Maatilan Parhaat info 5 / 2011 - Snellman

MP sikaMaatilan Parhaat-sikaketjua kehitetäänHuolellisuus on eduksisekä sialle että tuottajalleNoin 180 tuottajaa osallistui syksyn neljäänsikainfotilaisuuteen Ilmajoella, Pietarsaaressa,Forssassa ja Vöyrillä.Sikamarkkinoiden vaikea tilanne on helpottumassa. Sianlihankulutuson kasvanut Suomessa tänä vuonna 5 % ja tuontilihan osuussuomalaisesta kulutuksesta on pienentynyt. Sianhinnat ovat nytnousussa koko maailmassa. Snellman tekee hintapäätöksensä pitemmällätähtäimellä eikä lyhytaikaisten vaihteluiden ja kvartaalitulostenperusteella. Siksi Snellman on voinut nostaa hintaa myöskuluneen vuoden aikana. Seuraava korotus tulee ajankohtaiseksitammikuun lopulla.Suomalaista maatiaispossua perhetilaltaLiha-ala on käynnistänyt yhteistyöprojektin uuden kansallisenlaatutason luomiseksi suomalaiselle sianlihalle. Sianliha, jokakaikilta osin täyttää Sikavan kansallisen terveystason, poikkeaa”nimettömästä” sianlihasta siinä, että tuotantoketju onauditoitu, tuoteturvallisuus huomioidaan jo alkutuotannossaja että sian hyvinvointi otetaan huomioon WQ:n periaatteidenmukaisesti. Tämän lisäksi Snellman uudistaa sikakonseptiaanteemalla Kunnon suomalaista maatiaispossua perhetilalta.Avainsanoja sikaketjussa ovat avoimuus, vastuullisuus,jäljitettävyys ja kotimaisuus. Me kerromme kuluttajille, että lihatulee suomalaisilta perhetiloilta. Sen lisäksi kerromme sikaketjuntavoitteista, mutta me voimme luvata vain sellaisia asioita,jotka pitävät paikkansa kaikkien tilojen osalta. Perhetilojen tärkeääasemaa sikaketjussa nostetaan yhä enemmän esille auditointikäyntienja neuvonnan avulla.Snellman on yhteisymmärryksessä tuottajien kanssa päättänyt,että GMO-soijaa ei saa käyttää sian ruokinnassa vuodesta 2012alkaen. Tämä koskee kaikkia maatiaispossutuotannon sianrehuja,myös porsasrehuja. Sikaketju on jo aiemmin ollut lähes GMOvapaaja asiaa on käsitelty useissa sikatilaisuuksissa. Yhdessä tutkimuksessasuurin osa (90 %) siantuottajista puolsi pelkästäänGMO-vapaan soijan käyttöä. Snellmanin päätöksen mukaisestimyös tuodut porsaspremixit ja prestarterit vaihdetaan GMOvapaisiintammikuussa.Snellmanin sikaketjun tavoitteiden mukaisesti tulee kivunlievityksenolla rutiinitoimenpide kaikilla emakkotiloilla porsaiden kuohinnanyhteydessä viimeistään vuoden 2012 alussa. EläinlääkäriElina Viitasaari Helsingin yliopistosta kertoi sikatilaisuuksissakuinka kivunlievityksellä porsaan- ja siankasvatuksessa voidaanparantaa sikojen hyvinvointia ja siten myös tuotantotuloksia.Elina Viitasaari, Tero Tapaila ja Susanna Peiponen kertoivattuottajille kivunlievityksen ja sirkorokotteiden käytön luomistamahdollisuuksista. Ne edistävät eläinten hyvinvointiaja terveyttä nopeamman toipumisen ja paremman vastustuskyvynkautta.Eläinlääkäri Susanna Peiponen VetCare Oy:stä kertoi kuinka tuloksiaon pystytty parantamaan sirkorokotuksilla.Anelmasta löytyy yhteenveto molemmista esityksistä.Porsaslaadun kolminkertainen varmistaminenSnellmanin sikaketju haluaa varmistaa yksittäisen porsaan hyvinvoinninaina genetiikasta ja syntymästä alkaen. Tärkeä tavoite onvähentää hävikkiä koko tuotantoketjussa. Porsaiden laatu tuleevarmistaa geneettisesti, terveydellisesti ja hoidollisesti.Vuodesta 2012 alkaen tulee kaikilla välitettävillä porsailla olla geneettinenMP-indeksi. Porsasindeksin tavoitetaso on vähintään 50.Tällä tavalla varmistetaan porsaiden tasainen perinnöllinen taso.Terveys varmistetaan Sikavan terveydenhuolto-ohjelman ja välttämättömienrokotusten avulla. Lisähinta sirkorokotetuista porsaistaon 21.11 alkaen 3 €/kpl. Välitysporsaiden hyvän ja tasaisen hoidonedistämiseksi porsastuotantotiloille tehdään laatutarkastuksetvähintään kolme kertaa vuodessa. Laatutarkastettu porsas täyttääkorkeimman laatuluokan S vaatimukset. Figenin porsasneuvojantekemän laatutarkastuksen yhteydessä käydään läpi myös kertynytporsaspalaute. Laatutarkastettujen porsaiden lisähintaluokassa S tulee nousemaan edelleen 2 € toukokuussa 2012.Kaikkien porsastuotantotilojen tulee siis olla ensi vuonna mukanaporsasindeksilaskennassa. Tämä antaa samalla paremmat mahdollisuudetennustaa porsastarjonnan määrävaihteluita. Tilat, jotkaeivät vielä ole mukana MP-indeksilaskennassa, voivat valmistautuamuutokseen liittymällä MP-sisuun (tilatesti, tuotosseuranta)tai vaihtoehtoisesti kasvattamallakaikki porsaat omalla tilalla.TGMarjo ja Markku Kamppinen, kasvatatte lihasikoja hyvällämenestyksellä neliosastoisessa sikalassanne. Mikä onmielestänne tärkeintä porsaiden laadun suhteen?Porsaiden perusterveys sekä tasalaatuisuus. Kokovaihtelun tulisiolla mahdollisimman pientä.Mitä toimenpiteitä teette porsaserän saapumisenyhteydessä?Jos porsaissa on kokoeroja niin laitamme yhden isomman muidenjoukkoon, jonka voi laittaa teuraaksi ensimmäisen harvennuksenyhteydessä. Tällä saadaan loppukasvatukseen tilaa karsinaan jäävilleporsaille. Lisätila parantaa tuotantotuloksia eläinten hyvinvoinninkautta. Lisäksi pyrimme pitämään saman tuottajan porsaatyhdessä siinä määrin kuin se on mahdollista sukupuolijakaumansuhteen. Laitamme kuorman purun yhteydessä ensin kaikki siatosaston toisen laidan karsinoihin. Tässä yhteydessä imisäporsaatmerkataan. Välittömästi kuorman purun jälkeen puolitamme karsinaneläinmäärän ja teemme jaon osaston toisen laidan karsinoihinsukupuolen ja syntymätilan mukaan.Ruokinta aloitetaan välittömästi tulopäivänä, jolloin ne saavat 50-70 % annoksesta riippuen eläinten koosta ja vuorokauden ajasta.Ensimmäisten 3-5 päivän aikana säädämme annoskokoa kaksikertaapäivässä kunnes saavutamme varsinaisen ruokintakäyrän.Mitkä ovat tärkeimpiä jokapäiväisiä hoitotoimenpiteitä?Vanha edelliseltä päivältä jäänyt rehu poistetaan aina ennen uudenrehuannoksen tuloa. Näin vanhentunut rehu ei pääse vaikuttamaansyöntiä heikentävästi. Päivittäinen ruokinnan toteutumisenseuranta ja säätäminen on ensiarvoisen tärkeää kun tavoitteenaon hyvä päiväkasvu. Ruokinnan säätäminen on erityisen tärkeäävarsinkin ensimmäisen harvennuksen jälkeen kun karsinan todennäköinenahmatti on poistunut karsinasta.Virikkeitä jaetaan kaksikertaa päivässä, molemmilla kerroilla erikseensanomalehtiä ja olkia. Tämä siksi, että heikkovointisimmatyksilöt havaitaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa sekä myössikojen yleisen hyvinvoinnin havainnointi on tehokkaampaa. Virikkeidenjakelu tapahtuu useimmiten ruokinnan jälkeen. Porsailleannetaan lisäksi pari viikkoa tulon jälkeen kutterinlastua virikemateriaaliksija opettamaan makuupaikan sijainti karsinassa. Lämpötilansopivuutta seurataan sikojen makuukäyttäytymisestä.Oikea ruokinta ja rehustus ovat tärkeitä kannattavuuttaajatellen. Miten ne teillä hoidetaan?Viljaraaka-aine analysoidaan aina ennen reseptien laadintaa.Kasvatusaikana käytetään kolmea eri reseptiä. Myös liemirehunkuiva-aine-vesipitoisuutta nostetaan alkukasvatuksen 2.8:sta loppukasvatuksen3.0:aan. Sakeammalla liemellä pyritään takaamaanalkukasvatuksessa sikojen riittävä ravintoaineiden saanti suhtessasyöntikykyyn. Vapaa vedensaanti on aina hyvän syöntikyvyn edellytys.Myllyn seulan kuntoa seurataan aktiivisesti. Jos seoksessa alkaaolla suurempia jyvänpalasia ja velli on karkeamman oloista niinsilloin on syytä epäillä seulan ja vasaroiden kuntoa. Rehun hygienisestälaadusta on myös pidettävä huolta. OVR:n osalta pyritäänkäyttämään säiliöt tyhjiksi, ettei vanhaa rehua jää uuden joukkoon.Valot pidetään täysin päällä tunnin ajan ruokinnan jälkeen. Tällälisätään sikojen aktiivisen ajan pituutta ja siten siat saavat myösenemmän syöti- ja juontimahdollisuuksia, mikä tekee sioista myösrauhallisempia. Valoaikaa lyhennetään hiukan teuraskypsien osastossa.Luonnonvaloa siat saavat ikkunoista.Miten huolellisuus näkyy?Eläimet ovat rauhallisia niitä käsiteltäessä, koska ne ovat tottuneetihmisen läsnäoloon ja kaikki niiden perustarpeet on tyydytetty.Tämän seurauksena eläinten havainnointi on helpompaa jatuotannon mittarit ja kannattavuus ovat suurella todennäköisyydellähyviä. Kaksi viimeisintä lihasikaerää (216 ja 207 kpl) kasvoivat975 ja 955 g/pv (teuraspaino 74 % elopainosta) ja rehunkulutusoli vain 2,5 ry/kg. Teuraspainossa (n. 96 kg) ei sukupuoltenvälillä ollut eroa ja keskimääräinen lihakkuus oli 60 %. Kuolleisuuserissä oli 0,9 ja 0 %.Taloudellinen kate oli n. 32 c/kg (ilman tukea) sen jälkeen kunporsaanhinta (n. 70 €/kpl) ja rehukustannus (24 c/ry) on vähennettytilityshinnoista.MHPerusteellinen selvitys eläinten kokeman kivunsyntymisestä, sen ehkäisemisestä ja lievittämisestäsai kuulijakunnan miettelijäiksi.8 Maatilan Parhaat infoKatso materiaali Anelmasta: Neuvonta- ja tiedotemateriaali/SikaMaatilan Parhaat info 9

MP sikaFigenin jalostusohjelma uudistuuEläinjalostuksen peruslähtökohtana on muutos. Eläinjalostajapyrkii alituiseen muuttamaan jalostuksen kohteena olevaaeläinpopulaatioita haluttuun suuntaan. Myös itse jalostusohjelmamuuttuu aika ajoin. Vuonna 2012 tullaan tekemäänmerkittäviä muutoksia Figen Oy:n jalostusohjelmaan.Figen Oy uudistaa vuoden 2012 aikana perusteellisesti jalostusohjelmansa.Muutoksia tulee niin jalostustavoitteisiin, jalostusohjelmankäytännön järjestelyihin kuin myös neuvontapalveluihin.Vuoden alusta Figen Oy:n jalostusneuvojat erikoistuvat joko KunnonMaatiaispossua perhetilalta -konseptin neuvojiksi tai jalostussikalaneuvojiksi.Erikoistumisen myötä osalla Snellmanin tiloistatilalla käyvä neuvoja saattaa vaihtua.Nykyisistä Figenin neuvojista kolme erikoistuu Maatiaispossukonseptiin ja kolme jalostussikaloihin. Porsastuotantosikaloissauudistus tulee näkymään entistä tiiviimpänä yhteistyönä Figeninneuvojien ja Snellmanin alkutuotannon välillä. Uudistuksen myötäFigen myös keskittää lisää voimavaroja Snellmanin tiloille räätälöityihinpalveluihin kuten välitysporsastarkastuksiin ja tila-auditointeihin.Kolme jalostussikaloihin erikoistuvaa neuvojaa taaskeskittyy jalostussikaloiden uusien toimintamallien käytännöntoteuttamiseen.Myös jalostustavoitteet jalostuvatFigen Oy:n vuoden 2012 tavoitteisiin on kirjattu jalostustavoitteidenpäivitys. Käytännössä jalostustavoitteiden päivityksellä tarkoitetaanjalostettavien ominaisuuksien ja ominaisuuksien keskinäistenpainotusten tarkistamista.Snellmanin Kunnon Maatiaispossua Perhetilalta –konseptin tavoitteenaon tuottaa laadukasta sianlihaa optimoimalla kokotuotantoketjun kannattavuus. Konseptissa korostuu erityisestihävikin pienentäminen ketjun joka portaassa. Vieroitettujen porsaidensuurta lukumäärää tärkeämmäksi tavoitteeksi on nostettuporsaskuolleisuuden alentaminen ja maltillinen syntyvien määränkasvattaminen.Nämä tavoitteet johtoajatuksena päivitetään vuoden 2012 aikanamyös Figen Oy:n hedelmällisyysjalostuksen tavoitteet. Huomiotakiinnitetään erityisesti porsaiden alkukasvuun ja emakoiden emoominaisuuksiin.Snellmanin teuraslinjan laajennus ja uusi ruhojen jäähdyttämö valmistuvattammikuun lopussa. Erityisellä mielenkiinnolla odotetaanuuden ruhojäähdyttämön vaikutuksia lihan laatumittauksiin.Jäähdyttämön valmistuttua Figenin sikaroduille tehdään tilannekartoituslihan laatuominaisuuksien nykytilasta. Kartoituksen perusteellatehdään tarvittaessa muutoksia lihanlaatuominaisuuksienpainotuksiin sekä selvitetään onko ohjelmaan syytä tuodamukaan uusia laatuominaisuuksia.Tuottajasopimuksiin jalostajatasoFigen Oy uudistaa jalostusohjelmaansa myös käytännön tasollavuoden 2012 aikana. Heti vuoden alusta nykyisen Faba ydinjalostusohjelmankorvaa Maatilan parhaat -tuottajasopimuksen sisäänrakennettava jalostajataso. Jalostajatasolle on jatkossa mahdollistapäästä kaikkien tilojen, jotka ovat Sikavan erityistasolla ja jotkatäyttävät MMM asetuksen 2/EEO/2007 mukaiset alkuperätilavaatimukset.Lisäksi tilan on täytettävä Figen Oy:n testaus- ja siemennysvaatimukset.Figenin testausvaatimusten toteuttaminenedellyttää, että noin 20-50 % tilan emakkokannasta on puhdasrotuistayorkshirea tai maatiaista.Terveysstatuksen ja Figenin ehdot täyttävät tilat pääsevät myösFigenin nettisivuilla kolme kertaa vuodessa julkaistavalle parhaidenjalostajien ranking-listalle. Jalostajastatuksen saavat tilat saavat20 % alennuksen kaikista Figen Oy:ltä ostetuista palveluistaja tuotteista (normaali alennus Snellmanin tiloilla 15 %). Alennusmaksetaan tiloille kolme kertaa vuodessa hyvitysalennuksenakarjunsiemenessä. Tämän lisäksi ehdot täyttävät tilat saavat FigenOy:n tekemien siemennyssuositusten mukaiset puhdassiemennyksetveloituksetta. Jalostajastatus on voimassa aina neljä kuukauttakerrallaan, jonka jälkeen ehtojen täyttyminen tarkistetaan.Jalostussikalat keskitettyynparitussuunnitteluunJalostusohjelman kannalta suurin vuoden 2012 aikana tehtävämuutos on keskitettyyn jalostajasikaloiden paritussuunnitteluunsiirtyminen. Figen Oy aloitti loppukesästä 2011 projektin, jonkaaikana rakennetaan jalostusohjelman kannalta tärkeimpien emakoidenkeskitetty paritussuunnittelutyökalu.Käytännössä ohjelma poimii jalostuspopulaatiosta sukupuunkannalta tärkeimmät yksilöt ja optimoi näiden siemennykset käytettävissäolevien keinosiemennyskarjujen kanssa. Keskitetylläparitussuunnittelulla varmistetaan parhaiden testisikojen saaminenLängelmäen Keskuskoeaseman testiin. Testin perusteella taasvalitaan parhaat karjut keinosiemennyskäyttöön.Keskitetyn paritussuunnittelun keskeisenä tavoitteena on maksimoidakotimaisissa sikaroduissa saavutettava perinnöllinenedistyminen ja samaan aikaan minimoida roduissa tapahtuva sukusiitosasteennousu. Uudenlaisen paritussuunnittelun testivaihealoitetaan vuoden alusta ja tavoitteena on ottaa uusi työkalukäyttöön toukokuun alusta. Muutos tulee näkymään porsastuotantosikaloissanoin vuoden kuluttua entistä laadukkaampanakarjunsiemenenä.Jussi Peura, toimitusjohtajaporsaan hyvinvointi 1 • 2 • 3 • 4 • 5Vierotusporsas ja -osasto– väheksytty rengas sianlihantuotannossa?• Olennainen osa tuotantoa ja sen kehittämistä on seuranta, jotaon monenlaista. Voidaan katsoa tyytyväisinä, kuinka hyvinvoiviltaterveet siat näyttävät. Voidaan päivitellä aika ajoin rääpäleiden,sairastuneiden tai kuolleiden sikojen määrää ja tuumata, otetaankouusi rokote tai lääkitys käyttöön vai investoidaanko uuteenlaitteeseen. Tai sitten voidaan katsoa tarkkoja lukuja tuotannonseurannan raporteista.Tuotannonseuranta kertoo meille tilanteen mm. emakoiden hedelmällisyyden,pahnuekoon ja imevien porsaiden kuolleisuudensuhteen. Joidenkin lukujen parantumista on ilolla seurattu viimevuosina. Kun tuotantoa kehitetään ja otetaan uusia toimenpiteitäkäyttöön, tulokset näkyvät luvuissa. Vanha sanonta pitää paikkansa”Mitä voi mitata, sitä voi parantaa”. Lihasikaloissa saadaan tietokuolleisuudesta, päiväkasvusta, lihan luokituksesta ja teurastamohylkäyksistä,ja näiden avulla tuotantoa on mielekästä kehittääja seurata.Entä vierotusosasto? On hienoa, että Sikava-käynneillä kerätääntietoa vierotusosaston kuolleisuudesta. Vain harvassa sikalassakuitenkaan seurataan vierotusporsaiden päiväkasvua tai rehunkäyttökykyä.Tuottajilla on näppituntuma, mutta ei tarkkoja lukujasiitä, kuinka suuri osa eläimistä sairastuu ja lääkitään. Joskus näppituntumaei ole sama kuin totuus, kun sitä oikein alkaa selvittää.Oman sikalan tasoon tottuu helposti, eikä näe tilannetta, kun eiole lukuja sitä kertomassa. Lisäksi meillä Suomessa on melko vähänsairauksia, joita vastaan taistellaan.Onko tässä syitä, miksi vierotusosastojen suurimpiin ongelmiin eiole puututtu jämerästi? Tiedän, että tärkein syy tällä hetkellä onyleinen taloudellinen tilanne, mutta ei kaikkea toiminnan kehittämisenhidastumista tule laittaa sen piikkiin. Nyt tulisi pystyä laskemaan,kannattaisiko tuottaa sopivampi määrä porsaita omaanvierotusosastoon vähentämällä vähän emakoita. Vai kannattaisikopitkällä tähtäimellä investoida lisätilaan?Suuri ongelma vierotusosastoissa on niiden jatkuvatäyttöisyys,ahtaus ja samanaikaisesti ensin mainitusta johtuva ruokintatilanniukkuus. On mukava todeta, että porsastuotanto on parantunutolennaisesti ja porsaita saadaan yhä enemmän emakkoa kohden.Vierotusosastot on rakennettu kuitenkin paljon pienemmälleporsasmäärälle ja yleensä jatkuvatäyttöisiksi.Tutkimustulokset kertovat yksiselitteisesti, että kertatäyttöisyydellähallitaan sairauksia ja parannetaan porsaiden kasvua. Tyhjäosasto on helppo pestä ja desinfioida, jolloin taudinaiheuttajia onvähemmän porsaita kiusaamassa. Olosuhteet ja ruokinta saadaanikäryhmälle sopiviksi, kun osastossa on vain samanikäisiä porsaita.Porsaat eivät saa tartuntaa isommilta porsailta, kun ne tuodaanaina tyhjään, puhtaaseen osastoon. Kasvu ja rehunkäyttökyky paranevatja samalla lääkitystarve vähenee.Pari sanaa vielä ruokintatilasta. Olen aina ymmärtänyt, että terveja taloudellinen porsas syö ja kasvaa mahdollisimman paljon.Miksi sitten suunnitellaan liian vähän ruokintatilaa? Jos porsas eimahdu syömään, se ei voi syödä. Sika on luotu syömään porukalla,eivätkä ne suostu menemään seuraavaan kattaukseen. Kaukaloruokinnassayksinkertaisesti kaikkien pitää päästä syömäänsamaan aikaan ja automaattiruokinnassa tulee olla noin kolmeruokintapaikkaa kymmentä sikaa kohden. Silloin esimerkiksi riskihännänpurennalle on pieni.Erinomaista kehitystä vierotusporsaiden hyvinvoinnissa on ollutviime vuosina nähtävissä siinä, että nykyisin osataan rakentaaerinomaisia vierotuskarsinoita. Erityisesti kaksi-ilmastokarsinoillasaadaan aikaan hämärä, lämmin ja vedoton makuualue. Osaritiläja etukäteen suunniteltu lannanpoisto syvine lantakuiluineenmahdollistavat riittävän tonkimisaineen käytön. Jos vielä tilaa javesinippoja suunnitellaan riittävästi, porsaiden sekoittelu minimoidaanja ruokintatilaa ja sopivaa rehua annetaan kunnolla, eikenelläkään tulisi olla mitään naputtamista porsaidenhyvinvoinnista.Lisäksi kunnollinen tuotannon seurannan kehittäminenja käyttöönotto auttavat vierotusosastontaloudellisen tuotannon ja porsaiden hyvinvoinninkehittämisessä.Mari HeinonenEläinlääkäri, Helsingin yliopisto10 Maatilan Parhaat info Maatilan Parhaat info 11

Snellman-infoTeurastamon laajennusnostaa kapasiteettiaSnellmanin investointi uuteen sianteurastuslinjaan alkaa olla loppusuoralla.Uusi linja otetaan käyttöön tammi- helmikuun vaihteessa.Se on päivä, jota tuotantopäällikkö Pekka Kalliosaari ja osastopäällikköRonny Snellman ovat odottaneet jo hyvän aikaa.Snellmanin teurasmäärät ovat kasvaneet sellaiselle tasolle, että olivälttämätöntä siirtyä yhdistelmälinjalta sikojen ja nautojen erillisillelinjoille.– Me tulemme ajamaan nykyisiä määriä heti alusta lähtien, RonnySnellman sanoo. Nykyiset 23 työasemaa tullaan jakamaan 13 paikkaanmolemmille linjoille, ja me teurastamme kahdeksan tuntiajoka päivä.Kapasiteetti nousee yli kaksinkertaiseksiKun uusi teurastamo otetaan käyttöön, Snellmanilla on tilaa määrienlisäyksille, jota tulevaisuudessa odotetaan tarvittavan.– Uuden sikalinjan kapasiteetti on 250 sikaa tunnissa, mutta alussatarve on 150 eläintä tunnissa, Ronny Snellman kertoo. Kunmäärät kasvavat, me voimme lisätä väkeä ja nopeutta, joten uusilinja mahdollistaa suuret määrien lisäykset.Vuonna 2012 nautalinjalla tullaan teurastamaan keskimäärin 770eläintä viikossa ja sikalinjalla noin 5000 eläintä viikossa.Uudet kylmiöt aiheuttavat suurimman osan kustannuksista, muttamyös tässä investoinnissa on huomioitu tulevat lisätarpeet. Uuteenruhovarastoon mahtuu 2 300 sikaa. Tulevaisuudessa voidaanottaa käyttöön myös yläkerta, jonne mahtuu lähes saman verranlisää.– Ruhovarasto on jaettu viiteen huoneeseen tehokkaan käytön takaamiseksi,Pekka Kalliosaari kertoo. Jäähdytys tapahtuu nopeamminpienessä tilassa, ja kun huoneet tyhjennetään, ne voidaan pestäyksittäin ennen seuraavaa käyttöä.Panostus henkilökunnan ergonomiaanTeurastamohenkilökunnasta koottu työryhmä osallistui suunnitteluunjo varhaisessa vaiheessa ja esitti toiveitaan uusien linjojentoimintaratkaisuista.– Me olemme pyrkineet ottamaan huomioon teurastamon henkilökunnanja Eviran eläinlääkäreiden toivomukset niin pitkällekuin mahdollista, Pekka Kalliosaari sanoo. Esimerkiksi ostamammetyöskentelyalustat olivat vähän kalliimpia, mutta me laskemmeniiden pitävän sairaspoissaolot vähäisempinä.Kaikki sikalinjan alustat ovat säädettävissä työntekijän pituudenmukaan siten, että työergonomia on paras mahdollinen. Työntekijätvaihtavat linjaa viikoittain.Uudella sikalinjalla ovat kattoon asennettavat rakenteet jovalmiit ja lattianasennustyö on täydessä käynnissä. Teuraslinjatullaan ottamaan käyttöön tammikuun lopussa.– Olemme ottaneet vuoden aikana joukon uusia työntekijöitä,jotka koulutetaan nyt uutta linjaa ajatellen, Ronny Snellmankertoo. Meillä on kiertävä systeemi, jossa kaikki vaihtavat päivänmittaan paikkaa yksitoikkoisen työn aiheuttamien kulumien ehkäisemiseksi.Uuden sikalinjan toinen etu on se, että kaikki mikä ruhoista poistetaan,menee suoraan alas kellariin, eikä vaunuihin kuten ennen.Tämä vähentää henkilökunnan tekemiä raskaita nostoja ja vaunujensiirtelyä.Lyhyt tuotantokatkos ilman häiriöitäRakennusvaiheen aikana Snellman on teurastanut maksimikapasiteetillaja lisäksi pari sikakuormaa on lähetetty myös HK:n teurastamoonLoimaalle.– Pidämme sianteurastuksessa kahden päivän tuotantoseisokinviikolla 4, mutta siitä ei aiheudu tuottajille häiriöitä, Ronny Snellmankertoo. Jonon muodostuksen varalle olemme mm. varanneetsianteurastusta muutamaksi lauantaiksi ennen katkosta.Ronny Snellman ja Pekka Kalliosaari tarkastelevat uuttasikalinjaa. Heti sen taakse tullaan asentamaan automaattinenruhosaha.Joulu-helmikuulla tauko tuottajapalautuksissaMyös tuottajapalautuksen tilat tulevat muuttamaan, mikä merkitseetaukoa tuottajapalautuksiin joulu-helmikuussa. Työ jatkuuuusissa tiloissa heti uuden linjan käyttöön oton jälkeen.Seuraavaksi vuorossa uudistettu navettaTeurastamoinvestoinnin seuraava vaihe käynnistyy jo nyt joulukuussa,kun kaivinkoneen kauha lohkaisee ensimmäisen maapalanuudistettua navettaa varten.– Me laajennamme molemmilla puolilla, mikä tarkoittaa, ettäsaamme tilat 800 sialle kun tänään niitä mahtuu 360 ja vastaavasti130 naudalle tämän päivän 80 sijaan, Ronny Snellman kertoo.Tämä merkitsee tuottajille sitä, että noudot tiloilta tulevat joustavimmiksija tuottajien toivomukset on helpompi ottaa huomioon.– Tämä on Snellmanilta suuri satsaus kotimaiseen lihaan, jotentoivomme, että tuottajat uskaltavat uskoa tulevaisuuteen yhdessämeidän kanssamme, Pekka Kalliosaari sanoo.HJNaudan- ja sianlihanmääräkehitys 1993–2011Snellmanin teurastamoa laajennetaan tänä vuonna 10 miljoonan euron investoinnilla.1. Uudessa ruhovarastossa on tilaa 2 300 sianruholle.2. Erillinen teuraslinja sialle. Teurastamon arvioitu kapasiteetti on 45 milj. kg vuodessa.3. Laajennettu navetta. Työ aloitettiin joulukuussa.4. Kaksikaistainen pesuhalli eläinkuljetusautoille. Otettu käyttöön maaliskuussa 2011.1.Uuteen ruhovarastoon mahtuu 2 300 sikaa. Kylmiöt aiheuttavatsuurimman osan kustannuksista, mutta tulevaisuudessa voidaanottaa käyttöön myös yläkerta, jonne mahtuu lähes saman verranlisää.Ruhovarasto on jaettu viiteen huoneeseen tehokkaan käytöntakaamiseksi. Kuvassa teurastamon osastopäällikkö Ronny Snellmanja tuotantopäällikkö Pekka Kalliosaari.4.12 Maatilan Parhaat info Maatilan Parhaat info 133.2.

120865Rauhallista Jouluaja Onnellista Uutta Vuotta!