You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
tervetuloa<br />
jyväskylään<br />
luonto alkaa<br />
kotiovelta<br />
165 000<br />
pyörällä pääsee<br />
järvien keskellä<br />
LEHTI JYVÄSKYLÄÄN MUUTTAVILLE<br />
työpaikka<strong>kaupunki</strong><br />
www.jyvaskyla.fi<br />
www.jyvaskyla.fi/asuminen/uusiasukas
Tervetuloa <strong>kaupunki</strong>in<br />
tommi anttonen<br />
Kaupunginjohtaja Markku Andersson tapaa <strong>kaupunki</strong>laisia myös erilaisissa<br />
tapahtumissa, muun muassa pesäpallo-otteluissa.<br />
Sisällys Järvellä virkistytään .................................................. 3<br />
Lisää tietoa Jyväskylästä .......................................... 4<br />
Etäisyydet eri asuinalueille ....................................... 5<br />
Koteja luonnon lähellä ............................................. 6<br />
Pyörällä pääsee ........................................................ 8<br />
Koulun tähtäimessä nuorten hyvinvointi ................10<br />
Nuorten itse tehtyä iloa ............................................12<br />
Teatterissa elämä jäsentyy ......................................14<br />
Jyväskylä liikkuu aktiivisesti ....................................16<br />
Luonto alkaa kotiovelta ..........................................18<br />
Tervetuloa Jyväskylään • Lehti Jyväskylään muuttaville<br />
aikoinaan <strong>Jyväskylän</strong> oppilaitoksista valmistuneita<br />
ja myöhemmin takaisin muuttaneita on<br />
”Meitä<br />
aika paljon”, iloitsee kaupunginjohtaja Markku<br />
Andersson.<br />
Opiskelu ja työskentely <strong>Jyväskylän</strong> yliopistolla sekä osallistuminen<br />
kunnallispolitiikkaan tutustuttivat Tampereelta<br />
tulleen Anderssonin Jyväskylään jo 70- ja 80-luvuilla. Paluu<br />
<strong>kaupunki</strong>in ja sen johtotehtäviin kävi siten syksyllä 2004<br />
luontevasti.<br />
”Jyväskylä on kehittynyt valtavasti. Tiiviillä kaupungilla on<br />
ympärillään myös elinvoimainen seutu, joka vahvistaa alueemme<br />
vetovoimaa.”<br />
Andersson on aktiivinen liikkuja ja penkkiurheilija. Kiireisestä<br />
työrytmistä huolimatta hänet tapaa säännöllisesti aamuvarhaisella<br />
täysissä varusteissa Hippoksen jäältä ja kesäisin<br />
pesäpallo-ottelun katsomosta.<br />
”Harrastusmahdollisuuksia Jyväskylässä riittää varmasti kaikille,<br />
sillä lajien kirjo on valtava. Monipuolinen luonto on lähellä<br />
myös keskustassa asuvaa.”<br />
Andersson on erityisen ylpeä <strong>Jyväskylän</strong> laadukkaasta opiskelutarjonnasta<br />
ja monipuolisesta elinkeinoelämästä sekä eri<br />
alojen huippuosaajista ja vahvasta järjestötoiminnasta.<br />
”Toivotan lämpimästi kaikki uudet asukkaat tervetulleiksi.<br />
Ottakaa rohkeasti yhteyttä myös kaupungin henkilökuntaan<br />
ja luottamushenkilöihin. Tehdään yhdessä parhaamme kaupungin<br />
ja palveluiden kehittämisessä.”<br />
Leena Rossi suunnittelee<br />
tulevaisuuden <strong>kaupunki</strong>a ....................................... 20<br />
Palvelut ja teknologia tuottavat hyvinvointia ........ 22<br />
Jätteet kiertoon ...................................................... 24<br />
Sydänystävä löytyi päiväkerhosta .......................... 26<br />
Helmi tukee pakolaisnuorten sopeutumista ............ 28<br />
Oma sairaanhoitaja ja lääkäri ovat lähellä ............. 30<br />
Matkailu: Tekemistä ympäri vuoden ...................... 32<br />
Urban centre close to nature .................................. 34<br />
Tilaa lisätietoja ....................................................... 36<br />
Julkaisija <strong>Jyväskylän</strong> <strong>kaupunki</strong> www.jyvaskyla.fi • Päätoimittaja Helinä Mäenpää helina.maenpaa@jkl.fi • Toimitussihteeri Marja Keränen<br />
marja.keranen@medita.fi • Toimitus Medita Communication Oy www.medita.fi • Paperi Galerie One, M-Real Kangas, Jyväskylä • Paino Hämeen<br />
Kirjapaino Oy Tampere, 2005 • ISSN 1459-1715 • Kannen kuva Tommi Anttonen / Pia Aho poikansa Leo Liukkosen kanssa veneilemässä.<br />
2
1837 <strong>kaupunki</strong>oikeudet<br />
1846 laivayhteys Päijänteeseen<br />
1858 ensimmäinen suomenkielinen<br />
oppikoulu, <strong>Jyväskylän</strong> Lyseo<br />
1863 ensimmäinen suomenkielinen<br />
kansakoulun opettajaseminaari<br />
1864 ensimmäinen suomenkielinen<br />
tyttölyseo<br />
1872 Kankaan paperitehdas<br />
1875 kaupunginvaltuusto<br />
1884 suuret laulu- ja soittojuhlat<br />
1897 rautatieyhteys<br />
1902 sähkölaitos<br />
1912 Wilh. Schauman Faneeritehdas<br />
1912 kesäyliopisto<br />
1920 Valmet Oy:n teollisuuslaitokset<br />
1934 kasvatusopillinen korkeakoulu<br />
1951 <strong>Jyväskylän</strong> Suurajot<br />
1953 Vesilinna<br />
1955 <strong>Jyväskylän</strong> Kulttuuripäivät<br />
1960 Keski-Suomen lääni<br />
1966 korkeakoulu yliopistoksi<br />
1985 asuntomessut<br />
1989 Jyväsjärven silta<br />
1993 Säynätsalosta kaupunginosa<br />
1995 kävelykatu<br />
1997 Länsi-Suomen lääni<br />
1999 Jyväskylä Paviljonki<br />
2002 matkakeskus<br />
2005 <strong>Jyväskylän</strong> Kesä 50 vuotta<br />
3<br />
rantaraitti<br />
Jyväsjärveä kiertävä Rantaraitti vetää puoleensa sauvakävelijöitä, rullaluistelijoita, pyöräilijöitä, lenkkeilijöitä<br />
ja ulkoilevia perheitä. Talvisin järven jäällä nautitaan retkiluistelusta ja auringon säteistä.<br />
Raitilla virkistytään<br />
Jyväsjärvi on vuosi vuodelta yhä suositumpi <strong>kaupunki</strong>laisten<br />
virkistäytymispaikka.<br />
Järvi oli aikoinaan muinais-Päijänteen suurjärven<br />
suojainen lahti. Vanha markkinapaikka järven rannassa<br />
hyvien vesiyhteyksien äärellä sai kaupungin<br />
oikeudet vuonna 1837.<br />
1800-luvulla rannassa toimi uima- ja kylpyhuone<br />
sekä säätyläisten kävelypuisto. Rantapuistossa<br />
vietettiin ikimuistoisia kesäjuhlia ja herrat istuivat<br />
pitkää iltaa komeassa puisessa paviljongissa.<br />
Viime vuosisadalla järvi jäi kehittyvän kaupungin<br />
jalkoihin ja lopulta kaupungissa herättiin jäteongelmiin.<br />
Lutakon ja Mattilanniemen kaatopaikat<br />
vaihdettiin 1970-luvulla jätevedenpuhdistamoon<br />
ja teollisuuden päästöt otettiin parempaan hallintaan.<br />
2000-luvulla järvestä on tullut yhä tärkeämpi<br />
<strong>kaupunki</strong>laisten virkistysalue. Rannalle on tuotu<br />
tommi anttonen<br />
istutusta ja taidetta, kuten sataman ja Agoran välissä<br />
sijaitseva Markku Hakurin betoniveistos Suuri<br />
kompassi.<br />
Rantaraitille kesällä,<br />
jäälle talvella<br />
Kesäisin järveä kiertävät osittain asfaltoitua Rantaraittia<br />
pitkin rennot rullaluistelijat, leppoisasti askeltavat<br />
perheet ja yksittäiset kulkijat. Rantaraitin<br />
varrelle puisiin lyhtypylväisiin on asennettu 26 valolaatikkoa,<br />
joissa kerrotaan lyhyitä tarinoita raitin<br />
historiasta ja nykypäivästä.<br />
Säkenöivinä talvipäivinä taas järven jää houkuttelee<br />
sadoittain ihmisiä nauttimaan lumisista puuhista.<br />
Siellä pilkitään, kiidetään retkiluistelurataa,<br />
hörppäillään kuumia juomia ja kuullaan tuttujen<br />
kuulumiset.
lisää tietoa<br />
Nikolainkulman neuvonta<br />
Asemakatu 6, www.jyvaskyla.fi/neuvonta<br />
puh. (014) 624 900, sähköposti jklneuvonta@jkl.fi<br />
• Jyväskylä-neuvonta<br />
• kaupunginkassa<br />
• Nikolainkulman lipunmyynti<br />
• <strong>Jyväskylän</strong> seudun matkailuneuvonta<br />
>> Tarkemmat tiedot sivulla 33<br />
<strong>Jyväskylän</strong> <strong>kaupunki</strong><br />
www.jyvaskyla.fi<br />
puhelinvaihde (014) 624 211, sähköposti jkl@jkl.fi<br />
Tiedotuslehti<br />
Kaupungin tiedotuslehti Jyväskylä jaetaan kotitalouksiin<br />
8 kertaa vuodessa. Noutopisteitä muun muassa<br />
kauppakeskuksissa. Lehden voi lukea myös netissä<br />
osoitteessa www.jyvaskyla.fi/tiedotus/lehti<br />
Yhdyskuntatoimen neuvonta<br />
Kilpisenkatu 1, 2. krs.<br />
www.jyvaskyla.fi/yhdyskuntatoimi<br />
puh. (014) 625 070<br />
• kaupungin kassapalvelut (mm. opas- ja ulkoilukarttojen<br />
myynti, kaupungin laskut)<br />
• venepaikkojen vuokraus<br />
Liikuntainfo<br />
Kuntoportti 3, www.jyvaskyla.fi/liikunta<br />
puh. (014) 624 848, sähköposti liikunta.info@jkl.fi<br />
• tietoa liikuntapalveluista ja -paikoista<br />
• esitteet, materiaalit, hakemukset ja lomakkeet<br />
• tilavaraukset<br />
• virkistyskalastusluvat<br />
Säynätsalon aluetoimisto<br />
Parviaisentie 9, www.jyvaskyla.fi/saynatsalo<br />
puh. (014) 623 801, sähköposti saynatsalo.aalto@jkl.fi<br />
• tietoja Säynätsalon palveluista<br />
• kaupungin kassapalvelut<br />
• kokoustilat, vierashuoneet ja matkailijoiden palvelu<br />
• vuokra-asunnot<br />
Kuokkalan Yhteispalvelu<br />
Polttolinja 1, www.jyvaskyla.fi/yhteispalvelu<br />
puh. (014) 624 227, sähköposti kuokkalan.yppiste@jkl.fi<br />
• lehtilukusali, siirtokirjakokoelma<br />
Lisää tietoa Jyväskylästä<br />
• kopiointi- ja faksipalvelu<br />
• internetyhteydet ajanvarauksella<br />
• lomakkeita, esitteitä, hakemuksia, karttoja ym.<br />
<strong>Jyväskylän</strong> Kumppanuustalon yhteispalvelupiste<br />
Vapaudenkatu 4, puh. 040 842 3678, www.tieka.net/yp-piste<br />
• keskitetysti lisätietoa sekä ohjausta ja neuvontaa<br />
järjestöjen ja julkisen sektorin palveluista ja toiminnasta<br />
• käytössä asiakaspäätteet<br />
Kuluttajaneuvonta<br />
Nikolainkulma, Vapaudenkatu 53, www.jyvaskyla.fi/kuluttaja<br />
puh. (014) 624 831, (014) 624 871, toimisto (014) 624 832<br />
sähköposti kuluttaja@jkl.fi<br />
• maksutonta neuvontaa ja kuluttajavalistusta<br />
• avustaa kuluttajaa ristiriitatilanteessa<br />
• ohjaa tarvittaessa asianmukaiseen oikeussuojaelimeen<br />
Kirjastot ja yleisönettipisteet<br />
Kirjastot<br />
www.jyvaskyla.fi/kirjasto<br />
• Kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto, Vapaudenkatu 39-41<br />
• Halssilan kirjasto, Lokintie 9<br />
• Huhtasuon kirjasto, Nevakatu 1<br />
• Keljonkankaan kirjasto, Neulastie 4<br />
• Keltinmäen kirjasto, Keltinmäentie 15<br />
• Kortepohjan kirjasto, Isännäntie 3<br />
• Kypärämäen kirjasto, Erämiehenkatu 6<br />
• Lohikosken kirjasto, Lohikoskentie 18<br />
• Säynätsalon kirjasto, Parviaisentie 9<br />
Nikolainkulman neuvonta, Asemakatu 6<br />
Kuokkalan Yhteispalvelu, Polttolinja 1,<br />
www.jyvaskyla.fi/yhteispalvelu<br />
Nuorisotoimipisteet<br />
www.jyvaskyla.fi/nuoriso<br />
• Kuokkalan nuoriso- ja asukastila Messi, Siltakatu 18<br />
• Nuorisotiedotuspiste Laturi, Sepänkeskus, Kyllikinkatu 1<br />
• Huhtasuon nuoriso- ja asukastila Perttula, Nevakatu 1<br />
• Säynätsalon nuoriso- ja asukastila, Urheilukentäntie<br />
• Lohikosken nuoriso- ja asukastila Area 52, Tyyppäläntie 16<br />
• Keltinmäen nuoriso- ja asukastila Käenpesä, Keltinmäentie 15<br />
• Nuorisotalo Cafe Center, Gummeruksenkatu 13<br />
4
5<br />
Ruoke<br />
PORI<br />
SEINÄJOKI<br />
KEURUU<br />
Taka-Keljo<br />
Etelä-Keljo<br />
TAMPERE<br />
Kypärämäki<br />
Keltinmäki<br />
<strong>Jyväskylän</strong> karttapalvelu löytyy osoitteesta http://kartta.jyvaskyla.fi.<br />
<strong>Jyväskylän</strong> asuinalueet<br />
Jyväskylä on tiivis <strong>kaupunki</strong> ja asuinalueiden<br />
etäisyydet keskustasta ovat melko<br />
lyhyitä. Koko <strong>kaupunki</strong>, lukuunottamatta<br />
Säynätsaloa, mahtuu noin viiden kilometrin<br />
säteelle keskustasta. Muusta kaupungista<br />
erilliseen Säynätsaloon matkaa<br />
on 16 kilometriä.<br />
Jyväskylä on Taloustutkimuksen selvityksen<br />
mukaan Suomen isoista kaupungeista<br />
toiseksi paras asuinpaikkakunta.<br />
Kasvu- ja elinympäristöä arvioitaessa<br />
OULU, KOKKOLA<br />
LENTOASEMA<br />
Kortepohja<br />
Kukkumäki<br />
Mannila<br />
Tuomiojärvi<br />
+<br />
+<br />
Nisula<br />
Mäki-Matti<br />
Keskusta<br />
Lutakko<br />
Jyväsjärvi<br />
Mattilanpelto<br />
Keljo<br />
Keljonkangas<br />
Sääksvuori<br />
Palokkajärvi<br />
Taulumäki<br />
2 km<br />
Ristonmaa<br />
Ristikivi<br />
4 km<br />
6 km<br />
SÄYNÄTSALO<br />
Lohikoski<br />
Kuokkala<br />
Jyväskylä on ykkönen.<br />
Jyväskylässä on noin 43 000 asuntokuntaa.<br />
Omakotiasuntoja on asuntokannasta<br />
15 % ja vuokra-asuntoja noin<br />
puolet. Asuntojen keskimääräinen pintaala<br />
on 65 neliömetriä.<br />
Jyväskylässä toimii noin 30 asukasyhdistystä<br />
sekä JAPA ry, <strong>Jyväskylän</strong><br />
asukasyhdistysten kestävän kehityksen<br />
yhteistoimintaelin.<br />
Asukasyhdistysten osoitteet ja muu-<br />
Seppälä<br />
Seppälänkangas<br />
Nenäinniemi<br />
Huhtasuo<br />
Kangasvuori<br />
Halssila<br />
Kuokkalanpelto<br />
Hämeenlahti<br />
Päijänne<br />
LAUKAA<br />
Kaupunki<br />
mahtuu noin<br />
5 km säteelle<br />
keskustasta.<br />
Säynätsaloon<br />
on matkaa<br />
16 km.<br />
HELSINKI<br />
LAHTI<br />
KUOPIO<br />
MIKKELI<br />
VARKAUS<br />
© Tekpa/tonttiosasto, lupa nro 04056<br />
tamien asuinalueiden kotisivut löytyvät<br />
osoitteesta www.jyvaskyla.fi/asuminen/<br />
kaupunginosat. Tietoa asuinalueista saa<br />
myös osoitteesta www.jyvaskylanseutu.<br />
fi/sivu.php/asuminen.<br />
Asukasmäärältään suurin kaupunginosa<br />
on Kuokkala, jossa asuu nyt yli 16<br />
000 asukasta. Uusimpia asuinalueita<br />
ovat Mustalampi, Kaijanlampi ja Kinkovuori,<br />
joissa on tarjolla sekä omakoti-<br />
että rivi- ja kerrostalotontteja.
sumin<br />
Koteja luonnon lähellä<br />
”Tähän muuttaessamme emme<br />
vielä ymmärtäneetkään monia<br />
asuinalueen hyviä puolia”,<br />
toteaa Tarja Jukkala.<br />
Tarja ja Harri Jukkala löysivät pitkän etsinnän<br />
jälkeen vuonna 1992 Halssilan<br />
Tuohimutkasta metsän viereiseltä kadulta<br />
talon, jonka halusivat ostaa. Pian<br />
joukkoon liittyivät myös belgianpaimenkoira<br />
tervueren Donna sekä samanrotuinen<br />
Asseri.<br />
Vuonna 1997 syntyi esikoistytär Sonja<br />
ja vuonna 1999 Janna. Perheen kasvun<br />
vuosina on puuhaa riittänyt myös talon<br />
remontoinnissa.<br />
Talo osoittautui onnistuneeksi ostokseksi.<br />
Lasten kasvaessa perhe huomasi,<br />
miten lähellä sijaitseva päiväkoti ja lähikauppa<br />
helpottavat arkea. Keskustaan<br />
kävelee parikymmentä minuuttia ja viereisellä<br />
Seppälän alueella on runsaasti<br />
palveluja. Tyttäret arvostavat naapuruston<br />
lämpimiä ihmissuhteita.<br />
”Leikimme Millan, Tobiaksen, Venlan<br />
ja Iiriksen kanssa”, laskee Sonja. Äidin<br />
mukaan lähitaloista löytyy niin paljon<br />
leikkikavereita, että syntymäpäiviä juhlitaan<br />
vilkkaimpina aikoina viikottain<br />
kussakin talossa vuoronperään. Muina<br />
aikoina lapset rakentelevat majoja met-<br />
Sonja, Harri, Janna ja Tarja Jukkala arvostavat omakotialueen luonnonläheisyyttä ja lapsiystävällisyyttä.<br />
sään ja pihoihin, harjoittelevat pyöräilyä<br />
ja leikkivät läheisessä, liukumäestään<br />
lempinimen saaneessa Putkimäkipuistossa.<br />
Tutuista kavereista ei tarvinnut luopua<br />
koulun aloituksen vaiheessakaan,<br />
sillä Sonjan ensimmäinen luokka Halssilan<br />
koulussa muodostettiin päiväkotiryhmästä.<br />
”Myös palveluskoiraharrastuksen kannalta<br />
tämä on hieno paikka asua. Lähimetsät<br />
on ravattu ristiin rastiin ja<br />
koulutusratakin löytyy Vaajakoskentien<br />
toiselta puolelta”, toteaa Harri Jukkala.<br />
Luonnollista tunnelmaa lisäävät metsän<br />
eläimet.<br />
tommi anttonen<br />
6
7<br />
”Oravia, jäniksiä, siilejä, paljon lintuja...<br />
ja sitten marraskuussa hirviä! Silloin<br />
ne laskeutuvat mäeltä alas ja kävelevät<br />
öisin kaikessa rauhassa pitkin pihoja ja<br />
teitä ja haukkailevat omenapuiden oksia<br />
mennessään”, naurahtaa Tarja.<br />
Juntuset palasivat<br />
nuoruuden maisemiin<br />
Eine ja Markku Juntunen muuttivat Lutakossa<br />
sijaitsevaan kerrostaloasuntoonsa<br />
keväällä 2004. Neljännen kerroksen<br />
asunnosta on näköala Jyväsjärvelle,<br />
Rantaraitin ulkoilureitti kulkee takapihalla<br />
ja keskustaan on matkaa vain parisataa<br />
metriä.<br />
”Vaikka olemme molemmat maaseudulta<br />
kotoisin, viihdymme oikein hyvin<br />
<strong>Jyväskylän</strong> kaltaisessa kaupungissa.<br />
Muutimme aikoinaan Kangaslammen<br />
kaupunginosaan Jyväskylään, sitten<br />
asuimme päivälleen 25 vuotta muualla,<br />
ja nyt palasimme taas Jyväskylään”, Juntuset<br />
kertovat.<br />
”Halusimme, että asunto olisi rauhallisella<br />
alueella keskustan tuntumassa.<br />
Lutakko oli meille paras vaihtoehto.<br />
Vaikka kaupunginosa on vielä keskeneräinen,<br />
lopputuloksesta tulee hieno<br />
kunhan rakennustyöt ja puisto saadaan<br />
valmiiksi”, Markku sanoo.<br />
Ajatus Jyväskylään muuttamisesta<br />
oli kytenyt mielessä jo viiden vuoden<br />
ajan.<br />
”Yksi iso syy oli, että kaikki lapsemme<br />
asuvat nykyisin täällä. Lisäksi Jyväskylässä<br />
on sopivasti kulttuuri-, elokuva- ja<br />
Lisätietoja<br />
• <strong>Jyväskylän</strong> kaupungin yhdyskuntatoimen<br />
tonttiosasto, Kilpisenkatu 1, (014) 625 244,<br />
www.jyvaskyla.fi/yhdyskuntatoimi/toto/tontit<br />
• <strong>Jyväskylän</strong> Vuokra-asunnot Oy, Väinönkatu 9,<br />
(014) 624 013, www.jyvaskyla.fi/jva<br />
teatteritarjontaa sekä ostosmahdollisuuksia”,<br />
Eine luettelee.<br />
”Matkustamme mieluummin joukkoliikenteellä<br />
kuin omalla autolla. Matkakeskus<br />
on vieressä, joten matkaan on<br />
helppo lähteä. Tänne saapuvat vieraatkin<br />
voi hakea sieltä jalkaisin.”<br />
Juntusten kävelyretket suuntautuvat<br />
Jyväsjärveä kiertävälle Rantaraitille, satamaan,<br />
Harjulle tai Tourujoen luontopolulle.<br />
”Tourujoki on kaupungin sydän. Sen<br />
säilyttäminen suojeltuna keskellä <strong>kaupunki</strong>a<br />
on iso plussa”, Markku toteaa.<br />
”Hiihtämään pääsee suoraan kotiovelta.<br />
Talvella kaivamme taas sukset esiin<br />
komerosta ja suuntaamme Jyväsjärven<br />
jäälle”, Eine jatkaa.<br />
www.jyvaskyla.fi/asuminen<br />
jukka muukkonen<br />
Jyväsjärvi on Juntusille tuttua nuoruuden maisemaa. ”Ennen<br />
vesibussit Kymppi ja Heili kuljettivat ihmisiä keskustan puolelta<br />
Jyväsjärven yli Ainolan lavalle tansseihin”, he kertovat.<br />
• Lisätietoa mm. asumisesta, rakentamisesta,<br />
tonteista sekä <strong>kaupunki</strong>suunnittelusta ja kaavoituksesta<br />
löytyy <strong>Jyväskylän</strong> kaupungin internetsivuilta:<br />
www.jyvaskyla.fi/asuminen<br />
• Lisätietoa asuinalueista saa myös osoitteesta<br />
www.jyvaskylanseutu.fi/sivu.php/asuminen<br />
<strong>jyvät</strong><br />
• Keskimäärin Jyväskylässä asuu 1,9<br />
henkilöä/asunto. Yhden hengen<br />
talouksia on paljon (45 %), mm.<br />
suuren opiskelijamäärän vuoksi.<br />
• Viimeisen kymmenen vuoden<br />
aikana Jyväskylässä on Suomen<br />
suurista kaupungeista rakennettu<br />
asukasmäärään suhteutettuna<br />
eniten asuntoja. Vuosina 1995–<br />
2004 rakennettiin 8 200 asuntoa.<br />
Lähivuosina tuotantotavoite on<br />
900 asuntoa/vuosi.<br />
• Kerrostaloasuntojen keskimääräinen<br />
neliöhinta on noin 1 400<br />
euroa/m 2 . Keskimääräinen kuukausivuokra<br />
on 8,5 euroa/m 2 , joka on<br />
suunnilleen Turun ja Oulun tasolla.<br />
• Vuokra-asuntojen osuus Jyväskylässä<br />
(noin puolet) on maan korkeimpia.<br />
Tähän vaikuttaa osaltaan<br />
opiskelijoiden suuri määrä.<br />
• Jyväskylä tarjoaa asumiselle ja<br />
asuntorakentamiselle monipuolisia<br />
vaihtoehtoja järvien rannoilta<br />
ydinkeskustaan.<br />
• Taloustutkimus Oy:n uusimman<br />
muuttohalukkuustutkimuksen<br />
mukaan <strong>Jyväskylän</strong> kasvu- ja<br />
elinympäristöä pidettiin Suomen<br />
isoista kaupungeista parhaana.<br />
• Jyväskylä on Suomen tiheimmin<br />
asuttuja kaupunkeja. Tiiviin <strong>kaupunki</strong>rakenteen<br />
ansiosta 80 %<br />
jyväskyläläisistä asuu alle 20 min<br />
pyöräily- tai kävelymatkan päässä<br />
keskustasta.<br />
• Säynätsalo liitettiin Jyväskylään<br />
1993. Päijänteen keskellä<br />
sijaitseva saaristokaupunginosa<br />
tunnetaan maisemien lisäksi Alvar<br />
Aallon maineikkaimmista töistä:<br />
Säynätsalon kunnantalosta ja<br />
Muuratsalon koetalosta. Matkaa<br />
keskustasta Säynätsalon kolmelle<br />
saarelle on 16 kilometriä.
Pyörällä<br />
Paikallisliikenteen busseilla pääsee vaivattomasti eri puolille <strong>kaupunki</strong>a.<br />
pääsee<br />
Paikallisliikenteen bussit kuljettavat töihin, kouluun ja ostoksille<br />
<strong>Jyväskylän</strong> tiivis <strong>kaupunki</strong>-<br />
ken<br />
rakenne helpottaa liikkumista<br />
kävellen, pyörällä tai bussilla.<br />
<strong>Jyväskylän</strong> kaupungin liikenneinsinööri<br />
Jorma Lipponen kannustaa uusia <strong>kaupunki</strong>laisia<br />
kokeilemaan ennakkoluulottomasti<br />
erilaisia tapoja kaupungissa<br />
liikkumiseen. Kun liikkuu eri kulkuvälineillä,<br />
eri aikoina ja reittejä vaihdellen,<br />
<strong>kaupunki</strong> näyttäytyy joka kerran hieman<br />
erilaisena. Samalla voi löytää ruuhkatto-<br />
mimman, rauhallisimman ja itselle parhaiten<br />
sopivan reitin keskustaan, töihin<br />
tai kouluun.<br />
”Kävellen kokeilemisen arvoisia ovat<br />
ainakin Rantaraitin, Tourujoen, Seminaarinmäen<br />
ja Viitaniemen kautta kulkevat<br />
reitit. Lisäksi pieniä ja rauhallisia katuja<br />
löytyy joka puolelta <strong>kaupunki</strong>a”, Lipponen<br />
vinkkaa.<br />
Keskustan viihtyvyyden parantamisessa<br />
autoliikenteen vähentäminen<br />
ydinkeskustassa on avainasemassa.<br />
Helpoimmalla selviää, kun autoa ei yritä<br />
parkkeerata suoraan kaupan eteen.<br />
”Uuden Matkakeskuksen ja Väinönkadun<br />
P-taloista löytyy hyvin tilaa. Yleensäkin<br />
keskusta kannattaa kiertää autolla<br />
hieman kauempaa varsinkin ruuhka-aikoina”,<br />
Lipponen sanoo.<br />
Bussit kuljettavat sujuvasti suurimmilta<br />
asuinalueilta keskustaan ja iltariennoista<br />
pääsee yölläkin kotiin busseilla.<br />
Palveluliikenne Kyytiveikko on avuksi<br />
erityisesti vanhemmille ihmisille, joilla<br />
on vaikeuksia liikkumisessa. Palveluliikenteen<br />
linjat kulkevat keskustan ja<br />
tommi anttonen<br />
8
9<br />
tärkeimpien palveluiden äärelle. Sotaveteraanit<br />
saavat pysäköidä kaupungin<br />
keskustan yleisillä pysäköintipaikoilla<br />
ilmaiseksi ja he pääsevät myös matkustamaan<br />
Kyytiveikon linjoilla maksutta.<br />
Viitat opastavat<br />
pyöräilijää<br />
Kestävän liikenteen mallikuntahankkeen<br />
aikana alkanut kevyen liikenteen laatukäytävien<br />
kehittäminen jatkuu edelleen.<br />
Parhaillaan on käynnissä kevyen liikenteen<br />
viitoituksen rakentaminen Vaajakosken<br />
ja keskustan väliselle reitille.<br />
Jatkossa viitoituksia rakennetaan myös<br />
muille tärkeimmille kevyen liikenteen<br />
väylille.<br />
Jyväskyläläiset liikkuvat innokkaasti<br />
pyörällä, joten ydinkeskustan pyöräparkit<br />
saattavat toisinaan täyttyä jo aamupäivällä.<br />
”Ydinkeskustan kävelyalueen reunalle<br />
pyörät mahtuvat poikkeuksetta hyvin<br />
telineisiin, esimerkiksi vain sadan<br />
metrin päässä Yliopistonkadulla Lyseon<br />
kohdalla ja Asema-aukiolla sijaitseviin<br />
pyöräparkkeihin. Myös Kirkkopuiston<br />
reunassa Kauppakadulla on erinomaiset<br />
telineet, joihin pyörän voi lukita rungosta<br />
kiinni”, kevyen liikenteen edistämistä<br />
Jyväskylässä koordinoiva Timo Vuoriainen<br />
vahvistaa.<br />
Kätevä tapa työ- tai koulumatkojen<br />
kulkemiseen on myös bussikyydin ja<br />
Lisätietoja<br />
• Yleistä lisätietoa <strong>Jyväskylän</strong> liikenteestä:<br />
www.jyvaskyla.fi/liikenne<br />
• Paikallisliikenne www.jyvaskylanliikenne.fi<br />
• Pysäköintitalot www.jyvas-parkki.fi<br />
• Matkakeskus www.jyvaskyla.fi/matkakeskus<br />
• Palveluliikenne www.jyvaskyla.fi/liikenne/<br />
palvelu<br />
• Karttapalvelu kartta.jkl.fi<br />
• <strong>Jyväskylän</strong> pyörätiet on merkitty Pyöräreititkarttaan,<br />
jota voi ostaa <strong>Jyväskylän</strong> kaupungin<br />
yhdyskuntatoimen neuvonnasta (Kilpisenkatu 1)<br />
ja Nikolainkulman neuvonnasta (Asemakatu 6).<br />
pyöräilyn tai kävelyn yhdistelmä.<br />
”Pyörän voi jättää Matkakeskuksen<br />
pyöräparkkiin tai paikallisliikenteen<br />
bussipysäkkien vieressä Asema-aukiolla<br />
oleviin telineisiin, ja jatkaa matkaa bussilla<br />
eteenpäin”, Vuoriainen opastaa.<br />
”Teemme paljon yhteistyötä myös poliisin,<br />
Liikenneturvan ja <strong>Jyväskylän</strong> Pyöräilyseuran<br />
kanssa, järjestämme muun<br />
muassa Pyöräilyviikon keväällä ja Autottoman<br />
päivän syksyllä. Tavoitteena on<br />
asenteisiin vaikuttamalla opettaa ihmisiä<br />
liikkumaan turvallisesti ja muut huomioon<br />
ottaen”, Vuoriainen kertoo.<br />
• Lisätietoja <strong>Jyväskylän</strong> liikennejärjestelyistä ja<br />
-suunnittelusta: <strong>Jyväskylän</strong> kaupungin yhdyskuntatoimen<br />
katu- ja puisto-osasto, Kilpisenkatu 1,<br />
puh. (014) 625 203,<br />
www.jyvaskyla.fi/yhdyskuntatoimi/kapu<br />
• Kevyen liikenteen edistäminen Jyväskylässä:<br />
rakennuttajainsinööri Timo Vuoriainen,<br />
puh (014) 625 480, 050 521 0862, sähköposti:<br />
timo.vuoriainen@jkl.fi, www.jyvaskyla.fi/liikenne/<br />
kestava<br />
www.jyvaskyla.fi/liikenne<br />
timo vuoriainen<br />
Kevyen liikenteen laatukäytävillä liikkuminen on viihtyisää<br />
ja turvallista.<br />
<strong>jyvät</strong><br />
• <strong>Jyväskylän</strong> liikenteen uusi solmukohta<br />
Matkakeskus yhdistää<br />
rautatieaseman ja kaukoliikenteen<br />
linja-autoaseman. Henkilöliikenneaseman<br />
lisäksi sen yhteydessä<br />
toimii bussirahtiasema, toimisto- ja<br />
liiketiloja sekä pysäköintitalo.<br />
• <strong>Jyväskylän</strong> keskustassa on neljä<br />
tilavaa pysäköintitaloa: P-Tori<br />
(Yliopistonkatu 15, Kauppahallin<br />
vieressä), P-Asema (Väinönkatu 8),<br />
P-Kolmikulma (Ilmarisenkatu 1) ja P-<br />
Matkakeskus (Hannikaisenkatu 22).<br />
• Jyväskylässä paikallisliikenteestä<br />
huolehtivat <strong>Jyväskylän</strong> Liikenne Oy:n<br />
linja-autot. Reitit ulottuvat joka<br />
puolelle <strong>kaupunki</strong>a. Henkilöt, joilla<br />
on vaikeuksia käyttää tavallista<br />
linja-autoa, pääsevät helpoimmin<br />
liikkumaan palveluliikenteen linjoilla.<br />
• Junia Jyväskylästä Tampereen ja Helsingin<br />
suuntaan lähtee noin kahden<br />
tunnin välein. Matka Jyväskylästä<br />
Helsinkiin kestää lyhyimmillään<br />
kolme tuntia. Idän suuntaan lähtee<br />
seitsemän junaa päivässä. Länteen<br />
ja pohjoiseen on yhteys neljä kertaa<br />
päivässä. www.vr.fi<br />
• Jyväskylästä on hyvät linja-autoyhteydet<br />
joka puolelle Suomea.<br />
Helsinki-Vantaan lentoasemalle on<br />
linja-autoyhteys 20 kertaa vuorokaudessa.<br />
Kaukoliikenteen linjaautoasema<br />
toimii Matkakeskuksessa<br />
Hannikaisenkadulla. www.matkahuolto.fi,<br />
www.expressbus.com<br />
• Finnair lentää useita vuoroja Helsinkiin<br />
päivittäin. Lentoaika Jyväskylä-<br />
Helsinki -reitillä on 35–40 minuuttia<br />
konetyypistä riippuen. <strong>Jyväskylän</strong><br />
lentoasema sijaitsee Tikkakoskella.<br />
Lentokentälle on bussiyhteys hotelli<br />
Cumuluksen edestä Vapaudenkadulta.<br />
www.finnair.fi
tommi anttonen<br />
Tähtäimessä<br />
piske<br />
nuorten hyvinvointi<br />
”Tämä koulu on oppilaita<br />
varten. Niin isot kuin pienetkin<br />
ratkaisut tehdään heidän<br />
hyvinvointiaan ajatellen”, rehtori<br />
Sami Kalaja kiteyttää Kilpisen<br />
koulun toimintakulttuurin.<br />
Oppilaiden hyvinvoinnin edistäminen,<br />
osallisuuden edistäminen ja oppilaista<br />
välittäminen tulivat vuosien saatossa<br />
tutuksi myös Sääkslahden perheelle.<br />
Perheen äiti Arja Sääkslahti, esikoinen<br />
Donna ja kaksospojat Jesse ja Lasse kävivät<br />
yläasteen Kilpisellä.<br />
Arja ja Erkki Sääkslahti kertovat koulun<br />
hyvästä yhteishengestä. Kolmen teini-ikäisen<br />
vanhempina Sääkslahdet ovat<br />
iloisia, että lasten luokkakavereiden<br />
vanhemmat tulivat tutuiksi.<br />
”Kynnys olla yhteydessä nuorten menoista<br />
muihin vanhempiin voi nousta<br />
korkeaksi, jos heitä ei ennestään tunne.<br />
Yhteiset peli-illat ja vanhempainillat<br />
loivat yhteenkuuluvuutta. Myös pätevät<br />
opettajat tuovat turvaa”, Arja Sääkslahti<br />
pohtii.<br />
”Opettajat tuntuivat olevan tyytyväisiä<br />
työhönsä. Kouluun oli kiva mennä ja<br />
opettajia oli helppo lähestyä”, Jesse ja<br />
Lasse toteavat.<br />
Harrastuksille<br />
tilaa<br />
Liikunnallinen perhe on tyytyväinen, että<br />
koulussa annettiin tilaa myös harrastuksille.<br />
Ratsuttajaksi tähtäävä hevostenhoitaja<br />
Jesse keskittyi kädentaitoja<br />
painottaviin aineisiin. Liikuntapainotteisilla<br />
luokilla opiskelleet Lasse ja Donna<br />
saivat puolestaan keskittyä täysipainoisesti<br />
omiin lajeihinsa.<br />
”Liikuntatunneilla sai tehdä omia harjoitusohjelmia,<br />
kuten punttisalitreenejä,<br />
joten pitkän koulupäivän päätteeksi ei<br />
tarvinnut lähteä erikseen salille”, taitoluistelua<br />
aktiivisesti harrastava Lasse<br />
kertoo.<br />
Liikunta on tärkeä osa Sääkslahden perheen elämää. Jesse (vas.), Donna, vanhemmat Arja ja Erkki sekä Lasse ovat iloisia, että nuorten harrastukset<br />
otettiin hyvin huomioon Kilpisen koulussa.<br />
10
11<br />
”Urheiluvammatkin otettiin hyvin huomioon<br />
ja opettajat eivät pakottaneet liikuntatunneilla<br />
tekemään mitään mikä<br />
olisi entisestään pahentanut tilannetta”,<br />
Donna muistuttaa.<br />
Suomen pätevimmät opettajat<br />
<strong>Jyväskylän</strong> perusopetuksen opettajakunta<br />
on Suomen pätevintä. <strong>Jyväskylän</strong><br />
yliopisto on maan suurimpia opettajankouluttajia<br />
ja opettajatarjonta onkin kehittämispäällikön<br />
Eino Leisimon mukaan<br />
erinomaista. Kaikkiaan perusopetuksessa<br />
työskentelee vajaat 700 opettajaa,<br />
joista vain alle prosentti ei ole muodollisesti<br />
päteviä.<br />
”Tällöinkin on yleensä kyse opettajaopintojensa<br />
loppuvaiheessa olevista<br />
opiskelijoista. Viime vuonna tehdyssä<br />
koulupalvelukyselyssä opettajat saivat<br />
huoltajilta hyvää palautetta ja arvostusta<br />
työlleen”, Leisimo toteaa.<br />
”Opettajaharjoittelut, opettajien täydennyskoulutus<br />
ja koulujen aktiivinen<br />
osallistuminen yliopiston järjestämään<br />
kokeilu- ja tutkimustoimintaan ovat<br />
keskeisimmät opettajankoulutuksen<br />
yhteistyömuodot kaupungin kanssa”,<br />
kasvatustieteiden tiedekunnan hallintopäällikkö<br />
Sakari Liimatainen kertoo.<br />
Yhteistyö myös Kilpisen koulun kanssa<br />
vahvistuu, kun koululla käynnistyy<br />
<strong>Jyväskylän</strong> yliopiston terveystieteiden<br />
laitoksen opiskelijoiden opetusharjoittelu<br />
terveystiedossa. Vuosittain yliopistos-<br />
Lisätietoja<br />
• <strong>Jyväskylän</strong> <strong>kaupunki</strong> www.jyvaskyla.fi/palvelut/<br />
opiskelu<br />
• Opetuspalvelukeskus, (014) 624 492<br />
www.jyvaskyla.fi/opetus<br />
• Perusopetus- ja lukio-opas<br />
www.jyvaskyla.fi/opetus/esitteet<br />
• <strong>Jyväskylän</strong> seudun kansalaisopisto, (014) 626<br />
595 www.jyvaskylanseutu.fi/kansalaisopisto<br />
• <strong>Jyväskylän</strong> ammattikorkeakoulu (014) 444 6611,<br />
www.jypoly.fi<br />
www.jyvaskyla.fi/palvelut/opiskelu<br />
ta valmistuu noin 700 uutta opettajaa<br />
eri oppilaitoksiin ja eri kouluasteille.<br />
Yliopistossa voi kouluttautua useimpiin<br />
opettajanammatteihin, muun muassa<br />
liikunnan aineenopettajaksi ja viittomakielisten<br />
opettajaksi voi valmistua ainoastaan<br />
<strong>Jyväskylän</strong> yliopistosta.<br />
Myös <strong>Jyväskylän</strong> ammattikorkeakoulu<br />
houkuttelee opiskelijoita tasaisesti<br />
ympäri maata ja ammatillisten oppilaitosten<br />
opetustarjonta on monipuolista.<br />
Aikuisopiskelijoille vaihtoehtoja tarjoavat<br />
muun muassa <strong>Jyväskylän</strong> seudun<br />
kansalaisopisto, Avoin yliopisto ja<br />
Ikääntyvien yliopisto, joissa voi opiskella<br />
esimerkiksi työn ohessa.<br />
jukka muukkonen<br />
Laura Käyhkö (vas.) ja Maija Nevalainen osallistuivat<br />
digikuvauksen kurssille <strong>Jyväskylän</strong> ammattikorkeakoulun<br />
IT-Dynamossa kesällä 2004.<br />
• <strong>Jyväskylän</strong> ammattiopisto (014) 444 5111,<br />
www.jao.fi<br />
• <strong>Jyväskylän</strong> yliopisto (014) 260 1211, www.jyu.fi<br />
• Ikääntyvien yliopisto, (014) 260 3738<br />
www.cec.jyu.fi/U3A<br />
• Avoin yliopisto, (014) 260 3697,<br />
www.avoin.jyu.fi<br />
• Jyvälän kansalaisopisto (014) 217 202,<br />
www.jyvala.fi<br />
<strong>jyvät</strong><br />
• Jyväskylä on vahvoja perinteitä<br />
edustava opiskelu<strong>kaupunki</strong>: tänne<br />
on perustettu maan ensimmäiset<br />
suomenkieliset oppikoulu, kansakoulun<br />
opettajaseminaari ja tyttölyseo.<br />
• Koululaisia ja opiskelijoita on<br />
yhteensä noin 40 000; perusopetuksessa<br />
ja lukioissa 9 500,<br />
ammatillisessa koulutuksessa 6 500,<br />
ammattikorkeakoulussa 7 500 ja<br />
yliopistossa yli 16 000 opiskelijaa.<br />
Lisäksi esimerkiksi avoimessa<br />
yliopistossa, työväenopistossa ja<br />
Ikääntyvien yliopistossa opiskelee<br />
yhteensä kymmeniä tuhansia ihmisiä.<br />
• Perusopetuksessa on mahdollisuus<br />
opiskella myös englanninkielisellä,<br />
ruotsinkielisellä, musiikki- tai kristillisellä<br />
luokalla.<br />
• Lukion voi suorittaa myös <strong>Jyväskylän</strong><br />
Lyseon kansainvälisessä IB-lukiossa,<br />
jossa opetus tapahtuu englanniksi,<br />
Voionmaan urheilulukiossa tai <strong>Jyväskylän</strong><br />
aikuislukiossa.<br />
• <strong>Jyväskylän</strong> yliopiston seitsemän<br />
tiedekuntaa tarjoaa lähes 80 pääainevaihtoehtoa<br />
ja yli 100 oppiainetta.<br />
Opiskelijat voivat räätälöidä mieleisensä<br />
aineyhdistelmän joustavan<br />
sivuainevalinnan avulla.<br />
• Yliopiston liikunta- ja terveystieteiden<br />
tiedekunta on ainoa Suomessa.<br />
Yliopiston erikoisuuksia ovat Agora<br />
(ihmislähtöinen IT-teknologia),<br />
Viveca (hyvinvointiteknologia) ja<br />
Nanoscience Center.<br />
• <strong>Jyväskylän</strong> ammattikorkeakoulussa<br />
voi opiskella kahdeksassa eri koulutusyksikössä.<br />
Ammattikorkeakoulu<br />
on palkittu muun muassa opetusministeriön<br />
tuloksellisuusrahalla<br />
vetovoimasta ja koulutuksen tehokkuudesta<br />
sekä työelämää palvelevasta<br />
tutkimus- ja kehitystyöstä.
ITSE TEHTYÄ<br />
Lapsille ja nuorille suunnattua toimintaa esittelevien Laturin harraste- ja kesäkalentereiden<br />
valikoimista löytyy muun muassa fantasianaamion askartelukurssi.<br />
Hanna Remonen (vas.) saa opastusta naamion maalaukseen Sanna Mikkolalta.<br />
Itse järjestetyt tapahtumat ovat<br />
nuorten oma käytännön korkeakoulu.<br />
Tanssiesityksiä, manga- ja animetyöpajoja,<br />
karaokekisa, seikkailurata ja<br />
turnauksia, mahdollisuus tutustua pariinkymmeneen<br />
eri urheilulajiin. Improvisaatioteatteria,<br />
bändejä, sketsikilpailu,<br />
riimejä räpäten, capoeiraa ja päivän<br />
päätteeksi Toukobileet. Ai niin, ja sitten<br />
vielä oman elokuvakohtauksen kuvaaminen<br />
yhdessä kavereiden kanssa. Vuosittain<br />
toukokuun lopulla järjestettävässä<br />
ToukoFestissä tulee kiire, jos aikoo kokeilla<br />
kaikkea tapahtuman tarjonnasta.<br />
Kymmenen vuoden ikään ehtineen ToukoFestin<br />
järjestelyiden takana on noin 40<br />
nuoren joukko.<br />
”Porukka on jaettu tiimeihin, jotka<br />
vastaavat eri osa-alueista. Lisäksi järjes-<br />
uore<br />
iloa<br />
telyissä tarvitaan muitakin vapaaehtoisia.<br />
Itse tulin mukaan ensin juontamaan<br />
tanssikilpailuja, ja sen jälkeen sitten tekemään<br />
kaikkea muutakin”, Kim Noronen<br />
kertoo.<br />
”Jos on kiinnostunut tapahtumien järjestämisestä<br />
tai markkinoinnista, tämä<br />
on paras tapa oppia. Samalla oppii kantamaan<br />
vastuuta ja saa uusia kavereita.<br />
Mukana on nuoria joka puolelta Jyväskylästä”,<br />
Riku Manninen sanoo.<br />
School’s Out vie kohti kesää<br />
Kesäloman alkua voi juhlistaa päihteettömästi<br />
eri puolilla Jyväskylää järjestettävissä<br />
School’s Out -tapahtumissa.<br />
Myös School’s Outin suunnittelussa ja<br />
järjestelyissä ovat mukana nuoret itse.<br />
Ainolanrannassa pidettävää päätapahtumaa<br />
järjestäneet Milli Turpeinen ja Nina<br />
Parsola kertovat, että ohjelmassa on<br />
muun muassa bändejä sekä street-tans-<br />
tommi anttonen<br />
sikursseja ja -esityksiä. Entä mikä tapahtuman<br />
järjestämisessä kiehtoo?<br />
”On kiva päästä vaikuttamaan itse tapahtumaan,<br />
sen ohjelmaan ja suunnitteluun.<br />
Samalla saa myös uusia kavereita”,<br />
Milli Turpeinen sanoo.<br />
Kun tapahtuman järjestää itse, siitä<br />
pääsee tekemään sellaisen, johon itsekin<br />
haluaisi mieluiten mennä.<br />
”Hyvässä tapahtumassa on paljon<br />
ihmisiä, paljon bändejä ja useita eri<br />
musiikkilajeja. Sitä mukavampaa, mitä<br />
enemmän ihmisiä on mukana”, Nina Parsola<br />
tiivistää.<br />
Innostus on tärkein<br />
Painovirhe puolestaan on nuorten itse<br />
toimittama nettilehti, joka löytyy nuorisotiedotuspiste<br />
Laturin sivujen alta. Kerran<br />
kuukaudessa ilmestyvään lehteen<br />
voivat kirjoittaa kaikki halukkaat.<br />
”Kirjoitusvirheet eivät maailmaa kaa-<br />
12
13<br />
da, innostus on paljon tärkeämpää. Järjestämme<br />
myös toimittajakurssin noin<br />
kerran vuodessa. Jutut voi lähettää<br />
sähköpostilla, tai tulla mukaan kerran<br />
kuukaudessa pidettäviin kokoontumisiin<br />
miettimään juttuaiheita”, Essi Tapanainen<br />
sanoo.<br />
”Lehdessä on paljon elokuva- ja kirja-arvosteluja<br />
sekä mielipidekirjoituksia<br />
ja tietokoneisiin liittyviä juttuja, mutta<br />
haastatteluja kaivattaisiin lisää”, Tytti<br />
Matsinen vihjaa.<br />
Tapahtumien järjestelyihin pääsee<br />
mukaan ottamalla yhteyttä järjestäjiin,<br />
nuorisotalojen ohjaajiin tai kaupungin<br />
nuorisoasiainkeskukseen.<br />
”Tavoitteena on, että nuoret voivat<br />
itse tehdä asioita ja päätöksiä sekä<br />
ottaa vastuuta. Aikuisten rooli on olla<br />
nuorten tukena”, nuoriso-ohjaaja Kati<br />
Suhonen sanoo.<br />
Bänditreenejä<br />
tai sarjakuvaa<br />
Jyväskyläläiset järjestöt, seurat, kaupungin<br />
nuorisoasiainkeskus sekä useat<br />
muut toimijat tarjoavat tekemistä ja<br />
toimintaa lapsille ja nuorille. Harrastustarjontaa<br />
on sarjakuvakerhosta teatterin<br />
tekemiseen ja trampoliinikoulusta tähtien<br />
tutkailuun.<br />
Nuorille muusikoille ja bändeille Jyväskylästä<br />
löytyy harjoittelutiloja muun<br />
muassa nuorisoasiankeskukselta ja<br />
Tanssisali Lutakosta. Pelkkään treenailuun<br />
harrastustaan ei tarvitse jättää.<br />
Lisätietoja<br />
• <strong>Jyväskylän</strong> kaupungin nuorisoasiainkeskus<br />
(014) 624 836, 623 812<br />
www.jyvaskyla.fi/nuoriso/asiainkeskus<br />
• Nuorisotiedotuspiste Laturi: Sepänkeskus,<br />
Kyllikinkatu 1, (014) 624 952,<br />
www.jyvaskyla.fi/nuoriso, laturi@jkl.fi<br />
• Nuorten Ääni (014) 624 302<br />
• Nuoriso- ja asukastiloja: Sepänkeskus (Kyllikinkatu<br />
1), Pelisilmä (Säynätsalo, Urheilukentäntie),<br />
Käenpesä (Keltinmäki, Keltinmäentie 15), Area 52<br />
(Lohikoski, Tyyppäläntie 16), Messi (Kuokkala, Siltakatu<br />
18), Perttula (Huhtasuo, Nevakatu 1), Hoo<br />
Jyväskylässä järjestetään erilaisia tapahtumia<br />
ja keikkoja, joissa taitojaan pääsevät<br />
esittämään elävän yleisön eteen<br />
niin aloittelevat bändit kuin pidempäänkin<br />
soittaneet nuoret muusikot.<br />
Missä voisin skeitata luvallisesti? Mitä<br />
harrastaisin talvella, mitä tekisin lomalla?<br />
Vastauksia näihin kysymyksiin löydät<br />
Laturin harraste- ja kesäkalentereista.<br />
Kalentereita voi selailla internetissä Laturin<br />
sivuilla www.jyvaskyla.fi/nuoriso.<br />
Painetun kalenterin voi noutaa nuorisotiloilta,<br />
nuorisotiedotuspisteestä ja<br />
kirjastoista.<br />
”ToukoFestissä on yhteensä yli 50 toimintapistettä”,<br />
Riku Manninen ja Kim Noronen kertovat.<br />
Cee (Halssila, Ilveskuja 31), Nuorisotalo Cafe Center,<br />
<strong>Jyväskylän</strong> katulähetys ry (Gummeruksenkatu<br />
13), Kulttuuriklubi Siperia, Kulttuuriyhdistys Väristys<br />
(Kyllikinkatu 1)<br />
• Retkivälinevuokraamo 050 5924 614,<br />
varaukset arkisin klo 12–15<br />
• Nuorten erityispalvelut, Tapionkatu 8,<br />
(014) 625 933, 050 3615 933<br />
• Nuorten päihde- ja huumetyö (014) 625 955<br />
• Synkkis, nuorten kriisipäivystys perjantaisin<br />
klo 18–01, (014) 625 933, 050 3615 933<br />
www.jyvaskyla.fi/nuoriso<br />
tommi anttonen<br />
<strong>jyvät</strong><br />
• Saa surffata! Nettikoneita käyttöön<br />
maksutta tunniksi kerrallaan. Tietoa,<br />
opastusta ja neuvontaa nuorisotiedotuspiste<br />
Laturista.<br />
• Keneltä vois kysyä, jos omat<br />
vastaukset eivät riitä! Mistä löytyy<br />
treenikämppä bändille? Voiko<br />
ensimmäisestä yhdynnästä tulla raskaaksi?<br />
Vastauksia Laturin kysymyspalstalta<br />
www.jyvaskyla.fi/nuoriso<br />
• Miksi mitään ei tapahdu? Skeittipaikka<br />
kotikulmille? Nuorisotila sulkemisuhan<br />
alla? Tee aloite! Nuorten<br />
aloitekanava www.jyvaskyla.fi/<br />
nuoriso/aloite.<br />
• Asuuko sinussa pieni toimittaja?<br />
Kirjoita juttuja, ajatuksia, kritiikkiä,<br />
näppäile kuvia...nuorten omaan<br />
julkaisuun nettilehti Painovirheeseen<br />
www.jyvaskyla.fi/nuoriso/painovirhe.<br />
• Nuorisotiloilla voi tavata kavereita,<br />
pelata pelejä, harrastaa kädentaitoja,<br />
tehdä läksyjä, käyttää internetiä<br />
tai oleskella. Nuorisotilojen ovet<br />
ovat avoinna kaikille nuorille.<br />
• Nuorten erityispalveluista apua<br />
vaikeissa elämäntilanteissa ja tukea<br />
kasvatustyöhön: erityisnuorisotyö,<br />
poliisilaitoksen sosiaalityö, nuorten<br />
päihde- ja huumetyö, riita- ja rikosasioiden<br />
sovittelu, oikeusedustus,<br />
tukiasuminen, tukihenkilötoiminta,<br />
Synkkis-päivystys.<br />
• Synkkiksen päivystäjät auttavat<br />
liiaksi päihtyneitä tai muun avun<br />
tarpeessa olevia.<br />
• Voit käyttää luovuuttasi, ideoida<br />
oman tapahtuman tai näyttelyn,<br />
osallistua taidekursseille ja -projekteihin<br />
tai nuorisoteatteritoimintaan<br />
kulttuuriklubi Siperiassa, nuorten<br />
monitaiteellisen toiminnan tilassa.<br />
• Lasten- ja nuortenkulttuurikeskus<br />
Kulttuuriaitta järjestää monitaiteisia<br />
työpajoja, kerhoja, kursseja,<br />
koulutusta ja tapahtumia lapsille ja<br />
nuorille. www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/<br />
aitta.<br />
• <strong>Jyväskylän</strong> elävän musiikin yhdistys<br />
Jelmu ry tarjoaa elävää musiikkia<br />
Tanssisali Lutakossa. www.jelmu.net.
Teatterissa<br />
elämä jäsentyy<br />
kulttuu<br />
<strong>Jyväskylän</strong> kaupunginteatterin johtaja<br />
Aila Lavaste pitää teatterin tärkeimpänä<br />
tavoitteena sitä, että ihmiset oppivat jäsentämään<br />
elämäänsä paremmin.<br />
”Teatterin vahvuus tulee esiin varsinkin<br />
puhenäytelmissä. Ne auttavat<br />
ihmisiä jäsentämään omaa elämäänsä,<br />
maailmaa ja itseään eli toteuttavat taiteen<br />
perimmäistä tehtävää.”<br />
Oivallusten rinnalle tarvitaan elämyksiä.<br />
Nauru parantaa, kyyneleet puhdistavat,<br />
ihastuksen tunteet nostattavat<br />
arjen yläpuolelle. Näitä tarpeita täyttävät<br />
komediat ja farssit ja kaupunginteatterin<br />
näyttävät, tanssija-näyttelijä Mikko<br />
Rasilan ohjaamat tanssilliset musiikkiteatteriesitykset.<br />
Kaupunginteatterissa panostetaan<br />
myös uusiin kotimaisiin näytelmiin, joiden<br />
kantaesityksiä nähdään jokaisella<br />
tuotantokaudella.<br />
Teatteristaan <strong>kaupunki</strong> tunnetaan<br />
Jyväskylää ei tunneta suotta teatteri<strong>kaupunki</strong>na.<br />
Suuret yleisömagneetit, kuten<br />
syksyllä 2002 ohjelmistoon tullut Kaisa<br />
Korhosen ohjaama ”Täällä Pohjantähden<br />
alla” -näytelmä, vetivät katsomot<br />
täyteen jopa puolentoista vuoden ajan.<br />
18 000 ihmistä näki Pohjantähden.<br />
”Suuri osa teatterimme yleisöstä tulee<br />
maakunnasta ja sen ulkopuolelta.<br />
Teatterilla on merkitystä kaupungin matkailullekin.<br />
Vuonna 2004 31 prosenttia<br />
Jyväskylä on<br />
aktiivisten<br />
ihmisten<br />
<strong>kaupunki</strong>.<br />
Liisa Ihmemaassa oli Tanssiteatteri Krampin ja <strong>Jyväskylän</strong> kaupunginteatterin yhteinen produktio, joka esitettiin keväällä 2005.<br />
pääsylipun ostaneista oli ulkopaikkakuntalaisia”,<br />
Lavaste kertoo.<br />
Kaupunginteatterilla on 65 vakituista<br />
työntekijää, joista 21 on näyttelijöitä.<br />
Syksyllä 2005 ensi-iltaan tulivat Annukka<br />
Kiurun kirjoittama Pikkusinisiipi,<br />
Neil Simonin farssi Juoruja ja Alvar<br />
Aallosta kertova, Pirjo-Riitta Tähden<br />
Maestro.<br />
Aila Lavaste haluaa teatterinsa hengittävän<br />
samaa ilmaa kuin ympäröivä<br />
<strong>kaupunki</strong>kin.<br />
”On sääli, jos yksikin ihminen kokee,<br />
ettei teatteri kuulu minulle. Tai että teatteri<br />
olisi jotain niin juhlavaa, ettei sinne<br />
voi tulla kuin hienosti pukeutuneena”,<br />
Lavaste sanoo.<br />
matti salmi<br />
14
15<br />
Yläkaupungin<br />
Yössä on ohjelmaa<br />
lapsille<br />
ja aikuisille.<br />
Kuukausittaisissa Teatteritiistai-tapahtumissa<br />
keskustellaan näytelmistä ja katsotaan<br />
pieniä esityksiä. Osa tavallisista<br />
harjoituksista on katsojille avoimia.<br />
”Syksyllä 2005 aloittaa osana kaupunginteatteria<br />
toimintansa lasten- ja<br />
nuortenteatteriin erikoistunut Teatteri-<br />
Lumous, joka jatkaa teatterikasvatusta<br />
koulujen kanssa”, Lavaste kertoo.<br />
TeatteriLumous aloittaa näytelmällä<br />
Pikkusinisiipi. Tätä Helene Schjerfbeckin<br />
lapsuudesta ja kasvukivuista kertovaa<br />
näytelmää käsitellään Cygnaeuksen ja<br />
Pohjanlammen koulujen kanssa. Ohjelmassa<br />
on draama- ja kuvataidetyöpajoja<br />
eri oppiaineita yhdistellen.<br />
Ylä<strong>kaupunki</strong> on uniikki elämys<br />
On toukokuu, Yläkaupungin Yö ja kello<br />
minuutin yli puolenyön. Moirislammella<br />
tunnelma tiivistyy, koska nyt alkaa Tasavallan<br />
Alueteatterin tämänkertainen<br />
teatteriesitys. Uniikit esitykset keräävät<br />
vuosittain massamäärin yleisöä.<br />
Lisätietoja<br />
• <strong>Jyväskylän</strong> <strong>kaupunki</strong>, kulttuuripalvelukeskus<br />
www.jyvaskyla.fi/<br />
kulttuuritoimenkeskus, Nikolainkulma,<br />
Asemakatu 6, (014) 624 798<br />
• Kulttuuripalvelut<br />
www.jyvaskyla.fi/kulttuuri<br />
• Kulttuurihakemisto<br />
www.jyvaskyla.fi/hakemisto/kulttuuri<br />
• Kirjastot www.jyvaskyla.fi/kirjasto<br />
<strong>Jyväskylän</strong> kaupunginkirjasto – Keski-<br />
Suomen maakuntakirjasto, Vapauden-<br />
tommi anttonen<br />
”Toinen suosittu vetonaula Yläkaupungin<br />
yössä on Jelmun musiikkiteltta<br />
yliopiston urheilukentällä. Tärkeitä ovat<br />
myös Mäki-Matin lastentapahtumat iltapäivällä”,<br />
kertoo Yläkaupungin Yö ry:n<br />
toiminnanjohtaja Markus Latvala.<br />
Lisäksi yläkaupungin kadut ja aukiot<br />
täyttävälle vellovalle väkimäärälle on<br />
tarjolla runsaasti musiikkiryhmiä, tanssiesityksiä,<br />
teatteriesityksiä, näyttelyitä,<br />
lausuntaa, liikuntaa, performansseja,<br />
pelejä, puheohjelmaa ja konsertteja.<br />
Aloittelevat ja ammattimaisesti taidetta<br />
tekevät esiintyvät yliopiston, museoiden,<br />
kirjaston ja yläkaupungin ravintoloiden<br />
tiloissa sekä kaduilla ja puistoissa. Kaikki<br />
tilaisuudet ovat yleisölle maksuttomia.<br />
”Vuoden 2005 tapahtumassa oli yhteensä<br />
kaksisataa esitystä ja viisikymmentä<br />
näyttelyä oli avoinna. Tapahtumapaikkoja<br />
oli yli neljäkymmentä. Tarjolla on eräänlainen<br />
poikkileikkaus kaikesta siitä, mitä<br />
kulttuurin piirissä kaupungissa tapahtuu”,<br />
Latvala kertoo.<br />
katu 39–41, tietopalvelu, (014) 624<br />
440, www.jyvaskylanseutu.fi/<br />
aaltokirjastot<br />
• <strong>Jyväskylän</strong> kaupunginteatteri<br />
www.jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri<br />
Vapaudenkatu 36 Lippumyymälä,<br />
(014) 624 200<br />
• Jyväskylä Sinfonia<br />
www.jyvaskylasinfonia.fi<br />
• Museot www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/<br />
museot<br />
www.jyvaskyla.fi/kulttuuri<br />
<strong>jyvät</strong><br />
• Jyväskylä on kuorojen, orkestereiden ja bändien<br />
<strong>kaupunki</strong>. <strong>Jyväskylän</strong> yliopiston musiikin laitoksen,<br />
<strong>Jyväskylän</strong> ammattikorkeakoulun musiikin<br />
koulutusohjelman ja <strong>Jyväskylän</strong> ammattiopiston<br />
konservatorion muodostama Suomalainen musiikkikampus<br />
kokoaa lahjakkaan joukon muusikkoja<br />
ja tarjoaa opiskelumahdollisuuksia.<br />
• <strong>Jyväskylän</strong> kaupunginkirjasto – Keski-Suomen<br />
maakuntakirjasto tarjoaa asiakkaiden käyttöön<br />
laajan aineistotietokannan ja siihen liittyvät sähköiset<br />
palvelut, monipuolisen aineistokokoelman<br />
ja mahdollisuuden käyttää internet-tietokoneita<br />
kirjastoissa. Lisäksi kirjasto järjestää tiedonhakukursseja,<br />
lastentapahtumia ja luentotilaisuuksia.<br />
• Taiteiden kortteli Kirkkopuiston ympärillä kokoaa<br />
kuvataiteiden ja kaupunginteatterin tarjontaa.<br />
• Grafiikka- ja valokuvakeskus on kansainvälisesti<br />
tunnettu taiteilijoiden työtila, jossa myös harrastajat<br />
pääsevät opettelemaan grafiikan tekemistä<br />
ja valokuvausta.<br />
• Taiteen perusopetusta Jyväskylä tarjoaa arkkitehtuurissa,<br />
kuvataiteessa, käsityössä, musiikissa,<br />
sanataiteessa ja tanssitaiteessa.<br />
• Kaupungin kuvataidekoulu täyttää vuonna 2006<br />
kaksikymmentä vuotta. Koulussa on yli 350<br />
oppilasta, jotka opiskelevat joko kuvataide- tai<br />
arkkitehtuurilinjalla. Oppilaat ovat 4–12-vuotiaita.<br />
• Käsityökoulussa on tekemistä lapsille ja aikuisille.<br />
www.jyvaskyla.fi/hakemisto/kulttuuri<br />
Museot<br />
• Alvar Aalto -museo • <strong>Jyväskylän</strong> taidemuseo • Kansallispukukeskus<br />
• Keski-Suomen museo • Suomen<br />
käsityön museo • Keski-Suomen Luontomuseo • Muinaistaidekeskus<br />
Kivikäs • Yliopiston museo<br />
Teatteri<br />
• <strong>Jyväskylän</strong> kaupunginteatteri<br />
Harrastajateattereita<br />
Huoneteatteri • <strong>Jyväskylän</strong> Kansannäyttämö • Teatteri<br />
Pahnanpohjimmaiset • Teatteriyhdistys Kulissi<br />
• <strong>Jyväskylän</strong> ylioppilasteatteri • <strong>Jyväskylän</strong> työväenteatteri<br />
• Ad Astra<br />
Musiikki<br />
• Jyväskylä Sinfonia • <strong>Jyväskylän</strong> Ooppera – Keski-<br />
Suomen Alueooppera • Suomalainen musiikkikampus<br />
(yliopisto, ammattikorkeakoulu, Suomalainen konservatorio)<br />
• Lastenmusiikkiorkesteri Loiskis<br />
Elokuvat<br />
• Arktisen Upeeta – pohjoismaisen elokuvan festivaali<br />
• Baari Vakiopaineen elokuvatapahtumat • Iiris-elokuvafestivaali<br />
• Finnkino • Kampus Kino • Suomen<br />
Elokuva-arkisto • lastenelokuvia näyttävä Minikino.
Sanni Maaranen<br />
ja muut JyPK:n<br />
juniorit harjoittelevatVehkalammen<br />
lämmitetyllä<br />
tekonurmella<br />
aikaisesta<br />
keväästä pitkälle<br />
syksyyn.<br />
<strong>Jyväskylän</strong> liikuntatarjonnasta<br />
löytyy jokaiselle jotakin: vaikkapa<br />
retkiluistelua, futista,<br />
vauvauintia tai seniorikuntosali.<br />
Urheiluseura Kensu ry:n järjestämät<br />
kaiken kansan kuntoilutapahtumat liikuttavat<br />
jyväskyläläisiä läpi vuoden. Tapahtumien<br />
keulakuvana on Jyväskieppi,<br />
kuuden osakilpailun kuntokierros. Lajeina<br />
ovat luistelu, juoksu, hiihto, soutu,<br />
pyöräily ja suunnistus. Lisäksi Jyväskiepin<br />
ohella järjestettävään Kuntokieppiin<br />
kuuluu retkiluistelua, rullaluistelua ja<br />
potkulautailua.<br />
”Mukaan on valittu kaikille sopivia<br />
lajeja. Monet harrastavat ja ovat mukana<br />
koko perheen voimin. Kaupungin<br />
liikuntapalvelukeskus järjestää puitteet,<br />
seuroista puolestaan löytyy eri lajien<br />
ikun<br />
Jyväskylä<br />
liikkuu aktiivisesti<br />
Liikettä jäällä, nurmella ja vedessä<br />
asiantuntijoita ideoiden toteutukseen”,<br />
Kensun puheenjohtaja Keijo Ilmavirta<br />
kuvaa.<br />
Lisäksi Kensun tarjontaan kuuluvat<br />
esimerkiksi lasten rullaluistelukerho kesällä<br />
ja luistelukoulu talvella sekä Jyväsjärvisoutu<br />
kirkkoveneillä kesäkuussa.<br />
Seuran nettisivuilta www.kensu.fi löytyy<br />
muun muassa vinkkejä hyvistä ja turvallisista<br />
rullaluistelureiteistä sekä muusta<br />
toiminnasta.<br />
Talvisin Jyväsjärven jäälle avattava 2,5<br />
kilometriä pitkä retkiluistelurata on <strong>kaupunki</strong>laisten<br />
erityisessä suosiossa. Radalla<br />
voi kiitää retkiluistimilla ja luistella<br />
vähän varovaisemmin myös hokkareilla<br />
ja kaunoluistimilla.<br />
Kortteliliigassa<br />
pelaavat kaikki<br />
<strong>Jyväskylän</strong> Pallokerhon tytöille järjestämässä<br />
junioreiden kortteliliigassa on<br />
helppo päästä mukaan jalkapallon pariin<br />
– ja tutustua samalla muihin oman<br />
asuinalueen pelaajiin.<br />
”Joukkueet harjoittelevat eri puolilla<br />
<strong>kaupunki</strong>a lähikentillä. Mukaan voi<br />
tulla, vaikka ei olisi aikaisemmin jalkapalloa<br />
harrastanutkaan. Meiltä seuran<br />
toimistolta voi kysyä, missä lähin<br />
joukkue harjoittelee, tai ehdottaa oman<br />
korttelisarjajoukkueen perustamista”,<br />
JyPK:n seurajohtaja Aki Järvinen sanoo.<br />
JyPK on mukana Suomen Palloliiton<br />
Kaikki pelaa -ohjelmassa.<br />
”Se tarkoittaa, että jokainen pelaaja<br />
saa pelata ainakin puolet peliajasta,<br />
tai jos pelaajia on enemmän, niin kaikki<br />
saavat pelata yhtä paljon”, Järvinen<br />
selvittää.<br />
Lisäksi JyPK:lla on tyttöfutareille<br />
kahdeksan piirisarjoissa pelaavaa juniorijoukkuetta,<br />
SM-sarjassa pelaava Btyttöjen<br />
joukkue sekä 1. divisioonassa<br />
tommi anttonen<br />
16
17<br />
pelaava naisten edustusjoukkue. Lisäksi<br />
seuralla on harrastejoukkueita B-tytöille,<br />
naisille ja ikämiehille.<br />
”Kortesuolla sijaitsevan uuden Vehkalammen<br />
tekonurmikentän ansiosta<br />
piirisarjajoukkueet pääsevät pelaamaan<br />
hyvällä alustalla aikaisesta keväästä pitkälle<br />
syksyyn. Talvisin harjoittelemme<br />
liikuntasaleissa ja Hipposhallissa sekä<br />
pelaamme sisäjalkapalloa, futsalia, joka<br />
on hyvä harjoitusmuoto talvella”, Järvinen<br />
kertoo.<br />
Liikuntaa jokaiselle<br />
vauvasta vaariin<br />
Kaupungista löytyy liikuntamahdollisuuksia<br />
joka makuun. Alvar Aallon<br />
suunnittelemassa vesiliikuntakeskus<br />
AaltoAlvarissa on kunto- ja kilpauinnin<br />
lisäksi tarjolla kylpyläpalveluita, ohjattuja<br />
liikuntaryhmiä, kaksi kuntosalia, vauvauintia<br />
ja vesileikkikouluja sekä lasten<br />
ja aikuisten uimakouluja.<br />
AaltoAlvarin seniorikuntosali on suunniteltu<br />
erityisesti ikääntyvien ihmisten<br />
tarpeisiin. Siellä pidetään viikoittain 12<br />
ohjattua kuntosaliryhmää. Vanhimmat<br />
kuntosalin käyttäjät ovat yli 80-vuotiaita.<br />
Kun käy säännöllisesti tutustumassa<br />
kaupungin tarjoamiin liikuntamahdollisuuksiin,<br />
mielikin säilyy pirteämpänä. Jyväskylässä<br />
on yksitoista liikuntapuistoa,<br />
jotka sijaitsevat eri puolilla <strong>kaupunki</strong>a.<br />
Useissa liikuntapuistoissa on talvisin<br />
hiihtolatujen lisäksi yleisluistelualueet<br />
sekä jääkiekkorata mailapelejä varten.<br />
Lisätietoja<br />
• <strong>Jyväskylän</strong> <strong>kaupunki</strong>, liikuntainfo:<br />
puh. (014) 624 848, liikunta.info@jkl.fi<br />
• Liikuntapalvelut ja aukioloajat:<br />
www.jyvaskyla.fi/liikunta<br />
• Latuinfo: www.jyvaskylanseutu.fi/<br />
kannat/latuinfo<br />
Laajavuoren metsämaastossa risteilee<br />
valaistuja kuntoratoja ja polkuja, jotka<br />
on kuin luotu kävelyä, sauvakävelyä tai<br />
maastopyöräilyä varten. Talvella Laajavuoren<br />
rinteissä pääsee laskettelemaan<br />
ja lumilautailemaan. Laajavuoren latuverkosto<br />
on yhteensä 60 kilometriä,<br />
josta valaistuja latuja on 15 kilometriä.<br />
Neljän kilometrin päässä keskustasta sijaitsevaan<br />
ulkoilu- ja hiihtokeskukseen<br />
pääsee helposti myös paikallisliikenteen<br />
busseilla.<br />
kalevi korhonen<br />
Vain neljän kilometrin päässä keskustasta<br />
sijaitsevaan Laajavuoren ulkoilu-<br />
ja hiihtokeskukseen pääsee helposti<br />
myös paikallisliikenteen busseilla.<br />
• Vesiliikuntakeskus AaltoAlvari:<br />
www.jyvaskyla.fi/aaltoalvari<br />
• Lisätietoja <strong>Jyväskylän</strong> rantaraitista:<br />
www.jyvaskyla.fi/yhdyskuntatoimi/<br />
kapu/rantaraitti<br />
• Laajavuoren ulkoilukeskus:<br />
www.laajavuori.com<br />
www.jyvaskyla.fi/liikunta<br />
<strong>jyvät</strong><br />
• Jyväskylässä on noin 150 liikuntaseuraa.<br />
Niiden lajivalikoima kattaa 70 liikuntalajia.<br />
Lapsista 57 % ja aikuisista 17 % kuuluu<br />
liikuntaseuroihin. Erityis- ja kuntoliikunnan<br />
ryhmiä on viikoittain yli 200. Liikuntapaikkoja<br />
Jyväskylässä on 240. Hoidettuja kuntoratoja<br />
ja latuja on yhteensä yli 220 km,<br />
joista noin 45 km on valaistuja.<br />
• Yksi hienoimmista ulkoilureiteistä on<br />
Jyväsjärven ympäri kiertävä Rantaraitti.<br />
Kokeilemisen arvoinen on myös Sarvivuoren<br />
pidempi lenkki. Keljonkankaan liikuntapuistosta<br />
alkavan viiden kilometrin mittaisen<br />
lenkin varrelta avautuvat hienot näkymät<br />
Päijänteelle.<br />
• Kotalammelta Ladun majalle johtavan<br />
valaistun ulkoilureitin suosio kasvaa koko<br />
ajan, eikä suotta. Neljän kilometrin pituisella<br />
reitillä voi ulkoilla kävellen, maastopyörällä<br />
tai talvella hiihtäen. Talvella <strong>Jyväskylän</strong> Latu<br />
pitää majaa auki viikonloppuisin. Viihtyisässä<br />
hiihtomajassa on takkatulen ohella<br />
tarjolla mehua ja makkaraa. Majalla järjestetään<br />
myös lasten hiihtokouluja.<br />
• Jääladuista suosituimmat johtavat Tikan<br />
rannasta Pohjanlahtea pitkin Päijänteelle ja<br />
Kinkomaan kautta aina Säynätsalon latuverkostoille<br />
asti. Jäällä voi turvallisesti hiihtää<br />
myös kaupungin keskustassa Jyväsjärvellä.<br />
• Erityisryhmille kuten vammaisille, pitkäaikaissairaille<br />
ja iäkkäille on tarjolla kymmenittäin<br />
omia erityisliikuntaryhmiä.<br />
www.jyvaskyla.fi/liikunta/palvelut/<br />
erityisliikuntakalenteri<br />
• Vuonna 2001 perustettu Keski-Suomen<br />
Urheiluharjoittelusäätiö ylläpitää Keski-<br />
Suomen urheiluakatemiaa. Sen tavoitteena<br />
on parantaa Keski-Suomessa asuvien<br />
urheilijoiden päivittäisvalmennuksen laatua<br />
sekä kehittää mahdollisuuksia urheilu-uran<br />
ja opiskelun yhdistämiseen. Urheiluakatemia<br />
toimii yhteistyössä oppilaitosten, lajiliittojen<br />
sekä kuntien ja <strong>kaupunki</strong>en kanssa.<br />
• Liikunta- ja terveystieteiden koulutusta<br />
annetaan <strong>Jyväskylän</strong> yliopistossa Suomen<br />
ainoassa liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnassa.<br />
Opetus- ja tutkimushenkilökuntaa<br />
tiedekunnassa on noin 70 henkilöä ja<br />
opiskelijoita 1 000.
Luonto alkaa<br />
kotiovelta<br />
Luontopoluilla ja lähiretkillä viihtyy koko perhe<br />
ont<br />
<strong>Jyväskylän</strong> luontopolut vievät<br />
keskustaluonnon äärelle tai<br />
Säynätsalon saaristolaiskaupunginosan<br />
rauhallisiin maisemiin.<br />
Retken <strong>kaupunki</strong>luontoon voi aloittaa<br />
vaikka <strong>Jyväskylän</strong> seudun kansalaisopiston<br />
luontokursseilta. Kaikille avoimilla<br />
kursseilla on perehdytty muun muassa<br />
villivihannesten ja luonnonkasvien sekä<br />
sienten tunnistamiseen, keräämiseen ja<br />
käyttöön. Keväällä on oma kurssinsa<br />
myös aloittaville lintuharrastajille. Kun<br />
perusteet lintujen tunnistamisesta ja<br />
äänistä tulevat ensin tutuiksi, kurssin<br />
päätteeksi lähdetään linturetkelle.<br />
Luontokuvauksen kurssilla perehdytään<br />
luontokuvien erikoispiirteisiin ja<br />
tehdään yhteisiä kuvausretkiä. Vesillä<br />
liikkuminen ja navigointi puolestaan tulevat<br />
tutuiksi saaristolaivurikurssilla.<br />
Luonnonkasvit tulevat tutuiksi kansalaisopiston kursseilla.<br />
Luonto on läsnä kaupungissakin. Jyväsjärveä<br />
kiertävän Rantaraitin varrelle<br />
mahtuu luonnonmukaisia viheralueita,<br />
urbaania <strong>kaupunki</strong>ympäristöä sekä historiallisesti<br />
arvokkaita rakennuksia ja<br />
pihapiirejä.<br />
Kuokkalan puolelle puisiin lyhtypylväisiin<br />
asennetuissa valolaatikoissa on<br />
kertomuksia raitin paikallishistoriasta ja<br />
nykypäivästä. Tarinat kertovat tansseista<br />
Ainolassa, tulitikkutehtaan tytöistä ja<br />
18
tommi anttonen<br />
19<br />
pojista sekä <strong>Jyväskylän</strong> nimikkonilviäisestä.<br />
Hannele Huovin runot vievät kulkijan<br />
hetkeksi satujen maailmaan.<br />
Kirkkopuisto, Cygnaeuksenpuisto ja<br />
Lounaispuisto ovat vehreitä levähdyspaikkoja<br />
keskellä <strong>kaupunki</strong>a. Säynätsalossa,<br />
Lehtisaaressa ja Muuratsalossa<br />
tarjolla on puolestaan saaristolaismaisemia.<br />
Muuratsalossa sijaitsevan Paljaspään<br />
luontopolun kallioiselta huipulta<br />
silmien eteen avautuu Päijänne kauneimmillaan.<br />
Jykevät männyt hallitsevat karua<br />
maisemaa. Järvenselkä hohtaa sinisenä<br />
ja vihreät saaret pirstovat rantaviivaa.<br />
Retkelle lähimaastoon<br />
Metsän siimekseen luontopoluille voi<br />
lähteä koko perheen voimin vaikka arki-iltana.<br />
Opastaulujen avulla lähiympäristön<br />
luonto, kasvillisuus, eläimet ja<br />
historia tulevat tutuiksi myös lapsille. Ja<br />
mikä parasta: lähiretkeily ei vaadi matkustamista,<br />
varustehankintoja, pääsymaksuja<br />
tai aikaisempaa kokemusta.<br />
Eväsretkelle kannattaa suunnata Laa-<br />
Paljaspään<br />
huipulle on<br />
vain muutaman<br />
minuutin kävelymatkalähimmältä<br />
tieltä.<br />
www.jyvaskyla.fi/liikunta/virkistys<br />
javuoren takamaastoon. Polkujen varsilla<br />
on kolme laavupaikkaa, joissa voi<br />
istahtaa alas ja kaivaa eväät ja termospullon<br />
repusta. Muita mukavia retkikohteita<br />
ovat muun muassa Kortepohjan<br />
Haukanniemi, Tourujoen rehevä lehtoluonto<br />
ja Sallaajärven luonnonsuojelualue<br />
Taka-Keljossa. Kalaonnea pääsee<br />
kokeilemaan Tuomiojärvellä, Köhniöjärvellä<br />
ja Kangaslammella.<br />
Eerolanlahden, Hämeenlahden ja Pitkäruohon<br />
lintutornit tarjoavat kurkistuksen<br />
lintujen elämään. Havaintoja<br />
kaupungin alueella pesivistä lintulajeista<br />
voi ilmoittaa lintuatlakseen. Internetissä<br />
osoitteessa www.birdlife.fi/ksly toimivaa<br />
lintuatlasta ylläpitävät kaupungin ympäristöosasto<br />
ja Keski-Suomen Lintutieteellinen<br />
yhdistys.<br />
Kaupungin metsäsuunnitelmaa uudistetaan<br />
parhaillaan. Mitä sinä toivoisit<br />
<strong>kaupunki</strong>metsien hoidolta ja käytöltä?<br />
Kaupunkilaiset voivat kertoa omista toiveistaan<br />
ja ajatuksistaan internetsivulla<br />
www.metsakeskus.fi/ks/jklmetsat.<br />
Lisätietoja<br />
• Virkistysalueet: www.jyvaskyla.fi/liikunta/virkistys<br />
• Luontoon liittyvät kurssit: www.jyvaskylanseutu.fi/kansalaisopisto,<br />
puh. (014) 626 595<br />
• Venepaikat: <strong>Jyväskylän</strong> kaupungin yhdyskuntatoimen neuvonta,<br />
Kilpisenkatu 1, puh. (014) 625 070, www.jyvaskyla.fi/yhdyskuntatoimi/<br />
kapu/satama<br />
tommi anttonen<br />
<strong>jyvät</strong><br />
• Miellyttävän kesäpäivän tai -illan Päijänteellä voi<br />
viettää myös höyrylaivaristeilyllä. Lutakon rannassa<br />
sijaitsevasta satamasta järjestetään risteilyjä<br />
koko Päijänteen alueelle, Keiteleen-Päijänteen<br />
kanavalle sekä Viitasaarelle.<br />
• Kaupungin alueella on seitsemän luontopolkua<br />
ja kolme lintutornia. Luontopolkujen pituudet<br />
vaihtelevat 0,7 kilometrin ja neljän kilometrin<br />
välillä. Jokaisen polun lähtöpaikassa on opastaulu<br />
ja ympäröivästä luonnosta kerrotaan tarkemmin<br />
reitin varrella sijaitsevissa rastitauluissa. Reitit<br />
on merkitty maastoon puihin ja kiviin maalatuilla<br />
keltaisilla merkeillä.<br />
• Luontopolut sijaitsevat Laajavuoressa, Aittovuoressa,<br />
Kangasvuoressa, Sippulanniemessä,<br />
Sallaajärvellä, Tourujoen rannalla ja Paljaspäässä.<br />
Lintutornit löytyvät Tuomiojärven eteläisestä<br />
poukamasta (Eerolanlahti) sekä Kuokkalan kaupunginosasta<br />
Jyväsjärven rannalta (Pitkäruoho) ja<br />
Päijänteen rannalta (Hämeenlahti).<br />
• Tourujoen jyrkällä rantatörmällä kulkee luontopolku,<br />
jossa rauhallisesti virtaava joki ja sitä<br />
ympäröivä rehevä luonto ovat luoneet hiljaisen<br />
keitaan aivan keskustan tuntumaan. Erityisesti talvisaikaan<br />
rantapolulta pääsee seuraamaan myös<br />
joella viihtyvien sorsien elämää.<br />
• <strong>Jyväskylän</strong> sijainti Päijänteen pohjoispäässä on<br />
veneilijöiden kannalta ihanteellinen. Suurimmat<br />
kaupungin venesatamista sijaitsevat Lutakossa,<br />
Nenäinniemessä, Keljonlahdella ja Säynätsalossa.<br />
Kaupungin omat virkistysalueet Pohjois-Päijänteellä<br />
ovat Mämminiemi, Mämmisaari, Leirikallio ja<br />
Naukula.<br />
• <strong>Jyväskylän</strong> kaupungin alueella on 52 järveä tai<br />
lampea. Uimarantoja ja uimapaikkoja on yli 30.<br />
Valvottuja rantoja ovat Köhniön, Sääksjärven,<br />
Tikan ja Tuomiojärven uimarannat. Avantouintipaikkoja<br />
on Köhniössä, Sääksjärvellä, Tikassa,<br />
Tuomiojärvellä ja Vuorilammella.<br />
• Retkeilyvälineitä voi vuokrata Kuokkalassa (Kartanonranta<br />
3) sijaitsevasta retkivälinevuokraamosta.<br />
• Melontaretkiä sekä kanootti- ja kajakkivuokrausta järjestetään Tuomiojärven<br />
leirintäalueella.<br />
• Virkistyskalastusluvat: Liikuntainfo, Kuntoportti 3, Monitoimitalo,<br />
puh. (014) 624 848, liikunta.info@jkl.fi<br />
• <strong>Jyväskylän</strong> ulkoilukartta, kartta.jkl.fi, on myynnissä yhdyskuntatoimen<br />
neuvonnassa ja Nikolainkulman neuvonnassa.<br />
• Luontopolut ja lintutornit: www.jyvaskyla.fi/ymparisto/polut
Yleiskaava-arkkitehti Leena Rossin opiskeluaikana<br />
Jyväskylää käytettiin vierailukohteena,<br />
jossa tuleville arkkitehdeille<br />
esiteltiin oman aikansa asumisihanteita<br />
edustavia asuinalueita.<br />
Monet niistä ovat aikoinaan olleet<br />
rohkeasti suunniteltuja ja keskusteluakin<br />
herättäneitä uusia kaupunginosia.<br />
Kun aika ja luonto ovat tehneet tehtävänsä,<br />
niistä on tullut vehreitä ja tavoiteltuja<br />
asuinpaikkoja.<br />
<strong>Jyväskylän</strong> erikoiset ja erilaiset kaupunginosat<br />
ovat yhä alueita, joita Rossi<br />
esittelee mieluusti Jyväskylään tuleville<br />
vieraille.<br />
”Meiltä löytyy yhä puhtaita esimerkkejä<br />
kaikilta aatesuunnilta. Samulinniemi on<br />
esimerkki uudesta omakotitaloalueesta,<br />
aup<br />
Leena Rossi suunnittelee<br />
tulevaisuuden<br />
<strong>kaupunki</strong>a<br />
Viitaniemi puutarhakaupunginosasta,<br />
Kypärämäki sotien jälkeisestä rakentamisesta,<br />
Kortepohjan vanha Lundstenin<br />
suunnittelema alue aikakautensa,<br />
60-luvun matala-tiiviistä ja modernista<br />
pientalorakentamista”, Rossi luettelee<br />
esimerkkejä.<br />
Harjun ja Jyväsjärven väliin ahtautunut<br />
<strong>kaupunki</strong> ei siis olekaan tuhonnut<br />
historiaansa, vaikka vanhasta puukaupungista<br />
ei ruutukaava-alueelle olekaan<br />
jäänyt kuin muutama esimerkki. Rossin<br />
mukaan ydinkeskustan kortteleistakin<br />
löytyy lukuisia arvokkaita kohteita.<br />
”Jos keskustassa vain jaksaa liikkua<br />
ja katsella, löytyy valtavasti hauskannäköisiä<br />
rakennuksia 20–30-luvulta lähtien”,<br />
Rossi neuvoo.<br />
Ydinkeskustan<br />
kortteleistakin<br />
löytyy<br />
lukuisia<br />
arvokkaita<br />
kohteita.<br />
Kaupunginosa etsii<br />
ymmärtävää asukasta<br />
Eri aikoina syntyneet pientaloalueet ovat<br />
juuri nyt <strong>kaupunki</strong>suunnittelijoiden erityisen<br />
huomion kohteena. Tarkoituksena<br />
on koota kokonaisuus säilytettävistä, eri<br />
aikoina syntyneistä pientaloalueista ja<br />
laatia niille tarpeen mukaan suojelevia<br />
asemakaavoja.<br />
Vaikka <strong>kaupunki</strong>suunnittelijat ja rakennusvalvonta<br />
asettavat rajoja, on<br />
alueiden säilyminen ja ilme kuitenkin<br />
asujien ja naapureiden käsissä.<br />
”Talo etsii omistajaa” on kliseinen<br />
mainoslause, mutta kyllä minä toivon<br />
että arvokkaisiin kaupunginosiimme etsiytyisi<br />
ihmisiä, jotka arvostavat niitä ja<br />
haluavat säilyttää ne tietynlaisina.”<br />
20
tommi anttonen<br />
21<br />
Pitkän tähtäimen <strong>kaupunki</strong>suunnittelua johtava<br />
Rossi asuu itse 50-luvun puolitoistakerroksisessa<br />
omakotitalossa Tuohimutkan kaupunginosassa.<br />
Hän sanoo kotiutuneensa heti rinnemaisemiin,<br />
jotka muistuttavat lapsuuden kotipaikkaa Säynätsalon<br />
Lehtisaarta.<br />
”Se on samanlaista 50-luvun miljöötä. Tuohimutka<br />
on säilynyt aikamoisena lintukotona Seppälän<br />
marketien ja teollisuusalueen vieressä.”<br />
Tavoitteena kestävä<br />
kulttuuriympäristö<br />
Oman aikansa esimerkillisten kaupunginosien<br />
lisäksi Jyväskylälle tunnusomainen piirre on<br />
– ehkä hieman yllättäen – <strong>kaupunki</strong>maisuus.<br />
”Jyväskylä on selkeä <strong>kaupunki</strong>. Ja <strong>kaupunki</strong>maisuudella<br />
on sinänsä suuri arvo, joka pitää<br />
huomioida kaiken inhimillisyydenhalun keskelläkin.<br />
Kävelykatu on hyvä esimerkki siitä, mitä<br />
<strong>kaupunki</strong>maisuus positiivisimmillaan tuo”, Rossi<br />
pohtii.<br />
Kaupunkimainen ilme on tiivistynyt ja tiivistyy<br />
edelleen, kun täydennysrakentaminen etenee<br />
niin keskustakortteleissa kuin vanhojen alueiden<br />
laitamillakin. Samalla esimerkiksi uudet omakotialueet<br />
nousevat yhä useammin rinteisiin.<br />
”Maasto ja kustannusseikat tiivistävät <strong>kaupunki</strong>rakennetta”,<br />
Rossi myöntää. ”Ja kun meidän<br />
maastokäyriä katselee, ymmärtää että ylemmäs<br />
rinteeseen on mentävä.”<br />
Rossi muistuttaa, että nyt suunnitellaan kulttuuriympäristöä,<br />
joka alkaa toteutumaan uusina<br />
asuinalueina ja asuntoina 5–10 vuoden päästä.<br />
”Kaupunkisuunnittelua ei aina arjessa osatakaan<br />
nähdä kaupungin suuntaa muuttavana<br />
päätöksentekona, vaikka kaavoitus vaikuttaa<br />
pitkälle tulevaisuuteen ja moniin ihmisiin. Siksi<br />
meidän pitää suunnitella kestävää ja kiinnostavaa<br />
kulttuuriympäristöä – jokaisen uuden kohteen<br />
pitäisi olla potentiaalinen tulevaisuuden<br />
kulttuurikohde”, Rossi määrittelee.<br />
”Kävelykatu on<br />
hyvä esimerkki<br />
siitä, mitä <strong>kaupunki</strong>maisuuspositiivisimmillaan<br />
tuo.”<br />
Lisätietoja<br />
• Historia www.jyvaskyla.fi/historia/lyhyt • Rakentaminen Jyväskylässä<br />
www.jyvaskyla.fi/asuminen/rakentaminen • Rakennusvalvontavirasto:<br />
rakentamisen ohjeita, lakiasioita, katselmukset, lupa-asiat<br />
www.jyvaskyla.fi/rakennus (014) 625 028 • Yhdyskuntatoimen neuvonta:<br />
kaupungin tonttitarjonta, viljelypalstat, myyntipaikat, tonttien<br />
www.jyvaskyla.fi/kaavoitus<br />
Leena Rossin viisi vinkkiä<br />
1. Uudet ja vanhat asuinalueet<br />
Älylä 1900-luvun alusta, Kypärämäki<br />
40-luvulta, Viitaniemen<br />
puutarhakaupunginosa 60-luvun<br />
alusta, Kortepohjan Bengt Lundstenin<br />
alue 60-luvun lopulta, Samulinniemi<br />
vuosituhannen vaihteesta...<br />
2. Kävelykatu<br />
”Veisin vieraat sinne mieluummin Kortepohjan kujia.<br />
lämpimänä kesäisenä iltana, ei<br />
myöhään illalla vaan heti, kun ostosaika alkaa kääntymään lopulle ja<br />
ihmiset pysähtyvät terasseille. Oikeasti kiva paikka.”<br />
Yliopiston kampusaluetta.<br />
5. Säynätsalon kunnantalo<br />
ja Alvar Aallon koetalo<br />
”Kunnantalo on hieno Alvarin<br />
saavutus. Kertoo arkkitehtuurista,<br />
materiaaleista – ja Säynätsalosta.<br />
Kunnantalolla on yhä kirjasto, ja<br />
neuvolakin on toiminut siellä.<br />
Alvarin huvila Muuratsalossa taas<br />
kertoo savusaunoineen paljon<br />
suomalaisesta kesämökkikulttuurista.<br />
Aika hulppea mökki, mutta<br />
vaatimaton ollakseen yhden maailman<br />
kuuluisimman arkkitehdin<br />
kesäasunto.”<br />
3. Vanha kampusalue<br />
”Ei ole sen voittanutta. Kannattaa<br />
käydä sellaisena aikana, kun voi<br />
poiketa sisälle rakennuksiin.”<br />
4. Tourujoen luontopolku<br />
”Suosittelen lapsiperheille ja muillekin<br />
käyntiä ‘viidakossa keskellä<br />
<strong>kaupunki</strong>a’. Ohi virtaava joki ja<br />
villi kasvillisuus muodostavat<br />
maiseman, joka on aivan erilainen<br />
keväällä ja myöhäiskesällä.”<br />
Muuratsalon koetalo.<br />
merkinnät, kartat (014) 625 070, www.jyvaskyla.fi/yhdyskuntatoimi/toto<br />
• Kaupunkisuunnittelu ja kaavoitus www.jyvaskyla.fi/kaavoitus<br />
• Kaupunkisuunnitteluosasto (014) 625 086<br />
• Alvar Aalto -museo, Alvar Aallon katu 7, Jyväskylä (014) 624 809,<br />
www.alvaraalto.fi
linkein<br />
Palvelut & teknologia<br />
tuottavat hyvinvointia<br />
Hyvinvointi on yksi <strong>Jyväskylän</strong> seudun<br />
kärkiä niin asukkaiden kuin elinkeinotoiminnankin<br />
kannalta. Kaupungin sloganiksi<br />
on vakiintunut Human Technology City.<br />
Hyvinvointiteknologian kehittämistoiminta<br />
on aluekeskusohjelman painopistealue<br />
ja se on saanut valtioneuvostolta tunnustusta<br />
jo pariin kertaan.<br />
Hyvinvointialan palveluyritykset ovat<br />
<strong>Jyväskylän</strong> seudulla vielä pieniä, mutta<br />
joukossa on lupaavia kasvajia. Hyvinvointialan<br />
kehittäjä Mareena Löfgren<br />
<strong>Jyväskylän</strong> seudun kehittämisyhtiö Jykes<br />
Oy:stä uskoo uusia tuotenäkymiä löytyvän<br />
palveluiden ja teknologian yhdistelmistä.<br />
Toimialatyö tukee yritystoiminnan<br />
kehittymistä niin teknologia- kuin palveluyrityksissäkin.<br />
Kehitystyötä ja tuotteistamista<br />
tukee muun muassa Wellness<br />
Dream Lab eli WDL, joka on <strong>Jyväskylän</strong><br />
ammattikorkeakoulun hallinnoima, pääosin<br />
EU-rahoitteinen kehittämisohjelma,<br />
joka keskittyy uuden liiketoiminnan syntymiseen<br />
hyvinvointiteknologian ja -palveluiden<br />
alueelle.<br />
Viveca ja Agora<br />
tukevat kehitystyössä<br />
Hyvinvointialan kehittämisestä vastaa<br />
Jykes. Fyysisesti palvelut keskittyvät Hippoksen<br />
alueelle Vivecaan sekä yliopiston<br />
Mattilanniemen kokonaisuudessa Agoraan.<br />
Vivecassa toimii WDL, jonka yhteyteen<br />
myös yritykset voivat vuokrata tiloja<br />
projektiensa ajaksi. Vivecaan on keskittynyt<br />
myös yliopiston liikunta- ja terveystieteen<br />
sekä gerontologian tutkimus.<br />
Agora Center kehittää yhteiskuntaa<br />
ihmislähtöisesti ja sen tutkimus- ja ke-<br />
Palveluala kasvaa <strong>Jyväskylän</strong> seudulla nopeasti. Hyvän Olon Piste tarjoaa terveys- ja hyvinvointialan tuotteita ja palveluja. Yrittäjä Milla Kuparinen<br />
seuraa, kun Tiina Tuupanen tarjoaa asiakkaalle hyvää oloa hieromalla.<br />
tommi anttonen<br />
22
23<br />
hityshankkeet toteutetaan yhteistyössä<br />
yliopiston eri tieteenalojen, elinkeinoelämän<br />
ja julkisen sektorin kanssa. Agorassa<br />
toimivat muun muassa Agora Game<br />
Laboratory, Agora MindTech Laboratory,<br />
Tekotodellisuuslaboratorio, Agora Industrial<br />
IT Group ja Lapsitutkimuskeskus.<br />
Hyvinvointialan kehitys näkyy Jyväskylässä<br />
myös julkisten palveluiden tarjonnassa.<br />
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri<br />
on käynnistänyt mittavan Nopean vasteen<br />
projektin eli NOVAn, jossa kehitetään<br />
uudenlaisia päivystyspoliklinikan<br />
palveluja. Kokonaisuuteen kuuluu myös<br />
uuden päivystyspoliklinikan rakentaminen<br />
vuosina 2005–2007. Valtakunnallisestikin<br />
kiinnostavaa hanketta rahoittaa<br />
Tekesin FinnWell-ohjelma. <strong>Jyväskylän</strong><br />
kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluissa<br />
puolestaan on käynnissä TUMA-projekti,<br />
jossa kehitetään uutta tietojärjestelmiin<br />
perustuvaa palvelujärjestelmää.<br />
Haluttu työpaikka<strong>kaupunki</strong><br />
”<strong>Jyväskylän</strong> työpaikat ovat haluttuja. Moni<br />
haluaa jäädä opintojensa jälkeen tänne<br />
myös töihin”, toteaa aluekehittämisjohtaja<br />
Jouni Juutilainen. ”Opiskelijamäärä,<br />
toisella asteella ja korkeakouluissa yhteensä<br />
30 000, on kuitenkin niin suuri,<br />
että työpaikoista kilpaillaan. Moni käy<br />
muutaman vuoden töissä muualla ja tulee<br />
takaisin.”<br />
<strong>Jyväskylän</strong> kaupungin väestönkasvu<br />
on ollut vuosittain noin tuhat asukasta<br />
ja seudun noin 2 000. Suuri osa muuttajista<br />
on opiskelijoita ja työvoiman koulutustaso<br />
on korkea.<br />
Seutu on tiivis työssäkäyntialue, jossa<br />
on tavallista käydä töissä eri kunnassa<br />
kuin asuu. Erityisesti <strong>Jyväskylän</strong> kaupungin<br />
ja maalaiskunnan välillä käy päivittäin<br />
vilkas työpaikkaliikenne.<br />
”Opiskelijat asuvat mielellään kau-<br />
Lisätietoja<br />
• <strong>Jyväskylän</strong> <strong>kaupunki</strong> www.jyvaskyla.fi/elinkeino<br />
• <strong>Jyväskylän</strong> seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy<br />
652 104, www.jykes.fi<br />
• Jykes Kiinteistöt Oy (014) 338 0918,<br />
www.jykeskiinteistot.fi<br />
pungissa, samoin nuoret parit. Pienten<br />
lasten kanssa moni haluaa kuitenkin<br />
muuttaa omakotitaloon ympäristökuntiin”,<br />
Juutilainen kertoo.<br />
Koulutus työllistää<br />
”<strong>Jyväskylän</strong> seudulla on nyt noin 165 000<br />
asukasta ja yhdeksän kuntaa. Alue tarjoaa<br />
monipuoliset työpaikkamarkkinat ja<br />
molemmat puolisot voivat saada töitä.<br />
On tutkittu, että myös mahdollisuus työpaikan<br />
vaihtamiseen on tärkeää.”<br />
Jyväskylä on koulu<strong>kaupunki</strong> ja seudulla<br />
on paljon opetusalan työpaikkoja.<br />
Palvelualojen työpaikat ovat lisääntyneet<br />
nopeasti varsinkin Jyväskylässä. Perusteollisuus,<br />
informaatio-, nano- ja hyvinvointiteknologia<br />
luovat monipuolisen<br />
yhdistelmän perinteistä ja uutta.<br />
Juutilaisen mukaan koulutus ja työpaikat<br />
kohtaavat hyvin <strong>Jyväskylän</strong> seudulla.<br />
”Ammatillisen koulutuksen saaneista<br />
neljä viidestä löytää työpaikan tältä<br />
seudulta. Ammattikorkeakoulussa luku<br />
on kaksi kolmesta ja yliopistossa yksi<br />
kolmesta.”<br />
www.jyvaskyla.fi/elinkeino<br />
tommi penttinen<br />
Teollisuus on <strong>Jyväskylän</strong> seudun elinkeinotoiminnan vahva<br />
kivijalka. Sintech Oy tuottaa profilointiratkaisuja ja tuotantolinjoja<br />
ohutlevyteollisuudelle.<br />
”<strong>Jyväskylän</strong><br />
työpaikat ovat<br />
haluttuja.<br />
Moni haluaa<br />
jäädä opintojensa<br />
jälkeen<br />
tänne myös<br />
töihin.”<br />
• <strong>Jyväskylän</strong> Teknologiakeskus Oy<br />
(014) 4451 100, www.jsp.fi<br />
• JSP Facilities Oy (014) 4451 300, www.jsp.fi<br />
• Tuhansien Järvien Uusyrityskeskus ry (014) 652<br />
108 www.jykes.fi, www.uusyrityskeskus.fi<br />
<strong>jyvät</strong><br />
• Jyväskylään on rakentunut monipuolinen<br />
tieto- ja viestintäteknologian<br />
toimintaympäristö. Alueella toimii<br />
noin 150 alan yritystä. Niiden lisäksi<br />
myös useat Jyväskylässä sijaitsevat,<br />
maailmanlaajuisilla markkinoilla<br />
toimivat perusteollisuusyritykset<br />
hyödyntävät uutta teknologiaa.<br />
• <strong>Jyväskylän</strong> seudun elinkeinotoimintaa<br />
hoitaa viiden kunnan yhteinen<br />
<strong>Jyväskylän</strong> seudun kehittämisyhtiö<br />
Jykes Oy. Teknologia-alan yrityksiä<br />
palvelee <strong>Jyväskylän</strong> Teknologiakeskus<br />
Oy. Toimitila-asioita hoitavat<br />
teknologiakeskuksen tytäryhtiö JSP<br />
Facilities Oy ja kuntien omistama<br />
Jykes Kiinteistöt Oy.<br />
• Tuhansien Järvien Uusyrityskeskus<br />
ry tarjoaa perustamisneuvontaa<br />
yritystoimintaa <strong>Jyväskylän</strong> seudulla<br />
aloittaville. Palvelun tarjoavat<br />
yhteistyössä <strong>Jyväskylän</strong> seudun<br />
kehittämisyhtiö Jykes Oy ja Keski-<br />
Suomen TE-keskus.<br />
• <strong>Jyväskylän</strong> seudun tärkeimmät<br />
osaamisalat ovat informaatioteknologia,<br />
paperinvalmistusteknologia,<br />
energia- ja ympäristöteknologia<br />
sekä hyvinvointiteknologia.<br />
• Jyväskylässä on yhteensä noin<br />
46 000 työpaikkaa, joista reilut<br />
35 000 palveluissa, 10 000 jalostuksessa<br />
ja noin 300 alkutuotannossa.<br />
• <strong>Jyväskylän</strong> kaupungin työpaikkaomavaraisuus<br />
on 128 %. Työpaikkojen<br />
määrä on kasvanut kymmenen<br />
vuoden aikana yli 11 000:lla. Kaupungin<br />
työvoima on noin 41 000.<br />
Huhtikuussa 2005 työttömiä oli noin<br />
5 800 ja työttömyysprosentti oli 14.<br />
• Koulutus- ja muut yhteiskunnalliset<br />
palvelut ovat <strong>Jyväskylän</strong> merkittävin<br />
työllistäjä. Suurimmat teollisuudenalat<br />
ovat metalliteollisuus sekä<br />
paperi- ja puunjalostusteollisuus.<br />
• <strong>Jyväskylän</strong> <strong>kaupunki</strong> on <strong>Jyväskylän</strong><br />
suurin työnantaja työllistäen noin<br />
5 000 henkeä. Rekrytointitietoa<br />
löytyy osoitteesta www.jyvaskyla.fi/<br />
rekrytointi.
Juha Kamppi on tyytyväinen, että Jyväskylässä biojätteen lajittelu on ollut pakollista jo vuodesta 1996. Lajittelun ansiosta jäteastioiden sisältö on<br />
entistä kevyempää, eivätkä rotat ja linnut pääse käsiksi ruoan tähteisiin.<br />
Jyväskylä<br />
on Suomen<br />
suurimpia<br />
puuperäisen<br />
energian<br />
tuottajia.<br />
Lajittelusta ei ollut tietoakaan,<br />
kun nykyisin Lassila & Tikanojan<br />
palveluksessa työskentelevä<br />
Juha Kamppi aloitti<br />
jäteautonkuljettajan työt 1980luvun<br />
lopulla.<br />
kolo<br />
”Silloin oli kerrostalojen jäteastioiden<br />
vieressä hetekaa, hellaa ja pesukonetta...<br />
Kyllä siinä oli nostelemista”, Juha<br />
Kamppi kertoo.<br />
Nykyajan jäteauto on niin viisas, että<br />
se korjaisi kuljettajan tekemän erehdyksen.<br />
Auton hydraulisesti toimiva rajoitintunnistin<br />
ilmaisisi pesukonetta tai<br />
kirjahyllyä kuormaan nostavalle, että<br />
nyt tuli liian iso esine, tätä ei lähdetä<br />
murskaamaan.<br />
Heteka ei pääse enää<br />
jäteautoon<br />
1990-luku oli murrosvaihe jätteenhuollossa,<br />
kierrätyksessä ja jätteiden<br />
käsittelyssä. Jyväskylä oli Suomen ensimmäinen<br />
kunta, jossa biojätteen<br />
lajittelu tuli kaikille kiinteistöille pakolliseksi<br />
vuonna 1996. Jäteautonkuljettajalle<br />
tämä muutos sekä metallien ja<br />
lasinkeräyksien yleistyminen on merkinnyt<br />
työn kevenemistä.<br />
”Jäteastioiden sisältö on paljon kevyempää<br />
kuin ennen, sillä kuivajäte<br />
muodostuu kahdeksankymmenprosenttisesti<br />
muovista”, Juha Kamppi kertoo.<br />
300 baarin voimalla<br />
hajua vastaan<br />
Jäteauton kuljettaminen oli Juha Kampin<br />
mielestä niin houkutteleva vaihtoehto,<br />
että markkinointimerkonomin<br />
koulutusta paremmin vastaavia töitä<br />
hän ei ole hakenutkaan.<br />
”Palkkaus, uudet ja hyvät autot, mahdollisuus<br />
tehdä alkuviikosta pidempiä<br />
ja loppuviikosta lyhyempiä työpäiviä...”,<br />
Juha luettelee työn hyviä puolia.<br />
Hän lähtee töihin aamuisin kello viideltä<br />
ja tyhjentää vuoronsa aikana satoja<br />
astioita. Pyörällinen jäteastia kipataan<br />
auton peräpäähän. Säiliön sisällä oleva<br />
metalliseinä siirtyy säiliön täyttyessä<br />
taaksepäin ja samalla jäte pakkautuu<br />
tiiviiksi seinien puristuksessa. Yhteen<br />
säiliöön mahtuu noin 300 astiaa eli 14<br />
kuutiometriä jätettä.<br />
Juha Kamppi tietää, mitä tapahtuisi,<br />
jos jätehuolto toimisi huonosti.<br />
”Jos tyhjennyskerroista säästettäisiin,<br />
täyttyisivät jäteastiat ja kannet jäisivät<br />
auki. Ja jos kierrätystä ei olisi, vaan<br />
jätteessä olisi ruoan tähteitä, valtaisi-<br />
tommi anttonen<br />
24
25<br />
vat rotat ja linnut pian asuinalueiden<br />
jäteastiat. Hajusta sen huomaisi”, Juha<br />
kuvailee.<br />
Jyväskyläläiseen säntilliseen tehokkuuteen<br />
tottuneena hän hiukan hämmästyi<br />
matkallaan Pariisissa.<br />
”Siellä yhdellä jätekuljetusautolla oli<br />
kolme kuskia, joilla oli aikaa rupatella<br />
keskenään. Ja roskaisuus oli myös melkoista”,<br />
Juha sanoo.<br />
Vihreällä Energialla<br />
kasvihuoneilmiötä vastaan<br />
Puuhake, puru, risut ja hakkuutähde ovat<br />
energiantuottajalle arvokkaita vihreän<br />
sähkön ja puulämmön raaka-aineita.<br />
Puusähkön ja puulla tuotetun kaukolämmön<br />
eli puulämmön etu on, että<br />
ne eivät aiheuta hiilidioksidipäästöjä.<br />
Lisääntyvä ilmakehän hiilidioksidi ja<br />
muut kasvihuonekaasut kun toimivat<br />
kuin ikkunalasi eli ne heijastavat maapallon<br />
lämpösäteilyä takaisin maahan<br />
ja aiheuttavat keskilämpötilojen nousua<br />
kylmässä Pohjolassakin.<br />
Jyväskylä on Suomen suurimpia puuperäisen<br />
energian tuottajia. <strong>Jyväskylän</strong><br />
Energian myymää Vihreää Energiaa ostaa<br />
noin 600 asiakasta.<br />
”Joukossa on sekä yksityiskoteja että<br />
suurempia yhteisöjä ja yrityksiä. Vihreää<br />
Energiaa käyttävät esimerkiksi <strong>Jyväskylän</strong><br />
<strong>kaupunki</strong>, Kaupunkiseurakunta, Ylioppilaskunta,<br />
Keskimaa, Keski-Suomen<br />
Osuuspankki ja <strong>Jyväskylän</strong> Messut”,<br />
kertoo lämpöjohtaja Marjukka Nuutinen<br />
<strong>Jyväskylän</strong> Energiasta.<br />
Suurin osa <strong>Jyväskylän</strong> Energian säh-<br />
Lisätietoja<br />
• <strong>Jyväskylän</strong> kaupungin jäteneuvonta (014) 625<br />
483, www.jyvaskyla.fi/yhdyskuntatoimi/jate<br />
• Keräyspisteet Nouda hyötykeräyspisteiden<br />
luettelo Katu- ja puisto-osaston jätehuollon neuvonnasta<br />
(Kilpisenk. 1, noin vuoden 2006 alusta<br />
Hannikaisenk. 17) tai www.jyvaskyla.fi/yhdyskuntatoimi/jate<br />
• Kierrätyskauppa Eko-Center (Hakkutie 9), (014)<br />
3337040, www.ekocenter.net ottaa vastaan kierrätyskelpoiset<br />
tavarat ja tekstiilit sekä kotitalouksien<br />
ongelmajätteet.<br />
www.jyvaskyla.fi/yhdyskuntatoimi/jate<br />
köstä ja kaukolämmöstä tuotetaan<br />
turpeen avulla Rauhalahden voimalaitoksen<br />
leijupetikattilassa. Tällä hetkellä<br />
puun osuus on polttoaineesta noin<br />
kolmannes.<br />
Valtaosa energiasta syntyy sähkön ja<br />
lämmön yhteistuotantona. Polttoaine<br />
käytetään tehokkaasti, joten luonnonvaroja<br />
säästyy kolmanneksen verran<br />
erillistuotantoon verrattuna.<br />
Jyväskylään on suunnitteilla uusi voimalaitos,<br />
joka on noin puolitoista kertaa<br />
nykyisen Rauhalahden voimalaitoksen<br />
kokoinen. Myös vuoteen 2010 mennessä<br />
käyttöön otettavaksi kaavaillun voimalaitoksen<br />
tuotannossa puun osuus<br />
on noin kolmannes koko tuotannosta.<br />
Vihreää sähköä Jyväskylään saadaan<br />
myös tuulesta ja vedestä. <strong>Jyväskylän</strong><br />
Energia on yksi Meri-Porissa ja Raahessa<br />
toimivan Hyötytuuli Oy:n yhdeksästä<br />
osakkaasta. Vesivoimalaitos sijaitsee<br />
Tourujoella.<br />
Puulämpö ei aiheuta hiilidioksidipäästöjä.<br />
marja keränen<br />
• Kaatopaikkajäte viedään Mustankorkean jätteenkäsittelykeskukselle<br />
(Ronsuntaipaleent. 204).<br />
Jätteiden vastaanotosta peritään maksu kuormamäärän<br />
mukaan. Puu- ja metallijätteen voi jättää<br />
keskukselle maksutta.<br />
• <strong>Jyväskylän</strong> Vesi (014) 625 421,<br />
www.jyvaskyla.fi/vesi<br />
• <strong>Jyväskylän</strong> Energia Oy (014) 624 050,<br />
www.jenergia.fi<br />
• Ympäristöosasto (014) 626 650,<br />
www.jyvaskyla.fi/ymparisto<br />
• Japa ry, (014) 626 646, www.jyvaskyla.fi/japa<br />
<strong>jyvät</strong><br />
• Jyväskylä on ekotehokas <strong>kaupunki</strong>.<br />
Yli 40 000 taloutta saa sähkönsä<br />
kaupungin omistamalta <strong>Jyväskylän</strong><br />
Energialta, joka myi vuonna 2004<br />
puu- ja tuulisähköstä ja puulämmöstä<br />
koostuvaa Vihreää Energiaa<br />
noin 46 gigawattituntia (GWh).<br />
• Valtaosa <strong>Jyväskylän</strong> Energian<br />
myymästä energiasta tuotetaan<br />
Rauhalahden voimalaitoksessa, joka<br />
käyttää pääpolttoaineinaan keskisuomalaista<br />
puuta ja turvetta.<br />
• Rauhalahti tuottaa kaupungin<br />
kaukolämmön, Kankaan tehtaan<br />
teollisuushöyryn ja valtaosan<br />
kaupungissa tarvittavasta sähköstä<br />
korkealla hyötysuhteella vastapainetuotannon<br />
ansiosta. Kaukolämmön<br />
ja teollisuushöyryn sisältämä energia<br />
hyödynnetään uudelleen, kun<br />
sillä pidetään sulana kävelykatua ja<br />
lämmitetään Viherlandian puutarhakeskusta.<br />
Säynätsalon omakotitalot<br />
saavat lämpöä vaneritehtaan puujätteellä<br />
tuotetusta energiasta.<br />
• Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen<br />
jätekäyttöalueelta kerätty<br />
biokaasu johdetaan noin kilometrin<br />
pituista putkea pitkin Keltinmäen<br />
lämpökeskukseen, jossa <strong>Jyväskylän</strong><br />
Energia Oy hyödyntää kaasun<br />
lämpöenergiana. Kaasua on tullut<br />
arvioitua enemmän. Saatu energiamäärä<br />
vastaa yli 500 omakotitalon<br />
vuotuista energian tarvetta. Mustankorkea<br />
Oy:lle on myönnetty arvostettu<br />
EMAS-ympäristösertifikaatti.<br />
• Elinympäristön viihtyisyyttä lisätään<br />
yhteistoimin. ”Siisti <strong>kaupunki</strong><br />
kaikille” -kampanjaan osallistuvat<br />
koululaiset, kotipihojen siivoajat,<br />
koirien ulkoiluttajat ja muut <strong>kaupunki</strong>laiset.<br />
Huhtikuussa järjestetään<br />
koirankakan keräystalkoot sekä talvihiekoituksen<br />
poisto eli hiekkahässäkkä.<br />
Toukokuun aikana koululaiset<br />
siivoavat ympäristöään ja ongelmajätteet<br />
kerätään. Puutarhajätettä<br />
otetaan vastaan Mustankorkean<br />
jätteenkäsittelykeskuksella keväisin<br />
ja syksyisin. <strong>Jyväskylän</strong> asukkaiden<br />
paikallisagenda Japa ry organisoi<br />
ympärivuotisesti useita hankkeita<br />
ympäristön hyväksi.
Tuuli ja Sini Smolander käyvät äitinsä Marin kanssa päivittäin Mansikkapuiston perhepuistossa leikkimässä ja tapaamassa ystäviä.<br />
Sydänystävä<br />
löytyi kerhosta<br />
Nelivuotias Tuuli Smolander on käynyt<br />
Mansikkapuiston perhepuistossa puolivuotiaasta<br />
lähtien. Ensin äidin kanssa<br />
perhekahvilassa ja -kerhossa, viime<br />
vuoden yksin päiväkerhossa. Keinuminen,<br />
askartelu ja tarinoiden kertominen<br />
ovat kerholaisen suosikkitekemistä.<br />
”Tuulille kerhon tärkein anti taitaa kuitenkin<br />
olla oikean sydänystävän löytäminen”,<br />
Tuulin ja yksivuotiaan Sinin äiti<br />
Mari Smolander kertoo.<br />
Myös Mari Smolander on saanut perhepuistosta<br />
uusia ystäviä. Lenkkeilyseura<br />
ja kyläilyt tuovat mukavaa vaihtelua<br />
arkeen.<br />
”Antoisinta on ollut juttuseuran löytyminen<br />
myös päiväsaikaan, kun mies on<br />
psipe<br />
töissä ja olemme tyttöjen kanssa kolmistaan<br />
kotona.”<br />
Perhepuistojen tavoitteena onkin tarjota<br />
foorumi, jossa perheet voivat tavata<br />
toisiaan.<br />
”Vertaistuki on äärettömän tärkeää<br />
pikkulapsivaiheessa. On hyvä löytää samassa<br />
elämänvaiheessa olevia ja huomata,<br />
ettei ongelmien ja ilojen kanssa<br />
tarvitse olla yksin”, Mansikkapuiston lastentarhaopettaja<br />
Pirjo Hytönen miettii.<br />
Vuorovaikutustaidot harjoittelussa<br />
Palveluyksikön johtajan Tarja Ahlqvistin<br />
mukaan lasten- ja perhekerhot ovat hieno<br />
vaihtoehto osapäivähoitoa tarvitseville<br />
lapsille. Epäsäännöllisesti päiväkodissa<br />
tai perhepäivähoidossa vieraileva lapsi<br />
voi jäädä ryhmän ulkopuoliseksi.<br />
”Kerhoissa lapsi pääsee sulavasti mukaan<br />
porukkaan, koska kaikki lapset<br />
ovat samassa asemassa hoidon tiheyden<br />
suhteen”, Ahlqvist sanoo.<br />
Tuuli oli puoli vuotta perhepäivähoitajalla<br />
kokopäivähoidossa ennen pikkusiskon<br />
syntymistä ja äidin käydessä<br />
töissä. Sopeutuminen uuteen hoitopaikkaan<br />
kävi helposti. Mari Smolander<br />
uskoo, että perhepuiston toimintaan<br />
osallistuminen auttoi hoitoonkin sopeutumisessa.<br />
Kerhojen ohjelma vastaa päiväkotiryhmien<br />
tai perhepäivähoidon toimintaa.<br />
Mansikkapuistossa kerhoja järjestetään<br />
tommi anttonen<br />
26
27<br />
eri-ikäisille lapsille kaksi kertaa viikossa<br />
ja perhekerho kokoontuu kerran viikossa.<br />
Lisäksi yhdessä tehdään esimerkiksi<br />
retkiä ja järjestetään grillihetkiä.<br />
”Lapset saavat harjoitella vuorovaikutustaitoja,<br />
ja ennen kaikkea leikkiä keskenään”,<br />
Hytönen kertoo ohjelmasta.<br />
Mansikkapuiston lisäksi perhepuistoja<br />
on Mäki-Matissa, Pupuhuhdassa<br />
ja Yrttisuolla. Kerhoja järjestetään perhepuistojen<br />
lisäksi myös Lahjaharjun,<br />
Kultalakin ja Kypärämäen päiväkodeissa,<br />
Torpanperän toimintakeskuksessa ja<br />
Ilvespuistossa.<br />
Neuvoloissa tehdään<br />
tärkeää työtä<br />
Smolander sai aikanaan vinkin perhepuistotoiminnasta<br />
neuvolasta. Perhevalmennusten<br />
lisäksi myös neuvoloissa<br />
järjestetään resurssien puitteissa tuo-<br />
Onni Tapani<br />
Virmasalo on<br />
<strong>Jyväskylän</strong><br />
uusimpia<br />
asukkaita.<br />
Lisätietoja<br />
• <strong>Jyväskylän</strong> <strong>kaupunki</strong>,<br />
lasten päivähoitopalvelut,<br />
(014) 625 789, (014) 625 820,<br />
www.jyvaskyla.fi/paivahoito<br />
• Meidän Jykä -kasvatusyhteistyöhanke,<br />
(014) 624 276,<br />
www.jyvaskyla.fi/jyka<br />
www.jyvaskyla.fi/sotepa/lapsetjaperhe<br />
reille vanhemmille ryhmätoimintaa.<br />
Jyväskylässä syntyy vuosittain noin<br />
1 100 vauvaa. Luku on viiden viime vuoden<br />
aikana ollut hienoisessa kasvussa.<br />
Neuvolat ovat paikoittain ruuhkautuneita,<br />
mutta lasten ja perheiden hyvinvoinnista<br />
ei tingitä. Neuvolatoiminta<br />
jakautuu perhesuunnittelu-, äitiys- ja<br />
lastenneuvolatyöhön.<br />
”Lapsen ja vanhempien varhaisen<br />
vuorovaikutuksen tukeminen on yksi<br />
tärkeimmistä tavoitteistamme”, Säynätsalon<br />
neuvolan terveydenhoitaja ja vt.<br />
osastonhoitaja Hannele Virenius kertoo.<br />
”Lastenneuvolatarkastukset tehdään<br />
lastenneuvolaohjelman mukaisesti ja<br />
tarpeen mukaan käyntejä tihennetään.<br />
Mittaukset ja rokotukset voidaan siirtää<br />
toiseen kertaan, jos mieltä painaa jokin<br />
muu asia. Neuvoloiden työntekijät ovat<br />
perheitä varten.”<br />
tommi anttonen<br />
• <strong>Jyväskylän</strong> perheneuvola,<br />
Väinönkatu 6, (014) 625 984,<br />
www.jyvaskyla.fi/perheneuvola<br />
• Mannerheimin Lastensuojeluliiton<br />
<strong>Jyväskylän</strong> yhdistys ry,<br />
www.keskisuomenpiiri.mll.fi,<br />
Perhekeskus Tourutupa, Touruk 25 D<br />
49, (014) 616 151<br />
<strong>jyvät</strong><br />
• Päivähoitoa järjestetään 30 päiväkodissa<br />
sekä perhepäivähoidossa. Lisäksi on yksityisiä<br />
päiväkoteja ja yksityistä perhepäivähoitoa.<br />
• Erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien<br />
lasten päivähoito voidaan järjestää tavallisessa,<br />
integroidussa päiväkotiryhmässä, erityisryhmässä<br />
tai perhepäivähoidossa. Ryhmien<br />
koot ovat tavallista pienemmät ja lapsella voi<br />
olla avustaja.<br />
• Maahanmuuttajalapsille päivähoito järjestetään<br />
yleensä oman asuinalueen päiväkodissa.<br />
Päivähoidossa työskentelee joitakin oman<br />
äidinkielen ja kulttuurin avustajia.<br />
• Ilta-, yö- ja viikonloppuhoitoa järjestetään<br />
muutamassa päiväkodissa ja osittain myös<br />
perhepäivähoidossa.<br />
• Kunnallisen päivähoidon sijaan perhe voi<br />
valita<br />
– lasten kotihoidon tuen, jos perheessä on<br />
alle 3-vuotias lapsi ja häntä hoitaa kotona<br />
jompikumpi vanhemmista tai muu sukulainen<br />
tai yksityisen palvelun tuottaja<br />
– yksityisen hoidon tuen, jos lasta hoitaa<br />
kaupungin hyväksymä yksityisen päivähoidon<br />
tuottaja<br />
• Neljä perhepuistoa tarjoavat leikkipaikkoja ja<br />
ohjattua toimintaa: Mäki-Matin perhepuisto<br />
(Oikokatu 7), Pupuhuhdan perhepuisto (Vemmelsääri<br />
1), Yrttisuon perhepuisto (Kekkolantie<br />
18) ja Mansikkapuisto (Mansikkakuja 4).<br />
• Jälkkäri on ohjattua iltapäivätoimintaa ensisijaisesti<br />
1.–2.-luokkalaisille sekä 1.–5. -luokkien<br />
erityisoppilaille. Jälkkärissä tarjotaan koululaisille<br />
monipuolista tekemistä esim. erilaisissa<br />
harrastekerhoissa. Välipala kuuluu päivittäin<br />
ohjelmaan. Toiminta on maksullista.<br />
• Meidän Jykä -kasvatusyhteistyö on Jyväskylässä<br />
vuoden 2005 loppuun saakka kestävä<br />
hanke. Sen tavoitteena on vahvistaa perheiden<br />
ja heidän kanssaan yhteistyötä tekevien<br />
tahojen verkostoitumista ja kasvatusyhteistyötä.<br />
Jykässä on myös nostettu esille lasten<br />
ja nuorten hyvinvointiin liittyviä asioita.<br />
• Esiopetusta annetaan päiväkodeissa ja viidessä<br />
koulussa.
Helmi<br />
tukee sopeutumista<br />
Kolmen pojan isän, Jyväskylään aikanaan<br />
”rakkauspakolaisena” muuttaneen Lahcen<br />
Abahassinen sydäntä lähellä ovat<br />
maahanmuuttajanuoret. Kasvatustieteitä<br />
yliopistossa opiskellut ja maahanmuuttajapalveluissa<br />
työskentelevä Abahassine<br />
on viimeiset puolitoista vuotta toiminut<br />
Helmi-projektin koordinaattorina. Projekti<br />
on saatu toistaiseksi päätökseen, mutta<br />
toimintamuodot jatkuvat.<br />
Helmen tavoitteena on ollut pakolaisnuorten<br />
ja heidän perheidensä kotoutumisen<br />
tukeminen. Koulutuksen tärkeys<br />
korostuu uudessa kulttuurissa.<br />
”Koulutus on yksi väylä päästä yhteiskuntaan<br />
sisään. Haluamme estää<br />
syrjäytymistä tukemalla lapsia ja nuoria”,<br />
Abahassine sanoo.<br />
ainv<br />
Kavereiden ja<br />
luotettavien<br />
aikuisten<br />
löytäminen<br />
auttaa<br />
sopeutumista.<br />
Vanhempainohjaus on Abahassinen<br />
mukaan erityisellä sijalla maahanmuuttajalasten<br />
ja perheiden kotouttamisessa.<br />
Vanhempainryhmässä vanhemmilla<br />
on mahdollisuus saada tietoa ja tukea<br />
esimerkiksi koulunkäyntiin liittyvissä<br />
asioissa.<br />
”Ryhmässä vanhemmat voivat avoimesti<br />
vaihtaa ajatuksia eikä heidän<br />
tarvitse jäädä vain omien tulkintojensa<br />
varaan. Kerromme myös mitä kaikki<br />
kouluun liittyvät perusasiat tarkoittavat<br />
käytännössä, reissuvihkosta terveydenhoitajaan.”<br />
Apua läksyihin<br />
Läksykerhotoiminta alkoi epävirallisesti<br />
vuosia sitten, kun Abahassinen vanhin<br />
Dler Saleh ja Mostafa Sofizade ovat<br />
saaneet läksykerhossa tukea opintoihin<br />
ja paljon uusia kavereita.<br />
poika aloitti lukion. Poika toi kavereita<br />
kotiin ja läksyt tehtiin yhdessä koko<br />
porukan voimin. Helmi-projektin myötä<br />
läksykerhotoiminta virallistettiin. Kerhoja<br />
järjestettiin kolmella eri koululla kaksi<br />
kertaa viikossa läpi edellisen lukuvuoden.<br />
”Kerhoihin osallistui lähes 60 lasta ja<br />
nuorta ekaluokkalaisista lukiolaisiin”,<br />
Abahassine kertoo.<br />
Lukiossa opiskeleva Dler Saleh tuli<br />
kerhoon ensin oppilaana. Fysiikkaa ja<br />
matematiikkaa erinomaisesti taitava Saleh<br />
siirtyi kuitenkin nopeasti ohjaajan<br />
rooliin.<br />
”Tulin Suomeen yläasteikäisenä ja<br />
aluksi opiskelussa oli ongelmia. On<br />
hauskaa, että voin olla apuna niille,<br />
tommi anttonen<br />
28
29<br />
jotka taistelevat nyt samojen asioiden<br />
kanssa”, Saleh pohtii.<br />
”Läksykerhosta on saanut tukea koulujuttuihin.<br />
Vaikeita asioita ei tarvitse<br />
pohtia yksin”, media- ja viestintäalalle<br />
tähtäävä Mostafa Sofizade kertoo. Kymppiluokkaa<br />
käyvä Sofizade on saanut kerhosta<br />
myös paljon uusia kavereita.<br />
Abahassinen mukaan sosiaalisen verkoston<br />
luominen onkin läksykerhon parhainta<br />
antia. Kavereiden ja luotettavien<br />
aikuisten löytäminen auttaa sopeutumista.<br />
Maahanmuuttajapalveluista neuvoja<br />
Jyväskylässä asuu noin 2 000 ulkomaalaista<br />
90 eri maasta. Kaupunginvaltuuston<br />
päätöksellä Jyväskylään otetaan<br />
<strong>Jyväskylän</strong><br />
yliopisto tuo<br />
<strong>kaupunki</strong>in<br />
ulkomaalaisia<br />
opiskelijoita ja<br />
kongressivieraita.<br />
JY arkisto, marko mettenranta<br />
Lisätietoja<br />
• <strong>Jyväskylän</strong> <strong>kaupunki</strong><br />
www.jyvaskyla.fi/international<br />
• Jyväskylä Human Technology City<br />
Journal www.jyvaskyla.fi/tiedotus/<br />
human_tech_city<br />
• Kansainvälisten asioiden yksikkö<br />
(014) 624 389, varpu.autere@jkl.fi<br />
vuosittain 50 kiintiöpakolaista. Maahanmuuttajapalveluissa<br />
jokaiselle maahan<br />
tulleelle pakolaiselle ja paluumuuttajalle<br />
laaditaan kotouttamisssuunnitelma yhteistyössä<br />
Työvoimatoimiston kanssa.<br />
”Vastaamme pakolaisten ja paluumuuttajien<br />
sosiaalityöstä ensimmäisten<br />
maassaolovuosien ajan. Pakolaisten<br />
kohdalla noin kolmen vuoden ja paluumuuttajien<br />
kohdalla noin yhden vuoden<br />
ajan”, maahanmuuttajapalveluiden palvelusihteeri<br />
Jyrki Seppinen kertoo.<br />
”Muuten maahan tulleita esimerkiksi<br />
opiskelijoita ja suomalaisten kanssa naimisiin<br />
menneitä ulkomaalaisia pienissä<br />
käytännön asioissa auttaa maahanmuuttajapalveluiden<br />
infopiste”, Seppinen lisää.<br />
• Vapaaehtoistoiminnan keskus VaPari<br />
(014) 625 905, vapari@jkl.fi<br />
• Keski-Suomen tulkkikeskus<br />
www.jyvaskyla.fi/sotepa/tulkkikeskus<br />
(014) 626 672<br />
• Maahanmuuttajapalvelut,<br />
(014) 626 675, www.jyvaskyla.fi/<br />
sotepa/maahanmuuttajat<br />
www.jyvaskyla.fi/international<br />
Jyväskylässä<br />
asuu noin<br />
2 000 ulkomaalaista<br />
90<br />
eri maasta.<br />
<strong>jyvät</strong><br />
• Jyväskylässä asuu yli 2 000 ulkomaalaista<br />
noin sadasta eri maasta<br />
tai valtiosta.<br />
• Suurimmat ulkomaalaisryhmät ovat<br />
venäläiset, iranilaiset, virolaiset ja<br />
afgaanit.<br />
• Vapaaehtoistoiminnan keskus VaPari<br />
kouluttaa tukihenkilöitä maahanmuuttajille.<br />
• Päivähoidossa on noin 200 maahanmuuttajalasta,<br />
ja eri kieliryhmiä on<br />
32.<br />
• <strong>Jyväskylän</strong> peruskouluissa opiskelee<br />
lähes 400 vieraskielistä oppilasta.<br />
Oman äidinkielen opetusta annetaan<br />
15 kielessä.<br />
• Vuosittain yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa<br />
opiskelee yli 700<br />
ulkomaalaista opiskelijaa.<br />
• Vuosittain vaihtoon lähtee useita<br />
satoja opiskelijoita kymmeniin eri<br />
maihin.<br />
• Jyväskylä toimii useissa kansainvälisissä<br />
verkostoissa ja ystävyyskaupunkeja<br />
on 11 eri maassa.<br />
• Jyväskylässä on korkealuokkaista<br />
kansainvälistä osaamista mm.<br />
ympäristö-, hyvinvointi-, informaatio,-<br />
paperinvalmistus- ja energiateknologiassa.<br />
• Vientiyrityksiä alueella on lähes 200.<br />
• Jyväskylässä toteutetaan kymmeniä<br />
kansainvälisiä yhteistyöprojekteja<br />
Euroopan unionin osarahoituksella<br />
joka vuosi.<br />
• <strong>Jyväskylän</strong> kaupunginkirjasto tarjoaa<br />
omakielistä materiaalia maahanmuuttajille.<br />
<strong>Jyväskylän</strong> museoissa on<br />
vuosittain esillä useita kansainvälisiä<br />
näyttelyitä.<br />
• Syksyllä 2005 julkaistut maahanmuuttajasivut<br />
löytyvät suomeksi,<br />
englanniksi, venäjäksi ja persiaksi<br />
osoitteesta www.jyvaskyla.fi/<br />
maahanmuuttajat.
Oma<br />
sairaanhoitaja ja lääkäri ovat lähellä<br />
terveys<br />
Oikea osoite<br />
terveysongelmissa<br />
on<br />
oman alueen<br />
terveysasema.<br />
Apu löytyy läheltä, kun sairaus tai tapaturma<br />
yllättävät. Eri puolilla <strong>kaupunki</strong>a<br />
toimii viisi terveysasemaa.<br />
Vuoden 2005 alussa tuli voimaan<br />
terveydenhuollon hoitotakuu, jonka<br />
mukaan potilaan tulee saada yhteys<br />
terveyskeskukseen virka-aikana välittömästi.<br />
Kiireettömän hoidon arviointiin<br />
tulee päästä kolmen arkipäivän kuluessa<br />
yhteydenotosta ja tarpeelliseksi<br />
todettuun hoitoon kolmessa kuukaudessa.<br />
Hoidontarve voidaan arvioida<br />
myös puhelimessa.<br />
<strong>Jyväskylän</strong> terveysasemilla oli hoitoon<br />
pääsyä helpotettu jo aiemmin kehittämishankkeen<br />
avulla. Sairaanhoitajia on<br />
saatu lisää ja heillä on aiempaa enem-<br />
män aikaa puhelinneuvontaan ja vastaanottoihin.<br />
Sairaanhoitajille on siirretty<br />
osa pitkäaikaissairauksien kontrolleista<br />
sekä helppohoitoisten infektioiden hoito.<br />
Terveysasemilla on nimetty kullekin<br />
alueelle omalääkärin lisäksi myös omahoitaja.<br />
He tekevät tiivistä yhteistyötä<br />
potilaidensa hoidossa.<br />
Tartu luuriin<br />
jo aamulla<br />
Oman alueen terveysasemaan kannattaa<br />
kiireellisessä tilanteessa olla yhteydessä<br />
heti aamulla. Puhelimeen vastaavan<br />
henkilön tehtävänä on arvioida, kuinka<br />
pikaista ja minkä tyyppistä vastaanottoa<br />
soittaja tarvitsee.<br />
”Siksi puhelimessa voi joutua kertomaan<br />
melko tarkasti, mistä asiasta on<br />
kyse”, toteaa vs. apulaisylilääkäri Pertti<br />
Peltonen.<br />
Vastaanotolle pääsy ja tutkimusten<br />
järjestelyt helpottuvat, kun aika sovitaan<br />
aamulla. Lääkäriajat pyritään järjestämään<br />
omalääkärille, jolle asioita<br />
ei tarvitse kertoa juurta jaksain. Mikäli<br />
paras apu saadaankin sairaanhoitajalta,<br />
hänelle voi saada soitto- tai vastaanottoajan.<br />
”Iltaan ei kannata kiireellistä käyntiä<br />
lykätä”, Pertti Peltonen sanoo.<br />
Keskitetyssä ensiavussa iltaisin ja viikonloppuisin<br />
Kyllön terveysasemalla hoidetaan<br />
niitä potilaita, joiden hoito ei voi<br />
tommi anttonen<br />
Kerttu Tuloma<br />
pitää sairaanhoitajalla<br />
käyntiä<br />
vaivattomana.<br />
Asiat selviävät<br />
nopeasti.<br />
30
31<br />
odottaa seuraavaan päivään. Yöllä kello<br />
23–08 saa avun Keski-Suomen keskussairaalasta.<br />
Joustavuus tuo tehoa<br />
Kuokkalalainen Kerttu Tuloma kertoo,<br />
että sairaanhoitajalla käynti on vaivatonta.<br />
”Oli helppoa esimerkiksi tarkistuttaa<br />
epäilyttäviä luomia. Sain ajan sairaanhoitajan<br />
vastaanotolle, asia selvisi nopeasti<br />
ja miellyttävästi”, Tuloma kertoo.<br />
Myös verenpaineen seuraaminen on<br />
helppoa, sillä kaupungin kaikille terveysasemille<br />
on järjestetty omatoimiseen<br />
mittaamiseen tarkoitetut mittauspisteet.<br />
”Itsehoitopisteen ansiosta enää ei<br />
tarvitse jonottaa sairaanhoitajan vastaanotolle.<br />
Harvemmilla sairaanhoitajakäynneillä<br />
voi keskittyä pidempiin<br />
keskusteluihin siitä, miten verenpainetta<br />
tulee elämäntapamuutoksilla hoitaa ja<br />
miten oireiden hallinta on kullakin onnistunut”,<br />
kertoo osastonhoitaja Leena<br />
Olli Kuokkalan terveysasemalta.<br />
Lääkärit voivat myös itse soittaa asiakkaalle<br />
esimerkiksi laboratoriokokeiden<br />
tuloksista eikä asiakkaan tarvitse jonottaa<br />
soittovuoroaan.<br />
Hammashoidossa<br />
perushoitoa ja apua särkyyn<br />
<strong>Jyväskylän</strong> terveyskeskuksen hammashoitoloissa<br />
hoidetaan kaikkia <strong>kaupunki</strong>laisia<br />
hoidon tarpeen mukaisessa<br />
järjestyksessä. Etusija on kuitenkin lapsilla<br />
ja nuorilla.<br />
”Isot reiät hampaissa ja säryt hoidetaan<br />
samana päivänä sekä tavalliset<br />
paikkaukset puolen vuoden sisällä”,<br />
kertoo hammaslääkäri Liisa Kajava.<br />
Hammashoitoloissa tehdään lääketieteellisesti<br />
perusteltuja toimenpiteitä. Esteettiset<br />
toimenpiteet kuten hampaiden<br />
valkaisut jäävät yksityishammaslääkärien<br />
tehtäviksi. Yksityishammaslääkäreiltä<br />
saa myös hoitoajat nopeammin kuin<br />
terveyskeskuksesta.<br />
Arkipäivisin särkypäivystystä hoitaa<br />
jokainen hammashoitola, joissa kunkin<br />
päivän särkyajat annetaan puhelimitse<br />
heti aamukahdeksan jälkeen. Viikonloppuisin<br />
ja arkipyhinä päivystää Kyllön<br />
terveysaseman hammashoitola kello yhdeksän<br />
ja kymmenen välillä. Siellä omaa<br />
vuoroa odotetaan numerovarausjärjestelmän<br />
avulla.<br />
• Keskustan terveysasema<br />
Kiireettömien aikojen varaus ma–to klo 9–14 ja pe klo 10–14 p. 626<br />
280. Kiireellisten aikojen varaus omahoitajalle ma–to klo 8–9 sekä pe<br />
klo 9–10. Ma–to klo 9–16 ja pe klo 10–16 p. 626 227.<br />
• Kyllön terveysasema<br />
Kiireettömien aikojen varaus ma–to klo 9–14 ja pe 10–14 p. 626 192.<br />
Kiireellisten aikojen varaus omahoitajalle ma–to klo 8–9 sekä pe klo<br />
9–10. Ma–to klo 9–16 ja pe klo 10–16 p. 626 199.<br />
• Säynätsalon terveysasema<br />
Kiireettömien aikojen varaus ma–to 9–14 ja pe 10–14 p. 623 846.<br />
Kiireellisten aikojen varaus omahoitajalle ma–to klo 8–9 sekä pe klo<br />
9–10. Ma–to klo 9–16 ja pe klo 10–16 p. 623 850.<br />
www.jyvaskyla.fi/sotepa<br />
<strong>jyvät</strong><br />
• Terveysasemat toimivat Kyllössä (Keskussairaalant.<br />
20), Keskustassa (Tapionk. 7),<br />
Kuokkalassa (Syöttäjänk. 10), Huhtasuolla<br />
(Nevak. 1) ja Säynätsalossa (Parviaisent.<br />
17). Kaikkien asuinalueiden asukkaille on<br />
nimetty omalääkäri ja omahoitaja.<br />
• Kiireellisen hoidon saamiseksi soitetaan<br />
oman asuinalueen omahoitajan puhelinnumeroon<br />
ma–to klo 8–9 ja pe klo 9–10.<br />
Omahoitajan puhelinnumero löytyy oman<br />
asuinalueen terveysasemalta tai osoitteesta<br />
www.jyvaskyla.fi/sotepa/terveys. Hätätapauksessa<br />
voi oman alueen terveysasemalle<br />
päivisin tulla ilman ajanvarausta. Kello 16<br />
jälkeen ja viikonloppuisin päivystää Kyllön<br />
terveysasema ja öisin Keski-Suomen Keskussairaala.<br />
• Suurin osa asukkaiden laboratorionäytteistä<br />
otetaan ajanvarauksella Näytteenottokeskuksessa<br />
(Yliopistonk. 38, 3. krs).<br />
Kiireelliset näytteet sekä vaikeasti liikuntarajoitteisten<br />
laboratorionäytteet voidaan<br />
ottaa terveysasemilla.<br />
• Röntgentutkimukset tehdään Kyllön terveysasemalla.<br />
• Mielenterveystoimistojen vastaanottoajan<br />
saa terveyskeskuslääkärin lähetteellä. Psykiatrinen<br />
kriisivastaanotto hoitaa vakavia,<br />
äkillisiä mielenterveyden häiriöitä Kyllön<br />
terveysasemalla p. 623 919. Kriisiapua saa<br />
myös Kriisikeskus Mobilesta p. 625 960.<br />
Terveysasemien puhelinnumerot (omahoitajien puhelinnumerot terveysasemilta ja osoitteesta www.jyvaskyla.fi/sotepa/terveys)<br />
Kuokkalan terveysasema<br />
Kiireettömien aikojen varaus ma-to klo 9–14 ja pe klo 10–14 p. 626<br />
316. Kiireellisten aikojen varaus omahoitajalle ma–to klo 8–9 sekä pe<br />
klo 9–10. Ma–to klo 9–16 ja pe klo 10–16 p. 626 317.<br />
• Huhtasuon terveysasema<br />
Kiireettömien aikojen varaus ma–to klo 9–14 ja pe klo 10–14 p. 626<br />
298. Kiireellisten aikojen varaus omahoitajalle ma–to klo 8–9 sekä pe<br />
klo 9–10. Ma–to klo 9–16 ja pe klo 10–16 p. 626 299<br />
• Hammashoitolat<br />
Hannikaisenkadun hammashoitola p. 626 100, Huhtasuon hammashoitola<br />
p. 626 072, Keljonkankaan hammashoitola p. 626 078, Keltinmäen<br />
hammashoitola p. 626 079, Keskustan hammashoitola p. 626<br />
081, Kuokkalan hammashoitola p. 626 111, Kyllön hammashoitola p.<br />
626 088 ja Säynätsalon hammashoitola p. 623 902.
atkai<br />
Tekemistä<br />
ympäri vuoden<br />
”Omat vieraani vien Päijänne-risteilylle,<br />
tutustumaan Alvar Aallon rakennuksiin<br />
ja Vesilinnaan ihailemaan maisemia”,<br />
Nikolainkulman neuvonnan vt. esimies<br />
Seija Kettunen esittelee. Kohteet ovat<br />
<strong>Jyväskylän</strong> matkailun peruspilareita, jotka<br />
olivat olemassa Kettusen aloittaessa<br />
uraansa matkailuneuvonnassa 38 vuotta<br />
sitten.<br />
”Tietysti esittelen myös kävelykadun,<br />
joka kertoo nopeasti kaiken nuorekkaasta<br />
<strong>kaupunki</strong>kuvastamme.”<br />
Kaupungissa järjestettävien tapahtumien<br />
ja kongressien suuri määrä näkyvät<br />
myös kävelykadun vilkkaudessa.<br />
Jyväskylä Paviljonki ja matkakeskus<br />
sijaitsevat lähellä keskustaa ja tapahtumien<br />
osallistujat pääsevät nopeasti<br />
keskustaan.<br />
”Vieraat ovat ihastuneet siihen, että<br />
kaikki on täällä niin lähellä. Kokouspäi-<br />
vän päätteeksikään ryhmä ei yleensä<br />
hajoa, vaan kävelykatu sitoo porukan<br />
yhteen”, <strong>Jyväskylän</strong> Messujen toimitusjohtaja<br />
Leo Potkonen sanoo.<br />
Tapahtumat<br />
tuovat vierailijoita<br />
”Jyväskylä on jo pitkään ollut Suomen<br />
toiseksi vilkkain messu<strong>kaupunki</strong> kävijämäärissä<br />
mitattuna”, Potkonen mainitsee<br />
ja kertoo, että Jyväskylä Paviljongissa<br />
järjestetään vuosittain reilut 500 tapahtumaa<br />
ja kokousta. Suurin osa tapahtumista<br />
on yritys- ja ammattitapahtumia.<br />
Aktiivinen koulumaailma tuo <strong>kaupunki</strong>in<br />
usein kansainvälisiä kongressivieraita.<br />
Myös perinteiset tapahtumat, kuten <strong>Jyväskylän</strong><br />
Kesä ja Summer Jazz, houkuttelevat<br />
tuhansia vierailijoita. Neste Ralli<br />
on tapahtumista ylivoimainen ykkönen<br />
kävijämäärien suhteen.<br />
hanna korhonen<br />
Neste Ralli kerää vuosittain kymmeniä tuhansia vierailijoita <strong>Jyväskylän</strong> seudulle.<br />
”Jyväskylä<br />
on jo pitkään<br />
ollut Suomen<br />
toiseksi<br />
vilkkain messu<strong>kaupunki</strong><br />
kävijämäärissä<br />
mitattuna.”<br />
Myös muut urheilu- ja liikuntatapahtumat<br />
piristävät kaupungin elämää.<br />
Jalkapallon Jyväskylä-cup, Päijännepurjehdus<br />
ja Nuorten Eliittikisat järjestetään<br />
Jyväskylässä vuosittain. Suuri<br />
ponnistus kaupungin urheilupiireille on<br />
Jyväskylässä järjestettävät Kalevan Kisat<br />
2006.<br />
Rajoja ei tunneta<br />
Kettunen ja Potkonen korostavat seutuyhteistyön<br />
merkitystä matkailun, kongressien<br />
ja tapahtumien järjestämisessä.<br />
Yhteistyökumppanit ja oheismatkailukohteet<br />
löytyvät usein <strong>kaupunki</strong>rajojen<br />
ulkopuolelta.<br />
”Rajattomuus on rikkaus. Yhteistyörekisterissämme<br />
on yli 450 matkailuyritystä,<br />
ja kaikki vain 50 kilometrin säteellä<br />
kaupungin keskustasta”, Kettunen kertoo<br />
laajasta tarjonnasta.<br />
jukka muukkonen<br />
Korkeakoski kohisee Keljossa vehreän kosteikon keskellä.<br />
32
33<br />
Maaseutumatkailukohteet ovat viimeisten<br />
vuosien aikana nostaneet suosiotaan.<br />
Maatilat ovat myös haluttuja<br />
kokouspaikkoja.<br />
”Kokousvieraat vetäytyvät usein maaseudun<br />
rauhaan ainakin illanviettoon ja<br />
yöpymään”, Potkonen mainitsee.<br />
Luonto lähellä<br />
Maaseutumatkailukohteiden lisäksi<br />
luonto tulee matkailijoiden ja tapahtumavieraiden<br />
lähelle heti Jyväsjärven<br />
rannalla. Talvisin luonnonladut ja luistinrata<br />
järven jäällä houkuttelevat <strong>kaupunki</strong>laisten<br />
lisäksi myös matkailijoita.<br />
Hiihtäminen ja laskettelu onnistuvat<br />
useissa eri laskettelukeskuksissa: 50 kilometrin<br />
säteellä <strong>Jyväskylän</strong> keskustasta<br />
on neljä laskettelukeskusta.<br />
Kesäisin Rantaraitti täyttyy rullaluistelijoista,<br />
luontopolku Tourujoen rannassa<br />
vie rauhallisiin tunnelmiin ja satamasta<br />
pääsee helposti nauttimaan Päijänteen<br />
maisemista. Päijännettä Pohjoiseen<br />
-vesistömatkailuhanke tekee tutuksi<br />
Päijänteen, Keiteleen ja Kansallisveden<br />
vesistöalueita. Hankkeen tavoitteena on<br />
myös kehittää vesistöaluiden matkailupalveluita.<br />
”Kaunis ja vaihteleva luonto on ehdottomasti<br />
yksi <strong>Jyväskylän</strong> seudun vahvuuksista”,<br />
Kettunen päättää.<br />
Lisätietoja<br />
• Nikolainkulman neuvonta, Asemakatu 6, Avoinna 1.9.–30.6.<br />
ma–pe 9–17, la 10–15, 1.7.–31.8. ma–pe 9–18, la–su 10–15<br />
• Jyväskylä-neuvonta, puh. (014) 624 900, www.jyvaskyla.fi/neuvonta<br />
– tietoa <strong>Jyväskylän</strong> kaupungin palveluista ja <strong>kaupunki</strong>organisaatiosta<br />
– tietoa seudun tapahtumista www.jyvaskylanseutu.fi/tapahtumat<br />
• Nikolainkulman lipunmyynti, puh. (014) 624 901,<br />
www.jyvaskyla.fi/lippupiste<br />
• <strong>Jyväskylän</strong> seudun matkailuneuvonta, puh (014) 624 903,<br />
joona nuutinen<br />
Pohjoismaiden vanhin yhtäjaksoisesti järjestetty festivaali, <strong>Jyväskylän</strong> Kesä on jo 50-vuotias.<br />
”Kaunis ja<br />
vaihteleva<br />
luonto on<br />
ehdottomasti<br />
yksi <strong>Jyväskylän</strong><br />
seudun<br />
vahvuuksista.”<br />
<strong>jyvät</strong><br />
• <strong>Jyväskylän</strong> seudulla käy vuosittain<br />
noin 1,5 miljoonaa matkailijaa.<br />
• <strong>Jyväskylän</strong> seudun majoitusliikkeissä<br />
kirjataan vuosittain noin 420 000<br />
yöpymisvuorokautta, joista ulkomaalaisten<br />
yöpyjien osuus on viidennes.<br />
• <strong>Jyväskylän</strong> seudun matkailuneuvonta<br />
tarjoaa tietoa <strong>Jyväskylän</strong> seudun<br />
käyntikohteista, tapahtumista, majoitus-<br />
ja ravitsemusliikkeistä.<br />
• <strong>Jyväskylän</strong> seudun tapahtumista<br />
löytyy tietoa myös internetissä osoitteessa<br />
www.jyvaskylanseutu.fi/<br />
tapahtumat.<br />
• Nikolainkulman lipunmyynnistä saa<br />
pääsyliput oman seudun ja valtakunnallisiin<br />
tilaisuuksiin ja tapahtumiin.<br />
Myös <strong>Jyväskylän</strong> paikallisliikenteen<br />
näyttökortit voi ostaa Nikolainkulman<br />
neuvonnasta sekä Matkakeskuksesta<br />
ja Tavaratalo Sokokselta.<br />
• Jyväskylä on vilkas kokous-,<br />
kongressi- ja messu<strong>kaupunki</strong>:<br />
Suomen toiseksi vilkkain messu<strong>kaupunki</strong><br />
ja neljänneksi aktiivisin<br />
kokous- ja kongressi<strong>kaupunki</strong>. Aivan<br />
keskustan tuntumassa sijaitsee kongressikeskus<br />
Paviljonki.<br />
www.jyvaskylanseutu.fi/matkailu<br />
– tietoa <strong>Jyväskylän</strong> seudun käyntikohteista, majoitus- ja<br />
ravitsemusliikkeistä<br />
– matkailuesitteitä ja karttoja<br />
• Kaupunginkassa, puh. (014) 624 908<br />
– kassaan voi maksaa kaikkia kaupungin laskuja ilman palvelumaksua<br />
• Kokous- ja juhlatiloja www.jyvaskyla.fi/neuvonta/tilahaku<br />
• Jyväskylä Paviljonki, (014) 339 8100, www.jklpaviljonki.fi
jyväsky<br />
URBAN CENTRE close to nature<br />
Jyväskylä is a charming and buzzing<br />
city where people live, work and study<br />
within easy reach of services yet close<br />
to nature.<br />
”We have long educational traditions,<br />
diverse business structure and a rich variety<br />
of culture, arts and entertainment.<br />
Whether you come here to live or just<br />
visit, we have plenty to offer for you,”<br />
says Ms Marketta Mäkinen, Head of External<br />
Relations at the City of Jyväskylä.<br />
Fascinating employment<br />
opportunities<br />
Jyväskylä is one of Finland’s centres of<br />
growth, known for its high level of expertise<br />
in the manufacture of paper and paper<br />
machines as well as environmental,<br />
information, and wellness technology.<br />
In these branches Jyväskylä Science<br />
Park fosters entrepreneurial activity<br />
based on new technology in cooperation<br />
with the University of Jyväskylä and<br />
other organisations. In the economic<br />
sphere, close regional cooperation with<br />
other municipalities and actors in the<br />
area makes it possible to fully exploit<br />
the local expertise.<br />
People in Jyväskylä earn their living<br />
in service professions, the manufacture<br />
of wood processing products and paper<br />
machines, as well as in various branches<br />
of high technology.<br />
”Our interesting business structure<br />
means that challenging and fascinating<br />
employment opportunities are on offer.<br />
Also internationalisation and multiculturalism<br />
have certainly enriched the<br />
Clean waterways, parks and other green areas are an intergral part of the cityscape of Jyväskylä.<br />
city – both economically and culturally,”<br />
says Mäkinen.<br />
Lifelong learning<br />
There are nearly 40,000 students in Jyväskylä<br />
during the academic year.<br />
”The number is high but not surprising.<br />
After all, our university and polytechnic<br />
are among the most popular<br />
higher education institutions in Finland,”<br />
reminds Mäkinen.<br />
The university, the polytechnic as well<br />
as the local vocational colleges are all<br />
actively engaged in international research<br />
projects and student exchange:<br />
There are over 800 foreign students in<br />
Jyväskylä each year.<br />
Younger school-goers from other<br />
countries are given special assistance in<br />
kalevi korhonen<br />
34
35<br />
The Lake Jyväsjärvi<br />
provides<br />
an ideal setting<br />
for outdoor recreation<br />
all year<br />
around.<br />
adapting to the Finnish school system.<br />
Studying in English is possible right from<br />
the first grade of primary education.<br />
”Those who want to keep on learning<br />
new things throughout their lives,<br />
can. And there are many of those who<br />
do: The Continuing Education Centre<br />
and the University of the Third Age are<br />
both extremely popular,” points out<br />
Mäkinen.<br />
Services close<br />
to people<br />
Jyväskylä is a pleasant and safe city.<br />
Clean waterways, parks and other green<br />
areas are an integral part of the cityscape.<br />
In the heart of the busy city centre lies<br />
the pedestrian precinct with an excellent<br />
range of shops as well as restaurants,<br />
bars and pubs.<br />
”In terms of places to live, Jyväskylä<br />
has a lot to offer. Whether you prefer a<br />
flat in the city centre or a plot by a lake,<br />
there is plenty to choose from,” explains<br />
Mäkinen.<br />
It is easy to get around Jyväskylä<br />
by car, bicycle or even on foot as the<br />
distances in the city are short and the<br />
network of pedestrian and cycling paths<br />
Contact information<br />
is comprehensive and well-maintained.<br />
Public transport, too, is well organised<br />
and extends also to surrounding municipalities.<br />
”We don’t have to waste our time on<br />
long journeys from home to work and<br />
back,” sums up Mäkinen.<br />
Leisure time activities and events<br />
throughout the year<br />
Whether you are an arts’ lover or a sports<br />
enthusiast, Jyväskylä has something for<br />
every taste and budget. The city is especially<br />
known for its rich variety of culture;<br />
museums, art exhibitions, concerts,<br />
events, theatre performances and of<br />
course the world-famous architect Alvar<br />
Aalto and his work.<br />
Finland’s only university-level institute<br />
to study sport and health sciences is in<br />
Jyväskylä which, in turn, promotes the<br />
significance of physical fitness and wellbeing.<br />
Jyväskylä also ranks as one of Finland’s<br />
most popular city of fairs and congresses.<br />
Every August Neste Rally Finland – the<br />
Finnish round of the World Rally Championship<br />
– brings speed and excitement<br />
onto the streets of the city.<br />
Whether you<br />
are an arts’<br />
lover or<br />
a sports<br />
enthusiast,<br />
Jyväskylä has<br />
something for<br />
every taste<br />
and budget.<br />
City of Jyväskylä www.jyvaskyla.fi/international • Jyväskylä Human Technology City Journal www.<br />
jyvaskyla.fi/tiedotus/human_tech_city • International relations tel. (014) 624 389, varpu.autere@jkl.fi<br />
www.jyvaskyla.fi/international/intrelations/indexeng.html • Jyväskylä Regional Tourist Information tel.<br />
(014) 624 903, matkailu@jkl.fi www.jyvaskylaregion.fi/travel • Immigrant Services tel. (014) 626 675,<br />
http://www.jyvaskyla.fi/sotepa/maahanmuuttajat/officeforforeigners.shtml<br />
kalevi korhonen<br />
jyväskylä facts<br />
• Jyväskylä was founded in 1837.<br />
• The City of Jyväskylä has over<br />
84,000 inhabitants The Jyväskylä<br />
Region has a total of 165,000 inhabitants.<br />
• There are approximately 2,000<br />
foreign residents in Jyväskylä from<br />
90 different countries or states. The<br />
Russians, Iranians, Estonians and<br />
Afghans make up the largest groups<br />
of foreign nationalities.<br />
• Jyväskylä is logistically well positioned.<br />
Trains to Tampere and<br />
Helsinki leave every couple of hours.<br />
Coach connections are good, too,<br />
and there are also several flights<br />
between Jyväskylä and Helsinki<br />
daily.<br />
• There are a total of 30 nurseries or<br />
supervised family day-care providers<br />
in Jyväskylä. In addition, private<br />
nurseries and private family day-care<br />
services are available.<br />
• In addition to Finnish, basic schooling<br />
is available in English and<br />
Swedish.<br />
• Jyväskylä Public Library is able to<br />
offer most immigrants material in<br />
their native language.<br />
• Jyväskylä has a wide range of<br />
facilities for those into exercising<br />
and sports. All in all, some 150<br />
local sports clubs cover 70 different<br />
sports disciplines.<br />
• Local museums feature several<br />
international exhibitions every year.<br />
Many interesting buildings by several<br />
different architects – the world<br />
famous Alvar Aalto among them<br />
– are marked on the architectural<br />
map of Jyväskylä.<br />
• Jyväskylä is a member of several<br />
international networks and has twin<br />
towns in eleven countries.<br />
• Website for immigrants in Finnish,<br />
English, Russian and Persian,<br />
launched in autumn 2005, covers<br />
issues related to living and working<br />
in Finland and especially in the<br />
Jyväskylä region. The site can be<br />
found at www.jyvaskyla.fi/<br />
maahanmuuttajat.
Helmikuu Vanhan Kirjan Talvi Maaliskuu <strong>Jyväskylän</strong> Päivä Huhtikuu JyRock | <strong>Jyväskylän</strong> Pääsiäinen -konserttisarja | Kansainvälinen Pääsiäisbridge Toukokuu Killerin<br />
Eliitti -ravit | <strong>Jyväskylän</strong> Katujuoksu | Yläkaupungin Yö | Naisten Askel Kesäkuu Jyväskylä Summer Jazz | Sataman Yö | Jyväskylä Cup -juniorijalkapalloturnaus Heinäkuu<br />
<strong>Jyväskylän</strong> Kesä Elokuu Neste Ralli | Säynätsalopäivät Syyskuu Hyvän Olon Viikonloppu | Teatteriaalto | Ween Maan Wiljaa – kala- ja elomarkkinat Lokakuu Blues Live |<br />
Valo on Jyväskylässä | Lasten Loiskis -kulttuuripäivät Marraskuu Arktisen upeeta – pohjoismaisen elokuvan festivaali<br />
<strong>Jyväskylän</strong> <strong>kaupunki</strong><br />
www.jyvaskyla.fi<br />
• <strong>Jyväskylän</strong> kaupungissa on yli 84 000 asukasta,<br />
<strong>Jyväskylän</strong> seudulla yhteensä noin 165 000.<br />
• <strong>Jyväskylän</strong> seutuun kuuluu yhdeksän kuntaa: <strong>Jyväskylän</strong> <strong>kaupunki</strong>,<br />
<strong>Jyväskylän</strong> maalaiskunta, Laukaa, Muurame, Uurainen, Hankasalmi,<br />
Korpilahti, Petäjävesi ja Toivakka.<br />
• Jyväskylä kuuluu Länsi-Suomen lääniin ja Keski-Suomen maakuntaan.<br />
• Tutkinnon suorittaneiden osuus yli 15-vuotiaista 71 % (koko maassa 62).<br />
Korkea-asteen koulutus 31 % (koko maassa 25 %).<br />
• Keskimääräiset tulot / tulonsaaja 18 376 euroa.<br />
• <strong>Jyväskylän</strong> kaupungin tuloveroprosentti 18,5 (v. 2005).<br />
• Talousarvion käyttömenot 2005: noin 363 miljoonaa euroa,<br />
verotulot 229 miljoonaa euroa ja lainakanta 2 175 euroa asukasta kohti.<br />
• Työttömyysprosentti oli vuonna 2005 keskimäärin 15.<br />
• Kaupungin syntymäpäivä on 22.3., Jyväskylä on perustettu 1837.<br />
Kaupungin hallinto<br />
www.jyvaskyla.fi/hallinto<br />
• <strong>Jyväskylän</strong> kaupunginvaltuustossa on 59 jäsentä.<br />
Valtuutettujen puoluejakauma: SDP 18, kokoomus 12, keskusta 12, vihreät 7,<br />
vasemmistoliitto 4, kristillisdemokraatit 3, SKP 3<br />
• Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen esityslistat ja pöytäkirjat<br />
voi lukea netistä, samoin lauta- ja johtokuntien.<br />
Lähettäkää minulle veloituksetta seuraavat esitteet<br />
Jätehuolto .......................................❑<br />
Keskustan liikennekartta ................❑<br />
Kirjastopalvelut ...............................❑<br />
Kuluttajaneuvonta ..........................❑<br />
Kunnallistietoa ................................❑<br />
Liikuntapalvelut .............................❑<br />
Perusopetus ....................................❑<br />
Lukio-opetus ...................................❑<br />
Iltapäivätoiminta Jälkkäri ................❑<br />
Kaupungin tiedotuslehden<br />
uusin numero .................................❑<br />
Opas pientalorakentamista<br />
suunnittelevalle ..............................❑<br />
Säynätsalon yleisesite ....................❑<br />
Terveysasemien palvelut .................❑<br />
<strong>Jyväskylän</strong> seudun<br />
kansalaisopiston ohjelma ...............❑<br />
<strong>Jyväskylän</strong> seudun matkailuesite ....❑<br />
<strong>Jyväskylän</strong> kaupunginteatterin<br />
ohjelma ...........................................❑<br />
Jyväskylä Sinfonian ohjelma ...........❑<br />
Museot ja näyttelyt .........................❑<br />
Paikallisliikenteen aikatauluvihko<br />
(<strong>Jyväskylän</strong> Liikenne) ......................❑<br />
Tilauskupongin voi postittaa, faksata numeroon (014) 214 393, täyttää verkossa osoitteessa<br />
www.jyvaskyla.fi/neuvonta/tilaa/ tai noutaa Nikolainkulmasta (Asemakatu 6).<br />
Nimi<br />
Lähiosoite<br />
Postinumero ja postitoimipaikka<br />
Kuokkalan silta keskustan tuntumassa on yksi<br />
<strong>Jyväskylän</strong> pysyvistä valaistuskohteista.<br />
postimaksu<br />
maksettu<br />
<strong>Jyväskylän</strong> <strong>kaupunki</strong><br />
Jyväskylä-neuvonta<br />
Tunnus 5004616<br />
40003 VASTAUSLÄHETYS<br />
antti aarnio
Change language