Tiedokas - Turku

JUHLAPUHE OPISTOLAISYHDISTYKSEN100-VUOTISJUHLASSA 14.4.2012Minun tehtäväni oli toivottaa opiskelijat tervetulleiksialkamaan kevätkautta uuteen opistotaloonKaskenmäen päälle. Toiminta siellä oli alkamassa15. päivänä tammikuuta 1964. Muistan, että tietotästä muutoksesta otettiin vastaan innokkain kättentaputuksin.Tänään olemme koolla samaisessaopistotalossa Opistolaisyhdistyksen 100-vuotisjuhlienmerkeissä.Kuva Reijo NurmelaOpiston entinen rehtori, maisteri Usko PuustinenArvoisa juhlayleisö, hyvät ystävät!Turun työväenopiston opiskelijat ry:n viettäessä tänään100-vuotisjuhliaan minulle on suotu mieluisatehtävä tervehtiä opistolaisyhdistystä ja toivottaasille onnea ja menestystä seuraavalle 100-vuotistaipaleellelähdettäessä.Tähän juhlaan osallistuminen palauttaa mieleeninostalgisia tunteita. Minut oli valittu Turun työväenopistonrehtoriksi 1. päivästä tammikuuta 1964.Pidin ensimmäisen rehtorin puheeni juuri tuonapäivänä opistolaiskunnan – silloisella nimellä toverikunnan– järjestämissä Uuden Vuoden valvojaisissaAmmattikoulun voimistelusalissa.Olimme sopineet silloisen toverikunnan puheenjohtajanArmas Vaarnan kanssa siitä, että kellon lähestyessäpuolta yötä voisin esittää Uuden Vuodentervehdyksen juhlaväelle. Lupaus tähän oli hienokädenojennus toverikunnan taholta uudelle rehtorille.Tämä teko on jäänyt pysyvästi mieleeni.Puheessani tuolloin oli kaksi teemaa. Ensiksi halusintoivottaa hyvää uutta vuotta. Toiseksi halusinkertoa läsnäolijoille siitä opiston kannaltahistoriallisesta hetkestä, jota olimme kokemassa.Olimme jättämässä hyvästit vanhalle opistolle.Turun työväenopiston toverikunta perustettiin tammikuussa1912. Neljä vuotta sen jälkeen kun itseopisto oli perustettu 1908. Sata vuotta on kunnioitustaherättävä saavutus mille tahansa suomalaiselleyhdistykselle. Se kertoo meille, että yhdistyson vanhempi kuin Itsenäinen Suomi. Suomihanitsenäistyi eduskunnan päätöksellä vasta 1917 joulukuun6. päivänä.Työväenopiston ja sen toverikunnan juuret pohjautuvatVenäjän sortovallan aikaan. Turun työväenopistoon yksi niistä kahdeksasta työväenopistosta,jotka perustettiin Suomeen ennen maan itsenäistymistä.Opistoilla oli keskeinen tavoite vahvistaasivistyksellistä rintamaa juuri kaupunkientyöväestön keskuudessa. Mainittakoon, että ennennäiden työväenopistojen perustamista maahan oliperustettu eräitä kansanopistoja, mutta ne keskittyivätmaaseudun sivistystarpeen tyydyttämiseen.Yleisesti nähtiin, että ainoana keinona sorron vähentämiseksioli kansan sisäisen yhteenkuuluvuudenlujittaminen. Ajan hengen ilmensi painokkaastiTurun yliopiston professori, fennomaani A.I. Arvidsson sanoessaan: ”Ruotsalaisia emme ole,venäläisiksi emme halua tulla, olkaamme siis suomalaisia”.Alkuvuosina Turun työväenopiston opetus perustuiluentoihin. Aineita oli kaikkiaan viisi, joistayksi oli yhteislaulu. Siitä tulikin varsin suosittuaine. Lauluinnostuksesta johtuen opiston johtokuntapäätti perustaa laulunjohtajan toimen. Tähäntehtävään valittiin kansakoulunopettaja Juho Piltti,joka hoiti tehtävää menestyksellisesti neljä vuotta.5

Elvi Jalosen kertomusTurun musiikinystävien orkesteri koostuu eriikäisistäharrastajasoittajista. Vanhemmatovat nuorempana käyneet soittotunneillaja ajan kuluessa on herännyt halu kokeilla opittuataitoa, tai eivät ole jättäneet mukavaa harrastusta.Osa soittajista on nuoria, jotka tykkäävät soitella japitää taitoa yllä.Useita vuosia orkesterissa viulua soittavalle ElviJaloselle Turun työväenopistokin on tuttu paikka.Hän kertoi seuraavaa tullessaan esiintymäänOpistolaisyhdistyksen 100 v juhliin:– Tallustelin Työväenopiston rappusia hyvin, hyvinhyvillä mielin: soitin useita vuosia opiston orkesterissavuoden 1970 alussa. Orkesterin kapellimestarinatoimi Rudolf Nienstedt, ja orkesteri oli hyvinaktiivinen, esiintymisiä oli usein. Muistan miteniäkäs kapellimestari juoksi rappusia kolmanteenkerrokseen. Nienstedtin lopettaminen tarkoitti sitä,että opiston orkesteri lakkasi toimimasta. Hän ohjasiminut Turun yliopiston opiskelijoiden orkesteriin(Collegium Musicum Turkuense). Oli niinhyvä mieli kävellä rappusia tuttuun ympäristöön jajuhlasaliin - esiintymään. Ne taustan tummat verhotkintuntuivat tutuilta.Orkesterissa on ja on ollut Elvin lisäksi muitakinjotka ovat jossain vaiheissa soittaneet opiston orkesterissa.Pirjo HaapalaTurun työväenopiston opiskelijat ry:n 100 v juhlassa soittanut orkesteri on toiminut Turun klassisen jakevyen klassisen musiikin yhdistyksen orkesterina vuoteen 2007 asti, jolloin alkoi yhteistyö Turun seudunmusiikkiopiston kanssa ja orkesterin nimi vaihtui Turun musiikinystävien orkesteriksi, jonka kapellimestarinatoimii Tarmo Riutta. Orkesteri on parina viime vuotena kasvanut lähinnä jousisoittimista koostuvastakokoonpanosta monipuolisemmaksi, ja ohjelmisto on sen johdosta laajentunut. Kuva Reijo Nurmela.10

Rehtorin tervehdysKun tätä kirjoitan, eletään syyskuun ensimmäistäviikkoa ja kurssit ovat juuri alkamassa.Tähän mennessä opiston kursseilleon ilmoittautunut 8259 henkilöä, joista internetinkautta 6760, 1177 puhelimitse ja 322 opiston tiskillä.Kurssipaikan näistä runsaasta 8000 ilmoittautuneestaon onnistunut saamaan 6972 henkilöä.Vielä 1287 odottaa opintoryhmään pääsyä varasijalla.Toivottavasti mahdollisimman moni heistäkinsaa lunastettua kurssipaikkansa. Kaikkinensahakutilanne vaikuttaa hyvältä, ja valtaosa opintoohjelmassamainituista kursseista saadaan alkamaanrunsain opiskelijamäärin. Oppiainetiimit,jotka ovat kurssit suunnitelleet, ovat siis tehneeterinomaista työtä.Arvatenkin viime viikkoina toimistossa on ollutvilkasta, kun on otettu vastaan ilmoittautumisia,laadittu päiväkirjoja kursseilla ja tehty työsopimuksiatuntiopettajille. Vaikka ilmoittautumisjonoteivät nykyisin ole lähimainkaan takavuosienluokkaa, tehtävää on silti ollut yllin kyllin.Tähän syksyyn jouduimme jonkin verran korottamaanopintomaksuja. Nousu johtui Turun kaupunginmeille tälle vuodelle myöntämästä tiukastatalousarviosta, ei työväenopiston omista toiveista.Opiskelijamme ovat ottaneet ymmärryksellä vastaannuo hinnankorotukset, joihin opisto on ollutpakotettu. Kovin paljon valituksia ei ole meille tullut.liset kehykset opistomme tulee vuodelle 2013 saamaan.Toivottavasti sellaisiin suuriin leikkauksiin,joita meille jossain valmistelun vaiheessa väläyteltiin,ei kuitenkaan tarvitse mennä.Kaupunki on uudistamassa henkilöstörakenteitaan,mikä merkitsee mm. johtosääntöjen uudistamistarvetta.Opetustoimenkin lautakuntajako ja toimintasääntötulevat muuttumaan. Vuoden 2011 alustatyöväenopisto on toiminut aikuiskoulutuksen tulosalueellaTurun ammatti-instituutin aikuiskoulutuksenrinnalla. Käsittääkseni tähän tulosaluejakoonei tulevana vuotena tehdä muutoksia. Mitä sittentapahtuu seuraavina vuosina, se jää nähtäväksi.Täällä opistossa olemme hyvin toiveikkaita sensuhteen, että alkamassa on taas kaikin puolin onnistunuttyökausi! Paljon työtä on tehty sen eteen,että opetusjärjestelyt sujuisivat mahdollisimmanhyvin, ja tarjolla on erittäin korkeatasoinen ja monipuolinenkurssivalikoima! Toivotan hyvää työkauttaniin opiskelijayhdistyksen toimihenkilöillekuin kaikille muillekin työväenopistossammeopiskeleville ja työskenteleville!Ilkka VirtarehtoriTällä hetkellä moni työväenopistomme kannaltaisokin asia odottaa ratkaisuaan: Edelleenkään ministeriössäei ole tehty ylläpitopäätöstä siitä, toimiikoTurussa ensi vuonnakin kaksi erillistä työväenenopistoa– Turun suomenkielinen työväenopistoja Åbo svenska arbetarinstitut – vai vain yksiyhdistetty oppilaitos. Turun kaupunki kuitenkinhaki kesällä ministeriöltä kahta erillistä lupaa, jotenuskomme voivamme jatkossakin toimia omanaitsenäisenä opistona, niin kuin olemme toimineetjo 104 vuotta.Turun kasvatus- ja opetusvirastossa valmistellaankuumeisesti opetustoimen ensi vuoden talousarviota,joten jännityksellä odotamme, millaiset rahal-11

VUODEN 2012 JOHTOKUNTA JA TOIMIKUNNAT ESITTÄYTYVÄTKuva Reijo Nurmelajohtokuntaylärivi vas.: Juhani Ruokomäki, Aune Holmberg, Pirjo Haapala, Olli-Pekka Sandberg, Jarmo Säterialarivi vas.: Teppo Rouhiainen, Hilkka Säteri, Marjo Heinonen (puh.joht.), Seija Luoto, Markku Luotokuvasta puuttuu: Suvi HeleniusKuva Reijo Nurmelakesäkotitoimikuntaylärivi vas.: PirjoHaapala, TeppoRouhiainen (puh.joht.),Sirpa Virtanen, MattiNikkilä, Olli-PekkaSandberg, JarmoSäterialarivi vas.: HilkkaSäteri, MarjoHeinonen, RailiAiromaa, Yrjö Koivukuvasta puuttuu:Seija Helenius, SuviHelenius12

tiedotustoimikuntaylärivi vas.: Reijo Nurmela,Pirjo Haapala, Seija Luoto,Ulla Oksanenalarivi vas.: MarkkuLuoto (puh.joht.), HilkkaOrrensalo, Eila TervakoskiurheilutoimikuntaMatti Nikkilä, HenriHeinonen, MarjoHeinonen, Jere Heinonen(puh.joht.), Satu Ainasoja,Seija Heleniuskuvasta puuttuu: SuviHeleniuskulttuuri- jaretkeilytoimikuntaPirjo Haapala, PirkkoHelander, Päivi Helle13

15ali ”Taverna” ja

Kutomon lakkauttaminenTieto Turun suomenkielisen työväenopistonkutomo sekä ruotsinkielisen Arbiksen kutomonlakkauttamisesta tuli SepänkadunTaitopajan oppilaille juuri ennen hiihtolomaa kudonnanopettajaAnna-Liisa Heinoselta. OppilasHelena Honka-Hallila kirjoitti välittömästi TurunSanomiin yleisönosastojutun merkinnällä, ettäkyllä tästä voisi tehdä toimitetunkin jutun. TurunSanomat reagoi nopeasti. Juttu keskiviikon lehdessäsai sitten kaikkien karvat nousemaan pystyyn,siinä oli sellaisia sanakäänteitä, että suuttumus oliyhteinen. Kun asiaa puitiin kutomossa, syntyi yhteinenpäätös nostaa pystyyn kansanliike kutomonpuolesta. Siinä kiireessä ei ollut aikaa edes laatialomakkeita tietokoneella, vaan käytimme suurimmaksiosaksi käsinkirjoitettuja lomakkeita.Opiston kuvaamataideopettaja Outi Eronen ehdottiopistolla valokuvausta opettavalle UllaKudjoille sekä Heinoselle projektia, jossa dokumentoidaankutomon opetus, kun sitä kerran ollaanlopettamassa. Siispä myös Turun suomenkielisentyöväenopiston digivalokuvauksen valokuvaajaryhmänkuvaajat kävivät kutomossa. Kuvistatehtiin valokuvanäyttely aikuiskoulutuksen opetusravintolaAlabamaan, jossa on ennenkin olluttyöväenopiston kuvia ja työnäytteitä esillä. Kuvatolivat ravintolan seinällä, ja käytävän vitriineihinrakennettiin todella edustava ja kulttuuria loistavastiesille tuova näyttely siitä, mitä kutomossa onvuosien varrella tehty. Vitriineissä oli nähtävänäKaarinan muinaispuku ja muita kansallispukujenosia ja kankaita, hienoja takkikankaita ja takkeja jakävelypukuja, huiveja, pellavaliinoja, perinteisiärengasraanuja, mattoja, matkahuopia... Kaunista,värikästä, monipuolista, perinteikästä, ja loistavaatyön tulosta! Valokuvat esittelivät koko prosessinideoinnista ja kankaan suunnittelusta valmiin kankaanviimeistelyvaiheisiin asti. Monet adressin allekirjoittajistaihmettelivät kulttuuripääkaupunginsuhtautumista, sillä vitriineissä koko kulttuuri olinähtävissä sellaisenaan!Yksi kutojista tuntee kaupunginvaltuuston puheenjohtajan,Seppo Lehtisen, jolle rupesin soittelemaanasiasta. Sovin Seppo Lehtisen kanssatapaamisen juuri näyttelyyn, koska halusin hänennäkevän kutomon työn tuloksia. Hän ihastui, tunnistiperinteiset mallit ja ilmaisi arvostavansa kutomossatehtyä työtä. Minulla oli jo silloin (21.3.)mukana adressi, mutta Lehtinen ei halunnut ottaasitä vastaan siinä tilanteessa, vaan ehdotti, että pidämmeseuraavalla viikolla lehdistötilaisuuden,niin että asia saa enemmän julkisuutta. Näin sittentehtiin, ja adressi luovutettiin Seppo Lehtisellekaupungintalolla torstaina 29.3.Meidän suureksi hämmästykseksemme kaupungintalollesaapui toinenkin lähetystö: nuorisolautakuntaoli päättänyt lakkauttaa myös Peltolan kutomon!Eri hallinnonalat olivat toisistaan tietämättäpäätyneet samaan säästökohteeseen!Saimme tilaisuudessa Lehtiseltä ohjeen, että nyttarvitaan kutojien oma suunnitelma: miten mehaluamme kudonnan opetuksen järjestettäväksi.Sovimme saman tien, että pidämme kokouksenjo seuraavana päivänä (30.3) Peltolan kutomolla,missä meitä olikin lyhyestä tiedottamisen ajastahuolimatta 8 henkilöä paikalla. Teimme suunnitelman,minä kirjoitin sen puhtaaksi ja lähetin sittenalkuviikosta Seppo Lehtiselle. Hän kertoi puhelimessa,että asia on mennyt kokonaan uuteenharkintaan ja sitä hoitaa apulaiskaupunginjohtajaJouko K. Lehmusto.Kristiina AnnalaTähän sitten jatketaan syksyllä, kun tulos tiedetään….tai missä mennäänKuva Pirjo Haapala16

KahvipapatIloinen ja nuorekas pappakerhoOpiston kahvio Mokassa istuu ryhmä miehiä.Jokaisella on edessään oppikirja, kynätja kumit käy. Miesten keskustelu onleppoisaa, ilmeet vaihtuvat ilosta otsan rypistykseen.Näyttää oleva tosi kysymyksessä ja toisaaltavahva yhdessä tekemisen ilo.Kyseessä on hyvän motivaation omaava opiskelijaporukka,Markku, Olavi ja Tapani eli pappakerho.Miehet kokoontuvat ennen kurssin alkua opistonkahvio Mokassa ja käyvät läpi läksyjä tai mikänyt kenenkin mieltä askarruttaa.– Tässä läksyjen ohessa tuumaillaan muutakin,tähdentää Olavi.Oppi ei mene päähän pulpettiin nojaamalla aikuisiälläkään.Töitä on tehtävä jos aikoo pysyä tahdissamukana. Tahti ei ole liian kiivas, mutta vaihtelevuuttatuntiohjelmaan voisi toivoa. Enemmänkielistudiota, keskustelua sekä harjoituksia puhuaarkisista asioista.– Suomessa ollaan niin tarkkoja, että sanoo kieliopillisestioikein. Sanonkin, että älä välitä mitäpuhut, vaan että tulet ymmärretyksi, toteaa Olavi.Markku ehdottaa laulujen sanoitusten tutkimisensijaan helppoja asiatekstejä. Saksankielen opiskeluunyhtenä motiivina onkin halu lukea ajankohtaisiaasioita vieraskielisistä lehdistä. Eri maidenlehdet kertovat asioista eritavalla kuin suomenkielisetlehdet.Mistä löytyy motivaatio kielen opiskeluun?– Siitä, ettei ole pakko. Pakko on aina vastenmielistä,vastaa Olavi ja jatkaa - Olen aina tykännytkielistä ja tykkään reissata vapaa-ajan ja rahatilanteenmukaan. Lisäksi minulla on harkinnassa kirjoittaalyhyt saksa. Voisin pitää taas ylioppilasjuhlat,edellisistä onkin jo 40 vuotta!– Matkustellessa tapaa joka paikassa saksalaisia.Monesti saksalaiset tahtovat puhua englantia kotimaansaulkopuolella, harjoituksen vuoksi kai,toteaa Tapani.– Onhan tämä myös sosiaalinen tapahtuma, hyvävastapaino työlle. Jutun aiheet ovat erit kuin töissä.Meillä on pitkä syksy ja talvi. On kiva, että onjotain puuhastellut tuona aikana.– Tapani meinasi lopettaa ja sanottiin, että älä nyttommosia puhu, käydään läpi mitä et ymmärrä janäin mies jatkoi ja jatkaa yhä, kertoo Olavi ja jatkaa- Meille, jotka ollaan luettu saksaa jo koulussa,opiskelu on helpompaa kuin heille, jotka aloittavatkielen opiskelun nyt vanhempana. Olavi kertookävellessään miettivänsä lauseita saksaksi, ja joslauseessa tulee ongelma, hän selvittää kotiin tullessaan,miten lause muodostuu.Pirjo HaapalaKuva Pirjo Haapala17

Markun silakatKun kevät koittaa ja eletään sitä aikaa, ettäkalastajat ovat asentamassa isorysiääntuonne meren rannoille se tarkoittaa, ettäsilakan tarjonta on hyvinkin runsasta tänä päivänäja mikä sen parempaa kuin silakka ruokana.Silakkahan on niin monipuolinen, että tuskin mikäänmuu kala pärjää sille.Joskus vaan ihmetyttää tämä silakan perkaaminen.Aina silloin tällöin näemme ohjeet, kuinkanäitä tämän päivän uusavuttomia opetetaan perkaamaansilakoita: Ensimmäiseksi otetaan kumikäsineet,sen jälkeen otetaan sakset. Että hanskatkäteen tietysti ja saksilla ensin niska poikki niksnaksja sitten leikataan saksilla se maha auki, jasitten vaan putsataan kala sisältä.Miksi ihmeessä tarvitaan saksia ja kumihanskojamoiseen tarkoitukseen? Ei muuta kuin kalavasempaan käteen ja oikealla kädellä päästä kiinnija väännetään, niin niskat menevät niks-naks poikkiihan yhtä helposti. Etusormen kanssa otetaanmaha auki ja sisälmykset on kaikki pois ja kalavalmis. Ja kun sitten vielä tiedetään sekin, ettäpaljain käsin kun tämän homman tekee, niin kädettämän silakan perkuun jälkeen ovat niin pehmoiset.Millään teollisella käsivoiteella käsiään ei saasiihen kuntoon. Tätä nyt vaan valitettavasti tämänpäivän ihmiset eivät tiedä. Tai sitten kauhistelevatsitä, että kädet haisevat silakalle. No pesemällä, jakun hiukan sitruunaa käyttää, saa sen hajun poiskäsistä ihan täysin. Jotkut toiset suosittelevat kahvinporojamoiseen tarkoitukseen. Yhtäkaikki hajunsaa ihan helposti pois käsistä.No juu, nyt on saatu tietysti se silakka perattua,pää pois, maha auki, sisukset pois, elikkä valmiitpaistettavaksi. Pyöräytetään kala ruisjauhoissa,mihin tietysti on lisätty suolaa, ehkä vähän valkopippuria.Ja ladotaan paistinpannuun ja paistetaantietysti oikean voin kera, eikä käytetä näitämuita teollisuustuotteita. Silakoiden kääntäminenpaistinpannussa käy kaikkein kätevimmin niin,että pannaan kansi pannun päälle, pidetään toisellakädellä kannesta kiinni ja kiepautetaan pannuylösalaisin. Silakat putoavat siihen kanteen ja siitäkannesta ne on helppo valuttaa takaisin, niin saadaantoiselta puolelta paistettua. Homma hoituuhyvinkin helposti.Silakka on niin monikäyttöinen, voi tehdä silakkapihvejäkinminkä reseptin mukaan tahansa.Tässä vaiheessa täytyy tietysti silakka avata javetää se selkäruoto pois, niin saadaan se paljonparempaan malliin. Yksi hyväksi koettu täyte onsinihome tuorejuusto, mitä vedetään sinne silakkafileittenväliin ennen paistamista. Ja kun sen paistaa,niin se sinihome tuorejuusto sulaa ihan kivastisilakoitten väliin ja on todella herkullinen. Voi tietystitehdä perinteiseen tapaan, että käyttää tilliä jamitä sitten käyttääkin.Voi tehdä silakkarullia, silakkafileitä, silakkaavoi savustaa, ihan mitä tahansa. On lukemattomiaeri versioita uunisilakoita, tomaattisilakoita, mitämieleen ikinä tuleekin. Joskus olen ollut järjestämässäseitsemän sortin silakkapöytää, eikä siitäjuuri muuta saanut kuin kehumista.Markku Luoto18

Hajanaisia kesämuistoja TenholastaElettiin 1955 vuoden syksyä. Luin työväenopistonviikkotiedotteesta sunnuntainatehtävästä kävelyretkestä kesäkodilleTenholaan. Lähtö tapahtuisi Sairashuoneenkadunpäästä kello kymmenen. Lyöttäydyin mukaan, paikallaoli muutama kävelemään lähtijä. Kaikki olivatminulle vieraita.Matka sujui leppoisasti, tutustuin matkan kumppaneihin,joista muistan Salmen, Vapputädin,Ritvan, Jukan ja Taukan. Lisäksi oli muita, jotkaeivät jääneet mieleen. Pojilla oli puserot päälläja lätsät päässä. Minulla maalaispojalla oli pitkätakki ja hattu päässäni. Häpesin liian hienoa asuani.Mukauduin joukkoon hankkimalla seuraavaksikerraksi ulkoilupuseron ja lätsän. Kävelyretkiätehtiin vaihtelevalla porukalla.Talvisia kohokohtia olivat laivaväylän lähelle meneminenja vaeltelu jäätä pitkin. Laskiaisriehaanvalmistauduttiin huolella. Mäki oli jäädytettävä,soihdut hankittava ja monta paperisäkkiä liukureiksi.Kevät lähestyi nopeasti, sulattaen jään merestä jalumen mäen rinteestä. Tenholassa alkoi suuri kevätsiivous.Silloin pestiin kaikki ikkunat, lattiat jakuusikymmentä patjaa saivat kokea tamppaamisenriemun.Talkoolaisena oli myös mukana puistotyöntekijä.Hän sai istuttaa kesäkukat ja neuvojien osoittamallatavalla. Talkootyöstä saimme muodollisen alennuksenkesäkotimaksusta. Näin pyrittiin vähentämäänniiden osuutta, jotka eivät koskaan osallistuneettalkoihin.Taukan ehdottaessa tulisinko hänen kanssaan asumaanTenholaan. Mietittyäni asiaa, päätin muuttaatilapäisesti asumaan Tenholan yläkertaan hänenkanssaan huoneeseen numero kymmenen. Annoinpois vuokrakamarin kaupungissa, jossa olin ollutyhden kolmasosan haltijana. Viikot olimme iltaisinkahdestaan. Lauantaisin tuli suuri joukko nuo-ria ja vanhoja tekijöitä. Silloin oli ajoissa varattavapatjapaikka, ettei joutunut pingispöydän alle nukkumaan.VenetsialaisetToimikunnan tehtävänä oli suunnitella illan teemaja salin koristeita. Yksi parhaista teemoista oli venetsialaiset.Suunnittelimme venetsialaisten rooliasujakoko kevätkauden. Asut pyrittiin pitämääntoisilta salassa. Asut olivat kuitenkin normaalejavaatteita, joihin oli laitettu koristeeksi nauhoja jahatut olivat oma erikoinen osa. Muotia olivat pesuvadistatehdyt hatut ja suuret lierit, joista roikkuikedon kukkia. Itse sain Orvolta Toippan näyttämönpuvustosta lainaksi armeijan upseerin puvun.Kaikille annettiin musta silmänaamio tunnistamisenvaikeuttamiseksi. Oli värivalot, ulkona loistielokuinen täysikuu ja levyltä kuului Olavi Virranlaulama Hopeinen kuu. Tunnelma oli huipussa.Juhlat jatkuivat puoleen yöhön saakka, jollointalossa alkoi hiljaisuus ikivanhan käytännön mukaan.Vanhojen oli päästävä nukkumaan.Sitten jatkoillat alkoivat kuitenkin välittömästisaunakamarissa. Yleisen kuhinan merkeissä.Emännältä saatiin korvausta vastaan maito ja muuttarvikkeet räiskäleiden paistoa varten. Mestareinaolivat Orvo ja Raili.*Kesäkodissa oli monenlaista harrastustoimintaa,niin paljon kuin itse halusi. Lentopalloa pelattiinkahdessa lohkossa. Oli valioryhmä Lassen johdolla,joka pelasi Ruissalon sarjaa. Siihen kuului yleisyhteisönkesäkodit, esimerkiksi Tuton Vuorikoti,Y-hovi, Kestilä ja Myyntimiehet. Toisen ryhmänmuodostivat Lenskapalloilijat, johon itse kuuluinja joka kutsuttiin kokoon huudolla lenskapallopelialkaa. Se pelasi Tenholan omalla kentällä kovannaurun ja kompasanojen säestyksellä.Lastenkisoja pyrittiin järjestämään joka vuosi.Lajeina olivat pituushyppy, korkeushyppy ja pienenmatkan juoksu ja tikan heitto. Lisäksi jotainmuuta, jos keksittiin hyvä laji.19

Oli myös kasvimaalla kuopiva joukko. Kasvatusoli pääasiallisesti biologisesti viljeltyjä vihanneksia.Jos eivät etanat syöneet satoa, sitten ne söivätjänikset.Kalastus oli aina osalle joukkoa elämisen ehto,niin myös Ukille ja Rekalle. Merelle oli mentävä,satoi tai tuuli. Monta kala-ateriaa emäntä laittoikaloista, joita pojat saivat.SenioritapaaminenOpistolaisyhdistyksen satavuotisjuhliin tehtiinvalokuvanäyttely. Yhdistyksen kuvaarkistossaoli vanhoja valokuvia, joistapuuttui tietoja. Valokuvan arvoa lisää suurestise, että tiedetään kuka siinä on, missä ja mitä siinätehdään, koska ja kuka valokuvan on ottanut.Tästä idea järjestää senioritapaaminen.Henkisen puolen harrastuksia olivat runonlausunta,maisemamaalausta, kansantanhuja, naisvoimistelua,näytelmäkerhon toimintaa. Lisäksi oli korttipeliSamba, mitä eivät kaikki katsoneet suopeinsilmin, vaikka yritimme todistaa sen kehittävänmuistia.Oli rauhallinen sunnuntai-iltapäivä. Osa porukastaoli rannassa katsomassa kuinka rahtilaiva lipuihiljaa ohitse. Itse olin ruokasalissa pelaamassaMyllymattia kahviaikaa odotellessa. Kuului kovahuuto: ”Tuli on irti!” Mielessä kävi ajatus, etteise meillä ole, mutta seuraavassa hetkessä selvisi,että perheellisten huoneessa, yläkerrassa tuli onirti. Vauhdilla mentiin hakemaan vettä merestä.Ami palokuntalaisena oli järjestänyt ketjun, jossatäydet vesiämpärit kulkivat vauhdilla yläkertaanja tyhjät takaisin. Tuli saatiin sammumaan, ennenkuin palokunta ehti paikalle.Palomestari lausui kiitokset ripeästi suoritetustasammutuksesta. Talo olisi palanut maan tasalle,ennen kuin he olisivat ehtineet paikalle, totesipalomestari. Suurimmat kiitokset olisi tarvinnutAmi, innokkaana vapaapalokuntalaisena hän organisoirantaporukan heti sammutustyöhön. Näinhän mahdollisesti pelasti koko talon tuhoutumiselta.Palon syttymisen syyksi todettiin priimuksensytytyksen alussa lattialle yli vuotanut tenu, jokaleimahti tuleen, sytyttäen lattian. Kahvihetki siirtyimyöhemmäksi ja Myllymatin nappulat olivatpitkin lattiaa.Pirjo Haapala, Pirkko Malmikko ja Eila AnttilaKuvista oli näyttelykokoisia kopioita suuri määrä.Oli muistiinpanovälineitä: kyniä, paperia, videokamera,järjestelmäkamera ja äänentallennin.Kahvia ja pullaa oli varattu.Väkeä tuli luokka täyteen. Heillä oli mukanaomia albumeja. Osa yhdistyksen kuvista oli samoja,joita oli myös seniorien albumeissa. Ja niissäoli tekstejä. Lisäksi kuvien henkilöitä ja kuvaustilanteitatunnettiin. Tietoa kuviin saatiin, tästä tilaisuuteenosallistuneille kiitos!Muistelu on myös mukavaa. Se tuntui suorastaannuorentavan. Ihan tämänkin takia tilaisuus kannattipitää.kuvat ja teksti Reijo NurmelaNäin muisteli Ahti Koivisto 2008.Pirjo Haapala, Pirkko Malmikko, Eila Anttila, KirstiRitoharju, Ahti Koivisto, Hilkka Wahlberg, Tuija Koivisto,Saara Vaarna ja Seija Luoto.20

ÄärimmäistäTavallinen rakastunut ihminen mielitiettynsäsilmiin katsoessaan tulee helposti siihenkäsitykseen, että ihanampaa ei voi olla.Melkein kuin saduissa, tai ei melkein, vaan aivanniin kuin saduissa, Satumaiset Kuninkaallisethäät, ja tunteet, ovat jotain suurempaa. Prinssi saaprinsessansa, prinsessa prinssinsä. Rakkaus on äärimmäistä.On kauniita naisia, rohkeita miehiä jauljaita hevosia, suuria juhlia. Kulta on umpikultaa,jalokivet suuria ja niitä on paljon. Kaikkeenon varauduttu. Hevosillekin on viikkoja syötettyerikoisrehua, jotta niiden munkit näyttäisivät paremmiltatelevision ja lehdistön loisteliaissa värikuvissa.Juhliin kutsuttujen arvovaltaisten jaylhäisten suuren joukon lisäksi on tavallisen rahvaankinmahdollista osallistua suureen juhlaanvirtuaalisesti, katsomalla televisiota. Se mahdollistaavaltavan suuren joukon osallistumisen häihin.Sanottiin, että englannin prinssi Williamin ja KateMiddletonin häitä katsoi kaksi miljardia ihmistä.Kaksi miljardia on suuri luku. Siis se on aivan valtavansuuri luku. Katsojilta kului miljardi nenäliinaakin,vähintään. Sadan paperinenäliinan pakettion kymmenen senttiä paksu. Tuhat nenäliinaa,kymmenen sadan pakettia, muodostaa metrin korkuisenpinon. Miljoona on tuhannen tuhatta. Elimiljoona kappaletta paperinenäliinoja on tuhannenmetrin, kilometrin, korkuinen pino paperinenäliinoja.Miljardi on tuhat miljoonaa. Miljardi nenäliinaaon tuhat kilometriä korkea pino. Maapallonkorkein vuori Mount Everest on vajaat yhdeksänkilometriä korkea. Matkustajalentokoneet lentävätkymmenessä kilometrissä. Kansainvälinen avaruusasemaISS lentää 355 – 368 kilometrin korkeudella.Jos siellä paljon ylempänä, tuhannenkilometrin korkeudessa huimaa, on syytä muistaa,että juhliin osallistui kaksi miljardia ihmistä.Varovainen arvio miljardista nenäliinasta saattaaolla alakanttiin. Lisähappi on tarpeen.Tuhat kilometriä maata pitkin on TurustaMuonioon. Tuhat kilometriä on niin pitkä matka,että sitä ajaa autolla kymmenen tuntia sadan kilometrintuntivauhtia. Käytännössä siihen ei pysty ihminen.Enemmän siihen aikaa menee. Hitaamminon ajettava. Suuria ovat tunteet. Kokijoita paljon.Reijo Nurmela21

Eläköön, kauan eläköön 75 -vuotias TenholaElokuu. Meri laineilee rantaan Ruotsiin matkallaolevan matkustuslaivan jälkimaininkeja.Sen jälkeen meren pinta on tyyni, kuin jäätä.Päivästä on kuitenkin tulossa lämmin, harvinaisen lämmin.Eilen heräsimme suurien alusten sumutorvien tuuttauksiin.Aallot löivät rantakiviin. Laineiden aiheuttajaa,sumutorven töräyttäjää ei näkynyt. Tasainen moottoreidentukutus kertoi jotain massiivista lipuvan ohitsemme.Viikko sitten Tenholan rannat täytti iloiset äänet.Aikuiset ja lapset toivottivat matkustaja-alusten matkaajattervetulleeksi tai tervemenneeksi. Iloa ja eloaTenholan kesään on mahtunutkin, tänä kesänä sekämenneinä kesinä, 75 vuoden ajan.Kesäkodin 75 v juhlia vietettiin aurinkoisena heinäkuisenasunnuntaina. Kutsuvieraina oli vanhaa sekäuutta kesäkotilaista.Ohjelma koostui lasten kehittelemistä näytelmistä jatanssiesityksistä. Tiedotustoimikunnan Tiedokaslehdenpiirtäjä Ulla Oksanen sekä Kesäkotitoimikunnan varapuheenjohtajaMatti Nikkilä saivat Kansalaisopistojenliiton 10-vuotisansiomerkin. Tilaisuuden jälkeen talollajuotiin täytekakkukahvit.Kesäkoti Tenholan vieraskirja alkaa juhlallisestivuosiluvulla.Tasavallan uutta presidenttiä, Sauli Niinistöä juhliin eiollut kutsuttu, mutta eräänä päivänä Kultaranta VIIIveneohitti Tenholan.Ketä vene kyyditsi, jäi epäselväksi. Talon terassiltaon upeaa seurata veneiden menoa ja tuloa, sekä optimistijollapurjehtijoidenalkutaipaleita. Mikäli tahtooitse merelle, Tenholan rannassa on soutuvene, joka onjokaisen opistolaisyhdistyksen jäsenen käytettävissä.75-vuotias Tenhola on opistolaisyhdistyksen hallussaollessaan kokenut monenlaista elämänmenoa, moniopistolainen on kokenut alueella suuria ja pieniä asioita.Eräs asia lienee pysynyt muuttumattomana vuodestatoiseen; yhteisöllisyys. Jokainen Tenholassa on laulunarvoinen.teksti ja kuvatPirjo HaapalaVieraskirja kirjoitus vuodelta 1948.22

TiedotustoimikunnanTiedokaslehden piirtäjäUlla Oksanen sekäKesäkotitoimikunnanvarapuheenjohtajaMatti Nikkilä saivatKansalaisopistojen liiton10-vuotisansiomerkin.Kuva Olli-Pekka SandbergLäheltä ja kaukaatulleet, lapsetja vanhemmatseurasivat iloisenaTenholan 75v juhlienohjelmaa.Kuva Olli-PekkaSandbergTessa Helenius ja Pinja Oksalauloivat Tenhola laulun Olli PekkaSandbergin säestämänä.Kuva Marjo Heinonen.23

AurinkomaalausKeväällä 2012 onnistuin saamaanvastauksen mieltäni askarruttaneeseenkysymykseen; mitä on aurinkomaalaus.Yllätyksekseni kurssilla ei maalattu aurinkoavaan aurinko toimi yhtenä työn toteuttajana.Minä laversin väriä valkoiselle kankaalle,asetin märälle väripinnalle jotain ja aurinkohoiti loput. Auringon lämpö kuivattimärän värjätyn kankaan ja väri pakeni senasettamani jonkun alta ja tämä alla olevaalue muuttui takaisin valkoiseksi. Se mitävärjätylle pinnalle asetetaan, voi olla eläväätai elotonta, esim kakkupaperin pitsinenreuna, muovista leikattu kuvio. Kangastavoi myös ommella suppuun. Pääasia, ettäjonnekin jää alue, joka kuivuu hitaammin.Keväisellä kurssilla olleen Golda Zewinaurinkomaalauskangas tritik-ompelutekniikalla.Kuva Pirjo HaapalaElämäni ensimmäinen Aurinkomaalaus työni. Asetinmaalatulle pinnalle kaksi pihlajan lehteä ja muutamanheinän.Kuva Pirjo HaapalaOpistolaisyhdistyksen kesäkoti Tenholassa on järjestettyaurinkomaalaus kursseja jo useita vuosia. Kurssin vetäjällä,Ulla-Maija Vuorisella on uskomaton värisilmä. Hän sekoittaanestemäisistä väripigmenteistä väriä kuin väriä.