Lataa (pdf) - Kuntatekniikka

ALANSA YKKÖNEN1/2013Jyväskylän Aalto-Alvarin remonttipysyi budjetissa,Ilmo Viitaneniloitsee. sivu 16sivulla 36Tekonurmi tarjollayhä useammalle sivu 22Espoo investoiennätyksellisesti sivu 34Luontokeskus Haltiatehdään puusta sivu 44Öljysatamasta kuoriutui viheralueKATARIINANPUISTOSTAKEIDAS KOTKALAISILLEsivu 6

Vesihuollon osto-oppaan 2013 paikat ovat nyt jaossa.Aineistopäivä on 12.4.2013.Nettioppaan suosio jatkuu.Osoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fiyrityksesi tiedot ovat aina ajan tasalla.VESIHUOLLON OSTO-OPPAASTA LÖYTYVÄT alan tuotteet ja palvelut aiheittain ryhmiteltyinä kutakin tuotetta/palvelua ja tuotemerkkiätarjoavat yritykset yhteystietoineenNETTIVERSIOSSA ON LISÄKSI linkki yrityksen kotisivuille tietojen päivitysmahdollisuus ympäri vuodenOTA YHTEYTTÄ:Marianne Lohilahtipuh. 040 708 6640marianne.lohilahti@netti.fiPainettu opas ilmestyy toukokuussa. Se jaetaan kaikilleKuntatekniikka-lehden tilaajille ja useimmille vesihuoltoalanpäättäjille. Lisäksi opas on esillä muun muassa Yhdyskuntatekniikka2013 -näyttelyssä Jyväskylässä 15.–16.5.2013 jaHelsingissä järjestettävillä Kuntamarkkinoilla 11.–12.9. 2013.Vesihuollon osto-opas on hankintapäätösten tekijöidentärkeä työkalu.Tule mukaan yrityksesi perustiedoilla ja/tai mainoksella!2 Kuntatekniikka 1/2013Julkaisija: KL-Kustannus Oy / KuntatekniikkaToinen linja 14, 00530 Helsinki

SISÄLTÖ1/ 2013 7. helmikuuta22-25 Tekonurmikenttiä on viime vuosinarakennettu runsaasti ja niitä on Suomessajo yli 200. Kunnan rooli kenttähankkeissavaihtelee. Monet lämmittämättömätkinkentät ovat käytössä lähesvuoden ympäri.12 Viheralueiden rahoitus, suunnittelu jahoito saadaan paremmin hallintaan pitkäjänteistenviherpalveluohjelmien avulla.20 Uimahallit ovat suosittuja koko kansanliikuntapaikkoja. Monipuoliset palvelut parantavathallien käyttöastetta.44 Toukokuussa Espoon Nuuksioon valmistuvaSuomen Luontokeskus Haltia on julkisenpuurakentamisen näyteikkuna.VIHERALUEETMeri ja tuuli hallitsevat KatariinanMeripuistoa 6Viherpalveluohjelma tukeepitkäjänteistä suunnittelua 12LIIKUNTAPAIKATSuojeltu AaltoAlvariperuskorjattiin Jyväskylässä 16Uimahalleilla hyvä käyttöaste 20Tekonurmesta aitoa iloa 22Kumppanuus toi tekonurmenTuusulan Jokelaan 25YHTEISTYÖJÄRJESTÖMMESuomen kuntatekniikan yhdistys 27Kuntien putkimestarit 31UKTY 32TEKNISET PALVELUTKasvukunnissa investoidaan,syrjemmällä säästetään 34FCG panostaaarvoketjujen kehittämiseen 38Suuntana hajautettuinfrastruktuuripolitiikka? 40KIINTEISTÖTLuontokeskus Haltiasta julkisenpuurakentamisen näyteikkuna 44Koulutilojen akustointi kuntoonpienellä rahalla 48lehti.kuntatekniikka.fiVESIHUOLTOOrganisaatitot, laatu ja turvallisuuskehittämisen ytimessä 50PALSTAT / KOLUMNITPääkirjoitus 5Rytilät/Pekka Rytilä:Kaupungin puistot 15Kolumni/Päivi Ahlroos:Suunnan tarkistusta 43Uutisia 52Kirjallisuutta 56Tuoteuutisia 56Henkilöuutisia 57Tapahtumia 57Palveluja 58Kuntatekniikka 1/20133

lehti.kuntatekniikka.fiKUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI■ Energia■ Hankinnat■ Ilmastonmuutos■ Infra-IT■ Jätehuolto■ Kiinteistöt■ Kunnossapito■ Liikenne ja väylät■ Liikuntapaikat■ Maankäytön suunnittelu■ Maarakennus■ Rakentaminen■ Turvallisuus■ Uimahallit ja kylpylät■ Vesihuolto■ Viheralueet■ YmpäristöKannen kuva: Heikki LaaksonenTOIMITUSToinen linja 14, 00530 HelsinkiInternet: lehti.kuntatekniikka.fiS-posti: toimitus@kuntatekniikka.fiPäätoimittaja DI Paavo TaipalePuh. 09 771 2557, 050 380 8368Toimitussihteeri Sirpa KulonenPuh. 09 771 2533Toimituksen sihteeri Monica HonkaniemiPuh. 09 771 2087, 050 310 4811TOIMITUSNEUVOSTOMarika KämppiHeikki LonkaJuhani SandströmSami SillsténPaavo TaipalePetri VainioTILAUKSETPuh. 09 771 2442asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fiVuodessa 8 numeroaKestotilaus 73 € (+ alv 10 %)Vuosikerta 82 € (+ alv 10 %)Irtonumero 10 € (+ alv 24 %)ILMOITUKSETMarianne LohilahtiPuh. 040 708 6640marianne.lohilahti@netti.fiTYÖPAIKKAILMOITUKSETS-posti: toimitus@kuntatekniikka.fiHinta 3,65 €/palstammSIVUNVALMISTUSAste Helsinki OyPAINOPAIKKAOy Scanweb Ab, KouvolaISSN 1238-125X68. vuosikertaAikakauslehtien Liiton jäsenlehtiKUSTANTAJA/JULKAISIJATKL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto rySuomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTYPÄÄKIRJOITUSPaavo Taipalepaavo.taipale@kuntatekniikka.fiVihreän kullan kunnat”Kunnat omistavat paljon vihreää kultaa. Kaikkialla ei vain ymmärretä sen arvoa.Kuntien rakennetun ympäristön ja erityisesti viheralueiden tilan tuntemus on monissakunnissa yleisestikin edelleen puutteellinen.Toimitilojen osalta tilanne on viime aikoina parantunut ja rakennusten kunto onselvillä selvästi paremmin kuin yhdyskuntateknisten rakenteiden. Siitä huolimattatoimitilatkin tuottavat tämän tästä yllätyksiä sisäilmaongelmineen, ja niiden kuntotulee usein dokumentoiduksi vasta tällaisessa tilanteessa.Yhdyskuntatekniikan osalta tietoisuus omaisuudesta ja sen kunnosta on kaikenkaikkiaan toimitiloja heikompi. Monet kaupungit ovat kuitenkin kehittäneetkumppaneidensa kanssa menetelmiä parempaan infraomaisuuden hallintaanmuun muassa johtoverkostojen ja katurakenteiden osalta. Ne tulee ottaa laajemminkäyttöön muissakin kunnissa.Viheralueet unohtuvat helposti omaisuuden hallinnasta puhuttaessa. Nehänovat vain vihreitä nurmialueita, istutettuja kasveja, puistometsiä, leikki- ja pelikenttiäsekä uimarantoja. Ne ovat alueita, joilta ei asumisen tai liiketoiminnan kauttaole juuri saatavissa tuloja. Asukkaiden viihtyvyyden kannalta ne ovat kuitenkinolennaisia elinympäristön elementtejä.Kireän talouden aikana viheralueet jäävät helposti pahnan pohjimmaisiksi,koska asunnot, kadut sekä vesi- ja energiaverkostot ovat etusijalla. Elinympäristöäolisikin hyvä tarkastella yhtenä kokonaisuutena, jossa erilaiset viheralueet ovat kiinteästimukana. Alueiden suunnittelua ja hoitoa on johdettava pitkäjänteisesti. Liikaaei pidä luvata, mutta hoidon tasosta tulee päättää selkeästi ja pitää siitä kiinni.Lupausten mukaan hoidetut viheralueet ovat kuntien tärkeä vetovoimatekijä.Kesätöiden kutsuOn taas se aika vuodesta. Nimittäin kesätöiden hakemisen ja tarjoamisen aika.Nämäkin pestuumarkkinat toimivat nykyään lähinnä verkossa, mutta ovat vähintäänyhtä tärkeät kuin ennen. Yhä useammalla nuorella ensimmäinen kesätyöpaikkaon kiven takana.Voisiko tuo ”kiven takana” olla vaikkapa kunnan maarakennustyömaalla, puistoissatai teknisen sektorin toimihenkilötehtävissä? Ainakin tämän lehden kuntakatsaukseenhaastatellut toimialan esimiehet pitävät kesäpestien tarjoamista tärkeänämyös tiukan talouden aikoina. Jos eivät tulevat tekijät pääse nuorena kokemaan,miltä kuntatekniikka tuntuu, ala uravaihtoehtona unohtuu.Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT2/2013 27.2. 21.3. Vesihuolto ■ Kiinteistöt3/2013 12.4. 8.5. Jätehuolto ■ Liikenne ja väylät ■ Jäähallit ■ Yhdyskuntatekniikka 2013 15.-16.5.4/2013 22.5. 13.6. Rakentaminen ■ Maankäytön suunnittelu5/2013 14.8. 5.9. Kiinteistöt ■ Vesihuolto ■ Hankinnat ■ Ilmasto ■ Kuntamarkkinat 11.–12.9.6/2013 18.9. 10.10. Jätehuolto ■ Ympäristö ■ Liikenne ja väylät7/2013 16.10. 7.11. Turvallisuus ■ ICT kuntatekniikassa ■ Vesihuolto8/2013 26.11. 19.12. Energia ■ Valaistus

MERI JA TUULI hallitsevatKotkansaaren eteläisin kärki koki täydellisen muodonmuutoksen, kunvanhan öljysataman paikalle rakennettiin 20 hehtaarin laajuinenmerellinen puisto. Pahoin saastuneen maaperän puhdistaminen olijättiurakka. Kymmenen vuoden työllä syntynyt Katariinan Meripuistovalittiin viime vuonna Vuoden Ympäristörakenteeksi. Euroopan viherrakentajienjärjestö ELCA palkitsi puiston Trend Award -palkinnolla.Heikki Y. RissanenTEKSTI Merja OjansivuAurinkoinen meren selkäsiintää lumisena silmienedessä. Katariinan MeripuistoKotkansaaren eteläisimmässäniemennokassa kylpee talvenvalossa. Leikkivälineet, kivisetpöytäryhmät ja grillipaikatovat autioina, mutta kävelijöitäliikkuu puiston poluillaahkerasti myös tavallisena arkisenaaamupäivänä.Sauvakävelyllä oleva vanhempirouva tunnistaa kaupunginpuutarhuriHeikkiLaaksosen ja tulee kiittämäänpuutarhaneuvosta hienostapuistosta.– Tämä on aivan ihanapaikka. Tuon tänne kaikki vieraaniihastelemaan tätä maisemaa,rouva kertoo.Hän kuuluu säännöllisiinpuistossa lenkkeilijöihin, kutenmonet muutkin kotkalaiset.Puistossa liikutaan kaikkinavuodenaikoina ja myösmyöhään illalla. Ympäristöon turvallinen ja liikkuminenpoluilla helppoa.Puhdistusurakkakesti vuosiaKun katsoo ilmakuvaa vanhastaöljysatamasta ja samastakulmasta otettua kuvaa viimekesältä, huomaa ihmeen tapahtuneen.Puolensataa suurtaöljysäiliötä ovat poissa, ja tilallaon vain vihreää, kalliotaja vettä. Myös ainutlaatuinenluonnonrauha on palannut.– Kun kävin alueella ensimmäisenkerran, näin ympärillävain peltiä, HeikkiLaaksonen kertoo.Hänestä tuntui täysin epärealistiseltaalkaa tehdä moisestaalueesta puistoa. Haasteoli ainutlaatuinen, sillä alueenmaaperä sisälsi valtavat määräthaitallisia aineita, joista olipäästävä eroon.Öljysatama perustettiin6 Kuntatekniikka 1/2013

VIHERALUEETKatariinan MeripuistoaKotkan veistospäivän juhlavieraitakokoontui kesäkuussa piknikillekomean kivipöydän ääreen.Kuntatekniikka 1/20137

arvion mukaan 1,5 miljoonaa euroa.Puisto toteutettiin kaupunginoman puistotoimen työnä. Ulkopuolisiaurakoitsijoita käytettiinvain maansiirtotöihin ja kuljetuksiin.– Pärjäsimme näin pienellärahalla, koska alueesta tehtiinniin luonnontilainen ja helppohoitoinenkuin mahdollista. Meripuistostatehtiin hyvin pitkälleitse itsensä hoitava, jolloin hoitokustannuksetovat edulliset.Laaksosen mukaan yksi niittokesäisin riittää vapailla niittyalueilla.Käyttönurmi vaatii tiheämpääleikkaamista. Luonto saatehdä kasvivalinnat, sillä maassaluonnostaan oleva siemenpankkimäärää, mitä niityllä kasvaa.Suomen Ilmakuva Suomen IlmakuvaNykyisen puiston paikalla Kotkan öljysatamassa oli puolensataasäiliötä.Entisestä satamasta ovat jäljellä vain pitkät laiturit.Teemana eri ikäisiähoukuttava kansanpuistoPuistosta tehtiin Laaksosen ideanmukaisesti kansanpuisto, jossaon rakennettua tilaa eri ikäisillekaupunkilaisille. Lasten leikkipaikanlisäksi puistossa on kahdeksankivestä rakennettua pöytäryhmäägrilleineen sekä kuntoilulaitteitaeri ikäisille – myösiäkkäämmille puiston käyttäjille.Nuoret saavat alueelle omanskeittiparkin.– Täällä näkee joogaryhmiäja jumppaporukoita, päiväkotilapsiaja ikäihmisiä, Laaksonenluettelee.– On täällä pidetty parit pienethäätkin. Nurmikolle saa pystyttääjuhlien ajaksi tilapäisestivaikka teltan.Katariinan Meripuiston väriläikkäon kesäisin kallioiden keskelläsijaitseva lampi ja siitä mereenjohtava rehevä puronvarsi,johon on istutettu heinäkasvejasekä kukkivia perennoja.Rauhoittumista kaipaavillepuistoon rakennettiin mietiskelylabyrinttiKotkan vanhoista katukivistä.Labyrintin keskelle ja takaisintulee matkaa 1 050 metriä,ja kaikki löytävät tien sekä keskiruusukkeeseenettä takaisin.Kivilabyrintin malli on peräisinkeskiaikaisesta ranskalaisestakatedraalista, ja sen suunnittelussaon ollut mukana kotkalainenlabyrintteihin perehtynytterapeutti Helena Alm. Hänenmukaansa labyrinttia voi käyttäähiljentymiseen ja meditaatioon.Labyrintti on kymmeniätuhansiavuosia vanha geometrinen symboli,ja usein ne on rakennettu ihmistenpyhinä pitämille paikoille.Laaksosen mukaan kivilabyrinttion hyvä esimerkki kaupunginpuistotoimen työntekijöidenammattitaidosta. Siitä todistaamyös Sapokan Vesipuiston kivinenkaarisilta, joka rakennettiinLaaksosen piirustusten mukaanomana työnä.Puiston kruunu on kaarevagraniittipöytä, jonka ympärillemahtuu ruokailemaan bussilastillinenihmisiä. Uniikin pöytälevyntyösti Vikmanin Kivi Ky, jase sisältää seitsemää suomalaistagraniittilaatua.Katariinan Meripuistosta johtaapieni silta karulle Ankkuriluodolle.Siellä on avoin ja rauhallinenlääninrovastin siunaamapaikka, jossa voi sirotella vainajientuhkat mereen. Luodolle onpystytetty 1800-luvun purjelaivastaperäisin oleva ankkuri –uskon ja toivon vertauskuva.Myös avaralla kumpareellayksin kasvavalla tammella ontarinansa. Tammen istutti yli 70vuotta sitten öljy-yhtiön juoksutyttönätyöskennellyt nuori nainen.Hän oli tuonut tammen taimenkotipihaltaan ja istuttanutkonttorin pihalle. Se säästettiinmyllerryksissä ja saa kasvaa kuningastammenapaikoillaan tuulentaivuttamin latvoin.Kotkalaiset haluavatrannat avoimiksiKotkan asemakaava-arkkitehtiMarja Kukkonen muistelee, ettäpaineet entisen öljysataman saamiseksikaikille avoimeksi alueeksiolivat kovat siinä vaiheessa, kunsatama siirtyi Mussaloon.– Oli luontevaa saada aluepuistoksi. Kotkansaaren rannatovat olleet niin pitkään satamienja teollisuuden käytössä, että avoimiarantanäkymiä ja merimaisemiaosataan arvostaa.Kukkosen mukaan KatariinanMeripuistosta on tullut to-Kotkan teemapuistot täydentyvät lummepuistolla Kotkassa on kymmenkunta erikoispuistoa,joista Sapokan Vesipuistoon tunnetuin. Sapokanlahdessasijaitseva puisto rakennettiinvanhaan merenpohjukkaan,ja sen keskeinen elementti on vesi.Se näkyy puistossa lammikoina,puroina ja 20 metriä korkeanaputouksena.Sapokan Vesipuisto on palkittuuseammilla palkinnoilla kuin mikääntoinen puisto Suomessa. Seon valittu valtakunnan ParhaaksiKivirakenteeksi 1996, VuodenYmpäristörakenteeksi 1994 jaParhaaksi ulkovalaistuskohteeksi1993.Nykytaiteen Veistospromenaditervehtii Kotkansaarelle tulijaakahden kilometrin pituisena veistostenja viheralueiden nauhana.Keskuskadun varren lehmusbulevardisai Vuoden Ympäristörakennepalkinon2001, jolloin ensimmäisetveistokset paljastettiin.Suomen Kuvanveistäjäliittomyönsi veistospromenadille ProSculptura -mitalin.Sibeliuspuisto Kotkansaarenkeskustassa on perinteinen muotopuisto.Se palautettiin vuosituhannenvaihteessa alkuperäiseen,puutarha-arkkitehti Paul Olssonin1930-luvulla suunnittelemaanasuunsa.Palotorninvuoren puistostaavautuu näkymä Kotkan kantasatamaan,josta on vähitellen muodostumassakulttuurisatama MerikeskusVellamon ympärille.10 Kuntatekniikka 1/2013

VIHERALUEETHeikki Laaksonendella suosittu ulkoilu- ja viihtymisalue.Kaupunkilaiset ovat löytäneetlähes koko saaren kiertävätkävelyreitit rantojen ympäri puistostatoiseen.Rakentamispaineet eivät olesuuntautuneet missään vaiheessaöljysataman alueelle vaan sennaapuriin, Wärtsilän meriteollisuudenkonkurssipesältä vapautuneelleranta-alueelle. Sinneon tarkoitus rakentaa lähivuosinakerrostaloja. Myös kylpylähotellilleon varattu tontti puistontuntumasta. Niemen kaavoituson kuitenkin vielä kesken, jaalueella on edelleen teollisuusasemakaava.Kotkan näyttävä ja näkemyksellinenteemapuistojen rakentaminenon vaatinut kaupunginjohdolta määrätietoisuutta ja rahaa.Teknisen lautakunnan puheenjohtajanapitkään toiminutkuvaamataidonopettaja Leena-Riitta Salminen pitää kaupunginpuutarhuriHeikki Laaksosenhenkilökohtaista panosta teemapuistojenrakentamisessa ratkaisevana.– Hän on taitava perustelemaaninvestointeja. EsimerkiksiSapokan Vesipuiston rakentamisenvaatimien 11 miljoonan markansaaminen on tästä hyvä esimerkki.En siihen aluksi itsekäänuskonut.Salmisen mukaan hienot viheralueetovat tätä nykyä Kotkanvaltteja, vaikka kaupunkivanhastaan tunnetaankin satama-ja teollisuuskaupunkina. Avokallioiden keskelle muodostuneenlammen ympärillä onrauhallisia sopukoita luonnostanauttimiseen.Isopuisto Pyhän Nikolaoksen ortodoksikirkkoineenedustaa Kotkanvanhinta puistorakentamista.Sen ensimmäiset jalokuuset istutettiinjo 1700-luvulla. Puistoedustaa englantilaista maisemapuistoa,jossa runsaat istutuksettäydentävät alkuperäistä luontoa.Yrttipuutarha Redutti-Kotka onaistien puutarha. Yli sadan yrtti- jamaustekasvin tarha on perustettuRuotsinsalmen taistelun aikaiseenentisöityyn linnoitusrakenteeseen.Fuksinpuistossa kasvavat maankomeimmat atsaleat. Lähes hehtaarinkokoisen puiston atsaleaistutuksetsaivat alkunsa Helsinginyliopiston tekemistä atsalealajikkeidenkoekenttäistutuksistavuonna 1996.Kumparepuisto itäisessä Kotkassa,Otsolan kaupunginosassa,on kuuden hehtaarin laajuinenulkoilu- ja virkistysalue. Paikalla sijaitsiaikaisemmin Karhulan kauppalankaatopaikka. Alue maisemoitiinpuistoksi noin miljoonallakuutiolla ylijäämämaata. Puistossaon frisbeegolfrata ja talvisinsuosittu pulkkamäki.Jokivarren viheralueen rakentaminenKymijoen rannalla Karhulassaon parhaillaan käynnissä.Sinne rakentuu Jokipuisto muidenmuassa lummelammikoineen. Esikuvanaovat ranskalaisen impressionistitaiteilijaClaude Monet´nGivernyn tiluksilleen rakentamatlummelammet, joita taiteilija kuvasiuseissa maalauksissaan.Kuntatekniikka 1/201311

Pitkäjänteisyys ja päättäjien sitoutuminen tavoitteVIHERPALVELUOHJELMAon kelpo työkalu kaupunkiympäristViheralueiden kehittämisen ja ylläpidon rahoitusjoutuvat talouden paineissa helposti monessakunnassa leikkausten kohteiksi, vaikka asukkaatpitävät viherpalveluja yleisesti erittäin tärkeinä.Viihtyisän elinympäristön varmistamiseksi on löydettäväkeinoja tehdä vähemmällä enemmän.TEKSTI Paavo TaipaleKUVAT Jari Usvajärvi Monet kaupungit ja kunnatovat laatineet kaavoituksen yhteydessäviheraluestrategioita jamuita toimintasuunnitelmia viheralueidenyleisen kehittämisenohjaamiseksi. Astetta syvemmällemeneviä, käytännön toimenpiteidensuunnittelua ohjaamaantarkoitettuja viherpalveluohjelmiaon viime vuosina laadittuyhä enemmän.Niissä pyritään avaamaan se,mitä kunta omistaa ja missä kunnossase on, mihin viherrakentamisenrahoitus kunnassa kohdennetaanja miten olevaa viheromaisuuttahallitaan. Suunnitelmienavulla voidaan varmistaa,että asukkaille luvataan toteuttamiskelpoisiaratkaisuja. Ne myöskaventavat viheralueiden kaavoituksenja toteutuksen välistä,aiemmin usein isoakin kuilua.– Viherpalvelujen tuotanto onmuiden palvelujen tapaan kyettäväkonkretisoimaan niin päättäjillekuin asukkaillekin. Hankkeeton perusteltava aiempaa paremmintoimialojen välisessä resurssikilpailussa.Vain tällä tavoinrahoitus voidaan turvata, sanooWSP Finland Oy:n maisema-arkkitehtuuriyksikönpäällikkö, maisema-arkkitehtiArto Kaituri.– Kuntien varsinaisten puistoalueidenja katuvihreän lisäksijulkisten palvelurakennustentontit ja piha-alueet on välttämätöntäottaa mukaan viherpalveluohjelmiin,sanoo Maisema-arkkitehtuuriyksikönpäällikköArto Kaituri WSP FinlandOy:stä.Toimialojenraja-aidat nurinKaituri on kollegoidensa kanssaollut mukana laatimassa viherpalvelusuunnitelmiauseisiinkaupunkeihin ja kuntiin. WSPon tehnyt pitkäjänteistä yhteistyötäkuntien kanssa viherpalveluohjelmankehittämiseksi. Suuriosa WSP:n tämän alan toimeksiannoistatuleekin kymmenestäsuurimmasta kaupungista. EsimerkiksiJyväskylän ja Tampereenkanssa takana on jo vuosiakestänyt yhteistyö. Kuntatekniikansisäisten raja-aitojen madaltaminenja viherpalvelujen mieltäminenosaksi yhteistä infrakokonaisuuttaja elinympäristöä ontärkeää.– Kaivonkannen, sen viereisenkiveyksen ja katupuidensuunnittelu eivät enää ole erillisiätoimenpiteitä, vaan yksi ja sa-Kangasalan viheralueiden toteuttamisohjelmassakäytiin lävitse 39 leikkikenttääja 14 uimarantaa. Kuvassakunnostettu Vesaniemen leikkipaikka.ma paketti. Kaupungin tai kunnanvarsinaisten puistoalueidenja katuvihreän lisäksi julkistenpalvelurakennusten tontit ja piha-alueeton välttämätöntä ottaamukaan viherpalveluohjelmiin.Nyt monissa kunnissa niin ei vielätoimita ja alueet voivat olla hyvinankeita.Kaituri haluaisi viedä integrointiauudelle tasolle myös urakoidenosalta.– Viherurakoitsijoiden kokoasettaa tällä hetkellä rajoituksiasille, että katu- ja vihertyöt voitaisiinhoitaa useammin samoissaurakoissa. Se olisi mielestänitavoiteltava tilanne, hän linjaa.Arto Kaituri pitää käyttäjienkannalta ongelmallisena katu- javiherpalvelujen historiallista itsellisyyttävanhoissa kaupunkiorganisaatioissa.Lähentymistä onnyt tapahtunut, mutta hallintorajattuntuvat edelleen olevan vahvoja.Tämä näkyy muun muassalumitilakeskustelussa.– Hulevesiasioiden laajempitarkastelu viime vuosina on tarjonnuthyviä mahdollisuuksiayhteiseen suunnitteluun, koskahulevedet eivät noudata perinteisiäkunnan organisaatioidenvastuurajoja. Sama vesi laineh-12 Kuntatekniikka 1/2013

VIHERALUEETenaön kehittämisessäKunnostamaton leikkipaikka Kangasalan Ruutanassa.Kangasalan viheralueilleselkeä toteuttamisohjelma Kangasalan kuntaan on valmistumassaviheralueiden toteuttamisohjelmavuosille 2013–2020. Ohjelmaan on otettu mukaankaikki viher- ja ulkoliikuntapalvelujentuottamiseen kohdistuvatoiminta puistoista uimarantoihinja ulkoilureitistöistämatonpesupaikkoihin. Se esitellääntyönsä aloittaville lautakunnillekevään aikana. Ohjelmaaon tarkoitus päivittää noin neljänvuoden välein ja ohjelmakausion kymmenisen vuotta.– Ohjelma tulee olemaan toimintammepunainen lanka sekäinvestoinneissa että ylläpidossa,sanoo Kangasalan kunnanpuutarhuriJari Järvinen,joka on ollut avainasemassaohjelman valmistelussa.Kangasala näyttää keskikokoistenkuntien joukossa esimerkkiäja haluaa olla Pirkanmaallaedelläkävijä palvelujenkehittämisessä. Järvinen kokityössään hankalaksi tietoisuudenpuutteen kunnan viherinfrastaja sen kehittämistarpeista.– Olemme kunnassa paljonvartijoina ja tällaisen ohjelmanmyötä saamme paremmin päättäjätja rahakirstun vartijat sitoutumaantavoitteisiin. Viherpalveluteivät ole itsestäänselvyys,vaan niistä on usein helppo leikata.Kangasalla viherpalvelut ovatnyt myötätuulessa.Viheralueiden toteuttamisohjelmaperustuu vuonna 2008kunnan omana työnä laadittuuntavoiteraporttiin ja vuonna2011 tehtyyn nykytilan kuvaukseen.Ohjelman laatimisestavastasi tarjouskilpailun jälkeenWSP Finland Oy. Keskeinen osataustatietoja oli keväällä 2012toteutettu asukaskysely, johonvastauksia saatiin reilut 200.Ohjelma käsitellään alkavankevään aikana teknisessä lautakunnassa,kaavoituslautakunnassasekä kulttuuri- ja vapaaaikalautakunnassa,sillä se kattaanäiden kaikkien vastuullekuuluvia toimintoja. Siinä ontarkasteltu yhteensä 11 puistoaja puistometsää, 39 leikkikenttää,34 urheilu- ja pallokenttää,useita ulkoilureittejä, 14 uimarantaa,17 venerantaa sekä 10matonpesupaikkaa. Lisäksi ontarkasteltu palstaviljelyalueita,kulttuurimaisemia ja luonnonsuojelualueita.Eri toimintojen osalta on arvioituolemassa olevien kohteidenkunnostus- tai sulkemistarveja mahdolliset uusinvestoinnitsekä ajoitettu ne karkeallatasolla seitsemän vuoden suunnittelujaksolle.– Painopisteet esimerkiksikenttien suhteen muuttuvatja keskitymme jatkossa monipuolisiinkokonaisuuksiin, missäleikki- ja lähiliikuntapaikatyhdistyvät. Pitkien etäisyyksienkunnissa tällainen toimintatapasäästää myös kunnossapitokustannuksia.Investointirahoitus jaetaanuusinvestointeihin ja peruskorjauksiin.Toteuttamisohjelmaninvestoinnit ohjelmoidaan 0,6– 1 miljoonan euron vuositasolle.Vuosikulut ja muut lyhytvaikutteisethankinnat, kuten hoitoonja kunnossapitoon kuuluvattyöt, sisältyvät käyttötalouteen.Käyttötalouden vuosittainenbudjetti on noin 1,5 miljoonaaeuroa.– Tällä tasolla on ajateltu pysyä,vaikka muutoksia voi tullavuosittain. Summat eivät olekiveen hakattuja ja nykytasollatullaan toimeen.Jari Järvinen lähettää terveisiävastaavia ohjelmia harkitsevillekunnille.– Ohjelmatyössä on tärkeää,että ohjausryhmä kokonaisuudessaansitoutuu työhön, ottaakantaa ja tuo ideoita keskusteluun.Myös konsultilta pitäävaatia laadukasta työtä eikäpäästää liian helpolla. Sillä, jokaviulut maksaa, on tähän mahdollisuus.Kuntatekniikka 1/201313

VIHERALUEETtii eri hallintoyksiköiden alueilla.Palvelu- ja liikekiinteistötmukaan hankkeisiinKaupungin kiinteistöjen tontitovat usein viherpalvelusuunnitelmassaohjelmoitujen toimenpiteidenulkopuolella, koska erihallintokunnat tarkastelevat palveluitaanomista lähtökohdistaan.Tilanne tuntuu olevan samaliian monissa kunnissa, jolloinkokonaisuus saattaa unohtuaKaituri harmittelee.Kun rahat tulevat eri taskuista,eikä tilakeskuksilla välttämättäole ulkoalueiden kunnossapitoonvarattu juuri nurmikon leikkuutaenempää rahoitusta, on tuloksenamonesti kovin eritasoisia elinympäristöjä.Sama pätee liikekiinteistöihinkin.Tämän vuoksi Kaiturinäkee hyvänä kiinteistöjen piha-alueidensisällyttämisen viherpalvelusuunnitelmiin.Hän on pahoillaanerityisesti monien vanhustenpalvelutalojen ja hoivalaitostenpiha-alueiden heikosta kunnosta.– Niiden asukkaat eivät useinpääse pihaa pidemmälle, jos sinnekään.Olisi kohtuullista, ettäedes tämä lähiympäristö on viihtyisäja toimiva.Liikekiinteistöjen osalta kehityson kirjavaa. Se johtuneeuseimmiten siitä, että liikkeenharjoittajatovat kiinteistössä vainvuokralaisia, eikä piha-alueidensuunnittelussa oteta riittävästihuomioon käyttäjien tarpeita.– Rakennusvalvonnan roolikorostuu pihasuunnittelun valvonnassa,jos toimijat eivät itsekiinnitä siihen riittävästi huomiota.Monesti ulkomaisten toimijoidenpihat ovat kotimaisia paremmassakunnossa ja esimerkiksiesteettömyys on otettu huomioon.Myös ympäristö on ajateltuosana asiakkaan vierailua.Asiaton oleskelusallittuKaituri ihmettelee hidasta muutostamuun muassa koulujen pihojenmonimuotoisen käytönmahdollistamisessa. Pihoilla onperinteisesti ollut asiaton oleskelukielletty, eikä läheskään kaikkiallapelailu pihalla ole ollut toivottavaailtaisin.– Viereiselle tontille kunta onsitten rakentanut liikuntapaikan.Onneksi monikäyttöisyys on nytvallitseva suuntaus.Haasteena ovat myös pienet1970–80-luvuilla rakennetut leikkipaikat,joiden ylläpito on kallistaniiden suuren lukumääränvuoksi. Esimerkiksi Tampereellaleikkipaikkoja on yli 250, joistamonet ovat olleet varsin pieniä.– Aikanaan lähes joka kadunpäähän rakennettiin leikkipaikka,jossa oli yksi hiekkalaatikkoja yksi keinu. Nyt viereiseen puistoontehdään naapurikortteleilleyksi monipuolinen leikkipuisto.Näihin ratkaisuihin viherpalvelujenohjelmointi voi antaa viranhaltijoilleselkänojaa kustannustenoikeaan kohdentamiseenja samalla myös palvelutason parantamiseen.Suunnittelukilpailut vievätkehitystä eteenpäinSuunnitteluhankinnat näyttävätsiirtyvän yhä enemmän puitesopimustenpiiriin. Arto Kaituri pitäämenettelyä pääosin hyvänä,mutta kaipaa myös muita hankintamalleja.– En ole ihan varma, onkoviisasta, että yksi malli hallitseehankintamenettelyjä. Puitesopimushankinnoistamuodostuuhelposti rutiini. Hankkeidentavoitteista ja laadusta syntyisienemmän keskustelua esimerkiksisilloin, kun niistä järjestettäisiinjulkisia suunnittelukilpailuja.Esimerkiksi kaupunkiaukioidensuunnittelu- ja toteutuskulttuurion Ruotsissa ja Tanskassapaljon Suomea edellä. Meillävastaavissa hankkeissa usein kadutmuodostavat hankkeen ytimenja aukiot rakennetaan ”lopuillarahoilla”. Suomessa myösalan asiantuntijoita on selvästivähemmän. Maisema-arkkitehtiliitonpuheenjohtajana toimivaKaituri kaipaakin alalle lisää ammattilaisia.– Ruotsissa toimii tällä hetkellä800 maisema-arkkitehtia jaSuomessa noin 200. Meille sopivamäärä olisi viidensadan tietämillä.Yksi kone, monta työtäUutuus640Valintakone Avantin laaja ja monipuolinen mallivaikoima kiinteistönhoitoon - kuusimallisarjaa ja yli 100 työlaitetta. Uudistuneessa DLX-ohjaamossasuunnittelun lähtökohtana on ollut kuljettajan työolosuhteiden jaergonomian parantaminen. DLX-ohjaamo on suunniteltu ympärivuotiseenammattikäyttöön vaativissakin olosuhteissa. Ohjaamon leveyttä on lisätty,mikä antaa ohjaamoon mukavasti lisätilaa ja osaltaan parantaa kuljettajantyöskentelyolosuhteita. Lisävarusteina DLX-ohjaamoon saa nyt monenkuljettajan toiveena olleen ilmastoinnin sekä ilmajousitetun istuimen.Uusi Avant 640 on tehokas ja nopea uutuus 600-sarjaan.Uutuus on varustettu voimakkailla kaksinopeusajomoottoreilla. Huippunopeus on 22 km/h japienemmällä nopeusalueella työntövoima on 1400 kp!Ylötie 133470 YLÖJÄRVIPuh. (03) 347 8800Mallivalikoimaalkaen:10.950 € alv 0%.www.avant.fi14 Kuntatekniikka 1/2013

Kaupungin puistot”Ja me kiersimme kaupunginpuistot, suukon sainvasta Pansiossa. Ja nuo lempemmesuloiset muistot ovat syömmenikansiossa.” Tuollaista toimintaakutsutaan nykyisin citysamoiluksi.Ilmeisesti Turussa onpaljon puistoja, koska tekstissäesiintyy pettyneen oloinen vasta-sana. Pekka Rytilä on74-vuotias tekniikanlisensiaatti ja tietokirjailija,joka toimii LiikennesuunnittelunSeuran puheenjohtajana.PuutPuu on luonnon verkkomuoto,jonka rakenneideana on mahdollisimmansuuri yhteyttävä lehväpintaminimirunkopituudella.Kaupunki ei ole puu vaan puoliristikko,todisteli Chr Alexander.Mutta kaupungeissa on paljonpuita ja niistä pidetään. Ne ovatmyös terveellisiä, koska ne imevätilmasta hiilidioksidia ja sitovatpölyäkin.Puolan – Euroopan puutarhan– kansalliseepos Adam MickiewiczinPan Tadeusz hehkuttaa:”Puut isänmaassani! Teidänhänympäri ryömin lapsena ain.” Puistapuhutaan muutenkin paljon.Onpa puiden syleilijöitäkin. Puukasvaa kauan ja suureksi, joten seedustaa kestäviä arvoja.Central Park New York Cityssä on maailman kuuluisimpia yleisiäpuistoja.Oma puistoIhminen käy omalla pihallaan satakertaa useammin kuin yleisessäpuistossa, sanoo Hermann Knoflacher.Ilmeisesti pienikin frekvenssiriittää, koska puistot ovatsuosittuja. Sitä paitsi on puolijulkisiakinlajeja, kuten ryhmäpuutarhat.Omassa puutarhassa voi kasvattaaravintoa. Inkeriläisten tarhatpelastivat heidät nälkäkuolemaltavainojen aikana. Suomessa mitoitettiinrintamiestalon tontti oikein2 000 neliöön. Pohjanmaalla tunnetaannykyisin lääkäritontti, jokayhdistetään kolmesta 700 neliöisestäminitontista. Lienevät puutarhaväkeä?Omalla pihalla kasvaa puu. Parhaitaovat lehtipuut, jotka suojaavatkesän helteiltä, mutta päästävätläpi niukan talvivalon. Parasta,jos puussa kasvaa hedelmiä. Keksimmejuuri omenapuun. Pihlajaolisi muuten hyvä, vaikka kettu eipidä marjojen mausta.Tammi on yksi arvostetuimmistapihapuista, mutta ei sovi pieneentilaan. Latviassa se on kansallispuu,joka mieluimmin kasvaayksin aukealla.Kun puutarhalla varustettujataloja tuotetaan paljon, syntyypuutarhakaupunki, joista ensimmäisiälaittoivat mm. EbenezerHoward ja Konrad Zilliacus(ks. Garden City, Kuntatekniikka7/2008). Ne kuuluvat ratavarsillejunaliikenteen käytäviin.MuistopuistotMoni mahtihenkilö on rakennuttanutmuistokseen isoja puistoja.Kuuluisin on AurinkokuninkaanVersailles, mutta hienoja ovatmyös mm. Pietarin ja Wienin laitokset.Me noteeraamme puistonkaunehimman, ihanimman Monrepoon,mikseipä myös AlfredKordelinin Kultarannan.Yksi hieno puiston laji on hautausmaa,jota Herrnhutissa kutsutaannimellä Gottes Acker eliJumalan pelto. He laittavat kivenylöspäin, että Hän näkee; ihmisistäei ole niin väliä.Hautausmaan ylläpito on meilläpäin kirkon päätehtäviä. HelsinginHietaniemen nähtävyyksiäovat Marskin hauta nokalla rannassasekä Taiteilijakukkula helpommassapaikassa Mechelininkadunvieressä.Kaupunkilaisten olohuoneetWoody Allen sanoo, että elämäon 95-prosenttisesti näyttäytymistä,ja siihen sopii promenadikatumitä parhaitenEsplanadimalli on hyvin suosittu.Siinä on keskellä kävelyalue ja2–4 puuriviä. Reunoilla on ajoradathevosvetoisia vaunuja varten.Nykyisin luupäät piilevät autojentyösylintereissä.Yleisistä puistoista ovat kuuluisimpiaCentral Park NYC:ssä jaHyde Park Lontoossa.Helsingin keskuspuisto on hiihtometsä,mutta sellaisena vallanerinomainen. Berliinin Unter denLinden koostuu neljästä lehmusrivistä,joiden tuoksu huumaa päänheinäkuussa. Se avautuu Tierparkiksieli eläintarhaksi kuulun BrandenburgerTorin kautta.Kuntatekniikka 1/201315

Suomen uimahallien helmi aukesi aikataulussaSuojellun hallin HALLITTUJyväskylän AaltoAlvarinkunnostus valmistuiajallaan. Merkittävimmätmuutokset ovatyleisöltä piilossakonehuoneissa.TEKSTI Jorma Ylönen■■ Pultit kiristyvät ja metallinenkilke täyttää sisääntuloaulan. Välilläsoi pora. Asiakkaat pujottelevatJyväskylän uimahallin, remontoidunAaltoAlvarin pukeutumistiloihinrakennusmiestenlomitse.– Pidimme sanamme ja avasimmeAaltoAlvarin 2. tammikuuta.Kuten näet, viimeistelyynolisi pitänyt olla aikaa vähänenemmän, kertoo AaltoAlvarinyksikkövastaavana toiminutPirkko Kupari Jyväskylänkaupungin liikuntatoimesta.Korjaukseen onaina tarvettaAlvar Aallon suunnittelema AaltoAlvarion Suomen uimahallienhelmi. Se on komea rakennus,ja erityisesti sen suuri allastila onavaruudessaan ainutlaatuinen.Halli on myös tärkeä pala Jyväskylänhistoriaa: se on osa Jyväskyläntarinaa yliopistokaupunkinaja suomalaisen liikuntatieteenkeskuksena.AaltoAlvari sulkeutui peruskorjaukseenkaksi vuotta sittenkeväällä. Työn kohteena olivathallin vuonna 1975 valmistuneettilat: 50 metrin allasosasto, naistenpesu- ja pukuhuonetilat, kuntosali,sisääntuloaula, useat teknisettilat ja hallin toimisto.– 35 vuoden aikana näissä tiloissaoli hieman korjailtu pintoja,mitään suurempaa ei olluttehty koko aikana, Pirkko Kuparikertoo.Halli on rakennettu useassaJorma Ylönenvaiheessa, ja sitä myös korjataanvaiheittain. Vanhin, 25-metrin altaansisältävä osa, on jo vuodelta1955. Lasten allas valmistui 1964,50 metrin allas 1975 ja kylpyläosa1991.– Käytännössä jokin osa onaina remontin tarpeessa, Kuparisanoo.Seuraavana peruskorjataankylpyläosa, joka ei enää perustuAallon alkuperäisiin suunnitelmiin.Projektipäällikkö Ilmo ViitanenJyväskylän Tilapalveluistaarvioi, että kylpylän korjausmahtuu kaupungin investointibudjettiinnoin viiden kuudenvuoden päästä.– Myös kylpylän korjaustöilläolisi kiire, sillä se on rakennusteknisestiosin huonommassakunnossa kuin 1975 valmistuneetosat, kertoo rakennuttajakonsulttinahankkeessa toiminutPasi Korhonen Inmeco Oy:stä.Ilmo Viitanen myöntää, ettäkaupungin liikuntapaikkojenremontit laahaavat myöhässätarpeisiin nähden. Kaupunginja maalaiskunnan kuntaliitoksenjäljiltä investointibudjetissaon valtavat paineet, ja siksimyös liikunnan hankkeet kulkevatjälkijunassa.– Käytännössä kaupunginkaikki koulut on peruskorjattu,ja se on ollut valtava ponnistus.Seuraavana ovat vuorossa päiväkodit,Viitanen kertoo.16 Kuntatekniikka 1/2013

LIIKUNTAPAIKATKORJAUS“Ilmanvaihdon parannuksenhuomaavat varmasti ainakinkuntosalin käyttäjät.”Inmeco Oy50 metrin allas ennen purkamista kesäkuussa 2011.Peruskorjauksennäkyvin osa on 50metrin allasosasto,joka on valmistunut1975. Altaanvasemmalla sivullanäkyy 1991 valmistunutkylpyläosa.Inmeco OyAllastilan ja vesikaton purkutyömaa elokuussa 2011.Uusia tilojavain vähänAaltoAlvari on suojeltu rakennussuojelulainperusteella kylpyläosaalukuun ottamatta. Suojelupäätöson vuodelta 1992. Todennäköistäon, että myös kylpylätulee myöhemmin suojelunpiiriin.Suojelu asetti lukuisia rajoituksiasaneeraukselle. Laajentamismahdollisuuksiaei juuri ollut,sillä Museovirasto salli vainvähäisiä muutoksia hallin ulkokuoreen.– Jouduimme luopumaanmuun muassa uudesta liikuntatilasta,joka hankesuunnitelmanensimmäisissä luonnoksissa olisijoitettu hallin katolle, PirkkoKupari kertoo.Ulkoseinään tehtiin muutoksiavain kahden konesalin ja yhteensä160 neliömetrin verran.– Kolmen ilmanvaihtokoneensijaan peruskorjatulla alueellaon nyt seitsemän lämmöntalteenotollavarustettua ilmanvaihtokonetta.Ne vain piti saadamahtumaan annettuun tilaan,Pasi Korhonen huomauttaa.Kupari ja Korhonen eivät kuitenkaanmoiti Museovirastoa,vaikka sen antamat raamit olivattiukat.– Reunaehtojen asettamisenjälkeen toimimme hyvässä yhteisymmärryksessä,Korhonensanoo.Palvelut pysyivätlähes ennallaanAaltoAlvarin peruskorjaus onperusteellinen ja kallis, muttahallin palvelut pysyivät lähesennallaan. Suurin muutos on 50metrin altaan pohjan nosto, jokamahdollistaa ison altaan käytönuimaopetuksessa. Altaaseentulee myös kolmelle radalle ulottuvavälisilta, joka auttaa monienryhmien ohjauksessa.– Henkilökunta haaveili nos-Kuntatekniikka 1/201317

topohjasta, jonka korkeutta olisivoinut säädellä tarpeen mukaan.Se vedettiin kuitenkin yli suunnitelmistaliian kalliina, Pirkko Kuparikertoo.Asiakkaille mieluinen muutoson koko hallin kaapistojenuusiminen. Avainten räpläämisensijaan kaapit avautuvat rannekkeella.Merkittävimmät muutoksetovat yleisöltä piilossa konehuoneissa.Ilmanvaihtokoneiden lisäksivedenkäsittelyn tekniikkauusittiin perusteellisesti.Aiemmin vedenkierto oli järjestettysiten, että muutama syöttöputkityönsi vettä altaaseen, javesi poistui altaan reunan läpiloiskepohjaan. Veden pintakiertoaei ollut lainkaan. Nyt vesitulee altaaseen pohjasta ja vesipoistuu reunan yli loiskepohjaan.Näin myös altaan pinnalla olevavesimassa vaihtuu.– Ilmanvaihdon parannuksenhuomaavat varmasti ainakinkuntosalin käyttäjät. Happi ei lopuihan heti, Kupari sanoo.Inmeco OyInmeco OyInmeco Oy50 metrin altaaseen laskettiin vettä ensimmäisen kerran marraskuussa2012.Naisten pukuhuone ja pesutilat rakennettiin alusta lähtien uudestaan.Pukuhuone purettuna joulukuussa 2011.Näkymä naisten pukuhuoneen pääkäytävään peruskorjauksen aikana.AALTOALVARINPERUSKORJAUS● 1975 valmistuneen osan kokovedenkäsittelytekniikka uusittiinlukuun ottamatta avohiekkasuodattimia,jotka kunnostettiin● vedenkäsittely varustettiin uvtekniikalla● Lvis-tekniikka uusittiin kokonaisuudessaan● kaikki allaslaatoitukset ja vesierityksetuusittiin● naisten puolen pukeutumistilatrakennettiin uudestaan uudellatilajärjestyksellä● peruskorjattava alue oli noin6 500 neliötä, laatoitettava alanoin 2 500 neliötä● peruskorjauksen pääsuunnittelijaoli arkkitehti Marjatta Hara-Pietilä● peruskorjauksen hinta 11, 7miljoonaa euroa (verottomana),lisäksi erilaisia hankintoja noinmiljoonalla eurollaKorjauksen hintanoin 13 miljoonaaAaltoAlvarin peruskorjauksenkustannusarvio oli 11, 7 miljoonaaeuroa verottomana. Sen lisäksiliikuntatoimisto teki halliinhankintoja noin miljoonallaeurolla.– Pysyimme erittäin hyvinbudjetissa, Ilmo Viitanen sanoo.Myös rakennuttajakonsulttiPasi Korhonen kehuu budjetinpitävyyttä.– Epävarmuustekijöihin nähdentäytyy olla tyytyväinen. Meilläoli käsissä rakennussuojelulaillasuojeltu kiinteistö, jolle tehtiinensimmäistä peruskorjausta 36vuoden käytön jälkeen. Se vieläpäsijaitsee alueella, jossa ei olehyväksyttyä asemakaavaa.– Monenlaisia yllätyksiä olisivoinut tulla eteen. Niitä tulikin,mutta ne eivät olleet mullistavia,Korhonen sanoo.Kaikki hankkeen osapuolettuntuvat olevan tyytyväisiä paitsilopputulokseen, myös peruskorjaukseenprosessina.– Istuimme pöydän samallapuolella alusta saakka, myösihan konkreettisesti, Pirkko Kuparikertoo.Yhdeksän euron uintia■ Pulahdus uudistetun AaltoAlvarinaltaaseen maksaa aikuiseltayhdeksän euroa kerralta.Se on varmasti kunnallisten uimahallienkärkihintoja Suomessa.Suurimpaan osaan Suomenhalleista pääsee sisään noinpuolella Aaltoalvarin hinnasta.Yksikkövastaava Pirkko Kuparija Jyväskylän Tilapalveluidenprojektipäällikkö Ilmo Viitaneneivät pidä hintaa kohtuuttomankorkeana. Heidänmielestään AaltoAlvarin palvelutovat hintansa arvoisia.– Monessa paikassa esimerkiksikuntosalin käytöstä ja uimisestajoutuu maksamaanerikseen. Meillä voi samaanhintaan uida, käydä kuntosalissa,saunoa ja käyttää kylpylää,Kupari perustelee.– Löytyypä meiltä puilla lämmitettävävastasaunakin.Kupari ei usko hinnoittelunherättävän suurta napinaa jyväskyläläistenkeskuudessa. Jyväskylässäon aiemminkin totuttumaksamaan liikuntapalveluistahieman enemmän kuinmuualla. Lisäksi laajentuneenkaupungin alueella on kaksihallia, joihin pääsee uimaanhieman halvemmalla, Tikkakoskenhalli ja Vellamo Vaajakoskella.– Uskomme, että AaltoAlvarinkävijämäärät nousevat remonttiaedeltäneestä ajasta.Tuolloin meillä kävi 370 000asiakasta vuodessa, Pirkko Kuparisanoo.18 Kuntatekniikka 1/2013

LIIKUNTAPAIKATJorma YlönenAaltoAlvarin peruskorjauksen ydinjoukko: rakennuttajakonsultti Pasi Korhonen Inmeco Oy:stä (vas.), AaltoAlvarin yksikkövastaavana toiminutPirkko Kupari ja Jyväskylän Tilapalvelujen projektipäällikkö Ilmo Viitanen.Kupari korostaa AaltoAlvarinhenkilökunnan panosta suunnittelunaikana. Henkilöstö toiideoitaan rohkeasti esiin, ja nenäkyvät Kuparin mukaan erityisestinaisten pukeutumistilassa,joka uusittiin täysin myös tilankäytönratkaisujen osalta.– Kun pukeutumistilaa ennenremonttia pestiin, asiakkaat joutuivatkulkemaan pesuaineidenseassa. Nyt sitä ongelmaa ei enääole, kiitos henkilöstön ideoiden.Mitä peruskorjauksestavoi ottaa opiksi?Vaativan kohteen peruskorjauson aina myös oppimisprosessi,sanovat AaltoAlvarin korjaushankkeenkaikki osapuolet.– Se ainakin tuli opituksi, ettäalkuvaiheeseen pitää panostaa:pitää tarkoin tutkia rakennusta jaselvittää sen toimintaa. Hyvälläpohjatyöllä välttää monet pulmatmatkan aikana, Pasi Korhonensanoo.Pirkko Kupari korostaa laatutekijöidenmerkitystä suunnittelijoidenkilpailutuksessa. Hinta eivoi yksin määrätä valintaa.– Meillä suunnittelijoiden kilpailutuksessalaatutekijöillä oli 70prosentin paino.– Ei kannata aina ottaa omankylän halvinta suunnittelijaa, PasiKorhonen vahvistaa.Korhosen mukaan näin uniikeissakohteissa pitäisi laatutekijöitämiettiä myös urakoitsijoidenvalinnassa.– Samoin materiaalien valinnassatäytyy olla tarkkana. Kunpuhdistettavuus on tällaisissakohteissa monien materiaalientärkein ominaisuus, ei hinta voiyksin ratkaista.Kuparin mukaan yksi asia onvarmasti opittu.– Peruskorjauskohteissa täytyykäyttöönottovaiheeseen varatareilummin aikaa! ■Tehokas ja helppokäyttöinenHexagone–allasimuriUSI SAL UV-LAITEHexagone-allasimuri on ainutlaatuisen tehokas Saatavana imurointileveydet 450, 510, 590ja helposti huollettava. Kaikki imurin osat ja 730 mm sekä ohjauskaapelit 25, 32, 40 jamme tuoneet voidaan irrottaa markkinoille ilman työkaluja oman kilpailukykyisen– laitteen 50 m. Hexagone-allasimurit ovat myynnissäAlfa Line huolto UV-laitesarjan. puhdistus on Laitteet vaivatonta.suunniteltu vain Suomen Allaslaitteella.a-allasveden Hexagone-allasimurin lisäksi juomaveden gyroskooppi desinfiointiin. jaohjausosan mikroprosessori tunnistavattä saat tarkasti kaiken, imurin mitä sijainnin uimahalliin altaassa tai ja kylpylään imurintset: monipuolisen suunta korjautuu tuotevalikoiman automaattisesti, joten sekä sitänittelutyöt voi käyttää toteutuksineen, kaiken muotoisissa huollon altaissa. ja koulutuksen. d i tii ttit it

Yhä useampi oppii uimataidon hallissaUimahalleillaHYVÄKÄYTTÖASTEUimahallit ovat suosittujaja tärkeitä liikuntapaikkoja,kertovat uimahallienasiakasbarometrija uimahallienesimiehille tehty Uimahallibarometri.● Ilpo Johansson, tekninen asiantuntija,Suomen Uimaopetus- jaHengenpelastusliitto ryNÄIN TUTKITTIIN:■■ Ikääntyvistä neljännes käy uimahallissavähintään kerran kuukaudessa.Nuorten aikuisten jakeski-ikäisten houkutteluun uimahallienasiakkaiksi tarvitaansen sijaan uusia ajatuksia.Esimiehet ovat tyytyväisiäoman uimahallinsa altaiden käyttöasteeseen,viimevuotinen Uimahallibarometrikertoo. Vastanneista87 prosenttia pitää käyttöastettaerittäin hyvänä tai melkohyvänä.Käyttöasteen ja erilaisten vesiliikuntamuotojenkysynnän kehitykseenesimiehet suhtautuvatjonkin verran varovaisemminkuin vuonna 2008. Varovaisuuskävijämäärän kasvun suhteen näkyyerityisesti allaspinta-alaltaanpienimmissä uimahalleissa, joidenesimiehistä vain kolmannes(31 %) odottaa kävijämäärän kasvuaja vain 61 % pitää nykyistäkäyttöastetta hyvänä.On selvää, että pelkän uintialtaanja opetusaltaan ei voi odottaahoukuttelevan lisää kävijöitä.Valtaosa esimiehistä pitääkinjonkin tyyppistä lämminvesiallasta(monitoimi-, kuntoutus- taiterapia-allas ja pienimmissä uimahalleissamyös lämminvesitaiporeallas) tärkeimpänä pal-■ Uimahallibarometrin vastaajina olivat uimahallien esimiehet.Kysely suunnattiin 200:lle uimahallipalveluiden vastuuhenkilölleloka-marraskuussa 2012. Vastauksia saatiin 107. Edellinen Uimahallibarometritoteutettiin vuonna 2008, jolloin vastaajia oli 106.■ Asiakasbarometrin kysely suunnattiin 15–74-vuotiaille henkilöilleGallup Kanavan kautta syyskuussa 2012. Kyselyyn saatiin1 050 vastausta. Edellinen asiakasbarometri toteutettiin vuonna2010, jolloin vastaajia oli 1 133.■ Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto toteutti molemmatbarometrit opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän tuenturvin yhteistyössä TNS Gallupin kanssa.esimiehet ovat jonkin verrantoiveikkaampia kuin mitä asiakkaatilmoittavat tarvitsevansa.Fysioterapiapalvelut, juoksujalenkkeilyreitit sekä ravintolapalvelutkoetaan sekä esimiestenettä asiakkaiden vastauksissamyös tärkeiksi.Vastaavaa muutosta varovaiseensuuntaan kysynnän kehityksensuhteen ei ole havaittavissaasiakasbarometrin puolella,vaan halukkuus harrastaa erilaisiavapaita ja ohjattuja vesiliikuntamuotojaon säilynyt ennallaan.Kuntouinti, vesijuoksu, vesijumppasekä perheuinti ovat suosikkilistankärjessä.Vesijuoksu ja vesijumppa ovaterityisesti yli 50-vuotiaiden janaisten toivelistalla. Halukkuusharrastaa kuntouintia ja perheuintiakorostuu jonkin verranenemmän miesten vastauksissa.Asiakasbarometrin mukaan15–74-vuotiaista noin puolet (49%) käy uimahallissa vähintäänkerran vuodessa ja 18 % vähintäänkerran kuukaudessa. Merkillepantavaa on, että 60–74-vuovelujenkehittämisenkannalta.Uintiallasja opetusallasovat seuraavillakärkisijoillaennen perinteisiäsaunoja.Suurempien uimahallienosalta varovaisuuskysynnän kehityksensuhteen on linjassa sen kanssa,että valtaosa esimiehistä kokeemyös markkinoinnin ja tuotekehittelynosaamisessa olevan parantamisenvaraa. Alle puolet (44%) esimiehistä pitää markkinoinninja tuotekehittelyn osaamistahyvänä.Käyttäjäryhmistä ehdottomastisuurimmat odotukset kysynnänkasvulle kohdistuvatikääntyneisiin ja vanhuksiin.Suunta on sama kaiken kokoisissauimahalleissa. Kaikkien uimahallienesteettömyyteen ja turvallisuuteentuleekin kiinnittää huomiota,jotta ikääntyneiden mahdollisuudetkäyttää uimahallipalveluitavoidaan taata.Perheuinti houkuttelee31–39-vuotiaitaKun tarkastelee uimahallia laajempanaliikuntapaikkakonseptina,kuntosalipalvelut ovat sekä esimiestenarvion että asiakkaiden ilmoituksenmukaan vesiliikunnanjälkeen tärkeimpiä palveluita.Liikuntaryhmien ja liikuntaneuvonnankysynnän suhteen20 Kuntatekniikka 1/2013

LIIKUNTAPAIKATEtäisyys ja hintakäynnin esteinäAsiakasbarometrissa kyseltiin eiharrastaviltasyitä siihen, miksihe eivät käy uimahallissa. Nuorillasukupolvilla merkittävinsyy on muut liikuntaharrastukset,mikä toisaalta on huojentavavastaus. Nuorilla korostuu myössisäänpääsyn korkea hinta. 17 %kaikista ei-harrastavista ilmoittisyyksi liian suuren etäisyyden uimahalliin.Suomen uimahalliverkostossaonkin vielä jonkin verran täydennettävää,etenkin kun ottaa huomioonuimataidon merkityksenSuomen olosuhteissa, uimahallinsoveltuvuuden liikuntapaikkanalähes kaikille ja mahdollisuudettoteuttaa koulujen uimaopetusopetussuunnitelman mukaisesti.Uimahalli on yhä tärkeämpiliikuntapaikka uimaan oppimisenkannalta. Mitä nuorempi sukupolvi,sitä useammin on uimataitohankittu uimahallissa.Alle 31-vuotiaista lähes puolet(47 %) ilmoittaa oppineensauimaan uimahallissa. Niin kouluikäistenkuin aikuisväestönkinuimataidossa on kuitenkin parannettavaa.Kuudesluokkalaisista72 % ja aikuisväestöstä 68% ilmoittaa omaavansa hyvänuimataidon.Yhteenvetona molempien barometrienja myös uimataitotutkimuksentuloksista voidaan todetauimahallien saavuttaneenselkeän ja merkittävän asemansuomalaisessa liikuntakulttuurissa.Uimahalli on niin kouluikäisille,lapsiperheille kuin senioriikäänehtineille tärkeä. Näidenikäryhmien välissä olevat nuoretaikuiset ja keski-ikäiset muodostavatpotentiaalin, jonka houkutteluuntarvittaneen uusia ajatuksiamarkkinointi- ja tuotekehittelypuolella.■tiaista neljännes (25 %) ilmoittaaharrastavansa uintia tai vesiliikuntaauimahallissa vähintäänkerran kuukaudessa ja lähes viidennes(18 %) vähintään kerranviikossa.Sen sijaan nuorimmasta ikäryhmästä(15–30-vuotiaista) vain14 % ja kyselyn keskimmäisestäikäryhmästä (40–49-vuotiaat)vain 12 % ilmoittaa käyvänsä uimahallissavähintään kerran kuukaudessa.Vuonna 2011 toteutetussakuudesluokkalaisten uimataitotutkimuksessa44 % kuudesluokkalaisistailmoitti käyvänsäuimahallissa vähintään kerrankuukaudessa. Uimahallikäyntienmäärä näyttää siis putoavan huomattavastiiän karttuessa kohti aikuisuutta.31–39-vuotiaiden ikäryhmässäon selkeänä lisämotivaationauimahallikäynnille perheuinti,mikä osaltaan nostaakin tässäikäryhmässä vähintään kerrankuukaudessa kävijöiden osuuden22 prosenttiin.Positiivisesti ajateltuna sekä15–30-vuotiaat että 40–49-vuotiaatsiis muodostavat huomattavankävijäpotentiaalin, joka voidaansaada uimahallikävijöiksioikeilla markkinointi- ja tuotekehittelypanostuksilla.Ylipäätäänkin niissä henkilöissä,jotka eivät käy uimahallissa,on selvää kävijäpotentiaalia.Asiakasbarometrin tuloksistavoi päätellä, että noin puolet henkilöistä,jotka eivät käy uimahallissaedes yhtä kertaa vuodessa(ei-harrastavat) haluaisi harrastaajotakin vesiliikuntalajia uimahallissa. Kuntatekniikka 1/201321

Tekonurmesta aitoa iloaTekonurmikenttä lisääjalkapalloilijoiden harrastusmahdollisuuksia,mutta on iso investointi.Rakentaminen kannattaasuunnitella huolellisesti.TEKSTI Matti Välimäki■■ Jalka potkee, suksi notkee.Vai suunnataanko hankien korkeidennietosten sijasta tekonurmelle?Suomen Palloliiton olosuhdepäällikköTero Auvinen kertoo,että Suomeen syntyi viimevuonna ennätysmäärä täysimittaisiatekonurmikenttiä, 30 kappaletta.Tämä nostaa kenttien kokonaismäärän207:ään. Palloliitonstrategiana on, että Suomeenasennettaisiin joka vuosi vähintäänkaksikymmentäviisi uuttakenttää.Tekonurmet ovat Auvisenmielestä suomalaiselle jalkapalloilullevälttämättömiä. Hänmuistuttaa, että jalkapallon harrastajamäärätovat kasvaneet kokoajan. Poikien lisäksi myös tytötovat löytäneet lajin. Suomessaon tällä hetkellä lisenssipelaajiakinjo yli 116 000.– Tekonurmikentät parantavatoleellisesti jalkapalloilijoidenharrastusmahdollisuuksia ja vapauttavatsisäliikuntatiloja muidenlajien käyttöön. Tekonurmetlisäävät ylipäätään liikkumista jaedistävät kansanterveyttä.– Samalla tekonurmet palvelevattietenkin myös huippu-urheilua.Jos lajitaitoja voi opiskellavain tavallisilla nurmikentillä 4–5kuukautta vuodessa, niin on selvää,että Suomessa ei kehity kansainvälisentason pelaajia.Tekonurmilla pelaaminen onparhaimmillaan ympärivuotista.Jos asiaa kysytään innokkailta futareilta,niin se voisi olla jopa ympärivuorokautista:– Luonnonnurmella pystyyMika HuhtamoKerttulan tekonurmi on kovassa käytössä Raisio Futiksen A-pojilla. Tässä vastustajana HJS.pelaamaan maksimissaan ehkä250 tuntia vuodessa. Mutta esimerkiksiKuopion tekonurmellaon pelattu ennätysvuonna jopa3 500 tuntia.– Yhden tekonurmen käyttötunnitvastaavat kymmenenluonnonnurmikentän käyttötunteja.Ei ihan halpaaLämmittämättömän tekonurmikentänperustamiskustannuksetovat keskimäärin 300 000–350 000 euroa.– Nurmimaton hinta on noin20–30 euroa neliömetriltä. Muitakustannuksia aiheuttavat ennenkaikkea maapohjatyöt, muttamyös esimerkiksi valaistuksetja aidat.Mikäli kentän alapohjaan laitetaanlämmitysputket, niin budjettinousee helposti puoleen miljoonaan.Viime vuosina kylmien kenttienpäälle on myös asennettu ylipainehalleja.Halvimmillaan ratkaisunkustannukset ovat lähellälämmitettävää kenttää, tavallisestimennään kuitenkin selvästi yli.Auvinen neuvoo kiinnittämäänaivan erityistä huomioitatekonurmikentän sijaintiin:– Kustannuksia alentaa se, jostekonurmi voidaan rakentaa vanhanhiekkakentän päälle, jossa onhyvin toimivat salaojat ja mahdollisestimyös pukuhuonetiloja.– Tärkeää on myös se, että sijaintion ylipäätään sellainen, ettäkentälle on helppo tulla. Joslähellä on koulu, niin se nostaakäyttöastetta entisestään.22 Kuntatekniikka 1/2013

LIIKUNTAPAIKATMika HuhtamoHarjoitukset tekonurmella maittavat myös Raisio Futiksen 1999–2000 syntyneiden tyttöjen joukkueelle.Matti VälimäkiLiikuntapaikkapäällikkö Jarmo Rosama Raision lumisen tekonurmenäärellä.”Harrastajamäärät ovat kasvaneet räjähdysmäisesti”■ Raision Kerttulaan rakennettiinvanhan hiekkakentän päälle KHTnurmivuonna 2008. Samassa yhteydessäuusittiin kentän valaistus.Kokonaisbudjetti oli 500 000euroa, josta valtion tuen osuus oli70 000 euroa.Liikuntapaikkapäällikkö JarmoRosaman mukaan kentän myötäRaisioon on syntynyt oikea jalkapallobuumi.– Nappulaliigassa harrastajamäärätovat kasvaneet puolella.Myös jalkapalloseuran, Raisio Futisry:n, toiminta on aktivoitunut.Kenttää käytetään sulaan aikaanjopa 12 tuntia päivässä.Kerttulan kentän alla on lämmitysputket,mutta kenttää eilämmitetä.– Se maksaisi noin 35 000–50000 euroa vuodessa. Meillä ei olesiihen resursseja. Ohjaamme talvisinharrastajat lähikuntien lämmitettävillekentille. Samalle varmistammesen, että niiden kenttienkäyttöaste on korkea.Raision Ihalan kaupunginosaanrakennetaan parhaillaan myös lähiliikuntapaikkaa,jossa on pieniKHT-jalkapallokenttä, kaksi beachvolley -kenttää, kuntoiluvälineitäsekä panna-jalkapallohäkki.Rosamalla on vinkkejä myösmuualla maassa kenttiä suunnitteleville.– Kenttien pohjatyöt kannattaatehdä kunnolla. Lämmitykseenkannattaa syventyä, tutkiaeri vaihtoehtoja, ja ehkäpä lämmitysputketkannattaa laittaa ainakinvarmuuden vuoksi, vaikkaniitä ei heti käyttäisikään.– Kilpailutus on syytä tehdähuolella, koska kuntien hankintaohjeetovat erittäin tarkat. Mehankimme kummassakin tapauksessakokonaispaketit, jolloinosaurakoiden kilpailuttaminenjää pääurakoitsijalle. Se on ainakinhelppo ratkaisu, Jarmo Rosamamiettii.Kuntatekniikka 1/201323

Mika HuhtamoRaisio Futiksen ja Mynämäen Pallon 1999 syntyneet pojat ottavatmittaa toisistaan Kerttulan tekonurmella.Lämmittääkövai ei?Suomen 207:sta tekonurmesta 63on lämmitettäviä – tai niissä onlämmitysmahdollisuus. Käytännössämonessa kunnassa säästetäänlämmityskuluissa.Auvinen arvioi, että kentänlämmityskulut ovat vuodessakeskimäärin 30 000–35 000 euroa.Vaihteluväli on suuri. Kustannuksiinvaikuttavat muunmuassa talven sääolosuhteet, sekuinka tiiviisti kenttää lämmitetäänja lämmitysmuoto.Tavallisimmin kenttien nestekiertojärjestelmissähyödynnetäänkaukolämpöä, satunnaisestimyös esimerkiksi maalämpöäja haketta.– Mikäli jalkapallokenttä sijaitseejäähallin läheisyydessä,niin kannattaa tutkia, voitaisiinkolämmityksessä hyödyntääjäähdytyksen hukkaenergiaa.Lämmittämättömät kentätsäilyvät hyvin pelikunnossayleensä 9–10 kuukautta vuodessa.Monia kylmiä kenttiä yritetäänkuitenkin pitää pelikunnossamyös lumiseen aikaan.– Kylmiä kenttiä lanataan jaharjataan. Muualla Euroopassakenttiä pidetään sulana myös erilaistenkemikaalien avulla, muttameillä ympäristöviranomaiseteivät suosi tällaista ratkaisua. Kemikaalittoimivat ehkä muutenkinparemmin hieman lämpimämmissämaissa.Ilmastonmuutos, sinänsätraaginen asia, saattaa pitkälläaikavälillä parantaa jalkapalloilijoidentalviharjoittelumahdollisuuksiakylmillä kentillä.Kaikki pelaa – muttaei LittiTalvella kylmällä ja liukkaallakentällä on tietenkin tavallistasuurempi loukkaantumisriski.Apropo, mistä tulikin mieleen,että mistä syystä maestroJari Litmanen ei pelaa tekonurmellamielellään edes kesällä?– Jari on tottunut pelaamaanhuippukuntoisilla luonnonnurmilla.Käytännössä nykyiset tekonurmettulevat kuitenkin varsinlähelle luonnonnurmia. Esimerkiksimonet nykynuoret, jotkaovat tottuneet alustaan, pelaavatsillä jopa mieluummin kuinluonnonnurmella.Nykyään käytössä olevissa ns.kolmannen sukupolven hiekkatekonurmikentissänukkalanganpituus on 40–60 milliä. Rakenteessahiekka sitoo maton paikalleenja autonrenkaista jauhettavakumirouhe tuottaa ruohokenttämäisenpehmeyden ja elastisuuden.Jalkapalloperheiden kotienlattioilla kumirouhe toimii myöspikanttina sisustuselementtinä.Kumirouhetta kulkeutuu junnujenkengissä ja sukissa niin paljon,että sitä joudutaan kentillehieman lisäilemäänkin.Jos mahdollinen lämmitysjätetään huomioimatta, niin tekonurmenkäyttökustannuksetovat kuitenkin paljon pienemmätkuin vaikkapa nurmikentän.Hoito on lähinnä vain puhdistamistaja harjaamista sillointällöin.Ison tekonurmikentän ikä onyleensä noin kymmenen vuotta.Sen jälkeen matosta syntyy vielähelposti pari pientä kenttää lähiliikuntapaikoille.Kumppanuusmallion yleistynytAiemmin tekonurmia rakennuttivatpääsääntöisesti kunnat.Nykyään yleisiä ovat myös erilaisetkuntien ja jalkapalloseurojenkumppanuusmallit. Tekonurmiasaattavat rakennuttaa myös jalkapalloseuratyksin tai yhteistyössäkeskenään.Kumppanuusmalli voi ollaesimerkiksi sellainen, että kuntaja urheiluseura muodostavat yhdessäkenttäosakeyhtiön, kumpikintaho osallistuu kustannuksiinja seura saa kentän hallintaansavaikkapa viideksitoista vuodeksi.Seura voi kehittää tällöinomaa toimintaansa pitkäjänteisesti,kun olosuhteet on turvattukauas tulevaisuuteen.– Kumppanuusmallista ontullut paljon positiivista palautetta.Monissa tapauksissa se onmahdollistanut sen, että kenttäon pystytty ylipäätään rakentamaan.Tekonurmihankkeisiin voisaada tukea valtiolta veikkausvoittovaroista.Avustusten määrätovat yleensä noin 20 prosenttiakokonaisbudjetista. Myös Palloliittotukee tekonurmien rakentamistaoman Hattrick-ohjelmansapuitteissa ja omien kriteeriensämukaisesti, maksimissaan noinviidellä prosentilla kokonaisbudjetista.■Lähiliikuntapaikassa kannattaa satsata monipuolisuuteen■ Vuoden 2012 liikuntateko-palkintomyönnettiin Säkylän koulukeskuksenlähiliikuntapaikalle.Rehtori Tapio Yli-Karro kertoo,että koulun piha-alueelta, entiseltäkuravellipaikalta, löytyy nytpieni hiekkatekonurminen areenasekä asfaltoitu ja sorapohjainenalue eri pallopelejä varten.Lisäksi pihalla on parkour-alue,juoksurata ja pituushyppypaikkasekä lihaskuntoharjoittelunlaitteita.– Tavoitteenamme oli hylätä perinteiset”asiaton oleskelu kielletty”-kyltit ja tehdä koulun pihastanimenomaan kaikille avoinmonipuolinen liikuntapaikka.Kentällä onkin nyt ollut todellapaljon väkeä futsalin pelaajistanaisten kahvakuularyhmään.Yli-Karron mielestä hyvä suunnitteluon kaiken a ja o. Säkylässäsuunnitteluun otettiin mukaanmyös lapset ja nuoret, kentänpääasialliset käyttäjät.– Lähiliikuntapaikan pohja kannattaarakentaa sellaiseksi, ettätoimintoja voi muuttaa myöstarpeen mukaan. Niin, että lajirepertuaariei ole kiveen hakattuvuosikymmeniksi eteenpäin.Rehtori Yli-Karro tunnetaan intohimoisenaurheilumiehenä –mies on toiminut jopa avustavanaerotuomarina jalkapallon vuoden1994 maailmanmestaruuskisoissaYhdysvalloissa.– Koen, että tällaisilla lähiliikuntapaikoillaon kansantaloudellistakinhyötyä. Meidän on tärkeääsaada lapset, perheet jamyös esimerkiksi ikäihmiset liikkumaan.Lähiliikuntapaikat elävöittävätkuntaa ja ovat tärkeitämyös ylipäätänsä sen imagolle.Säkylän Lähiliikuntapaikka rakennettiinkoulurakennuksen saneerauksenyhteydessä, kun piha-alueellajouduttiin tekemäänmuutenkin kaivutöitä. Lähiliikuntapaikanbudjetti oli 350 000 euroa,josta valtion tuen osuus oli125 000 euroa.24 Kuntatekniikka 1/2013

Kumppanuus toi tekonurmen Tuusulan JokelaanLIIKUNTAPAIKATTEKSTI Paavo Taipale■ Tuusulan Jokelassa pelataanlämmittämättömällä tekonurmellajalkapalloa nyt toista talvea.Ennen avajaisia oli paikallisessaurheiluseurassa JokenaKisassa tehty työtä kenttähankkeenparissa lähes kolmevuotta ja yli 1 000 talkootuntia.– Käynnistäessämme hankettaloppuvuodesta 2008tehtiin kunnan taholta pianselväksi, että käytännössä ainoatapa toteuttaa tekonurmiJokelaan oli perustaa osakeyhtiökentän rakennuttamista jahallintaa varten, kertoo Jokelantekonurmi Oy:n toimitusjohtajaja kenttähankkeen vetäjäJari Kuusrainen.Maaliskuussa 2011 perustettuyhtiö otti kunnan takaamanpankkilainan hankkeen rahoittamiseksi.Kunta sai takausta janimellistä osakepääomaa vastaanäänienemmistön osakeyhtiöstä,jonka toinen omistajaon Jokelan Kisa ry. Se sijoittiyhtiöön osakepääomaa reilut15 000 euroa. Hankkeen kokonaiskustannuksetarvonlisäveroineenolivat 315 000 euroa.– Yhtiö otti pankkilainaa200 000 euroa kymmeneksivuodeksi. Palloliiton HatTricktukeasaimme 30 000 euroaja ely-keskuksen tukea 75 000euroa, Kuusrainen selostaa.Tuusulan Jokelan tekonurmen pääkäyttäjän Jokelan Kisan väreissä jalkapalloa pelaa runsaat 300 lisenssipelaajaaja määrä kasvaa noin 15 prosenttia vuodessa. Syyskuussa 2011 avattu Intersport Puhos Areenaparansi heidän kesäajan ulkopuolisia harjoitusolosuhteitaan olennaisesti.Lämmittämätön kenttäpalvelee edullisestiKenttä rakennettiin olemassaolleen hiekkapintaisen, valaistunpallokentän paikalle. Kuntavuokrasi maapohjan yhtiölle20 vuodeksi, ja kentän pohjatöissäsäästettiin muun muassahyödyntämällä toimivia salaojia.Lämmitysputkistoa kentälleei rakennettu. Kentänlämmityksen energiakustannuksetolisivat olleet noin30 000 euroa vuodessa.Lumenaurauksen ohellakentän talvikunnossapitoonkuuluu ajoittainen vuorisuolankäyttö sulanapitoon. Suolaavoidaan käyttää, koska kenttäei sijaitse pohjavesialueella.– Suolakustannukset viimePaavo TaipaleJokelan lämmittämätön tekonurmi on käytössä ympäri vuoden. Jokelan Kisan P99–00 ikäluokan pojatharjoittelivat tammikuun lumisateessa.talvikaudella olivat noin 900 euroaja levitys hoidettiin talkoilla.Kentän kunnossapidosta on kunnankanssa kiinteähintainen sopimusmaalis-joulukuun ajalle. Tammi-helmikuussamaksamme kunnossapitotöistätuntiperusteisesti,Jari Kuusrainen kertoo.Siitä huolimatta, että kentälläei ole lämmitystä, se on ollut käytössäkäytännössä läpi vuoden.Avauskaudella tammi-helmikuussapystyttiin laskuttamaan 40–60prosenttia varatuista tunneista.Vuoroista ei laskuteta, jos kenttääei ole aurattu tai pakkasta on 15astetta tai enemmän.– Kuluvana talvena kenttä ontammikuun loppuun mennessäollut pois käytöstä olosuhteidenvuoksi vain kuutena päivänä. Ensimmäinentoimintavuotemme olihivenen tappiollinen, mutta meneilläänolevana kautena positiivinentulos näyttäisi mahdolliselta.Pitkällä tähtäimellä uskon kenttäyhtiöntalouden kestävän, JariKuusrainen sanoo.Kuntatekniikka 1/201325

Tee oikeas rtoKunnalliset ja teolliset jätevedet sisältävät poikkeuksetta kiinteitäaineita, jotka tuovat pumppujen toimintaan lisää haastetta.Gorman-Rupp on itseimevien jätevesipumppujen johtava valmistajamaailmassa. Pumppumallistosta löytyy ratkaisu vaikeisiinkinkohteisiin.Ultra V -mallisto siirtää itseimevät pumput täysin uudelle tasolle. Uskomattoman suorituskykyinenUltra V pystyy jopa 100 metrin nostokorkeuteen ja sen läpi kulkee jopahalkaisijaltaan 76mm kiintoainepartikkelit. Asennus ja huolto on uppopumppua helpompaa.Myös pumpun käyttökustannukset ovat hyvin ennakoitavissa.Maahantuoja:SGN Tekniikka OyJuurakkokuja 4,01510 VantaaPuh. 030 650 50www.sgntekniikka.fiGorman-Rupp on Yhdysvalloissa 1933 perustettu yritys, jokasuunnittelee ja valmistaa pumppuja useisiin eri teollisuudensovelluksiin. Tuoteohjelmaan kuuluu mallisto raskaasta teollisuuspumppauksestajätevesien käsittelyyn, öljyjen ja polttonesteidenpumppaamiseen sekä myös maatalouden erilaisiinkohteisiin.Osaavan ammattilaisorganisaatiomme apuna on päämiehenvahva tuki ja vuosikymmenien kokemus erilaisten pumppuratkaisujensuunnittelusta ja valmistuksesta.Lisätietoa osoitteesta: www.gormanrupp.com

Suomen kuntatekniikanyhdistysPL 51,00131 Helsinki,puh. (09) 693 3384www.kuntatekniikka.fiFinlands kommuntekniskaföreningBox 51,00131 Helsingfors,tel. (09) 693 3384www.kuntatekniikka.fiTOIMIHENKILÖTToiminnanjohtaja/VerksamhetsledareVille AlatyppöRakennusvirasto,Katu- ja puisto-osastoPL 1515, 00099 Helsingin kaupunkipuh. 040 1251570ville.alatyppo@hel.fiTalouspäällikkö/EkonomichefKyösti OasmaaHelsingin kaupunki, TasKe,PL 20, 00099 Helsingin kaupunkipuh. 09 31025957, 050 3767414kyosti.oasmaa@hel.fiKokousmestari/KonferensmästareToimittaja/RedaktörJyrki VättöVantaan kaupunkiKielotie 13, 01300 Vantaapuh. 043 8249311jyrki.vatto@vantaa.fiToimihenkilö/FunktionärAnna KeskinenRakennusvirasto,Katu- ja puisto-osastoPL 1515, 00099 Helsingin kaupunkipuh. 040 7519943anna.keskinen@hel.fiSKTY:n julkaisujen myyntiYliopistokirjakaupan Otaniemen myymäläOtakaari 1 F, 02150 Espoo(TKK:n päärakennuksen aula)puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321TiedekirjaKirkkokatu 14, 00170 Helsinki(Säätytalon vieressä)puh. (09) 635 177SKTY:n julkaistutoiminnastavastaaAnna KeskinenJyväskylä odottaa kuntateknikoita. Yhdyskuntatekniikan näyttely YT13 avaa 15.5. ovensa JyväskylänPaviljongissa. Näyttelyn ohessa kannattaa poiketa myös kävelykadulla.UUDISTUSTEN VUOSI VAUHTIINTämän vuoden ensimmäinen hallituskokouspidettiin tammikuun lopullaHelsingissä. Uusi toiminnanjohtajaVille Alatyppö toimi isäntänäHelsingin rakennusvirastossa pidetyssäkokouksessa.Kokouksessa pohjustettiin yhdistyksenvuosikokousta sekä tuleviaJyväskylän päiviä. Uusi strategia,jäsenmaksu-uudistus ja yhdistyksentoimintaa kehittämään mahdollisestipalkattavan henkilön työnkuvansuunnittelu veivät suurimmanosan kokousajasta. Näiden asioidenlisäksi hallitus hyväksyi yhdistykseenmyös yhden uuden jäsenen, AnnaKeskisen Helsingistä.Jari Virmanen Helsingistä ehdittiinhyväksyä jäseneksi jo joulukuunkokouksessa. Nimi vain jäi sattumaltapois edellisestä lehdestä.Tammikuun kokouksessa päätettiinmyös se, että seuraavat hallituksenkokoukset pidetään Helsingissä helmikuunsekä maaliskuun lopussa.Jyväskylä alkaa pikku hiljaa odottaakuntateknikoita luoksensa. Yhdyskuntatekniikannäyttely, eli YT13avaa toukokuun 15. päivä ovensaJyväskylän Paviljongissa. Näyttely järjestetäänjoka toinen vuosi yhdessäSuomen Vesilaitosyhdistyksen, SuomenTieyhdistyksen, Infra ry:n, Jätelaitosyhdistyksenja SKTY:n kesken.Keskiviikkona pelataan todennäköisestimyös SKTY:n golf-turnaus.Torstaiaamuna (16.5.) on Paviljongissavuorossa Kuntatekniikan päivienavaus. Ensimmäisen päivän ohjelmassatutustutaan etupäässä Jyväskylänajankohtaisiin hankkeisiin.Torstain annista ei pidä unohtaayhdistyksen vuosikokousta, sillä sielläkäsitellään yhdistyksen toiminnankannalta melkoisia uudistuksia. Jäsenistönkannattaa olla paikalla siisjo heti ensimmäisestä aamusta lähtien.Torstai-iltana kokoonnutaanyhteen Get togetherin merkeissä.Seminaarin toinen päivä kuluuluentojen ja iltajuhlan merkeissä. Tänävuonna luentojen järjestelyissäkokeiltiin ilmoittautumiskäytäntöä.Ehdotuksia tulikin jäsenistöltä ja sidosryhmiltämukavasti yli 50 kappaletta.Hallituksen tehtäväksi jää kovarankkaaminen, koska perjantain aikatauluunmahtuu vain noin 20 eriluentoa.Kuntatekniikan päivien virallinenpäätös, eli iltajuhla, pidetäänHotelli Laajavuoressa. Innokkaimmatjatkavat toki päiviä vielä perinteisellälauantaiaamupäivän risteilyllä.Jäsenet tulevat saamaan alkukeväästäjäsenkirjeen, jossa on tuikitärkeän jäsenmaksun lisäksi myöstarkempaa tietoa Jyväskylän päivistä,ohjelmasta sekä majoituksesta.Yhdistys suunnittelee myös tällevuodelle joitakin opintomatkoja.Kaukaisin matka suuntautuu todennäköisestiChicagoon, jossa pidetäänPohjois-Amerikan yhdistyksenvuosikokous elokuun lopulla.Näistä kaikista on luvassa lisää tietoaniin jäsenkirjeen kuin tulevien kevätnumeroidenkinsivuilla.Kevättä kohden,■ Jyrki Vättö,kokousmestariKuntatekniikka 1/201327

Dannen ja Jyrkin jalanjäljissäUUSI TOIMINNANJOHTAJA ESITTÄYTYY Vuodenvaihteessa käännettiintaas yksi sivu yhdistyksen historiassa.Aloitin toiminnanjohtajana, kunDanne siirtyi senior advisorin paikalle.Danne ja hänen edeltäjänsä JyrkiMeronen lujittivat pitkäaikaisen yhdistyksenperustaa vahvalla otteella.Heidän toimistaan näki, ettei pestiole pelkkä nimitys, vaan se vaatiimyös verta ja hikeä ja tuottaa joskusmyös ilonkyyneleitä.Yhdistystä on suunnattu verkostomaisestivahvasti myös kansainvälisillevesille, mikä on erinomaisentärkeää nykymaailmassa. Edelleen,yhdistyksen ja omasta puolesta haluannöyrästi kiittää näitä herrasmiehiäpanoksestaan.Olen ollut mukana tutustumassa”pikkutoimihenkilönä” yhdistyksentoimintaan jo pari vuotta. Tehtäviinion kuulunut päivittää yhdistyksenstrategia, johon tulettekin tänä keväänätutustumaan viimeistään vuosikokouksessa.Strategisista tavoitteistakerronkin myöhemmin.Vahva koordinaattoritarpeen kuntatekniikassakinMoni varmasti allekirjoittaa näkemykseni,että kuntien teknisillä sektoreillalyödään päätä seinään samojenongelmien vuoksi ja haluaisinkin,että jatkossa jonkun tässä maassatulisi ottaa roolia kokoavana tekijänä,jotta toimivia ratkaisuja luotaisiinkaikille asiaan liittyville tahoille kustannustehokkaasti.Luontevaa olisi,että tämä kokoava taho olisi SKTY –Uusi toiminnanjohtaja Ville Alatyppö aloitti työt lapionvarressa jo pikkupoikana.Nykyinen virkapaikka on Helsingin rakennusvirastossa.tietysti toimien yhdessä muiden yhdistystenja Kuntaliiton kanssa.Erilaiset pätevyysvaatimuksetyleistyvät sekä erityisosaamiset keskittyvätmyös meidän sektorillamme,ja selvää on, että ilman virkamiestenja asiantuntijoiden välistäyhteistyötä emme näytä muille kehittymistämme.Kuntatekniikka tarvitseesiis vahvan koordinaattorin.Tällä hetkellä SKTY:ssä mietitään vakavastiensimmäisen täyspäiväisenhenkilön palkkaamista kehittämäänyhdistyksen toimintaa sen perusajatukseenliittyen.Yhdistyksen toimintaa myös nykyaikaistetaan.Hyvänä esimerkkinätulevilla Kuntatekniikan päivillä panostetaanesitelmiin. Tavoitteena onsaada siitä vuosittainen tiedonvaihtokanavakuntapuolelle.Esitelmäehdotuksia saatiinkin yli50, joista kaikki täyttäisivät hyvän aiheenkriteerit helposti. Päivien ohjelmajulkaistaan pian. Kiitokset kaikilleehdotuksen jättäneille!Natiaisena mukanaisän hommissaNykyinen virkapaikkani on Helsinginrakennusvirastossa, jossa johdan katujenja puistojen investointeja ja ylläpitoakoordinoivaa toimistoa. Kaupungillaolen ollut töissä reilut neljävuotta, joista suurin osa on kulunutvastatessa katujen ylläpidosta jaetenkin talvihoidosta.Aiemmista toimista mainittakoonmm. tutkijapesti TKK:lla (kohteinaesimerkiksi täristävät reunaviivatja tietenkin talvihoito), ja käytännöntyöt aloitin jo natiaisena isänimukana. Niistä on melko laaja kokemus,kuten Helsinki-Vantaan III-kiitotienkallioiden räjäytystyöt.Nimitykseni toiminnanjohtajaksion luottamuksen osoitus yhdistyksenhallitukselta ja toimintaan liittyviltähenkilöiltä. Toivon vilpittömästi,että pystyn täyttämään sekä heidänettä etenkin jäsenten odotuksetyhdistyksen toiminnasta ja sen kehittämisestä.Kiitän vielä kerran edellämainittuja herroja.Ville AlatyppötoiminnanjohtajaJäseniltä ja sidosryhmiltä eväitä strategian päivitykseenMiten SKTY palvelisi yhä paremminjäseniä ja kuntatekniikankehitystä tulevaisuudessa?SKTY:n jäsenien ja sidosryhmientoivotaan osallistuvan tämänkevään aikana yhdistyksen kehitykseentähtäävän strategianpäivittämiseen. Panoksensastrategiaan voi antaa vastaamallakyselyyn verkkosivulta www.kuntatekniikka.fi löytyvän linkinkautta 4.-15.2. Sidosryhmätkutsutaan myös erikseen ideapajaan28.2.Tavoitteena on, että Jyväskylänvuosikokouksessa 16.5. hyväksytäänyhdistykselle uudistettustrategia ja käännetään taasuusi sivu lähes 90-vuotiaan ammattikuntaammepalvelevan yhdistyksenhistoriassa. Nyt on siisoikea aika esittää ajatuksia yhteisentoimialan kehittämiseksi!28Kuntatekniikka 1/2013

Hallituskausi karisti väärät ennakkoluulot Sain keväällä 2009 sähköpostin,jossa Virtasalon Hannu kyseli halukkuuttanilähteä ehdolle SKTY:nhallitukseen. Alkuun en ottanut asiaatosissani, koska mielikuvani yhdistyksestäja sen hallitustyöskentelystäoli ”isompien johtajien herrakerho”.Nyt kolmen vuoden hallituskaudenjälkeen voin iloisena todetaolleeni täydellisen väärässä ennakkokäsityksissäni.Jo Tampereen vuosikokouksenjälkeen sain entisiltä ja silloisilta hallituksenjäseniltä onnitteluja ja kannustaviakommentteja. Varsinainenhallituskauteni osui aikaan, jolloinkuntataloutta on ravistellut taloudellinentaantuma, joka on viimeistäänherätellyt kunnat miettimään palvelujaanja toimintatapojaan.Yhtä aikaa koko alalla ollaan menossatilanteeseen, jossa kilpailu osaavistatyöntekijöistä kovenee ja ammattitaitoisestahenkilöstöstä tulee olemaanpulaa. Kaikki alalla toimivat tunnistavatkuntatekniikan arvon peruspalveluna,mutta vielä emme ole tätäviestiä saaneet riittävästi ymmärretyksialan ulkopuolisten keskuudessa.Hallituskauteni aikana pohdittiinaktiivisesti yhdistyksen roolia tulevaisuudessa,myös sitä kuinka yhdistysvoisi olla jäsenistönsä tukena nykyistätehokkaammin. Muutostarpeeton mielestäni tunnistettu, ja hallitusvalmistelee jäsenistölle tarpeellisetpäätösesitykset.Kolmen vuoden hallituskaudenjälkeen voin iloisena todeta olleenitäydellisen väärässä pitäessänihallitusta ”isompien johtajienherrakerhona”, kirjoittaaSKTY:n hallituksen jättänyt TuulaSmolander.Yhdistys on osoittanut olevansavalmis muutoksiin, joiden avullasen toiminta voi tulevaisuudessa tukeameitä kaikkia alalla toimivia niinpäivittäisissä työtehtävissämme kuinkehittämishankkeissakin. Yhdistyksestävoi tulla verkosto, joka toimiimyös niiden kollegoiden tukena, jotkajoutuvat suoriutumaan työtehtävistäänilman omassa organisaatiossaolevaa vertaistukea.Vaikka hallitus ja toimihenkilöttulevaisuudessa epäilemättä tekevätloistavaa työtä, on meidän jäsentenymmärrettävä oma roolimme yhdistyksessä.Yhdistys ei ole olemassahallitustaan varten, vaan hallitus yhdistystäeli meitä jäseniä varten. Onsiis meistä itsestämme kiinni, millaiseksiyhdistyksen toiminta muodostuuja osaammeko hyödyntää jäsenistönlaajaa osaamista oman työmmetukena.Tehdään yhdessä toiminnastaaktiivista ja arkeamme tukevaaunohtamatta kuitenkaan yhdessävietettävää vapaa-aikaa samanhenkistenihmisten kanssa. Yhdistys onjuuri niin hyvä kuin me haluamme!Olen saanut hallitusvuosieni aikanatutustua alan huippuosaajiinja olla mukana keskusteluissa, jotkaovat avartaneet omaa ajatusmaailmaani.Uskallan sanoa, että myösoma ammattitaitoni on noiden keskusteluidenmyötä lisääntynyt. Olensaanut vierailla Islannin yhdistyksenvuosikokouksessa ja nähdä, kuinkapienen maan erittäin pieni yhdistysvoi toimia aktiivisesti. Olen saanutrunsaasti lisää ammatillista verkostoaja toivottavasti myös koko loppuelämäksiuusia ystäviä.Kiitos kaikille tästä mahdollisuudestaja tsemppiä uudelle hallitukselleja toimihenkilöille.●Tuula SmolanderSKTY:N HALLITUSPuheenjohtaja/OrdförandeJorma VaskelainenLahden kaupunki, kunnallistekniikkaPL 126, 15141 Lahtipuh. 03 8142425, 050 63892jorma.vaskelainen@lahti.fi1. varapuheenjohtaja/1. viceordförandeAntti Korte, Raision kaupunki,tekninen keskusPL 100, 21201 Raisiopuh. 02 4343409, 044 7971252antti.korte@raisio.fi2. varapuheenjohtaja/2. viceordförandeHeikki LonkaInsinööritoimisto Olof Granlund OyMalminkaari 21, 00700 Helsinkipuh. 050 3504297heikki.lonka@granlund.fiMuut jäsenetPekka Virkamäki, Vantaan kaupunki,rakennusvalvontaKielotie 20 C, 01300 Vantaapuh. 09 83924438, 050 5592082pekka.virkamaki@vantaa.fiJyrki Mattila, Hyvinkään kaupunki,Tekniikka ja ympäristöPL 21, 05801 Hyvinkääpuh. 019 4594601, 040 5419576jyrki.mattila@hyvinkaa.fiPäivi Ahlroos, Sito Finland OyTietäjäntie 14, 02130 Espoopuh. 020 7476185, 040 4824962paivi.ahlroos@sito.fiJere Klami, Oulun kaupunkiYhdyskunta- ja ympäristöpalvelutPL 32, 90015 Oulun kaupunkipuh. 044 7032412jere.klami@ouka.fiEila Kesti, Turun kaupunki,Kiinteistöliikelaitos, InfrapalvelutPuutarhakatu 1, 20100 Turkupuh. 050 5870454eila.kesti@turku.fiEija Muttonen-Mattila, Tampereen kaupunki,Rakennusvalvonta,PL 487, 33101 Tampere040 8004063eija.muttonen-mattila@tampere.fiNYTT ÅR OCHNYA VINDARFrån början av januari klevVille Alatyppö steget upp tillatt fortsätta som verksamhetsledareför föreningen. Såsomvi redan tidigare har berättat,så har vi en hel bunt mednya idéer om hur vi skall vidareutvecklaföreningen, för attstå upp med kraven på oss på2010-talet. Ville kommer att hafullt upp med reformerna, menom någon klarar av det, så ärdet vår energiska kille – Ville.Själv fortsätter jag ännu i år somVilles rådgivare och konsult.Vi försöker alltså att taden plats som vi tycker är tomför att fyllas – dvs. att bli ettspråkrör för HELA kommunteknikeni Finland. Det finns enhel massa föreningar som (utanatt specificera) kör med ett meraprecist område att ta handom, medan FKTF kunde vara ettslags paraply, under vilket allainom kommuntekniken kundekänna sig hemma.Det gäller alltså, att bli (ännu)mera professionella i vår verksamhet,och för att kunna blidet, så har vi en idé om att rekryteraen heltidsanställd funktionärtill föreningen, som tillsammansmed styrelsen och verksamhetsledarenkunde vidareutvecklaverksamheten och helaföreningen.Styrelsen och funktionärernahar i ett års tid lagt ihop ettförslag till en ny strategi för föreningenoch dessutom håller vipå med att lägga ihop en planpå hur man i fortsättningenskulle implementera strategin ivardagen... dvs. en Roadmap.FKTF har i år också, för förstagång, tagit i bruk ”Call forPapers” för att få fram så intressantaföreläsningar som möjligt,och samtidigt också infört parallellaföreläsningar till årsdagarnai Jyväskylä.Allt detta sagt, så vill jagframhäva, att något av det allraviktigaste på årsdagarna, är ändåatt man också skall ha roligt,och att träffa kolleger och vännerfrån när och fjärran och attman lär sig känna andra människorsom jobbar med sammasaker. Networking alltså!I Jyväskylä ordnas också enkommunteknisk utställning(YT13). FKTF ordnar YT-utställningensom vanligt i samarbetemed fyra andra föreningar, ochär Finlands största i sitt slag.Vi ses i ”Gryneby” (läs: Jyväskylä).■ Dan-Henrik Långströmhandslangare ochhedersmedlem30 Kuntatekniikka 1/2013

Vesihuollon poikkeustilanteetesillä kevään koulutuspäivilläYhdistyksen perinteinen kevätristeily suuntaa tänävuonna Tukholmaan. Lähtö Helsingistä on keskiviikkona13.3. ja paluu perjantaina 15.3.Koulutusristeilyn pääaiheena ovat tänä vuonna vesihuollonpoikkeustilanteet, ja tulemme käsittelemäänseuraavia aiheita: vesihuollon poikkeustilanneviestintä,veden saastuminen ja eri laitosten varautumistavat, varavedenjakelujärjestelmienesittely, vedenjakeluhäiriöitäaiheuttavat tilanteet, niihin varautuminen ja niiden haltuunotto,henkilöstöresurssit poikkeustilanteissa, laitostenriskikohdesuunnitelmien esittelyjä, jätevesiverkostonhäiriötilanteet sekä hulevesitulvat.Lisäksi kuulemme selvityksiä viemärien hajuongelmistasekä LPS-järjestelmiin liittyvistä teknisistäongelmista. Koulutuspäivien tarjoavat siis hyvinkäytännönläheistä ongelmien läpikäyntiä sekäyhteisten ratkaisumallien etsimistä.Tarkemman ohjelman löydätte yhdistyksen nettisivuilta,jossa myös ilmoittautuminen koulutuspäivilleon alkanut. Paikkoja on jälleen rajoitettumäärä eli kaikki kiireellä ilmoittautumaan!Ilmoittautuessanne huomaatte, että yhdistyksennettisivut ovat uudistuneet. Moni on varmaanhuomannut, ettei vanhoilla sivuilla tapahtunut juurimitään loppusyksyn ja alkutalven aikana. Tämä onjohtunut samaan aikaan tapahtuneesta uusien sivujenrakentamisesta. Uutta sivustoamme tullaan muokkaamaanaktiivisemmin eli nyt kannattaa aloittaa tapavierailla säännöllisesti sivuillamme. Nettisivujemmevastaavana toimii Anders Öström, ja hänelle voi esittääkehitysideoita.Yhdistykselle on avattu myös Facebook-sivut, janiitäkin tullaan aktiivisesti päivittämään. Nyt siiskaikki naamakirjaan tykkäämään yhdistyksestä!Monet yhteistyökumppaneistamme ovat jo Facebookystäviämme,mutta lisää kavereita kaivataan.Yhdistyksen tämän vuoden tärkeimpiä tavoitteitaon aktiivisen yhteydenpidon kehittäminen jäsenistöllesekä jäsenistön kesken. Haluamme tarjotateille kanavia, joiden kautta löydätte apua ja ratkaisujaarkisen työn ongelmiin. Mutta muistakaa, uusienkanavien lisäksi myös puhelimet ja sähköpostit toimivatedelleen!Yhteisellä asialla, vesihuollon puolesta,■ Sami Sillstényhdistyksen puheenjohtajaKuntien PutkimestaritKuntien Putkimestarit ry (KPM)on perustettu 1975 suomalaistenvesihuoltolaitosten vesi- javiemäriverkostojen suunnittelu-,rakentamis-, rakennuttamis-,ylläpito- ja hankintatoiminnoistavastaavien henkilöidenyhteistoiminnan ja ammattitaidonkehittämiseksi.Varsinaisia jäseniä on runsaat300 ja kannattajajäseniä eliyritysjäseniä 83.Yhteystiedot:Puheenjohtaja Sami Sillstén,s-posti: sami.sillsten@hsy.fipuh. 050 466 9114Sihteeri, s-posti:markku.ala-kihnia@hsy.fiwww.kuntienputkimestarit.fiKuntatekniikka 1/201331

Ulkoistaminen ja huonopintahygienia uhkaavatuimalaitosten toimintaaUimahalli- ja kylpylätekninenyhdistys Ukty■Yhdistyksen tarkoituksenaon kehittää ja ylläpitääSuomen uimaloiden, uimahallienja kylpylöiden toiminnallistaja teknistä tasoa jatoimia alan keskustelufoorumina.Yhdistyksen tärkeimpiätoimintamuotoja ovat vuosittaisenkoulutus- ja keskustelutilaisuuden(Uimahalli- jakylpyläpäivät) järjestäminen,jäsenistölle tarkoitetut keskustelu-ja koulutustilaisuudetsekä hallituksen työskentely.Yhdistyksessä on jäseniänoin 140.YhteystiedotInternet: www.ukty.fis-posti: ukty@ukty.fiYhdistyksen puheenjohtajaPertti Kärpänenpertti.karpanen@ukty.fipuh. 0400 205 296Yhdistyksen varapuheenjohtajaJukka Vienonenjukka.vienonen@lohja.fipuh. 044 502 0120Yhdistyksen sihteeriTapio Ala-Peijaritapio.ala-peijari@kolumbus.fipuh. 040 829 0068■ Uimahallien ja kylpylöiden huonoon pintahygieniaansekä toimintojen ulkoistamiseen on kiinnitettävähuomiota. Niistä on mielestäni tulossa jo uhka laitostenlaadukkaalle toiminnalle. Laitokset on myösohjeistettava niin, että kokonaisuus toimii mahdollisimmanhyvin.Olen huomannut viimeisen vuoden aikana käydessäniasiakkaana muutamissa halleissa, että kaikkiei ole kunnossa. Yksi ongelmista on pefletti, joitakäytetään laudeliinoina saunassa. Ne aiheuttavatjo monessa paikassa epämiellyttävyyksiä, kun niitäkäytön jälkeen jää lauteille, tai sitten ne lojuvat jopapesuhuoneiden lattioilla. Täytyy myöntää, että käydessänieräässäkin kylpylässä pesuhuoneen lattioillaoli käytettyjä laudeliinoja, eikä siivouksesta ollut tietoakaan.Pesuhuoneiden lattioista näkee usein sen, ovatkohallin siivousasiat kunnossa. Jos lattioilla on nukkaaja muuta rojua vilkkaamman käytön aikana, pitäisihälytyskellojen soida.Työn vaativuus mitoitettava oikeinToisessa uimahallissa Etelä-Pohjanmaalla pesuhuoneidenja allastasanteiden pintahygienia taas oli sitätasoa, että oma kriittinen asenteeni esti minua nauttimastauintipalveluista. Sain selville, että molemmissapaikoissa siivouspalvelut oli ulkoistettu. Tämä eitarkoita sitä, etteikö ulkoistettu palvelu olisi yhtä hyvääkuin oma, vaan sitä, että palvelua ostettaessa eiole osattu mitoittaa työn vaativuutta ja tavoitteita oikein.On muistettava, että uimahallien ja kylpylöidenpuhtaanapito (pintahygienia) vaatii paljon erikoisammattitaitoaja työtä.Toinen tärkeä alue halleissa on laitoksen tekninenhoito, jonka osalta päättäjät – lähinnä asiantuntemattomuuttaan– eivät tunnista työn vaativuuttaja määrää. Teknisen työn ulkoistus tai työmääränalimitoitus voi hyvin herkästi aiheuttaa suuriakin vahinkoja.Eräällä Etelä-Suomessa sijaitsevalla laitoksellaoli jo tähän liittynyt erittäin vaarallinen tilanne laitoksentoimiessa täysin alimitoitetulla miehistöllä. Onennenkuulumatonta, että 4–5 hallia pyritään hoitamaanyhdellä kiertävällä huoltomiehellä. Toivoa vainsopii, että tällaiset vaaratilanteet herättäisivät päättäjätja että ongelmiin tartuttaisiin asiantuntevasti jakorjattaisiin ne.Toiminnoiltaan erittäin tekninen laitos vaatii myöshoitajilta erikoisammattitaitoa, jotta hallin olosuhteetolisivat aina miellyttävät käyttäjille. Taloudellisenenergiakäytön tarpeellisuutta ei myöskään sovi vähätellä.Jokaisen hallin tekniikasta vastaavan tulisi tietää,miten halli todella toimii.Hallin hyvä toimivuus vaatii koko henkilökunnaltayhteen hiileen puhaltamista ja hyvää ilmapiiriä. Silläluodaan asiakkaille miellyttävä ilmapiiri. Tällä hetkelläpuhtaanapidon osa-alueella eletään positiivisessakäymistilassa, mikä näkyy erilaisina koulutuksinaja niiden kautta erikoisammattitaidon kehittämisenä.Vastaavaa koulutusta pitäisi saada kiireesti käynnistetyksimyös laitospuolella.Vilkkaasti kohti yhteistä juhlaaYhdistyksemme vuosi on alkanut vilkkaasti. Hallitustarkisti vuodenvaihteessa jäsenluetteloamme ja poistiluettelosta jäsenmaksunsa maksamatta jättäneitäjäseniä. Yhdistyksemme jäsenmäärä vuoden lopussaoli 124.Tätä kirjoittaessa voin jo todeta, että tämän lehdenilmestyessä järjestettävät Valtakunnalliset uimahalli-kylpyläpäivät2013 saavuttavat uuden osallistujaennätyksen,sillä jo nyt yli 200 tiedonhaluista on ilmoittautunut.Tämä merkitsee, että yhdistyksemmetekemä satsaus päivien toteuttamiseen ei ole mennythukkaan. Kyseiset päiväthän ovat hyvä kohtaamispaikkaalan ammattilaisille. Toivonkin kaikilleosallistujille antoisia koulutuspäiviä.Yhdistyksen hallitus on linjannut tulevaisuutta jatodennut, että pitäisi laatia opas, joka kertoisi kokonaisvaltaisesti,miten uimahallit ja kylpylät toimivatja mitä käyttäjät niiltä odottavat. Näin autettaisiintoimijoita paremman laadun aikaansaamisessa. Onmuistettava, että suunnittelussa, rakentamisessa jatoiminnassa on vain yksi tavoite, ja se on asiakkaanviihtyvyys. Kaikki muut kuvitelmat tulee jättää pois.Yhdistys viettää kesällä 17.6. virallisia 20-vuotispäiviäänyhteisen juhlan merkeissä. Juhlapaikkaon Tenalji von Fersen Suomenlinnassa, ja mielestänipuitteet ovatkin erittäin arvokkaat. Tapahtumastatiedotetaan kevään kuluessa tarkemmin. Laitathankalenteriisi päivän muistiin!Rattoisia koulutuspäiviä ja uintiliikuntaatoivoo● Pertti Kärpänenpuheenjohtaja32 Kuntatekniikka 1/2013

Ennakkorekisteröidy kävijäksi:www.yhdyskuntatekniikka.fiYhdyskuntatekniikka 2013Jyväskylän Paviljonki 15.–16.5.2013Alan suurin seminaari- ja näyttelytapahtumawww.yhdyskuntatekniikka.fi

Kuntatekniikan Suomi on kirjavaKasvuseuduilla investoidaan rajusti,Kuntien voimakkaastitoisistaan poikkeavataloudellinen tilannekuvastuu hyvin myösteknisen sektorin talousarvioitaja hankelistojatarkastellessa. Kunhaasteet ovat kovin erilaiset,toimintatavatkinvaihtelevat.TEKSTI Paavo TaipaleVaikka teknisen sektorinosuus kuntien käyttömenoista onvain murusia, investoinnit tehdäänsiellä. Taloudellinen toimeliaisuus,väestökehitys ja opiskelumahdollisuudettekevät eroja.Siinä missä Espoo joutuu investoimaanrajusti lisääntyvän asukasmääränpalveluihin, teollisiatyöpaikkoja ja asukkaitakin menettänytKajaani joutuu leikkaamaaninfrainvestointejaan kolmanneksenja säästämään toimintamenoissa.Kuntatekniikka-lehti kysyiviidestä kaupungista ja kunnastakuluvan vuoden kuntatekniikankuulumisia. Tilanteiden erilaisuudestahuolimatta tavoite on kaikkiallasama: tarjota asukkaille viihtyisäja turvallinen elinympäristö.Markku Ojala / CompicEspoon teknisen toimen johtajan Olavi Loukon mukaan kaupungininvestoinnit ovat ennätyssuuret. Infraa rakennetaan kaupungin budjettivaroin110 miljoonalla ja toimitiloja 55 miljoonalla. Kaupunkikonserninkokonaisinvestoinnit ovat peräti 479 miljoonaa euroa.Paavo TaipaleLänsimetron tunnelilouhinnatovat jo voiton puolella. Tapiolanmetroasemaa louhittiin marraskuussa.EspoossaennätysinvestoinnitKun tutkii Espoon kaupunginkuluvan vuoden talousarvioonsisältyviä kuntatekniikan alaankuuluvia hankkeita, alkaa hengästyttää.Investointitahti ripeästikasvavassa kaupungissa jatkuukiivaana.– Tulin nykyiseen tehtäväänikymmenen vuotta sitten, ja investoinnitovat sinä aikana kasvaneetjoka vuosi, sanoo Espoon teknisentoimen johtaja Olavi Louko.Alkavan valtuustokauden tärkeimpinähankkeita ovat jo käynnissäolevat Länsimetro, Tapiolanalueen kehittäminen ja Suurpellonalueen rakentaminen. Uuttakaupunkiympäristöä syntyymyös esimerkiksi Matinkylään,Finnooseen, Espoonlahteen jaNiittykumpuun.– Tehtävänä on toki myösasuntotuotannon edellytysten luominenMAL 2012–2015 -aiesopimuksenmukaisesti sekä kuntauudistukseenliittyvä metropolihallinnonvalmistelu. Pääkaupunkiseudunyhteistyötä kehitetään jatkuvasti,ja muun muassa HSY:n jakaupunkien yhteinen työmaa -toimintatavanja käytäntöjen harmonisointion käynnissä.Tapiolan keskuksen, Keilaniemenja muun T3-alueen kehittäminensekä Länsimetro jatkeineentulevat olemaan keskeisetinfrarakentamista ohjaavattekijät. Kuluvana vuonna jatkuumetron suunnittelu Matinkylästäeteenpäin. Raideliikenteen osaltajatkuvat myös kaupunkiradanjatkon, raide-Jokerin ja Espoonmatkakeskuksen suunnittelu.Katuverkolla hankkeita onrunsaasti, ja myös Kehä I:n länsipäänsuunnittelu sekä Kehä II:nsuunnittelu Hämeenlinnanväylällesaakka ulottuvana kevennettynäversiona jatkuvat.Päiväkoteja, kouluja,sairaala, maauimala…Toimitiloja rakennetaan vauhdilla.Kuluvan vuoden aikana valmistuukolme päiväkotia ja yhdenuuden rakentaminen ja yhdenperuskorjaus alkaa. Lisäksiperuskorjataan ja laajennetaankolmea koulua sekä rakennetaanyksi uusi, Opinmäen suomenkielinenja kansainvälinenkoulu. Myös Espoon sairaalanrakentaminen Jorvin sairaalankortteliin alkaa.34 Kuntatekniikka 1/2013

TEKNISET PALVELUTsyrjemmällä jaetaan niukkuuttaPalvelutuotantoliikelaitoksissaTeknisen sektorin oma palvelutuotantoon organisoitu liikelaitoksiinpalveluliiketoimen toimialalle,eikä palvelujen järjestämistavassaole näköpiirissä merkittäviämuutoksia vuoden aikana.Markkinoilta ostettavien palveluidenmäärä kuitenkin lisääntyy.Teknisen toimialan henkilöstönmäärä on noin 600, eikä seole kasvanut viime vuosien aikanatyötehtävämäärän kasvustahuolimatta. Henkilöstön määräpysyy lähes ennallaan vuoden2013 aikana.– Harjoittelijoiden ja alaaopiskelevien kesätyöntekijöidenmäärä viime vuonna oli 50, ja seon viime vuosina ollut lievässäkasvussa, Louko sanoo.Noin joka toisessa kesätyöpaikassatyöskentelee alan opiskelija,kuten AMK-insinööri-, DI- taiarkkitehtiopiskelija, mutta myöskoululaisia palkataan kesätöihin.Tämän lisäksi opiskelijoita onlopputyöntekijöinä.”Tulin nykyiseen tehtävääni kymmenen vuotta sitten,ja investoinnit ovat sinä aikana kasvaneet joka vuosi.”Merkittävimpänä liikuntapaikkarakentamisenkohteena alkaaloppuvuodesta Leppävaaran uimahallinperuskorjaus ja laajennussekä maauimalan rakentaminen.Hankkeen kustannusarvioon lähes 30 miljoonaa euroa.Infrarakentamisen arvo kasvaaviime vuodesta noin 5 prosenttiaja on reilut 110 miljoonaaeuroa. Käyttömenot puolestaanovat noin 36 miljoonaa. Käyttömenoissaon noin miljoonan euronlisäys viime vuoden alkuperäiseenkehykseen nähden.Vuonna 2013 Espoon Tilakeskukseninvestointiohjelmaansisältyvät investointimenot ovatyhteensä 55,6 miljoonaa, kun neviime vuonna olivat 41,4 miljoonaaja tulot 1,2 miljoonaa euroa.Rakennusinvestointien osuus on42,6 miljoonaa euroa (35 milj.),perusparantamisen 9 miljoonaa(6,5 milj.) ja muiden investointien3,9 miljoonaa (5 milj.).– Lisäksi rakennusten vuosikorjauksiinon käyttötaloudessavarattu vajaat 17 miljoonaa euroa.Kiinteistökannan perusparantamisenja vuosikorjausten tasoaon nostettu edellisestä vuodesta.Tulorahoituksen lisäksi investointienrahoitukseen käytetäänvaltiolta rakennushankkeisiinsaatuja rahoitusavustuksia.Vuonna 2012 käyttömenot Tilakeskuksellaolivat 103,4 milj. euroa,ja arvio vuoden 2013 osaltaon 117,5 milj. euroa.– Merkittävimmät investointimenojenlisäykset tulevat maankäyttösopimuskorvauksillatapahtuvastarakentamisesta, alkavastaLänsimetron jatkeesta sekäEspoon sairaalasta, Louko sanoo.Tuusula valmistautuuisoihin investointeihinTuusulassa panostetaan alkavallavaltuustokaudella omaisuudenkunnon entistä tarkempaan kartoitukseenja sen pohjalta ylläpidonsuunnitteluun koko toimialalla.Myös toiminnan painopisteitäarvioidaan uuden valtuustokaudenstrategiatyössä uudelleen.– Valmistaudumme tuleviinsuuriin investointeihin, kutenesimerkiksi Rykmentinpuistoonliikenneväylineen ja Etelä-Tuusulansosiaali- ja terveysasemaan,Tuusulan tekninen johtaja JyrkiKaija kertoo.Kokonaisinvestoinnit kasvavatkolmella miljoonalla viimevuodesta ja ovat nyt tila- ja infrahankkeidenosalta noin 16 miljoonaaeuroa. Infrainvestoinneissaon suurta vuosittaista vaihtelua,joka johtuu vahvistuvien kaavojenmäärästä. Tänä vuonna nekasvavat viime vuodesta kolmellamiljoonalla, lähinnä tonttituotannonkasvun vuoksi.Toimitilainvestoinnit ovat tä-Kuntatekniikka 1/201335

WSP Finland OyPorilaiset joutuvat vielä odottamaan suunnittelukilpailun voittaneen ”Birdy”-sillan rakentamista keskustan ja Kirjurinluodon välille.nä vuonna tavanomaisella kuudenmiljoonan tasolla. Käyttömenotkoko teknisessä toimessakasvavat noin kolme prosenttia25 miljoonaan euroon. Yksittäisistätoimitilahankkeista merkittävinon kahden miljoonan euronVaunukankaan koulun laajennus.”Huolena on korjausvelanjatkuva kasvu.”Henkilöstöstä japuistoista säästetäänKunnan kaikille toimialoille onasetettu 1,5 prosentin henkilöstömenojensäästövaatimus kuluvallevuodelle. Säästöjen toteuttamiskeinotovat vielä harkinnassa.Muista käyttömenoistasäästetään esimerkiksi puistojenhoidossa vähentämällä puistojenmäärää ja muuttamalla hoidettujapuistoja metsäpuistoiksi.– Ennalta arvaamattoman lisänsäkäyttömenoihin tuovatvaihtelevien luonnonolojen lisäksisisäilmatutkimukset ja sisäilmanlaatua parantavat korjauksettoimitiloissa. Niitä tuntuutulevan tasaisen tappavaan tahtiin,Kaija huomauttaa.Tuusulan koulu- ja päiväkotikiinteistötovat keskimäärin hyvässäkunnossa, mutta sisäilmatutkimuksiinja niihin liittyviinkorjauksiin käytetään 0,6–0,8miljoonaa euroa vuosittain.Palvelujen järjestämistavassaei Tuusulassa tapahdu tänä vuonnamuutoksia, mutta vesihuoltolaitoksenliikelaitostaminen ja tilakeskuksenmuuttaminen nettobudjetointiinovat selvitettävänä.– Huolena on korjausvelanjatkuva kasvu sekä yhdyskuntatekniikanettä toimitilojen puolella.Normaaleihin säännöllisiinvuosikorjauksiin ei tahdo löytyärahaa. Bruttobudjetointi on tavattomanjäykkää ja tappaa kaikeninnovatiivisuuden, Jyrki Kaijaharmittelee.Henkilöstömenosäästöistä huolimattakesätyöpaikkojen tarjoamistamyös rakennusalan opiskelijoilleharkitaan vakavasti. Tähänmennessä kesätöitä on tarjottu lähinnäviheralueiden hoidossa.– Kesätyöllistäminen on tärkeäasia. Meidän tulisi löytää niitäammattiin opiskelevia, jotka aikanaantulevat kuntiin töihin.Porin kehitysvakaataPorin kaupungin teknisen palvelukeskuksenjohtaja Jukka Kotiniemilistaa alkavan valtuustokaudentärkeimmiksi toimenpiteiksikuntatekniikan alalla urakoinninkehittämisen maarakennuksessa,toimitilayksikön kehittämisenja vuokrien määrityksen.Meneillään oleva kuntauudistusei suuresti vaikuta toimintaan Porinnäkökulmasta.– Organisaatio on pyritty saamaanniin vahvaksi, että muutoksiaei kuntaliitosten vuoksi tarvitsetehdä. Kuntaliitoksissa merkittäväosa henkilöstöstä jää aluksipaikalleen eikä liitoskuntien toimintatapojaheti muuteta, Kotiniemisanoo.Porissa teknisen sektorin investoinnitvähenevät viime vuoden30 miljoonasta 26,5 miljoonaaneuroon. Toimitilainvestointienosuus tästä oli viime vuonna21 miljoonaa, ja ne pysyvät lähessamalla tasolla. Käyttötaloudenpuolella yhdyskuntatekniikanmenot kasvavat kymmenisenprosenttia 34 miljoonaan euroon.Toimitilojen käyttömenoissa kasvuaon vajaat neljä prosenttia, jamenot ovat 12,5 miljoonaa.Porin merkittävin kehityshankeJokikeskus etenee asteittain.Taannoin palkittua Birdy-siltaakeskustan ja Kirjurinluodonväliin joudutaan kuitenkin vieläodottamaan. Angry Birds -leikkipuistotovat rantautuneet myösPoriin, ja niistä yksi on Kauppatorilla.Se oli avautuessaan viimeheinäkuussa maailman ensimmäinenydinkeskustassa sijaitsevaAngry Birds -leikkipuisto.– Merkittävimpänä rakennushankkeenajatkuu ensi vuoteensaakka yhteensä 19 miljoonaaeuroa maksava kaupunginsairaalansaneeraus. Tänä vuon-36 Kuntatekniikka 1/2013

TEKNISET PALVELUTna valmistuu myös yksi iso päiväkoti.Oman henkilöstön määrä onviime aikoina vähentynyt hieman,ja suunta jatkuu. Tällä hetkellävakinaista henkilöstöä onnoin 400. Kesätyöntekijöitä palkataanjokseenkin entiseen tapaannoin 80 koululaista ja opiskelijaa.Työllistettyjen määrä vähenee.– Täytämme kymmenkuntakesätyöpaikkaa koko kesäksi alankorkeakouluopiskelijoilla. Lisäksikoululaisia työllistetään neljän viikonjaksoiksi, Kotiniemi kertoo.Kajaanikiristää vyötäKainuun pääkaupunki on taloudellisestitukalassa tilanteessa.Kaikille toimialoille on asetettukäyttömenojen lisäsäästötavoite,joka teknisen toimialan osaltaon 0,3 miljoonaa euroa. Lisäksimuun muassa virkamatkoihinsuhtaudutaan erittäin kriittisesti.Palvelutasoa joudutaan paikoinalentamaan ja osin luopumaanesimerkiksi kaupungin hoitamienyksityisteiden kunnossapidosta.– Merkittävin palvelujen organisointiakoskeva hanke onkuntatekniikan tuottajaliikelaitoksenja tilapalvelujen liikelaitoksenperustamisen valmistelu.Lopulliset päätökset liikelaitostenperustamisesta on tarkoitus tehdävaltuustossa huhtikuussa, kertooKajaanin kaupungin tekninenjohtaja Timo Soininen.Liikelaitosten perustamisestatehtiin konsulttiselvitys viimesyksynä, ja vanha valtuusto päättivalmistelun jatkamisesta. Tilapalvelujenliikelaitos sekä omistaisitoimitilat että tuottaisi niidentarvitsemat kiinteistö- ja siivouspalveluttai hankkisi näitämyös muilta toimijoilta.Kajaanissa varaudutaan myöskuntarakenteen uudistuksiin,vaikka varsinkaan teknisen sektorinnäkökulmasta ympäryskuntienmahdollisista liitoksistaei suurempaa riemua ole.– Pienistä kunnista ei resurssejatule, niistä tulee vain paljontekemätöntä työtä, Soininen kiteyttää.PöyryLeppävaaran uimahallin laajennus ja peruskorjaus sekä maauimalanrakentaminen on Espoon suurin tänä vuonna käynnistyvä liikuntapaikkahanke.Kustannusarvio on lähes 30 miljoonaa.Henkilöstön rekrytoinneissaollaan pidättyväisiä. Vakinaisenhenkilöstön määrä on vähentynyttasaisesti ja on nyt noin 180.Tiukasta taloustilanteesta huolimattakesätyöntekijöitäkin pyritäänpalkkaamaan entiseen tapaan.Nyt tilanne on kuitenkinepävarma. Ellei lisäsäästöjä löydetä,joudutaan lomauttamaanhenkilöstöä, mikä estää kesätöidenkintarjoamisen.Vesiliikuntakeskus jakoulu kärkihankkeinaVuoden suurin toimitilahanke onloppuvuodesta valmistuva vesiliikuntakeskus,jonka kustannusarvioon 13 miljoonaa euroa. Läheskolme vuotta kestänyt Keskuskoulunperuskorjaus valmistuumyös tänä vuonna, ja sen kokonaiskustannuksetovat runsaatkuusi miljoonaa.Kunnallistekniikkaan investoidaan3,8 miljoonaa, mikä onlähes kolmanneksen edellisvuosiavähemmän. KaupungininsinööriMatti Nousiainen epäilee,että matala investointitaso saattaajatkua useamman vuoden. Tärkeinhanke on Lönnrotinkatu-Kuntokatu -kiertoliittymä, muutinvestoinnit ovat enimmäkseenperuskorjauksia.– Meneillään olevan keskustankehittämishankkeen piirissäjatkuu tänä vuonna Rantapuistonkunnostaminen. Lisäksi rakennetaankevyen liikenteen siltaKajaaninjoen yli. Sen myötä puistoalueetsaadaan paremmin kaupunkilaistenkäyttöön, Nousiainenkertoo.Kajaanin Vesi rakennuttaavaltion vesihuoltotyönä siirtoviemäriäOtanmäeltä Kajaaniin.Linjan pituus on 35 kilometriä,ja hankkeen kustannusarvio on2,2 miljoonaa euroa, josta valtiomaksaa puolet.– Kaupunki puolestaan onavustanut viemäriosuuskuntieninvestointeja 15 prosentillarakennuskustannuksista.Näin olemme saaneet merkittävänmäärän haja-asutusalueidenkiinteistöjä viemäröinnin piiriin.Avustuksia maksetaan vielä parivuotta, Timo Soininen sanoo.Kasvava Ylivieskakärsii tonttipulastaPohjois-Pohjanmaalaisen Ylivieskantilanne on kaksijakoinen.Kaupungin väkiluku on kasvanutuseita vuosia parisen prosenttiavuodessa ja on nyt 14 500.Kaupunkia vaivaa tonttipula, silläkaavoitusprosessit kestävät ja saatavillaoleva rakennuskelpoinenmaa on väärässä paikassa.– Lunastusta ei ole haluttukäyttää, mutta nyt ilmapiiri luottamuselimissänäyttäisi olevantältä osin muuttumassa, sanooYlivieskan kaupungin tekninenjohtaja Kari Kentala.Kouluja ja päiväkoteja toimiiparakeissa. Yksi uusi päiväkoti onjuuri valmistumassa, mutta se eiriitä mihinkään.– Helmikuussa myös lukiosiirtyy sisäilmaongelmien vuoksikokonaan parakkeihin. Niidenvuokriin uppoaa vuodessajo toista miljoonaa euroa, Kentalakauhistelee.Infrainvestoinnit ovat viimevuotisellakolmen miljoonan eurontasolla. Toimitiloihin käytetäänjokseenkin saman verran.Tänä vuonna valmistuu osittainuudisrakennuksena 4,2 miljoonaaeuroa maksava ala-asteenkoulu.Heikko talous johtiselvitysmenettelyynKaupunki on ollut heikon taloutensavuoksi ministeriön selvitysmenettelyssävuodesta 2007lähtien.– Paljon toimenpiteitä on tehty,ja olemme tehneet jo useampiapositiivisia tilinpäätöksiäkin.Näinä vuosina teknisen sektorinhenkilöstö on vähentynyt kolmanneksen.Ilman irtisanomisiakaan eiole selvitty, mutta valtaosa vähennyksistäon ollut luonnollistapoistumaa. Henkilöstöä on nytnoin 120, kun vuosi sitten toimialanorganisaatioon siirtynyt ruokahuoltootetaan huomioon. Nytpäättäjätkin ovat todenneet, ettäenempää ei voi vähentää.– Avoinna oleviin avaintehtäviinsen sijaan ei tahdo löytyä päteviähakijoita. Olisin valmis ottamaanesimerkiksi arkkitehdinjopa suoraan koulun penkiltä, josvain tulijoita olisi. Nyt joudummeostamaan kaiken ulkopuolelta, eikäse ole järkevää.Ylivieska järjesti viime vuonnatarjouskilpailun koko teknisensektorin palvelutuotannon ulkoistamisesta.Hankinta kuitenkinkeskeytettiin kalkkiviivoilla.– Hanke politisoitui ja kariutuiviime kädessä näkemyseroihinhenkilöstön asemasta. Pidänsitä outona, sillä tarjouskilpailunkohteena olevan hankinnan arvostakäytännössä kaksi kolmannestaon jo nyt ostopalveluita.Kuntatekniikan kunnossapitoaostetaan edelleen pienempinäkokonaisuuksina. Kaupunki onmyös palannut kuntayhteistyönpariin. Ensiaskeleina on ruokahuollonja siivouksen esimiestasonyhteistyö Sievin ja Alavieskankuntien kanssa. Henkilöstöä siirretäänkiireisimmän palvelutarpeenmukaan– Juuri nyt tuntuu siltä, että joskuntaliitoksia maassa tehdään,niin tämä seutu on kyllä viimeistenjoukossa niitä tekemässä, KariKentala arvioi. Kuntatekniikka 1/201337

FCG:n Kim Jolkkonen hakee kasvua uudistamallaPerinteisestä hankekonsultoinnistaKuntaliiton pääosinomistama FCG FinnishConsulting Group Oyuudisti organisaatiotaanviime kesänä jasiirsi toimialojensa liiketoiminnantytäryhtiöihin.Näistä suurin,perinteisesti infra-alanmoniosaajana tunnettuFCG Suunnittelu jatekniikka Oy tähyää tulevaisuuteentäydentämällävahvuuksiaan uusillapalveluilla ja konsepteilla.TEKSTI Paavo TaipaleKUVAT FCG Finnish ConsultingGroup OyFCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n toimitusjohtaja Kim Jolkkonenhakee yhtiölle kannattavaa kasvua muun muassa korjaus- ja talotekniikkasuunnittelusta,rakennuttamisesta sekä infrasuunnittelunuusilta alueilta kuten kaivoksista ja tuulivoimasta. Julkisen talouden tilannetuo haasteita myös konsulttialalle.Erityistä huolta aiheuttaa toimeksiantojentoteuttaminen kannattavasti,sillä hintakilpailu onkiristynyt.– Perinteinen toimintatapaja perussuunnittelun tarjoaminenei enää riitä, vaan on kyettäväuudistumaan. Kannattavuuttaon mietittävä uudella tavallatarkastelemalla kokonaista arvoketjua,sanoo FCG Suunnitteluja tekniikka Oy:n toimitusjohtajaKim Jolkkonen.Hän tuli FCG:n palvelukseenviime keväänä Helsingin kaupunginasunnot Oy:n palveluksesta.Tätä ennen Jolkkonen työskenteliVahanen Oy:ssä ja SatoOyj:ssä. Hän aloitti toimitusjohtajanaheinäkuussa sen jälkeen,kun maamme johtava kuntaalankonsultti ja täydennyskouluttajaFCG Finnish ConsultingGroup Oy uudisti organisaatiotaan.Emoyhtiön liiketoimintaalueetjaettiin neljään eri tytäryhtiöön,joista Jolkkonen johtaaliikevaihdoltaan suurinta, takavuosienSuunnittelukeskuksentyön jatkajaa.– Kasvua haemme erityisestikorjausrakentamisesta ja ylipäänsäkintalonrakennuksen suunnittelu-ja rakennuttamistehtävistä.Korjausrakentamisen ennakoidaankasvavan edelleen ja siihenei vaikuta suhdanteet yhtä paljonkuin uudisrakentamiseen.Kymmenen aluetoimiston,350 henkilön ja 27 miljoonaneuron liikevaihdon (2012) FCGSuunnittelu ja tekniikka Oy onmielletty erityisesti kunta-alankonsultiksi, ja sitä yhtiö pitkältionkin. Liikevaihdosta runsaatkaksi kolmannesta tulee julkiseltasektorilta. Nyt tavoitteena onsaada selvästi aiempaa vahvempijalansija myös yksityissektorilla.Rakennus- ja arkkitehtuurisuunnittelunsekä asunto- ja toimitilarakennuttamisenosaamistaonkin yhtiössä jo vahvistettu.Jolkkosen mielestä asiakkuuksienjohtaminen ja henkilösuhteet korostuvatkumppanuuksien rakentamisessayksityissektorilla vieläselvemmin.– Aiemmin FCG:n arkkitehti-,rakennus- ja talotekniikkasuunnitteluon pääosin tukenutinfrahankkeita, kuten laitossuunnittelua.Nyt pyritään siihen, ettänäitä voidaan tarjota asiakkailleomina kokonaisuuksinaan, joistakootaan tarpeita vastaava paketti.Infraosaaminen on kivijalkatulevaisuudessakinMaankäytön ja yhdyskuntatekniikansuunnittelussa on tavoitteenasäilyttää vahva ja tunnustettuasema alan osaajana. Satamienja vesiväylien suunnittelussaFCG on markkinajohtaja.Vahvan ympäristö- ja maisemasuunnittelun,vesi- ja jätehuollonsuunnittelun sekä väyläsuunnittelunrinnalle on kehittymässäuutta lupaavaa liiketoimintaa.– Tuulivoimahankkeet ja kaivosteollisuustarjoavat meillerunsaasti sellaista työtä, jossavoimme yhdistää vankkaa osaamistammeinfra- ja ympäristöalaneri sektoreilta, Jolkkonenhuomauttaa.Yhtiöllä on Vaasan toimipisteessävahvaa tuulivoimaosaamista.Tuulivoimahankkeita onnyt suunnitteluvaiheessa runsaasti,ja lähivuosina alan toimijoillaon tavoitteena saada tuotantokäyttöönrunsaasti uusiatuulivoimaloilta.– Olemme tehneet paljon esiselvityksiäja tuulivoimakaavoja.Nyt meillä on myös ensimmäisetrakennuttamisvaiheen hankkeet.Tuulivoima on erinomainenesimerkki arvoketjusta. Toimijanprimääritavoite on saadamylly pyörimään, ja me pystymmeitse myllyn rakentamista lukuunottamatta tarjoamaan kokoprosessin.Kim Jolkkosen mukaan kaivosteollisuuspuolestaan tarjoaarunsaasti tehtävää yhtiön perinteiseninfran suunnittelun jarakennuttamisen asiantuntijoille.Hankkeisiin pyritään kokoamaanparhaat osaajat yhtiön eritoimipisteistä. Työskentelyä hel-38 Kuntatekniikka 1/2013

suunnittelunäkökulmaaarvoketjujen kehittämiseenTEKNISET PALVELUTheidän kansainvälisissä hankkeissaan.Luonnollisesti pyrimmenäissä hyödyntämään konsernintarjoamia synergiaetuja.Taloustilanne on haastava jajoillakin toimialoilla on jouduttuväkeä lomauttamaankin. Toisaaltarakennuttamisen ja talotekniikanasiantuntijoita tarvittaisiinenemmänkin. Talotekniikka onmerkittävässä roolissa kaikessakorjausrakentamisessa, jotensen osaajien tarve lisääntyy entisestään.Myös itse korjaussuunnittelunosaajista voi tulla pulaa.– Korjausrakentamisen kulttuurion Suomessa vielä melkonuori ja vaatii kehittymistä. Korjaamaanei voi lähteä ilman tietoakorjattavan kohteen tilasta jakorjauksen elinkaaritavoitteista.Rakentamisen energiamääräyksiäon viime aikoina kiristettynopeassa tahdissa. Jolkkonenuskoo, että suunnittelijat pysyvätkyydissä mukana, mutta riskejäsiirtyy työmaille.– Rakennusfysiikan asiantuntijatvaikuttavat olevan riskeistäkovin erimielisiä. Se, mikätoimii paperilla, ei välttämättätoimikaan työmaalla. Rakenteenkosteustekninen toimintavoi muuttua aivan erilaiseksi pienenkintyömaalla tapahtuneenvirheen vuoksi. Kaiken kaikkiaanrakennusten vikasietoisuustulee heikkenemään, Kim Jolkkonenarvioi.Korjaussuunnittelu edellyttää monialaista osaamista, jota FCG:ssä edustaa muun muassa Mikko Kairan(toinen vas.) vetämä arkkitehtitiimi.pottavat hyvin toimivat etäyhteydet.Usein myös asiakasyritystenpäätoimipaikat ovat pääkaupunkiseudulla,vaikka esimerkiksikaivoksista suuri osa on Pohjois-Suomessa.ArvoketjutavainasemassaPerinteisissä infra-alan hankkeissaeräillä aloilla ja alueilla julkistentilaajien käyttämät puitesopimuksetovat johtaneet ankaraanja epäterveeseen hintakilpailuun.– Kun puitesopimuskumppaneidenkesken järjestetään hankekohtaisiaminikilpailutuksia,saa toimeksiannon se, joka suostuutekemään työn suurimmallatappiolla. Se on järkyttävän huonotilanne.Liiketoimintaa on pohdittavauudelta pohjalta, ja tavoitteenatulisi olla molemmille osapuolillehyötyjä tuova kumppanuus. Jolkkonenperäänkuuluttaa arvoketjuajattelua,jossa tilaajan tarpeitatarkastellaan yksittäistä suunnittelutoimeksiantoalaajemmin.– Pelkän tienpätkän suunnittelunsijasta mietitään arvoketjuja.Asiakas ei tarvitse vain tienpätkää,vaan myös esimerkiksigeoteknisen suunnittelun, maisemasuunnittelunja valaistuksen.Jonkun on myös rakennutettavahanke.Kokonaispalveluun kykeneväpalvelutoimittaja voi myöshelpottaa pienten kuntien ohuidenorganisaatioiden paineita. Seedellyttää kuitenkin luottamuksellisenkumppanuuden rakentamista.Energiamääräykset korjausrakentamisenhaasteenaFCG on infrasuunnittelussa ollutperinteisesti vahva myös viennissä.Organisaatiouudistuksenyhteydessä kehityskonsultointijasuunnitteluvienti keskitettiinFCG International Oy:hyn. Tarvittaessaosaamista hankitaan sisarusyhtiöistä.– Pääasiassa oma liiketoimintammeon kotimaassa, vaikkameillä on yksittäisiä hankkeitamyös ulkomailla. Olemme FCGInternationalin alihankkijoinaTietomallittulevatTietomallintaminen muuttaavahvasti koko suunnittelualaa,vaikkei se tulekaan täysin syrjäyttämäänperinteistä toimintatapaa.Esimerkiksi korjausrakentamishankkeissatuskin on järkeväälähteä mallintamaan paperillepiirrettyä vanhaa rakennustakokonaisuudessaan, jos siitäkorjataan vain osa.– Tietomallien käyttöönottoon iso murros, joka tulee jatkumaanlähivuodet. Olemme panostaneetsiihen paljon ja olemmemukana muun muassa BIMcity-hankkeessa.FCG:llä on laaja aluetoimistoverkosto,johon tutustuminen onantanut uutta perspektiiviä toimitusjohtajantyöhön. Yhtiössälaaditaan lähiaikoina aluetoimistostrategiakaikille toimipisteille.Tavoitteena on ottaa aluetoimistojentoimintaan yrityksenläpileikkaavaa näkökulmaaja tarkastella kehittämiskohteitaulkopuolisin silmin kunkin yksikönvahvuuksista lähtien. Toimistojentyökanta on kuitenkinratkaiseva, joten palvelutarjontavoi muuttua paljonkin. Kannattavuudenvarmistaminen on tärkeintavoite.– Reilut puoli vuotta FCG:ssäon tarjonnut minulle tilaisuudenoppia paljon uutta ja olen viihtynythyvin. Yhtiön vahva infraosaaminenja kuntasektorin vaikutustoimintatapoihin on minulletalonrakennustaustaltaponnistavana myönteinen haaste,Jolkkonen sanoo. Kuntatekniikka 1/201339

TEKNISET PALVELUTKäänteiset perusrakenteetSuuntana hajautettuinfrastruktuuripolitiikka?Teknisen sektorin haasteidenlisääntyessäkuntien on hyvä ottaakantaa hajautettuuninfrastruktuuripolitiikkaan,jossa korostetaankäyttäjien, tuottajien jayhteisöjen aikaansaamiaja samalla itseohjautuviapienoisinfrastruktuureita.Esimerkkejäniistä ovat tiekunnatsekä vesi- ja energiaosuuskunnat.Mikä rooli tällaisille hajautetuilleratkaisuille tulisiantaa tulevaisuudessainfrastruktuurin rakentamisessa,ylläpidossaja kehittämisessä? Ossi Heino, tutkija,Ari-Veikko Anttiroiko, dosentti,Johtamiskorkeakoulu,Tampereen yliopisto Suomalaisessa järjestelmässävastuu infrastruktuurien rakentamisestaja ylläpidosta on perinteisestikuulunut kunnille. Merkittävätjulkiset infrastruktuurihankkeeton myös rahoitettu pääasiassaverovaroin ja julkisyhteisöjenperimillä käyttömaksuilla.Yksityiset sijoittajat ovat tulleettähän toimintakenttään mukaanlähinnä 1990-luvulta lähtienmuun muassa runsaasti pääomaavaativien kumppanuushankkeidenmuodossa. Kuitenkinjo varhaisesta historiasta lähtienjulkishallinnon hallitsemanHarri KontiainenKarvian Kantin kylään rakennettiin kevyen liikenteen väylä talkoilla vuonna 2011. Juridisesti rakennuttajanaoli kunta.infrastruktuurin rinnalla on toiminutmyös osuuskuntamuotoisia,yhteisöllisiä ja omaehtoisestirakentuneita järjestelmiä.Julkisen sektorin rahoitus- jatuottavuusongelmien lisääntyessäkuntien perusrakenteiden uudistaminenja ylläpidon tehostaminenon ajankohtainen kysymys, varsinkinkun korjausvelan kasvu uhkaajatkua myös tulevina vuosina.Tässä valossa on tärkeää pohtiateknisten järjestelmien hallinnanja organisoinnin haasteita.Näihin kuuluu kysymys siitä,miten erilaiset hajautetusti toimivatpienoisinfrastruktuurit voisivattäydentää ja osin jopa korvatakokonaisvaltaisesti luotua ”virallista”infrastruktuuria (engl. LargeTechnical Systems, LTS). Tällaisiinvaihtoehtoisiin järjestelmiinviitataan kansainvälisessäkeskustelussa käsitteellä inverseinfrastructures eli kirjaimellisesti”käänteiset perusrakenteet”.Pieniä ja paikallisiayksiköitäKäänteisen infrastruktuurin ideanaon hahmottaa perusrakenteidenhajautettu rakentuminenpienten yksiköiden kautta. Seon siis päinvastainen perinteiseeninfrastruktuurin suunnitteluideologiaanja hallintaperiaatteeseennähden.Käänteisen infrastruktuurinkäsite viittaa käyttäjien, tuottajientai yhteisöjen omaehtoisestirakentamiin ja ylläpitämiin pienoisinfrastruktuureihin.Niilleon tunnusomaista toiminnanpaikallisuus ja itseohjautuvuus.Ne voivat toimia tavanomaistenkeskitettyjen järjestelmien rinnallatai niistä erillään, mikä kertooluontaisesta kyvystä rakentuapaikallisen toimintaympäristönvaatimukset huomioiden.Käänteisesti rakentuvat infrastruktuurittihkuvat innovaatiopotentiaalia,sillä niiden kehittyminenei perustu luovuutta rajoittaviin,tarkkoihin ja ennaltasovittuihin suunnitelmiin ja ohjeistuksiin.Sen sijaan havaittuunhaasteeseen etsitään paikallisellatasolla mahdollisimman tarkoituksenmukaisiaja samalla kustannustehokkaitaratkaisuja.Itseohjautuvuus vastauksenaepävarmuuteenVarmuus, rationaalinen päätöksentekoja kontrolli ovat julkisensektorin organisaatioille ominaisiapiirteitä, joiden myötä toiminnalleasetettujen tavoitteidensaavuttaminen pyritään turvaamaan.Epävarmuus ja ennustamattomuusovat siten ei-toivot-40 Kuntatekniikka 1/2013

”Joustavuus, keveys jainnovatiivisuus ovatominaisuuksia, joista myös julkiseninfrastruktuurin ylläpidossaolisi etua.”tuja ilmiöitä, joita pyritään hallitsemaantietämystä ja kontrollialisäämällä.Käänteisen infrastruktuurinajatusmalli kokee epävarmuudenja ympäristössä tapahtuvat muutoksetkehittymistä, oppimista jauusia toimintatapoja stimuloivinajännitteinä. Kehityssuunnalleon tarvetta, sillä jatkuvasti monimutkaistuvassamaailmassa verkostomaistenpalveluiden tulisiolla riittävän dynaamisia, jottarajallisiin resursseihin, virheisiinja vaihteleviin vaatimuksiin voidaanmukautua kulloistenkin tilanteidenedellyttämällä tavalla.Itseorganisoituminen tai itseohjautuvuuson käänteisen infrastruktuurinkeskeinen piirre.Kukaan ei ylhäältä käsin määrääorganisoitumista ja suunnittele,millaiseksi kokonaisuuden on kehityttävä.Itseohjautuvuuden ansiostajärjestelmillä on kyky oppiatapahtumista, muokkautuatarpeisiin vastaavaksi ja samallamyös hallita lisääntyvää monimutkaisuutta.Kehitys tapahtuu alhaaltaylöspäin, yksittäisistä osasistakohti kokonaisuuksia ja yksilöistäkohti yhteisöjä. Toimintalogiikkavaalii yhteisöllisyydentunnettamotivoiden jäseniä vapaaehtoistyöhön,jolloin eri alojenosaamista saadaan valjastettuayhteisen hyvän edistämiseen.Modulaarinen rakenne muodostaakokonaisjärjestelmään ns.redundanssia eli eräänlaista pelivaraa,joka lisää järjestelmänkestävyyttä ja innovatiivisuutta.Tavallisesti juuri redundanssipoistetaan ensimmäisenä, kuntoiminnassa tavoitellaan kustannussäästöjä,tehokkuutta ja optimaalisiaratkaisuja.Redundanssin olemassaoloapienoisinfrastruktuurien ylläpidossapuoltaa erityisesti se, ettäepävarmuuden oloissa on oltavaresursseja, jotka mahdollistavatkorjausliikkeiden ja sopeuttamistoimenpiteidentekemisentilannekohtaisten vaatimustenmukaan.Itseorganisoituvat, modulaarisetja pelivaraa tuottavat infrastruktuuriratkaisutedellyttäväthallintarakenteen monimuotoisuuttaja päätösvallan hajauttamista.Julkinen sektori ei suhtauduerityisen myötämielisesti tällaisiinrakenteisiin, erityisesti josse vaarantaa toimitusvarmuuttaja jatkuvuutta.Toisaalta joustavuus, keveysja innovatiivisuus ovat ominaisuuksia,joista myös julkiseninfrastruktuurin ylläpidossa olisietua. Yhteiskuntapoliittisenakysymyksenä kyse on siten senmäärittämisestä, mikä on toimintavarmuuden,kustannustehokkuuden,omaehtoisuudenja innovatiivisuuden painoarvoperusrakenneratkaisuja ja nii-”Käänteisesti rakentuvatinfrastruktuurit tihkuvat innovaatiopotentiaalia,sillä niidenkehittyminen ei perustu luovuuttarajoittaviin, tarkkoihin ja ennaltasovittuihin suunnitelmiinja ohjeistuksiin.”Luotettavat led-valaisimetmm. liikunta- ja urheilupaikoille.Kuva: Liminganlahden yhtenäiskoulunmonitoimiareena, Liminkawww.valopaa.comPuhdasta mukavuuttamatonpesuun.- moduulimitoitus, altaiden määräähelppo lisätä- liitetään suoraan viemärijärjestelmään- oikea ergonomiapuh. 010 470 8890Kysy lisätietojaja pyydä tarjous!Koskentie 89, 25340 KANUNKIpuh. (02) 774 4700, fax (02) 774 4777project@antti-teollisuus.fiwww.antti-teollisuus.fiKuntatekniikka 1/201341

TEKNISET PALVELUTden organisointitapoja arvioitaessa.Käytännössä valtio ja kunnatovat suhtautuneet lähtökohtaisestipositiivisesti pienoisinfrastruktuurienrakentamiseen jatukeneetkin niitä, koska ne vähentävätjulkisiin investointeihinkohdistuvaa painetta, hyvänäesimerkkinä vesiosuuskunnat.Uusiutuvaa energiaaosuuskunnistaEnergiasektorilla käänteinen infrastruktuurivoi tarkoittaa uusiutuvien,hajautettujen energialähteidenkuten tuuli- ja aurinkoenergiantai maalämmön hyödyntämistä.Energian kuluttajavoi samalla toimia myös tuottajana,jolloin kysyntä ja tarjontapysyvät lähellä toisiaan tarjotenratkaisuja paikallisiin ongelmiin.Tuotantoyksiköt ovat verrattainpieniä ja usein yhteydessäpääverkkoon, jolloin esimerkiksipääverkon toimintahäiriön sattuessapaikallista energiahuoltoavoidaan järjestää siitä erillään toimivienkäänteisten infrastruktuurienavulla. Parhaassa tapauksessajokainen sairaala, kasarmi, koulutai vastaava suuryksikkö tuottaaenergiaa paitsi saadakseen kustannussäästöjämyös myydäkseen ylijäämääpääverkkoon.Tällaista ratkaisua on kokeillutIsossa-Britanniassa mm. walesilainenkestävän kehityksen ratkaisujakokeileva ja havainnollistavaCentre for Alternative Technology(CAT), joka tuottaa itselleen uusiutuvaaenergiaa. Toinen varsintunnettu tapaus niin ikään Walesistaon yhteisöllinen energiaosuuskuntaBro Dyfi CommunityRenewables (BDCR).Tanskassa vastaavaa ideaa onlevittänyt pitkät historialliset juuretomaava osuuskuntaliike, jonkatoimintamuodoista yksi on tuulienergiaosuuskunnat.Meillä Suomessaenergiahuoltoa helpottaviapienoisinfrastruktuureja edustavatmm. hakeosuuskunnat ja muuteri tavoin erikoistuneet energiaosuuskunnat(pelletti, vesivoima,tuulienergia, bioenergia).Paavo TaipaleJätevesiosuuskunnat ovat yleistyneet viime vuosina. Kuvassa rakennetaanviemäreitä Nurmijärven Nukarilla helmikuussa 2012.Vesiosuuskunnillapitkät perinteetVesihuollossa käänteinen infrastruktuuritoteutetaan yleensävesiosuuskuntien muodossa.Tällöin vesihuollon kattavuuttakunnassa ei paranneta laajentamallavesihuoltoverkostoa kuntakeskuksestakyliin, vaan lähtökohtanaon kylien itseorganisoituminen.Vesiosuuskuntien verkostotvoivat olla yhteydessä toinentoisiinsa ja keskusverkostoon vedensaanninturvaamiseksi. Näinsyntyvän redundanssin ansiostayksiköt voivat tukea toistensatoimintaa. Lisäksi henkilöstörakenneilmentää redundanssia,sillä toiminta ei perinteisestiole muutaman ammattilaisen varassa,vaan osuuskunnalta löytyyreservistä talkootyöläisiä tarpeenvaatiessa.Suomessa on kaikkiaan yli tuhatvesiosuuskuntaa. EsimerkiksiIkaalisten kaupungin alueellaon vedentarpeisiin vastattu taajamankeskusverkoston lisäksiuseiden kyläyhteisöjen rakentamienvesiosuuskuntien voimin.Pienoisinfrastruktuurien ansiostavesilaitosten vedenjakelun kattavuuskoko kaupungin alueella onperäti 97 prosenttia.Käyttäjälähtöisesti, alhaaltaylöspäin toteutettu verkoston laajeneminenon osoittautunut joustavaksija kustannustehokkaaksiratkaisuksi. Tällä saralla käänteiseninfrastruktuurin idea on toiminutlähes ideaalisesti.Vastaavia esimerkkejä löytyykosolti muiltakin tehtäväalueilta.Suomessa tällaisia ovat tie-, metsä-ja sähköosuuskunnat sekäalueelliset puhelinosuuskunnat.Uusista tehtäväalueista esimerkkinäkäy televiestintä, jonka pienoisinfrastruktuureistakiinnostaviaesimerkkejä ovat ilmaisetlangattomat yhteydet varsinkinkaupunkien keskustoissa, palvelukeskuksissaja terminaaleissa.Yksi tunnetuimpia tapauksiatällä sektorilla on Leidenin kaupunkiHollannista, jossa kaupunginkattava verkko on rakentunutvapaaehtoisten rakentamistaja ylläpitämistä Wi-Fi-antennienkatealueista. Vapaaehtoisetovat aktivoituneet, koska järjestelmästäkoetaan olevan hyötyäsekä itselle että koko yhteisölle.Julkiselta sektoriltavaaditaan uutta otettaAaltomaisina kehityskaarina etenevänyhteiskuntakehityksen nykyvaihekorostaa julkisen sektorinuudistumistarvetta ja kustannustehokkuutta,joten kysymysyritysten, järjestöjen ja vapaaehtoissektorinvoimakkaammastaosallistumisesta on noussutkeskustelun kohteeksi oikeastaankaikilla julkisen palvelunosa-alueilla.Käänteisen infrastruktuurinlisääntyvä mukaantulo näyttäisijohtavan hajautuksen, modulaarisuuden,itseohjautuvuudenja pelivaran lisääntymiseen, mikäpuolestaan vaatii julkiseltasektorilta uudenlaista otetta infrastruktuurinhallintaan. Keskitetyn,kontrolliorientoituneenja toimintavarmuutta korostavanlähestymistavan sijaan tulisisiirtyä joustavuutta ja innovatiivisuuttakorostavaan hallintatapaan.Hajautettu infrastruktuuripolitiikkatekee infrastruktuurinhallinnan jännitteiseksi, sillä perinteisestivarmuutta ja prosessientehokkuutta vaalivan kulttuurinrinnalla tulisi sallia uudenkeksiminen ja käyttäjälähtöinenmukautuminen paikallisiinolosuhteisiin. Tietynlainenvarmuuden ja muutoksen yhtäaikaisuusmuodostaakin paradoksaalisentilanteen, jonka hallinnassatarvitaan tavanomaistaluovempaa hallintakulttuuria jajohtamista. Ossi Heino ja Ari-Veikko Anttiroikoovat KUPERA-hankkeen(2009–2012) ja Julkisten palvelujentuottavuusparannusten hallintainnovaatio-hankkeen (Fi-DiPro-hanke 2011–2014) tutkijoita.Näissä Tekesin ja yhteistyökumppaneidenrahoittamissahankkeissa tarkastellaan eri näkökulmistamm. kuntien teknisensektorin innovaatiotoimintaa.42 Kuntatekniikka 1/2013

Suunnan tarkistustaUusi vuosi tarkoittaa monelleajatusta uudesta alusta, ainakinlupausta tai vähintään yritystätehdä muutos – enemmänliikuntaa, aikaa perheelle ja keskittymistätärkeisiin asioihin, vähemmänherkkuja, kiloja ja kiirettä.Joulunpyhät ovat tarjonneetmahdollisuuden pysähtyä miettimäänelämäänsä ja tekemisiään.Samalla tulee tehneeksi arviointiamenneestä vuodesta ja aikaansaannoksistaan.Arvioinnin tuloksestariippuu, millaiselta näyttääoman elämän kuva – onko havaintoihinsatyytyväinen vai tunnistaakoasioita, joita voisi tehdäparemmin.Lupaukset koetuksellaOmaa arviotaan peilaa ympäröiväänmaailmaan ja siitä esiin nostettuihinnäkymiin. Naistenlehdetovat täynnä kuvia täydellisistä kodeista,joissa vuoden väritrendistäriippuen vallitsevat valkoiset taipunaiset joulusisustukset.Kodissa pitää tuoksua itseleivotutpiparkakut ja laatikot sekäkaneli tai rauhallinen zen-suitsuke.Idylliseen kuvaan eivät sovelluoman arjen viime hetkellä kaupastaostettu jouluhalko tai pikapikaaväsätyt ruttuiset lahjapaketit.Silloin viimeistään päättää, ettäasioihin on tultava muutos jatulevana vuonna lupaa suoriutuaparemmin.Näin helmikuun alussa suurininnostus vuodenvaihteen lupauksistaja muutospyrkimyksistä alkaaviimeistään olla koetuksella.Tipaton tammikuu ahdisti ehdottomuudellaanja kuntosalilaitteisiinjoutuu vielä (ehkä?) jonottamaanmuiden samanlaistenlupausten tekijöiden kanssa.Mieleen hiipii ajatus paluusta entiseen– pärjäsihän sitä silläkin tavalla.Oravanpyörä on nappaamassauudelleen kyytiinsä, ja mitenhelppoa olisi heittäytyä totuttuunrutiiniin.Mielen perukoilla kuitenkinharmittaa itsekurin puute siitä,ettei arjessa pystykään toimimaantavalla, jonka joulun irrottautumisenyhteydessä tunnisti jaitselleen, tai pahimmassa tapauksessajulkisesti, lupasi.Oliko pysähtymisessä ja senesiin nostamissa ajatuksissa jotainideaa? Onko mahdollistatehdä muutosta maltillisesti– tarkistaa suuntaa vähän kerrallaan?Yhdistystä uudistamassaJoulusta ja uudesta vuodesta riippumattaajoittain on paikallaanpysähtyä ja tarkastella maailmanja ympäristön muuttumista sekäarvioida, miten toiminta istuumuutokseen – näin myös kohta90-vuotiaassa Suomen kuntatekniikanyhdistyksessä.Olen mukana SKTY:n hallituksessa,ja joulun alla pidetyssä kokouksessapäätimme viedä pontevastieteenpäin ideoita yhdistyksenstrategian uudistamiseksi jasuunnan tarkistamiseksi. Yhdistysasiatolivat uuden vuoden lupauksiatehdessäni mielessä samalla,kun pyhästi lupasin lopettaakarkin syönnin.Uudistusten tekemisen ei tarvitsetarkoittaa täyskäännöstä taikaiken vanhan ja totutun heittämistäpois. Meillä on vuotuisetkuntatekniikan päivät julkilausumineen,kuntatekniikka.fi-portaali,Kuntatekniikka-lehti, julkaisutoimikuntaja joka toinen vuosijärjestettävä YT-näyttely jne.Kaikki nämä ovat hyviä toimintamuotojaja tarjoavat mahdollisuudennostaa esiin kuntatekniikanmerkitystä. Mutta voisikoSKTY olla jotain vielä enemmän?Suunnan tarkistus kytkeytyy yhdistyksenstrategian uudistamiseen,ja samalla tehdään avauksiasiitä, millä tavoin SKTY jatkossavastaa jäsenistön tarpeisiin, mitenSKTY huolehtii kuntatekniikanasemasta ja ennen kaikkea siitä,mikä on SKTY:n tehtävä. Strategiatyöntueksi järjestetään helmikuussajäsenistölle kysely ja kuullaanmyös sidosryhmiä heidän näkemyksistään.Toivottavasti annattekuulua itsestänne ja ajatuksistanne.Muutos on mahdollisuusMuutoksen tekeminen ei olehelppoa, ja se tulee vaatimaanmäärätietoista ja pitkäjänteistäotetta sekä yhteistä osallistumista.Muutoksessa kuitenkin helpottaa,jos tekemiselle on määriteltysuunta ja muutokselle tavoitteet,joiden toteutumista voidaan seurata.Vanhasta irrottautuminenvaatii totuttelua – tapahtuupa seomassa elämässä, työyhteisön taiyhdistyksen toiminnassa.Muutos mahdollistaa, kutenSamuel Goldwyn on kirjoittanut:”Vaikka kukaan ei voikaanmennä ajassa taaksepäin ja aloittaakaikkea alusta, kuka tahansavoi aloittaa nykyhetkestä, jolloinlopusta tulee ihan uudenlainen”. Päivi Ahlroos on46-vuotias tekniikanlisensiaatti ja työskenteleeSITO Oy:ssä johtavanakonsulttinakaupunkiympäristön kehittämisessäja infranjohtamisen konsultoinnissa.Kuntatekniikka 1/201343

Luontokeskus HaltiastaJULKISEN PUURAKENTAMISENEspoon Nuuksioonvalmistuva Suomenluontokeskus Haltia onSuomen ensimmäinenmoderni julkinen rakennuskohde,jossa kaikkirakenteet lukuun ottamattamaanalaistakerrosta ovat puuta.Toukokuussa valmistuvastaHaltiasta tuleejulkisen puurakentamisennäyteikkuna.TEKSTI Markku Laukkanen Luontokeskus Haltian valmistumistaon jo etukäteen pidettyuuden ajanjakson airueenasuomalaisessa puurakentamisessa.Haltia rakennetaan kuusipuustaristiinlaminoiduista CLTmassiivipuulevyistä,joita käytetäänulko- ja sisäseinien lisäksimyös ylä- ja välipohjissa. RakennuttajayhtiöNuuksiokeskus Oy:ntoimitusjohtaja Timo Kukko pitäämassiivipuun käyttöä paitsitaloudellisena ja ekologisenaratkaisuna myös edelläkävijänä,joka avaa uuden aikakauden suomalaisessapuurakentamisessa.– Haltia tulee jäämään puurakentamisenhistoriaan, koskamissään muualla Suomessa ei oleaiemmin toteutettu näin mittavaateollisesti valmistettuihin puuelementteihinperustuvaa rakennusta,muistuttaa Kukko.Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki OyUusi puurakentamisenaikakausi avautuuKukko pitää massiivipuuelementtirakentamistaerittäin kustannustehokkaana,koska rakentaminenon nopeaa ja kantava rakennesekä näkyviin jäävä pintavoivat muodostua samasta massiivilevystä.Myös lämpöeristeeton valmiiksi kiinnitetty levyihintehtaalla. Rakennus on massiivipuurakenteidenansiosta ilmatiivisja palo- sekä kosteusteknisestiturvallinen ja sillä on hyvät lämpö-,sisäilman laatu- ja akustisetominaisuudet.Luontokeskuksen sisätilojenalaslasketuissa katoissa käytetäänohuempaa liimattua verhoilulevyäja julkisivujen ulommassaverhoilussa ensimmäisenämaailmassa paikalla asennettavaavesilasilla kyllästettyä mäntyrimoitusta.Rakennuksen julkisivussakäytetty puu on käsiteltynatriumsilikaatilla eli vesilasilla,joka lisää puun kovuutta ja kestävyyttäsekä vähentää sen huol-44 Kuntatekniikka 1/2013

KIINTEISTÖTVAIKUTTAVA NÄYTEIKKUNAEspoon Nuuksiossa toukokuussaavautuva Luontokeskus Haltia onSuomen ensimmäinen moderni julkinenrakennus, jonka kaikki rakenteetmaanalaista kerrosta lukuun ottamattaovat puuta. Rakennuksen arkkitehtonisensuunnittelun lähtökohtanaon suomalaisen perinteen alkulinnun,sotkan, muoto ja sen muna.Haltia on 75-prosenttisesti energiaomavarainenja hyödyntää aurinkojageoenergiaa.Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki OyHaltia sopeutuu hyvin Nuuksion järviylängön mäntymetsään. Tässähavainnenäkymä kaakosta. Edessä oikealla Haltian torni.Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki OyHavainnekuva Haltiasta luoteen suunnasta.Luontokeskus Haltia Haltian 11,05 miljoonan euron arvoisen rakennusurakan toteuttaaYIT. Puurakenneratkaisut toimittaa Stora Enso. Rakennuksen suunnitteli Arkkitehtitoimisto Lahdelma & MahlamäkiOy. Rakennuttamis- ja valvontatehtävät hoitaa Pöyry CM. Haltianbruttoala on 3 534 m² ja tilavuus 18 310 rm³. Luontokeskus avataan yleisölle toukokuussa 2013. Vuosittaisen kävijämääränodotetaan nousevan noin 150 000 –200 000 henkilöön.totarvetta tulevaisuudessa.Näitä ratkaisuja ei ole aiemminkäytetty tässä laajuudessamissään maailmassa. Julkisivuillelopullisen silauksen ja luonteenantaa rimoituksen taaksepiilotettu led-valaistus, joka valaiseerakenteen, mutta ei aiheutavalosaastetta.– Löysimme ratkaisun, joka tekeejulkisivusta ilmavan ja tehokkaastikuivuvan pinnan. Seinänpaloluokitus ja lahonkestävyysparanivat vesilasituksen ansiosta.Saimme tämän tekniikan ansiostataloon henkselit ja vyön samassapaketissa, tiivistää Kukko.– Haltiassa puu on luonnollinenosa kokonaisarkkitehtuuria,jossa kestävän rakentamisenperiaatteita toteutetaan kokonaisuutena.Haltia edustaa uuttasuomalaista ympäristötietoistaarkkitehtuuria, jonka lopputuloson moderni mutta tiloiltaan intiimirakennus, sanoo Haltian pääsuunnittelija,professori RainerMahlamäki Lahdelma & Mah-Kuntatekniikka 1/201345

lamäki Oy:stä.Timo Kukko muistuttaa, ettäekologinen rakennusratkaisu tukeemyös Haltian mittavaa luontokasvatustavoitetta.– Haluamme, että koko rakennustekniikkaheijastaa näitätavoitteita ja että rakennus henkiikävijöille samaa aidon luonnonkosketusta kuin Haltian sisällöllinenkintarjonta. Haltiasta tuleekokonaiselämyksiä palveleva ympäristö-ja luontokeskus.Älykästä tulevaisuudenpuurakentamista– Kun vuosi sitten keskusteltiinpuurakenteisen Guggenheimmuseontoteuttamisesta Helsinkiin,voin sanoa, että tässä se modernipuurakenteinen näyttelykeskusnyt on, naurahtaa Kukko.– Tämä on älykästä rakentamista,jossa on hyödynnetty digitaalistateknologiaa.Kukon mukaan Haltia on julkisenpuurakentamisen näyteikkunaja osoitus siitä, että julkisessarakentamisessa tulisi paljonenemmän toteuttaa päiväkoteja,kouluja, kirjastoja ja museoitapuurakenteisina, koska se toimisiesimerkkinä puurakentamisentodellisista mahdollisuuksista.– Vaikka näimme puurakentamisenosana luontokeskuksenekologisuutta ja elämysmaailmaa,emme olisi valinneet puuta, elleise olisi ollut myös hinnaltaan kilpailukykyinen,toteaa Kukko.– Meidän onnemme oli se, ettäkilpailun voittajalla arkkitehtiRainer Mahlamäellä oli puurakentamisenkokemusta ja hyväkokonaisnäkemys. Puun valintatapahtui kokemusmaailman jasen ekologisuuden kautta.Kukon mielestä suomalaistaluontoa esittelevässä kohteessa eiollut muuta todellista vaihtoehtoamateriaalin suhteen kuin käyttääsekä rakennukseen että lämmitykseenuusiutuvia lähteitä. Rakennuksessaon nollaenergiatalonrakenteet, mutta näyttelyt jatoiminta käyttävät paljon energiaa.Lämmitysjärjestelmä perustuuuusiutuvilla energialähteillä,kuten keskitetyllä puun poltolla,tuotettuun energiaan, joka siirretäänsähkönä käyttöpaikalle.Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki OyPetri Ryöppy / Suomen Luontokeskus HaltiaHaltian ravintolasalista avautuu upea näkymä Nuuksion Pitkäjärvelle.Haltian tornin kuten muidenkin rakennuksen julkisivujen ulommassa verhoilussa on käytetty ensimmäisenämaailmassa paikalla asennettavaa vesilasilla (natriumsilikaatti) kyllästettyä mäntyrimoitusta.Näin lisätään puun kovuutta ja kestävyyttä ja vähennetään julkisivujen huoltotarvetta tulevaisuudessa.Sähköstä otetaan moninkertainenhyötysuhde irti moderniaaurinko–geoenergia-järjestelmääkäyttämällä. Haltia on 75prosenttisesti energiaomavarainen.Vesi lämmitetään aurinkopaneeleilla,minkä jälkeen lämpösiirretään vesivaraajiin ja varastonatoimivaan kallioperään.Talvella lämpö säilyy kallioperässäpuolikin vuotta. Modernillalämpöpumppujärjestelmälläsekä ilmasta että vedestä lämpöätalteen ottavilla järjestelmillä saadaanerittäin korkea hyötysuhde.Viranomaistulkinnatrakentamisen jarrunaHankkeessa suunnitteluvaiheestaalkaen mukana olleen Timo Kukonmielestä puurakentaminenon vaativaa ja siihen pitää ollavahvasti sitoutunut.– Olemme törmänneet osaamattomuuteenja heikkoon asenteeseenläpi ketjun, mutta samallanähneet todella korkeatasoistapuurakentamisen osaamista jahalua siirtää sitä tuleviin kohteisiin.Tämänkaltaisten rakennuskohteidenkokemukset pitäisivoida monistaa ja hyödyntää tulevissapuurakentamisen kohteis-46 Kuntatekniikka 1/2013

KIINTEISTÖTsa, toivoo Kukko.Avointa puurakentamisenrunkojärjestelmää Kukko pitäävälttämättömänä, koska se mahdollistaaliitostekniikan toteuttamisenvakioidusti ja nopeasti ilman,että joudutaan hakemaanviranomaistulkintaa joka käänteessä.– Koska puurakentamiseen eivoida soveltaa betonirakentamisenkäytäntöjä, puulle on saatavaoma standardijärjestelmä, jotailman puurakentamisen hankkeetovat hankalia toteuttaa. Kunsuunnittelu tehdään yhden toimittajanmitoituksella ilman yhtenäistäjärjestelmää, julkinenkilpailu ei toimi, koska päädyttäessätoisen toimittajan mitoitukseenrakennus joudutaan piirtämäänuudelleen.Tänä päivänä puurakentamisenesteenä ei ole Kukon mielestäenää lainsäädäntö, vaan viranomaistenyhteistyön puute.– Puurakentamisen tulevaisuudenkannalta on ilman muutakehitettävä hankkeen toteuttajienja viranomaisten välistä yhteistyötä,joka toi nyt yllätyksiä keskenrakentamisen. Viranomaistenpitää etukäteen pystyä kertomaankaikki vaateensa ja pyrkiäohjaamaan hankkeita suunnitteluvaiheessa,ettei rakentamisenaikana tule vastaan lisäkustannuksiaaiheuttavia yllätyksiä, arvioiKukko.Puutuotealalle lisääjalostavaa teollisuuttaHaltian rakentamisen kokemuksiinviitaten Kukko kaipaa puutuotealallelisää jalostavaa teollisuutta,joka tuottaisi valmiita jalostettujapuutuoteosia rakentamiseen.– Esimerkiksi korotetut massiivipuurakenteisetasennuslattiattehdään paikan päällä, kun emmesaaneet niitä valmiina. Tämänäkyy alan kilpailun vähäisyytenäja lisää työmaalla tehtävänkäsityön määrää. Ymmärrän,että puun jatkojalostukseen perustuvanrakennustuoteosateollisuudenkehittäminen vaatii jatkuvuutta,koska sitä ei voida tehdäyhden hankkeen ympärille. Keski-Euroopassatämä toimii, koskaMetsähallitusLuontokeskus Haltian runko rakennettiin kuusipuusta ristiinlaminoiduistaCLT-massiivipuulevyistä. Suomessa ei ole aiemmin toteutettunäin suurta teollisesti valmistettuihin puuelementteihin perustuvaarakennusta.siellä puurakentamisella on jatkuvuuttaja yhtenäinen tilauskirja,jota tulisi kehittää myös Suomeen.Luontokeskus Haltia rakennetaanStora Enson Itävallantehtailla valmistamista ristiinlaminoiduistaCLT-massiivipuulevyistä(Cross Laminated Timber),jotka sen tytäryhtiö Eridomic jatkojalostaamittatarkoiksi suurelementeiksiPälkäneellä.– Eihän kaikkea tarvitse tehdäitse. Puurakentamisen komponenttejavoidaan myös tuodaja aloittaa oma tuotanto, josSuomessa syntyy pitkäjänteistäkysyntää. Sama koskee osaamista.Jos meillä on eri kansallisuuksiarakentamisessa, myöstyönjohtoon ja suunnitteluunvoidaan hankkia osaamista Keski-Euroopasta,missä on meitäenemmän puurakentamisenhankekokemusta. Jos jossain ontoteutettu puurakentamisen liitostekniikoita,voimme hankkiasitä kokemusta ja asiantuntemustamuualta.Kuivaa ja nopeastipystytettävää rakentamistaHaltian luontokeskuksen rakentamisessaon mukana useita puurakentamisentuotekehityspiirteitä,minkä vuoksi sen toteuttaminentulee puurakenteisena hiemankalliimmaksi kuin vastaavabetonirakenteinen kohde. Kustannussäästöjäon rakentamisessasaatu mittavalla suunnittelullaja rakentamista nopeuttavienpuuelementtien käytön kautta.– Vaikka kohteessa on ollutpilottirakentamisen piirteitä ongelmineenja haasteineen, en lähtisisitä muuttamaan.– Puurakentaminen on kuivaarakentamista ja nopeaa pystyttää.Kun logistiikka suunnitellaan hyvinja se hallitaan, esivalmistetutpuuelementit ovat paikoillaanmuutamassa päivässä. Logistiikanhallinta ja talotekniikan integroiminenrakenteisiin ovatpuurakentamisen kilpailukyvynkehittämisen kannalta avaintekijöitä,jotka myös suunnittelijoidenpitää osata, korostaa Kukko.Suomalaisen luonnontarina tarjollaHaltian luontokeskuksen näyttelynperusideana on halu näyttääSuomen luonnon helmet yhdenkaton alla. Nuuksiokeskus Oy:ntoimitusjohtajan Timo Kukonmukaan Haltiassa ei haluttu toteuttaasuomalaisen luonnonesittelyä perinteisin keinoin tuomallanäyttelyyn konservoitujakasveja ja eläimiä tai isoja luontokuvia,koska ne esityskeinot ontoteutettu upeasti monissa muissakohteissa.– Lähdimme etsimään ratkaisuaelokuvan ja virtuaalitodellisuudenkeinoista, joilla ihminensaadaan tuntemaan kokemuksiaja elämyksiä luonnon keskellä,vaikka oltaisiinkin museotilassa.Kukko kertoo pohtineensaarkkitehdin kanssa pitkään Suomenluonnon tarinaa siltä pohjalta,mikä koskettaa tämän päivänihmistä.– Tuohivirsukulttuurin sijaanhaimme maailmojen syntyä ja“Tänä päivänäpuurakentamisenesteenä eiole enää lainsäädäntö,vaanviranomaistenyhteistyönpuute.”näyttelyyn Otavan ja Jukolan veljestentavoin seitsemää suomalaisenluonnon ihmettä modernillalähestymistavalla.Koska sotkaa pidetään suomalaisessaperinteessä alkulintuna,sotkan muoto ja sen munamuodostavat rakennuksen arkkitehtonisensuunnittelun lähtökohdan.Sotkan muna edustaa elämänsyntymistä, jonka pitää sopeutualuontoon eri vuodenaikoina. Aurinkopaneelitovat linnun siipiensulat ja katolla on ruohokatto. Rakennuksentorni on pohjan naula,joka kannattelee taivaan kantta,kuvailee Kukko rakennuksensisällöllistä symboliikkaa.Haltiasta näyttelyjatapahtumakeskusSuomen luontokeskus Haltiastatulee Nuuksion kansallispuistonkupeeseen kolmikerroksinennäyttely- ja tapahtumakeskus,joka esittelee koko Suomenluontoa. Keskukseen tuleemyös ravintola, ympäristökasvatustoimintaa,kokouspalvelujaja retkeilyneuvontaa. Haltianrakennuttajayhtiön NuuksiokeskusOy:n omistavat Metsähallitus,Espoon kaupunki ja SolvallaNedre Ab.Suomen luontokeskus Haltiantoiminnasta vastaa Metsähallituksenluontopalvelut. Metsähallituksenlisäksi luontokeskuksentoimintakuluihin osallistuvatEspoo, Helsinki, Vantaa, Kirkkonummi,Vihti ja Kauniainen sekäSolvallan urheiluopisto. Kuntatekniikka 1/201347

KIINTEISTÖTKoulujen meluongelma on asenneongelmaKoulutilojen akustointiKUNTOON PIENELLÄ RAHALLATEKSTI Jari Peltoranta Foniatrian dosentti Eeva SalanTyösuojelurahastolle tuottamassatutkimuksessa tutkittiinopetustilojen akustiikkaa ja ääniergonomiaa.Tutkimuksessa olimukana 14 eri-ikäistä koulua ja40 luokkahuonetta viidessä kaupungissa.Tulokset olivat huolestuttavia.Lähes neljä viidesosaa tutkituistaluokkatiloista ylitti nykyisinvallitsevat melustandardit.Luokkien akustiikka oli huono,eli luokissa oli liikaa jälkikaikuaja puhe ei välittynyt riittävän hyvinkuulijoille. Mitatut toiminnanaikaisetmelutasot olivat korkeitapuhumista ja puheen kuulemistaajatellen.– Tutkimuksessa löytyi luokkahuoneita,joissa oikeastaan pitäisikäyttää kuulosuojaimia, Salatotesi.Korkean melutason yhtenäsyynä ovat liian suuret luokkakoot.Suuressakin joukossa meluavoidaan kuitenkin pienentääoikein tehdyllä akustoinnilla.– Koulujen perustehtävä onopettaa oppilaita. Puheen hyväkuuleminen luokissa on olennainentekijä oppimisen kannalta.Melu estää koulun perustehtäväntoteutumista. Tutkimuksenoppilaista kaksi kolmesta kokimelun häiritsevän oppimista,Sala sanoo.Opettajat stressaantuvatja sairastavatTutkimuksen mukaan opettajatkuulevat melua luokkahuoneensisältä ja viereisistä tiloista erittäinusein ja lähes kaikki kokevattämän melun vähintään jonkinverran häiritsevänä.Korkea melutaso aiheuttaamyös sen, että opettajat joutuvatnostamaan puheäänensävoimakkuutta opetustilanteessa,minkä vuoksi opettajilla onpaljon ääneen liittyviä oireita.Huolestuttavaa oli, että opettajienäänihäiriöt olivat lisääntyneet1990-luvulta 2000-luvulle tultaessaeli kehitys on kulkenut vääräänsuuntaan.Luokkahuoneiden lvis-laitteetosoittautuivat tärkeäksi melunlähteeksi kouluissa.– Suomen kouluissa ilmanvaihtojärjestelmäon äänekäs ja”Tutkimuksessa löytyi luokkahuoneita,joissa oikeastaan pitäisikäyttää kuulosuojaimia."meluisa, mutta ei kuitenkaanvaihda kunnolla ilmaa, Sala tiivistiilmanvaihtolaitteita koskevattutkimustulokset.Salan mukaan luokkahuoneidenakustiikkaan tulee panostaanykyistä huomattavastienemmän muun muassa löytämälläluokkahuoneisiin sopivatakustiset mallit, tiedottamallaja kouluttamalla suunnittelijoitaja suunnitelmien toteuttajia. Samoinäänieristystä käytäville javiereisiin luokkahuoneisiin pitäisiparantaa huomattavasti nykyisestä.Tutkimuksessa tehtiin kahdeksaaneri kouluissa olevaanluokkahuoneeseen ääniympäristöäparantavia toimenpiteitä.Huoneisiin lisättiin äänenvaimennusmateriaaliaja lvis-laitteidenäänitasoa pienennettiin äänenvaimentimintai päätelaitteitasäätämällä. Tavoitteena oli päästärakennusten akustisten luokitustenmäärittämään A-luokkaan.Aivan tavoitetasolle ei saneerauksessapäästy, mutta ilmastointilaitteidenmelua saatiin hyvinvähennettyä.Saneerauksen jälkeen todettiinluokkahuoneiden kaikuisuudenvähentyneen selvästi javähentäneen opettajien äänenkuormitusta, kun he saattoivatlaskea puheäänen tasoa. Myösoppilaiden akustiikkakokemusparani ja kaikuisuuden tunneväheni.Ongelmana asenteet,ei raha– Kaikki meluntorjuntatoimenpiteeteivät ole kalliita. Luokanakustiikkasaneeraus maksaa ehkäsaman verran kuin opettajankahden viikon sairausloma, Salatotesi.Kouluissa vallitseva toimintakulttuurion erittäin tärkeä melunehkäisyn kannalta. Asioitavoidaan tehdä meluisasti tai vähemmällämelulla. Siksi on tärkeätiedostaa melun merkitys oppimiselle.– Miten saisimme päättäjätymmärtämään akustiikan merkityksen?Näissä asioissa vallitseetiedonpuute. Asenne on liianusein hälläväliä. Vaadittavien äänieristyksenja akustiikan tavoitetasojenkinpitäisi olla paljon nykyistäkorkeammat, Sala sanoo. 48 Kuntatekniikka 1/2013

VESIHUOLTOVesilaitosyhdistys kysyi jäseniltään kehittämistarKuntarakenne, laatu ja turvallisuus keVesihuoltopalvelut ovatSuomessa huippuluokkaaja toimivat moitteettaasiakkaiden tarpeettyydyttäen. Onkohyvää siis tarvetta kehittää?Tähän kysymykseenhaettiin vastauksiavuonna 2012 toteutetullakehittämistarveselvityksellä.Kuntaliitokset ja niihinkytkeytyvät yhtiöjärjestelytVäestörakenteen muutoksetKansainvälistyminenAsiakasnäkökulmanvahvistuminenEnergiatehokkuusvaatimustenkiristyminenLaatu- ja turvallisuusvaatimustenkiristyminenMuut lainsäädäntömuutoksetja uudet velvoitteetIlmastonmuutoksenvaikutukset Riina Liikanen,Vesihuoltoinsinööri,Vesilaitosyhdistys ryMuu0 10 20 30 40 50 Selvityksen tavoitteena olitunnistaa, koostaa ja priorisoidavesihuoltolaitosten tärkeimpiähaasteita, kehittämistarpeitaja -ideoita. Kehittämistarveselvityksentoteutti Gaia ConsultingOy Vesihuoltolaitosten kehittämisrahastonrahoituksella.Selvityksen tiedot kerättiin vesihuoltolaitoksillesuunnatulla Internet-kyselylläsekä vesihuoltoalantärkeimpien sidosryhmienkuten viranomaisten ja tutkimuslaitostenhaastatteluilla. Tiedonkeruuntuloksena syntyi listausvesihuoltoalan haasteista, kehitystarpeistaja -ideoista.Kuntaliitoksettuovat haasteeitaToimintaympäristön aiheuttamistamuutospaineista vesihuoltolaitoksetpitävät ylivoimaisestimerkittävimpänä kuntaliitoksiaja niihin liittyviä organisaatiojärjestelyjä.Kuntaliitokset jalaitoskoon kasvaminen nähtiinvesihuollon näkökulmasta useinmahdollisuutena, mutta faktoihinperustuvaa tutkimustietoa yhdistymisteneduista ja haitoista sekämahdollisista skaalaeduista kai-vattiin tämän näkemyksen tueksi.Tarvetta nähtiin myös ohjeilleja hyville käytännöille laitostenhallinnolliseen ja tekniseenyhdistämiseen. Muutostarpeestahuolimatta organisaatiojärjestelyissäpidettiin tärkeänä, ettäkunta säilyy yhteiskunnan toiminnankannalta tärkeän palvelutoiminnanomistajana ja ohjaajana.Toimintaympäristöön liittyvinämerkittävinä muutosvoiminanousivat vesihuoltolaitosten vastauksissaesiin myös laatu- ja turvallisuusvaatimustenkiristyminen,uudet velvoitteet ja muutlainsäädäntömuutokset, ilmastonmuutoksenvaikutukset sekäasiakasnäkökulman vahvistuminen.Sidosryhmät pitivät samojatoimintaympäristön muutosvoimiamerkittävinä, mutta nostivatilmastonmuutoksen vaikutuksetja kiristyvät energiatehokkuusvaatimuksetvesihuoltolaitoksiatärkeämmiksi tekijöiksi.HAUN PAINOPISTEALUEETToiminta halutaanparemmin hallintaanToimintaympäristöstä johtuvienpaineiden lisäksi kehittämistarpeitatarkasteltiin vesihuoltolaitoksenydintoimintojen näkökulmasta.Teknisistä toiminnoistavesihuoltolaitokset priorisoivatviemäröinnin ja hulevesien käsittelynkehittämistarpeeltaan tärkeimmäksiosa-alueeksi.Uusia työkaluja toivotaanetenkin verkosto-omaisuudenhallintaan. Samat verkostojenikääntymiseen ja korjausvelkaanliittyvät haasteet ja tarpeet nousivattärkeinä esiin myös vedenjakelunpuolella.Lisäksi vastaajien mielissäsiinsivät älykkäät vesihuoltoverkostot,joissa verkostojen hallinnassahyödynnetään nykyistä tehokkaamminmodernia mittausjaICT-teknologiaa.Vaikka Suomen puhtaat jarunsaat vesivarat turvaavat vedenhankinnanja asiantuntevavedenkäsittely talousveden laadun,vesihuoltolaitokset nostivatvedenhankinnan ja -käsittelyntärkeäksi kehittämistarvealueeksierityisesti toimintavarmuuden,tehokkuuden ja häiriötilannetoiminnannäkökulmista.Uusia ratkaisuja toivottiinveden laadun mittaamiseenja seurantaan vedenhankinnaneri vaiheissa.Kehittämistarveselvityksen tuloksia hyödyntäen vuodeksi 2013 onpäätetty seuraavat Kehittämisrahaston yleisen haun painopistealueet,joilta hakemuksia ja tutkimus- ja kehittämistoimintaan erityisestitoivotaan: vesihuollon energia-, ympäristö-, resurssi- ja kustannustehokkuudenkehittäminen verkostojen hallinnan kehittäminen: kuntotietojen kartoittamisentyökalut, saneerausmenetelmät, vuoto- ja hulevesien hallinta lietteiden hyötykäytön ja ravinteiden kierrätyksen edistäminen sekäpuhdistamolietteiden tuotteistaminen vesihuoltolaitosten kestävä talous ja asiakassuhteet50 Kuntatekniikka 1/2013

peistahittämisen ytimessäJätevedenpuhdistuksen osaltavesihuoltolaitokset toivovat ratkaisujaerityisesti tiukentuviinpuhdistusvaatimuksiin vastaamiseksisekä lietteen hyötykäytönlisäämiseksi.Jätevedenpuhdistuksessa nähtiinravinteiden poiston tehostamisenlisäksi tarvetta selvittääratkaisuja haitta-aineiden sekämikrobien poiston tehostamiseksi.Vesihuollon energiatehokkuudenlisäämiseen nähtiin potentiaaliajäteveden hukkalämmöntalteenotossa, pumppausten tehostamisessasekä automaationhyödyntämisessä. Kehitystä toivottiintekniikan energiatehokkuuteenja yleisesti kehittämisentueksi vesihuollon energiatehokkuusmittareita.Vesihuoltolaitoksen hallinnonja talouden näkökulmasta laitoksettoivoivat ratkaisuja tukemaanlaitoksen kestävää talouttasekä toiminnan läpinäkyvyyttä.Yhteenvetona vesihuoltolaitoksetkaipasivat ratkaisuja palvelujentuottamisen, toiminnan jatkuvuuden,resurssien, omaisuudenja talouden parempaan hallintaan.Toiminnan parempi hallintaja läpinäkyvyys mahdollistavatmyös toiminnan paremmanviestinnän asiakkaille ja muille sidosryhmille.Viestintään liittyenkehittämistarpeita nähtiin etenkinuusien sähköisten viestintäkanavientehokkaammassa hyödyntämisessä.Aktiivista kehitystyötätarvitaan ja tuetaanSelvityksen perusteella vesihuoltolaitostenkäytännön toiminnassaon paljon kehittämistarpeita,joihin kaivataan ratkaisuja.Tarpeisiin vastaaminen edellyttäämonilta toimijoilta innovatiivistaasennetta, halua kehittäätoimialaa ja resursseja. Vesihuoltolaitostenkehittämisrahasto tarjoaamahdollisuuden tämän työnosittaiseen rahoittamiseen. Kuntakenttäkäy kuumana,lueKuntalehdestä!Miten käy kuntauudistuksen,kaatuuko sote?Arvoisakuntapäättäjä,varmista, että kuntasion tilannutSinulle omanKuntalehden!Hintoihin lisätään voimassa oleva arvonlisäveroKuntatekniikka 1/201351

Seinäjoen kaupunginkirjastosta VUODEN 2012 BETONIRAKENNE Seinäjoen uusi kaupunginkirjastopalkittiin vuoden2012 betonirakenteena taitavastaja vaativasta arkkitehti-ja rakennesuunnittelustasekä laadukkaasta toteutuksesta.Talon rakenteissa ja sisätilojenpinnoissa betonia onkäytetty kokonaisvaltaisesti.Betonirakenteilla ja betonipinnoillaon merkittävä rooli rakennuksensisätilojen arkkitehtuurissaja tunnelman luojana.Valtava päätilan vekkimäinenlautamuottipintainenbetonikatto tuo kirjastosaliinjuurevaa tunnelmaa. Betonimateriaalina luo harmonisenkontrastin muun sisustuksenkanssa.Rakennuksen runko on toteutettukauttaaltaan paikallavalettuinabetonirakenteina.Monimuotoiset, veistoksellisetja moneen suuntaan kaltevatteräsbetonirakenteet on suun-Seinäjoen uuden kirjaston sisätilat ovat monimuotoisia jasuuntautuvat harkittuihin näkymäsuuntiin.Mika Huismanniteltu 3D-mallinnusta apunakäyttämällä. Talotekniikka onintegroitu rakenteisiin, jolloinholvimaiset katot ja muut sisäpinnaton voitu jättää paljaastinäkyviin.Seinäjoen uuden kirjastonsuunnittelu perustuu JKMMArkkitehtien vuonna 2008 järjestetynarkkitehtikutsukilpailun voittoon.Rakennesuunnittelusta vastasiRamboll Finland Oy. Runkorakenteidenpääurakoitsija oli RakennusliikeTimo Nyyssölä Oy.Kohde on hyvä esimerkki julkisestarakentamisesta, jossa monipuolisellabetonin käytöllä on aikaansaatukestävää ja laadukastarakentamista ja jossa pitkä käyttöikäja muuntojoustavuus ovat olleetsuunnittelun lähtökohtina.Kompakti kokonaismuoto, ulkovaipanhyvät lämmöneristysarvot sekäilmanvaihdon lämmön talteenottojärjestelmätakaavat rakennuksellehyvän energiatehokkuuden. Jäähdytyksentarpeen minimoimiseksisuuret ikkunapinnat on suunnattupohjoisiin ilmansuuntiin. Toteutunutkohde on osoitus ammattitaitoisestarakennuttamisesta, suunnittelustasekä ensiluokkaisesta toteutuksestaja käsityötaidosta. Seinäjoenuuden kaupunginkirjaston bruttoalaon 4 430 m 2 .Maankäyttö- ja rakennuslakimuuttui vuoden alussa Maankäyttö- ja rakennuslakituli uudistettuna voimaan1.1.2013. Muutoksilla täsmennetäänasetuksenantovaltuuksiaja rakentamismääräystenjoustavaa soveltamista rakennuksenkorjaus- ja muutostöissäjatketaan.Lisäksi toimeenpannaanrakennusten energiatehokkuuttakoskevan direktiivin artiklat,jotka koskevat korjausjamuutostöiden energiatehokkuuttasekä lämmitysjärjestelmienarviointivelvoitetta.Samassa yhteydessä on muutettumyös toimenpidelupaakoskevia MRL:n säännöksiä.MRL:n muutoksen voimaantulonosalta on huomattavalain siirtymäsäännös, jonkamukaan lain voimaan tullessavoimassa olleita Suomenrakentamismääräyskokoelmassajulkaistuja määräyksiävoidaan soveltaa kunnes uudetsäännökset on annettu,enintään kuitenkin viiden vuodenajan tämän lain voimaantulostaja noudattaen tämänlain voimaan tullessa voimassaollutta 13 §:n 3 momenttia.Lakimuutokseen liittyvä asetuksenvalmistelu on edelleenkesken. Soveltamista ohjeistetaantarvittaessa myöhemmin.Tasavallan Presidentti onvahvistanut myös lain eräidenrakennustuotteiden tuotehyväksynnästä.Se koskee rakentamisessakäytettävien rakennustuotteidenhyväksymistäsilloin, kun rakennustuote eikuulu harmonisoidun tuotestandardinsoveltamisalaan tairakennustuotteelle ei ole eurooppalaistateknistä arviointia.Laki koskee tilanteita, joissarakennustuotteessa ei edellämainituilla perusteilla voidakäyttää CE-merkintää. Laki tuleevoimaan 1.7.2013.Ensimmäinen kahmarikuorma jätettä siirtyy uuden Ekokem 2:narinalle lokakuussa 2012.Ekokemille uusi voimala Ekokemille joulukuussa toimittajaltaluovutettu uusi voimala 2lisää merkittävästi jäteperäisenlämmön ja sähkön tuotantoa.Ekokemin sähkön tuotanto läheskolminkertaistuu 120 gigawattituntiinja kaukolämmön tuotantolisääntyy vajaalla viidenneksellänoin 500 gigawattituntiin vuodessa.Voimala 2:lla voidaan käsitelläjätteitä noin 120 000 tonniavuodessa. Polttoaineena käytetäänkierrätykseen soveltumattomiateollisuuden ja rakentamisensekä yhdyskuntien jätteitä, jotkamuutoin päätyisivät kaatopaikkasijoitukseen.Ekokem tuottaa jatkossa Riihimäenkaukolämpötarpeesta90 prosenttia ja Hyvinkään tarpeestarunsaat 70 prosenttia.Voimala 2 vähentää kulutusperusteisiakasvihuonekaasupäästöjäniin Hyvinkäällä kuin Riihimäelläkin.Ekokem52 Kuntatekniikka 1/2013

Tomi ParkkonenKUNTALIITTO PALKITSI TUULIVOIMAKESKUSTELUA ARVIOINEEN GRADUN Paras kunta-asioita käsitellyt progradu -tasoinen opinnäytetyö analysoituulivoimarakentamiseen liittynyttäsuunnittelu- ja päätöksentekoprosessia.Hallintotieteidenmaisteri Jutta Vennon ”Ei minuntakapihalleni!” -niminen opinnäytesai Kuntaliiton myöntämän 2 000euron arvoisen tunnustuksen.Tutkimuksessa ”Ei minun takapihalleni!Retorinen diskurssianalyysiPohjanmaan tuulivoimasuunnittelusta.”tarkastellaan tuulivoimarakentamistaja siihen suhtautumistaPohjanmaalla suunnittelu- ja päätöksentekoprosessinnäkökulmasta.Työssä tutkittiin, millaisia diskurssejatuulivoimakirjoituksis-ta voidaan löytää ja miten tuulivoimarakentamistaja hankkeentoimijoiden näkökantoja argumentoidaanja vakuutetaan faktaksi.– Tutkielma saa kiitosta aiheenajankohtaisuudesta, lähestymistavanuutuus- ja käyttöarvosta sekäsuuntautuneisuudesta tulevaisuuteen.Tutkielman nähdään olevanhyödyllinen pohdittaessakansalaisten osallistumisnäkökulmaalaajemminkin, esimerkiksivaikeina pidettävien hankkeidensuunnitteluprosesseissa, myöskuntasektorilla, Kuntaliiton tutkimuspäällikköMarianne Pekola-Sjöblom perustelee valintaa.Seitsemän diskurssin lisäksi aineistostanousi esiin kolme tuulivoimapuheentyyppiä: vastuun puhe,vaihtoehdottomuuspuhe ja kilpailukykypuhe.Tutkimuksen keskeisenätuloksena todetaan, ettätutkitun tuulivoimapuiston vastustusei johdu vain asukkaiden itsekkäästäkäyttäytymisestä vaan syytävoidaan hakea prosessin rakenteellisistaja toimijalähtöisistä tekijöistä.Ilmastopaneeli suosittelee vahvaa strategiaa Suomen Ilmastopaneeli peräänkuuluttaaselvityksessäänkustannustehokkaita kansallisiaohjaustoimia päästöjen vähentämiseksipäästökaupanulkopuolisella sektorilla sekämaaperän- ja metsienkäytössä.Suomen on paneelin mukaantehostettava myös energia-ja materiaalitehokkuutta,jotta tavoite vähäpäästöisestäSuomesta on saavutettavissa.– Suomen olisi vaikutettavaEU:n ilmasto- ja energiapolitiikkaanniin, että päästökauppaohjaa aktiivisesti ilmastotoimiin.Päästökaupan riittävänkorkea hinta antaisi taloudellevahvan signaalin, jonka perusteellaeri aloilla voidaan suunnitellamuun muassa uusiutuvanenergian käytön lisäämistäja energiatehokkuuden paran-tamista. Tämä vahvistaisi talouttakoko Euroopassa, summaa VTT:ntutkimusprofessori Ilkka Savolainenselvityksen viestin poliittisillepäättäjille.Ilmastopaneelin mukaan Suomenolisi varauduttava siihen, ettäbioenergian ja biomassan käyttöäkoskevia kasvihuonekaasupäästöjenlaskentasääntöjä muutetaanEU:n ohjeissa tai kansainvälisissäsopimuksissa. Suomen mahdollisuudetvaikuttaa muutoksiinovat rajalliset. Koska metsä on keskeinenosa Suomen teollisuuden jaenergiantuotannon resurssipohjaa,metsän käytön strategioiden olisioltava niin vankkoja, että ne kestävätmyös päästöjen laskennanmuutokset.Ilmastopaneeli korostaa, ettäsähkön ja lämmön yhteistuotantoon vähäpäästöisempi tapa tuottaayhdyskuntien lämmitys kuin yleisestitiedostetaan eikä maalämpöratkaisuillapitäisi heikentääyhteistuotannon piirissä olevienkaukolämpöalueiden kehitysmahdollisuuksia.Sähkön ja lämmönyhteistuotannossa on kuitenkinsyytä siirtyä hallitusti kohtisuurempaa uusiutuvan energianosuutta.– Yhteiskunnan pitäisi myöskannustaa uusiutuviin energioihinperustuvaan pientuotantoontekemällä se mahdollisimmanvaivattomaksi hajautetuissaenergiajärjestelmissä. Rakennuksia,hajautettua energiantuotantoaja koko energiajärjestelmäämmeon tarkasteltava kokonaisuutena,tutkimusprofessoriMiimu Airaksinen VTT:ltäkorostaa.www.ilmastopaneeli.fiHSY:ltä asiakasohjetonttijohtotyömaille Helsingin seudun ympäristöpalvelut-kuntayhtymä HSY julkaisitonttijohtojen liitostöiden asiakasohjeen,joka listaa kiinteistön vesijaviemäriliitostöihin tarvittavat luvatja käytännöt sekä opastaa turvallisenkaivannon tekemiseen.Ohjeen avulla HSY pyrkii puuttumaanusein pääkaupunkiseuduntonttijohtotyömailla nähtyyn ongelmaan,työmaan keskeyttämiseenesimerkiksi vaarallisen kaivannon,jäätymisvaarassa olevan vesijohdontai urakoitsijan omatoimisesti tekemänvirheellisen asennuksen takia.Tonttijohtojen liitostöiden kaivulupienhankkiminen ja kaivutöidenteettäminen ovat kiinteistön omistajantai rakennuttajan vastuulla.HSY:n vastuulla on itse tonttiliitostentekeminen runkovesijohtoihin.– Vaarallisesti tai virheellisestitehtyjen kaivutöiden aiheuttamattyömaiden keskeytykset aiheuttavatharmia monelle, HSY:n verkkoosastontilaustyöyksikön päällikköSami Sillstén toteaa.Kuntatekniikka 1/201353

Lisää HINKU-kuntia Hangon, Lohjan, Raaseporinja Siuntion kunnat ovatasettaneet tavoitteeksi vähentääkasvihuonekaasupäästöjä80 prosenttia vuoden 2007 tasostavuoteen 2030 mennessä.Kunnat ovat liittyneet Kohtihiilineutraalia kuntaa -hankkeeseen(HINKU).– Länsi-Uudenmaan kunnataikovat olla monta askeltaedellä muuta Suomea. Tätämallia pitäisi levittää muuallekin,sillä kunnat ja kuntalaisettekevät päivittäin merkittäviäratkaisuja, joilla on vaikutustavihreän talouden rakentamisessa,ympäristöministeri VilleNiinistö kommentoi kuntienaloitetta.Länsi-Uudenmaan kunnissaon jo osin siirrytty uusiutuvanenergian käyttöön.– Raaseporissa kaikki kolmekuntakeskusta, Karjaa,Pohja ja Tammisaari, lämpiävätbiopolttoaineilla kaupunginasettaman ympäristöohjelmanmukaisesti, kertoo Raaseporinkaupunginjohtaja MårtenJohansson.Lohjan tammikuussa avattuJorma KorhonenLohjan biolämpölaitos vähentääkaupungin hiilidioksidipäästöjä40 000 tonniavuodessa.biolämpölaitos vähentää Lohjanhiilidioksidipäästöjä 40 000 tonniavuodessa.– Kivihiilen käyttö loppuukokonaan ja raskaan polttoöljynkäyttö vähenee merkittävästi.Myös liikenne vähenee,kun 4 000 rekallista hakettahyödynnetään samalla tontilla.Samalla kaupunkilaisten kaukolämpömaksutalenevat noinviisi prosenttia, kertoo Lohjankaupunginjohtaja Simo Juva.Siilinjärven kunnalle ESCO-hanke YIT on tehnyt Siilinjärvenkunnan kanssa sopimuksenkunnan yhdeksän kiinteistönenergiatehokkuuden parantamisestaESCO-energiansäästöhankkeena.YIT toteuttaa vuoden2013 aikana kiinteistöihinlaitteistoinvestoinnit ja tarvittavatmuutokset, joiden avullasuunnitellut säästöt saavutetaan.ESCO-palvelusopimuksenkesto on 10 vuotta. Sopimuksenkokonaisarvo on noin1,1 miljoonaa euroa.Investointien ja muutostenjälkeen YIT vastaa kiinteistöjenenergiansäästöstä ja energiatehokkuudenoptimoinnista jaantaa sopimukseen kuuluvillekiinteistöille energiansäästötakuun.Siilinjärven kunta rahoittaahankkeen sopimusaikanasyntyvillä säästöillä. Tavoitteeksion asetettu merkittävien säästöjensaavuttaminen sähkön jalämmityksen kustannuksissa.Myös hiilidioksidipäästöjä pyritäänvähentämään 450 tonniavuodessa.– Kunta on sitoutunut Motivanenergiatehokkuussopimuksenmukaisesti 9 % energiansäästöönvuoteen 2016mennessä. ESCO-hanke on tärkeinhanke tuon säästötavoitteensaavuttamisessa. Kunnankannalta tässä hankkeessamyönteistä on se, että kunnanei tarvitse sijoittaa hankkeeseenrahaa, vaan hanke rahoitetaanenergiansäästöllä syntyvilläsäästöillä. Lisäksi investoinneillehaetaan ely-keskukselta25 % energia-avustusta.Pidämme hanketta merkittävänäja kehotamme myös muitakuntia lähtemään ESCO-hankkeisiinmukaan, sanoo Siilinjärvenkunnan tekninen johtajaAri Kainulainen.Energiatehokkuuden parantamiseksikiinteistöjen automaatiotamodernisoidaan,ilmanvaihtokoneisiin asennetaantaajuusmuuttajia ja erijärjestelmien ohjaustapoihintehdään muutoksia. Kolmessakiinteistössä tehdään myöslämmitystapamuutoksia ja siirrytäänmaalämmön käyttöön.Kiinteistöalalleelinkaarimittarit Kiinteistö- ja rakentamisalaltaon puuttunut yhtenäinentapa arvioida kiinteistöjenympäristötehokkuuttaja kestävän kehityksen mukaistatoimintatapaa. Nyt julkaistutkahdeksan elinkaarimittariatukevat ja täydentävätlainsäädännön kauttatapahtuvaa kestävän rakentamisenohjausta kansainvälisiinstandardeihin perustuvillamittareilla. Mittaristonon laatinut Green BuildingCouncil Finland.Rakennusten elinkaarimittaritovat suomalaiseenlainsäädäntöön ja ilmastoolosuhteisiinsoveltuvat, yhtenäisetlaskentaohjeet rakennustenelinkaaritehok-kuuden mittaamiseksi ja ympäristövaikutustenarvioimiseksi.Ne soveltuvat sekä rakennustensuunnittelu- ettäkäyttövaiheeseen ja tukevatpäätöksentekoa neljällä eriosa-alueella: ilmastovaikutukset,energiankulutus, talous jakäyttäjien hyvinvointi.Rakennusten elinkaarimittarientaustalla on Sitran rahoittamaja GBC Finlandin toteuttamaVärkki-projekti.www.figbc.fi/kira/elinkaarimittaritKaukolämmönhinnoittelumuuttumassa Kaukolämmön hinnoittelussaollaan siirtymässä kohtiavoimempaa, kustannusvastaavampaaja oikeudenmukaisempaahinnoittelua. Hin-noittelu muuttuu jo tällä hetkellä,mutta tulevaisuudessa kilpailu lämmitysmarkkinoilla,lämmön kysynnänkasvun taittuminen sekä asiakkaidenarvostus ja tekninen kehitysvaikuttavat entistä enemmän kaukolämmönhinnoitteluun.Selvityksen mukaan jo nyt monillayrityksillä on käytössä esimerkiksikausihinnoittelu, joka on asiakkaannäkökulmasta entistä kustannusvastaavampaaja avoimempaa.Kesäaikana lämmön tuottaminenon useimmiten edullisempaa, jotenasiakkaan maksama hinta on tuolloinyleensä pienempi.Etäluettavien mittarien yleistyminenja niiden entistä parempihyödyntäminen mahdollistavatasiakkaan näkökulmasta oikeudenmukaisenhinnoittelun. Asiakasmaksaa siitä tehosta, jota hänkäyttää. Tällöin lämmöntuotannonkiinteät kustannukset jakautuvatoikeudenmukaisesti eri asiakkaille.Kausihinnoittelu ja etäluennanmahdollistama asiakkaankäyttämään tehoon perustuvahinnoittelu kannustavatasiakkaita energiatehokkuuteen.Selvityksessä todetaan suomalaistenkaukolämpöyritystenolevan teknisesti ja taloudellisestihyviä. Kehitettävää on sensijaan asiakkaiden erilaisten tarpeidenymmärtämisessä ja asiakaskommunikaatiossa.Selvityskehottaakin kaukolämpöyhtiöitäkertomaan hinnoittelustaasiakkailleen nykyistä aktiivisemmin.Af-Consult Oy selvitti Energiateollisuusry:n toimeksiannostakaukolämmön hinnoittelunnykytilaa ja tulevaisuuden mahdollisuuksiaasiakkaan ja kaukolämpöyrityksennäkökulmasta.54 Kuntatekniikka 1/2013

Stadin lämpötila -suunnittelukilpailussaKIINNOSTAVIA EHDOTUKSIA KAUPUNKITILAAN Helsingin Energian järjestämässäStadin lämpötila -suunnittelukilpailussaon palkittu kolme ehdotustakaukolämmön ja -jäähdytyksenhyötykäytöstä julkisessa tilassa. Kilpailuunosallistui lahjakkaita muotoilun,arkkitehtuurin, maisema-arkkitehtuurinja energiatekniikan opiskelijoitasekä vastavalmistuneita.Kilpailun tarkoituksena oli kehittääuusia kaukolämmön ja -jäähdytyksentuoteinnovaatioita julkiseentilaan ja siten luoda uutta ulottuvuuttaja kokemuksellisuutta urbaaniinympäristöön. Teosten tulikonkretisoida kaukolämmityksenolemassaolon tärkeyttä ja luodasen mahdollistamalla mukavuudellauudenlaista kaupunkitilaa.– Kilpailuun osallistuneilla teoksillaon selvä potentiaali kehittääkaupunkitilaa tuomalla uudenlaistamukavuutta, visuaalisuutta ja aitoatoiminnallisuutta julkiseen tilaan.Teokset tekevät kaukolämpöä ja-jäähdytystä näkyväksi ja konkreettiseksi– energiatehokkuutta unohtamatta,kertoo tuomariston jäsen,Helsingin Energian kehityspäällikköHelsingin EnergiaKilpailun voittajateos Magnolia luo kaupunkiin lämpimien kivipaasienmuodostaman keitaan.Jouni Kivirinne.Helsingin Energia selvittää keväänaikana teosten toteutusmahdollisuuksiaja mahdollisia sijoituspaikkoja.Tuomaristo arvioi teoksia mm.niiden kekseliäisyyden, kestävyydenja kiinnostavuuden kannalta.Lisäksi tuomarit arvioivat teoksenkäytettävyyttä ja toteutuskelpoisuuttasekä työn monialaisuutta.Ensimmäisen palkinnon, 4000euroa, saivat Aalto-yliopiston arkkitehtiopiskelijaMaiju Suomi ja arkkitehtiTuukka Päivärinne teoksellaanMagnolia. Ehdotus luo kaupunkiinkeitaan, jossa lämpimät kivipaadettarjoavat tilaa oleskeluunkylmälläkin säällä. Ehdotus todettiinselkeimmäksi konseptiksi, jollaon myös tarina osana selkeää muotokieltä.– Kilpailussa nähdyt ehdotuksetolivat kiinnostavia, korkealaatuisiaja suurelta osin toteuttamiskelpoisia,kertoo tuomariston jäsen,Helsingin Energian asiakaspalvelu-ja viestintäjohtaja Jarmo Karjalainen.Joka päivä onvesipäivä Joka päivä on vesipäivä -facebooksivullaVVY:n viestintäverkostonkirjoittajat kertovat vedestä jasiitä, miten hyvä vesihuolto turvaatoimivan arjen.Jäsenlaitosten yhteisellä sivullakerrotaan suomalaisen hanavedenlaadukkuudesta ja vedentoimitukseenliittyvästä palvelusta.Sivua päivitetään aktiivisesti1.2.–30.3.2013. Facebook-sivullamyös seurataan, miten jäsenlaitoksetviettävät Maailman vesipäivää22.3.Joka päivä on vesipäivä -hankkeenon rahoittanut Vesihuoltolaitostenkehittämisrahasto.http://www.facebook.com/pages/Jokapäivä-on-vesipäivä/533244716700243Kaupunkiraitiotienyleissuunnittelualkoi Tampereella Tampereen kaupunkiraitiotienensimmäisen linjan yleissuunnitteluHervanta-Keskusta-Lentävänniemion aloitettu. Suunnittelunensimmäisessä vaiheessa jatketaanalustavan yleissuunnitelmanreittivaihtoehtojen vaikutusten arviointiaja vertailua.Raitiotielinjaukset tuodaanpäätöksentekoon kesäkuussa2013, kun vaikutusarvio on tehty.Syksyllä tarkennetaan valitunraitiotiesuunnitelman teknisiä ratkaisuja,kustannus- ja vaikutusarviointejasekä suunnitellaan radanrakentaminen vaiheittain ja varikonsijainti.Yleissuunnitelman rinnalla selvitetään,miten raitiotiejärjestelmäon tarkoituksenmukaisinta hankkia,operoida ja ylläpitää. Yleissuunnitelmavalmistuu alkukeväästä2014. Varsinaiset päätöksetraitiotien rakentamisesta tehdäänkeväällä 2014.Raitiotien suunnittelu on merkittäväkaupunkisuunnitteluhanke,jossa liikenneratkaisujen lisäksitutkitaan asumisen ja palvelujenkehittämistä hyvän joukkoliikenteenläheisyydessä. Tampereenkaupunkiraitiotien yleissuunnitelmatehdään yhdessä Turun kaupunginja valtion kanssa.Hankkeen verkkosivuilla www.tampere.fi/kaupunkiraitiotie järjestetäänmaaliskuussa kyselykaupunkiraitiotien vaihtoehtoisistalinjauksista.Vantaalla 40-vuotiasympäristölautakunta Vantaa oli ensimmäisten joukossa,kun Suomen kuntiin alettiinperustaa ympäristölautakuntiavuonna 1973. Samana vuonnakäynnistyi myös valtion ympäristöhallinto.Ympäristöhallinnon kehitys olikuitenkin hidasta: ympäristöministeriöperustettiin vasta vuonna1983 ja laki kuntien ympäristönsuojelunhallinnosta astui voimaanloppuvuodesta 1986.Vantaa asetti vuonna 1985työryhmän selvittämään, mitenVantaalla huolehdittaisiin tulevistalakisääteisistä ympäristönsuojelutehtävistä.Työryhmän esityksenperusteella päätettiin perustaaympäristötoimisto sekä ympäristölautakunnallevesijaosto huolehtimaanvesilain tehtävistä.Vuonna 1989 Vantaalle perustettiinSuomen ensimmäinen kunnallinenympäristökeskus, johonkuuluivat ympäristönsuojelu, ympäristöterveydenhuolto,eläinlääkintähuoltoja elintarvike- ja ympäristölaboratorio.Puhuttiin ns. Vantaanmallista, jonka ottivat myöhemminkäyttöön myös monetSuomen muut suuret kaupungit.Vantaan ympäristöhallintokuuluu nykyisin maankäytön, rakentamisenja ympäristön toimialaan.Yhteistyössä yleiskaavoituksenja maanhankinnan kanssakaupunki on vuosina 1990–2012 hankkinut omistukseensayli 2 000 hehtaaria luontoalueitaja rauhoittanut ne luonnonsuojelualueeksi.Kuntatekniikka 1/201355

Käytännönneuvojahankintalaista Hankintalaki ja tilaajavastuulakirakentamisessa-oppaassa käsitelläänjulkisten rakennushankintojenkilpailuttamista niitäkoskevan lainsäädännönmukaisesti. Oppaassaannetaan käytännönneuvoja sekä tilaajille ettätarjoajille.Hankintalain säännöksiähavainnollistetaanlukuisilla markkinaoikeudenja korkeimman hallinto-oikeudenpäätöksillä,joita on seurattu joulukuun2012 loppuun saakka.Oppaan lopuksi käydäänläpi tilaajavastuulain soveltaminenrakentamisessa.Myös tämä havainnollistetaanuseilla hallinto-oikeuksienratkaisuilla.Oppaan kirjoittaja, asianajaja,VT, KTM Mika Pohjonenneuvoo päivittäin julkistasektoria tarjouskilpailuidenjärjestämisessä ja yrityksiätarjousten tekemisessä.Pohjonen on hoitanut noin180 julkista hankintaa koskevaaoikeudenkäyntiä.128 s., isbn 978-952-269-085-2,42 € + alv 10 %Tilaukset: www.rakennusmedia.fi,rakennusmedia@rakennusmedia.fi,puh. 09 1299 276,1299 251Espoon uusiarkkitehtuuriesittäytyyEspoo – arjen arkkitehtuuriaon katsaus Pohjoismaidennopeimmin kasvavan kaupunginjulkiseen arkkitehtuuriinja ympäristörakentamiseen2000–2013.Espoon julkisen rakentamisenhuippuja tällä vuosituhannellaovat uudet ja edistyksellisetkoulut ja päiväkodit.Kirjassa esitellään 18 uuttakoulu- ja päiväkotirakennusta,jotka ovat arkkitehtonisestimielenkiintoisia esimerkkejäuudenlaisista oppimisympäristöistä.Myös muutkirjassa esitellyt kohteet ovatesimerkkejä arkisista kaupunkilaistenkohtaamispaikoista:puistoja, kulkuväyliä ja kävelyraitteja,kirjastoja ja kulttuurirakennuksia.Esiteltäviä kohteitaon kaikkiaan 45. Laajuuson osoitus Espoon halustasatsata julkiseen tilaan ja tulevaisuudenkaupunkirakenteeseen.Kirja on mainio matkaopasEspoon monia palkintojakinvoittaneisiin kohteisiin.Espoo – arjen arkkitehtuuria-kirjaa voi ostaa NäyttelykeskusWeeGeen myymälästä,Espoon yhteispalvelupisteistäja Villa Elfvikin luontotalostahintaan 25 euroa. Kirja ontulossa myyntiin myös kirjakauppoihin.Energiaasäästävätaajamavalaisin Christian IV LED onIP66-koteloitu alumiinirunkoinentaajamavalaisin.Harmaa valaisin onsaatavilla sekä pylväs- ettävarsimallina ja sopiiyleisvalaistukseen ja pienteidenvarsille.Ottoteho on 32 W,valaisimen valovirta 2554lm, värilämpötila neutraalinvalkoinen 4000 K CRI70 ja elinikä 70 000 tuntia.Vakiovarusteinen tehonalennustoimintovoidaanottaa käyttöön painamallavalaisimessa olevaakytkintä. Tehdasasetuksenaon 50 % himmennys 8tunnin ajan alkaen 3 tuntiaennen ja päättyen 5 tuntiajälkeen laskennallisen keskiyön.Christian IV LED -valaisimenrunko on painevalettuaalumiinia, ja suositeltavaasennuskorkeus 3–6 metriä.Tuotteen valmistaja AlppiluxOy on kasvava kotimainenvalaisinvalmistaja, joka onkeskittynyt palvelemaan valaistuksenammattilaisia erityisestiSuomessa.Yrityksen tuotevalikoimakattaa koko sisä- ja ulkovalaistuksenyltäen tutuistakoetelluista ratkaisuista ainauusimpaan teknologiaan.Lisätiedot: alppilux.fiUusi tuotemaa- ja tierakentamiseenRuukki on kehittänyt uudenmaa- ja tierakentamisessa käytettävänLD-masuunihiekan. Seon masuunihiekan ja teräskuonanseos, jota voidaan valmistaaeri seossuhteilla.Näin Ruukki pystyy kierrättämäänja hyödyntämään terästuotantonsasivutuotteenavalmistettavan teräskuonan jamasuunihiekan. Uudella tuotteellavoi korvata maa- ja tierakentamisessaaiemmin käytetynpelkän masuunihiekan.Raahen terästehtaalla valmistettavateräskuona soveltuuLD-masuunihiekkaakäytetäänparantamaantierakenteenkantavuutta jaroutakestävyyttä.Pohjois-Suomen aluehallintovirastonpäätöksen mukaanmaa- ja tierakentamiseen.Urakoitsijalle valmistuu Raaheenoma sekoitusasema, jossavarmistetaan oikea seossuhdeja tuotteen laatu. Teräskuonaavalmistetaan terästuotannonsivutuotteena noin 150 000tonnia vuodessa. Masuunihiekkaavalmistetaan noin 450 000tonnia. LD-masuunihiekan menekiksiarvioidaan vuosittainnoin 200 000–250 000 tonnia.Teräskuonaa käytetään lisäksiraaka-aineena Ruukin omassatuotannossa. Masuunihiekkaamyydään myös maatalouteenkalkitukseen ja sementtiteollisuudenraaka-aineeksi.56 Kuntatekniikka 1/2013

FCG FinnishConsultingGroup OySuunnittelu ja tekniikka-liiketoiminta: Insinööri (AMK) JuhaPahnila on nimitetty talo-ja laitossuunnitteluntulosalueen johtajaksi. Insinööri (AMK) TimoAlatalo on nimitetty projektipäälliköksikatu-, tiejaliikennesuunnittelu -toimialalleTurkuun. Insinööri (AMK) TuukkaLammi on nimitettyprojektivastaavaksi rakennuttaminenja ylläpitopalvelut-toimialalle. Arkkitehti SirpaPyyhtiä on nimitettyprojektipäälliköksi arkkitehtuurija talotekniikka-toimialalle Helsinkiin.Koulutus- ja konsultointi-liiketoiminta DI Jouko Riipinen onnimitetty maankäyttöönja maapolitiikkaan liittyvienkoulutusten koulutuspäälliköksi.Ramboll Finland Oy OTK Marcus Henricsonon nimitetty se-niorikonsultiksi vahvistamaanRamboll ManagementConsultinginkuntasektoriosaamista. DI, RKM Mika Latvamäkion nimitettyprojektipäälliköksiLiikenneväylät-yksikköönEspooseen. Ins. AMK Sami Laaksoon nimitetty projektipäälliköksiInfra Itä -yksikköönKouvolaan.Turun Satama Oy Christian Ramberg onnimitetty Turun SatamaOy:n toimitusjohtajaksi.Turun kaupunki yhtiöittisatamaliiketoimintansakuluvanvuoden alussa.Ympäristöyritystenliitto OTK Anna-KaisaAuvinen on valittuYmpäristöyritysten Liitonuudeksi toimitusjohtajaksinykyisen toimitusjohtajanKatriPenttisen jäädessä eläkkeelle.Hän ottaa vastaantoimitusjohtajan tehtävät1.3.2013 alkaen.Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitälähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumiavuonna 2013 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.2013Alueelliset yksityistiepäivätUseita yksipäiväisiä tilaisuuksiahelmi-maaliskuussawww.tieyhdistys.fi/tapahtumatKorjaus- ja energiaavustuspäivä12.2.2013 Helsinkiwww.fcg.fiViherpäivät12.–13.2.2013 Tamperewww.vyl.fiKiinteistöinsinöörien jageodeettien neuvottelupäivät14.–15.2.2013 Helsinkiwww.fcg.fiKaavoitus, lainsäädäntöja rakentamisen ohjaus6.–7.3.2013 Helsinkiwww.kiinko.fiHankintojen ajankohtaispäivätekniselle toimialalle7.–8.3.2013 Helsinkiwww.fcg.fiUudistuvaympäristölainsäädäntö12.3.2013 Lahtiwww.lamk.fi/cleantech/koulutuksetTeknisten lautakuntienkoulutuspäivät12.3. Seinäjoki19.–20.3. Helsinki10.–11.4. Rovaniemi16.–17.4. Nokia14.5. Turku21.5. Kuopio4.6. Lappeenranta23.9. Ouluwww.fcg.fiRakennuslautakuntienkoulutuspäivä13.3. Jyväskylä20.3. Helsinki11.4. Rovaniemi17.4. Nokia15.5. Turku22.5. Kuopio5.6. Lappeenranta24.9. Ouluwww.fcg.fiYmpäristölautakuntienkoulutuspäivä14.3. Jyväskylä21.3. Helsinki12.4. Rovaniemi18.4. Nokia16.5. Turku23.5. Kuopio6.6. Lappeenranta25.9. Ouluwww.fcg.fiSportec/Greentec14.–15.3.2013 Tamperewww.sportec.fiMaanmittauspäivät21.–22.3.2013 Kuopiowww.kuopio.fi/maanmittauspaivatRakennusvalvonnanperuskurssi, II jakso4.–5.4.2013 Helsinkiwww.fcg.fiKaavoitusjohdonneuvottelupäivät11.–12.4.2013 Helsinkiwww.fcg.fiVesiosuuskunnat ja kunta17.4.2013 Vantaawww.fcg.fiKuntienrakennuttamispäivät18.–19.4.2013 Tamperewww.fcg.fiWasser Berlin International23.–26.4.2013 Berliiniwww.wasser-berlin.deJäähallipäivät14.–16.5.2013 Hki-Sto-Hkiwww.finhockey.fiYhdyskuntatekniikka 201315.–16.5.2013 Jyväskyläwww.yhdyskuntatekniikka.fiVesihuoltopäivät15.–16.5.2013 Jyväskyläwww.vvy.fiKuntatekniikan päivät16.–18.5.2013 Jyväskyläwww.kuntatekniikka.fi/toimijat/sktytapahtumakalenteriKuntatekniikka 1/201357

www.wspgroup.fiTehokasta täsmänäkyvyyttäIlmoitus PALVELUJA-sivullamme tuo tulosta.Ota yhteys Marianne Lohilahteen, puh. 040 708 6640marianne.lohilahti@netti.fiAvaa www.kuntatekniikka.fi ja hyödynnäkuntatekniikan osaajien verkkopalvelua rekrytoinneissasi.Ilmoita avoimista kuntatekniikan työpaikoista edullisesti Kuntatekniikan foorumilla.Täytä työpaikkailmoitus suoraan verkkosivulla www.kuntatekniikka.fi/ajankohtaista/tyopaikattai ota yhteyttä asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi tai puh. 09 771 2442.2012Oppaan sähköinen versio lehti.kuntatekniikka.fiTILAAKuntatekniikka!Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta jatkuvanakestotilauksena 73 euroa. Saat kaupan päälle syyskuussa2012 ilmestyneen Vesihuollonosto-oppaan.Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus(8 numeroa) 82 euroa , irtonumero 10 euroaKaikkiin hintoihin lisätään voimassa oleva alv.Tilauksen ja osoitteenmuutoksen teet kätevimminos. http://lehti.kuntatekniikka.fiasiakaspalvelu@kuntatekniikka.fitai puh. 09 771 2442.Vesihuollon osto-opas (palveluhakemistot,vesilaitokset, uimahallit ja kylpylät) on myösosoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fiHämpin parkki valmistui Hämeenlinnaan vai oliko se Tampereelle…Siitä oli juttua Kuntatekniikassa 6/2012 vai olikose 7/2012? Jos muisti pettää, Kuntatekniikan lehtiarkistopaikkaa. Käytössäsi ovat lehden pdf:t vuodesta 2006.Osoitteessa lehti.kuntatekniikka.fi > lehtiarkisto58 Kuntatekniikka 1/2013

FCG – Hyvän elämän tekijätInfra-, talo- ja ympäristö -suunnittelun asiantuntijaFCG Suunnittelu ja tekniikkawww.fcg.fiGTK palvelee asiakkaitaan maalämmön,ympäristön sekä maankäytön jarakentamisen kysymyksissä.Lännen Alituspalvelu OyVaakaporauksen vahva ammattilainen 20 vuoden kokemuksellawww.lannenalitus.comALITUSPORAUKSET kaikilla menetelmillä kaikki halkaisijat Ø 50 – 2300 mm kaikkiin maalajeihin savesta kallioon asennuspituudet jopa 1000 mTyöntöporausta American Augers 72-1200NGkoneella, DN1600 asennus.Honkapuistontie 95, 28430 Poripuh. 02 538 3655, gsm 0400 593 928email: lannenalitus@lannenalitus.comSertifioitu urakoitsijaon varma valinta!Huomioi hankinnassa– teleurakoitsijan AT-, A- tai T-pätevyys– turvaurakoitsijan TU-sertifikaatti– tietoliikenneverkon rakentajan OL-sertifikaatti– rakennusautomaatiourakoitsijan RAU-pätevyysLisätietoja: www.seti.fiKuntatekniikka 1/201359

Olemme mukanaUimahallikylpyläpäivillä5.–7.2.2013M/S MariellallaVETTÄ JA KOVAA KULUTUSTA KESTÄVÄT LAMI-OVETVAATIVIIN OLOSUHTEISIIN VUODESTA 1966Ominaisuuksiltaan ainutlaatuiset LAMI-ovet on kehitetty kokemuksella jaammattitaidolla erityisesti tiloihin, joissa vaaditaan veden- ja kosteudenkestävyyttäsekä hygieenisyyttä. LAMI-ovet ovat muottipuristettuja ja rakenteeltaan täysinsaumattomia – ne eivät sisällä lainkaan liimaliitoksia. LAMI-ovet eivät ruostu,turpoa, lahoa tai kieroudu.MUOVILAMI OY | Yrittäjäntie 5 | 63700 ÄHTÄRI | puh. 0207 2818 28lamidoors@lamidoors.com | www.lamidoors.com