metsasanoma 1/2010 - Pudasjärvi-lehti ja VKK-Media Oy

2 MetsäSanoma 1/2010PääkirjoituksetMarkkinat ohjaavat puukauppaaEdellisiin vuosiin verrattuna puukauppa on ollut erittäin vähäistä.Puukauppa on hyytynyt lähes yhtä huonolle tasolle kuin viime vuonna.Osittain on jopa kaupankäynti tietyillä alueilla pysähtynytkin. Häiriötilaluo puukauppakeskustelua niin, että niitä johtavat pörssiyhtiöidenpomot; Pesonen, Karvinen ja Jordan. Kyse ei ole niinkään pelkästäpuheesta, vaan paremminkin se muistuttaa valitusvirsikuoroa.Voisikohan myymättömyyteen vaikuttaa tämänhetkinen kuitupuunvaiko tukin hinta?Kuitupuun nimellishintaon edelleen tällä hetkellä90-luvun alkuvuosien alhaisellatasolla, siis erittäinheikkoa. Eri juttu on reaalihinta;vielä huonompihinta. Tukin hintakehityson ollut viimesyksystänouseva ja nousu jatkuneeilmeisesti syksyä kohden.Puun hinta ja erityisestimyyjän hintaodotuksetvaikuttavat merkittävästikaupankäyntiin. Jos tukinhinta on laskenut kahdessavuodessa välillä 30-40 %,täytyy sen vaikuttaa myyntikäyttäytymiseenalentavasti.Samoin kuitupuunhinnanlasku on 30 % tietämillätoissa vuoden tasos-ta, eli myyntihalukkuus onollut hiipumaan päin.Edellisvuosien hyvänhintatason aikana hinnannousunosti tarjontaa ja tukinhinnan laskiessa tarjontaromahti. Nyt uutenamarkkinailmiönä voidaanpitää hyvää kysyntää.Viimetalvena kuitupuuei mennyt millään edeskaupaksi halvemmallakaanhinnalla, mutta nytvarastoissa on tilaa, jotenmarkkinatalouden kuvioidenperusteella kuitupuunhintaan tulee korotuksia.Paine on ainakin kova. Samoinpula tukkipuusta jakesäkelpoisista leimikoistanostaa tukin kysyntää jasitä kautta myös hintaa.- “ Jos puuta ei tulemarkkinoille, tehtaatsuljetaan…”Tyylillä “tulla puskistapuun takaa” on mautonta!Tähän syyllistyy tämänpäivän pörssiyhtiöt Suomenmetsätaloudessa. Jatkuvauhkailu tehtaidenalasajoista, lopettamisista,lomautuksista on niidenarkipäivää. Tällä yritetäänsaada painetta poliittisiinpäättäjiin ja tätä kauttapuun myyjiin vipinää, ettäedes jotain kerkeävät myydä,ennen kuin tuotanto onajettu alas.Kannattakokuitupuunkasvattaminen?Ei missään nimessä! Metsänhoitoyhdistyksienpääoppimetsänhoidossa onlinjaus ; taimesta tukkipuuksi.Siksi me toimihenkilötkorostamme näitä oikea-aikaisiataimikonhoitotoimenpiteitä,harvennushakkuidenpuulajivalintaasekä kasvatustiheyttä tukkisaannonkasvattamiseksi.Myös lannoituksien avullavoidaan välttää jätöstuotteeneli kuitupuun kasvattamista.Luonnollisesti myös ostajienvälisiä katkontaerojapuunkorjuussa seurataanja tietoa viedään metsänomistajille,jotta heille tulisioikeaa tietoa puun katkonnastaja sen vaikutuksestalopulliseenpuukauppatiliin.Liian aikainenmetsikön uudistaminenei tuo tulessaan kuinkuituvoittoista lopputulosta.Harvemmin sahat syyllistyvät“varttuneiden kasvatusmetsien”uudistamishakkuisiin,vaikkakin mahdollisuudetlain mukaanheillä siihen on.Petkutetaanko vertailumielessäesim. ruokakaupassakuluttajaa, jos jauhelihapihvitmarkkinoidaanjauhelihapihveinä, vaikkasuurin tuoteosuus on kanannahka? Aivan samaavoidaan kysyä puunmyyjänkohdalla, jos puhutaanpäätehakkuuikäisestä tukkileimikosta,ja jos hakkuustakertyy eniten kertyypaperipöllin raaka-ainetta.Tukkiosuuksissa on huimiaeroja eri ostajien välillä.Puukaupan salat ja solmutAikanaan metsäteollisuus ei oivaltanut MTK: laisen ja metsäteollisuudenhintasuositusjärjestelmän romahduksen ja päättymisen siirtäneenpuukaupan markkinapaikan metsänhoitoyhdistyksien käsiin itseyhdistyksiin.Lehtemme alueella valtakirjakauppojenosuus viimevuonna on merkittävääliikkuen kuitenkin aika laajallahaitarilla 20-90 % välilläyhdistystasolla mitattuna.Viimevuoden poiminnoistavoidaan todeta kärkipäänedustajana Kiiminkijokivarren pitäjät Haukipudas,Kiiminki ja vanhaYlikiimingin alue, joidenosuudet ovat 70-80 % tasoa.Alimmillaan lehtialueellammevaltakirjatasonosuus jää pariinkymmeneenprosenttiin.Vastaavasti korjuupalvelutoiminnassaon jo suuremmaterot eri yhdistyksienvälillä. Kun Kiiminkijokivarren yhdistykset pääsevät50-70 % tuloksiinvuodelta 2009, jää joissainyhdistyksissä korjuupalvelunosuus muutamiin prosentteihin.Toimintatavatovat hioutuneet eri yhdistyksiineri tasolle.Vilkas korjuupalvelutuottaa metsänomistajallelisäarvoa monestakin syystä.Se luo jatkuvuutta, kil-pailua puun hinnoista, lisäähintaa puulle, laatuakatkontaan ja harvennusjälkeen.Mutta ennen kaikkea,se luo tuloa ja luottamustatöiden toteutuksissametsänomistajan parhaaksi.ValtakirjakauppaametsänomistajanehdoillaValtakirjakaupassa metsänomistajaaedustaa yhdistyksentoimihenkilöjoka on ammattilainenpuukaupassa. Sitä ei useinkaanole puunmyyjä, jokatekee kauppa harvakseltaan,jos yleensä milloinkaan.Kauppaa metsänhoitoyhdistyksissätehdäänpäivittäin ja seuranta onaktiivista. Todellinen puunhintataso määräytyy näillämarkkinoilla. Siksi siis metsäteollisuushaluaa metsänhoitoyhdistyksetpoispuumarkkinoilta.Ne eivät halua asioidaammattilaisen kanssa, koskasilloin puulle tulee lisäähintaa, toiminta on valvottuaeikä vapaata sotatannerta.Myös tästä syystämetsäteollisuus ry. on ottanutkielteisen kannanotonmetsänhoitomaksun poissaamiseksi.Se pyrkii tällätavoin hajauttamaan metsänomistajakuntaapois yhdistyksientoiminnasta.Puukaupassa pyörii omatsalatut elämät.talouden ja tukkipuun kasvattamisenaatteissa.“Torpparijärjestelmä”vähentää kilpailua erityisestipuunhankinnassa jatätä kautta on omiaan madaltamaanpuun hintaa.Viimeaikoina olemmetörmänneet kentällä tapauksiin,jolloinpalvelusopimusasiakkaanpuunkorjuutulos katkotullajakaumalla puutavaralajeittain,onkaikkea muuta kuintaloudellista puunmyyjää ajatellessa.Tukkiosa on pientä jakuitupuun osa vastaavastikasvamaan päin.Onko tämä tuleva suuntaus,kun metsänhoitoyhdistykseteivät ole valvomassa?Kuri löystyy ja lopputuloson sen mukaista.Entäs miten hoidetaanvarsinaiset metsänhoitoyöt;taimikonhoidot, maanmuokkauksetja metsänviljelytyöt?Onko näiden toimenpiteidenkohdalla yhtiöilläaito halu ja kyky hoitaaajallaan, kustannustehokkaastija laadukkaasti?MetsäSanomatoimitukseen tupsahtipaljonpalautevinkkejäViime lehden palauteosio,jossa oli keveitä mm. lähesurheiluaiheinen tehtävähukatun kiekon löytämiseksi,toi erittäin paljonvastauksia. Uusia saatujavinkkejä aihealueista, henkilöistäym. aiheeseen sopivistajuttuvinkeistä otetaanmielellään edelleen vastaan.Vinkeistä saamme hyviäaihealueita ja samallaselviää, mitä aiheita lukijathaluavat ammentaa.Valitettavasti nimimerkeintai ilman lähettäjänyhteystietoa toimitettua aineistoaemme käsittele leh-PalvelusopimuksissatorpparijärjestelmänmakuSamaa järjestelmää en suosittelemyöskään metsänhoitoyhdistyksenperustettavan.Metsänomistajan tuleetäysin itse määrätä setaho, jolta metsälliset neuvotkysyy ja kenellä teettäätoimenpiteet metsissään.Vapaaehtoisuus antaa luotettavammankuvan jokaisessametsään kohdistuvassatoiminnassa. Neuvojiatässä maassa kyllä riittääja jokainen neuvoja katsooneuvonnat omistaperspektiiveistä; paperintuottajathalvan kuitupuuntoivossa, metsänhoitoyhdistyksetkestävän metsätemmepalstoilla.Ja uusi kilpailu tässäkinon lehdessä palautelipukkeineen.Osallistukaa ahkerasti.Toivottavasti saatte ammennettuauutta tietoametsällisistä asioista sekäviihdyt erityyppisten juttujemmeparissa.Jotta Suomen kielen rikkaustulee jälleen kerranhuomioitua, päätän kirjoituksenieläinaiheisiin “jänis/orava/porokevennyksiin”.Pistetäänpä äänihuulettöihin ja sanotaan reippaaseentahtiin ääneen; - “Oravan lihaksistoksi, oravanlihaksistoksiko, oravanlihaksistoksi… Ja jottaei päästä liian helpolla,kovaan ääneen –” suuriporokolaririski,suuriporokolaririskikö,suuriporokolaririski!Näin muistutuksena,kun ajelette kaupunkiajoaKiimingin pohjoispuolellakoillismaansuuntaan…Kauniita kesäpäiviä toivotellen,Timo MikkolapäätoimittajaMetsäSanoma