Hyvä tiimi – parempi mieli” - Suomen Merimies-Unioni

Suomen Merimies-Unioni SM-U rymerimies2 2006Finlands Sjömans-Union FS-U rfTranslandia:”Hyvä tiimi –parempi mieli”Translandia:”Bra Team –bättre stämning”s. 4s. 18Rauhallista Rosellallas. 6 Lugnt på Rosella s. 20

merimiesPÄÄKIRJOTUS1.3.2006TUusi vuosi vanhat haasteetVuoden alkupuolella suurin mielenkiinnonaihe Suomessa olipresidentinvaalit. Vaalista tulikintiukka taisto kahden ”työväen”presidentin välillä. Vaalien voittajaoli suomalainen demokratia,joka näytti toimivuutensa. Itsepresidentinvaalin voitti se aidompityöväenpresidentti. Mitä sittentapahtuu vaalien jälkeen.Vanhoissa naisissa on se viisaus,on joku sanonut ja tämä sanontapitää mielestäni paikkansa. TarjaHalonen on viisas nainen (ei niinvanha) ja toivottavasti hän käyttääsitä viisauttaan niin kuin suomalaisetnaiset ovat kautta aikojenkäyttäneet hienovaraisesti ohjatenja vaikuttaen. Toinen vaihtoehto onse kärttyinen tyyppi, joka puuttuukaikkiin asioihin huomauttelemalla,nalkuttamalla ja kiukuttelemalla,mutta sellaista presidenttiä suomalaiseteivät äänestäneet.Merenkululle presidentillä eiole suurta merkitystä, mutta TarjaHalonen on osoittanut ymmärtävänsämerenkulkijoita. Ollessaaneduskunnan sosiaalivaliokunnanpuheenjohtajana hän tutustui merenkulkijainsosiaalilainsäädäntöönja myös suhtautui myönteisesti merenkulkijoidenasioiden ajamiseen.Merenkulku on kaikkein kansainvälisineri bisnessektoreista ja merenkulussamyös ns. globalisaationhaitat näkyvät selvästi. Halonenon globalisaation haittojen tiukkavastustaja kuten myös Merimies-Unioni ja Kansainvälinen kuljetustyöntekijöidenliitto ITF. Taisteluhaittojen poistamiseksi on loputonta,mutta ilman taistelua suuntamenee vielä hurjemmaksi. Ainatarvitaan vastavoimia.Merenkulun puolella alkuvuodensuurin mielenkiinto on kohdistunutSiljan huutokauppaan ja sen ostajakandinaatteihin.Odotetustiostajiksi ovat tarjolla sekä VikingLine että Tallink muiden lisäksi.Muista ehdokkaista ei ole puhuttujulkisesti eikä niistä minulla liioinole mitään tietoa. Spekulaatiot ovatkeskittyneet siihen, mitä tapahtuujos jompikumpi mainituista ostajaehdokkaistaostaa Siljan. Mitäänerityistä herkkua siitä tuskin ontarjolla suomalaisille merenkulkijoilletai matkustajillekaan. Pelkonaon aluskannan vähentyminen jokasaattaa johtaa mm. työpaikkojenvähentymiseen ja lippuhintojenkohoamiseen.Globalisaation haitat näkyvät jomatkustajaliikenteenkin puolella.Mikäli lopulliseksi ostajaksi tuleejoku ulkomaalainen varustamotai ostaja, niin ongelmaksi tuleelippukysymys. Merimies- Unioninlähtökohtana Siljan liikennealueellaSuomi- Ruotsi – liikenteessä ontietysti Suomen tai Ruotsin tasoisettyöehtosopimukset. Selvää on, ettäsyntyy kova vääntö, mikäli liikenteeseenpyritään halvemmallasopimuksella. Tällöin koko jäsenistöntulee olla valmiina taistoonsopimuksen puolesta. Myös yhteistyötäruotsalaisten ja virolaistenkanssa on tiivistetty.Yllättäen tuli pelätty tieto BirkaPrincessin myynnistä. Sen seurauksenapoistuu jälleen työpaikkoja.Työpaikkoja onkin 2000-luvullapoistunut Suomen merenkulusta joyli tuhat vuosityöpaikkaa. Toimenpiteitäsuomalaisen merenkulunturvaamiseksi on suunniteltu muttaei tehty. Hallituksen pitäisi nytnopeasti toteuttaa ne toimenpiteet,jotka on jo valmisteltu eikä pitäämerenkulkua poliittisena pelinappulana.Suuremmat toimenpiteetjäänevät valitettavasti seuraavallehallitukselle.Alkuvuodesta kuultiin merenkulussajälleen myös suuri suruviesti,kun egyptiläinen matkustaja-alusupposi vieden mennessään nointuhat matkustajaa ja miehistönjäsentä. Järkyttävintä onnettomuudessaoli se, että tiettävästilaivan päällikkö ja osa miehistöstäjätti aluksen välittämättä pelastustoimista.Tällainen toiminta eitulisi kuuloonkaan suomalaisillamatkustaja- aluksilla. Tämänkinvuoksi matkustajilla on hyvä syykäyttää suomalaisia aluksia matkustaessaan.Pekka TeräväinenliittosihteeriTarja Filatov:”Työtaisteluoikeudetkeskeinen osa perusoikeuksia”Suomi käyttää mahdollisuuttaanantaa lausunto EY-tuomioistuimelleLaval-tapauksessa.Oikeustapauksessa on kysymyssiitä, mahdollistaako yhteisöoikeustyötaistelutoimet senvarmistamiseksi, että EU-maistatulleet työntekijöiden saavatsaman tasoiset oikeudet kuin vastaavaatyötä tekevillä oman maankansalaisilla. Laval-tapauksessalatvialainen rakennusyhtiö,joka oli perustanut tytäryhtiönRuotsiin, kiisti tämän oikeudensillä perusteella, että sillä oliLatviassa tehty työehtosopimustyöntekijöidensä kanssa, jonka sekatsoi riittäväksi. Laval-yhtiöperuskorjasi koulurakennuksenVaxholmissa lähellä Tukholmaa.Ruotsin työtuomioistuinesitti EY-tuomioistuimelle ennakkoratkaisupyynnönRuotsintyöehtosopimusjärjestelmästä.Työtuomioistuimelle oli epäselvää,rajoittaako yhteisön oikeuskansallisten työmarkkinajärjestöjenmahdollisuutta ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiinpainostaakseenulkomaisen palvelun tarjoajannoudattamaan ruotsalaisia työsopimusehtoja.Työministeriö antoi lausunnonLaval-tapauksesta ulkoasiainministeriönoikeudelliselle osastolle,joka antaa Suomen lausunnonEY-tuomioistuimelle.Suomen lausunnossa EY-tuomioistuimellepidetään tärkeänäsitä, ettei EY:n kilpailuoikeudestaja sisämarkkinasääntelystävälillisesti johdeta perusteettomiarajoituksia sosiaalisiin perusoikeuksiin.Suomi katsoo myös, ettätyötaisteluoikeuden käyttämisestäaiheutuvat epäedulliset seurauksetpalvelujen vapaalle liikkuvuudellevoidaan hyväksyä, jos työtaistelutoimenpidettäkäytetään kansallisessalaissa sallitulla tavalla.- Työtaisteluoikeudet ovat keskeinenosa perusoikeuksia. Ilmanniitä työntekijöiden järjestäytymisoikeudellaei ole todellistasisältöä. Kysymys on oleellinenkoko Euroopan työmarkkinajärjestelmälleja järjestäytymisvapauteenperustuvalle sosiaaliselleoikeudenmukaisuudelle, työministeriTarja Filatov toteaa.- Suomen kannalta oikeustapauson merkityksellinen myössiksi, että EY-tuomioistuimessa onparhaillaan vireillä kysymys siitä,onko suomalaisilla merenkulkijoillaoikeus puolustaa palkkaehtojaantyötaisteluteitse silloin kunsuomalainen alus (Viking LinenRosella) siirtyy muun maan lipunalle. Laval-ratkaisu vaikuttaa tähänkintapaukseen Filatov arvioi.2

merimiesBirka Line myy Birka Princessin:230 merenkulkijaa jää työttömäksiAhvenanmaalainen Birka Line ilmoittimaanantaina 13. helmikuuta,että se myy toisen risteilyaluksensa.Vuonna 1986 liikennöinninaloittanut ja tammikuun alustaMaarianhaminassa makaamassaollut Birka Princess siirtyy kyproslaisenmatkailuyhtiön LouisPublic Companyn omistukseen29,4 miljoonan euron hinnalla.Laivan myynnin yhteydessähäviää 250 työpaikkaa, joistamereltä 230. Yt-neuvottelut ovatalkaneet.Birkan uusin alus, Birka Paradise,aloitti liikenteen reilu vuosisitten ja on koko talven ajanristeillyt Tukholman ja Maarianhaminanvälillä. Birka Princessinoli määrä palata reitille helmikuunloppupuolella. Aluksen aikataulutolivat tiedossa ja varauksia risteilyilleoli tehty melko runsaasti.- Princessin myynti oli shokkihenkilökunnalle, sanoo varustamonpääluottamusmies KennethBondas.Birka Princess siirtyy maaliskuussaVälimeren vesille. (Kuva: SebbaSödergård)Euroopan parlamenttityrmäsi satamapalveludirektiivinPaljon kiistaa herättänyt Euroopan komission ehdotus satamapalveludirektiiviksi kaatui Euroopan parlamentintäysistunnossa 18. tammikuuta. Parlamentti hylkäsi hankkeen äänin 532-120.Direktiivillä komissio pyrki tehostamaan Euroopan unionin sisämarkkinoita ja lisäämään satamaalankilpailua. Ehdotus herätti kuitenkin vastustusta sekä satamatyöntekijöiden että satamaoperaattorienriveissä.Työntekijät vastustivat etenkin direktiiviehdotuksen ns. itsekäsittelyä koskevaa kohtaa. Lyhyen matkanmerenkulussa kohta olisi velvoittanut jäsenmaat siihen, että pysyvää merihenkilöstöä voitaisiin käyttäälastinkäsittelyyn. Operaattorit puolestaan eivät hyväksyneet ehdotuksen edellyttämää pakollista toimilupajärjestelmää.Komission hanketta vastustettiin laajalti myös Suomessa. Ensimmäisen ehdotuksen satamapalveludirektiiviksikomissio teki 2003, mutta senkin parlamentti hylkäsi.LuottamusmiestenneuvottelupäivätLuottamusmiesten täydennyskurssi (neuvottelupäivät)pidetäänRantasipi Hyvinkään Sveitsissä 14.- 15.3.2006Kurssihakemusten on oltava Merimies- Unionintoimistolla viimeistään 1.3.2006.Lisätietoja asiasta Pekka Teräväiseltä p.0400-432668tai sähköpostillapekka.teravainen@smury.fiUnioniin uusi puhelinvaihde,häiriöt mahdollisiaMerimies-Unionin Helsingin toimistoon asennetaanuusi puhelinvaihde 6. – 10. maaliskuuta. Asennustöidenjohdosta puhelinyhteyksissä saattaa esiintyä häiriöitä.Kaikki numerot säilyvät ennallaan.Merityön kansainväliset sopimuksetyhdeksi yleissopimukseksiKansainvälisen työjärjestön (ILO)94. työkonferenssi pidettiin Genevessä7.-23.helmikuuta. Kokouksenaiheena oli merenkulkijoidentyönteko, työehdot ja työolot.Näitä ovat terveys, turvallisuus,vähimmäispalkka ja työaika.Tavoitteena oli määritelläsäällisen työn ehdot kansainvälistyvällemerenkulkusektorille.Alalla työskentelee noin 1,2 miljoonaaihmistä.Merityökonferenssi valmisteliyli 65 kansainvälisen merityösopimuksenja suosituksen yhdistämistäyhdeksi yleissopimukseksi.Yleissopimus tulee voimaan,kun se on ratifioitu jäsenmaissa.Suomen valtuuskunnassa hallitustaedusti muun muassahallitusneuvos Esa Lonka työministeriöstä.Työnantajia edustiÅlands Redarföreningin asiamiesKimo Kostiainen ja työnantajienneuvonantajana toimi SuomenVarustamoyhdistyksen toimitusjohtajaMika Nykänen. Työntekijöidenedustaja oli SuomenMerimies-Unionin puheenjohtajaSimo Zitting.Hänen varajäseniäänolivat Suomen Laivanpäällystöliitontoiminnanjohtaja BoGyllenberg ja Suomen Konepäällystöliitonasiamies RitvaLähdesmäki-Johansson.Kansainvälinen merityökonferenssijärjestetään vain kerrankymmenessä vuodessa. ILO:nmukaan nyt pidetty konferenssioli alallaan merkittävin kauttaaikojen.YK:n kansainvälinen työjärjestöILO kehittää maailmanlaajuisestityöelämän normeja.Järjestöön kuuluu 178 jäsenmaataja sen toiminta perustuu kolmikantaiseenhallitusten, työnantajajärjestöjenja työntekijäjärjestöjenvuorovaikutukseen.Seuraava lehtiMerimies-lehti 3/2006 Ilmestyy 12. huhtikuuta 2006. Tähän numeroontarkoitetun aineiston on oltava toimituksessa viimeistään29. maaliskuuta 2006.Langhille kaksiuutta konttialustaPiikkiöläinen Langh Ship -varustamo on tilannutkaksi niin kutsuttua multi flexible -konttialustasaksalaiselta J. J. Sietas KG:n telakalta. Tilatutalukset ovat 141 metriä pitkiä ja 21,3 metriä leveitä.Niiden kantavuudeksi tulee 11 500 tonnia.Alukset voivat kuljettaa 907 kappaletta 20 jalankonttia, joista 200 kappaletta voi olla kylmäkuljetuskontteja.Erikoisvahvistetun ruumanpohjanansiosta aluksia voidaan käyttää myös irtolastienkuljetuksiin. Lisäksi alukset soveltuvat teräskelakuljetuksiin,kun niihin asennetaan LanghShipin patentoimat kehtovälikannet.- Kummankin aluksen valttina on myösse, ettei lastiruumaan sijoitettavia kontteja tarvitseerikseen kiinnittää, vaan ne pysyvät paikoillaanniin kutsuttujen sellien, eli ohjaintenavulla, varustamon kaupallinen johtaja LauraLangh kertoo tilattujen alusten erityspiirteistä.- Kumpaankin noin 22 miljoonaa euroamaksavaan alukseen tulee monia ratkaisuja, jotkavähentävät työmäärää. Esimerkkeinä mainittakoonmoottoroidut luotsitikkaat sekä peräänja keulaan asennettavat komet vinssit kiinnitysköysienkäsittelyä varten. Talvella kansirakentesiin kertyvän jään sulatusta helpottavat erikoissuuretkuumavesisäiliöt.- Ammattiliittojen kanssa on sovittu ettäaluksiin riittää 10 hengen miehitys, mikä onedellytys jotta alukset pärjäävät kovassa kansainvälisessäkilpailussa suomalaisella miehityksellä,Langh sanoo. Langh Shipin tilaamatalukset rakennetaan jääluokkaan 1 A Super.Niiden syväys täydessä lastissa on 8,6 metriä.Enimmillään 18 solmun nopeudella kulkevienalusten pääkoneiksi asennetaan Wärtsilän46-moottorit, joiden teho on 8 400 kilowattia.Alusten lastiluukkujen toimittajaksi on valittuMacGREGOR. Alukset luovutetaan tilaajalleenvuoden 2007 alkukeväällä.Tällä hetkellä Langh Ship työllistää vajaatsata henkeä. Laivastoon kuuluu neljä alusta,Christina, Laura, Hjördis ja Marjatta. Viimeisenvuoden aikana varustamo on myynyt kolmevanhinta ja pienintä alustaan.3

merimiesSuomalais-virolaistaystävyyttä: pursimiesAuvo Kolehmainen japuolimatruusi PeepNöggö ovat hyviätyötovereita.Eckerö Linen Translandialla kuultua:”Hyvä tiimi – parempi mieli”- Meillä on semmonen sanonta,että hyvä tiimi – parempi mieli.Sillä jaksaa aika paljon paremmin.Kaikilla on huonoja päiviä,mutta me tunnetaan jo jalkateränasennosta, milloin toiselle ei kannatasanoa yhtään mitään. Sittenkun huono mieli tai kiukku onmennyt ohi, sitten taas nauretaanyhdessä.Näin tiivistävät Translandiankeittiöosaston henkeä kokkistujuJuha Karhu ja kokki KirsiMertala. Sama tuntuu pätevänkoko laivaan, sillä täällä näyttääporukka aivan aidosti tulevanhyvin toimeen keskenään.Kristina CruisesiltatulleitaSekä Juha että Kirsi ovat aikaisemmintyöskennelleet KristinaCruisesilla ennen tänne tuloaan.Siellä ajettiin kuuden viikon mittaistavuorottelua, täällä työ- javapaajakso kestää kaksi viikkoa.Laivalla noudatetaan normaaliaUnionin työehtosopimusta, päällystölläon takuupalkat.Kaskisissa asuva ja aktiivisestimuun muassa sitoutumattomanavihreänä kaupunginvaltuustossavaikuttava Kirsi kertoo, että hänaloitti meriuransa Vaasanlaivoilla1983.- Aloitin siellä nuorena likkanaFenno Expressillä ja olin joka paikanhöylä. Vuonna 1989 siirryinRannikkolinjoille Kristina Brahelletalousapulaiseksi ja viikon jälkeenmulle tarjottiin sieltä kallanhommia. Siellähän mä olin sittenvuositolkulla. Sitten kun Brahelopetti, niin kysyttiin lähdenköReginalle. Olin kahden vaiheillakun työaika oli kuusi viikkoa.Kokeeksi menin ja pari vuottakerkesin olemaan ennen kuintulin tänne.Kirsi kiersi Reginan mukananiin pohjoisen vesillä kuin Afrikanrannikolla. Maissa ennättikäväistä, vaikka henkilökuntapainaa yleensä duunia silloin kunmatkustajat retkeilevät maissa.Translandissa Kirsi on nyt ollutvajaat kaksi vuotta. Kristina Reginallehänellä ei ole ikävä.- Mutta mulla on ikävä niitäkavereita. Sinne jäi mieletönmäärä vanhoja rakkaita ystäviä.Oon niitten kanssa yhteydessä.Oon viihtynmyt täällä oikeín hyvin,täällä on ihanat tyypit kanssa.Stuju on ollut mun kollegana Brahenaikana ja talousapulainen olisiellä viinurina.EntinenkansikuvapoikaFörstinä täällä työskentelevä MikaLappi oli Merimies-lehden kansikuvapoikanakesällä 1990. Häntyöskenteli silloin puolimatruusinamukavan lipun alla seilanneessaLotilassa. Kerron Mikalle, ettähän oli hyvin kuvauksellinen nuorimies tuohon aikaan ja filmiä paloi.Hän harmittelee, ettei ole väkeäympärillä kuulemassa.- Vuonna 1998 tein vakisopimuksenBoren kanssa Transnordicaan,joka oli vanha Bore Song.Aloitin siinä ja kävin kippariluokanvälillä. Borelta siirryin Engshipillevuonna 2000, kun laiva ostettiin janimi vaihtui Tradeniksi. Sieltä osaporukkaa siirtyi Transparaden-nimiseenlaivaan, jonka Eckerö ostija vaihtoi nimen Translandiaksi.Itse asiassa mulla tulee jo kahdeksanvuotta vanhana työntekijänä,vaikka on vasta kaksi vuotta oltuEckeröllä.Tämä on suomalaisen merimiehenarkea tänä päivänä. EnnenMerenkurkkuun siirtymistä Transparadenajoi muun muassa KielistäPietariin ja Fredericiasta Klaipedaan.Kun Eckerö osti aluksen,se siirtyi Helsingin ja Tallinnanväliseen liikenteeseen.- Työntekijöillä ei muuttunutmikään, me siirryimme vanhoinatyöntekijöinä. Koko ajan on työnantajavaihtunut ja me on vaihdettulaivan mukana, Mika kertoo.Toisen polvenmerimiesKokkistuju Juha Karhun isä oliikänsä merillä töissä. Juha kertoohaaveilleensa alasta ihan pikkupo-jasta asti ja kokee sen omakseen.- Isän mukana pääsi matkoilleaika paljon. Aina kun oli mahdollisuus,mentiin mukaan. Oli ihankivaa kierrellä kesä VälimerelläAlpinossa, Juha muistelee.Yksi tekijä, mikä turkulaistaJuhaa merityössä houkutteli,olivat hyvät vapaat. Merillä hänalkoi työskennellä vuonna -97Finnfellowissa, jossa oli kolmeviikkoa. Sitten hän lähti pitkällelinjalle Finnfighteriin, joka ajoiAmerikkaan. Finnlinesilla Juhapyöri aikansa kunnes siirtyi Vikingilleja sieltä Kririna Cruisesilleja sieltä tänne. Kolme vuotta onvierähtänyt täällä nyt.Kolmikymppinen Juha onkäynyt alan koulun ensin Turussaja sitten vuoden Raumalla. Hännaurahtaa, että suurin oppi onvarmaan tullut himasta. Provianttilaivaan otetaan aina Suomesta,mutta pyykit pestään Tallinnanpuolella.Linja on rankka, mutta Juhanmielestä on toisaalta hyväkin,että aika kuluu nopeasti eikä ole4

merimiesFörsti Mika Lappi oli Merimies-lehden kansikuvapoikavuonna 1990, kun hän työskenteli mukavan lipun allaseilanneella Lotilalla puolimatruusina.Kokkistuju Juha Karhu seuraa ammatissaan isänsä jalanjälkiä.Talousapulainen Juha Paukola vie pyykit pestäviksi Tallinnanpäässä.Eckerö Linen Translandia ajaa vuorokaudessaneljä kertaa Suomenlahden yli. Tänä talvisenahelmikuun pakkasaamuna alus on tullut Helsinkiinaamuseitsemältä ja lähtö takaisin Tallinnaanon kymmeneltä. Sinne tullaan 13.30 ja lähtö takaisinon 15.00, perillä Hesassa ollaan 18.30.Sieltä vuorokauden viimeisin lähtö on klo 20.15,joka saapuu Tallinnaan 23.30. Ulos lähdetään01.30 ja yön yli ajetaan hiljaa Helsinkiin. Viikonloppurauhoittaa hektistä tahtia, sillä lauantainaja sunnuntaina on vain yksi lähtö ja yön yli laivaon Tallinnassa.Tässä ovat lujilla niin miehistö kuin 1976rakennettu aluskin. Translandia on entinenEngshipin Transparaden, josta moni on siirtynytlaivan mukana uudelle omistajalle vanhoinatyöntekijöinä. Nyt kun jäitä on koko matkanajan ja pakkaset paukkuvat, laiva on myöhästellytvälillä milloin jäätymisen milloin jonkinmuun seikan takia. Yöunet jäävät monilta tosivähiin. Keittiö on suljettuna tunnin vuorokaudenmittaan, ja jos ollaan myöhässä, henkilökuntavaihtaa ”lennossa”.Ilta- ja yölähdöt erityisesti ovat täynnärekkakuskeja, trailereita ja muuta lastia kulkeeyli pitkin päivää. Kuudestakymmenestäkahdeksaankymmeneen on keskimääräinenmatkustajajoukko myöhäislähdöillä. Kolmenkeittiöhenkilökuntaan kuuluvan lisäksi laivanpäällä on kolme virolaista talousapulaista,joille maksetaan Merimies-Unionin sopimustenmukaista palkkaa. Suurin osa matkustajista onvirolaisia ja itäeurooppalaisia kuskeja.- Kristina Reginalle jäi mieletön määrä vanhoja rakkaitaystäviä, kokki Kirsi Mertala kertoo.tekemisen puutetta.- Meillä kaikki tulee hyvintoimeen keskenään, ei ole mitäänongelmia. Asioihin puututaanennen kuin ongelmia pääsee tulemaankaan,Juha kiittelee.LandegubbeVirostaVirolaissyntyinen Peep Nöggoon työskennellyt puolimatruusinatäällä kolme vuotta. Hän onMerimies-Unionin jäsen ja saaUnionin sopimuksen mukaisenpalkan. Kotipaikka on Turussa,mutta hän nauraa olevansa ”landegubbe”Virosta. Syntymäpaikkasijaitsee noin 90 kilometriä Tallinnastaitään.Peep sanoo, että hänelle sopisimelkein paremmin kolmen viikonmittainen törni, sillä kaksi viikkoamenee lomalla niin nopeasti.- Neuvostoaikoina olin vähänaikaa töissä pienessä fiskarissa.Mutta sitten en saanut semmostaviisumia, että sais ajaa ulkomaille,kun mulla on sukulaisia aika paljonulkomailla. Halusin nähdä vähänenemmän maailmaa kuin vainViron rannikkoa, mutta en saanutviisumia. Tämä on ensimmäinenlaiva niiden aikojen jälkeen.Peep on saanut alan koulutuksenaikoinaan Tallinnassa. Välillähän työskenteli maissa ennensiirtymistä suomalaisen työnantajanpalvelukseen.- Kyllä mä tykkään tästä alasta.En usko että jatkan opiskelua. Mätiedän, että jos oon täkkärinä, mullaainakin riittää töitä. Perämiehiäon niin paljon. Matruuseista japoosuista on pulaa. Meillä olikerran harjoittelijoita, joita pyysinvähän jelppaamaan. Ne sanoivat:Ei, ei, - meistä tulee kippareita…, Peep naurahtaa nykyajan meiningille.EläkkeellemaaliskuussaPursimies Auvo Kolehmainen,Ave, on saanut leipänsä mereltämiltei 38 vuoden ajan. Hän pääseeeläkkeelle maaliskuussa ja tämäon toiseksi viimeinen törni.- Olotila alkaa tavallaan olla joaika huojentunut. Huomenna jäänvapaalle ja sitten kahden viikonpäästä takaisin, susirajan lähelläSulkavalla asuva Ave kertoo.Mikä sai 17-vuotiaan nuorenpojan Sulkavalta lähtemään merille?- Leipä. Ei sen kummosempaaollut. Ei mulla ollut mitään romanttisiahaaveita.Ave meni Suomen Joutsenelleviideksi kuukaudeksi merikouluun,minkä jälkeen työn oppikäytännössä. Ennen koulua hänei tiennyt merenkulusta mitään.- Enkä tiedä hirveästi vieläkään,Ave velmuilee.Hänen ensimmäinen laivansaoli matkustajalaiva Fennia Merenkurkussa.Sieltä työt jatkuivatFinnlinesin Finneaglella, jokaajoi Jenkkeihin. Ave oli sittenkymmenisen vuotta matkustajalaivoillasekä Effoalla että Borella.Boren aikana Ave ajoi laivanmukana paljon Länsi-Afrikkaan,josta tuotiin Suomeen jalopuuta.Vientitavarana oli kontteja ja uusiaja vanhoja autoja.- Borella olin melkein 27vuotta, sitten ne myi minut. Sielläsanottiin vain, ettei ole tarjota enäätöitä. Vaihdoin silloin Enkulle Tradeniinvanhana työntekijänä, enkähävinnyt mitään, Ave muistelee.Lähes neljänkymmenen työvuodenaikana on nähnyt paljonsuomalaisen merenkulun kehitystä.- Porukkaa on koko ajan vähennettylaivoista ja kyllä tämäalkaa kiirempää olla, ei oo yhtäänturhaa ukkoa. Täytyy ihmetellänäitä veijareita, kuinka ne jaksaatällaisella linjalla, itse päivämiehenätyöskentelevä Ave tuumii.Eläkepäiville Avella ei vielä oletarkkoja suunnitelmia. Vanhassamökissä riittää aina tekemistä.Ave aikoo myös kierrellä ”pappa-Tunturilla” (eli 650-kuutioisellaHondalla) pitkin Suomea tuttujatapaamassa; vierailukutsuja ontullut ystäviltä ja vanhoilta seilauskavereilta.Toiveissa on, ettäsaisi pysyä terveenä.- Suomi on hyvä, kyllä sen ontodennut tässä kulkiessa. Meilläon aika hyvät oltavat täällä. Kyllämeillä on asiat kunnossa kuitenkin,monessa muussa paikassa onpaljon enemmän parannettavaa,Ave miettii.Hän kiittelee laivan hyväähenkeä ja mukavia työkavereitaja arvelee, ettei täällä muuten olisiniin kauan jaksanutkaan. Avellaon ilmiselvästi oma ratkaisevaosuutensa hyvään työilmapiiriin,sen kaveritkin myöntävät. Reiluamerimieshenkeä parhaimmillaan.Kysyttäessä toiveita Merimies-Unioniin päin tämä liki 38 vuottajäsenenä ollut mies toteaa:- Pitäkää niistä pojista edelleenkinhuolta!AJP5

merimiesRosellallarauhallinenilmapiiriRosellan tavallinen arkilähtöhelmikuisena tiistai-iltapäivänäTallinnasta Helsinkiinon vetänyt yllättävän paljonmatkustajia. Tosin heitä on viikonloppuisinainakin tuplastienemmän.Aluksella tulee vastaan paljonvanhoja tuttuja Cinderellanajoilta. Joku heistä sanoo, etteisellaista laivaa toista tule, silläsuurin osa tuli uuteen laivaan jaeli mukana alun ja lopun täydestäsydämestään. Moni kuitenkinkiittelee Rosellan pienuutta jasitä, että täällä tuntee kaikkityökaverit ja kaikkien kanssaollaan tekemisissä; ei tule mitäänosastojakoja.- Nyt tuntuu ikään kuin työpaikallaolisi parempi hengittääja tehdä työtä monien vuosientiukan vastakkainasettelun jälkeen.Uusi sopimus on tavallaanluonut työrauhan laivalle, eikävarustamo tunnu enää näkevänMerimies-Unionia kaikenpahan alkuna ja juurena. Seheijastuu suoraan laivalle, sanoovarustamon palkkalistoillalähes kolmekymmentä vuottatyöskennellyt mies.Uusi sopimus on kyllä tuonutkahden kerroksen väkeä aluksellesiinä mielessä, että toinensamassa pisteessä oleva työntekijävoi olla juuri vakinaistettuja saada huonompaa palkkaakuin laivalla jo pidempään vakinaisenaollut työtoveri. Se eitunnu oikeudenmukaiselta.- Välillä tuntuu, että Rosellastaei kukaan oikein välitä.Esimiehet saa touhuta ja tehdävähän mielensä mukaan. Meistätuntuu joskus, että meidät onunohdettu tänne aivan omanonnemme varaan, eräs tällainentyöntekijä purnaa.Myös väliportaan esimiehet,jotka toistaiseksi jatkavat tällälinjalla eivätkä ole siirtyneetmuille laivoille vanhoillapalkoillaan, ovat kitkeriä,koska heidän palkkansa aleniprosentin putoamisen myötä.Eräs heistä naureskeli, ettähän pui kuvainnollisesti nyrkkiäUnionille, koska juuri hemenettivät eniten myös silloin,kun matkustaja-alussopimustehtiin. Kyse on vahtia kohdenaivan muutamasta ihmisestä, jase tuntuu porukasta epäoikeudenmukaiselta.AJPRosellan laivaluottamusmies:”Koko ajan ollut erilaista uhkaa”- Rehellisesti sanottuna tämä onollut todella kovaa aikaa, kunon ihan koko ajan ollut erilaistauhkaa. Jatkuva epävarmuus onrassannut työntekijöitä henkisesti.Yksikään ihminen ei olepystynyt suunnittelemaan elämäänsäyhtään eteenpäin. Teetmitä vaan, niin koko ajan oli jokauhka. Ulosliputusuhka on jatkunutvuosikausia, Viking Linen Unioniavastaan Lontoossa käymä oikeusprosessioli pitkä ja katkera. Onihan käsittämätöntä, että ihmiseton jaksaneet.Näin sanoo Viking Line Rosellanlaivaluottamusmies JyrkiLummejoki. Hän on työskennellytkokkina tällä Helsingin ja Tallinnanväliä seilaavalla vanhalla,1980 rakennetulla aluksella useanvuoden ajan. Hän ryhtyi luottamusmieheksiporukan pyynnöstänelisen vuotta sitten kun huomasi,ettei tehtyjä sopimuksia meinattunoudattaa.- Olen saanut nähdä porukanyhteishengen ja sen merkityksen.Silloin 2003 esimerkiksi oli todellamahtava, kun se lakon alku jäiminuuteista kiinni ja ulosliputusuhkavältettiin. Silloin porukkaseisoi sataprosenttisesti takana.Silloinkin oli epäilijöitä, mutta mitähänne mahtaa sanoa nyt. Siitä onaikaa mennyt kaksi ja puoli vuotta– se on aika pitkä penni. Vaikkase oli kyllä semmoinen kuukausi,ettei toivottavasti enää ikinä tulevastaavaa. Mutta mikä ei tapa, sevahvistaa, Jyrki tuumaa.IlmapiiriparantunutTämän hetken Jyrki Lummejokinäkee osittain positiivisena, vaikkaulosliputuksen estämiseksi Unionijoutuikin suostumaan työnantajapuolenvaatimuksiin ja tinkimäänmatkustaja-alussopimuksen tasostaViron liikenteessä kilpailukyvynnimissä.- Siinä mielessä meidän firmannykyinen tilanne uudisrakennustilauksineenja kaikkine muinetapahtumineen on positiivinen.Koskaanhan ei tiedä, mitä tulevaisuustuo tullessaan, mutta nytalkaa jotain tapahtua. Tässä olisemmoinen ihme pysähtyneisyydenaika välissä, kun ei tehtymitään. Nyt jotain todellakin tehdään.Ei se kaikki ole suinkaanmeille positiivista, se tiedetäänaivan varmasti. Raha on se mikätyönantajalle ratkaisee, mutta nytpäästään edes neuvottelemaantulevista asioista. Ja Merimies-Unionin ja Viking Linen välilläon neuvotteluyhteys, Jyrki sanoo.Jyrki Lummejoki on luottamusmiehenhommissa nähnytja kuullut kaikenlaista. Uudestasopimuksesta ja ulosliputuksenvälttämisestä hän on tyytyväinen,koska hyville nuorille työntekijöilleannettiin vielä mahdollisuustehdä työtä merellä. Takkiinon tullut – ja kovasti – lähinnäesimiehiltä, joista monet ovat sopimuspalkkaisia.Tässä rumbassaJyrkiä on auttanut jaksamaan se,Jyrki Lummejoki on Viking Linen varapääluottamusmies.että Rosellalle on alettu uudensopimuksen hengen mukaisestivakinaistaa porukkaa.- Osa on kyllä sanonut mulle,etten pidä tällä hetkellä kuin vikaeeraajienpuolta. Totta kai mäpidän myös vakinaisten puolta,mutta kun meille ei ole tapahtumassayhtään mitään sen kummempaa.Täytyy vain jonkin verranpriorisoida asioita. Tunteiluunei ole varaa. Pahempi vaihtoehtooli ulosliputus. Ja tulevaisuushanon kaikin puolin auki. Kuka ostaaSiljan ja mitä tapahtuu? Seuraavakova matsi voi odottaa jo nurkantakana, Jyrki muistuttaa.Oikeudenmukaisuusja avoimuusJyrki Lummejoki on toiminut tämänvuoden alusta Viking Linenvarapääluottamusmiehenä eli pääluottamusmiehenäjatkavan ChristerDonnerin varamiehenä. Jyrkisiirtyy Rosellasta Amorellaan,kunhan tänne saadaan työntekijöitävakinaistettua sopimuksenmukaisesti.Jyrki kiittelee, että neuvottelusuhteetRosellan kulloiseenkinpäällikköön ovat aina pelanneeterittäin hyvin.- Päälliköt ovat väliportaan esimiehiähuomattavasti paremminsisäistäneet sen, että mahdollisestiasiat riitelee, ei ihmiset. Tietynväliportaan kanssa kun on erimieltä, ne vetää henkilökohtaisestiherneet nenään ja se keskusteluloppuu siihen. Ei ymmärretä sitä,että asioista ja sopimuksista täytyypystyä sanomaan, että asia onnäin. Ei mulla ole mitään hyötyämennä syyttämään ihmistä, että säolet täys mulkku, vaan että näinja näin tämä homma täytyy tehdä.Kaikki tekee joskus virheitä taivirhearviointeja, ja ne on kyettäväkorjaamaan, Jyrki sanoo.- On kaksi asiaa, joita toivoisinesimiespuolelta: oikeudenmukaisuuttaja avoimuutta. Sitä etteiruveta selän takana puuhaamaankaikenlaista. Että ilmoitetaanavoimesti, mitä ollaan tekemässä,minkä takia ja mihin. Ettei ihmisiäsuoranaisesti kuseteta, sillä sitä onjärkyttävää seurata vierestä, luottamusmieslataa.Jyrkiä ajaa toimimaan toistentyöntekijöiden puolesta myöskodin perintö, sillä hänen isänsäoli aktiivinen Rakennusliitossa.Isän opetuksia oli, että jos tekeetyönsä hyvin, voi vaatia myöstiettyjä oikeuksia. Tehtyjä sopimuksiaja lakeja on Jyrkin mielestäehdottomasti noudatettava,sillä sopimuksissa on aina myöstyönantajapuolen nimi alla.- Noudatetaan sitä mistä on sovittu,ei se sen kummempaa ole.Sosiaalinen oikeudenmukaisuusja avoimuus kuuluu mun mielestäedelleenkin pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon.Ja vaikka kaikkeamuuta väitetäänkin, ei se minunmielestä kilpailukykyä murenna.Eihän tässä työnteossa kukaan pyrimihinkään muuhun kuin että elääpalkallaan. Kun rupesin kokiksi,tiesin etten kuole miljonäärinämutta pystyn tekemään työni jaelämään viikosta toiseen. Mitäänmuuta mä en haeAJP6

merimiesMiten Viron liikennealueen sopimus poikkeaaRosellan osalta matkustaja-alussopimuksesta?Niille Rosellaan Helsingin ja Tallinnanväliseen liikenteeseen tulevilleuusille työntekijöille, jotkapalkataan tämän sopimuksen allekirjoituksenjälkeen vakituiseen taimääräaikaiseen työsuhteeseen, eimakseta enää työ- ja vapaavuoronajalta matkustaja-alussopimuksen6.10 kohdan luontoisetukorvausta.Matkustaja-alussopimuksen7.2 pykälän tarkoittama lomarahaon näillä uusilla työntekijöillä30 prosenttia vuosilomapalkasta.HUOM! Uudistukset koskevatainoastaan taloushenkilökuntaa.Kansi- ja koneosastolla työskentelevillesekä uusille että vanhoilletyöntekijöille maksetaanliikennealuelisää, johon on sisällytettyaiempi luontoisetukorvausja palvelurahan osuus.Poiketen alukselle aiemmin sovitustapalvelurahapotista, joka olineljä prosenttia, on uudella sopimuksellasovittu palvelurahapotinsuuruudeksi kolme prosenttia. Palvelurahanjakamisesta on sovittualuskohtaisessa sopimuksessa,mikä Rosellalla tarkoittaa sitä,että kaikki kansi- ja konemiehistöälukuun ottamatta saavat kolmenprosentin jako-osuuden.Joidenkin korkeimpien esimiestentaulukkopalkkoja tarkistettiinsamassa yhteydessä ylöspäin.Viking taisteleeItämeren yläosastaKlaus LustsopimussihteeriPaperityönantajat jaöljy söivät Finnlinesin tulostaPaperityönantajien työsulku ja öljyn hinnan raju nousu söivät Finnlinesintulosta viime vuonna. Parempi aika alkoi vasta loppuvuodesta,mutta silloin käytiin myös jo yt-neuvotteluita.Finnlinesin polttoaineiden hinta nousi jo vuoden alussa 60 prosenttiaja syyskuun loppuun mennessä kaksinkertaiseksi. Yhtiönpolttoainelasku koko vuodelta nousi lähes puolella 113,3 miljoonaaneuroon.Finnlinesillakin on osin sopimuksissaan pykälät tällaisten nousujenvaralta, mutta korotettuja maksuja saadaan vasta jälkikäteen. Noinpuolet 35 miljoonan euron polttoaineiden lisälaskusta oli maksettavaomasta taskusta.Paperin työsulku tuli kalliiksiFinnlinesin kaksi junalauttaa oli poissa liikenteestä pari viikkoapuolalaisten merimiesten palkkakiistan takia. Satamien keväinenylityökielto sekoitti Finnlinesin linjaliikenteen aikatauluja.Suurin murhe tuli kuitenkin paperityönantajien työsulusta, jokapiti kymenkunta Finnlinesin laivaa toimettomana viikkokausia. Osaaluksista tosin saatiin telakoitua ennenaikaisesti työsulun aikana.Mutta kesäkuussa Suomesta vietiin paperia vajaat 60 000 tonniakun määrä edellisvuoden kesäkuussa oli reilusti yli miljoona tonnia.Heinäkuussakin paperin ja sellun vienti oli vielä lähes puoltapienempää kuin edellisvuonna. Finnlinesin mukaan merikuljetuksetkäynnistyivät täysipainoisesti vasta heinäkuun lopussa.Koko meritse tapahtuva vienti putosi kesäkuussa yli kolmanneksenja tuonti 14 prosenttia. Heinäkuussa luvut olivat noin neljänneksenedellisvuotta pienemmät.Finnlines arvioi menettäneensä työsulun johdosta rahtituottoja16 miljoonaa euroa ja liikevoitostaan 13 miljoonaa euroa.Vikingin liikevaihto putosi edelliskaudesta2,5 milj. euroa 382,7milj. euroon, vaikka matkustajamäärätja kuljetettujen rahtiyksiköidenmäärät kasvoivatkin. Tulosheikkeni vielä enemmän.Kausi 2000/2001 antaa hyvänvertailukohdan, sillä silloin Vikingkuljetti lähes täsmälleen samanmäärän matkustajia kuin viimekaudella. Rahtia kuljetettiin kymmenisenprosenttia enemmän.Henkilöstökulut ovat laskeneetnoista ajoista 14 %, nuppiakohden laskettuna 17 %. Työntekijöitäoli viime kaudella satakuntaenemmän. Pudotus on iso,kun ottaa vielä huomioon, ettämaissa työvoimakustannuksetovat samana aikana nousseet noinneljänneksen.Palkkatuki valunutmuihin kuluihinMutta 15,4 milj. euron säästöhenkilöstökuluissa on valunutlähinnä liiketoiminnan muihinkuluihin, jotka ovat nousseet 14,9milj. euroa. Kaikki kulut ilmanpoistoja olivat viime kaudellakuitenkin 4 % pienemmät kuinvuosituhannen alussa.Viime kaudella kulut nousivatedellisestä kaudesta 8 milj. euroaEtenkin kallis öljy vei rahaa.Toimitusjohtaja Nils-Erik Eklundarvioi syksyllä, että siihen meneenoin 6 milj. euroa enemmän kuinedellisellä kaudella.Henkilöstökulut pienenivätvaltion kasvaneiden palautustenansiosta 3,2 milj. euroa. Vikingsai tukipakettien tuomia palautuksia8,4 milj. euroa edelliskauttaenemmän, kaikkiaan 26,9 milj.euroa. Niillä peittyi henkilöstökuluista22 %.Uuteen paattiintarvitaan rahaaKaudella 2000/2001 Vikingin tulosoli samalla matkustajamäärälläja vähän pienemmällä rahtimäärällä34,8 milj. euroa, viime kaudellavain 1,5 milj. euroa. Muutoksenselittää liikevaihdon putoaminen,sillä viime kaudella se oli 38 milj.euroa pienempi kuin kaudella2000/2001.Liikevaihdon putoamisen takaalöytyy kova kilpailu matkustajistaja sen myötä halvat tai ilmaisetliput sekä laivaostosten hintojenja määrienkin putoaminen VironEU-jäsenyyden ja viinaveronalennuksen myötä.Syksyllä Viking ilmoitti pitkästäaikaa ensimmäisen kerran uudenlaivan tilauksesta. Uusi nopeaalus, johon mahtuu myös paljonhenkilöautoja, tulee kahden vuodenpäästä Helsingin ja Tallinnanväliseen liikenteeseen. Viking voihalutessaan tilata kaksi muutakinsamanlaista alusta.Uusi investointi oli todennäköisestisyy, miksi Viking onmuuttanut osinkopolitiikkaansarajusti. Jo edellisellä kaudellase puolitti maksamansa osingonmäärän ja viime kauden kehnostatuloksesta osinkoja ei jaeta ollenkaan.Uusi alus maksaa 120-130milj. euroa.Itämerisaastuu edelleenEnnen Vikingin uuden aluksenvesillelaskua jaetaan kuitenkinSiljan laivat ja reitit uudestaan.Julkisuudessa olleiden tietojenmukaan Viking ja Tallink ovattehneet alustavan tarjouksen Siljasta,muista ostajakandidaateistaei ole tietoa.Vikingillä ja Siljalla on niinpaljon päällekkäisyyksiä, että kilpailuviranomaiseteivät anna senottaa Siljaa läheskään kokonaan.Mutta ostamalla ensin Siljan Vikingvoisi ainakin koettaa vaikuttaasiihen, kenelle Siljan laivoja jareittejä menee.Tallink on puolestaan ilmoittanutolevansa kahden vuodenpäästä Helsinki-Tukholma –reitilläjoko ostetuilla (eli Siljan)tai omilla aluksilla. Tallinkille ontulossa useampia uusia laivoja,ensimmäinen jo tänä keväänäHelsingin ja Tallinnan välille.Myöhempien laivojen reittejä seei ole vielä ilmoittanut.Tallink avaa ainakin kokeeksireitin myös Riikan ja Tukholmanvälille. Se on myös sanonutmiettivänsä laivojensa siirtämistäLatvian lipun alle, koska sillä saisi20-30 % pudotuksen henkilöstömenoihin…Tuntuu siltä, että työehdotItämerellä heikkenevät vielä nopeamminkuin veden ja elinympäristönlaatu.UP/Heikki LehtinenLoppuvuodesta suunta muuttuiParempaa tuloskehitystä alkoikin näkyä vasta vuoden viimeiselläneljänneksellä. Laivapuolen liikevaihto nousi silloin edellisvuodenlopusta 15 prosenttia ja liikevoittokin 8 prosenttia.Mutta sitä ennen Finnlines oli ehtinyt jo aloittaa yt-neuvottelut 40työpaikan vähentämisestä emoyhtiössä. Saneeraustoimia on luvassamuuallakin yhtiössä.Finnlinesin 747 miljoonan euron liikevaihdosta 676 miljoonaaeli 90 prosenttia tuli varustamotoiminnasta ja merikuljetuksista.Satamapuolen 106 miljoonan liikevaihdosta kolmannes tuli omienlaivojen lastauksesta.Suurin piirtein samassa suhteessa jakautui myös liikevoitontulo: 40,8 miljoonan euron liikevoitosta 35,8 miljoonaa laivoilta ja5 miljoonaa satamista. Vaikka liikevaihto kasvoikin lähinnä korotettujenrahtimaksujen ansiosta, vertailukelpoinen liikevoitto putosiedellisvuodesta 15 miljoonaa euroa. Pienentyneiden rahoituskulujenansiosta lopullinen tulos ei pudonnut aivan näin paljoa.Finnlines jakaa vajaan puolet tuloksestaan osinkoina. Tulostaosaketta kohti kertyi 0,66 euroa ja osinkoa osakkeelle maksetaan0,30 euroa. Yli 40 miljoonan osakkeen kanssa osinkopotti kasvaarunsaaseen 12 miljoonaan euroon.Italialaiset ilmaantuivat yhtiöönFinnlinesin omistuksessa tapahtui kesällä iso muutos, kun italialainenGrimaldi Group ilmaantui sen suurimmaksi yksittäiseksiomistajaksi. Se hankki vajaat 12 prosenttia Finnlinesin osakkeista.Tammikuun loppuun mennessä se oli nostanut osuuttaan parillaprosenttiyksiköllä.Kukaan isoista Finnlinesin omistajista ei ole yhtiöstä luopunut,mutta nähtävästi Grimaldi kerää markkinoilta osakkeita tasaiseentahtiin.Grimaldi harjoittaa varustamotoimintaa Välimerellä ja muuallakin,tähän asti se ei ole Itämerelletullut. Sen kiinnostuksenFinnlinesia kohtaan on arveltujohtuvan etenkin Venäjän liikenteenkasvunäkymistä.Toisten italialaisten eliFinncantieri-telakan kanssaFinnlinesilla on ongelmia. Telakkaon myöhässä töissään jaensimmäiset viidestä uudestaaluksesta saadaan liikenteeseenvasta toukokuussa. Jakun tarkkaa päivää ei tiedetä,alkukesän matkojen myyntiäjoudutaan rajoittamaan.Kaikki uudet alukset ovatliikenteessä vasta seuraavanakesänä.UP/Heikki Lehtinen7

merimiesNäitä miehiä maailman varustajatpelkäävät. MukavuuslippulaivatarkastajatIlpo Minkkinen (vas.), JanÖrn ja Simo Nurmi täydennettynäkuvasta puuttuvalla Markku Uimosellapuolustavat merimiestenoikeuksia.ITF-osaston hurja vuosi 20051,4 miljoonan dollarinpalkkasaatavat maksuun SuomessaUlkomaalaisten alusten miehistöjentyösuhteiden ehtojen tarkastamiseenerikoistunut ryhmäsai vahvistuksia vuoden 2004keväällä, jolloin työsuojelutarkastajanaaiemmin toiminut IlpoMinkkinen palkattiin Merimies-Unioniin ITF- tarkastajaksi jatoimitsijaksi. Markku Uimonenaloitti samalla hetkellä uransapäätoimisena ITF-tarkastajanatoimittuaan aiemmin myös toimitsijantehtävissä. Ryhmässäjatkavat edelleen myös Jan Örn(AKT) tarkastajana ja Simo Nurmikoordinaattorina. Ryhmä toimiiMerimies-Unionin puheenjohtajanalaisuudessa.TarkastuksetVuonna 2005 tarkastettiin 76alusta, joista 68 purjehti mukavuuslipunalla ja 8 ns. kansallisenlipun alla.OngelmatapauksetPeräti 37 tarkastusta ( 48,7 % tarkastuksista) johti jatkotoimenpiteisiinjoko työehtosopimuksenpuuttumisen, maksamatta jääneidenpalkkojen tai molempiensuhteen.SopimuksetHyväksyttävää tasoa olevat työehtosopimuksetsolmittiin 12alukselle, joista 5 ns. kansallisillelaivoille. Sopijaosapuolia löytyikansallisella puolella Turkista,Iranista, Liettuasta ja Thaimaastasekä mukavuuslippupuolellaSaksasta, Suomesta, Tanskasta,Filippiineiltä ja Hollannista.Perityt palkkasaatavatVarustajilta saatiin perittyä palkkasaatavatmerimiehille 30 tapauksessayhteissummaltaan1 391 488 US dollaria. Suurinsumma USD 412 000 maksettiinthaimaalaisen laivan thaimaalaisintialaisellemiehistölle Loviisassaja pienin summa USD 240 HollanninAntillien lipun alla purjehtivanaluksen uruguaylaiselle YT-kokilleKotkassa. Maksuista osallisiksipäässeet merimiehet edustivatnoin 20 eri kansallisuutta.TukitoimetMerimies-Unioni joutui saartamaanaluksen seitsemässä tapauksessa.Saarrot toteutettiin Porissa,Raumalla, Kotkassa sekä kahdestiKokkolassa ja Kantvikissa, Tukeaansaarroille antoivat AKT:n ahtaajatsekä Rauman tapauksessaviljavaraston työntekijät.Vuoden varreltaVuoden alku sujui rutiinitarkastustenmerkeissä.Huhtikuun loppupuolella alkoihalpatyövoimahyökkäys, jokatyöllisti osaston aina joulukuunpuoleenväliin saakka.26.4. Antigualainen ja dominicalainenmukavuuslippualusjouduttiin saartamaan Porissa jaKantvikissa puuttuvien työehtosopimustenvuoksi. Toukokuunpuolivälissä saarrettiin Raumallasamasta syystä hongkongilainenlaiva. Aluksille tehtiin työehtosopimusja palkkasaatavat maksettiinmiehistöille.Toukokuun loppupuolellatarkastettiin länsirannikolla panamalainenmaailmanlopun vehje,jonka Hollannin kuninkaallisetilmavoimat oli vuokrannut kuljettaakseenkalustoa sotaharjoituksiinSuomeen. Alukselle tehtiintyöehtosopimus rauhanomaisissamerkeissä. Kyseinen tapaus herättisuurta mielenkiintoa myösjulkisuudessa.Kesäkuun puolessavälissäKokkolaan saapui iranilainen alusnoutamaan metallipellettiäEurooppaan vietäväksi. Aluksellaei ollut työehtosopimustaja Unioni joutui tässäkin tapauksessatehostamaan vaatimustaansaarrolla. Työtaistelun tuloksenasolmittiin Iranin valtion omistamanyhtiön ja Unionin välilleuraa uurtava työehtosopimus jamiehistölle maksettiin yli USD100 000 palkkasaatavat.Elokuun alkupuolella saapuiKantvikiin turkkilainen alus,joka oli hinattu konerikon vuoksiSudanista Suomeen raakasokerilastissa.Aluksen omistaja uskoityöehtosopimuksen tarpeellisuuteenvasta puoli päivää kestäneensaarron jälkeen.Elo-syyskuun vaihteessa tarkastettiinRaahessa Hans LanghinLiettuaan myymä alus, jokajatkoi liikennettä Rautaruukinrahdissa Liettuan lipun alla vaillahyväksyttävää työehtosopimusta.Alukselle tehtiin työehtosopimuskuten myös jo aiemmin tammikuussatoiselle Langhin RuotsiinÖsterströms AB:lle myymällealukselle, joka myös jatkoi liikennettäsuomalaisen teollisuudenrahtaamana Gibraltarin lipunalla. Vuoden 2006 tammikuussaedellä mainittu liettualainen yhtiöosti Langhilta toisen aluksen, jolleliettualainen operaattori vahingostaviisastuneena anoi Unioniltatyöehtosopimusta jo ennen aluksensaapumista Suomeen uudenlipun alla.Lokakuun lopulla tarkastettiinKokkolassa Kiinan valtion omistamanyhtiön, Coscon, kiinalainenlaiva, joka oli saapunut noutamaanmetallipellettiä Italiaan vietäväksi.Neuvotteluissa Kiinan lähetystönedustajien kanssa ilmeni, ettämiehistön palkat olivat ainoastaannoin kymmenesosa Itämerenalueella vallitsevista palkoista.Yhtiö ei suostunut tekemäänhyväksyttävää työehtosopimustaalukselle ja laiva seilasi omallariskillä Kokkolasta jättäen osanlastista laiturille. Tapaus oli laajaltijulkisuudessa ja sisälsi sikälierikoisia piirteitä, että paikallinensatamaviranomainen vaati Merimies-Unioniakatsomaan sormienläpi Kokkolassa vieraileviahalpatyövoima-aluksia.Marraskuussa tarkastettiinRaahessa Österströmsin aiemminmainittu alus ja tarkastuksessahavaittiin, ettei yhtiö ollut maksanutvirolaiselle miehistölle8

merimiesAIMO MYRÄKKÄHuutokauppameininkiäMAAILMAN MERILTÄJo on TAAS aikoihin eletty!Vanha kunnon Silja vasaranalle. Eipä olisi tätä koskaan uskonut,sanoo Aimo, sillä muistaaedelleen kultaisen 70-luvun.Hii-o-hoi! Pannaanko kauppapystyyn oikein entisajan meiningillä.Nimismies esittelee tavaroitameklarin ottein.”Kas tässä! Juuri kunnostettuSerenade. Uudet ravintolat jakaikki! Ostakaa vaikkapa yläkerrandisco tai vesipuisto. Kukatarjoaa tästä 100 miljoonaa euroa!Pannaanko koko hoito samaan pakettiin?Jos ei kelpaa, niin menköönmiehistö samaan hintaan.”Osa väestä onkin jo pistettykävelemään, osa töistä hoidetaanetelänaapurista käsin. Hyväänmyyntikuntoon on laitettu, eihänne ole kuin ihmisiä, jotka lähteäsaivat. Kustannukset pois, tuostapoikki ja pinoon.Mahtaako mennä noin, ihmetteleeAimo. Mutta pelkää myös,ettei tästä hyvää seuraa. On neMyräkän arvelut aiemminkinmenneet nappiin – ennemmin taimyöhemmin.No, kaupan on, mutta onkosostajaa.Onpa Aimo kuullut, että pariSvea – Mamman varustamoa eivätolleetkaan ensinkään kiinnostuneita,pitkin nenänvarttaan katselivat.Eivät hinnalla eikä millään.Tästä Aimo laski, että mitä jää?Saattaahan moni olla kiinnostunut,mutta minkä maan varustamoja,ja minkä lipun alle. Ottaisivatkoihan ulkomaalaiset? Menisikövaikka Bermudalle? Jos ei sinne,mitä jää?Ostaisiko punakylki kokoSiljan? No sittenpä kävisikinihan kivasti. Raaputetaan vanhaViking Europan väri ja nimi esille,ja muihinkin maalia kylkeen.Muutamia nimiä vaihtoon, laivatristitään uusiksi ja kas – hei, taasme seilataan.Ja eikä tässä kaikki. Jo loppuisikilpailu Itämerellä, kuka halvimmallaajaa Helsingistä tai TurustaTukholmaan. Pannaankin uudethinnat kehiin. Aja millä ajat, muttaväri on aina punainen. Ei tarvitsisienää kisailla ja jakaa ilmaislippujahammastahnatuubin ostajalle.Hii-o-hoi! On toinenkin vaihtoehto,tuumii Aimo.Entäpä jos Eesti Vabariikinpuolelle mennään. Jos Tallink onostajana, miten käy miehistön? Arvaanpa,ettei hyvin, pohtii Aimo.Johan ovat nytkin liputtaneetjokusen paatin Latvian puolelle,kun merimiehet siellä ovat vieläkinhalvempia kuin Viron puolella.Olisipa se metkaa, pohtii Aimo,että pohjaväri säilyisi, mutta itselaivassa haastettaisiin sekakieltä,joka olisi semmoinen ettei kukaanymmärtäisi. Mutta olisiko matkustaminenhalpaa –tuskin, epäilee A.Myräkkä. Kyllä se merimiehenselkänahasta säästäminen meneetoisten housujen taskuihin. On senähty niin monta kertaa.Saattaa olla, että kun Aimonarvelut ilmestyvät, on kaikki jotehty. Sitten onkin mukava vainihmetellä, menivätkö ennustuksetmetsään vai osuivatko nappiin.Niin tai näin, Aimo arvelee,ettei suomalaisella merimiehellämennyt hyvin tässä rytäkässä.Mutta sen näyttää aika. Sanoomereltä…Aimo MyräkkäKiristääköIMO turvanormeja?Punaisella merellä tapahtunut al-Salam Boccaccio 98 –lautan tuhatkunta ihmishenkeävaatinut uppoaminen saattaa johtaa merenkulun turvallisuusnormienuudelleenarviointiin. Näin arveli pian tuhoisan onnettomuuden jälkeen Britanniassalaatulehti Financial Times.YK:n alainen kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO on ilmoittanut, että senturvallisuuskomitea saanee käsiteltäväkseen alustavan raportin onnettomuudestaensi toukokuun kokoukseensa.Vastaavassa tilanteessa syksyllä 1994 tapahtuneen Estonian uppoamisenjälkeen Euroopan Unioni tiukensi turvallisuusnormeja. Kiristyneet vaatimuksetovat jo voimassa Pohjois-Euroopassa ja tulevat voimaan kaikkialla unioninalueella vuoteen 2015 mennessä.EU:n tiukentamat turvallisuusnormit liittyvät myös 11 800 tonnin al-SalamBoccaccio 98:n vaiheisiin. Merenkulkulehti Lloyd’s Listin mukaan sen italialaisetomistajat myivät aluksen egyptiläiselle al-Salam Maritimelle vuonna1999, koska vuonna 1970 Italiassa rakennettu alus ei enää täyttänyt EU:nvaatimuksia.Uponneen aluksen kunto tarkastettiin viimeksi vuonna 2005. Siitä vastasigenovalainen yhtiö Rina.Vuosi 2006alkoi synkästiMerenkulun vuosi on alkanut synkästi. Näin totesi helmikuun alussa Australianmerimiesten ammattiliitto MUA. Tuhatkunta uhria Punaisella merellä vaatinuttaal-Salam Boccaccio 98:n uppoamista edelsi kaksi muuta huomattavaaonnettomuutta.Englannin kanaalissa törmäsivät kemikaalitankkeri Ece ja Maltan lipun allaseilaava 23 000 tonnin bulkkialus General Grot-Rowecki. Ecen miehistö onnistuttiinpelastamaan, mutta itse alus vajosi meren pohjaan. Onnettomuuslaivojenomistajat eivät olleet liittäneet aluksia sopimukseen, jonka avulla rahoitetaantuhojälkien ne puhdistuskulut, jotka ylittävät vakuutusyhtiöitten maksamatkorvaukset.Tammikuun lopulla Callaon satamassa Perussa sattui kolmen laivan yhteentörmäys.Sen seurauksena Twin Star katkesi kahtia ja upposi. Yhtä huonostiei käynyt kahdelle muulle alukselle Pintailille ja Alicelle. Sekä merenpohjaanvajonnut että pinnalle jääneet alukset on rekisteröity mukavuuslipun alle.sopimuksen mukaisia palkkoja.Neuvottelujen tuloksena miehistöllemaksettiin n. USD 60 000palkkasaatavia.Joulukuun puolivälissä tarkastettiinLoviisassa ja Porissathaimaalaisen yhtiön kaksiThaimaan lipun alla seilaavaalaivaa, jotka oli rahdattu suomalaisenja ruotsalaisen teollisuudenkuljetuksiin. Tarkastuksissahavaittiin, että aluksilla ei ollutminkäänlaisia työehtosopimuksiaja matruusin palkkakin oli vainUSD 298 kuukaudessa sisältäen16 ylityötuntia kokonaispalkanollessa alle viisisataa dollaria.Omistajayhtiötä edustaneellasuomalaisella laivavakuutusjuristillaei ollut muuta mahdollisuuttakuin suosittaa päämiehelleen, ettäsopimus tehdään ja rästipalkatmaksetaan. Molemmille laivoilletehtiin työehtosopimus ja thaimaalais-intialaisillemiehistöillemaksettiin USD 670 000 palkkasaatavatennen alusten poistumistaSuomesta.Ahneuden määräEi ole mittaa eikä määrää laivanvarustajanahneudella.Suomi lienee yksi parhaiten valvotuistaalueista maailmassa laivojenmiehistöjen työsuhteiden osalta jasilti lähes 50 % tarkastuksista johtaajatkotoimenpiteisiin.Varustajat saavat kansainvälistätasoa olevat rahtimaksut tarjoamistaankuljetuksista, mutta se eiriitä, sillä viimeinenkin voitonripeon jostain revittävä. Jos ei muualtaniin työntekijän selkänahasta. Eroaei näytä olevan sillä, onko varustajaruotsalainen, ukrainalainen taifilippiiniläinen.Esimerkkinä käyköön saksalaisenvarustajan Hollannin Antillien lipunalla purjehtiva laiva, jolle miehityspalvelutmyy kyproslainenyhtiö, jonka intialainen johtaja,ilmeisesti pystyäkseen ylläpitämään60 jalan loistopurtensa, ontodistettavasti määrännyt aluksenpäällikön ottamaan aiemminmainitulta uruguaylaiselta kokiltapois tämän saama USD 240, ja senlisäksi antamaan kyseiselle henkilölleviimeisen varoituksen.Simo NurmiITF-koordinaattoriAlukset palaavattyhjinä KiinaanKiinan teollisuuden mahtava kilpailukyky horjuttaa kasvavassa määrin rahtialusliikenteentasapainoa. Tilavuudella mitattuna tavaraa viedään KiinastaPohjois-Amerikkaan ja Eurooppaan paljon enemmän kuin päinvastaiseensuuntaan. Sen seurauksena paluureiteillä Kiinaan rahtitilat ovat usein tyhjillääntai puolityhjänä. Ilmiöstä raportoi tammikuun lopulla yhdysvaltalainenInternational Herald Tribune –lehti.Jutussa kerrotaan, että viime vuonna 60 prosenttia konteista palautettiintyhjinä Tyynenmeren yli Pohjois-Amerikasta Kiinaan. Eurooppa-Kiina-linjallavastaava osuus oli 41 prosenttia. Jutussa esiintyvän kalifornialaisen varustamonU.S. Linesin edustajan mukaan tavaramäärien kuilu on vuosi vuodelta leventynyt,eikä samansuuntaisen kehityksen loppumisesta ole merkkejä. Kymmenenvuotta sitten vain 16 prosenttia konteista lähetettiin tyhjinä Pohjois-AmerikastaKiinaan.Osa varustamoista kilpailee niukoista toimeksiannoista pitämällä hinnatpaljon alle omakustannustason. Arvotavaran puutteessa ne kuljettavat Kiinaanmuun muassa jätepaperia, romumetallia, raakapuuvillaa ja jopa heinää.Eräät varustamot noudattavat toisenlaista taktiikkaa. Ne eivät yritäkäänsaada paluurahtia, vaan minimoivat edestakaiseen matkaan tarvittavan ajansuuntaamalla Kiinaan tyhjänä.Reiteillä Brasiliasta, Australiasta ja Lähi-idästä Kiinaan samaa ongelmaa eiole, IHT:n jutussa todetaan.Koonnut: Juhani Artto9

merimiesKoulutuslinjanpuhelinpalvelu vakinaistettuMaailman TeollisuustyöläistenLiitto 100 vuottaIndustrial Workers of theWorld on viettänyt 100-vuotisjuhliaan vuonna2005. Aikoinaan sillä olivaikutusta myös maailmanmeriliikenteessä. Myösnuorta Niilo Wälläriä senaatteet viehättivät.Kesäkuussa 1905Chicagossa perustetunIndustrial Workers of theWorldin perusperiaate oliteollisuusaloittainen järjestäytyminen;ts. työpaikankaikki työntekijät ammatistariippumatta järjestäytyisivätsamaan osastoon vahvistaennäin yhteistoimintaa. IWW:n moniin työtaistelukeinoihinkuuluivat taktiikat,joita työntekijät itse voivatvalvoa kuten hidastuslakotja istumalakot. Tavoitteenaoli myös työntekijöidenoma päätäntävalta työpaikoilla.IWW levisi Yhdysvalloistaympäri maailmaaja maailman merille.IWW:n osastoista vuonna1913 perustettu MarineTransport Workers IndustrialUnion 510 oli todellinenkansainvälinen liitto, jollaoli toimitiloja satamissaympäri maailmaa. MTW:iin voivat järjestäytyä kaikkityöntekijät meriliikenteessä,satamissa ja terminaaleissa.Toiminnan huippuaikaakesti vuoteen 1924, muttaMTW toimi aktiivisestiaina 1940-luvun puoliväliin.Sen lakkotoiminnallaoli vaikutusta ja se järjestimyös monia solidaarisuustoimiamerenkulkijoidenparissa ympäri maailmaa.Kilpailevat merenkulkujärjestötpyrkivät pitämäänIWW:läiset pois laivoistaja monet merimiehet joutuivatkinkantamaan taskussaantoista jäsenkorttiatyön saamiseksi.Nykyään IWW:llä eiole merkittävää asemaamerenkulkijoiden joukossaja sillä on vain muutamiajäseniä satamatyöntekijöidenjoukossa.Niilo WällärinIWW:läinen taustaIWW:iin kuului myös Bostonissalaivansa jättänytNiilo Wälläri. Hän liittyiliittoon 1917 ja toimi myössen agitaattorina. Wälläriopiskeli Duluthissa sijaitsevassasuomalaisten IWW:läisten työväenopistossa jakirjoitti heidän julkaisuihinsa,kuten aina vuoteen1975 asti ilmestyneeseenIndustrialistiin. IndustrialistiinWälläri kirjoitti vielä1930-luvun alussakin.Venäjän vallankumouksenaiheuttama kommunisminpelko johti ratsioihin,jotka kohdistuivat radikaaleihinulkomaalaistaustaisiinhenkilöihin. Myös Wälläripidätettiin. Kuulusteluissahän myönsi olevansa IWW:n periaateohjelman kannalla.Wälläri karkoitettiin Suomeen.Karkoitusta varmaanedesauttoi Wällärin laitonmaahantulokin.Vaikka Wällärin mukaanSuomen Merimies-Unioni eiollut toimintatavoiltaan syndikalistinen,niin WällärinIWW-tausta tuli esiin sillointällöin. Hän ei myöskäänollut täysin luopunut näkemyksistäänteollisuuksittainjärjestäytymisestä ollessaanjo Suomen Merimies-Unioninsihteeri. Tämä tuli esillehänen julkistaessaan kokonaisvaltaisennäkemyksensämerityöläisistä, joihin hänlaski kaikki keittiöhenkilökuntaamyöten.IWW:nuusi nousuSisäisen hajaannuksen sekävaltion ja muiden ay-liikkeidentaholta tulleiden toimientakia IWW:n jäsenmääräalkoi laskea rajusti huippuvuoden1923 100 000 jäsenestä.1950-luvulla liitto olisukupuuton partaalla. 1960-luvulla kansalaisoikeusliike,sodanvastainen protestiliikeja opiskelijaliikkeet lisäsivätjäsenmäärää. Viime vuosikymmenelläalkoi uusinousu ja nykyään jäseniäarvellaan olevan 1400-2000 ja osastoja on kaikillamantereilla.Alkuaikoina IWW oliniiden ihmisten järjestö,joita muut ammattijärjestötkarsastivat. Näitä olivat mm.siirtolaiset ja naiset. Tilanneon nykyään pohjimmiltaansama: nykyään jäsenistöönkuuluu sellaisiakin ihmisiä,jotka eivät pidä itseään radikaaleina,mutta näkevätIWW:n olevan ainoan liitonheitä auttamaan.Vaikka Suomessaei 1990-luvun lopullatoiminutta Solidaarisuusjärjestöälukuun ottamattaole ollut IWW:läistä järjestöä,niin Amerikkaan jaKanadaan muuttaneidensiirtolaisten keskuudessaIWW oli suosittu ja suomalaisiapidettiinkin erittäinradikaaleina. Niilo Wällärinohella tunnettuja suomalaisia”tuplajuulaisia” olivatHiski Salomaa ja enemmänYhdysvalloissa kuin Suomessatunnettu sanaseppoT-Bone Slim eli kierteleväsekatyöläinen Matt ValentineHuhta.Katriina EtholénViime vuonna koekäyttöön avattu Koulutuslinjan palvelunumeroon vakinaistettu. Koulutuslinja on opintoasioihinkeskittyvä puhelinpalvelu, joka tiedottaa koulutusmahdollisuuksista,haussa olevasta koulutuksesta, opintojenrahoituksesta sekä eri aloista ja ammateista. Lisäksi seantaa neuvoja työvoimakoulutuksesta, oppisopimuksestaja sähköisistä palveluista. Numerosta saa vinkkejä myöskäynnissä olevaan yhteishakuun.Asiakaspalautteen mukaan Koulutuslinjan palvelua onhelppo käyttää, ja suurin osa asiakkaista sai apua koulutussuunnitelmiensatekemiseen. Palvelun koejaksolla eli25 viikon aikana linjalle tuli 1759 puhelua. Ahkerimminkoulutustietoa kaipasivat 25-45-vuotiaat, joista kaksikolmasosaa oli naisia. Tänä vuonna puheluita arvioidaantulevan 5 500.Koulutuslinjan valtakunnallinen puhelinnumero on 01060 76888, ja se palvelee maanantaista perjantaihin kello9-17. Puhelun hinta kiinteän verkon liittymästä on 8,21senttiä/puhelu + 1,47 senttiä/minuutti ja matkapuhelinliittymästä29,13 senttiä/minuutti. Puhelujen hinnat ovat samatkoko maasta soitettaessa.Koulutuslinjaa koordinoi Mikkelissä toimiva työhallinnonyhteyskeskus Työlinja. Palvelu kuuluu hallituksentyöllisyysohjelman hankkeisiin, ja sillä tehostetaan neuvontapalveluidentasapuolista saatavuutta asuinpaikastariippumatta.Merenkulkualantyösuojelunperuskurssi :Aika ja paikka14. - 16.3.2006 TurkuKohderyhmä- alusten työsuojeluhenkilöstö- alusten esimiehet ja muu henkilöstöTavoiteOsanottaja- hallitsee laivatyösuojelun perusteet osanatyötoimintaa aluksilla- osaa toimia työsuojelutehtävässään yhteistyössämuiden työyhteisön jäsenten kanssa- kykenee työsuojelutiedon jatkuvaanseurantaan ja sen soveltamiseen omassatyössään aluksella.Sisältö- työsuojelun ja työhyvinvoinnin merkitysyksilölle, työyhteisölle ja tuotannolle- yleiset työsuojelusäädösten velvoitteet jaerityisesti laivatyöympäristöä ja laivatyötäkoskevat määräykset sekä työpaikalla vaadittavatohjelmat ja selvitykset- johdon, työsuojeluhenkilöstön ja muunhenkilöstön työsuojelutehtävät- työn ja työolojen vaara- ja haittatekijöidentunnistaminen, selvittäminen ja korjausmahdollisuudet- työsuojelutoiminnan jatkuva kehittäminentyöpaikallaVetäjäSeppo Alanärä, TyöturvallisuuskeskusKurssisihteeri: Anitta Eskola-TapiovaaraPuhelin: (09) 616 261Fax: (09) 612 128710

merimiesUlkomaan tavaraliikenne väheni,matkustajaliikenne ennätyslukemiinSuomen ja ulkomaiden väliset tavaran merikuljetuksetvähenivät vuonna 2005 yli 6 miljoonaa tonnia edellisestävuodesta.Koko kuljetusmäärä oli 89,6 miljoonaa tonnia, jostatuontia oli 49,8 miljoonaa tonnia ja vientiä 39,9 miljoonaatonnia. Tuonti väheni 6,4 prosenttia ja vienti 6,7 prosenttia.Merkittävä syy kuljetusten vähenemiseen oli paperiteollisuudentyömarkkinakiista, joka sulki paperi- ja sellutehtaatpuoleksitoista kuukaudeksi touko-kesäkuussa 2005.Suomalaisen tonniston osuus ulkomaan tavaraliikenteenmerikuljetuksista pieneni edelleen - viime vuoden tavaraliikenteestähoidettiin suomalaisilla aluksilla 29,9 prosenttia.Tuontikuljetuksissa suomalaisten alusten osuus laski 38,8prosenttiin ja vientikuljetuksissa 18,8 prosenttiin.Sen sijaan matkustajia Suomen ja ulkomaiden välisessämeriliikenteessä oli enemmän kuin koskaan aiemmin: 16,6miljoonaa matkustajaa. Matkustajamäärä lisääntyi edellisvuodesta2,4 prosenttia.Viron liikenteessä kuljetettiin 68 000 matkustajaa edellistävuotta enemmän, yhteensä 6,1 miljoonaa. Ruotsinliikenne kasvoi 291 000 matkustajalla 9,7 miljoonaan.Ulkomaisia risteilyaluksia kävi suomalaisissa satamissavuoden aikana ennätyksellisen paljon. Matkustajia aluksissaoli 235 000.Helsinki suurin vientisatamaSuomen ulkomaan merikuljetuksia hoidettiin viime vuonna52 eri satamasta,joista suurimman, Kilpilahden (Sköldvik)kautta kuljetettiin 14,5 milj. tonnia tavaraa. Kilpilahdenjälkeen seuraavaksi suurimmat satamat olivat Helsinki (10,7milj. tonnia) ja Kotka (8,1 milj. tonnia).Suurimat vientisatamat olivat Helsinki ja Kotka sekäseuraavina Kilpilahti, Rauma ja Hamina. Näiden viidensataman kautta kulki 56 prosenttia koko viennistä. Tuontisatamienkärjen muodostivat Kilpilahti, Helsinki, Naantali,Raahe (sisältää Rautaruukin ja Lapaluodon satamienliikenteen) ja Kotka, joiden osuus tuontikuljetuksista oli54 prosenttia. Saimaan kanavan tavaraliikenne oli vuonna2005 kaikkiaan 2,22 miljoonaa tonnia. Kanavan liikenneväheni edellisvuodesta 147 000 tonnia.Kauttakuljetuksissa pientä laskuaTransito- eli kolmansien maiden väliset kuljetukset Suomensatamien kautta vähenivät 31 000 tonnia edellisvuodesta.Kuljetuksia oli kaikkiaan 5,6 miljoonaa tonnia. Transitokuljetuksetkeskittyivät pääosin Kotkan, Haminan, Kokkolanja Helsingin satamiin.Tiedot perustuvat Merenkulkulaitoksen juuri valmistuneisiinmeriliikennetilastoihin. Yksityiskohtaisempia lukujaInternet-sivuilla osoitteessa: http://www.fma.fi/palvelut/tilastot/, Meriliikenne Suomen ja ulkomaiden välillä.MERILIIKENNETILASTOJASuomen ja ulkomaiden väliset merikuljetukset vuosina 2001-2005Tavaraliikenne (milj. tonnia)2001 2002 2003 2004 2005Tuonti 44,90 45,47 51,84 53,17 49,77* omat kuljetukset 43,21 43,66 49,63 50,53 47,16* transito 1,69 1,81 2,21 2,64 2,61Vienti 39,64 41,47 41,56 42,74 39,87* omat kuljetukset 35,65 38,04 38,30 39,75 36,88* transito 3,99 3,43 3,26 2,99 2,99YHTEENSÄ 84,54 86,94 93,40 95,91 89,64* omat kuljetukset 78,86 81,70 87,93 90,28 84,04* transito 5,68 5,24 5,47 5,63 5,60Suomalaisen tonniston osuus merikuljetuksista (%)2001 2002 2003 2004 2005% % % % %Tuonti 44,7 40,9 45,4 43,2 38,8Vienti 29,1 27,0 22,9 19,7 18,8YHTEENSÄ 37,4 34,2 35,4 32,7 29,9Matkustajaliikenne (milj. henkilöä)2001 2002 2003 2004 2005Saapuneet 7,84 7,92 7,86 8,12 8,32Lähteneet 7,75 7,83 7,77 8,07 8,26YHTEENSÄ 15,59 15,75 15,63 16,19 16,58Suomalaisen tonniston osuus (%) 62,3 60,1 57,0 50,6 50,3Lähde: Merenkulkulaitos11

merimiesPalkansaajien mielestätyön mielekkyys laskenutPalkansaajat arvioivat työnteonmielekkyyden muuttuneen kielteisemmäksivuosina 2004 ja2005. Palkansaajien näkemyksiäselvitettiin työministeriön työolobarometrienperusteella. Kokemuksettyönteon mielekkyydestäovat synkemmät kuin kertaakaanaiemmin vuodesta 1992 toteutetunbarometrin aikana. Muutos selittyyglobalisaation aiheuttamallaepävarmuuden lisääntymisellätyöelämässä, ei työelämän laadunheikentymisellä. Tutkimusesittää ratkaisuksi johtamisen jatyön organisoinnin kehittämistä,joiden tavoitteena olisi tarjotatyöntekijöille parempia mahdollisuuksiahaasteelliseen ja osaamistaedistävään työhön.Tutkimuksen on tehnyt Työelämänkehittämisohjelma Tykesinprojektipäällikkö Tuomo Alasoini.Vuosina 2004 ja 2005 yli kolmannespalkansaajista koki työnteonmielekkyyden heikkenevän, javain runsas kymmenes näki senparanevan. Vuosina 1994-2000useampi näki työnteon mielekkyydenmuuttuvan myönteisesti,mutta sen jälkeen muutos onkoettu kielteisenä. Kokemuksetovat heikentyneet kaikilla sektoreillaja kaikissa ikäryhmissä.Mielekkyyden lasku koskeeyhtä lailla työntekijöitä kuin toimihenkilöitäkin.Palkansaajiennäkemykset työn mielekkyydenmuutoksesta ovat työolobarometreissäseuranneet viime vuosiinasti palkansaajan oman työpaikantaloudellista kehitystä, mutta nyttilanne on muuttunut.2000-luvulla suomalaistenpalkansaajien kansainvälisestiverraten vahva usko työnantajienja työntekijöiden etujen yhtenevyyteenon selvästi heikentynytvaloisista talouden odotuksistahuolimatta. Tämä liittyy taloudenglobalisaation mukanaan tuomaanturvattomuuden tunteen kasvuun,jota symboloivat näyttävästi uutisoiduttyövoiman vähennykset.Työelämän muutoksia pidetäänennakoimattomampina ja työnantajiennähdään sitoutuvan henkilöstöönsämuutosten yhteydessäheikommin. Sinänsä työelämänlaadun ei koeta heikentyneen.Tutkimuksessa oletetaan, ettäglobalisaation myötä työelämänmuutosten ennakoimattomuuskasvaa edelleen. Tämä voi muuttaakäsityksiä työnteon mielekkyydestäyhä kielteisemmäksi jamuodostua esteeksi kansallisestitärkeille tavoitteille kuten tuottavuudenkasvulle, työurien pidentymiselleja työllisyysasteennousulleTyöelämän kehittäminennostamaan työnmielekkyyttäTutkimus esittää keinoksi työelämänjohtamisen ja työn organisointimuotojenkehittämistä. Tavoitteenaon tukea palkansaajienmahdollisuuksia kehittää omaaosaamistaan ja parantaa omaatyöllistyvyyttään. Näin voidaanedistää sekä henkilöstön joustavaakäyttöä työnantajan kannaltaettä vahvistaa henkilöstön omaanosaamiseen perustuvaa työsuhdeturvaa.Tutkimuksessa ei sen sijaanuskota, että työsuhdeturvaa taiyhteistoimintamenettelyjä kehittämällävoidaan globaalissataloudessa parantaa merkittävästipalkansaajien todellista muutosturvaaja tätä kautta muuttaanäkemyksiä työnteon mielekkyydestämyönteisemmiksi. Tutkimusesittää, että tuottavuudenja osaamisen samanaikaiseenkasvattamiseen perustuvat johtamisenja työn organisoinninperiaatteet ja mallit voisivattuoda uutta sisältöä myös paikalliseensopimistoimintaan.Työpaikoilla voitaisiin johdonja henkilöstön yhteistoimintanalöytää uusia ja innovatiivisiaratkaisuja.Tuomo Alasoinin tutkimus”Työnteon mielekkyyden muutosSuomessa vuosina 1992-2005”perustuu vuosien 1992-2005työolobarometrien aineistojenanalysointiin. Barometritiedotvoidaan yleistää Suomen kokopalkansaajakuntaan. Tutkimus onjulkaistu Työelämän kehittämisohjelmanraporttina nro 45, ja se onsaatavilla ohjelman verkkosivuiltaosoitteessa www.tykes.fi -> Aineistopankki-> Julkaisuluettelo jaosoitteessa www.mol.fi/julkaisut.Painetun julkaisun voi tilatamyös sähköpostitse osoitteestatykes@mol.fi.Työpaikkakiusaamisen ratkaisu vaatiikoko organisaation yhteisiä toimiaTyöpaikkakiusaamiseen ei työpaikoilla osata edelleenkään puuttua,vaikka uusi työturvallisuuslaki sitä työnantajalta edellyttää. Työpaikkakiusaaminenon kiusatun ihmisarvoa loukkaavaa ja aiheuttaa suuriakustannuksia niin työnantajalle, kiusatulle kuin koko yhteiskunnalle.Tunnista ja torju työpaikkakiusaaminen on käytännönläheinen kirjatyöpaikkakiusaamisilmiön ymmärtämiseksi, ratkaisemiseksi jaennaltaehkäisemiseksi. Se on opas erityisesti esimiehille, johdolleja kiusatuille, mutta tarjoaa ratkaisuja myös työterveyshuollolle,ammattiliitoille ja viime kädessä jokaiselle.Suomalaisen työelämän heikkous on sen yksilökeskeisyys. Työntuottavuutta pyritään parantamaan kehittämällä yksilöitä. Samallatyöyhteisön ja koko organisaation toimivuuteen kiinnitetään liianvähän huomiota. Ongelmille etsitään syitä yksittäisistä ihmisistä −silloin, kun niitä ei kokonaan vaieta hiljaiseksi.Myös työpaikkakiusaaminen on pohjimmiltaan organisaatiotasonongelma, jonka taustalta löytyy johtamiseen ja organisaatiokulttuuriinliittyviä puutteita. Kiusaamista lisääviä tekijöitä ovat ylikorostunutkilpailu, konsensushenkisyys, yhdenmukaisuuden paine sekä haluttomuusja kyvyttömyys sietää ongelmia. Kiusaamiselle syntyyhedelmällinen maaperä myös silloin, kun tasa-arvo virheellisestiymmärretään tasapäistämisenä, jolloin työntekijät halutaan nähdätoistensa kaltaisina. Ihmisellä on kuitenkin tarve kokea olevansa ainutlaatuinen,sillä se antaa hänelle enemmän elintilaa. Tasapäistävässäyhteisössä tätä tilaa haetaan painamalla liian lähellä oleva työkaverialaspäin kiusaamalla häntä.Kirja tarjoaa käytännönläheisen toimintamallin kiusaamistilanteidenratkaisuun ja kymmenen keinoa organisaation kehittämiseksiniin, ettei kiusaamiselle synny jatkossa tilaa. Kirjassa on omat lukunsakiusatulle sekä organisaation ulkopuolisille toimijoille. Vaikka kirjaon käytännönläheinen, sen taustalla on käytetty tutkimustietoa jaalan teorioita.Kirjan kirjoittaja Camilla Reinboth (43) on tuore työ- ja organisaatiososiologi(VTM). Hän teki muutama vuosi sitten omanratkaisunsa ja jätti hyvin palkatun, mutta tylsäksi kokemansa työnja lähti yliopistoon opiskelemaan. Kirjassaan hän yhdistää tuoreenakateemisen tiedon pitkään käytännön työkokemukseensa.Camilla Reinboth (2006):Tunnista ja torju työpaikkakiusaaminen.Yrityskirjat Oy.ISBN 952-9660-67-7.Salibandyvaltikka pysyi AmorellallaTulokset:Amorella - Isabella 5 - 4Amo - Global Freighter 8 - 4Mariella - Isa 7-2Mariella - Amo 3-5Isa - Global F 2 -8Global f-mariella 10-4Amorella 18 - 11 6Global F 22 - 14 4Mariella 14 - 29 2Isabella 8 - 20 0Tsemppareiksi valittiin:Amorellan vaihtopenkki valmiina taistoon.Tammikuussa kokoontuivat taasmerimiehet ratkomaan laivojenvälisiä mestaruuksia salibandyssa.Tällä kertaa Mepan KaarinanKilosportissa järjestämässä turnauksessaoli paikalla vain neljäjoukkuetta. Silja Line ei mitä erikoisimmistasyistä saanut yhtäänedustajaa paikalle.Mestaruuspokaalia pääsi taasnostelemaan Amorellan joukkueenkapteeni Masa Mäkinen. Hopeallekiilasi ensimmäistä kertaamukana ollut Global Freighter.Mariella korjasi pronssin ja Isabellajätettiin neljänneksi.Leppoisaa yhdessäoloa jasiinä sivussa hieman totisempaapelailua. Siinä pähkinänkuoressaturnauksen anti. Seuraavan kerransuuri osa porukasta tapaa lätkäturnauksenmerkeissä Paimiossamaaliskuun alussa.Isabella - Sam LönnqvistMariella - Kai LindroosGlobal F - Jokke NordmanAmorella - Masa MäkinenKimmo KallunkiAmorellan vaihtopenkkiä: MasaMäkinen ja Henry Helenius.12

merimiesTuuli ja meteli saavat kopterin alapuolellauuden merkityksen.Pelastautumisharjoittelua RaumallaMerivartioston Turun vartiolentolaivueosallistui torstaina 2.122005 yhteiseen pintapelastusharjoitukseenSatakunnan ammattikorkeakoulunRauman merenkulunyksikön kanssa. Vanhankompassintarkastuspoijun luonaRauman Lahdenaukealla järjestettyharjoitus oli Vartiolentolaivueenväelle rutiinia mutta opiskelijoillemelkoisen jännittävä tilanne. Hikiei tosin valunut, siitä piti huolenpirteä pikkupakkanen. Venekyydilläkolmetoista koululaistasovitulle paikalle, pelastautumispuvutja liivit päälle ja laidan yliodottamaan ”jatkokuljetusta”.Viileä kuljetusKyyti saapui tarkasti oikeaanaikaan ja paikkaan Super Pumahelikopterinja sen viisihenkisenmiehistön muodossa. Pintapelastajalaskeutui alas paikoillaanleijuvasta kopterista ja alkoi lähettääväkeä ylösvinssattavaksi yksikerrallaan. Porukka lennätettiinUPM-kymmenen laskeutumispaikalleRaumalle kahdessa erässä.Arvokas kokemusKopteri jätettiin harjoituksen jälkeenkentälle parkkiin ja lähdettiinmerikoululle jakamaan palautettapuolin ja toisin. Helikopterinpäällikkö kapteeni Miki Krouvioli merikoulun puolesta harjoitustaohjanneen Sakari Lehtisentavoin tyytyväinen työpäiväänsä.Harjoitus oli onnistunut ja jokainenmukana ollut opiskelija tietääparemmin, kuinka toimia jos moiseenkyytiin on joskus taipaleellapakko turvautua tositilanteessa.Kyyti oli yllättävän tasainen,mutta kaikki tietysti toivomme,että näin ei koskaan kävisi.FaktatietoaMerivartioston Super Puma-helikopterikykenee nostamaan noin3000:en kilon taakan tai kuljettamaankerralla 24 henkilöä.Käytännössä se voi noutaa 15henkilöä 200 kilometrin päästäja palata lastattuna takaisin lähtöpaikkaan.Janne LahtinenHekolenkin käyttöä kylmäharjoiteltiin etukäteen yhdessä.Klaus Kauko testasi pukunsakoulun uima-altaalla.Pelastettavat lähtökuopissa.13

Nuorellakin laskettelijalla pitääolla kattava vakuutusturvamerimiesTurhuus uuvuttaa. Kuva: Mika PeltonenTurhat työtaiheuttavat uupumustaPitkät työpäivät,palkattomat ylityöt taivuorotyö eivät olesuurimpiatyöuupumuksenaiheuttajia. Uupumistaaiheuttavat etenkinerilaiset turhiksi jatoissijaisiksi koetuttyötehtävät, selviäävaltiotieteen tohtori JariHakasen väitöskirjasta.Ihmisillä on Hakasen mukaantapana jakaa työnsä “oikeisiin”töihin ja muihin töihin. Työntekijäkokee, että oikeita töitä ovat ne,joihin hänellä on ammattitaitoa jakoulutus.Asiantuntijatöissä motivaatiotavievät turhiksi koetut kokouksetja palaverit. Jos tekemisen sijaanistutaan jatkuvasti pohtimassa,mitä pitää tehdä, kiristyvät monenhermot.Koulutusta vaativissa töissätyöntekijää harmittaa, jos hänjoutuu tehtävään, jossa omastakoulutuksesta tai ammattitaidostaei ole hyötyä.Rakennustyömaalla sähkömiestäottaa päähän, jos hän joutuutekemään apumiehen töitä. Levyseppä-hitsaajanmotivaatio menee,jos hänet määrätään konttoriin kopioimaankokouspapereita.Yliopistosta valmistunut turhautuuja uupuu, jos hänet palkataanministeriöön määräaikaiseksikahvinkeittäjäksi.Myös turhaksi koettu paperinpyörittelyrasittaa mieltä. Jos sairaanhoitajantyöajasta suurin osamenee lomakkeiden täyttämiseen,alkavat käämit kärytä.Lisääimua!Hakasen tutkimus osoittaa, ettäyksitoikkoisuus on turhien töidenohella keskeinen väsähtämisensyy.Kaikkein tärkeintä on työnimu. Sitä lisäävät muun muassatyön itsenäisyys sekä esimiehentuki ja arvostus.Työn imu on työuupumuksenvastapaino. Raskaat olot jaksaa,jos töissä on tekemisen meininki.Työn imu näkyy tarmokkuutena,omistautumisena ja työhön uppoutumisena.Silloin haluaa myösjatkaa työelämässä pitkään.Kireät aikataulut ja ikävä esimiesovat huono yhtälö. Silloinimu puuttuu.Työn imua lisäävät etenkin ammattiylpeysja yhteenkuuluvuudentunne. Siksi imua on enemmänammateissa, joihin vaaditaankoulutus ja joissa järjestäytymisasteon korkea.Taloudellinenvarmuus tärkeääTyöuralla koettu epävarmuus ja taloudellisentoimeentulon niukkuusovat yhteydessä työuupumukseenja yleiseen tyytymättömyyteen.Monilla tutkimukseen haastatelluillaihmisillä työuupumustaedelsivät vuosikymmeniä kestäneetvoimavaroja kuluttaneettyöolot ja työelämän muutokset,kuten työpaikan menetys tai saneeraukset.Suuri ongelma on, että työuupumusruokkii myös elämän muitahuolia. Perhe-elämä alkaa helpostimennä sivuraiteelle, jos mieli onmaassa ja henkiset voimavaratvähissä.Uupuneen ja työhönsä kyllästyneenihmisen elämään saattaamyös luikerrella alkoholi, jolloinsyöksykierre jyrkkenee.Tutkimuksen mukaan työuupumusoireidensyvetessä voimavarojenhiipuminen heijastuumyös kodinhoitoon ja vapaa-ajanharrastuksiin.Hakasen mielestä työuupumuson ymmärrettävä henkisten voimavarojenmenettämisen kierteenä.Kotiolojen ja yksityiselämän ongelmatsynnyttävät työuupumusta,ja työuupumus synnyttää ongelmiayksityiselämässä. Oravanpyörästäirtautuminen ei ole helppoa.Lähde: Hakanen, Jari. Työuupumuksestatyön imuun: Työhyvinvointitutkimuksenytimessäja reuna-alueilla. Helsingin yliopisto,2005.UP/Aleksi VienonenLaskettelijan kannattaa tarkistaa vakuutusturvansatapaturman varalta. Ennen rinteeseen lähtöävakuutuksista on hyvä varmistaa niiden kattavuus javoimassaolo matkalla ollessa. Tässä artikkelissakäytetyt vakuutusesimerkit ovat VakuutusyhtiöTurvan vakuutusehtojen mukaisia.Suomessa tapahtuu vuosittain yli700 000 tapaturmaa kotona taiharrastusten parissa. Näistä liikuntatapaturmiaon 330 000. Lapset,nuoret ja erityisesti pojat tuntuvatolevan alttiita erilaisille kolhuille,ja laskettelurinteessä tapaturmatovat jokapäiväisiä.Tapaturmavakuutuksestahuolehtiminen on tärkeää laskettelevalleja liikuntaa harrastavallenuorelle. Tavallisimpia liikkuviennuorten vammoja ovat nilkannyrjähdykset ja murtumat, polvennivelsidevammat ja käsivammat.Jokaisen laskettelijan olisiyhdessä vanhempien kanssa käytäväläpi oma vakuutusturvansa.Varsinkin ennen leirejä, retkiä jamatkoja on hyvä varmistaa omastavakuutusyhtiöstä, että vakuutuksetovat kunnossa ja voimassa kaikkialla.Vakuutusyhtiö Turvassa vakuutetunaikuisen tapaturmavakuutuson pääosin voimassa harrasteurheilussa,mutta ei liiton tai seuranjärjestämässä kilpailussa tai niihinharjoiteltaessa. Matkustettaessa onhyvä muistaa, että matka- ja tapaturmavakuutuksissaon hiemanerilaiset rajoitukset urheilulajeissa.Tarkista oman tapaturmavakuutuksesivoimassaolo omastavakuutusyhtiöstäsi.Vakuutusyhtiöistä kysytäänusein matkavakuutusturvanvoimassaolosta, jos lasketellaanmerkittyjen rinteiden ulkopuolella.Tarkista tilanne oman vakuutuksesiosalta jo ennen matkallelähtöä.Tulevaisuusvakuutuksen varassaPienistä tapaturmista selvitäänyleensä hyvin niin lääketieteellisestikuin taloudellisestikin.Yleinen sairausvakuutus korvaaosan sairaanhoitokuluista.Sitä vastoin pitkäaikaista hoitoatai erikoishoitoa vaativa vammavoi tulla kalliiksi. Julkisen sektorinmäärärahojen supistumisen vuoksipääsy erikoislääkärille voi kestääja leikkausjonot ovat pitkiä.Nuoren tulevaisuutta ei pitäisijättää pelkän kansaneläkkeen taiedes urheiluseuran jäsenvakuutuksenvaraan, vaan pitää varmistaariittävä turva invaliditeetinTurvallisuusvinkkejätalvisiin harrastuksiinvaralta. Työeläkeoikeutta lapselleei vielä ole voinut karttua, jotenikävän onnettomuuden sattuessahän jäisi pelkän kansaneläkkeenvaraan.SOS-hälytyskeskuspalvelee kaikkiallaKotimaan ja ulkomaan matkoillekannattaa ottaa matkavakuutusheti, kun matka on tilattu, jottavakuutus olisi voimassa myösmatkan peruuntumisen varalta.Matkavakuutus on ehdottomastitarpeen, sillä matkasairauden ja-tapaturman hoitokulujen lisäksivoidaan korvata tarvittaessa jopaambulanssilento kotimaahan.Harvemmin potilasta tarvitseetuoda kotiin erikoiskuljetuksella,mutta tapaturman tai sairaudentakia voidaan tarvita muitakinerikoisjärjestelyjä. Matkustajavakuutuksestavoidaan korvata kulujamyös matkan peruuntumisenlisäksi matkan keskeytymisestä.Hätätapauksissa Turvan asiakasvoi ottaa yhteyttä SOS-hälytyskeskukseenTanskassa. Keskuksessaon ympärivuorokautinen päivystysja siellä palvellaan myös suomeksi.Keskuksen puhelinnumero on+45 70 10 50 54.Lisätietoja Vakuutusyhtiö Turvassaantaa vakuutusasiantuntijaLiisa Teppo, puh. (03) 2313 238.Oletko lähdössä koiravaljakon mukaan, laskettelurinteeseen tai moottorikelkan kyytiin?Muista turvallisuus.• Seikkailu- ja elämyspalvelujen tarjoaja, mm. koiravaljakkoajelun järjestäjä, on vastuussapalvelujen turvallisuudesta. Varmista, että olet ennakkoon saanut riittävänturvallisuusopastuksen.Kysy järjestäjien vastuuvakuutuksesta, ammatillisesta osaamisestaja hätätilanteisiin varautumisesta.• Osallistu vain sellaisiin aktiviteetteihin, joihin uskot pystyväsi.Esimerkiksi moottorikelkalla ajamisessa voi olla riski.• Noudata järjestäjien antamia ikä- ja kokorajoja.• Älä osallistu, jos olet nauttinut alkoholia.• Toimi järjestäjien antamien ohjeiden mukaan. Kysy jos et tiedä.• Muista perusturvallisuus eli turvavyöt, oikea kuormaus ja liikennesäännöt.• Älä tee temppuja, joita olet nähnyt ammattilaisten tekevän.Ammattilaiset käyttävät erikoisvälineitä.• Lasketellessa käytä kypärää ja rannesuojaa.• Tarkistuta ammattilaisella, että varusteesi ovat kunnossa.• Tarkista aina aloittaessasi, että monot ja siteet on kunnolla kiinnitetty ja siteet toimivat.• Laske vain sellaisia rinteitä, joihin taitosi riittävät, äläkä laske merkittyjen rinteidenulkopuolella. Säädä vauhtisi taitojesi mukaan.• Lue rinteen ohjeet ja kyltit ja selvitä, mistä saat tarvittaessa ensiavun.• Muista, että takaa tuleva väistää edellä meneviä.• Ylös nouseva käyttää aina rinteen reunaa.• Älä pysähdy tarpeettomasti, älä etenkään sellaiseen paikkaan, johon ylhäältä tuleva einäe.• Hiljennä vauhtia ruuhkaisissa kohdissa ja ole varovainen etenkin risteys- ja liittymäkohdissa.• Jos kaadut, anna sauvan irrota.• Muista syödä laskettelun lomassa, sillä nälkäisenä vammariski kohoaa.• Älä mene rinteeseen väsyneenä, sairaana tai humalassa.• Hoida vanhat vammat huolella kuntoon, sillä kolmannes urheiluvammoistaon vanhojen vammojen uusiutumisia.14

sjömannenLEDARE1.3.2006TNytt år, gamla utmaningarStörst intresse i Finland underårets början ägnades presidentvalet.Valet blev en jämn kampmellan två kandidater som bäggebetecknades som ”arbetarnas”president. Vinnare i valet var denfinländska demokratin, som visadesin funktionsduglighet. Själva presidentvaletvanns av den mera äktaarbetarpresidenten. Sedan får vi sevad som händer efter valet.Gamla kvinnor sägs varaklokast av alla, och det tyckerjag stämmer. Tarja Halonen ären klok kvinna (inte så gammal)och förhoppningsvis använderhon sin klokhet såsom finskakvinnor genom tiderna gjort medtaktfull styrning och påverkan.En annan kvinnotyp är argbiggansom blandar sig i allt genom attklandra, gnata och gräla, men detvar inte en sådan president somfinländarna röstade på.För sjöfarten betyder det inte såmycket vem som är president, menTarja Halonen har visat att hon harförståelse för dem som arbetar påsjön. När hon var ordförande förriksdagens socialutskott studeradehon sociallagstiftningen somgäller sjöfararna och var ocksåpositivt inställd till drivandet avsjöfararfrågor. Sjöfarten är denmest internationella av olika affärssektoreroch inom sjöfartenkommer också nackdelarna avden s.k. globaliseringen tydligtfram. Halonen vill bekämpa globaliseringensnackdelar och detvill också Sjömans-Unionen ochInternationella transportarbetarefederationenITF göra. Kampenför att eliminera avigsidorna taraldrig slut, men utan kamp blirutvecklingen ännu värre. Detbehövs alltid motkrafter.Inom sjöfarten riktades detstörsta intresset under förstadelen av året på Siljas auktionoch dess köparkandidater. Såsomväntat finns, utöver andra, bådeViking Line och Tallink på förslag.Andra kandidater har intediskuterats i offentligheten ochjag har inte heller någon vetskapom dem. Spekulationerna har varitfokuserade på vad som händer omnågondera av de nämnda köparkandidaternaförvärvar Silja. Detbådar knappast särskilt gott fördet finländska sjöfolket eller förpassagerarna heller. Farhågan äratt flottan minskar, vilket bl.a.kan leda till färre arbetsplatseroch högre biljettpriser.Globaliseringens avigsidorsyns redan också i fråga om passagerartrafiken.Om Silja slutligenhamnar hos något utländskt rederieller annan köpare i utlandet, blirflaggfrågan ett problem. Sjömans-Unionens utgångspunkt i Siljastrafikområde i trafiken mellanFinland och Sverige är naturligtviskollektivavtal på samma nivåsom i Finland eller Sverige. Det ärklart att det väcker hårt motstånd,om någon vill trafikera med ettavtal som är billigare. Då måstehela medlemskåren vara beredd påkamp för avtal. Samarbetet medsvenskarna och esterna har ocksåintensifierats.Plötsligt kom det befarade beskedetatt Birka Princess säljs. Detresulterar i att arbetsplatser återigenförsvinner. Under 2000-talethar över tusen årsarbetsplatser gåttförlorade i finländsk sjöfart. Åtgärderför att trygga den finländskasjöfarten har planerats med intesatts i verket. Regeringen börnu snabbt verkställa de åtgärdersom redan beretts och inte behandlasjöfarten som en politiskspelbricka. De större åtgärdernatorde tyvärr lämnas åt följanderegering.I början av året kom igen ettsorgebud inom sjöfarten, då ettegyptiskt passagerarfartyg sjönkmed omkring ett tusen passagerareoch besättningsmedlemmar.Mest upprörande i olyckan var attbefälhavaren och en del av besättningenlär ha lämnat fartyget utanatt bry sig om räddningsåtgärder.Ett sådant handlande skulle aldrigkomma i fråga på finländska passagerarfartyg.Också därför harpassagerare god orsak att användafinländska fartyg när de reser.Pekka TeräväinenförbundssekreterareTarja Filatov:”Rätt till konfliktåtgärder en viktig grundrättighet”Finland utnyttjar sin möjlighet attavge ett utlåtande till EG-domstoleni fallet Laval. Rättfallet gällerfrågan om gemenskapsrättenmöjliggör konfliktåtgärder föratt säkerställa att arbetstagarefrån EU-länder får rättigheter påsamma nivå som landets egnamedborgare i motsvarande arbeten.I Laval-fallet hade ett lettisktbyggföretag, som etablerat ett dotterbolagi Sverige, avvisat dennarättighet med motiveringen attbolaget redan hade ett lettisktkollektivavtal med de anställdaoch ansåg att det räckte. Lavalrenoverade en skolbyggnad iVaxholm nära Stockholm.Den svenska arbetsdomstolenbegärde ett förhandsavgörandefrån EG-domstolen om kollektivavtalsmodelleni Sverige. Det varinte klart för arbetsdomstolen omEG-rätten begränsar nationellaarbetsmarknadsorganisationersmöjlighet till konfliktåtgärder föratt få en utländsk tjänsteproducentatt följa svenska kollektivavtalsvillkor.Arbetsministeriet lämnadeutlåtandet om Laval-fallet till utrikesministerietsrättsavdelning,som ger Finlands utlåtande tillEG-domstolen.I utlåtandet till EG-domstolenunderstryker Finland vikten av attEG:s konkurrensrätt och regleringav den inre marknaden inte tassom förevändning för att indirekthärleda obefogade begränsningari människornas grundlägganderättigheter i samhället. När konfliktåtgärdsrättenutnyttjas anserFinland också att ogynnsammaföljder för tjänsternas fria rörlighetkan godkännas om konfliktåtgärdenanvänds på tillåtet sätt enligtden nationella lagstiftningen.– Rätten att vidta konfliktåtgärderär en viktig del av grundrättigheterna.Annars skulle arbetstagarnasrätt att organisera sig inte hanågot verkligt innehåll. Frågan ärväsentlig för hela det europeiskaarbetsmarknadssystemet och förden sociala rättvisan med organiseringsfrihetsom grundval, sägerarbetsminister Tarja Filatov.- För Finland har rättsfalletbetydelse bland annat på grundav att ett annat fall just nu är uppei EG-domstolen, nämligen fråganom finländska sjöfarares rätt attförsvara sina lönevillkor medkonfliktåtgärder när ett finländsktfartyg (Viking Lines Rosella)flaggas ut till ett annat land. Avgörandeti fallet Laval kommeratt inverka också på det ärendet,bedömer Filatov.15

sjömannenEuropaparlamentetförkastade klarthamntjänstdirektivetEuropeiska kommissionens mycket omstridda förslag tillhamntjänstdirektiv föll i omröstningen vid Europaparlamentetsplenum den 18 januari. Parlamentet förkastade förslaget medrösterna 532-120.Med direktivet strävade kommissionen att effektivera deninre marknaden i Europeiska unionen och att öka konkurrenseni hamnsektorn. Förslaget väckte emellertid motstånd både blandhamnarbetarna och hamnoperatörerna.Arbetstagarna motsatte sig i synnerhet det stycke i direktivförslagetsom gäller s.k. självhantering. I sjöfart på korta distanserhade stycket förpliktat medlemsländerna att tillåta att fast anställdasjömän skulle kunna sköta frakthanteringen. Operatörernagodkände för sin del inte det obligatoriska koncessionssystemsom förslaget hade förutsatt.Också i Finland motsatte man sig kommissionens planer i vidakretsar. Kommissionen gav sitt första förslag till hamntjänstdirektiv2003, men också det förkastades av parlamentet.Unionen får ny telefonväxel, störningar möjligaDen 6 – 10 mars installeras en ny telefonväxel i Sjömans-Unionenskontor i Helsingfors. På grund av installationsarbetena kan störningarförekomma i telefonförbindelserna. Alla nummer kommer att varadesamma som förut.Hela tidningen Sjömannen på nätetNu kan du läsa hela tidningen Sjömannen i tidningsformat pånätet samma dag som tidningen kommer ut. Startsidan till Uninonenswebbsidor www.smury.fi har en länk till det färskastenumret. Du hittar också tidningen under rubriken Informationoch rubriken Aktuellt på de svenskspråkiga sidorna.För att kunna läsa Sjömannen i PDF-formatet behöver duAcrobat Reader som du kan ladda ned från samma sida därtidningen dinns.- Försäljningen av Birka Princess var en chock för personalen, säger huvudförtroendeman Kenneth Bondas.Till höger Birka Paradises befälhavare Niklas Gustafsson, som fick veta saken samtidgt. (Foto: SebbaSödergård)Birka Line säljer Birka Princess:230 sjöanställda mister jobbetÅländska Birka Line meddelademåndagen den 13 februari attrederiet säljer det ena av sina tvåkryssningsfartyg. Birka Princess,som sattes i trafik år 1986 och somsedan början av januari legat i Mariehamn,köps av det cypriotiskareseföretaget Louis Public Companyför 29,4 miljoner euro.I samband med försäljningenförsvinner 250 arbetsplatser, 230av dem på sjön. Samarbetsförhandlingarhar inletts.Birkas nya fartyg, Birka Paradise,började trafikera för drygtett år sedan och har hela vinternkryssat mellan Stockholm och Mariehamn.Meningen var att BirkaPrincess skulle vara tillbaka pårutten mot slutet av februari.Tidtabellerna var kända och rättmånga kryssningsbokningar hadegjorts.Försäljningen av Princess varen chock för personalen, sägerrederiets huvudförtroendemanKenneth Bondas.Ombudsman på plats i Åbo och VasaNästa tidningNummer 3/06 av tidningen Sjömannen utkommer den 12 april. Sistainlämningsdag för material är 29..3.2006.Åbo varje måndagEn ombudsman från Sjömans-Unionen är anträffbar i Åbokontoret varje måndag. Kontorets adressär Mariegatan 6 B, 5:e vån.Kontoret håller öppet kl. 10 – 15. Telefonnumret dit är (02) 233 7416.Vasa en gång i månadenEn ombudsman från Sjömans-Unionen är anträffbar på Västra Finlands avdelnings kontor, på adressenStoralånggatan 43, den första måndagen i varje månad.AVDELNINGAR INFORMERARVästra-FinlandVÅRMÖTE hålles fredagen den 07.04.2006 klo 18.00.Plats: Storalånggatan 43 65100 Vasa. På mötet handlas dei stadgarna nämnda ärenden. Avdelningen bjuder på kvällsmål.Välkommen!Annonser helst per e-postAlla annonser (möten, tack, födelsedagar, In memoriam) som publiceras i tidningen Sjömannen är gratisför medlemmarna och avdelningarna.Enklast är det att – om möjligt – skicka alla annonser direkt per e-post till redaktionen: merimies.lehti@smury.fi.Naturligtvis går det också att diktera annonstexten på numret (09) 615 20210 eller posta den på adressenSjömannen, PB 249, 00121, Helsingfors.16

sjömannenOnödiga arbeten orsaktill arbetsutmattningDe viktigaste orsakerna till utmattning i arbetehandlar varken om långa arbetsdagar, övertidsarbeteutan lön eller skiftarbete. Arbetsutmattning orsakasfrämst av arbetsuppgifter som upplevs som onödigaoch sekundära. Detta framgår av doktori statsvetenskap, Jari Hakanens doktorsavhandling.Enligt Hakanen indelar människorvanligen sitt arbete i ”riktiga”jobb och andra jobb. Ett riktigtarbete omfattar arbetsuppgiftersom motsvarar arbetstagarensyrkeskunskap och utbildning.Motivationen hos fackutbildadepersoner försämras av möten ochsammanträffanden som upplevssom onödiga. Det är många somblir nervösa av att man i stället föratt göra något, sitter och funderarpå vad man borde göra.En arbetstagare som har ettarbete som förutsätter utbildningblir frustrerad om han måste utföraett arbete där han varken haranvändning för sin utbildning ellersin yrkeskunnighet.En elektriker blir irriterad omhan på byggplatsen blir tvungenatt utföra hjälpkarlens jobb. Enplåtslagare-svetsare tappar motivationenom han kommenderastill kontoret för att kopiera papper.En person med en universitetsexamenblir frustrerad och utmattadom hon blir visstidsanställd somkaffekokerska vid ministeriet. Attflytta papper från en hög till en annankan också bli en stressfaktor.Om en sjuksköterskas arbetstidhuvudsakligen går till att fylla iblanketter, har hon svårt att trivasmed sitt arbete.Meradynamik!Hakanens undersökning visar attenformighet, vid sidan av onödigaarbetsuppgifter, är en viktig orsaktill att folk tappar orken.Det allra viktigaste är att arbetetupplevs som dynamiskt. Ett självständigtarbete och förmannensstöd och uppskattning bidrar tillatt göra arbetet mera attraktivt.Ett dynamiskt arbete har enbalanserande verkan på arbetsutmattning.Man orkar arbeta undersvåra arbetsförhållanden förutsattatt det finns drive och framåtandapå arbetsplatsen. Att arbetet upplevssom attraktivt genererar aktivitet,hängivenhet samt fokuseringpå arbetet, vilket gör det lättare attstanna kvar i arbetslivet.Strama tidtabeller och en otrevligchef är en dålig ekvation. I ensådan situation saknas en positivdynamik i arbetsmiljön.Yrkesstolthet och gemenskapskänslabidrar till att stärka arbetetsdynamik. Därför har yrken, somkräver utbildning samt yrken medhög organiseringsgrad även enstarkare dragningskraft.Ekonomisktrygghet viktigOsäkerhet visavi yrkeskarriärenoch knappa inkomster har sambandmed både arbetsutmattningoch allmän otillfredsställelse.Många personer som led avarbetsutmattning och som intervjuadesi undersökningen hadegenomlevt årtionden av svåra arbetsförhållandenoch stora förändringari arbetslivet; uppsägningarMeningslöshet gör oss utmattade Bild: Mika Peltoneneller saneringar, som tärt på derasresurser.Ett stort problem är att arbetsutmattningäven accentuerar andraproblem i livet. Om man är deprimeradoch mentalt slutkörd spåraräven familjelivet lättare ur.Det är inte heller ovanligt atten människa som är utmattadoch trött på sitt arbete tar tillalkohol, varmed spiralen nedåtaccelererar.Enligt undersökningsresultatenavspeglar sig en allt svårare arbetsutmattningoch avtagande resurserbåde på hemförhållandena och påutövandet av fritidssysselsättningarna.Hakanen anser att utmattning iarbetet bör ses som en ond cirkeldär de psykiska resurserna sinar.Problem hemma och i privatlivetorsakar arbetsutmattning som isin tur ger upphov till problemi privatlivet. Det är svårt att brytasig ut ur ekorrhjulet.Källa:Hakanen, Jari.Työuupumuksesta työn imuun:Työhyvinvointitutkimuksen ytimessäja reuna-alueilla. Helsinginyliopisto, 2005.UP/Aleksi VienonenGuldmärke efter25 års medlemskapEfter att ha betalat oavbrutet medlemsavgifter tillSjömans-Unionen i 25 år är Unionens medlemmarberättigade till förbundets guldmärke. Tyvärr finns detingen automatisk uppföljning av medlemmarna i Unionen,sålunda lönar det sig att då tiden har förlöpt somberättigar till märket, ta kontakt med Tiina Kytölä, tel:09 - 615 2020 .Man kontrollerar att uppgifterna stämmer och efterdet sänds guldmärket till vederbörande. Mottagaren avmärket kan sända ett fotografi av sig själv till tidningenSjömannen, adressen Merimies-Sjömannen, PB 249,00121 Helsingfors.Internationella avtal om sjöarbeteblir en enda konventionInternationella arbetsorganisationens(ILO) 94:e arbetskonferenssammanträdde i Genève den 7–23februari. Konferensens ämne varsjöfolkets arbete, anställningsvillkoroch arbetsförhållanden.Där ingår hälsa, säkerhet, minimilönoch arbetstid. Målet var attdefiniera skäliga arbetsvillkor försjöfartssektorn som blir alltmerinternationaliserad. Branschensysselsätter omkring 1,2 miljonmänniskor. Sjöarbetskonferensenberedde sammanslagningen avöver 65 internationella avtal omsjöarbete till en enda konvention.Konventionen träder i kraft när denratificerats i medlemsländerna. Iden finländska delegationen varregeringen representerad av bl.a.regeringsrådet Esa Lonka frånarbetsministeriet. Arbetsgivarnaföreträddes av ombudsman KimoKostiainen från Ålands Redarföreningoch rådgivare var FinlandsRederiförenings verkställandedirektör Mika Nykänen. Arbetstagarnasföreträdare var FinlandsSjömans-Unions ordförande SimoZitting. Suppleanter för honomvar verksamhetsledare Bo Gyllenbergfrån Finlands Skeppsbefälsförbundoch ombudsman RitvaLähdesmäki-Johansson från FinlandsMaskinbefälsförbund.Internationell sjöarbetskonferensordnas bara en gång på tioår. ILO betecknar den nu hållnakonferensen som branschens mestbetydande genom tiderna.FN:s internationella arbetsorganisationILO utvecklar världsomfattandearbetslivsnormer. Tillorganisationen hör 178 medlemsländeroch dess verksamhet skerpå trepartsbasis i växelverkanmellan regeringarna, arbetsgivarorganisationernaoch arbetstagarorganisationerna.17

sjömannenElektrikern PatrikBjörkström från Lovisahar ett tiotal årpå sjön bakom sig.Hört på Eckerö Lines Translandia:”Bra team – bättre stämning”- Vi brukar säga att ”bra team– bättre stämning”. Då orkar manmycket bättre. Alla har sina dåligadagar men vi behöver bara kastaen blick på varandra så vet vi närdet är bäst att inte säga något alls.När det dåliga humöret eller ilskangått över, kan vi skratta tillsammansigen.Med de orden sammanfattarkockstuerten Juha Karhu ochkocken Kirsi Mertala stämningarnapå Translandias köksavdelning.Detsamma tycks gälla förhela fartyget, eftersom gängetombord faktiskt verkar kommabra överens.Folk frånKristina CruisesInnan Juha och Kirsi kom hitarbetade de båda på KristinaCruises. Där hade man sex veck-ors avlösning, här är arbets- ochledighetsperioderna två veckor.På fartyget följer man Unionensvanliga kollektivavtal, befälet hargarantilöner.Kirsi som är bosatt i Kasköoch aktiv bl.a. som obunden gröni stadsfullmäktige berättar att honinledde sin karriär till sjöss påVasabåtarna 1983.- Jag började där som ung flickapå Fenno Express och var mer ellermindre mångsysslare. År 1989flyttade jag över till Rannikkolinjatoch arbetade som ekonomibiträdepå Kristina Brahe, efter en veckaerbjöds jag arbete som kallskänkapå fartyget. Där jobbade jag sedani åratal. När Brahe slutade blevjag tillfrågad om jag kommer tillRegina. Jag var i valet och kvaleteftersom arbetstiden var sexveckor. Jag ville ändå prova pådet och hann vara där två år innanjag kom hit.Med Regina åkte Kirsti runtsåväl i nordliga vatten som vidafrikanska kusten. Det fanns tidatt gå i land, även om personalenför det mesta jobbar under passagerarnaslandutflykter.Nu har Kirsi varit på Translandiai snart två år. Hon längtar intetillbaka till Kristina Regina.- Men jag saknar kamraterna.Jag har jättemånga gamla käravänner där som jag håller kontaktmed. Här har jag trivts riktigt bra,typerna här är också härliga. Stuertenvar min kollega under tidenpå Brahe och ekonomibiträdet vardär som vinkypare.TidigareomslagspojkeFartygets förstestyrman MikaLappi var omslagspojke förtidningen Sjömannen sommaren1990. Då var han lättmatros påbekvämlighetsflaggade Lotila.Jag berättar för Mika att han somung man gjorde sig väldigt bra påbild och att det gick åt mycketfilm. Det grämer honom att ingastår omkring och hör på.- År 1998 tog jag fast anställningvid Bore på Transnordica,som var gamla Bore Song. Därbörjade jag och gick kaptensklassenemellan. Från Bore bytte jagtill Engship år 2000, när fartygetköptes och döptes om till Traden.Därifrån flyttade en del av personalenöver till det fartyg somhette Transparaden tills Eckerököpte det och bytte namnet tillTranslandia. I själva verket harjag redan åtta år som gammalarbetstagare fastän jag bara varittvå år anställd hos Eckerö.Det är de finländska sjömännensvardag numera. Före överflyttningentill Kvarken kördeTransparaden bland annat frånKiel till S:t Petersburg och frånFredericia till Klaipeda. NärEckerö köpte fartyget börjadedet trafikera mellan Helsingforsoch Tallinn.- För arbetstagarna ändradesingenting, vi övergick som gamlaanställda. Arbetsgivaren har växlathela tiden och vi har bytt medfartyget, berättar Mika.Sjömani andra generationenKockstuerten Juha Karhus far arbetadehela livet till sjöss. Juha sägeratt han drömde om branschenredan som liten pojke och att hankänner sig hemma i den.- Pappa tog mig rätt mycketmed på resor, alltid när det fanns18

sjömannenFörstestyrman Mika Lappi varomslagspojke för tidningen Sjömannenår 1990, när han varlättmatros på bekvämlighetsflaggadeLotila.Fyra gånger om dygnet styrTranslandias befälhavare BrageGranlund fartyget ut ur hamnoch in i hamn.Det ser ut att kunna vara Dantes helvete, men det är bara ångning av bildäcket på Translandia.möjlighet. Det var helt trevligt atttillbringa sommaren på Alpino iMedelhavet, berättar Juha.En faktor som åbobon Juhafann lockande i att arbeta på sjönvar ledigheterna. Han började år-97 med tre veckors jobb på Finnfellow.Därefter blev det långresortill Amerika med Finnfighter. VidFinnlines var Juha en tid, tills hanövergick till Viking, sedan tillKristina Cruises och därifrån hit.Nu har han varit här i tre år.Juha, som är i 30-årsåldern, harutbildat sig för branschen först iÅbo och sedan ett år i Raumo. Hanskrattar och säger att han säkertlärt sig det mesta hemma. Proviantentill fartyget tas alltid i Finland,men tvätten sköts i Tallinn.Rutten är tuff, men Juha tyckerdet har sina goda sidor att tidengår snabbt och man aldrig äroverksam.- Hos oss kommer alla braöverens med varandra, det finnsinga problem. Här ingriper maninnan problem hinner uppstå,berömmer Juha.Landegubbefrån EstlandEstniskfödde Peep Nöggo hararbetat ombord som lättmatros itre år. Han är medlem i Sjömans-Unionen och får lön i enlighetmed Unionens avtal. Han bor iÅbo men säger sig skrattandevara ”landegubbe” från Estland.Födelseorten ligger omkring 90kilometer öster om Tallinn.Peep nämner att tre veckorstörn skulle passa honom nästanbättre, för på ledigheten går tvåveckor så snabbt.- Under sovjettiden jobbade jagett tag på en liten fiskebåt. Men såfick jag inte visum för att kunnafara utomlands, jag har rätt mångasläktingar i utlandet. Jag ville selite mera av världen än bara Estlandskust, men jag fick ingetvisum. Det här är första fartygetefter de tiderna.Utbildning för branschen harPeep fått i Tallinn. Han hadelandjobb innan han började hosden finländska arbetsgivaren.- Branschen gillar jag, men jagtror inte att jag kommer att studeravidare. Jag vet att som däcksmanhar jag åtminstone arbete. Styrmänfinns det så många. Matroser ochbåtsmän är det brist på. En gångnär vi hade praktikanter bad jagdom hjälpa till lite. Dom sa: Nej,nej, - vi ska bli kaptener… , berättarPeep med ett skratt åt nutidensfasoner.Går i pensioni marsBåtsman Auvo Kolehmainen,Ave, har fått sin utkomst på sjön inästan 38 års tid. Han blir pensioneradi mars och det här är hansnäst sista törn.- På sätt och vis börjar jag haen lättad känsla. I morgon blir jagledig och är tillbaka igen om tvåveckor, säger Ave, vars hemort ärSulkava i östra Finland.Vad fick en 17-årig pojke frånSulkava att gå till sjöss?- Brödfödan. Inte var detunderligare än så. Jag hade ingaromantiska föreställningar.Ave gick fem månader i sjömansskolapå Suomen Joutsen,varefter han lärde sig jobbet ipraktiken. Före skolan visste haninte ett dugg om sjöfart.- Och inte vet jag mycket nuheller, skämtar Ave.Hans första fartyg var passagerarbåtenFennia i Kvarken, därefterFinnlines Finneagle i trafikpå USA. Ave var sedan ett tiotal årpå passagerarfartyg vid både Effoaoch Bore. Under Bore-tiden blevdet också många färder till Västafrika,där man hämtade ädelträ tillFinland. Exportgodset var containraroch nya och gamla bilar.- På Bore var jag i nästan 27 år,sen sålde dom mej. Det enda jagfick höra var att det inte mera fannsjobb. Då bytte jag till EngshipsTraden som gammal arbetstagareoch förlorade ingenting, berättarAve.Under de nästan fyrtio arbetsårenhar han sett mycket av denfinländska sjöfartens utveckling.- Personalen på fartygen harblivit mindre och mindre, detfinns inte en överflödig person,och det börjar nog vara jäktigare.Hur folk orkar jobba på en sån härrutt är en gåta, kommenterar Ave,själv dagman.För pensionärstiden har Aveännu inga exakta planer. På hansgamla stuga finns alltid något attgöra. Ave tänker också köra runt iFinland på sin ”moped” (dvs. 650kubiks Honda) och träffa bekanta;inbjudningar har kommit från vänneroch gamla fartygskompisar.Han hoppas få ha hälsan i behåll.Eckerö Lines Translandia korsar Finska viken fyra gånger perdygn. Denna vinterkalla februarimorgon har fartyget anlänt tillHelsingfors klockan sju på morgonen och avgången tillbaka tillTallinn sker klockan tio. Fartyget anländer till Tallinn 13.30 ochavgår 15.00, tillbaka i Helsingfors 18.30. Den sista avgångendärifrån är 20.15 med ankomst till Tallinn 23.30. Till sjöss igen01.30 och stilla återfärd under natten till Helsingfors. Underveckosluten är takten lugnare, med endast en avgång på lördagoch söndag, fartyget stannar i Tallinn över natten.Det är tufft såväl för besättningen som för fartyget, byggt år1976. Translandia är före detta Engships Transparaden, därifrånmången som gammal arbetstagare flyttade över med fartygettill den nya ägaren. På grund av isen och kölden har fartygetibland varit försenat, än har det handlat om isbildning än hardet funnits andra orsaker. Det har förkortat mångas nattsömn.Köket är stängt under en timme om dygnet och är fartygetförsenat byter personalen ”i flykten”.Det är fullt med långtradarchaufförer ombord i synnerhetunder kvälls- och nattavgångarna, transport av trailers och annanlast sker längs med hela dagen. Medelantalet passagerareunder den sena avgången är mellan sextio till åttio personer.Förutom tre som hör till kökspersonalen finns det tre estniskaekonomibiträden ombord som får lön i enlighet med Sjömans-Unionens avtal. Största delen av passagerarna är estniska ochösteuropeiska chaufförer.- Finland är bra, det har jaginsett under resorna. Här har videt ändå ganska bra ordnat jämförtmed många andra ställen, därdet finns mycket mer som behöverförbättras, funderar Ave.Han berömmer den godastämningen ombord och detrevliga arbetskompisarna ochser det som en orsak till att hanorkat hänga med så länge. AttAve själv i avgörande grad bidrartill den positiva arbetsatmosfärenär uppenbart, det medger ocksåkamraterna. Rejäl sjömansandanär den är som bäst.På frågan om han har någraönskemål åt Sjömans-Unionenshåll svarar den här mannen somvarit medlem i nästan 38 år:- Fortsätt att se till att pojkarnahar det bra!AJP19

sjömannenFartygsförtroendeman på Rosella:”Hela tiden olikaslag av hot”- Ärligt talat har det varit en tuff tid eftersomdet hela tiden funnits olika slag av hot i luften.Den kontinuerliga osäkerheten har variten psykisk belastning för människor. Detfinns inte en människa som kunnat planerasitt liv framåt. Vad du än gjort har det alltiddykt upp något hot. Hotet om utflaggninghar vi levat med under flera år, Viking Linesprocess mot Unionen i London var lång ochbitter. Det är alldeles obegripligt att människororkat.Så uttalar sig fartygsförtroendemanJyrki Lummejoki på Viking Lines Rosella.Han har arbetat som kock under fleraår på det gamla fartyget som är byggt år1980 ochkör mellan Helsingfors och Tallinn. Fartygsförtroendemanblev han på gängets begäranför cirka fyra år sedan, när han märkteatt man ämnade avvika från slutna avtal.Jag har haft tillfälle att uppleva en starkvi-anda ombord och sett vad det betyder.Bl.a. år 2003 var det otroligt när inledningenav strejken hängde endast på ett par minuteroch vi lyckades avvärja hotet om utflaggning.Hela gänget stod till hundra procentenat. Men visst fanns det också sådana somvar skeptiska. Vad månne de säger i dag. Detär två och ett halvt år sen dess – det är ingasmåsummor. Man hoppas att man aldrigmera ska behöva uppleva en sån månad.Det som inte dödar stärker, anser Jyrki.Bättre stämningJyrki Lummejoki tycker att man i dag kanse positiva tecken även om Unionen, föratt förhindra utflaggning, var tvungen att ikonkurrensens namn gå med på arbetsgivarsidanskrav och ge avkall på nivån i passagerarfartygsavtaleti trafiken på Estland.- I det avseende är firmans nuvarandesituation hoppfull med nya beställningar ochallt annat som händer. Man vet ju aldrig vadframtiden har i beredskap men nu verkar detsom om saker och ting börjar hända. Vi hadeen underlig tid av stagnation när ingentinghände. Nu är saker och ting på gång. Alltingär givetvis inte positivt ur vår synvinkel, detvet vi med säkerhet. För arbetsgivaren handlardet om pengar, även om vi nu i alla fallfår vara med och diskutera framtida planer.Vi har också en förhandlingskontakt somfungerar mellan Sjömans-Unionen ochViking Line, berättar Jyrki.Jyrki Lummejoki har i sitt arbete somförtroendeman sett och hört både ett och annat.Han är nöjd med det nya avtalet och attman lyckats undvika utflaggning eftersomman nu gett en ytterligare chans till goda,unga arbetstagare, att få ett arbete till sjöss.Visst har man blivit utskälld – och ordentligt– främst av förmän av vilka många har avtalslön.I den här rumban har Jyrki fått stödi sitt arbete i och med att man på Rosella, ienlighet med andan i det nya avtalet, börjatfastanställa folk.- Visst har jag fått kritik av en del somtycker att jag endast arbetat för vikarierna,men när det gäller oss, är det faktiskt ingetsärskilt på gång. Man måste helt enkeltprioritera. Det finns inget utrymme förkänslosamhet. Det sämre alternativet varutflaggning. Och framtiden är ju helt oviss.Vem köper Silja och vad kommer att hända?Nästa hårda match väntar redan bakom hörnet,påpekar Jyrki.Rättvisa och öppenhetJyrki Lummejoki har arbetat som vicehuvudförtroendemanvid Viking Line från ochmed början av detta år d.v.s. han är huvudförtroendemanChrister Donners ersättare.Jyrki flyttar över från Rosella till Amorellai och med att anställda fått fast anställningi enlighet med avtalet.Jyrki ger beröm för att förhandlingskontaktentill alla förhandenvarande befälhavarepå Rosella alltid har fungerat mycket bra.- Befälhavarna har anammat betydligtbättre än förmännen på mellannivå att sakerkan strida inte människor. Om man är avolika åsikt med vissa personer på mellannivåtar de åt sig på ett personligt plan ochdärmed är diskussionen avslutad. De förstårJyrki Lummejoki är Viking Lines vicehuvudförtroendeman.inte att man måste kunna säga sin åsikt omolika frågor och avtal. Det gagnar ingen omjag börjar anklaga folk och kallar dem föridioter, det är bättre att säga att så här skadet skötas. Alla gör nångång fel och felbedömningar,man måste bara försöka rättatill sina misstag, säger Jyrki.- Det finns två saker som jag förväntarmig av förmännen: rättvisa och öppenhet.Att man inte talar bakom ryggen. Att manmeddelar öppet om vad man har för planer,varför och var. Att man inte direkt lurarmänniskor, det känns grymt att stå bredvidoch se på när sånt händer, säger förtroendemannenmed eftertryck.Drivkraften i Jyrkis arbete för de anställdahar han delvis med sig hemifrån eftersomhans far var aktiv i Byggnadsförbundet.Fadern betonade bl.a. att om man utför sittarbete väl har man även rätt att kräva vissarättigheter. Avtal och lagar måste absolutföljas, anser Jyrki, i avtalen finns ju alltidäven arbetsgivarsidans underskrift.- Man följer det som man kommit överensom, underligare än så är det inte. Jag anseratt social rättvisa och öppenhet fortfarandehör till den nordiska välfärdsstaten. Ävenom man påstår allt möjligt annat så tror jaginte att det raserar konkurrenskraften. Intesträvar folk efter något annat med sitt arbeteän att de ska kunna leva på sin lön. När jagblev kock visste jag att jag inte kommer attdö som miljonär, men jag har mitt jobb ochklarar av att leva på det från en vecka till enannan. Det räcker för mig.AJPLugn stämning på RosellaEn tisdagseftermiddag i februari, en vanlig avgång från Tallinn till Helsingfors medförvånansvärt många passagerare ombord. Visserligen är de dubbelt så många påveckosluten.På fartyget stöter jag på många gamla bekanta från tiderna på Cinderella. Enav dem säger att det aldrig kommer att finnas ett fartyg som Cinderella, eftersomde flesta kom till ett nytt fartyg och var med om både början och slutet med själoch hjärta. Det finns emellertid många som prisar Rosellas litenhet samt att mankänner alla kolleger och att alla har rätt mycket att göra med varandra; det finnsinga skilda avdelningar.- Nu känns det både lättare att andas och arbeta efter alla år med svåra motsättningar.Det nya avtalet har gett oss arbetsro på fartyget och det verkar hellerinte längre som om rederiet såg Sjömans-Unionen som roten till allt ont. Dettaåterspeglas direkt på fartyget, säger en man som funnits på rederiets lönelistornästan trettio år.Det nya avtalet har emellertid medfört att det finns två kategorier anställda påfartyget; en arbetstagare som just blivit fastanställd får sämre lön än kollegan medsamma arbetsuppgifter men som varit fastanställd en längre tid. Detta känns interättvist.- Ibland känns det som om ingen riktigt bryr sig om Rosella. Förmännen fårstyra och ställa hur de vill. Ibland verkar det som om man glömt bort oss, man harlämnat oss i sticket, klagar en anställd.Även förmännen på mellannivå som tillsvidare fortsätter på linjen och inte flyttatöver till andra fartyg med sina gamla löner är bittra, eftersom deras lön sjönki och med procentbortfallet. En av dem berättar med ett skratt att han symboliskthötte med knytnäven mot Unionen eftersom just de förlorade mest även då passagerarfartygsavtaletslöts. Det handlar endast om någon enstaka person per vaktoch det tycker gänget är orättvist.AJP20

sjömannenViking kämparom trafikeni norra ÖstersjönVikings omsättning sjönk från föregåendeperiod med 2,5 miljoner euro till 382,7miljoner euro, även om antalet passagerareoch transporterat fraktgods ökade. Resultatetsjönk ännu mer. Perioden 2000/2001 ärett bra jämförelsematerial eftersom Vikingunder den perioden transporterade nästanexakt lika många passagerare som underden förra perioden. Frakttransporten varcirka tio procent större.Personalkostnaderna har sjunkit 14 %jämfört med dåvarande nivå, per anställdräknat17 %. Under den förra perioden varantalet anställda cirka hundra flera. Minskningenär stor då man dessutom tar i beaktandeatt arbetskraftskostnaderna i landunder samma tidsperiod, stigit med cirkaen fjärdedel.Lönestödet försvanntill övriga kostnaderInbesparingarna i personalkostnaderna på15,4 miljoner euro användes huvudsakligentill att täcka affärsverksamhetens övrigakostnader som ökat 14,9 miljoner euro.Samtliga kostnader utan avskrivningar vardock 4 % mindre under den förra periodenjämfört med kostnaderna i början av århundradet.Under den förra perioden steg kostnadernajämfört med den föregående periodenmed8 miljoner euro. Det var huvudsakligenden dyra oljan som slukade pengar.Verkställande direktör Nils-Erik Eklunduppskattade på hösten att kostnaderna förolja kommer att öka cirka 6 miljoner eurojämfört med föregående period.Tack vare större statliga återbetalningarminskade personalkostnaderna med 3,2miljoner euro. Viking fick återbetalningar iform av stödpaket, 8,4 miljoner euro meraän under föregående period, sammanlagt26,9 miljoner euro. Dessa täckte 22 % avpersonalkostnaderna.För ny båtbehövs pengarUnder perioden 2000/2001 var Vikings resultatmed samma passagerarantal och enknappt mindre fraktmängd 34,8 miljonereuro, under den förra perioden endast 1,5miljoner euro. Förändringen är en följd avlägre omsättning, omsättningen under denförra perioden var38 miljoner euro lägre än under perioden2000/2001.Orsaken till lägre omsättning är denhårda konkurrensen om passagerare ochdärmed billiga eller gratis biljetter samtäven lägre priser och mindre mängderinköpta varor ombord, en följd av EstlandsEU-medlemskap och sänkt spritskatt.Under hösten informerade Viking förförsta gången på länge om en ny fartygsbeställning.Om två år inleder ett nyttsnabbgående fartyg, som även rymmermånga personbilar, trafik på linjen mellanHelsingfors och Tallinn. Viking har optionpå ytterligare två likadana fartyg.Den nya investeringen är troligen orsakentill Vikings helomvändning vad gällerdess dividendpolitik. Redan under den förraperioden halverade rederiet utbetald dividendoch av förra periodens svaga resultatblir det ingen dividendutdelning. Det nyafartyget kostar 120-130 miljoner euro.Föroreningen avÖstersjön fortsätterInnan sjösättningen av Vikings nyafartyg, sker det i alla fall en ny uppdelningav både Siljas fartyg och rutter. Enligtuppgifter i offentligheten har Viking ochTallink gett ett preliminärt bud på Silja,andra köpintresserade känner man intetill.Viking och Silja har så många överlappandefunktioner att konkurrensmyndigheternainte kommer att godkänna att Vikingtar över hela Silja. Men genom att förstköpa Silja kunde Viking åtminstone försökapåverka vem som slutligen tar över Siljasfartyg och rutter.Tallink har meddelat att man om två årkommer att inleda trafik på rutten Helsingfors-Stockholm,antingen med köpta fartyg(d.v.s. Silja) eller med egna fartyg. Tallinkutvidgar sin flotta med flera nya fartyg,det första fartyget redan denna vår på ruttenmellan Helsingfors och Tallinn. Vilkarutterna blir för de följande fartygen harrederiet ännu inte meddelat.Tallink kommer att inleda en försöksruttmellan Riga och Stockholm. Man har ävenmeddelat att man överväger att överföra sinafartyg under lettisk flagg, eftersom det möjliggören minskning av personalkostnadernamed 20-30 %…Det ser ut som om arbetsvillkoren hållerpå att försämras på Östersjön i en ännusnabbare takt än försämringen av kvalitetenpå vatten och livsmiljö.UP/Heikki LehtinenUtrikes godstrafikenminskade, rekordökninginom passagerartrafikenSjötransporterna mellan Finland och utlandet minskade år 2005 med över 6 miljonerton från föregående år. Totalt transporterades 89,6 miljoner ton gods, varav 49,8miljoner ton inom import och 39,9 miljoner ton inom export. Importen minskademed 6,4 procent och exporten med 6,7 procent. En betydande orsak till den minskadetransportvolymen var arbetsmarknadstvisten inom pappersindustrin, som ledde till attpappers- och cellulosafabriker stängdes för en och en halv månad i maj-juni 2005.Andelen finskt tonnage av utrikes godstransporterna fortsatte att minska – 29,9procent av fjolårets godstrafik sköttes av finska fartyg. De finska fartygens andel avimporttransporterna sjönk till 38,8 procent och inom exporten till 18,8 procent.Däremot var antalet passagerare i sjötrafiken mellan Finland och utlandet högre ännågonsin, dvs. 16,6 miljoner passagerare. Ökningen från fjolåret var 2,4 procent.Inom Estlandstrafiken transporterades 68 000 fler passagerare än året innan, sammanlagt6,1 miljoner. Ökningen inom Sverigetrafiken var 291 000 passagerare ochuppgick till 9,7 miljoner.Antalet anlöp i finska hamnar av kryssningsfartyg från andra länder var exceptionellthögt under året. Antalet passagerare var 235 000.Helsingfors den störstaexporthamnenI fjol hade 52 finska hamnar hand om utrikestransporterna. Genom den största hamnenSköldvik transporterades 14,5 miljoner ton gods. Följande i storlek var Helsingfors(10,7 milj. ton) och Kotka (8,1 milj. ton). De största exporthamnarna var Helsingforsoch Kotka följda av Sköldvik, Raumo och Fredrikshamn. Genom dessa fem hamnartransporterades 56 procent av den totala exporten. De största importhamnarna varSköldvik, Helsingfors, Nådendal, Brahestad (inklusive trafiken över Rautaruukkioch Lapaluoto hamnar) och Kotka. Hamnarnas andel av importtransporterna var 54procent.Godstrafiken genom Saima kanal var sammanlagt 2,22 miljoner ton år 2005. Trafikeni kanalen minskade från föregående år med 147 000 ton.Transitotransporternaminskade någotTransitotransporterna, dvs. transport mellan tredjeländer genom finska hamnar,minskade med 31 000 ton från föregående år. Transportvolymen uppgick till sammanlagt5,6 miljoner ton. Transitotransporterna koncentrerades i huvudsak till Kotka,Fredrikshamn, Karleby och Helsingfors hamnar.Hur avviker Estlandstrafikens överenskommelsefrån passagerarfartygsavtalet i fråga om Rosella?Till de nya arbetstagare som efter undertecknandetav överenskommelsen anställspå Rosella i trafiken mellan Helsingforsoch Tallinn, fast eller på viss tid, betalasinte längre den i punkt 6.10 i passagerarfartygsavtaletavsedda naturaförmånsersättningenför arbetsperioden och denlediga perioden. Semesterpenningen ipassagerarfartygsavtalets paragraf 7.2 ärför dessa nya arbetstagare 30 procent avsemesterlönen. OBS! Reformerna gällerbara ekonomipersonalen.Till både nya och gamla anställda viddäck- och maskinavdelningen betalas etttrafikområdestillägg, där man inkluderatden tidigare naturaförmånsersättningenoch betjäningsarvodesandelen.Avvikande från den tidigare överenskomnabetjäningsarvodespotten, varsstorlek var fyra procent, blir betjäningsarvodespottensstorlek enligt den nya överenskommelsentre procent. Om fördelningenav betjäningsarvodet har avtalats fartygsvis,vilket för Rosellas del innebär att alla utomdäcks- och maskinmanskapet är med ochdelar på treprocentspotten.Justeringar uppåt gjordes samtidigt i endel högre chefers tabellöner.Klaus Lustavtalssekreterare21

sjömannenAIMO MYRÄKKÄAuktionpå gångHar man sett på maken! Gamla goda Silja gick underklubban. De hade jag nog aldrig trott, säger Aimo,han minns hur det var på det gyllene 70-talet.Hi-ohoj! Blir det riktig kommers, så som förr itiden. Länsmannen agerar mäklare och förevisarvarorna.”Se här! En nyrenoverad Serenade. Nya restaurangeroch allt. Bl.a. discot på övre däck är till saluoch vattenparken. Vem bjuder 100 miljoner euro förallting! Ska vi sätta alltsammans i ett enda paket?Och räcker inte det, ta besättningen på köpet.” En delav gänget har ju visserligen redan fått foten, en delav arbetet sköts av grannen i söder. Försäljningsobjektethar satts i bästa skick och de som fått sparkenär ju bara människor. Kostnaderna ner, klappat ochklart.Vad kommer att hända, undrar Aimo. Samtidigtär han också rädd för att det ska gå på tok. Aimosfunderingar har faktiskt tidigare träffat mitt i prick,förr eller senare.Till salu, men finns det köpare?Aimo har fått höra att rederierna i moderlandetSvea inte alls var intresserade, betraktade försäljningsobjektetliksom ovanifrån, visade ett ointresseoch det till vilket pris som helst.Aimo räknade ut resten, vad blir kvar. Visst kandet finnas många som är intresserade, men vilketland och vilken flagg. Kanske rederiet går till nånutlänning? Kanske till Bermuda? Om inte dit, vadhar vi kvar? Om de röda båtarnas rederi skulle köpahela Silja? Inte så dumt. Vi skrapar bara fram färgenoch namnet på gamla Viking Europa och målar deandra fartygen. Byter ut några namn, döper fartygenpå nytt och sedan – till havs.Men detta är inte allt. Slut på konkurrensen påÖstersjön, vem kör billigast från Helsingfors ellerÅbo till Stockholm. Nya priser. Åk med vilket fartygdu vill, men färgen är och förblir röd. Ingen konkurrensoch ingen utdelning av gratisbiljetter till köparnaav tandkrämstuber.Hi-ohoj! Men det finns faktiskt också ett annatalternativ, tror Aimo.Vad sägs om Eesti Vabariik. Om Tallink är köpare,hur går det med besättningen? Troligen inte så värstbra, tror Aimo. De har ju redan flaggat ut en båt tillLettland, eftersom sjömännen där är ännu billigare änpå den estniska sidan. Visst skulle det vara festligt omgrundfärgen blir kvar medan sjöfolket ombord talarett blandspråk som ingen förstår, tycker Aimo. Menpriserna då – skulle resandet bli billigare – knappast,misstänker Aimo Myräkkä. Det blir nog sjöfolketsom får betala inbesparingarna med sitt eget skinn.Och pengarna? De går i nån annans byxficka, ingennyhet för oss.Det kan ju hända att allt det där redan har häntnär Aimos funderingar sätts i tryck. Sen kan man juta sig en funderare över hur allting sist och slutligenslutade, gick förutsägelserna åt skogen eller träffadede mitt i prick.Hur som helst, Aimo tror att förloraren i den härkalabaliken är den finländske sjömannen.Hur det går, får tiden utvisa.Säger till havs…Aimo MyräkkäFRÅN VÄRLDENS HAVSkärper IMOsäkerhetsnormer?Förlisningen av färjan al-Salam Boccaccio 98 i Röda havet som krävde ett tusentalmänniskoliv kommer eventuellt att leda till en omvärdering av säkerhetsnormernaför sjöfarten. Denna bedömning gjordes av den ansedda tidningen Financial Timesi Storbritannien kort efter den ödesdigra olyckan.Internationella sjöfartsorganisationen IMO underställd FN har meddelat att desssäkerhetskommitté torde få den preliminära rapporten om olyckan till sitt mötesom hålls i maj.I en liknande situation som uppstod hösten 1994 då Estonia förliste, skärpteEuropeiska unionen säkerhetsnormerna. Strängare krav gäller redan för Nordeuropaoch träder i kraft i hela unionen senast år 2015.Det finns även ett samband mellan EU:s skärptare säkerhetsnormer och fartygetpå11 800 ton, al-Salam Boccaccio 98:s tidigare skeden. Enligt sjöfartstidningenLloyd´s List sålde fartygets italienska ägare fartyget till egyptiska al-Salam Maritimeår 1999, eftersom fartyget som byggts i Italien år 1970 inte längre uppfylldeEU:s säkerhetskrav.Den senaste inspektionen av det förlista fartyget skedde år 2005. Företaget Rinafrån Genova svarade för inspektionen.År 2006 börjadedystertÅret började dystert för sjöfarten. Detta konstaterade australiensiska sjöfolketsfackförbund MUA i början av februari. Två omfattande olyckor föregick förlisningenav al-Salam Boccaccio 98 i Röda havet som krävde ett tusental dödsoffer.Kemikalietankern Ece och bulkfartyget General Grot-Rowecki på 23 000ton under maltesisk flagg kolliderade i Engelska kanalen. Man lyckades räddabesättningen på Ece men fartyget gick till botten. Ägarna till fartygen som varinvolverade i olyckan hade inte slutit ett avtal för fartygen enligt vilket förödelsensrengöringskostnader skulle ha finansierats till den del som överstiger försäkringsbolagensersättningar.I slutet av januari skedde en sammanstötning mellan tre fartyg i hamnen Callaoi Peru. I sammanstötningen bröts Twin Star itu och sjönk. Det gick inte lika illaför de andra fartygen Pintail och Alice. Både det förlista fartyget och de två andrafartygen som höll sig kvar på ytan var registrerade under bekvämlighetsflagg.Fartygen återvändertomma till KinaDen kinesiska industrins enorma konkurrenskraft undergräver i allt högre gradbalansen i fraktfartygstrafiken. Volymmässigt exporteras varor från Kina till Nordamerikaoch Europa i mycket större mängder än i motsvarande riktning. Följden avdet är att på återfärderna till Kina är lastutrymmena ofta tomma eller halvtomma.Den amerikanska tidningen International Herald Tribune rapporterade om sakeni slutet av januari.I artikeln berättas det att 60 procent av containrarna förra året återsändes utanfrakt från Nordamerika till Kina över Stilla havet. På linjen Europa-Kina var motsvarandeandel41 procent. Enligt representanten vid rederiet U.S. Lines från Kalifornien harklyftan visavi mängden varor årligen ökat och det finns inga tecken på att utvecklingstrendenskulle brytas. För tio år sedan sändes endast 16 procent av containrarnatomma från Nordamerika till Kina.En del av rederierna konkurrerar om de fåtaliga uppdragen genom att pressa nedpriserna ordentligt under självkostnadsnivå. I brist på värdegods transporteras bl.a.pappersavfall, skrotmetall, råbomull och t.o.m. hö till Kina.En del rederier följer en annan taktik. De försöker inte ens få returlast, utanminimerartiden som det tar till och från Kina genom att köra utan frakt till Kina.På rutterna från Brasilien, Australien och Mellanöstern till Kina har man intesamma problem, konstateras det i artikeln i IHT.Sammanställt: Juhani Artto22

sjömannenTufft år 2005 för itf-avdelningenMän som världens redare fruktar. Bekvämlighetsflagginspektörerna Ilpo Minkkinen(t.v.), Jan Örn och Simo Nurmi tillsammans med Markku Uimonen, sominte är med på bilden, försvarar sjömännens rättigheter.I Finland indrevs 1,4 miljoner dollar i lönefordringarSpecialgruppen för granskningav besättningars anställningsvillkorpå utländska fartyg fickförstärkningar våren 2004 då IlpoMinkkinen, tidigare verksam somarbetarskyddsinspektör, anställdesvid Sjömans-Unionen som ITFinspektöroch ombudsman. Vidsamma tidpunkt började MarkkuUimonen sin bana som ITF-inspektörpå heltid från att tidigareäven ha skött ombudsmannauppgifter.I gruppen fortsätter ocksåJan Örn (Bil- och transportbranschensarbetarförbund AKT) sominspektör och Simo Nurmi somkoordinator. Gruppen är direktunderställd Sjömans-Unionensordförande.InspektionerÅr 2005 inspekterades 76 fartyg,av vilka 68 var bekvämlighetsflaggadeoch 8 förde s.k. nationellflagga.ProblemfallHela 37 inspektioner (48,7 % avinspektionerna) ledde till fortsattaåtgärder antingen därför att kollektivavtalsaknades eller på grundav utestående löner eller av bådaskälen.AvtalKollektivavtal på godtagbar nivåingicks för tolv fartyg, fem av demnationellt registrerade. Avtalsparternapå den nationella sidan fannsi Turkiet, Iran, Litauen och Thailand.För de bekvämlighetsflaggadefartygen fanns avtalsparternai Tyskland, Finland, Danmark,Filippinerna och Holland.Indrivna lönefordringarUtestående lönetillgodohavandenindrevs från rederier i 30 falltill ett sammanlagt belopp av1 391 488 US dollar. Den störstasumman, USD 412 000, betaladesi Lovisa till ett thailändskt fartygsthailändsk-indiska besättning ochden minsta summan, USD 240, iKotka till en uruguaysk AT-kockpå ett fartyg under HolländskaAntillernas flagga. De sjömänsom fick del av betalningarnarespresenterade omkring 20 olikanationaliteter.StödåtgärderI sju fall måste Sjömans-Unionentillgripa blockad av fartyg. Blockadernaverkställdes i Björneborg,Raumo, Kotka och två gånger iKarleby och Kantvik. Blockadåtgärdernafick stöd av AKT:sstuvare och i fallet i Raumo avspannmålslagerarbetare.Under årets loppÅrets början gick i rutinkontrollernastecken.Mot slutet av april började anstormningenav billig arbetskraft,och den sysselsatte avdelningenända till mitten av december.Den 26 april försattes ettantiguanskt och ett dominikansktbekvämlighetsflaggat fartyg iblockad i Björneborg och Kantvikför avsaknad av kollektivavtal. Imitten av maj blockerades iRaumo ett fartyg från Hongkongav samma anledning. För fartygenslöts kollektivavtal och besättningarnafick sina utestående löner.På västkusten inspekterades islutet av maj ett panamaregistreratfartyg i uruselt skick. Detvar chartrat av kungliga holländskaflygvapnet för transportav materiel till en krigsövning iFinland. För fartygets slöts kollektivavtalunder fredliga former.Fallet väckte också stort intresse ioffentligheten.I mitten av juni anlöpte ettiranskt fartyg Karleby för attavhämta metallpelletts för transporttill Europa. Fartyget hadeinget kollektivavtal och ocksåi det här fallet tvingades Unionenta till blockad för att backaupp sina krav. Konfliktåtgärdenresulterade i ett banbrytandekollektivavtal mellan det iranskastatsägda bolaget och Unionen,och besättningen fick över USD100 000 i utestående löner.Till Kantvik kom i början avaugusti ett turkiskt fartyg, bogseratgrund av maskinhaveri, från Sudantill Finland med last av råsocker.Fartygets ägare insåg behovet avkollektivavtal först efter en halvdags blockad.I Brahestad inspekterades imånadsskiftet augusti-septemberett fartyg som Hans Langh sålttill Litauen. Fartyget fortsattemed Rautaruukki som befraktareatt trafikera under litauisk flaggutan godtagbart kollektivavtal.För fartyget slöts kollektivavtal,liksom redan tidigare i januariför ett annat fartyg som Langhsålt till Sverige, till ÖsterströmsAB. Också det fartyget fortsatteatt trafikera befraktat av finsk industrioch under Gibraltars flagga.I januari 2006 köpte det tidigarenämnda litauiska företaget ett fartygtill av Langh, och vis av skadanbad den litauiska operatörenUnionen om kollektivavtal redaninnan fartyget kom till Finlandunder den nya flaggan.I slutet av oktober inspekteradesi Karleby ett kinesiskt fartyg,tillhörande bolaget Cosco som ägsav kinesiska staten. Fartyget hadekommit för att hämta metallpellettstill Italien. Vid förhandlingarmed representanter för Kinasambassad kom det fram att besättningenslöner var bara ungefären tiondel av de rådande lönernapå Östersjöområdet. Bolaget gickinte med på att sluta ett godtagbartkollektivavtal och fartyget avgickpå egen risk efter att ha lämnat endel av lasten kvar på kajen. Falletfick stor uppmärksamhet i offentlighetenoch innehöll såtillvidaexceptionella drag att den lokalahamnmyndigheten uppmanadeSjömans-Unionen att se mellanfingrarna på fartyg som anlöperKarleby med billig arbetskraft.I november i Brahestadgranskades Österströms tidigarenämnda fartyg och inspektionenavslöjade att bolaget inte betalatden estniska besättningen avtalsenligalöner. Förhandlingar leddetill att besättningen betalades caUSD 60 000 i utestående löner.I mitten av december inspekteradesi Lovisa och Björneborg ettthailändskt bolags två fartyg underthailändsk flagg. De var chartradeför transporter för finsk och svenskindustri. Vid inspektionerna upptäcktesatt fartygen inte hade någrasom helst kollektivavtal och attlönen för en matros bara var USD298 i månaden, vilket inkluderande16 övertidstimmar gav entotal lön på mindre än femhundradollar. Den finländska fartygsförsäkringsjuristsom företräddeägarbolaget hade ingen annanmöjlighet än att rekommenderasin huvudman att ingå avtal ochbetala de utestående lönerna. Kollektivavtalslöts för bägge fartygenoch till de thailändsk-indiskabesättningarna betalades USD670 000 i utestående löner innanfartygen lämnade Finland.Gränslös girighetRedarnas girighet har inga gränser.Finland torde vara ett av världensbäst kontrollerade områdeni fråga om fartygsbesättningarsanställningar och ändå leder nästan50 % av inspektionerna tillfortsatta åtgärder.För transporterna får redarnafraktrater på internationell nivå,men det räcker inte för dem, utanden sista vinstdroppen måste tasnågonstans. Om inte annat, så påarbetstagarnas bekostnad. Det verkarinte vara någon skillnad på omredaren är från Sverige, Ukrainaeller Filippinerna.Som exempel kan nämnasdet fartyg med tysk redare ochHolländska Antillernas flagga,till vilket bemanningstjänsternasäljs av ett cypriotiskt bolag,vars indiska chef, uppenbarligenför att kunna bekosta sin 60 fotslyxyacht, bevisligen befallt befälhavarenatt frånta den tidigarenämnda kocken från Uruguay deUSD 240 han fick och dessutomge honom en sista varning.Simo NurmiITF-koordinator23

sjömannenIndustrial Workersof the World 100 årIndustrial Workers of the World (Världens Industriarbetare)firade sitt 100-årsjubileum år 2005. En gång i tiden hadeförbundet ett starkt inflytande på sjötrafiken i världen.Förbundets ideal gjorde även ett starkt intryck på den ungeNiilo Wälläri.Grundtanken för Industrial Workers of theWorld som grundades i Chicago i juni år1905 var organisering av arbetstagarnaenligt industribransch; detta innebar attalla arbetstagare på samma arbetsplatsoberoende av yrke organiserade sig undersamma avdelning och bidrog därigenom tillatt stärka samarbetet. Till IWW:s mångakonfliktåtgärder hörde olika strategier somde anställda själva kunde övervaka somt.ex. maskningsaktioner och sittstrejker.Ett mål var även arbetarnas beslutanderättpå arbetsplatserna. IWW spred sig frånFörenta Staterna till hela världen och tillalla världens hav.Marine Transport Workers IndustrialUnion 510 som bildades av IWW:s avdelningarår 1913 var faktiskt ett internationelltförbund som hade expeditionerruntom i världens hamnar. MTW erbjödmöjligheter för alla anställda inom sjötrafik,hamnar och terminaler att organisera sig.Förbundets storhetstid varade till år 1924men MTW verkade aktivt ända till medletav 1940-talet. Dess strejkverksamhet gavresultat och förbundet arrangerade ävenmånga solidaritetsaktioner bland sjöfolki olika delar av världen. Konkurrerandesjöfartsorganisationer försökte hålla IWW:arna borta från fartygen och många sjömänvar tvungna att ha ett extra medlemskort ifickan för att få jobbb.I dag har IWW inte längre någon betydandeposition bland sjöfarare till sjöss ochförbundet har endast ett fåtal medlemmarbland hamnarbetarna.Niilo Wälläris bakgrund i IWWNiilo Wälläri som lämnade sitt fartyg iBoston hörde även till IWW. Han anslötsig till förbundet år 1917 och verkade ävensom förbundets agitator. Wälläri studeradevid finländska IWW:arnas arbetarinstitutbeläget i Duluth och skrev i deras publikationersamt i Industrialist som utkom framtill år 1975. Wälläri skrev i Industrialist ännui början av 1930-talet.Revolutionen i Ryssland hade väckt enrädsla för kommunismen som i sin tur leddetill razzior som riktade sig speciellt mot radikalapersoner med utländsk bakgrund.Även Wälläri anhölls. Under förhörenmedgav Wälläri att han stod bakom IWW:sprincipprogram. Wälläri utvisades till Finland.En bidragande orsak till utvisningenvar säkert även hans olagliga invandring ilandet.Även om arbetssättet inom FinlandsSjömans-Unions verksamhet i inte varsyndikalistiskt enligt Wälläri, prägladesverksamheten i vissa fall av Wälläris bakgrundinom IWW. Han hade inte hellerhelt övergivit sin vision om organiseringenligt industribransch då han verkade somSjömans-Unionens ordförande. Detta syntestydligt då han publicerade sin helhetssyn påsjöfolket som inkluderade alla, även helakökspersonalen.IWW:s nya uppgångSom en följd av inre splittring, statligaåtgärder samt andra fackföreningsrörelsersagerande började IWW:s medlemsantalsjunka drastiskt från toppåret 1923 då antaletmedlemmar uppgick till 100 000. Under1950-talet höll förbundet på att upplösas.Under 1960-talet steg medlemsantalet tackvare medborgarrättsrörelser, proteströrelsenmot krig och studentrörelserna. Under detförra årtiondet inleddes en ny uppgångoch i dag uppskattas medlemsantalet till1400-2000 och det finns avdelningar påalla kontinenter.Under den första tiden var IWW enorganisation för sådana människor somandra fackorganisationer ställde sig avogttill. Dessa var bl.a. invandrare och kvinnor.Situationen har i grunden inte förändrats: idag hör även sådana personer till medlemskårensom inte uppfattar sig som radikalamen som anser att IWW är det enda förbundetsom kan hjälpa dem.Även om det inte i Finland, med undantagav Solidaritetsorganisationen som verkade islutet av 1990-talet, funnits en IWW-organisationså var IWW populär bland dem somutvandrade till Amerika och Canada ochfinländarna ansågs vara mycket radikala.Förutom Niilo Wälläri kan nämnas någraandra kända finländska ”IWW:are”, HiskiSalomaa och ordkonstnären T-Bone Slimd.v.s. omkringvandrande diversearbetarenMatt Valentine Huhta, som var mera känd iFörenta Staterna än här hemma i Finland.Katriina Etholén24

merimiesMeripesäkutsuukesälläLounais-Suomen osaston NarvijärvenMeripesä-mökin kesäajan vuokraus onpian ajankohtainen.Kesäkauden 2006 viikkoja (22-35)haetaan kirjallisesti huhtikuun loppuunmennessä.Vastaukset toimitetaan vuokraajilletoukokuun puolessa välissä. Vaihtopäivämökillä on keskiviikkoisin klo 14.00.Vuokrahinta on 250,- /viikko. Hakemuksissahuomioidaan ensisijaisesti uudetvuokraajat. Hakemuskaavake löytyy tämänMerimies-lehden sivulta ja kaavakkeen voimyös tulostaa nettisivultamme osoitteestawww.smury.fi Osastot 006, jossa myöskuvia mökistä.Lisätietoja ja kaavakkeita saa myösTurun toimistolta Maariankatu 6 b, 20100TURKUpuh (02) 233 7416 arkisin klo 10-15.Muuna aikana kuin kesäkautena vuokraustapahtuu entiseen tapaan eli vuokrata voikuluvaa ja seuraavaa kuukautta. Hyvääkevättä !Narvijärven Meripesä– mökki esittely:Mökki sijaitsee n. 100 km Turusta (Raumanja Euran välissä) Lappi-kunnassa.92 m²:n hirsimökissä on 3 makuuhuonetta,makuutiloja 8 + lastenhuoneessakerrossänky ja pinnasänky, olohuone jakeittiö ruokailutiloineen. Sauna takkatuvalla38 m², 2 makuupaikkaa ja keittiö.Mökkivarusteluun kuuluu mm: tv, video,puhelin, jääkaappi, pakastin, mikrouunija astianpesukone. Käyttöastiat ja pesuaineetovat mökissä valmiina. Tarvitsetvain omat liinavaatteet, henkilökohtaisetpeseytymisvälineet ja wc-paperia. Kaasu-,tiili- ja pallogrilli käytössä (hiilet hankittavaitse). Hiekkalaatikko ja keinut. Veneily jaheittokalastusmahdollisuusLapsiturvallinen ranta. Vuokrahinnat250 viikko, 110 viikonloppu ja 35 vuorokausi. Lisätietoja saat Turun toimistoltapuh (02) 233 7416 ja nettisivultawww.smury.fi Osastot 006, jossa myöskuvia mökistä ja pihapiiristä.Rederiverket Finstaships MSV Botnicavar julveckan 2005 mobiliserad för ettkommande projekt i USA. Platsen varGalveston, Texas. ”Tanken” på långtradarflakettogs ombord på däck och sänktes påprojektstället till omkring 800 meters djup.På oljeriggen i bakgrunden filmades en delav filmen Armageddon (1998), med BruceWillis i huvudrollen. (Oke Seppälä)Finstaship-varustamon Msv. Botnica olijouluviikolla 2005 mobilisoinnissa tulevaaprojektia varten Yhdysvalloissa. Paikka oliGalveston Teksasissa. Rekan lavalla oleva”säiliö” otettiin kannelle ja laskettiin työkohteessanoin 800 metrin syvyyteen. Taustallaolevalla öljynporauslautalla kuvattiin osaelokuvasta Armageddon (1998), jonka pääosassaoli Bruce Willis. (Oke Seppälä)25

merimiesKUOLLUT IN MEMORIAM KIITOS TACKBengtEkblomJyrki UoleviJaakkolaKiitän kaikkia merkkipäivääni muistaneita.Erpo JalavaSeppo EemilHalvas. 9.4. 1937k. 11.1. 2006Seppo kuoli äkilliseen sairaskohtaukseenPorissa. Häntä jäivät kaipaamaansisko ja veli perheineen sekä laajaystäväpiiri.Seppo saapui viimeiseen ja rauhalliseensatamaan. Kunnia hänen muistolleen.Fredagen den 13 januari fick visorgebudet att vår arbetskamrat,matrosen Bengt Ekblom, avlidit efteren kort tids sjukdom. Sin sjömansbanabörjade Bengt på Birka Line 1971.1974 övergick han till att arbeta påÅlands Landskapsregerings färjor därhan stannade fram till sin död. Han varanställd på m.s Skiftet vid sitt frånfälle.Bengt var född den 30 oktober 1948i Kumlinge. Sedan ett antal år var hanbosatt i Sottunga. Närmast sörjande ärsambon Anita, döttrarna Susanne ochPernilla med familjer, far samt syskon.Bengt fördes till sista vilan den 21januari i Sottunga. På en skärgårdsöett stenkast från havets. 29.1.1938k. joulukuussa 2005 kotonaan HelsingissäJyrki Jaakkola toimi Suomenlinnanliikenteessä työskentelevien Merimies-Unionin jäsenten luottamusmiehenäuseiden vuosien ajan.Siunaus toimitettu hiljaisuudessa.Muistoa kunnioittaenViulutie 7:n asukkaat, HelsinkiMaili TuulikkiMattilas. 2.10.1927 Johannesk. 9.12. 2005 PuumalaMaili Tuulikki Mattila työskenteliviimeksi ennen eläkkeelle siirtymistäänSilja Linen Finlandialla kokkina.Häntä jäivät kaipaamaan lapset jalastenlapset.Kiitän lämpimästi Silja Serenaden työtovereitanimuistamisesta jäädessäninyt eläkkeelle yli kolmenkymmenenvuoden palveluksen jälkeen Siljalla.Toivotan hyviä ”tuulia” kaikille. KäydessänneTurussa tulkaa moikkaamaan.Lihamestari ”Pappa” Klaus KurkiLämpimät kiitokset Serenaden työkavereillesaamastani lahjasta jäädessäni oloneuvokseksi.Marja (tiskipäällikkö)Kiitos ms Bordenin työtovereille muistamisestatäyttäessäni 50 vuotta.Heikki PeltolaKiitos Silja Linelle ja Silja Europan henkilökunnallemuistamisesta merkkipäivänäni.Anja PutusOSASTOT TIEDOTTAVATItäkustiVuosikokous Pe 24.3.2006 klo 14.00 Mepan toimistolla, Kirkkokatu18, Kotkassa.Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kaikille osaston jäsenille ontarjolla tietoa, kahvia ja pullaa. Tervetuloa!Keski-SuomiSääntömääräinen vuosikokous pidetään 25.03.06 klo 9.00Konnevedellä osoitteessa Autioniementie 60. Toimikuntakokoontuu samassa osoitteessa klo 8.00.Pilkkikilpailut pidetään 25.03.06 klo 10.00 alkaen. KokoontuminenKonnevedellä osoitteessa Autioniementie 60.Lounais-SuomiKevätkokous pidetään maanantaina 24.04.2006 klo 18:00alkaen Turussa Maariankatu 6 b. 5 kerros, AKT:n kokoustila.Kokouksessa käsitellään sääntöjen mukaiset asiat. Paikallamyös liiton edustaja.Osallistujien kesken arvotaan palkinto.Jäsenemme! - Tervetuloa!Meripesä-mökillä Narvijärvellä vietetään Pilkki/ulkoilupäiviäla-su 11.-12. maaliskuuta. Pilkkikilpailu lauantaina klo 14.00alkaen. Hyvät palkinnot odottavat voittajia. Jos haluat yöpyämökillä, ota liinavaatteet mukaan. Muut petivaatteet löytyväthyvin varustetusta mökistä. Muistathan ilmoittaa tulostasiTurun toimistoonpuh. (02) 233 7416 näin tiedämme varata sapuskaa tarpeeksi.– Tervetuloa!Länsi-SuomiLänsi-Suomen osasto järjestää Ulkoilupäivän Meriluodonmökillä Raippaluodossa, jonne kaikki ovat tervetulleita,etenkin lapset vanhempien seurassa. Ulkoilemme sunnuntaina19.03.2006 klo 12.00 alkaen.Syödään keittoa, paistetaan makkaraa ja muurinpohjalettuja.Ilmoitathan osallistumisesta viimeistään 17.03 mennessä,että voimme varata riittävästi ruokaa. Imoita Karille 0400-418 511 . P.S.. pyritään järjestämään moottorikelkka- ajelua.Tervetuloa!Kevätkokous pidetään perjantaina 07.04.2006 klo 18.00alkaen. Paikka: Pitkäkatu 43 65100 Vaasa SAK.nAY- keskus. Kokouksessa käsitellään sääntömääräisetkevätkokousasiat sekä ajankohtaista. Kokouksen jälkeenpientä iltapalaa. Osaston jäsenet tulkaa rohkeasti vainmukaan. Tervetuloa! P.S. Leikkaa ilmoitus talteen!Kakkukahvit Länsi-Suomen osasto täyttää 20 vuotta07.04.2006. Merkkipäivän johdosta haluamme tarjota osastommejäsenille kakkukahvit kyseisenä päivänä klo 16.30 alkaen.Paikka on : Pitkäkatu 43 65100 Vaasa AY- keskus. Ilmoittauduviimeistään 31.03.2006Ilmoituset: Jan-Erik Berlin 050-51638 63 tai Kari Nurmirinta0400- 418 511 ja kari.nurmirinta@smury.fi.SaimaaSääntömääräinen vuosikokousAika: Sunnuntai 26.03.2006 klo 12.30Paikka: Haukilahden mökkiAsiat: sääntöjen määräämät asiatPilkkikilpailutAika: Sunnuntai26.03.2006 klo 09.00-12.00Paikka: Haukilahden Mökki TervetuloaLämmin kiitos Silja Europan henkilökunnallemukavista lahjoista ja erityisesti baarihenkilökunnalle– sekä kiitos mahtavastijärjestetyistä eläkkeelle läksiäisistä.ONNEAPentti RiipinenEero AKallionpääNastolasta täyttää 80 vuotta 28.3.2006.Paljon onnea!Seppo RäsänenKarhulassa täyttää 60 vuotta 1.4.2006.Onnittelut Eija-vaimolta! Myös Merimies-lehtionnittelee.Satama-alaKevätkokousKokoushotelli Hyvinkään SveitsiAika: 14.3. 2006 klo 18:00Käsitellään sääntömääräiset asiat- Jäsenet tervetuloa26

merimiesKultamerkki 25 vuodenjäsenyyden jälkeenMerimies-Unionin jäsenillä on oikeus saada liiton kultamerkki,kun hän on maksanut keskeytymättömästi jäsenmaksunsaUnioniin 25 vuoden ajan. Mitään automaattista jäsenseurantaaUnionissa ei valitettavasti ole, joten merkkiin oikeuttavan ajantultua täyteen kannattaa ottaa yhteyttä Tiina Kytölään Unionintoimistolla p. 09 – 615 2020. Asia tarkistetaan ja kun kaikkion kunnossa, kultamerkki postitetaan asianosaiselle. Merkinsaaja voi lähettää kuvansa Merimies-lehteen osoitteelle Merimies-Sjömannen, PL 249, 00121 Helsinki.Kaikki ilmoituksetsähköpostillaKaikki Merimies-lehdessä julkaistavat ilmoitukset (kokoukset,kiitos, syntymäpäivät, kuolleet) ovat jäsenille ja osastoillemaksuttomia.Kaikki ilmoitukset kannattaa voi lähettää suoraan sähköpostinaosoitteeseen merimies.lehti@smury.fi.Ilmoitukset voi toki myös soittaa toimituksen numeroon(09) 615 20210 tai postittaa osoitteeseen Merimies-lehti, PL249, 00121 Helsinki.Merimies-lehtikokonaan netissäNyt voit lukea Merimies-lehden kokonaisuudessaan netissäheti ilmestymispäivänä lehtimuodossa. Unionin verkkosivujenwww.smury.fi aloitussivulla on linkki tuoreimpaan lehteen.Lehti löytyy myös Tiedotus-osion alta lehtihyllystä.Merimies-lehden lukemiseen tarvitaan Acrobat Reader–ohjelma, jonka voi ladata lehtihyllyn sivuilta.KULTAMERKITAhlström UlfBister TainaHilden Eija KristiinaJönsson EivorLeino UllaLindroos EirikMerimies – SjömannenAIKATAULU – TIDSCHEMA 2006no aineisto toimituksessa ilmestyminenmaterialet till redaktionenNikka LeenaNordqvist GustavNyman MonaRuohonen VirpiWilenius Camillautges3 29.3. 12.4.4 10.5. 24.5.5 7.6. 21.6.6 9.8. 23.8.7 13.9. 27.9.8 11.10. 25.10.SUOMEN MERIMIES-UNIONI SM-U ryFINLANDS SJÖMANS-UNION FS-U rfPostiosoite/Postadress: PL 249, 00121 HelsinkiKäyntiosoite/Adress: Uudenmaankatu 16 B, 00120 HelsinkiVaihde/Växel: (09) 615 2020Telefax: (09) 615 20 227Työttömyyskassa/Arbetslöshetskassan: (09) 615 20 230- puhelinpäivystysaika/telefonjourtid: 9.00 – 11.00Kesäaika/Sommartid: 8.00 – 15.30Toimistoaika/Kanslitid: 8.30 – 16.00www.smury.fiSähköposti/e-adress: etunimi.sukunimi@smury.fi/förnamn.efternamn@smury.fiHENKILÖKUNTAPuheenjohtaja – OrdförandeSimo Zittingp. (09) 615 20 250 ja (0400) 813 079Tekninen sihteeri –Teknisk sekreterareAnja UusitaloLiittosihteeri – FörbundssekreterarePekka Teräväinenp. (09) 615 20 254 ja (0400) 432 668Sopimussihteeri – AvtalssekreterareKlaus Lustp. (09) 615 20 211 ja (040) 505 1957Toimitsija/ITF-tarkastaja –Ombudsman/ITF-inspektörIlpo Minkkinenp. 09-615 20 253 ja 040-7286932Toimitsijat – OmbudsmänCarita Ojalap. (09) 615 20 231 ja (0400) 829 039Satu Siltap. (09) 615 20 213 ja (040) 526 3435ITF-koordinaattori –ITF-koordinatorSimo Nurmip. (09) 615 20 255 ja (040) 580 3246Toimittaja, tiedottaja – Redaktör,informatörAino Juppala-Paasikalliop. (09) 615 20 210 ja (040) 545 0890Taloudenhoitaja – EkonomMikko Tuominenp. (09) 615 20 218 ja (0400) 422 379Kirjanpitäjä – BokförareTuula YlhävuoriKassanhoitaja – KassaföreståndarePirjo KaperiTyöttömyyskassa –Arbetslöshetskassanp. (09) 615 20 230puhelinpäivystysaika/ telefonjourtid:9.00 – 11.00tkassa@smury.fiTyöttömyyskassan hoitaja –Arbetslöshetskassans föreståndareAnnika SkogbergTyöttömyyskassavirkailijat –ArbetslöshetskassafunktionärerPirjo Aro-NenonenVarpu KlemolaTuulianna KopponenJäsenrekisteri – MedlemsregisterTiina Kytöläp.(09) 615 20 257puhelinpäivystysaika/ telefonjourtid:8.30 – 15.00Toimistotyöntekijät –KontorsbiträdenMervi HalonenArja MerikallioMökit / Stugorp. (09) 615 20 260Lounais-Suomen osaston mökinvaraukset Turun toimistoltaToimistot – ExpeditionerKotkaPuutarhakatu 1248100 KotkaITF-tarkastaja/ITF-inspektörMarkku Uimonenp. (05) 213 855 ja (0400) 969 619telefax: (05) 213 881MariehamnÅlandsvägen 5522100 MariehamnOmbudsman –ToimitsijaHenrik Lagerbergtel (018) 199 20 och (0400) 478 884hem (018) 35 320telefax: (018) 199 12fsu-aland@aland.netTurku – ÅboMaariankatu 6 B, 5. krs.20100 Turku(avoinna 10.00 – 15.00)Toimistotyöntekijä – KontorsbiträdeSalme Kumpulap. (02) 233 7416telefax: (02) 231 0501Vaasa – VasaPitkäkatu 4365100 Vaasap.(06) 312 1605Toimitsija päivystää toimistolla jokakuukauden ensimmäinen maanantai.Ombudsman i Vasa varje månadsförsta måndag.Suomen Merimies-Unioni SM-U ryFinlands Sjöman-Union FS-U rfPäätoimittaja/ChefredaktörSimo Zittingsimo.zitting@smury.fiToimitussihteeri/RedaktionssekreterareAino Juppala-Paasikallioaino.juppala@smury.fimerimies.lehti@smury.fiUlkoasu ja taittoMikko TaipaleTomi WesterholmToimitus: Uudenmaankatu 16 B(4. kerros)Postiosoite: PL 249,00121 HelsinkiPuh. (09) 615 20 20Redaktion: Nylandsgatan 16 B(4:e våningen)Postadress: PB 249,00121 HelsingforsTel. (09) 615 20 20Osoitteenmuutoksetja ilmoituksetPuh. (09) 615 20 20Lehti ilmestyyyhdeksän kertaa vuodessa.77. vuosikertaTilaushinnat vuodelle 2006:1/1 vuosi 20 e, 1⁄2 vuosi 10 eIlmoitushinnat:yksiväri-ilmoitukset 1 e/pmm,värilisä 200 e (yksi koristeväri).Moniväri ilmoituksista sovittavaerikseen.Lehti ei vastaa sille pyytämättälähetetystä materiaalista ja pidättääitselleen oikeuden julkaistavienkirjoitusten lyhentämiseen.Jäsenetuna lehden saavia pyydetääntarkistamaan, että osoitetiedotovat ajan tasalla ja jäsenmaksutasianmukaisesti hoidettu. Vainsiten varmistuu Merimies-lehdensaanti.Tidningen utkommer nio gångerom året.77:e årgångeaPrenumerationspris år 2006:1/1 år 20 e, 1⁄2 år 10 e.Annonspris: enfärgannonsersvartvitt 1 e/smm, färgtillägg200 e (en extrafärg). Flerfärgannonserenligt särskild överenkommelse.De som erhåller tidningenSjömannen som medlemsförmånombes se till att adressuppgifternaär korrekta och medlemsavgifternabetalda. Bara då kan de varasäkra på att få tidningen hemsänd.SanomaPrint, Forssa 20059 1.12. 20.12.27

merimiesSal-lomatukiSAK:n perustaman Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestö SAL ry:nraha-automaattiavustuksista voi liiton jäsen hakea SAL - lomatukea.Tuki myönnetään valtioneuvoston määräämin taloudellisin, sosiaalisinja / tai terveydellisin perustein. SAL:n jäsenliitot saattavat käyttäänäiden lisäksi muitakin perusteita tukea harkitessaan. Lopullinen ratkaisuvaltalomatuen myöntämisessä on asetusten mukaan kuitenkinraha-automaattiavustuksen saajalla eli SAL ry:llä.KuntoremonttiKuntoremontti on suunniteltu ”terveille” työikäisille aikuiselle, jokahaluavat mukavan lomanvieton ohessa liikkua, harrastaa ja kohentaakuntoaan asiantuntevassa ohjauksessa. Kuntoremonttiin lomatukeavoidaan myöntää vain liiton jäsenille, ei muille perheen jäsenille.Tuen määrä on 330 e ja 130 e terveystreffiin.Kuntoremontin sisältö:1. Elämäntyylin, lihaskunnon ja hapenottokyvyn tutkiminenja testaaminen2. Luennot liikunnasta ja terveydestä, ravinnosta,terveysriskeistä ja ergonomiasta3. Liikunta- ja kuntoiluryhmät4. Yksilöllisen kuntoreseptin laadinta, jonka opastuksellavoi kohentaa kuntoaan turvallisesti myös kotioloissaReilut kolmen kuukauden kuluttua kuntoremontista lähettää SAL rypostia kuntoremonttilaisille . Terveystreffituki on voimassa tästä ajankohdasta6 kuukautta eteenpäin. Treffiloma on viikonlopun (pe-su)pituinen miniloma .Terveystreffit jonka aikana tehdään samat testit kuinlomallakin ja tarkistetaan henkilökohtainen kuntoresepti osallistujanuuden kuntotason mukaiseksi.Holiday club Kuusamon Tropiikki , Kuusamo19.11. – 24.11.2006 , puolihoitooma osuus hinnasta 130 e (kokonaishinta 460 e)Hakuaika päättyy 30.9.2006PerhekuntolomatRantasipi Joutsenlampi , Joutsa2.7. – 7.7.2006 , täysihoitooma osuus 51 e/ 43 e (351 e / lapsi 193 e)Hakuaika päättyy 30.4.2006Lomakeskus Huhmari , Polvijärvi10.7. – 15.7.2006 , täysihoitooma osuus 75 e / 37,50 e (375 e / lapsi 187,50 e)Hakuaika päättyy 30.4.2006Ohjattu lomaOhjatut lomat, joihin koko perhe voi hakea lomatukea, on tarkoitettutukemaan perheiden yhdessäoloa ja virkistäytymistä. Lomapaikkoja eiole sen tarkemmin etukäteen varattu, vaan tarkoituksena on, että perheitse valitsee omiin tarkoituksiinsa sopivan lomapaikan ja ajankohdanSAL – lomapaikoista.Ohjatun loman tuen suuruus on 170 e / aikuinen ja 85 e / lapsi 6-16v.Lisätietoja ja hakukaavakkeita saa Unionin Helsingin toimistolta,Arja Merikalliolta p.09-615 20 259 tai arja.merikallio@smury.fi(Hakukaavakkeet palautetaan Arja Merikalliolle SM-U:n Helsingintoimistoon os. PL 249. 00121 HELSINKI)Merimies-Unioni on varannut jäsenistönsä haettavaksikuntoremonttilomia seuraavista kohteistaSal:n kuntoremontitKylpylähotelli Summassaari , Saarijärvi15.5. – 20.5.2006 , puolihoitooma osuus hinnasta 102 e(kokonaishinta 432 e)Hakuaika päättyy 12.4.2006Kylpylähotelli Peurunka , Laukaateema: Elintapakuntoremontti4.6. – 9.6.2006 , puolihoitooma osuus hinnasta 88 e (kokonaishinta 418 e)Hakuaika päättyy 30.4.2006Kylpylähotelli Rantasipi Eden , NokiaHUOM ! Uusi pvm.10.9. – 15.9.2006 , puolihoitooma osuus hinnasta 111 e (kokonaishinta 441 e)Hakuaika päättyy 31.5.2006VUODEN 2006 LUOTTAMUSMIESKOULUTUSSuomen Merimies-Unioni SM-U ry järjestää luottamusmiehiksivalituille omaa luottamusmieskoulutusta. Kurssiton tarkoitettu kaikille luottamusmiestehtävissä oleville.Kursseille haetaan ammattiyhdistysliikkeen kurssihakemuslomakkeella.Lomakkeita saat luottamusmiehiltä tai Merimies-Unionintoimistoista. Lisätietoja kursseista ja muustakoulutuksesta antaa liittosihteeri Pekka Teräväinen.Finlands Sjömans- Union FS-U ordnar särskild förtroendemannautbildningåt de som valts till förtroendemän.Kurserna är till för alla som sysslar med förtroendemannauppgifter.Kursansökningen görs på fackföreningsrörelsenskursansökningsblankett. Ansökningsblanketter får duav förtroendemän eller från Sjömans- Unionen kontorer.Vidare uppgifter om förbundets utbildningsverksamhet gesav Pekka Teräväinen eller Henrik Lagerberg som ansvararför den svenskspåriga utbildingen.Merimies-Unionin luottamusmieskurssit vuonna 2006Sjömans-Unionens förtroendemannautbldning år 2006Luottamusmiesten peruskurssi 06.03.06- 10.03.06Luottamusmiesten täydennyskurssi 14.03.06- 15.03.06Grundkurs för förtroendemän 20.03.06- 24.03.06Luottamusmiesten jatkokurssi I 15.05.06- 19.05.06Fortsättningskurs för förtroendemän I 04.09.06- 08.09.06Luottamusmiesten jatkokurssi 2 02.10.06- 06.10.06Luottamusmiesten täydennyskurssi 17.10.06- 18.10.06Kompletteringskurs för förtroendemän 17.10.06- 18.10.06Fortsättningskurs för förtroendemän 2 06.11.06- 10.11.0628