metsasanoma 1/2010 - Pudasjärvi-lehti ja VKK-Media Oy
metsasanoma 1/2010 - Pudasjärvi-lehti ja VKK-Media Oy
metsasanoma 1/2010 - Pudasjärvi-lehti ja VKK-Media Oy
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
22 MetsäSanoma 1/<strong>2010</strong>KolumniPuheenjohta<strong>ja</strong>n mietteitäVälikälikäden äden kautta torporppariksipariksiVeikko Huovisen Konsta Pylkkäsellä oli hahmotelma välikädestä. Ennenostomiehet esittivät ainoastaan metsänomistajille kauppasopimuslomakkeenmutta nykyisillä integraattien ostomiehellä on olemassaKonstan välikäsi. Oikealla kädellä he antavat kauppasopimuspaperin,vasemmalla annetaan torpparisopimus eli palvelusopimus <strong>ja</strong> välikädelläeroamishakemus metsänhoitoyhdistyksestä. Tarkoituksena on saadametsänomista<strong>ja</strong> vakioasiakkaasi siten, ettei kysellä muilta yhtiöiltätarjouksia <strong>ja</strong> näin saataisiin pois kilpailu metsäsektorilta. Tämän asianovat sanoneet ääneen isojen yhtiöiden johta<strong>ja</strong>t.Juhani HeikkinenMetsäSanomaMitä hyötötyä tästätorporppariudestapariudestaoikein on?Yhtiöiden etuudet ovat selvät.Puu saadaan puoli-ilmaiseksiilman kilpailua <strong>ja</strong>sinä aikana kuin tarvettaon. Isännälle maksettavatkylkiäiset ovat arvoltaanmurto-osan siitä, mitä säästetäänkantohintojen maksussa.Lisäksi huomioitaessapuun katkonta eli otetaantukin si<strong>ja</strong>an arvotontakuitupuuta, yhtiön etu senkuin vain kasvaa.Mutta isännän kannaltaasiat ovat päinvastaiset.Hyötynä ovat saatavat kylkiäiset,mitä ne nyt ovatkaaneri yhtiöillä, metsuripäiväksi,metsätaloussuunnitelmailmaiseksi, lippalakki,metsäkahvipakettitai muuten mukavat puheet<strong>ja</strong> toisten haukkuminen.Mutta siihenpä etuudetjäävätkin. Haittapuoliksimuodostuvat pienentyneetkantohinnat, suurentuneetkuitupinot, vääräänaikaan myydyt leimikot,hakemattomat Kemeratuet, tekemättömät jälkityöt,rästiin jäävät taimikoi-den hoidot, oikeapoh<strong>ja</strong>isenkoulutuksen saamatta jääminenjne. Miten isännänkannalta, kumpi painaavaakakupissa enemmänhyödyt vai haitat? Sitä eiedes tarvitse pohtia vaanhaitat ovat moninkertaisetverrattuina saataviin hyötyihin.Miksi sopimuksiaon tehehty?On selvästi tullut esiin, ettäostomies on esittänyt asiansiten, että pane tuohon sopimuspaperiinnimi, niinme hoidetaan eduksesikaikki asiat <strong>ja</strong> pääset vapautumaanmetsänhoitomaksusta.Veikkauksenimukaan 80 – 90 % sopimukseennimensä panneetmetsänomista<strong>ja</strong>t eivät oletienneet mitä ovat tehneet.Tämä on tullut erittäin useassatapauksessa esiin <strong>ja</strong>ko. sopimus on tullut hyllytettyäheti oikean tiedontultua julki. Ja vanhoistayhtiöiden sopimusasiakkaistaon osa huomannutkarun totuuden, kuten eräskeskeinen kiiminkiläinenmetsänomista<strong>ja</strong> totesi, kylläse yhtiö ottaa sen metsänhoitomaksunpois tavallajos toisella.Kantohintatilastoista tuleekilpailuttaminen hyviinesiin, seuratessa metsäntutkimuslaitoksen(Metla)hintatilasto<strong>ja</strong> metsänhoitoyhdistyksenpitämiin valtakir<strong>ja</strong>kauppojentilastoihin.Metlan tilastoissa ei olepienten <strong>ja</strong> keskisuurten sahojenkantohinto<strong>ja</strong> eikämyöskään yhdistyksenkorjuupalvelun kantohinto<strong>ja</strong>.Näiden tilastojen välinenero on merkittävä, yhdistyksenvaltakir<strong>ja</strong>kauppojenkantohintataso onselvästi korkeampi kuinMetlan tilastojen. Elikkäyhdistyksen kilpailuttamisenkautta on saatu kantohintatasoanostettua <strong>ja</strong> toisaaltase, että isot yhtiötovat maksaneet pienempääkantohintaa kuin keskimäärinmaksetaan.Mitä, jos kaikkimetsänomista<strong>ja</strong>ttekevät palvelusopimuksen?Kaikkihan johtaisi siihen,että yhtiöt määrittävät täysinitsenäisesti puun maksukyvyn<strong>ja</strong> myyjän tehtävänäolisi vain hyväksyä se.Tästähän seuraa, että kantohintatasolaskee reilusti <strong>ja</strong>huonona vuonna kantohin-“Jos haluam-me, ettäpääsääntöisestiulkomaisetosakesijoitta<strong>ja</strong>esijoitta<strong>ja</strong>tsaavat t hyvyväntuoton, tehdäänpalvelusopimelusopimuksia.uksia.taa ei makseta ollenkaan (eitarvitse kuitenkaan metsänomista<strong>ja</strong>nmaksaa yhtiölle,kun se suorittaa metsänhakkuuta vai joutuukomaksamaan).Jos haluamme, että pääsääntöisestiulkomaisetosakesijoitta<strong>ja</strong>t saavat hyväntuoton sijoituksilleen,tehdään palvelusopimuksia.Mutta haluttaessamyös tuottoa itsellemme,kilpailutetaan leimikotmetsänhoitoyhdistyksessä<strong>ja</strong> myydään puut parhaitenmaksavalle <strong>ja</strong> katkovalleyhtiölle.Ps. Lippalakke<strong>ja</strong> saamyös metsänhoitoyhdistyksestä.Puukuukaupassapiristymisen merkkejäejäKulunut talvi on ollut monessa suhteessapoikkeava <strong>ja</strong> kevääseenkin on mahtunutpaljon ennakkoon odottamatonta. Puunkorjuunkannalta talvi oli hyvä. Lumi tuli maahanoikeastaan vasta Joulun jälkeen <strong>ja</strong> kovatpakkaset <strong>ja</strong>tkuivat melkeinpä taukoamattatammi-helmikuun a<strong>ja</strong>n. Luntakin tuli odottelunjälkeen ennätysmäärä pannen katotlujille. Kunnon talvi toi mukanaan hyvätkorjuukelit pitkästä aikaa mahdollistaenkorjuun leimikoilta, jotka olisivat leudommantalven aikana jääneet kor<strong>ja</strong>amatta.Puukauppa osoittaa piristymisenmerkkejä pitkäntaantuman jälkeen.Myynnit ovat selvästi lisääntyneetviime syksyntasosta. Hyvä niin, silläpuupula on todellista erityisestisahoilla <strong>ja</strong> tukitlähtevät tienvarresta välittömästikorjuun jälkeen.Toivottavasti kehitys<strong>ja</strong>tkuu myönteisesti.Olisi kaikkien etu, ettäteollisuus saisi tarvitsemansapuun kotimaastaetenkin nyt kun taantumaon alkanut hellittää. Ylimääräisiä“vastuksia” e inyt tarvita, kuten alkukeväästä,jolloin Suomenvienti pysähtyi lähes täysin,kun ahtaa<strong>ja</strong>t päättivätlakolla vauhdittaa jumiutuneitatyöehtosopimukseenliittyviä neuvottelu<strong>ja</strong>an.Taantumasta pyristeleväämetsäteollisuuttalakko koetteli erityisenkovasti, tapahtuuhansuurin osa viennistä meritse.Varastot täyttyivät<strong>ja</strong> maksut viivästyivät.Välillisesti ahtaajien lakkovaikutti myös metsänhoitoyhdistystentoimintaan.Onneksi sopimussaatiin aikaan <strong>ja</strong> nyt tavarataas kulkee. Toivottavastivastaavia vaikeuksiaei enää koeta, sillä siihenei ole varaa.Aivan äsken julkaistiinmyös hallituksen energiaratkaisuns. “risupaketti”.Hallituksen tarkoituksenaon nostaa nykyinenenergiantuotantoon vuosittainkäytettävän biomassanosuus kolminkertaiseksieli n. 15 miljoonaankuutiometriin. Mielenkiintoistaon nähdämiten <strong>ja</strong> kuinka pian senäkyy käytännössä. Tokijo nyt on havaittavissaenergiapuun kysynnänlisääntymistä. Tämä näkyymm. siinä, että alalleon tullut uusia toimijoita,jotka ovat tarjoamassaselvästi aikaisempaa parempaahintaa energiapuusta;metsänomista<strong>ja</strong>neduksi.On kaavailtu, että Suomeenmahtuisi kolmeuutta bio<strong>ja</strong>lostamoa.Suunnitelmien mukaanparhaimmat toimintaedellytykset<strong>ja</strong>lostamoillaolisivat jo valmiiden metsäteollisuuslaitostenyhteydessä.Kaksi tehdastaon kaavailtu eteläiseenSuomeen <strong>ja</strong> yksi pohjoiseen.Voimakkaimmin onollut esillä Pohjois-SuomessaKemin seutu. Olisierinomainen asia, ettälaitos saataisiin mahdollisimmanpian Pohjois-Suomeen paikkamaantäältä alas ajettua teollisuutta.Jalostamo vaatiipaljon energiaa, jotenjoko Simoon tai Raahenseudulle kaavailtu uusiydinvoimala tukisi myös<strong>ja</strong>lostamohanketta.Teollisuus osittain jopelkää, että polttoon meneväpuuraaka-aine uhkaajo esim. suunniteltujenbio<strong>ja</strong>lostamojen raaka-ainehankintaa;eiköhänpuuta riitä kuitenkinjärkevästi oh<strong>ja</strong>ttuna kaikille.Tärkeintä on, että sesaadaan liikkeelle. Energiapuunosalta siihen tarvitaanvaltion tukea.Kari KalevaMhy Oulun seutuValvomaton puunkorjuutyö tuo tullessaan muhkeat kuitupuukasat. Puunmyyjän edun mukaistako?
Change language