisinCosimo GalianoPIKKU AASIN NUKKETEATTERISTA-Vaasasta 9.4.2009Tekstin käännös: Susanne Keinonen-Galianowww.pikkuaasi.orgNäin Näyteikkuna rakennettiin- Pilottihanke OulussaRAKENNUTTAJA:Kansainväliset Lasten- jaNuortenteatteripäivät,OuluRAKENNUSPAIKKA:Valvenäyttämö, Oulun kaupunginteatterinPieni Näyttämö ja HarjoitussaliRAHOITTAJAT:Kulttuuritalo Valve 50%, Kaupunginteatteri50%, Unimalta työntekijäSUUNNITTELU:Uniman puheenjohtaja, hallitus ja tiedottajaALIHANKINTA:Kati-Aurora Kuuskoski; Uniman tiedottajasihteeri-festivaalihäärääjäVALMISTUMISPÄIVÄ:19.2.2009HARJAKAISET:Ravintola Sokerijussi 20.2.200SYKSY 2008-Uniman puheenjohtaja Janne Kuustie palaveeraa Valveen jaKaupunginteatterin kanssa yhteistyöstäViikko 38-Jannen ehdotus ”Uuden Suomalaisen Nukketeatterin Näyteikkunasta”20.9. Uniman hallituksen käsittelyynVIIKKO 43- hallituksen kokouksessa 25.10. alustavaa mietintää esiintyjäryhmistäVIIKKO 46-Kati-Aurora tositoimiin. 12.11. klo 9.45 Janne toimittaa esiintyjäehdotelmanKati-Auroralle---> klo 10.00 ensimmäinen jaainoa festivaalipalaveri Lasten ja Nuortenteatteripäivien yhteistyökumppaneidenkanssa. K-A esittelee tuoreen Näyteikkunaehdotelmankokousväelle. Hyväksyvää myhäilyä (K-A pyyhkiihikeä huojentuneena)-Kaupunginteatterin festivaalituottaja Kimmo antaa dead linenUniman Näyteikkunalle---> esiintyjäryhmät, esitys-, pystytysjapurkuajat, esitystilat, tekniset tiedot, esitysten esittelytekstitsuomeksi ja englanniksi sekä esitysvalokuvat tietoineen toimitettavafestivaaliesitettä varten 28.11. mennessä (K-A hymyileelannistettuna)

10 Nukketeatteri 1/2009VIIKKO 47/48-K-A:n hikinen 2-viikkoinen. Uniman puhelin ja sähköposti todellaunimaalisessa käytössä. Lukemattomia yhteydenottojaesiintyjiin; kuka pääsee, kuka ei, millä hinnalla jne. JUMA!Kaikki tiedot ajoissa Kaupunginteatterille 28.11. (K-A huokaiseeällistyneenä ja lähtee pikkujouluihin)-hullujen päivien (vk 47/48) yllämainittujen tehtävien lisäksiK-A:*tekee esiintymissopimukset 11 nukketeatteriryhmän kanssa*vääntää Näyteikkunan budjettia Jannen kanssa, joka on teatterinsakanssa Helsingissä...puhelin ylikuumenee*etsii sopivan hotellin ja tekee majoitusvaraukset esiintyjilleRAKENNUSTAUKO/JOULULOMA/ALKUVUOSI(tosiasiassa tässä K-A järjestelee toista Näyteikkunaa Helsinkiinmaaliskuulle sekä Uniman 25-syntymäpäivää sekä Teatterimuseonpaneelia...niin ja hoitaa Uniman toimiston normaalittyöt)Kaksi näyteikkunatapahtumaa koonnut Kati-Aurora kukitetettiin vuosikokouksessa.Kuvassa hallituksen jäsenet Teija Muurinen, Marja Susi jaTimo Väntsi (kuva Ilona Lehtoranta).ALKUVUOSI 2009-K-A suunnittelee ja toteuttaa Uniman 25-juhlavuosipaidan, jokaannetaan kaikille Näyteikkunassa esiintyville Uniman jäsenille-Janne ja K-A tuumailevat Unimalta pyydetyn Festivaaliklubinsisältöä ja pitopaikkaa-K-A tiedottaa Näyteikkunasta Uniman jäsenistölle ja lehdistölleVIIKKO 2-Lasten ja Nuortenteatteripäivien lehdistötilaisuus 7.1. K-Aesittelee Uniman Näyteikkunan sisällön lehdistölle-STT tekee haastattelun Unimasta ja suomalaisesta nukketeatteristaVIIKKO 4-palaveri Kaupunginteatterin Kimmon kanssa mm. esiintymistilojenja roudausreittien läpikäyntiVIIKKO 6-K-A pystyttää Näyteikkunasermin Kaupunginteatterille ja Unimanesittelysermin Valveelle-Kaksplus -lehden haastattelu nukketeatteristaVIIKKO 7-K-A:n tarjouspyyntöjä ravintoloihin Näyteikkuna -ruokailustaSUPERVIIKKO 8-Lasten- ja Nuorten teatteripäivät 16.-21.2.2009-16.2. K-A tekee sopimuksen pizzerian kanssa Näyteikkunanesiintyjien ruokailusta. K-A näpertää ruokaliput.-17.2. VIHDOIN festivaaliklubin lopullinen esiintyjäkaarti varmistuu.K-A sopii hommat ravintolan kanssa ja suunnitteleepikapikaa Klubijulisteen--->jakoon.-K-A vastaanottaa Näyteikkunan esiintyjäryhmät ja antaa heillefestaripassit, paidat, ruokaliput yms. vermeet (ja vähän hummaatuttujen nukketeatterilaisten kanssa)-Näyteikkunassa esiintyvät: Nukketeatteri Akseli Klonk, NukketeatteriAnnos, Teatteri SudenEnne, Prototyypit, NukketeatteriHupilainen, Nukketeatterikeskus Poiju, Työryhmä Kola, NukketeatteriReaktori, Kuuma Ankanpoikanen, Teatteri Airopik jaTeatteri Lumottu Prinsessa-19.2. Nukketeatterin Näyteikkkunan avajaiset Oulun kaupunginteatterinPienellä Näyttämöllä-20.2. Festivaaliklubi Ravintola Sokerijussissa. Esiintyjinä TeatteriAiropik, laulajatar Lotta, Aapo Repo marionetti-improineenja Tuomas Henrikin Jeesuksen Kristuksen Bändi. Ilta on menestysnukketeatterille ja esiintyjille. Todennäköisesti ravintolassavuoden paras virvokemyyntituotto...-21.2. Teatteripäivien ja Näyteikkunan päätöspäiväVIIKKO 9--->-festarisermien purku-budjetin foomailu. Jeah, 8000 euron raameissa pysyttiin! Sillähoidettiin kaikki yllämainittu: esiintyjäpalkkiot, matkakulut,hotelliyöpymiset, ruokailut, festaripaidat ja klubi-laskujen lähetys-palkkioiden ja matkakulujen maksaminen-Näyteikkunan arkistointi-Uniman toimiston siivous (onko tämäkin lappunen olennainen,arvuuttelee K-A?)Viikko 12-17.3. Lasten ja Nuorten Teatteripäivien yhteistyökumppaneidenpalautepalaveri. K-A:n/Uniman palaute puhelimitse, koskaK-A poskiontelotulehduksen kourissa-Unimalta kysytään kiinnostusta jatkoyhteistyöhön ensi vuodenfestivaaleille-Hurraa! Festivaalien Näyteikkuna 20.-21.3.HelsingissäYHTEENVETO-rakennusaikataulu oli liian tiukka, mutta venymisellä siitä selvittiin-rahaakin olisi voinut olla enemmän, ettei olisi tarvinnut kitsastellamistään-yhteistyö toimi loistavasti Kaupunginteatterin kanssa-rakennusaineet olivat hyvää suomalaista laatua-palaute pääosin positiivista, erityisesti tunnelmaa kehuttiin-Näyteikkunan esityksistä puolet loppuunmyytyjä, katsojia yhteensä900-tämähän kannatti!Kati-Aurora Kuuskoski

Näyteikkunakierros 2009Nukketeatteri 1/2009 11Eero Siren piti lauantaina nukketeatteriluentojakaikenikäisille. Kaikki läpäisivät tentin,iloitsi Eero! (kuva: Ilona Lehtoranta)Kuvasatoa Helsingin Näyteikkunasta. Pitkäjalkainen aulaemäntä Elviira Davidow. KeskustelemassaMape Lintunen ja Ulla Rautahalme (kuva Ilona Lehtoranta).Lauantaiaamuna klo 9.00. Uniman hallitus viilasi vielä budjettiaillan kokousta varten. Kalkuloimassa Teija Muurinen, TimoVäntsi ja Janne Kuustie (kuva: Ilona Lehtoranta).Kati-Aurora Kuuskosken näyteikkunahahmo.Helsingin näyteikkunanesityksien arvioita sivuilla23-24.Uusien kunniajäsenten lisäksi puheenjohtajajanne Kuustie kukitti vuosikokouksessa myöspitkäaikaisen kunniajäsenen, paimiolaisennukenrakentaja Kirsti Huuhkan (kuva MaijuTawast).Stoan kävijät saivat tutustua Stoassa myös nukenrakentamisen saloihin.Kirjoja myymässä Maiju Tawast, nukkeja rakentamassa IidaVanttaja (kuva: Ilona Lehtoranta).Näyttelijä-nukketeatteritaiteilija Satu Paavola (keskellä) juonsi Teatterimuseossaperjantaina nukketeatteriaiheisen paneelin. Keskustelijoina teatterinjohtaja Jussi Helminen (vas.), turkija Kati Andrianov, FT Esa Kirkkopelto,nukketeatteritaiteilija Elina Lajunen, teatterin johtaja Janne Kuustie ja nukketeatterinlehtori Marja Susi. Paneelin teemoista tarkemmin Nukketeatterilehdenseuraavassa numerossa. (kuva: Maiju Tawast).

12 Nukketeatteri 1/2009Unima sai kymmenenuutta kunniajäsentäSuomen Uniman hallitus on päättänyt valita kymmenen uuttakunniajäsentä yhdistyksen ja samalla koko nukketeatterin juhlavuodenkunniaksi. Valitut ovat olleet työllään olleet edistämässänukketeatteria taiteenlajina kuin myös Suomen Unimaa.Paikalle päässeet kunniajäsenet kukitettiin Uniman vuosikokouksessa21. maaliskuuta.Kirsi Aropaltio, TeM on valmistunut Suomen Teatterikoulunkorkeakouluosaston ohjaaja-dramaturgilinjalta vuonna 1970 jasuorittanut teatteritaiteen maisterin tutkinnon Teatterikorkeakoulussavuonna 2007. Aropaltio on Teatteri Hevosenkengänperustajajäsen, teatterinjohtaja ja ohjaaja-dramaturgi vuodesta1975. Hän on tehnyt kymmeniä nukketeatteriohjauksia, dramatisointejaja uusia näytelmiä teatterinsa ohjelmistoon. Hänon toiminut lukuisissa kulttuurialan luottamustehtävissä, mm.valtion näyttämötaidetoimikunnan jäsenenä vuosina 2001-2003 ja Suomen Teatteriliiton nukketeatterineuvottelukunnanpuheenjohtajana vuodesta 2000. Hän oli Suomen Uniman ensimmäinenpuheenjohtaja 1984-85. Kirsi Aropaltiolle on myönnettyEspoon kaupungin taidepalkinto vuonna 1982 ja Lastenkulttuurinvaltionpalkinto 1989.Bojan Baric on opiskellut säveltämistä Prahan Musiikkiakatemiassav. 1973-77. Hänen diplomityönsä oli Uvertira sinfoniaorkesterilleja Slika scenske vizije: baletti elektronisen musiikinkeinoin. Hänen kirjallisen työnsä aihe oli musiikki elokuvassa,teatterissa, televisiossa ja radiossa. Baric on tehnyt sävellystöitäuseille eri teattereille ja yleisradiolle vuodesta 1977 alkaen.Bojan Baric on vuonna 1977 perustetun Nukketeatteri Samponperustajajäsen, ja hän on ohjannut Sampossa useita esityksiä.Lisäksi säveltänyt, näytellyt, lavastanut, tuottanut ja toiminuttaloudenhoitajana ym. Ohjaustöitä hän on tehnyt myös muillenukketeatteriryhmille vuosien varrella, mm. Zemun nukketeatteriPinokkion sekä tanssiteatteri Hurjaruutin Pienen merenneidon.Bojan Baric on saanut mm. seuraavat palkinnot jaapurahat: Lasten hyväksi –mitali, MLL (1994), Nuori Suomi –palkinto (1996), Paras nukeilla näyttelijä festivaaleilla: Uppsala– Ruotsi (1986), Subotica - Serbia (1991), Praha – Tsekki(1997), Taiteen keskustoimikunnan myöntämä 5-vuotinen taiteilija-apuraha(2006). Nykyään Bojan Baric toimii NukketeatterikeskusPoijussa.Maija Baric on opiskellut lastentarhanopettajaksi ja sen lisäksiPrahan muusisten taiteiden osaston nelivuotisella nukketeatterilinjalla.Hän on ollut perustamassa Nukketeatteri Sampoa1977. Maija Baric on tehnyt uraauurtavaa taidekasvatustyötä:useita nukketeatteri kirjoja, joita on käännetty monille eri kielille,kansainvälistä taidekasvatustyötä, säveltänyt ja sanoittanutmusiikkia esityksiin, julkaissut myös useita cd-levyjä mm.Ihana joulu. Tunnustuksia: MLL:n Työtä lapsen hyväksi -mitali1994, Ebeneser-säätiön kulttuuripalkinto (yhdessä Bojan Baricinkanssa) 1994, Nuoren taiteen Suomi-palkinto NukketeatteriSampolle 1996, Valtion tiedonjulkistamispalkinto 1997, Vuoden2000 Itä-Helsinki-palkinto Nukketeatteri Sampolle, 2006 ToveJansson-palkinto.Perniöläinen lastentarhanopettaja ja kuvataiteilija Kaisa-LeenaKaarlonen, on Suomen Uniman perustajajäseniä. Kaarlonenosallistui Vaasan Kesän nukketeatterikursseille vuosina1981-86, ja Vaasan kesäyliopiston 4-vuotiseen nukketeatteriohjaajakoulutukseen1987-90, minkä lisäksi hän on osallistunutuseisiin lyhytkursseihin koti- ja ulkomailla. Lisäksi hän onsuorittanut Taideteollisen korkeakoulun avoimen yliopiston taidekasvatuksenopintokokonaisuuden 1999-2000. Nukketeatte-Suomen Uniman vuosikokouksessa Stoassa palkittiin kaikki paikalle päässeet uudet kunniajäsenet kukilla ja Uniman juhlapaidalla.Kuvassa Marja-Liisa Lintunen (vas.), Oili Sadeoja, Ulla Raitahalme, Kaisa-Leena Kaarlonen, Leila Peltonen ja Bojan Baric. Kuvasta puutuvatKirsi Aropaltio, Maija Baric, Mansi Stycz ja Anna-Liisa Tarvainen

Nukketeatteri 1/2009 13rin opettajana Kaarlonen on toiminut Salon Kansalaisopistossasekä alan kursseilla, kohderyhmänä luokanopettajat, päivähoidonammattilaiset sekä toisen asteen opiskelijat mm. käsi- jataideteollisuusoppilaitoksessa ja terveydenhoito-opistossa.Kaarlosen panos Salon seudun nukketeatterikulttuuriin on huomattava.Hän on toiminut ohjaajana, käsikirjoittajana, näyttelijänäja perustajajäsenenä seuraavissa nukketeattereissa: Lentävähattu 1974-, Taikasauva 1990-, Kaisan Kontti 1994- jaSaara 2004-. Hän on myös yksi Uniman ja Liken julkaisemannukketeatterikirjan kirjoittajista.Teatteriohjaaja, FM, taideaineiden lehtori Marja-Liisa Lintunenon koulutukseltaan teatteriohjaaja (TRE:n yliopisto 1976),minkä lisäksi hänellä on nukketeatterin pitkä täydennyskoulutus(8 kk) vuodelta 1983. Hän on käynyt useita kasvatus- jaopetustyöhön sekä teatteriin, taiteisiin ja nukketeatteriin liittyviäkursseja ja koulutuksia 1978 lähtien. Teatteri/nukketeatteriohjaajanaLintunen on toiminut mm. Kouvolan Teatterissa1975-79, Teatteri Mukamaksessa 1981-85, Satuteatteri Punahilkassa1990-luvulla, Pieksämäen nukkekoti 2000-06. Taideaineidenlehtorina Pohjois-Karjalan Opistossa hän toimi 1985-2000. Lisäksi hän on toiminut kouluttajana useilla ilmaisuun,luovaan toimintaan ja nukketeatteriin liittyvillä kursseilla. Teatterialanammattitutkintoon valmistavan koulutuksen (nukketeatteri)vastaavana opettaja ja taideaineiden opettajanaSisälähetysseuran oppilaitoksessa Pieksämäellä Lintunen ontyöskennellyt vuodesta 2000Lintusella on sivutoimisena oma soolonukketeatteri Salainenteatteri (perustettu Pieksämäellä 1997), jossa hän toimii käsikirjoittajana,näyttelijänä ja lavastajana. Kirjallista tuotantoa:nukkenäytelmiä, lehtiartikkeleita nukketeatterista, sekäSuomalaisen nukketeatterin kirjan toimituskunnassa 2006-09.Lintunen on UNIMA:n ( kansainvälinen nukketeatteriliito) Suomenliiton perustajajäsen ja hallituksen jäsen useaan otteeseen,Suomen edustajana UNIMAn edustajistossa 1994-96 jaharrastajajaoksen jäsen 1994-97.Leila Peltonen valmistui valtiotieteiden maisteriksi Helsinginyliopistosta 1968, minkä jälkeen hän työskenteli freelancetelevisiotoimittajanaperhe- ja lastenohjelmien toimituksissa.Nukketeatteria ja teatteripedagogiikkaa Peltonen on opiskellut1980- ja -90 -luvuilla Teatterikorkeakoulussa ja lisäksi taidehistoriaa,kirjallisuutta ja kasvatustiedettä Lapin kesäyliopistossa.Rovaniemelle muutettuaan hän aloitti aktiivisen nukketeatterityöskentelynohjaajana, näyttelijänä ja nukentekijänä vuonna1980 perustetussa harrastajaryhmässä, Nukketeatteri Kaarnikassa.Ura jatkui ammattityönä vuonna 1989 Matkalaukkuteatterissa,joka on Rovaniemeltä käsin vienyt sooloesityksiä Suomenlisäksi pohjoismaihin ja muille lähialueille.Peltonen on opettanut nukketeatteria eri oppilaitoksissa Lapinläänissä ja Ruotsin Norrbottenissa. Afrikassa hän on työskennellytnukketeatterikouluttajana Sambiassa 1992-1994 yhteistyössäKehitysyhteistyön Palvelukeskuksen (KEPA) ja ZambiaPopular Theatre Alliance (ZAPOTA )- järjestön kanssa sekäZimbabwessa 2000-luvun alussa yhteistyössä maan ASSITEJjärjestönkanssa. Vuosina 2001-2006 Peltonen toimi nukketeatterinläänintaiteilijana Lapin taidetoimikunnassa. Hän muunmuassa järjesti Rovaniemelle ensimmäisen 7+7 SOOLOA -kansainvälisensoolonukketeatterifestivaalin, rakensi yhteistyöhankettaRovaniemen teatterin kanssa ammatillisen nukketeatterinkehittämiseksi Lapissa ja oli mukana perustamassa Lapin nukketeatteriyhdistysry:tä. Peltonen oli 1990-luvulla yksi Barentsinnukketeatteriverkoston käynnistäjistä sekä verkoston koordinaattorivuosina 1996-2006. Luottamustehtäviä ovat olleetmm. Suomen Uniman hallituksessa toimiminen 1995-2007, sekäMaailman Nukketeatteriliiton UNIMAn edustajiston jäsenyys1996-2007. Peltonen on ollut myös järjestön Afrikka-työryhmänjäsen. Leila Peltonen on palkittu 1987 Rovaniemen kaupunginkulttuuripalkinnolla sekä 1996 Lapin läänin taidepalkinnolla.Hän on ollut myös Nukketeatteria suomalaisilla näyttämöillä-kirjan toimituskunnan puheenjohtaja 2007 -2009.Ulla Raitahalme, FM (s. 1958) on nukketeatteriohjaaja ja-opettaja, joka kouluttautui alalle 1980-luvulla Vaasan Kesän jaTeatterikorkeakoulun kursseilla. Hän on toiminut Lahden kunnallisennukketeatterikeskuksen toiminnanohjaajana ja TeatteriMukamaksen näyttelijänä. Vuonna 2005 Ulla Raitahalme suorittiloppututkinnon Tampereen yliopiston draamalinjalta progradu -työn aiheenaan Figuuri rituaalin välittäjänä. Raitahalmeon ohjannut nukketeatteriesityksiä eri teatteriryhmille, opettanuteri opistoissa ja osallistunut nukketeatterialan ammatillisenkoulutuksen suunnitteluun. Nukketeatteri Vihreän Omenanjohtajana hän toimi vuosina 1995--2003. Ulla Raitahalmeellaon oma nukketeatteriyritys Objektiivo. Raitahalme on SuomenUniman perustajajäsen.Näyttelijä FIA, nukketeatteriohjaaja Oili Sadeoja tunnetaanmm. sooloteatteristaan Nukketeatteri Olgasta. Sadeoja onmyös perustajajäsen Teatteri Mukamaksessa, jossa hän toiminäyttelijänä vuodesta -79 alkaen yhteensä 7 vuotta. Hän toimimyös Teatteri 2000:ssa nukketeatterin tuotantopäällikkönä.Teatterialan ammattitutkintoon tähtäävän nukketeatterikoulutuksenvastuukouluttaja ADULTAssa Sadeoja toimi 7 vuotta, jajäi työstä eläkkeelle 2008 jouluna. Hän jatkaa edelleen ohjaajanaja käsikirjoittajana.Koulutuksen ohessa Oili on kehittänyt mm. mielenterveystyöntekijöidenja Tourette-yhdistyksen kanssa nukketeatterin soveltaviakäyttömahdollisuuksista. Sadeoja on toiminut ohjaajanaja käsikirjoittajana monissa ammattinukketeattereissa mm.Teatteri Mundo, Teatteri Helmi, Teatteri Lempi, NukketeatteriHupilainen. Hän on toiminut ohjaajana harrastajateattereissakuten Nirunaru ja KepponenMansi Stycz, HuK on opiskellut teatteria Tampereen yliopistossaja nukketeatteria mm. Teatterikorkeakoulun täydennyskoulutuskeskuksessa.Mansi Stycz on toiminut Teatteri Mukamaksentaiteellisena johtajana vuodesta 1979 lähtien. Styczon omassa teatterissaan sekä vierailijana koti- ja ulkomaisissateattereissa dramatisoinut ja ohjannut yli viisikymmentä nukketeatteriesitystä.Hän on ollut Suomen Uniman puheenjohtaja1993-2005, Kansainvälisen Uniman edustajiston jäsen 1996-2008 ja hallituksen jäsen 2004-2008 sekä järjestön Eurooppa-komissionpuheenjohtaja 2004-2008. Lisäksi Stycz on ollutTeatterialan näyttötutkintotoimikunnan jäsen 2001-2007 sekävuodesta 1999 Suomen Teatterit ry:n Nukketeatterineuvottelukunnanjäsen. Mansi Stycz on Mukamas-kansainvälisen nukketeatterifestivaalintaiteellinen johtaja. Hänelle on myönnettyTampereen kaupungin näytelmäkirjailijapalkinto 1987, Hämeenläänin taidetoimikunnan Tanssiva Ilves-palkinto 1997 ja Valtionlastenkulttuuripalkinto 2006.Anna-Liisa Tarvainen on valmistunut lavastustaiteen kandidaatiksi1987 Taideteollisessa Korkeakoulussa Helsingissä. Nukketeatterinja taiteen jatko-opintoja hän on suorittanut erilaisillakursseilla ja seminaareissa Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa,Saksassa, Sveitsissä, Tšekkoslovakiassa, Venäjällä ja Eestissä.Hän oli perustamassa Teatteri Mukamasta 1979 Tampereella, jatoimi siellä lavastajana, nukentekijänä sekä mm. myyntisihteerinävuoteen 2001. Tänä aikana hän oli mukana järjestämässänukketeatterikursseja alan ammattilaisille ja harrastajille, sekänukketeatterityöpajoja lapsille Moskovaa myöten. Hän toimimyös taidekasvatusprojektin ohjaajana Saukonpuiston erityiskoulussaTampereella 1995-97, sekä Suomen UNIMAN sihteerinäja lehden toimittajana 1993-2000. Anna-Liisa on valmistanutnukkeja TV-2:n Pikkukakkosen ohjelmiin 1987 alkaen, mm.Jänis Neposen.2001 Anna-Liisa otti uuden suunnan elämässään ja lähti opiskelemaantaideterapiaa Englantiin Hibernia Collegeen, jostavalmistui MA-tittelin kera 2007. Gradunsa hän kirjoitti aiheesta”Autismi, leikki ja aistien kehitys”. Anna-Liisa asuu nykyääntaas Suomessa. Hän työskentelee taideterapeuttina käyttäennukketeatteria apuvälineenään, sekä työstää nukketeatteriesityksiätaideterapian tuomien näköalojen innoittamana.

14 Nukketeatteri 1/2009Merja Pöyhönen pääsi ensimmäisten joukossa harjoittelemaan uuteen harjoitussaliin Murtomaantie 1:ssä. Isoilla peileillä varustetussatilassa voi tarkistaa vaikka omaa nuken käsittelyään.Uudessa Puppet Studiossakelpaa nyt harjoitellaTurun nukketeatterielämään tuli huhtikuunalussa huima parannus. Vajaat pari vuottatoiminut nukketeatterilaisten yhteenliittymä,Puppet Studio, sai uudet avarammattilat. Vanhassa VR:n rakennuksessa on tilatsekä nuken rakentamiselle että harjoittelulleentistä isommalle puppeteeriporukalle.Joskus huono uutinen voi tuoda muutoksen parempaan. Näinkävi Turussa, kun Puppet Studio ry:lle tuli vuodenvaihteessa irtisanomisilmoitus:Humalistonkadun toimitilasta ruvetaan remontoimaanluxusasuntoa. Aikaa uuden paikan etsintään olikolme kuukautta. Etsintöjen jälkeen löytyi lopulta rautatienvarresta, läheltä linja-autoasemaa tila, joka vakuutti heti ensinäkemältä.Vuokraajana oli Turun kaupungin tilalaitos, jotensekin laskettiin eduksi.Uusi nukketeatteritalo on vanhoja VR:n punatiilisia rakennuksia.Viimeksi se on toiminut kaupungin puistoyksikön huoltotiloina.Siksi sieltä löytyy useampi suihku ja vessa sekä toimivakeittiö (astianpesukoineen!), mutta vesipisteiden runsaus onnukenrakentajille pelkästään plussaa.Entinen tila Humalistonkadulla tarjosi työpisteet kuudelle nukenrakentajalle.Parannus on huomattava, sillä nyt työpisteitäon kaikkiaan kahdeksan, minkä lisäksi tilaa käyttää neljä ”harjoitushuoneosakasta”.Vuokralaisten maksamilla osuuksilla katetaantilan kulut, kuten vuokra ja siivouskulut, mutta yhdistysaikoo hakea apurahoja toiminnan kehittämiseen.Vaikka tilat ovat yhteisiä, on jokaisella työpisteen vuokranneellaoma reviirinsä, jonka voi kalustaa niinkuin parhaaksi näkee.Vanhan studion kokemuksiin nojaten päätettiin, että oma työpisteja omat työkalut ovat paras tapa pitää jonkunlainen siisteysja järjestys silloin, kun käyttäjiä on paljon.Tavoitteena on, että vakituisten käyttäjien lisäksi Puppet Studioltavoisi vuokrata työpisteen ja harjoitustila-aikoja myös lyhyempiintarpeisiin. Moni vastavalmistunut ei välttämättä haluasitoutua pitkäaikaiseen vuokrasuhteeseen, mutta saattaa kai-Puppet Studio on löytänyt uudet tilat toiminnalleen VR:n vanhan tiilirakennuksentoisessa kerroksessa.

Nukketeatteri 1/2009 15vata nukenrakennus- ja harjoittelupaikkaa 2-3 kuukaudeksi.Puppet Studio on melko lähellä keskustaa, ja pihalla on runsaastitilaa keikka-autoille. Roudauksen kannalta ainoa miinuson se, että tilat ovat toisessa kerroksessa.Uuden tilan otti heti huhtikuun alussa käyttöönsä nukketeatteritaiteilijaMerja Pöyhönen. Hän ehti harjoitella uutta sooloteostaanKiiltokuva sekä uudessa että vanhassa paikassa.- Tämä on ollut aivan ihana, valoisa ja siisti. Tuntee todella tulevansatöihin kun tulee tänne, hän kommentoi parin viikonharjoittelukokemuksen jälkeen uutta tilaa.Virallisia esityksiä Puppet Studiossa ei voi turvallisuussäädöstenvuoksi pitää, mutta harjoittelutilasta suurempi pula useinonkin. Moni on löytänyt esityspaikan jo olemassaolevista teatterisaleista,kuten Seikkailupuiston teattereista, Turun NuorenTeatterin näyttämöltä, taidetalo Vimmasta tai NukketeatteritaloFenixistä (entinen Marionettiteatteri Mundo). Merja Pöyhönenkinaikoo jatkaa harjoituksia Fenixissä, jossa on myös esityksenensi-ilta huhtikuun lopulla.Puppet Studio ehti toimia Humalistonkatu 14:ssä kesästä 2007saakka. Vuosi 2008 oli todella työntäyteinen, sillä pienissä javaatimattomissa tiloissa harjoiteltiin monta nukketeatteriesitystä.Mm. esitykset Fragile, Seurapiirikuninkaat, Lunta lunta,Oiva, Perhosen siivellä, Mikä mikä kasvaa ja Saituri ovat tavallatai toisella ”made in Puppet Studio”, joko nukenrakennusvaiheessatai harjoitteluvaiheessa.Nukketaiteilijayhdistys Puppet Studio ry:n puheenjohtajanatoimii Tiina Puranen, jolla on myös oma työpisteensä PuppetStudiolla.Vietnamilainenvesinukketeatterivierailee HelsingissäAinutlaatuinen, maailmankuulu, vietnamilainen vesinukketeatteriesiintyy lapsille ja aikuisille 21.8.-25.8.2009 Suvilahdenkentällä, Helsingissä. Upea, suurimuotoinen teatteriesitysedustaa perinteistä vietnamilaista riisipelloilla alkunsa saanuttateatterityyppiä.Elävän orkesterin säestyksellä leijonat, lohikäärmeet ja yksisarvisetseikkailevat värikkäissä satukohtauksissa VietnaminKansallisen Nukketeatterin esityksessä.Esityksen tuottavat Suomen Ulkoministeriö ja Teatteri Hevosenkenkä.Liput 14 €. Päiväkodit, koulut ja s-etukortilla 10 €.Lippuvaraukset: 09 4391 220, hevosenkenka@hevosenkenka,www.hevosenkenka.fiLisätietoja: www.vietnampuppetry.comTeksti ja kuvat: Timo VäntsiJohanna Peltonen valmistelee esitystä Koettelemustenkaupunki yhdessä Johanna Latvalan kanssa.Johanna PeltosestaMatkalaukkuteatterintaiteellinen vastaavaTyötilojen ikkunoista avautuu näkymä pihalle. Naapurissa mm. herrasmiesmotoristejaja vanhojen autojen kunnostajia.Matkalaukkuteatterissa tapahtui helmikuussa sukupolvenvaihdoskun Johanna Peltosen ensimmäinen sooloesitys Koettelemustenkaupunki- Town Called Trouble sai ensi-iltansa Rovaniemennukketeatteritalolla 22.2.09.Leila Peltonen esiintyi viimeistä kertaa Tromssaan huipentuneellaLapin kiertueella keväällä 2008 esityksellä Tarinoita Pohjoisesta.Johanna Peltonen on nyt teatterin taiteellinen vastaava,Leila Peltonen siirtyi taustalle tuottajan tehtäviin.Johanna Peltonen on valmistunut teatteri-ilmaisun ohjaajaksiStadiasta (nyk. Metropolia) 2003 ja erikoistunut sanattomaanteatteriin esiintyjänä, ohjaajana ja käsikirjoittajana. Nukketeatteriinhän on perehtynyt mm. oppisopimuskoulutuksessaMatkalaukkuteatterissa 98-99 ja Sandglass-teatterin nukketeatterikurssillaConnecticutissa 2006.Matkalaukkuteatterille Johanna on käsikirjoittanut ja ohjannutaiemmin esitykset Revontuliaiset ja Poika joka ei tiennyt kukaon. Yhteistyössä Johanna Latvalan kanssa tehty Koettelemustenkaupunki on villin lännen maailmaan sijoittuva esitys vihasta,yksinäisyydestä ja kasvamisesta. Esitys lähtee kiertueellesyksyllä 2009.

16 Nukketeatteri 1/2009Nukkenäyttelemisenvaikeus ja kauneusAluksi on hyvä selvittää,että allaolevassakirjoituksessa en pyritarjoamaan kaikentietävää selvitystätai näkökulmaa nukkenäyttelemiseen.Kerron vain hiemanomia tuntemuksia jaoivalluksia, joita olenvasta-alkajana nukkejenparissa tehnyt,oppinut ja kokenut.Jokainen nukke on tavallaanomanlaisensa yksilö. Meidän nukettajinatäytyy osata kaivaanukesta esiin hänen tarinansa,tapansa olla ja hengittää. Kunotamme nuken käsiimme antaase meille välittömättömästijotain informaatiota itsestään.Juuri noihin tarinoihin meidänpitää uskaltaa tarttua ja suhteuttaane siihen minkä tarinanhaluamme milloinkin kertoa. Monesti käy niin, että yritämmepakottaa nukkea toimimaan haluamallamme tavalla. Tämäyleensä näyttää luonnottomalta ja vaikuttaa siihen, että emmevälttämättä saavuta nukketeatterin taikuutta lavalla, vaan näytelmäjää vain pelkäksi kasaksi toimintaa, joka on vain varjoatodellisesta nukketeatteritaiteesta. Nukkea ei siis saa pakottaa,vaan häneltä pitää saada haluttu panos tutustumalla siihen mitähän ”tekee mielellään” ja mitä ei.Miksi nuket ovat lavalla mielenkiintoisempia kuin ihmisnäyttelijät?Koska he voivat viestittää ja tehdä paljon sellaista mihinme ihmisinä emme milloinkaan kykene. He voivat vääntää itsensäsolmuun, kiitää ilmojen halki ja kadota näkymättömiin.He pystyvät suorittamaan äärimmäisiä toimintoja illasta toiseenintensiivitason pysyessä samanlaisena. Jos pystyisimmesamanlaiseen ilmaisuun kuin nuket, ei nukketeatterille olisi tarvetta.Kun saamme selville mitä nukkehahmo haluaa kertoa, alkaayhteisymmärryksen löytäminen.Silloin on yleensä tarpeellistaviettää hieman aikaahahmon kanssa. Viedäse kotiin, ravistella, lennätellä,roikotella ja yleensäkintutustua siihen mitä hahmohaluaa viestiä. Näin meillealkaa pikkuhiljaa selvitä hahmontarina. Miten hän haluaatarinansa kertoa? Miten hänliikkuu? Mitä hän ei suostuLuokkamme maskotti tarkkaileenukkenäyttelimisen sujuvuutta jalaatua. Kuva: Essi Nummelin.Vasemmalta Irina Ainasoja ja Ninni Finnberg nukkenäyttelevät yhdessäkuudesta Turun taideakatemian nukketeatterilinjan ensimmäisen vuosikurssin”Minun jouluni” -esityksistä. Kuva: Jessica Kangasniemi.tekemään? Yhtäkkiä aivan kuin huomaamatta me alamme puhumaansamaa kieltä hahmon kanssa. Syntyy yhteisymmärrysja hahmo alkaa elää aivan uudella tavalla. Meidän tehtävä nukettajinaon vain osata kuunnella hahmon tarina ja auttaa nukkeailmaisemaan itseään. Nukettaja on välikappale nuken jayleisön välillä. Meidän kautta hahmo puhuu, kertoo tarinaansaja vie yleisön mukanaan seikkailuihin.Nukkenäyttelemisessä on erityisen tärkeää muistaa se, että meitse emme ole tärkeitä (ellei meille ole kirjoitettu roolia), vaanse yleensä hieman oudohko hahmo meidän käsissämme on se,josta yleisö on kiinnostunut. Jonkin verran tavallista teatteriatehneenä voin sanoa, että on vaikeaa työntää itsensä taka-alallenukettaessaan. Se on se näyttelijä-ego, joka siellä takaraivossakyhnyttää, että ”Katsokaa minua, kun minä parrasvaloissaloistan, ilmaisen ja esiinnyn!”. Tärkeää on muistaa, että kunihmiset tulevat katsomaan nukketeatteria, he haluavat nähdänukkeja eivätkä ihmisiä (kuin ehkä sivuosissa, jos niissäkään).Olen toki nähnyt esityksiä, joissa ihmisnäyttelijät ja nuket ovattasavertaisina näyttämöllä ja tuloksena voi olla joko kauneintanukketeatteria tai vain näyttelijöitä jotka leikkivät nukeilla. Tullaksesihyväksi nukettajaksi sinun tulisi hyväksyä se fakta, ettänäissä oudoissa hahmoissa joita pitelemme käsissämme piileese nukketeatterin kaunis taikuus ja lumous, joka saa meidänihastumaan kyseiseen taidemuotoon yhä uudestaan ja uudestaan.Toni KandelinKirjoittaja opiskelee nukketeatteriaTurun Taideakatemiassa

Nukketeatteri 1/2009 17Nukkedraamaa kulttuuritalollaja tanssia EnghaveplandsillaKööpenhaminan kansainvälinen nukketeatterifestivaali19.-29. maaliskuuta on juurisaatu päätökseen. Festivaali tähtäsi aikuisillesuunnattuun tuotantoon ja osoittijälleen nukketeatterin marginaalisen muttalaadukkaan nichen Kööpenhaminan kulttuurielämässä.Festivaalin tavoite on edistäänukketeatterin tarjoamien mahdollisuuksiennäkyvyyttä Kööpemhaminan alueella.Vesterbron kulttuuritalon 4. kerroksessa käy kuhina. Keittiöntiski nuokkuu ruokaa, puheensorina aaltoilee tanskan- jaenglanninkielillä, ja kädenpuristuksia suoritetaan joka puolella.Isännät ovat juuri löytäneet suojattinsa. Nukketeatterialanopiskelijat majoittuvat pian paikallisiin isäntäperheisiin.Kööpenhaminan vuoden 2009 kansainväliset nukketeatterifestivaalitovat vapaaehtoistyön taidonnäyte. Edellisenä vuonnatapahtumaa oli järjestelemässä vain neljä vapaaehtoista kulttuuritalonpalkattujen työntekijöiden lisäksi. Tänä vuonna vapaaehtoisiaon parikymmentä festivaalin palkattujen järjestäjienlisäksi. Pääorganisaattoreina toimivat Maria Suh ja BarnabyStig Swann Pedersen Vesterbron kulttuuritalosta. Aok.dk:nhaastattelussa Barnaby kertoo, kuinka festivaalin tarkoitus onopettaa kööpenhaminalaisille, että nukketeatteri on muutakinkuin perinteisen tanskalaisen lastenohjelman käsinukkehahmotKaj & Andrea.Nukkeinstallaatio Köpiksen kätköistä.Neljän pääesityksen kirjoaKööpenhaminan nukketeatterifestivaali sisälsi neljä pääesitystä.Ensimmäisen viikon pääesiintyjä oli Blind Summit Teatterin(UK) esitys Low Life. Neljän esiintyjän moderni bunraku-esityspiti sisällään toisistaan erillisiä katkoksia alamaailman tunnelmista.Tuokioittain erinomaisiin oivalluksiin asti kurouttautunuttuotanto oli loppuunmyyty jokaisena esitysajankohtana.Toisena pääesiintyjänä katsojat näkivät Stugu/RommeProduktioner:n (Norja/Tanska/Ruotsi/Alankomaat) Edit(h):n.Edith oli sympaattinen esitys mummelista, jonka muistot elivätasunnon seinillä kuin hyväntahtoinen poltergeist paukutellenovia ja lennättäen tavaroita. Esitys oli erittäin miellyttävääkatsottavaa charmantteine näyttelijöineen, tunnelmallisinevärimaailmoineen ja sopivalla musiikilla. Esityksestähuokui tyylikkyyttä. Kulttuuritalon 4. kerroksen huoneissavaelsi sen sijaan kolmen ranskalaisen ja yhdenalankomaalaisen esiintyjän Tour de Chambres.Vesterbron kulttuuritalon kulmilla sijaitsee vehreäpuisto skeittialueineen ja nakkikioskeineen. Festivaalintoisella viikolla joka ilta klo 17 ja klo 20 Enghavepladsillatanssitaan. Tanssiminen on nimittäin ehtosille, että esityksiin on ylipäätään pääsy. Keskellepuistoa on parkkeerannut neljä ranskalaista asuntoautoa.Kukapas muu kuin ranskalainen Scopitone &Cie vaunuesityksellään Ze Patrecathodics. Hullunkurisetisännät ja vanhat TV-ruudut kutsuvat näytöksiin,jotka olivat aiheiltaan perinteisiä H.C.Anderseninsatuja muokattuna aikuisille suunnattuun muotoon.Plussaa hyvästä ideasta ja intiimistä tunnelmasta.Valitettavasti nauhurilta tullut englanninkielinen selostusvei jotain alkuperäisestä tunnelmasta.Festivaalin ohjelmistoon sisältyi myös nukketeatterialanopiskelijoiden kabaree-näytökset kolmena peräkkäisenäiltana. Natscene-tapahtuman opiskelijat saapuivat Kööpenhaminaanviikoksi Ludwik Solski Statsskole for Drama -koulustaWroclawista, Puolasta ja London School of Puppetry-koulustaIso-Britanniasta. Jälkimmäisen koulun edustajat olivat erimaista kotoisin olevia nuoria, jotka olivat harrastuskurssilaisia.Täten kabareen haasteena katsojalle oli sen laadun vaihtelevuus.Helmenä pohjalla olivat kuitenkin puolalaisen koulun viimeisenvuosikurssin opiskelijoiden tasokkaat esitykset.Nukketeatterinäytösten lisäksi festivaaliohjelma sisälsi bunraku-työpajanBlind Summit-teatterin (UK) johdolla, nukketeatteriopiskelijoidentyöpajan ja berliiniläisen Hans-Jochen Menzelinjohtaman master class –työpajan. Kahdessa seminaarissakeskulteltiin lisäksi nukketeatterikoulutuksesta sekä nukketeatteristaterapiamuotona.-Kööpenhaminassa pitäisi olla oma nukketeatterialan koulutusohjelma.Tämä olisi sopiva kaupunki nukketeatterille, pohtii 3.vuosikurssin nukketeatteriopiskelija, puolalainen Milosz. Hänsuunnittelee tuleviksi kesätöikseen omaa nukketeatteri-työpajaakööpenhaminalaisille.Kööpenhaminan kansainvälinen nukketeatterifestivaali sai tukeavuonna 2009 muunmuassa Kööpenhaminan kunnalta, Nordeanrahastosta ja Tanskan taiteidentoimikunnalta (Tanskankulttuuriministeriöltä). Kööpenhaminassa järjestetään myösjoka toinen vuosi lapsille suunnattu Puppet Junior –festivaali(ennen nimeltä Fokus på Dukketeater), joka on vuorossa vuonna2010.-”On todella mielenkiintoista tutustua toisiin nukketeatteristakiinnostuneihin ihmisiin ja samalla työskennellä hyvän asianpuolesta”, kertoi tanskalainen Henrik Hansen kokemuksistaanvapaaehtoisena toimisesta. Hän oli inspiroitunut erityisestimyös näkemistään esityksistä ja keskusteluista nukketeatteriopiskelijoidenkanssa.-”On ollut upeaa olla osa tätä kaikkea”. Hän jatkaa.Teksti ja kuvat: Helena KarhuLisätietoja: www.puppetfestival.dkPuolan Wroclawin koulun opiskelijoita.

18 Nukketeatteri 1/2009Uudet nukketeatterintekijättulevat!Turun Taideakatemia on vuodesta 1999 tarjonnut ammattikorkeakoulutasoistanukketeatteriopetusta. Tänä keväänä on uuden,meidän vuosikurssimme aika valmistua. Tässä kerrommeUniman lukijoille 17 tulevan nukketeatteritaiteilijan neljä vuottakestäneestä yhteisestä matkasta.Ensimmäinen koulussa saamamme tehtävä oli valmistaa 5 minuutinsoolo teemalla ”mainos”. Meidät siis niin sanotusti heitettiinkylmään veteen ja käskettiin uida ilman perustietojanukketeatterin tekemisestä. Samanlainen ”tekemällä oppii”-metodi onkin jatkunut läpi koko koulutuksen. Mainosteemanlisäksi harjoitustöidemme teemoina ovat olleet ooppera, muodonmuutosja haiku. Yhtenä ryhmäprojektinamme materialisoimmeturkulaisten runoilijoiden teoksia Turun runoviikoilla.Ensimmäiset kaksi vuotta saimme oppia myös vuonna 2007valmistuneelta vuosikurssilta. Pääsimme esiintymään heidänohjauksessaan oopperaprojekteissa ja Fanatik Figuras 07-opinnäytetyöfestivaaleilla. Tutoreina näissä projekteissa ovatolleet vakituiset opettajamme Anna Ivanova-Brashinskaya jaAri Ahlholm. Viimeisen vuoden keväällä saimme lisäystä opettajakuntaan,kun Marja Susi valittiin uudeksi lehtoriksi. Meitähän ehti opettaa kuitenkin jo ensimmäisenä vuotenamme Turunlinnassa toteutetun soveltavan nukketeatteriprojektin puitteissa.Perustaitoja nukenkäsittelyssä meille opettivat ensimmäisenävuonna Ari Ahlholm ja Terhi-Tuulia Lintukangas sekänäyttelijäntyötä Fiikka Forsman. Säännöllistä perusopetustaolemme saaneet tanssissa (nykytanssi ja baletti).Opiskelumme on suurimmaksi osaksi perustunut ulkomaistenopettajien pitämiin työpajoihin.Ranskalaisen Arketal-ryhmän nukenrakentaja Greta Bruggemanja näyttelijä Sylvie Ossman sekä paperiteatteritaiteilija ja-asiantuntija Alain Lecucq pitivät työpajansa samaan aikaan;toinen puoli luokasta valmisti Joan Mirón inspiroimat nuket, toinenRanskaan viedyt paperiteatteriesitykset.Ensimmäisen vuoden voimanponnistus oli keväällä Jacques Lecoqinkoulun kasvattien Davide Giovanzanan ja Soile Mäkelänohjauksessa tehty Rikhard III. Sen myötä pääsimme tutustumaanfyysisen teatterin ja naamionäyttelemisen perusteisiinValmistuvat asettuivatluokkakuvaan kotoisassaLinnapubissa. Keskelläopettajat Anna Ivanova-Brashinskaya, Marja Susija Ari Ahlholm. Kuva VilleKoski.sekä erityisesti bouffoon-hahmoihin. Kuorossa hengittäminenja bouffoon-kyttyröissä hikoilu loivat vahvan yhteishengen. DavideGiovanzana palasi kolmannen vuoden keväällä 2008 opettamaanlisää commedia dell’arte -näyttelemistä ja naamioidenvalmistusta. Lämmitimme Rikhard III:n ja esitimme sen uudelleen.Kolmannen ensi-iltansa se tulee saamaan Fanatik Figuras09 -festivaaleilla. Commedia dell’arten Pulcinella-hahmo palasikeskuuteemme Naruteatteriin käsinukkemuodossa, italialaisenBruno Leonen persoonallisessa ja hulvattomassa työpajassa.Vastaava opettajamme Anna Ivanova-Brashinskaya on valmistunutPietarin Teatteritaiteen Akatemiasta, niinpä monessa työpajassammeon ollut venäläisiä opettajia. Toinen vuosi räjähtikäyntiin Yana Tuminan johdolla. Perehtyminen Akhe-ryhmäninsinööriteatteriin, esineiden operointiin ja niillä kommunikointiinoli monelle mieleenpainuva kokemus.Venäjältä saapuivatopettamaan myös Svetlana Ozerskaya (kankailla luodut hahmotja niiden manipulointi), Teatr Ten –ryhmän Ilja Epelbaumja Maja Krasnopolskaja (Mozartin Taikahuilu varjoteatterina) jaAndrej Knjaskov (käsiteatteri).Viimeisen vuoden syksyllä osa luokasta teki kalevalaisen Mieliteko-esityksenRené Bakerin ja toisen vuosikurssin kanssa, kunsamaan aikaan osa lenteli eri puolille maata ja maailmaa työharjoitteluunkukin valiten projektinsa ja kohteensa omien kiinnostustensamukaan.Tällä hetkellä 15 meistä ohjaa opinnäytetyötään. Työkaluja ohjaamiseenolemme saaneet valkovenäläisen ohjaajan AlekseiLeliavskyn työpajasta sekä Pentti Halosen inspiroivilta dramaturgiatunneilta.Neljän vuoden aikana erilaiset nukketeatterin mahdollisuudetja tekniikat ovat tulleet tutuiksi. Luokkatovereista on tullut kuintoinen perhe, ongelmineen päivineen. Tiedämme kuitenkin, ettäkoulun loppuessa voimme edelleen turvautua toisiimme. Toivotammekaikki tervetulleiksi Fanatik Figuras 09 -festivaaleillekatsomaan opinnäytetöitämme, matkamme päätöstä, uusienseikkailujen alkua!tekstit:Laura Hallantiekuvat: Ville Koski

Nukketeatteri 1/2009 19Fanatic Figurastekijätja teoksetLaura HallantieJohanna KultalaJohanna SaloSatu WiinikkaNanna MäkinenRoosa HalmeEmma KärkiJani NaskaliMeeri SorjonenSirpa JärvenpääLeena LahikainenMaija LinturiHenrika NieminenPaula VilmiHemmo KauppinenSini PeltolaLaura Hallantie: Sirkus GelsominaNukkesirkus on saanut innoituksensa Federico Fellinin elokuvasta”La Strada” ja kuvanveistäjä Alexander Calderin sirkusesityksestä.Roosa Halme: Her Cup of TeaDreams of youth get lost like forests. The story is based onAnton Chekhov´s tragicomedy Uncle Vanya.Sirpa Järvenpää: They Won’t Stay Dead”When there is no more room in Hell, the dead will walk theEarth”Hemmo Kauppinen: Roomie-Pal!Sovitus Graham Annablen luomasta Roomie-Pal! -sarjakuvasta.Johanna Kultala: KiuruEsitys pohjautuu keskiajalla eläneen vapaustaistelijan JoanD’arcin elämään ja hänen viimeisiin hetkiinsä oikeudessasyytettynä jumalanpilkasta.Emma Kärki: Liisan uniLopputyöni perustuu tarinaan `Liisa Ihmemaassa`. Tämäntarinan avulla olen kiinnostunut visualisoimaan unimaailmaaja kuvaamaan surrealistista matkaa nukketeatterin keinoin,käyttäen objekteja osana hahmoja ja synnyttämään kohtauksiaosittain improvisaation avulla.Leena Lahikainen: Siniparta“Open them all; go into all and every one of them, exceptthat little closet, which I forbid you, and forbid it in such amanner that, if you happen to open it, there’s nothing butwhat you may expect from my just anger and resentment.”- Bluebeard, Charles PerraultMaija Linturi: Kuningatar KLopputyöni aihe on Laura Ruohosen näytelmä Kuningatar K.Näytelmässä minua kiinnostavat vallan ja sukupuolen tematiikka.Esityksen äänimaailmasta vastaa Turun konservatorionsellistiopiskelija Aino Juutilainen.Nanna Mäkinen: RusalochkaEtsimme onnea aidan toiselta puolelta vaikka se löytyisisieltä missä jo olemme. Vasta toisella puolella huomaammeettä olemme juuri luopuneet onnestamme. H.C. AnderseninPienen Merenneidon innoittamana kerromme teille tarinanonnesta.Jani Naskali: PerfumePerfume on tarina tuoksujen näkymättömästä maailmasta,Patrick Süskindin kirjan innoittamana.Henrika Nieminen: Ronja Ryövärintytärosallistuminen Turun Kaupunginteatterin esitykseenSini Peltola: Lehti tuulessaNiukku yrittää maalata kokonaisen puun, mutta viipyy mielelläänyksityiskohdissa niin, ettei työstä tahdo tulla valmista.Tavoittaako Niukku täydellisen maailman vain unelmissaan?Paperi - ja varjoteatterin keinoin toteutettu esitys, joka perustuuJ.R.R. Tolkienin tarinaan Niukun lehti.Johanna Salo: HuvipuistoTaiteellinen opinnäytetyöni kertoo päämäärän saavuttamisesta.Ja halusta olla rauhassa.Meeri Sorjonen: PyykkiTapaamme päivittäin läjäpäin ihmisiä. Minä mietin usein,mielikuvittelen, näkemieni ihmisten tarinaa. Mistä ja mihinhe ovat matkalla. Mikä heitä ajaa eteenpäin, mikä pidättelee.Tässä tarinassa haluan näyttää muutaman ihmisen sisälle,heidän arkiaskareissansa. Ehkä naapurisi tulisikin hyvällemielelle, jos rappukäytävässä sanoisit ”moi”.Paula Vilmi: SEESAWVälittömästi, kun näin kauhuelokuvan Saw I totesin: ”Tämänpohjalta teen lopputyöni! Jos saisin tehtyä esityksen, jossajoku löyssää housuunsa, tuntisin todella saavuttaneeni jotain!”Hilla Väyrynen:Nukketeatteri tempasi minut mukaansa ensisijaisesti poikkitaiteellisuutensavuoksi. Kuvataide, teatteri ja runous ovat olleetminulle tärkeitä ilmastointikanavia lapsesta saakka, ja minulleoli aina selvää, että ammatikseni suuntautuisin johonkin niistä.Satu Wiinikka: Todellisuudelle vierasElämä on täynnä vastakohtia. Konkreettinen ja abstrakti maailmakohtaavat.Lisätietoja: www.nukkis.net/ff

20 Nukketeatteri 1/2009NUKKETEATTERIASUOMALAISILLA NÄYTTÄMÖILLÄEnsimmäinen suomalaista nukketeatteria käsittelevä kirjailmestyi 11.2.2009 Suomen UNIMAn täyttäessä 25 vuotta.valokuva: Iida Vanttajan Ikaros © Lars BayKirja avaa näkökulmia taiteenalan historiaan, kehitykseen ja nykypäivään. Se kertoo Suomen nukketeatteritaiteen• kehityskaaresta aikojen hämärästä 2000-luvulle• vaikutteista ja vaikuttajista, jotka ovat muovanneet alan taiteellisia sisältöjä• taiteilijoiden työstä 100 vuoden ajaltaKirjoittajina ja haastatteluissa puheenvuoron saavat sekä kotimaiset että ulkomaiset nukketeatteritaiteilijat ja -tutkijat,jotka edustavat kolmen sukupolven tekijöitä.Teos on samalla tiivis tietopaketti maamme nukketeattereista, nukketeatterikoulutuksesta ja-festivaaleista, sekä alan suomenkielisestä kirjallisuudesta ja UNIMAsta.Lähes 300-sivuisessa kirjassa on runsaat 100 valokuvaa. Teoksen on kustantanut LIKE.Kirjaa voi tilata 32 euron hintaan osoitteesta leila.peltonen@pp3.inet.fi, maiju.tawast@luukku.com(postilähetyksenä hintaan lisätään postimaksu 5 € ). Kirjaa myydään myös monissa nukketeatteritapahtumien yhteydessäUniman infopisteessä.Kirjan toimituskuntaan kuuluvat Leila Peltonen (Rovaniemi) pj. ja Maiju Tawast (Helsinki)sekä Kaisa-Leena Kaarlonen (Perniö), Marja-Liisa Lintunen (Pieksämäki) ja Sari Witting (Helsinki).

Nukketeatteri 1/2009 21Vesa Pekkanen 1969 – 2009Näyttelijä Vesa Pekkanen menehtyi odottamatta sairauskohtaukseen kotonaan Pääsiäisenä.Teatterikoulutuksensa hän suoritti Lahden Kansanopiston näyttelijäntyönlinjalla ja osallistui useille alan kursseille uransa aikana. Reilu, herkkä ja valoisa VesaPekkanen muistetaan monista hienoista rooleistaan sekä nukke- että draamateatterinnäyttelijänä, lisäksi hän esiintyi ravintoloissa ja elokuvissakin. Hänen repertuaarinsaulottui Shakespearesta kabareenäytelmiin sekä nukke- ja varjoteatteriin. VesaPekkanen työskenteli Teatteri Mukamaksessa vuosina 1993 - 1996 ja 2005 - 2007.Hän perehtyi innolla nukketeatterin eri ilmaisukeinoihin monissa Mukamaksen esityksissä(mm. Prinsessa Ruusunen, Kabaree Vanhat ketut, Hääyö, Petruska meneenaimisiin, Tuhkimo ja Pieniä aarteita). Teatterin lukuisilla kiertueilla Vesa ajoi vauhdillaja taidolla kiertueauton esityspaikasta toiseen ja huolehti työtovereistaan sekämyötä- että vastamäissä. Yli 15-vuotisen uransa aikana hän esiintyi myös Teatteriporukan,Vapaa-Teatterin ja Teatteri Kehä III´n näytelmissä. Vesaa muistellaanlämmöllä ja kaipauksella monissa erilaisissa työyhteisöissä ja laajassa ystäväpiirissäkautta Suomen.Maiju TawastValokuva:Teatteri Mukamaksen Pieniä aarteita (2006), © Patrick StyczGösta Kjellin 1936-2009Teatteri- ja kirjallisuuskriitikko, ohjaaja ja dramaturgiGösta Kjellin kuoli 11.2.2009 äkillisesti kotonaan. Hänvaikutti syvällisesti Ruotsin ja Suomen teatterin- jakirjallisuudentutkimukseen sekä myös pohjoismaiseennukketeatteriin.Gösta Kjellin toimi 1970- ja 80-luvuilla teatterintutkijanaja -kriitikkona Ruotsissa, missä hän tutki maan teatterihistoriaaja modernia dramatiikkaa, kirjoitti ryhmäteattereistasekä Tanskan ja Norjan teatterista. Hän oli erittäinperehtynyt mm. Ibseniin ja Shakespeareen sekä nykydraamaan.Eurooppalaisen kulttuurin asiantuntijana häntutki myös vanhaa ja uutta kirjallisuudetta ja runoutta,kirjoittaen niistä lukuisia tutkielmia ja artikkeleita. MuutettuaanSuomeen 1980-luvun alussa Gösta Kjellin toimiyli 20 vuotta Hufvudstadsbladetin ja Ny tid-lehden kriitikkonasekä Helsingin yliopiston Pohjoismaisten kielten jakirjallisuuden lehtorina, erityisalanaan draamakirjallisuusja teatteri. Gösta Kjellin toimitti ja julkaisi lukuisia tutkimuksiaja artikkeleita mm. suomenruotsalaisesta kirjallisuudestaja teatterista.Kjellin oli myös nukketeatteriohjaaja ja dramaturgi, jonkateoksia on esitetty sekä Ruotsissa, Norjassa että Suomessa.Nukketeatteritoimintansa hän aloitti Michael Meschkenmaineikkaassa Marionetteaternissa, jossa hän osallistuivuonna 1977 nukkenäyttelijänä Antigone-esitykseen.Vuonna 1978 Gösta Kjellin kirjoitti teatterille näytelmänOdysseus - Sagan om havet, joka esitettiin nimellä Tarinamerestä mm. vuonna 1982 Helsingin kaupunginteatterissa.Vuonna 1980 Kjellin dramatisoi Marionetteaternillenäytelmän Oidipus-sagan yhdessä Michael Meschkenkanssa. Gösta Kjellin työskenteli Tukholmassa JohannaEnckellin kanssa, joka toimi Tukholman kaupunginteatterindramaturgina ja kirjoitti mm. vuonna 1980 Marionetteaternillenäytelmän John Bauer. Heistä tuli elämän- jatyökumppanit, jotka vaikuttivat suomalaiseen nukketeatteriin1980-luvulta lähtien mm. Vihreässä Omenassa jaTeatteri Mukamaksessa.Nukketeatteri Vihreän Omenan ohjelmistossa oli lukuisiaGösta Kjellinin näytelmiä ja ohjauksia vuosina 1981-1996:Satu pikkuisesta tytöstä, jonka isä oli kaniini 1981, UkkoNooan hattu 1985 (kirjoittanut Johanna Enckell, ohja-us Enckell ja Kjellin), Mielikuvitussukeltaja 1985, Matkallakymmenen valtakunnan taa 1987 sekä Mimmi, Mamma,Mummu 1996. Näinä vuosina Gösta Kjellin kirjoitti ja ohjasilukuisia nukketeatterinäytelmiään myös Norjassa jaRuotsissa. Dockteater Tittut kantaesitti Tukholmassa Kjellininnäytelmän Mimmi, Mamma, Mommo vuonna 1981.Malmön kaupunginteatterissa sai ensiesityksensä vuonna1983 hänen näytelmänsä Svullfot (Paksujalka), jonka pohjanaoli Oidipuksen tarina. Nukketeatteriesitys Hans Christianoch Hans Kristina kantaesitettiin vuonna 1985 norjalaisessaChristiania Teaterissa. Gösta Kjellin teki Norjassamyös Punch & Judy -tyylillä toteutetun Peer Gyntin TeaterFusentastille. Näytelmän Dockans hemlighet (alun perinLandet fjärran tio riken härifrån / Matkalla kymmenen valtakunnantaa) hän ohjasi vuonna 1989 Marionetteaterninja Dockteatern Tittutin yhteistyöproduktiona.Gösta Kjellin oli lisäksi merkittävä nukketeatterin opettajaja kouluttaja. Hän vaikutti Teatterikorkeakoulun pitkällänukketeatterin työllisyyskurssilla vuosina 1983-83 ja osallistuiVaasan kansainvälisille nukketeatterifestivaaleille.Toimiessaan Pohjoismaisen teatterikomitean pääsihteerinähän sai aikaan vuosina 1984-85 pidetyn kolmivaiheisenpohjoismaisen nukketeatteriseminaarin, täydennyskoulutuskurssin,jonka Vaasassa, Tukholmassa ja Skælskørissäpidettyihin osioihin osallistui kuusikymmentä nukketeatterintekijääkaikista viidestä pohjoismaasta. Gösta Kjellinoli vaatimaton, lämmin ja herkkä ihminen, jonka kanssakeskusteleminen ja työskenteleminen avasivat aina uusianäkymiä sekä teatteriin että maailmaan.Maiju Tawastkuva: Leena Klemelä

22 Nukketeatteri 1/2009Kuulas 14-15. toukokuutaKouvolan Teatteritapahtumassanukkeja, varjoja ja esineitäApurahoja nukketeatteritaiteellevuonna 2009Nukketeatteritaide ja nukketeatterintekijätovat saaneet avustuksia vuodelle2009. Tiedot on koottu apurahoja myöntävintahojen tiedotteista. Lista on päivitetty28.3.2009. Ennen vuodenvaihdettaratkenneita apurahoja on julkaistu alkuvuonnalähetetyssä jäsenkirjeessä.Vekkuliketun Matti Koskinen tuo Kuulakseenesityksen Helokruunun tarinan. Nuket ja visuaalisuusAnna-Liisa Tarvainen. Kuva Anna-Liisa Tarvainen.Kansainvälinen Lasten Teatteritapahtumakerää jälleen neljän päivän aikanaKuusankoskitalolle lastenteatterin ammattilaisiaja harrastajia niin kotimaastakuin ulkomailtakin. 22. kansainvälinenlasten teatteritapahtuma järjestetäänuudessa, kuntaliitoksia läpikäyneessäKouvolassa 14-15. toukokuuta. Tapahtumanjärjestävät Työväen NäyttämöidenLiitto r.y., Kouvolan kaupunki, KuusankoskenTeatteri, Kouvolan teatteri jaSuomen Assitej-keskus.Nukketeatteria tarjoavat mm. NukketeatterikeskusPoijun Ofelia ja varjojenteatteri, Tanssiteatteri Hurjaruuthin Punahilkka,tamperelaisen VekkuliketunHelokruunun tarina ja teatteri IlmiÖ:nKlockbornin jättiläisjamit. Ohjelmistovalinnoistavastaa taiteellinen johtaja,näyttelijä Satu Paavola. Kotimaisistaehdokkaista tapahtumaan on valittukahdeksan ammattiteatteriryhmää sekäneljä harrastajateatteria. Kaikkiaan festivaalikäsittää yli 40 eri tapahtumaa.Kansainväliset vieraat tulevat tänä vuonnaIso-Britanniasta ja Hollannista. Englantilainenkatuteatteriryhmä The Chipolatastuo festivaalille vauhdikkaan3-style Shown. Hollantilaisena ammattilaisvieraanasaapuu Etienne Borgers esitykselläänSheep!Taiteen keskustoimikunta, näytelmäkirjallisuudenkantaesitystuki:Ahre Eero ja työryhmä 2087€ SpökstötnäytelmänkantaesitykseenAropaltio Kirsi 2087€ SimpanssiveljeniBruno-näytelmän kantaesitykseenPöyhönen Merja ja työryhmä 2087€ Kolmekuningatarta-näytelmän kantaesitykseenNäyttämötaidetoimikunta/kohdeapurahat:Emma Jussila, Lappeenranta 5 000€nukketeatterinäytelmien Faust ja Keisarinuudet vaatteet valmistuskuluihinNäyttämötaidetoimikunta/ teatteriryhmientoiminta-avustukset:Mustan ja Valkoisen Teatteri-yhdistysImatra, 10 000€Nukketeatteriyhdistys Akseli Klonk, Oulu,12 000€Precursor OY / Nukketeatterikeskus Poiju,Helsinki 20 000€Festivaalin oheisohjelmistossa jatkaaKuusankoskitalon näyttelytilassa sijaitsevaHyde Park, lasten ja nuorten omaestradi, jonka ohjelma on kokonaan tekijöidensänäköistä ja oloista. Festivaalinaikana järjestetään klovneriatyöpajatsekä aikuisille että lapsille, vetäjänä toimiiteatteriohjaaja Taina Mäki-Iso. Lisäksiperinteisesti suurta suosiota nauttivatmaksuttomat maskeeraus- ja puvustustyöpajatovat mukana tänäkin vuonna.Festivaalin ensimmäisenä päivänä torstaina14.5. järjestetään seminaari yhteistyössäKymenlaakson Kesäyliopistonkanssa. Seminaarin otsikkona on ”Palapelinpalana on hyvä olla – yhteisönmerkitys ihmisen onnellisuuteen”. Puhujanakuullaan mm. professori Kari Uusikylää.Tänä vuonna festivaalille on mahdollisuussaapua myös maksuttomilla festivaalibusseilla.Yleisön käytössä on kaksifestivaalibussia, jotka bussiemännän/-isännän johdatuksella kyyditsevät festivaaliyleisöäilmaiseksi esityspaikoille eripuolilta uutta Kouvolaa.Lisätietoja: www.kuulas.infoNäyttämötaidetoimikunta/ LastenkulttuurinkohdeapurahatAnne Hyvärinen, Tampere, 3 000€ draamatyöpajankuluihinElina Lajunen ja työryhmä, Helsinki,4 000€ kurkistuslaatikon toteuttamiseenEsa Laurema ja työryhmä, Espoo,4 000€ interaktiivisen nukketeatteriesityksen/valokoulunkuluihinAnne Lihavainen, Porvoo, 2 000€ näytelmätyöpajojenkuluihinAnna Louhelainen ja työryhmä, Helsinki,6 000€ nukketeatteriesityksen kuluihinTiina Puranen ja työryhmä, Turku,4 000€ nukketeatteriesityksen kuluihinSari Tirkkonen-Tšarkov, Turku, 3 000ekahden satunäytelmän kuluihinLapin nukketeatteriyhdistys, Rovaniemi,4 000e nukketeatterityöpajojen järjestämiseenNukketeatteri Reaktori, Turku, 3 000€nukketeatteriesityksen kuluihinSuomen Unima, Oulu, 8 000€ nukketeatteritapahtumantoteuttamiseenLaura Poranen, Helsinki, 7 000€ sirkusesityksenja kerhokiertueiden kuluihinOpetusminsiteriö/ valtakunnallisestimerkittävien kulttuuritapahtumienjärjestämiseenMustan ja Valkoisen Teatteri-yhdistys,Imatra, 6 000€ Mustan ja Valkoisen TeatterifestivaalinjärjestämiseenUudenmaan TaidetoimikuntaMarjut Tawast, Helsinki, 2 000€ NukketeatteriaUudellamaalla 1909-2009 julkaisuunNukketeatteri-Annos, Helsinki, 2000€Rouva Talvi-Lumiunelma – esityksentuottamiseenSuomen KulttuurirahastoEmma Jussila-Scherman, Lappeenranta,21 000€ taiteelliseen työskentelyynja näyttelyn järjestämiseenTiina Puranen, Rasmus Puranen, JonasFranck, Turku, 11 000€ luontoaiheisennukketeatterinäytelmän valmistamiseen

Nukketeatteri 1/2009 23Arvioita esityksistä:Hurraa 2009Johanna Piritta PeltonenMIKÄ-MIKÄ KUORIUTUU?Teatteri SudenEnneKäsikirjoitus, nuketus, nukenrakennus, lavastus: Iisa Ilona TähtinenOhjaus: Hanna Heinonen, Iisa Ilona TähtinenKoreografia: Leena HarjunpääTytöksi puhkeamisessa oli herkkää nuketusta ja ihmettelevää tunnelmaa. Samaa kankaillavenyteltyä ”möhkeröstä olioksi”-meininkiä muistan myös Turussa näkemästäniesityksestä. Tähtisen tyylin rauhallisuus on kiitettävää.Nuken kasvot olivat yksinkertaiset seurata, mutta silti kiehtovan oudot. Jaloilla hapuiluja kevyen honkelot tanssiaskeleet olivat viehättäviä. Kokonaisuuden dramaturgiajäi haaleaksi, kaipasin liikkeellisiä ja kerronnallisia aksentteja vellovaan vaaleuteen.Jättikukka oli niin iso elementti, että siltä odotti enemmän. Muuntuvan olennonja kukan jännitettä ei päästetty kasvamaan. Jatkuvampi musiikkitausta olisi antanutpehmeille ja vaivihkaisille tapahtumille voimaa. Pieni punainen leppäkerttu regressoimukavasti. Lattiatason tapahtumat ovat Annantalon tilassa ongelmallisia, monen aikuisenkintäytyi kurkkia ja venytellä kaulaansa nähdäkseen.Mikä mikä kuoriutuu, nuket ja visuaalisuusIisa Ilona Tähtinen, kuva Linn Autio.OFELIA JA VARJOJEN TEATTERI(perustuu Michael Enden samannimiseen romaaniin)Nukketeatterikeskus PoijuSovitus, visualisointi, ohjaus: Iida VanttajaEsiintyjät: Teija Muurinen, Anne LihavainenArvostan sitä että tehdään reilusti kaunista, vanhahtavaan malliin. Vanhuuden arvostamisestaja kuoleman lähestymisestä kerrottiin lempeällä otteella. Minun makuunipuhetta oli liikaa ja osa siitä tuli tarpeettoman kovaa. Ofelia-nukke oli todella hienostitehty ja nousikin arvonsa ja luonteensa mukaisesti ylitse muiden. Ofelian viimeiseenasti kukkiva kyynistymättömyys oli tärkeää tasapainon kannalta.Esiintyjien tarinankerronnassa ei ollut bongattavissa imellyttävää ”runollistamista”.Rokkaava autoilukohtaus korostui turhan paljon. Perinteisten käsivarjojen käyttö Värjynäoli ilahduttavaa, muut varjohenkilöt olivat siihen nähden jäykkää perussettiä.Kuoleman saapuminen töksähti pikkaisen, vaikka toteavuus oli hyvä valinta. Sylikuvaoli niin kääräisevä että yleisö alkoi taputtaa ennen aikojaan, mutta tarinankertojienloppuvalssi veti lähemmäksi elämää. Yksinäisten vanhusten teema kuvastui kaikesta.Ofelia ja varjojen teatteri, nuket Iida Vanttaja,kuva Tom Nyman.PIXYLumottu PrinsessaKäsikirjoitus: Max Andersonin samannimisen sarjakuvan pohjalta Outi Sippolaja Liisa LaitinenOhjaus: Outi Sippola ja Liisa LaitinenMusiikki: Markus HeinoValot: Markus HeinoEsiintyjät: Liisa Laitinen, Outi Sippola ja Lotta VirtanenTörkeä töpöttäjä Pixy oli kyllä ihan ykkönen. Söpö riiviösikiöksi. Esityksen tyylissä teollistuminenkohtasi teknon ja söi romantiikan jätettä päälle. Hullun professorin kumipuvuistakehittyvät ”vaihtautujat” oli ihanan älytöntä kehitelmää. Lyhyet dialuennottoivat fyysisestikin nastan lisätason. Isin ja sikiön huvittelu Manalassa olisi tullutvähemmälläkin selväksi. UV-valo on tehokas keino, mutta alkaa rasittaa pitkään tuijotettuna.Näkyvillä soitettu musa oli nasakkaa ja tuki sekoja siirtymiä, parissa kohdassaoli vaikea kuulla puhetta musiikin yli. Pirun hyvä oli hidastunut kohtaus maanalla. Mainiosti toimivat kohdat joissa käsinukkien suunnat ja asennot olivat erityisenkirkkaat ja tarkat, sekä äärimmäinen vispaaminen. Elämän ja kuoleman kysymyksettaustalla ja tylyn absurdi kerronta hanskassa, eihän sitä voi kuin diggailla.Pixy, nuket työryhmä Liisa Laitinen, Outi Sippola,Lotta Virtanen, kuva Outi Sippola.

24 Nukketeatteri 1/2009SEURAPIIRIKUNINKAATHOX CompanyKäsikirjoitus, ohjaus: Terhi Tuulia LintukangasEsiintyjä: Timo VäntsiNukenrakennus: Hanna PärssinenValot: Timo OllilaÄänet: Erno SelänneTekninen tuki: Anna-Kaisa VäänänenTasokas ja mietitty jäivät päällimmäisinä sanoina mieleen Oscar Wilden Dorian Graynmuotokuvan Henry W:n vapautumistarinasta. Runsaassa puheessa oli aika ajoin kiirehtimisentuntu. Alun nopeassa lähdössäkin ohitettiin dandymäisen nautiskelun paikkoja.Vaalealla stailatussa sellissä takaumat näpsyteltiin shakkinappuloilla ja valkoisiahansikkaita käytettiin symbolitasoa myöten herkullisesti. Pistelevään melodraamaanheittäytyvät säärikäsinuket olivat hyvinkin eloisia. Jensin sormitanssimuuveissa klassisetkeinot käytettiin makeasti. Baarikohtauksen miimiset asiat ärsyttivät, sammakkoja muut hassutteluväliäänet saivat puolelleen. Valoefektit olivat tehokkaita ja isostitehtyjä. Lopun eloonherääminen poisti kasvavan turhauman siitä, että Dorianin rintakuvaaliikuteltiin vain ohimennen. Kommenttikatseista yleisöön tuli tunne, että tässäon kuitenkin kaiken kertojana Timo V. Ei paha taso ollenkaan, mutta sitä suuremmallasyyllä Henryn ja esim. kuulustelijan hahmoon olisi voinut kaatua pidemmälle (en tarkoitaklisheistä håmåkeikistelyä!).Seurapiirikuninkaat, nuket Hanna Pärssinen,näyttelijä Timo Väntsi, kuva Timo Jerkku.KOLME WALTARIA – kasvu taiteilijaksiTeatteri LempiKäsikirjoitus: Marja-Leena Kaskinen, Inke RosiloOhjaus: Inke RosiloNuket: Ippe EngeEsiintyjät: Ippe Enge ja Marja-Leena KaskinenLavastus ja puvustus: Inke RosiloLavastuksen toteutus: Asennuspalvelu Koskinen ja työryhmäPuvustuksen toteutus: Leena ÖsterlundValot: Markku TuominenValotekniikka: Milja LeppänenMika Waltarin esityksellinen muotokuva oli paneutuen tehty. Alun esittely selkeyttiseuraamista, varsinkin pienimmille ja lajiin tottumattomille. Waltari lapsena oli hurmaava,elävästi nuketettu ja kirjoitettu hahmo, ääntä myöten kokonainen. Waltarinäidin ilmaisu liukui pateettisen puolelle. Kohtausten väliset siirtymät olivat luonteviaja ripeitä. Kärryä käytettiin näppärästi muuntaen. Ranskalaisessa lehtimyyjämuorissaoli sanattoman tekemisen riemua. Nuori huivikaulainen Waltari liikkui sulavasti hänkin.Ongelmallisinta oli käsillä ja työtuolilla rakennettu aikuisen Waltarin hahmo, jokajäi epämääräiseksi. Myös teksti näissä kohdissa oli selittelevää ja ääni uskottavuudenrajoilla. Vanhan Waltarin kanssa kommunikoiva Sinuhekin liikkui aika jäykästi. Kirjoituskoneenhakkaamisen maaninen ääni kera porsliinikupin kilinän kuvasi terävästi äärirajoillapuurtavaa ja visioiden vallassa työskentelevää mieltä sekä vaimon yrityksiäsaada mieheensä inhimillinen kontakti.Kolme Waltaria, nuket Ippe Enge, näyttelijäMarja-Leena Kaskinen, kuva Juha Eronen.FRAGILEKuuma Ankanpoikanen Vimmassa Turussa 15.10.2008Ohjaus: Merja PöyhönenKäsikirjoitus: Merja Pöyhönen ja työryhmäNuket, lavastus ja puvut: Outi HerrainsiltaMusiikki: Antti-Juhani ManninenLavalla: Anna-Kaisa Väänänen, Lotta Virtanen, Antti-Juhani ManninenTässäpä hemmetin tärkeä aihe helposti särkyville. Mahtavaa, että nuoria ja ikuisiaseksuaalikysymyksiä lähestytään vaihteeksi nukketeatterin keinoin. Alkukuvassa nukkuvienkädet ja jalat alkavat kurottaa kohti pöydän alla odottavaa pahvilaatikkoa,jossa lukee Fragile. Unesta herättää Hekuman enkeli, kumikorvainen epävarmuuttaruokkiva riiviö, joka laukoo ”totuuksia”. Enkeliä heiteltiin reippaasti esiintyjältä toiselle,esineiden leikinomainen näennäisen välinpitämättömästä säikäyttävän totiseenliukuva kohtelu sopi aihepiiriin. Fokuksen vaihtaminen nukeista näyttelijöiden välisiinjännitteisiin toimi yllättävän luontevasti. Esiintyjät olivat aidon tuntuisia aikuisuudenportilla hengaavina nuorina. Joissain kohdin olisin toivonut hieman rauhallisempaanukenkäsittelyä ja vähemmän raastavaa pahis-örinää. Lempeästi pölvästi terveydenhoitajavalistusluentoineen ja pornopupuset hersyttävät takuulla tunnistuksen ja helpotuksennauruja myös kohdeyleisöstä. Toivottavasti esitys ja he löytävät toisensa.Fragile, nuket ja lavastus Outi Herrainsilta,kuva Antti Juhani Manninen.

Arvioita esityksistäJohanna Piritta PeltonenNukketeatteri 1/2009 25ANATOMIA LEARDiana-näyttämöllä Helsingissä 11.10.2008Idea ja toteutus: Heidi Fredriksson, Åsa Nybo, Johannaaf Schultén, Mikaela HasánOhjaus: Mikaela HasánNuket ja lavastus: Janne SiltavuoriValot: Mari AggeÄänet: Christian EkholmTuotanto: työryhmä ja Musiikkiteatteri Kapsäkki / NukketeatterihautomoKuningas Leariin pohjaavasta esityksestä tihkui tunnetta eivätkäpuitteetkaan olleet ollenkaan huonot. Ikävä kyllä hommapaisutettiin rasittavaan huutoon ja tuskaiseen mölöön. ”Kunin-Hannu Räisä: Nasty Puppet – Nukgasta”,vanhaa sänkyyn sidottua miestä esittävä nukke oli ilmeikäs,mutta ilmaisuvoimaa vaimensivat arkisten toimintojenpienuus sekä jatkuva ääntely. Kohtausten kehittely jäi pakahduttavansisällön jalkoihin, esimerkiksi etu ja taka-alan tapahtumienvälistä jännitettä olisi saanut kasvattaa. Puvuntakki,helminauha, salkku ja muu esineistö olivat liian ilmeiselläsymboliikalla leimattuja. Läpikuultavan muovin taakse sijoitetturuumishuonemaailma lasipurkkeineen kiehtoi aluksi, muttasiellä tehdyt tyylitellyt toimenpiteet olisi pitänyt koreografioidanapakammiksi ja tarkemmiksi. En lämmennyt toistuvastapainajaiskohtauksesta, jossa litisevän ruumiin sisältä kaivettiinmenneisyyden esineitä. Valvemaailmassa hoitajatyttärien osanaoli hymähtäen hoitaa ja huolestuneesti tuijotella. Lintujensiipien havina äänitehosteena oli komean kohtalokas.Upeauutuus!Nasty Puppet on ainutlaatuinen suomalainenkuvateos, joka sisältää yli200 valokuvaa teatterinukeista maailmannäyttämöiltä sekä kymmeniärakennepiirustuksia.Kirjassa on nukenrakentamisohjeetyksinkertaisesta sauvanukesta nivellettyynmarionettiin. Kirja sisältäärunsaasti käytännöllisiä vinkkejä sekä esittelytpuumateriaaleista ja teatterinukkien rakentamissessakäytettävistä työkaluista.Lisäksi kirja esittelee lisäksi Japanista lähtöisin olevat maailman hienostuneimmatnuket – teatterimaailman stradivariukset - bunrakut ja sen nykyaikaistetuneurooppalaisen version. Yksityiskohtaiset bunraku-asiantuntijantekemät piirustukset tuovat puusta veistetyt tekniset ratkaisut teatterintekijänulottuville.Kirjassa on lisäksi henkilökuvat kahdesta alan mestarista, nukenrakentajavirtuoosistaThomas Lundqvistista ja ympäri maapalloa esiintyvästä NevilleTranterista. Kahdesta maailman pidetyimmistä ja suosituimmista nukkenäyttämöidenmaestrosta.Ilmestyy viikolla 18.

26 Nukketeatteri 1/2009Imatralle jälleen tulossakansainvälisiä esiintyjiäKuudes mustan ja Valkoisen Teatterifestivaali 27.-29.5.2009Imatralainen Mustan ja Valkoisen Teatteriyhdistysjärjestää Imatralla vuosittainkansainvälistä teatterifestivaalia. Mustanja Valkoisen Teatterifestivaalista on tullutteatteripiireissä jo tunnettu tapahtuma hyvinmonissa maissa. Imatra ja Etelä-Karjalaovat näin olleen tulleet tutuksi imatralaistenlisäksi jo ainakin viidessätoista maassa.Viime toukokuussa 28. – 31.5.2008 festivaalillavieraili yli 3000 katsojaa ja festivaalivierasta.Mustan ja Valkoisen Teatterifestivaali kuuluu valtion tuen (elivaltakunnallisesti merkittävien tapahtumien tuen) piiriin, johonkuuluu Etelä-Karjalassa vain kaksi tapahtumaa.Seuraava, eli kuudes Mustan ja Valkoisen Teatterifestivaali järjestetäänImatralla 27.- 29.5.2008. Suostumuksen tulla festivaalillemmeovat ilmaisseet esim. seuraavien maiden teatteriryhmät:Englanti, Espanja, Israel, Italia, Japani, Romania,Suomi, Venäjä. Esityksiä on tulossa lapsille ja aikuisille. Esityksiäesitetään Teatteri Imatrassa, Osmos Cosmos Bar:issa, lastenesityksiäkouluissa ja päiväkodeissa Imatralla ja Lappeenrannassa.Espanjan Kataloniasta tulee huippuesitys ”Tales of the Body”,jonka esittää teatteri Au Ments. Esitys on yhden naisen sooloteatteri,jossa hän muuntautuu esityksen aikana eri tunnetiloihin.Kysessa on plastinen teatteri ja esityksessä käytetään melkovoimakkaita sympoloita.Pietarista tulee toinen huippuesitys: Teatteri Comic Trustin esitysValkoinen tarina, joka on upea visuaalinen sekoitus komediaa,pantomiimista klounáateja. esityksessä on omaperäinennäkemys ja tyyli, ja se on visuaalisesti hyvin hieno.Englannista tulee Lempen Puppet Theatre esityksillä The AmazingThing, jossa yksi mies esiintyy monessa hahmossa. Välillähän on nukenliikuttaja, välillä ihminen. Sama teatteri esittäämyös kadulla esityksen Theatre for One, jossa esitystä pystyykatsomaan kerrallaan vain yksi ihminen. Toisessa esityksessäseurataan vedenalaista maailmaa ja toisessa lapsen elämääkohdussa.Romaniasta ja Italiasta tulee pantomiimiteatteria. Israelista tuleekaksi teatteria. Kaukaisin vieras tulee Japanista, eli perinteistäjapanilaista marionettinukketeatteria esittävä teatteri.Festivaalin yhteydessä järjestetään lapsille ja aikuisille nukketeatterityöpaja.Lasten nukketeatterityöpajaa vetää Kati-AuroraKuuskoski.Englantilainen Theatre The Winged Cranes (DON’T KISS ME I AM INTRAINING) on yksi Imatran esiintyjistä, kuva: Pilar Ferre.Festivaalin liput tulevat myyntiin viimeistään toukokuun alussa,silloin kun lopullinen ohjelma varmistuu.Tervetuloa Imatralle! Tervetuloa festivaalille!Katri Lätt, festivaalin tuottajaMustan ja Valkoisen Teatteri-yhdistys ryLisätietoja:katkam.katkam@gmail.com, p. 040 5588411www.kulttuuri.orgUniman jäsenmaksut pysyvät ennallaanSuomen Uniman jäsenmaksut vuodelle 2009 ovat 30 euroa yksityishenkilöiltäja yhteisöiltä 120 euroa. Opiskelijajäsenmaksuon 15 euroa. Vuosikokous hyväksyi jäsenmaksut keskustelujenjälkeen. Uniman hallituksen alkuperäinen ehdotus oli,että parantuneen taloudellisen tilanteen vuoksi jäsenmaksujaoltaisiin voitu laskea, mutta vuosikokous päätti pitää maksutennallaan.Jäsenmaksujen osuus Suomen Uniman tämän vuoden tuloistaon noin 12%. Avustuksista tulee 47%, työllistämistuesta 19%,näyteikkunoiden tuloista 19% (lipputulot ja Oulun kaupungintuki) ja kurssituksista 3%.Vuosikokous hyväksyi vuoden 2009 talousarvion, jossa menojaon 51.400 euroa. Henkilöstökulut muodostavat suurimman yksittäisenmenoerän (18.150€). Tiedottajan palkkaan saadaantyöllistämistukea 9600€. Molempien Näyteikkuna-tapahtumanbudjetti oli 8000€. Oulun tapahtumaa rahoittivat KulttuurikeskusValve ja Kaupunginteatteri. Helsingin tapahtumaan saatiinavustus Taiteen Keskustoimikunnalta. Avustukset käytettiinesiintyvien ryhmien matkakuluihin ja esiintymispalkkioihin.Tiedotustoimintaan saatiin Opetusministeriöstä erillinen avustus7000€, joka käytetään mm. lehden julkaisuun, nettisivuihinja muihin julkaisuihin.Timo Väntsi

Nukketeatteri Hupilainenjuhlii 25-vuotista taivaltaanNukketeatteri 1/2009 27Kangasalalainen nukketeatteriHupilainen viettää kuluvana vuonna25-vuotisjuhliaan. Juhlavuosion jo aloitettu julistamalla näytelmäkirjoituskilpailuvuoden alussaKangasalan koululaisille. Teemanatekstillä tulee olla Ympäristömmekauneus ja sen suojelu.Kirjoituskilpailun tuloksena saimme maaliskuunloppuun mennessä valtavan kasan lyhyempiä japidempiä, lasten ja nuorten kirjoittamia tarinoita.Tarinat ovat hienosti nivottu Kangasalan ympäristöönja sen tapahtumiin. Tällä hetkellä olemmelukemassa noita tarinoita. Valitun tarinan pohjaltadramatisoimme nukketeatterille sopivan käsikirjoituksenja käsikirjoituksen pohjalta valmistammeMape Lintusen johdolla juhlavuotemmepääesityksen. Esityksen ensi-ilta on KangasalanXI Nukketeatteripäivillä 3.-9.9.2009.Kangasalan XI Nukketeatteripäivät keskittyvätsuomalaisen nukketeatterin juhlavuoden kunniaksikotimaiseen nukketeatteriin. Päivien ohjelmaei ole tällä hetkellä selvillä ja jos nyt vielälöytyy ehdokas ryhmä esiintymään päiville ja esityksenteema sopii aiheeseemme, ota pian yhteyttänukketeatteri Hupilaiseen.Nukketeatteri Hupilainen on voimissaan ja toimimmeomassa teatteritalo Parvulassa. Siellä onpieni, juuri nukketeatterille sopiva, esiintymistila,oma työpaja ja tietenkin parhaita herkkuja tarjoavacafe Pulcinella. Kolmasosa esityksistämmeon tuossa omassa talossamme ja muuten toimimmekiertävänä teatterina. Esityksiä vuosittain teatterillammeon 70-90. Olemme harrastajateatterija teemme nukketeatteria kunnianhimoisestisitä rakastaen, kuten kunnon amatöörin tuleekintehdä. Nukketeatterimme näyttelijät toimivat alan kouluttajinaeri oppilaitoksissa tai vaikkapa opettajille. Vuosittain teatterimmevalmistaa 1-2 esitystä ja pääsääntöisesti näytelmienohjaajat ovat ammattiohjaajia. Näytelmiemme musiikki on sävellettyerityisesti näytelmää varten ja tuota musiikkia on vuosienvarrella kertynyt suuri määrä, toinen toistaan upeampiasävellyksiä. Nuket, lavasteet ja puvustus syntyy melkeinpä ainaomassa työpajassa ja näytelmien tekstit dramatisoimme itsetai käännämme valmiita tekstejä.Saksittua muista lehdistäTuula Torkkeli, Niina Kettunen-Niemi ja Sinikka Meurman toivottavatnukketeatteriväen tervetulleeksi Kangasalle. Kuva: Laura TorkkeliSen olemme todenneet, että nukketeatterilaiselle ei ehdi kasvaasammalta pään päälle vaan se pitää elämässä kiinni.Alla olevasta osoitteesta löydät lisätietoa teatteristammewww.hupilainen.fiTerveisin nukketeatteri Hupilaisen väkiNiina Kettunen-Niemi, puh 0400 530082”Helmikuussa 2009 ilmestynyt Nukketeatteria suomalaisillanäyttämöillä -kirja on todellinen kulttuurityö, joka kertoo nukketeatteristapaljon ja hienosti. Kirja on syntynyt vuosikymmeniäalalla toimineiden ja toimivien ihmisten ansiosta ja vaivannäölläjuhlistamaan suomalaisen nukketeatterijärjestö Uniman25-vuotisjuhlaa ja kansainvälisen Uniman 80-vuotisjuhlaa tänävuonna. Kirja juhlistaa myös komeasti suomalaisen nukketeatterin100-vuotisjuhlaa, sillä vuonna 1909 Kalle NyströminMarionet-teatern esitti Helsingissä ensimmäiset, aikuisillesuunnatut nukketeatterinäytöksensä helsinkiläisessä Apolloteatterissa.Nukketeatterin tuntematon kulttuurihistoria Suomessa avautuumonilta osin kirjassa kansanperinteestä nykyisen nukketeatterikentäntoimijoihin asti. Lukija saa näköalan aikamoiseenmatkaan mitä tällä alalla on tapahtunut ja tapahtuu. Tämä kirjaosoittaa vakuuttavasti, että nukketeatterilla on Suomessakinhieno menneisyys ja kiinnostava tulevaisuus.”Pekka HongistoTiedonantaja

28 Nukketeatteri 1/2009Nukketeatteripäivänjulistus 11.2.2009Oili Sadeoja avustajineen luki kirjoittamansa nukketeatteripäivänjulistuksen näyttelyn avajaisissa11.2.2009. Kuva: Timo VäntsiTerveisiä taivaasta!Suomalaisen nukketeatterin juhlavuotena on hyvä tiedostaa, keitä me olemme tässä nukketeatterin monituhatvuotisessa jatkumossa.Intiassa kerrotaan tarinaa ylijumala Brahmasta, joka loi ikävystyneelle vaimolleen viihdykkeeksi nukkemestarin. Vaimopaei tämän jälkeen enää tullut toimeen ilman nukketeatteria. Niin syntyi nukketeatterintekijöiden suku. Me nukketeatterin ystäväthäntiedämme, että laji aiheuttaa syvää ja pysyvää riippuvuutta.Mutta tutkimustakin on tehty. Sanskritinkielen tutkija professori Pischhell todistaa 1900 julkaistussa kirjassaan, että nukketeatterion vanhempaa kuin ihmisteatteri. ”Vanhin kaikista teattereista on se, josta puhutaan intialaisissa sankarirunoissa... Se levisi Indonesiaan,etenkin Jaavalle, Kiinaan ja Japaniin ja länteen kreikkalaisten ja uudempien kansojen keskuuteen”TERVEHDYS FAARAOIDEN EGYPTISTÄTalvella 1903-1904 tehdyissä kaivauksissa Antinoen kaupungissa löydettiin hauta, johon oli kätketty Khelmis, Osiris Antinouksenlaulajatar. Haudasta löytyi täydellinen pieni marionettiteatteri, jossa nuket roikkuivat vielä langoissaan. Haudasta löydetty vene onvanhin meidän päiviimme asti löydetty marionettiteatteri.NUKET ANTIIKIN AREENOILLAEnsimmäinen nimeltä tunnettu nukkenäyttelijä Potheinos antiikin Ateenassa marssitti nukkensa samalle näyttämölle, jolla oli aikaisemminkatseltu kuuluisan Euripideen tragedioita.SITKEYDEN RIEMUVOITTOJAPakanallinen ihmisteatteri kiellettiin kristinuskon tultua valtaan varhaiskeskiajalla. Mutta elottomista näyttelijöistä ei puhuttu mitään.Niinpä antiikin näytelmät löysivät viimeisen turvapaikan marionettiteatterista, kun suuret taiteen temppelit olivat suljettuina.Kun kolmikymmenvuotinen sota 1600-luvulla vyöryi saksalaisten sivistysalueiden yli, säilyivät vain pienet nukkien teatterit pystyssä.Englannissa 1647 puritaanit kielsivät näytelmäesitykset. Nukketeattereita ei laissa mainittu. Niinpä nuket saivat jälleen, kuten kristinuskonensimmäisinä vuosisatoina, yksin pitää pystyssä teatteritaidetta.Ranskassa 1700-luvulla käytiin ankaraa teatterisotaa ooppera- ja draamateattereiden välillä. Osapuolten taistellessa keskenäännuket tunkeutuivat Pariisin hienoimmille näyttämöille.Eri puolilla Eurooppaa nukketeatteri alkoi näyttäytyä rääväsuisena yhteiskuntasatiirikkona. Vastapainoksi syntyi vähitellen ankarakontrolli- ja kieltojärjestelmä. Nukketeatteri jalkautui rakennuksista toreille ja markkinoille. Englanissa kehitettiin walking stage,päälle puettava teatteri, jolla pääsi kätevästi kävelemään, tarvittaessa jopa juoksemaan, uhkaavaa virkavaltaa karkuun.Suomessa 1988 kävelevän näyttämön otti käyttöön Teatteri Olga. Kuusitoistavuotisen olemassaolonsa aikana teatteria koettelimm. ankara lama. Berliinin muuri kaatui, samoin Neuvostoliitto. Pankkeja ja isoja laitoksia hävisi. Pieni teatteri jatkoi matkaa, kuinvalkokankaan viiksekäs pikkumies, tietä myöten kohti auringonlaskua. Käveleviä näyttämöitä liikkuu Suomessa ja useita.Mikä nukketeatterin olemassaoloa uhkaa tänään? Jälleen lama? Sähköisen viestinnän ylivalta? Nukketeatterikoulutuksen horjuvaasema?Sukellus historiaan panee kysymään, mikä pitää nukketeatterin voimissaan aina vain. Mikä ikinä se lieneekään, pitäkäämme sehengissä! Suojelkaamme sitä! Suojellaanhan Saimannorppaakin!Helsingissä nukketeatteripäivänä 11.2.2009Oili Sadeoja

Nukketeatteri 1/2009 29Unimantiedottajanpalsta19.3.2009 OuluTiedottajan turinoitaVuosia Uniman jäseninä olleet nukketeatterilaiset ovat saaneet huomata reilun vuoden sisällä etenkin sähköpostitiedotuksenlisääntyneen huimasti. Luonnollisesti syy on siinä, että kyseisen ajan Suomen Unimalla on ollut työntekijä, tiedottaja. Toistaiseksitilanne pysyy ennallaan, sillä Uniman hallitus päätti jatkaa tiedottajan pestiäni vielä toisen vuoden eli ensi tammikuunloppuun. Kiitos luottamuksesta.Välillä tietoa kentältä satelee niin tiuhaan, että saan vääntäytyä mutkalle, kun mietin miten infotulvaa kannattaisi levittääeteenpäin. Useasti tiedot pläjähtävät Uniman sähköpostiin niin viime hetkellä, että aina en ehdi niitä toimittaa jäsenistölle.Väännetäänpä vielä rautalangasta: nukketeatteritapahtumatiedot kannattaa lähettää Unimalle vähintään kaksi viikkoa ennentapahtuman ajankohtaa.Lähes jokaisessa tiedotteessa on aikoja, nimiä, yhteystietoja yms. Tosiasia on, etten voi/ehdi tarkistaa tietojen oikeellisuuttakaikilta osin. Vain jos huomaan jonkin silmiinpistävän virheen tai puutteen, voin sen korjata. Niinpä aika ajoin Unimalta tulevissaposteissa on virheitä. Olen pahoillani niistä. Olen vain ihminen...Uniman sähköpostilistalta puuttuu aika monen jäsenemme email-osoite tai osoite saattaa olla vanha/väärä. Mikäli haluatUniman sähköpostitiedotteita, lähetä viesti tänne, niin liitän sinut listallemme. Tai jos haluat listalta pois, niin kerropa sekin.Todistettavasti osa sähköposteista katoaa matkalla, joten jos Uniman toimistosta ei ala kuulua vastausta, niin kannattaa sinkauttaaviesti uudestaan. Ja jaksanpa taas muistuttaa, että postiosoitemuutokset täytyy tehdä suoraan Unimalle. Muutostiedoteivät muuta kautta tänne kulkeudu. Paras tapa on ilmainen osoitteenmuutoskortti ja lisävarmistukseksi sähköposti.Niin ja onhan meillä puhelinkin!Alkuvuosi on ollut upeaa nukketeatraalista ilotulitusta festivaaleineen ja synttäreineen. Tukka putkella olen viipottanut tapahtumastatoiseen ja kartuttanut ylityötuntikassaa. Ja sehän tarkoittaa sitä, että Uniman toimisto on tulevana suvena todennäköisestiaika hiljainen paikka. Tiedottajan kesäsuunnitelmiin kuuluu loikoilua nurmikolla timotei suupielessä ja pilvenhattaroidentuijottelua. Sitä odotellessa...Tiedotusterveisin Kati-AuroraSuomen Unima r.y.PL 4290015 Oulun kaupunkiUusi sähköpostiosoite! unimafinland@gmail.compuh 046-8114024Tule tekemään yhteistä lehteä!NUKKETEATTERI-lehti ilmestyy seuraavan kerran syksyllä, arvioitu ilmestymisaika lokakuun loppu. Haemme taas uutisia, artikkeleita,kritiikkejä nukketeatterin laajalta rintamalta. Juttu voi olla pitempi (5000 merkkiä välilyönteineen on noin yksi sivulehdessä) tai ihan lyhyt (pienet uutiset eri puolilta Suomea oikein tervetulleita).Kun lähetät valokuvia, varmistathan, että niiden julkaisuun on kuvaajan ja kuvattavan kohteen lupa. Toimita kuvan ottajan nimi.Kuvan koko mielellään noin 1 megan verran.Suomen Uniman julkaisema NUKKETEATTERI-lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, ja se jaetaan jäsenistölle, kulttuurialan vaikuttajilleja kaikille nukketeatterista kiinnostuneille mm. festivaalien yhteydessä.Kerromme mielellämme lisää, ja otamme palautetta vastaan!Timo Väntsi, päätoimittajatimo.vantsi@minedu.fi, puh 050 456 0350Kati-Aurora Kuuskoski, Uniman tiedottajaunimafinland@gmail.com, puh 046 8114024

30 Nukketeatteri 1/2009NUKKETEATTERIHOROSKOOPPITessa LepistöKauris 22.12.-19.1.Kaurista hallitseva planeettaSaturnus kuvaa ihmisenrajallisuutta luonnonvoimienedessä. Kauris onkinmuita merkkejä alttiimpiuppoutumaan esityksiinsä ja projekteihinsaenemmän, kuin omat voimat useinsallisivat. Kauriiden tulisi oppia säästämäänomaa energiaansa ja jakamaan sitäpäiville ja vuodenajoille tasaisemmin.Kauris tekee paljon töitä ihmissuhteidensaeteen ja kauriin kanssa seurustelevasaattaa tuntea olonsa jopa prinssiksitai prinsessaksi. Usein silti käy niin,ettei kauris uuden projektin käynnistyessäosaakaan tasapainotella rakkaudenja työn välillä. Sinkku kauris taas saattaaetsiä itselleen kumppania niin suurellaenergialla, ettei huomaa oikeankumppanin olevan lähempänä, kuin olitullut ajatelleeksikaan. Kauriille suositellaansyksyyn asti jotakin rauhoittavampaaharrastusta teatterityön lisäksi,kuten joogaa. Ajatuksetkin pääsevätrentoutumaan ja seuraava projektisi tuleeolemaan menestys!Vesimies 20.1.-19.2.Vesimiestä hallitseva planeettaUranus edustaaihmisen yhteyttä korkeampaantietoisuuteen.Vesimiehet elävätkin helpostiomissa maailmoissaanomiin ajatuksiinsauppoutuneina ja heitä pidetään usein vähänoutoina ja yksinäisinä. Tästä syystävesimies on soolonukketeatterin kuningas!Vesimiehellä on upea kyky tehdä luoviateknisiä ratkaisuja, nähdä tulevaisuuteenja tiedostaa tulevaisuuden haasteetuseiden vuosien tähtäimellä.Tällä hetkellä vesimies tuntee sisimmässäänpakottavan tarpeen tehdä jonkinteoksen ja mikään ei saa estää häntä.Seurusteleva Vesimies tuntee huonoaomaa tuntoa energioidensa suuntaamisestauusiin ideoihin parisuhteen sijasta.Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettäparisuhde olisi hänelle toissijainen.Sinkkuvesimiehen kannattaisi tällä hetkelläsuunnata energiavirtauksensa pelkästääntyöhön, sillä maailma odottaahenkeä pidätellen tulevaa teostasi. Loppukesänlämpimät auringonsäteet ja pimenevätillat tuovat kyllä varmasti romantiikkaamyös sinun elämääsi. Olemaltillinen.Kalat 20.2.-20.3.Neptunus hallitsevanaplaneettana edustaa ihmisen alitajuistaja fyysistä tarvetta tulla yhä henkistyneemmäksiolennoksi. Kalat elävätomassa herkässä maailmassaan, silläheidän etsintänsä johonkin korkeampaanyhteyteen kääntävät heidät muidensilmissä sisäänpäin.Todellisuudessa kalan etsintä vain avaaheitä enemmän ulospäin ja opettaa vuodenaikavuodenajalta, mitkä asiat elämässäovat olennaisia. Tämä etsintänäkyy kalojen laajassa työn kirjossa. Kalallaei ole omaa ominaista tyyliä tehdäasioita, vaan esitykset ja projektit ovatmonimuotoisia ja hyvin erilaisia keskenään.Esimerkiksi ohjaaja-kalan ohjaustöitäei tunnistaisi saman tekijän töiksi.Tämä monimuotoisuus onkin kalan siunausteatterialan kannalta, sillä saammenähdä yhä yllättävämpiä ja ja kiehtovampiateoksia.Kalalla on kuitenkin taipumus antautuasuhteelle niin voimakkaasti, että hän lopultakuluttaa ihmissuhteet nopeasti loppuun.Siksi kalat kokevat elämänsä aikanauseita opettavaisia suhteita, muttalöytävät lopulta itselleen tasavertaisenkumppanin. Sinkkukala ei siis tule kauaapysymään sinkkuna!Oinas 21.3.-19.4.Oinas on saanut hallitsevaksiplaneetakseen itseSodan Jumala Marssin,mikä saa oinaan välilläkäyttäytymään todella itsepäisesti,mutta toisaalta erittäin määrätietoisesti.Oinaan terve itsetunto javoimakas tahto ajavat häntä eteenpäinurallaan ja oinasta saatetaan aikaansaapaisuutensatähden kutsua jopa sarjatyöläiseksi.Missä tahansa on nukketeatteriinliittyvä tapahtuma tai festarit,oinas on aina siellä! Keikkamatkoillatarttuvat pienet kolhut ja mustelmat eivätvauhtia hidasta, vaan antavat vainlisää puhtia. Toisinaan oinaan on vaikeailmaista syvimpiä tunteitaan sanallisesti,sillä hän on enemmän fyysinen olento.Sanallista ilmaisua oinaan tulisikin harjoituttaa,esimerkiksi erilaiset psyykettäavaavat improvisaatioharjoitukset olisivathyväksi.On vaikea nähdä oinasta sinkkuna, silläoinas on määrätietoisuudellaan ja vahvuudellaanjokaisen paikan hurmuri.Härkä 20.4.-20.5.Kauneuden ja esteettisyydenJumalatar Venuson sekä härän ehdotonhyve, että valitettavastimyös kirous. Härkä palvookauneutta ja materiaaja härkä on se, joka kerää työhuoneeseensasuurimman tarvikevaraston. Voimyös olla, että härän tekemissä teoksissakaunis lavastus ja hyvin tehdyt nuketnäyttelevät helposti pääosaa. Tätämahdollisuutta edistää myös se, ettähärät ovat usein melko pidättyväisiä. Hekaipaisivat enemmän uskallusta mennärohkeammin erilaisiin tilanteisiin. Joskuson hyvä kokeilla jotakin aivan täysin uuttaja älyttömän tuntuista, vaikka se eialuksi tuntuisikaan turvalliselta, sillä häränesteettisyyden tajulla on erittäin hyvätmahdollisuudet muokata tuntemattomastakintäydellistä!Härän tulee pystyä luottamaan kumppaniinsatäysin, sillä omistushalun aiheuttamanmustasukkaisuuden on vaaranaulottua parisuhteeseenkin. Kumppanintulisi muistaa osoittaa kiintymystään härällepäivittäin ihan pienillä asioilla. Kunluottamus on syntynyt, härkä antautuu,eikä kovin helpolla katkaise suhdetta.Kesää kohden sinkkuhärän kannattaisirohkeammin antaa uusien kesätuulienvaikuttaa itseensä ja luottaa omaan viehätysvoimaansa.Olet katseiden kääntäjä,uskalla vain uskoa siihen.Kaksonen 21.5.-20.6.Kaksosen levottoman sieluntakana on tiedonvälitystähallitseva planeettaMerkurius. Tämä planeettasaa kaksosen kieriskelemäänloputtomassa uteliaisuudessaan jaetsimään aina vain uusia ja uusia kokemuksia.Kaksonen on tavattoman sopeutuvainenja on kaikissa tilanteissa kuinkotonaan. Siksi nukketeatterissa erityisestiesiintyminen ja improvisaatio ovathänen ominta aluettaan. Ohjaaja-kaksosetovat tunnettuja äärettömän pitkistäharjoituskausistaan. Heidän on mahdotontasaada teoksensa päätökseen uusienideoiden jatkuvan virtauksen lomassa.Kaksonen haluaisi kuulla jokaisen vastaantulijantarinan, mutta omalta puheeltaanei aina ehdi kuuntelemaan. Siinäonkin kaksoselle haaste myös lavalla,verbaalisuuden muuttaminen fyysiseksitoiminnaksi. Loputtoman uteliaalla kaksosellaon myös pieni vaara tukahduttaauusi mahdollinen parisuhde.Kaksosella on tapana ”kuluttaa ihmisetloppuun”. Kaksonen saattaakin olla villinsinkkuelämän viettäjä pitkään, sillähänen vetovoimansa löytää kyllä hänelleseuraa, mutta aloilleen asettuminen eiole hänen elämässään ensimmäisellä sijalla.

Nukketeatteri 1/2009 31Rapu 21.6.-22.7.Jos oma peili on hukuksissa,kannattaa etsiytyäravun luokse ja peilata itseäänhänestä. Rapu reagoikaikkeen tunteella,eikä osaa peittää ajatuksiaan.Vaikka rapu kuinka yrittääkin suojellaherkintä sisintään, onnistuu hän olemaankuin avoin kirja. Ravut ovat hyvinehdottomia yksilöitä. Tämän myötä heovat myös loistavia ratkaisujen tekijöitäja erittäin hyviä henkilöitä olemaan paikallaongelmatilanteiden esiintyessä. Valitettavastikuitenkin tunteidensa ohjaamallaravulla on taipumus myös vaihtaaniitä ratkaisuja ja mielipiteitään, usein.Ravun kannattaisikin yrittää enemmänuskaltaa luottaa ensimmäiseen intuitiiviseenratkaisuunsa. Ravut ovat siis karismaattisiaja mielikuvitusrikkaita johtajia,kunhan muistavat, että työryhmä tuleejossakin vaiheessa tarvitsemaan lopullisetja selkeät raamit.Oikean ja tasapainoisen ihmisen löydettyäänoikuttelevan ravun ihmissuhteetovat kestäviä ja täynnä romantiikkaa.Sinkkurapu saattaa tällä hetkellä ollavähän liian valikoiva. Joskus kannattaisiluopua ehdottomuudesta ja vain kokeilla.Ei sitä kuitenkaan aina voi tietäämihin kahvilla tai leffassa käynti voi johtaa.Leijona 23.7.-22.8.Leijonat ovat hallitsevanauringon alla syntyneetpäämäärätietoisiksija voimakkaiksi itsensätoteuttajiksi. Leijonallakuuluu olla selkeä oma”juttunsa” toteutettavanaan.Siksi nukketeatteri onkin oiva valintajuuri leijonalle. Leijonalla on vahvahalu päästä luomaan ja olla näkyvillä.Ilman jotakin selkeää tietoa tulevastaprojektista, leijona tuskastuu elämänsätyhjyyteen ja tuntee sen turhaksi. Leijonanpelastus on se, että löydettyään tämänoman juttunsa, tämä oma juttu kulkeemukana läpi koko leijonan elämän.Leijona saattaa olla hyvin raskasta seuraa.Jos hän kuitenkin saa jatkaa intohimonsatoteuttamista, elämäänsä tyytyväinenleijona loistaa iloa, rakkautta jalämpöä. Sinkkuleijona saattaa antaa itsestäänensin hieman pelottavan kuvanja lähestyä ihastuksensa kohdetta jopahieman aggressiivisesti. Anna vastapuolellevähän enemmän aikaa, niin hän onsinun pauloissasi.Neitsyt 23.8.-22.9.Ajattelua, kommunikaatiotaja sopeutumista kuvaavaplaneetta Merkurius saaneitsyen huomaamaan, josjoku asia ei ole kohdallaan.Neitsyet ovat myös ikuisiapikkutarkkoja järjestäjiä, jotka huolehtivattyöympäristönsä lisäksi muita merkkejäparemmin myös itsestään ja kunnostaan.Neitsyt onkin mainio varastojenjärjestyksessä pitäjä, teatterijärjestäjä,puvustaja ja myös nukentekijä. Ohjaajanatämä pikkumaisuus saattaa tuottaaesiintyjälle hieman ulkopuolisen olon,tunteen, että työryhmä ei rakenna esitystäyhdessä. Neitsyet ovat parantajiaja auttajia ja heitä kiinnostaa niin ihmisen,kuin manipuloitavan objektinkin fysiikka.Mikäli työryhmässä on neitsyt,kannattaa hänen puoleensa kääntyä vaikeimpiennuketuslihaskramppien vuoksi.Neitsyellä on todella erityislaatuinen lahjaymmärtää liikettä ja sitä mekanismiamistä kaikki liike lähtee.Neitsyen kumppani saattaa kokea pikkutarkkudenhankalaksi piirteeksi. Neitsyelleei pidä helposti luovuttaa vastuutakaikesta, vaan arkeen on osallistuttavanäkyvästi itsekin. Neitsyen on myöstoisinaan hieman vaikea puhua tunteistaan,joten sinkkuneitsyen tulisi vähänrohkaista mieltään. On hyvä kertoa kiinnostuksenkohteelleen omat ajatuksensahänestä.Vaaka 23.9.-23.10Vaakaa hallitsee rakkaudenjumalatar Venus ja tämänäkyy kaikessa mitä vaakatekee. Vaaka-energianvoi tunnistaa hänen tavastaanhymyillä mitä kummallisimmissatilanteissa.Vaaka on karismaattinen,huomaavainen, ja lavallaollessaan tuntuu esiintyvän juuri sinulleja juuri vain sinua varten! Vaaka on niinluonteva esiintyjä, että kaikki mitä hänlavalla tekee, näyttää täydellisen täydelliseltäja esiintyjälle helpolta.Vaaka-ihmisillä on kuitenkin vaikeuksiapäättää mitä he itse haluavat. He haluavatolemuksellaan silittää kaikki rypytmaailmasta, mutta tarpeen tullen heidänon vaikea osata pitää puoliaan. Päättämättömyyssaattaa heijastua epäitsenäisyytenä.Vaaka on myös hyvin altisulkopuolisille, joskus vaarallisillekin vaikutteilleja erilaisten oikkujen kokeileminenvoi joskus olla raskasta lähipiirille.Löydettyään luotettavan kumppanin,vaa’asta saattaa parisuhteessa tullaesiin aivan uusia puolia. Sinkkuvaakaon kokeilun haluinen ja ainakin hänelläon vipinää. Hänen tulisi kuitenkin välillämuistaa kysyä itseään mitä hän todellisuudessaetsii.Skorpioni 24.10.-22.11.Planeetta Pluto edustaa jälleensyntymisenehdotontafilosofiaa, minkä vuoksiskorpioneilla on alitajuinenjatkuva tarve uudistumi-seen. Heidän on mahdotonta pysyä paikoillaan.Elämässä on oltava muutoksia.Tavanomainen elämä ei jaksa kiinnostaaskorpionia ja siksi hän onvalinnutkin itselleen nukketeatterin kaltaisenerikoisen alan. Skorpioni on erittäintyöteliäs, mutta toisinaan projektittuntuvat jäävän hieman kesken uusienideoiden jo sekoittaessa ajatuksia. Taisitten Skorpioni tekee useaa projektiasamaan aikaan.Skorpionille suosittelisinkin esimerkiksitai jin kaltaisia lajeja tukemaan arkistatyötä ja auttamaan keskittymiseen.Parisuhde skorpionin kanssa vaatii itsetietoisenja henkisesti kypsän vastapelurin.Skorpioni osaa olla melkoinen”drama queen” ja kumppanin on ymmärrettävätätä piirrettä, jopa joskus kyettävämuuntautumaan kuningatarleikkiinmukaan. Sinkkuskorppari ahdistuu nopeastiterraariossaan, jos ei pääse piankatsastelemaan muita purukenttiä.Jousimies 23.11.-21.12.Jousimies on syntynyt onnenplaneetta Jupiterin alla.Tämä planeetta vaikuttaaläpi koko jousimiehenelämän, mikäli jousimiesvain uskaltaa joka päivätehdä juuri sitä mikä milloinkin tuntuutärkeältä. Jousimiehellä on luottamusomiin haaveisiinsa ja tietää niiden kantavanja toteutuvan, kunhan on tarpeeksimaltillinen.Jousimiehellä on vahva oma elämänfilosofia,mikä saa hänet tekemään töitä jajousimiehellä on positiivisuutensa kauttakaikki mahdollisuudet suureen menestykseen.Menestyksen ollessa lähelläjousimies ei kuitenkaan pysty näkyvästinauttimaan siitä. Hänelle tekeminen, etsiminenja prosessi ovat aina lopputulostatärkeämpiä.Jousimiehet ovat kriittisiä niin muita,kuin itseäänkin kohtaan ja vaativat jatkuvastilisää haasteita. Kilpailuvietti saatämän nuolia ampujan ylittämään itsensäyhä uudelleen ja uudelleen ja menemäänläpi useiden harmaiden kivien.Jousimiehen kumppanilla on oltava riittävästiomaa elämää, sillä jousimies eisiedä tulla sidotuksi.Hän kaipaa rakkautta, hellyyttä ja huolenpitoa,mutta tarvitsee paljon omaa tilaa.Sinkkujousimiehellä on aina silmätauki. Anna sisimpäsi reilusti näkyä ulospäin,positiivisuutesi säteillä, niin oletkiedottuna verkkoon nopeammin kuinhuomaatkaan!

Kuvasatoa Näkymätön käsinäyttelynavajaisistaTurun taideakatemian 1.vsk:n ”Miksi maa liikkuu” -varjoteatteriesityksenlohikäärmettä päästiin kauhistelemaan HelsinginTeatterimuseon ”Näkymätön käsi” -nukkenäyttelyn avajaisissa(kuva: Essi Nummelin)Nukketeatteri Sampo: Pikku harlekiini (1982),ohjaus Maija Baric, nuket Camilla Mickwitz (kuva:Timo Väntsi)Turun Kaupunginteatteri - Turun Taideakatemia: Odysseus (2006), ohjaus Fiikka Forsman,nuket: opiskelijat, nukenrakennuksen ohjaajina Outi Herrainsilta, Anna-Kaisa Väänänen,Timo Väntsi (kuva: Timo Väntsi)Nukketeatteri Peukalopotti: Kani Untuvakerä (1985),nuket: Annu Siltavuori, ohjaus Simeon Rabinowitsch(kuva: Timo Väntsi)Unta valon kämmenellä, kertomus Marc Chagallin elämästä (2000), käsikirjoitus, visualisointija ohjaus Iida vanttaja (kuva: Timo Väntsi)