2/2010 - Fingrid

Kantaverkolle uudet haasteetFingrid on varautunut lisäydinvoimaan ja muihin uusiin energiaratkaisuihin jo hyvissä ajoin. Uusi sähköntuotanto vaikuttaa kantaverkon toimintaan, ja investointeihin on saatava myös ulkoista rahoitusta.Teksti: Helinä Hirvikorpi Kuvat: Juhani Eskelinen ja MasterfileTätä juttua kirjoitettaessa eletäänlisäydinvoimapäätöksenodotuksen tunnelmissa. Hallituson esittänyt eduskunnalleuusiutuvan energian tukipaketin ohellakahta ydinvoiman lisärakentamisenlupaa: Teollisuuden Voimalle Olkiluoto4:n rakentamiseksi Eurajoelle ja Fennovoimalleydinvoimalaitoksen rakentamiseksiPyhäjoelle tai Simoon.Fingrid on tehnyt suunnitelmia jalaskelmia usean eri skenaarion pohjaltaja varautuu nyt liittämään verkkoonyksi tai kaksi uutta ydinvoimalaitostarakenteilla olevan Olkiluodon kolmannenydinvoimalaitoksen lisäksi.Sijoituspaikkakunnalla ei ole verkontoimivuuden kannalta merkitystä.Verkkosuunnittelun asiantuntija AnteroReilander sanoo, että Fingridin investointiohjelmanhankkeiden ajoituksiahienosäädetään parhaillaan siten,että kaikki johtohankkeet ovat rakennettavissasisäiset ja ulkoiset resurssithuomioiden.Suunnitelmat ydinvoimalaitostenverkkoliitynnöistä on jo tehty kullekinlaitokselle erikseen, mutta ympäristövaikutustenarvioinnit tehdäänvasta sitten, kun eduskunta on tehnytpäätöksensä yhdestä tai kahdestaydinvoimalaitoksesta ja sijoituspaikkakunnatovat selvinneet. Fingrid varautuusiihen, että jopa kaksi yksikköävoi valmistua vuosikymmenenloppuun mennessä. Verkkoliitynnätvalmistuvat noin vuotta ennen voimalaitosta.Ydinvoiman lisäksi on suunnitteillanoin 11 000 megawattia tuulivoimaa,mistä työ- ja elinkeinoministeriöntavoitteen mukaan rakennetaanSuunnitelmien on oltavajoustavia, sillä sähkönkulutustakaan ei voidaarvioida tarkasti10 vuoden päähän.noin 2 500 megawattia vuoteen 2020mennessä. Uusiutuvalle energiallemaksettaisiin vuonna 2020 tukea noin327 miljoonaa euroa vuosittain. Tästähuomattavan osan muodostaisi tuulivoimanja biokaasun sekä pienimuotoisenlämmön ja sähkön yhteistuotannonsyöttötariffi. Muita tukimuotojaolisivat pienpuun energiatuki sekäsähköntuotantotuet.”Ydinvoima ja tuulivoima eivät kumpikaanosallistu jatkuvaan tehonsäätöön,kuten muut tavanomaiset voimalaitokset.Kulutuksen ja tuotannonFINGRID 2/2010 | 4

TuulivoimamukaankantaverkkoonTuulivoiman rakentamissuunnitelmat ovat Suomessakinkovassa kasvussa. Fingrid osallistuu valmisteluihin jamäärittelyihin, kun suuret tuulivoimayksiköt ja -puistotliitetään kantaverkkoon.Teksti: Antti J. Lagus Kuvat: Antero Aaltonen, Juhani Eskelinen ja VastavaloValtiovallan ennusteiden mukaanSuomessa on tavoitteenapystyttää tuulivoimaenergiaakuuden terawatinverran vuoteen 2020 mennessä.Parhaillaan tekeillä olevan syöttötariffiesityksenmukaan tämä olisitehona 2 500 megawattia. Koska tuulivoimalateivät toimi taukoamatta, todellinenenergia jää luonnollisesti pienemmäksikuin nimellinen tuulivoimakapasiteettimahdollistaisi.”Eri lähteistä saamiemme laskelmienmukaan vireillä on suunnitelmat yli11 000 megawatin tuulivoimatehon rakentamisesta.Kantaverkkoa kehitetään20–30 vuoden verkkovision pohjalta,josta konkretisoituu kantaverkonkehittämissuunnitelma seuraaviksikymmeneksi vuodeksi”, sanoo suunnittelupäällikköAki Laurila Fingridinverkkosuunnitteluyksiköstä.Kantaverkon kehittämissuunnitelmanpohjana on 2 500 megawatin tuulivoimankasvuennuste siten, että tuulivoimaon hajautetusti eri puolilla Suomea.Seuraaville kymmenelle vuodelleFingridissä on tehty 1,6 miljardin euroninvestointisuunnitelmat, joilla katetaantuulivoiman liittämisen aiheuttamienkantaverkon vahvistamiskustannustenlisäksi muun tuotannon, sähkömarkkinoidenja ikääntymisen aiheuttamatverkkovahvistukset. Suunnittelusta tekeevaikeaa se, että tuulivoiman kasvustaon niin erilaisia näkemyksiä.Kun tuulivoimala liitetään kantaverkkoon,sen on täytettävä lähtökohtaisestisamat vaatimukset kuin muidenkinvoimalaitosten, olipa kyseessä ydinvoimayksikkötai muu lämpövoimalaitos.Kun uutta voimalaa ollaan suunnittelemassa,tutkitaan voimalan ominaisuuksienlisäksi myös liitännän edellytyksetkantaverkkoon.Tässä yhteydessä selvitetään myösse, millaisia vahvistuksia verkkoon tarvitaan.Vahvistustarpeet otetaan huomioonmyös Fingridin investointiohjelmassa.Verkkosuunnitelmatkaikista hankkeistaValmisteilla olevaan uusiutuvan energianpakettiin liittyen on ehdotettutuulivoiman syöttötariffia maksettavaksiyli puolen megawatin voimaloille.Nyt Suomeen rakennettavat voimalatovat tyypillisesti kahden–kolmenmegawatin tuulivoimaloita. Tuulivoimaloissauseita voimalayksiköitäyhdistetään yhdeksi kokonaisuudeksi.Riippuen paikasta ja tuulisuudestatuulivoimalan huipunkäyttöajaksisaadaan 2 000–2 500 tuntia.Suomessa liittyminen kantaverkkoontehdään niin, että hankevastaavarakentaa liityntäjohdon sovittuun liittymispisteeseen.Fingridin vastuulla onkantaverkon siirtokyvyn kehittäminen.Suomessa ei vielä ole varsinaisia merellerakennettuja off-shore-puistoja.Perämerellä on useampia hankkeita.Samoin Raahen, Korsnäsin, Kristiinankaupungin,Porin ja Raaseporin edustalleon suunnitteilla puistoja. Helsinginedustankin tuulipuistohanke on ollutkeskusteluissa.”Meidän pitää ottaa kokonaisuushuomioon, mikä merkitsee, että kaikkivireillä olevat hankkeet huomioidaanverkkosuunnitelmissa. Seuraammehankkeista tehtäviä selvityksiä, kutenympäristövaikutusten arviointeja.Olemme olleet mukana myös hankkeidenympäristövaikutusten arvioinninohjausryhmässä, muun muassa Suurhiekantuulipuiston osalta. Tavoitteenaon varmistaa, että suunnitelmat olisivatkokonaisuutena järkevästi toteutettujasiten, että voimajärjestelmän käyttövarmuuson varmistettu ja verkonsiirtokyky on riittävä”, Laurila sanoo.FINGRID 2/2010 | 7

Fingrid toivoo, että tuulivoimaa suunnittelevatyritykset ottaisivat mahdollisimman aikaisessavaiheessa yhteyttä verkkoyhtiöön.Yhteistyö käyntiinmahdollisimman aikaisinFingrid toivoo, että tuulivoimaa suunnittelevatyritykset ottaisivat mahdollisimmanaikaisessa vaiheessa yhteyttäverkkoyhtiöön, jotta verkkoon liittyminenvoi tapahtua hankkeen edellyttämässäaikataulussa.Kun tuulivoimahanke laitetaan vireille,yksi ensimmäisiä asioita on selvittää,miten voimala voidaan liittää sähköverkkoon,joko jakelu-, alue- tai kantaverkkoon.Tämä on yksi osa hankekokonaisuutta,josta käynnistetäänympäristöselvitykset ja mahdollisestisuuremmissa hankkeissa YVA-menettely(YVA = ympäristövaikutusten arviointi).Kun ympäristöselvitykset ovatvalmistuneet ja on saatu selvyys hankkeentoteuttamisen edellytyksistä, aletaansuunnitella tarkemmin liitynnänteknistä toteutustapaa.”Kun pääsemme hyvissä ajoin mukaanyhteistyöhön hankekumppanienkanssa, ei esimerkiksi verkon vahvistustarvetule yllätyksenä ja aiheutaviivästyksiä hankekokonaisuuteen.Olemme päässeet hyvin mukaan hankkeisiin,mutta uusia hankkeita tulee vireillekoko ajan”, Aki Laurila sanoo.Vaikka kantaverkon sähkönsiirtokykyon suuri, erilaisia teknisiä rajoituksiavoi tulla paikan ja liitettävien hankkeidenkoon mukaan. Niin tuotanto- kuinisot kulutusyksiköt vaativat paljon siirtokapasiteettia.Tällöin verkon komponentiteivät aina kestä ja joudutaan rakentamaanuusia johtoja, muuntajia taikatkaisijoita.Pienet yksiköt alueverkkoonFingridin tutkimus- ja kehitysyksikönasiantuntijan Tuomas Rauhalanmukaan puolen megawatin yksiköitäei tulla liittämään suoraan Fingridinverkkoon. Ennemminkin nämä pienetvoimalat liittyvät suoraan paikallisensähköyhtiön verkkoon.Ajatus on, että kantaverkko siirtääisoja määriä tuotantokeskittymästäkulutuskeskittymään. Alueellinenverkko puolestaan palvelee paikallisiakuluttajia ja paikallista tuotantoa.Aki Laurila näkee, että ei ole tarkoituksenmukaistaja kustannustehokastaliittää pieniä tehoja kantaverkkoon.”Fingridin verkkoon liitettävät voimalattulevat olemaan kymmenestämegawatista ylöspäin. Nämä voimalatmuodostuvat useammista, todennäköisestikahden–kolmen megawatinyksiköistä”, Tuomas Rauhala sanoo.Järjestelmävaatimuksetvarmistavat taajuuden ja jännitteenFingridillä on kaikille voimalaitoksillejärjestelmätekniset vaatimukset, joidentarkoitus on taata, että voimalaitoksettoimivat luotettavasti osana voimajärjestelmää.Vaatimuksilla varmistetaanmyös kantaverkon häiriötön toiminta.Vaatimusten mukaan voimalaitoksenpitää toimia annetuissa taajuudenja jännitteen vaihtelun rajoissa. Fingridei aseta teknisiä vaatimuksia pienemmilletuulivoimalaitoksille. Näissäalle 10 megawatin voimalaitoksissa onkyse lähinnä suosituksista. Järjestelmäteknisillä”suorituskykyvaatimuksilla”määritellään esimerkiksi se, mi-FINGRID 2/2010 | 8

Sähköä tarvitaan syvällä ytimessäKaivosteollisuus elää uutta nousua. Viime vuosina on käynnistettyja valmistunut useita kaivoshankkeita Pohjois- ja Itä-Suomessa.Suuret kaivokset, kuten Talvivaaran nikkelikaivos, vauhdittavatmaakunnan talouskasvua ja lisäävät työllisyyttä. Sähkö on tärkeätekijä kaivosten toiminnassa.Teksti: Tiina Miettinen Kuvat: Juhani Eskelinen ja Talvivaaran Kaivososakeyhtiön kuva-arkistoKaivosteollisuus on osa kaivannaisteollisuutta,johonkuuluvat kaivosteollisuudenlisäksi myös kiviainesala jaluonnonkiviteollisuus. Suomessa louhitaankuparia, sinkkiä, kromia, nikkeliäja kultaa. Malmeja jalostetaan muunmuassa teräs-, sähkö-, elektroniikkajatietoliikenneteollisuuden käyttöön.Kaivannaisteollisuuden tuotteita –kiviä, metalleja ja mineraaleja – käytetäänkaikkialla yhteiskunnassa: talojenja ympäristön rakentamisessa, tietokoneissaja kännyköissä, teollisuudentuotteissa ja laitteissa, maataloudessa,ympäristönsuojelussa ja käyttöesineissä.Vuonna 2009 Suomessa toimi 47 kaivostaja louhosta. Näistä metallikaivoksiaoli 7, kalkkikivilouhoksia 17 ja teol-lisuusmineraali- tai teollisuuskivilouhoksia23. Kaivannaisteollisuudella onSuomessa pitkät perinteet, mutta alahiipui vähitellen 1980-luvulla. 2000-luku on tuonut uuden nousun, ja nyt alaelää kasvubuumia.Itä- ja Pohjois-Suomessa on käynnissäuseita kaivoshankkeita, ja Suomessaon myös hyvin toimivaa jalostusteollisuutta,muun muassa Kokkolassatoimii tehokas sinkkitehdas.Kaivokset synnyttävät työpaikkoja japiristävät seudun elinkeinorakennetta.Esimerkiksi Talvivaaran Kaivososakeyhtiönpalveluksessa on lähes 400henkeä, lisäksi kaivosalueella työskenteleepäivittäin satoja alihankkijoiden jaurakoitsijoiden työntekijöitä. Myös kaivoksenvälilliset työllisyysvaikutuksetovat merkittävät.FINGRID 2/2010 | 10

”Kyseessä on kasvuala ja näkymätovat hyvät. Teräksen kulutus länsimaissaon vähintään 500 kiloa per henkilöper vuosi. Kun elintaso nousee kehittyvissämaissa ja etenkin Kiinassa,niin väkisinkin metallien tarve kasvaa.Joudumme hyödyntämään myöskalliimmat ja vaikeimmat raaka-aineesiintymät,mikä nostaa hintaa”, kommentoialan näkymiä Talvivaaran toimitusjohtajaPekka Perä.Talvivaaran nikkelikaivos Itä-Suomessaon uusi kaivos, jonka esiintymäon yksi Euroopan suurimmista tunnetuistasulfidisen nikkelin varannoista.Alueen kaivosoikeudet myönnettiinalun perin Outokummulle vuonna1986. Outokumpu myi kaivosoikeudetTalvivaaralle helmikuussa 2004.Sähkön hinnallaon tärkeä merkitysTalvivaaran Kaivososakeyhtiölle,vaikkatoimitusjohtajaPekka Perän mukaansähkönkulutussuhteessa tuotettuihinmetallimääriinon yhtiössämaailman alhaisin.Kaupan myötä Talvivaara sai käyttöoikeudetesiintymää koskeviin koe- jatutkimustietoihin.Talvivaarassa käytetään biokasaliuotustametallien liuottamiseen malmista.”Alun alkaen oli selvää, että perinteiselläfysikaalisella menetelmällälöydöstä ei voi hyödyntää. OstimmeTalvivaaralle kaivosoikeudet vuonna2004. Meitä oli kymmenen hengen porukka.Ensin tehtiin kannattavuusselvityksetja hankittiin rahoitus sijoittajillesuunnatulla osakeannilla. Metalliatehdas alkoi tuottaa vuonna 2008”,Pekka Perä kertoo.”Kaivostoiminnan käynnistäminenon laskelmoitu riski. Pieni kultakaivosvaatii 20–30 miljoonan euron investoinnit,iso kaivos, kuten Talvivaa-Louhinta Suomessa 1950–2009MetallimalmitKarbonaattikaivoksetTeollisuusmineraalit ja muut Yhteensära, 700 miljoonan euron investoinnin.Me tiesimme kyllä mitä teimme. Kaivoksenperustamisessa vaikein vaiheon löytää se malmi; meillä oli esiintymättiedossa.””Nyt menee jo mukavasti, tuotantotasotnousevat ja pikkuhiljaa kannattavuusparanee. Toki alan tuotteet hinnoitellaandollareissa ja kulut on euroissa,joten valuuttariski on olemassa,etenkin kun metallien hinnat vaihtelevatmelkoisesti”, Perä toteaa.”Lisäpalikka” uraanilleTalvivaaran kaivos on monimetalliesiintymä.Louhittu malmi sisältäänikkeliä ja sinkkiä, muttamyös kuparia ja kobolttia. Yhtiöon lisäksi hakenut valtioneuvostoltaydinenergialain mukaista lupaauraanin talteenottamiseksi sivutuotteena.Paraikaa on käynnissä ympäristövaikutustenarviointi uraanintalteenotosta.”Uraani on puhtaasti sivutuote.Murskaamme kiven, liotamme sen samallatavalla kuin ennenkin ja otammekäyttöön ’lisäpalikan’, jolla saammeuraanin talteen. Tavoitteena on aloittaauraanin tuotanto vuonna 2011.”Pekka Perä ei peittele mielipiteitäänsähköntuotannon lisäämisestä Suomessa.Sähkö on iso tuotannontekijämyös Talvivaaralle; sähkön osuus on yli10 prosenttia kuluista. Talvivaaralla itselläänon 80 megawatin liityntä kantaverkkoon,ja tuotannon kasvun myötätehon tarve lisääntynee jopa 45 megawattiin.”Suhteessa tuotettuihin metallimääriinmeillä on maailman alhaisin sähkönkulutus.Silti yhtiön laajentumisenja kehitystyön kannalta sähkön hinnallaon merkitystä. Edullinen sähkön hintaparantaa yksinkertaisesti teollisuudentoimintaedellytyksiä”, Perä linjaa.Talvivaara on uusi kaivosyhtiö, ja nykyisillämalmeilla tuotanto voi jatkuaperäti 46 vuotta.”Kuinka moni työnantaja voi sanoa,että töitä riittää noinkin pitkäksi ajaksi?Yhtiö on toki vielä nuori ja vaatii tietynlaistahenkistä kasvua, sillä väkeä tuleetaloon koko ajan lisää. Nyt meille ontärkeätä jatkaa tuotannon ylösajoaja parantaa tasetta”, PekkaPerä summaa yhtiön ajankohtaistoiminnan.Tiesitkö ettähehkulampun valmistamiseen tarvitaanuseita eri kaivoksia. Lampun lasikuorion tehty piistä, natriumkarbonaatistaja kalkista. Kuvussa on typenja argonin seosta, joka estää hehkulanganpalamisen poroksi.Itse hehkulanka on volframia, ja selepää ohuiden kupari-nikkelikannattimienvarassa. Hieman paksummat kuparijohtimetsiirtävät sähkön lampunkannasta hehkulankoihin. Kanta voiolla messinkiä, kuparin ja sinkin seostatai alumiinia.Lähde: Kaivannaisteollisuuden ilmoitusliiteKauppalehdessä 7.11.2008Lähde: TEM 2010.FINGRID 2/2010 | 11

Lampaat kesätöissä voimajohtoaukeilla NokiallaMaisemalaidunnuselävöittää niittyjäToukokuun lopulta saakka on Nokialla voinut nähdä kesätöissänelijalkaisia maisemanhoitajia. Fingridin ja Vattenfallinvoimajohtoaukeilla laiduntavat lampaat tekevät tarpeellista raivaustyötäja auttavat luonnon monimuotoisuuden säilymistä.Teksti: Maria Hallila, Tiina Miettinen Kuvat: Harri HinkkaKyseessä on monen osapuolenyhteishanke, jossa yhdistetäänpienyrittäjyydentukeminen ja johtoaukeidenhyötykäyttö.Maatilayrittäjien Oiva Mäenpään jaMarjukka Ohra-ahon kolmekymmenpäinenuuhikatras kuljetettiin Natura2000 -verkostoon kuuluvalle Luodonsaarelle hämeenkyröläiseltä Ylätalonluomutilalta hevoskuljetusvaunussa.Lähes 40 kilometrin ajomatkanjälkeen oli edessä vielä 50 metrin venekuljetus.Perillepääsy korvasi varmasti matkanrasitukset, sillä saaressa odotti 10hehtaarin laajuinen rehevä, lehtevä laidunmaa.Myös Oiva Mäenpää oli tyytyväinensaatuaan laumansa tuoreellelaitumelle.”Alueen aitaamisessa on ollut keväänmittaan kova työ, mutta nyt on viisivuotinensopimus saatu täytäntöönja lampaat tuntuvat pärjäävän hyvin”,hän kertoi ensimmäisen laidunnusviikonjälkeen.Laiduntava katras koostuu kahdestasuomalaisesta lammasrodusta:ruskeista suomenlampaista sekä kainuunharmaksista.Mäenpään tilallakasvatetaan lisäksi myös ahvenanmaanlampaita,mutta sarviensa vuoksine eivät sovellu laidunnukseen, jossaei ole päivittäistä valvontaa. Kasvattajanmukaan vaarana on, että lampaatjäisivät sarvistaan kiinni aitaverkkoon.Lammas laiduneläimenäLampaat ovat laumaeläimiä. Ne laiduntavat ja märehtivät tarkassa vuorokausirytmissäkoko katras samanaikaisesti. Laidunalueelle muodostuu omat alueensalaiduntamiselle, lepopaikalle, juomapaikalle ja kulkureiteille.Lampaat syövät mieluimmin lehtevää ja nuorta kasvustoa. Ne ovat erittäin hyviävesakontorjujia ja pitävät varsinkin nuoresta pajusta.Nuoria karitsoita ei kannata laittaa raivaamaan pusikkoja yksin, vaan ne tarvitsevatmuutaman emolampaan opettamaan, miten korkeammastakin pensaastatai puusta saa herkulliset latvaosat syötyä.Aikuiset lampaat sopivat hyvin laiduntamaan myös kuivia, vähätuottoisia alueita.Sen sijaan kosteita ja vetisiä alueita lampaat karttavat.Lähde: www.laidunpankki.fiFINGRID 2/2010 | 12

Vertailu avartaaJo yli kymmenen vuoden ajan ovat lähes 30 maan kantaverkkoyhtiöt mitanneetkunnossapito-osaamistaan ja kustannustehokkuuttaan ITOMS*-vertailututkimuksessa.Kantaverkkotoiminnan menestystekijöiden ohella yhteistyöstä onopittu muutakin.”Mukana olo on avartanut näkemyksiäni. Katson nykyisin maailmaa tuntuvastilaajemmasta perspektiivistä kuin vielä muutama vuosi sitten”, sanoo tutkimuksenohjausryhmään kuuluva Fingridin kunnonhallintapäällikkö Marcus Stenstrand.Teksti: Maria Hallila Kuva: Juhani EskelinenSamaa peliä eri säännöinOhjausryhmäjäsenyytensä alkuvaiheessaMarcus Stenstrandsai USA:laiselta kollegaltaanlahjaksi hienot, kiiltävät kannukset.Se oli symbolinen kiitos siitä,että hän oli tuonut mukanaan isonkasan ideoita ryhmän työpöydälleja yritti monin tavoin kirittää asioitaeteenpäin.”Osa ideoista on toteutunutkin,mutta en tuolloin vielä täysin ymmärtänytkokonaisuutta. Katsoin asioitaliiaksi fingridiläisestä tai pohjoismaisestanäkökulmasta”, Marcus Stenstrandmyöntää nyt, viisi vuotta myöhemmin.ITOMS-ohjausryhmässäon neljä jäsentä, jotkaedustavat Pohjois-Amerikkaa, Australia-Aasiaa,Manner-Eurooppaa ja Britteinsaaria sekä Skandinaviaaja Baltiaa.Marcus Stenstrandon silmin nähden hyvininnostunut yhteistyöstä,joka antaa muttamyös vaatii paljon. Ryhmänjäsenet asuvat eripuolilla maapalloa, jotenjo pelkästään työskentelynkäytännön järjestelytedellyttävät suurta joustavuutta;esimerkiksi puhelinneuvottelujenajankohdat ovat usein varsinepäinhimillisiä.”Työn suurin anti on ollut oppia näkemään,että maailmassa on paljonfiksuja toimintatapoja. Kulttuurierojentunnistaminen on ymmärryksenensimmäinen ehto. Ensi tuntumaltamoni menettely saattaaherättää ihmetystä,mutta omassaympäristössäänne ovat varsin järkeviäja toimivia”,Marcus Stenstrandsanoo.Perehtyminen kymmenienkantaverkkoyhtiöidentoimintaan sekäkansallisiin ja kulttuurieroihinon johtanut hänetajattelemaan, että kaikkiallaverkkoyhtiöt pelaavat samaapeliä, mutta eri säännöin.”Suomalainen kantaverkon kunnossapitoon kuin keihäänkärki alallaan.Meillä pystytään keräämään ja tuottamaankunnossapidon tueksi informaatiota,jonka aikaansaaminen esimerkiksiUSA:ssa, Kiinassa tai Australiassaon huomattavan vaikeaa.”Kantaverkkoyhtiöiden toiminta onhänen mukaansa niin vahvasti sidoksissayhteiskunnan rakenteeseen jasäädöksiin, että monilla kantaverkkoyhtiöilläei ole minkäänlaisia mahdollisuuksiapäästä vertailussa kärkineljänneksenjoukkoon, jollei maanlainsäädäntöä muuteta.Avoimesti ongelmien ytimeenSäännöllisesti kahden vuoden väleinjärjestettävässä ITOMS-vertailututkimuksessaFingrid on saavuttanutpaikan terävimmässä kärjessä jokahdeksan perättäistä kertaa.Marcus Stenstrandinmukaan tämä menestyson keskeinenkulmakivi rakennettaessayhtiön kuvaamaailmalla.”Olemme ylpeitähyvistä tuloksistam-FINGRID 2/2010 | 14

me, mutta myös erittäin tietoisia siitä,että huipulta voi yllättävän helpostiliukua alas. Siksi pyrimme pitämäänjalat maassa.”Vertailututkimuksesta saatu vahvistussille, että asiat tehdään oikein,on Marcus Stenstrandin mukaan tärkeätuki Fingridin nykyiselle ja tulevalletoiminnalle.”Terveellistä on myös säännöllisinvälein päivittää, missä ollaan verrattunamuuhun maailmaan”, hän luetteleevertailututkimuksen etuja.Erityisen arvokkaana hän näkeeITOMS-vertailuun liittyvän avoimuuden.Mukana olevat kantaverkkoyhtiöteivät kilpaile keskenään, joten asioitavoidaan käsitellä ongelmia peittelemättä.”Ongelmista oppii aina”, MarcusStenstrand painottaa.”Vaikka toimintatapamme ovat vertailussaosoittautuneet erinomaisiksi,saamme päätöksenteon kannaltasuurta hyötyä siitä, että tunnemmemuiden hyvin pärjänneiden yhtiöidentavan ratkaista erilaisia, kaikillekantaverkkoyhtiöille tuttuja ongelmatilanteita.”Kansallisomaisuusvarmassa hoidossaMukana olo kansainvälisen vertailututkimuksenohjausryhmässä on MarcusStenstrandin mukaan kasvattanut tehokkaastikriittisyyteen. ”Avainkysymyson normalisointi. Miten verrata luotettavastikeskenään hyvin erilaisia asioitatai ilmiöitä”, hän tiivistää yhden tutkimuksenperusongelmista.”Suomalainen kantaverkonkunnossapito on kuinkeihäänkärki alallaan.”Kunnossapidon tehokkuus on tärkeälenkki suuremmassa, yhteiskunnallisestiarvokkaassa kokonaisuudessa,kantaverkko-omaisuuden hallinnanketjussa. Fingridissä on viime vuosienajan tehty tiiviisti työtä, jotta kokotuon ketjun laatu voitaisiin varmentaapätevällä ja kansainväliset standardittäyttävällä tavalla. Uurastus on nyttuottanut tulosta, sillä yhtiö sai kesäkuunalussa arvostetun kansainvälisenpätevyystodistuksen, infrastruktuuriomaisuudenhallinnan PAS 55-sertifikaatin.Marcus Stenstrandilla on ollut vahvarooli myös tässä ponnistuksessa,johon on aktiivisesti osallistunut jopapuolet Fingridin henkilöstöstä.”Olemme ensimmäinen pohjoiseurooppalaineninfrastruktuurialan yritys,joka on sertifioinut omaisuudenhallinnan prosessinsa”, hän kertoo.Omaisuuden hoidon sertifiointi onlaadun varmistuksen työkalu, jokaon toistaiseksi käytössä lähinnä synnyinmaassaanBritanniassa sekäKeski-Euroopassa ja Australiassa.Etenkin monopoliasemassa toimivalleyritykselle on Stenstrandin mukaantärkeää osoittaa, että se hoitaatehtävänsä, velvoitteensa ja hallussaanolevan omaisuuden hyvin.”Sidosryhmien – kuten esimerkiksiomistajien, asiakkaiden, maanomistajienja kansalaisten – luottamuksellaon toimintamme kannalta jatkuvastiyhä keskeisempi merkitys.”Avoimuutta ja hienovaraisuuttaSidosryhmäsuhteiden tärkeys heijastuumonin tavoin Fingridin kunnonhallintapäälliköntyöhön. Erityisestientistä avoimempi asenne ja toimintatapamaanomistajiin päin on vaatimus,joka Marcus Stenstrandin mukaankorostuu kunnossapito- ja raivaustöidenyhteydessä vuosi vuodelta.Tällä saralla hän sanoo käyneensämyös työuransa haasteellisimmatkeskustelut.”Paljon on jo tehty. Nykyisin pyrimmetoimimaan huomattavan hienovaraisestiliikkuessamme maanomistajien mailla.”Marcus Stenstrandin varovaisenarvion mukaan tiedottamisen avoimuudenlisääminen ja toimintatapojenmuutos saattavat pikku hiljaatuottaa tulosta.”Yleisimmin meihin otetaan yhteyttä,kun on aihetta kysymyksiin tai tarvettakritiikkiin, mutta viime vuonnasaimme raivaustöiden hoidosta muutamanpositiivisenkin palautteen.”Kielteisen palautteen määrä on hänenmukaansa kuitenkin suhteellisestimelko vähäinen, kun otetaanhuomioon, että Fingridin vuosittainraivattavien johtoalueiden pinta-alaon 6 000 hehtaaria.Viime vuosien panostukset raivauksentehostamiseen ovat MarcusStenstrandin mielestä kohdistuneetoikeaan asiaan, sillä Suomen kantaverkossajohdolle kaatuneet tai siihenkiinni kasvaneet puut aiheuttavatvuosittain maksimissaan yhden vian.”Näin hyvää tulosta ei löydy muualtamaailmasta.”Liikkeellä luonnostaanMarcus Stenstrandin työtä ja vapaaaikaayhdistää ainakin yksi asia: liikkeelläolo. Työpäivään kuuluu normaalistivähintään pari kolme palaveria,tavallisesti pääkaupunkiseudulla,mutta usein myös kansainvälisissäympyröissä ulkomailla.Myös perheen kanssa hän liikkuupaljon. Omat reissut moottoripyöränselässä ovat viime vuosina vähentyneet,mutta yhteiset lomat asuntovaunullatai muulla tavoin matkatenovat tärkeällä sijalla elämässä.”Meillä ei painopiste ole kodin sisustuksensuunnittelussa – ainakaanvielä”, Marcus Stenstrand heittää.Kaikenlainen yhdessä puuhaaminenlasten kanssa on hänelle tehokaskeino kytkeä ajatukset irti työasioista– parasta elämän kunnonhallintaa.*ITOMS = The International Transmission Operations & Maintenance StudyFINGRID 2/2010 | 15

Tutkimuksella, innovaatioilla ja sitkeällä työlläEROON HARUSTEN KORROOSIO-ONGELMISTAFingrid haluaa selättää kantaverkon laajan ja pitkäaikaisen ongelman: voimajohtorakenteiden teräksistenharusvartaiden syöpymisen. Ilmiön taustalla on kemiallinen tai sähkökemiallinen korroosio, joita vastaantaistellaan sekä perinteisin että uusin menetelmin.Teksti: Maria Hallila Kuvat: Juhani EskelinenParin viime vuoden aikana onvoimajohtoaukeilla liikkuessaanvoinut törmätä pylväidenympärillä työskentelevään ryhmään,joka kaivaa pylvään haruksia auki.Käynnissä on maanalaisten harusrakenteidenkunnon tarkastus.Tällaisia tarkastuksia on tehty kahdenvuoden aikana yli tuhannella pylväällä.Haruskorroosiolle alttiit pylväätsijaitsevat yleensä hyvin sähköäjohtavassa maassa, esimerkiksi savisillamailla ja ns. mustan saven alueellarannikkoseuduilla.Tarkastettavat pylväät onkin valittuennen kaikkea maaperän sähkönjohtavuudenperusteella. Tämän vuoksitarkastettavana saattaa olla useampiperäkkäinen pylväs, mutta yhtä hyvintarkastus voi rajoittua yksittäisiin voimajohdonpylväisiin.Tarkastettavat pylväät sijaitsevatusein pelloilla, minkä vuoksi haruskorroosiotyöryhmätaloittavat työnsäviljelykauden jälkeen, ja päättävättyönsä huhtikuulla ennen kylvökautta.Tällöin viljelyksille aiheutetaanmahdollisimman vähän vahinkoa.Kaivutarkastuksista ilmoitetaanmaanomistajille etukäteen, minkä lisäksipyritään ennen pylväspaikallemenoa maanomistajan kanssa selvittämäänsoveliain kulkureitti.Korroosio on maanalaisten pylväsrakenteidenteräsosien pahin vihollinen.Mikko Jalonen ja Kari Lindholmesittelevät syöpynyttä kaksoissilmukkaa.Ensimmäisen kerran kantaverkonharuskorroosio-ongelma nousi esiin1980-luvulla Imatran Voiman (IVO)voimajohdoilla. Muutaman pylväänkaatumiseen johtaneen ilmiön selvittelyaloitettiin kiireesti, ja tuhansienpylväiden perustukset kaivettiinauki maanalaisten teräsosien vaihtamiseksi.Harusvartaiden korroosioIlmiön taustalla on kaksi eri korroosiotyyppiä:Kemiallisessa korroosiossa metallin pinta reagoi suoraan ympäröivänmaa-aineksen kanssa.Sähkökemiallisessa korroosiossa syöpyminen tapahtuu johtavassa maassa(elektrolyytti) galvaanisen parin aikaansaaman sähkövirran vaikutuksesta.Epäjalompi metalli syöpyy liuetessaan elektrolyyttiin ja luovuttaessaanelektroneja jalommalle metallille.Voimajohtorakenteissa galvaaninen pari syntyy kuparisten maadoituselektrodienja teräksisten harusvartaiden välille aiheuttaen teräksisen vartaan syöpymisen.Korroosion estämiseksi tuohon aikaankokeiltiin nykyisin käytettäväneristyksen lisäksi myös muita menetelmiä.Vuosituhannen vaihteessa Fingridjatkoi IVOn aloittamaa urakkaa käynnistämälläpylväiden korroosiotutkimuksetvielä tutkimattomilla kantaverkonjohdoilla. Vuonna 2005 oli myösnäiden johto-osuuksien riskipylväidenrakenteet saatu vaihdetuksi.Ongelma ei kuitenkaan poistunutnäinkään laajojen korjaus- ja kunnostushankkeidenmyötä, vaan vuodenkuluttua edellisen hankkeen loppuunsaattamisesta havaittiin harusrakenteissajälleen ongelmia.Nyt käynnissä oleva haruskorroosiohankeetenee kerralla kuntoon-periaatteen mukaisesti johdoittain.Kaivutöiden aikana tehdään mittauksia,joiden pohjalta analysoidaan tilannettaja pyritään muodostamaanentistä parempi käsitys ilmiön luonteesta.Tutkimusaineiston perusteellaon vuosittain suunnattu seuraavanvuoden tutkimuksia.Korroosion kannalta kriittisin rakenneosaon noin kaksimetrinen kaksoissilmukaksikutsuttava teräsvarras,joka toisesta päästään kiinnittyybetoniseen harusankkuriin ja pitääpylvään pystyssä. Kaivututkimustenyhteydessä on pylväiden maanalaisetteräsosat vaihdettu uusiin. Vaihdonyhteydessä käytetään erilaisia menetelmiäteräsvartaiden myöhemmänsyöpymisen ehkäisemiseksi.Hankkeen päättymisen jälkeenkantaverkon kaikkiaan noin 48 000pylväästä on maanalaisten teräsosienvaihto tehty noin 6 000 pylväälle.FINGRID 2/2010 | 16

Haruskorroosion hallitsemiseksi onvuosikymmenten mittaan tehty paljontutkimus- ja kehitystyötä. Viime vuosinaon mm. selvitetty erilaisten teräslaatujenja komposiittimateriaaliensoveltuvuutta maanalaisiin harusrakenteisiin.Näistä mikään ei kuitenkaanole osoittautunut täysin ongelmattomaksi.Lisäksi on tutkittu mittausmenetelmiä,jotka mahdollistaisivatmaanalaisten rakenteiden kunnonanalysoinnin ilman, että harusrakenteeton kaivettava auki.Tuorein, vastikään asennusvalmiiksituotteeksi kehitetty innovaatio onbetoninen haruspilari, joka poistaakorroosioriskin ja pienentää myös törmäysvaurioidenriskiä. SodankyläläisenBetroc Oy:n, Insinööritoimisto K.Sahlan ja Eltel Networks Oy:n kanssakehitettyjä betonisia haruspilareitaasennetaan jatkossa sekä uusillejohdoille että olemassa olevien johtojenriskipaikoille uusimistöiden yhteydessä.Vuosikymmenten työ voimajohtojenparissa johti merkittävään innovaatioon.Fingrid palkitsi toukokuussaEltel Networksin voimajohtoasiantuntijanJorma Hentilän ideasta,joka johti betonisen haruspilarintuotekehitykseen. Uudentyyppinenrakenneratkaisu auttaa sekä torjumaankorroosio-ongelmat että ehkäisemääntörmäysvaurioita.Juttua varten on haastateltu Fingridinverkonhoitoyksikön vanhempaa asiantuntijaaMikko Jalosta sekä projektipäällikköKari Lindholmia.Kamerat avuksi kytkennöissäFingrid hyödyntää jatkossa laajalti kamerateknologiaa sähköasemillaan.Tavoitteena on hoitaa vuoteen 2025 mennessä kaikkien sähköasemienerottimien ja maadoituskytkimien ohjaustyöt kauko-ohjauksin kameravalvonnanavulla. Nykyisin näiden laitteiden ohjaus on varmennettavapaikan päällä.Fingrid on tiettävästi ensimmäinenkantaverkkoyhtiö, jokahyödyntää kameratekniikkaatähän tarkoitukseen. Kaikki muunto-ja kytkinasemien erottimet varustetaanmoottoriohjaimilla ja kaukokäytölläsekä riittävällä määrällä kameroita,joilla varmistetaan erottimienja maadoituskytkimien tilatiedot.Niin sanottuja korpierottimia tämähanke ei kata.Uudistuksen myötä valvomosta käsintehtävä häiriöiden selvitys nopeutuu,kun kytkinlaitteiden ohjauksetvoidaan suorittaa ilman paikalliskytkijänläsnäoloa. Näin voidaan merkittävästilyhentää sähkökatkon kestoaja vähentää sen aiheuttamaa taloudellistahaittaa. Myös suunniteltujenkytkentöjen toteutuksessa toimintatehostuu ja saavutetaan kustannussäästöjä.Lisäksi henkilö- ja työturvallisuusparanee, koska kytkentöjäei tehdä paikan päällä ja ajomatkatosin etäisillekin sähköasemillevähenevät. Myös sähköaseman laitejaaluevalvonta tehostuu esimerkiksimuuntajien, asemarakennusten japorttien osalta.Valvontakamerat asennetaan asemieninvestointi- tai perusparannusprojektienyhteydessä, mikä selittäähankkeiden varsin pitkän toteutusajan.Jos asemalle ei ole lähitulevaisuudessasuunniteltu laajempaa projektia,kameravalvonta toteutetaanerillishankkeena.Osalle asemista Fingrid on jo asentanutkameroita, mutta näiden suhteentäytyy kameravalvonnan kattavuuserottimien ja maadoituskytkimientilatietojen osalta tarkistaa jatarvittaessa täydentää uusilla hankinnoillatai kameroiden asennuksiamuuttamalla.Huittisten sähköasemalta Olkiluodonsuuntaan lähtevän 400 kilovoltin johdonjohtoerotin kameravalvontakuvassa.Kameran kuva on tarkennettu samanerottimen yhden vaiheen koskettimiin.Tarvittavien kameroiden määrävaihtelee aseman laajuuden mukaankolmesta jopa yli kymmeneen kameraan.”Vuoden 2010 aikana on mahdollistasaada parisenkymmentä asemaakameravalvottujen kytkentöjen piiriin.Toteutuksen kustannukset vaihtelevatasemittain, mutta ne ovat keskimäärinnoin 40.000 euroa asemaakohden”, kertoo verkkokeskuksenpäällikkö Kimmo Kuusinen. Häneltäsaa myös lisää tietoa projektista.FINGRID 2/2010 | 17

Yllikkälä–Huutokoski-voimajohtohankeLisää siirtokapasiteettia kaakosta pohjoiseenFingrid rakentaa yli 150 kilometrin pituisen voimajohdon Järvi-Suomeen,Lappeenrannan Yllikkälän ja Joroisten Huutokosken välille. Hanke on osaFingridin pitkän aikavälin verkonkehittämissuunnitelmaa, jossa varaudutaaneurooppalaisten sähkömarkkinoiden, uusien ydinvoimalaitosten ja hajautetustirakennetun tuulivoiman edellyttämään siirtokapasiteettiin.Teksti: Maarit Kauniskangas Kuvat: Juhani Eskelinen, Sami Kuitunen ja FutureImageBankYllikkälä–Huutokoski-voimajohtolisää kantaverkon siirtokapasiteettiaKaakkois-Suomesta pohjoiseen.Miksi tarvetta on juuri kaakostapohjoiseen?”Kaakkois-Suomessa on paljon sähköntuotantoa,ja lisäksi alueelle on siirtoyhteydetVenäjältä. Lähinnä metsäteollisuudenviime vuosien rakennemuutoksenseurauksena Kymenlaaksossaja Etelä-Karjalassa sähkönkulutus onpienentynyt ja kasvattanut alueen sähköylijäämää.Lisäksi alueella on rakennettulisää sähköntuotantokapasiteettia,viimeisimpänä LappeenrannassaKaukaan tehtaille uusi voimalaitos”,kertoo suunnittelupäällikkö Aki LaurilaFin gridistä.Sähkön tuotantokapasiteettia on rakenteillalisää myös muualle Etelä- jaLänsi-Suomeen. Tämä muuttaa tehonsiirtojakantaverkossa siten, että pienempiosa Kaakkois-Suomen sähköylijäämästäsuuntautuu länteen, samallakun tarve siirtää sähköä pohjoiseenkasvaa.Suunnitteilla on myös tuotanto- jarajasiirtoyhteyshankkeita, jotka toteutuessaanlisäävät siirtotarvetta Yllikkälänja Huutokosken välillä. Tällaisiahankkeita ovat esimerkiksi Etelä-Suomentuulivoimalat, ydinvoimalaitoksetsekä EstLink 2 -merikaapeli VirostaSuomeen.”Vaikka nykyinen Yllikkälä–Huutokoski-voimajohtoon hyväkuntoinen, sen kapasiteettiei riitä. Vanhan voimajohdonrinnalla kulkeva uusi voimajohto parantaakantaverkon käyttövarmuutta. Vikatilanteessakaansähkönsiirto ei keskeydy,koska toinen johdoista on käytössä.Johtoja korjattaessa tai huollettaessa eimyöskään tarvitse katkaista sähkönsiirtoa,koska toinen johto pysyy tällöin käytössä”,Laurila huomauttaa.”Olemme neuvotelleet niin mökkiläistenkuin maanomistajien kanssa uudestajohdosta aiheutuvien haittojenvähentämiseksi”, Antti Linna kertoo.Uuden johdon reitistä ja vaikutuksista on kerrottusuunnittelun eri vaiheissa maanomistajille ja alueenasukkaille. Kuvassa Antti Linnan esitystä seuraamassaSavitaipaleen ”Ukkokerho”.FINGRID 2/2010 | 18

Yllikkälä–Huutokoski-voimajohtohankeHankkeen budjetti on suuruusluokaltaan 50 miljoonaa euroa.Aikataulu: Valmis keväällä 2013.Voimajohtojen lisäksi rakennetaan kaksi sähköasemaa: Yllikkälä ja Huutokoski.Voimajohtourakka jaetaan kahteen osaan: Yllikkälä–Visulahti (Mikkeli) ja Visulahti–HuutokoskiVaiheet:1. Puuston poisto ja raivausFingrid järjestää puuston yhteismyynnin, jossa se maksaa hakkuut ja hoitaa puunmyynnin. Yhteismyyntiin liittynyt maanomistaja saa puun myyntitulon kokonaisuudessaan.2. Perustustyöt3. Pylvästarvikkeet paikalle, pylväiden kasaaminen4. Pylväiden pystytys5. Johtimien veto6. Loppusiistiminen.Mihin uusi voimajohto?Nykyinen Yllikkälän ja Huutokoskenvälinen 400 kilovoltin (kV) voimajohtoon 153 kilometriä pitkä. Yllikkälän jaSavitaipaleen sekä Mikkelin ja Huutokoskenvälisillä osuuksilla 400 kV johdonrinnalla kulkee 110 kV johto. Fingridinhankkeessa onkin tarkoituksenarakentaa uusi 400 kV voimajohto olemassaolevien johtojen rinnalle ja osinyhteispylväillä 110 kV johdon kanssa.Siten kokonaan uutta johtokatua ei tarvitseraivata. Tämä tietää kuitenkin johtokadunleventämistä.”Yli puolet 400 kV voimajohdosta Yllikkälänja Huutokosken välillä tehdäänyhteispylväsrakenteisena 110 kVjohdon kanssa. Ensimmäiset 17 kilometriäLappeenrannasta toteutetaanyhdessä Lappeenrannan EnergiaverkotOy:n kanssa. Siitä seuraavat noin70 kilometriä johtoa Mikkeliin asti rakennetaanolemassa olevan 400 kV voimajohdonrinnalle ja noin 10 kilometriäyhteispylväisiin yhteistyössä Järvi-Suo-men Energia Oy:n kanssa”, kertoo projektipäällikköAntti Linna Fingridistä.Mikkelistä Huutokoskelle vievä 110kV johto puretaan ja sen tilalle pystytetään400 ja 110 kV yhteisjohtopylväät.”Tuo Mikkeli–Huutokoski 110 kV voimajohtoon täysin käyttökelpoinen.Purkamalla sen ja käyttämällä yhteisjohtopylväitäpystymme tällä osuudellaminimoimaan johtokadun leventämisen”,Linna sanoo.Uusi voimajohto on suunniteltu kulkemaanmahdollisimman vähän ympäristöähaitaten. Yhtään asuintaloa ei suunnitellunjohtokadun alle ole jäänyt.Johtokadun leventämissuunnitelmatovat kuitenkin herättäneet vastustustapaikallisten maanomistajien keskuudessa.Eteläosan johtoalue levenee yli30 metriä. Kun alkuperäinen, laajimmillaanyli 60 metrin aukko lisättynä10 metrin reunavyöhykkeillä laajeneenoin 100-metriseksi, uusi voimajohtoei sulaudu maastoon yhtä hyvin kuinaikoinaan rakennettu johto. Leveämpijohtoalue aiheuttaa lisähaittaa maa- jaPohjakartta © Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L5211/10FINGRID 2/2010 | 19

metsätaloustiloille. Lisäksi muutamiakesämökkejä sijaitsee johtokadun välittömässäläheisyydessä.”Fingridissä ymmärrämme hyvin,että johtokadun leventäminen haittaasekä alueen asukkaita että mökkiläisiä.Olemme neuvotelleet niin mökkiläistenkuin maanomistajien kanssauudesta johdosta aiheutuvien haittojenvähentämiseksi. Osana neuvottelujaolemme tarjoutuneet ostamaan taisiirtämään johdon välittömässä läheisyydessäolevia mökkejä”, Linna kertoo.Jos kuitenkaan neuvotteluissa eipäästä yksimielisyyteen, Fingrid joutuulunastamaan alueen johtokatua varten.Johtokadun levennystä rakennetaanvuoroin kummallekin puolelle olemassaolevaa johtokatua. Koko matkanvain toisella puolella kulkeva uusi johtohankaloittaisi johtokadun levennyksensopeuttamista maastoon entisestään.Siten joitakin alueita voidaan kiertää.”Risteyskohdissa vanha johto yhdistetäänuuden kanssa. Puolelta toisellevaihdettaessa sähkönsiirto joudutaankatkaisemaan. Tällöin käytössä normaalistioleva johto on poissa käytöstäkahdesta neljään viikkoa. Näitä puoleltatoiselle siirtymisiä on johdon matkallatoistakymmentä. Koska niidenrakentamisen aikana joudumme pienentämäänsähkön siirtokapasiteettia,olemme pyrkineet minimoimaan niidenmäärän”, Linna kuvailee.Kritiikkiin vastataan”Voimajohdon rakentaminen kokonaan vapaastiseisoville pylväille merkitsisi, että sähkönsiirtotäytyisi katkaista koko yhteydeltä kahdeksi vuodeksi.”Asiakas kertoo:Molemmat hyötyvät yhteishankkeestaVoimajohto kulkee yli 500 maanomistajanmailla. Fingrid on ollut ennakkoonyhteydessä jokaiseen heistä. Suurinosa, noin 70 prosenttia, maanomistajistaon jo tehnyt ennakkosopimuksenFingridin kanssa.Maanomistajat ovat ihmetelleet,miksi uutta voimajohtoa ei voitaisi rakentaaolemassa olevaa johtokatua leventämättä.Tuleehan tässäkin hankkeessavesistöjen ylityksiin korkeita,vapaasti seisovia pylväitä.”Voimajohdon rakentaminen kokonaanvapaasti seisoville pylväille merkitsisi,että sähkönsiirto täytyisi katkaistakoko yhteydeltä kahdeksi vuodeksi”,Antti Linna huomauttaa. Hänkertoo, että vapaasti seisovat pylväätnäkyisivät koko voimajohdon matkaltatodella kauas. Ne ovat noin 60–70 metriäkorkeita, kun harustetut pylväät yltävätnoin 35–40 metriin. Lisäksi vapaastiseisovat pylväät ovat noin kolmestaneljään kertaan kalliimpia kuinharustetut.”Kahden rinnakkaisen voimajohdonrakentamista eri pylväille puoltaa myöshuollon helpottuminen. Kun toista pylvästähuolletaan tai korjataan, toinenvoi olla käytössä”, Aki Laurila lisää.Johtokadun levennyksen suunnittelunyhteydessä on päivitetty myöshankkeen ympäristövaikutusten arviointi.Käytännössä kaikista luontokohteistaon tehty kohdekortit urakoitsijoille,jotta he tietävät, mitä alueellasaa ja mitä ei saa tehdä. Ympäristövaikutustenarviointiin sisältyy myös arkeologisiakohteita. Museovirasto on tehnytFingridin kustantamia kaivauksiaalueella, jotta on löydetty oikeat paikatvoimajohtopylväitä varten.Jos johtoa ei rakennetaEntä jos voimajohtohanketta ei toteutettaisikaan?Onhan olemassa olevavoimajohto täysin käyttökelpoinen.”Nykyisen siirtoverkon kapasiteettiei kuitenkaan riitä tulevaisuudessakattamaan kasvavaa sähkön siirtotarvetta.Siirtotarpeen kasvaessa on riski,että Kaakkois-Suomen ja muun verkonvälille muodostuisi sähkönsiirrossapullonkauloja, mikä puolestaan nostaisisähkön hintaa, kun siirtoa jouduttaisiinrajoittamaan. Myös sähköä saavarmasti, kun käytössä on kaksi rinnakkaistajohtoa”, Aki Laurila sanoo.Lappeenrannan Energiaverkot Oy saa oman 110 kV voimajohtonsa Fingridinuusiin voimajohtopylväisiin 17 kilometrin matkalle Yllikkälästä Huttulaan.”Meillä on mietitty jo muutamia vuosia, kuinka saisimme sähköverkkommehaja-asutusalueen käyttövarmemmaksi. Nyt meille tarjoutui oiva tilaisuus toteuttaajohtomme Fingridin hankkeen yhteydessä”, kertoo toimitusjohtaja ArtoTaipale Lappeenrannan Energiaverkot Oy:stä.Uuden voimajohdon myötä yhtiön sähkönsiirron toimitusvarmuus paranee.Hankkeessa Fingrid toimii rakennuttajana, joten Lappeenrannan Energiaverkkojenosaksi jää vain kustannuksiin osallistuminen.”Yhteishankkeeseen osallistuminen tulee halvemmaksi kuin se, että olisimmerakentaneet uuden voimajohdon yksin. Tämä on win-win-tilanne sekä kantaverkolleettä meille.”FINGRID 2/2010 | 20

KolumniHälyverkoista älykuluttajaksiÄlyverkot ovat sähköverkkoyhtiöntyöntekijälle jokapäiväinenhaaste. Puhelinsoi monta kertaapäivässä, ja sinulle tarjotaanloistavaa mahdollisuutta osallistuaSmartGrid-seminaariin, jossa alankeskeiset vaikuttajat miettivät yhdessä,kuinka koko ala tulee muuttumaanälykkäiden sähköverkkojen myötä.Saat kuulla, miten yhtiölläsi ei todellakaanole varaa jäädä kehityksestä sivuun,sillä vaihtoehtona on jämähtäminennykytekniikkaan ja ikuinen häpeäsidosryhmiesi silmissä. Vastaavatesitteet täyttävät myös sähköpostisi, jaalan lehdet ovat täynnä samaa asiaa.Ainakin hälyverkot saatiin siis synnytettyähyvin nopeasti, mutta onko kaikentämän hälinän tuloksena vielä joskusse älykäs sähköverkkokin?Älykkäällä sähköverkolla tarkoitetaanusein hajautettua voimajärjestelmää,jossa sähkön tuotanto ja kulutus pidetäänaktiivisen kuormanohjauksen avullatasapainossa. Termi älyverkko on sinänsäharhaanjohtava, kun äly siis kasvaaeniten kuluttajapäässä. Älykuluttajapystyy oma-aloitteisesti tai jopa itse sitätietämättään hallitsemaan omaa kuormaansaja tarvittaessa myös syöttämääntehoa verkkoon päin.Mieleen muistuu 1990-luvun alunFACTS-hypetys, jossa sähkövoimajärjestelmästäoltiin tekemässä jousta-vampaa (Flexible AC Transmission System).Säädettäviä FACTS-laitteita onkintullut verkkoihin kuluneiden kahdenkymmenenvuoden aikana, muttamitään vallankumousta ei kuitenkaankoskaan tapahtunut. Ehkä syynä oli se,että vaihtosähköjärjestelmä on jo perusluonteeltaanhyvin joustava.Verrattaessa keskenään 90-luvunFACTS- ja tämän päivän älyverkkohypetystäon tässä uudessa aallossatuotu enemmän esiin jakeluverkkojenohjattavuutta ja kaksisuuntaisuutta.Nyt korostuu tarve ohjata itse sähkökuormaaja tasapainottaa se alati vaihtelevan,uusiutuviin energialähteisiinperustuvan tuotannon kanssa. Kyse ontuotannon ja kulutuksen tasaamisesta,mutta myös jakeluverkkojen riittävyydenvarmistamisesta. Yhä enemmänpienimuotoista tuotantoahan kytkeytyymyös jakeluverkkoihin, jotka oli alunperin suunniteltu viemään sähkö siirtoverkoistaperille loppukuluttajalle.Kantaverkkotasolla kaksisuuntaisuusja kuormien ohjaaminen ovat jonyt todellisuutta. Tehonsiirrot vaihtelevatjatkuvasti eri tuotantomuotojen kulloisenkinsaatavuuden ja kannattavuudenmukaan, minkä lisäksi irtikytkettävääteollisuuskuormaa hyödynnetäänhäiriöreserveinä ja verkkosuojina useidensatojen megawattien edestä.Mutta kulutuksen laajamittaisempiohjattavuus tuo vielä paljon lisää mahdollisuuksiaoptimoida kokojärjestelmä yhä kustannustehokkaammaksi.Jo pelkkä kuorman tehokkaampiohjautuminen sähkön hinnanperusteella helpottaa tehotasapainonhallintaa merkittävästi. Ja kun tähäntuodaan lisäksi mahdollisuus pakko-ohjatakuormaa erilaisten poikkeustilanteidenaikana, puhutaan tuhansienmegawattien säätöreservistä.Tarvitaanko jatkossa sitten enää kantaverkkoa?Tarvitaan, sillä muuten tuotantoaja kulutusta tulisi jatkuvasti tasatapaikallisella tasolla. Tällöin rakennettutuotantokapasiteetti kävisisuuren osan ajasta vajaateholla, minkälisäksi suuri osa siitä seisoisi varavoimana.Vahvojen kantaverkkojen avullavoidaan tehdä kansallisia ja eurooppalaisiaenergiaratkaisuja, joiden kustannustehokkuusja ilmastovaikutuksetovat täysin eri luokkaa. Aiommesiis jatkossakin kehittää kantaverkkoammeja rajasiirtoyhteyksiä ilman huonoaomaatuntoa siitä, että se olisi jotenkinvanhanaikaista.Jussi JyrinsaloKirjoittaja on Fingridinjärjestelmäkehityksestä vastaavajohtaja.FINGRID 2/2010 | 21

Voimajohtojen ympäristövaikutuksia arvioidaan erilaisissalakisääteisissä menettelyissä ja lupavaiheissa. Tällöin käydäänarvioimassa maastossa koko hankkeen vaikutuksia.Miksi uusi johto ei sovinykyisiin pylväisiin?Usein esitettyjä kysymyksiäkantaverkon voimajohdoistaSuomen kantaverkon voimajohtojen yhteispituus on noin14 000 kilometriä. Pylväitä kantaverkossa on pyöreästi48 000. Uusia johtoja rakennetaan ja olemassa oleviauusitaan lähivuosina tiuhaan tahtiin. Miten, miksi jamillaisin teknisin ratkaisuin? Fingridin asiantuntijat SamiKuitunen, Kimmo Kuusinen ja Ritva Laine valottavatyleisimpiä kantaverkon voimajohtoja koskevia kysymyksiä.Kuvat: Juhani Eskelinen ja Fingridin kuvapankkiFINGRID 2/2010 | 22Kantaverkon voimajohtojen pylvästyyppejä: vasemmalla (isokuva) harustettu 400 + 110 kilovoltin (kV) pylväs, keskellä harustettu110 kV pylväs ja 2 x 400 kV Tannenbaum-pylväs, oikealla2 x 110 kV Tannenbaum-pylväs ja harustettu 110 kV pylväs.Äärimmäisenä oikealla on vertailun vuoksi sähköasemiltakuluttajille suuntautuvan jakeluverkon tyypillinen 20 kV pylväs,joka ei kuulu kantaverkkoon.

Lähes kaikki kantaverkonuudet voimajohdot sijoitetaanjo olemassa oleviinjohtokäytäviin.Miten kantaverkon johtoreitti syntyy ja miltäpohjalta tekniset ratkaisut tehdään?Voimajohtojen suunnittelun lähtökohtana ovatmaankäyttö- ja rakennuslain mukaiset valtakunnallisetalueidenkäyttötavoitteet. Ne edellyttävätensisijaisesti olemassa olevien johtokäytävienhyödyntämistä. Kantaverkon uusista voimajohdoistalähes kaikissa (85–90 prosentissa) tukeudutaan nykyiseenjohtokäytävään tai rakenteeseen.Rakentaminen nykyisten voimajohtojen yhteyteen keskittäävoimajohtojen ympäristövaikutuksia. Toisaalta tällöinei ole tarvetta avata uusia johtokäytäviä.Ympäristöhaittoja lievennetään teknisin ratkaisuin, kutensivuttaissiirroin, pylväspaikkojen valinnalla ja yhteispylväsrakentein.Nykyisen voimajohdon yhteyteen rakennettavanuuden johdon sijoittumista asutuksen läheisyyteenei kuitenkaan voida kokonaan välttää. Fingrid käymaanomistajien kanssa vuoropuhelua hyväksyttävän ratkaisunaikaansaamiseksi.Voimajohdon rakentamiseen käytetään Suomessa pylvästyyppejä,jotka täyttävät voimajohtorakenteita koskevatnormit. Suunnittelun teknisiä lähtökohtia ovat sähköturvallisuus,ympäristöolosuhteet, maaston muodot, johtimienheilahdukset ja pylväsrakenteiden lujuudet sekäpylväiden perustusolosuhteet. Lisäksi on tärkeää huomioidamahdollisuus voimajohdon rakentamiseen ja huoltamiseenkeskeyttämättä sähkön siirtoa. Samalla siis arvioidaan,miten suunniteltu pylvästyyppi vaikuttaa koko senvuosikymmenien mittaisen käyttöajan sähkön siirron hallintaan.Miksi uusia 400 kV voimajohtoja ei voida sijoittaasamoille pylväille jo olemassa olevienjohtojen kanssa, vaan uutta johtoa vartenpystytetään uudet pylväät?Usein toivotaan rakennettavan 400 kV yhteispylväitä. Tällainen400 kV voimajohtojen yhteispylväs on aina vapaastiseisova, harustamaton, niin sanottu Tannenbaum-pylväs.Harustamaton 400 kV pylväs on keskimäärin 25–30 metriäkorkeampi kuin harustettu. Toisaalta sen avulla voidaanvoimajohtojen tarvitsema maa-alue usein pitää nykyisellään.400 kV yhteispylvääseen sijoittuu siis kaksi 400 kV virtapiiriä(voimajohtoa). Suomessa 400 kV voimajohdot ovat kantaverkonpääsiirtoyhteyksiä. Yhteispylväiden rakentaminenKantaverkon pylväiden perustyyppejä ovat harustetut 110 kVja 400 kV portaalipylväät. Harustetut pylvästyypit soveltuvaterittäin hyvin käytettäväksi Suomen oloissa ja ovat myös kokonaiskustannuksiltaanedullisia. Harustetun portaalipylväänkokonaiskorkeus on 110 kV jännitetasolla 25 metriä,400 kV jännitetasolla keskimäärin 35 metriä.Kuvassa harustettu 400 + 110 kV yhteispylväs, jossa alaorressaon 110 kV ja yläorressa 400 kV voimajohto.aiheuttaa pitkäaikaisia sähkön siirron keskeytyksiä nykyisillevoimajohdoille, sillä rakentaminen on pitkä ja monivaiheinenprosessi: ensin on tehtävä uuden pylvään perustukset,purettava nykyiset voimajohdot sekä sitten pystytettäväuusi pylväs.Työvaiheet edellyttävät rakentamisaikana useita sähkönsiirron keskeytyksiä, jotka voivat olla yhteensä kymmenienkuukausien pituisia. Tällöin kantaverkon käyttövarmuus jaturvallisuus heikkenisivät merkittävästi sekä aiheutettaisiinsuuria rajoituksia sähkön siirrolle.FINGRID 2/2010 | 23

Uutta 400 + 110 kV pylvästä kasataan käytössä olevannykyisen 110 kV voimajohdon alla.Kevätkylvöjen peiteharsojenkanssa on oltava huolellinenja varottava, etteivät nelennä voimajohtoihin. Johtoihintakertuneet harsot onaina turvallisuussyistä jätettäväammattilaisten irrotettaviksi,koska vähänkin kostunuttai likaantunut harso johtaasähköä.400 + 110 kV yhteispylvään pystytys meneillään.an lyhyet ja paalutustöiden ajaksi joudutaan järjestämäänjohdolle käyttökatko.Kun perustukset on saatu valmiiksi, voimajohtopylväitäkasataan viikkoja maastossa itse pylväspaikalla. Varsinaistauuden pylvään pystyttämistä edeltää vanhojen johtimienpurkaminen ja vanhan voimajohtopylvään ”kaataminen”.Tämän jälkeen uusi pylväs nostetaan pystyyn jaharukset kiristetään. Harustettuja 400 kV voimajohtopylväitävoidaan pystyttää routa-aikaan noin viisi ja pehmeänmaan aikaan kaksi vuorokaudessa.Voimajohdon rakentamisen viimeisenä työvaiheena onjohtimien vetäminen sekä ns. lisämaadoitusten asentaminen.Eri työvaiheiden ajoittaminen vaatii huolellista ennakkosuunnitteluasähkön siirtoa tarvitsevien kantaverkkoasiakkaiden,Fingridin valvomotoiminnan ja rakennusprojektintyömaan resurssien kesken. Huolellinen suunnittelu auttaapysymään sovituissa aikatauluissa, pitämään yllä työturvallisuudenkorkeaa tasoa ja vähentämään häiriöriskiä.Tästä lipsumisen seurauksena voisi olla käyttöhäiriö, jostaaiheutuu kansantaloudelle satojen tuhansienkin eurojenmenetykset toimittamatta jääneen sähkön vuoksi.Sähkön siirtokeskeytysten suunnittelu aloitetaan jo voimajohtoprojektinalkuvaiheessa, jotta eri työvaiheet voidaanhallita mahdollisimman hyvin. Aikataulut täsmentyvätprojektien edetessä. Toisaalta saattaa tulla eteenmyös ympäristötekijöistä johtuvia yllätyksiä, joihin ei ainavoi varautua. Hyvä ammattilaisten yhteistyö auttaa kuitenkinselättämään yllättävätkin haasteet.Voimajohtohankkeet koostuvat kymmenistä, jopa sadoistapylväistä, joten koko rakentamistyön aikana sujuvaja joustava aikatauluttaminen ja siten hankkeen kustannustehokkuudenvarmistaminen on tärkeää.Millaisia vikoja kantaverkon johdoissavoi esiintyä ja miten niiltä suojaudutaan?Valtaosa kantaverkon käyttöhäiriöistä on johtovikoja. Tällaisiaovat muun muassa ohimenevä ukkosen aiheuttamaylijännite (salamaniskut) , vaikka voimajohdot on pääsääntöisestisuojattu voimajohtopylväässä kaikkein ylimpänäolevilla ukkosjohtimilla.Pidempikestoisia häiriöitä voivat olla esimerkiksi voimajohdoneristyksen rikkoutuminen tai jokin vieras esineilmavälissä, kuten esimerkiksi myrskyn aikana lentänytesine tai puun kaatuminen johtimien päälle.Säännöllisten tarkastusten ja kunnossapidon ansiosta johtoviatovat harvinaisia, mutta täysin niiltä ei voida välttyä.Ohjeita turvallisesta toiminnasta voimajohtojen läheisyydessäon saatavissa mm. Fingridin verkkosivuiltawww.fingrid.fi sekä yhtiön julkaisemista esitteistä, joitavoi tilata verkkosivujen kautta tai yhtiön viestinnästä,puh. 030 308 5128.FINGRID 2/2010 | 25

Kantaverkon ABCKirjoitussarja esittelee kantaverkon keskeisiä toimintaperiaatteita,laitekokonaisuuksia ja komponentteja.Sarjan tähän mennessä julkaistuihin kirjoituksiin voit tutustuaverkkosivuillamme osoitteessawww.fingrid.fi.Kantaverkko kestäägeomagneettiset myrskytTeksti: Matti Lahtinen ja Jarmo Elovaara Kuva: FutureImageBankMaailmalla puhutaanpaljon auringonpilkkujenaiheuttamistamagneettisista myrskyistäja niiden aiheuttamistasähköhäiriöistä. Nyt erityistä”nostetta” spekulaatioille antaa se, ettävuonna 2012 aurinkokunnan ja linnunradantasot yhtyvät harvinaisella tavalla.Lisäksi mayojen kalenterin eräänlainenpitkä jakso päättyy joulukuussa2012 ja siihen on liitetty jopa maailmanlopuntuloon verrattavissa oleviatapahtumia suurine muutoksineen jamullistuksineen.Auringonpilkkumaksimien ja sähkövoimajärjestelmässäesiintyvien häiriöidenvälinen yhteys ei ole täysin kuviteltuasia. Auringonpilkkumaksimienaikoihin Aurinko on normaalia ”rauhattomampi”ja tällöin muiden muassaYhdysvalloissa ja Kanadassa on tapahtunutsuurhäiriöitä ja erityisesti muuntajienvikaantumisia. Myös Ruotsissaon koettu yksittäisten suojareleidenaiheettomia laukaisuja tai alueellisiahäiriöitä, joiden perimmäiseksi syyksion väitetty Aurinkoa.Sekä Suomi että Ruotsi sijaitsevatalueella, joka on sekä sijaintinsa ettämaaperänsä ominaisuuksien takia erityisenotollinen kohde Auringon aktiivisuudestaaiheutuville häiriöille. Suomessaei ole kuitenkaan koskaan sattunutmitään merkittävää Auringonpoikkeuksellisen käyttäytymisen takia.Magneettiset myrskytAurinkokuntamme keskustähti, Aurinko,on verraten rauhaton taivaankappalesitä kiertäviin planeettoihin verrattuna.Auringon fuusioreaktiot tuottavat,paitsi lämpöä ja sähkömagneettistasäteilyä kuten valoa, myös hiukkassäteilyä,jonka tiheys ja hiukkasmäärävaihtelevat ajan mukana. Puhutaanaurinkotuulesta. Se on hyvin kuumaaplasmaa ja koostuu lähinnä elektroneistaja positroneista niin, että hiukkasvirtaon heikosti varautunut. Mukanaanaurinkotuuli kuljettaa niin sanottuainterplanetaarista magneettikenttää.Kun aurinkotuuli kohtaa Maan,syntyy erilaisia vuorovaikutusilmiöitä,koska myös Maalla on oma magneettikenttä.Magneettinen myrsky on nimitys voimakkaalle,koko magnetosfääriä* koskevallemuutosilmiölle, jonka aiheuttaatyypillisimmin esimerkiksi AuringostaMaahan tuleva Auringon uloimmankaasukehän eli koronan massapurkaus.Auringosta irtoavien hiukkastenmäärä riippuu Auringon aktiivisuudesta.Sitä taas ilmentää auringonpilkkujenmäärä, joka vaihtelee noin yhdentoistavuoden mittaisissa jaksoissa.Vielä ei tiedetä, minkälaisia muutoksiaAuringossa itse asiassa tapahtuuauringonpilkkujakson aikana ja miksijakso on juuri niin pitkä kuin se on. Sekuitenkin tiedetään, että auringonpilkutovat Auringon muuta ”pintaa” kylmempiäkohtia ja että niiden esiintymiseenvaikuttaa Auringon oma magneettikenttäja Auringon pyörimisliike.Auringonpilkkumaksimin aikanaAurinko on aktiivisimmillaan. SilloinAuringosta sinkoutuu avaruuteen tavanomaistapaljon enemmän varattujahiukkasia. Myös massapurkauksetovat todennäköisiä. Aurinko säteileetänä aikana normaalia voimakkaammin.Maassa koetun magneettisenmyrskyn aikana maapallon magneettikenttäsaattaa muuttua kymmenkuntaprosenttia minimitilan arvostaan jakompassineulakin saattaa Maan pinnallaheilahdella muutamia asteita.Magneettisen myrskyn kesto on tyypillisestimuutamasta tunnista muutamaanvuorokauteen. Juuri magneettisetmyrskyt voivat häiritä ihmisen rakentamiajärjestelmiä Maassa ja senlähiavaruudessa. Seuraava auringonpilkkumaksimisitä seuraavine magneettisinemyrskyineen on odotettavissa2010-luvun alkupuoliskolla.Fingrid tutkiigeomagneettisia virtojaLähiavaruutemme virtajärjestelmissätapahtuu suuria muutoksia, kun aurinkotuulija erityisesti siinä oleva muutosilmiönluonteinen häiriö osuu magnetosfääriin.Jos ilmiöiden muutosnopeuksiakuvataan taajuudella, tyypillinentaajuus on luokkaa 0,015–0,020hertsiä. Ilmiöt ovat siis lähinnä tasasähkönluonteisia.Ionosfääriin ja magnetosfääriin indusoituneidenvirtojen nopeat muutoksetilmenevät Maan pinnalla geomagneettisenahäiriönä. Se havaitaanmaapallon pinnalla magneettikentänmuutoksina ja edelleen maanpinnansuuntaisena sähkökenttänä. Voimakkaangeomagneettisen myrskyn ai-* Magnetosfääri on maljamainen, maapallon sisäänsä sulkeva vyöhyke, joka suojaa maapalloa avaruuden hiukkaspommitukselta.FINGRID 2/2010 | 26

Tasavirran kulkutie magneettisen myrskyn aikana kantaverkonasemien välillä. Tasajännitelähde kuvaa myrskynaiheuttamaa potentiaalieroa asemien välillä.Suomessa ei olekoskaan sattunut mitäänmerkittävää auringonpoikkeuksellisenkäyttäytymisen takia.kana Maan pinnalle syntyvä pitkittäissuuntainensähkökentän suuruus onSuomessa ollut jopa noin 7 volttia/kilometri.Arvo on kuitenkin niin pieni, etteiväitettyjä tuhansien ampeerien suuruisiavirtapiikkejä voi Suomessa sähköverkkoongeomagneettisen myrskyntakia syntyä eivätkä virtajohtimet täälläkuumene ja sula niin kuin kohuartikkeleissaväitetään.Jos maan pinnan kaksi eri pistettäyhdistetään toisiinsa sähköjohdolla,johdossa voi alkaa kulkea geomagneettisenmyrskyn aikana sähkövirta.Tällaista virtaa kutsutaan geomagneettiseksivirraksi. Virta on luonnollisestisuurimmillaan, jos sähkökentänvoimakkuus on suuri, sen suuntaon sama kuin johdon suunta ja jos johtoon pitkä (satoja kilometrejä). Geomagneettinenvirta syntyy myös tähtikytkentäistenja tähtipisteistään maadoitettujenkäämitysten väliseen yhdysjohtoon.Kantaverkossa on tehty yhteistyössäIlmatieteen laitoksen geofysiikanosaston kanssa geomagneettisiin virtoihinliittyvää tutkimustyötä 1970-luvunlopusta alkaen. Tutkimuksissammeon suoritettu geomagneettistenvirtojen mittauksia Suomen kantaverkossaja on määritetty suomalaistenmuuntajien käyttäytymistä näidenvirtojen vaikutuksesta. Lisäksi Ilmatieteenlaitoson laatinut Skandinavianalueella aurinkotuulen vaikutuksestatapahtuvien maan magneettikenttämuutostenmallinnustyötä ja on kehittänytkäyttöömme laskentamallin,jolla voimme simuloida ionosfäärissäkulkevan virran maan pinnalla sijaitsevaansähköverkkoon indusoimien virtojenjakaumia.Geomagneettisten virtojen sähköverkoissaaiheuttamien ongelmien perussyyon, että geomagneettiset virratindusoivat maan pinnalle tasavirranluonteisia virtoja, jotka aiheuttavatmaan pinnan pisteiden välillä muutamanvoltin suuruisen potentiaalieronkilometriä kohti. Jos sähköverkossaon pitkiä, pituudeltaan vähintään sadankilometrin suuruusluokkaa oleviailmajohtoja, jotka ovat tehomuuntajientähtipisteiden kautta yhteydessä maahan,ilmajohdon johtimien läpi voi alkaakulkea tasavirran luonteinen virta,joka vaikuttaa verkon toimintaan.Olemme mittauksin pystyneet toteamaan,että suurin täällä rekisteröitygeomagneettinen tasavirta 400 kilovoltinkantaverkon muuntajan tähtipisteessäon ollut noin 200 ampeeria.Arvo on kansainvälisestikin suuri,mutta verkossamme ei tapahtunutmitään poikkeavaa sen vuoksi. Syy siihen,että muutaman sadan voltin suuruinentasa jännitekin riittää synnyttämäänmerkittäviä virtoja, on, että tasajännitteellävaihtosähköverkossa syntyvänvirran suuruutta rajoittaa vainverkon vastus. Se taas pyritään pitämäänalhaisena verkon häviöiden minimoimiseksi.Tutkimukset ovat osoittaneet, ettäsuurimmat virrat pyrkivät Suomenoloissa syntymään verkon nurkkapisteisiin.Tästä syystä muun muassa aikoinaanHuutokoski ja sittemmin Pirttikoskivalittiin eräiksi mittauspisteiksi.Rekisteröitävänä suureena on ollutmuuntajien 400 kilovoltin käämityksentähtipisteeseen kytketyn virranrajoituskuristimenläpi kulkeva tasavirranomainen virta. Verkon rakenteenmuuttuessa mittausasemia on muu-FINGRID 2/2010 | 27

tettu ja niitä on nykyisin viisi. Vuosituhannenvaihteessa asennetut 400 kilovoltinsarjakondensaattorit ovat merkittävällätavalla pienentäneet suurtengeomagneettisten virtojen syntymismahdollisuuksiaSuomessa, eikä200 ampeerin suuruisiin tähtipistevirtoihinpystytä täällä enää todennäköisestipääsemään.Muuntajien rakenteillaon merkitystäKoska Suomessa ei ole vaarallisestasijainnista huolimatta tapahtunut geomagneettistenmyrskyjen aiheuttamiamerkittäviä häiriöitä, herää kysymys,mikä meillä on toisin kuin esimerkiksiRuotsissa tai Kanadassa.Enin osa Suomen pisimmistä 400 kilovoltinjohdoista on viimeisen vuosikymmenenaikana sarjakompensoitueli varustettu sarjakondensaattoreilla.Sarjakompensoinnin tarkoituksena onollut verkon tehonsiirtokyvyn lisääminen,mutta samalla sarjakondensaattoritmyös estävät tasavirran kulun johdoissa,joilla sarjakondensaattoreja on.Tämä on johtanut siihen, että geomagneettisestisyntyvien virtojen suuruusSuomen kantaverkossa on viimeistenkymmenen vuoden aikana pienentynyt.Keskeisiä selittäjiä ovat myös Suomenverkon muuntajien maadoitustapa,joka poikkeaa useimpien muidenmaiden käytännöstä, sekä suomalaistenverkkomuuntajien rakenne. Meilläon haluttu rajoittaa maasulkuvirtojakasvattamalla verkon nollapiirin impedanssia.Tämän vuoksi verkkomuuntajien400 kilovoltin käämitysten tähtipisteidenja maan väliin on asennettu kuristimet.Näiden resistanssi on merkittäväavojohtojen resistanssiin verrattuna.Ulkomailta raportoidut vauriot tai ainakinsyyepäilyt ovat pääsääntöisestikohdistuneet muuntajiin. Suomessa jaulkomailla käytettävien muuntajien rakenteissaon huomattavia eroja. Ulkomaillakäytetään erittäin yleisesti niinsanottuja säästökytkettyjä muuntajia,jotka ovat Suomessa käytettäviä täysmuuntajiahalvempia. Säästömuuntajissaei ole erillistä alajännitekäämitystä,vaan sen muodostaa yläjännitekäämityksenkanssa yhteinen osa. Useinmuuntajat on vielä toteutettu yksivaiheyksiköistäkuljetuspainon rajoittamiseksi.Lisäksi muuntajan oikosulkuimpedanssion hyvin pieni eikä tällaisiamuuntajia suunniteltaessa ole tarvinnutkiinnittää erityistä huomiota hajakenttäilmiöihin.Täysmuuntajissa eivät geomagneettisetvirrat eivätkä liioin vikavirrat pääsesuoraan siirtymään jänniteportaastatoiseen. Tällaisessa muuntajassahajavuon suuruutta kuvaava oikusulkuimpedanssivoidaan mitoittaa halutunsuuruiseksi valitsemalla eri jännitteistenkäämien etäisyys toisistaantarkoituksenmukaisesti. Valinnalla ontietysti vaikutusta muuntajan kokoon.Maaperämme suuren ominaisvastuksenvuoksi oikosulkuimpedanssi ontäällä valittu suureksi. Näin on voitu rajoittaavikavirtoja ja vikatilanteiden aikaisiavaara- ja häiriöjännitteitä. Luonnollisestimyös muuntajien läpi kulkevatgeomagneettiset virrat pienenevät.Lisäksi suomalaiset muuntajat ovatviisi- tai kolmipylväisiä sydänmuuntajia,kun taas säästökytketyt muuntajatovat yleensä ns. yksivaiheisia vaippamuuntajia.Kirjallisuudessa väitetäänyleisesti, että kolmipylväinen rakennesietää parhaiten tasasähkömagnetointia,koska nollavuo pääsee sulkeutumaanrautasydämestä vain suurenöljyvälin kautta säiliöön. Magneettivastus(reluktanssi) on tällöin erittäinsuuri ja muuntajan kyllästämiseentarvitaan erittäin suuria virtoja. Samojenlähteiden mukaan viisipylväinen rakenneei ole aivan yhtä sietokykyinentasavirralle. Sellaisen muuntajan laitapylväätovat käämittömät ja laitapylväidenyhteinen poikkipinta on yleensähieman pienempi kuin yhden käämitynpylvään poikkipinta. Pelkällä tasavirtamagnetoinnillailmeisesti vain laitapylväätkyllästyvät ensin, minkä jälkeenmuuntaja alkaa toimia tasavirtamagnetoinnillakolmipylväsmuuntajantavoin. Nollavuon kanssa samanaikaisestiesiintyvä vaihtosähkövuo kuitenkinmonimutkaistaa tilannetta.Kolmivaiheisen muuntajan käämityilläpylväillä vaihejännitteiden huippuarvotsattuvat eriaikaisesti, jotentasa- ja vaihtovoiden samansuuntainenmaksimivaikutus on kolmivaiheistenmuuntajien eri pylväillä eriaikainen.Siten myös käämittyjen pylväidenmahdollinen kyllästyminen on eriaikaistaja tapahtuu vain yhdellä käämitylläpylväällä kerrallaan eikä merkittävänosan magneettivuosta tarvitsekulkea muuntajan rautasydämen ulkopuolisiareittejä. Sitä vastoin yksivaiheisissavaippamuuntajissa, tyypillisestijuuri säästökytketyissä muuntajayksiköissä,on vain yksi magneettipiiri, jokakyllästyy tasavirtamagnetoinnilla kokonaisuudessaan.Normaalissa tilassavuo syntyy magnetoivan käämin sisällä,kiertää pitkin rautapiiriä ja palaamagnetoivan käämin sisään. Kyllästystilansaavuttamisen jälkeen vuo alkaakuitenkin kulkea rautapiirin ulkopuolellaja palaa rautaan vasta kohdassa,joka ei enää ole kyllästynyt. Vuo on tällöinniin sanotun hajavuon luonteista.Koko magneettipiirin kyllästyessä seurauksenaon suuria hajavoita.Kun yksivaiheisia säästökytkettyjävaippamuuntajia on suunniteltu, suurtenhajavoiden esiintymismahdollisuuteenei ole ilmeisesti kiinnitetty huomiota.Jos hajavoiden kulkureittejä ei olesuunnittelussa otettu huomioon, hajavuotsaattavat aiheuttaa erilaisissa rakenneosissaja käämeissä merkittävääpistemäistä lämpenemistä, joka saattaaaiheuttaa jopa eristeen palamista.Ulkomailta raportoidut geomagneettistenvirtojen aiheuttamat muuntajavauriotovatkin sattuneet systemaattisestijuuri säästökytketyille yksivaiheyksiköille.Tällaisen tapahtuman mahdollisuuson kantaverkon muuntajissavähäinen siitäkin syystä, että muuntajillemmesuoritetaan standardien ulkopuolisenatestinä testaus ylimagnetointiolosuhteissa,joka paljastaa rautasydämeenja käämeihin hajavoidentakia syntyvät kuumat pisteet.Teksti perustuu Fingridin johtavien asiantuntijoidenMatti Lahtisen ja professori Jarmo Elovaaran laatimaanartikkeliin ”Geomagneettisen myrskyn vaikutuksetkantaverkkoon”. Lisää tietoa aiheesta onsaatavissa osoitteesta jarmo.elovaara@fingrid.fi.FINGRID 2/2010 | 28

EstLink 2 -merikaapeliyhteydestäinvestointipäätösFingrid on tehnyt investointipäätöksen Viron ja Suomen välisen toisentasasähköyhteyden, EstLink 2:n, rakentamisesta. Suunniteltu siirtoyhteyson 650 megawattia, ja sen kokonaiskustannukset ovat noin 320 miljoonaa euroa.Merikaapeli toteutetaanyhteistyössäVironkantaverkkoyhtiöEleringin kanssa. Hankkeentoteuttaminen edellyttäävielä, että Viron juuri avatutsähkömarkkinat lähtevätkehittymään myönteisesti jaettä hankkeeseen saadaan Euroopanunionilta 100 miljoonan euron tuki.Suomen ja Viron välillä on tällä hetkelläyksi 350 megawatin tasasähköyhteys.Uusi sähkönsiirtoyhteys nostaamaiden välisen kokonaissiirtokapasiteetinnoin 1 000 megawattiin ja liittääBaltian sähkömarkkinat kiinteämminpohjoismaisiin markkinoihin. Yhteysmyös turvaa Itämeren alueen sähköntoimitusvarmuutta.Tavoitteena onottaa uusi linkki kaupalliseen käyttöönvuoden 2014 alussa.Fingrid ja Elering ovat tehneet esisuunnitteluauudesta merikaapelistayhdessä noin kolmen vuoden ajan. Est-Link 2 on yksi Itämeren alueen merkittävistäsähkönsiirtoverkon vahvistuksista.Lupahakemukset on toimitettuviranomaisille keväällä 2010, ja tarjouskyselytkonvertteriasemista, kaapelista,voimajohdosta ja sähköasemistaovat meneillään. Urakkasopimukseton tarkoitus allekirjoittaa toimittajienkanssa vielä kuluvan vuodenaikana. Metsä- ja maanrakennustyötalkavat Anttilan sähköasemalla jo syksyllä2010, jotta aikataulutavoitteissapysytään.Myös EU:n komissio pitää Suomen jaViron välistä siirtoyhteyttä erittäin tärkeänähankkeena, ja siksi se on ehdottanutsille 100 miljoonan euron EU-tukea.Mahdollinen tuki on osa laajempaaEU:n elvytyspakettia, jonka tavoitteenaon piristää yhteisön taloutta jasamalla tukea EU:n energiapoliittisiatavoitteita. Lopullista tukipäätöstä odotellaanlähiviikkojen aikana.Fingridille kansainvälinen sertifikaattihyvästä omaisuuden hallinnastaFingrid on saanut ensimmäisenä yrityksenä Pohjoismaissa kansainvälisen arvostetunpätevyystodistuksen hyvästä omaisuuden hallinnasta Lloyd’s Registeriltä.Viron tukkumarkkinoillalupaava avausFingridin investointipäätöksen edellytyksenäon Viron tukkumarkkinoidentoimivuus. Pohjoismainen sähköpörssiNord Pool Spot avasi uuden Estlinkhinta-alueenhuhtikuun alussa. Fin gridja Elering vuokrasivat nykyisen Estlink-kaapelinomistajilta noin 250 megawattiasiirtokapasiteettia Nord PoolSpotin käyttöön. Yhteyden koko kapasiteettion 350 MW.Markkinoiden alku on ollut lupaava.Elspot-sähkön osuus Viron sähkönkulutuksesta on jo yli 20 prosenttia.Markkinat ovat hyödyntäneet Elspotkauppaanvaratun Estlink-siirtokapasiteetinlähes täysimääräisesti. Kapasiteetinkysyntä on ylittänyt tarjonnan,ja Viron ja Suomen välinen yhteys onkinollut pohjoismaisen pörssialueentukkoisin raja. Viron ja Suomen hinnatovat eronneet noin 80 prosenttia ajasta,mikä osaltaan osoittaa EstLink 2 -kaapelintarpeellisuuden.Yritysten turvallisuuteen ja riskienhallintaan erikoistunut Lloyd’sRegister on tutkinut kevään aikanaFingridin omaisuuden hallinnan toiminnanvertaamalla yhtiön toimintaaalan parhaisiin käytäntöihin. Vertailukohteenaoli British Standard Institutionin(BSI) kehittämä PAS 55 (PubliclyAvailable Specification 55) -spesifikaatio,joka soveltuu omaisuusvaltaistenalojen toiminnan arviointiin.Lloyd’s Registerin mukaan Fingridintoiminta ylittää spesifikaation asettamatvaatimukset.”Fingridin toiminnan sertifiointi onosoitus siitä, että myös ulkopuolistensilmin katsottuna omaisuuden hallintammeon mallikelpoista. Emme ainoastaansiirrä sähköä luotettavasti, mepanostamme varmaan ja turvalliseentoimintaan, pidämme sähköasemat javoimajohdot hyvässä kunnossa ja edellytämmekaikilta palvelun- ja tavarantoimittajiltatoimintamallimme mukaistalaadukasta ja vastuullista toimintaa”,sanoo Fingridin omaisuudenhallinnasta vastaava varatoimitusjohtajaKari Kuusela.Sertifikaatin luovutti 10.6. Lloyd’s Registerinverkkoliiketoiminnan päällikköPeter Glaholm (oikealla) ja senvastaanottivat Fingridin toimitusjohtajaJukka Ruusunen (keskellä) sekävaratoimitusjohtaja Kari Kuusela.Myös eräät muut energiayhtiöt maailmalta,kuten Ison-Britannian NationalGrid ja Irlannin ESB, ovat saaneetsertifikaatin.FINGRID 2/2010 | 29

Sähkömuseo Elektran johtaja Kimmo Kyllönentoteaa sähköisten pelien vetovoiman perustuvansiihen, että pelatessa voi tehdä ja kokea asioita,joita normaalissa elämässä ei pysty tekemään.SähkömuseoElektrassapelataan sähköisiä pelejäTeksti: Reija Kuronen Kuvat: Eija EskelinenKesän erikoisnäyttely Electrasta Pongiin – Pongista Pleikkaan luotaa sähköisenpelin historiaa varhaisista sähkömekaanisista lautapeleistä nykyisiin ja tuleviinelokuvaa muistuttaviin spektaakkeleihin. Lyhyt sähköisten pelien historia onyllättävän pitkä.Pelit ja pelaaminen ovat ainainnostaneet ihmisiä joko kilpailemaanja viettämään aikaasamanhenkisten seurassatai rentoutumaan pelin ääressävain itsekseen. Pelien historia on pitkä,ja se on saanut arvoistaan jatkoa nykymaailmansähköisistä peleistä. Pelienpelaaminen onkin tänä päivänä iso osadigitaalista kulttuuriamme.Hämeenlinnassa sijaitsevassa SähkömuseoElektrassa on meneillään keväälläavattu erikoisnäyttely ”PongistaPleikkaan”. Se kertoo sähköisestä pelikulttuuristaja valottaa pelaamisensekä laitteiden käyttö- ja kulttuurihistoriaamonelta eri näkökantilta. Näyttelyherättää pelaamisesta kiinnostuneessakävijässä nostalgisia mielikuviaparin–kolmenkymmenen vuoden takaa,nuoremmissa kävijöissä vuosituhannenvaihteen molemmilta puolin.Historiaa ja tulevaisuuttaNäyttelyvieras havaitsee konkreettisesti,kuinka sähköiset pelit vanhenevatja jäävät historiaan yllättävän nopeastiuusien sovellusten tieltä. Jos1970–1980-lukujen Pong-pelit olivataikansa ihmeitä, voi miettiä, mitä sähköinenpelaaminen on lähitulevaisuudessa:pelejä 3D-versioina, joissa pelaajapelaa virtuaalisesti käytännöllisestikatsoen keskellä peliä muidenverkkoyhteisöön kuuluvien kera.Näyttelyssä oivaltaa hauskoja yksityiskohtiaomasta pelaamishistoriastaan.Varhainen kotitietokone Commodore64 herättää muistikuvia senaikaisesta8-bittisestä huippumodernistalaitteesta, ensimmäisestä oikeastakotitietokoneesta, jolla pelaamisen lisäksipystyi myös mm. käsittelemääntekstiä. Nähdessään Commodoren vieressäkasettiaseman kävijä muistaa,että pelit ladattiin kotikoneille c-kaseteilta.Pelejä ladattaessa toivottiin hartaasti,että äänipäiden säätö olisi kohdallaaneikä laite ”jumittaisi” keskenlatauksen.FINGRID 2/2010 | 30

Vierailija voi verestää vanhoja taitojaanlukuisissa 1970-, 1980- ja 1990-lukujenpeleissä sekä kolikkoautomaateissa –ja pelaaminen on ilmaista.Aikojen myötä peleihin on tullut rutkastiinteraktiivisuutta, komeata grafiikkaasekä ääntä. Yksitasoisista pelikuvioistaon kehittynyt elokuvaa muistuttaviamonitahoisia esityksiä 3D-grafiikankehittyessä.Vanhojen pelikoneiden lisäksi näyttelynmielenkiintoista antia ovat pelikoneidenja -ohjelmien kehitystarinat.Esimerkiksi maailman johtavaksi merkiksiyltänyt Nintendo on aloittanut Japanissa1800-luvun lopulla pelikorttejavalmistavana yrityksenä. Lisäksi näyttelyavartaa näköaloja sähköistä pelimaailmaapitemmälle: pelisovelluksillaon myös hyötykäyttöön tarkoitetutversionsa, simulaatiot, jotka ovat arkipäivääerilaisissa oppi- ja tutkimuslaitoksissa.Elämyksiä kaikenikäisilleNäyttelyvierailla on mahdollisuus myösitse pelata pelejä Raha-automaattiyhdistyksentuoreimmasta pajatsostavanhoihin kolikkokonepeleihin. Vierailijavoi verestää vanhoja taitojaan lukuisissa1970-, 1980- ja 1990-lukujen pe-Näyttelyn aihepiiristä on koottu myös näyttelyjulkaisu, jossa pelikulttuuriaeri osa-alueineen esitellään laajemmin. Julkaisu on Perinneyhdistys Elektranja Mediamuseo Rupriikin julkaisema. Julkaisua on saatavilla Elektrastakahden euron hintaan.Sähkömuseo Elektra erikoisnäyttelyineen on avoinna yleisölle elokuussa 2010ti–pe 11–18 ja la 10–17. Tilauksesta museo on auki muinakin aikoina. Museonosoite: Valvomotie 11, 13110 Hämeenlinna.Lisää Elektran erikoisnäyttelystä sekä muusta tarjonnasta museon kotisivuillawww.elektra.fi.leissä sekä kolikkoautomaateissa– ja pelaaminenon ilmaista. Tarjollaon aikansa helmiäkuten Space Invaders,Pac Man, Commando,Bubble Bobble ja lukuisiamuita.Erikoisnäyttely tarjoaaelämyksiä sähköisen pelimaailmanlähihistoriasta tulevaisuudennäkymiin. Näyttelyntarjonnasta nauttivat niin pienetkuin isotkin. Pelien kiehtovuuskautta aikain kiteytyy ajatukseen,että pelatessa voi tehdä asioita, joitanormaalissa elämässä ei pysty tekemään.Sähköinen pelimaailma onmahdollistanut pelien elämyksellisyydenyhä suuremmassa määrin.FINGRID 2/2010 | 31

FINGRID 2/2010 | 32Pieniäihmeitä

KiikarissaJos luonnossa kulkiessaankatselee ympärilleen lapsenuteliain silmin ja ymmärtääasioita aikuisen tiedoin, saanähdä monta pientä ihmettä.Kesäisenä aamuyönä katseeniosui pihallamme kasvavaanvalkolehdokkikasvustoon.Yhdessä kukassa oli jotainoutoa. Lähempi tarkastelu paljastikukkahämähäkin siinä roikottavan leuoissaansuurta mäntykiitäjää. Istahdinkatselemaan. Yö oli vasta vaihtumassaaamuksi ja oli aivan tyyntä, ruisrääkkäraksutti pellossa. Lehdokin huumaavatuoksu täytti ilman, se toi mieleen lapsuudenjännittävät kesäyöt.Siinä istuessani tajusin edessäni olevatpienet ihmeet. Sen käsittämättömänmonimuotoisuuden ja eliöiden välisenyhteiselon hienouden, joka vuosimiljoonienkuluessa on kehittynyt. Evoluutioksisitä kutsutaan – lajien syntymistä,niiden jatkuvaa kehittymistä jaerikoistumista.Valkolehdokki kuuluu kämmekkäkasveihineli orkideoihin ja se tunnetaanerityisesti hienosta tuoksustaan.Moni on kuitenkin pettynyt työntäessäännenänsä kukkaan päivällä, jokaon lehdokille joutavaa luppoaikaa. Vastaillan hämärtyessä se alkaa levittäähoukuttelevaa tuoksuaan, jonka tarkoituson johdattaa paikalle yöllä lentäviäkiitäjäperhosia, sellaisia kuin hämähäkinsaaliina oleva mäntykiitäjä.Systeemi on suorastaan nerokas.Hämärässä hohtavien kukkien mesion pitkän ja käyrän kannuksen pohjalla,joten siihen yltävät vain suuret kiitäjätpitkine imukärsineen. Mettä imiessäänne pörräävät kukan edessä paikoillaan,mutta lehdokin kohdalla nejoutuvat menemään aivan liki, tunkemaanpäänsä kukkaan. Silloin perhosenotsaan tarttuu kärjestään tahmainensiitepölymyhky, joka seuraavassakukassa osuu täsmälleen emin luotille.Pölytys tapahtuu.Valkolehdokki on siis varannut makeanmetensä yksinomaan kiitäjille, senkukan rakenne on kehittynyt täydelliseksitähän yhteistyöhön. Kiitäjät ovathyvä sijoitus, sillä erinomaisina lentäjinäne siirtyvät helposti kasvustostatoiseen. Näin pölytys ei jää vain lähellätoisiaan kasvavien yksilöiden keskeiseksi,vaan perimä leviää laajemmin.Tässä tapauksessa systeemiin ontullut ulkopuolinen häiriö hämähäkinmuodossa. Pieni tapahtuma kuuluusekin luonnon hämmästyttäviin ihmeisiin,kun sitä tarkemmin ajattelee. Lehdokinkukinnossa vaaninut kukkahämähäkkion valkoinen ja kätkeytyy hyvinsamanväristen kukkien joukkoon.Se kykenee kuitenkin vaihtamaan väriäänkirkkaan keltaiseksi ja tekee näinmajaillessaan vaikkapa voikukassa.Pieni hämähäkki on ehkä sentin mittainen,mäntykiitäjän pullea ruumis onnelisen senttiä. Painossa mitattuna eroon vielä tätäkin suurempi. Saalistajaiski paikoillaan suristelevaan kiitäjään,ruiskautti leuoistaan myrkkyannoksenja piti puolensa sen lamauttavaanvaikutukseen asti. Se takertui kukkienkeskelle, pinnisti voimansa ja selviytyivoittajana. Sitten se ruiskutti saaliiseenruuansulatusaineita ja imi parhaillaankiitäjän liuennutta sisusta ravinnokseen.Nerokas järjestelmä pikkueläimelle,joka käyttää ruuakseenkovakuo risia hyönteisiä.Kesäyössä kotipihan lehdokin äärelläon paljon ihasteltavaa. Kykenen siihen,koska tiedän kukan ja kiitäjän yhteispelinhienouden, tunnen kukkahämähäkinkyvyt ja tavan saalistaa. Tietoon valttia ja se avaa usein portin upeisiinkokemuksiin. Toisaalta lehdokintuoksu vie minut lapsuuden mökkikesiin.Silloin minulla ei ollut tästä kaikestaaavistustakaan, mutta lehdokiniltainen kutsu, sen hämärässä hohtavatkukat, suurten kiitäjien hurahtavatohilennot ja kolibrimainen pörrääminenkukkien edessä olivat kuin salaperäistäsatua.Vuosien varrella aivoihini on taltioitutavaton määrä tietoa luonnosta; pieniäasioita ja yksityiskohtia, joiden avullavoin ymmärtää suuria linjoja. Lapsenuteliaisuus on jäänyt taka-alalle, muttayritän usein houkutella sitä esiin. Josluonnossa kulkiessaan katselee ympärilleenlapsen uteliain silmin ja ymmärtääasioita aikuisen tiedoin, saa nähdämonta pientä ihmettä.Lehtemme kolumnisti Heikki Willamo on karjalohjalainen valokuvaaja,kirjailija ja toimittaja. Hän on julkaissut useita luontokirjojaniin lapsille kuin aikuisille; viimeisimpiä teoksia ovat Hirvenklaani (Otava 2005), Pyhät kuvat kalliossa (yhdessä Timo Miettisenkanssa, Otava 2007) ja Huuhkajavuorella (yhdessä Leo Vuorisen kanssa,Maahenki 2008). Heikki Willamon erityisiä kiinnostuksen kohteita ovat eteläsuomalainenmetsäluonto, pohjoinen kalliotaide ja eläimiin liittyvät myytit.FINGRID 2/2010 | 33

Pienkulutuksesta joustovaraa tehotasapainon hallintaanE.ON Kainuun Sähköverkko ja Fingrid kokeilivat yhteishankkeenapienkulutuksen ohjaamista osana valtakunnan tehotasapainonylläpitoa. Hanke osoitti, että pienkulutuksen ohjauksella onkansantaloudellista merkitystä sähkön kulutushuippujentasaamisessa.Hankkeessa oli mukana noin 4 000 kuluttajaa ja se toteutettiinpääosin helmikuun 2010 aikana. Tarkoituksenaoli selvittää erilaisten pienkulutuksen ohjaamiseen käytettävienmenetelmien tekniikkaa, toiminta-aikaa ja luotettavuuttasekä niiden käyttämistä hyödyksi sähköjärjestelmänpoikkeustilanteiden hallinnassa.Hanke osoitti, että poiskytkeytyvän kuorman määrän ennustaminenon melko vaikeaa. Ennusteidentarkkuuden kehittämiseen on hankkeentoteuttajien mukaan kiinnitettävä huomiota,samoin kuin niin sanotun ”jälkipiikin”eli takaisin kytkeytyvän tehon määränvaikutuksiin, joita voidaan pienentää esimerkiksi kierrättämälläpoiskytkettäviä kuormia.Hankkeen toteuttamisen ajankohta osui kovan pakkastalvenkylmimpään kuukauteen, mikä osaltaan myös heijastuituloksiin. Asiakkaat suhtautuivat kireistä pakkassäistä huolimattamyönteisesti ja ymmärtäväisesti kulutuksen tilapäisiinirtikytkemisiin.Hankkeen loppuraportin mukaan pienkulutuksella onmahdollisuus toimia markkinoilla kysynnänjoustona sekä reservinä.”Jos kulutus on joustanut jo aikaisemmin, sitä ei oleolemassa enää käyttötunnilla reserviksi, ainakaan täysimääräisesti.Toisaalta myös mahdollisesti toteutunut kysynnänjoustoohjaa voimajärjestelmää oikeaan suuntaan ja ehkäiseeennalta mahdollisia ongelmia käyttötunnin aikana. Pienkulutuksenrooli tässä mielessä on tällä hetkellä avoin”, sanooFingridin vanhempi asiantuntija Jonne Jäppinen.Hankkeesta saatiin hänen mukaansa myös käyttökelpoistatietoa tehopulatilanteeseen varautumisen kannalta.Voimajohtojen kunnossapidosta ja YVA-menettelyistä halutaan lisää tietoaFingridin internetsivujen käyttäjäkyselyn tulokset ovat valmistuneet. Suomen OnlineTutkimus Oy:n toteuttamaan kyselyyn osallistui 445 vastaajaa. Kysely oli internetsivuilla12.2.–15.3.2010, ja sen tavoitteena oli kerätä asiakas- ja sidosryhmiennäkemyksiä verkkosivujen uudistusta varten.Kyselyyn vastanneista useimmat (44%) olivat kuluttajia, palvelutoimittajia(10 %), kantaverkkoasiakkaita (8 %)sekä markkinatoimijoita (6 %). Ulkomailtakäsin vastanneiden osuus oli 5 %.Useimmat vastaajista hakivat sivuiltatietoa voimajärjestelmän tilasta (58 %)sekä sähkömarkkinatietoa (14 %). Vastaajatilmaisivat eniten tyytyväisyyttäänvoimajärjestelmän tilasta saataviin tietoihin,kun heiltä kysyttiin sivuilla olevientietojen riittävyydestä. Vähiten tietojenriittävyyteen oltiin tyytyväisiä voimajohdonkunnossapitoon ja ympäristövaikutustenarviointimenettelyyn liittyvientietojen osalta.Sivuille toivottiin enemmän kansantajuistatietoa toimialasta sekä kuval-lisia grafiikkaesityksiä selventämäänsivuilla esitettävää tilasto- ym. tietoa.Käyttäjät mainitsivat haluavansa sivuilletietoa verkkohäiriöistä mahdollisimmanreaaliaikaisesti, voimajohtohankkeidenetenemisestä, ajankohtaisistaenergia-alaan liittyvistä uutisista, sähkönmarkkinahinnoista sekä voimaloidentuotantotiedoista.Useat käyttäjät olivat tyytyväisiä nykyisiinsivuihin ja toivoivat, että tietosisältöäja uusia ominaisuuksia lisätäänilman, että se vaikuttaa nykyisten sivujenhyvään toimivuuteen.?Slogankilpailussavilkas osanottoetsi uutta slogania ideakilpailunFingrid kautta. Henkilöstöä ja asiakkaitapyydettiin ideoimaan ehdotuksia lauseiksi, jotka kuvastaisivatFingridin toimintaa tänään ja pitkälle tulevaisuuteen.Ehdotuksia tuli kiitettävän paljon, yli 200, ja osa oli innostunutideoimaan useita vaihtoehtoja.Slogan-kilpailun raatina toiminut viestintätiimi kävi läpi saapuneetehdotukset ja päätyi siihen, että suoranaista voittajaaei tällä kertaa löytynyt. Siksi pääpalkinto (500 euron lahjakorttiStockmannille) päätettiin jakaa puolitettuna kahdelleparhaalle ehdotukselle.Viestintätiimin mielestä kaksi parasta ja idearikkainta ehdotustaolivat Pasi Ahon ehdottama ”Vaiheen verran edellä”ja Hannu Matilan ehdottama ”Kohti valoisaa tulevaisuutta”.Kaikkien osallistuneiden kesken arvottiin kolme TimoSarpanevan suunnittelemaa valurautapataa. Arpa suosi tälläkertaa seuraavia henkilöitä: Ella Käck, Fingrid, Visa Myllyntaus,Fingrid ja Esa Kalla, Outokumpu Oy.Itse slogan menee jatkokehittelyyn ja, kunnes parempiidea syntyy, ”Valot päällä valtakunnassa” toimii jatkossakinFingridin toiminnan kiteyttäjänä.FINGRID 2/2010 | 34

Vastaa kysymyksiin ja faksaa (numeroon 030 395 5196) tai lähetävastauksesi postitse 1.9.2010 mennessä. Osoite: Fingrid Oyj, PL530, 00101 HELSINKI. Merkitse kuoreen tunnus ”Verkkovisa”.Oikein vastanneiden kesken arvomme 5 kpl kengänhoitosettejä.Voittajille ilmoitamme voitosta henkilökohtaisesti.Kysymysten vastaukset löytyvät tämän lehden jutuista.1. Energiateollisuuden visio 2050:n mukaan tuonnin osuusSuomen sähkönhankinnasta on 40 vuoden kuluttua10 prosenttia18 prosenttia0 prosenttia.2. Voimajohtopylvään harusrakenteiden pahin vihollinen onilkivaltakorroosiometallin väsyminen.3. Kainuunharmas onsuomalainen lammasrotusuomalainen kivilajiteräspylväiden värisävy.4. Harustamaton 400 kV voimajohtopylväs on harustettuapylvästä korkeampi. Korkeusero on10–15 metriä20–25 metriä25–30 metriä.Fingrid-lehden edellisen (1/2010) Verkkovisan palkinnot ovat lähteneetseuraaville oikein vastanneille:Anneli Fagerlund, Espoo; Lauri Kumpulainen, Vaasa; Seija Lohikoski,Espoo; Hannu Matila, Oulunsalo; Liisa Sormunen, Niittylahti.NimiVerkkoVisaKilpailu Fingrid-lehden lukijoille5. Suomen kantaverkon voimajohtopylväiden lukumäärä on noin28 00048 00055 000.6. Talvivaaran nikkelikaivos sijaitseeItä-SuomessaLapissaPirkanmaalla.7. Kantaverkon voimajohtojen rakentamiseen liittyvistämaankäytön lunastuskorvauksista päättääFingridpuolueeton lunastustoimikuntatyö- ja elinkeinoministeriö.OsoitePostitoimipaikkaSähköpostiosoitePuhelinnumeroFingrid jälleen mukana suurnäyttelyissäFingrid on mukana kahdessa kesän ja alkusyksynsuurtapahtumassa: Farmari 2010 jaFinnMETKO 2010 -näyttelyissä. Molemmissatapahtumissa yhtiö haluaa tavata tärkeitäsidosryhmiään, maanomistajia.Farmarinäyttely pidetään Mikkelinraviradalla 29.7.–1.8. Näyttelyynodotetaan 80 000:ta kävijää, ja sen järjestääProAgria Etelä-Savo. Fingrid onollut tapahtumassa mukana jo useanakesänä, ja tänäkin vuonna yhtiö onnäytteilleasettajana A-hallissa.Tapahtuman tärkeimmäksi merkitykseksion noussut mahdollisuus tavatakasvokkain maanomistajia ja muitasidosryhmiä sekä käydä keskustelujaesimerkiksi johtoalueiden moninaiskäytöstäja rakennushankkeista. Lisätietojatapahtumasta löytyy verkkopalvelustahttp://www.farmari.net/METKO alkusyksystäSuomen suurimmassa metsäkonealanammatti- ja myyntinäyttelyssä Finn-METKO 2010:ssa puolestaan esittäytyylähes 300 alan näytteilleasettajaa, joistasiis Fingrid on yksi. Jämsässä 2.–4.9.järjestettävään tapahtumaan odotetaannoin 35 000:ta näyttelyvierasta.Fingridin teemana METKOssa on erityisestikonetöiden turvallisuus voimajohtojenläheisyydessä ja reunavyöhykemetsienoikeaoppinen käsittely. Yhtiöon tapahtumassa mukana 30 neliönsuuruisella osastolla Metkohallissa.Lisätietoja tapahtumasta löytyy verkkopalvelustahttp://www.metko.fi.FINGRID 2/2010 | 35

Pidetään huolta linjoistaFingrid vastaa Suomen päävoimansiirtoverkosta eli kantaverkosta. Kantaverkon kauttakulkee noin 75 prosenttia kaikesta Suomessa käytetystä sähköstä.Fingrid pitää kantaverkon kunnossa ja rakentaa uutta verkkoa asiakkaiden tulevia tarpeitavarten. Suomen pyrkimys vähentää hiilidioksidipäästöjä ja lisätä uusiutuvien energialähteidenosuutta sähköntuotannossa edellyttää myös kantaverkon siirtokyvyn vahvistamista.Lähivuosina yhtiö rakentaa lähes 3 000 kilometriä uusia voimajohtoja ja kolmisenkymmentäsähköasemaa eri puolille Suomea.Fingrid huolehtii siitä, että Suomi saasähköä häiriöttä myös tulevaisuudessa.Keskeisiin hankkeisiimme kuuluumm. uuden 400 kilovoltin voimajohdonrakentaminen Yllikkälän ja Huutokoskensähköasemien välille.Tervetuloa Farmari 2010 -näyttelyyn osastollemmeA-halliin kysymään ja keskustelemaan voimajohdoista,niiden merkityksestä sekä nykyisten ja uusien johtojenvaikutuksesta ympäristöösi. Asiantuntijamme ovatpaikalla sinua varten.Farmari 2010 -näyttely Mikkelissä 29.7.–1.8.2010.www.fingrid.fiFINGRID OYJArkadiankatu 23 B, PL 530, 00101 Helsinki • Puhelin 030 395 5000 • Faksi 030 395 5196 • www.fingrid.fiHelsinkiPL 53000101 HelsinkiPuhelin 030 395 5000Faksi 030 395 5196HämeenlinnaValvomotie 1113110 HämeenlinnaPuhelin 030 395 5000Faksi 030 395 5336OuluLentokatu 290460 OulunsaloPuhelin 030 395 5000Faksi 030 395 5711PetäjävesiSähkötie 2441900 PetäjävesiPuhelin 030 395 5000Faksi 030 395 5524VarkausWredenkatu 278250 VarkausPuhelin 030 395 5000Faksi 030 395 5611