22 MetsäSanoma 1/<strong>2010</strong>KolumniPuheenjohta<strong>ja</strong>n mietteitäVälikälikäden äden kautta torporppariksipariksiVeikko Huovisen Konsta Pylkkäsellä oli hahmotelma välikädestä. Ennenostomiehet esittivät ainoastaan metsänomistajille kauppasopimuslomakkeenmutta nykyisillä integraattien ostomiehellä on olemassaKonstan välikäsi. Oikealla kädellä he antavat kauppasopimuspaperin,vasemmalla annetaan torpparisopimus eli palvelusopimus <strong>ja</strong> välikädelläeroamishakemus metsänhoitoyhdistyksestä. Tarkoituksena on saadametsänomista<strong>ja</strong> vakioasiakkaasi siten, ettei kysellä muilta yhtiöiltätarjouksia <strong>ja</strong> näin saataisiin pois kilpailu metsäsektorilta. Tämän asianovat sanoneet ääneen isojen yhtiöiden johta<strong>ja</strong>t.Juhani HeikkinenMetsäSanomaMitä hyötötyä tästätorporppariudestapariudestaoikein on?Yhtiöiden etuudet ovat selvät.Puu saadaan puoli-ilmaiseksiilman kilpailua <strong>ja</strong>sinä aikana kuin tarvettaon. Isännälle maksettavatkylkiäiset ovat arvoltaanmurto-osan siitä, mitä säästetäänkantohintojen maksussa.Lisäksi huomioitaessapuun katkonta eli otetaantukin si<strong>ja</strong>an arvotontakuitupuuta, yhtiön etu senkuin vain kasvaa.Mutta isännän kannaltaasiat ovat päinvastaiset.Hyötynä ovat saatavat kylkiäiset,mitä ne nyt ovatkaaneri yhtiöillä, metsuripäiväksi,metsätaloussuunnitelmailmaiseksi, lippalakki,metsäkahvipakettitai muuten mukavat puheet<strong>ja</strong> toisten haukkuminen.Mutta siihenpä etuudetjäävätkin. Haittapuoliksimuodostuvat pienentyneetkantohinnat, suurentuneetkuitupinot, vääräänaikaan myydyt leimikot,hakemattomat Kemeratuet, tekemättömät jälkityöt,rästiin jäävät taimikoi-den hoidot, oikeapoh<strong>ja</strong>isenkoulutuksen saamatta jääminenjne. Miten isännänkannalta, kumpi painaavaakakupissa enemmänhyödyt vai haitat? Sitä eiedes tarvitse pohtia vaanhaitat ovat moninkertaisetverrattuina saataviin hyötyihin.Miksi sopimuksiaon tehehty?On selvästi tullut esiin, ettäostomies on esittänyt asiansiten, että pane tuohon sopimuspaperiinnimi, niinme hoidetaan eduksesikaikki asiat <strong>ja</strong> pääset vapautumaanmetsänhoitomaksusta.Veikkauksenimukaan 80 – 90 % sopimukseennimensä panneetmetsänomista<strong>ja</strong>t eivät oletienneet mitä ovat tehneet.Tämä on tullut erittäin useassatapauksessa esiin <strong>ja</strong>ko. sopimus on tullut hyllytettyäheti oikean tiedontultua julki. Ja vanhoistayhtiöiden sopimusasiakkaistaon osa huomannutkarun totuuden, kuten eräskeskeinen kiiminkiläinenmetsänomista<strong>ja</strong> totesi, kylläse yhtiö ottaa sen metsänhoitomaksunpois tavallajos toisella.Kantohintatilastoista tuleekilpailuttaminen hyviinesiin, seuratessa metsäntutkimuslaitoksen(Metla)hintatilasto<strong>ja</strong> metsänhoitoyhdistyksenpitämiin valtakir<strong>ja</strong>kauppojentilastoihin.Metlan tilastoissa ei olepienten <strong>ja</strong> keskisuurten sahojenkantohinto<strong>ja</strong> eikämyöskään yhdistyksenkorjuupalvelun kantohinto<strong>ja</strong>.Näiden tilastojen välinenero on merkittävä, yhdistyksenvaltakir<strong>ja</strong>kauppojenkantohintataso onselvästi korkeampi kuinMetlan tilastojen. Elikkäyhdistyksen kilpailuttamisenkautta on saatu kantohintatasoanostettua <strong>ja</strong> toisaaltase, että isot yhtiötovat maksaneet pienempääkantohintaa kuin keskimäärinmaksetaan.Mitä, jos kaikkimetsänomista<strong>ja</strong>ttekevät palvelusopimuksen?Kaikkihan johtaisi siihen,että yhtiöt määrittävät täysinitsenäisesti puun maksukyvyn<strong>ja</strong> myyjän tehtävänäolisi vain hyväksyä se.Tästähän seuraa, että kantohintatasolaskee reilusti <strong>ja</strong>huonona vuonna kantohin-“Jos haluam-me, ettäpääsääntöisestiulkomaisetosakesijoitta<strong>ja</strong>esijoitta<strong>ja</strong>tsaavat t hyvyväntuoton, tehdäänpalvelusopimelusopimuksia.uksia.taa ei makseta ollenkaan (eitarvitse kuitenkaan metsänomista<strong>ja</strong>nmaksaa yhtiölle,kun se suorittaa metsänhakkuuta vai joutuukomaksamaan).Jos haluamme, että pääsääntöisestiulkomaisetosakesijoitta<strong>ja</strong>t saavat hyväntuoton sijoituksilleen,tehdään palvelusopimuksia.Mutta haluttaessamyös tuottoa itsellemme,kilpailutetaan leimikotmetsänhoitoyhdistyksessä<strong>ja</strong> myydään puut parhaitenmaksavalle <strong>ja</strong> katkovalleyhtiölle.Ps. Lippalakke<strong>ja</strong> saamyös metsänhoitoyhdistyksestä.Puukuukaupassapiristymisen merkkejäejäKulunut talvi on ollut monessa suhteessapoikkeava <strong>ja</strong> kevääseenkin on mahtunutpaljon ennakkoon odottamatonta. Puunkorjuunkannalta talvi oli hyvä. Lumi tuli maahanoikeastaan vasta Joulun jälkeen <strong>ja</strong> kovatpakkaset <strong>ja</strong>tkuivat melkeinpä taukoamattatammi-helmikuun a<strong>ja</strong>n. Luntakin tuli odottelunjälkeen ennätysmäärä pannen katotlujille. Kunnon talvi toi mukanaan hyvätkorjuukelit pitkästä aikaa mahdollistaenkorjuun leimikoilta, jotka olisivat leudommantalven aikana jääneet kor<strong>ja</strong>amatta.Puukauppa osoittaa piristymisenmerkkejä pitkäntaantuman jälkeen.Myynnit ovat selvästi lisääntyneetviime syksyntasosta. Hyvä niin, silläpuupula on todellista erityisestisahoilla <strong>ja</strong> tukitlähtevät tienvarresta välittömästikorjuun jälkeen.Toivottavasti kehitys<strong>ja</strong>tkuu myönteisesti.Olisi kaikkien etu, ettäteollisuus saisi tarvitsemansapuun kotimaastaetenkin nyt kun taantumaon alkanut hellittää. Ylimääräisiä“vastuksia” e inyt tarvita, kuten alkukeväästä,jolloin Suomenvienti pysähtyi lähes täysin,kun ahtaa<strong>ja</strong>t päättivätlakolla vauhdittaa jumiutuneitatyöehtosopimukseenliittyviä neuvottelu<strong>ja</strong>an.Taantumasta pyristeleväämetsäteollisuuttalakko koetteli erityisenkovasti, tapahtuuhansuurin osa viennistä meritse.Varastot täyttyivät<strong>ja</strong> maksut viivästyivät.Välillisesti ahtaajien lakkovaikutti myös metsänhoitoyhdistystentoimintaan.Onneksi sopimussaatiin aikaan <strong>ja</strong> nyt tavarataas kulkee. Toivottavastivastaavia vaikeuksiaei enää koeta, sillä siihenei ole varaa.Aivan äsken julkaistiinmyös hallituksen energiaratkaisuns. “risupaketti”.Hallituksen tarkoituksenaon nostaa nykyinenenergiantuotantoon vuosittainkäytettävän biomassanosuus kolminkertaiseksieli n. 15 miljoonaankuutiometriin. Mielenkiintoistaon nähdämiten <strong>ja</strong> kuinka pian senäkyy käytännössä. Tokijo nyt on havaittavissaenergiapuun kysynnänlisääntymistä. Tämä näkyymm. siinä, että alalleon tullut uusia toimijoita,jotka ovat tarjoamassaselvästi aikaisempaa parempaahintaa energiapuusta;metsänomista<strong>ja</strong>neduksi.On kaavailtu, että Suomeenmahtuisi kolmeuutta bio<strong>ja</strong>lostamoa.Suunnitelmien mukaanparhaimmat toimintaedellytykset<strong>ja</strong>lostamoillaolisivat jo valmiiden metsäteollisuuslaitostenyhteydessä.Kaksi tehdastaon kaavailtu eteläiseenSuomeen <strong>ja</strong> yksi pohjoiseen.Voimakkaimmin onollut esillä Pohjois-SuomessaKemin seutu. Olisierinomainen asia, ettälaitos saataisiin mahdollisimmanpian Pohjois-Suomeen paikkamaantäältä alas ajettua teollisuutta.Jalostamo vaatiipaljon energiaa, jotenjoko Simoon tai Raahenseudulle kaavailtu uusiydinvoimala tukisi myös<strong>ja</strong>lostamohanketta.Teollisuus osittain jopelkää, että polttoon meneväpuuraaka-aine uhkaajo esim. suunniteltujenbio<strong>ja</strong>lostamojen raaka-ainehankintaa;eiköhänpuuta riitä kuitenkinjärkevästi oh<strong>ja</strong>ttuna kaikille.Tärkeintä on, että sesaadaan liikkeelle. Energiapuunosalta siihen tarvitaanvaltion tukea.Kari KalevaMhy Oulun seutuValvomaton puunkorjuutyö tuo tullessaan muhkeat kuitupuukasat. Puunmyyjän edun mukaistako?
PiinapenkissäAarne JuhonsaloPohjois-Pohjois-Poh<strong>ja</strong>nmaan oh<strong>ja</strong>nmaan ’hyvän metsänhoidon yhdistys’MetsäSanoma 1/<strong>2010</strong>23Aarne Juhonsalo on aktiivinen metsävaikutta<strong>ja</strong>, joka haluaa muuttaanykyistä metsätalouden käytäntöä monilta osin. Hänen kanssaan keskusteltaessahuomaa, että hän on paljon ollut tekemisissä metsäasioidenkanssa <strong>ja</strong> hän seuraa aktiivisesti kaikkea metsään liittyvää. Vetämässään’hyvän metsänhoidon yhdistyksessä’ on mottona se, että jokaisellametsänomista<strong>ja</strong>lla on vapaus hakea hyöty metsäomaisuudestaanparhaalla katsomallaan tavalla ilman pakkoa mihinkään.Eero AlaraasakkaMetsäSanomaSiihen kuuluu mm. metsänhoitomaksunpoistaminen,avohakkuista <strong>ja</strong> alaharvennuksistaluopuminen<strong>ja</strong> siirtyminen erirakenteiskasvatukseen,yhtiöidenkartellien purkaminen<strong>ja</strong> siirtyminen tienvarsihinnoitteluun.– Nykyisessä avohakkuu-,metsänviljely-, taimikonhoito-<strong>ja</strong> alaharvennusketjussaei ole mieltä, sanooJuhonsalo.- Puun hinnat ovat koomiset.Hankintahinta onsama tai jopa alempi kuinpystyhinta.– Siirtymällä tienvarsihinnoitteluunvoidaan hakkuutoteuttaa haluamallatavalla, joka kehittäisi ko-KommenttiEerero Alarlaraasakaasakkatoiminnanjohoiminnanjohta<strong>ja</strong> mhy y IiSuomessa on sananvapaus<strong>ja</strong> metsäasioissa se on terveellistä.Aarne Juhonsalonmielipiteet ovat mielenkiintoisia,mutta enimmäkseenolen eri mieltä.A<strong>ja</strong>tus tienvarsihinnoitteluunsiirtymisestä onhyvä. Kokonaan siihen eivoida mennä yhtiöidenpuunsaannin takia, muttasuurempi osa toki voidaankor<strong>ja</strong>ta <strong>ja</strong> hinnoittelun tuleeolla terveellä poh<strong>ja</strong>lla.Onhan tiedossa, että tukinhinta voi olla sama pystyssätai tienvarressa. Toteamuspimeässä harvennuskuusikossatyöskentelevästämotomiehestä onoikea. Eihän siinä ole järkeä.Mutta syyt löytyvätkilpailluista hakkuutaksoista.Metsänhoitomaksustaluopumisesta keskustelivatHankintahintaon samatai jopa alempikuin pystyhinta.suunnitelmia ei tarvita,koska jokainen tietää metsäpalstastaansen, mitä tarvitsee.Energiapuuhakkuistapoliitikot 90-luvulla mhylainlaatimisen aikoihin,mutta uskallusta astua tyhjänpäälle ei ollut. Ehkä ’hyvänmetsänhoidon yhdistyksen’-teesit silloin ratkaisivatpoliitikkojen mielipiteetmh-maksulle suopeaksi,vaikka tarkoitus oli päinvastainen.Metsänhoitoasioissa nykyinenmetsänhoito on tuonuttuloksia, joista voimmenekantaa keveämpäänsuuntaan, sanoo Juhonsalo.- Motomies runnoo keskelläyötä pimeässä kuusikossa,eihän siinä ole mieltä”<strong>ja</strong>tkaa hän. Mitään pakkoaei saa olla. Kaupunkilaismetsänomista<strong>ja</strong>tkinvoisivat hakea apua sieltä,mistä haluavat. Metsä-“hän sanoo sen, että risuillaei lämmitetä. Energiapuuhakkuissaon menty liianpitkälle. Kantojen nostossaei ole mieltä jo senkään takia,että se vaikuttaa Itämereen.Hänen mukaansa ei oleesitetty pitäviä tutkimustuloksianykyisen metsänhoidonkannattavuudesta.Hän näkee monia merkkejäpuuston kuolemista <strong>ja</strong>huonovointisuudesta.- Tuulenpesäsienet ovatlisääntyneet, männyn neulaskerratovat vähentyneetym..Tiedotusvälineissä ’HyvänMetsänhoidon yhdistys’on saanut runsaasti julkisuuttaeduskunnassa <strong>ja</strong>tiedotusvälineissä. Sen hallituksessaistuvat mm. ErkkiLähde <strong>ja</strong> Tar<strong>ja</strong> Cronberg.olla ylpeitä. Siinä em. yhdistyson sata vuotta jäljessäa<strong>ja</strong>staan. Toki heidäna<strong>ja</strong>tuksiaan voidaan metsissävaroituksen vuoksitoteuttaa, esim. Kiimingissätai muualla lehtemmealueen paikkakunnilla. Olisihyvä, jos mielipiteet olisivatlähempänä toisiamme,jotta tiedotusvälineissälähinnä televisiossa voisiopettaa joskus normaaliametsänhoitoa metsänomistajille.Nyt siellä on vainUPM:n ympäristönhoitoa<strong>ja</strong> ruoanlaittoa <strong>ja</strong> välilläErkki Lähde käy sanomassane samat asiat kuin ennenkin.Toki nykyistä metsänhoitoatulee kehittää hyväksyttävämpäänsuuntaan.Esim. kivisen alueenmätästys tekee katseli<strong>ja</strong>nvihaiseksi.Avohakkuu <strong>ja</strong> alaharvennukset eivät kuulu “hyvän metsänhoidon yhdistyksen”toimintaideologiaan.Puheenjohta<strong>ja</strong>n mietteitäKemeremera vararat t riittämättttömiäKemeravarat on “syöty” tältä vuodelta rahoitusvajeen ollessa noin 32milj. euroa. Valtion talous on lujilla jo ennestään <strong>ja</strong> sitä lisää pelko siitä,että joudumme todennäköisesti lainoittamaan yli varojen eläneenKreikan taloutta noin 1,5 mil<strong>ja</strong>rdilla eurolla. Samaisella rahamäärälläolisi rakennettu uusi bio<strong>ja</strong>lostamo esim. juuri Kemiin. Sellaista se onnäin Euro-aikanaTätä kirjoitettaessa Suomenhallitus kokoontuuhätäistuntoon käsittelemääntukiasiaa. Mikäliyhteistä sopimusta eisaada aikaan on pelkonalaman nopea syveneminenkoko Euro-alueella.Euron huomattavaheikkeneminen olisi tokivientiin poh<strong>ja</strong>utuvallemetsäteollisuudelle kilpailuetu,joten jotain hyvääkinasiassa olisi.Muutoksia on tapahtumassamyös ihan lähialueilla.Paljon puhettapuolesta <strong>ja</strong> vastaan herättänytkuntaliitos Oulunalueella nytkähti vä-LEHDISTÄP-O-I-M-I-T-U-TMika Lahti kaatoi keilatnaisia paremminOtsikko Helsingin SanomatAivoleikkauksien päänavaa<strong>ja</strong>lletunnustuspalkintoOtsikko Savon SanomissaKauppiaan sydän on lihatiskilläOtsikko KauppalehdessäSeinäjoen Energia suunnitteleemiljoonien eurojenpolttolaitostaOtsikko Ilkkahän eteenpäin, kun Oulunsalo,Kiiminki, Yli-Ii <strong>ja</strong>Haukipudas päättivät liittyäOuluun. Neuvotteluunosallistui myös Muhos,mutta siellä valtuusto oliitsenäisen Muhoksen kannalla.Kuntien yhdistymisellähaetaan tehokkuuttatoimintoihin yhä tiukkenevantalouden aikana.Yleensä on niin, että suurempanaollaan monessasuhteessa vahvempia kohtaamaanedessä oleviausein yllättäviäkin vaikeuksia.Mielenkiintoiseksi asiantekee se, että toteutuvan“uuden Oulun kaupungin”Kokenut metsästäjä ei huomannutvaimoaan ampuessaantiheässä taimikossariekkoaIlta-SanomatLahdessa kuollut ampui poliise<strong>ja</strong>Otsikko Poh<strong>ja</strong>lainenVastaa<strong>ja</strong> oli sanojensa mukaanturhaan yrittänytmyydä bernhardinkoiraa.Saksanpaimenkoira oli puolestaanhänen poikansa.Savon Sanomatalueella on nyt neljä itsenäisestitoimivaa metsähoitoyhdistystä.Haukiputaan<strong>ja</strong> Oulun seudunmetsänhoitoyhdistystenyhdistyminen on osoittanuttoimivuutensa. Aikanäyttää saadaanko sille<strong>ja</strong>tkoa. Muutosten keskelläsiis eletään <strong>ja</strong> muutosaiheuttaa aina myösvastarintaa se on fakta.Pitää muistaa kuitenkinse, että muutokseen sisältyyaina myös mahdollisuusparempaan.Hyvää kesää!Kari KalevaMhy Oulun seutuSairaankuljetta<strong>ja</strong>n arkeenkuuluu väkivallalla uhkaamineneri muodoissaan.Pohjolan SanomatMiehet ovat tavallisen näköisiänuoria miehiä. Havainnoistavoi ilmoittaalähimmälle poliisilleHelsingin sanomat