28 MetsäSanoma 1/<strong>2010</strong>Metsän historiaaTUKKIPUUSTATulo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> vauraurautta autta ennen, nyt <strong>ja</strong> tulevaisuudessaPuun sisällä on sahanpurua sekä lauto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> lankku<strong>ja</strong>. Kun purut raavitaan jollain konstilla pois, lähtee laudat <strong>ja</strong> lankut irti toisistaan. Tämän työn voi tehdämonella eri menetelmällä, joista kuvissa on kolme. 1: Käsisahaus on varma, mutta hidas. 2: Raamisaha oli aikoinaan mahtava keksintö. 3: HewSaw on tehokaspikkutukkisaha.Alueellamme oli vesisaho<strong>ja</strong>. Varhaisin merkintä vesisahasta on vuodelta1533. Silloin Eerik Fleming osti sahanpaikan Halikon Hossostenkoskeltatalonpojilta <strong>ja</strong> sai oikeuden hakata heidän metsistään tukke<strong>ja</strong> niin paljon<strong>ja</strong> kauan kuin halutti. Meidän alueellamme on ollut vesisaho<strong>ja</strong> 1600-luvulla. Ainakin yksi merkintä on Sangino<strong>ja</strong>lta vuodelta 1675, jollointalollinen Heikki Martinpoika pyysi lupaa sahan rakentamiseen.Iijokilaakson ensimmäisen sahan perusti Johan Bäck vuonna 1743Martimo-o<strong>ja</strong>n suuhun, josta se rajujen tulvien takia siirrettiin 1760Hiedastinpuroon eli Hiastinhaaraan Pohjois-Iissä. Peruskartassa onedelleen merkintä ’Sahanvainio’. Koitelinkoskelle perustettiin sahavuonna 1777 . Sahausoikeus oli ainakin alkuvaiheessa 1500 tukkiavuodessa. Saha oli käytössä vuoteen 1848, jolloin se paloi. Johan Bäckperusti sahan Livojoen suuhun Kynkäänkoskeen vuonna 1784.Eero AlaraasakkaMetsäSanomaKestilän höyrysahanrakentamisesta 150vuottaVuonna 1852 oululainenkauppias J. G. Bergbomanoi lupaa rakentaa höyrysahaIin pitäjään. Hän perustelihankettaan sillä, ettätervalauttojen aluspuinatuli Iijokisuulle kesäisin25000-30000 tukkia, joistasuurin osa lahosi käytönpuutteesta. Vain höyrysahallane voitaisiin sahata,koska jokisuulla ei ollutkoskia.Samalla myös toisen sahanperustamista Iijokisuulleanottiin eri henkilöidentoimesta. Hankkeet olivatmonessa mielessä historiallisia,koska kyseessäoli Suomen ensimmäinenhöyrysaha <strong>ja</strong> pohjoismaissakinensimmäinen höyrysahaaloitti toimintansaRuotsissa 1949. Pelättiinmyös metsän loppumista.Monien juridisten <strong>ja</strong> hallinnollistenkäsittelyjen jälkeensenaatti antoi 1857 luvansahojen perustamiseen,mutta pienensi pyydettyjäsahauskiintiöitä, jotenosapuolet päätyivätkannattavuuden takaamiseksiyhden sahan rakentamiseen.Saha rakennettiin Etelä-Iin kylään Kestilä-nimiselletilalle <strong>ja</strong> nimeksi tuli Kestilänhöyrysahalaitos. Rakennusoli kaksikerroksinenpituus 25 m, leveys 9m <strong>ja</strong> korkeus 7 m. Höyrymoottorioli BolindermerkkinenTukholmassarakennettu teholtaan 60 hv<strong>ja</strong> pyörintänopeus 80-100kertaa minuutissa. Sahanpurutkuljetettiin suoraantulipesiin. Sahan kapasiteettioli 120-150 tukkiavuorokaudessa. Puut olivatpituudeltaan puolikymmentäsyltä (n. 7,5 m)<strong>ja</strong> latvasta vähintään 9 tuumaa(22,5 cm) paksu<strong>ja</strong>,mutta 20 tuumaisetkaan(50 cm) eivät olleet harvinaisia.Valmis sahatavaravietiin läheisille saarille lähinnäSimakkasaarelle, jostane vietiin lastiveneilläOuluun tai muualle.Saha oli sen a<strong>ja</strong>n nähtävyys<strong>ja</strong> sitä tultiin hevoskärryilläkatsomaan Viipurista<strong>ja</strong> Helsingistä asti. Sahanhoita<strong>ja</strong>Henrik Micklininhuvilalla sanotaan olleenalkuaikoina <strong>ja</strong>tkuvatarjoilu uteliaiden arvovieraidentullessa tulisahaakatsomaan.PikkutukkisahatPölkky <strong>Oy</strong>:n saha Taivalkoskellaon esimerkki tehokkaastapikkutukkiahyödyntävästä sahasta.Pienin puu on pituudeltaan2,5 m <strong>ja</strong> latvaläpimitaltaan10 cm. Sahakone on Mäntyharjullatoimivan Veisto<strong>Oy</strong>:n valmistamaHewSaw-saha. Siinä on terätasetettu kompaktisti lyhyellematkalle <strong>ja</strong> pääosinsähkömoottorin akselinpäähän, jolloin laite on tehokas,tarkka <strong>ja</strong> luotettava.Kestilän tulisahasta on enääpiippu tallella.Tukki kulkee lin<strong>ja</strong>n läpinoin kolmessa sekunnissa,jonka aikana pinnat haketetaan<strong>ja</strong> muut osat sahataansopiviksi läpimitanmukaan. Loppuvaihe onkinkuivaamista <strong>ja</strong> lajittelua.Vuorokaudessa sahataannoin 10 000 tukkia.Iin mhy:n palveluksessa oleva Rauno Turtinen harventaa metsää viime viikolla otetussa kuvassa. Harvennuksessa onkuvanottoon mennessä kertynyt noin 50 m3 hehtaarilta, josta Shinshowan sahalle menee 15 cm:n yli menevää tukkia 80 m3,Pölkyn sahalle 10-15 cm:n pikkutukkia 77 m3 <strong>ja</strong> sellutehtaalle 81 m3. Metsä on esimerkillisesti hoidettu. Taimikonhoito <strong>ja</strong>ensiharvennus on tehty a<strong>ja</strong>llaan. 20 vuoden päästä metsä uudistetaan <strong>ja</strong> sahapuun osuus noussee 85 %:iin. Kestilän höyrysahanmitoilla harvennusmetsästä ei juuri sahattavaa tukkia olisi löytynyt.MetsäetsäSanomaMETSÄHOITSÄHOITOYHDISTHDISTYKSEN JÄSENLEHTIJulkaisi<strong>ja</strong> MetsänhoitetsänhoitoyhdistyhdistysVastaava päätoimitta<strong>ja</strong> Timo MikkolaToimituskunta Juhani Heikkinen, Eero Alaraasakka, Mikko Mäkelä,Mikko Harju, Tuomo Törrö, Pertti MoilanenToimitustyö Timo MikkolaSivunvalmistus <strong>ja</strong> taitto <strong>VKK</strong>-<strong>Media</strong> <strong>Oy</strong>. Painopaikka Suomalainen Kir<strong>ja</strong>paino Ka<strong>ja</strong>ani
Metsän historiaaMetsäSanoma 1/<strong>2010</strong>29MurhansilmänmyststeeriMinä, tämän tarinan kirjoitta<strong>ja</strong>Kalevi Jokikokko Pudasjärveltäomistan Kiimingissä KoiraAhonmetsäpalstan. Metsäpalstansisällä on Koiralammen- Saarisensuonvälissä vieraan omistuksessaoleva, noin parin hehtaarinniittypalsta, joka muistinia<strong>ja</strong>n on tunnettu nimellä “MURHANSILMÄ”.Vanhaäitini Kaisa os. Vilppola lapsuuskotiSaarinen, si<strong>ja</strong>itsee noin parinkilometrin päässä murhansilmästä.Ollessani vielä alle kouluikäinen,kyselin vanhaäidiltäni miksi tuollaniityllä on noin erikoinen nimi ? Jostainsyystä vanhaäiti ei ollut halukasvastaamaan kysymyksiini. Hän eiehkä todellakaan tiennyt niityn historiaatai – jos hän sittenkin jotain tiesi– hän ei halunnut ikävillä asioillamieltäni pahoittaa.Kun sitten vuosikymmeniä myöhemminselvitin Oulun maakunta-arkistossasyntymäkotini Saarisen historiaa,oli luonnollista, että myös tuonniityn nimiasia nousi yhdeksi tutkimuksenkohteeksi.Saarisen asutukseen on annettulupa Iin käräjillä 1687. Tuon vuodenjälkeen kirjoitetut Kiiminkiä <strong>ja</strong> Ylikiiminkiäkoskevat Iin käräjäpöytäkir<strong>ja</strong>t,samoin kun kirkonkir<strong>ja</strong>t, ovatvuosien a<strong>ja</strong>n olleet mielenkiintonikohteena. Vuoden 1793 käräjäpöytäkir<strong>ja</strong>stalöytyi selostus oikeuskäsittelystä,joka koski lapsen murhaa sellaisellaalueella, jonka jotenkin voisiyhdistää murhansilmän tragediaan.Murhansilmäksi kutsutun niittykappaleenlähellä on toinen, nykyisinmetsää kasvava entinen niittypalsta,joka on ollut sen ylikiiminkiläisenuudistilan omistuksessa, joka mainitaanoheisessa käräjäpöytäkir<strong>ja</strong>ssa.Niitty on entinen Ylikiimingin enklaavi,joka oston jälkeen on liitetty Koira-ahonmetsäpalstaan. Huttulan talonnimi pöytäkir<strong>ja</strong>ssa askarruttaa <strong>ja</strong>vaatisi mainittujen talojen niittyomistustentarkempaa selvittelyä.Lopullinen selvyys edellä mainitustahenkirikoksesta toistaiseksipuuttuu. Karmea nimi kuitenkin aivanvarmasti viittaa johonkin ikävääntapahtumaan murhansilmän alueella.Oliko kyseessä lapsimurha, Isovihantapot vai verinen riita… ?Pudasjärvellä 25.2.2009Kalevi JokikokkoMURHANSILMÄN MYSTEERI ; OSA 2Oulun läänin Iin pitäjän Kihlakunnanoikeuden istunto Kiimingissä 22.8. 1793.Pääkohdat <strong>ja</strong> tuomio jutusta, joka koskee naimatonta naista Juliana DanielintytärVesaaesaa, jota on jo aikaisemmin kolme kertaa rangaistu salavuoteudesta johon hänon nyt uudelleen syyllistynyt serkkunsa naimattoman rengin Lars LarsinpoikaKynsilehdonkanssa tullen tästä sekaantumisesta raskaaksi, minkä seurauksenaJuliaana on yksinäisyydessä synnyttänyt <strong>ja</strong> hengiltä ottanut sikiönsä, mistä häntäon Komissaari <strong>ja</strong> Kruunun Nimismies Hans Magagnus Boijoijin toimesta syytetty <strong>ja</strong> IinKihlakunnan Käräjä Oikeus antanut tuomionsa.Timo MikkolaMetsäSanomaKäräjäoikeus on katsonut JuliaanaDanielintyttären syyllisyydentäysin toteennäytetyksi<strong>ja</strong> sen johdosta PahanteonKaaren XVI luvun 1 pykälänsekä Kuninkaalliseen Asetukseen20 tammikuuta 1779 tehtyjenmuutosten no<strong>ja</strong>lla tuominnuthänet mestattavaksi <strong>ja</strong>roviolla poltettavaksi. Tutkinnanalussa makaa<strong>ja</strong>kseen ilmoittamarenki Eric Rekilehtoon tästä syytteestä vapaaksitodettu. Lars Larsinpoika, jokaon Juliaana Danielintyttärenkanssa harjoittanut lihallistayhteyttä sekä tiennyt <strong>ja</strong> salannuthänen raskaudentilansa, onlisäksi auttanut Juliaanaa sikiönkätkemisessä.Tästä Lars Larsinpoika tulisiLVIII luvun (lihallisestayhteydestä lähisukulaistenkanssa) 1 §:n <strong>ja</strong> LXI luvun 2 §:nmukaan sovittamaan nämä rikkomuksensakolmellakymmenelläparilla raippo<strong>ja</strong>, läpikäymäänyksityisen Ripin <strong>ja</strong> synninpäästönsekä maksamaanrahana Ylikiimingin Kappelinkirkolle 32 killinkiä. LisäksiKihlakunnan Oikeus on katsonutLars Larsinpo<strong>ja</strong>n vanhempienuudisasukas Lars Kynsilehdon<strong>ja</strong> hänen vaimonsaAnna Michelintyttären laiminlyöneenJuliaanan tarpeellisensilmälläpidon, minkä vuoksiOikeus on edellä mainittua LXIkaarta noudattaen sakottanutheitä kumpaakin kahdellakymmenelläHopearahalla elikuudella Riikintaalarilla, 32 killingillä,mitkä sakot he kuitenkinsaisivat köyhinä <strong>ja</strong> ikääntyneinäsovittaa kahdeksanpäivän vankeudella vedellä <strong>ja</strong>leivällä. Vielä tulisi AnnaMichelintyttären sisaren, ruotilainenMargarethan <strong>ja</strong> JuliananÄidin Torpparin vaimonElisabetha Michelintyttären,edellä mainittujen rikkomustenyhteydessä osoittamansavälinpitämättömyyden takiasaada Kihlakunnan Oikeudeltasovelias puhuttelu.Käräjäoikeus käsitteli Provinsiaali(piiri) lääkäri TohtoriChristian Herman Cargerinpalkkiolaskua <strong>ja</strong> katsoi, ettälaskusta on poistettava roomurahannimikkeellä oleva 12 killinginsumma minkä lisäksiTohtori Cargerin pitää lääkärinlaskustaan vähentää sekä Kunink.Maj.tille <strong>ja</strong> Kruunulle palauttaa16 killinkiä, joka on aiheutunutsyytettyjen kyyditsemisestä.PÄÄTÖSKungl. maj.tin Vaasan Hovioikeudenpäätös edellä selostetussa<strong>ja</strong> Hovioikeudelle alistetussajutussa n:o 82. Käsitelty 6marraskuuta 1793.Kuninkaallinen hovioikeuson ottanut tämän jutun harkintaansa<strong>ja</strong> antaa siitä seuraavanpäätöksen:Hovioikeus toteaa, ettei olevoitu toteen näyttää, että JuliaanaVesa olisi syyllistynyt väkivallankäyttöön hänen viimeheinäkuun 16 p:nä synnyttämänsäpoikalapsen surmaamisessa.Näyttö oli vaikeaa jo senkinvuoksi, että piirilääkäri TohtoriCarger sai jo mätänemistilassaolevan sikiön tutkittavakseenvasta saman vuoden elokuun10 päivänä.Kuitenkin oman tunnustuksensa<strong>ja</strong> valallisesti kuultujentodistajien kertomusten perusteellaJuliaanan on todettu luvattomansekaantumisen seurauksenaolleen raskaana, eikätästä tilastaan ilmoittanut, vaanyksinäisyydessä synnytti yllämainituntodistuksen mukaisenkehittyneen sikiön jonkakätki, minkä törkeän rikkomuksenJuliaana on hänelle siitäesitetyistä todisteista huolimattaensin yrittänyt salata.Myöhemmissä kuulusteluissahän on vähitellen murtunut <strong>ja</strong>tunnustanut teon syytteen mukaiseksi.Kuninkaallinen Hovioikeusharkitsee oikeaksi muuttaa KäräjäOikeuden tuomiota siten,että Juliaana Danielin tytär Vesaaon rangaistava kolmellakymmenelläparia vitso<strong>ja</strong> kolmelyöntiä parilla <strong>ja</strong> sen jälkeenkun hän on yhtenä Sunnuntainaläpikäynyt julkisen kirkkorangaistuksen,hänet passitetaankuritushuoneeseen Tukholmaansiellä kahden vuodena<strong>ja</strong>n työssä pidettäväksi.Tähän rangaistukseen tuleesisällyttää se tuomio, jonka JuliaDanielin tytär on saanut neljättäkertaa serkkunsa kanssaharjoitetusta salavuoteudesta.Jatkettu VaasanHovioikeuden päätös...Lars Laurinpoika Kynsilehdonosalta on selvitetty, että hän onsyyllistynyt SalavuoteuteenJuliaanan kanssa sekä tunnustuksensamukaan kotiin tulonsajälkeen 20 heinäkuuta hänon saanut tiedon Juliaanan rikoksesta,jolloin Lars oli Juliaanankehotuksesta ottanut sikiönpellon o<strong>ja</strong>sta, mihin tämäoli sen piilottanut <strong>ja</strong> vienyt si-keen hänen on läpikäytävä yksityinenrippi <strong>ja</strong> synninpäästösekä maksaa Ylikiimingin Kappelikirkolleyksi Riikintaalarikuusitoista killinkiä, jonkasumman voi myös työllä korvata.Renki Eric Rekilehto vapautetaanluvattoman seurustelunsyytteestä. Lars Laurinpo<strong>ja</strong>n äidinAnna Michelintyttären rangaistusJuliaanan valvomisenlaiminlyömisestä – kahdeksanpäivää vedellä <strong>ja</strong> leivällä – jäävoimaan. Uudisasukas LarsKynsilehto, ruotilainen MargarethaMichelin tytär <strong>ja</strong> torpparinvaimo Elisabeth Michelin tytäreivät ole Hovi Oikeuden harkinnanmukaan syyllistyneetmihinkään laiminlyöntiin.Tohtori Cargerin lasku Juliaanankuolleen sikiön tarkastamisestajää vähentämättömänävoimaan.Tämän laskun summa NeljäRiikintaalaria 36 killinkiä 10- ninnu -kiön kauemmas metsään. Tätätunnustusta tukevat monet tutkinnanaikana esiin tulleet seikat,joista raskauttavin oli se,että Julianan sikiö oli löytynytLars Laurinpo<strong>ja</strong>n näyttämästäpaikasta.Kuninkaallinen Hovioikeusharkitsee oikeaksi, että LarsLaurinpoika Kynsilehdon LXILuvun 2 §, LVIII Luvun 1 § <strong>ja</strong>LV luvun 5 § no<strong>ja</strong>lla sovittaatämän kielletyssä Polvessa tehdynrikollisen salavuoteudenharjoittamisen Kahdellakymmenelläparilla raippo<strong>ja</strong>, kolmelyöntiä parilta <strong>ja</strong> sen jälrunstykkiäkuuluu JuliaanaVesan korvata, mutta hänen varattomuutensatakia lasku jäämaksettavaksi Kun.Maj.tin <strong>ja</strong>Kruunun tällaisiin tarpeisiinmyönnetyistä varoista.Käännös ruotsinkielestä:Paavo LohvansuuPuhtaaksikirjoitus:Kalevi JokikokkoMurhansilmän mysteeri osayksi löytyy kokonaisuudesaanMetsäviesti Kiimingin lehdestäv.2009
Change language